Paperiliitto 05/2018 - Lehtiluukku.fi

Nro 5/2018 ? 29.6.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to Seitsemän sukupolvea on jättänyt oman jälkensä pieneen saaristolaismökkiin. Nyt on Mikko Järvisen perheen vuoro. Täynnä tarinoita ”Puutarhaa en juuri hoida, kasvihuoneen keskellä kasvaa haapa.” s. 34 Ykkösongelmana melu s. 6 | Äly tuli tehtaaseen s. 24 | 18–35-vuotias, tarjoamme sinulle jotain uutta! s. 36 1_kansi.indd 1 19.6.2018 11.52.57
Vuoden parhaat bileet Ohjelmassa Madventures Bilebändi Likka Liittojäärät Lue lisää liiton facesta ja netistä ja ilmoittaudu mukaan! Paperiliit to tarjoaa, HELSINKI 27.10. 18–35-vuotiaille jäsenille 2-3_sisis (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2018-06-18).indd 2 19.6.2018 15.05.12
4–11 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Tessin taitajat 6 Työsuojeluongelmien ykkönen on melu. 8 Tehtailla oli vaikeutta saada kesätyöntekijöitä. 10 Metsäjätit takoivat tulosta. 12–18 Reportaasi Kesäloma Godbyn punaisessa saaristolaismökissä henkii entisajan tunnelmaa. 19 Seija Piiroinen on ainoa työntekijä Raivolan Pakkauksessa. 22 Petri Kovanen sai apua Paperiliitolta palkkakiistansa selvittelyssä. 24 Äly on tullut tehtaisiin jäädäkseen. 30 Pienet työpaikat saavat työehtosihteeri Häyrysen erityishuomion. 34 Saara Perälän kasvihuoneen keskellä kasvaa haapa. 36–38 Hiomo 36 Ilmoittaudu 18–35-vuotiaiden omaan tapahtumaan. 38 Työttömyyskassa tiedottaa. 39–42 Taukotila 39 Ristikko ja sudokut. 40 Suomen Kerran kotkalaiset lakisääteisellä Imatralla. 42 Kolumnissa pohditaan elämän tarkoitusta. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto 5/2018 | 3 Vesa-Matti Väärä Miisa Kaartinen Mikko Nikkinen Mikko Nikkinen Eeva Eloranta-Jokela Si m el iu s Si m el iu s 12–18 Kesäloma Saaristolais elämää Sylinterimies Mikko Järvinen perheineen viettää kesälomaa Godbyssä punaisessa mökissä. Mökin seinät ovat nähneet elämää ja kesänviettoa seitsemän sukupolven ajan. 22 –Kannattaa olla ammattiliiton jäsen, sanoo Petri Kovanen. 34 –Ei itseään tarvitse puuhissaan puhki kuluttaa, tuumii Saara Perälä. Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 30 Toni Collander töissään Fredman Operationsilla. 24 Äly ja automaatio ova tullut jäädäkseen. Ihmistä ne eivät korvaa kokonaan. 36 ?Suvi Teräsniska on yksi Musareiden tähdistä. Hyödynnä 15 euron lipputuki. 2-3_sisis (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2018-06-18).indd 3 19.6.2018 16.07.29
4 | Paperiliitto 5/2018 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Päivi Karjalainen N uorin paperiliittolainen pääluottamusmies on Niklas Långbacka Mini-Maidilta Teerijärveltä. Hänet valittiin tehtäväänsä viime vuoden lopulla. Työpaikalla sovellettavaan Pahvinja paperinjalostusalan työehtosopimus on sen jälkeen tullut tutuksi. – Aloittaessani en ollut juuri yhtään lukenut työehtosopimusta. Nyt tunnen tessin paremmin ja siitä olen tähän mennessä vastaukset löytänyt. Lueskelen sitä muutenkin ja aina jotain kiinnostavaa siitä löytyy, Långbacka kertoo. – Tammikuussa kävin Kiljavan opistolla luottamusmiehen peruskurssin ja siitä tämä lähti hyvin alkuun, sanoo Långbacka. Tänä kesänä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Långbackan ensimmäisestä kesästä kerta-astioita valmistavalla MiniMaidilla. Kokin hommia Långbacka ei lopulta tehnyt päivääkään ammattikoulun jälkeen. Pätkätyöt vaihtuivat vakituiseen viitisen vuotta sitten. ? P Luottamusmies – liiton vahvuus Paperiliiton vahvuus on toimiva luottamusmies järjestelmä. 112 pääluottamus miestä ja yhteyshenkilöä 162 työpaikalla edustavat Paperiliiton jäseniä. T yömarkkinakierros on saatu päätökseen, on analyysin paikka. Työnantajien rivit pitivät tiiviisti. Ei tullut merkittäviä palkankorotusten eroja eri alojen välille, ei alakohtaisia suuria tekstimuutoksia eikä sovittelija lipsunut esityksissään kierroksen avaajan määrittämästä tasosta. Tällä kierroksella politiikka tuli voimakkaasti mukaan työmarkkinaneuvotteluihin, eivätkä työntekijäpuolen keskusjärjestöt päässeet entiseen tapaan vaikuttamaan neuvotteluiden kulkuun ja lopputulokseen. Istuva porvarihallitus haluaa heikentää työntekijöiden työsuhdeturvaa sekä ay-liikkeen voimaa. Tätä linjaa perustellaan taloussyillä, mutta pöydässä on myös vahvaa poliittista aatteellisuutta. Hallituksen harjoittamaa politiikkaa on edesauttanut se, että Elinkeinoelämän Keskusliitto EK jättäytyi pois työmarkkinaneuvotteluista. Irtisanoutumisen myötä neuvotteluihin muodostui valtatyhjiö, jonka täyttävät poliitikot. Poliitikkojen tilan täytöstä ja aatteellisuudesta hyvän esimerkin antoi Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo linjapuheessaan. Orpo syytti ay-liikettä käsijarrun päällä pitämisestä. Mutta jarru päällä tuskin olisi syntynyt päätöstä mm. eläkeiän nostosta, nollaratkaisuista, kikystä. Kun seuraava neuvottelukierros alkaa, on maassa uusi hallitus, jolla on uusi hallitusohjelma, omat poliittiset ja aatteelliset tavoitteensa työelämän sääntöihin. On äänestäjien käsissä, onko pohja sinipuna, punamulta, punavihreä, patamusta tai jokin muu. Jos keskusjärjestöt eivät palaa johtaviksi päätöksentekijöiksi, on ennustettavuus ja uskottavuus työmarkkinoilla entistä vaikeampaa. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että ammattiliitot ovat neuvotteluissa mukana, mutta katsovat entistä tiukemmin vain oman alansa menestystä, kuten yrityksetkin tekevät. Työmarkkinoiden, myös sinun ja työpaikkasi, tulevaisuudesta päätetään entistä tuntuvammin äänestyskopeissa. Kevään 2019 eduskuntavaalit ovat edunvalvontavaalit. Mieti ketä äänestät. ? P Äänestät työmarkkinoista PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Venyvä kuin pomon pinna. KUORIMO Niklas Långbackan työpaikalla Mini-Maidilla on henkilöstöä enimmillään noin 70. Työaikamuoto on tuotannossa valtaosalla tam 35 ja muutamilla päivätyö. ”Nyt tunnen tessin paremmin ja siitä olen tähän mennessä vastaukset löytänyt.” 4-5_kuorimo.indd 4 19.6.2018 15.20.23
KUORIMO Paperiliitto 5/2018 | 5 SYNTYMÄVUOSI ? nuorimmalla 1990 ? vanhimmalla 1954 ? useimmalla 1964 KOULUTUSTAUSTA ? 74 % ammatillinen perus tutkinto ? 35% ammatti tai erikois ammattitutkinto ? 8 % opistotason tutkinto ? 5 % oppisopimus LUOTTAMUSMIESKOULUTUS ? 85 % peruskurssi ? 70 % jatkokurssi Lisäkoulutustarve: työoikeus ja työlainsäädäntö TEHTÄVÄSSÄ ? Alle vuoden 6 % ? 1–4 vuotta 30% ? 5–9 vuotta 31 % ? 10–14 vuotta 22 % ? yli 15 vuotta 11 % EDUSTETTAVIEN HENKILÖMÄÄRÄ 5–850 ? keskiarvo 137 ? mediaani 80 Kokopäivätoimisesti pääluot tamusmiehenä 26% 63 % vastanneista sitä mieltä, että työstävapautusaika tehtä vien hoitamiseksi on riittävä. TYÖEHTOSOPIMUS ? Paperiteollisuuden 71 % ? Pahvin ja paperinjalostus alan 21 % ? Yrityskohtainen 8 % PAPERILIITOSTA APUA ? lähes 100 % ollut yhteydessä toimistoon ? 98 % saatu apu oli ollut melko hyvää tai erittäin hyvää ? 23 % soittanut Paperiliiton edunvalvontalinjalle, luot tamusmiehille tarkoitettuun päivystysnumeroon. Luottamusmies – liiton vahvuus VASTAAJIEN TYÖPAIKOILLA TYÖNTEKIJÖITÄ ? alle 20 20% ? 20–99 32% ? 100–249 21% ? 250–450 15% ? yli 450 12% YLEISIN TYÖAIKAMUOTO tam 37 lyhyt kierto 38% ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ ? siivous 94 % ? vartiointi 70% PALKKAUSJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS ? melko tai erittäin hyvä 62 % ? melko tai erittäin huono 38 % Henkilökohtainen palkanosa käytössä 52 % Keskimääräinen keskitunti ansio 17,78 euroa Lähde: Paperiliiton edunvalvontakysely 2018. Kyselyyn vastasi 66 pääluottamusmiestä (62%), joista miehiä oli 62 ja naisia 4. PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN PROFIILI Keitä pääluottamusmiehet ovat… … ja minkälaisia työpaikkoja he edustavat? 4-5_kuorimo.indd 5 19.6.2018 15.20.24
KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela K ilpailun avulla etsitään jo kolmatta kertaa innovatiivisia puupohjaisia materiaaleja hyödyntäviä tuotteita. Biotalousosaaminen on Suomessa vahvaa ja globaalit megatrendit tukevat puupohjaisten tuotteiden kysynnän kasvua. – Puu on supermateriaali, josta voidaan tehdä tekstiilejä, muovia ja muita fossiilisia raaka-aineita korvaavia pakkauksia, elintarvikkeita, lääkkeitä, melkein mitä vain. Oleellista on se, että puupohjaisissa tuotteissa käytetään uusiutuvaa materiaalia, mutta huomioidaan myös kierrättäminen ja kiertotalous, summasi tutkimusprofessori Ali Harlin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä kilpailun avanneessa paneelikeskustelussa. Kilpailu on avoinna 16.9. saakka. Voittajan valitsee asiantuntijoista ja yhteiskunnallisista vaikuttajista koottu tuomaristo. Kilpailuun osallistuvat ratkaisut voivat olla olemassa olevia tuotteita, menetelmiä tai prosesseja. Olemassa olevalla ratkaisuilla tarkoitetaan kaupallisesti toteutettavissa olevaa mutta ei välttämättä vielä markkinoilla olevaa ratkaisua. Voittajat julkistetaan marraskuussa 2018.? P Marimekon Allumekon kankaassa on käytetty liukosellua. 6 | Paperiliitto 5/2018 Powerflute Mondille Yrityskauppa: Kilpailuviranomaiset hyväksyivät Kuopiossa aallotuskartonkia valmistavan Powerfluten eli entisen Savon Sellun myynnin Mondi Groupille. Yrityksen nimi on kesäkuun alusta lähtien Mondi Powerflute Oy. Integroitu selluja paperitehdas valmistaa puolikemiallista flutingia eli aallotuskartonkia. Tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti on 285 000 tonnia. – Hankinta tukee strategiaamme sijoittaa korkealaatuisiin pakkausja paperituotteisiin, laajentaa tuotevalikoimaa ja ulottua maantieteellisesti laajemmalle alalle, sanoo Mondin konsernijohtaja Peter Oswald tiedotteessa. Tehtaan myyjä on Nordic Packaging and Container eli NPAC Finland, joka osti Powerfluten marraskuussa 2016. Mondin tekemään kauppaan eivät kuulu hylsykartonkeja ja hylsyjä Suomessakin valmistavan Corenson tehtaat, vaan ne jäävät NPAC:n omistukseen. Mondi omisti Suomessa aiemmin Lohjalla paperitehtaan, jonka se sulki vuonna 2015. Mondi Group on monikansallinen pakkausja paperiyhtiö, jolla on noin 25 000 työntekijää yli 30 maassa. Päivitetty tietosuoja Tietosuoja. Paperiliiton tietosuojaseloste on päivitetty 25. toukokuuta voimaan tulleen uuden tietosuojaasetuksen mukaisesti. Asetuksen tarkoitus on vahvistaa yksilön tietosuojaa ja antaa yksilöille oikeus tietää, mitä tietoja heistä tallennetaan erilaisiin tietokantoihin. Päivitys ei edellytä Paperiliiton jäseniltä mitään toimia. Kuten tähänkin saakka, on tärkeää tarkistaa ja tarvittaessa päivittää jäsenrekisteritietonsa joko sähköisen eAsioinnin kautta tai ottamalla yhteyttä liiton jäsenrekisteriin. Paperiliiton päivitettyyn tietosuojakäytäntöön pääset kokonaisuudessaan tutustumaan liiton nettiosoitteessa www.paperiliitto.fi. SILPPUA Uusi Puu -kilpailu auttaa etsimään puupohjaisia ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Teksti Eeva Eloranta-Jokela T yösuojeluongelmien kärjessä ovat edelleen melu, johtaminen ja työasennot. Samat aiheet olivat Paperiliiton työsuojelukyselyn kolmen kärjessä myös vuonna 2017. Kyselyllä kartoitettiin myös, millä toimin pulmiin on puututtu. Meluun liittyen on teetetty melumittauksia, tehty meluohjelmia ja ennen meluhaittojen korjaamistoimia alettu käyttää tehokkaampia tai yksilöllisiä, mittojen mukaan tehtyjä korvatulppia. Johtamisen ongelmat liittyvät epäselviin toimenkuviin, vastuisiin tai henkilövaihdoksiin. Paikoin hankaluudet johtamisessa ovat syntyneet muutostai ylikuormitustilanteessa. Vastauksissa tuli esiin myös se, että yrityksen päätöksenteossa ei aina riittävästi oteta työturvallisuutta huomioon. Uutta uusiutuvasta Jos melua ei saada koteloon tai vaimennettua, on kuuloa on varjeltava suojaimin. Melu ykkösongelma Työsuojeluongelmien kärjessä ovat edelleen melu, johtaminen ja työasennot. Työtapaturmat lisääntyivät teollisuudessa. Keskeisimmät työsuojeluongelmat 1. Melu 49 % 2. Johtaminen 46 % 3. Työasennot 44 % 4. Järjestys 38 % 5. Pölyisyys 34 % 6. Ilmanvaihto 34 % 7. Ahtaus 33 % 8. Tapaturmat 30 % 9. Tiedonpuute 26 % 10. Haitalliset aineet 25 % H en ga n In te rn at io na l M ar im ek ko Touko-elokuu 0800-179 279 6-7_kuorimo.indd 6 19.6.2018 16.08.29
KUORIMO tista paperiliittolaisista työpaikoista. 93 prosenttia Paperiliiton työsuojelukyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että oman työpaikan työsuojelutaso oli parantunut tai säilynyt ennallaan. 7 prosenttia vastasi tason huonontuneen. 92 prosenttia vastaajista kertoi, että yrityksessä on laadittu työsuojelun toimintaohjelma. Työtapaturmat nousussa Työtapaturmien määrää tässä kyselyssä ei selvitetty. Tapaturmavakuutuskeskuksen TVK:n vuoden 2017 ennakkotilaston mukaan työtapaturmien määrä ja tapaturmataajuus kääntyivät nousuun. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu tapaturmataajuus oli 29,5 työpaikkatapaturmaa per miljoona työtuntia. Edellisvuonna taajuus oli ennätysalhainen: 28,4. Taajuus nousi erityisesti teollisuudessa, 33:een. Paperin, paperija kartonkiteollisuuden toimialalla turmia sattui viime vuonna 624. – Talouskasvu näkyy myös tapaturmatilaistoissa. Kun tuotanto kasvaa, häiriötilanteissa ei kiinnitetä aina riittävästi huomiota työturvallisuuteen. Myös kasvun aikana pitäisi tehdä hyvää turvallisuustyötä, koska tiedetään, että talouskasvusta seuraa yleensä myös työtapaturmien määrän nousu, perustelee Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius. Tapaturmataajuuslukuihin aiheutuvista heilahteluista osan selittää se, että tiedot tehtyjen työtuntien lukumääristä muuttuvat pienellä viiveellä. Vuonna 2017 yksittäiset liukkaan kelin päivät nostivat työmatkatapaturmien määrän tavanomaista korkeammalle. Esimerkiksi 20. helmikuuta keli oli erittäin liukas ja silloin sattui yli tuhat työmatkatapaturmaa. Jos Etelä-Suomessa ei olisi juuri tuolloin ollut talvilomaviikko, lukumäärä olisi voinut olla vielä isompi.? P Paperiliitto 5/2018 | 7 Promillesta vetoa K eskiluokka on pitänyt hyvin pintansa, uutisoi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA toukokuun lopulla. Meillä menee siis hyvin. Tutkimuksen mukaan noin 3 miljoonaa suomalaista eli 60 prosenttia kuului matalatuloisiin ja alempiin keskituloisiin. Tähän porukkaan pääsi mukaan, jos mediaanitulo jäi alle 1875 euron kuukaudessa. Kaikista pääomatuloista tämä porukka sai noin 12 prosenttia. SUORAA PUHETTA nähdä, mikä on korkeatuloisimman promillen osuus pääomatulosta. Oma veikkaukseni on, että korkeatuloisin promille eli 5400 suomalaista saa pääomatuloista enemmän kuin tuo 3 miljoonan ryhmä. Kaljakorista vetoa, että olen oikeassa. Olisin kyllä mielelläni väärässä, ihan tuon 60 prosentin mielenrauhankin vuoksi. Mutta kun tuo jako on ollut aika samanlainen kaikkina aikoina ja kaikissa tunnetuissa yhteiskunnissa. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Työasennot tuottavat yhä pulmia, vaikka niihin voidaan työpaikoilla vaikuttaa aiempaa enemmän. Vanhat konelinjat ovat hankalimpia ja niiden ääressä ergonomia on usein huono. Automaation ja ajo-ohjelmien avulla voidaan muuttaa ajoja, mikä vaikuttaa hankalien työasentojen kestoon. Käytössä on yhä enemmän myös korkeussäädettäviä pöytiä. Parannuksia on tehty yhdessä työterveyden kanssa. Paperiliitto toteuttaa työsuojelukyselyn vuosittain. Tämänvuotiseen kyselyyn saatiin vastaukset 62 yrityksestä eli 60 prosenTeksti Eeva Eloranta-Jokela S uomi on osoittanut olevansa kansainvälisesti kilpailukykyinen maa, jonne metsäteollisuuden kannattaa investoida. Paperiliiton liittovaltuuston mielestä seuraavaksi on huolehdittava siitä, että tulevilla investoinneilla saadaan nostettua sekä lopputuotteen arvoa että kotimaista jalostusastetta. – Näin investointien hyödyt koituvat parhaiten Suomen hyväksi. Liittovaltuusto oli kevätkokouksessaan huolissaan siitä, voivatko metsäteollisuuden investoinnit johtaa raaka-aineen hinnannousun takia kulukuureihin muissa toiminnoissa. – Tyytyväisyys tilanteeseen ei saa estää näkemästä kokonaisuutta ja arvioimasta investointien vaikutusta raaka-aineen hintaan ja olemassa olevaan tuotantoon. Suunnitellut sellutehdasja biolaitoshankkeet aiheuttavat metsäteollisuuden työpaikoilla huolta siitä, miten toteutuvat hankkeet vaikuttavat puun hintaan. Liian kallis raaka-aine voi johtaa tuotannon supistumiseen niillä tehtailla, joiden tuottamien lajikkeiden kysyntä on maltillista, tiedotti valtuusto. Aktivimalli alensi monen ansioturvaa Paperiliitto vaatii nykyiseltä hallitukselta parempaa kokonaisnäkemystä ja työttömyysturvan aktiivimallin perumista. Mallin takia 77 prosentilla paperiliittolaisista työttömistä ansioturva on alentunut. Aktiivisuusedellytysten täyttäminen on erityisen vaikeaa työuran loppupuolella oleville työttömille. Paperiliitto pitää tärkeänä, että metsäteollisuudessa riittää uutta osaavaa polvea työelämän jättävien tilalle. – Maan hallituksen suunnitelmat, joilla heikennetään nuorten työmarkkina-asemaa, ovat paitsi eriarvoistavaa ja vastuutonta politiikkaa, myös huonosti ajoitettua. Huomisen työelämä tehdään tänään. Liittovaltuusto käänsi katseen ensi vuoteen ja eduskuntavaaleihin. Äänestäjien pitäisi vaikuttaa tulevan politiikan suuntaan. – Vaaleissa on vahvasti kysymys työelämän edunvalvonnasta. Helsingissä pidetyn kokouksen yhteydessä hyväksyttiin Paperiliiton toimintakertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2017.? P Korkeatuloiset, joita on noin 6 prosenttia suomalaisista, saivat kaikista pääomatuloista 60 prosenttia. Kun korkeatuloisetkaan eivät ole tasalaatuinen ryhmä, olisi ollut kiinnostavaa Jalostusaste korkeammalle Investoinneista arvonlisää ja tuotteiden jatkojalostamista kotimaassa, toivoi Paperiliiton liittovaltuusto. Walki Ve sa -M at ti Vä är ä ”Maan hallituksen suunni tel mat, joilla heikennetään nuorten työmarkkinaasemaa, ovat paitsi eriarvoistavaa ja vastuutonta politiikkaa, myös huonosti ajoitettua.” 6-7_kuorimo.indd 7 19.6.2018 16.08.29
KUORIMO 8 | Paperiliitto 5/2018 van kehityksen alla, ja ympäristöasiat nousevat yhä tärkeämmiksi. Haluan olla mukana tässä hommassa, Seppänen sanoo. Seppänen työskentelee nyt toista kesää operaattorina kuorimossa. Hakuprosessi sujui tänä keväänä jouhevasti ilman haastatteluja, eikä Seppänen hakenut tällä kertaa muualle. Nyt hän odottaa sitä, että pääsee syventymään työtehtäviin entistä perusteellisemmin. – Viime kesänä minulla oli uudet silmät. Nyt osaan nähdä paremmin kokonaisuuden ja voin ehkä esittää omiakin ideoita. Teemme tiimityötä ja sehän vain paranee ajan myötä. Seppänen on Joutsenon Metsä Fibrellä ainoa lajissaan, sillä hänen lisäkseen keHyvä kesätyötarjonta on näkynyt paikoitellen vaikeu tena saada työn tekijöitä. Valtteri Seppänen on Joutse non Metsä Fibren ainut prosessialan kesäduunari. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen L appeenrantalainen Valtteri Seppänen, 24, pääsi kesätöihin tulevaisuuden alalle. Niin hän mieltää työskentelyn Metsä Fibren tehtaalla Joutsenossa. – Mielestäni paperija sellu elävät vahvasti tulevaa. Biotuotteet ja muut ovat koHakijan markkinat Savonlinnassa prosessiteolli suutta opis kellut Valtteri Seppänen työskentelee toista kesää Joutsenon Metsä Fibrellä. Opiskelukave reista suurin osa meni töihin Punkaharjun Versowoodil le ja UPM:n Savonlinnan Ply woodille. Valtteri Seppänen on Metsä Fibren Joutsenon tehtaan ke sätyönteki jöistä ainoa proses si puolta opiskellut. sätöihin ei tullut muita prosessipuolta opiskelleita. – Tarjolla olevien prosessipuolen kesätyöntekijöiden vähyys on meillä ongelma. En tiedä, johtuuko se alan opiskelijoiden vähyydestä vai nuoruudesta vai siitä, että alalla ei ole imua, miettii pääluottamusmies Harri Kortelainen. Parhaat päältä Ensimmäistä kertaa tänä vuonna Joutsenon Metsä Fibrellä törmättiin siihen, että kesätyöntekijöitä oli hankalampi saada kuin aiemmin. Se on ilmennyt niin, että jotkut tulokkaat ovat peruneet jo sovitun kesätyön, kun ovat saaneetkin töitä muualta. KUORIMO 8-9_kuorimo.indd 8 19.6.2018 12.40.49
Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara J OITAIN PÄIVIÄ sitten osui silmiini nyttemmin sinistyneen entisen perussuomalaisen työministeri Jari Lindströmin Paperiliiton Kuusankosken ammattiosaston Kolmoispaperi-nimiseen lehteen vuonna 2008 kirjoittama juttu. Jutussaan Lindström kuvaa ansiokkaasti kahleita, joita määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen uhriensa ranteisiin asettaa. Lindströmin omiin kokemuksiin perustuvan kuvauksen mukaan: ”Sitten alkoikin työsopimusten kanssa pelaaminen. Joka kerta kun sopimus oli katkolla, sen jatkamisesta ei hiiskuttu sanakaan. Viimeisessä yövuorossa luovutin varusteet (en omiani), kiitin työkaverit ja sanoin moro. Muutaman päivän päästä soi puhelin ja taas tarjottiin töitä. Ja eikun puita kamiinaan. Minulla on pitkä pinna. Suostuin jopa viiden päivän sopimukseen. Lopulta maaliskuussa kuluvaa vuotta kyllästyin. – Tarjotkaa kunnon sopimus, tai minä en tule enää takaisin. Näillä sanoilla sinetöin työni tehdyksi. Minä en millään tavalla ymmärrä tällaista kiusaamista. Työsopimuksia ketjutetaan ja mitään et voi. Alapa valittaa, niin portin ulkopuolelta tulee seuraava ”potilas” tilallesi. Työnantajalla kun on oikeus valita työntekijänsä. Tähän olisi syytä puuttua oikein ison rautakangen kanssa.” Saatuaan ison rautakankensa Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten hallituksen tultua muodostetuksi, ministeri Lindström on toiminut tarmokkaasti työvälineensä varressa. Aktiivimallin ansiosta leikkausten kohteeksi joutuvia kiusattavia ”potilaita” riittää yllin kyllin. Jopa niitä yli 60-vuotiaita ja sairauden takia työkyvyttömiä. Kiusaamista helpottavat toteutuessaan myös perusteettomien määräaikaisuuksien salliminen nuorille sekä henkilökohtaisten irtisanomisperusteiden helpottaminen. Logiikka lienee se, että ”potilaan” kiusaamistakin on helpompi ymmärtää ja hyväksyä, jos se perustuu lakiin ja tehdään kiusattavan parhaaksi. ”Kuinka ne kehtaavat? Ja kyllähän ne kehtaavat”, totesi jo Soini aikoinaan.? P Paperiliitto 5/2018 | 9 Samaa viestiä tulee myös joiltakin muiltakin tehtailta. – Rekrytointi ei ollut käsitykseni mukaan niin yksinkertaista tänä vuonna. Monet hakevat useaan paikkaan ja tekevät sitten omat valintansa. Ehkä nuoret eivät miellä sellutehtaalla työskentelyä tulevaisuuden ammatiksi, vaikka selluhan menee hyvin kaupaksi, pohtii pääluottamusmies Sauli Tiala Pietarsaaren UPM:ltä. Simpeleen Metsä Boardin pääluottamusmies Mika Viskari arvelee, että he ovat sen verran syrjässä, että kesätyöntekijät valitsevat mieluummin Imatran tai Lappeenrannan. Jämsänkosken UPM:n pääluottamusmies Jari Kallio miettii samaa. – Jämsänkoski ja Kaipola ovat pieniä paikkakuntia. Vieressä ovat isot Tampere ja Jyväskylä. Ne ovat vetovoimaisempia. Teollisuuden kesätyöpaikat kasvussa Kolme suurta UPM, Stora Enso ja Metsä Group, kertovat palkanneensa tänä kesänä kesätyöntekijöitä suurin piirtein saman verran kuin aiempinakin vuosina. UPM ja Stora Enso tuhatkunta, Metsä Group noin 850. Isommassa kuvassa näkyy kuitenkin muutoksia. SAK:n kyselyn mukaan kesätyöpaikkoja on tänä kesänä ollut tarjolla yhä useammalle nuorelle. Erityisesti tilanteen kohentuminen näkyy teollisuudessa, joka työllistää tänä kesänä enemmän kuin julkinen tai yksityinen sektori – Taloudellinen noususuhdanne parantaa nuorten kesätöiden saantia. Voi olla, että kun töitä on tarjolla enemmän, hakija pääsee valkkaamaan itselleen sopivimman työpaikan, pohtii SAK:n koulutusja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho. 76 prosenttia teollisuuden työpaikoista kertoi palkkaavansa kesätyöntekijöitä tänä kesänä. Viime vuonna luku oli 71 ja vuonna 2016 vain 62 prosenttia. Joutsenon Metsä Fibre otti kesätöihin 18 työntekijää ja 25 Tutustu työelämään -harjoittelijaa. – Varsinaisia kesätyöntekijöitä meillä on vähän vähemmän kuin aiemmin, oppisopimuslaisia on niin paljon, Kortelainen kertoo. Kahden tutkinnon mies Seppänen valmistui prosessinhoitajaksi Savonlinnan ammattija aikuisopiston aikuispuolelta tänä keväänä. Takataskussaan hänellä on jo ICT-asentajan tutkinto, jonka hän suoritti peruskoulun jälkeen. – Työtilanne oli kuitenkin huono, joten halusin opiskella toisen tutkinnon. Ei se ICTtutkintokaan hukkaan mennyt. Päinvastoin – tietotekniikan osaamisesta on hyötyä myös tällä alalla. Tehdas on mielenkiintoinen ympäristö työskennellä. Tehtaat kehittyvät koko ajan ja näin pystyy kehittymään myös itse. Seppäsellä on kesätyöpesti elokuun loppuun asti. Sen jälkeen hänellä on tavoitteena työllistyä alalle, jos ei Etelä-Karjalassa niin sitten jossain muualla. – Oppisopimuksellahan ne tehtaat nykyään rekrytoivat. Se sopii minulle. Ymmärrän, että työnantaja haluaa laaja-alaisia osaajia, jotka taitavat juuri kyseisen tehtaan toimintamallit, koneet ja käytännöt.? P Sitä tikulla silmään... PITUUSLEIKKURI Jari Lindström: Kuka kiusaa nyt? ”Ehkä nuoret eivät miellä selluteh taalla työskentelyä tulevaisuuden ammatiksi.” Saatuaan ison rauta kankensa ministeri Lindström on toiminut tar mokkaasti. KUORIMO 8-9_kuorimo.indd 9 19.6.2018 12.40.49
10 | Paperiliitto 5/2018 METSÄYHTIÖIDEN TULOKSET Metsäjättien liiketoimintaluvut kertovat, että tammimaaliskuussa koneet ovat paahtaneet täysillä. 10-11_tulokset.indd 10 19.6.2018 14.20.48
Teksti Mari Schildt Kuva Mikko Nikkinen M etsäteollisuusjättiläisillä meni tammi-maaliskuussa kovaa – todella kovaa. Kun vuosia viilattu kannattavuus kohtasi kohonneet hinnat, metsäteollisuutta maireampia yritysjohtajia on vaikea löytää. Kuninkaantekijä on edelleen sellu. Sen menekille ei ole vielä löytynyt jarrua, vaikka hinta on keikkunut ennätystasoissa. Esimerkiksi ruotsalainen sellunvalmistaja SCA on joutunut tänä keväänä rajaamaan asiakkaille toimittamaansa sellumäärää, koska kysyntä on ylittänyt kapasiteetin. Metsäjätit ovat hintakarusellissa iloisesti nostaneet hintaa, ja kulutkin ovat nousseet. Markkinoilla katsellaan kuitenkin jo hiukan huolissaan kahden suurimman metsäteollisuusjätin liikevaihtolukuja. Ne kun näyttävät junnaavan historiallisen hyvään tilanteeseen nähden kovin paikallaan. Stora Enso porskuttaa Stora Enson operatiivinen liiketulos nousi tammi-maaliskuussa jopa 72 prosenttia 369 miljoonaan euroon verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, kun yritys pääsi nauttimaan kohonneista myyntihinnoista. Liikevaihto kasvoi 3,3 prosenttia 2,6 miljardiin euroon, kun investoinnit alkoivat tuottaa Beihaissa, Varkaudessa ja Muro?w’n sahalla. Sijoitetun pääoman tuotto, 17,7 prosenttia, oli yhtä korkealla viimeksi vuonna 2000. Operatiivinen liiketulosprosentti oli 14,3 prosenttia, mikä on korkein yksittäisen neljänneksen liiketulosprosentti vuoden 2001 jälkeen. Toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundströmin mukaan liikevaihto, kannattavuus ja toiminnan tehokkuus ovat olleet vuoden alussa ennätystasolla kaikissa viidessä divisioonassa. Puupula jarrutti UPM:ää UPM nosti vertailukelpoista liikevoittoaan 17 prosenttia 355 miljoonaan euroon tammi-maaliskuussa. Alkuvuosi oli yritykselle jo 20. perättäinen kasvun vuosineljännes, vaikka kulut kasvoivat ja valuuttakurssit jarruttivat. Yhtiö onnistui nostamaan käytännössä kaikkien tuotteidensa hintoja. Liikevaihto kasvoi hieman 2,5 miljardiin euroon. Myös paperi meni kaupaksi. Toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan korkeat sellun hinnat siivittivät UPM Biorefningia, mutta olisi voinut mennä vieläkin paremmin ilman esimerkiksi puunkorjuussa ilmenneitä ongelmia. Sijoitetun pääoman tuotto oli myös hyvä, 15,6 prosenttia. Metsä Group nosti liikevaihtoa Metsä Groupin tammi-maaliskuun liikevaihto kasvoi runsaat 17 prosenttia 1,4 miljardiin euroon. Vertailukelpoinen liiketulos kasvoi 63 prosentilla 208 miljoonaan euroon. Pääjohtaja Ilkka Hämälän mukaan tulosta nostatti eniten sellun kohonneet hinnat ja kartonkiliiketoiminnan parantunut suorituskyky. Äänekosken biotuotetehtaan tuotanto on alkanut suunnitellusti, ja Husumin taivekartonkikoneen käyttö on lisääntynyt lähelle tavoitetta. Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli hyvä 16,6 prosenttia. Metsä Boardin tammi-maaliskuu oli yhtiölle paras vuosiin. Puukauppaa vauhdittaakseen Metsä Group maksoi omistajajäsenten kuitupuulle tuplabonukset maalistoukokuussa. Positiivista näköpiirissä UPM:n Jussi Pesonen uskoo, että tämä vuosi tulee olemaan yhtiölle vieläkin parempi, kuin ennätyksellinen viime vuosi. UPM aikoo ohjata tulevina vuosina enemmän pääomaa kasvuun ja uudistumiseen. Stora Enso arvelee puun saatavuuden olevan kireää, koska varastot ovat suhteellisen tyhjillään. Näistäkin huolimatta yhtiö odottaa liikevaihdon mahdollisesti jopa paranevan ja operatiivisen liiketuloksen hieman laskevan. Metsä Group ennakoi sellumarkkinan pysyttelevän hyvässä vauhdissa edelleen. Se odottaa, että ensikuidusta valmistetun kuluttajapakkauskartongin kysyntä jatkaa kasvuaan. Pehmopaperin kysyntä näyttää kasvavan erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa ja ruoanlaittopapereiden Aasiassa. ? P Jätit tekivät rahaa Metsäteollisuudessa oli tammi-maaliskuussa vaikea olla tekemättä hyvää tulosta. Tuntuva hintojen nousu kattoi mahdolliset pienemmät kompuroinnit. Suurimpien joukossa Talouselämä-lehti 21/2018 listasi touko kuussa 500 Suomen suurinta yritystä ja mukana oli useita Paperiliiton jäsenten työpaikkoja. Nokian, Nesteen ja Keskon jälkeen listalla sijalle 4. nousi Stora Enso ja sijalle 5. UPM-Kymmene. Metsä Groupin sijoitus oli 15:s. Paperiliittolaisten työpaikoista Kotkamills nousi peräti 44 sijaa ja Powerflute 14 sijaa ylöspäin. Walki kipusi 6 sijaa. Sijoitus Suomen suurimpien yritysten listalla Yritys 2017 2016 Stora Enso 4. 5. UPM-Kymmene 5. 4. Metsä Group 15. 14. Huhtamäki 25. 23. Powerflute 143. 157. Sappi Finland Operations 151. 136. Walki 187. 193. Kotkamills 210. 254. Essity Finland 291. 276. Billerudkorsnäs Finland 327. 293. Tervakoski 415. 394. Jujo Thermal 474. 476. Sund strömin mukaan liikevaihto, kannattavuus ja toiminnan tehokkuus ovat olleet vuoden alussa ennätystasolla. Pesonen uskoo, että tämä vuosi tulee olemaan yhtiölle vieläkin parempi, kuin ennätyksellinen viime vuosi. Paperiliitto 5/2018 | 11 METSÄYHTIÖIDEN TULOKSET 10-11_tulokset.indd 11 19.6.2018 14.20.49
12 | Paperiliitto 5/2018 KESÄMÖKKI Mökki kalliolla Punainen saaristolaismökki Ahvenanmaan Godbyssä on nähnyt seitsemän sukupolven ajan suvun elämää ja kesänviettoa. Sukupolvien kerrokset saavat näkyä Noel, Mikko, Heini ja Nina Järvisen mökillä Ahvenanmaan Godbyssä. Teksti Mari Schildt Kuvat Vesa-Matti Väärä 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 12 19.6.2018 12.28.39
Paperiliitto 5/2018 | 13 KESÄMÖKKI 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 13 19.6.2018 12.28.40
??Ylempi pikkukuva: Salissa kaikki on entisellään. Nina ja Noel kuulevat monta tarinaa suvun vaiheista Heiniltä ja Mikolta ? Mökin rakentaja, merikapteeni Johan Karlsson katsoo seinältä, kuten on tehnyt lähes sata vuotta. Nojatuolit ovat hänen käsialaansa. K aksi miestä ja kelkka taittavat iltahämärissä matkaa jäällä. Viima käy ilkeästi silmiin ja jäädyttää ripset, mutta sillä ei ole väliä: joka työnnöllä he ovat lähempänä Ahvenanmaata ja turvapaikkaa. Kääntyminen takaisin Uuteenkaupunkiin tarkoittaisi varmaa kuolemaa, koska Turusta tullut punakaarti ei katsoisi hyvällä käsistään karannutta kartanon nuorta isäntää. Helmikuun jäihinkään ei ole luottamista, sillä vuonna 1918 talvi tuli myöhään. Yöllä he eivät pysty erottamaan railopaikkoja, on pakko jäädä yöksi saareen. He jatkaisivat aamulla matkaa kohti Ahvenanmaan Godbytä, Lauri Zengerin appivanhempien kotimökkiä. Huomenna he olisivat turvassa. Sata vuotta myöhemmin, kesäkuussa 2018 Mikko Järvinen nojaa ruotKESÄMÖKKI 14 | Paperiliitto 5/2018 sinlaivan reelinkiin ja katsoo, kun merivesi velloo ruotsinlaivan peräaalloissa. Muutaman tunnin päästä laiva laskisi maihin Maarianhaminassa. Siitä vielä parikymmentä minuuttia autolla, ja Järvisen perhe; Mikko, vaimo Heini sekä lapset Nina, 13, ja Noel, 5, saapuisivat Godbyn mökille. Äsken vielä töissä Vielä hetki sitten Mikko mätti yövuorossa töitä Kauttuan Jujo Thermalilla sylinterimiehenä. Oli rento vuoro, vain normityötä: rullan vaihtoa, näytteen ottoa. – Työkavereille sanoinkin yöllä kolmen aikaan, että tämä alkaa näyttämään siltä, että meillä tulee olemaan helvetillinen viimeinen tunti, kun siihen mennessä ei ollut tapahtunut mitään. Varmaan se kone räjähtää viimeisen tunnin aikana, Mikko nauraa. Kone pysyi kasassa loman alkuun saakka. Kun auto pysähtyy Godbyn punaisen mökin pihassa, Mikon sydänalassa läikähtää sama onni, kuin lapsena. Ajan kulumisen huomaa vain siitä, että Mikon sijaan pihan graniittikalliota pitkin huristelevat nyt Noelin pikkuautot. Pian suuri osa pikkuautoista on siististi parkissa pienen, punaisen matkalaukun vieressä. Kaksi vauhdikkainta menopeliä on alta aikayksikön kartoittamassa pikkuautojen vedenalaisia ominaisuuksia kallionkolon vesilammikossa. Ahvenanmaa kutsuu Johan Karlsson on onnellinen mies. Katsoessaan nuorikkonsa Evan silmiin Johanista tuntuu, että pelkällä rakkaudellakin voisi nuori mies elää. Ikävämpi totuus kuitenkin on, että satakuntalaisen Kiskon Kirkkojärven rantamaan viljavat pellot eivät elätä määräänsä enempää ihmisiä 1800-luvun lopussa. Vaikka Eva on ison talon tyttäriä, koko omaisuus menee vanhimmalle veljelle. Oma ja perheen elämä olisi rakennettava, mutta pelkillä rengintöillä se ei onnistuisi. Johan ja Eva päättävät lähteä etsimään töi”Lauri katsoo kiin tea?sti Sallyyn, joka suu pielessa? va?reilee pieni hymy.” 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 14 19.6.2018 12.28.42
tä Ahvenanmaalta, ja Johan ottaa merimiespestin laivaan. Lahjakkaan miehen kyvyt tekevät vaikutuksen laivanvarustajaan, joka päättää kouluttaa omalla kustannuksellaan Johanin merikapteeniksi. Johan seilaa lopulta kaikki maailman meret. Eva asuu Godbyssä, Johanin omin käsin rakentamassa tuvassa, ja heille syntyy kolme lasta: Sally, Elly ja Harry. Mökin seinälle Johan ripustaa kuvan laivastaan. Se on kolmimastoinen M/S Eva. Heini petaa pussilakanoita kamarin sänkyyn Godbyn mökillä, ja seinää koristaa kuva kolmimastoisesta purjelaivasta. Vastakkaisella seinällä on taulun kokoinen kuva tuuheaviiksisestä, kunnianarvoisesta merikapteenista. Ruskean senkin päällä on noin satavuotias posliininen vati ja vesikannu. Heini juttelee, että miehitys kamarin ja salin sängyissä vaihtelee. Lapset nukkuvat kummassa sängyssä mielivät, ja vanhemmat asettuvat sinne, minne on jäänyt tilaa. Salin sängyn vieressä, ruskean senkin Paperiliitto 5/2018 | 15 KESÄMÖKKI päällä, on kuva kahdesta tyylikkäästä, valkoisiin puetusta nuoresta neidosta äitinsä kanssa. Eva ei ole tohtinut katsoa suoraan kameraan, mutta Sallyn ja Ellyn ryhti ja suora katse on tuttu isänsä valokuvista. Kotiopettajaksi kartanoon Nuori Sally Karlsson vastaa Hufvudstadsbladetissa olleeseen ilmoitukseen, jossa haetaan kotiopettajaa Uuteenkaupunkiin. Hän saa paikan, pakkaa tavaransa Godbyssä ja muuttaa mantereelle vuonna 1913. Hänen työpaikkansa on komea Salmen kartano, jossa hän opettaa Zengerin perheen kolmea lasta. Vanhin oppilas Lauri on vain kaksi vuotta Sallya nuorempi. Friedrich Zenger on muuttanut Tsaarin läntiseen suuriruhtinaskuntaan Sveitsistä. Hän menestyy juustomestarin urallaan niin hyvin, että saa ostettua pakkohuutokaupasta Salmen kartanon. Säästöt riittävät kartanon puolikkaaseen, loput katetaan velalla. Kun isä Zengerin voimat alkavat hiipua, kartanon pyörittäminen jää hädin tuskin 20-vuotiaan Laurin harteille. Vaimokseen hän ei halua ketään muuta kuin kauniin ja älykkään Sallyn. Kihlajaiskuvassa mökin piirongin päällä Lauri katsoo kiinteästi Sallyyn, joka suupielessä väreilee pieni hymy, polttavasta katseesta tietoisena. Peritty kädentaito Mikko virittelee tulia savustuslaatikon alle Godbyn mökin pihalla. Viime kesänä hän rakensi veljensä kanssa reunuskivistä grillipaikan, joka on mitoitettu sopivaksi suojaksi savustuslaatikolle. Pönttöön hän asettaa paikallisesta ruokakaupasta matkalla hakemansa merilohen fileen. Kalan kypsyessä Mikko esittelee toista rakennusprojektiaan. Piharakennukseen, puuvajan ja saunan yhteyteen veljekset ovat rakentaneet kaikki nykyajan vaatimukset täyttävän kompostikäymälän. – Minä olen sellainen häärääjä, pitäisi aina olla jotain tekemistä, Mikko sanoo. Hänellä on kaikki puun työstämiseen tarvittavat työkalut mukana, sillä toiselta ammatiltaan hän on puuartesaani. Kun kala hiljalleen kypsyy, hän katsoo mittaillen ikkunankarmia, joka vahingossa putosi pikkupoikien avatessa vintin ikkunaa. ?M/S Evalla Johan Karlsson seilasi maailman merillä. ? Mikko savustaa lähivesillä uinutta merilohta itse rakentamassaan savustusgrillissä. Noel valvoo, ettei kala unohdu savustimeen liian pitkäksi aikaa. ?Nina on löytänyt hyvän paikan Evan kiikkustuolista. 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 15 19.6.2018 12.28.44
sä väreilevää pohjaa. Suola ja rantakaislikon yrtit tuoksuvat. – Minuahan pidetään vähän hölmönä, kun Säkylän Pyhäjärven rannallakin istun yksin laiturin päässä vaikka tuulee niin että tukka lähtee. Istun siellä ja katselen aaltoja. Se näky on jotenkin, simmone, komia, Mikko sanoo. Ruotsi ei tartu Kamarin seinällä on mustavalkoinen kuva nuoresta naisesta, jolla on taidokas 1940-luvun kampaus ja älykkäät silmät. Sallyn vanhimmalla tyttärellä Margit Zengerillä on sotavuosina useampiakin kosijoita. Margit on kuitenkin kiinnittänyt katseensa Salmen kartanon nuoreen pehtooriin Vilho Katkoon. Perhe asuu ja työskentelee kartanolla, mutta Vilhoa alkaa harmittaa, kun Sally-anopilla ei ole maksaa hänelle rahapalkkaa. Mustialassa agrologiksi valmistunut Vilho hankkii paikan paikallisen Osuuskaupan maatalousosaston johdossa. Muutaman – Tämä on nyt sitten minun hommani, hän sanoo. Mikko kertoo, että hänen varhaiset muistonsa mökiltä liittyvät saunan rakentamiseen 1980-luvun lopulla. Aikaisemmin mökillä ei ollut saunaa, koska sauna ei kuulu Ahvenanmaan perinteisiin. Mikko muistaa, että mökin asukkaat kävivät pesulla läheisen maalaistalon kellarissa, jossa vesi lämmitettiin padassa, mutta ei ollut löylyä, saati lauteita. Musertava uutinen Keväällä 1918 Sally kantaa miehensä vangitsijoille juustoa, maitoa ja villasukkia. Yöllä hän piilottaa ruotsinkielisen viestin miehensä vankilana pidetyn talon pihakäymälään ja vesikelkan sen taakse. Sally odottaa perheen kolmatta lasta, kun anoppi tuo musertavan viestin. Punakaarti on telottanut 23-vuotiaan Laurin meren jäälle. Punaiset teloittavat noin kymmenen uusikaupunkilaista, joita yhdisti jollain tavoin suojeluskuntalaisuus. Heti sodan jälkeen valkoiset teloittavat puolestaan summanmutikassa kymmenkunta punaista. Kummastakaan veriteosta ei jää jälkipolville oikeudenkäyntipöytäkirjoja. Käytännössä tapahtumista vaietaan täysin ja haudataan historian tomun alle. Sally jää yksin pyörittämään tilaa, ja Johan ja Eva kiiruhtavat Godbystä auttamaan tytärtään. Salmen kartanossa käy vuosien varrella useitakin toiveikkaita kosijoita, mutta Sally ei enää avioidu. Sellainen on tapana Ahvenanmaalla, jossa meri vie miehiä, mutta lesket pitävät talot pystyssä. Meri kiehtoo Pihan editse kulkevan hiekkatien päästä lähti polku uimarantaan, kun Mikko oli vielä poika. Nyt ranta on kylän hoitama hiekkaranta, vesivessa on posliinia ja pukukopin seinässä on pieni kirjakaappi, josta voi lainata luettavaa. Komea laituri vie pitkälle veden päälle. Nina vetää hupparia tiukemmin päälleen, kun pikkuveli ja iskä pulahtavat mereen. Ranta on niin matala, että laiturin päässäkin pohjaan voi istahtaa. Miehet innostuvat roiskuttamaan vettä ja kiljahtelevat innoissaan kun viileät roiskeet saavat ihon kananlihalle. Välillä Noel pulahtaa välkehtivän pinnan alle tutkimaan kirkkaassa vedesKESÄMÖKKI 16 | Paperiliitto 5/2018 ?Sulkapallomailat ovat monen perheen käytössä. ? Riviin järjesty! Nina ja Noel eivät huomaa ajan kulumista puuhaillessaan naapurin uteliaiden lehmien kanssa. ?Noel ja Mikko lukevat vielä hetken kirjaa, ennen kuin nukkumatti saapuu. 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 16 19.6.2018 12.28.46
vuoden kuluttua Osuuskauppa lähettää perheen toiselle paikkakunnalle, ja sen jälkeen muutaman vuoden välein aina uusille ja taas uusille paikkakunnille. Mikko kertoo, että lapsena kesän viettoon Godbyssä Margit-mummun kanssa kuului oleellisena osana ahkera kyläily. Margit oli perinyt vanhempiensa valoisan luonteen, ja hänellä oli kylällä laaja ystäväpiiri. Pieni Mikko kulki kahvitteluhetkissä mukana ja kuunteli silmät suurina sointuvaa ruotsia. – Minuun kun ei tuo ruotsin kieli ole tarttunut, Mikko sanoo ja kertoo, että ajan tavan mukaan äiti Ritva Järvinen ei puhunut lapsilleen omaa äidinkieltään ruotsia, vaan aina suomea. Hurmaava elviskihara ”Pyykkipojat löytyvät täältä. Muista ottaa päävirta pois”, lukee Ritvan kirjoittamissa ohjelappusissa mökin eteisessä. Kun Margitin vanhin tytär aloitti koulunsa, perhe asui Kokemäellä. Opettaja nimitti Ritvaa hurrimukulaksi, ja piti häntä enemmän nurkassa kuin pulpetissa. Kun perhe muutti Kiukaisiin, teini-ikäinen Ritva sai kesätöitä Matkahuollon kahvilan kassalla. Eräänä lauantaina tiskille tulee vaalea nuorimies, jolla on ihana elviskiehkura otsalla. Hän tilaa ”sit istuu ja huutaa”. Ritva on äimän käkenä. ”Siis sitruunasuudaa”, mies korjaa, ja Ritva on myyty. Hänen kiertolaiselämänsä pysähtyy ja nuori perhe asettuu Euraan. Hannu Järvinen saa paikan Kauttuan paperitehtaalta, jossa hän tekee yli 30-vuotisen uran päällystyskoneen hoitajana. Isä Hannu ja poika Mikko ovat hetken yhtä aikaa tehtaalla, kun Mikko on kesätöissä 1990-luvun lopulla. – Muistan vielä, että herrat kun päällystivät paperia, niin sellainen sininen, ihan järjetön käry oli siellä. Isä taitaa olla saman koneen työkavereista ainoa, joka on edelleen elävien kirjoissa, Mikko miettii. Myöhemmin Mikolle kerrotaan, että kyllä tehtaalla aina yksi Järvinen tarvitaan luottamusmieheksi. Innokkaita naapureita Äkkiä kallio jytisee. Viereisen maatilan lypsylehmät laukkaavat laumana aidan taakse katsomaan, millaisia asukkaita mökille nyt on tullut. Nina ja Noel hihkaisevat innosta, ja taittavat pihlajasta vihreän lehden lehmille tarjottavaksi. Kohta lapset nappaavat puutarhatuolit ja asettavat ne rinnakkain aitauksen eteen. Siinä ne tuijottavat –lehmät lapsia ja lapset lehmiä – eivätkä kummatkaan kaipaa telkkaria tai muita härveleitä viihdykkeekseen. – Hyi, hihkaisee Nina ja huitoo kaksin käsin lehmien mukanaan tuomia kärpäsiä. Noel heiluu katkenneen golfmailan varren kanssa kuin opettaja karttakepin kera, ja komentaa lehmiä riviin. Ja lehmät tottelevat. – Täällä ei ole kyllä koskaan tullut aika pitkäksi, Mikko hymyilee. Paperiliitto 5/2018 | 17 KESÄMÖKKI ”Ta?a?lla? ei ole kylla? koskaan tullut aika pitka?ksi.” ??Merituulikin kuivaa Noelia ja Mikkoa uimisen jälkeen. ? Godbyn korkeimmalta kohdalta näkyy Färjsundin silta. 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 17 19.6.2018 12.28.49
KESÄMÖKKI 18 | Paperiliitto 5/2018 Sisällä mökissä Heini tarkistaa mökin vieraskirjasta, että on ollut mökillä ensimmäistä kertaa 20 vuotta aikaisemmin, kesällä 1998. Vuotta aikaisemmin Heini oli noussut Mikon auton kyytiin Kauttuan grillin pihalla. Siitä lähtien he ovat pitäneet yhtä. – Kyllä tämä mökki merkitsee meille paljon. Se on sitä todellista lomaa: ei tarvitse miettiä mitään, ei murehtia mitään, Heini sanoo. Mikko kertoo, että mökin omistus on jaettu Ellyn kuoleman jälkeen Sallyn lasten kesken kolmeen osaan. Yhdessä on kolme käyttäjäperhettä, toisessa kaksi ja kolmannessa yksi. Määräysvalta on jaettu niin, että jokaisella kolmanneksella on vuorollaan etuajo-oikeus mökin käyttöön. Tulevaisuudessa omistus tulee pilkkoutumaan yhä pienempiin palasiin. – Silloin omistusta täytyy miettiä uusiksi, Mikko pohtii. Iltapalaa ja nukkumaan Heini kantaa lisää tuoleja keittiön pöydän ympärille. – Nyt iltapalalle, hän huhuilee. Tarjolla on tuoretta savukalaa, paikallisia vihanneksia ja Ahvenanmaan limppua. Heini kertoo, että tumma, makeahko limppu kuuluu oleellisesti kesään Ahvenanmaalla. Noel kertoo, että oikeastaan hänen lempiruokaansa on pasta, makaroni ja spagetti jauhelihakastikkeella, mutta pistelee silti muistaessaan lämmintä ja tuoksuvaa kalaa suuhunsa. Godbyn mökin keittiön kalusteet ovat talon alkuperäisen isännän käsialaa. Keittiökaapit muistuttavat pyöreine kulmineen laivan kapyysiä. Ilta-aurinko siivilöityy kullankeltaisena pitsiverhojen läpi, eikä 1970-luvun tyylistä kattolamppua vielä tarvita. Saunasta tulevalla Ninalla on pyyheturbaani päässä. Hän odottaa sadepäivää kuin ??Järviset Godbyn mökillä kesällä 2018. Mökki on ollut jo seitsemän sukupolven kesäparatiisi. ? Johan Karlssonin aikaan mökki oli vielä vaalea. kuuta nousevaa, koska hänelle on luvattu, että sitten perhe menee Mariebadin kylpylään uimaan. Vielä hampupesut pihalla ennen nukkumaanmenoa. Noel on unohtanut sekä unikaverinsa että lempikirjansa kotiin, mutta Mikko löytää pienen kuvakirjan hätävaraksi. Miehet pötkähtävät sänkyyn ja supattavat keskenään pientä kirjaa keskittyneesti selaillen. Muistoksi tuleville 1900-luvun alun haaleassa kuvassa Godbyn talo on uusi. Perhettä on kokoontunut eteläseinustalle kuvaan kesäisissä juhlavaatteissaan. Johan ja Eva myhäilevät. On onnellinen ja huoleton tunnelma. – Hei tulkaas nyt, Mikko ja Heini hoputtavat lapsia. Noel ei toista kehotusta kaipaa, vaan kiipeää keikkumaan verannan kaiteelle. Nina on letittänyt vaaleat kutrinsa yöksi kiharoita varten, ja asettuu isän viereen, äidin kainaloon. Oranssi ilta-aurinko on niin matalalla, kuin se valoisimpaan aikaan Ahvenanmaalla laskee. Hetken se valaisee Järvisen perheen hymyilevät kasvot lämpimässä kesäillassa. Vielä raamit ja lasi päälle. Sitten kuva nousee paikalleen Godbyn mökin seinälle.? P 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 18 19.6.2018 12.28.50
Paperiliitto 5/2018 | 19 TYÖPAIKKA Yksi ja ainoa Seija Piiroinen on Raivolan Pakkauksen ainut työntekijä. Legendaarisia Pilli-Klubitupakka-askeja aikoinaan valmistanut yritys tekee nyt yksilöllisiä erikoispakkauksia. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen Seija Piiroinen viihtyy työpaikallaan. Yksinäisyys ei häntä haittaa. 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 19 19.6.2018 14.04.07
Aikoinaan, kun porukkaa oli enemmän, kun tuotanto kävi täysillä ja koneet huusivat koko päivän, oli Piiroisesta päivän paras hetki se, kun hän istui yksin autoon työpäivän jälkeen. Oli aivan hiljaista. Piiroisen lähimmät paperiliittolaiset kollegat ovat Kaukaalla, mutta Piiroinen ei ole heidän kanssaan missään tekemisissä. – En oikeastaan kaipaa sellaista seuraa. Saan liitolta tukea tarvittaessa. Piiroinen kiittelee työpaikan ilmapiiriä. Vaikka asiat voivat riidellä, niin ihmiset eivät koskaan. Pienen työpaikan etuihin kuuluu joustavuus. Työnantaja myös tukee reilusti Piiroisen kuntosalimaksuja. Ohjeita naiswirkailijoille Raivolan Pakkaus on kulkenut pitkän tien nykyisille sijoilleen. Pakkaustehtaan elämänkaari alkoi vuonna 1922 Karjalan Kannakselta, Kivennavan pitäjästä ja Raivolan kylästä, jossa Viktor Rämö ja Filip Sorin perustivat Raivolan Kotelotehtaan. Merkittävimmiksi tuotteiksi nousivat leS tanssauskoneilla on nimet. On Väinö, Aki ja Jumbo. Juuri nyt Seija Piiroinen heilauttaa Väinöön yli 20-kiloisen stanssin, asettaa pahviarkin stanssauspöydälle ja painaa jalalla vipua. Hetkessä kone on leikannut ja nuutannut arkista laatikon. Lappeenrannassa toimivan Raivolan Pakkauksen tuotantotilan hyllyllä nököttää satoja erilaisia stansseja. Niiden avulla miniaaltopahvista syntyy lahjapakkauksia, pullopakkauksia, solmio-, huivija paitapakkauksia, salkkuja, kakkulaatikoita, käyntikorttikoteloja ja esittelytelineitä. Joskus käytetään myös voimapahvia vaikkapa varaosakoteloiden valmistukseen. Ripeäotteinen Piiroinen on tuotantolaitoksen ainoa työntekijä. Piiroisen lisäksi Raivolan Pakkauksessa työskentelee vain yrityksen toimitusjohtaja Mika Hytönen. – Mika hoitaa kirjanpidon ja laskutuksen, minä kaikkea muuta myynnistä ja tilausten vastaanotosta siihen, kun tavara lähtee maailmalle, Piiroinen kertoo. Tuotannossa Piiroinen hoitaa pääasiassa viimeistelyn ja jälkikäsittelyn. Mutta, kuten juuri näimme, häneltä käy myös valmistus ja stanssaus. Yksinäinen ja tyytyväinen Piiroinen tuli aikoinaan Raivolalle töihin kiire apulaiseksi kahdeksi viikoksi. – Olin juuri valmistunut markkinointimerkonomiksi ja tulin nitomaan laatikoita. Sittemmin kaksi vuotta on venynyt 24 vuodeksi, hän hymähtää. Silloin tuotannossa työskenteli neljä ja toimistossa kaksi työntekijää. Yksi toisensa jälkeen työntekijät ovat vähentyneet – osa on siirtynyt eläkkeelle, osa töihin muualle. Nyt on jäljellä vain Piiroinen. Hän kuvailee, että on kasvanut yritykseen kiinni. Yksinäisyys ei häntä haittaa. – En koe sitä lainkaan huonona, sillä saan tehdä työtäni itsenäisesti. Voin vaikuttaa omaan tekemiseeni ja aikatauluihini. TYÖPAIKKA ? Stanssaus koneilla on nimensä. ? Seija Piiroinen on treenannut voimaa kuntosalilla. ”Mieswirkailijat saawat yhden illan wapaata woidakseen seurustella tyttöjen kanssa.” ?Saimaatupakkaaskin kanteen on tiettävästi ikuistettu PienSaimaan maisema. 20 | Paperiliitto 5/2018 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 20 19.6.2018 14.04.08
gendaariset Pilli-Klubi -savukekotelot, joita valmistettiin parhaimmillaan 60 miljoonaa kappaletta vuodessa. Pilli-Klubin rinnalle tulivat myös Saimaaja Työmies-tupakat. Nämä tupakka-askit elävät sadoissa tarinoissa. Milloin askien kansiin on merkitty muistiin valtakunnan tärkeitä päätöksiä, milloin piirretty omakotitalon piirustuksia tai tervehdyksiä mielitietylle. Vuonna 1939 tehdas jouduttiin sodan uhan alla siirtämään Lappeenrantaan. Vuosikaudet kotelotehdas toimi entisessä yleisessä saunassa, joka oli kaikkien lappeenrantalaisten tuntema ”pyöreä sauna”. Nykyiselle paikalleen Hyrynmäkeen tehdas muutti 1983. Viktor Rämö johti tehdasta kuolemaansa asti vuoteen 1954. Toimintaa jatkoi Viktorin veljenpoika ja sitten veljenpojan poika. Vuosituhannen alussa uudet omistajat ostivat kotelotehtaan liiketoiminnan ja muuttivat nimen Raivolan Pakkaus Oy:ksi. Vuonna 2013 yrityksen toiminnasta otti vastuun Mika Hytönen. Historian siivet havisevat myös paikan päällä täällä Hyrynmäessä. Toimiston viereisessä huoneessa on esillä vanhoja savukeaskeja ja konvehtirasioita. Seinällä roikkuu kartta Raivolan kylästä. Ja toiselle seinälle ripustetut konttorin säännöt muistuttavat menneistä ajoista: ”Sääntö 3: Jokainen wirkailija tuo päiwittäin sisälle sangon wettä ja kapallisen hiiliä. Sääntö 6: , ahkera kirkossa käwijä saa kuitenkin kaksi iltaa. Sääntö 7: Naiswirkailijoiden tulee elää suuressa siweydessä, erittäinkin nuorten neitojen. Kaikenlainen flirttailu konttorissa on kielletty.” Piiroinen arvostaa työpaikkansa historiaa. – Yrityksen nimestä kysellään usein ja silloin on kiva kertoa yrityksen juurista. Minusta on myös hauskaa, kun iäkkäämmät asiakkaat muistelevat esimerkiksi keskustan tuntumassa ollutta ”pyöreää saunaa”. Voimailua ja piiperrystä Pakkauksien valmistus on yksitoikkoista ja kuluttavaa työtä, jossa samat työvaiheet toistuvat yhä uudestaan. Jälkikäsittely, kuten ikkunoiden liimaaminen koteloihin, koettelee hartioita ja olkapäitä toisteisuudellaan. Voimaakin tarvitaan, sillä stanssit ovat painavia. Piiroisella ei ole kuitenkaan hätää, sillä hän on treenannut itsensä kuntosalilla pippuriseen kuntoon. – Yksitoikkoisen tuotantotyön vastapainona pääsen onnekseni tekemään kaikkea mahdollista, joten työssä säilyy mielekkyys. Tämän työn rikkaus on juuri monipuolisuus. Kahta samanlaista päivää ei ole. Alkuvuosien pitkien tuotesarjojen tilalle on tullut monipuolinen valikoima yksilöllisiä erikoispakkauksia. Pienelle laitekannalle sopivat pienet tilausmäärät. Varastotuotteita ei ole, vaan yritys tekee kaiken suoraan tilaukseen. – Minimitilaus on 50 kappaletta, mutta kyllä yrityksessä tehdään usean tuhannenkin kappaleen tilauksia. Sesonki on joulun alla. Silloin tuotantohallissa kuuluu tasainen raksutus, kun Piiroinen ja Hytönen täyttävät tilaajien toiveita. Joskus voi puolestaan olla hyvinkin rauhallista, usein hiljaisimmat jaksot ajoittuvat keväisiin. Lomautuksiakin on ollut. – En minä kuitenkaan pelkää työpaikkani puolesta. Eihän nykyaikana sellaista työpaikkaa olekaan, jonka jatkuvuudesta voisi olla täysin varma. ? P Paperiliitto 5/2018 | 21 TYÖPAIKKA ”Olin juuri valmistu nut markkinointi merkonomiksi ja tulin nitomaan laatikoita.” ? Stansseja on moneen lähtöön. 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 21 19.6.2018 14.04.09
22 | Paperiliitto 5/2018 EDUNVALVONTAA Työtuomioistuin vahvisti, että Petri Kovasella oli oikeus sairausajan palkkaan. Kirkniemen tehtaalla ilmenneille mystisille oireille ei ole löytynyt selitystä. Liitto apuna –Jos ei liittoa olisi ollut, olisin varmaan unoh tanut asian ja olisi korvaus summan verran jäänyt saamatta, Petri Kovanen sanoo. 22-23_kirkniemi.indd 22 19.6.2018 14.48.18
EDUNVALVONTAA Paperiliitto 5/2018 | 23 Teksti Eeva ElorantaJokela Kuvat Miisa Kaartinen S iinä vaiheessa, kun ma kasin sairaalassa tiputuk sessa, lupasin itselleni, et tä enää en stressaa asiois ta niin paljon. Päätin, et tä teen, minkä pystyn ja sillä hyvä. Kun eteen tuli sairausajan palkkakiistan vieminen oikeuteen, en menettänyt yöunia. Oli tärkeää katsoa kortit ja saada vastaus sii hen, miten tessiä tulkitaan, sanoo Petri Kovanen. Sähköautomaatioasentajana Sapin teh taalla Lohjan Kirkniemessä työskentelevä Kovanen sairastui vakavasti keväällä 2016. – Tuntui jo, että noutaja tulee. Pahin oire oli kasvohermohalvaus. Ehdin miettiä, mi ten tässä käy, kun on kaksi mukulaakin. Kovanen toipui ja palasi töihin. Kahden viikon kuluttua hän joutui jäämään uudelle sairauslomalle. – Sain uudelleen neurologisia oireita. Avain ei osunut lukkopesään, vaikka yritin kahdella kädellä. Kovasen yllätykseksi työnantaja ei jat kanut palkanmaksua uuden sairausloman ajalta, vaikka Paperiliiton näkemyksen mu kaan oikeus sairausajan palkkaan syntyy myös, jos sama sairaus uusiutuu ja jos työn tekijä on suorittanut työkykyisenä töitään sairausjaksojen välillä. Työnantajan ja Metsäteollisuus ry:n nä kemyksen mukaan Kovasella ei tätä oikeut ta uuteen sairausajan palkkaa koskevaan ajanjaksoon ollut, koska Kovanen ei työnan tajan mukaan ollut ”selvästi tervehtynyt” en nen uutta sairastumistaan. Koska asiassa ei päästy neuvotteluteitse ratkaisuun, Paperiliitto vei asian työtuomio istuimen ratkaistavaksi: oliko uudelleen sai rastuneella työntekijällä oikeus sairausajan palkkaan uudelta 56 päivän ajanjaksolta. Tuomio vahvisti liiton kannan Työtuomioistuin antoi asiasta tuomion 14.5.2018 ja vahvisti asiassa Paperiliiton kan nan oikeaksi. Työtuomioistuimen mukaan sairausajan palkkaa koskevia soveltamisoh jeita ei voida tulkita siten, että työntekijän edellytettäisiin välillä tervehtyneen selvästi. Jutun todistelun perusteella työtuomio istuin katsoi, että työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan riippumatta siitä, sai rastuuko hän 30 päivän sisällä uudelleen sa maan vai eri sairauteen, kunhan hän sai rausjaksojen välillä on pystynyt suoritta maan niitä töitä, joita hän työsopimuksen mukaan teki tai joihin työnantaja on voinut hänet työsopimuksen puitteissa määrätä. – Tein ihan normaaleja työtehtäviä, ai noas taan viirapuristinalueelle tai telineil le en mennyt. Tarkoitus oli ensin, että teen ohjelmointihommia erillisessä automaatio tilassa, mutta jo ensimmäisen aamupäivän jälkeen pomo pyysi muualle töihin, koska miehiä oli liian vähän, Kovanen kertoo. Työtuomioistuin totesi Kovasen tehneen kahden viikon ajan työnantajan hänelle osoittamia, hänen työsopimuksensa mukai sia työtehtäviä, vaikkakin mukautetusti, en nen uutta sairastumistaan. Palkanmaksuun oli oikeus Työtuomioistuimen mukaan Kovasen työs säoloajassa ja vakavien sairausoireiden jäl keisessä töihin paluussa mikään ei viitan nut siihen, että hän olisi palannut töihin vain tarkoituksenaan saada sairausajan pal kanmaksujakso alkamaan uudestaan. Näin työntekijällä oli oikeus vaatimaansa ja mak samatta jääneeseen sairausajan palkkaan. – Työtuomioistuimen viesti oli selvä: jos työntekijä työskentelee sairausjaksojensa vä lillä, vaikka mukautetusti tai sopeutuvasti tai miten muuten hyvänsä töissä, joihin hä net työsopimuksensa mukaan voidaan sijoit taa, sairausajan palkanmaksujakso alkaa uu delleen. Poikkeuksena ovat vain sellaiset ti lanteet, joissa työntekijä palaisi työhön ”ke tunhäntä kainalossa” vain saadakseen uuden sairausajan palkanmaksujakson alkamaan eli tosiasiallisesti työkyvyttömänä, toteaa Pape riliiton vastaava lakimies Juha Koivisto. – Jotenkin tuntuu, että tässä oli sopiva ajankohta joutua tikunnokkaan. Sekin ih metyttää, että miksi se tapahtui tällaises sa asiassa, jossa sairastumisen syyt ovat sel vittämättä. Eri asia olisi, jos olisi ollut vaikka olkapää hajalla, ihmettelee Petri Kovanen. Kirkniemessä ammattiosasto teki sitke ästi töitä, jotta sairausajan palkkakiista olisi saatu sovittua paikallisesti. Pääluottamus mies ihmettelee, että sairausajan palkka asiasta kasvoi jättiläinen, johon ei ratkaisua muulla keinoin saatu. – Meillä on sentään hyvä ja yhteenhit sautunut luottamusmiesjengi, pääluotta musmies Harri Lindholm kiittää. Outoja oireita Massaosaston viirapuristimilla tapahtui ke väällä 2016 muitakin sairastumisia. Niistä kirjoitettiin myös Paperiliittolehden nume rossa 3/2017. Kovasen ja muiden sairastumisten aiheut tajaa on etsitty Työterveyslaitoksen laajojen tutkimusten avulla, mutta toistai seksi yksiselitteistä syytä muutamien työn tekijöiden keskushermostooireille ei ole löytynyt. – Kiveäkään ei haluttu jättää kääntämät tä. Halusimme pitää asiasta ääntä, eikä jää ty hautomaan omaan pikku pesään. Vaik ka asia ei koskaan ratkeaisi, tärkeintä oli sel vittää syyt, jotta kenellekään muulle ei tulisi vastaavia oireita ja jotta tulevaisuudessakin työntekijöiden turvallisuus on taattu, Kova nen sanoo. Viirapuristimilla tehtyjen mittausten pe rusteella alueella on käytettävä moottorimas kia työskentelyajan ylittäessä 30 minuuttia. Lokakuusta lähtien Kovanen on työskennel lyt toisella alueella ja vointi on kokonaisuu dessaan mennyt parempaan suuntaan. Kahdesta muusta sairastuneesta toinen, jonka oireet olivat voimakkaimmat, ei pa lannut hiomolle, vaan siirtyi toiseen tehtä vään. Kolmas sairastunut on jatkanut mas saosaston ylläpidon tehtävissä käyttäen tar vittaessa moottorimaskia. – Viirapuristimille on asennettu ilman vaihdon parantamiseksi poistohuuvat. Työ terveyslaitos on tulossa tarkistamaan, ovatko pitoisuudet laskeneet ja jatkuuko hengitys suojainpakko kaikilla alueella työskentelevil lä, sanoo Harri Lindholm. Ammattiliiton avulla Ennen oikeudenkäyntiä Kovasta alkoi en simmäistä kertaa jännittää, koska hän ei ol lut aiemmin ollut oikeudessa todistamassa. Mieltä rauhoitti tieto siitä, että prosessissa oli takana ammattiliiton tuki. Ei ollut pelkoa siitä, että oikeudenkäyntikulujen takia me nisi omakotitalo alta. – Kannattaa olla ammattiliiton jäsen. Sil loin on taho, joka katsoo etujeni perään. Jos ei liittoa olisi ollut, olisin varmaan unohta nut asian ja olisi korvaussumman verran jäänyt saamatta, Kovanen sanoo. Korvaussumma oli 1800 euroa, kun mak samatta jääneen sairausajan palkasta oli vä hennetty Kovaselle maksetun sairauspäivä rahan osuus. Kovasta ja pääluottamusmies Lindholmia ihmetyttää, miksi sairausloman palkanmaksusta nousseeseen kiistaan tar vittiin ratkaisu tuomioistuimesta. – Asian selvittely söi hemmetin monen ihmisen aikaa ja vaivaa, perustelee Lind holm. Vastaavat tilanteet, oikeuteen päätyvät ta paukset ovat sittenkin harvinaisia, jäävuoren huippu. Paperiliiton vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen arvioi, että noin yhdeksän kymmenestä erimielisyydestä sovitaan pai kallisissa neuvotteluissa. – Hyvin toimivan luottamusmiesjärjes telmän ansiosta.? P Hyvin toimivan luottamus mies järjestelmän ansiosta suurin osa kiistoista saadaan ratkaistua paikallisesti. Pääluotta musmies Harri Lind holm auttoi työsuojelu valtuutetun ja ammat tiosaston kanssa palkkaasi an selvitte lyssä. 22-23_kirkniemi.indd 23 19.6.2018 14.48.19
24 | Paperiliitto 5/2018 DIGITALISAATIO Robotiikkaa ja automaatiota hyödynnetään paperiteollisuudessa erityisesti pakkaamisessa ja logistiikassa. 24-29_automaatio.indd 24 19.6.2018 16.18.04
Paperiliitto 5/2018 | 25 DIGITALISAATIO Robotisaatio. Tekoäly, virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus, data-analyysi. Työelämä puheessa vilisee digitalisaation sovellusten sekamelska. Miten ne muuttavat paperiteollisuutta? Ja miten muuttuu työ? Paperiliitto 5/2018 | 25 Äly tuli tehtaaseen Teksti Sami Turunen kuvat Mikko Nikkinen 24-29_automaatio.indd 25 19.6.2018 16.18.05
26 | Paperiliitto 5/2018 I matran tehtailla Kaukopäässä komeilee uusi jättiläinen. Stora Enson sata metriä pitkä ja 36 metriä korkea automaattinen rullavarasto otettiin käyttöön 2017. Työntekijöiden Arwiksi kutsuma varasto mullisti Tero Korhosen työn täysin: ennen trukkia ajanut Korhonen löysi itsensä monitorien äärestä. Titteli muuttui prosessihenkilöksi ja 20-vuotinen ”ratinveivuu” vaihtui sen tarkkailuksi, että rullat liikkuvat varastossa niin kuin pitääkin. Korhonen sanoo, että työn mielekkyys kasvoi uuden tehtävän myötä. – Olen äärettömän tyytyväinen, ja vaikka ennenkin töissä sai käyttää päätään, muutos on silti valtavan iso. Työstä tuli haasteellisempaa ja turhista rutiineista pääsi eroon. Uusi homma vaati kouluttautumista. – Koko syksy oli yhtä opiskelua laitetoimittajan kanssa sekä työpaikalla että luokkahuoneessa. Muutos nosti myös Korhosen palkkaa. Näkökulmia lentäen On sanottu, että teknologian ansiosta maailma muuttuu seuraavassa 20 vuodessa nopeammin kuin se on muuttunut edellisinä 200 vuonna. Korhosen esimerkki konkretisoi tätä: uudet innovaatiot muuttavat prosesseja, työtehtävät vaihtuvat, vanhaa katoaa, uutta opetellaan. – Metsäteollisuudessa on menossa iso transformaatio, ja olemme olleet monissa asioissa edelläkävijä. Tärkeintä on, että uusien teknologioiden hyöty näkyy parempina ratkaisuina asiakkaille ja työntekijöille sekä kohentuneena kilpailukyDIGITALISAATIO ”Olen äärettömän tyytyväinen, ja vaikka ennenkin töissä sai käyttää päätään, muutos on silti valtavan iso.” kynä yritykselle, sanoo UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska. UPM:llä on haettu paljon erilaisia mobiiliratkaisuja. – Tietoa on tuotu ja visualisoitu ihan uudella tavalla sekä henkilöstön että asiakkaiden nähtäville. Metsäteollisuus on kautta linjan liikkeellä samoilla aatoksilla. Uutta haetaan, ja robotiikkaa hyödynnetään jo paljon kappaletavaroiden, kuten rullien ja paalien käsittelyssä ja kuljettamisessa. Myös kauko-ohjattavat tai autonomisesti lentävät minikopterit, dronet, ovat metsäyhtiöiden arkea. Niillä nähdään asioita, joihin muuten on vaikea saada kattavaa näkökulmaa: tehdasalueiden paloturvallisuuden valvonta, puukasojen tilavuuden arviointi tai metsien kartoitus, kun metsänomistajat haluavat myydä puuta. – Esimerkiksi hakekasat ovat epämääräisen muotoisia, ja droneilla niiden arvioinnissa on päästy ihan uudelle tarkkuuden tasolle, sanoo Stora Enson Veitsiluodon tehDIGITALISAATIO ?Tero Korhonen pitää uudesta työnkuvastaan. 24-29_automaatio.indd 26 19.6.2018 16.18.06
?Kaukopään varasto ei juuri ihmiskättä tarvitse. ?Tero Korhonen on asennoitunut siihen, että työ tulee vaatimaan jatkossakin lisää kouluttautumista. Paperiliitto 5/2018 | 27 taan johtaja Juha Mäkimattila. Myös autonomiset kuljetusvälineet ovat tulevaisuutta. Esimerkiksi trukit voivat liikkua etäohjattuna, ilman kuljettajaa. Uuden edessä kaikkea ei osata heti, ja siksi opetellaan myös kokeilemisen kulttuuria. – Testaamme sovelluksia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta voimme kehittää liiketoimintaa nopeasti, Mäkimattila sanoo. Innovaatioiden virtaa Kehitysjohtaja Kaija Pehu-Lehtonen Metsä Groupilta kertoo heidän esimerkkejä digitalisaation ratkaisuista. – Konenäköä hyödynnetään prosessin alkupäässä metsäkoneissa ja lopputuotteen epäpuhtauksien tunnistuksessa. Sahoilla tekoäly päättää, mitä tukista sahataan. Analysaattorit tekevät kemiallisia analyyseja kemikaalija kuitunäytteistä. Robotiikan saralla Metsä Groupin uusi lippulaiva on sellun automaattivarasto Äänekosken biotuotetehtaalla. Muun muassa lastaus tapahtuu varastosta suoraan junaan. Alusta asti on ollut selvää, että uutta joudutaan opettelemaan. – Osa työntekijöistä oli mukana jo automaatiojärjestelmän testausvaiheessa Tampereella. Laitetoimittaja on kouluttanut porukan paikan päällä, ja asiat opetellaan pitkälti tekemisen kautta, sanoo Äänekosken pääluottamusmies Jorma Paajanen. Tehdas on lähtenyt liikkeelle ”ihan kohtuudella”. – Talvi oli laitteille ja henkilöstölle hyvä koetinkivi, ja eri puulajit tiesivät oppimista myös laitetoimittajille, sanoo Paajanen. – Ison muutoksen kunnossapidon työnkuvaan on tuonut 3D-mallinnus. Sen avulla putkistoa ja venttiilejä voidaan tarkkailla hyvin konkreettisesti. Tieto on valtaa Koska anturitekniikka on kehittynyt ja halventunut, tietoa prosesseista kerätään yhä enemmän. DIGITALISAATIO Data sinällään ei ole kuitenkaan minkään arvoista. Tietokoneiden kasvaneen laskentatehon ansiosta tietoa saadaan nykyään analysoitua yhä paremmin, ja jatkossa paperikoneen toimintaa ja prosesseja ohjaa yhä enemmän tekoäly. Se tekee päätöksiä datan avulla ja antaa ehdotuksia toimenpiteistä esimerkiksi huollolle ja kunnossapidolle. Kaija Pehu-Lehtosen mukaan sellutai paperitehtaalla voi olla jopa 15 000 tiedon mittauspistettä. – Operaattorille voidaan tuoda ihan uudella lailla päätöksentekoon tarvittavaa tietoa esimerkiksi tuotteen laadusta tai laitteiden alkavasta vikaantumisesta. Tiedon keruu ei pysähdy siihen, kun tuote lähtee tehtaalta. Sensoroitujen pakkausten matkaa ja toimitusketjua voidaan seurata asiakkaalle saakka. Ja mitä seuraavaksi? – Parin vuoden päästä prosessimies saa älylaseihin tietoa, mitä prosessissa tapahtuu. Lasien kautta hän saa ohjeita sekä voi olla yhteydessä muualle tuotantoon. TeknoDIGITALISAATIO 24-29_automaatio.indd 27 19.6.2018 16.18.09
28 | Paperiliitto 5/2018 logia tällaiseen on jo valmiina, arvioi Veitsiluodon Juha Mäkimattila. Rutiinit väistyvät Teknologian vyöry on vastaansanomaton. Kuitenkin pelot siitä, että robotisaatio tai tekoäly veisivät suomalaisten paperimiesten työt, on turha. – Kehitys ei ole aiheuttanut aiemminkaan massatyöttömyyttä. Teknologiaa pitää hyödyntää fiksusti ihmisen tekemän työn kanssa, sanoo Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström. Konsulttiyhtiö KPMG:n maailmanlaajuisen tutkimuksen mukaan suuryritysten johtajat ovat samaa mieltä. Suomen ja Pohjoismaiden toimitusjohtajat ovat muuta maailmaa toiveikkaampia siinä, että digitalisaationkin myötä työpaikat säilyvät ja jopa lisääntyvät. Kautta aikojen ihminen on korvannut epämiellyttäviä, raskaita tai vaarallisia töitä teknologialla. Se on tuonut uusia töitä, mielekkäämpiä tehtäviä, työturvallisuutta ja hyvinvointia. Automaation ansiosta työntekijät ovat siirtyneet ajat sitten ajamaan prosesseja koneen jylinästä nykyaikaisiin valvomoihin. UPM:n Jyrki Ovaska luottaa algoritmeihin, noihin tietokoneiden sisällä lymyäviin pikku prosessiohjeisiin. – Koneet eivät korvaa ihmistä, mutta algoritmit auttavat ihmisiä tekemään parempia päätöksiä. Kehitys on enemmän evoluutiota kuin äkillistä mullistusta. Ihminen voittaa koneen Ainakin Äänekoskella ja Imatralla uudet varastot on otettu hyvin vastaan. – Porukka on ollut tosi sitoutunutta, vaikka tiedettiinkin että työntekijöiden määrä ei nouse samassa suhteessa kuin tuotannon määrä, sanoo Äänekosken pääluottamusmies Jorma Paajanen. Imatralla Tero Korhosta ei tulevakaan kehitys pelota. – Muutos on ikuista ja kouluttautuminen jatkuvaa. Kun valmistuin prosessinhoitajaksi 80-luvulla, tiesin jo silloin, että automaatio muuttaa alaa. Muutoksen kanssa pitää elää – se voi toisaalta vähentää työpaikkoja, mutta se luo myös uusia. Metsäteollisuus ry:n Lindström sanoo, että jatkossa työntekijöiden itseohjautuvuus kasvaa ja työn painopiste siirtyy puurtamisesta omaan harkintaan ja itsenäisiin päätöksiin. – Hyödyt ovat haittoja suuremmat, ja teknologian jarruttelu ei kannata. Pitää muistaa, että koneilla ei ole ihmisen päättelykykyä, joustavuutta ja sorminäppäryyttä. Henkka Hyppönen tunnetaan viihdekasvona, mutta harvempi tietää, että hänen yrityksensä Plus One Agency tutkii ja kehittää tekoälyn sovelluksia. Hyppönenkin muistutti eduskunnan tekoälyseminaarissa ihmisen ylivertaisuudesta. – Ihmisen yleisälykkyys ja luova ongelmanratkaisukyky tulevat olemaan kova juttu vielä kauan. Kriittinen ajattelu on supertärkeä taito. ? P Juttuun haastateltu myös pääluottamusmiehiä Arto Hulkkoa (Kaukopää) ja Jorma Timosta (UPM Kymi). ?Työ on siirtynyt halleista valvomoihin ja monitoreille. ?Työn jatkuva muuttuminen ei pelota Tero Korhosta. – Muutoksen kanssa pitää elää, hän sanoo. ”Itseohjautuvuus kasvaa ja työn painopiste siirtyy puurtamisesta omaan harkintaan ja itsenäisiin päätöksiin.” DIGITALISAATIO 24-29_automaatio.indd 28 19.6.2018 16.18.11
män neljännen vallankumouksen hyödyt kasautuvat enemmän pääomalle. Hirvolan mukaan tämä on iso yhteiskuntapoliittinen kysymys, josta pitäisi käydä paljon laajempaa keskustelua. – Tätä vaikeuttaa se, että kehitys on niin räjähdyksenomaista. On mahdotonta ennustaa näkymää edes muutaman vuoden päähän. Kaikki kehitys parantaa ihmisten elämää, mutta murrosvaihe voi olla hankala. – Kun osaamistarve muuttuu, joidenkin voi olla vaikea löytää paikkaansa ja se aiheuttaa toivottomuutta. Siksi yhteiskunnan pitäisi tässä tilanteessa luoda turvaa. Nykyinen hallitus toimii silti päinvastoin, kun se heikentää perinteisesti hyvää sopimisen kehikkoa ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa, Hirvola pohtii. Myös ay-liikkeen on otettava voimakkaampi rooli muutoksen selittämisessä. T eollisuuden palkansaajien pääsihteerin Matti Hirvolan mukaan teollisuudessa on otettu hyviä askelia kohti uutta, mutta matka on vasta alussa. – Meillä on vasta välähdyksiä siitä, mitä kehitys tulee olemaan ja mitä esimerkiksi oppiva koneäly voi todella tarkoittaa teolliselle toiminnalle. Hirvolan mukaan työ ja tehtävät muuttuvat vääjäämättä. Kehitystä pitää vain johtaa siten, että työn määrä myös kasvaa ja sen laadullinen sisältö monipuolistuu. Hän on huolissaan, miten teknologian tuoma tuottavuuden kasvu jaetaan tasapuolisesti. – Kaikki teolliset innovaatiot höyrykoneesta alkaen ovat aina nostaneet tuottavuutta. Kun sen tuomat hyödyt on jaettu tasaisesti, työntekijätkin ovat päässeet siitä osalliseksi esimerkiksi parempien työolojen ja palkkojen muodossa. Nyt näyttää, että täKuka hyötyy tuottavuuden noususta? – On kyettävä kertomaan rehellisesti, että muutos on vääjäämätön, se aiheuttaa lyhyellä aikavälillä epätietoisuutta mutta koituu lopulta kaikkien hyväksi. Tässä ay-liikkeen pitäisi olla keskustelun kärjessä paljon paremmin. ? P ?Robotit ovat teollisuudessa arkea, mutta niiden hyödyntäminen on vasta alkutaipaleella. DIGITALISAATIO Paperiliitto 5/2018 | 29 24-29_automaatio.indd 29 19.6.2018 16.18.12
30 | Paperiliitto 5/2018 PIENET TYÖPAIKAT Päivän kierros Paperiliiton vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen vierailee tänä vuonna pienillä työpaikoilla. Yhden toukokuisen päivän aikana hän kävi kolmella Kauttuan ammattiosaston jäsenten työpaikalla. Markku Häyrynen (vasemmalla) ja pääluottamusmies Juha Nurmi pysähtyivät juttelemaan Teemu Mattilan kanssa Fredman Operationsilla. 30-33_toimitsija.indd 30 19.6.2018 14.06.12
Teksti ja kuvat Eeva Eloranta-Jokela 6.00 herätys kotona Lahdessa 6.45 kohti Satakuntaa Aurinko paistaa, lämpötila +7 astetta, työmatkaliikenne vilkastuu. 8.00 aamupala liikenneasemalla Forssassa Liikennemerkit varoittavat hirvieläimistä. Tien yli juoksee Euraan tullessa kettu. Markku Häyrynen on liikkeellä siksi, että Paperiliitto edistää vuoden 2018 aikana pienten työpaikkojen luottamusmiesten, ammattiosastojen toimihenkilöiden ja liiton välistä yhteistoimintaa. Työ on alkanut kartoittamalla pienten työpaikkojen tarpeita. Tulevan päivän aikana Häyrynen käy kolmella jalostuksen työpaikalla. – On tärkeää, että Paperiliitto on perillä siitä, mitä erikokoisilla työpaikoilla tapahtuu. Jalostuksella on painoarvoa, sillä lukumääräisesti liiton jäsenten reilusta 100 työpaikasta näitä pieniä työpaikkoja on noin 50, Häyrynen kertoo. 10.00 Fredman Operations – Eurajoentie 10, Lappi – valmistaa kotija ammattikeittiötuotteita – henkilöstöä 58, joista tuotannossa 38 Pääluottamusmies Juha Nurmi tulee ulko-ovelle vastaan. Ensimmäiset kuulumiset Häyrysen kanssa Nurmi vaihtaa aulassa. – Juu, on kesälomalistat jo tehty. Ne saatiin tehtyä suunnilleen toiveitten mukaan. Ei tarvi kovin aikaisin kenenkään aloittaa ja sopivasti menevät päällekkäin, kertoo Nurmi. Kesätyöntekijöitä tulee tuotantoon ja varastoon yhteensä kuusi. Pääluottamusmiehen toimistoon kuljetaan tuotantotilojen kautta, joten ylle on puet tava suojapäähine, -takki ja kengänsuojat. Samalla rupattelu jatkuu. Nurmi on hoitanut pestiään vuodesta 1997 lähtien ja on tällä hetkellä yksi Paperiliiton pitkäaikaisimmista pääluottamusmiehistä. – Tulin pääluottamusmieheksi samana vuonna, kun Fredmanin suku osti tämän tehtaan, Nurmi kertoo. Nyt tehtaan omistavat Clas ja Peter Fredman. Työpaikka on Häyryselle hyvinkin tuttu parin vuoden takaa, sillä silloin työehtosopimuksen vaihto tiesi tapaamisia tiuhaan. Loppuvuodesta 2016 työpaikalla siirryttiin noudattamaan ns. raskaan paperin tessin sijasta Paperinjalostajat JALO ry:n sopimusta. Pääluottamusmiehen toimistossa istuudutaan tietokoneen ääreen. Nurmi on saaPIENET TYÖPAIKAT Paperiliitto 5/2018 | 31 30-33_toimitsija.indd 31 19.6.2018 14.06.13
nut etukäteen Häyryseltä linkin työpaikkan tietoja kartoittavaan kyselyyn ja täydentänyt siihen halutut tiedot. Nyt ne käydään vielä yhdessä läpi. – Työaikamuoto 25:a teette käytännössä koko porukka? Ja teillä ei ole erikseen luottamusmiehiä? kyselee Häyrynen. Kun tiedot ovat kasassa, käydään tuotannon puolella. Kierroksen jälkeen Nurmi ja Häyrynen tapaavat tuotantopäällikkö Juha-Pekka Valon, jonka kanssa pidetään mutkattomasti juttutuokio toimiston käytävällä. Käytävällä on tavallista vilkkaampaa, sillä työntekijät käyvät kukin vuorollaan sovittamassa uusia työasuja. 12.15 lounaalla 12.40 Lapista kohti Euraa Häyrynen soittaa Westpakin pääluottamusmies Keijo Hasalle ja kysyy tarkemmat reittiohjeet. Hasa neuvoo ajamaan ohikulkutietä, ei Euran läpi. Puhelin soi. Toinen pääluottamusmies Asko Knuuttila saa varmistuksen juhannuksen tes-seisokin työskentelyaikaan liittyvään kysymykseen yllättävän läheltä. Knuuttilan työpaikalle Poriin Corensolle on matkaa viitisenkymmentä kilometriä. 12.49 Westpak – Maakunnantie, Säkylä – valmistaa joustopakkauksia – henkilöstöä 63, joista tuotannossa 46 Neuvottelutilaan on katettu kahvia, voileipiä ja voisilmäpullia. Isäntänä toimii Westpakin toimitusjohtaja Jonas Skuthälla. Hänen kuuden toimivuotensa aikana Westpakille on rakennettu lisää tilaa ja siirretty koneita uusien tieltä. Henkilöstömäärä on kolminkertaistunut. – Investoinneissa piti jo vetää henkeä, mutta tuli mahdollisuus vastaan ja investoimme vielä digipainokoneeseen, kertoo Skuthälla. Yrityksen kymmenvuotisjuhlat omalle porukalle vietettiin toukokuun lopulla. Tavoite on olla palveluyritys, ei pelkkä pakkaustoimittaja. – Meillä on täällä töissä osaava, 32 | Paperiliitto 5/2018 TYÖPAIKKA motivoitunut ja hyvä porukka. En ole vastaavaa nähnyt missään muussa työpaikassa, toimitusjohtaja kiittää. Westpak haluaa myös olla hyvä työnantaja. Työpaikan maine tunnetaan myös kylillä, vahvistavat pöydän toisella puolella tuotantojohtaja Joonas Sinkkonen ja pääluottamusmies Keijo Hasa. Varapääluottamusmies Juho Pohjalainen liittyy seuraan vähän myöhemmin. Hän on käynyt ovella jo pari kertaa aiemmin liuska suklaapatukan käärettä kainalossaan. Hän ehtii jäämään, kun työ koneella on saatu jatkumaan. Häyrynen kyselee taas työpaikan kokoon, tuotteisiin, työaikamuotoon ja työturvallisuusasioihin liittyviä kysymyksiä. Käy ilmi, että työnantaja maksaa vapaaehtoista eläkemaksua vakituisessa työsuhteessa oleville. Etua arvostetaan, vaikka työntekijöiden keski-ikä on vain vähän päälle 30 vuotta. Keskustelua käydään muutenkin. Hasaa kiinnostaa, milloin kiky-päivistä voi seuraavan kerran päästä eroon. Häyrynen toteaa, että asia nousee seuraavan kerran esille työehtosopimusneuvotteluissa syksyllä 2019. Tuotantotiloissa asennetaan digipainokonetta. Lisäksi kesän aikana tehtaalle on tulossa uusi laminointikone ja neljäs pituusleikkuri, joten muutosta riittää. Asennus– Tullaanko pääovelle? kysyy Markku Häyrynen pihalta. PIENET TYÖPAIKAT 30-33_toimitsija.indd 32 19.6.2018 14.06.14
? Fredman Operationsilla Toni Collander vaihtaa painolevyn. Painatus ja stanssaus saadaan tehtyä yhdellä ja samalla konelinjalla. ? Westpakin tuotantojohtaja Joonas Sinkkonen, pää luottamusmies Keijo Hasa, Paperiliiton vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen ja varapääluottamusmies Juho Pohjalainen kävivät saman pöydän ääreen kertomaan kuulumiset ja vastaamaan kysymyksiin. Pöydässä oikealla istuu toimitusjohtaja Jonas Skuthälla. ?? Juha Pietilän työpaikalla Scandinavian Cable Servicellä valmistetaan kaapelien raaka-aineita. ?? Fredman Operationsin liimakonelinjan päässä Riikka Luhtasela pakkaa valmiit aihiot laatikoihin. PIENET TYÖPAIKAT Paperiliitto 5/2018 | 33 hälinän ja käyvien koneiden viereltä löytyy myös rauhan tyyssija: kypsyttämö, jossa painetut pakkausmateriaalit ”kypsyvät” ja asettuvat viikon verran ennen pituusleikkausta. Suurimmissa rullissa on yli kahdeksan kilometrin verran painettua kalvoa. Kysymyksiin on vastattu puolin ja toisin, tuotantotilojen muutos nähty, Hasa ja Pohjalainen jatkavat töihinsä. klo 14.55 Euran keskustan suuntaan 15.10 Scandinavian Cable Service – Filppulantie, Eura – valmistaa kaapelien raaka-aineita – henkilöstöä 13, joista työntekijöitä 10 Päivän kolmas työpaikka on henkilöstöltään pienin. Toimitusjohtaja Harri Katila selittää, että kyseessä on palveluyritys, joka valmistaa erilaisia nauhoja ja lankoja kaapeliteollisuudelle. Eri vaihtoehtoja tarvitaan, sillä jokaiselle kaapelityypille on määritelty oma tyyppihyväksytty raaka-aineensa, joista paperiset ovat yksi. Erilaisia alumiini-polyesterlaminaattejakin on lukuisia vahvuuksia ja leveyksiä. Eri artikkeleita näistä raaka-aineista voi asiakkaan varastossa olla satoja. – Tuote on yksinkertainen, mutta hyvin kilpailtu, kertoo Katila. Euralaistehtaassa erilaisia nauhoja on leikattu rulliksi asiakkaan tilauksesta vuodesta 1993 lähtien ja vuodesta 1999 nykyisellä nimellä. Yritys palvelee asiakkaita toimitusvarmuudella ja kyvyllä vastata asiakkaan tarpeisiin nopeasti. Varastossa on monipuolisesti isoja rullia kääremateriaaleja, jotka leikataan ja rullataan asiakkaan tilauksen mukaan. Paperiliiton pienten työpaikkojen käyntiin liittyvät tiedot saadaan kahvittelun ääressä kokoon nopeasti. Yhteyshenkilö Juha Pietilä on selvitellyt halutut tiedot valmiiksi. Täälläkin tehdään tutustumiskierros. Tuotanto pyörii kahdessa vuorossa. Kevätilmaa virtaa sisään, kun kuorma-auto purkaa lisää tavaraa varastoon. – Meille tulee vuodessa 60 konttia tavaraa yksistään Kiinasta, Katila selittää. Häyrynen kiittää Pietilää ja Katilaa ja tarkistaa puhelimeen tulleet viestit ennen kuin nousee autoon. 16.14 paluumatkalle Vuoden aikana työmatka-ajoa kertyy Häyryselle useamman kymppitonnin verran. Ajomatkaa on tänään edessä vielä reilut 220 kilometriä. Liikenne jumittaa, kun kotiinlähtijät ruuhkauttavat euralaisristeystä. Markku Häyrynen pohtii paperiteollisuuden vahvoja juuria Kauttuan ammattiosaston kotimaisemissa: – Ahlströmin paperitehtaat työllistivät Kauttualla aikoinaan yli tuhat henkeä. Nyt Kauttuan osaston kaksi suurinta työpaikkaa Amcor ja Jujo Thermal työllistävät yhteensä noin 250 työntekijää. Paperiteollisuudesta on paikkakunnalle versonnut uusia yrityksiä, joista Häyrynen on nyt nähnyt kolme. Pienten työpaikkojen kiertueella tutuksi tulevat nekin työpaikat, joilla vuosien varrella on käyty harvoin. 15 vuotta kestäneen toimitsijauran aikana Häyrynen on kiertänyt melkein kaikki. klo 17.35 jalottelutauko Forssassa klo 19.03 kotona Lahdessa. Aurinko paistaa yhä kirkkaasti, kun edessä on iltalenkki Rane-koiran kanssa. ? P Työnantaja maksaa vapaaehtoista eläkemaksua vakituisessa työsuhteessa oleville. 30-33_toimitsija.indd 33 19.6.2018 14.06.17
Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Mikko Vähäniitty ” I SOVANHEMMILTA ON tullut elämään paljon, ruuanlaitot ja leipomiset. Mummoni olivat kovia laulamaan, toinen lauloi myös kirkkokuorossa ja soitti mandoliinia, sieltä se varmaan periytyi minullekin. Lauloin varmaan jo ennen kuin opin puhumaan. Soitin lapsena viulua ja klassista kitaraa, vasta aikuisena harmonikkaa. Yritän soittaa joka päivä, joten soitin ja nuotit on aina esillä. Soittaminen antaa niin paljon, pakottaa miettimään ja muistamaan. Kun käymme Harmonikkaladyjen kanssa esiintymässä palvelutaloissa, yleisö lähtee säveliin mukaan, joskus joku jopa liikuttuu. Mieheni Riston tapasin tehtaalla, ollaan myös samassa vuorossa. Lapset on jo aikuisia. Enimmäkseen tässä kotona nysvätään, lämmitellään rantasaunaa, mitä nyt joskus tehdään moottoripyörällä pieniä ajeluja. Asumme mieheni entistä kotipaikkaa järven rannalla. Meille näkyy yksi naapuri, muuten metsää ja peltoja. Silti ollaan lähellä Kaipolan kylää, kauppaa ja koulua. Viidestä lapsesta kaksi nuorinta kulkivat alakouluun tuosta metsän kautta. Puutarhaa en juuri hoida, kasvihuoneen keskellä kasvaa haapa. Välillä innostun, mutta se jää, kun en muista kastella. Ilman eläimiä en kuitenkaan osaisi olla. Vähintään yksi koira minulla on ollut koko aikuisikäni, nykyisin myös hevonen, poni, vuohia ja kanoja. Kumpikin mummoni oli Karjalasta ja karjalaiseksi minäkin itseni tunnen. Sieltä kai tulee elämänasenne, ettei itseään tarvitse puuhissaan puhki kuluttaa. Yksi iltapäivä istahdin puutarhakeinuun katselemaan pienelle järvellemme. Vaikkei siitä mihinkään menisi, voisi mennä veden taakse, aavaan maisemaan. Istuskelin siinä, kun en viitsinyt tehdä mitään. Ihan kuten isomummoni, joka istuskeli itsekseen ja katseli kaukaisuuteen. Hän eli melkein satavuotiaaksi. Vaikka nyt ollaan hänen kanssaan eri paikoissa, yhteys häneen tuntuu aina jotenkin noissa hetkissä.? P Saara Perälä on jälkikäsittelymies UPM:n Kaipolan tehtaalla. Saara Perälä katselee kaukaisuuteen kuten mummonsa. Istuskelu yhteys Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. 34 | Paperiliitto 5/2018 ”Puutarhaa en juuri hoida, kasvihuoneen keskellä kasvaa haapa.” PARASTA ELÄMÄSSÄ 34-35_parasta elämässä.indd 34 14.6.2018 10.50.33
Paperiliitto 5/2018 | 35 Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. MAAILMALTA Y HDEKSÄNVUOTIAALLA POJALLANI oli jännittävä keskiviikkoaamu: polkupyöränajokoe! Koko luokka asettui jonoon koulun portille ja poliisit tarkastivat heidän menopelinsä ja kypäränsä. Sitten lapset polkivat kaduilla parin kilometrin pituisen lenkin, jota oli harjoiteltu viikkokaupalla, ja joka risteyksessä oli vanhempia merkitsemässä, unohtuiko käsimerkki, taaksevilkaisu tai pysähtyminen. Eri virheestä tuli eri määrä virhepisteitä, ja lopulta – toki myös teoriakokeen jälkeen – suurin osa luokasta saavutti pyöräajokortin. Nyt he saavat polkea kouluun. Polkupyöränajokoe on mitä puhtainta saksalaisuutta. Koko tapahtuman perusteellisuus, virallisuus, tarkka mitattavuus. Ja lopulta ansaittu lupa. Saksa on varsinainen koeja lupayhteiskunta. Idea kokeiden taustalla on usein järkevä, kuten tässäkin: on hyvä idea kouluttaa lapsia turvalliseen pyörällä ajamiseen, varsinkin kun saksalaiskaupungeissa ei juuri ole pyöräteitä ja näin yli kymmenvuotiaiden on ajettava kadulla. Toteutus ampuu kuitenkin usein yli. Onko kaikkea mitattava ja sertifioitava? Saksalaisten mielestä ilmeisesti on. Täällä ei opita noin vain uimaan vaan suoritetaan uimamerkki. Lapset kilpailevat, kenellä on pronssimerkki, kenellä jo kulta. Eivätkä pelkästään lapset hanki pätevyyksiä, vaan myös aikuiset. Jos haluaa sahata moottorisahalla polttopuita, siihen tarvitaan läpäisty koulutus, johon sisältyy teoriaosiokin. Myös koiranomistajien pitää todistaa kykynsä suorittamalla "koiranajokortti", ja tietysti myös surffaukseen, purjehdukseen, moottoriveneellä ajoon ja jopa soutamiseen isommilla joilla vaaditaan koulutus. Onkiakaan ei saa noin vain. Jo ennen ensimmäistä virvelin heittoa on käytävä 30 tunnin teoriaja harjoituskurssi, jolla opetellaan kalojen ja vesistöjen tuntemusta, varusteiden käyttöä sekä kalastukseen liittyviä oikeuksia. Myös saksalainen metsästäjänkoulutus on suomalaista huomattavasti perusteellisempi, kalliimpi ja pitkäkestoisempi. Ystäväni kävi yhdeksän kuukauden ajan harva se viikonloppu teoriaja harjoitustunneilla, ja koko lysti maksoi reilut 2000 euroa. Todistetut pätevyydet ovat saksalaisten tapa jäsentää maailmaa ja myös jakaa vastuuta. Vakuutus tuskin korvaa, jos moottorisahakortitta teloo jotakuta. Itse en ole silti hankkinut saksalaispätevyyksiä, aion jatkaa holtittomana, itsekoulutettuna suomalaisena. Pojasta tullee kuitenkin kunnon saksalainen. Onhan hän jo virallinen pyöräilijäkin . ? P Pätevää väkeä Jo ennen ensimmäistä virvelin heittoa on käytävä 30 tunnin teoriaja harjoituskurssi. Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. 34-35_parasta elämässä.indd 35 14.6.2018 10.50.34
36 | Paperiliitto 5/2018 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen T amperelaisesta Marko Koivurannasta kuoriutui ammattiyhdistysihminen vuonna 2014, kun joku aktiivi pyysi nuorta miestä mukaan. Koivuranta innostui siitä yksinkertaisesta syystä, että hän haluaa pitää omiensa puolta. Koivurannan mukaanlähtö oli malliesimerkki siitä, miten ihmisiä saadaan houkuteltua ay-toimintaan. – Pallo on niillä, jotka ovat toiminnassa mukana. Heidän – meidän – on osattava nähdä se kiinnostus ja kysyttävä, että lähtisitkö. Tarvitaan alkusysäys, tuuppaus oikeaan suuntaan. – Yhtä lailla meidän pitäisi pystyä perustelemaan, miksi toiminnassa kannattaa olla mukana ja osallistua vaikkapa vuosikokoukseen. Olemme täällä yhteisten asioiden äärellä. Koivuranta ei allekirjoita väitettä, että nuoria ei kiinnosta ay-toiminta. – Ainakin meidän työpaikalla nuoria kiinnostaa. Johtuuko se sitten siitä, että menneet myrskyisät vuodet ovat herättäneet kiinnostuksen työntekijöiden oikeuksia ja hyvinvointia kohtaan vai mistä, hän pohtii. Valkeakosken osasto 70:ssä toiminta on Koivurannan mukaan kohtalaisen monipuolista. On uintikuukausia, joiden aikana saa käydä kerran viikossa ilmaiseksi uimahallissa uimassa, on elokuvalippuja ja kulttuurimatkoja teatteriin. Pari vuotta sitten osasto loi Koivurannan aloitteesta omat Facebook-sivut. Sivujen ylläpito on Koivurannan vastuulla. – Olin nähnyt, että joillakin osastoilla oli vastaavaa. Minusta omat Facebook-sivut ovat hyvä kanava tuoda tapahtumia jäsenistön tietoon ja linkittää myös liitosta tulevia ajankohtaisia asioita ja uutisia. Facebook-sivuillla on nyt noin 70 seuraajaa. – Tasaisesti sinne tipahtelee lisää porukkaa. Koska Koivuranta on vielä suht´ tuore kasvo ay-toiminnassa, ei hän ole ehtinyt kyllästyä touhuun. – On hiton hienoa, kun saan olla mukana kehittämässä ja keskustelemassa asioista, jotka ovat minusta mielenkiintoisia. ? P Omien puolella Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä ARJESSA Marko Koivuranta ? Valkeakoski os 70:n hallituksessa. ? Työskentelee pakkaajana Walki Oy:llä Valkeakoskella. –Pallo on niillä, jotka ovat toiminnassa mukana, toteaa ay-toimintaan innostunut Marko Koivuranta. Teksti Eeva Eloranta-Jokela L okakuuhun on pitkä matka, pakko vain odottaa. Lauantaina 27. lokakuuta Helsingin sydämeen kutsutaan täysi-ikäiset, alle 35-vuotiaat Paperiliiton jäsenet. Samalla avataan pää ihan uudelle tapahtumalle. Uusi polvi on Paperiliitolle tärkeä, ja siksi sille kannattaa tarjota maan parhaat puhujat eli Madventures. Madventuresin tuottaja Riku Rantala ja ohjaaja Tuomas "Tunna" Milonoff ovat kiertäneet maailmaa omatoimisesti pienellä budjetilla ja seikkailumielellä. Madventuresseikkailut luovat pohjan myös luennoille. – Luvassa on asiaa viihteellisessä ja hauskassa paketissa, mitä me ollaan tehty kohta 20 vuotta. Itseironialla ja maailmalle hymyillen, kuvailee Riku Rantala. – Siitäkin puhumme, miten voi oppia rohkeammaksi ja voittaa omia pelkojaan, Rantala täydentää. Rohkeutta tarvitaan myös unelmien tavoittelemisessa. – Jokaisen olisi hyvä miettiä, miten voi vaalia omia unelmiaan. Arjen rutiineissa voi unohtua, mikä on itselle tavoittelemisen arvoista. Me halutaan innostaa vaalimaan ja ruokkimaan omia unelmia ja autetaan miettimään myös askel pitemmälle, oman duunin tai yhteiskunnallisen tekemisen taakse, että ”mitä mä haluan siinä tehdä”. Paperiliitto antaa Madventuresin puhua ja kannustaa unelmoimaan, sillä tulevalta Voita pelkosi, uskalla unelmoida. Paperiliitto kannustaa. Kohti unelmia Alennusta festarilipuista Suuntaa kesälomalla Valkea koskelle Työväen Musiikki tapahtumaan. Paperiliittolaisena saat festarilipun hinnasta 15 euron alennuksen. U PM:n Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon pihamaalla 26.–29.7. järjestettävä festivaali pidetään 47. kerran. Nelipäiväinen Työväen Musiikkitapahtuma on tunnettu menevistä keikoistaan, lämminhenkisestä tunnelmastaan ja nimekkäästä esiintyjäkaartistaan. Tänä kesänä mukana ovat mm. Apulanta, Happoradio, Juha Tapio, Matti ja Teppo, Olavi Uusivirta, Paleface & Värttinä, Reino Nordin, Scandinavian Music Group, Suvi Teräsniska, Timo Rautiainen ja Trio Niskalaukaus sekä Isac Elliot. Lisätietoja ja liput: www.valmu.com Juha Tapio on yksi Musareiden tähtiesiintyjistä. ay-polvelta jos keltä tarvitaan kykyä saavuttaa tavoitteita, olla rohkea ja luova. Nuorena töihin Riku Rantala teki yläasteikäisenä iltaisin ja viikonloppuisin enemmän työtunteja kuin Bileet 18–35-vuotiaille Aika: 27.10.2018 klo 15–22 Paikka: Apollo Live Club, Helsinki Ilmoittaudu: www.paperiliitto.fi 36-37_hiomo (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2018-06-19) (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2018-06-19).indd 36 19.6.2018 16.09.32
HIOMO Paperiliitto 5/2018 | 37 Porin osasto 10 Eläkeläispäivä pidetään ke 4.7. klo 12 alkaen osaston huvilalla. Linja-auto lähtee Kartonkitehtaan portilta klo 11.30. Turun osasto 24 Loppukesän päiväretken ajankohta on la 18.8. Reissuun lähdemme Turun linja-autoaseman turistibussilaiturista klo 8.30. Omavastuuhinta on 25€/henk. Menemme ensin Paperiliiton toimiston katsastamaan, siitä Tuusulanjärven ympäristöön. Katsellaan kulttuurikoteja, saatetaan käväistä sisälläkin joissain. Matka jatkuu Särkisaloon, liiton lomakeskukseen, perinteiseen tapaan. Ilmoittele Seijalle heinäkuun loppuun mennessä tulostasi. Puhelinnumero on 050 465 9608. Huom. varaa koko päivä reissuun. Valkeakosken osasto 70 Osasto järjestää teatteriretken jäsenilleen Hämeenlinnan Uuteen kesäteatteriin lauantaina 7.7. klo 14.00 Kaksi puuta -romanttiseen musiikkikomediaan. Lippuja on rajoitettu määrä, lipun hinta 10 €, max. 2 lippua / jäsen. Lippuja voi lunastaa pääluottojen toimistoilta tai soittamalla Juha-Pekka Mäkelä 050 529 2271 tai Markku Salokivi 040 731 0197. Matkaan lähdemme Valkeakosken Liikenteen bussilla klo 12.15 liikenteen talleilta jatkaen reittiä: Sointulan ostoskeskuksen päätepysäkki-Hakakatu-Helletie-JuhannusvuorentieKaapelintie-Sääksmäentie-Ulvajankatu-Tallikatu-Lempääläntie-Kenraalintie-Painontie-Eerolantie-Salomaantie-Kaakonojantie-Seminmutka-Tampere, sekä samaa reittiä takaisin käänteisessä järjestyksessä. Kiitos Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Kiitos muistamisesta jäädessäni ansaitulle vapaalle, Metsä Board Joutsenon työkaverit! Marita Bamberg OSASTOT kävi koulua. Vakituinen työsuhde hänellä oli Helsingissä Malmin Prismassa 14-vuotiaana ja Liikealan ammattiliiton jäsenyys 15-vuotiaana. – Kiinnostuin ja aloin lukea työehtosopimusta, kun ei lehtiin ollut varaa. Kävin kysymässä pomolta, miksi minulle maksetaan vähemmän. Pomo selitti, että koska olen osa-aikainen. Soitin liittoon, minkä jälkeen palkka korjattiin. Aloin sitten puhua frendeillekin, että kannattaisiko liittyä. Rantalan työura marketissa kesti kymmenen vuotta. Surullinen vaihtoehto Kun Rantala ja Milonoff kertovat olevansa Suomesta, vastauksena on yleensä olankohautuksia: maan nimi ei soita mitään kelloa. – Indonesiassa Suomi yllättäen tunnetaan, koska sinne on viety suomalaista paperiosaamista ja -teollisuutta. Indonesiasta on myös karu esimerkki ay-liikkeen kohtelusta. Vallankaappauksen yhteydessä vuonna 1965 tapahtui kansanmurha, jossa kuoli toista miljoonaa ihmistä. – Operaatio naamioitiin kommunismin vastaiseksi toiminnaksi, mutta todellisuudessa tarkoitus oli murskata ay-liike, joka oli noussut vahvaan asemaan, Rantala kertoo. Ensin surmattiin ay-aktiivit, sen jälkeen kaikki, joita epäiltiin ammattiliiton jäseniksi. Surmat toteuttaneita joukkoja ei ole tuomittu ja osa tekijöistä on yhä elossa. Terrorin, vainoamisen ja väkivallan uhka on edelleen monissa halpatuotantomaissa suuri este ammattiyhdistystoiminnalle. – Se unohtuu helposti täällä meillä, kun ay-liikettä syytetään joustamattomuudesta. Mutta ilman ay-liikettä vaihtoehdot ovat aika surullisia, Rantala näkee.? P 60-VUOTISTAIVAL U usi vuosikymmen aloitti uuden ajan. Liitto sai pääteyhteyden valtion tietokonekeskukseen ja sitä kautta esimerkiksi lakimiesten työssä tärkeään Finlex-päätöstietokantaan. Urho Kekkosen jälkeen ”kansakunta sai historiansa ensimmäisen sosialistisen presidentin”, kun Mauno Koivisto tuli valituksi. Valitsijamiesvaaleissa oli ollut ehdolla 17 paperityöläistä. Lama jatkui. Lomautuspäiviä kertyi paperiliittolaisille vuoden 1982 aikana 110 000. Ilman lomautuksia selvisivät Rauma-Repola, Metsäliitto ja A. Ahlström. ”Pahimmat lomauttajat” olivat lehden mukaan Tervakoski, Yhtyneet Paperitehtaat ja Kyro. Näistä Kyro ”investoi itsensä henkiin”, kun maailman suurin tapettipaperia ajava kone kääri ensimmäisen rullansa 21.9.1984. Kone tuli tiensä päähän vuonna 2016. Selluteollisuuden murros söi toista tuhatta työpaikkaa, kun neljä kannattamatonta sellutehdasta lopetettiin: Nokia Oy:n, Lielahden ja Metsäliiton Teollisuuden kaksi tehdasta Äänekoskella. Osakkaat rakensivat tilalle uuden Metsä-Botnian sellutehtaan Äänekoskelle: maan suurin työmaa maksoi 1,5 miljardia markkaa ja sitä pidettiin myös aikansa suurimpana ympäristönsuojeluhankkeena. Liitto jatkoi myös perinteitä: retkeilypäivät pidettiin Mäntässä 1984, liittokokousvuoden aattona. Ammattiosastojen tiedotussihteerit olivat vastanneet kokousja juhlaselostusten kirjoittamisesta lehteen. Kentältä tulevien juttujen monipuolistamiseksi ja parantamiseksi perustettiin toimituksen avuksi kirjoittajaryhmä. Muilla liitoilla vastaavaa ei ollut. Mukana oli kymmenen kirjoittajaa, joille liitto järjesti koulutustapaamisia kahdesti vuodessa. Kirjoitusryhmä toimi lähes 30 vuotta. Lehden sivumäärä oli runsaimmillaan 80-luvulla. Sisällössä oli huomioitu paperiliittolaisten perheiden jälkikasvu. Lapsille julkaistiin Lapset hei ja nuorille Lempo soikoon -palstaa.? P 1982-1987 Paperiliitto-lehden matkassa eri vuosikymmenillä Ensimmäinen värikuvakansi julkaistiin 2.6.1982. Kaukopään osasto 21 täyttää 90 vuotta KUTSU Paperiliiton Kaukopään osasto 21 kutsuu jäsenensä juhlimaan Sopupirtille lauantaina 25.8.2018 alkaen klo 13. Sitovat ilmoittautumiset 3.8. mennessä osaston toimistoon p. 05 473 4240, ilmoita samalla mahdolliset erityisruokavaliot. Bussikuljetus lähtee Olavinkadulta klo 12 ja klo 14, ja kulkee reitin Olavinkatu-Keskusliikenneasema-Niskan toriKaukopään pääportti-Rasilan tori-Sopupirtti. Paluu samaa reittiä klo 17 ja klo 22. 123rf 36-37_hiomo (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2018-06-19) (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2018-06-19).indd 37 19.6.2018 16.09.37
38 | Paperiliitto 1/2018 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA ASIAA SINULLE, 62-VUOTIAS PITKÄAIKAISTYÖTÖN VOI SAADA VANHUUSELÄKKEEN 62-VUOTIAANA Työtön voi jäädä vanhuuseläkkeelle tietyin edellytyksin jo 62-vuotiaana. Jos olet syntynyt 1957 tai aiemmin ja työttömyyskassa on maksanut tai maksamassa sinulle työttömyyspäivärahaa 500 päivää ja sen jälkeen lisäpäiviä, voit halutessasi jäädä eläkkeelle 62-vuotiaana. Lisäpäiviä pitää olla maksettuna vähintään yksi. Kun vanhuuseläke myönnetään lisäpäivien perusteella, vanhuuseläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä. Eläke alkaa eläkkeen hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta. Eläkettä ei myönnetä takautuvasti. Vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneiltä työttömiltä oikeus vanhuuseläkkeeseen 62-vuotiaana poistuu. Aktiivimalli toi esiin, että eläkemahdollisuutta ei tunneta riittävästi. Siksi työttömyyskassa ryhtyy ilmoittamaan asiasta työttömyyspäivärahan hakijalle myös kirjeitse. Mahdollisuus koskee tänä vuonna vielä noin 100:a 62 vuotta täyttävää lisäpäivän saajaa. Toukokuussa työttömyyskassa maksoi työttömyyspäivärahaa 135 sellaiselle työttömälle, joilla olisi mahdollisuus jäädä vanhuuseläkkeelle. Esimerkkejä Jos täytät 62 heinäkuussa 2018 ja haluat eläkkeen alkavan elokuun alusta, eläkehakemus pitää olla työeläkelaitoksessa tai Kelassa heinäkuun aikana. Jos täytät 62 heinäkuussa 2018, mutta 500 työttömyyspäivää täyttyy vasta syyskuussa, voit jäädä eläkkeelle aikaisintaan 1.10.2018. LISÄPÄIVÄTODISTUS Eläkehakemuksen liitteeksi pyydä työttömyyskassasta lisäpäivätodistus. Jos olet jo täyttänyt 62 vuotta, niin työttömyyskassa voi antaa lisäpäivätodistuksen vasta sen jälkeen, kun se on maksanut ensimmäisen lisäpäivän. Jos olet jo lisäpäivillä, työttömyyskassa voi antaa lisäpäivätodistuksen sen jälkeen, kun se on maksanut ainakin yhden päivän päivärahaa siltä kalenterikuukaudelta, jona täytät 62 vuotta. Jos haet eläkettä 1.8.2018 alkaen, työttömyyskassa voi antaa lisäpäivätodistuksen sen jälkeen kun, sinulle on maksettu päivärahaa heinäkuulta 2018 vähintään yhdeltä päivältä (2.7.). Katso esimerkkejä www. paperiliitto.fi/tyottomyyskassa. Voit myös laittaa eläkehakemuksen vireille paria kuukautta ennen eläkkeen alkamista. Tällöin sinun pitää toimittaa lisäpäivätodistus Kelalle tai työeläkelaitokselle jälkikäteen. Lisätietoa lisäpäivätodistuksesta saat työttömyyskassasta. Hakemuslomakkeita ja lisätietoa eläkkeiden hakemisesta saat työeläkelaitoksista, Kelasta ja Eläketurvakeskuksesta (ETK) sekä verkosta www.tyoelake.fi ja www.kela.fi. Eläkehakemuksen voi tehdä sähköisesti työeläkelaitosten tai Kelan sivuilla. LISÄPÄIVÄOIKEUS Sinulle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa 500 päivän eli enimmäisajan täyttymisen jälkeen, jos olet syntynyt: – v. 1955 tai 1956 ja jos olet täyttänyt 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä. – v. 1957 tai sen jälkeen ja olet täyttänyt tai täytät 61-vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä. Ikäedellytysten katsotaan täyttyvän myös, jos täytät 60 tai 61 vuotta samana päivänä kuin enimmäisaika täyttyy. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu Jäsemaksutiedot eAsioinnista Jos maksat jäsenmaksusi liitolle itse eli työnantaja ei peri niitä suoraan palkastasi, saat viiteja maksutiedot käyttöösi nyt myös eAsioinnista. 1. Syötä jäsenmaksulaskuriin tarvittavat tiedot. 2. Saat tilinumeron, viitenumeron ja summan. 3. Voit lähettää tiedot itselle sähköpostiin tai tulostaa. ALOITITKO KESÄTÖISSÄ? Liity jäseneksi tai uusi perintäsopimus heti työsuhteen alussa. Voit liittyä jäseneksi tai uusia perintäsopimuksen täyttämällä sähköisen jäsenhakemuksen ammattiosaston edustajan kanssa liiton netti sivuilla www.paperiliitto.fi. Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./ Jäsen rekisteri PL 326, 00531 Helsinki. Työttömän oikeus vanhuuseläkkeeseen 62-vuotiaana poistuu vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneiltä. 38-39_kassa-ristikko.indd 38 19.6.2018 13.58.59
Paperiliitto 5/2018 | 39 TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 4/2018 täyttäneistä palkinnon sai Anneli Matinen, Rauma. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 15.8. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 5”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 43 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 4/2018 ratkaisu 38-39_kassa-ristikko.indd 39 19.6.2018 13.59.07
40 | Paperiliitto 5/2018 Ensimmäinen kerta Imatralla Bensaa ja kumipyörää kului, kun kotkalaiset Suomen Kerran työntekijät aloittivat työt Imatralla. Koti pysyy toistaiseksi vielä Kotkassa. Teksti Mari Schildt Kuva Lauri Rotko S uomen Kerran kotkalaisia työntekijöitä kokoontui yhteen ennen lounaalle lähtöä kesäkuun alussa Imatran tehtaalla. Tuotantoa osittain vasta käynnistellään. Kotkan tehtaan pääluottamusmies Toni Orponen kertoo, että toukokuun lopussa 14 työntekijää ja viimeisetkin tavarat ovat siirtyneet Kotkasta Imatralle. Lautasliinoja ja pöytäliinoja on tarkoitus tehdä samaan malliin kuin Kotkassakin. – Päällimmäisenä on mielessä, että ennen tehtiin viisipäiväistä viikkoa ja nyt ei tarvitse käydä kuin kolmena 12 tunnin päivänä viikossa töissä. Että jotain hyvääkin, Orponen sanoo. Radio Rock ei kuulu tehtaalla Useimmat kotkalaiset ovat valinneet, että ainakin toistaiseksi ajavat runsaan tunnin työmatkan mennen tullen kahden kaupungin väliä. – Mieluummin sitä on pitempään töissä, ettei täällä susirajalla tarvii olla helkutin pitkään, nauraa painaja Erkki Rimo. Susirajan tunnistaa hänen mukaansa siitä, että Radio Rock lakkaa tehtaalla kuulumasta, vaikka autossa se vielä kuului. LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Teksti Eeva Eloranta-Jokela S aattaahan olla, että sade yllättää kesken grillaamisen. Maistuvat eväät ovat parhaillaan paistumassa, mutta grillaajalla valuvat pisarat pitkin niskaa. Kostea kohtalo kokille. – Kuvassa esittelen luonnon tarjoamaa sadelakkia. Tosin sinä päivänä ei enää satanut, kuten edellisenä päivänä grillatessa. Raparperinlehdestä sai hyvän sydvestin päätä suojamaan, muistelee Markku Kivimäki vuosikymmenten takaiseen valokuvaan liittyvää tarinaa. Grillille on ollut vuosien varrella ollut viriteltynä erilaisia katoksia – vähintään kattopeltiä tulisijan ylle, jotta tuli ei sammu. Kokkaajalle on riittänyt sateenvarjo. – Viime kesänä innostuin tekemään loimulohta ja kokeilut jatkuvat. Loimuttaessa voi säätää etäisyyksiä tai kokeilla, suolatako kala ennen vai jälkeen. Kaikki ovat tykänneet. Loimuttaminen vaatii vähän kauemmin aikaa. Ja loimuttamiseen pitää olla oikeaa lohta, siitä tulee kaikista paras. – Puoli tuntia tai tuntia aiemmin nostan kalan pöydälle, suolaan, lisään kalamaustetta ja pintaan korkillisen konjakkia, se antaa hyvän maun. Tänä kesänä mökkirannassa komeilee uusi, vastamaalattu grillikatos, jonka keskelle grillin sijasta sijoitettiin kuitenkin pöytä. Katoksen seinien maalaamista haittasivat yllättäen toukokuiset hellepäivät, joita kertyi ennätysmäärä. – Uskomattomat säät. Ihmetyttää, kuinka lainkaan näin pitkään pysyy säät lämpimänä. Jokin luonnonoikku lienee sekin, että sudenkorentoja näkyi jo toukokuussa, kun ne yleensä lähtevät liikkeelle kesän loppupuolella. Kesäloman Kivimäki pitää kahdessa erässä heinäkuussa ja elokuussa. Alkukesään on mahtunut paljon menemistä, joten loma alkaa rentoutumalla. – Pidetään muutama päivä, ettei tehdä mitään. Jos kelit sallivat, köllötellään keinussa tai käydään moottoriveneretkellä. Nuhjuinen huono sadesää ei innosta, kaikkeen tekemiseen saa enemmän virtaa, kun aurinko paistaa. Nautin mökkielämästä, siitäkin, kun ei ole mukavuuksia, ja kannetaan vedet saunaan.? P Konstit on monet, kun sade yllättää. Luonnon oma sydvesti Paperiliitto-lehden kanssa samanikäisen jäsenen elämää HYVÄÄ VUOSIKERTAA Raparperilehti sadehattuna. Raparperi maistui Markku Kivimäelle pikkupoikana ja edelleenkin myös raakana, hienoon sokeriin kastettuna. 40-41_tauko.indd 40 18.6.2018 7.37.22
Paperiliitto 5/2018 | 41 Ensimmäinen kerta Imatralla Painaja Kari Vantola kertoo, että on ehtinyt jo tutustua paikallisiin työntekijöihin. – Ihan mukavia ihmisiä ovat olleet kaikki tähän mennessä: ovat ottaneet avoimesti vastaan, neuvoneet paikkoja ja toivottaneet tervetulleiksi, Vantola sanoo. Paikallisilta kotkalaiset ovat oppineet, että hyvä lounas löytyy tien toiselta puolelta Neste-asemalta. – Kyllä se mikroateriat voittaa aika hyvin. Tänään on tarjolla pulled pork pastaa. Jaksaakin paremmin, kun syö hyvin, Vantola sanoo. Mökki-ilmoitukset kiinnostavat Painaja Tiia Partanen sanoo, että 12 tunnin työpäivän aikana kannattaa pitää itsensä työn touhussa. Silloin se menee nopeasti, vaikka jaloissa tuntuukin, että on tullut tehtyä. – Itse tykkään kyllä tästä jopa enemmän, kuin viiden työpäivän järjestelmästä, hän sanoo. Partanen myöntää, että vähän on tullut jo katsottua asuntoilmoituksia, ja varsinkin mökki-ilmoituksia. Jos sopiva sattuisi kohdalle, siellä voisi viettää aikaa lomien lisäksi työpäivien välissäkin. – Nyt kun on nähnyt tätä Imatran kaupunkia, niin kyllähän täälläkin riittää nähtävää ja tehtävää, hän sanoo. ? P TAUKOTILA Teksti Sari Kangas A urinkoista. Se on Elina Karhusen toive niin kesän vapaisiin kuin syntymäpäivällekin. Sen rinnalle sopii perinteinen kaava, jossa Karhunen kattaa syntymäpäivän kunniak si kahvit muutamalle ystävälle kotipihalleen. – Lahjojakin heillä on tapana tuoda, vaikka aina sanon, ettei tarvitse. Kesän alkaessa kolme vuotta sitten Karhusella oli tavallisesta poikkeavat syntymäpäiväsuunnitelmat. Kolmekymppiset lähestyivät ja suunnitelmissa oli allasbileet hieman isommalle porukalle. Juhlia varten hankitut lastenaltaat ja kylpyankat odottivat pihalla, mutta veljen järjestämä yllätys muutti tilanteen. Karhunen kuljetettiin silmät sidottuina vuokrattuun juhlatilaan, jossa odotti kolmisenkymmentä ystävää, ruokailu ja bändi. Myös kylpyankat ja lastenaltaat noudettiin saunatilaan porealtaan viereen, ettei Karhuselle tulisi paha mieli. Juhlat olivat ikimuistoiset, mutta kostokin oli suloinen. Veli koki samantyyppisen kohtalon tänä vuonna omilla kolmekymppisillään. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Aurinkoa! SYNTTÄRISANKARI Elina Karhunen Syntynyt: 29.6.1985 Syntymäpaikka: Tampere Asuinpaikka: Tampere Perhe: Mies, kissa ja samassa taloudessa asuva anoppi Työ: Kesätöissä Terveiset: Terveiset kaikille Takolaisille! Elina Karhunen tarjoaa syntymäpäiväkahvit ystävilleen. Testaapa tietosi – ja kaverin myös ?. Kuka on Suomen lapsiasiavaltuutettu? ?. Monesko virkakausi presidentti Vladimir Putinilla on menossa? ?. Mikä joukkue voitti päättyneen kauden Englannin valioliigan? ?. Kuka on SDP:n puoluesihteeri? ?. Minkä niminen on Pohjois-Korean nykyinen johtaja? ?. Minkä maalainen kirjailija oli Yrsa Stenius? ?. Missä kaupungissa ilmestyy sanomalehti Uutisvuoksi? ?. Mistä asiasta tulee lyhenne luomu? ?. Mitä tarkoittaa sana rokuli? ??. Mihin yhtyeeseen yhdistetään laulaja Mira Luoti? Vastaukset sivulla ??. MITÄS TIEDÄT? Partanen myöntää, että vähän on tullut jo katsottua asuntoilmoituksia, ja varsinkin mökki-ilmoituksia. Jos sopiva sattuisi kohdalle, siellä voisi viettää aikaa lomien lisäksi työpäivien välissäkin. kaupunkia, niin kyllähän täälläkin riittää nähtävää ja tehtävää, hän sanoo. Suomen Kerran lakisääteisellä ovat Samu Örn, Sasu Siren, Erkki Rimo, Toni Orponen, Antti Karnaattu, Tiia Partanen ja Kari Vantola. ”Tykkään tästä jopa enemmän, kuin viiden työpäivän järjestelmästä.” 40-41_tauko.indd 41 18.6.2018 7.37.23
1. Tuomas Kurttila 2. Neljäs 3. Manchester City 4. Antton Rönnholm 5. Kim Jong-unin 6. Suomalainen 7. Imatralla 8. Luonnonmukainen 9. Luvaton poissaolo töistä 10. PMMP:hen 42 | Paperiliitto 5/2018 TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas MISTÄS TIESIT? Mira Luoti Vastaukset sivun 41 kysymyksiin O TIN TÄLLÄ kertaa vähän tällaisen kevyemmän aiheen. En kuitenkaan lähesty asiaa paperimiehen tai -naisen näkökulmasta. Olisihan ollut pelottavaa päätyä johtopäätökseen, että elämän tarkoitus on tehdä paperia yövuorossa. Elämän tarkoitus, joopa joo. Monet ihmiset sanovat, että olla onnellinen. Tai että ei tehdä pahaa muille ainakaan tahallaan. Tai että olisi terve. Sellaisen väitteen olen todella kuullut eräältä Penalta, että elämän tarkoitus on se, että hän pysyisi terveenä! Vähän on legot sekaisin Penalla. En minä ainakaan koe Penan terveyttä elämäni tarkoitukseksi. 42 on muuten väärä vastaus, vaikka sitä aina tuputetaan. Minun mielestäni mikään toive ei voi olla tarkoitus. Niin kuitenkin yleisesti ajatellaan. Päällikköfilosofi Platonkin määritteli muutama tuhat vuotta sitten elämän tarkoitukseksi sen, että hankkii ensin itselleen henkilökohtaisen moraalin ja sitten noudattaa sitä. Humaani pyrkimys, kyllä, mutta että elämän tarkoitus? Enpä tiedä. Mielestäni tässä on mittakaavavirhe. KYSYTÄÄNPÄ ASIAA muurahaiselta, joka puree parhaillaan varvastani. Hei sinä siellä alhaalla, onko Penan terveys elämäsi tarkoitus? Entä minun moraalini puhtaus? Ai jaa, sinua ei kiinnosta. Elämässäsi lienee tärkeämpääkin tekemistä, kuten syöminen ja lisääntyminen. Väitän, että muurahainen tietää tämän asian paremmin kuin me. Että elämän tarkoitus on eläminen. Elämän eteenpäin kuljettaminen. Se sama kipinä, joka virtaa meissä, puissa, rotan munasoluissa ja Penan suolistobakteereissa. Kehittyminen muurahaisena ja ehkä ihmisenäkin ajan saatossa evoluution myötä. Itse voisin lisätä listaan, että olisi kiva päästä ajan myötä eroon kreationisteista ja Trumpista, mutta noh, kyllä kai hekin elämän virtaan mahtuvat. Uskonnosta vielä vähän, sehän tähän aina sotketaan: Voi hyvin olla, että elämällä on jokin salattu tarkoitus, mutta mitä ihmettä se meille kuuluu? Eikö se riitä, että tekee työnsä kunnolla, lopettaa kuvittelun että olisi joku luomakunnan kruunu, syö sen sijaan omenia ja tekee lapsia. Tai on tekemättä. Joku muu niitä joka tapauksessa tekee näitä hyödyttömyyksiä pohtimaan. Ei ole Pena muuta tarkoitusta elämällä. Ei ole kysymys sinusta joka helvetin asiassa. Otetaan sille! ? P Elämän tarkoitus Sama kipinä virtaa meissä, puissa, rotan munasoluissa ja Penan suolistobakteereissa. Kirjoittaja on 46-vuotias tamperelainen maarakentaja, jolla on 4 lasta, vaimo ja vilpitön mieli. Ä R SY K E M ik a Ka ne rv a 42-43_tauko.indd 42 14.6.2018 10.17.08
Sudokun ratkaisut sivulta 39 Nro 6 Aineistopäivä ...................15.8. Ilmestyy .......................... 31.8. Nro 7 Aineistopäivä ...................12.9. Ilmestyy ..........................28.9. Nro 8 Aineistopäivä .................10.10. Ilmestyy ........................ 26.10. Nro 9 Aineistopäivä ................... 7.11. Ilmestyy ......................... 23.11. Nro 10 Aineistopäivä ...................4.12. Ilmestyy ......................... 21.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2018 Nro 5/2018 ? 29.6.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to Seitsemän sukupolvea on jättänyt oman jälkensä pieneen saaristolaismökkiin. Nyt on Mikko Järvisen perheen vuoro. Täynnä tarinoita ”Puutarhaa en juuri hoida, kasvihuoneen keskellä kasvaa haapa.” s. 34 Ykkösongelmana melu s. 6 | Äly tuli tehtaaseen s. 24 | 18–35-vuotias, tarjoamme sinulle jotain uutta! s. 36 1_kansi.indd 1 19.6.2018 11.52.57 Paperiliitto 5/2018 | 43 Kuka vie pojan? Jalkapalloa Oulussa! Paperiliiton jalkapalloturnaus 2018 pelataan lauantaina 8.9.2018 Oulussa. Pelit pelataan palloiluhallissa eli Arina-Areenassa klo 10–18. Pelit pelataan puolikkaalla kentällä miehityksellä 1+6. Tuomaroinnista vastaa Oulun Erotuomarikerhon tuomarit. Osallistumismaksu 200€ / joukkue. Sitovat ilmoittautumiset 20.8. mennessä osoitteeseen sami.kyllonen@storaenso.com tai p. 045 631 0837. Ilmoittautumisvahvistuksen mukana tulee tilinumero, jolle osallistumismaksu maksetaan. Ilmoittautumisen jälkeen tulee tarkempaa tietoa turnausaikataulusta. Turnauslounas tarjoillaan pelipaikan välittömässä läheisyydessä Antell-Ravintolat Automobiilissa klo 11–14. Sokos Hotel Arinasta on varattu joukkueille 7.-9.9. majoituskiintiö. Joukkueet voivat varata tarvitsemansa majoituksen yhdeksi tai kahdeksi vuorokaudeksi 24.8. mennessä tunnuksella PAPERILIITTO. Hinnat/ vrk: 80 €/1hh, 95 €/2hh, 105 €/2hh lisävuoteella. Hotelli sijaitsee Oulun ydinkeskustassa, noin 2,5 km:n päässä jalkapallohallista. Puhelin numero hotelliin ja varauksiin 08 312 3111. Lisätietoja sami.kyllonen@storaenso.com ja p. 045 631 0837. Viime vuonna mestaruuden vei Valkeakosken joukkue. Kuvassa Jukka Lumijärvi. Kansan Sivistysrahaston apurahat ovat haettavana elokuussa Kansan Sivistysrahasto tukee apurahoilla sivistystyötä, kulttuuria, yhteiskunnallista tutkimusta ja kansainvälisen solidaarisuustyön tiedotusta. Sivistysrahaston kohderyhmänä on erityisesti suomalainen työikäinen väestö. Apurahan hakeminen tapahtuu sähköisesti, Kansan Sivistysrahaston verkkosivujen kautta 1.-31. elokuuta. Ohjeet hakemiseen löytyvät osoitteesta www.sivistysrahasto.fi Veto veks, puhti poissa? Kuormittaako työ ja tuntuuko, että mikään ei auta? Hae paperi liittolaisille suunnatulle KIILA-kuntoutuskurssille! Löydät keinoja työnja elämän hallintaan ja opit tunnistamaan työhön liittyvät kuormitustekijät. Aiheina mm. ammatillinen kehitys, työhyvinvointi, stressinhallinta, liikunta, harrastukset ja ihmissuhteet. Kurssi toteutetaan Kiipulassa Janakkalassa. Kurssi on KELAn myöntämää kuntoutusta ja sinne haetaan työterveyshuollon kautta. Hakuaika päättyy 7.9.2018. Kuntoutusaikataulu (Kurssinumero 73235) 22.10. tai 26.10.2018 avopäivä Kiipulassa, 1 vrk Ryhmäjaksot 26.–29.11.2018 ryhmäjakso, 4 vrk 13.–15.3.2019 ryhmäjakso, 3 vrk 10.–12.6.2019 ryhmäjakso, 3 vrk 23.–25.9.2019 ryhmäjakso, 3 vrk Katso tarkemmat tiedot liiton verkkosivuilta paperiliitto.fi > jasenasiat > lomat ja hyvinvointi. 42-43_tauko.indd 43 19.6.2018 11.58.10
Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Apuraha antaa lisää maksuaikaa ja varaa valita. Hae Apurahaa ja säästä energiaa 1349 ,90 Apurahalla 70,00/kk (24 kk) Bosch-pesutorni, 9 kg Norm. 1624,70 €. Energiatehokas ja tilava kokonaisuus. Pyykinpesukoneessa on kestävä hiiliharjaton moottori ja kuivausrumpu puhdistaa itse automaattisesti kosteudentiivistimensä. Energialuokka A+++/A+++. Verk.com/62613 Säästä 274 € 42-43_tauko.indd 44 19.6.2018 11.58.24