Paperiliitto 05/2018 - Lehtiluukku.fi

Nro 5/2018 ? 29.6.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to Seitsemän sukupolvea on jättänyt oman jälkensä pieneen saaristolaismökkiin. Nyt on Mikko Järvisen perheen vuoro. Täynnä tarinoita ”Puutarhaa en juuri hoida, kasvihuoneen keskellä kasvaa haapa.” s. 34 Ykkösongelmana melu s. 6 | Äly tuli tehtaaseen s. 24 | 18–35-vuotias, tarjoamme sinulle jotain uutta! s. 36 1_kansi.indd 1 19.6.2018 11.52.57
Vuoden parhaat bileet Ohjelmassa Madventures Bilebändi Likka Liittojäärät Lue lisää liiton facesta ja netistä ja ilmoittaudu mukaan! Paperiliit to tarjoaa, HELSINKI 27.10. 18–35-vuotiaille jäsenille 2-3_sisis (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2018-06-18).indd 2 19.6.2018 15.05.12
4–11 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Tessin taitajat 6 Työsuojeluongelmien ykkönen on melu. 8 Tehtailla oli vaikeutta saada kesätyöntekijöitä. 10 Metsäjätit takoivat tulosta. 12–18 Reportaasi Kesäloma Godbyn punaisessa saaristolaismökissä henkii entisajan tunnelmaa. 19 Seija Piiroinen on ainoa työntekijä Raivolan Pakkauksessa. 22 Petri Kovanen sai apua Paperiliitolta palkkakiistansa selvittelyssä. 24 Äly on tullut tehtaisiin jäädäkseen. 30 Pienet työpaikat saavat työehtosihteeri Häyrysen erityishuomion. 34 Saara Perälän kasvihuoneen keskellä kasvaa haapa. 36–38 Hiomo 36 Ilmoittaudu 18–35-vuotiaiden omaan tapahtumaan. 38 Työttömyyskassa tiedottaa. 39–42 Taukotila 39 Ristikko ja sudokut. 40 Suomen Kerran kotkalaiset lakisääteisellä Imatralla. 42 Kolumnissa pohditaan elämän tarkoitusta. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto 5/2018 | 3 Vesa-Matti Väärä Miisa Kaartinen Mikko Nikkinen Mikko Nikkinen Eeva Eloranta-Jokela Si m el iu s Si m el iu s 12–18 Kesäloma Saaristolais elämää Sylinterimies Mikko Järvinen perheineen viettää kesälomaa Godbyssä punaisessa mökissä. Mökin seinät ovat nähneet elämää ja kesänviettoa seitsemän sukupolven ajan. 22 –Kannattaa olla ammattiliiton jäsen, sanoo Petri Kovanen. 34 –Ei itseään tarvitse puuhissaan puhki kuluttaa, tuumii Saara Perälä. Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 30 Toni Collander töissään Fredman Operationsilla. 24 Äly ja automaatio ova tullut jäädäkseen. Ihmistä ne eivät korvaa kokonaan. 36 ?Suvi Teräsniska on yksi Musareiden tähdistä. Hyödynnä 15 euron lipputuki. 2-3_sisis (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2018-06-18).indd 3 19.6.2018 16.07.29
4 | Paperiliitto 5/2018 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Päivi Karjalainen N uorin paperiliittolainen pääluottamusmies on Niklas Långbacka Mini-Maidilta Teerijärveltä. Hänet valittiin tehtäväänsä viime vuoden lopulla. Työpaikalla sovellettavaan Pahvinja paperinjalostusalan työehtosopimus on sen jälkeen tullut tutuksi. – Aloittaessani en ollut juuri yhtään lukenut työehtosopimusta. Nyt tunnen tessin paremmin ja siitä olen tähän mennessä vastaukset löytänyt. Lueskelen sitä muutenkin ja aina jotain kiinnostavaa siitä löytyy, Långbacka kertoo. – Tammikuussa kävin Kiljavan opistolla luottamusmiehen peruskurssin ja siitä tämä lähti hyvin alkuun, sanoo Långbacka. Tänä kesänä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Långbackan ensimmäisestä kesästä kerta-astioita valmistavalla MiniMaidilla. Kokin hommia Långbacka ei lopulta tehnyt päivääkään ammattikoulun jälkeen. Pätkätyöt vaihtuivat vakituiseen viitisen vuotta sitten. ? P Luottamusmies – liiton vahvuus Paperiliiton vahvuus on toimiva luottamusmies järjestelmä. 112 pääluottamus miestä ja yhteyshenkilöä 162 työpaikalla edustavat Paperiliiton jäseniä. T yömarkkinakierros on saatu päätökseen, on analyysin paikka. Työnantajien rivit pitivät tiiviisti. Ei tullut merkittäviä palkankorotusten eroja eri alojen välille, ei alakohtaisia suuria tekstimuutoksia eikä sovittelija lipsunut esityksissään kierroksen avaajan määrittämästä tasosta. Tällä kierroksella politiikka tuli voimakkaasti mukaan työmarkkinaneuvotteluihin, eivätkä työntekijäpuolen keskusjärjestöt päässeet entiseen tapaan vaikuttamaan neuvotteluiden kulkuun ja lopputulokseen. Istuva porvarihallitus haluaa heikentää työntekijöiden työsuhdeturvaa sekä ay-liikkeen voimaa. Tätä linjaa perustellaan taloussyillä, mutta pöydässä on myös vahvaa poliittista aatteellisuutta. Hallituksen harjoittamaa politiikkaa on edesauttanut se, että Elinkeinoelämän Keskusliitto EK jättäytyi pois työmarkkinaneuvotteluista. Irtisanoutumisen myötä neuvotteluihin muodostui valtatyhjiö, jonka täyttävät poliitikot. Poliitikkojen tilan täytöstä ja aatteellisuudesta hyvän esimerkin antoi Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo linjapuheessaan. Orpo syytti ay-liikettä käsijarrun päällä pitämisestä. Mutta jarru päällä tuskin olisi syntynyt päätöstä mm. eläkeiän nostosta, nollaratkaisuista, kikystä. Kun seuraava neuvottelukierros alkaa, on maassa uusi hallitus, jolla on uusi hallitusohjelma, omat poliittiset ja aatteelliset tavoitteensa työelämän sääntöihin. On äänestäjien käsissä, onko pohja sinipuna, punamulta, punavihreä, patamusta tai jokin muu. Jos keskusjärjestöt eivät palaa johtaviksi päätöksentekijöiksi, on ennustettavuus ja uskottavuus työmarkkinoilla entistä vaikeampaa. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että ammattiliitot ovat neuvotteluissa mukana, mutta katsovat entistä tiukemmin vain oman alansa menestystä, kuten yrityksetkin tekevät. Työmarkkinoiden, myös sinun ja työpaikkasi, tulevaisuudesta päätetään entistä tuntuvammin äänestyskopeissa. Kevään 2019 eduskuntavaalit ovat edunvalvontavaalit. Mieti ketä äänestät. ? P Äänestät työmarkkinoista PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Venyvä kuin pomon pinna. KUORIMO Niklas Långbackan työpaikalla Mini-Maidilla on henkilöstöä enimmillään noin 70. Työaikamuoto on tuotannossa valtaosalla tam 35 ja muutamilla päivätyö. ”Nyt tunnen tessin paremmin ja siitä olen tähän mennessä vastaukset löytänyt.” 4-5_kuorimo.indd 4 19.6.2018 15.20.23
KUORIMO Paperiliitto 5/2018 | 5 SYNTYMÄVUOSI ? nuorimmalla 1990 ? vanhimmalla 1954 ? useimmalla 1964 KOULUTUSTAUSTA ? 74 % ammatillinen perus tutkinto ? 35% ammatti tai erikois ammattitutkinto ? 8 % opistotason tutkinto ? 5 % oppisopimus LUOTTAMUSMIESKOULUTUS ? 85 % peruskurssi ? 70 % jatkokurssi Lisäkoulutustarve: työoikeus ja työlainsäädäntö TEHTÄVÄSSÄ ? Alle vuoden 6 % ? 1–4 vuotta 30% ? 5–9 vuotta 31 % ? 10–14 vuotta 22 % ? yli 15 vuotta 11 % EDUSTETTAVIEN HENKILÖMÄÄRÄ 5–850 ? keskiarvo 137 ? mediaani 80 Kokopäivätoimisesti pääluot tamusmiehenä 26% 63 % vastanneista sitä mieltä, että työstävapautusaika tehtä vien hoitamiseksi on riittävä. TYÖEHTOSOPIMUS ? Paperiteollisuuden 71 % ? Pahvin ja paperinjalostus alan 21 % ? Yrityskohtainen 8 % PAPERILIITOSTA APUA ? lähes 100 % ollut yhteydessä toimistoon ? 98 % saatu apu oli ollut melko hyvää tai erittäin hyvää ? 23 % soittanut Paperiliiton edunvalvontalinjalle, luot tamusmiehille tarkoitettuun päivystysnumeroon. Luottamusmies – liiton vahvuus VASTAAJIEN TYÖPAIKOILLA TYÖNTEKIJÖITÄ ? alle 20 20% ? 20–99 32% ? 100–249 21% ? 250–450 15% ? yli 450 12% YLEISIN TYÖAIKAMUOTO tam 37 lyhyt kierto 38% ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ ? siivous 94 % ? vartiointi 70% PALKKAUSJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS ? melko tai erittäin hyvä 62 % ? melko tai erittäin huono 38 % Henkilökohtainen palkanosa käytössä 52 % Keskimääräinen keskitunti ansio 17,78 euroa Lähde: Paperiliiton edunvalvontakysely 2018. Kyselyyn vastasi 66 pääluottamusmiestä (62%), joista miehiä oli 62 ja naisia 4. PÄÄLUOTTAMUSMIEHEN PROFIILI Keitä pääluottamusmiehet ovat… … ja minkälaisia työpaikkoja he edustavat? 4-5_kuorimo.indd 5 19.6.2018 15.20.24
KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela K ilpailun avulla etsitään jo kolmatta kertaa innovatiivisia puupohjaisia materiaaleja hyödyntäviä tuotteita. Biotalousosaaminen on Suomessa vahvaa ja globaalit megatrendit tukevat puupohjaisten tuotteiden kysynnän kasvua. – Puu on supermateriaali, josta voidaan tehdä tekstiilejä, muovia ja muita fossiilisia raaka-aineita korvaavia pakkauksia, elintarvikkeita, lääkkeitä, melkein mitä vain. Oleellista on se, että puupohjaisissa tuotteissa käytetään uusiutuvaa materiaalia, mutta huomioidaan myös kierrättäminen ja kiertotalous, summasi tutkimusprofessori Ali Harlin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä kilpailun avanneessa paneelikeskustelussa. Kilpailu on avoinna 16.9. saakka. Voittajan valitsee asiantuntijoista ja yhteiskunnallisista vaikuttajista koottu tuomaristo. Kilpailuun osallistuvat ratkaisut voivat olla olemassa olevia tuotteita, menetelmiä tai prosesseja. Olemassa olevalla ratkaisuilla tarkoitetaan kaupallisesti toteutettavissa olevaa mutta ei välttämättä vielä markkinoilla olevaa ratkaisua. Voittajat julkistetaan marraskuussa 2018.? P Marimekon Allumekon kankaassa on käytetty liukosellua. 6 | Paperiliitto 5/2018 Powerflute Mondille Yrityskauppa: Kilpailuviranomaiset hyväksyivät Kuopiossa aallotuskartonkia valmistavan Powerfluten eli entisen Savon Sellun myynnin Mondi Groupille. Yrityksen nimi on kesäkuun alusta lähtien Mondi Powerflute Oy. Integroitu selluja paperitehdas valmistaa puolikemiallista flutingia eli aallotuskartonkia. Tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti on 285 000 tonnia. – Hankinta tukee strategiaamme sijoittaa korkealaatuisiin pakkausja paperituotteisiin, laajentaa tuotevalikoimaa ja ulottua maantieteellisesti laajemmalle alalle, sanoo Mondin konsernijohtaja Peter Oswald tiedotteessa. Tehtaan myyjä on Nordic Packaging and Container eli NPAC Finland, joka osti Powerfluten marraskuussa 2016. Mondin tekemään kauppaan eivät kuulu hylsykartonkeja ja hylsyjä Suomessakin valmistavan Corenson tehtaat, vaan ne jäävät NPAC:n omistukseen. Mondi omisti Suomessa aiemmin Lohjalla paperitehtaan, jonka se sulki vuonna 2015. Mondi Group on monikansallinen pakkausja paperiyhtiö, jolla on noin 25 000 työntekijää yli 30 maassa. Päivitetty tietosuoja Tietosuoja. Paperiliiton tietosuojaseloste on päivitetty 25. toukokuuta voimaan tulleen uuden tietosuojaasetuksen mukaisesti. Asetuksen tarkoitus on vahvistaa yksilön tietosuojaa ja antaa yksilöille oikeus tietää, mitä tietoja heistä tallennetaan erilaisiin tietokantoihin. Päivitys ei edellytä Paperiliiton jäseniltä mitään toimia. Kuten tähänkin saakka, on tärkeää tarkistaa ja tarvittaessa päivittää jäsenrekisteritietonsa joko sähköisen eAsioinnin kautta tai ottamalla yhteyttä liiton jäsenrekisteriin. Paperiliiton päivitettyyn tietosuojakäytäntöön pääset kokonaisuudessaan tutustumaan liiton nettiosoitteessa www.paperiliitto.fi. SILPPUA Uusi Puu -kilpailu auttaa etsimään puupohjaisia ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Teksti Eeva Eloranta-Jokela T yösuojeluongelmien kärjessä ovat edelleen melu, johtaminen ja työasennot. Samat aiheet olivat Paperiliiton työsuojelukyselyn kolmen kärjessä myös vuonna 2017. Kyselyllä kartoitettiin myös, millä toimin pulmiin on puututtu. Meluun liittyen on teetetty melumittauksia, tehty meluohjelmia ja ennen meluhaittojen korjaamistoimia alettu käyttää tehokkaampia tai yksilöllisiä, mittojen mukaan tehtyjä korvatulppia. Johtamisen ongelmat liittyvät epäselviin toimenkuviin, vastuisiin tai henkilövaihdoksiin. Paikoin hankaluudet johtamisessa ovat syntyneet muutostai ylikuormitustilanteessa. Vastauksissa tuli esiin myös se, että yrityksen päätöksenteossa ei aina riittävästi oteta työturvallisuutta huomioon. Uutta uusiutuvasta Jos melua ei saada koteloon tai vaimennettua, on kuuloa on varjeltava suojaimin. Melu ykkösongelma Työsuojeluongelmien kärjessä ovat edelleen melu, johtaminen ja työasennot. Työtapaturmat lisääntyivät teollisuudessa. Keskeisimmät työsuojeluongelmat 1. Melu 49 % 2. Johtaminen 46 % 3. Työasennot 44 % 4. Järjestys 38 % 5. Pölyisyys 34 % 6. Ilmanvaihto 34 % 7. Ahtaus 33 % 8. Tapaturmat 30 % 9. Tiedonpuute 26 % 10. Haitalliset aineet 25 % H en ga n In te rn at io na l M ar im ek ko Touko-elokuu 0800-179 279 6-7_kuorimo.indd 6 19.6.2018 16.08.29
KUORIMO tista paperiliittolaisista työpaikoista. 93 prosenttia Paperiliiton työsuojelukyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että oman työpaikan työsuojelutaso oli parantunut tai säilynyt ennallaan. 7 prosenttia vastasi tason huonontuneen. 92 prosenttia vastaajista kertoi, että yrityksessä on laadittu työsuojelun toimintaohjelma. Työtapaturmat nousussa Työtapaturmien määrää tässä kyselyssä ei selvitetty. Tapaturmavakuutuskeskuksen TVK:n vuoden 2017 ennakkotilaston mukaan työtapaturmien määrä ja tapaturmataajuus kääntyivät nousuun. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu tapaturmataajuus oli 29,5 työpaikkatapaturmaa per miljoona työtuntia. Edellisvuonna taajuus oli ennätysalhainen: 28,4. Taajuus nousi erityisesti teollisuudessa, 33:een. Paperin, paperija kartonkiteollisuuden toimialalla turmia sattui viime vuonna 624. – Talouskasvu näkyy myös tapaturmatilaistoissa. Kun tuotanto kasvaa, häiriötilanteissa ei kiinnitetä aina riittävästi huomiota työturvallisuuteen. Myös kasvun aikana pitäisi tehdä hyvää turvallisuustyötä, koska tiedetään, että talouskasvusta seuraa yleensä myös työtapaturmien määrän nousu, perustelee Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius. Tapaturmataajuuslukuihin aiheutuvista heilahteluista osan selittää se, että tiedot tehtyjen työtuntien lukumääristä muuttuvat pienellä viiveellä. Vuonna 2017 yksittäiset liukkaan kelin päivät nostivat työmatkatapaturmien määrän tavanomaista korkeammalle. Esimerkiksi 20. helmikuuta keli oli erittäin liukas ja silloin sattui yli tuhat työmatkatapaturmaa. Jos Etelä-Suomessa ei olisi juuri tuolloin ollut talvilomaviikko, lukumäärä olisi voinut olla vielä isompi.? P Paperiliitto 5/2018 | 7 Promillesta vetoa K eskiluokka on pitänyt hyvin pintansa, uutisoi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA toukokuun lopulla. Meillä menee siis hyvin. Tutkimuksen mukaan noin 3 miljoonaa suomalaista eli 60 prosenttia kuului matalatuloisiin ja alempiin keskituloisiin. Tähän porukkaan pääsi mukaan, jos mediaanitulo jäi alle 1875 euron kuukaudessa. Kaikista pääomatuloista tämä porukka sai noin 12 prosenttia. SUORAA PUHETTA nähdä, mikä on korkeatuloisimman promillen osuus pääomatulosta. Oma veikkaukseni on, että korkeatuloisin promille eli 5400 suomalaista saa pääomatuloista enemmän kuin tuo 3 miljoonan ryhmä. Kaljakorista vetoa, että olen oikeassa. Olisin kyllä mielelläni väärässä, ihan tuon 60 prosentin mielenrauhankin vuoksi. Mutta kun tuo jako on ollut aika samanlainen kaikkina aikoina ja kaikissa tunnetuissa yhteiskunnissa. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Työasennot tuottavat yhä pulmia, vaikka niihin voidaan työpaikoilla vaikuttaa aiempaa enemmän. Vanhat konelinjat ovat hankalimpia ja niiden ääressä ergonomia on usein huono. Automaation ja ajo-ohjelmien avulla voidaan muuttaa ajoja, mikä vaikuttaa hankalien työasentojen kestoon. Käytössä on yhä enemmän myös korkeussäädettäviä pöytiä. Parannuksia on tehty yhdessä työterveyden kanssa. Paperiliitto toteuttaa työsuojelukyselyn vuosittain. Tämänvuotiseen kyselyyn saatiin vastaukset 62 yrityksestä eli 60 prosenTeksti Eeva Eloranta-Jokela S uomi on osoittanut olevansa kansainvälisesti kilpailukykyinen maa, jonne metsäteollisuuden kannattaa investoida. Paperiliiton liittovaltuuston mielestä seuraavaksi on huolehdittava siitä, että tulevilla investoinneilla saadaan nostettua sekä lopputuotteen arvoa että kotimaista jalostusastetta. – Näin investointien hyödyt koituvat parhaiten Suomen hyväksi. Liittovaltuusto oli kevätkokouksessaan huolissaan siitä, voivatko metsäteollisuuden investoinnit johtaa raaka-aineen hinnannousun takia kulukuureihin muissa toiminnoissa. – Tyytyväisyys tilanteeseen ei saa estää näkemästä kokonaisuutta ja arvioimasta investointien vaikutusta raaka-aineen hintaan ja olemassa olevaan tuotantoon. Suunnitellut sellutehdasja biolaitoshankkeet aiheuttavat metsäteollisuuden työpaikoilla huolta siitä, miten toteutuvat hankkeet vaikuttavat puun hintaan. Liian kallis raaka-aine voi johtaa tuotannon supistumiseen niillä tehtailla, joiden tuottamien lajikkeiden kysyntä on maltillista, tiedotti valtuusto. Aktivimalli alensi monen ansioturvaa Paperiliitto vaatii nykyiseltä hallitukselta parempaa kokonaisnäkemystä ja työttömyysturvan aktiivimallin perumista. Mallin takia 77 prosentilla paperiliittolaisista työttömistä ansioturva on alentunut. Aktiivisuusedellytysten täyttäminen on erityisen vaikeaa työuran loppupuolella oleville työttömille. Paperiliitto pitää tärkeänä, että metsäteollisuudessa riittää uutta osaavaa polvea työelämän jättävien tilalle. – Maan hallituksen suunnitelmat, joilla heikennetään nuorten työmarkkina-asemaa, ovat paitsi eriarvoistavaa ja vastuutonta politiikkaa, myös huonosti ajoitettua. Huomisen työelämä tehdään tänään. Liittovaltuusto käänsi katseen ensi vuoteen ja eduskuntavaaleihin. Äänestäjien pitäisi vaikuttaa tulevan politiikan suuntaan. – Vaaleissa on vahvasti kysymys työelämän edunvalvonnasta. Helsingissä pidetyn kokouksen yhteydessä hyväksyttiin Paperiliiton toimintakertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2017.? P Korkeatuloiset, joita on noin 6 prosenttia suomalaisista, saivat kaikista pääomatuloista 60 prosenttia. Kun korkeatuloisetkaan eivät ole tasalaatuinen ryhmä, olisi ollut kiinnostavaa Jalostusaste korkeammalle Investoinneista arvonlisää ja tuotteiden jatkojalostamista kotimaassa, toivoi Paperiliiton liittovaltuusto. Walki Ve sa -M at ti Vä är ä ”Maan hallituksen suunni tel mat, joilla heikennetään nuorten työmarkkinaasemaa, ovat paitsi eriarvoistavaa ja vastuutonta politiikkaa, myös huonosti ajoitettua.” 6-7_kuorimo.indd 7 19.6.2018 16.08.29
KUORIMO 8 | Paperiliitto 5/2018 van kehityksen alla, ja ympäristöasiat nousevat yhä tärkeämmiksi. Haluan olla mukana tässä hommassa, Seppänen sanoo. Seppänen työskentelee nyt toista kesää operaattorina kuorimossa. Hakuprosessi sujui tänä keväänä jouhevasti ilman haastatteluja, eikä Seppänen hakenut tällä kertaa muualle. Nyt hän odottaa sitä, että pääsee syventymään työtehtäviin entistä perusteellisemmin. – Viime kesänä minulla oli uudet silmät. Nyt osaan nähdä paremmin kokonaisuuden ja voin ehkä esittää omiakin ideoita. Teemme tiimityötä ja sehän vain paranee ajan myötä. Seppänen on Joutsenon Metsä Fibrellä ainoa lajissaan, sillä hänen lisäkseen keHyvä kesätyötarjonta on näkynyt paikoitellen vaikeu tena saada työn tekijöitä. Valtteri Seppänen on Joutse non Metsä Fibren ainut prosessialan kesäduunari. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen L appeenrantalainen Valtteri Seppänen, 24, pääsi kesätöihin tulevaisuuden alalle. Niin hän mieltää työskentelyn Metsä Fibren tehtaalla Joutsenossa. – Mielestäni paperija sellu elävät vahvasti tulevaa. Biotuotteet ja muut ovat koHakijan markkinat Savonlinnassa prosessiteolli suutta opis kellut Valtteri Seppänen työskentelee toista kesää Joutsenon Metsä Fibrellä. Opiskelukave reista suurin osa meni töihin Punkaharjun Versowoodil le ja UPM:n Savonlinnan Ply woodille. Valtteri Seppänen on Metsä Fibren Joutsenon tehtaan ke sätyönteki jöistä ainoa proses si puolta opiskellut. sätöihin ei tullut muita prosessipuolta opiskelleita. – Tarjolla olevien prosessipuolen kesätyöntekijöiden vähyys on meillä ongelma. En tiedä, johtuuko se alan opiskelijoiden vähyydestä vai nuoruudesta vai siitä, että alalla ei ole imua, miettii pääluottamusmies Harri Kortelainen. Parhaat päältä Ensimmäistä kertaa tänä vuonna Joutsenon Metsä Fibrellä törmättiin siihen, että kesätyöntekijöitä oli hankalampi saada kuin aiemmin. Se on ilmennyt niin, että jotkut tulokkaat ovat peruneet jo sovitun kesätyön, kun ovat saaneetkin töitä muualta. KUORIMO 8-9_kuorimo.indd 8 19.6.2018 12.40.49
Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara J OITAIN PÄIVIÄ sitten osui silmiini nyttemmin sinistyneen entisen perussuomalaisen työministeri Jari Lindströmin Paperiliiton Kuusankosken ammattiosaston Kolmoispaperi-nimiseen lehteen vuonna 2008 kirjoittama juttu. Jutussaan Lindström kuvaa ansiokkaasti kahleita, joita määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen uhriensa ranteisiin asettaa. Lindströmin omiin kokemuksiin perustuvan kuvauksen mukaan: ”Sitten alkoikin työsopimusten kanssa pelaaminen. Joka kerta kun sopimus oli katkolla, sen jatkamisesta ei hiiskuttu sanakaan. Viimeisessä yövuorossa luovutin varusteet (en omiani), kiitin työkaverit ja sanoin moro. Muutaman päivän päästä soi puhelin ja taas tarjottiin töitä. Ja eikun puita kamiinaan. Minulla on pitkä pinna. Suostuin jopa viiden päivän sopimukseen. Lopulta maaliskuussa kuluvaa vuotta kyllästyin. – Tarjotkaa kunnon sopimus, tai minä en tule enää takaisin. Näillä sanoilla sinetöin työni tehdyksi. Minä en millään tavalla ymmärrä tällaista kiusaamista. Työsopimuksia ketjutetaan ja mitään et voi. Alapa valittaa, niin portin ulkopuolelta tulee seuraava ”potilas” tilallesi. Työnantajalla kun on oikeus valita työntekijänsä. Tähän olisi syytä puuttua oikein ison rautakangen kanssa.” Saatuaan ison rautakankensa Kokoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten hallituksen tultua muodostetuksi, ministeri Lindström on toiminut tarmokkaasti työvälineensä varressa. Aktiivimallin ansiosta leikkausten kohteeksi joutuvia kiusattavia ”potilaita” riittää yllin kyllin. Jopa niitä yli 60-vuotiaita ja sairauden takia työkyvyttömiä. Kiusaamista helpottavat toteutuessaan myös perusteettomien määräaikaisuuksien salliminen nuorille sekä henkilökohtaisten irtisanomisperusteiden helpottaminen. Logiikka lienee se, että ”potilaan” kiusaamistakin on helpompi ymmärtää ja hyväksyä, jos se perustuu lakiin ja tehdään kiusattavan parhaaksi. ”Kuinka ne kehtaavat? Ja kyllähän ne kehtaavat”, totesi jo Soini aikoinaan.? P Paperiliitto 5/2018 | 9 Samaa viestiä tulee myös joiltakin muiltakin tehtailta. – Rekrytointi ei ollut käsitykseni mukaan niin yksinkertaista tänä vuonna. Monet hakevat useaan paikkaan ja tekevät sitten omat valintansa. Ehkä nuoret eivät miellä sellutehtaalla työskentelyä tulevaisuuden ammatiksi, vaikka selluhan menee hyvin kaupaksi, pohtii pääluottamusmies Sauli Tiala Pietarsaaren UPM:ltä. Simpeleen Metsä Boardin pääluottamusmies Mika Viskari arvelee, että he ovat sen verran syrjässä, että kesätyöntekijät valitsevat mieluummin Imatran tai Lappeenrannan. Jämsänkosken UPM:n pääluottamusmies Jari Kallio miettii samaa. – Jämsänkoski ja Kaipola ovat pieniä paikkakuntia. Vieressä ovat isot Tampere ja Jyväskylä. Ne ovat vetovoimaisempia. Teollisuuden kesätyöpaikat kasvussa Kolme suurta UPM, Stora Enso ja Metsä Group, kertovat palkanneensa tänä kesänä kesätyöntekijöitä suurin piirtein saman verran kuin aiempinakin vuosina. UPM ja Stora Enso tuhatkunta, Metsä Group noin 850. Isommassa kuvassa näkyy kuitenkin muutoksia. SAK:n kyselyn mukaan kesätyöpaikkoja on tänä kesänä ollut tarjolla yhä useammalle nuorelle. Erityisesti tilanteen kohentuminen näkyy teollisuudessa, joka työllistää tänä kesänä enemmän kuin julkinen tai yksityinen sektori – Taloudellinen noususuhdanne parantaa nuorten kesätöiden saantia. Voi olla, että kun töitä on tarjolla enemmän, hakija pääsee valkkaamaan itselleen sopivimman työpaikan, pohtii SAK:n koulutusja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho. 76 prosenttia teollisuuden työpaikoista kertoi palkkaavansa kesätyöntekijöitä tänä kesänä. Viime vuonna luku oli 71 ja vuonna 2016 vain 62 prosenttia. Joutsenon Metsä Fibre otti kesätöihin 18 työntekijää ja 25 Tutustu työelämään -harjoittelijaa. – Varsinaisia kesätyöntekijöitä meillä on vähän vähemmän kuin aiemmin, oppisopimuslaisia on niin paljon, Kortelainen kertoo. Kahden tutkinnon mies Seppänen valmistui prosessinhoitajaksi Savonlinnan ammattija aikuisopiston aikuispuolelta tänä keväänä. Takataskussaan hänellä on jo ICT-asentajan tutkinto, jonka hän suoritti peruskoulun jälkeen. – Työtilanne oli kuitenkin huono, joten halusin opiskella toisen tutkinnon. Ei se ICTtutkintokaan hukkaan mennyt. Päinvastoin – tietotekniikan osaamisesta on hyötyä myös tällä alalla. Tehdas on mielenkiintoinen ympäristö työskennellä. Tehtaat kehittyvät koko ajan ja näin pystyy kehittymään myös itse. Seppäsellä on kesätyöpesti elokuun loppuun asti. Sen jälkeen hänellä on tavoitteena työllistyä alalle, jos ei Etelä-Karjalassa niin sitten jossain muualla. – Oppisopimuksellahan ne tehtaat nykyään rekrytoivat. Se sopii minulle. Ymmärrän, että työnantaja haluaa laaja-alaisia osaajia, jotka taitavat juuri kyseisen tehtaan toimintamallit, koneet ja käytännöt.? P Sitä tikulla silmään... PITUUSLEIKKURI Jari Lindström: Kuka kiusaa nyt? ”Ehkä nuoret eivät miellä selluteh taalla työskentelyä tulevaisuuden ammatiksi.” Saatuaan ison rauta kankensa ministeri Lindström on toiminut tar mokkaasti. KUORIMO 8-9_kuorimo.indd 9 19.6.2018 12.40.49
10 | Paperiliitto 5/2018 METSÄYHTIÖIDEN TULOKSET Metsäjättien liiketoimintaluvut kertovat, että tammimaaliskuussa koneet ovat paahtaneet täysillä. 10-11_tulokset.indd 10 19.6.2018 14.20.48
Teksti Mari Schildt Kuva Mikko Nikkinen M etsäteollisuusjättiläisillä meni tammi-maaliskuussa kovaa – todella kovaa. Kun vuosia viilattu kannattavuus kohtasi kohonneet hinnat, metsäteollisuutta maireampia yritysjohtajia on vaikea löytää. Kuninkaantekijä on edelleen sellu. Sen menekille ei ole vielä löytynyt jarrua, vaikka hinta on keikkunut ennätystasoissa. Esimerkiksi ruotsalainen sellunvalmistaja SCA on joutunut tänä keväänä rajaamaan asiakkaille toimittamaansa sellumäärää, koska kysyntä on ylittänyt kapasiteetin. Metsäjätit ovat hintakarusellissa iloisesti nostaneet hintaa, ja kulutkin ovat nousseet. Markkinoilla katsellaan kuitenkin jo hiukan huolissaan kahden suurimman metsäteollisuusjätin liikevaihtolukuja. Ne kun näyttävät junnaavan historiallisen hyvään tilanteeseen nähden kovin paikallaan. Stora Enso porskuttaa Stora Enson operatiivinen liiketulos nousi tammi-maaliskuussa jopa 72 prosenttia 369 miljoonaan euroon verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, kun yritys pääsi nauttimaan kohonneista myyntihinnoista. Liikevaihto kasvoi 3,3 prosenttia 2,6 miljardiin euroon, kun investoinnit alkoivat tuottaa Beihaissa, Varkaudessa ja Muro?w’n sahalla. Sijoitetun pääoman tuotto, 17,7 prosenttia, oli yhtä korkealla viimeksi vuonna 2000. Operatiivinen liiketulosprosentti oli 14,3 prosenttia, mikä on korkein yksittäisen neljänneksen liiketulosprosentti vuoden 2001 jälkeen. Toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundströmin mukaan liikevaihto, kannattavuus ja toiminnan tehokkuus ovat olleet vuoden alussa ennätystasolla kaikissa viidessä divisioonassa. Puupula jarrutti UPM:ää UPM nosti vertailukelpoista liikevoittoaan 17 prosenttia 355 miljoonaan euroon tammi-maaliskuussa. Alkuvuosi oli yritykselle jo 20. perättäinen kasvun vuosineljännes, vaikka kulut kasvoivat ja valuuttakurssit jarruttivat. Yhtiö onnistui nostamaan käytännössä kaikkien tuotteidensa hintoja. Liikevaihto kasvoi hieman 2,5 miljardiin euroon. Myös paperi meni kaupaksi. Toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan korkeat sellun hinnat siivittivät UPM Biorefningia, mutta olisi voinut mennä vieläkin paremmin ilman esimerkiksi puunkorjuussa ilmenneitä ongelmia. Sijoitetun pääoman tuotto oli myös hyvä, 15,6 prosenttia. Metsä Group nosti liikevaihtoa Metsä Groupin tammi-maaliskuun liikevaihto kasvoi runsaat 17 prosenttia 1,4 miljardiin euroon. Vertailukelpoinen liiketulos kasvoi 63 prosentilla 208 miljoonaan euroon. Pääjohtaja Ilkka Hämälän mukaan tulosta nostatti eniten sellun kohonneet hinnat ja kartonkiliiketoiminnan parantunut suorituskyky. Äänekosken biotuotetehtaan tuotanto on alkanut suunnitellusti, ja Husumin taivekartonkikoneen käyttö on lisääntynyt lähelle tavoitetta. Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli hyvä 16,6 prosenttia. Metsä Boardin tammi-maaliskuu oli yhtiölle paras vuosiin. Puukauppaa vauhdittaakseen Metsä Group maksoi omistajajäsenten kuitupuulle tuplabonukset maalistoukokuussa. Positiivista näköpiirissä UPM:n Jussi Pesonen uskoo, että tämä vuosi tulee olemaan yhtiölle vieläkin parempi, kuin ennätyksellinen viime vuosi. UPM aikoo ohjata tulevina vuosina enemmän pääomaa kasvuun ja uudistumiseen. Stora Enso arvelee puun saatavuuden olevan kireää, koska varastot ovat suhteellisen tyhjillään. Näistäkin huolimatta yhtiö odottaa liikevaihdon mahdollisesti jopa paranevan ja operatiivisen liiketuloksen hieman laskevan. Metsä Group ennakoi sellumarkkinan pysyttelevän hyvässä vauhdissa edelleen. Se odottaa, että ensikuidusta valmistetun kuluttajapakkauskartongin kysyntä jatkaa kasvuaan. Pehmopaperin kysyntä näyttää kasvavan erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa ja ruoanlaittopapereiden Aasiassa. ? P Jätit tekivät rahaa Metsäteollisuudessa oli tammi-maaliskuussa vaikea olla tekemättä hyvää tulosta. Tuntuva hintojen nousu kattoi mahdolliset pienemmät kompuroinnit. Suurimpien joukossa Talouselämä-lehti 21/2018 listasi touko kuussa 500 Suomen suurinta yritystä ja mukana oli useita Paperiliiton jäsenten työpaikkoja. Nokian, Nesteen ja Keskon jälkeen listalla sijalle 4. nousi Stora Enso ja sijalle 5. UPM-Kymmene. Metsä Groupin sijoitus oli 15:s. Paperiliittolaisten työpaikoista Kotkamills nousi peräti 44 sijaa ja Powerflute 14 sijaa ylöspäin. Walki kipusi 6 sijaa. Sijoitus Suomen suurimpien yritysten listalla Yritys 2017 2016 Stora Enso 4. 5. UPM-Kymmene 5. 4. Metsä Group 15. 14. Huhtamäki 25. 23. Powerflute 143. 157. Sappi Finland Operations 151. 136. Walki 187. 193. Kotkamills 210. 254. Essity Finland 291. 276. Billerudkorsnäs Finland 327. 293. Tervakoski 415. 394. Jujo Thermal 474. 476. Sund strömin mukaan liikevaihto, kannattavuus ja toiminnan tehokkuus ovat olleet vuoden alussa ennätystasolla. Pesonen uskoo, että tämä vuosi tulee olemaan yhtiölle vieläkin parempi, kuin ennätyksellinen viime vuosi. Paperiliitto 5/2018 | 11 METSÄYHTIÖIDEN TULOKSET 10-11_tulokset.indd 11 19.6.2018 14.20.49
12 | Paperiliitto 5/2018 KESÄMÖKKI Mökki kalliolla Punainen saaristolaismökki Ahvenanmaan Godbyssä on nähnyt seitsemän sukupolven ajan suvun elämää ja kesänviettoa. Sukupolvien kerrokset saavat näkyä Noel, Mikko, Heini ja Nina Järvisen mökillä Ahvenanmaan Godbyssä. Teksti Mari Schildt Kuvat Vesa-Matti Väärä 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 12 19.6.2018 12.28.39
Paperiliitto 5/2018 | 13 KESÄMÖKKI 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 13 19.6.2018 12.28.40
??Ylempi pikkukuva: Salissa kaikki on entisellään. Nina ja Noel kuulevat monta tarinaa suvun vaiheista Heiniltä ja Mikolta ? Mökin rakentaja, merikapteeni Johan Karlsson katsoo seinältä, kuten on tehnyt lähes sata vuotta. Nojatuolit ovat hänen käsialaansa. K aksi miestä ja kelkka taittavat iltahämärissä matkaa jäällä. Viima käy ilkeästi silmiin ja jäädyttää ripset, mutta sillä ei ole väliä: joka työnnöllä he ovat lähempänä Ahvenanmaata ja turvapaikkaa. Kääntyminen takaisin Uuteenkaupunkiin tarkoittaisi varmaa kuolemaa, koska Turusta tullut punakaarti ei katsoisi hyvällä käsistään karannutta kartanon nuorta isäntää. Helmikuun jäihinkään ei ole luottamista, sillä vuonna 1918 talvi tuli myöhään. Yöllä he eivät pysty erottamaan railopaikkoja, on pakko jäädä yöksi saareen. He jatkaisivat aamulla matkaa kohti Ahvenanmaan Godbytä, Lauri Zengerin appivanhempien kotimökkiä. Huomenna he olisivat turvassa. Sata vuotta myöhemmin, kesäkuussa 2018 Mikko Järvinen nojaa ruotKESÄMÖKKI 14 | Paperiliitto 5/2018 sinlaivan reelinkiin ja katsoo, kun merivesi velloo ruotsinlaivan peräaalloissa. Muutaman tunnin päästä laiva laskisi maihin Maarianhaminassa. Siitä vielä parikymmentä minuuttia autolla, ja Järvisen perhe; Mikko, vaimo Heini sekä lapset Nina, 13, ja Noel, 5, saapuisivat Godbyn mökille. Äsken vielä töissä Vielä hetki sitten Mikko mätti yövuorossa töitä Kauttuan Jujo Thermalilla sylinterimiehenä. Oli rento vuoro, vain normityötä: rullan vaihtoa, näytteen ottoa. – Työkavereille sanoinkin yöllä kolmen aikaan, että tämä alkaa näyttämään siltä, että meillä tulee olemaan helvetillinen viimeinen tunti, kun siihen mennessä ei ollut tapahtunut mitään. Varmaan se kone räjähtää viimeisen tunnin aikana, Mikko nauraa. Kone pysyi kasassa loman alkuun saakka. Kun auto pysähtyy Godbyn punaisen mökin pihassa, Mikon sydänalassa läikähtää sama onni, kuin lapsena. Ajan kulumisen huomaa vain siitä, että Mikon sijaan pihan graniittikalliota pitkin huristelevat nyt Noelin pikkuautot. Pian suuri osa pikkuautoista on siististi parkissa pienen, punaisen matkalaukun vieressä. Kaksi vauhdikkainta menopeliä on alta aikayksikön kartoittamassa pikkuautojen vedenalaisia ominaisuuksia kallionkolon vesilammikossa. Ahvenanmaa kutsuu Johan Karlsson on onnellinen mies. Katsoessaan nuorikkonsa Evan silmiin Johanista tuntuu, että pelkällä rakkaudellakin voisi nuori mies elää. Ikävämpi totuus kuitenkin on, että satakuntalaisen Kiskon Kirkkojärven rantamaan viljavat pellot eivät elätä määräänsä enempää ihmisiä 1800-luvun lopussa. Vaikka Eva on ison talon tyttäriä, koko omaisuus menee vanhimmalle veljelle. Oma ja perheen elämä olisi rakennettava, mutta pelkillä rengintöillä se ei onnistuisi. Johan ja Eva päättävät lähteä etsimään töi”Lauri katsoo kiin tea?sti Sallyyn, joka suu pielessa? va?reilee pieni hymy.” 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 14 19.6.2018 12.28.42
tä Ahvenanmaalta, ja Johan ottaa merimiespestin laivaan. Lahjakkaan miehen kyvyt tekevät vaikutuksen laivanvarustajaan, joka päättää kouluttaa omalla kustannuksellaan Johanin merikapteeniksi. Johan seilaa lopulta kaikki maailman meret. Eva asuu Godbyssä, Johanin omin käsin rakentamassa tuvassa, ja heille syntyy kolme lasta: Sally, Elly ja Harry. Mökin seinälle Johan ripustaa kuvan laivastaan. Se on kolmimastoinen M/S Eva. Heini petaa pussilakanoita kamarin sänkyyn Godbyn mökillä, ja seinää koristaa kuva kolmimastoisesta purjelaivasta. Vastakkaisella seinällä on taulun kokoinen kuva tuuheaviiksisestä, kunnianarvoisesta merikapteenista. Ruskean senkin päällä on noin satavuotias posliininen vati ja vesikannu. Heini juttelee, että miehitys kamarin ja salin sängyissä vaihtelee. Lapset nukkuvat kummassa sängyssä mielivät, ja vanhemmat asettuvat sinne, minne on jäänyt tilaa. Salin sängyn vieressä, ruskean senkin Paperiliitto 5/2018 | 15 KESÄMÖKKI päällä, on kuva kahdesta tyylikkäästä, valkoisiin puetusta nuoresta neidosta äitinsä kanssa. Eva ei ole tohtinut katsoa suoraan kameraan, mutta Sallyn ja Ellyn ryhti ja suora katse on tuttu isänsä valokuvista. Kotiopettajaksi kartanoon Nuori Sally Karlsson vastaa Hufvudstadsbladetissa olleeseen ilmoitukseen, jossa haetaan kotiopettajaa Uuteenkaupunkiin. Hän saa paikan, pakkaa tavaransa Godbyssä ja muuttaa mantereelle vuonna 1913. Hänen työpaikkansa on komea Salmen kartano, jossa hän opettaa Zengerin perheen kolmea lasta. Vanhin oppilas Lauri on vain kaksi vuotta Sallya nuorempi. Friedrich Zenger on muuttanut Tsaarin läntiseen suuriruhtinaskuntaan Sveitsistä. Hän menestyy juustomestarin urallaan niin hyvin, että saa ostettua pakkohuutokaupasta Salmen kartanon. Säästöt riittävät kartanon puolikkaaseen, loput katetaan velalla. Kun isä Zengerin voimat alkavat hiipua, kartanon pyörittäminen jää hädin tuskin 20-vuotiaan Laurin harteille. Vaimokseen hän ei halua ketään muuta kuin kauniin ja älykkään Sallyn. Kihlajaiskuvassa mökin piirongin päällä Lauri katsoo kiinteästi Sallyyn, joka suupielessä väreilee pieni hymy, polttavasta katseesta tietoisena. Peritty kädentaito Mikko virittelee tulia savustuslaatikon alle Godbyn mökin pihalla. Viime kesänä hän rakensi veljensä kanssa reunuskivistä grillipaikan, joka on mitoitettu sopivaksi suojaksi savustuslaatikolle. Pönttöön hän asettaa paikallisesta ruokakaupasta matkalla hakemansa merilohen fileen. Kalan kypsyessä Mikko esittelee toista rakennusprojektiaan. Piharakennukseen, puuvajan ja saunan yhteyteen veljekset ovat rakentaneet kaikki nykyajan vaatimukset täyttävän kompostikäymälän. – Minä olen sellainen häärääjä, pitäisi aina olla jotain tekemistä, Mikko sanoo. Hänellä on kaikki puun työstämiseen tarvittavat työkalut mukana, sillä toiselta ammatiltaan hän on puuartesaani. Kun kala hiljalleen kypsyy, hän katsoo mittaillen ikkunankarmia, joka vahingossa putosi pikkupoikien avatessa vintin ikkunaa. ?M/S Evalla Johan Karlsson seilasi maailman merillä. ? Mikko savustaa lähivesillä uinutta merilohta itse rakentamassaan savustusgrillissä. Noel valvoo, ettei kala unohdu savustimeen liian pitkäksi aikaa. ?Nina on löytänyt hyvän paikan Evan kiikkustuolista. 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 15 19.6.2018 12.28.44
sä väreilevää pohjaa. Suola ja rantakaislikon yrtit tuoksuvat. – Minuahan pidetään vähän hölmönä, kun Säkylän Pyhäjärven rannallakin istun yksin laiturin päässä vaikka tuulee niin että tukka lähtee. Istun siellä ja katselen aaltoja. Se näky on jotenkin, simmone, komia, Mikko sanoo. Ruotsi ei tartu Kamarin seinällä on mustavalkoinen kuva nuoresta naisesta, jolla on taidokas 1940-luvun kampaus ja älykkäät silmät. Sallyn vanhimmalla tyttärellä Margit Zengerillä on sotavuosina useampiakin kosijoita. Margit on kuitenkin kiinnittänyt katseensa Salmen kartanon nuoreen pehtooriin Vilho Katkoon. Perhe asuu ja työskentelee kartanolla, mutta Vilhoa alkaa harmittaa, kun Sally-anopilla ei ole maksaa hänelle rahapalkkaa. Mustialassa agrologiksi valmistunut Vilho hankkii paikan paikallisen Osuuskaupan maatalousosaston johdossa. Muutaman – Tämä on nyt sitten minun hommani, hän sanoo. Mikko kertoo, että hänen varhaiset muistonsa mökiltä liittyvät saunan rakentamiseen 1980-luvun lopulla. Aikaisemmin mökillä ei ollut saunaa, koska sauna ei kuulu Ahvenanmaan perinteisiin. Mikko muistaa, että mökin asukkaat kävivät pesulla läheisen maalaistalon kellarissa, jossa vesi lämmitettiin padassa, mutta ei ollut löylyä, saati lauteita. Musertava uutinen Keväällä 1918 Sally kantaa miehensä vangitsijoille juustoa, maitoa ja villasukkia. Yöllä hän piilottaa ruotsinkielisen viestin miehensä vankilana pidetyn talon pihakäymälään ja vesikelkan sen taakse. Sally odottaa perheen kolmatta lasta, kun anoppi tuo musertavan viestin. Punakaarti on telottanut 23-vuotiaan Laurin meren jäälle. Punaiset teloittavat noin kymmenen uusikaupunkilaista, joita yhdisti jollain tavoin suojeluskuntalaisuus. Heti sodan jälkeen valkoiset teloittavat puolestaan summanmutikassa kymmenkunta punaista. Kummastakaan veriteosta ei jää jälkipolville oikeudenkäyntipöytäkirjoja. Käytännössä tapahtumista vaietaan täysin ja haudataan historian tomun alle. Sally jää yksin pyörittämään tilaa, ja Johan ja Eva kiiruhtavat Godbystä auttamaan tytärtään. Salmen kartanossa käy vuosien varrella useitakin toiveikkaita kosijoita, mutta Sally ei enää avioidu. Sellainen on tapana Ahvenanmaalla, jossa meri vie miehiä, mutta lesket pitävät talot pystyssä. Meri kiehtoo Pihan editse kulkevan hiekkatien päästä lähti polku uimarantaan, kun Mikko oli vielä poika. Nyt ranta on kylän hoitama hiekkaranta, vesivessa on posliinia ja pukukopin seinässä on pieni kirjakaappi, josta voi lainata luettavaa. Komea laituri vie pitkälle veden päälle. Nina vetää hupparia tiukemmin päälleen, kun pikkuveli ja iskä pulahtavat mereen. Ranta on niin matala, että laiturin päässäkin pohjaan voi istahtaa. Miehet innostuvat roiskuttamaan vettä ja kiljahtelevat innoissaan kun viileät roiskeet saavat ihon kananlihalle. Välillä Noel pulahtaa välkehtivän pinnan alle tutkimaan kirkkaassa vedesKESÄMÖKKI 16 | Paperiliitto 5/2018 ?Sulkapallomailat ovat monen perheen käytössä. ? Riviin järjesty! Nina ja Noel eivät huomaa ajan kulumista puuhaillessaan naapurin uteliaiden lehmien kanssa. ?Noel ja Mikko lukevat vielä hetken kirjaa, ennen kuin nukkumatti saapuu. 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 16 19.6.2018 12.28.46
vuoden kuluttua Osuuskauppa lähettää perheen toiselle paikkakunnalle, ja sen jälkeen muutaman vuoden välein aina uusille ja taas uusille paikkakunnille. Mikko kertoo, että lapsena kesän viettoon Godbyssä Margit-mummun kanssa kuului oleellisena osana ahkera kyläily. Margit oli perinyt vanhempiensa valoisan luonteen, ja hänellä oli kylällä laaja ystäväpiiri. Pieni Mikko kulki kahvitteluhetkissä mukana ja kuunteli silmät suurina sointuvaa ruotsia. – Minuun kun ei tuo ruotsin kieli ole tarttunut, Mikko sanoo ja kertoo, että ajan tavan mukaan äiti Ritva Järvinen ei puhunut lapsilleen omaa äidinkieltään ruotsia, vaan aina suomea. Hurmaava elviskihara ”Pyykkipojat löytyvät täältä. Muista ottaa päävirta pois”, lukee Ritvan kirjoittamissa ohjelappusissa mökin eteisessä. Kun Margitin vanhin tytär aloitti koulunsa, perhe asui Kokemäellä. Opettaja nimitti Ritvaa hurrimukulaksi, ja piti häntä enemmän nurkassa kuin pulpetissa. Kun perhe muutti Kiukaisiin, teini-ikäinen Ritva sai kesätöitä Matkahuollon kahvilan kassalla. Eräänä lauantaina tiskille tulee vaalea nuorimies, jolla on ihana elviskiehkura otsalla. Hän tilaa ”sit istuu ja huutaa”. Ritva on äimän käkenä. ”Siis sitruunasuudaa”, mies korjaa, ja Ritva on myyty. Hänen kiertolaiselämänsä pysähtyy ja nuori perhe asettuu Euraan. Hannu Järvinen saa paikan Kauttuan paperitehtaalta, jossa hän tekee yli 30-vuotisen uran päällystyskoneen hoitajana. Isä Hannu ja poika Mikko ovat hetken yhtä aikaa tehtaalla, kun Mikko on kesätöissä 1990-luvun lopulla. – Muistan vielä, että herrat kun päällystivät paperia, niin sellainen sininen, ihan järjetön käry oli siellä. Isä taitaa olla saman koneen työkavereista ainoa, joka on edelleen elävien kirjoissa, Mikko miettii. Myöhemmin Mikolle kerrotaan, että kyllä tehtaalla aina yksi Järvinen tarvitaan luottamusmieheksi. Innokkaita naapureita Äkkiä kallio jytisee. Viereisen maatilan lypsylehmät laukkaavat laumana aidan taakse katsomaan, millaisia asukkaita mökille nyt on tullut. Nina ja Noel hihkaisevat innosta, ja taittavat pihlajasta vihreän lehden lehmille tarjottavaksi. Kohta lapset nappaavat puutarhatuolit ja asettavat ne rinnakkain aitauksen eteen. Siinä ne tuijottavat –lehmät lapsia ja lapset lehmiä – eivätkä kummatkaan kaipaa telkkaria tai muita härveleitä viihdykkeekseen. – Hyi, hihkaisee Nina ja huitoo kaksin käsin lehmien mukanaan tuomia kärpäsiä. Noel heiluu katkenneen golfmailan varren kanssa kuin opettaja karttakepin kera, ja komentaa lehmiä riviin. Ja lehmät tottelevat. – Täällä ei ole kyllä koskaan tullut aika pitkäksi, Mikko hymyilee. Paperiliitto 5/2018 | 17 KESÄMÖKKI ”Ta?a?lla? ei ole kylla? koskaan tullut aika pitka?ksi.” ??Merituulikin kuivaa Noelia ja Mikkoa uimisen jälkeen. ? Godbyn korkeimmalta kohdalta näkyy Färjsundin silta. 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 17 19.6.2018 12.28.49
KESÄMÖKKI 18 | Paperiliitto 5/2018 Sisällä mökissä Heini tarkistaa mökin vieraskirjasta, että on ollut mökillä ensimmäistä kertaa 20 vuotta aikaisemmin, kesällä 1998. Vuotta aikaisemmin Heini oli noussut Mikon auton kyytiin Kauttuan grillin pihalla. Siitä lähtien he ovat pitäneet yhtä. – Kyllä tämä mökki merkitsee meille paljon. Se on sitä todellista lomaa: ei tarvitse miettiä mitään, ei murehtia mitään, Heini sanoo. Mikko kertoo, että mökin omistus on jaettu Ellyn kuoleman jälkeen Sallyn lasten kesken kolmeen osaan. Yhdessä on kolme käyttäjäperhettä, toisessa kaksi ja kolmannessa yksi. Määräysvalta on jaettu niin, että jokaisella kolmanneksella on vuorollaan etuajo-oikeus mökin käyttöön. Tulevaisuudessa omistus tulee pilkkoutumaan yhä pienempiin palasiin. – Silloin omistusta täytyy miettiä uusiksi, Mikko pohtii. Iltapalaa ja nukkumaan Heini kantaa lisää tuoleja keittiön pöydän ympärille. – Nyt iltapalalle, hän huhuilee. Tarjolla on tuoretta savukalaa, paikallisia vihanneksia ja Ahvenanmaan limppua. Heini kertoo, että tumma, makeahko limppu kuuluu oleellisesti kesään Ahvenanmaalla. Noel kertoo, että oikeastaan hänen lempiruokaansa on pasta, makaroni ja spagetti jauhelihakastikkeella, mutta pistelee silti muistaessaan lämmintä ja tuoksuvaa kalaa suuhunsa. Godbyn mökin keittiön kalusteet ovat talon alkuperäisen isännän käsialaa. Keittiökaapit muistuttavat pyöreine kulmineen laivan kapyysiä. Ilta-aurinko siivilöityy kullankeltaisena pitsiverhojen läpi, eikä 1970-luvun tyylistä kattolamppua vielä tarvita. Saunasta tulevalla Ninalla on pyyheturbaani päässä. Hän odottaa sadepäivää kuin ??Järviset Godbyn mökillä kesällä 2018. Mökki on ollut jo seitsemän sukupolven kesäparatiisi. ? Johan Karlssonin aikaan mökki oli vielä vaalea. kuuta nousevaa, koska hänelle on luvattu, että sitten perhe menee Mariebadin kylpylään uimaan. Vielä hampupesut pihalla ennen nukkumaanmenoa. Noel on unohtanut sekä unikaverinsa että lempikirjansa kotiin, mutta Mikko löytää pienen kuvakirjan hätävaraksi. Miehet pötkähtävät sänkyyn ja supattavat keskenään pientä kirjaa keskittyneesti selaillen. Muistoksi tuleville 1900-luvun alun haaleassa kuvassa Godbyn talo on uusi. Perhettä on kokoontunut eteläseinustalle kuvaan kesäisissä juhlavaatteissaan. Johan ja Eva myhäilevät. On onnellinen ja huoleton tunnelma. – Hei tulkaas nyt, Mikko ja Heini hoputtavat lapsia. Noel ei toista kehotusta kaipaa, vaan kiipeää keikkumaan verannan kaiteelle. Nina on letittänyt vaaleat kutrinsa yöksi kiharoita varten, ja asettuu isän viereen, äidin kainaloon. Oranssi ilta-aurinko on niin matalalla, kuin se valoisimpaan aikaan Ahvenanmaalla laskee. Hetken se valaisee Järvisen perheen hymyilevät kasvot lämpimässä kesäillassa. Vielä raamit ja lasi päälle. Sitten kuva nousee paikalleen Godbyn mökin seinälle.? P 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 18 19.6.2018 12.28.50
Paperiliitto 5/2018 | 19 TYÖPAIKKA Yksi ja ainoa Seija Piiroinen on Raivolan Pakkauksen ainut työntekijä. Legendaarisia Pilli-Klubitupakka-askeja aikoinaan valmistanut yritys tekee nyt yksilöllisiä erikoispakkauksia. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen Seija Piiroinen viihtyy työpaikallaan. Yksinäisyys ei häntä haittaa. 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 19 19.6.2018 14.04.07
Aikoinaan, kun porukkaa oli enemmän, kun tuotanto kävi täysillä ja koneet huusivat koko päivän, oli Piiroisesta päivän paras hetki se, kun hän istui yksin autoon työpäivän jälkeen. Oli aivan hiljaista. Piiroisen lähimmät paperiliittolaiset kollegat ovat Kaukaalla, mutta Piiroinen ei ole heidän kanssaan missään tekemisissä. – En oikeastaan kaipaa sellaista seuraa. Saan liitolta tukea tarvittaessa. Piiroinen kiittelee työpaikan ilmapiiriä. Vaikka asiat voivat riidellä, niin ihmiset eivät koskaan. Pienen työpaikan etuihin kuuluu joustavuus. Työnantaja myös tukee reilusti Piiroisen kuntosalimaksuja. Ohjeita naiswirkailijoille Raivolan Pakkaus on kulkenut pitkän tien nykyisille sijoilleen. Pakkaustehtaan elämänkaari alkoi vuonna 1922 Karjalan Kannakselta, Kivennavan pitäjästä ja Raivolan kylästä, jossa Viktor Rämö ja Filip Sorin perustivat Raivolan Kotelotehtaan. Merkittävimmiksi tuotteiksi nousivat leS tanssauskoneilla on nimet. On Väinö, Aki ja Jumbo. Juuri nyt Seija Piiroinen heilauttaa Väinöön yli 20-kiloisen stanssin, asettaa pahviarkin stanssauspöydälle ja painaa jalalla vipua. Hetkessä kone on leikannut ja nuutannut arkista laatikon. Lappeenrannassa toimivan Raivolan Pakkauksen tuotantotilan hyllyllä nököttää satoja erilaisia stansseja. Niiden avulla miniaaltopahvista syntyy lahjapakkauksia, pullopakkauksia, solmio-, huivija paitapakkauksia, salkkuja, kakkulaatikoita, käyntikorttikoteloja ja esittelytelineitä. Joskus käytetään myös voimapahvia vaikkapa varaosakoteloiden valmistukseen. Ripeäotteinen Piiroinen on tuotantolaitoksen ainoa työntekijä. Piiroisen lisäksi Raivolan Pakkauksessa työskentelee vain yrityksen toimitusjohtaja Mika Hytönen. – Mika hoitaa kirjanpidon ja laskutuksen, minä kaikkea muuta myynnistä ja tilausten vastaanotosta siihen, kun tavara lähtee maailmalle, Piiroinen kertoo. Tuotannossa Piiroinen hoitaa pääasiassa viimeistelyn ja jälkikäsittelyn. Mutta, kuten juuri näimme, häneltä käy myös valmistus ja stanssaus. Yksinäinen ja tyytyväinen Piiroinen tuli aikoinaan Raivolalle töihin kiire apulaiseksi kahdeksi viikoksi. – Olin juuri valmistunut markkinointimerkonomiksi ja tulin nitomaan laatikoita. Sittemmin kaksi vuotta on venynyt 24 vuodeksi, hän hymähtää. Silloin tuotannossa työskenteli neljä ja toimistossa kaksi työntekijää. Yksi toisensa jälkeen työntekijät ovat vähentyneet – osa on siirtynyt eläkkeelle, osa töihin muualle. Nyt on jäljellä vain Piiroinen. Hän kuvailee, että on kasvanut yritykseen kiinni. Yksinäisyys ei häntä haittaa. – En koe sitä lainkaan huonona, sillä saan tehdä työtäni itsenäisesti. Voin vaikuttaa omaan tekemiseeni ja aikatauluihini. TYÖPAIKKA ? Stanssaus koneilla on nimensä. ? Seija Piiroinen on treenannut voimaa kuntosalilla. ”Mieswirkailijat saawat yhden illan wapaata woidakseen seurustella tyttöjen kanssa.” ?Saimaatupakkaaskin kanteen on tiettävästi ikuistettu PienSaimaan maisema. 20 | Paperiliitto 5/2018 12-21_pääjuttu-Raivola.indd 20 19.6.2018 14.04.08