04/26 P a p e r i l i i t t o Rennolla tekniikalla tekniikalla Pekka Kanervo on rakentanut monta arkea helpottavaa teknistä ratkaisua. Vaikka tekoälykin on apuna, parhaat ideat syntyvät riippumatossa. heikentynyt Kuulo Kuulokoje pelasti Juha Ruorasen väärinkäsityksiltä. Ruorasen väärinkäsityksiltä. Vapaaehtoistyö – Se tuo ihan älyttömän hyvän mielen, sanoo Heidi Vainio. mielen, sanoo Heidi Vainio. Työllisttyminen Kari Kotka sai vakipaikan 59-vuotiaana. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 19.8.2026 17.37.58 19.8.2026 17.37.58
P a p e r i l i i t t o 4 / 2 2 6 2 8 . 8 . 2 2 6 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Liiton 120-juhlavuoden tapahtumat ovat tavoittaneet yli 4 600 jäsentä ja heidän perheenjäsentään. Tähän joukkoon kuuluu 260 eri lajien kilpailijaa ja 181 motoristia. Isoin kokoontuminen oli Särkänniemen kesäkuinen perhetapahtuma. Tulossa on vielä jalkapalloturnaus syyskuussa. Paperiliitto haluaa järjestää tapahtumia, jotka jäävät mieleen ja herättävät tunteita. Tapahtumissa välitetään samalla fiilistä siitä, että voit olla osa yhteisöä, joka tukee ja auttaa myös työelämässä. Töissä kulutamme kuitenkin suuren osan ajastamme. Sama yhteisö tarjoaa myös turvaa silloin, kun työn jatkuminen on epävarmaa. Te jäsenet otitte kopin tapahtumista ja osallistuitte. Nyt on teidän vuoronne heittää pallo liiton suuntaan ja vastata, mitä liitoltanne toivotte. Jos olet liiton varsinainen jäsen, seuraa sähköpostiasi ja vastaa Sinulle syyskuussa saapuvaan jäsenkyselyyn. • Kiitos, kun osallistut 04 Vastaamalla jäsenkyselyyn annat arvokasta tietoa. 05 UPM:lle uusia tessejä. 06 Äänekoskelle tulee uusi kuitupakkausten tuotantolinja. 08 Kuulolaite helpottaa elämää. 09 Ilman bonuksia jääminen olisi lamauttava kokemus. 20 Varkauden metsämiehet saunovat nauraen ja kunnoittavat luontoa hiljaa. 22 Vakituinen työ löytyi 59-vuotiaana. 24 Motoristit kokoontuivat Aulangolla. 25 Jäsenrekisteri tiedottaa. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. 27 Yliopistolta kesätyöhön flutingtehtaalle. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Omasta metsästä löytyy kultaa. 30 Työpari. Kotkan miehet kulkevat yhdessä Imatran Haville. 31 Intiassa pönötetään, pokkuroidaan ja alemmat kastit istuvat lattialla. 34 Paperiliiton historia. Talvisota mullisti työmarkkinasuhteet. 16 Heidi Vainio tekee vapaaehtoistyötä nuorten parissa ja Mieli ry:n kriisipuhelimessa. Auttamisesta saa tosi hyvän mielen. 18 Janne Vikströmin kesäloma oli poikkeuksellisen virkistävä. Myös työpaikan tunnelman rauhoittuminen helpotti palautumista. 32 Juha Kuokkasella ei ole ollut tarvetta muuttaa synnyinpaikastaan Kauttualta. Siellä on kaikki, mitä onneen tarvitaan. Mikko NikkiNeN Jukka koskiNeN JohaNNes WiehN 66. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. suku nimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 (painettu) ISSN 3087-906X (verkkojulkaisu) Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Paperi_02-3_sisis.indd 3 Paperi_02-3_sisis.indd 3 20.8.2026 11.52.14 20.8.2026 11.52.14
4 PaPeriliit to 04 / 2026 4 / k u o r i m o SyySkuuSSa osa Paperiliiton jäsenistä saa sähköpostitse kutsun vastata jäsenkyselyyn. Kutsu lähetetään kaikille Paperiliiton varsinaisille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on liiton jäsenrekisterin tiedoissa. Kyselyyn kannattaa vastata, sillä tutkimuksella kartoitetaan myös suhtautumista liiton tulevaisuuteen. Tutkimus on osa liiton tulevaisuustyöryhmän toimeksiantoa selvittää tulevaisuuden toimintaedellytykset ja eri vaihtoehdot, kuinka jäsenistön edunvalvonta ja asema jatkossa varmistetaan. Tulevaisuustyö on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Aktiivisia vastaajia Paperiliitto on teettänyt jäsenkyselyitä muutaman vuoden välein. Viime jäsenkysely tehtiin loppuvuodesta 2024 osana liittokokoukseen valmistautumista. Liiton jäsenet ovat osallistuneet kyselyihin varsin aktiivisesti. Viime kyselyyn vastasi 1493 jäsentä. – Jäsentutkimukset antavat kattavasti kuvaa siitä, miten liitto onnistuu täyttämään sekä jäsenten odotuksia että tehtäväänsä edunvalvojana. Vastaamalla jäsenet antavat arvokasta näkemystä siitä, mikä tässä ajassa on liitolle, siis jäsenille, työelämässä tärkeää ja keskeistä, sanoo Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira. Jäsenkyselyissä vastaajia on pyydetty arvioimaan liittonsa merkitystä ja palveluita. Tällä kertaa vastaajien näkemyksiä pyydetään lisäksi siitä, miten heidän mielestään liiton toimintaan vaikuttaisi se, jos liitto jatkaa itsenäisenä tai se, jos liitto yhdistyisi toiseen liittoon. Monen muutoksen edessä Alan toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi ja se on myös tulevaisuudessa Jäsenkyselystä näkymää tulevaan Vastaamalla jäsenkyselyyn annat arvokasta tietoa liiton kehittämiseksi. monien haasteiden edessä sekä koti maassa että globaaleilla markkinoilla. Metsäteollisuudessa työvoiman tarve on vähentynyt ja jäsenmäärän kehitys heijastuu väistämättä myös liiton toimintaan. Samalla yrityskohtainen sopiminen edellyttää liitolta vahvaa ja riittävää neuvotteluosaamista sekä resursseja jäsenten edunvalvonnan turvaamiseksi. Henkilöstön osalta tulee varmistaa osaamisen jatkuvuus. Miten Paperiliiton jäsenet suhtautuvat näiden toimintaympäristön muutosten keskellä liittoonsa ja mitä liitolta odotetaan tulevaisuudessa? Tästä kaivataan nyt näkemystä jäseniltä tulevaisuustyöryhmän valmistelutyön täydennykseksi. – Jäsenistön mielipiteet ovat tärkeä osa päätöksenteon valmistelua. Kyselyn avulla tulevaisuustyöryhmä saa arvokasta tietoa siitä, miten jäsenet näkevät liiton roolin, tehtävät ja tulevaisuuden mahdollisuudet muuttuvassa toimintaympäristössä, perustelee Juhani Siira. teksti Eeva Eloranta-Jokela Ikäjakauma, liiton varsinaiset jäsenet, joulukuu 2025 20 30 40 50 60 ikä 500 400 300 200 100 Varsinaisia jäseniä 11 344 kokonaisjäsenmäärä 27958 Miehiä 9 904 kokonaisjäsenmäärä 21902 Naisia 1 440 kokonaisjäsenmäärä 6056 474 63-vuotiasta lkm Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 20.8.2026 11.02.33 20.8.2026 11.02.33
PaPeriliit to 04 / 2026 5 LIITTO neuvotteli elokuussa uudet työehdot UPM:n kolmeen liiketoimintoon Specialty Materialsille, Adhesive Materialsille ja Fibres Finlandille. UPM:n viidestä liiketoiminnosta neuvottelut olivat ennen elokuun viimeistä viikkoa kesken Lappeenrannan biojalostamon kanssa. Asialliset keskustelut Aiemmin kesäkuussa työehtosopimus saatiin sovittua ja hyväksyttyä Communication Papersille. Tuolloin muiden UPM:n liiketoimintojen neuvotteluja siirrettiin, koska niissä ei tapahtunut edistymistä. Olemme tyytyväisiä, että kesän tauon jälkeen etenimme UPM:n neuvotteluissa kolmeen uuteen sopimukseen. Vaikka prosessi venyi pitkäksi, keskustelu oli sen kuluessa asiallista, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Neuvottelutulosten sisällöstä on kerrottu liiketoimintakohtaisesti UPM:n pääluottamushenkilöille. Paperiliiton hallitus hyväksyi yksimielisesti neuvottelutulokset uusiksi työehtosopimuksiksi syyskauden ensimmäisessä kokouksessaan 20. elokuuta. Paperiliitto ei avaa yrityskohtaisten sopimusten sisältöä tarkemmin julkisesti. Seitsemän paikkakuntaa UPM:llä on Suomessa tehtaita seitsemällä paikkakunnalla eli Jämsänkoskella, Kuusankoskella, Raumalla, Tampereella, Valkeakoskella ja Lappeenrannassa. Paperiliiton neuvottelemat tessit koskevat näillä paikkakunnilla noin 1700 työntekijää. Erikoispapereita valmistava Specialty Materials toimii Jämsänkoskella ja Tervasaaressa. Graafi sten papereiden eli Communication Papersin yksiköitä ovat Jämsänkoski, Rauma ja Kuusankoski. Adhesive Materials, entinen Rafl atac, toimii Tampereella ja UPM Fibres Finlandin sellutehtaat käyvät Pietarsaaressa, Kuusankoskella ja Lappeenrannassa, missä toimii lisäksi biojalostamo. Neuvottelut UPM Biojalostamon kanssa ovat Paperiliiton tämän yrityskohtaisen tes-kierroksen viimeiset ja ne jatkuvat elokuun lopulla. Ajankohtaisesta tilanteesta voit lukea osoitteessa paperiliitto.fi . • EEVA ELORANTA-JOKELA Jäsenkyselystä näkymää tulevaan Uusia tessejä sovittu UPM:lle Paperiliiton hallitus hyväksyi kesätauon jälkeen lisää työehtosopimuksia UPM:lle. Vastaajien kesken arvonta Jos olet liiton varsinainen jäsen eli olet niin sanotusti maksava jäsen ja olet kiinnostunut vastaamaan jäsenkyselyyn, käy eAsioinnissa tarkistamassa, että jäsenrekisteritiedoissasi oleva sähköpostiosoite on ajan tasalla. Kysely lähetetään tiedoissasi olevaan sähköpostiosoitteeseen syyskuussa. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan viisi kappaletta S-ryhmän 100 euron lahjakorttia. • reiMa kaNGas UPM Tervasaaressa Valkeakoskella noudatetaan Paperiliiton ja UPM Specialty Materialsin välillä sovittua työehtosopimusta. Liiton täyttä jäsenmaksua maksavat jäsenet Ammattiosastoja on 56 2016 2020 2025 13000 11000 9000 7000 Nokian osasto Kaskisten osasto Tampereen osasto Mäntän osasto Kauttuan osasto Rauman osasto Porin osasto Jämsänkosken osasto Jyväskylän osasto Äänekosken osasto Varkauden osasto Inkeroisten osasto Karhulan osasto Kotkan osasto Summan osasto Kuusankosken osasto Kaukopään osasto Tainionkosken osasto Joutsenon osasto Simpeleen osasto Pankakosken osasto Pyhtään osasto Kemin osasto Myllykosken osasto Kotkan osasto Kyröskosken osasto Loviisan osasto Veitsiluodon osasto Rauman osasto Oulun osasto Lauritsalan osasto Valkeakosken osasto Helsingin osasto Lohjan osasto Sunilan osasto Tampereen osasto Kajaanin osasto Pietarsaaren osasto Tervakosken osasto Kuopion osasto Juankosken osasto Valkeakosken osasto Hämeenlinnan osasto Valkeakosken osasto Karhulan osasto Lempäälän osasto Äänekosken osasto Kaipolan osasto Heinolan osasto Kemijärven osasto Kuusanniemi-Voikkaa osasto Lahden osasto Kirkniemen osasto Uimaharjun osasto Tiukan osasto Liiton toimisto henkilöstöä , jotka jakaantuvat johtoryhmään, edunvalvonta-, järjestö ja koulutus-, talousja viestintäosastoihin, Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 20.8.2026 11.02.33 20.8.2026 11.02.33
6 PaPeriliit to 04 / 2026 4 / k u o r i m o uusi tuotantolinja sijoittuu Metsä Groupin tehdasalueelle Äänekoskelle nykyisen Muoto-koetehtaan viereen ja se käynnistyy vuoden 2028 aikana. Investoinnin paikkaan vaikuttivat yhtiön mukaan tehdasalueen infra, olemassa oleva tuotantolinja ja kustannukset. Tehdasta kaavailtiin aiemmin Raumalle. Investoinnin arvo on noin 25 miljoonaa euroa ja kapasiteetti on yli 100 miljoonaa tuotetta vuodessa. – Paperiliitossa olemme tyytyväisiä siihen, että Metsä Group haluaa jatkaa investoimista Suomeen, toteaa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Muoto on Metsän kehittämä kuitupakkaus, joka valmistetaan yhtiön omista puukuiduista. Tuotteet valmistetaan märästä puumassasta ilman välivaiheita ja ne voidaan muotoilla erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten tarjoiluja elintarvike pakkauksiksi. Uudella tuotantolinjalla yhtiö haluaa vastata trendiin löytää vaihtoehtoja muovipohjaisille raaka-aineille. Muoto-tuotteet täyttävät EU:n tuoreen pakkausja pakkausjäteasetuksen vaatimukset. Ei jatkoa tekstiilikuidulle Metsä Group kertoi myös, ettei investointia Kemin Kuura-tekstiilikuitutehtaaseen toteuteta. Markkinassa tapahtuneen käänteen takia Kuura-hankkeella ei nähdä edellytyksiä jatkoon. Kuura-tekstiilikuitua on tutkittu ja kehitetty Äänekosken koetehtaassa vuodesta 2020. – Tekstiilikuituihin kehitetty osaaminen on kuitenkin arvokasta ja yhtiö tutkii vaihtoehtoja sen hyödyntämiseksi, todetaan yhtiön tiedotteessa. Puupohjaisten tekstiilikuitujen ylituotantoa on syntynyt, kun erityisesti Aasiassa tuotantokapasiteetti on kasvanut viime vuosina. Vastuullisesti tuotetuille materiaaleille ei Metsä Springin mukaan ole riittävästi asiakkaita. Metsä Spring on Metsä Groupin innovaatioyritys. Metsä Groupin kehityshankkeet ligniinituotteen ja hiilidioksidin talteenoton edistämiseksi jatkuvat. Ligniiniä jalostava koetehdas käynnistyi Äänekoskella alkuvuodesta. Maaliskuussa yhtiö julkaisi esisuunnitteluhankkeen ensimmäisestä kaupallisesta puuperäisen hiilidioksidin talteenottolaitoksesta, joka toteutuessaan sijoittuisi Metsä Groupin Rauman sellutehtaan yhteyteen. • Metsä Group investoi 25 miljoonaa euroa kuitupakkausten tuotantoon Äänekoskelle. Uusi tuotantolinja Äänekoskelle Parin vuoden kuluttua valmistuva tuotanto linja tulee valmistamaan pakkauksia märästä puumassasta ilman välivaiheita. MetSÄ GroUP Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 20.8.2026 9.45.37 20.8.2026 9.45.37
PaPeriliit to 04 / 2026 7 4 / k u o r i m o Vaarojen arviot osaksi arkea Toimiva riskien arviointi näkyy arjessa. Huomioimalla vaarat ja arvioimalla riskit työpaikoilla voidaan tunnistaa ja hallita työn turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä riskejä ennalta. Kyse on lakisääteisestä velvoitteesta kaikille työnantajille toimialasta tai työpaikan koosta riippumatta. Työpaikan vaaroja voivat olla esimerkiksi melu, kemikaalit ja liukkaat lattiat mutta yhtä hyvin kiire, epäselvät vastuut ja häiriöt tiedonkulussa. Työturvallisuuskeskuksen vaarojen tunnistamisen ja riskien arvioinnin hankkeessa tuli esiin tuttu seikka, että riskejä arvioidaan, mutta prosessi ei aina jatku toimenpiteisiin ja seurantaan. Hankkeessa käynnistyy pian vaihe, jossa ideoita ja pidemmälle kehitettyjä luonnoksia testataan työpaikoilla. Näin kehitetään uusia keinoja saada riskien arvioinnista vaikuttava. Työturvallisuuskeskus kutsuukin nyt työpaikat mukaan testaamaan uusia ratkaisuja: osallistumalla pääset kokeilemaan, jakamaan näkemyksiäsi ja vaikuttamaan niiden kehittämiseen. Mukaan voi ilmoittautua Työturvallisuuskeskukseen viimeistään 4.9. Asiasta enemmän osoitteessa TTK.fi hakemalla tekstin ”Toimiva riskien arviointi näkyy arjessa”. • Kemiin seisokin ajaksi lomautusuhka meTsä Fibre varautuu lomautuksiin Kemin biotuotetehtaalla. Yhtiö toteuttaa tehtaalla keittämön uusintaan liittyvän investointiseisokin loka-marraskuun aikana. Tähän liittyvä tuotantoseisokki kestää kuusi viikkoa ja samassa yhteydessä toteutetaan myös tehtaan vuosihuoltoseisokki. Yhtiö on käynyt muutosneuvottelut henkilöstön tilapäisistä lomautuksista tuotantoseisokin takia. Neuvotteluiden piirissä oli koko tehtaan henkilöstö, yhteensä noin 225 henkilöä, ja ne koskivat mahdollisia, enintään 90 päivää kestäviä lomautuksia loppuvuoden aikana. • Mäntyöljysäiliö räjähti Imatralla sTora Enson Kaukopään mäntyöljysäiliö repesi räjähdyksenomaisesti ja mäntyöljy syttyi palamaan kello kahden aikaan aamuyöllä 18. elokuuta. Tilanteesta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Ylen jutun mukaan piha-alueelle levisi arviolta 50 kuutiota mäntyöljyä, ja sammutustyöt kestivät reilut kaksi tuntia. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen mukaan viemärin purkausaukon ympäristö puomitettiin, jotta öljy saatiin poistetuksi imuautolla. Mäntyöljyä levisi Saimaaseen sadevesiviemärin kautta. Imatran tehtaat kertoo Facebook-sivullaan, että tilanteen aiheuttaneen prosessihäiriön syytä selvitetään. • Pakkauspäivää vietetään 6.9. PakkaukseT mahdollistavat edistyksen, niillä on rooli ruokahävikin vähentäjänä, talouskasvussa ja kestävässä kehityksessä. Näillä teemoilla Maailman pakkausjärjestö WPO aikoo viettää vuosittain 6. syyskuuta Maailman pakkauspäivää. Tarkoitus on lisätä tietoisuutta pakkausten merkityksestä ja luoda maailmanlaajuinen yhteistyöalusta teollisuudelle, instituutioille, akateemisille yhteisöille ja yhteiskunnalle, jotta vastuullista pakkaamista ja kiertotaloutta voitaisiin edistää. Päivää vietetään paikallisesti järjestettävillä tapahtumilla. #worldpackagingday. • Veitsiluodon saha aiotaan sulkea veiTsiluodon sahaa uhkaa pysyvä sulkeminen, sillä Stora Enso suunnittelee mäntysahauksen keskittämistä Kemistä Stora Enson muille sahoille, erityisesti Ouluun ja Kalajoelle. Keskittämisellä yhtiö pyrkii parantamaan tehokkuutta, kannattavuutta ja kilpailukykyä. Tuotannon jatkaminen yli 100-vuotiaalla Veitsiluodon sahalla vaatisi yhtiön mukaan merkittäviä investointeja. Jos saha päätetään sulkea, se ei enää käynnisty lokakuun alussa päättyvän lomautusjakson jälkeen. Veitsiluodon sahan muutosneuvotteluiden piirissä on koko henkilöstö, noin 60 henkilöä. Moderni Oulun saha on ylösajovaiheessa ja samassa tehdasintegraatissa vihittiin käyttöön Euroopan modernein kartonkituotantolinja vuosi sitten. Stora Enson Oulun liiketoimintayksikkö työllistää noin 900 henkilöä Oulussa kartonkitehtaalla, sahalla ja satamaoperoinnissa sekä Veitsiluodon, Oulaisten ja Kalajoen sahoilla. • Stora enSo Uusi pakkausasetus käyttöön eu:n uutta pakkausja pakkausjäteasetusta alettiin yleisesti soveltaa 12.8. Asetus koskee yrityksiä, jotka valmistavat, maahantuovat, myyvät, pakkaavat tai toimittavat tuotteita EU-markkinoille. PPWR eli Packaging and Packaging Waste Regulation -asetuksen tavoitteena on vähentää pakkausjätettä, lisätä pakkausten kierrätettävyyttä ja yhdenmukaistaa pakkaussääntelyä EU:ssa. Toisin kuin vanhat direktiivit, asetus on sellaisenaan suoraan sovellettavaa lakia kaikissa EU-maissa. • Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 20.8.2026 9.45.38 20.8.2026 9.45.38
8 / – oli vaikea saada selvää. Tuli hassuja väärinkäsityksiä, kun kuulin toistuvasti mitä sattuu. Palavereissa oli vaikeuksia, varsinkin jos joku puhui hiljaisemmalla äänellä. Kotona väänsin telkkarin volyymia aina vain kovemmalle. Näin kertoo Tampereen osasto :n jäsen ja pääluottamushenkilö Juha Ruoranen, , kuulonalenemansa oireista. Hänellä havaittiin lievä kuulonalenema jo -luvun alussa, kun hän tuli Takolle töihin. Kuuloa seurattiin säännöllisesti. Kuutisen vuotta sitten hän sai ensimmäiset kuulokojeensa. Hän ei kuitenkaan ollut niihin tyytyväinen. Kolmisen vuotta sitten hän sai uudet kuulokojeet, ja ne ovat toimineet hyvin. – Voi toki olla, että kyse oli myös tottumisesta kuulokojeiden käyttöön. Ruorasen kuulonaleneman syyksi todettiin meluvamma. Toisilla kuulemista voi hankaloittaa ikäkuulo, joka tarkoittaa iän myötä tapahtuvaa kuulon hidasta heikkenemistä molemmissa korvissa. – Kuulonaleneman kannalta ei ole merkitystä sillä, onko syynä melun aiheuttama kuulovamma vai ikäkuulo. Ne oireilevat samalla tavalla ja niitä hoidetaan yksilöllisellä kuulokojeella, toteaa Kuuloliiton asiantuntija Maarit Honkasola. Jos kuulonaleneman syyksi todetaan töistä aiheutunut meluvamma, menee kuulon kuntoutus kuitenkin työnantajan vakuutuksen hoidettavaksi. Kuulokojeiden käyttöä suositellaan, jos kuulonalenema on paremmassa korvassa vähintään desibeliä. Desibeliraja on viitteellinen, ja korvalääkärit tekevät yksilöllistä arviointia kuulokojeen tarpeesta. Töissä Ruoranen on suojannut kuuloaan kuppisuojaimilla, jotka menevät hyvin kuulo kojeiden päälle. Vaikka työt Takolla päättyvät Ruoraselta ja kymmeneltä muulta viimeiseltä mohikaanilta elokuun jälkeen, kuulonsa suojaamista hän ei lopeta. – On tärkeä suojata kuulo esimerkiksi konserteissa ja nurmikkoa leikatessa. Jos on jo todettu kuulonalenemaa, sitä suuremmalla syyllä kuulosta on pidettävä huoli, ettei aiheuta lisää vahinkoa, korostaa Honkasola. Tiedetään, että hoitamaton kuulonalenema on yksi muistisairauden riskitekijä. – Siksi kuuloaan kannattaa seurata, ottaa kuulokoje käyttöön heti, kun sitä suositellaan, Honkasola painottaa. • »hoitamaton kuulonalenema on yksi muistisairauden riski tekijä.» Juha Ruorasen kuulokoje on ulospäin lähes näkymätön. Ruorasen kuulon aleneman syyksi todettiin meluvamma. Pysyvä meluvamma kehittyy lähes kaikille, jota altistuvat päivittäin yli desibelin äänille. Paperiliiton työsuojelukyselyissä melu nousee vuodesta toiseen esiin isoimpana haittatekijänä. 4 / k u o r i m o Kuulokoje helpotti Juha Ruorasen arkea, ja hassut väärinkäsitykset ovat kaikonneet. Älä vitkuttele kuulonaleneman kanssa Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 17.8.2026 12.17.49 17.8.2026 12.17.49
/ 9 4 / k u o r i m o K sattui ja tapahtui, niin kuin aina. Yhtenä päivänä naapuri ilmestyi kirkuen pihaan ja huusi, että nyt se invaasio on alkanut. Nurmikonleikkuukin pitäisi keskeyttää ja lehmät ampua pilttuuseensa. Minkä ihmeen takia, sain kysytyksi, ennen kuin aloin roiskimaan bensaa talon päätyseinään. No kun ne on vallanneet Ceutan, naapuri parkui. Ja kohta ne on täällä. Kun en ollut Ceutasta kuullutkaan, niin päätettiin yhdessä ottaa kännykät esiin. No siellähän se Ceuta nökötti keskellä Pohjois-Afrikkaa, niin kuin oli varmaan aina nököttänyt. Löin naapurille hiivan käteen ja sanoin, että onneksi meillä on hallitus ja sillä hyvä ohjelma, ne eivät tällaisesta lähde sekoamaan. No, väärässä olin. Hyvää (sarkasmivaroitus) tässä oli kuitenkin se, että ainakin Putinille kävi selväksi, kuinka pöhköt pohjolassa saadaan sekaisin. 2025 istuva hallitus huomasi äppitaulultaan, että rahaa on. Päätettiin lähteä tukemaan hallihanketta Helsinkiin 35 miljoonalla, kun sillä saataisiin töitä ihmisille. Ainakin osalle niistä, jotka eivät vielä olleet työllistyneet niihin hallituksen lupaamaan 100 000 uuteen työpaikkaan. Tai ainakin Helsingin entinen pormestari Vapaavuori saataisiin hallihankkeessa työllistettyä. Hallin lämmittämiseenkään ei paljoa rahaa kuluisi, kun ainoa mahdollinen asiakas kylmimpinä talvikuukausina olisi HIFK SM-liigan pudotuspeleissä. Rahaa ei sitten taas ollut, kun olisi pitänyt maksaa työttömyyskorvausta Nikolle. Kelan mukaan 14 senttiä musiikillaan ansainnut nuori mies työllisti itsensä kokopäivätoimisesti, kun tämä oli tyhmyyksissään kertonut jammailevansa päivittäin kitara kädessä muutaman tunnin. Tällä logiikalla minä olisin Kelan silmissä pyöräilyammattilainen. Joskus nimittäin silmiin osuu ojanpientareelle heitetty palautuspullo työmatkalla polkiessa. Kieltämättä ajatus itsestäni Urheiluruudussa Itä-Helsingin mukulakivihelvetin voittajana kutkuttaisi mieltä. seudun liikenne irtisanoi 38 työntekijäänsä ja jakoi kuukautta myöhemmin ylimmälle johdolle bonukset. Hallituksen puheenjohtajan mukaan palkitsematta jättäminen olisi ollut lamauttava kokemus ilman bonuksia jääneelle henkilöstölle yt-menettelyn jälkeen. Jassoo ja vain niin. Kun uutisen luki, tuli ensimmäisenä mieleen, että onkohan tässä haettu mallia metsäteollisuudesta. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Työkaveri istui viereen ja ihmetteli, kun yleisurheilussakin pärjätään vain naisissa. – Niin, sanoin mietteliäästi. – Jos koulu ei maita, työt kiinnosta, päivät kuluu ruutua tuijottaen ja salaliittoteorioita rakennellen, niin onhan se kummallista, jos ei elämässä pärjää. »Palkitsematta jättäminen olisi ollut lamauttava kokemus ilman bonuksia jääneelle.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Kuulokoje helpotti Juha Ruorasen arkea, ja hassut väärinkäsitykset ovat kaikonneet. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 17.8.2026 12.17.49 17.8.2026 12.17.49
10 PaPeriliit to 04 / 2026 teKSti Mari Schildt KUVat Teija Soini Älykkäästi kotona Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 17.8.2026 12.31.29 17.8.2026 12.31.29
PaPeriliit to 04 / 2026 11 Oululainen Pekka Kanervo on rakentanut kotiinsa monenlaista automaatiota. Tekoäly on mukana ”Pikku apulaisena”, kun hän tarvitsee nopeaa koodinkirjoittajaa tai reittiä tiedon lähteille. Telkkarista tulee suora lähetys Pekka Kanervon pihapuusta. Sinitiaisen poikaset tekevät kohta lähtöä kotipöntöstä. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 17.8.2026 12.31.32 17.8.2026 12.31.32
12 PaPeriliit to 04 / 2026 R unsas vuosikymmen sitten Oulun Stora Ensolla automaatioasentajana työskentelevä Pekka Kanervo kiinnostui kotiautomaatiosta. Sillä tarkoitetaan, että kodin laitteita ja olosuhteita voi seurata ja säätää etänä erilaisten teknisten laitteiden ja ohjelmistojen avulla. Tarve etämittaukseen oli syntynyt, kun Kanervon palkkatyössä tapahtui mullistuksia. – Työt Varkauden Stora Ensolla loppuivat, kun PK4 meni kiinni. Siitä on 16 vuotta. Sitten sain paikan Oulusta. Varkauteen jäi kämppä siten, että sinne tuli vapailla ajeltua, Kanervo kertoo. Pitemmän päälle 380 kilometrin matka alkoi painaa. Sekään ei tuntunut mukavalta, että asunto olisi ilman valvontaa. – Piti saada tietoa: yksinkertaisia lämpötilamittauksia ja muuta tietoa, että kaikki oli hyvin. Sillä lailla sain mielenrauhan, Kanervo kertoo. Asunto Varkaudessa on sittemmin myyty, mutta kiinnostus kotiautomaation rakenteluun jäi. Kanervo kertoo, että varsinkin iltojen pimetessä syksyllä mieli alkaa taas askarrella kotiin liittyvien teknisten projektien parissa. Erilaisia sovelluksia on kertynyt jo hyvä kokoelma. – Lämpötila on ensimmäinen asia, jota rupesin mittaamaan, sekä sisältä että ulkoa, ja esimerkiksi saunasta. Samalla kertyy tietoa ilmankosteudesta ja ulkona valoisuudesta. Voi aamulla katsoa, onko ulkona kesä vai talvi. Todella tarpeellista tietoa sinänsä, Kanervo hymähtää. Syksyllä Kanervo keräsi puolen vuoden trendin, miten valoisuus kehittyi. Työkaveri pyöritteli päätään, kun kuuli hänen mittauksistaan. – Hän tuumaili, että kyllä se on mittarimies: Pitää numeroista katsoa, miten päivä lyhenee, Kanervo nauraa. Kalastusharrastusta varten hän mittaa ilmanpainetta. – Ilmanpaine vaikuttaa myös veden alle. Kun ilmanpaine muuttuu rajusti, niin itsellä on sellainen käsitys, että kala tuntee sen. Jos se on ollut passiivinen, niin silloin se lähtee liikkeelle. Kotinsa vesikiertoisesta lattialämmityksestä Kanervo mittaa tulevan ja lähtevän veden lämpötilaa. – Lämpötilaerosta voi päätellä, toimivatko lämmityssysteemit oikealla tavalla, hän kertoo. Lämmitystermostaateista hän kerää IO-tietoa, joka kertoo, missä vaiheessa termostaatti kytkeytyy päälle lämmittämään, ja missä vaiheessa se sulkeutuu. – Siitä saadaan tietoa, onko kierrossa oikean lämpöinen vesi. Sillä pyritään pitämään huoneet mahdollisimman tasalämpöisinä ja lämpö halutulla tasolla, Kanervo esittelee. Myös sähkönkulutusta hän seuraa, mutta ei niin ahkerasti kuin jos hänellä olisi pörssisähkö. – Pörssisähköä varten voisi asettaa laitteille rajoja esimerkiksi niin, että lämmitys tai jokin laite menee päälle, kun hinta on tarpeeksi alhaalla. Minulla ei ole sellaisia, koska minulla on kiinteä sähkösopimus, Kanervo kertoo. Iltapuhteinaan hän on askarrellut myös asumismukavuutta parantavaa automaatiota. – Nyt kun teen päivätöitä, niin pimeään aikaan valot pihalla syttyvät ja sammuvat tiettyyn aikaan. Kun on aamulla lähdössä töihin, niin ei tarvitse erikseen sytytellä ja sammutella. Kesä-heinäkuun vaihteessa pesään ilmestyi 7 valkoista munaa. Ajan kanssa rakennellessa saattaa akkujen lataaminen jäädä vahingossa päälle. Sitä varten Kanervo on askarrellut automaattisen virrankatkaisun siten, että laturit eivät ole viittä tuntia kauempaa päällä. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 17.8.2026 12.31.32 17.8.2026 12.31.32
PaPeriliit to 04 / 2026 13 Sähköt sammuvat myös ilmakompressorilta tunnin päästä. – Ne on semmoisia virityksiä, kun alkaa tuota ikää kertymään, niin rupeaa lähimuisti heikkenemään, hän naurahtaa. Taloyhtiössä Kanervon mittausja automaatio-osaaminen on osattu laittaa laajempaankin hyötykäyttöön. Hän asuu kahden paritalon muodostamassa, neljän asunnon yhtiössä. – Olen minä kiertoveden lämpötilaa saanut tiputettua siten, että asuntojen lämpötila pysyy tasaisempana, hän kertoo. Taloyhtiössä oli aikaisemmin ajettu järjestelmään liian lämmitä vettä. Se aiheutti ilmiön, jossa lattia oli välillä liian lämmin ja välillä kylmä. Kun lämpeneminen tapahtuu hitaammin, termostaatti saa olla enemmän auki ja lämpötila pysyy tasaisempana. – Siitä tulee säästöä ja lisää asumismukavuutta. RaKKain automaatioprojekti Kanervolla on kotipihassa. Puussa on linnunpönttö, jonka sisältä kamera lähettää reaaliaikaista kuvaa YouTubeen. – Viime kesä oli aika huono, eikä pöntössä ollut pesijää. Mutta tammikuussa sinne tuli sinitiainen nukkumaan. Tänä kesänä se on ollut pesänrakennuspuuhissakin, hän kertoo. Kuka tahansa on voinut netistä seurata, miten sinitiainen on kantanut pöntön nurkkaan risuja, runsaasti sammalta sekä untuvaa pehmikkeeksi. Kesä-heinäkuun vaihteessa pesään ilmestyi 7 valkoista munaa. Kanervo kertoo jännittäneensä lähinnä sitä, pääsevätkö kaikki poikaset pesästä. – Vaikka poikaset ovat sisaruksia, niin se on tuolla eläinmaailmassa karua. Se on sitä minä-minä -touhua: vain vahvimmat säilyvät. On ollut sellaista draamaa, että on joutunut hautajaisiakin pitämään, hän sanoo. Pekka Kanervo ottaa laboratoriovirtalähteestä jännitettä veneilyssä käytettävään NMEA -järjestelmään. Se antaa hänelle mahdollisuuden lisätä omia mittaustuloksia veneen karttaplotterin näytölle. Lämpötilaa, ilmanpainetta ja kosteutta mittaavat laitteet on maisemoitu mini kokoiseen linnunpönttöön. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 17.8.2026 12.31.34 17.8.2026 12.31.34
14 PaPeriliit to 04 / 2026 Tänä kesänä isoiksi varttui lopulta kolme komeaa poikasta. Nykyisin Kanervon kotiautomaatiohankkeissa on usein tekoäly apulaisena. Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyä hyödyntää ihmiseen liitettäviä taitoja kuten oppimista. – Tekoälyhän on äärettömän hyvä ja nopea koodaaja. Viime talvena tein erillisen näytön, että minun ei tarvitse erikseen kännykkää katsoa tai tietokoneetta käynnistää, vaan pienessä näytössä näkyy mittausdata, muun muassa ulkolämpötila ja sen päivittäinen minimi ja maksimi. Siitä näkyy helposti myös se, miten alhaalla lämpötila on käynyt yöllä, Kanervo sanoo. Aikaisemmin hän koodasi itse, mutta tekoäly tekee työn huomattavasti joutuisammin. Ennen Kanervo kertoo koodanneensa muun muassa järvikarttoja omaan veneilyharrastukseen. – Kun tuli näitä ensimmäisiä navigaattoreita autoon, niin sain sellaisen pyörittämään niitä karttoja, hän kertoo. Tekoäly on mukana monissa arkipäiväisissä laitteissa ja palveluissa, mutta Kanervo kertoo käyttävänsä sellaisia melko vähän. Häntä eivät kiinnosta edes tekoälyä soveltavat television suoratoistopalvelut. – Kyllä minä joka päivä puoli yhdeksän uutiset pyrin katsomaan. Ja Kummelin mökkinaapuria sekä Kontio ja Parmasta. Niitä tykkään katsella ja nauraa monta kertaa samat jutut. Tekniikalla voi tehdä monenlaista hyvää. Pekka Kanervo tekee vapaaehtoistyönä luontovideoita Huimausja Meniere-liitolle. VR-laseilla katsottavat videot antavat luonto kokemuksia esimerkiksi vanhuksille. Tänä kesänä isoiksi varttui lopulta kolme ihmiseen liitettäviä taitoja kuten oppimista. – Tekoälyhän on äärettömän hyvä ja nopea koodaaja. Viime talvena tein erillisen näytön, että neensa muun muassa järvikarttoja laisen pyörittämään niitä karttoja, hän kertoo. päiväisissä laitteissa ja palveluissa, Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 17.8.2026 12.31.36 17.8.2026 12.31.36
PaPeriliit to 04 / 2026 15 Sen sijaan hyvinvointidataa tekoäly käsittelee Kanervon rannekellon kautta. – Unihommia seuraan, että miten olen nukkunut. Jos huomaan itsekin, että olen nukkunut huonosti, niin kyllä yleensä kellokin sen näyttää, hän sanoo. Pyöräilyharrastus on toinen asia, jossa Kanervo rannekellonsa tekoälyä käyttää. – Meillä on ollut jo pitkään työporukka, jonka kanssa ollaan Kilometrikisassa mukana. Siinä kilpaillaan leikkimielisesti oman joukkueen sisällä, ja joukkueella osallistutaan myös valtakunnalliseen kilpailuun, Kanervo kertoo. Pari vuotta sitten hänen joukkueensa oli kymmenentenä valtakunnallisessa kilpailussa, jossa oli 2500 joukkuetta. Tekoäly on mukana siten, että nykyisin Kanervon polkemat kilometrit siirtyvät kellosta suoraan Kilometrikisan nettisivulle. Tekoäly on vahvimmillaan rajatuissa tehtävissä. Ongelmia syntyy, kun sen pitäisi tarkastella asiaa ”laatikon ulkopuolelta”, ja tehdä päätelmiä tilanteissa, joita ei ole aikaisemmin tullut vastaan. Yhdysvalloissa työskentelevän suomalaisprofessori Teppo Felinin mukaan tekoälyltä puuttuu keskeinen ihmiskunnan kehitystä eteenpäin vievä voima: kyky kuvitella jotain sellaista, jota ei ole aikaisemmin ollut olemassa. Tekoäly on melko heikko, kun kysytään luovaa ajattelua, eikä se osaa välttämättä arvioida, mikä on olennaista. Monessa asiassa se kykenee suoritukseen, jota voi kuvata lähinnä keskinkertaiseksi. siKsi Kanervo opastaa käyttämään tervettä harkintaa tekoälysovellusten, kuten esimerkiksi Chat GPT:n kanssa. – Jos ei ole omaa osaamista asiasta, mutta ruvetaan pätemään, että tekoäly sanoo näin, niin sellainen on minulle vähän kuin punainen vaate härälle, hän miettii. Viime talvena hän kävi naapurustossa katsomassa, miksi makuuhuone ei lämpiä. – Termostaatin venttiili oli jumissa jakotukilla. Kysyin että vaihdanko minä vai hommataanko putkimies? Siellä ruvettiin vetoamaan tekoälyn antamiin vastauksiin. Ajattelin, että voi herranjestas, hän hymähtää. Kanervo kertoo ymmärtävänsä olla luottamatta liikaa tekoälyn antamiin vastauksiin. – Vastauksissa usein kerrotaan, mistä tekoäly on tiedon löytänyt. Alkuperäisistä lähteistä katsomalla voi saada varmistuksen asiaan, hän neuvoo. Tekoälyyn sopii hänen mielestään vanha vertaus tulella leikkimisestä. – Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä. Toivottavasti tämä maailma ei mene siihen, että tekoäly rupeaa meidän puolestamme päättämään asioista, hän miettii. Kanervo kertoo huomanneensa, että asiassa, johon häneltä löytyy omaa asiantuntemusta, kokemusta ja niihin perustuvaa näkemystä, tekoäly ei pysty samaan. – Monta kertaa olen sanonut tekoälylle, että tämä asia ei ole näin. Se vastaa, että joo, olet oikeassa, hän hymähtää. ∙ Käy katsomassa, mitä Pekka Kanervon pönttölivessä tapah tuu: https://www.youtube.com/@pekkakanervo1807/live Tekoäly on hyvä renki, mutta huono isäntä. Kotona ei imuroi tekoälyä hyödyntävä robotti-imuri vaan Kanervo itse, eikä jääkaappikaan oma-aloitteisesti kerro, mitä sieltä sattuu puuttumaan. – Jääkaappihan on kuin Faradayn häkki: Ei se radiosignaali välttämättä lähde sieltä minnekään. En näe tarpeelliseksi ruveta semmoista rakentamaan, hän tuumii. Sen sijaan hyvinvointidataa tekoäly käsittelee Kanervon rannekellon kautta. – Unihommia seuraan, että miten olen nukkunut. Jos huomaan itsekin, että olen nukkunut huonosti, niin kyllä yleensä kellokin sen näyttää, hän sanoo. Pyöräilyharrastus on toinen asia, jossa Kanervo rannekellonsa tekoälyä käyttää. Tämä laite simuloi korvan kaarikäytäviä ja tasapainoelimien toimintaa. Se on Kanervon rakentama, ja sitä käytetään Huimausja Meniere-liiton koulutuksissa. Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 17.8.2026 12.31.38 17.8.2026 12.31.38
16 / o perjantai-ilta, ja imatralainen Heidi Vainio on aloittamassa runsaan neljän tunnin vuoron vapaaehtoisena. Hän nousee räväkän näköiseen mustaan asuntoautoon, jota koristavat keltaiset jaguaarikuvioiset teippaukset. Auto – tai ”Wauto”, kuten sitä kutsutaan – kuuluu Imatran Walkers-toiminnalle, joka on osa liikkuvaa nuorisotyötä. Wautolla nuorisotyöntekijät ja vapaaehtoiset ajavat sinne, missä nuoret hengaavat. Tarjolla on mehua, kaakaota ja keksejä. Pöydän ääressä voi jutella, pelata lautapelejä tai olla vain. Autoon saa tulla päihtyneenäkin, mutta siellä ei saa käyttää päihteitä. Stora Enson Kaukopään tehtaalla kartonkikoneella työskentelevä Vainio on ollut Walkers-toiminnassa mukana vuodesta 2023. Lisäksi hän tekee vapaaehtoistyötä Mieli ry:ssä, jossa hän vastaa kriisipuhelimeen. – Vapaaehtoistyössä pystyy auttamaan pienellä panoksella. Se tuo ihan älyttömän hyvän mielen. Mitään erikoista ei vaadita. Kyse on siitä, että kohtaa ihmisen – on hän sitten nuori tai aikuinen. on viisi, ja paikalliset nuoret tietävät, että Wauto on lähdössä liikenteeseen. Erityisnuorisotyöntekijän ja illan toimintavastaavan Neea Suomen kännykkä hälyttää jo, kun nuoret soittavat tai laittavat viestiä: Missä te ootte? Tulkaa tänne! – Menemme sinne, minne nuoret meitä pyytävät. Jos kutsuja ei tule, ajelemme Imatralla ja sovitusti Ruokolahdella paikkoihin, joissa nuoret kokoontuvat. Muutamassa vuodessa Walkers-auto on tullut imatralaisille nuorille tutuksi, ja nuoristyöntekijät ja vapaaehtoiset ovat saaneet muodostettua nuoriin luottamukselliset suhteet. Usein nuorilla ei ole sen kummempaa, kuin tarve aikuisen läsnäololle. Joskus joku saattaa pyytää työntekijän syrjempään ja jutella asioista, jotka ovat sydämellä. Myös aikuiset voivat soittaa. Suomi kuitenkin huomauttaa, että he eivät ole vartijoita, poliiseja tai järjestystyöntekijöitä. Vainio innostui Walkersista, kun hän oli sosionomiopintojensa aikana tutustumassa toimintaan. – Aiemmin tein vapaaehtoistyötä hyvinvointialueella ikäihmisten parissa. Kävin kahden mummon luona heitä jututtamassa ja ulkoiluttamassa. Auttamista pienellä panoksella panoksella Tulkaa tänne! nuoret kutsuvat, ja Walkers-auto menee. Vapaaehtoistyötä tekevä Heidi Vainio käyttää mielellään muutamia iltoja kuukaudessa työhön, josta ei saa palkkaa mutta hyvän mielen. Tiina Suomalainen Mikko Nikkinen Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 14.8.2026 13.52.36 14.8.2026 13.52.36
/ 17 »Se tuo ihan älyttömän hyvän mielen.» Walkers-toiminta · Aseman Lapset ry:n kehittämän Walkers-toiminnan tavoitteena on lisätä turvallisten nuorisoalan ammattilaisten sekä vapaaehtoisten aikuisten läsnäoloa nuorten arjessa. · Toimintaa on 15 paikka kunnalla. · Imatralla Walkers toimii Aseman Lapsien, kaupungin ja seurakunnan yhteistyönä. Työpaikan vaihtoa sosiaalipuolelle Vainio ei suunnittele. Hän aloitti sosionomiopinnot, koska kaipasi 25 tehdastyövuoden jälkeen vaihtelua. Vainion omat lapset ovat jo parikymppisiä, mutta heidän teinivuotensa ovat äidillä vielä hyvässä muistissa. Nuorten kohtaaminen on hänestä mutkatonta. – Vaikka olen luonteeltani introvertti, olen huomannut, että ihmisten on helppo jutella minulle. Olen kuuntelijana rauhallinen ja usein se, jolle avaudutaan. Walkers-toiminnassa Vainio kohtaa 11–17-vuotiaita imatralaisia nuoria. Mieli ry:n kriisipuhelimessa soittajat ovat aikuisia eri puolilta Suomea. Vainion mukaan kriisipuhelimessa korostuvat ihmisten haasteelliset elämäntilanteet ja yksinäisyys. Vainio tekee molempia vapaaehtoistöitä noin kerran kuukaudessa. – Aikaa jää ruhtinaallisesti myös muihin vapaa-ajan puuhiin, kuten omiin harrastuksiin. Stora Enso tukee työntekijöidensä vapaaehtoistyötä, johon voi käyttää maksimissaan 8 tuntia vuodessa. Vainio on muun muassa käynyt erään Mieli ry:n koulutuksen työajallaan. – Minusta on mahtavaa, että yhtiö ymmärtää vapaaehtoistyön tärkeyden ja tukee sitä. kaartaa Imatrankoskelle S-marketin pihalle, jonne on tullut pyyntö. Kohta paikalle juokseekin varhaisteini-ikäinen poika. Hän istuu hiljaa mehumukinsa ääressä. Tunnelma sähköistyy, kun sisään pyrähtää kolme lippispäistä poikaa. He alkavat pelata illan toisen vapaaehtoistyöntekijän Kairi Hellénin kanssa vauhdikasta Halli Galli -peliä. Neea Suomi korostaa, että vapaaehtoiset ovat Walkers-toiminnalle korvaamattomia. Vapaaehtoistyöntekijöihin kuuluu nelisenkymmentä ihmistä, 18-vuotiaista seitsemänkymppisiin. – Ilman heitä tämä toiminta ei onnistuisi. Sateinen kesäilta jatkuu rauhallisissa tunnelmissa. Kutsuja tulee vähän, ja liikkeellä on pääasiassa alle 15-vuotiaita nuoria. Kotona Heidi Vainio on vähän jälkeen kymmenen. Merkityksellinen ilta takana. Nukkumaan voi käydä hyvillä mielin. Kaukopäässä kartonkikoneella työskentelevä Heidi Vainio on sosionomiopintojensa loppusuoralla. Työpaikan vaihtoa hän ei suunnittele, mutta vapaaehtoistyöt sosiaaalija terveysalalla kiinnostavat. Imatran musta Walkers-auto eli Wauto on teipattu näyttävästi. → Heidi saa vapaaehtoistyöstä hyvän mielen. Pienellä panoksella voi tehdä jotain merkityksellistä. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 14.8.2026 13.52.38 14.8.2026 13.52.38
18 PaPeriliit to 04 / 2026 L omalla on tärkeää päästää irti työasioista ja antaa kehon ja mielen levätä. Pyhtääläiseltä Janne Vikströmiltä tämä onnistui poikkeuk sellisen hyvin. – Oli vallan mainiot lomat. Ei harmittanut palata töihin. Tähän vaikuttaa sekin, että viime vuodet on olleet työelämässä aika tasaista, ei ole ollut samanlaista suurta vääntöä kuin joskus aiemmin, Vikström perustelee. Hän on Konvertia Groupin Siltakylän tehtaan pääluottamushenkilö. 50 hengen työpaikalla on kesällä yleensä paljon töitä. Vuosittain tehtaalle palkataan 15–20 lomittajaa, koska lomat pidetään kolmessa ryhmässä. 12 tunnin vuorojärjestelmään yhdistetty kesäloma tarkoitti Vikströmille lähes viiden viikon taukoa työstä. – Aloitimme Itävallasta alamäkiajolla eli mentiin hisseillä ylös ja laskettiin rinnettä alas pyörän selässä. Kotona oli pihatöitä ja kalastusta, sen jälkeen ajettiin kahdeksi viikoksi reissuun ensin Leville ja siitä Pohjois-Norjaan, kertoo Vikström, joka harrastaa pyöräilyä yhdessä vaimonsa kanssa. Aina pyöräilemään ei tarvitse lähteä kauas, sillä lähimetsistä löytyy vaihtelevia polkuja ja kelejä. – Se on itselle sopivaa pääkopan nollausta. Tauon paikka muutosten virrasta Metsä Board Kyron tehtaalla Hämeenkyrössä käytiin alkuvuodesta 2025 muutosneuvottelut vähennyksistä ja samassa yhteydessä neuvoteltiin Tampereen Takon tehtaan lopettamisesta. Osa takolaisista sai työuralleen jatkoa Kyron tehtaalta. Takana on toinen kesä sen jälkeen, kun kahden tehtaan pakat sekoitettiin ja kortit jaettiin uudelleen. Muutosneuvotteluissa Kyrolta vähennettiin 19 työtehtävää. – Meillä on entisiä takolaisia ollut nyt toista kesää lomittamassa. Elokuun jälkeen konkretisoituu, miten pystytään tekemään aiemmat työt pienemmällä työntekijämäärällä, kertoo työsuojeluvaltuutettu Ville Nevala. Työpaikan pitkään jatkunut muutostilanne on kuormittava, mutta kesä on Nevalan tuntuman mukaan mennyt työpaikalla suhteellisen sujuvasti. – Lomittajat ovat kokeneita ja henki on työntekijöiden kesken hyvä, Nevala arvioi. Nevalan oma loma on ollut palauttava. Mielen päällä on kuitenkin jo huolta työpaikan tulevasta syksystä. – On uusia lajeja, oppimisprosessi niihin kesken, joten venymistä edelleen tarvitaan. Suoraan sanottuna jännittää, minkälainen syksystä tulee. Toivottavasti ei ainakaan mitään isoja influenssa-aaltoja tule. Työ ja loma eivät itsestäänselvyyksiä Ennen iltaseitsemältä alkavaa 12 tunnin vuoroa voi hyvin käydä marjaja sienimetsällä, perata ja valmistautua töihin lähtöön. Ruokolahtelainen Anu Valtonen palasi lomalta töihin 1. elokuuta. Loma tuntui kunnon lomalta. – Almanakkani on vuoden varrella niin täynnä, että yritin tarkoituksella jättää sen loman ajaksi tyhjäksi. Silloin loma tuntuu lomalta: ei ole pakko tehdä mitään, vaan voi edetä fiilikseen mukaan. En pitkään jaksa ihan laakereillani levätä, vaan kahvittelen kavereiden kanssa tai käyn moottoripyörällä vaikka jäätelöllä. Palauttavaa on myös se, jos saa tehtyä jotain rästihommia, joihin muulloin ei ole aikaa, perustelee Valtonen. Sopivaa pään nollausta on liikkua metsässä, marjastaa tai mennä mökille lämmittämään saunaa. Yksinkertaisuus ja hiljaisuus tarjoavat rauhoittumista ja tyhjentävät ajatuksia. Työmoodiin paluussa Valtoselle on tärkeää se, että tietää, mitä on vastassa. Hän on äskettäin siirtynyt kartonkikone 5:ltä oppiin paperikone 7:lle. Loman jälkeen tuli sulateltavaa, kun luvassa on uutta muutosta työnkuvaan. Opettelu tapahtuu tutussa ympäristössä ja porukassa, mikä tuntuu huojentavalta. – Tänä päivänä ei ole itsestään selvää sekään, että ihmisillä on työpaikka, johon lomalta voi palata erityisesti täällä Kaakonkulmalla. Osaan arvostaa sitä, että itselläni työtä on. Valtonen on Tainionkosken ammattiosaston puheenjohtaja ja takana on juhlavalmisteluja. Elokuussa järjestetään osaston 120-vuotisjuhla, jolla halutaan osoittaa arvostusta menneiden toimijoiden työlle ja osaston pitkälle historialle. Tainionkosken virallinen 120-vuotispäivä oli 1.7. ja silloin tarjottiin tehtaalla kakkukahvit. – Osastossa meillä on hyvä porukka ja luotto toistemme tekemiseen, toteuttaminen ei ole yhden ihmisen varassa, Valtonen kiittää. ∙ Loma elvytti – taas jaksaa Miltä työ maistuu lomien jälkeen? Onnistunut palautuminen lisää jaksamista muutostilanteissa. »Osaan arvostaa sitä, että itselläni työtä on.» teksti Eeva Eloranta-Jokela kuva Jukka Koskinen Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 19.8.2026 10.50.55 19.8.2026 10.50.55
PaPeriliit to 04 / 2026 19 – Oma lomani onnistui, koska keskityin tekemään asioita, joista tykkään: oltiin liikkeellä, oli paljon tekemistä ja maisemat vaihtuivat, toteaa Janne Vikström. Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 19.8.2026 10.51.02 19.8.2026 10.51.02
20 / Ilkka Palmu Jussi Rönkkö Sonkajärvellä Kiltuanjärven päässä Varkauden Paperi-Erän erämökillä, paikalla Heiskasen Kari, Mähösen Mika, Voutilaisen Juice ja seuran puheenjohtaja Hannu Viitanen. Leijonanosa seurasta puuttuu, mikä on hyvä juttu, savolaisilta kun tuota puhetta pulppuaa. Stora Enson työläiset lesoilevat. Paras hirviporukka ikinä, ei ole johtajoo eikä pommoo! – Me joudutaan vuorotyössä olemaan koko ajan nokikkain, se hioo kaverista terävimmät särmät pois, pohtii Heiskanen. – Tai sitten ollaan samanmoisia mulkkuja kaikki! Mökille ajaa Varkaudesta kolmisen tuntia. Melkein aina on joku paikalla eikä tarvita talonvahtia, kun jokaisella on avain. Mökin vierestä alkaa hehtaaria valtion metsästysmaata, päälle Tornaattorin hehtaaria sekä muutama yksityismaanpala. Kelpaa käyskennellä kanuunoitten kanssa. Vanhojen metsien suojelualueille on muutama kilometri. Niitä on vain kaksi, avohakkuita ja ojitettuja soita valtavasti enemmän. Ilmakuvista katsoen seutu on tilkkutäkkiä. Siinäpä ristiriitaa avohakkuista leipänsä saaville metsämiehille. – Viime vuonna hakattiin kuution verran metsää aukolle meidän alueelta, meni paljon mehton olinpaikkoja. Eikä tahti ole hiljentymään päin. Jatkuva hakkuu kävisi miehille paljon, paljon paremmin. – Suojelumetsän vierestä kun ohi ajaa, niin väistämättä piä kääntyy katsomaan onko tikka tehnyt koloja. Aika on pysähtynyt. on sekä hirvestyksen kaikenkattavaa sosiaalisuutta että yksinäistä rauhoittumista kanalintuja etsien. Tai koirahan ne linnut löytää, kiertää hipihiljaisessa metsässä isännän ulottumattomissa ja haukkuu sitten metsot ja teeret puuhun. Kun kuuset on kyynelissä. Mies ja pystykorva on ikiaikaista ja koira on ainoa oma rakas, Heiskasella pystykorva ja Viitasella suomenajokoira. Eivät sano ikänä rumasti. – Mullapas on villakoira mukana. Nyt en ottana, Voutilainen kertoo. Olisi nakki susille, joita liikkuu alueella viisi. Maahisten matkassa Varkauden metsämiehet saunovat nauraen ja kunnoittavat luontoa hiljaa. »Paras hirviporukka ikinä, ei ole johtajoo eikä pommoo!» M i n u n p o r u k k a n i – Ei täällä täysipainoisesti voi käydä jahdissa ennen lumen tuloa, sen verran on jäljet lisääntyneet. Naapuriseuralta on mennyt koiria susien suuhun. – Samalla susi kuuluu Suomen luontoon, on nykyään ykkösmetsästäjänä sairaiden yksilöiden poistossa, Viitanen pohtii. Paperi_20-21_porukka.indd 20 Paperi_20-21_porukka.indd 20 17.8.2026 12.16.11 17.8.2026 12.16.11