04/23 P a p e r i l i i t t o Ulappaa kohti Ulappaa kohti Kun kuopiolainen Marko Tirronen irrottaa köydet, höyrylaiva S/S Parsifal ottaa suunnan kohti Kallaveden järvenselkää. Höyrylaivalla riittää puuhaa ihmiselle, jota historiallinen konetekniikka kiinnostaa. Työtapaturmat Pienetkin tapaukset on syytä ilmoittaa. Metsäteollisuuden tulevaisuus Miten suomalaisyritykset pärjäävät maailman muuttuessa? jäsenedut Muista monipuoliset ja rahanarvoiset edut. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 20.6.2023 10.32.51 20.6.2023 10.32.51
5 / i l m o i t u s t a u l u Aurinkoa ja myötätuu a kaikk n paper i aisten kesään! Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 21.6.2023 11.52.27 21.6.2023 11.52.27
P a p e r i l i i t t o 4 / 2 2 3 3 . 6 . 2 2 3 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Voi sanoa, että useimmat Suomen metsäteollisuuden tulevaisuutta koskevat arviot korostavat sellun merkitystä. Aika monienkin asiantuntijoiden mielestä sellun tuottamista Suomessa ei tule rajoittamaan kysyntä, vaan puun riittävyys. Käyttäjiä riittää vaikka kuinka paljon. Paperia sellusta ei entisessä laajuudessa tehdä, vaan kaikenlaista muuta tavaraa, joiden valmistuksessa sellu korvaa esimerkiksi muovia. Kuten sivujen 20–23 jutusta voi lukea, näiden ennusteiden toteutumiseen sisältyy epävarmuutta. Epävarmuutta on myös nykyhetkessä. Sellun suurta tulevaisuutta ennustettaessa Sunilan sellutehdas aiotaan sulkea. Samaan aikaan Suomen uusi hallitus suunnittelee työttömyysturvan heikentämistä ja työntekijöiden oikeuksien rajoittamista – joskaan suunnittelu ei tarkoita, että toteuttaminen onnistuu. Sunilan työntekijät ansaitsevat kaiken tukemme. Monilla muillakin on huolta tulevaisuudestaan. Ehkä silti on aihetta ajatella Mauno Koiviston tavoin: jollemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin. • Selluinen tulevaisuus 04 Stora Enso aikoo sulkea Sunilan sellutehtaan. 06 Metsä Group kokeilee yksilöllistä vuorotyöaikamallia. 08 Pienistäkin tapaturmista on syytä ilmoittaa oman oikeusturvan takia. 09 Sähköä saa töpselistäkin. 26 Laadusta tinkimättä: Pelkkään automatiikkaan ei voi luottaa. 28 Nauti myös Paperiliiton jäseneduista. 30 Motoristeilla vahva yhteishenki. 33 Alennusta Musareilta. 34 Työttömyyskassa tiedottaa. 35 Iisakki Seutu haastaa itseään töissä. 36 Sanaristikko ratkottavaksi. 36 Ihan tavallisena päivänä: Joonas Hakulinen ei lomaa suunnittele. 38 Työpari: Täyskaimat valvomossa. 39 Nyt Suomi kiinnostaa ruotsalaisia. 40 Parasta elämässä: Yhdessä opin tielle. 42 Kolumni: Kuvaankaan ei voi luottaa. 18 UPM:llä työs kentelevä Teemu Kaipainen on myös eräopas. Lue hänen vinkkinsä retkeilystä, varus teista ja kohteista. 20 Metsäteolli suus kohtaa haasteita lä heltä ja kaukaa. Marko Laiti nen luottaa suomalaiseen ammattitaitoon. 24 Ukrainalaiset tarvitsevat yhä apua, muistut taa Pasi Heiskala. Hän on huomannut, että pienelläkin rahalla voi tuottaa paljon iloa. Mikko Vähäniitty Mikko nikkinen 64. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 21.6.2023 11.52.27 21.6.2023 11.52.27
4 / 4 / k u o r i m o sellutehdas on seissyt vapusta lähtien ja heinäkuun alussa alkaisivat lomautukset. Tämä ei kuitenkaan työnantajalle riittänyt. – Tieto sulkemisuhasta oli iso pettymys. Ilmassa on ollut jo vähän aikaa pieni pelko, mutta se yllätti, että uhka tuli kuitenkin näin nopeasti, sanoo tehtaan paperiliittolaisten varapääluottamusmies ja Sunilan ammattiosasto ??:n puheenjohtaja Marko Kaitasuo. Muutosneuvottelut sulkemisaikeista alkoivat ennen juhannusta ja jatkuvat elokuun lopulle. Neuvottelujen ajan Sunilan ammattiosasto tarjoaa viikoittain parin tunnin mittaista ”päivystystä”. Lisäksi osasto järjestää heinäkuun alussa Sunilan sellutehdas aiotaan sulkea Eeva Eloranta-Jokela Reima Kangas aiotaan sulkea Eeva Eloranta-Jokela Reima Kangas Stora Enso ilmoitti 15. kesäkuuta aikovansa lopettaa Sunilasta selluntuotannon ja ligniinin erottamisen pysyvästi. tiedotustilaisuuden ja elokuun lopulla illanvieton. – Ihmisten pitäisi yrittää jakaa asioita, jos tuntuu hankalalta. Toisten kanssa puhumisesta on suuri apu, kannustaa Kaitasuo. Työntekijöiden keski-ikä on ?? vuotta. Alle ??-vuotiaita työntekijöitä on kuitenkin selvästi enemmän kuin sitä vanhempia. – Etenkin nuoremmille työntekijöille tämä on kova paikka, kun on vielä asuntolainat maksettavana, Kaitasuo arvelee. Sunilassa Eforalla työskentelevä Jari Komulainen oli järkyttynyt uutisesta. – Tyrmistyttävää. Ei voi muuta sanoa, sitä ei voi uskoa. Uskoimme, että ligniini on se joka pitää meidät pystyssä, mutta sekin taisi olla höpöhommaa, sanoo Komulainen. Hän toteaa, että jos tehdas suljetaan, se on valtava isku koko Kotkalle. Se vaikuttaa suoraan esimerkiksi satamaan, kun sellun vienti loppuu, ja välillisesti oikeastaan joka puolelle kaupunkia. Enson mukaan Sunilan yksikkö ei nykyisissä olosuhteissa ole kustannuskilpailukykyinen, kun puun tuonti Venäjältä on loppunut ja kilpailu kuitupuusta kiristynyt. – Tässä näkyy Venäjän puun merkitys metsäteollisuudelle. Baltiasta tuotavan puun hinta rasittaa nyt alaa, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 21.6.2023 11.21.38 21.6.2023 11.21.38
/ 5 4 / k u o r i m o »Muutosturvaa tarvitaan nyt sekä yhtiön että valtion puolelta.» Sulkemissuunnitelma yllätti, vaikka Sunilan tehdas on seissyt toukokuusta lähtien ja työntekijät olivat varautuneet lomautusten alkamiseen. Lomautusten määrä on kasvanut tänä vuonna aikana muutosneuvotteluja lomautuksista on käyty useilla paperiteollisuuden työpaikoilla. Lomautuksilla yritykset ovat varautuneet hiipuneeseen kysyntään ja pulaan puuraaka-aineesta. Lomautukset ovat toteutuneet vaihtelevasti. Paperityöväen Työttömyyskassasta on maksettu vuoden alusta toukokuun loppuun mennessä lomautuksen ja palkanmaksun keskeytyksen ajalta päivärahaa ???? jäsenelle. Määrä on ??-kertainen verrattuna vuoden takaiseen: viime vuonna samalla aikajaksolla lomautusajalta maksettiin päivärahaa ??? jäsenelle. Tänä vuonna kassasta on maksettu myös korvausta jäsenille, joiden palkanmaksu keskeytyi alkuvuodesta toisen alan työtaistelun vuoksi. Pelkästään toukokuussa lomautuksen vuoksi päivärahaa maksettiin tänä vuonna yhteensä ??? jäsenelle. Vuotta aiemmin päivärahan saajia oli ollut ?? jäsentä. Lomautettujen määrän moninkertaistuminen näkyy Paperityöväen Työttömyyskassan maksamien etuuksien kokonaisuudessa. Kun etuuksia sai kassasta koko viime vuoden aikana ? ??? jäsentä, on saajia ollut tänä vuonna ? ??? jäsentä jo toukokuun loppuun mennessä. • Vanhala odottaa, että muutosneuvottelujen tuloksessa näkyisi toisaalta metsäteollisuuden kahden aiemman vuoden hyvät tulokset että kilpailukykyä tukeneet maltilliset palkankorotukset. – Muutosturvaa tarvitaan nyt sekä yhtiön että valtion puolelta, sillä ansioturvaan tuli hallitusohjelmassa huolestuttavia leikkauksia. Uudella omistajaohjausministerillä on tehtävässään näytön paikka, Vanhala toteaa. mukana päättyisi myös ligniinin erottaminen. Kovahiilipohjaisen akkumateriaalin pilottilaitoksen toimintaa Stora Enso aikoo kuitenkin Sunilassa jatkaa. Siltä osin yhtiön strategia biomateriaali-innovaatioiden kehittämiseksi säilyy ennallaan. Yhtiö on kuitenkin aloittanut kannattavuustutkimuksen Skutskärin sellutehtaalla Ruotsissa ligniinin erottamisesta. Tämä herättää huolta Kotkan seudulla, koska siellä on ollut suuria odotuksia myös tätä ligniiniä hyödyntävää akkumateriaalia kohtaan. – Nyt ihmetyttää, miten näiden odotusten käy, pohtii puheenjohtaja Vanhala. Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorin mielestä on tärkeää selvittää mahdollisuutta kehittää Sunilan jo olemassa olevan akkumateriaalin pilottilaitoksen yhteyteen tai tilalle maailmanluokan tutkimuslaitos. sellutehdas päätetään Sunilasta sulkea, se tapahtuisi vuoden jälkipuoliskolla ja se koskisi arviolta ??? työntekijää. Paperiliittolaisissa tehtävissä Sunilassa on noin ??? henkilöä. Tämä on toinen kerta, kun sunilalaiset varautuvat sulkemiseen: vuonna ???? Stora Enso ehti ilmoittaa sulkevansa tehtaan pitkän lomautuksen jälkeen. Sulkeminen peruttiin vielä samana vuonna, kun näkymät muuttuivat. Sunilan lisäksi Stora Enso ilmoitti aikovansa sulkea De Hoopin kierrätyskartonkia valmistavan tehtaan Hollannissa, kierrätyskartonkilinjan Ostorolekan tehtaalta Puolassa sekä Näpin sahan Virosta. Yhteensä vähennykset näistä johtaisivat noin ??? työpaikan vähennyksiin. Konsernihallinnon toimistotehtävistä suunnitellaan vähennettäväksi noin ??? työpaikkaa. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 21.6.2023 11.21.39 21.6.2023 11.21.39
4 / k u o r i m o 6 / Group esitteli juhannusviikolla henkilöstölleen uudenlaisen työaikamallin, jossa vuorotyöntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa työaikaansa ja esittää yksilöllisiä toiveita työajastaan. Mallin luominen alkaa kartoittamalla alkusyksyyn mennessä toiveet: esihenkilö käy keskustelun henkilökohtaisista työaikavaihtoehdoista ja keinoista, miten kunkin työhyvinvointia voisi parantaa. Työvuorosuunnitelmat vuodelle ???? pyritään toteuttamaan näiden yksilöllisten toiveiden pohjalta. Metsä Group on valmistellut mallia yhdessä henkilöstön kanssa ja Paperiliitto on tukenut valmistelua. Tulos, josta nyt lähdetään etenemään kohti käytäntöä, on osapuolten mielestä onnistunut. – Yhteistyö on sujunut hyvin ja on sen mukaista, että voimme näin uudistaa työelämää yhdessä henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa, Metsä Groupin työsuhdejohtaja Jari Forss kertoo. – Tämä toimii esimerkkinä siitä, miten työelämää voidaan kehittää yhdessä ja lisätä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä, toteaa Paperiliiton vastaava sopimusasiantuntija Markku Häyrynen. Yksilöllisen vuorotyöaikamallin takana on ajatus tukea henkilön työkykyä työelämän kaikissa vaiheissa. – Malli tukee työkykyä, koska yksilö voi sen avulla vaikuttaa työaikaansa ja sitä kautta jaksamiseensa, Forss perustelee. Työura on kokonaisuus, jossa jokainen vaihe vaikuttaa jaksamiseen läpi työelämän. Vuorotyöaikamallin suunnittelussa mukana ollut Metsä Fibren Äänekosken tehtaan pääluottamusmies Jorma Paajanen näkee mallissa monia tärkeitä elementtejä. Vaihtoehtona voi olla muutakin kuin ? tai ?? tunnin työvuorojärjestelmiä, kuten vaikkapa työajan lyhentäminen. – Nykyinen tam ?? joustaa huonosti perheen ruuhkavuosiin, lasten koulunaloitukseen tai ikääntyneistä vanhemmista huolehtimiseen. Mallin tarkoitus on, että sitä voisi säätää henkilökohtaisesti oman elämäntilanteen mukaan ja ehkä sitä kautta jaksaa työelämässä pitempään, Paajanen perustelee. – Tämän kokeilujakso on vuoden mittainen ja se varmasti jalostuu matkan varrella. Toivon, että tästä saataisiin pysyvä ratkaisu. Nyt on luotu työkalu ja seuraavaksi pitäisi pystyä käyttämään sitä. • Metsä Groupilla alkaa kokeilu yksilöllisestä vuorotyöaikamallista. Mallilla on tarkoitus tukea työkykyä työelämän kaikissa vaiheissa. Työaikamallista hyvinvointia Ensi vuonna Metsä Groupin työvuorojen suunnittelussa käytetään mallia, jossa pyritään ottamaan huomioon työntekijöiden yksilölliset toiveet. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 21.6.2023 10.47.02 21.6.2023 10.47.02
4 / k u o r i m o / 7 Hallitusohjelma ja duunarin arki Suomeen saatiin uusi hallitusohjelma seitsemän viikon neuvottelujen jälkeen. uuden hallituksen muodostavat kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja RKP. Näiden puolueiden kesken neuvotellussa hallitusohjelmassa on monia työntekijöihin vaikuttavia esityksiä. Vielä ei tiedetä, millaisia lakiesityksiä niiden pohjalta lopulta tehdään tai mikä menee läpi eduskunnassa. Tähän on poimittu laajasta hallitusohjelmasta muutama yksittäinen esimerkki. Työttömän toimeentuloon hallitus vaikuttaisi pidentämällä työssäoloehtoa ja porrastamalla ansiosidonnaista päivärahaa. Tiukennuksia voi olla tulossa myös työuran lopussa työttömäksi jääville. Hallitusohjelmassa esitetään, että ensimmäinen sairauslomapäivä olisi palkaton. Jos lakia muutettaisiin palkattomuuden suuntaan, on työehtosopimus tässä asiassa kuitenkin vahvempi eikä käytäntö muutu, jos sairausloma on työehtosopimuksessa palkallinen. Jokaisen suomalaisen arjessa tuntuisivat hallituksen kaavailemat arvonlisäveron korotukset, jotka nostaisivat muun muassa lääkkeiden sekä majoitus-, liikuntaja kulttuuripalveluiden hintaa. Ankara palkansaajalle SAK kommentoi hallitusohjelmaa tuoreeltaan. Järjestön mielestä hallitusohjelma on palkansaajalle ja työttömälle ankara, jos irtisanomista helpotetaan nykyisestä ja ansioturvaan esitetyt heikennykset toteutuvat. SAK näkee näiden toimien taustalla halun heikentää ay-liikkeen mahdollisuuksia puolustaa ja kehittää palkansaajien asemaa ja työelämää. Hallitusohjelman mukaan työlainsäädännön muutokset valmistellaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. SAK pitää muutosten toteuttamisen aikataulua kireänä ja epäilee, voidaanko tulevissa valmistelussa puhua todellisesta kolmikannasta. • Anjalankosken tehtaat sijaitsevat Kouvolan Inkeroisissa. paperikonelinjan sulkemisesta päättyivät kesäkuun alussa. Sulkeminen vaikuttaa ?? henkilöön, joista ?? irtisanotaan. Alun perin sulkemisen arvioitiin vaikuttavaan noin ??? henkilöön eli irtisanottavien määrään pystyttiin muutosneuvottelujen kuluessa jossain määrin vaikuttamaan. Henkilöstölle on pidetty infotilaisuus tehtävämuutoksista. Valtaosa irtisanomisista pystytään toteuttamaan niin sanotusti pehmein keinoin. Kovia irtisanomisia on, mutta niiden määrä putosi aiemmin kerrotusta viidestätoista kymmeneen. – ”Putkilaisia” on paperiliittolaisista reilut ??. Irtisanomisilmoitukset on irtisanotuille jaettu. Heillä jatkuu työvelvoite, kertoo tehtaan paperiliittolainen pääluottamusmies Jari Punakivi. Huhtikuussa alkaneissa muutosneuvotteluissa neuvoteltiin kirjapaperin keskittämisestä yhdelle linjalle paperin heikon kysynnän ja korkeiden tuotantokustannusten vuoksi. Päällystämättömiä mekaanisia papereita valmistavan linjan sulkeminen vähentää tehtaan vuotuista kapasiteettia ??? ??? tonnia. Anjalankosken integraattiin kuuluvat Inkeroisten kartonkitehdas ja Anjalan paperitehdas. • Stora Enso sulkee Anjalasta paperikoneen Stora Enso sulkee pysyvästi toisen paperikoneen Anjalankosken tehtailta tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä. Ra? atacilla uhkana ?? hengen vähennys Ra? atac suunnittelee vähentävänsä ?? henkilöä Tampereelta, jos yksi tuotantolinja lakkautetaan. Asiaa koskevat muutosneuvottelut alkoivat juhannuksen jälkeen. Suunnitelma yllätti työntekijät, vaikka henkilöstöä on lomautettu eripituisina jaksoina keväästä lähtien tilauskannan heikennyttyä. Irtisanomisuhan alla olevista ?? on työntekijöitä, loput ? toimihenkilöitä. Vakituisissa tuotannon työtehtävissä on noin ??? paperiliittolaista. Tehtaalla on henkilöstöä yhteensä noin ???. Vähennystavoite tuntuu isolta. Yllätyksellisintä tässä oli se, että ei odotettu ja katsottu, paraneeko tilanne syksymmällä, sanoo UPM Ra? atacin Tampereen-tehtaan työntekijöiden varapääluottamushenkilö Simo Särkilahti. • Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 21.6.2023 10.47.03 21.6.2023 10.47.03
8 / 4 / k u o r i m o nyrjähtää työpaikalla ikävästi. Töissä menee pari päivää linkuttaen, mutta siitä se nilkka tokenee. Pitäisikö kuitenkin tehdä työtapaturmailmoitus? – Pitää, vastaa Paperiliiton työsuojeluasiantuntija Hannu Ulenius. – Ensisijaisen tärkeää on, että kaikki työssä sattuneet tapaturmat – pienetkin – ilmoitetaan. Jos tapaturma vaatii jatkotoimia eli jos esimerkiksi nyrjähtänyt nilkka alkaakin oireilla, on uhrin vakuutusja oikeusturvan kannalta olennaista, että tapahtuneesta on tehty ilmoitus. Asian selvittely jälkikäteen on vaikeaa ja pahimmassa tapauksessa jäävät korvaukset saamatta. Tällaistakin on sattunut. Paperiliiton päivitetty Työtapaturmaja ammattitautiopas muistuttaa työsuojeluvaltuutettuja, työsuojeluasiamiehiä ja luottamushenkilöitä siitä, miten toimia onnettomuuden sattuessa. Oppaaseen kannattaa kuitenkin tutustua jokaisen paperiliittolaisen, ja sen pitäisi olla luettavissa työpaikalla, vaikkapa valvomossa tai kahviossa. Työtapaturman uhrin kannattaa muistaa nämä: Älä vähättele tapaturmaa. Älä sinnittele vaan ilmoita heti tapaturmasta. Huolehdi, että ilmoitus tapaturmasta menee työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Huolehdi, että saat vakuutustodistuksen lääkärille. Kerro lääkärille, että kyse on työtapaturmasta ja varmista, että hän kirjaa asiat oikein – tämä voi olla ratkaisevaa korvausten kannalta. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on huolehtia, että tapahtuneen selvittely etenee niin kuin kuuluu ja ettei tapaturman uhri jää yksin. Erityisesti vakavista työtapaturmista pitää tehdä ilmoitus Paperiliittoon. Työsuojeluvaltuutettu Jukka Voutilainen Stora Enson Varkauden tehtaalta korostaa myös työnantajan roolia asioiden selvittelyssä. – Isoimmilla työpaikoilla työnantaja tietää yleensä hyvin toimintatavat työtapaturman sattuessa, mutta pienemmillä työpaikoilla tiedoissa voi olla aukkoja. Kun tapaturman käsittely hoidetaan oikein ja huolellisesti, samalla ehkäistään vastaavaa tapatumasta uudestaan, korostaa Ulenius. Uleniukselle Työtapaturmaja ammattitautioppaan päivitys jäi viimeiseksi rutistukseksi, sillä eläkepäivät kutsuvat pitkän uran tehtaalla ja liitossa tehnyttä miestä. Sähköinen Työtapaturmaja ammattitautiopas: https://www.paperiliitto.? / media/liiton-sivut/edunvalvonta/ tyosuojelu/tapaturmaopas_web.pdf. • Älä vähättele tai sinnittele, äläkä syytä itseäsi. Huolella tehty tapaturmailmoitus on ratkaiseva uhrin vakuutusja oikeusturvan kannalta. Ilmoita pienetkin työtapaturmat »pahimmassa tapauksessa jäävät korvaukset saamatta.» Paperiliitto on julkaissut päivitetyn version oppaasta, jossa kerrotaan toiminnasta työtapaturmien jälkeen ja ammattitautien yhteydessä. – Onnettomuus ei tule kello kaulassa, joten on hyvä selvittää askelmerkit jo ennen kuin mitään sattuu, korostaa Paperiliiton oppaan taustaryhmässä mukana ollut työsuojeluvaltuutettu Jukka Voutilainen. PAPERILIIT ON JULKAISUJ A TYÖTAPATU RMA JA AMMATTITA UTIOPAS Toiminta tapaturm an jälkeen tai ammattit audin ilmetess ä. Opas työsuoje luvaltuut etuille, luottam ushenkilö ille ja työntekijö ille. Paperiliit to_työtap aturma_2 023.indd 1 Paperiliit to_työtap aturma_2 023.indd 1 7.6.2023 13.02.18 7.6.2023 13.02.18 Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 20.6.2023 10.40.27 20.6.2023 10.40.27
/ 9 4 / k u o r i m o Älä vähättele tai sinnittele, äläkä syytä itseäsi. Huolella tehty tapaturmailmoitus on ratkaiseva uhrin vakuutusja oikeusturvan kannalta. E Saarinen ihmetteli Helsingin Sanomien yleisönosastolla (11.6.), että miksi kuulua ammattiliittoon, kun kaikki on jo säädetty laissa tai yleissitovissa työehtosopimuksissa? Kysymyksenä se on yhtä hyvä kuin se, että mihin tarvitaan voimaloita, kun sähköä saa töpselistäkin. Tai miksi huolehtia ilmastosta, kun lopulta taivaan isä säätää säät. Joskus nyt jo katoamassa olevan hyvinvointiyhteiskunnan aikuisiksi kasvattamat lapset saavat miettimään, että käytiinkö koulussa sittenkään läpi kaikkia tarpeellisia asioita. Otetaan nyt sitten (taas) ensin käsittelyyn tuo työlainsäädäntö. Toisin kuin monet luulevat, työsopimuslaistakin löytyy määräyksiä, joista työntekijä ja työnantaja voivat sopia toisin. Tälläkin palstalla olen tainnut useamman kerran viitata työsopimusten irtisanomisaikoihin esimerkkinä toisinsopimismahdollisuudesta. Kun laki antaisi työntekijälle mahdollisuuden sopia irtisanomisaika nollaan, on tämä mahdollisuus täytynyt sitten ottaa työehtosopimuksilla pois. Ja vaikka Suomen Yliyrittäjien puheenjohtaja Pentikäinen kertoo julkisuudessa, että työsopimuslain irtisanomisperusteita pitäisi entisestään höllentää, on hyvä muistaa, että OECD:n vertailussa kollektiivisen irtisanomisen suoja on Suomessa jo nyt Euroopan maiden alhaisimpia. Työehtosopimusten hankaluus on siinä, että jonkun täytyy ne tehdä ja niiden piiriin kuuluvien täytyy niitä noudattaa. Näin ainakin vielä tätä kirjoitettaessa. Mainosjakelualalla työnantajat yrittivät aikanaan helpottaa neuvottelutaakkaansa perustamalla itse myös työntekijäliiton. Ajatuksena oli saada tulevaisuuden neuvottelut pikavauhtia maaliin mottonaan ”työ on parasta sosiaaliturvaa”. Helsingin hovioikeuden mukaan yhdistyksen toiminnan tavoite, joka oli säilyttää mainosjakelijoiden palkkataso reilusti yleissitovaa työehtosopimusta alempana, oli kuitenkin aidolle työntekijäyhdistykselle vieras, eikä yhdistystä katsottu kelpoiseksi tessejä solmimaan. Tämän jälkeen työnantajien kiinnostus ay-toimintaan loppui kuin seinään. Toisaalta velvollisuus noudattaa yleissitovia työehtosopimuksia tarkoittaa myös sitä, että ulkomailta tänne töihin tulevienkin pitää näitä sopimuksia noudattaa. Eli kääntäen, jos suomalainen työntekijä tai heidän edustajansa saa sopia työehtosopimuksia heikommista ehdoista, tulee tämä oikeus automaattisesti myös kaikille ulkomailta tänne tuleville yrityksille ja heidän työntekijöilleen. Kun työehtosopimusta paremmista ehdoista on aina saanut sopia täysin vapaasti, on helppo päätellä, mitä paikallisen sopimisen lisääminen tälläkin kertaa tarkoittaa. Ja sinä olet maksajan paikalla. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Pomo patsasteli paikalle lehti kädessään ja tuumi, että nyt voisi olla hyvä hetki sopia paikallisesti palkallisen sairausajan pituudesta. No mikäs olisi se uusi oikea pituus, erehdyin kysymään. Päiväkin on liikaa, totesi pomo hymyillen ja soitteli ilmakitaraa mennessään. »Työnantajat yrittivät helpottaa neuvottelutaakkaansa perustamalla itse myös työntekijäliiton.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 20.6.2023 10.40.27 20.6.2023 10.40.27
10?PaPeriliit to?04 / 2023 10?PaPeriliit to?04 / 2023 Marko Tirrosella höyrylaiva harrastus on veren perintöä jo kolmannessa sukupolvessa. Paperi_10-17.indd 10 Paperi_10-17.indd 10 16.6.2023 16.20.54 16.6.2023 16.20.54
PaPeriliit to?04 / 2023?11 teksti ? Mari Schildt ?kuvat? Matias Honkamaa Se painaa muutaman tonnin, on kyljistään vähän pullea, vaatii jatkuvaa laittoa ja sillä on miehen nimi. Kuopiolainen Marko Tirronen ystävineen on yhtä kaikki sitä mieltä, että höyrylaiva S/S Parsifalia viehkeämpää neitoa saa hakea. Tervahöyry verraton Paperi_10-17.indd 11 Paperi_10-17.indd 11 16.6.2023 16.20.54 16.6.2023 16.20.54
»Pitäähän se raha ja aika käyttää, muutenhan se alkaisi kertyä ihan tolkuttomasti.» 12?PaPeriliit to?04 / 2023 S iinä se kelluu, sukurasite. Mitenkään muutenkaan kuopiolainen Marko Tirronen ei oikeastaan osaa selittää, miksi piti hurahtaa juuri vanhoihin höyryaluksiin. Vuonna 1915 Varkaudessa rakennettu S/S Parsifal herättää ansaitusti huomiota Kuopion satamassa. 21 metriä pitkä ja noin viisi metriä leveä laiva kelluu laiturissa ylväänä lajinsa edustajana. Katse nousee mustista kyljistä kohti kahden kerroksen punaisia kansirakenteita ja valkoisia kaiteita. Näkyy ruori, ja takana paksu, mustavalkoinen piippu. Kun aurinko paistaa, Kallavesi lainehtii ja lokit kirkuvat, höyrylaivaromantiikka on hyvinkin kohdillaan. Suomi-Filmistä tutusta kuvasta puuttuu vain haitari ja Kipparikvartetti: ”Tervahöyrymme verraton, on, on, on!” Syyllinen siihen, että Tirrosesta ei tullut pelkästään kunnossapidon käynninvarmistaja Kuopion Mondi Powerflutelle, vaan myös laivanvarustaja, taitaa olla hänen isoisänsä. Ukki Kaarlo Tirronen seilasi sotien jälkeen 1940ja 50-luvuilla koneenkäyttäjänä höyrylaivoissa. Kymmenet höyrylaivat huolehtivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä metsäteollisuuden tehtaiden puunsaannista hinaamalla tukkilauttoja järvillä. Höyrylaivojen työt tukinuitossa loppuivat pikkuhiljaa 1960-luvulla. Tirrosen isä Hannu Tirronen ja ukki ryhtyivät kuitenkin kunnostamaan 1970-luvulla Kuopion satamaan unohtunutta S/S Wipunen -höyrylaivaa, kun sen omistajayhtiö halusi korjauttaa sen huvikäyttöön. Jaloissa hääräsivät myös pienet veljekset Marko ja Mika Tirronen. Varsinkin pikkuveli Mika vaikuttui näkemästään ja kokemastaan niin, että ehdotti vuosikymmeniä myöhemmin, 2000-luvun alussa, velipoika-Markolle oman höyrylaivan hankkimista. – Tällaista ei voi yksinään käyttää, eikä siis omistaakaan, mutta kolmelta se jo sujuu. Veljen kanssa mietittiin, että kenet tähän saisi kimppaan. Ikosen Jukka, sehän hölmö lähti mukaan, Tirronen nauraa. – No näinhän siinä kävi. Markon kanssa ollaan tunnettu natiaisesta asti, samoilla nurkilla astuttu. Meillä oli aikaisempia autoharrastuksia, ja samoissa porukoissa on pyöritty, Ikonen myöntää. Oliko se sitten menoa? Tirronen vaihtaa välillä konemestarin ja lämmittäjän hommista kan simieheksi. Paperi_10-17.indd 12 Paperi_10-17.indd 12 16.6.2023 16.20.55 16.6.2023 16.20.55
PaPeriliit to?04 / 2023?13 – Sitähän se on lähinnä ollut. Tuloja on ollut hyvin vähän. Pitäähän se raha ja aika käyttää, muutenhan se alkaisi kertyä ihan tolkuttomasti, Ikonen virnistää. Kun Mikalle kertyi muuta projektia, hän ehdotti, että hankkisi tilalleen uuden osakkaan höyrylaivakimppaan. Serkkupoika Teemu Hukka oli pahaa aavistamatta pyörinyt mukana poikien höyrylaivahommissa. – Se oli luontainen siirtymä, eikä oikeastaan tarvinnut houkutella. Samanlaisia hölmöjä ollaan. Eihän täyspäiset tällaisiin hommiin lähde, Hukka huokaa. laivanvarustajiksi siis ryhdyttiin, kun sopiva alus löytyi Sulkavalta vuonna 2003. Kuopiota päin ajaessaan tuoreet omistajat katselivat peltikattoruuveja kumitiivisteineen pitkin pohjaa. Se on parempi tapa tilkitä vuotoja kuin purukumi, mutta selvä oli, että uudet omistajat olivat juuri hankkineet itselleen ennen kaikkea työmaan. Kaikkien onneksi se kellui, ainakin toistaiseksi. – Vaihdettiin pohjalevyä noin 100 neliötä yhtenä talvena, ja meni siinä kesäkin. Omana työnä tehtiin, ja kavereita oli auttamassa, Tirronen kertoo. Samalla menivät myös sisuskalut uusiksi. Kone on sentään alkuperäinen, 173 indikoidun hevosvoiman Compound. Perheet oppivat tietämään, että jos herrat olivat hukassa, laivalla he eivät silloin olleet. Pohjan ja sisuksen uusimisen jälkeen alus hiekkapuhallettiin ja maalattiin Anttolan telakalla. – Pikkuhommat eivät lopu ikinä, Tirronen sanoo. – En tiedä kumpiko on hankalampi omistaa, rintamamiestalo ? Komento sillalta on par haat näkymät. ? Kone vuo delta 1915 toimii loistavasti – varsinkin kun Marko Tirronen sitä rakkaudella huoltaa. ? Telegrammi huolehtii, että käskyt välittyvät komentosillalta konehuoneeseen. Pientä laittoo se vaatii vaan. Marko Tirronen ja Jukka Ikonen kuuraavat kantta. Paperi_10-17.indd 13 Paperi_10-17.indd 13 16.6.2023 16.20.55 16.6.2023 16.20.55
14?PaPeriliit to?04 / 2023 vai laiva: Kun yksi kohta on valmis, tulee toinen, joka pitää laittaa, ja sitten kohta uusiksi, Ikonen komppaa. Aluksen nimi herättää useinkin kysymyksiä. Omistajat juttelevat, että nimi tulee Richard Wagnerin Parsifal-oopperasta. Alus rakennettiin vuonna 1915 Varkaudessa metsäteollisuusyhtiö A. Ahlströmille yhdessä puolenkymmenen sisaraluksen kanssa, jotka tunnetaan edelleen oopperasarjana. – Ahlströmin sen aikainen telakkamestari oli oopperataiteen ystävä, ja nimesi laivoja oopperoiden mukaan. Tämä nimi tulee Wagnerilta, toinen laiva on nimeltään Carmen ja ainakin Oberoneja on olemassa jo sarjassaan kolmas Savonlinnassa, Ikonen kertoo. Hän on yrittänyt lukea Parsifalin juonta, mutta Wagnerin versio keskiaikaisesta graalin maljan tarinasta on vähintäänkin kiemurainen: Viisituntisen oopperan läpi istunutkaan ei välttämättä osaa sanoa, mitä oopperassa tapahtuu ja miksi. Laivanvarustajat nyökyttelevät, että kun ooppera tulee Savonlinnan oopperajuhlien ohjelmistoon, niin höyrylaivaharrastuksessa on huomattavan fiksua säästää nimenomaan oopperalipuista. työntäyteisinä vuosikymmeninään Parsifalilla on ollut ohjaimissa päällikkö ja perämies. Konepuolella on työskennellyt konemestari ja lämmittäjä, ja kannella 3–5 kansimiestä. Emäntä on hoitanut muonituksen. Höyryhinaajat ovat seilanneet järvellä tauotta tukkilautat perässään, ja miehet ovat työskennelleet vuoroissa. Jos on tarvinnut käydä maissa, lautta on jätetty järvenselälle odottamaan. Parsifal hinasi etupäässä nippulautaa Varkauden, Joensuun ja Savonlinnan reiteillä. ? S/S Par sifal hinasi nippulautaa Var kauden, Joensuun ja Savonlinnan reiteillä. ? Makuupaikkoja löytyy 11 hen gelle kahdessa hytissä. ?Sisävessa on järvellä kätevä. Keittiössä on paitsi varustus kuin loma huvilassa, myös Tirrosen ja Ikosen jäljiltä siistiä. Paperi_10-17.indd 14 Paperi_10-17.indd 14 16.6.2023 16.20.56 16.6.2023 16.20.56
»Entisöinti, kunnostaminen ja perinteen ylläpito on nimenomaan se harrastus.» PaPeriliit to?04 / 2023?15 Parsifalin taipaleen poikkeusaikaa ovat olleet vuodet toisen maailmansodan jälkeen. Laivasta löytyy sen alkuperäinen lokikirja, jonka mukaan vielä vuonna 1948 Parsifal on ollut valtion hommissa miinanraivaajana Suomenlahdella. Merellä Parsifal on käyttänyt polttoaineenaan kivihiiltä. – Perimätieto kertoo, että miinat on ensin paikallistettu, ja nostettu sen jälkeen pintaan. Keulakannella on ollut 25 millin tykki, ja sillä on ammuttu miina säpäleiksi, Ikonen kertoo. Höyrylaivojen käyttö uittotöihin loppui 1960-luvulla. Moni laiva meni romuksi tai dieselöitiin. Toiset jäivät vain virattomiksi, kuten kävi myös Parsifalille. – Näitä ei arvostettu ollenkaan, olivat romuraudan hinnoissa, Ikonen sanoo. – Suomi alkoi siirtyä kumipyörille, Tirronen perustelee. Harrastajat ovat pelastaneet 1970-luvulta lähtien niin monta, vanhaa höyrylaivaa, että nykyisin Suomessa on kansainvälisestikin huomattava höyrylaivasto, yhteensä 80–90 alusta. Monet niistä, kuten myös Parsifal, ovat Museoviraston ylläpitämässä perinnealusrekisterissä. Se tarkoittaa, että korjauksiin voi saada pientä tukea. – Entisöinti, kunnostaminen ja perinteen ylläpito on nimenomaan se harrastus. Joskus harvemmin päästään jopa ajelemaan! Kun vertaillaan, paljonko käytämme aikaa laivan ylläpitoon ja paljonko ajetaan, niin ajoaika on todella pieni. Mutta toisaalta, kun meistä aika jättää, todennäköisesti laiva edelleen liikkuu, Ikonen sanoo. kun laivanvarustajat ovat tarpeekseen virittäneet alusta kuntoon, saatetaan päästä myös järvelle. Sitä ennen tarvitaan metrisiä koivuhalkoja – ja paljon. Tirronen kertoo, että eräänkin kerran he menivät ostamaan vanhalta isännältä puuta. – Hän kyseli rinta röyheänä, että paljonko tarvittaisiin, olisi kymmenen pinokuutiota koivua myytävänä. Sanottiin, että mepä otamme nämä kaikki. Onko sinulla näitä jossain enemmänkin? Kuulemma oli, vielä samanlainen määrä. Käytiin katsomassa sekin ja sanottiin, että otamme tämänkin, Tirronen kertoo. Isäntä alkoi jo näyttää järkyttyneeltä, kun hänelle selvisi, mihin miehet tarvitsivat kaikki hänen puunsa: matkaan Kuopiosta Savonlinnaan ja takaisin. Ylläpitolämmityksineen puuta kuluisi melkein koko määrä yhden viikonlopun aikana. Höyrykattila on kooltaan 7,5 kuutiota Höyrylaivassa on sisätilois sakin tun nelmaa. Paperi_10-17.indd 15 Paperi_10-17.indd 15 16.6.2023 16.20.56 16.6.2023 16.20.56
»Ukki oli erittäin ylpeä. Isäkin ihaili näyttävää hanketta, että ovat pojat uskaltaneet.» 16?PaPeriliit to?04 / 2023 eli puun lisäksi Parsifal kuluttaa vettä yli 7 000 litraa. Parsifalin päällikön virkaan on kouluttautunut Ikonen. Tirronen ja Hukka tekevät konemestarin, lämmittäjän ja kansimiesten hommat. He käyttävät konetta sen mukaan, mitä päällikkö kilisevää telegrammia kääntelemällä käskee. Välillä kuuluu komentoja huutotorvesta. – Siis toiveita, päällikkö korjaa. Emännäksi rupeaa laivanvarustajien mukaan hän, joka, joka ei muuhun hommaan taivu. Perunoita ja kahvia keitellään, mutta yleensä ei samassa, maalta kannetussa vedessä. On kaasuliesi, pari jääkaappia ja grilli kannella. – Esimerkiksi juhannuksena syödään perinneruokaa eli makkaraa, ja päälliköllä ja konemestarilla on vissylinja, Tirronen tarkentaa. kun nukkumatti kutsuu väsynyttä laivailijaa, Parsifalista löytyy vuoteet 11 hengelle kahdesta hytistä sekä sisävessa. Kesän kuumimmat helteet löytyvät konehuoneesta, jossa on hyvinkin 35–40 astetta lämmitä. – Paras hetki on, kun köydet laitetaan kiinni ja pääsee konehuoneesta pois. Onneksi ei koko reissua tarvitse olla kannen alla, Hukka tuumaa. – Niin, välillä pääsee nukkumaan. Kunhan ei nukuta konehuoneessa; voi tulla rakkoa poskeen, Tirronen lisää. Juhannuksena laivanvarustajat ajelevat runsaan seitsemän solmun vauhdilla katselemaan juhannusjuhlia ja kokkoja. Kesäretken reittiä voi määritellä myös se, mistä on puute: Laivalla ei ole saunaa. Siksi saunalliset tuttavat saattavat hyvinkin saada höyrylaivallisen yllätysvieraita. Myös leirintäalueilta löytyy saunoja. Parsifal on vakituinen vieras myös höyrylaivaregatassa. Sellaisia Suomen Höyrypursiseura järjestää kesäisin neljällä eri vesistöllä. Saimaan regatta ajetaan tänä vuonna Mikkelissä 8. heinäkuuta. Jos ukkonen sattuu järvellä päälle, miehet vakuuttavat, että siitä Parsifal ei ole moksiskaan. Mitä nyt sähköt voivat mennä, ja joltain voi puhelin pimahtaa. – Kelejähän ei voi valita. Kun vettä tulee vaakasuoraan, ja pipo päässä istut tuolla ylhäällä, silloin miettii, että voi kun pääsisi kotiin, Ikonen hymyilee. Tarvittiinko täällä vielä jotain? Marko Tirronen tar kistaa makuu hyttiä. Paperi_10-17.indd 16 Paperi_10-17.indd 16 16.6.2023 16.20.57 16.6.2023 16.20.57
PaPeriliit to?04 / 2023?17 Geenejään harvempi pääsee karkuun. Sen Tirronen on joutunut myöntämään. Isä ja ukki ehtivät nähdä, että pojat jatkoivat heidän höyrylaivaharrastustaan. – Ukki oli erittäin ylpeä. Isäkin ihaili isoa ja näyttävää hanketta, että ovat pojat uskaltaneet lähteä hommaan. Heillä itsellään oli paljon muistoja höyrylaivoista. Jatkuvuus on vanhoille ihmisille tärkeä asia, Tirronen miettii. Parsifalia kunnostaessaan Tirronen huomasi, että yllättävän hyvin olivat isän ja isoisän opit juurtuneet. Jos tuli kunnostaessa mutkaa matkaan, keinot kyllä löytyivät, kuin olisivat edelliset sukupolvet vierestä kuiskanneet. Parsifal on myös muistuttanut yhteistyön ja kavereiden merkityksestä. Sen kanssa oppii äkkiä, että yksin ei höyrylaivalla tee juuri mitään. – Kavereiden merkitys on ollut suuri. Apua on saatu, kun sitä on tarvittu. Olemme heitä kyllä kiitelleetkin ajan saatossa. Olemme toki ottaneet heitä kyytiin, se nyt on vähäisintä mitä olemme voineet tehdä, Tirronen sanoo. Hän arvelee, että ylipäätään se, että on ollut käsille töitä ja päälle pohdittavaa, on ollut hänelle tärkeää. Rassata ihmisen pitää; ensin vanhoja autoja ja nyt vanhaa laivaa. Entä nyt, kun Parsifal on hyvässä iskussa, ja vuodenaikaan liittyvien toimien lisäksi vaatii vain pientä laittoa? – Kun liikutaan, varsinkin konehuoneessa on koko ajan tekemistä: pitää tankata puuta kyytiin, konetta käyttää ja huoltaa, lämmittää kattilaa, katsoa, että vesi riittää kattilassa, Tirronen luettelee. Höyrylaivamies rentoutuu kotona. ? ? Yksin ei kukaan tee höyrylaivalla mitään, Ikonen ja Tirronen miet tivät. ? Kallavesi näyttää kartal lakin sokkeloi selta. ? S/S Parsifalin komentosillalla kelpaa olla, kun keli on kaunis. Marko Tirronen osaa tulkita aluksen höyry koneen painemit taria. Konehuone on höyrylaivan sydän. Paperi_10-17.indd 17 Paperi_10-17.indd 17 16.6.2023 16.20.58 16.6.2023 16.20.58
18?PaPeriliit to?04 / 2023 L LappeenrantaLaisen Teemu Kaipaisen kiinnostus retkeilyyn ja vaeltamiseen alkoi 20 vuotta sitten armeijasta, jossa ”sai tai joutui” olemaan paljon metsässä. – Sen jälkeen tuli kokeiltua vaeltamista Ivalossa kaverin vanhempien mökiltä. Vähitellen käytiin siitä myös pitemmällä. Vätsärin erämaa on hienoa seutua, maasto on karumpaa ja valmiita reittejä on vähän, kuvailee Kaipainen. Kiinnostus innosti alan opintoihin. Kaipainen valmistui Joensuun Niittylahdesta eräja luonto-oppaaksi keväällä 2022. Hänen Korpisumu-yrityksensä auttaa asiakkaita retkien suunnittelussa sekä varusteiden ja kohteiden etsimisessä. Päivätöissä hän käy edelleen UPM Lappeenrannan tutkimuslaitoksen pilotoinnissa. – En ole vielä alkanut retkiä vetämään. Käyn lähinnä parantelemassa reittejä. Jatkuvaa ylläpitoa tarvitaan etenkin siellä, missä liikkuu paljon ihmisiä. Reittien merkintöjen pitää olla kunnossa. Se madaltaa reiteille lähtemistä ja etenemistä, eikä tarvitse lähteä arpomaan, mihin suuntaan pitää jatkaa tai ovatko sillat tai muut ylitykset turvallisia, Kaipainen kertoo. Reitillä liikkuvien kannattaa myös itse antaa palautetta puutteista tai korjaustarpeista reitin ylläpitäjälle. Harrastuksen voi aloittaa läheltä ja ilman erikoisvarusteita. Monia varusteita voi vuokrata, eikä kaikkea tarvitse hankkia omaksi. Jos johonkin haluaa satsata, niin kenkiin. – Jos jalat on rikki ja rakko painaa, liikkuminen hidastuu joka askeleella, Kaipainen muistuttaa. Pitemmälle reissulle kannattaa reppuun pakata sadetakki, perusensiapupakkaus ja avaruuspeite. Peite suojaa kylmettymiseltä, jos sattuu jokin haaveri ja pitää pysähtyä. Paperinen kartta ja kompassi on hyvä ottaa mukaan siltä varalta, että puhelin yllättäen hajoaa. Viimeistään syksyllä on hyvä olla matkassa tulentekovälineet ja puukko, jotta saa tarvittaessa tehtyä tulet. säätä ei retkeilijän kannata säikähtää, päinvastoin. Sääolosuhteitakin voi harjoitella. – Luonto on erilainen sateella. Jos syksyllä tai talvella lähtee yöpymään lähilaavulle, voi pysäköidä auton niin lähelle, että tarvittaessa pääsee nopeasti autoon tai autolla pois. Yksi asia on jokaiselle retkeilijälle tärkeä: juomavesi. Eteläisessä Suomessa vesi on aina kannettava mukana. Tuntureilla on hyvä katsoa, ettei yläjuoksulla näy kuollutta eläintä, vaikka purovesi vaikuttaa puhtaalta. Syksyllä vaeltaja voi poimia metsästä mustikat aamupuuroon ja sienet pannulle. Evästä voi mutustella myös mennessään: suklaata, pähkinöitä tai makeisia. Jos tavoitteena on valmistaa ateriat luonnossa, kannattaa trangian käyttöä harjoitella etukäteen vaikka kotipihassa. Metsäpalovaroituksen aikaan avotulen teko on maastossa kielletty, mutta liekeissä on aina riskinsä: myös kodasta voi karata kipinöitä huuvan kautta. kaipainen liikkuu luonnossa melkein joka viikonloppu. Kesälomalla on tarkoitus lähteä viikoksi Patvinsuolle Ilomantsiin päivän tai kahden retkille. Kaipainen myöntää, että luonto on nykyisin tärkeämpi kuin kuljettu matka. – En lähtisi aloittelijana ahnehtimaan kilometrejä. 10–15 kilometrin päivävauhdissa ehtii syödä rauhassa ja tauottaa menemistä esimerkiksi 45 minuutin välein. Kun pitää pieniä taukoja, siinä ehtii saada niitä luontokokemuksia, joita sieltä on lähtenyt hakemaankin. Useimmilla suomalaisilla vain muutaman tunnin ajomatka Kolille, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa. – Kolilla on hyvät maisemat ja palveluita, kuten kanootin vuokrausta ja opastuksia. Majoitustiloja alueelle on tulossa uuden hotellin myötä lisää, luettelee Kaipainen. Perheen kanssa retkeileville hän suosittelee esimerkiksi Hossan luontokeskusta itärajan tuntumassa Suomussalmella. – Se on matalan kynnyksen kohde, jossa voi tehdä retkiä hyvin päiväseltään. Opaspalveluita käyttävää retkeilijää Kaipainen kannustaa olemaan utelias ja kysymään paljon. – Opasta voi haastaa, kysellä luonnosta ja hyödyntää hänen osaamistaan, niin saa rahalle paremmin vastinetta. ? Rohkeasti retkelle Kiinnostaako retkeily, mutta et tiedä mistä aloittaa? Eräopas Teemu Kaipainen antaa vinkkejä varusteista ja kohteista. »Kun pitää pieniä taukoja, siinä ehtii saada niitä luontokokemuksia, joita sieltä on lähtenyt hakemaankin.» teksti ? Eeva Eloranta-jokela ?kuva? Mikko Nikkinen Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 16.6.2023 18.49.45 16.6.2023 18.49.45
PaPeriliit to?04 / 2023?19 Retkietiketti 1. Kunnioita luontoa – älä muuta sitä. Pidä lemmikit kytkettynä. 2. Suosi merkittyjä reittejä ja noudata eri liikkumistapoja koskevia sääntöjä. Tarkista retkikohteesi liikkumisrajoitusalueet ja -ajat. 3. Leiriydy vain sallituille paikoille. Älä tiskaa tai peseydy suoraan vesistössä. Noudata autiotupien sääntöjä. 4. Tee tulet vain sallituille paikoille, suosi retkikeitintä. Älä tee tulta metsätai ruohikkopalovaroituksen aikana. 5. Älä roskaa. Lähde: luontoon.fi Teemu Kaipainen pääsee kotoaan retkitunnelmiin muutamalla askeleella, sillä kodin takapihalla on laavu ja pihaa ympäröi metsä. Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 16.6.2023 18.49.45 16.6.2023 18.49.45
20?paperiliit to?04 / 2023 Pertti Paattakainen (edessä), on tehnyt sellua Äänekoskella yli neljäkymmentä vuotta. Vieressä Sami Niemi teknologiayhtiö Andritzilta. Metsä Fibre suunnittelee yhteistyössä Andritzin kanssa jalostetun ligniini tuotteen koelaitosta biotuotetehtaan yhteyteen. Paperi_20-23_metsäteoll.indd 20 Paperi_20-23_metsäteoll.indd 20 21.6.2023 12.58.28 21.6.2023 12.58.28