04/21 P a p e r i l i i t t o Veitsiluoto Yt-neuvottelut käytävä aidosti. käytävä aidosti. Selkäkipu Liike helpottaa vaikka tuntuisi hankalalta. tuntuisi hankalalta. Liittokokous Edunvalvontaan tulossa suuria muutoksia. Uusi alku elämässä Viisikymppisenä Pia Aavajoelle kirkastui, että kotieläinten hoivaaminen tekee hänet onnelliseksi. On aika tehdä sitä, mitä itse haluaa. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 5.5.2021 11.42.41 5.5.2021 11.42.41
Huomasitko hymyn vaikutuksen? Hymyilitkö takaisin? Toivottavasti, sillä pienikin hymy tuottaa tutkitusti paljon hyvää, sinulle ja ympärilläsi oleville ihmisille. Muista siis hymyillä. Tutuille ja tuntemattomille. Turva on vakuutusyhtiö, joka uskoo hymyn voimaan. Uskomme siihen, että hymy ei tee elämästä pelkästään mukavampaa, vaan myös turvallisempaa ja terveellisempää. Siksi toivomme, että hymyilisimme toisillemme mahdollisimman paljon. Tänään ja kaikkina muinakin päivinä. Katsopa hetki tätä hymyä turva.fi/hymy Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 5.5.2021 13.33.59 5.5.2021 13.33.59
Huomasitko hymyn vaikutuksen? Hymyilitkö takaisin? Toivottavasti, sillä pienikin hymy tuottaa tutkitusti paljon hyvää, sinulle ja ympärilläsi oleville ihmisille. Muista siis hymyillä. Tutuille ja tuntemattomille. Turva on vakuutusyhtiö, joka uskoo hymyn voimaan. Uskomme siihen, että hymy ei tee elämästä pelkästään mukavampaa, vaan myös turvallisempaa ja terveellisempää. Siksi toivomme, että hymyilisimme toisillemme mahdollisimman paljon. Tänään ja kaikkina muinakin päivinä. Katsopa hetki tätä hymyä turva.fi/hymy P a p e r i l i i t t o 4 / 2 2 1 1 4 . 5 . 2 2 1 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Paperiliitto-lehteä alettiin vuoden 2011 alussa painaa Veitsiluodossa tehdylle paperille, toimitus toivoi pitkää yhteistä matkaa paperin tekijöiden kanssa. Sitä on tehtykin ja lehden painamiseen on 10 vuodessa käytetty lähes 240 000 kiloa veitsiluotolaista paperia. Lukijakunta on supistunut, mutta ei tilauskadon, vaan alan työpaikkojen vähenemisen takia. Nyt on uhkana se, että lehden sisuspaperi jossain vaiheessa vaihtuu – toivottavasti yhtä laadukkaaseen, toiseen suomalaiseen. Toimitus suosii paperia, vaikka olemme harkiten etäännyttäneet lukijoita myös näköislehden ja verkkolehden ääreen. Suunnittelu lähtee edelleen paperiversiosta. Lehden käyttöliittymä toimii ilman sähköä, nettiyhteyttä tai uudelleenlatausta. Kehityksen suuntaa ei voi jarruttaa tai muuttaa, mutta muutos on myös mahdollisuus: etääntyessään painotuotteista paperi voi löytää entistä monipuolisemmin elinvoimaa pehmoista tarroihin ja ruuanlaitosta remontointiin – puupohjaisena, uusiutuvana tuotteena. Tulevaisuuden tuotteena. • Tulevaisuuden paperit 63. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Veitsiluodon tehtailla käytävä aidot yt-neuvottelut. 06 Kesäkuun liittokokous tekee tärkeitä linjauksia edunvalvontaan. 08 Sairauslomalta sujuvasti töihin. 09 Kouluruokaa eurolla päivässä, parantaisiko palkanalennus laatua? 22 Laadusta tinkimättä: ?? vuotta portilla on opettanut lukemaan ihmisiä. 24 Liittokokous. 25 Jäsenrekisterissä sähköisesti. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. Tulorekisteri ja hakemuksen liitteet. 27 Arjessa. Jo vauvana tehtaaseen. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Työpari: Lapsena alkanut ystävyys helpottaa työntekoa. 31 Maailmalta: Kuoriainen tappaa Saksan kuusikoita. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Tyhjät kattilat kolisevat yhä eniten. 16 Rauman uusi sellutehdas aloitti tiimityön vuonna 1996. Pasi Heinonen ja Rami Salminen läpäisivät tiukan hakuseulan. 18 Saa röhnöttää, kunhan liikkuu, sanovat selän hoidon uudet ohjeet. Petri Matula opiskeli kipujen takia uuden ammatin. 32 Isän alkoholinkäyttö tarttui sisaruksiin turhan hyvin. Reino Forsman haluaisi pitää edes viimeisen kuudesta vielä elossa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 5.5.2021 15.44.30 5.5.2021 15.44.30
4 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?04 / 2021 Liki kaikki julkisuudessa esitetyt lausunnot pitävät itsestään selvänä, että Stora Enson Veitsiluodon tehtaat hiljenevät heinä-syyskuussa. Pääluottamusmies Mikko Alamommo edellyttää kuitenkin, että yt-neuvottelut käydään aidosti erilaisia vaihtoehtoja punniten. Neuvotteluissa on selvitettävä myös se, voiko osa Veitsiluodon toiminnoista jatkua tulevaisuudessakin. – Toivon hartaasti, että prosessi hoidetaan yt-lain hengen mukaisesti. Kaikki kivet ja kannot pitää kääntää ennen kuin asiat päätetään, sanoo Alamommo. Hän kertoo, että työnantajien laskelmia käsitellään kaikkien henkilöstöryhmien kanssa ja he tekevät sitten yhdessä oman esityksensä. – Teemme kaiken mahdollisen, että löydetään muita ratkaisuja kuin mitä yhtiö ilmoittanut. Haetaan se oljenkorsi mikä kelpaa myös yhtiölle, sanoo Alamommo. Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan yt-neuvotteluiden alussa ollaan liian usein tilanteessa, että työnantaja on todellisuudessa jo tehnyt päätökset, eikä edes aio muuttaa niitä. – Tällä kertaa ei saa käydä näin, sanoo Vanhala. jos tehdas sammuu ja irtisanomisia tulee, on Stora Enson kannettava vastuu työntekijöistään. – Eikä niin, että yhtiö vain lupailee, vaan oikeasti hoitaa koulutusta, työtä ja turvaa, sanoo Vanhala. Veitsiluodon tehtailla vieraillut työministeri Tuula Haatainen lupasi, että valtion Veitsiluodossa neuvoteltava teksti ?Reima Kangas?kuva?Nina Susi Työntekijöiden edustajat haluavat aidot yt-neuvottelut, joissa tarkastellaan myös toimintojen jatkoa. Irtisanottujen tukemisesta Stora Enson on kannettava vastuu. tukitoimet työntekijöiden uudelleen työllistymiseksi aloitetaan heti. Myös Haatainen vaati Stora Ensolta vastuunkantamista. Hänen totesi, että useampi sukupolvi työntekijöitä on auttanut yhtiön menestymistä, nyt on yhtiön aika huolehtia omistaan. Stora Enso ilmoitti huhtikuun 20. päivä, että se aikoo sulkea Veitsiluodon tehtaat vuoden kolmannella neljänneksellä. Tarkoitus on sulkea myös Kvarnsvedenin tehtaat Ruotsissa. Veitsiluodon integraattiin kuuluu paperitehdas, sellutehdas, hiomo ja saha. Sahaa ei aiota sulkea. Veitsiluodon suljettavksi aiotuilla tehtailla työskentelee noin 670 henkilöä, joista 160 kunnossapitoyritys Eforan palveluksessa. Työntekijöistä noin puolet on yli 50-vuotiaita. Viime vuosien vähennysten takia eläkeikäisiä ei silti juuri ole. Paperitehtaan kapasiteetti on 790 000 tonnia ja sellutehtaan 380 000 tonnia vuodessa. Paperitehtaassa on jatkuvassa käytössä kolme konetta. PK 2 ja PK3 tekevät toimistopaperia, PK5 tällä hetkellä elintarvikepaperia, jonka osuus koneen tuotannosta pienentää koko ajan aikakausilehtipaperin tuotantoa. Tehtaaseen kuuluu myös arkittamo, joka oli Euroopan suurin reilut kymmenen vuotta sitten valmistuneen laajennuksen jälkeen. Lehden mennessä painoon yt-neuvottelut olivat aivan alussa. Työntekijöiden ehdotuksista yt-neuvotteluissa Alamommo ei voinut vielä sanoa mitään. – Mutta sen tiedän, että muut haluavat jopa investoida uusiin sellutehtaisiin, »Tällä tehtaalla pystyttäisiin tekemään osakkeenomistajille myös osinkoja.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 5.5.2021 16.09.26 5.5.2021 16.09.26
4 / k u o r i m o PaPeriliit to?04 / 2021?5 Jani Buska, Mikko Alamommo ja Petri Heikkinen valmistautuivat kokoukseen Rytikarin työväentalolla 26.4. sanoo Alamommo. Hän totesi jo ennen yt-neuvottelujen alkua, että Veitsiluodon paperikoneet ovat erittäin muuntautumiskykyisiä. Tehtaassa on jo valmistettu elintarvikepaperia ja tehty hyväksyttyjä koeajoja kartongilla. Uusiin tuotteisiin on muuntauduttu käytännössä ilman investointeja. – Tiedämme, että tällä tehtaalla pystyttäisiin tekemään osakkeenomistajille myös osinkoja ja sitä kautta ammattitaitoisille työntekijöille työpaikkoja, Alamommo sanoo. Hän ihmettelee, että sulkemispäätöstä tehdään tällaisella hetkellä koronakriisin keskellä, kun tilanne alkaa jo näyttää valoisammalta. Eforalla työskentelevä Jani Buska toteaa, että tehtailla on shokkitunnelma, mutta työt yritetään tehdä. Työkavereiden kanssa on tilanteesta puhuttu paljon. – Se paras sosiaalinen tuki on tullut sieltä. Kaikki ymmärtävät tilanteen ja puhutaan samoista asioista. Kaikenlaisia kallonkutistajiakin on käynyt, mutta kyllä työkaverit ovat olleet parasta terapiaa, sanoo Buska. Hän ei ole heti lähtenyt uuden työpaikan etsintään, vaan haluaa katsoa yt-neuvottelut loppuun ja toivoa, että niistä löytyy vielä positiivinen ratkaisu. – Toivottomaltahan se tuntuu, mutta jos toinen shokki tulee, niin sitten alkaa kauhea mietiskely, sanoo Buska. Hän arvelee, että 44 vuotta on työmarkkinoilla hyvä ikä, ja sähköautomaatiopuolen koulutuksella voi työllistyä. Myös uuden opiskelu tai yrittäjäksi ryhtyminen ovat mahdollisia vaihtoehtoja. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 5.5.2021 16.09.27 5.5.2021 16.09.27
4 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?04 / 2021 PAPeRiTeOlliSUUDeN työehtosopimus nykyisessä muodossa jää historiaan tämän vuoden lopussa. Paperiliitto edelleen neuvottelee työehtosopimukset, vaikka Metsäteollisuus ry päätti irtautua sopimisesta. Liittosihteeri Juhani Siira pitää liittokokouksen ajankohtaa liiton edunvalvonnan kannalta erittäin tärkeänä. – Liitto ei historiansa aikana ole ollut tilanteessa, jossa olemme nyt. Tämä liittokokous tulee muuttamaan merkittävällä tavalla liiton edunvalvonnan toimintaa, luonnehtii Siira. Samaan aikaan myös alan toimintaympäristössä on tapahtumassa sulkemisia ja työpaikkojen menetyksiä. Keskustelua on siten odotettavissa myös liiton toimintaresurssien suhteuttamisesta laskevaan jäsenmäärään. PAPeRiliiTON valtuuston puheenjohtajan Jouko Aitonurmen mielestä Metsäteollisuuden yksipuolisessa irtautumisessa on isossa kuvassa kyse suomalaisen sopimusmallin rikkomisesta. Silti myös uudessa tilanteessa pitäisi pohjana olla yhteisvastuu ja yhdessä tekeminen. Yhteistyöllä ne tulevatkin sopimukset syntyvät, Aitonurmi sanoo. Sopimisessa tärkeä näkökulma on oikeudenmukaisuus. – Jos sopiminen sirpaloituu, sitä on vaikeampi hallita. Yhteisesti luotu sopimus luo työntekijälle suojaa ja jonkin minimin, joka hänelle vähintään kuuluu ja joka on yhteisesti sovittu. Sekin on hyvä huomata, että työehtosopimuksella sovitulla palkankorotustasolla on pitkä kantama, Aitonurmi muistuttaa. PAPeRiliiTON valtuustoa vuosina 20052017 johtaneen Ilkka Nokelaisen mukaan sopimusjärjestelmän murroksessa on huolehdittava siitä, että joku edelleen vastaa kolmikantaisesti sovituista, toimivista järjestelmistä. Pitkän työja pääluottamusmiesuran tehnyt Nokelainen on sitä mieltä, ettei muutos ole vain yksittäisten sektorien asia vaan se koskettaa yhteiskuntaa laajasti. – Minua huolestuttaa erityisesti, mitä Liitolle tulee isojen muutosten nelivuotiskausi. Liittokokous päättää tulevat suuntalinjat. Liittokokouksessa kova painolasti Paperiliiton viime liittokokous vuonna 2017 loi linjaukset nykyisiin työehtosopimuksiin. Tuleva liittokokous tekee linjaukset uudessa tilanteessa. kUvat laSSi kaaria x x x XXX xxx. xxxx.?• Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 5.5.2021 16.10.47 5.5.2021 16.10.47
S o v i t t u a Näin paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. Osa 4/10 4 / k u o r i m o PaPeriliit to?04 / 2021?7 Lapsen sairastuminen Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti on äiti tai isä oikeutettu palkalliseen poissaoloon lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi välttämättömän, lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta. Poissaolon edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai sairastuneen lapsen äiti tai isä on yksinhuoltaja. Lyhyt ja tilapäinen tarkoittaa enintään neljän päivän poissaoloa ja siitä annetaan tessin edellyttämä selvitys. Poissaolo on mahdollista myös oma ilmoitus -menettelyä noudattaen. Poissaoloaika on myös vuosilomaan oikeuttavaa aikaa. Jos sairaan lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä, vanhemmat voivat tehdä peräkkäisissä vuoroissa työvuorojen vaihdon ilman palkanmenetystä Jos lapsi sairastaa sairausvakuutuslain mukaista vaikeaa sairautta, vanhemmalla on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Tämä aika ei ole palkallista.?•? Markku Häyrynen vastaava työehtosihteeri Kartongin tuotanto ohitti painoja kirjoituspaperin Viime vuonna Suomessa tuotettiin ensimmäistä kertaa enemmän kartonkia kuin painoja kirjoituspaperia. Jos mukaan lasketaan muut paperit, kartonki jäi vielä kakkoseksi. Painoja kirjoituspaperin tuotanto Suomessa oli huipussaan vuosina 2004 ja 2006, noin 10 miljoonaa tonnia. Sen jälkeen lasku on ollut jyrkkää. Kartongin tuotanto on kasvanut tasaisesti ainakin vuodesta 1960 lähtien. Viime vuonna Suomessa tuotettiin noin 3,4 miljoonaa tonnia painoja kirjoituspaperia ja noin 3,7 miljoonaan tonnia kartonkia. Muuta paperia tehtiin noin 1,1, miljoonaa tonnia. Myös viennin arvossa kartonki ohitti painoja kirjoituspaperin viime vuonna. Kartonkia vietiin 2,8 miljardin, painoja kirjoituspaperia 2,2 miljardin euro edestä. Painoja kirjoituspaperin viennin arvo väheni peräti 34,3 prosenttia vuodesta 2020. Kartongin viennin arvo väheni 3,2 prosenttia. Sellun vienti viime vuonna oli noin 3,9 miljoonaan tonnia, arvoltaan 1,7 miljardia euroa. Vienti väheni tonneissa 6,7 prosenttia ja arvossa 23 prosenttia vuodesta 2019.?• ovat heijastukset eläketurvasta huolehtimiseen, sosiaaliturvaan, työaikalakiin, ammatilliseen koulutukseen. Sopimiskulttuurin muutosten pitäisi tapahtua yhteistoiminnassa ja hallitusti. Huolestuttavaa on myös se, jos Metsäteollisuuden esimerkki leviäisi julkiselle puolelle juuri tilanteessa, kun on entistä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden jaksamisesta ja ammatillisesta koulutuksesta tulevaisuutta varten. Yksipuolinen toimintatavan muutos voi murentaa pohjaa vuosikymmenten yhteistyöltä. Uuden rakentaminen kysyy aikaa. Luottamusta ei voi ostaa, se syntyy keskenään toimeen tulevien ihmisten välillä ja yhteistyössä, painottaa Nokelainen.?•?eeva eloranta-Jokela 1 2 3 4 5 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 Miljardia euroa Paperin ja kartongin vienti Paperin ja kartongin vienti lajeittain 5 4 3 2 1 2010 2012 2014 2016 2018 2020 kartonki muu paperi jalosteet miljardia euroa painoja kirjoituspaperi »Uuden rakentaminen kysyy aikaa.» Jouko Aitonurmella (yläkuva) on takanaan nelivuotiskausi Paperiliiton valtuuston puheenjohtajana. Ilkka Nokelainen toimi valtuuston puheenjohtajana 12 vuotta. Lähde: Metsäteollisuus ry Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 5.5.2021 16.10.47 5.5.2021 16.10.47
8 / 4 / k u o r i m o juuri satanut. Arttu Eerikäisen moottoripyörä lähti alta. Siinä rytäkässä hänen pohjeluunsa murtui. Kipsijalkainen Eerikäinen jäi runsaan kahden kuukauden sairauslomalle Imatran Eforalta. Kun sairauspoissaolon loppuun oli aikaa muutama viikko, Eerikäinen, hänen esimiehensä ja työterveyshuollon lääkäri pitivät palaverin, jossa suunniteltiin Eerikäisen töihinpaluu. Se onnistui joustavasti kevennetyn työn avulla. – Kyllä minä ? pistettä antaisin sille, miten kaikki hoitui, Eerikäinen sanoo. Aina töihinpaluu ei suju näin hienosti. Nykyisen sote-järjestelmän ongelma on, että työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon välinen yhteistyö kangertaa. Seurauksena on turhia sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä. Tätä ongelmaa pyritään ratkomaan valtakunnallisella TYÖOTE-toimintamallilla. – Tavoitteena on, että työterveyshuolto ottaa koordinointivastuun erikoissairaanhoidossa tai terveyskeskuksessa hoidetusta potilaasta. Kun tieto sairauslomalla olevasta tulee ajossa työterveyshuoltoon, voidaan siellä huolehtia jatkoja tukitoimista, jotta työntekijä pääsee palaamaan mahdollisimman pian työkykyisenä töihin, tiivistää ylilääkäri Pauliina Kangas Työterveyslaitokselta. Toimintamalli on kehitetty Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ja se otetaan käyttöön kaikkialla Suomessa vuosien ???? – ???? aikana. Toimintamalliin kuuluu myös e-lähete, joka nopeuttaa tiedonkulkua. – Tavoitteena on, että sairaalan potilastietojärjestelmästä voidaan tehdä e-lähete työterveyshuollon tietojärjestelmään. – Mahtava ajatus, jos kaikki menee niin kuin Strömsössä, toteaa Oulun Stora Enson työsuojeluvaltuutettu Matti Tikkala TYÖOTE-mallista kuullessaan. Varautuneisuuden ymmärtää, sillä ongelmaksi saattaa koitua työkykyä vastaavan työn löytyminen. – Jos sellaista kevyttä kenttähommaa ei järjesty, sairauspoissaolo jatkuu, Tikkala huomauttaa. Imatran Eforan työsuojeluvaltuutetun Jouni Longan mukaan korvaava työ heillä kyllä järjestyy. Parantamisen varaa on silti. – Joskus asiat sujuvat hyvin ja joskus taas ei ihan niin hyvin. Jokin siinä työterveyshuollon ja julkisen puolen yhteydessä tökkii. Esimeriksi, kun itse olin liki kuukauden mittaisella sairauslomalla, ei kukaan ottanut minuun työterveyshuollosta yhteyttä. • Paluu töihin sairauslomalta onnistuu, kun työterveyshuolto ottaa työntekijästä kopin. Sujuvasti takaisin töihin »Mahtava ajatus, jos kaikki menee niin kuin strömsössä.» Arttu Eerikäisen paluu sairauslomalta tapahtui sujuvasti. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 5.5.2021 11.46.45 5.5.2021 11.46.45
/ 9 4 / k u o r i m o Paluu töihin sairauslomalta onnistuu, kun työterveyshuolto ottaa työntekijästä kopin. R murjottaa. Lattianpesuni jäljiltä tuolinjalkojen alla olevista tassuista on jäänyt lattiaan tummat jäljet kastuneen pölyn kuivuessa. Yritän parhaani mukaan selittää, että ongelma ei ole siivous sinänsä, vaan se, että siivotaan liian harvoin. Ei auta. Parempaan pitäisi pystyä, toteaa rouva. Ihminen voi eksyä päättelyissään harhapoluille samalla tavalla myös vaalien suhteen. Varsinkin kuntavaaleissa, jos ei tiedä, mistä kunnissa päätetään. Muistan, kuinka Tampereella vielä 80-luvulla pelättiin, että ylöjärveläiset partasuut tulevat Ikurista rajan yli ja vievät meiltä kaupunkilaisilta työpaikat ja naiset. Pelko osoittautui turhaksi, sillä jostain syystä suurkaupungin humu ei kiinnostanut maalaisia tippaakaan. Tapparan pipot päässä liikkuneiden ylöjärveläisten vyöry pysähtyi viimeistään Soppeenmäen tonteille kivenheiton päähän sivistyksestä. Kuntavaalien kanssa tuollakaan pelolla ei kyllä ollut mitään tekemistä, ellei sitten välillisesti kaavoituksen kautta. Tampereen omakotitalotontit eivät nimittäin silloinkaan olleet ihan halvimmasta päästä. olisi pienen ihmisen pohtia vaikkapa koululounaan hintaa. Aikuiset pupeltavat pyöreästi kympin sapuskaa viitenä päivänä viikossa ja valittavat välittömästi, jos kaaliraastetta tarjotaan peräkkäisinä päivinä tai pannari puuttuu torstailounaalta. Samaan aikaan koulujen keittäjät (jos heitä ei ole ulkoistettu valtuuston päätöksellä yksityiselle yritykselle halvemman työehtosopimuksen piiriin) joutuvat loihtimaan pilttien annokset parhaimmillaan alle eurolla päivässä. Tähän ongelmaan kuntavaaliehdokas Kettunen tarjoili ratkaisuksi julkisen puolen työntekijöille 15 prosentin palkanalennusta. Logiikka esityksen taustalla oli varmaankin se, että nälkäinen tekee parempaa ruokaa. lasten kouluvälineitä voisi joku pohtia. Lööpeissä teemme digiloikkaa opetuksessa päivä toisensa jälkeen ja uutisissa esitellään kaikennäköisiä oppimisalustoja, joilla opetustulosten luvataan pumppautuvan vanhaan loistoonsa kuin itsestään. Tosiasiassa monessa kunnassa kierrätetään kirjoja luokka-asteelta toiselle ja paperista on pulaa. Säästöpolitikan seuraukset näkyvät nyt esimerkiksi Veitsiluodossa. Tällainen on todellisuus kunnissa. Ihan sinunkin äänelläsi toteutettuna. Asioita miettiessäni rouvakin on alkanut leppymään. Toteaa, että vessat voisin vielä kuurata. Parasta on, että vessassa ei ole tuoleja, eikä tassuja. Ainakaan meillä. Sen vuoksi jälki on aina priimaa. Rouva tietääkin hurjan paljon siivouksen teoriasta. Myös sen, että kun onnistumiseen lopettaa, niin kaikki jäävät hyvälle tuulelle. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Ala-asteella mun luokalla oli Jaakko, joka oli mahdottoman vahva. Kun äänestettiin luokan puheenjohtajaa, Jaakko sanoi vetävänsä turpaan kaikkia, jotka ei äänestäisi sitä. Kyllä oli äänestäminen helppoa ennen vanhaan, kun kaikki vaihtoehdot kerrottiin rehellisesti ja suoraan. »Logiikka esityksen taustalla oli varmaankin se, että nälkäinen tekee parempaa ruokaa.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 5.5.2021 11.46.46 5.5.2021 11.46.46
PaPeriliit to?04 / 2021?11 Neiti Nokkava on laventelin värinen araucana-rotuinen kanarouva. Pia Aavajoki on saanut nokasta muutamankin kerran, mutta nostaa sen silti tottuneesti syliin. PaPeriliit to?04 / 2021? Lempääläiselle Pia Aavajoelle kirkastui viisikymppisenä, mitä hän haluaa tulevaisuudelta. Ainakin kotieläimiä, se on varma. Haaveet ovat alkaneet toteutua, mutta mielessä välkkyy vielä se suurin kaikista. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 27.4.2021 10.21.57 27.4.2021 10.21.57
»Aavajoki oli saanut langan päästä kiinni, eikä aikonut enää luovuttaa.» 12?PaPeriliit to?04 / 2021 A urinko paistaa pilvettömältä taivaalta, ja takapihan takana liplattaa Lempäälän Herralanvuolle-joki. Piia Aavajoki avaa ruskeasta puusta rakennetun, idyllisen pihamökin oven. Hänellä on kädessä astiallinen salaattia, leipää ja kasviksia, seassa on muutaman kananmunan rikotut kuoret. – Lapset sanovat, että tämä on äidin viidenkympin villitys, Aavajoki nauraa, kun hän astuu mökin eteistilaan. Seinän takaa kuuluva kiihtyvä kotkotus paljastaa, että mökki ei olekaan mikä tahansa taajaman omakotialueelle tyypillinen piha-aitta, vaan täysverinen kanala orsineen, pesineen, lämpölamppuineen, ulkotarhoineen ja asukkaineen. Aavajoelle kyse on itsensä toteuttamisesta: Nyt on elämässä aika tehdä sitä, minkä tuntee kutsumukseksi, ja mikä tekee onnelliseksi. Asiantuntijoiden mukaan keski-iässä moni nainen havahtuu siihen, että yht’äkkiä heillä onkin omaa aikaa. Vaipparallin, harrastussirkuksen ja kokkausrumban jälkeen nainen alkaa miettiä, mitä minä itse haluan elämältä. Tutkimusdata on kuitenkin ristiriitaista. Kerrotaan, että keski-ikä altistaa naiset masennukselle. Australialaistutkimuksessa kuitenkin selvisi, että naisten tyytyväisyys omaan elämäänsä kasvoi kukonaskeleen verran joka vuosi keski-iästä eteenpäin. Moni nainen alkaa keski-iässä kohentaa muiden palvelemisessa rapautunutta terveyttään, eikä harvinaista ole sekään, että elämäremontissa laidan yli saattaa lentää epätyydyttäväksi koettu liitto. Usein perheen ihmissuhteet kuitenkin paranevat, sillä omat lapset alkavat arvostaa vanhempiensa ponnisteluita viimeistään siinä vaiheessa, kun ovat itse vanhempia. Siitä tutkijat ovat yhtä mieltä, että viidenkympin rajapyykkiä voi ajatella uutena alkuna elämässä. uusi vaihe Aavajoenkin elämässä alkoi viisikymppisistä. – Taas kerran sanoin isännälle, että kennelissä olisi nyt ihania koiria tarjolla. Olen aina haaveillut koirasta, mutta isäntä ei ole ajatukselle lämmennyt. Sitten isäntä sanoikin yllättäen, että mennään hakemaan, synttärilähjaksi. Aavajoki muistaa, että ei meinannut millään uskoa, että toinen olisi tosissaan. Hän ajatteli, että taas häntä huijataan. – Vaikka käytiin katsomassa ja varausmaksut maksettiin, en vieläkään uskonut. Se tuntui niin epätodelliselta. Sitten kun haettiin, niin alkoi jo tuntua, että tämä on nyt meidän, Aavajoki sanoo, ja rapsuttaa Landseer-rotuista, puolitoistavuotiasta Hilda-koiraa. Hilda pistelee poskeensa tarjottuja tuoreita kananmunia kuoret rapisten. Koirasta on tullut emännän vahti ja unikaveri, vielä kotona asuvan nuorimmaisen painivastustaja, pihavahti ja isännän autoilukaveri. – Ollaan sitä mieltä, että teetetään yhdet pennut. Eihän sitä tiedä, saako pentuja, mutta täytyy antaa se ilo, että saa miestä ainakin kerran, Aavajoki nauraa. Haaveet eivät kuitenkaan päättyneet Hildaan. Aavajoki oli saanut langan päästä kiinni, eikä aikonut enää luovuttaa. – Sanoin isännälle, että ei me kyllä enää tuolla kasvihuoneella mitään tehdä. Olisi hienoa, kun sillä paikalla olisi pieni kanala! Ajattele, kun saataisiin ihan tuoreita kananmunia. Saisit vaikka aamusta juosta pihan yli hakemaan munia. Sitten isäntä Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 27.4.2021 10.21.57 27.4.2021 10.21.57
PaPeriliit to?04 / 2021?13 kysyi, että minkälaisen kanalan haluaisit, Aavajoki hymyilee. Kanala valmistui, kunhan naapureilta oli kysytty suostumus ja kunnan nettisivuilla oli askarreltu lupa-anomus. Viime kesänä kanalaan muutti viisi nuorta kanaa. Naapurustossa se oli tapaus: kanoja käytiin joukolla katsomassa, ja naapurin lapset kantoivat niille salaattia. – Sitten eräänä päivänä kanalasta kuului kiekaisu. Jes, meillä on kukko! Oltiin tosi tyytyväisiä, että meillä on neljä kanaa ja kukko. Pojat sanoivat, että kukosta tulee Topi, Aavajoki kertoo. Eräänä aamuna, kun Aavajoki oli aamukahvilla, Topi kiekui harvinaisen komeasti. Heti perään kuului toinen, vähän soraääninen kiekuminen. – Ei hitto, siellä on kaksi kukkoa, ja siellä ne nyt harjoitteli. No, kaksi kukkoa ja kolme kanaa, ihan hyvä, Aavajoki päätteli. Perhe alkoi jo odotella, että koska niitä munia alkaa kuulua. Komeat kanat eivät kuitenkaan munineet, kasvoivat vain. – Syksymmällä kaksi muutakin alkoi kiekumaan. Ajattelin että jaaha: minulla on siis neljä kukkoa ja yksi kana. Ylimääräiset kukot lähtivät maatiloille ja sitä kautta pataan. Aavajoki ei halua lemmikeitään syödä. isänTä huomasi, että Aavajokea painoi kanalahaaveen kutistuminen yhteen kanaan ja kukkoon. Hän löysi ilmoituksen, jossa kerrottiin myytävänä olevista kanoista. Kanalan väki kasvoi kolmella araucana-rotuisella kanalla, jotka munivat sinisiä munia. Tänä keväänä araucana hautoi neljä munaa tipuiksi. Neljä munaa laitettiin sisälle taloon haudontakoneeseen. Onnistumisten ja epäonnistumisten kautta kanalassa on nyt neljä lähiökanaa, kukko ja viisi tipua. Pari kertaa höyhenväki on päässyt isännältä karkuun ja kipittänyt porukalla naapuriin, Tekis hyvää varmaan sullekin, Hilda tuumaa, ja tarjoilee keväänraikkaan suihkun kahluureissun jälkeen Pia Aavajoelle. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 27.4.2021 10.21.58 27.4.2021 10.21.58
14?PaPeriliit to?04 / 2021 mutta kukko on johdattanut parvensa kotiin, kun kesäretki on sen mielestä piisannut. Musta-niminen kana hautoo parhaillaan. Aavajoki katsoo taskulampun valolla, ovatko munat lähteneet kehittymään, vai olisiko niistä syömämuniksi. Kanat munivat noin munan päivässä. Mikään säästökeino oma kanala ei ole: kaupan munat tulevat paljon halvemmaksi. – Mikä nyt sitten on halpa? Minun mielestäni nämä ovat eläimiä, jotka voivat hyvin. Eivät elä tuhansien kanojen joukossa. Näiden munien maku on aivan eri luokkaa, ovat paljon maukkaampia. Ja jos eivät kanat muni, saavat vain olla ja köllötellä, Aavajoki juttelee. Hän silittelee pientä Liisa-tipua, joka on ainut henkiinjäänyt neljän tipun joukosta. Musta-emokana ei sitä siedä, mutta Aavajoki huolehtii, että Liisalla on ruokaa, juomaa ja piilopaikkoja. Laventelin värinen Neiti Nokkava ottaa nokkiinsa, kun Aavajoki yrittää pidellä sitä sylissä. Se pakenee Topi-kukon leveän selän taakse karkuun. Jos Aavajoki töissä vilkuilee kännykkää, hän vain tiirailee tipuja. Isäntä on nimittäin asentanut hänelle kanakameran, josta Aavajoki voi katsella, miten kanalassa sujuu. Eikä siinä vielä kaikki: nyt hautomakoneessa on neljä ankanmunaa. Eläimistä huolehtiminen tuntuu Aavajoen mukaan sydämessä saakka: saa tehdä hyvää, ja näkee, että hoidettavat voivat hyvin. Saa toteuttaa hoivaviettiään oikein olan takaa. Siemen sille kylvettiin jo lapsuudessa, kun Aavajoki vietti kesät mummunsa maatilalla. Keväisin hän ei malttanut odottaa, että kesäloma alkaisi ja pääsisi taas maalle, rauhaan rasavilleiltä pikkuveljiltä. Se on Liisa-tipu. Hilda-koira on Aavajokien on väsymätön kanavahti. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 27.4.2021 10.21.59 27.4.2021 10.21.59
»Mielessä siintää projekti, joka on suurisuuntaisin kaikista haaveista.» PaPeriliit to?04 / 2021?15 – Maatilalla oli kanoja, lehmiä, sonneja ja vasikoita, ja tykkäsin niitä hoitaa. Kummisedän kanssa käytiin lehmähaat kunnostamassa ja tehtiin heinää. Kummitädin kanssa lypsettiin lehmät ja ruokittiin vasikat, mummun kanssa kuorittiin perunat ja tehtiin ruuat, hän juttelee. Pahinta maatilalla oli päiväuniaika, kun piti olla aloillaan. Jos ei uni tullut silmään, hän kiipesi hiljaa ullakolle piirtelemään. Elämän kiertokulku maatilalla jätti lähtemättömästi jälkensä. – Siitä oppi koko ajan uutta. Näki, kun vasikat kasvoivat, näki, kuinka lypsetty maito meni letkuja pitkin, ja maitoauto tuli hakemaan maitoa, hän juttelee. Siitä hän on onnellinen, että tytär asuu nykyisin poikaystävänsä kanssa viljatilalla. Siellä kyläillessään Aavajoki pistäytyy usein myös lammasja karjatilalla, jossa laitumella käyskentelee komeaa, suurisarvista ylämaan karjaa. Teini-iässä maatilakesät mummon luona jäivät. Tilalle tulivat kaverien kanssa puuhailu, kesäfestarit, diskot: kaikki se oli silloin tärkeää. Sitten tuli aviomies ja perhe, tytär ja kaksi poikaa. Molemmat vanhemmat kävivät vuorotöissä koneenhoitajina Pyrollpackin Lempäälän tehtaalla. Kun isännän selkä sanoi toissavuonna töissä sopimuksen irti, Aavajoelle tuli eteen avioliiton vaikeimmat ajat. Toisen sairaus vaikutti koko perheeseen, ja stressi vei myös Aavajoen voimat. – Minulta meni omakin terveys. Puhkesi diabetes, korkea kolesteroli, verenpaine ja univaikeudet, hän kertoo. Pikkuhiljaa asiat lähtivät parempaan suuntaan. Isäntä opiskelee pienkonekorjaajaksi, ja on vilpittömän innostunut uuden oppimisesta. Nyt kun Aavajoki alkaa jo luottaa, että elämä kantaa, hän uskaltaa myös kääntää katsetta omaankin hyvinvointiinsa. Se tarkoittaa stressin vähentämistä, liikuntaa, terveellistä ruokaa sekä sen tunnustamista, mikä on minulle hyväksi. Hänellä siintää mielessä projekti, se suurisuuntaisin kaikista haaveista. – Pakkohan meidän on joskus maalle muuttaa, sillä minäkin haluan toteuttaa sitä, mistä minä tykkään. Nyt pystyykin paremmin toteuttamaan, kun muksut ovat isoja, eikä tarvitse enää niitä vahtia. Saisi muutaman lampaan. Nuorimmainen poika haluaisi minipossun. Hildalle toinen koira kaveriksi, ja muutama navettakissa pitämään hiirille jöötä, Aavajoki hahmottelee. Maatilan pitäisi olla lähellä Lempäälää, koska leipä irtoaisi kuitenkin tehtaalta. – Eilen kun sanoin isännälle, että mää niin haluisin sen maatilan, niin isäntä heitti, että mennään ja ostetaan. Kyllä se sitä itsekin miettii. Olisi siellä työtiloja isännällekin. Saisi traktorin ja muut vehkeet. Mutta on se vielä riskialtista, kun isännällä ei ole vielä vakituista työpaikkaa, Aavajoki miettii. Omassa talossa on uusittu putket ja lämmitysjärjestelmä aurinkopaneeleita myöten. Päättyvän tien päässä oleva omakotitalo jokinäkymin on täysin myyntikunnossa, jos myymään päädytään. Ehkä vielä tulee se hetki, kun Aavajoet, Hilda, Topikukko, kanat Neiti Nokkava, Hertta, Nelli ja Musta sekä tiput pakataan autoon ja lähdetään sinne, mihin ei kuulu liikenteen melu, vaan linnunlaulu, puun latvoissa henkivä tuuli, kanojen ja ankkojen kaakatus, lampaiden määkiminen, koirien haukkuminen ja sielussa asti tuntuva rauha. ? Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 27.4.2021 10.21.59 27.4.2021 10.21.59
16?PaPeriliit to?04 / 2021 K elataan aikaan 13 miljoonaa tonnia taakse päin, kun Metsä Fibren Rauman sellutehtaan ensimmäinen sellupaali valmistui maaliskuussa 1996. Metsä-Rauma oli tuolloin maailman suurin yksilinjainen havusellua valmistava tehdas ja aikansa suurin metsäteollisuuden tekemä investointi Suomeen. Tehdas rakennettiin tyhjälle tontille Maanpääniemeen. Se oli Paperiliitto-lehden mukaan syksyllä 1995 maan suurin rakennustyömaa. Erityistä oli myös alueen putkihihnakuljetin. ”Pendolino” kuljetti sellun naapuriin UPM Rauman paperitehtaalle. Insinöörien unelmaksikin luonnehdittu tehdas otti käyttöön Rauman mallin. Avainsanoja henkilöstön valinnassa olivat oma-aloitteisuus, joustavuus, yhteistyötaidot ja monitaitoisuus. Valinnanvaraa työnantajalla oli, sillä hakijoita oli 7500. Valituksi tulleiden 184 henkilön keski-ikä oli 32 vuotta. Yksi tiukan seulan läpi valituista oli Rami Salminen. – Viimeistään haastattelussa kävi selväksi, että täällä aloitettaisiin moniosaamista edellyttämällä tiimityöllä. Se oli silloin uutta eikä sellaista ollut käytössä samassa mitassa muualla, Salminen kertoo. Teknikoksi valmistunut Salminen ei ollut koskaan käynyt sellutehtaalla, mutta tunsi sitäkin paremmin sähköautomaatiota ja tietoliikennettä. 25 vuodessa ovat tulleet tutuksi massatehdas ja puunkäsittely. nykyisin Metsä Fibrellä omaa tuotantohenkilöstöä on 123, joista 103 on työntekijöitä, loput toimihenkilöitä. Kunnossapitokumppani Botnia Mill Servicellä ja muilla palvelutoimittajilla henkilöstöä on yhteensä noin 80. Toimenkuvat ovat alkuvuosista edelleen laajentuneet. – Toisaalta mielenkiintoista on juuri se, että työnkuva on laaja, Rami Salminen näkee. Tänään Salminen kulkee kentällä tavanomaisen kierroksensa ja tarkkailee laitteiden toimivuutta. Askeleita kertyy helposti 10 000. Niitä kertyy Salmisella myös vapaa-aikana. 15 vuotta sitten alkaneen kuntoiluinnostuksen jälkeen hän on ylittänyt maratonin maaliviivan 27 kertaa ja tukun muita matkoja – myös työporukalla. Työhaastattelussa nähtiin Salmisen sopivuus työhönsä. Se motivoi häntä edelleen olemaan luottamuksen arvoinen. – Sitä haastaa itseään ja taistelee ikää ja aikaa vastaan. On pakko kuntoilla, se helpottaa vuorotyön tekemistä. Motivaatiota ainakin on pitää itsensä terveenä työuran loppuun asti. Töihin Salminen sanoo edelleen tulevansa tyytyväisenä. Yksi syy siihen on työturvallisuuden huima parantuminen. – Ajatellaan vaikka turvakenkiä. Alkuun ne ei olleet pakolliset, ja niistä maksettiin omakustannehinta. Nyt kypärät ja muut suojaimet ovat arkipäivää. Huomiovaatteiden suhteen on tultu ihan eri planeetalle. Rami Salmisen kanssa alusta saakka ja samassa vuorossa on ollut Pasi Heinonen. He molemmat voivat toimia vuoronsa etumiehenä, jonka rooli tuli käyttöön uuden toimintamallin yhteydessä kolmisen vuotta sitten. Etumies huolehtii osastonsa ajobalanssista ja on tarvittaessa yhteydessä päivystäjään tilanteen ratkaisuista ja tarvittavasta resurssoinnista. Toimintamalli otettiin Metsä Fibrellä ensimmäisenä käyttöön Raumalla. Vuorot toimivat ongelmatilanteissa itseohjautuvasti ja muulloin kuin päivävuorossa ilman vuoroesimiestä. Tuotannon toimintamalli on laajentunut myös yhtiön muille sellutehtaille. Pasi Heinosen mukaan malli on saatu toimivaksi. – Kun porukalta kysyttiin kiinnostusta etumiehen tehtäviin, lähdin kokeilemaan, koska sittenhän näkisin itse, mitä se on. Olin silloin massaosaston varaluottamusmies, sanoo Heinonen, joka on myös Rauman ammattiosasto 8:n puheenjohtaja. – Vaikka vastuu on yhdellä etumiehellä kerrallaan, homma toimii niinkin, että toiselta saa ajatusapua. Kukin etumies toimii vuorolleen sopivalla ja luontevalla tavalla. Siitä ei kannata tehdä liian jäykkää tai stressaavaa, Heinonen sanoo. Rauman sellutehdas tuottaa 650 000 tonnia havusellua vuodessa. Sivutuotteena syntyy biokemikaaleja ja bioenergiaa. Teknisesti tehdas on Metsä Fibren mukaan hyvässä kunnossa. Investointeja on tehty säännöllisesti. Vuonna 2007 valkaisuprosessi muutettiin ECF-valkaisuksi. Vuonna 2015 investoitiin hajukaasujen käsittelyyn ja keräilyyn. – Mitä olen uudemmilla sellutehtailla käynyt, niissä on tekniikka kehittynyt ja onhan tämä niihin verrattuna vanhus. Laatua täällä edelleen tehdään, Rami Salminen vakuuttaa. Metsä Group rakentaa Raumalle sellutehtaan viereen maailman moderneinta sahaa. Kun kuljettimet alkavat tuoda sahalta haketta sellulle, tehtaat toimivat ilman fossiilisia polttoaineita. – Saha on lottovoitto tälle tehtaalle ja paikkakunnalle. Mehän toimitaan tässä symbioosissa sitten, kun saha valmistuu. Kyllä se varmistaa tulevaisuutta. Itsellä ainakin on toiveena, että tästä työstä vielä eläkkeelle pääsisin, Salminen pohtii. ? Aikansa legenda Sellutehdasinvestointi loi Rauman mallin, jossa tekeminen perustui alusta lähtien tiimeihin ja moniosaamiseen. »laatua täällä tehdään edelleen.» teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuva? Marko Seppälä Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 5.5.2021 13.51.44 5.5.2021 13.51.44
PaPeriliit to?10 / 2020?17 Etumiehenä vuorotellen. Pasi Heinonen ja Rami Salminen ovat luoneet ammattitaitonsa samalla työpaikalla sellutehtaan käynnistymisestä lähtien. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 5.5.2021 13.51.45 5.5.2021 13.51.45
18?PaPeriliit to?04 / 2021 Liike on lääke T ammikuussa 2014 Petri Matula heräsi Kymenlaakson keskussairaalan heräämössä. Takana oli kuuden tunnin selkäleikkaus, jossa oli leikattu kolme massiivista välilevytyrää. Ne painoivat Matulan jalkoja ja uhkasivat hänen kävelykykyään. Nyt Matulalle ja hänen selälleen kuuluu hyvää, vaikka selkä ei täysin priima olekaan. Liikettä Matula ammentaa frisbeegolfista, jota hän pelaa tavoitteellisesti. Viime vuonna askelia kertyi kaikkiaan viisi ja puoli miljoonaa. Lajiin kuuluvissa voimakkaissa heitoissa, erityisesti rystypuolen heitoissa, hän joutuu kuitenkin hieman varomaan selän kiertoliikettä. Matulan työhön Kotkamillsin voimalaitoksella kuuluu sekä istumista että monipuolista liikkumista kentällä. – Kenttätyö on yleensä tosi mukavaa. Ei kuitenkaan aina: jos selkä vihoittelee, kuivuneen lipeän ja karstoittuneiden rännien hakkaaminen vain pahentavat tilannetta. Voimalaitoksella on kolme vakanssia, joista yksi on pelkkää voimalaitoksen ajamista ilman kenttävuoroa. Tässä vakanssissa Matula ei ole vielä työskennellyt. – Se kyllä vähän pelottaa, sillä 12 tuntia istumista on selälle myrkkyä. Pääseehän sitä toki valvomossakin liikuskelemaan. Paperiliitto-lehti kertoi Matulan selkäongelmista ja töihinpaluusta vuonna 2015, kun leikkauksesta oli kulunut runsas vuosi. Sen jälkeen on tapahtunut seuraavaa: Matulan selkä ei kestänyt työtä paperikoneella, sillä konttailu koneen alla oli liikaa. Tuon tuosta hän joutui jäämään sairauslomille. Kun häntä ei pyynnöistä huolimatta suostuttu siirtämään toisiin tehtäviin, hän marssi työterveyslääkärin puheille ja pyysi pääsyä uudelleenkoulutettavaksi. Se onnistui. Matula opiskeli energiatekniikan insinööriksi ja työllistyi jo opintojen aikana Kotkamillsin voimalaitokselle. – Se, että minut haluttiin pitää koneella ongelmistani huolimatta, oli ihan naurettavaa. Sellainen joustamattomuus ei tuntunut hyvältä. Onneksi tajusin itse hakea apua muualta, Matula sanoo. Matula saa tehdä selällään periaatteessa mitä vain, omien tuntemusten rajoissa tietysti. – Aiempaan verrattuna selkäkivut menevät ohi nopeasti: ennen leikkausta jos jalka vähän lipsahti, kävellä töpöttelin sen jälkeen kaksi viikkoa. Nyt kipu ja jäykkyys ovat ohi päivässä. Painavien taakkojen edessä Matula miettii tarkkaan, kannattaako urotyöhön ryhtyä. Mitään 30 kiloa painavampaa hän ei saa nostaa. – Nuorimmaiseni, 7-vuotiaat kaksoset, alkavat hekin olla jo sellaisissa painoluokissa, että joudun vähän varomaan. matula pyrkii huoltamaan selkäänsä viikoittain erilaisilla jumppaliikkeillä, jotka ylläpitävät notkeutta ja tuovat voimaa selän isoihin lihaksiin ja pieniin tukilihaksiin. – Minun on pakko venytellä selkää ja jalkoja, muuten muutun jäykäksi kuin rautakanki. Teen kotona myös vatsalihasliikkeitä, lankkuja ja punnerruksia. Tukilihaksia vahvistan pienillä pyöritysliikkeillä. Fakta on se, että ikää tulee koko ajan lisää eikä lihaskunto ainakaan parane. Kyllä se ajatus tuolla takaraivossa koko ajan takoo. Petri Matulan selkä leikattiin runsas seitsemän vuotta sitten. Selän hyvinvointia ylläpitää liike töissä ja vapaalla. teksti ? Tiina Suomalainen ?kuvat? Jukka Koskinen Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 4.5.2021 16.32.06 4.5.2021 16.32.06
Petri Matula jumppaa ja vahvistaa lihaksiaan säännöllisesti, jotta selkä pysyisi kunnossa. PaPeriliit to?04 / 2021?19 Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 4.5.2021 16.32.08 4.5.2021 16.32.08
20?PaPeriliit to?04 / 2021 Jääkiekon pelaamisen Matula on suosiolla jättänyt, sillä hän ei halua ottaa turhia riskejä. Selkävamma on opettanut Matulalle oman kropan kuuntelemista. Hän kuvailee olleensa aiemmin jääräpää, joka veti hammasta purren urakat loppuun. Tällä asenteella tuli rakennettua muun muassa kolme omakotitaloa. – Kyllä minä vieläkin pystyisin talon rakentamaan, mutta tekisin sen ajan kanssa enkä yrittäisi saada sitä väkisin valmiiksi. Ilman selkävammaa en varmasti vieläkään osaisi olla itselleni armollisempi. Konkreettinen esimerkki oman kropan kuuntelemisesta on myös tämä: Kerran fysioterapeutti ohjeisti Matulaa korjaamaan ryhdin suoraksi. Matulan ryhti on hyvä, mutta ei ihan suora. Kun Matula teki työtä käskettyä, selkä kipeytyi. – Siinä huomasi, että oma luonnollinen ryhti on paras. Kyllä se kroppa kertoo. Sen ehdoilla mennään Unohda tiukka ryhti, vaali rentoutta Petri Matula koki, että luonnollisen ryhdin ojentaminen täysin suoraksi ei toimi, vaan selkä kipeytyi. Tämä on yksi niistä viesteistä, jonka myös fysioterapeutti Riikka Holopainen haluaa saada läpi. Holopainen valmistelee selkäkivun biospykososiaalista hoitoa käsittelevää väitöskirjaa ja romuttaa liudan selkäkivun ehkäisyyn ja hoitoon liittyviä käsityksiä. 1. Hyvä ryhti on rento – Vuosikausia olemme ajatelleet, että hyvä ryhti on kuin sotilaalla – luotisuora ja symmetrinen, vatsa sisään vedettynä. Uuden tutkimustiedon valossa tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Hyviä ryhtejä voi olla monenlaisia, ja esimerkiksi notkoselkäisissä on yhtä lailla selkäkipuisia kuin -kivuttomia, Holopainen sanoo. Holopaisen mukaan hyvän ryhdin ihanne elää edelleen vahvana, myös fysioterapeuttien joukossa. Huonon ryhdin ja kipujen välillä nähdään herkästi yhteys, vaikka tutkimustulokset eivät tällaista yhteyttä vahvista. – Jos pitäisi kuvailla hyvä ryhti, se on sellainen, jossa on mukava olla ja jossa asiat hoituvat. 2. Saa röhnöttää Tikkusuorassa istuminen ja keskivartalon jatkuvasti tiukkana pitäminen, jos ne eivät ole itselle luonnollisia asentoja, eivät edistä selän hyvinvointia. Valvomossa on siis sallittua nostaa jalat pöydälle ja nojautua rennosti taaksepäin, jos se tuntuu hyvältä. Hyvä työergonomia on toki ehdoton plussa, mutta liike ja vaihtelu ovat vielä tärkeämpiä. Holopainen kannustaakin kokeilemaan luovasti erilaisia tapoja istua. – Istumisesta aiheutuu kyllä terveyshaittoja, mutta ongelmana ei useimmiten ole niinkään se, missä asennossa istuu vaan Petri Matula on huomannut, että luonnollinen ryhti on selän kannalta paras. Uudet ohjeet selän hoidosta vahvistavat käsityksen. Niiden mukaan tuolilla voi myös röhnöttää ja tavaroita voi nostaa selkä taipuneena. Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 4.5.2021 16.32.08 4.5.2021 16.32.08