03/24 P a p e r i l i i t t o Tes-neuvottelut Sovittuna suurin osa. suurin osa. Työsuojelu Henkinen kuormitus noussut huolenaiheeksi. noussut huolenaiheeksi. Liiton Mestaruudet Salibandy-, keilailuja frisbeegolfkisat ratkottu. Oikeudenmukaisuus ja kunnioitus ovat tärkeitä paperiliittolaisille. Rami-Pekka Rissanen on kiitollinen tuesta, jota on saanut aloittaessaan työuraansa. Oikeudenmukaisuus ja kunnioitus ovat tärkeitä Hyvät asiat Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 24.5.2024 13.03.24 24.5.2024 13.03.24
HYVIN PAISTAA ! ENSI N TYÖ, SITTEN SUVI Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 23.5.2024 13.19.51 23.5.2024 13.19.51
P a p e r i l i i t t o 3 / 2 2 4 3 1 . 5 . 2 2 4 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a ääntäsi tai muut päättävät puolestasi. Euroopan parlamentin tiedotuskampanja muistuttaa, että äänestämällä EU-vaaleissa pääset mukaan päättämään siitä, mihin Euroopan unioni keskittyy seuraavien viiden vuoden aikana. Mitä useammat äänestävät, sitä vahvempi demokratia meillä on. Tiedotuskampanjan Käytä ääntäsi -dokumentissa eri EU-maiden seniorikansalaiset kertovat asiallisen koskettavasti nuorille, kuinka he tavoittelivat demokratiaa ja taistelivat sen puolesta. EU-vaalien yhtenä tehtävänä on säilyttää demokratia, vahvistaa sitä ja siirtää se tuleville sukupolville. Ehdokasvalinnassa kannattaa avata silmät sille, että EU-vaaleissa vaikutetaan myös tulevaisuuden työelämäpäätöksiin ja työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseen. Suomessa EU-vaalipäivä on 9. kesäkuuta ja ennakkoäänestysaika 29.5.–4.6. #käytäääntäsi #vahvintaonyhteistyö. • Nyt tai ei koskaan 04 Jumia tes-loppusuoralla. 06 Lakko-oikeutta rajoittavat lait astuivat voimaan. 07 Kaskisiin ei tulekaan taivekartonkitehdasta. 08 Jumppa taukohuoneessa kuuluu Juuso Salon rutiineihin. 09 Ministeriö teki satojen miljoonien munauksen, mutta ketä kiinnostaa. 26 Minun porukkani. Bongin kerho juo yhä olutta, vaikka tehdas meni jo. 28 Jari Pimperi oli suunnittelemassa omaa työpaikkaansa. 30 Frisbeekisassa hole in one: kiekko koriin ?? metrin päästä. 32 Salibandymestaruus Valkeakoskelle. 33 Jäsenrekisteri tiedottaa. 34 Työttömyyskassa tiedottaa. 35 Ville Rosenqvist pääsi oppisopimuskoulutukseen Porin Corexille. 36 Sanaristikko ratkottavaksi. 36 Ihan tavallisena päivänä: Renkaat on kyllä vaihdettava itse. 38 Työpari: Ystävyys syntyi töissä. 39 Kolumni: Brittien surkea hallitus. 42 Vaikeat asiat on pystyttävä ratkaisemaan yhdessä. 18 Erilaisia suojaimia on tarjolla, mutta henkisen kuormituksen vähentämiseen ei tehtaassa Joni Oreniuksen mukaan panosteta. 22 Metsä Board hylkäsi suunnitelman Kaskisten uudesta tehtaasta. Sen sijaan yhtiö investoi esimerkiksi Kyröskoskelle. 40 Käsityönopettajan kehut koulussa käänsivät Jari Lönnqvistin elämää hyvään suuntaan. 21-vuotiaana hän kohtasi lottovoiton. 66. vuosikerta Julkaisija · Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? · Päätoimittaja Eija Valkonen · Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela · Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? · Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki · Puhelin 010 289 7700 · Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? · Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? · Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 · Paino PunaMusta · Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi HYVIN PAISTAA ! ENSI N TYÖ, SITTEN SUVI Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 23.5.2024 14.05.46 23.5.2024 14.05.46
4?PaPeriliit to?03 / 2024 3 / k u o r i m o PaPeriliiton yrityskohtaisissa tes-neuvotteluissa on edetty sopimuksiin lähes aikataulun mukaan. Toukokuun viimeisen viikon lähestyessä Paperiliitto neuvotteli tiuhaan UPM:n liiketoimintojen kanssa. Paperiliiton tavoitteena oli saada liiton hallituksen toukokuun kokoukseen käsiteltäviksi neuvottelutuloksia myös UPM:n liiketoimintojen kanssa. Tuloksiin ei tihennetystä neuvottelurupeamasta huolimatta edetty ajoissa. Jatkoa ajatellen liiton hallitus teki päätöksen antaa tes-neuvottelukunnalle valtuudet tarvittaessa keskeyttää neuvottelut Paperiliiton ja UPM:n liiketoimintojen välillä ja päättää mahdollisten työtaistelutoimien aloittamisesta. Neuvottelut Paperiliiton ja UPM:n liiketoimintojen välillä olivat yhä käynnissä lehden mennessä painoon perjantaina 24. toukokuuta. Palkantarkistuksia laajempina Paperiliitto on huhti-toukokuun aikana neuvottelut UPM:n liiketoimintojen kanssa työehtosopimuksista kokonaisuudessaan, ei pelkästään palkantarkistuksista. Paperiliiton ja UPM:n liiketoimintojen keväällä 2022 hyväksymä työehtosopimus tehtiin valtakunnansovittelijan sovintoesityksen pohjalta. Sen mukaan kahden ensimmäisen sopimusvuoden jälkeen neuvotellaan palkoista, mutta Paperiliitto ei edennyt tavoitteensa mukaisesti Loppusuora neuvotteluissa Paperiliitto oli hyväksynyt uudet työehdot oli noin 80 prosentille jäsenistä lehden mennessä painoon. UPM:n kanssa neuvottelut jatkuivat. palkantarkistuksissa, koska UPM:llä oli laajempia tavoitteita kuin pelkät korotukset. Suurin osa sovittu aikataulussa Toukokuun viimeiseen viikkoon mennessä Paperiliitto on hyväksynyt uudet työehdot noin 80 prosentille jäsenistä. – Sopimuskaudet ovat pääosin kahdelle vuodelle ja eri yritysten palkankorotukset ovat linjassa keskenään, kertoo vastaava sopimusasiantuntija Markku Häyrynen. »Sopimuskaudet päättyvät Tähän asti sovituissa sopimuksissa tammi-kesäkuussa 2026.» teksti ?Eeva Eloranta-Jokela Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 24.5.2024 13.36.46 24.5.2024 13.36.46
PaPeriliit to?03 / 2024?5 3 / k u o r i m o Loppusuora neuvotteluissa reiMa kaNGas reiMa kaNGas Paperiliiton toimiston tes-neuvottelijat koolla. Petri Vanhala (vas.), Janne Sirviö, Markku Häyrynen, Jyri Peltola ja Juha Koivisto, heidän takanaan Juhani Siira. UUSi EU-parlamentti valitaan kesäkuussa. Suomessa ennakkoäänestysaika on 29.5.–4.6. ja vaalipäivä on sunnuntaina 9. kesäkuuta. EU-vaaleissa Euroopan unionin asukkaat valitsevat mepit Euroopan parlamenttiin. Suomesta valitaan 15 meppiä. Vaalit pidetään kaikissa 27 EU-maassa eri viikonpäivinä 6.–9. kesäkuuta. Miksi on tärkeää äänestää? Äänestäjät valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit. Mepit tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat jokaisen arkeen. Päätökset vaikuttavat esimerkiksi työpaikkoihin, terveydenhuoltoon ja ympäristöön. Jokaisella äänellä on merkitystä. Työntekijöiden oikeuksien puolesta Tulevissa vaaleissa vaikutetaan myös tulevaisuuden työelämäpäätöksiin. SAK:n keskeisenä tavoitteena on, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteita ovat lisäksi EU:n arvojen, demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien ja yhdenvertaisen kohtelun turvaaminen sekä panostus köyhyyden vähentämiseen. Tärkeää on myös, että EU mahdollistaa tulevaisuusinvestoinnit ja että ilmastopolitiikassa edellytetään oikeudenmukaista siirtymää. Yritystoiminnassa on kunnioitettava ihmisoikeuksia. Perusteluja näihin tavoitteisiin näet tarkemmin tutustumalla SAK:n EU-vaalitavoitteisiin osoitteessa sak. ? /europarlamenttivaalit-2024. Ääniä demokratialle EU-parlamentti on koonnut laajan vaalisivuston äänestäjien aktivoimiseksi. Vaalien tiedotuskampanjaan kuuluva video ”Demokratia on kallisarvoinen lahja edellisiltä sukupolvilta” oli toukokuun puoliväliin mennessä kerännyt yli 190 miljoonaa katsomista eri kanavissa. Video muistuttaa, ettei demokratia ole itsestäänselvyys eikä ole kauaakaan siitä, kun miljoonat eurooppalaiset eivät voineet äänestää tai edes ilmaista mielipidettään vapaasti. Käytä ääntäsi -vaalisivusto on osoitteessa elections.europa. eu/? /.?• EU-vaaleista suuntaa hyvälle työelämälle Äänestämällä EU-vaaleissa pääset mukaan päättämään siitä, mihin Euroopan unioni keskittyy seuraavien viiden vuoden aikana. Paperiliiton hallitus hyväksyi toukokuun kokouksessaan Tervakoski Oy:n ja MM-Kotkamillsin neuvottelutulokset uusiksi työehtosopimuksiksi. Viime Paperiliitto-lehden painoon menon jälkeen liiton hallitus hyväksyi uudet työehtosopimukset Billerud Finlandin, Jujo Thermalin, Valmet Kauttuan, Nouryon Finlandin ja Nouryon Chemicals Finlandin työntekijöille. Sopimuskaudet päättyvät tähän mennessä hyväksytyissä sopimuksissa tammi-kesäkuussa 2026.?• EU-parlamenttivaaleilla on väliä. Vaaleissa vaikutetaan myös tulevaisuuden työelämäpäätöksiin. Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 24.5.2024 13.36.46 24.5.2024 13.36.46
3 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?03 / 2024 Muun muassa työehtosopimuslakia, työriitojen sovittelusta annettua lakia ja työsopimuslakia koskevat muutokset heikentävät perustuslain 13 §:ssä turvattua ammatillista yhdistymisvapautta merkittävästi. Työtaisteluoikeuden rajoitukset ovat pitkälti elinkeinoelämän ja työnantajaliittojen pitkäaikaisten tavoitteiden mukaisia, ja ne vaikuttavat työntekijäliittojen mahdollisuuksiin puolustaa jäsentensä työehtoja työehtosopimuksista neuvoteltaessa. Rajoitusten työllisyysvaikutuksen on arvioitu olevan suurimmillaankin joitakin satoja henkilötyövuosia. Tukilakkoilulle rajoituksia Ay-liikkeen jäsenten tuleviin työehtoihin vaikuttavat merkittävimmin myötätuntotyötaisteluihin eli tukilakkoihin tulleet rajoitukset sekä lakkosakkojen korotukset. Tukilakkoihin kohdistuvien rajoitusten tarkoituksena on vastata työnantajapuolen kasvaneeseen huoleen ay-liikkeen tuesta yli liittorajojen työehtoheikennyksiä vastustettaessa. Tukilakkoon ei voi vastaisuudessa ryhtyä, ellei lakosta ole ilmoitettu seitsemän päivän ilmoitusaikaa noudattaen valtakunnansovittelijalle sekä asianomaisille työnantajille. Ennakkoilmoitusvelvollisuus tarkoittaa, että työnantaja voi saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi jo ennen tukilakon aloittamista. Tukilakkojen järjestämiseen liittyvät taloudelliset riskit kasvavat, kun sallittujen ja kiellettyjen tukilakkojen rajanveto muuttuu uuden lainsäädännön vuoksi varsin tulkinnanvaraiseksi ja kun samalla tukilakkojakin koskevia lakkosakkoja korotetaan maksimissaan 150 000 euroon. Huomionarvoista on, että hyvityssakkojen korotus ei koske työnantajia, jos ne rikkovat työehtosopimuksen noudattamiseen liittyviä velvoitteitaan. Poliittisen lakon raja 24 tuntiin Poliittisten työtaisteluiden kesto rajoitetaan 24 tuntiin. Rajoitus koskee myös sellaisia poliittisluontoisia lakkoja, joilla pyritään edistämään ja puolustamaan työntekijöiden taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Rajoitukset on säädetty siitä huolimatta, että Kansainvälinen työjärjestö ILO on valvontakäytännössään katsonut, että ammattijärjestöillä tulisi aina olla mahdollisuus ilmaista tyytymättömyyttään kysymyksissä, joilla on vaikutusta jäsenistön taloudellisiin ja sosiaalisiin etuihin.?•?Juha koivisto Maan hallituksen kärkihanke, työntekijöiden lakko-oikeuden rajoittaminen, tuli lainsäädäntönä voimaan 18. toukokuuta. Lakkolait tulivat voimaan reima kangas Paperiliittolaisia osallistui 1.2. mielenilmaisuun hallituksen työelämäheikennyksiä vastaan. Uusi työrauhalainsäädäntö tuli yllättäen voimaan jo toukokuussa. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 24.5.2024 12.23.15 24.5.2024 12.23.15
3 / k u o r i m o PaPeriliit to?03 / 2024?7 METSÄ Board tiedotti maaliskuun lopulla, että Kaskisten taivekartonkitehtaan esisuunnitelma on valmistunut mutta investointia ei toteuteta. Päätös oli iso pettymys Kaskisille ja ympäröivälle Suupohjan seutukunnalle. – Harmistus oli käsinkosketeltava. Vastaavia puheita ei ole ennen pyörretty. Uusi tehdas olisi ollut iso työllistäjä, toteaa työntekijöitä edustava Reino Sahakangas. Hän toimii Kaskisissa Metsä Boardin BCTMP-tehtaan pääluottamushenkilönä. Pettymys nosti osalle työntekijöistä pintaan tunnot 15 vuoden takaa, kun silloinen Metsä Botnia sulki Kaskisista sellutehtaansa. Tällä kertaa Metsä Board ilmoitti Kaskisten uuden taivekartonkitehtaan sijaan investoivansa Kyrön ja Simpeleen tehtaille. Sitä kautta Sahakangas uskoo jatkuvuuteen myös Kaskisissa. – Kyrön kartonkikoneet käyttävät tuota meidän massaa. Porukalle olen järkeillyt, että hierrettä tarvitaan siellä, missä tehdään lisää kartonkia. Toivon, että tehty iso selvitys poikisi jotain myöhemmin, Sahakangas toteaa. Yhtiö kertoi luopuneensa uuden tehtaan rakentamisesta, koska investoinnin kokonaiskustannus nousi alkuperäistä arviota merkittävästi korkeammaksi. Asetetut tavoitteet takaisinmaksuajasta ja sijoitetun pääoman tuotosta eivät olisi täyttyneet. Esisuunnittelu käynnistyi syyskuussa 2022. Metsä Boardin uusista investointisuunnitelmista kerrotaan lisää sivuilla 22–25.?• Kaasuräjähdyksestä pitkä tuotantokatkos Kemiin METSÄ Fibre kävi koko Kemin biotuotehdasta koskevat muutosneuvottelut lomautuksista. Tehtaan haihduttamolla tapahtui 21. maaliskuuta kaasuräjähdys, jonka aiheuttaman tuotantokatkoksen arvioidaan kestävän kesäkuun loppupuolelle. Tehtaan tuotanto alkaa, kun korjaustyöt ovat valmiit ja tehtaan turvalliset toimintaedellytykset on varmistettu. Kaasuräjähdys tapahtui biotuotetehtaan haihduttamolla hitsaustöiden yhteydessä. Tilanteessa kolme henkilöä altistui lievästi rikkivedylle. He palasivat töihin terveystarkastuksen jälkeen Tuotantokatkos johti myös samassa integraatissa toimivan Metsä Boardin kartonkitehtaan tuotannon pysähtymiseen. Huhti-toukokuun vaihteesta alkaen kartonkitehdas on pyörinyt Metsä Groupin muilta tehtailta tulevan sellun varassa. Vaikka Kemin biotuotetehdas on pysähdyksissä, sen voimalaitos pystyy tuottamaan kartonkitehtaan tarvitseman energian.?• Nopeat ehtivät vielä vuorotteluvapaalle LAKIMuuTOS vuorotteluvapaan lakkauttamisesta tulee voimaan 1. elokuuta. Vuorotteluvapaalle voi vielä päästä, jos vapaan aloittaa viimeistään heinäkuun lopussa. Vuorottelusopimus on toimitettava työja elinkeinotoimistolle ja vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivän on oltava viimeistään 31. heinäkuuta. Vuorotteluvapaalle voi jäädä korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän henkilön. Vuorotteluvapaan ajalta ei saa palkkaa, vaan vuorottelukorvausta. Sen suuruus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon hakijalla olisi oikeus työttömänä ollessa. Lisätietoja löydät TYJ:n sivuilta www.tyj.? .?• Kaskisiin ei tule taivekartonkitehdasta Walki Groupin myynti varmistui JAPAnIn johtava metsäja paperipakkauskonserni Oji Holdings Corporation kertoi huhtikuun lopulla saaneensa päätökseen Walki Groupin oston. Myyjä on yhdysvaltalaisen pääomasijoitusyhtiön One Equity Partnersin hallinnoimat rahastot. Kauppa julkistettiin lokakuussa. Yrityskaupalla Oji yhdistää pakkausliiketoimintaansa Walkin jalostusteknologian. Suomessa Walkin tehtaat toimivat Pietarsaaressa ja Valkeakoskella.?• SuOMEn metsäteollisuus oli vuonna 2023 monenlaisessa puristuksessa. Tuotteiden kysyntä oli kotimaassa ja ulkomailla heikkoa, maan talous taantumassa, toimet in? aation hillitsemiseksi jatkuivat. Venäjän puuntuonnin loppuminen kiristi metsäyhtiöiden kilpailua kotimaisesta puusta ja vaikutti mm. Stora Enson päätökseen sulkea Sunilan sellutehdas. Mitä alan ja Paperiliiton toiminnassa tarkemmin viime vuonna tapahtui, on luettavissa Paperiliiton vuosikertomuksessa 2023. Vuosikertomus sisältää monipuolisen katsauksen liiton edunvalvontaan ja järjestötoimintaan. Liittovaltuusto hyväksyi liiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen toukokuun kokouksessaan. Vuosikertomus 2023 on ladattavissa pdf-tiedostona Paperiliiton nettisivuilta osoitteesta paperiliitto.? kohdasta Tiedotus> Medialle> Liiton julkaisut.?• Paperiliiton vuosi kansissa kannen kuva: mikko vÄhÄniittY metsÄ grouP Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 24.5.2024 12.23.16 24.5.2024 12.23.16
8 / 3 / k u o r i m o työ antaa periksi, Juuso Salo livahtaa taukohuoneeseen jumppaamaan. Liikkuvuusharjoittelu kuuluu Stora Enson Tainionkosken tehtaalla paperikoneella työskentelevän Salon työrutiineihin. – Tavoitteena on tehdä liikkuvuusharjoittelu jokaisessa työvuorossa. Aina en tietenkään ehdi. Salo on ladannut kännykälleen GOWOD-sovelluksen, josta voi valita ?, ?? tai ?? minuutin harjoitteen. Niihin kuuluu putkirullausta, hierontaa tennispallolla sekä staattisia ja dynaamisia venytyksiä. Työpaikalta löytyy tarvittavat välineet: Rullien ja pallojen lisäksi taukotilassa on muun muassa jumppamattoja ja kuminauhoja. Valvomoissa on jumppakeppejä. Padelia ja cross? tiä harrastava Salo venyttelee myös vapaa-ajallaan, mutta työpaikan taukoliikunta on hyvä lisä. – Haluan ylläpitää liikkuvuuttani. Turvakengissä nilkat ja pohkeet menevät jumiin ja istuessa alkavat jumittaa lantio, lonkan koukistajat ja alaselkä. istuminen tekee kropalle hallaa. Se kuormittaa niska-hartia seutua ja alaselkää ja heikentää jalkojen verenkiertoa. Valvomotyöskentelyssä pienikin liikkuminen, kuten seisomaan nouseminen, auttaisi. – Istumista pitäisi tauottaa puolen tunnin välein. Seisomaan nouseminen voisi olla luontevaa vaikka silloin, kun pitää katsoa ylhäällä olevaa näyttöä, pohtii tutkija Päivi Kolu UKK-instituutista. Monien työpaikkojen valvomoissa on tarjolla liikuntavälineitä kuten keppejä ja kahvakuulia. Kolu vinkkaa, että kepin avulla tehtävä kyykky on mitä parhain täsmäliike, koska se suoristaa istumisesta lysyyn menneen ryhdin ja laittaa veren kiertämään jaloissa. Usein jumppavälineet jäävät kuitenkin nurkkaan pölyttymään. – Totuus on, että me ihmiset olemme laiskoja. Työnantaja voisi innostaa taukojumppaan tai hyötyliikuntaan, kuten portaiden kävelyyn työpaikalla tai työmatkapyöräilyyn, erilaisilla haasteilla, joista voisi saada vaikka pienen palkinnon. Miten Juuso Salo onnistui rutiinin luomisessa? – Rutiini syntyy siitä, että tekee, vaikka ei tekisi mieli. Kun tuloksia alkaa näkyä, se kannustaa jatkamaan. Työ koneella on fyysistä, sanoo Salo. Kiireisenä päivänä taukojumppa rentouttaa, ja esimerkiksi yövuoroissa se lisää vireyttä. • Juuso Salo on tehnyt taukojumpasta itselleen rutiinin. Hänestä kannattaisi ottaa mallia, sillä rullailu ja venyttely lisäävät liikkuvuutta, virkistävät ja rentouttavat. Lisää työpaikkaliikuntaa »Kun tuloksia alkaa näkyä, se kannustaa.» Juuso Salo pyrkii tekemään liikkuvuusharjoituksen jokaisessa työvuorossa. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 22.5.2024 9.02.01 22.5.2024 9.02.01
/ 9 3 / k u o r i m o Juuso Salo on tehnyt taukojumpasta itselleen rutiinin. Hänestä kannattaisi ottaa mallia, sillä rullailu ja venyttely lisäävät liikkuvuutta, virkistävät ja rentouttavat. V edustajien jatkuvasti tuskaillessa kansan laiskuutta ja tuhlaavaisuutta, aloin miettimään, että miten ministeriö itse on onnistunut taloudenpidossaan. Ei se aina ole ihan nappiin mennyt. Voisi jopa väittää, että tuhlailusta puhuttaessa ministeriölle ei pitäisi antaa hoidettavaksi edes sitä nakkikioskia. Vuoden 2023 lopulla uutisoitiin (HS Visio 12.10.), että Suomen valtio oli laskenut liikkeelle koronapandemian aikana miljardeja euroja pitkäaikaista lainaa. Veronmaksajien onneksi lainojen korot olivat historiallisen matalalla ja esimerkiksi tammikuussa 2021 otetun kymmenvuotisen lainan korko oli negatiivinen. Kuten lehtijutussa todettiin, sijoittajat siis maksoivat Suomelle siitä, että saivat lainata meille rahaa. Vähän kuin sähköyhtiö maksaisi kuluttajille saunan lämmittämisestä lauantai-iltana. Ei sitä riemua kuitenkaan kauaa kestänyt. Valtiovarainministeriö oli näet antanut Valtiokonttorille ohjeet muuttaa käytännössä nollakorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiin ja korkotason noustessa maailmalla maksettavaksi lankeava korko olikin sitten jo lokakuuhun 2023 mennessä noussut prosenttitolkulla. HS Vision arvion mukaan korkokulut nousivat tämän valtiovarainministeriön neronleimauksen vuoksi satoja miljoonia vuodessa. Siis SATOJA MILJOONIA vuodessa. On hyvä huomata, että tappioiden kokoluokka on vain arvio, koska Valtiokonttori on määrännyt tekemiensä johdannaissopimusten tiedot salaisiksi. Sen päätöksen ymmärrän kyllä hyvin. Itse olen pyrkinyt noudattamaan samaa linjaa omien hölmöilyjeni suhteen. Valtionvarainministeriön tunarien johdolla tehdyissä johdannaissopimuksissa on vielä sekin harmillinen piirre, että niiden vakuudeksi piti tallettaa seitsemän miljardia meidän veronmaksajien työllämme kerryttämää rahaa. Toivottavasti ainakin osa siitä saataisiin takaisin, sille saattaisi nimittäin olla jotakin järkevääkin käyttöä. Kiinnostiko tämä uutinen ketään? Ei tietenkään, sillä sattumoisin samaan aikaan iltapäivälehdet löysivät taas haastateltavaksi elämäntapatyötön Ossin, joka kertoi laiskottelevansa periaatteesta ja nauravansa työssäkäyvälle rahvaalle. Kun tämä poloinen kivitettävä oli kansalle esitelty, ei ketään enää kiinnostanut taivaan tuuliin hukkuneet sadat miljoonat. Näin tämä maailma toimii joka ainoa kerta, kun laiskoja ja tuhlaavaisia opetetaan. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Pomo tuli alakertaan ja kertoi, että tilanne on niin vaikea, että joudutaan aloittamaan yt:t kymmenen tuotannon työntekijän irtisanomisesta. ”Mitä? Juurihan yläkertaan palkattiin kaksi uutta työntekijää,” ihmettelin. ”Hyvä, että huomasit”, pomo tuumi, ”täytyy aloittaa yt:t kahdentoista duunarin irtisanomisesta." »Korkokulut nousivat ministeriön neron leimauksen vuoksi satoja miljoonia vuodessa.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 22.5.2024 9.02.01 22.5.2024 9.02.01
10?PaPeriliit to?03 / 2024 teKSti Mari Schildt KUVat Akseli Muraja, Reima Kangas, Mirjami Liimatainen, Johannes Wiehn Rami-Pekka Rissanen on todella tyytyväinen tyohönsä ja kiitollinen työkavereille, jotka ovat opettaneet talon tavoille. Paperi_10-17.indd 10 Paperi_10-17.indd 10 22.5.2024 13.10.51 22.5.2024 13.10.51
PaPeriliit to?03 / 2024?11 teKSti Mari Schildt KUVat Akseli Muraja, Reima Kangas, Mirjami Liimatainen, Johannes Wiehn Kun arvoja haastetaan, ne kirkastuvat entisestään. Oikeudenmukaisuus ja kunnioitus ovat monelle entistäkin tärkeämpiä periaatteita. Paperiliittolaisilla on painava sanansa sanottavana. Painavat arvot Paperi_10-17.indd 11 Paperi_10-17.indd 11 22.5.2024 13.10.53 22.5.2024 13.10.53
12?PaPeriliit to?03 / 2024 R ami-Pekka Rissanen, 26 Rissanen työskentelee Kuopion Mondi Power? utella pituusleikkurin hoitajana. Hän asuu Kuopiossa omillaan, mutta haaveilee perheen perustamisesta tyttöystävänsä kanssa. Rissanen on kiitollinen isoveljelleen, joka kannusti ja tuki hakemaan prosessiteollisuuteen. Tue nuorta, luot tulevaisuutta Huhtikuussa Rami-Pekka Rissanen allekirjoitti sopimuksen vakituisesta työpaikasta. – Minulla kävi sellainen säkä, että löysin ammatin, josta itse tykkään, hän kertoo. Moni Rissasen ikätoveri on kokenut työn hakemisen hankalana prosessina. – Kokeilemalla se selviää. Kannattaa avoimin mielin lähteä joka hommaan mukaan. Jokaiselle löytyy se oma paikka, mitä sitten haluaakin tehdä isona – eikä tarvitse olla täydellinen, että pääsee töihin, hän painottaa. Prosessiteollisuus ei ollut minkäänlainen itsestäänselvyys Rissasellekaan. Hän ehti jo jättää tietoja viestintätekniikan opinnot kesken, kun lähti kokeilemaan prosessitekniikkaa. Koulun kautta hän pääsi tehtaalle harjoitteluun. – Se sitten nappasikin ihan oikeasti. Nyt en vaihtaisi mihinkään. Vajaan neljän vuoden aikana ei ole tullut vielä kahta samanlaista päivää eteen, hän sanoo. Lapsiin, nuoriin ja nuoriin aikuisiin satsaaminen on panostamista tulevaisuuteen. Rissanen sanoo, että vain siten Suomella on jatkuvuutta. – Siinä tarvitaan kuitenkin vanhempia sukupolvia opettamaan ja ohjastamaan. Olen itse niin kiitollinen työkavereille, että ovat hyvin opettaneet työtehtäviin ja talon tavoille. Kun itsekin pääsen opettamaan, painotan sitä, että käydään vaikka miljoona kertaa samaa asiaa läpi: ei ole häpeä kysyä apua, hän sanoo. Työssä on hyvä puoli myös se, että sen ansiosta Rissasen tulevaisuus on Kuopiossa. – En lähde täältä minnekään. Haaveeni on perustaa tyttökaverini kanssa oma perhe ja oma koti: ylipäätään nauttia elämästä ja elämän pienistä asioista, hän kertoo. Tuleva lapsiluku on vielä arvailujen varassa. – Lasten hankkiminen aloitetaan yhdestä. Katsotaan, miten sitä sitten innostuu, hän nauraa. K ari Friberg, 59 Työskentelee varastomiehenä DS Smith Packaging Finlandilla Nummelassa. Hän asuu kerrostalossa Nummelassa vaimon kanssa. Työmatkat Friberg kulkee joko sähköskuutilla tai kimppakyydillä työkaverin kanssa. Yhdessä maksetaan kallistuneita bensiinikustannuksia. Ostovoima on heikentynyt Viime aikoina Kari Friberg on seurannut huolestuneena maan tilannetta, jossa sosiaalinen oikeudenmukaisuus tuntuu olevan heikoissa kantimissa. Vähävaraisten kohtelu tuottaa paitsi inhimillistä hätää, myös rasittaa yhteiskuntarauhaa. – Asun kerrostaloalueella ja näen, kun ihmiset yrittävät koko »Haaveeni on perustaa tyttökaverini kanssa oma perhe ja oma koti.» Paperi_10-17.indd 12 Paperi_10-17.indd 12 22.5.2024 13.10.53 22.5.2024 13.10.53
PaPeriliit to?03 / 2024?13 kun sitä ei ole, hän miettii. Friberg on laittanut merkille, että viereiseltä betonitehtaalta ei enää juurikaan lähde betonielementtejä. Rakentaminen on pysähtynyt. – Sentään edellisen hallituksen aikaan oli ostovoimaa paremmin. Uskallettiin ottaa velkaa ja ostaa asunto tai auto. Kun ennen maksoit kaupassa satasella, sait kassin täyteen, ja nyt saat vähän kassin pohjalle tavaraa. Kaikki hinnat nousevat, ja se käy aika kovin kiinni pienituloisten lompakkoon. Itsellekään ei jää mitään säästöön. Fribergillä on mielipide siitä, mistä hän aloittaisi tilanteen korjaamisen. – Aloittaisin huipulta, Orposta ja Purrasta. Ensimmäisenä pitäisi saada hallitus sumplittua, hän sanoo. Kari Fribergin mielestä se, miten hallitus kohtelee vähävaraisia, ei ole oikein. ajan löytää halvempaa asuntoa. Kaikesta yritetään säästää. Kun olen keskustellut ihmisten kanssa asiasta, kyllä he sanovat, että eivät pärjää, Friberg sanoo. Hän epäilee, että nykymaailmasta on hukkunut käsitys oikeasta ja väärästä. Hän on painokkaasti sitä mieltä, että vähävaraisten tukien leikkaukset pitää perua. – Tietyssä mielessä harmittaa, kun nuoret ihmiset kulkevat tuolla kaljapussit käsissä ja näyttävät pärjäävän. Me työssäkäyvät saamme aika paljon taistella sen makkaralenkin eteen. Siltikään minun mielestäni vähävaraisten tukiin ei saisi koskea, hän sanoo. Friberg painottaa, että ihmisten ostovoima on kerta kaikkiaan loppumassa. – Sitten ihmetellään, kun ei käytetä rahaa. Ei kai sitä käytetä, Paperi_10-17.indd 13 Paperi_10-17.indd 13 22.5.2024 13.10.54 22.5.2024 13.10.54
14?PaPeriliit to?03 / 2024 E eva Kivistö, 20 Kivistö asuu Kyröskoskella poikaystävän ja kissan kanssa. Hän on laborantti Metsä Board Kyrolla, mutta on päättelemässä opintojaan lisämassa-aseman työtehtäviin. Kivistö käyttää mieluiten Facebookia. Sen kautta hän lukee myös suurimman osan uutisistaan. Tieto on tärkeää oppia tunnistamaan Kännykän Eeva Kivistö sai yhdeksänvuotiaana. Siitä lähtien hän on käyttänyt sujuvasti nettiä ja sosiaalista mediaa. – Olen opetellut medialukutaitoa itse, oikeastaan kantapään kautta. Olen huomannut, että moni on saanut huonoja vaikutEeva Kivistön mielestä medialukutaito on tärkeää, ja sitä pitäisi opettaa enemmän jo koulussa. teita netistä. Siitä olen itse ottanut oppia: Olen päätellyt, että ei kannata aivan kaikkeen luottaa, mitä netissä on, hän sanoo. Sosiaalinen media on Kivistölle tapa pitää yhteyttä ystävien kanssa ja vaihdella viestejä. Somesta hän löytää myös tietoa, ja se on tapa viettää vapaa-aikaa. – Hyvää somessa on se, että sieltä näkee tosi paljon asioita ja uutisia, ja on ehkä enemmän kartalla, mitä maailmalla tapahtuu. Lisäksi se, että pääsee itsekin viestittämään, niin onhan se helpottanut tosi paljon elämää, hän sanoo. Somen kääntöpuoli on hänen mukaansa se, että somessa liikkuu myös paljon väärää tietoa. – Moni saattaa noukkia itselleen sieltä asioita, jotka eivät ole tarpeellisia ja ovat vahingoittavia itselle tai muille, hän sanoo. Paperi_10-17.indd 14 Paperi_10-17.indd 14 22.5.2024 13.10.55 22.5.2024 13.10.55
PaPeriliit to?03 / 2024?15 Miljoonan dollarin kysymys onkin, miten erottaa tieto ja väärä väite toisistaan? – Luen tosi paljon erilaisia uutismedioita. Samasta asiasta usein uutisoidaan monessa välineessä. Asia saattaa olla totta, jos moni eri mediataho siitä ilmoittaa. Se on ainakin yksi tapa varmistaa, että tieto pitää paikkansa, Kivistö sanoo. Somenatiivina hän sanoo, ettei ota itseensä, vaikka somessa tulisi vastaan väitteitä, jotka ovat vastoin omia käsityksiä. Sellaiset hän vain sivuuttaa. – Koulussa medialukutaidosta puhuttiin aika vähän. Lähinnä käsiteltiin vain sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa koulukiusaamista. Minusta sosiaalisesta mediasta, ja varsinkin sen haittavaikutuksista, pitäisi puhua enemmän koulussa, hän sanoo. J arkko Huovinen, 52. Huovinen työskentelee Pankakoski Mill -kartonkitehtaalla jälkikäsittelijänä. Hän asuu Lieksan Pankakoskella vaimonsa ja poikansa kanssa. Perheeseen kuuluu myös ajokoira. Huovinen nauttii keväästä, kun kävelee kymmenen minuutin matkan kotoa työmaalle. Mihin neuvotteleminen on kadonnut? Jarkko Huovinen on tehnyt kartonkia viisi vuotta. Toissa päivänä hän teki työsopimuksen numero 81. Hän sanoo, että tuntee viimeisimmät hallituksen säästöpäätökset nahoissaan. – Minä olen pätkätyöläinen. Minulta otetaan tuhansia euroja vuodessa tukia pois, enkä minä itse mahda sille mitään, hän sanoo. Työkaverit saivat juuri lomalistat. Siitä on kahdeksan vuotta, kun Huovinen oli viimeksi lomalla. – Joku viisas sanoi, että onhan sinulla pieniä työttömyysjaksoja. Sanoin siihen, että joo, istun kotona puhelin kädessä, että milloin tulee lähtö, hän sanoo. Siksi hänen perheessään ei ole kuuteen vuoteen tehty suunnitelmia. Hän ei voisi kuitenkaan lähteä, koska koskaan ei tiedä, miten työt jatkuvat. – Jos jään työttömäksi, olen 19 päivää ilman rahaa. Jos minulla on sopivasti pieniä pätkiä, en saa koskaan työttömyyspäivärahaa, hän sanoo. Muuttaminen ei auta, koska yli 50-vuotiaalle ei ole tarjolla vakituista työtä missään. – Meidänkin kartonkitehtaamme pyörii määräaikaisilla, koska varamiesjärjestelmää ei ole. Jos meitä sijaisia ei olisi reservissä, tehtaat seisoisivat. Nykyhallitus ei tajua, mitä he tekevät pätkätöitä tekeville ihmisille, joita yhteiskunta kuitenkin tarvitsee. Osa-aikaisesta työntekijästä ei tule vakituista sillä, että häneltä otetaan rahat pois, Huovinen sanoo. Ehkä hallitus ei ymmärrä nykyistä työelämää? Vai eikö se vain halua ymmärtää? – Ihmettelen kovasti sitä, että maassa on tilanne, jossa ei neuvotella. En ole elämäni aikana kokenut tuollaista, että määrätään vain, hän miettii. Jos hän saisi toivoa, hän toivoisi vakinaista työpaikkaa, mutta sitä ennen kuitenkin lomaa, vaikka kaksi viikkoa. – Jos niin kävisi, lähtisimme tältä istumalta Lappiin. »Kunpa muistaisi aina olla rehellinen ja kunnioittava toisia ihmisiä kohtaan.» Paperi_10-17.indd 15 Paperi_10-17.indd 15 22.5.2024 13.10.56 22.5.2024 13.10.56
16?PaPeriliit to?03 / 2024 J onna Collanus, 44 Collanus työskentelee vastaanottajana ja pakkaajana Kotkassa Pyrollsackilla. Hän asuu Kotkassa miehensä ja tyttärensä kanssa, ja perheeseen kuuluu myös Cavalier King Charlesin spanieli Mindi. Collanus on ylpeä siitä, ettei ole koskaan kiusannut ketään. Kiusaamista ei saa hyväksyä Poliitikot piikittelevät toisiaan somessa, lapset kiusaavat toisiaan koulussa ja aikuiset työpaikoilla. – Kiusaaminen ja toisten alistaminen saa minut näkemään punaista, sanoo Jonna Collanus. Hänelle on kehittynyt erityisen tarkka vainu kiusaamiseen, koska on itse kokenut sitä ja selvinnyt siitä. Hänellä on myös kokemus siitä, miten puolustetaan kiusattua. – Kaikki kiusaajat eivät edes ymmärrä kiusaavansa, hän sanoo. Kiusaaminen liittyy vallankäyttöön. Jo lapset osaavat kerätä joukkoja omalle puolelleen muita vastaan. – Minun mielestäni opettajat voisivat ottaa sellaista roolia koulussa, että pidettäisiin tunteja, joissa puhuttaisiin kiusaamisesta. Keskusteltaisiin asiasta, vaikka luokassa ei olisikaan kiusaamisongelmaa. Lapset kasvaisivat pienestä pitäen ymmärrykseen, että kiusaaminen ei ole missään tilanteessa hyväksyttävää: ei koulussa, työelämässä eikä vapaa-ajalla, Collanus miettii. Hän jatkaa, että kouluissa kiusaamista kohdistuu myös opettajiin, eikä sekään ole hyväksyttävää. Sitä tekevät oppilaat, ja monella vanhemmallakin on peiliin katsomisen paikka. – Jos kännykkää käytetään kiusaamiseen, on syytä kysyä, voisiko ainakin koulussa huolehtia, että kännykät pysyvät poissa käytöstä, hän miettii. Kun oma tytär muutaman vuoden päästä aloittaa oman koulutiensä, Collanus myöntää, että häntä mietityttää, millainen kokemus häntä odottaa. Onko maailma raaistunut entisestään? Tällä hetkellä Collanuksella on kädet täynnä maailman tärkeintä hommaa kaksivuotiaan Diana-tyttären äitinä. Mutta joskus myöhemmin hän haluaisi mukaan sellaiseen toimintaan, jossa voisi auttaa muita. Hän on itse omien vaiheidensa kautta kasvanut vahvaksi. Siitä riittäisi voimaa ammennettavaksi muillekin. H eljä Leppikangas, 37 Leppikangas asuu Lempäälässä 10-, 13ja 15 -vuotiaiden lastensa kanssa. Hän työskentelee tuotantotyöntekijänä Pakkaus Piipolla. Vaikka riittämättömyyden tunteet ovat tuttuja, Leppikangas suosittelee ajattelemaan vanhemmuutta lempeästi positiivisen kannalta. Kunnioittava käytös opitaan kotona Ihmiset oppivat kotona käyttäytymään ihmisiksi. – Vanhempien yksi tärkeimmistä asioista on opettaa lapsille elämänarvot. Kunpa muistaisi aina olla rehellinen ja kunnioittava toisia ihmisiä kohtaan, sanoo Heljä Leppikangas. Hänen mukaansa asiaa auttaa, että kotona on avoin puhumisen kulttuuri, jossa lapset uskaltavat kertoa asioistaan ja Jonna Collanusta kiusattiin koulussa. Hän haluaa että kiusaamisen estämiseksi tehtäisiin nykyistä enemmän. »Kiusaaminen ja toisten alistaminen saa minut näkemään punaista.» Paperi_10-17.indd 16 Paperi_10-17.indd 16 22.5.2024 13.10.56 22.5.2024 13.10.56
PaPeriliit to?03 / 2024?17 löytyy oman lähiympäristön sijaan koko maailman laajuudelta. Miten siinä rakennat tervettä itsetuntoa, hän kysyy. Tilanne on haastava sikälikin, että monet vanhemmat ovat eläneet oman lapsuutensa ja nuoruutensa erilaisessa ympäristössä. – Tämä kaikki on yhtä uutta meille vanhemmille kuin lapsillekin, mutta lapsilla tunne-elämä ei ole tarpeeksi kehittynyt käsittelemään sitä kaikkea, Leppikangas sanoo. Lopulta täytyy vain luottaa siihen, että kotona opitut arvot kantavat. – Lasta voi ohjata käyttäytymään toisia kohtaan siten, kuin toivoisi itseäkin kohdeltavan: kohteliaasti ja niin, että otettaisiin toisetkin huomioon, hän sanoo. ? ajatuksistaan. Silti vanhemmat kohtaavat tänä päivänä melkoisen haasteen sosiaalisen median kautta. – Somemaailmassa voi anonyymisti olla ilkeä ja epäkunnioittava. Kun siellä on tottunut ilkeilyyn, niin ehkä huono käytös on helpompaa muussakin elämässä. Kynnys ikään kuin madaltuu. Johtuuko aikuisten ihmisten huono käytös siitä, että ihmiset eivät enää nykypäivänä kohtaa toisiaan elävässä elämässä? Ollaan vain verkossa kanssakäymisissä ja hoidetaan siellä asioita, Leppikangas miettii. Hän myöntää, että nykymaailma, jossa lapset ja nuoret kasvavat, tuntuu pelottavalta. – Netissä ja somemaailmassa kaikki on saatavilla muutaman napautuksen päässä. Vertailukohtia, joihin verrata itseään, Paperi_10-17.indd 17 Paperi_10-17.indd 17 22.5.2024 13.10.56 22.5.2024 13.10.56
18?PaPeriliit to?03 / 2024 Epävarmuus kuormittaa työsuojeluvaltuutettu Harri Sipolan työpaikalla Stora Ensolla Kouvolan Inkeroisissa. Vuoden sisällä on lopetettu paperikonelinja, jaettu tehtäviä uudelleen ja käyty uudet muutosneuvottelut vähennyksistä. Paperi_18-21_työsuojelukys.indd 18 Paperi_18-21_työsuojelukys.indd 18 22.5.2024 14.53.42 22.5.2024 14.53.42
PaPeriliit to?03 / 2024?19 Huolikuorma kasvaa PaPeriliit to?03 / 2024?19 P APERILIITON tämänvuotisessa työsuojelukyselyssä tiedusteltiin paperiteollisuuden työsuojeluvaltuutetuilta työpaikkojen riskitekijöitä. Kysymykset ulottuivat perinteisestä fyysisestä työsuojelusta ja henkiseen kuormitukseen. Kyselyn toteutti Paperiliitossa työsuojeluasioista vastaava toimitsija Eero Vekkeli. – Ilahduttavaa oli huomata, että valtuutettujen mielestä työpaikkojen turvallisuustaso on parantunut. Fyysisen työsuojelun parantumiseen on vaikuttanut henkilökohtaisten suojainten merkittävä kehittyminen. Täysin ymmärrettävää on, että työhön sopivampi henkilökohtainen suojain nostaa turvallisuustasoa, sanoo Vekkeli. Henkilökohtaisia suojaimia on käytössä kattavasti: liki 89 prosenttia valtuutetuista vastasi, ettei suojainten suhteen ole heidän mielestään puutteita. Lähes 98 prosenttia vastaajista arvioi, että fyysisen työsuojelun taso on vähintään sama tai parantunut entisestään. Parannusta ovat tuoneet myös muutokset toimintatavoissa, kuten turvalukituksen käytön lisääntyminen, jaksamista edistävän 12 tunnin tai muun paikallisen työvuorojärjestelmän käyttöönotto. Asenteissa parannusta Vekkelin mielestä suojainten käyttöäkin tärkeämpi valtuutettujen esiin nostama parannus oli kohentunut asenneilmapiiri. – Työturvallisuuden tärkein osa on ihmisten päivittäin tekemät ratkaisut työpaikoilla. Turvalliset ratkaisut päivän askareissa varmistavat sen, että jokainen pääsee terveenä kotiin. Työturvallisuus työpaikoilla on yhteinen asia, mutta jokainen yksilö ratkaisee kokonaisuuden onnistumisen, painottaa Vekkeli. Paperiliiton työsuojelukyselyssä keskeisinä psyykkisinä haittatekijöinä vastaajat pitivät sidonnaisuutta työpisteeseen, kiirettä ja pakkotahtista työtä, huonoa ylempää johtamista ja työn epätasaista rytmitystä. Avoimissa vastauksissa tuli esiin kasvaa Turvallisuustaso ja asenneilmapiiri ovat paperiliittolaisten työsuojeluvaltuutettujen mielestä parantuneet. Huolenaiheeksi on noussut henkinen kuormitus. teKSti Eeva Eloranta-Jokela ?KUVat Johannes Wiehn, Marjaana Malkamäki Paperi_18-21_työsuojelukys.indd 19 Paperi_18-21_työsuojelukys.indd 19 22.5.2024 14.53.44 22.5.2024 14.53.44
?? UPM Raflatacin Joni Orenius ja kausityöntekijä Arttu Peltokangas. ?Stora Ensolla Inkeroisissa prosessinhoitaja Jari Parkkila ja Harri Sipola. ? Sipola on kahden tehtaan työsuojeluvaltuutettu. 20?PaPeriliit to?03 / 2024 myös kommentteja kireästä tes-tilanteesta, lomautuksista ja tilausten vähäisestä määrästä. Henkisen kuormituksen kasvusta paperiliittolaisilla työpaikoilla ei vielä ole vertailutietoa. Esimerkiksi SAK:n vuoden 2022 työolobarometrissa noin neljännes teollisuuden työntekijöistä koki työnsä henkisesti kuormittavaksi. Varman tekemän Teollisuus ja työkyky -selvityksen mukaan vuonna 2021 työn henkistä kuormitusta kokevien osuus teollisuudessa oli suurempi kuin työnsä fyysisesti raskaaksi kokevien osuus, joita oli 44 prosenttia. Paperiliiton työsuojelukyselyyn vastasi 59 prosenttia valtuutetuista. Kysely oli avoinna 7.2.–1.3.2024. Vastaajista 44 prosenttia oli toiminut tehtävässään korkeintaan viisi vuotta. Työn määrä kuormittaa Suojalaseja, käsineitä ja kuulosuojaimia on kiitettävästi tarjolla, mutta henkiseen kuormitukseen panostus on työsuojeluvaltuutettu Joni Oreniuksen mielestä häviävän pientä UPM Raflatacilla Tampereella. – Lisääntynyt moniosaaminen kuormittaa, sillä viime syksyn muutosneuvottelujen jälkeen parikymmentä työntekijää sanottiin irti ja työt jaettiin entistä pienemmälle porukalle. Yhtenä päivänä ollaan yhdellä, toinen toisella ja samalla viikolla ehkä vielä kolmannellakin koneella, Orenius kuvailee. Työntekijät yrittävät sopeutua, mutta eivät nosta kuormittavuutta esiin, sillä nyt on töitä. Tulevaisuudessa nähdään epävarmuuksia, niin kauan kun tes-neuvottelut yrityksen ja Paperiliiton välillä ovat kesken. – Osa työntekijöistä on kyllästyneitä ja valmiita lähtemään muualle, jos alkaa näyttää siltä, että neuvotteluissa ei edetä ilman lakkoa. Epävarmuus vie ajatukset muualle Kouvolan Inkeroisissa Stora Enson kahden tehtaan yhteinen työsuojeluvaltuutettu Harri Sipola kiteyttää kuormittavuuden johtuvan yhdestä seikasta. – Meillä kuten varmaan jokaisella Stora Enson tehtaalla eniten huolettaa epävarmuus. Tunteen taustalla on monta tekijää: yritys lakkautti viime vuonna Anjalan paperitehtaalta toisen paperikoneen PK 3:n. Suurin osa vähennyksistä toteutettiin niin sanotusti pehmein keinoin, mutta ensimmäistä kertaa tehtaalle tuli myös kovia irtisanomisia. Samojen muutosneuvottelujen yhteydessä käsiteltiin kartonkikoneen uusia työtapamuutoksia. Niiden opettelun vielä kestäessä Stora Enso aloitti tänä vuonna uudet muutosneuvottelut kaikilla toimipaikoillaan yhteensä tuhannen hengen vähennyksistä. Haastatteluhetkellä Inkeroisten muutosneuvottelujen päättymiseen on aikaa kaksi viikkoa. – Epävarmuutta koetaan taas, koska uumoillaan uusia kovia irtisanomisia. Jäljellä ei enää ole sellaisia, joita voitaisiin irtiPaperi_18-21_työsuojelukys.indd 20 Paperi_18-21_työsuojelukys.indd 20 22.5.2024 14.53.44 22.5.2024 14.53.44