03/21 P a p e r i l i i t t o Nokialle shokki Essity aikoo sulkea konelinjan. konelinjan. Heinolan Fluting K iirettä piisaa, mutta huuli lentää. huuli lentää. Työpari Sillanpää ja Kaski taistelevat päivittäin. Sitku taas voidaan Mika Tiitisen perheessä odotetaan jo kovasti, että voitaisiin taas lähteä viikonlopuksi mummolaan. Vielä pitää kuitenkin malttaa. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 24.3.2021 13.55.55 24.3.2021 13.55.55
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Ammattiliiton jäsenenä saat parhaat Turvan edut, täyden kympin alennukset ja räätälöidyt tuotteet. Tutustu osoitteessa turva.fi/etusi Mekin uskomme, että yhdessä olemme enemmän. Liittokasko – parasta turvaa autollesi Avainlippu – suomalaista turvaa 10 % jäsenalennus ammattiliittojen jäsenille 10 % omistaja-alennus Ammattiliiton jäsenille räätälöityjä tuotteita Tyytyväisimmät asiakkaat – EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimuksen voittaja jo kahdeksan kertaa Tavataan verkossa, toimistolla tai vaikka kotonasi Asioi kätevästi verkossa turva.fi Mutkatonta palvelua TaskuTurva-sovelluksessa vakuutusturva aina mukanasi Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 18.3.2021 15.39.39 18.3.2021 15.39.39
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Ammattiliiton jäsenenä saat parhaat Turvan edut, täyden kympin alennukset ja räätälöidyt tuotteet. Tutustu osoitteessa turva.fi/etusi Mekin uskomme, että yhdessä olemme enemmän. Liittokasko – parasta turvaa autollesi Avainlippu – suomalaista turvaa 10 % jäsenalennus ammattiliittojen jäsenille 10 % omistaja-alennus Ammattiliiton jäsenille räätälöityjä tuotteita Tyytyväisimmät asiakkaat – EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimuksen voittaja jo kahdeksan kertaa Tavataan verkossa, toimistolla tai vaikka kotonasi Asioi kätevästi verkossa turva.fi Mutkatonta palvelua TaskuTurva-sovelluksessa vakuutusturva aina mukanasi P a p e r i l i i t t o 3 / 2 2 1 1 . 4 . 2 2 1 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Kun lämpimät kevättuulet alkavat puhaltaa, mieli muuttuu levottomaksi. Luonto ja ihmiset puhkeavat kukkaan, puutarhat huutavat kuopimaan ja valoisat tiet ajelemaan. Odotamme vielä viime kevättäkin enemmän vapautuneisuutta. Sitä ja mielenrauhaa odottaa myös Kimmo Väliviita tämän lehden jutussa. Hän tunnistaa olevansa levoton, varovaisempi kaikessa eikä hän oikein ole oma itsensä. Väliviidan tavoin kaikilla jututetuilla on kuitenkin haaveita, odotuksia ja toiveita, jotka kannattelevat poikkeusajan keskellä. Vaikka vielä olo on kuin nurkkaan ajetulla, se ei estä meitä olemasta onnellisia. Maailman onnellisuusraportin mukaan Suomi on neljättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Se kertoo, että kaikista rajoituksista ja vastoinkäymisistä huolimatta olemme onnekkaita: meiltä löytyy poikkeuksellista kykyä hoitaa yhteisiä asioita, huolehtia toisistamme ja antaa näille toimille arvoa. Vapautuneisuus tai onnellisuus eivät ole päämääriä, vaan sivutuotteita, joista nautimme kun kädet ovat mullassa, asvaltti edessä, nimi paperissa tai kulta kainalossa. • Onnellista vapautuneisuutta 63. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Työpaikoilla on torjuttu koronaa monin tavoin. 06 Suunnitelma koneen sulkemisesta Nokialla tuli shokkina. 08 Silmien kuivumiseen löytyy apua. 09 Joko ensi kesänä känninen mehiläinen löytää festivaalikukkaan? 22 Laadusta tinkimättä: Tehot irti koneesta sekuntikello kädessä. 24 Keilakisa sujuu poikkeusoloissakin. 25 Jäsenrekisterissä sähköisesti. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. Vuorotteluvapaa mielessä? 27 Arjessa. Vakipaikka ja vaikuttamaan. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Työpari: Sama vääntö joka päivä: mekaaninen vai sähkövika. 31 Maailmalta: Kalansyöntitalkoisiin ettei saalis pilaannu rajalle. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Hörhökammoinen rupesi rauhoittumaan. 16 Jari Ylilehdon ja Harri Laisin työpaikalla Heinolassa ei pomoja näy, mutta kauppa käy, kun flutingin vienti vetää. 18 Jonna Salonen on innoissaan, kun pääsi työssäoppimisjaksolle Takolle. Hän opiskelee prosessinhoitajaksi. 32 Janne Hotakainen tykkää yhä möläytellä, mutta turha lätrays jää, kun perheeseen syntyi tyttö. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Marjaana MalkaMäki lauri rotko Mikko nikkinen Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 24.3.2021 15.04.57 24.3.2021 15.04.57
3 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?03 / 2021 – On ollut onneakin matkassa, kun ollaan säästytty isommilta tartuntaryppäiltä. Käsittääkseni meillä henkilöstöstä vain yksi on sairastanut koronan ja tartunta tuli vapaa-ajalla, kertoo safety manager Anne Raikko Huhtamäki Foodservice Finlandilta. – Iso kiitos meidän ihmisille, että he ovat ottaneet tilanteen vakavasti ja toimineet sen mukaan. Toivottavasti näin jatkuu ja selviämme kuivin jaloin. Tilanne on edelleen tosi kriittinen ja vaikka on reissuväsymystä, pitää sinnitellä, Raikko kannustaa. Kuitupohjaisia elintarvikeja tarjoilupakkauksia valmistavalla tehtaalla Hämeenlinnassa hyvä käsihygienia on ollut arkirutiinia aiemminkin. Pakolliset kohtaamiset on minimoitu, jos ei voida suosia etäyhteyksiä. Tehtaalle pääsevät vain tuotantoon liittyvät henkilöt. Maskien tai visiirin käyttöä on vaadittu joulukuusta lähtien tuotantotiloissa. – Vaikka tehdasalue on tilava, siellä on hyvä ilmastointi eikä työskennellä lähekkäin, on käytettävä kasvosuojaa. Koska työ on fyysistä, maskin sijasta visiiri voi sopia jollekin paremmin, Raikko kertoo. Koronalla on ollut vaikutusta myös liiketoimintaan, koska ihmiset eivät liiku eikä kerta-astioita kulu esimerkiksi tapahtumissa. Myös työntekijöiden henkistä jaksamista seurataan tarkalla korvalla, sillä tilanne on osalle raskaampi, osalle kevyempi. – Henkilöstöstä on kuitenkin pidettävä huolta koko ajan ja jätettävä paukkuja siihen, että ollaan entistä vahvempia sitten, kun poikkeusaika loppuu, Raikko summaa. Sitkeästi ponnistellen teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Jorma Laaksonen Koronatartuntoja on torjuttu paperiliittolaisillakin työpaikoilla yli vuosi. Toimia ja skarppausta tarvitaan yhä. Vuoronaloitus etänä yhdessä SAK:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia työntekijöistä on koronasta huolimatta työssään edelleen välittömässä fyysisessä yhteydessä muihin ihmisiin. Toimihenkilöillä vastaava osuus on noin puolet. Metsäteollisuuden työpaikoilla pandemian torjunta alkoi varhain ja käyttöön tuli monia uusia toimintatapoja. UPM:n suomalaisilla selluja paperitehtailla koronatartunnat ovat yhtiön mukaan jääneet yksittäistapauksiksi. UPM Kaukaan tehtaan integraatin ja sellutehtaan johtajan Vesa Volmarin mukaan yksi tärkeä syy on ollut lähikontaktien minimoiminen. Yksi keino on pitää vuoron aloituspalaverit etäyhteydellä. – Meillä jokainen vuoro alkaa vuorossa olevan esimiehen vetämällä Teams-kokouksella, jolloin ei tarvitse käydä paikalla valvomoissa, Volmari kertoo. Marraskuun vuosihuoltoseisokissa Kaukaalla työskenteli 1000 omaan henkilöstöön kuuluvaa ja 1500 urakoitsijoiden edustajaa. Seisokin aikana ei ilmennyt yhtään tartuntaa. Tässä auttoi etukäteissuunnittelu, yhteistyö paikallisen terveydenhuollon kanssa ja seisokissa toimineiden urakoitsijoiden työskentelyalueiden eriyttäminen. Kypäriin oli liimattu värikoodattuja tunnistetarroja. – Ulkopuolelta palkatut valvojat pystyivät niiden perusteella ohjaamaan ihmisiä oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, Volmari täydentää. Valvontaa monin voimin UPM Kaukaan työsuojeluvaltuutettu Juha Huttunen toimi seisokin aikaan »Iso kiitos meidän ihmisille, että he ovat ottaneet tilanteen vakavasti ja toimineet sen mukaan.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 23.3.2021 12.47.48 23.3.2021 12.47.48
3 / k u o r i m o PaPeriliit to?03 / 2021?5 Kartonkikuppiaihiot kohdalleen. Työsuojeluvaltuutettu Jari Oksanen käyttää Huhtamäen tuotantotiloissa kasvosuojana visiiriä. yövuorossa yhtenä turvallisuusvalvojista, jotka toteuttivat turvallisuusvalvontaa ja neuvontaa. – Ohjeistimme urakoitsijoita ja heiltä tuli kysymyksiä meille eli tietoa liikkui molempiin suuntiin, Huttunen sanoo. Kaukaan koko henkilöstöstä kolmella on tähän asti todettu koronatartunta. Tartunnat eivät ole lähtöisin työpaikalta. Huttusta ja Volmaria huolestuttaa, miten Lappeenrannan alueella maltillisena pysyneille tartuntaluvuille käy, sillä alue siirtyi maaliskuussa leviämisvaiheeseen. Juha Huttusen mielestä uudessa spurtissa ja terästäytymisessä auttaa sama viesti kaikille. – Juuri tänään viimeksi Vesa piti koronatilanteesta infon, jotta kaikki tietäisi, missä nyt mennään. Kaikki voivat nähdä saman infon ja vuorot, jotka eivät ole silloin paikalla, näkevät sen järjestelmästä myöhemmin. Yksi uusista suosituksista on, että töihin tultaisiin työvaatteissa. Myös muissa metsäteollisuusyhtiöissä Suomessa koronatartuntoja on onnistuttu torjumaan niin arjessa kuin seisokeissa, jolloin väkimäärä moninkertaistuu. Metsä Group kertoo sen oman henkilökunnan piirissä tartuntoja olleen Suomessa yhteensä noin 20. Stora Enso ei raportoi tartuntamääriä yhteisesti. Loppuvuodesta yhtiön Oulun tehtaalla todettiin omalla henkilöstöllä alle 10 tartuntaa, kun kartonkityömaalla tartuntoja ilmeni lähes 200. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 23.3.2021 12.47.49 23.3.2021 12.47.49
3 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?03 / 2021 Pääluottamusmies Mika Lehtonen yllättyi yt-kutsusta ja sen sisällöstä täysin. Neuvottelut PK7:n sulkemisesta ja henkilöstön vähennyksistä alkoivat lehden painoon menon jälkeen 25. maaliskuuta. Neuvottelut koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä. Essityn Nokian tehtaalla on henkilöstöä kaikkiaan 200, joista 143 on työntekijätehtävissä. Suljettavaksi suunniteltu paperikone pysähtyisi vuoden kolmannella neljänneksellä eli syyskuun loppuun mennessä. Suunnitelma on shokki koko tehtaalle ja erityisesti PK7:lla työskenteleville. – Kyllä tieto oli mykistävä. Vaikuttaa siltä, että työnantaja ampuu turhan isolla tykillä, kun koronapandemian takia ollaan yhä talouden aallonpohjassa, lentokentät ja ravintolat suljettuina. Ihan kuin ei otettaisi huomioon sitä, että kun taas palataan niin sanottuun uuteen normaaliin ja ihmiset alkavat liikkua, kädet kuivataan mieluummin paperiin. Puhaltimet irrotettiin seinistä jo pandemian alussa, näkee Lehtonen. Lehtosen on vaikea käsittää, miksi yritys halusi tehdä jyrkän liikkeen Suomessa juuri nyt. – Jos mietitään, missä tilanteessa oltiin vuosi sitten, niin koneet kävi punaisena, asemat ja ravintolat olivat vielä auki ja kaupoista hamstrattiin pehmopapereita. Miksi ei voitu odottaa syksyyn, kun tilanne voi olla rokotusten edettyä aivan toinen kuin nyt? Lehtonen on myös ihmetellyt, miksi suunnitelmissa on suoraan sulkeminen eikä esimerkiksi esitystä lomautuksista. Pehmopaperin pohjapaperia valmistava PK7 työllistää pituusleikkuri mukaan lukien 15 henkeä. Koska yt-neuvottelut eivät vielä ole vielä alkaneet, vähennysten kohdentumisesta eri henkilöstöryhmiin ei vielä ole tietoa. Vuonna 1965 käynnistettyyn koneeseen asennettiin uusi jenkkisylinteri 9 vuotta sitten. – Konetta on modattu vuosien varrella, joten siinä mielessä on kyseessä myös aivan soiva peli, Lehtonen sanoo.?• eeVa eloraNta-JoKela Pehmopaperivalmistaja Essity aikoo sulkea Nokialta pehmopaperikoneen. Nokialle kylmä suunnitelma Yt-neuvottelut tulivat pääluottamusmies Mika Lehtoselle täysin yllätyksenä. MiKa eroNeN x x x XXX xxx. xxxx.?• Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 24.3.2021 15.31.31 24.3.2021 15.31.31
S o v i t t u a Näin paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. Osa 3/10 3 / k u o r i m o PaPeriliit to?03 / 2021?7 Sairausajan palkanmaksu Henkilöllä, joka on estynyt sairauden tai tapaturman takia tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Palkka maksetaan henkilön oman työvuorojärjestelmän mukaisesti tai jos työtä tehdään suorituspalkalla, sairausajan palkka maksetaan keskituntiansion mukaan. Mutta kuinka pitkältä ajalta? Tes määrittelee työsuhteen keston perusteella jakson, jolta henkilöllä on oikeus sairausajan palkkaan. Se on pisimmillään 56 päivää yli 10 vuoden työsuhteen perusteella. Palkanmaksun edellytyksenä on, että työntekijä esittää sairaudestaan lääkärintodistuksen tai, jos paikallisesti on sovittu, terveydenhoitajan todistuksen. Tes mahdollistaa myös sairausloman ns. omalla ilmoituksella. Poissaolo-oikeus koskee enintään 3 päivän ajanjaksoa. Saman sairauden uusiutumissääntö on voimassa alle 6 kuukauden pituisissa työsuhteissa: jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän kuluessa viimeisestä sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan maksamisesta, sairausloman ajalta ei makseta palkkaa. Yli 6 kuukautta kestävissä työsuhteissa tätä määräystä ei ole.?•? Markku Häyrynen vastaava työehtosihteeri Sananvapautta vai ei luottamusHenkilöistä 27 prosenttia kertoi, että työntekijän julkisesti esittämät mielipiteet ovat johtaneet työnantajan toimenpiteisiin: joko kutsuna keskusteluun tai puhutteluun tai työntekijälle annettuun varoitukseen. Tämä käy ilmi SAK:n luottamushenkilöille lähettämästä kyselystä. – Näissä tilanteissa auttaisi paljon, jos työpaikalla sovittaisiin yhdessä selkeät toimintaohjeet ja pelisäännöt työpaikkaa koskevien asioiden tai mielipiteiden kertomisesta julkisesti, sanoo SAK:n lakimies Paula Ilveskivi. 64 prosenttia ilmoitti, että asiasta on olemassa ohjeistukset. Yli puolella vastaajien työpaikoista ohjeistuksia on sovittu yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajan välillä. 23 prosenttia vastasi, että työnantaja on perusteettomasti rajoittanut työntekijöiden ja luottamushenkilöiden oikeutta kertoa työpaikkaa koskevia näkemyksiä julkisesti. SAK:n sananvapautta koskevan luottamushenkilöpaneelin kyselyyn vastasi yhteensä 825 SAK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. Onko julkisesti esittämiäsi näkemyksiä yritetty rajoittaa perusteettomasti toimiessasi luottamustehtävässä? Etsimme aiheesta haastateltavia. Kerro esimerkki ja jätä yhteystietosi sähköpostitse: tiedotus@paperiliitto.fi.?• »Se että paperiliitto hoitaa, tarkoittaa ihan jokaista meistä. Liiton muodostavat jäsenet.» N yt jos koskaan kannattaa olla ammattiliiton jäsen. Kun epävarmuus taloudessa ja työmark kinoilla jatkuu, työntekijä tarvitsee suojaa työ ehdoilleen ja työnsä jatkumiselle poikkeusajan jälkeen. Paperiliitto on tuonut turvaa jäsenilleen jo 115 vuoden ajan. Matkan varrella ammattiliiton tarpeellisuus ei ole vähen tynyt. Liiton jäsenet tarvitsevat edelleen puolestapuhujan, edunvalvojan ja tuen, johon he voivat nojata työelämän aallokoissa. Tätä kaikkea jäsenilleen tarjoaa se tuttu ja tur vallinen Paperiliitto. Vaikka liitolla on vuosia takana, edelleen tekemistä riittää, sillä eteen tulee aina uusia haasteita. Paperiteollisuuden eli ns. raskaan työehtosopimus loppuu vuoden lopussa ja sen jatkoksi on tehtävä uutta. Vielä ei edes tiedetä, miten ja minkälaista, sillä työnantajien linjaus tekee kierroksesta joka tapauksessa erilaisen. Muutos voi myös heijastua Paperiliiton muille sopimusaloille tai toisten alojen työehtosopimusneu votteluihin, joten on sitäkin tärkeämpää, että Paperiliitto hoitaa tilanteen sillä taidolla ja kokemuksella, mitä sillä on ja sillä yhteistyöllä, mitä se on tottunut osapuolten välillä toteuttamaan. Se, että Paperiliitto hoitaa, tarkoittaa jokaista luotta mushenkilöä, jokaista ammattiosastoa, jokaista jäsentä, ihan jokaista meistä. Paperiliiton muodostavat sen jäsenet. Pienikin palaute, kysymys tai huomio on osoitus osallistu misesta. Se, mitä teemme ei tapahdu itsestään, vaan yhteis työssä, jossa jokainen voi tehdä osansa. Vaikuttaa voit siis liiton toiminnassa ja myös sen ulkopuolella – kuten kunta vaaleissa äänestämällä. Paperiliitto täyttää 115 vuotta huhtikuun 14. päivänä. Olisi ollut hienoa viettää näitä(kin) juhlia yhdessä, mutta teemme sen toisessa hetkessä, sitten, kun olemme rokotteemme saaneet ja korona on voitettu. Nosta malja, keitä kahvit tai juhlista liittoa jollakin muulla tavalla. Samalla nostat maljan itsellesi, sillä ei ole pelkkä sanonta, että Paperiliitto on jäsentensä liitto. Vahvinta on yhteistyö. ?• p u h e e n j o h t a j a lt a Hyvää syntymä päivää sinulle Paperiliitto! Petri Vanhala Paperiliiton puheenjohtaja Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 24.3.2021 15.31.31 24.3.2021 15.31.31
8?PaPeriliit to?03 / 2021 3 / k u o r i m o Hioja Hannu Toivanen on havainnut silmien ärsyyntyvän enemmän hengityssuojaimen kanssa. On kutinaa, roskantunnetta, punoitusta ja jopa rähmimistä. Toivanen on kuullut muidenkin valittavan samaa. – Toisaalla töissä oleva vaimo haki apteekista avuksi silmätippoja. Tuli mieleen, että pitäisikö itsekin kokeilla niitä. Silmälääkäri Katri Salmivalli Turun Terveystalosta kertoo, että silmien ärsytys voi johtua maskista irtoavasta paperikuidusta tai siitä, että hengitysilma puhaltaa silmiin maskin alta. – Avuksi voi kokeilla tiivistää maskia nenän päältä ja laittaa korvalenkit ristiin. Metsä Boardin Simpeleen tehtaalla työskentelevän Toivasen työvuorot kuluvat pääasiassa valvomossa, jossa on käytettävä hengityssuojainta, jos siellä on muita. Valvomon ulkopuolella maskia on käytettävä koko ajan. Vaikka ei varsinaisesti kärsisikään kuivasilmäisyydestä, oireita voi tulla kenelle tahansa ulkona viimassa, kuivassa tai pölyisessä ilmassa tai voimakkaasti ilmastoidussa tilassa. Silmien kuivumista voi ehkäistä samalla tavalla kuin niskavaivoja eli sijoittamalla tietokoneen näyttö siten, että katse suuntautuu hieman alaspäin. Tällöin luomet eivät ole niin auki ja kyynelnestettä haihtuu silmistä vähemmän. – Erityisesti pitkiä aikoja näyttöpäätteellä työskennellessä tai muuta tarkkuutta vaativaa työtä tehdessä kannattaa räpytellä silmiä riittävän usein. Välillä on hyvä sulkea silmät hetkeksi, Salmivalli vinkkaa. Toivasen työpaikan valvomossa on yksi iso 60-tuumainen näyttö ja useita normaalikokoisia. – Isoa näyttöä on katsottava ylöspäin. Onneksi sitä vain vilkuillaan, sen kanssa ei operoida. Pienemmät näytöt ovat silmien tasolla, vaikka olisi parempi, että ne olisivat kymmenen senttiä alempana. Myös valaistukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Salmivallin mukaan silmien kannalta miellyttävin valaistus on häikäisemätön ja luonnonvaloa imitoiva. Kirkkaaksi maalatut seinät, kiiltävät pinnat ja tietokoneen ruudun heijastukset voivat myös häikäistä ja rasittaa silmiä. Entä ne silmätipat? Toivasen oireita ne helpottavat, mutta kannattaako silmätippoja käyttää myös varmuuden vuoksi? – Jos ei ole kuivasilmäisyysoireita, ei kostutustippoja tarvita. Tätä voi verrata ihonhoitoon: jos iho ei ole kuiva, ei sitä tarvitse rasvata, vastaa Salmivalli.?•?tiina Suomalainen Silmien hyvinvointia voi edistää pienillä toimilla. Mutta ärsyttääkö maski sinunkin silmiäsi? Apua kuiviin silmiin »On kutinaa, roskantunnetta, punoitusta ja jopa rähmimistä.» Aiemmin Hannu Toivasen silmät eivät ole oireilleet, mutta korona-ajan varustukseen kuuluva hengityssuojain ärsyttää hänen silmiään. – Näissä meidän maskeissa on lisäksi tympeä ominaishaju. mikko nikkinen Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 18.3.2021 15.36.31 18.3.2021 15.36.31
PaPeriliit to?03 / 2021?9 3 / k u o r i m o Silmien hyvinvointia voi edistää pienillä toimilla. Mutta ärsyttääkö maski sinunkin silmiäsi? E vanhaan, kun kukko herätti uuteen päivään, maailma laahusti eteenpäin rauhalliseen tahtiinsa ja laitkin olivat lähes ikuisia. Talonpoikien elämää koskettaneet rakentamiseen ja naapurisuhteisiin liittyvät määräykset oli koottu jo 1700-luvun alussa rakennuskaareen, joka sääteli muun ohella sikojen mellastamista terhometsässä, humalan kasvatuspakkoa ja mehiläisiä. Asioita, jotka koskettivat, olivat tuon ajan ihmisen päivittäisen elämän keskiössä ja jotka tekivät elämisestä, jos ei nyt helpompaa, niin ainakin ennustettavampaa. Samanlaista kaipuuta ennustettavuuteen olen havainnut ihmisissä nykyäänkin. Otetaan esimerkiksi nämä koronarokotteet. Kun kukaan ei aikanaan ajatellut, että rokotteista voisi tulla pulaa, ei niiden jakamisjärjestykseenkään määräyksiä kaivattu. Nyt kun moni meistä on ensimmäistä kertaa elämässään tilanteessa, jossa jonon ohittaminen ei onnistukaan, on epätoivo suurimmillaan. Milloin on tämän poloisen vuoro, miksei kukaan huomaa kärsimystäni, kysytään ääni väristen twitterissä. kärsimys ei ihmistä jalosta, voi se auttaa ymmärtämään. Monet kanssaihmiset tuskailevat aliresursoidun julkisen terveydenhoidon loputtomissa leikkausjonoissa tai odottavat tietoa siitä, tuleeko toimeentulotuki varmasti luvattuna päivänä. Varsin turvattua elämääkin viettävät keski-ikäiset saattavat joutua aprikoimaan pahenevaa muistisairautta potevan vanhempansa oikeutta turvalliseen hoitoon palvelutalossa tai lastensa mahdollisuutta opiskella riittävän pitkään. Tuollaisissa jonoissa saattaa väsyä kysymään oman vuoronsa perään. Jos siis jotenkin jaksettaisiin odottaa edes siihen ensi kesään ja mahdollisesti odottaviin festareihin. Päästäisiin pukemaan kaveriporukalla taas hassunhauskat vaatteet päälle ja päiviteltäisiin, kuinka oikein jaksettiin etätöissä, kun työnurkkauskin piti rakentaa saunaan. Musiikkia kuunneltaessa voitaisiin humalapäissään törmäillä kuin entiset siat terhometsässä ja toivoa, että vielä se mehiläinenkin sinne kukkaan löytäisi. Kaikki jatkuisi kuten ennenkin, niin minulla kuin niillä jonossa väsyvilläkin. kun kuntavaalit siirtyivät, on hyvä muistuttaa, että vaaleissa päätetään noista edellä mainituista asioista. Lehtiä lukemalla sitä ei kyllä uskoisi. Ymmärrän sen kyllä. Terveydenhoidosta, vanhuspalveluista ja koulutuksesta on raskasta puhua, sillä se vaatisi ehdokkaalta perehtymistä ja työtä. Siihen eivät kaikki pysty. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Rokotteet on pelkkää huijausta. Ilmoitin, että mua ei pistellä. Sitten vaimo vahingossa lipsautti, että mun rokote annetaan naapurille. Varasin ajan välittömästi netistä ja sainkin piikin käsivarteen. Fiksut pärjää aina ja vain hölmöjä huijataan. »Moni meistä on ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa jonon ohittaminen ei onnistukaan.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. te PP o JÄ rV i Ja nn e m ar kk an en Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 18.3.2021 15.36.32 18.3.2021 15.36.32
10?PaPeriliit to?03 / 2021 teKSti Mari Schildt KUVat Akseli Muraja, Miisa Kaartinen, Jussi Partanen, Nina Susi, Mikko Nikkinen 10?PaPeriliit to?03 / 2021 Sitku tämä on ohi Joko kohta päästään mummolaan? Varkautelaiset Mika, Helmi ja Minnea Tiitinen odottavat jo kovasti koronan jälkeistä aikaa, että päästään tapaamaan isovanhempia. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 24.3.2021 14.18.38 24.3.2021 14.18.38
11?PaPeriliit to?03 / 2021 11?PaPeriliit to?03 / 2021 Mitä olet näinä aikoina huomannut kaipaavasi? Paperiliittolaiset ovat löytäneet poikkeuksellisista olosuhteista jotain hyvääkin, mutta kertovat etenkin, mistä he haaveilevat ja mitä odottavat tulevaisuudelta…sitku! Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 24.3.2021 14.18.39 24.3.2021 14.18.39
12?PaPeriliit to?03 / 2021 I sovanhemmat, jotka voivat pitää aktiivista yhteyttä lapsenlapsiinsa, ovat onnellisempia. Väestöliiton tutkimus ei kerro, johtuuko se siitä, että onnellisemmat isovanhemmat pitävät enemmän yhteyttä lastenlapsiinsa, vai siitä, että yhteydenpito tekee onnelliseksi. Varkautelainen Mika Tiitinen sanoo, että on itsekin miettinyt, mitä se isovanhempien ja lastenlasten suhteelle tekee, kun yhdessä ei voida olla samaan tapaan kuin aiemmin. Tiitisen nelilapsisessa perheessä vanhemmatkaan eivät ole voineet pandemian aikana turvata isovanhempien apuun lastenhoidossa. Jaksaa on pitänyt, puolin ja toisin. – Anoppi ja appiukko ovat 80 vuoden kummallakin puolella. He odottavat selvästi, että päästäisiin taas lasten kanssa paistamaan makkaraa metsänreunaan. Itseään varten he eivät makkaratulia sinne tee. Uskoisin, että se on semmoinen asia, jota me kaikki odotamme, hän sanoo. Perheellä on ollut tapana matkustaa 150 kilometrin päähän mummon ja vaarin luo koko viikonlopuksi. Ja kun on päästy makkaranpaistoon, vaarille varataan kunnon kokolihamakkaraa, ja kaikille maistuu juustomakkara. Turun sinappia päälle, tietysti. Illan on huipentanut yhteinen korttipeli. Koko perheen makkaranpaistoa ja kortinpeluuta odotellessa Tiitinen on käynyt päiväseltään auttamassa appivanhempia remontin suunnittelussa, maskin ja etäisyyksien kera. – Kyllä he lumityöt ja polttopuunsa itse hoitavat, ovat hyväkuntoisia. Enemmän se on se henkinen tuki. On hyvä käydä tukena ja turvana pohtimassa maailman menoa ja kuulostelemassa. Tuollaisilla iäkkäillä ihmisillä, heillähän ei milloinkaan mitään ongelmia ole, mutta joskus aina miettii, että onkohan kaikki kunnossa. On hyvä käydä katsomassa, miten menee. Hän sanoo, että omiin tulevaisuuden haaveisiinsa hänellä kuuluu muun muassa juuri aloitettujen opintojen läpivienti. Neljän vuoden opintojen jälkeen tavoitteena on valmistua ammattikorkeakoulusta energiatekniikan insinööriksi. – Olen miettinyt tätä ehkä kymmenkunta vuotta. Ikää tulee vuosi vuodelta enemmän, ja tuntuu, että kun näinkin pitkään olen jahkaillut, niin senkin takia tämä piti tehdä, Tiitinen hymyilee. Työpaikkaansa operaattorina Varkauden Storan Enson voimalaitoksella hän ei ole vaihtamassa, mutta oma tarve osaamisen kehittämiseen ajaa eteenpäin. Se on haave, jonka toteuttamisen hän on juuri aloittanut. Lavan sivuista nousee savua, ämyreistä kuuluu matalan jyrinän läpi hälytyssireenin ääntä. Kun partasuut astelevat lavalle, fanien meri lavan edessä innostuu. Tiukka komppi ja kitarasoundit siivilöityvät sinisen ja violetin valon läpi. Väkijoukossa tunnelma ja kädet nousevat kohti kattoa. Siltä se varmaan näyttää, sitten joskus. – Kotiteollisuuden klubikeikasta, vastaa Kirkniemen Sappilla Konsertti sekin on, vaikka vain netissä, tuumii Jere Tammi Lohjalla. Kyllä tästä vielä keikoillekin palataan, hän uskoo. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 24.3.2021 14.18.40 24.3.2021 14.18.40
PaPeriliit to?03 / 2021?13 prosessinhoitajana työskentelevä Jere Tammi, kun kysytään mistä hän haaveilee. – Ennen elävää musiikkia on pitänyt itsestään selvänä. Kun tämä tilanne on pitkittynyt, niin harmittaahan se. Sitä kaipaa, mikä ei ole mahdollista. Sinänsä kuuntelen musiikkia laidasta laitaan ja kävisin kyllä keikoilla katsomassa bändejä. Keikkakokemukseen kuuluu oleellisesti hyvät kaverit. Ollaan yhdessä, vietetään iltaa ja ollaan yhtä koko keikkayleisön kanssa. Tammelle tärkeää on fiilis, kokonaisvaltainen elämys. – Moni bändi on tehnyt musiikkia ja pitänyt live stream-keikkoja. Musiikkia kyllä on voinut kuunnella, mutta se ei ole ihan sama asia, hän miettii. Tammi kertoo, että myös hänen vakiojuttunsa, ysärimusiikkiteemainen Radio Novan Retroristeily, on nyt peruttu peräti kolmeen kertaan. – Kyllä se harmittaa, vaikka eihän se mitään hengenvakavaa ole. Mutta toivon, että se ensi syksynä toteutuisi. Ne ovat olleet kivoja reissuja! Vanhat itsestäänselvyydet, niitä Tammi huomaa nyt kaipaavansa. Kuten matkailua ja vaikka punttisalilla käymistä. Mutta hyvin haaveiltu on puoliksi tehty, tai jotenkin niin. – Onneksi näinä aikoina voi esimerkiksi ulkoilla ja retkeillä Suomen kauniissa luonnossa. Kyllä minä jaksan uskoa, että tästä vielä mennään risteilyllekin, keikoille ja matkoille. Jotenkin sitä ajattelee, että siihen kohta palataan. Niin minä sen haluan ajatella. RaumaLLa Jenni Aalto vaahdottaa hiuksiinsa kookoksentuoksuista shampoota. Hän laittaa silmänsä kiinni, ja antaa lämpimän vesihöyryn kuljettaa ihanaa tuoksua. Hetken väläyksen verran hän on jälleen Thaimaassa, ja aurinkorasva tuoksuu kookokselta. On lämmintä ja aurinkoista, ja sinistä vettä ja taivasta riittää silmänkantamattomiin. – Thaimaahan olisin matkustanut tänä talvena, jos olisin voinut, hän sanoo. Nyt Thaimaa on Aallolle haave, joka toteutuu sitten joskus. Sinänsä on hassua, että matkustamaan ei pääse. Aikaisemmin unelmien matkaliput olivat netissä vain pienen klikkauksen päässä. Hihnalle laukku ja viimeinen kuppi naamaan, kuten Haloo Helsingin biisissä. – Thaimaassa on parasta kaikki. Se on lomailua! Ei tarvitse miettiä mitään muuta, kuin mihin menisi seuraavaksi syömään. Raumalainen Jenni Aalto toivoo, että pääsisi jo vähän pitemmälle reissuun, kuin vain Nuutti-koiran kanssa lenkille. »mummon ja vaarin luo viikonlopuksi.» Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 24.3.2021 14.18.40 24.3.2021 14.18.40
Tiina Ravander tekee taidokkaita kakkuja nyt vain oman perheen ja työkaverien iloksi Kemissä. Juhlia odotellessa! 14?PaPeriliit to?03 / 2021 Ympäristö on aivan erilainen, eikä mitenkään verrattavissa kotiympyröihin, hän huokaa. Arki tarkoittaa prosessihenkilön töitä Rauman UPM:n paperikone nelosella. Työn vastapainoksi kelpaisi vaikka kotimaankin matkailu. – Että pääsisi ylipäätään minne vain ilman, että pitää murehtia, saako matkalta jonkun taudin, hän miettii. Moni kaipaa matkailua, koska sen tiedetään valtaosalla ihmisistä laskevan stressiä ja veren kortisolitasoja. Seurauksena on rauhallisuuden ja tyytyväisyyden tunne. Mielentilan voi asiantuntijoiden mukaan saavuttaa jo parinkin päivän irtiotolla arjesta erilaisessa maisemassa. haaveILu ei ole pelkästään pilvilinnojen rakentamista, vaan myös aivotreeniä. Amerikkalaisen Georgian yliopiston tutkimushankkeessa huomattiin, että koehenkilöt, jotka kertoivat haaveilevansa päivän mittaan eniten, saivat myös parhaat tulokset älykkyyttä ja luovuutta mittaavissa testeissä. Samalla huomattiin, että tylsistymistä aiheuttava tehtävä sai aikaan ajatusten harhailua ja haaveilua. Haaveilu teki koehenkilöistä luovempia ja parempia ongelmanratkaisijoita ja uusien ideoiden keksijöitä. Sopiva määrä tylsyyttä siis itse asiassa piristää ajattelua. Kemiläinen Tiina Ravander on huomannut, että hän itse asiassa viihtyy erinomaisesti nykyisenkaltaisessa ajassa. Hän nauttii kotona olemisesta, eikä kyläilyistä tarvitse vetää stressiä. – Voi tehdä omia asioita, hän sanoo. Hänelle omat asiat ovat esimerkiksi leipomista, käsitöiden tekoa ja lukemista. Juuri eilen hän ratkaisi kahden tummuneen banaanin kohtalon loihtimalla niistä mokkapaloja muistuttavia banaani-maapähkinävoileivoksia. Hyvin trendikkäitä herkkuja! Kotona leipomuksista nauttivat aviomies ja vielä kotona asuva kuopus. Pyydettäessä hän on tehnyt kakkuja ja kakun koristeita sukulaisille ja tutuille, mutta nyt kun juhlia ei järjestetä, niin Ravanderilla on ollut senkin puolesta aikaa omille leipomuksille. Silloin tällöin hän vie herkkuja myös työpaikalle. Hän työskentelee operaattorina Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla. – Pojat tykkää, hän hymyilee. Käsityönä hänellä on kutimissa meneillään marimekkokukkasukat tyttärelle. – Ainahan minulla on joku kirja kädessä, jos ei ole neule tai leipomus. Ne on näitä minun kotijuttujani, joilla pääsee irti normiarjesta. Nythän kuunnellaan paljon äänikirjoja, mutta minä en tykkää, kun joku lukee minulle. Se pitää saada itse lukea ja kuvitella omassa mielessä, hän kertoo. Jos Ravander jostain tässä ajassa haaveilee, niin kirjastoon olisi taas mukava päästä. Kemin kirjasto toimii kaupungin kulttuurikeskuksessa, jonka yhteydessä on sen seitsemää erilaista kulttuurilaitosta. – Olen aina käynyt siellä. Se on tuttu paikka, ja tietää, mistä löytää mieluisia kirjoja. Mutta siellä on aika paljon ihmisiä. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 24.3.2021 14.18.41 24.3.2021 14.18.41
Vaimon rokotusreissu Imatralle on jo tehty, mutta omaa vuoroa Kimmo Väliviita vielä odottelee. PaPeriliit to?03 / 2021?15 tulevaisuudelta toivoa ja haaveilla, mutta Väliviidalla yksi toive on ylitse muiden: – Odotan mielenrauhaa. Se on hävöksissä niin itseltä kuin varmaan muiltakin. Sitä on levoton, eikä ole oikein oma itsensä, ja on varovaisempi kaikessa. Sellaista vapautuneisuutta odotan, hän juttelee. Välimaa miettii, että eihän ole terveydellekään hyväksi, että jatkuvasti kokee pientä stressiä. Se nakertaa ihmistä, kun koko ajan joutuu olemaan vähän varuillaan: Tuliko tuo liian lähelle, tuliko itse pidettyä välimatkaa? – Kun ei tarvitsisi olla joka paikassa niin varovainen. Eikä tarvitsisi olla niin huolissaan. Huolettomuus, sitä odotan. Olisi taas vapaampi olla, eikä koko ajan hiukan kiire pois toisten luota. Nyt sitä vähän pelkää ihmisten näkemistä ja kohtaamista, hän sanoo. Väliviita työskentelee operaattorina Imatran Tetrapakilla. – Me kun teemme maitopurkkeja, niin jos virus laittaisi tehtaan kiinni, niin maidot haettaisiin kohta kannulla kaupoista kuten ennen vanhaan, hän naurahtaa. Vaan millaista se sitten on, kun olot normalisoituvat? – En tiedä, oppiiko ihminen tästä oikeastaan mitään. Samanlaista varmaan tulee olemaan, kuin ennen koronaa, paitsi että käsihygienian arvostus kyllä on entistä parempaa, hän miettii. Epäilemättä taas kohta nahistellaan pikkuasioista. Sitä odotellessa! ? Lähteitä: Yle 2019, Science Daily 2017, Väestöliitto, Forbes 2018. Ongelmat on kuitenkin tehty ratkaistaviksi. Ravander sanoo, että nyt hän hankkii kirjoja kolmelta kirpputorilta, joista tietää kirjoja löytyvän. Siellä ei ole minkäänlaista tungosta, ja pikkurahalla löytyy runsaasti mieluista luettavaa. Kemissä Ruotsin rajan sulkeminen vapaa-ajan liikenteeltä on muuttanut monen arkea. Ravanderin kotoa rajalle on vartin matka. Hän kertoo, että Ruotsissa on mukava käydä Ikeassa ja joissain kaupoissa, mutta ilmankin hän tulee mainiosti toimeen hanGet hohtavat pikkupakkasessa, kun alkukeväinen aurinko yrittelee pilven lomasta. On erityinen päivä, sillä Kimmo Väliviita ajaa kohti Imatran rokotuskeskusta yhdessä vaimonsa kanssa. Vaimo saa kohta ensimmäisen koronarokotteen, mutta Väliviita itse jää vielä ilman. Oma vuoro ei ole vielä. Tästä se kuitenkin lähtee: hidas palautuminen kohti normaalioloja. Rokote tarkoittaa, että tulevaisuus on kukonaskeleen lähempänä. Kyllä sitä on odotettukin! Kaikenlaista voisi »Huolettomuus, Olisi taas vapaampi olla.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 24.3.2021 14.18.42 24.3.2021 14.18.42
16?PaPeriliit to?03 / 2021 P erjantaipäivä on puolessa. Jari Ylilehto lastaa rullia junanvaunuihin Stora Enson Heinolan flutingtehtaan pihalla Jyrängönvirran rannassa. Päivätöissä. 56-vuotias Ylilehto on tehnyt tehtaassa kolmivuoroa viitisentoista vuotta ja muutaman vuoden kahta vuoroa. Hän on käynyt läpi aika lailla kaikki osastot tehtaalla. Kun tuli tilaisuus taas uuteen tehtävään, hän päätti tarttua siihen. Vaihtelu ja uuden oppiminen kiinnostaa. Ja yöunet. – Päivätyössä palkka tippuu, mutta eipä ehdi tuhlaamaan, kun ei ole niin paljon vapaata. Ja onhan se sen arvoista, mikäs hyvät yöunet voittaa, sanoo Ylilehto. Työporukassa on hyvä henki, ja huuli lentää radiopuhelimissa. Ylilehto viihtyy työssään, mutta joko tästä löytyi eläkevirka, on toinen kysymys. Riippuu siitä, mitä herrat päättävät ja miten paikat kestävät. – Taitaa olla niin, että tästä tehtävästä kolme edellistä on lähtenyt selän takia pois, sanoo Ylilehto. Nykyajan trukeissa on hyvät istuimet. Ylilehto toteaa, että varaston kuoppaiset lattiat röykyttävät silti melko pahasti. Kun saa iskuja päivittäin tuntikausien ajan, alkaa selkään vuosien mittaan syntyä kipupisteitä ja vaurioitakin. – Lattioita on uusittu, mutta vielä siellä on paljon huonoja paikkoja. Luulisi, että ne saisi tasaiseksi. Turvallisuuteen kyllä periaatteessa kiinnitetään huomiota, mutta kun tulee kysymys rahasta, niin aika hitaasti tapahtuu, sanoo Ylilehto. Lastattu juna kiihdyttää verkkaisesti tehtaan pihalta pohjoiseen, kaartaa vasemmalle Maitiaislahden sillan yli ja sitten taas pohjoiseen. Reilun parin kilometrin matkalla Heinolan keskustaan vaunuletka ohittaa pari vuotta sitten yrityssaneeraukseen joutuneen Kuitulevytehtaan sekä UPM:n entisen sahan ja vaneritehtaan. UPM sulki laitokset kymmenisen vuotta sitten. Tiloissa toimii nykyään mm. Peltosen suksitehdas. Siinä Maitiaislahden pohjukassa toimi myös Stora Enson aaltopahvitehdas, joka suljettiin vuonna 2018. Toiminta keskitettiin Lahden tehtaalle. Heinola on 18 500 asukkaan pikkukaupunki, jossa on perinteisesti ollut paljon teollisuutta. Faneeritehdas perustettiin 1925, ja kaupungin teollisuudelle edelleen elintärkeä ratayhteys Lahteen valmistui 1932. Flutingtehdas rakennettiin 1961. Sen osoite, Tampellantie, muistuttaa yhä tehtaan ensimmäisestä omistajasta. Heinolassa on ollut mm. metalliteollisuutta, konepajoja ja vaateteollisuutta. Flutingtehtaan pääluottamusmies Petri Kiander, oliko kavereilla kaikilla Jamekset? – Kyllä niitä oli. Eiköhän ollut minullakin, kun äiti oli Jameksella töissä. Jamekset oli ehkä silloin, kun olin luokkaa 10 vuotta, eli 70-luvun alussa ja puolivälissä. 1970-luvun lopussa ja 80-luvulla kun elämä oli rock´n rollia, painettiin aika vahvasti Leviksillä. Siksipä se Mattinenkin varmaankin 80-luvun puolivälissä loppui, sanoo Kiander. James oli Mattisen Teollisuuden huippusuosittu farkkumerkki 1960–70-luvuilla. Heinolan tehdas tuotti parhaimmillaan yli miljoonat farkut vuodessa ja työllisti jopa kuusisataa ihmistä. HeinoLan keskustasta – jonka tarvitseman kaukolämmön flutingtehdas tuottaa – tavarajuna kääntyy etelään. Flutingia kuljetetaan autokyydillä Lahden aaltopahvitehtaalle, mutta pääasiassa raiteilla Kotkaan Mussalon satamaan ja sieltä maailmalle. Jari Ylilehdolla on riittänyt mukavasti lastattavaa. Tehtaan vajaan 300 000 tonnin vuosikapasiteetti on koko lailla käytössä. Esimerkiksi postimyynnin lisääntyminen luo pakkauskartongille kysyntää. Petri Kiander toteaa, että vuosituhannen alussa tulevaisuus oli epävarma, mutta vajaat kymmenen viime vuotta flutingtehdas on ollut merkittävä tekijä konsernin liiketoiminnassa. Tämä on näkynyt myös investoinneissa. Koneenhoitaja Harri Laisi toteaa, että onneksi laadukas, neitseellisestä kuidusta valmistettu pakkauskartonki käy kaupaksi. Kaikkea ei sentään pystytä tekemään kierrätyskartongista. Laisin mukaan koronavuosi ei oikeastaan ole vaikuttanut itse työntekoon, mutta tiedonkulkuun sitäkin enemmän. Joitakin esimiehiä ei ole näkynyt käytännössä lainkaan. Laisi ja Petri Kiander miettivät, että johtaminen on muutenkin muuttunut etäisemmäksi parin, kolmen viime vuoden aikana. Laisin mielestä työntekijöillä on yleisesti ottaen hyvät henkilösuhteet tehtaan johdon kanssa, mutta johtaminen on tullut yhä enemmän kasvottomaksi ja konsernivetoiseksi. Yritykset puhuvat julkisuudessa paljon paikallisesta sopimisesta, mutta usein tuntuu siltä, että työnantajan valtuudet itsenäiseen paikalliseen sopimiseen ovat melko lailla olemattomat. – Tuntuu että mennään liikaakin bisnes edellä, ja työntekijä unohtuu. Työntekijän haasteet kovenevat, työelämä kovenee. Ihmisten jaksaminen meinaa olla koetuksella, sanoo Kiander. Hän arvioi, että viime vuosikymmenellä oli jakso, jossa oltiin ikään kuin samaa joukkuetta johdon kanssa. Se liittyi aikaan, jolloin yritys rupesi panostamaan tehtaaseen rahaa. – Nyt se joukkuepeli on vähän kadonnut ja kohtaamisrajoitukset koronan vuoksi vielä korostavat tätä ongelmaa. ? Heinolassa jyrää Farkkukaupungin fluting käy kaupaksi, mutta konsernivetoinen johtaminen lisää työntekijöiden haasteita. »Eiköhän ne ollut minullakin, kun äiti oli jameksella töissä.» teksti ? Reima Kangas ?kuva? Lauri Rotko Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 24.3.2021 13.02.03 24.3.2021 13.02.03
PaPeriliit to?10 / 2020?17 Heinolassa on ollut muutaman vuoden käytössä 12 tunnin työvuorot. Koneenhoitaja Harri Laisin (vas.) mielestä se on paras järjestelmä vuorotyöhön. Jari Ylilehto on tyytyväinen päästyään päivätyöhön. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 24.3.2021 13.02.04 24.3.2021 13.02.04
Yövuoroon menossa. Jonna Salonen teki valintansa tulevasta ammatista vuosi sitten ja on nyt työharjoittelussa Tampereella. 18?PaPeriliit to?03 / 2021 Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 24.3.2021 14.03.23 24.3.2021 14.03.23
PaPeriliit to?03 / 2021?19 Tutkinto tutkinnolta S E, että Jonna Salonen aloitti viime elokuussa prosessiteollisuuden perustutkinnon opinnot, oli monen asian summa. – Olin neljä vuotta sitten kesätöissä Lassila&Tikanojalla ja siivoamassa Metsä Tissuen tehdasta. Tehdas tuli siinä tutuksi, joten hain ja pääsin seuraavana vuonna 2018 tehtaan tuotevarastoon töihin ajamaan trukkia. Työsopimustani jatkettiin kesän jälkeen, mutta seuraavan kesän jälkeen syksyllä 2019 enää ei, koska minulla ei ollut alan koulutusta, kertoo Mäntästä kotoisin oleva Jonna. Jonna jäi työttömäksi ja rupesi harkitsemaan prosessiteollisuuden koulutusta. Hän oli peruskoulun jälkeen valmistunut kokiksi vuonna 2016 ja alkoi seuraavana vuonna opiskella aiempaan toiveammattiinsa parturi-kampaajaksi. Hän keskeytti opinnot, koska työt paperitehtaalla jatkuivat ja kiinnostivat enemmän. – Mietin paljon, mikä on se oma juttu. Olin välillä hukassakin jo, mitä haluan tehdä. Lopulta Metsällä ollessa, kirkastui se, mitä haluan. Huomasin, että Valkeakosken ammattiopistossa oli jatkuva haku. Illalla myöhään lähetin hakemuksen. Sain heti aamusta puhelun, että tervetuloa, jos haluat tulla opiskelemaan. Kyllä halusin! Soittaja oli Erkki Murtoniemi, Valkeakosken ammattiopiston tutkintovastaava. Jonna aloitti viime elokuussa opinnot prosessinhoitajaksi. Testin kautta harjoitteluun Vuosi siitä, kun Jonna lähetti hakemuksen ammattiopistoon, hänellä alkoi työssäoppimisjakso Metsä Board Takon tehtaalla Tampereella. Salonen on paikasta ”superinnoissaan”. – Ensimmäisenä soitin sinne, koska olin Mäntässäkin Metsällä töissä. Salonen ei pidä itsestään selvänä sitä, että hän on saanut opintoihin liittyvän työharjoittelupaikan, sillä monet eivät koronapandemian vuoksi edes ota harjoittelijoita. Opinnotkin on valtaosin toteutettu lähiopetuksessa. Ennen työharjoittelun alkua Salosen oli käytävä koronatestissä. Tulos oli negatiivinen, mieli positiivinen. – Tampereelle muutto ja opintojen aloittaminen oli yksi parhaista päätöksistäni, koska ala todella kiinnostaa. Aiemmin palkallinen kesätyö ei kerryttänyt opintopisteitä, mutta nykyisin sekin käy. – Se on tosi hyvä mahdollisuus ja toivoisin että voisin jatkaa Takolla oppisopimuksella, koska itse opin parhaiten, kun saan itse tehdä, työympäristössä tekemällä, Jonna Salonen perustelee. Aiempien tutkintojen yleisopinnot sekä alan työkokemus on mahdollista lukea hyväksi uutta tutkintoa suoritettaessa, jolloin tutkinnon suorittaminen nopeutuu. töitä tehden Kohti tutkintoa Paperiteollisuuden suuntautumisalan voi valita eri puolilla maata kahdeksassa prosessiteollisuuden perustutkinto-opetusta antavassa ammattipistoissa, joista yksi on Valkeakosken ammattiopisto. Siellä paperiprosessiin suuntautuneen perustutkinnon suorittaa vuosittain keskimäärin 12 henkilöä. Perustutkinnon voi suorittaa joko oppilaitostai työssäoppispainotteisena. Näytöt suoritetaan pääosin työpaikoilla todellisissa työtehtävissä. Toisin kuin oppisopimuksessa, koulutussopimuksella tehdystä harjoittelusta ei makseta palkkaa. Tulevan työpaikan saamisessa harjoittelulla on iso merkitys. – Opiskelija voi sen aikana osoittaa oman asenteensa ja näyttää kyntensä. Jos homma menee hyvin, ainakin minä, jos olisin työnantaja, nappaisin parhaat jatkamaan oppisopimuksella, kertoo tutkintovastaava Erkki Murtoniemi. Oppisopimus on käytännönläheinen ja joustava koulutusmuoto, joka perustuu määräaikaiseen työsuhteeseen. Siinä opiskelija saa suorittamaansa tutkintoon tai sen osaan kuuluvaa osaamista pitkälle käytännön työtehtävissä. Oppisopimuskoulutus perustuu määräaikaiseen työsopimukseen, jolloin siitä maksetaan myös palkkaa. Oppisopimuskoulutusta on tänä keväänä meneillään 22 papePerustutkinto antaa pohjan ja oppisopimus täydentää ammattitaidon. Nuorten alalle tulevien osaaminen kasvaa tutkinto tutkinnolta. teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuvat? Marjaana Malkamäki Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 24.3.2021 14.03.24 24.3.2021 14.03.24
20?PaPeriliit to?03 / 2021 riliittolaisella työpaikalla ja koulutuksiin osallistuvia on yhteensä 233. Luvut perustuvat Paperiliiton pääluottamusmiehille maaliskuussa tehtyyn kyselyyn. Isoin oppisopimuskoulutettavien ryhmä, 43 henkilöä, aloitti tammikuussa Stora Enson Imatran tehtailla. Heistä noin puolet on oppimassa tuotannon ja puolet käyttäjäkunnossapidon työtehtäviin, jotka jakautuvat sähköautomaatioon ja mekaaniseen kunnossapitoon. – Koulutukseen valittavilta edellytetään soveltuvaa perustutkintoa. Tutkinnon ei aina tarvitse olla prosessiteollisuudesta, vaan se voi olla esimerkiksi kunnossapidon, sähköautomaation, kone-, tuotantotai talotekniikan alalta, kertoo Leena Ojamaa, joka on Imatran tehtaiden henkilöstön kehittämisja työhyvinvointipäällikkö. Oppisopimus on koettu hyväksi tavaksi ajaa sisään uusia työntekijöitä. Tänä vuonna oppisopimuskoulutukseen hakijoita oli vähän alle 700. Suurimmalla osalla oli jokin perustutkinto suoritettuna. – Sen jälkeen vaikuttaa hakijan tehtävään sopiva asenne ja halu kehittyä työssä, sillä nykyiset työtehtävät vaativat jatkuvaa kouluttautumista, Ojamaa perustelee. Sähköautomaation tuntijoille tarvetta Tulevaisuuden ammattilaisilta vaaditaan Leena Ojamaan mukaan entistä enemmän kunnossapidon osaamista tuotannon tehtävissä. Esimerkiksi sähköalan osaajia on vaikea löytää. – Heitä ei juuri ole hakijoiden joukossa, koska heillä työllisyystilanne on hyvä. Tarve sähköautomaation osaajista kasvaa, koska yhä enemmän tuotannon prosesseja automatisoidaan, sanoo Ojamaa. Koulutukseen valittujen iät ja työkokemuksen pituus vaihtelevat, sillä kokonaisuus vaikuttaa valinnassa eniten. Nuorimmat ovat päälle parikymppisiä ja vanhimmat lähemmäs 50-vuotiaita. – Valinnoissa vaikuttaa myös pitkän aikavälin tarve, kenen työelämästä poistuvien tilalle heitä tarvitaan. Lähtökohta on, että oppisopimuskoulutuksen jälkeen mahdollisimman moni vakinaistettaisiin. Ojamaan mukaan yli 90 prosenttia oppisopimuskoulutuksen aloittaneista on saanut vakituisen työsopimuksen. Metsä Groupilla oppisopimuskoulutettavia on tällä hetkellä noin 120. Määrä on ollut sama viime vuodet. Tammikuussa aloittaneita on Joutsenossa, Kemissä, Raumalla, Äänekoskella, Simpeleellä ja Mäntässä. UPM:n selluja paperitehtailla on parhaillaan 77 oppisopimuskoulutettavaa. Koulutettavien määrä vaihtelee vuosittain välillä 50–100. Maaliskuun puolivälissä Kymin ja Kaukaan paperitehtaiden koulutusohjelmassa on aloittanut yhteensä 31 opiskelijaa. Rakennusalan perustutkinnon suorittanut Heikki Pajunen Hitsaamassa Elmo Lähteenmäki. Heikki Pajunen suorittaa oppisopimuskoulutusta paperitehtaalla. Atte Haakana (vas.) ja Elmo Lähteenmäki kouluttautuivat mekaanisen kunnossapidon osaajiksi. elina salminen atte Haakana niko tykkälä elmo läHteenmäki Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 24.3.2021 14.03.24 24.3.2021 14.03.24