03/20 P a p e r i l i i t t o Suru tuli jäädäkseen Sami Nikkasen tytärpuoli kuoli huumeisiin. luonnetta tarvitaan Luottamusmies ei saa vähästä säikähtää. poikkeustila Korona vaikuttaa myös Paperiliiton tapahtumiin. Muuttolinnut tulevat Isoisä vei aikoinaan Kalle Haapalan luodolle, joka oli täpötäynnä pesiviä lintuja. Kiinnostus lintuihin on jatkunut siitä saakka. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 18.3.2020 15:52:38 18.3.2020 15:52:38
Elä täysillä – Turva turvaa Älä kadu elämätöntä elämää kiikkustuolissa. Kun rakkaat ihmiset ja asiat on vakuutettu, huolia ei tarvitse murehtia etukäteen. Ne tulevat, jos ovat tullakseen – ja niistä selvitään yhdessä. Kun elämä kolhaisee, on hyvä olla Turvassa. Ammattiliittosi jäsenenä tarjoamme sinulle nämä ja lukuisia muita etuja. Tutustu osoitteessa turva.fi/etusi Liittokasko – parasta turvaa autollesi Henkikulta – kun henkesi on muillekin kallis Suomalaista turvaa Alennukset liittojen jäsenille Korvaukset sujuvasti – rahat tilille parhaimmillaan jopa päivässä TaskuTurvasovellus aina mukanasi Asioi kätevästi verkossa turva.fi Tavataan verkossa, toimistolla tai vaikka kotonasi Suomen tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2019 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 17.3.2020 13:40:49 17.3.2020 13:40:49
P a p e r i l i i t t o 3 / 2 2 2 7. 3 . 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Luottamusmiehen tehtävä ei ole helppo. Hänen on raivattava itselleen oma toimintatila erilaisten odotusten keskelle. On suodatettava työkavereiden toiveet ja työnantajan vaatimukset omaksi näkemykseksi. Luottamusmies toimii työntekijöiden puolesta, mutta hänen on ymmärrettävä laajoja kokonaisuuksia. – Pitää jaksaa tapella loppuun asti, ja pienestä vittuilusta ei pidä säikähtää, tulipa se mistä suunnasta tahansa, kuvailee tässä lehdessä haastateltu Pankakosken tehtaan pääluottamusmies Arto Kervinen muutamia tarvittavia ominaisuuksia. Luottamusmiehet tarvitsevat työtovereiden vankkaa tukea, sillä helpommaksi tehtävä ei ole tulossa. Työnantajat pyrkivät aktiivisesti heikentämään ay-liikkeen toimintamahdollisuuksia. Kervisen mukaan paikallinen sopiminenkin tarkoittaa heillä nyt sitä, että työnantaja kysyy kellonajankin Metsäteollisuus ry:stä. Koronaviruksen uhatessa työmarkkinakeskusjärjestöt turvaavat yhteiskunnan toimintaa yhdessä. Olisi toivottavaa, että työnantajat rakentaisivat menestystä muulloinkin yhdessä työntekijöiden kanssa. Vahvinta on yhteistyö, edelleen. • Yhteistyön aika on aina 62. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Varkauden tehtaalle 48 irtisanomista. 06 Työnantaja haluaa heikentää työmarkkinajärjestöjen valtaa. Lasse Laatunen kaipaa luottamusta. 08 Onnistuuko terveystarkastus netissä. 09 Hoidetaanko leipäjonoa vai pohditaanko taloudellista ahdinkoa. 22 Laadusta tinkimättä: Vapaus ja vastuu maistuvat Jani Loikkaselle. 24 Koronavirus siirtää liiton tapahtumia. 25 Muista liiton tarjoamat lomaedut. 26 Työttömyyskassa tiedottaa: Työttömyyspäivärahan sovittelu. 27 Itseluottamusmies väistyy sivuun. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Potretti: Aurinko paistoi Valkeakosken Hypapilla. 31 Kolumni: Intiassa tasa-arvo toteutuu vain metrossa. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Sokea taikuri venyttää mielen rajoja. 16 Huumeiden aiheuttama myrkytys vei Sami Nikkasen tytärpuolen. Nikkanen teki surutyönään uurnan, jossa Hilma laskettiin mummunsa syliin. 20 Luottamus miehen tehtävässä kohtaa paineita, mutta ne tekevät Esa Lammin sivun mielestä tehtävästä kiinnostavan. 32 Timo Järvinen on tyytyväinen, kun saa työkseen syöttää puuta ränniin. Kotona odottaa hyväntuulinen Pepe lenkille lähtöä. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Jana Machackova-oey SaMi nikkanen Päivi karJalainen Elä täysillä – Turva turvaa Älä kadu elämätöntä elämää kiikkustuolissa. Kun rakkaat ihmiset ja asiat on vakuutettu, huolia ei tarvitse murehtia etukäteen. Ne tulevat, jos ovat tullakseen – ja niistä selvitään yhdessä. Kun elämä kolhaisee, on hyvä olla Turvassa. Ammattiliittosi jäsenenä tarjoamme sinulle nämä ja lukuisia muita etuja. Tutustu osoitteessa turva.fi/etusi Liittokasko – parasta turvaa autollesi Henkikulta – kun henkesi on muillekin kallis Suomalaista turvaa Alennukset liittojen jäsenille Korvaukset sujuvasti – rahat tilille parhaimmillaan jopa päivässä TaskuTurvasovellus aina mukanasi Asioi kätevästi verkossa turva.fi Tavataan verkossa, toimistolla tai vaikka kotonasi Suomen tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2019 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 18.3.2020 16:01:30 18.3.2020 16:01:30
3 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?03 / 2020 Koville irtisanomisille oli työntekijöiden esityksessä vaihtoehto. Kuljetuspalveluiden ja tuotelähetyksen luottamusmiestä Jari Suomalaista harmittaa, että työnantaja pysyi kannassaan. Irtisanomisten lisäksi yt-päätös merkitsi töihin jääville järjestelyjä, jotka tuntuvat erityisesti Suomalaisen luottamusmiesalueella. Kaksi kovaa irtisanomista tuotevarastolta olisi voitu välttää, sillä työttömyysputkeen olisi ollut lähtijöitä enemmänkin, mutta työnantaja valitsi toisin. – Tuotevarastosta lisäksi neljä työntekijää on irtisanottu työttömyysputkeen. He saavat tehdä työaikamuoto 37:aa elokuun loppuun eli siihen saakka, kun heiltä loppuvat työt. Siinä työnantaja sentään teki fiksusti, etteivät heillä ansiot putoa ja vaikuta siten ansiopäivärahaan, Suomalainen pohtii. Muut tuotevaraston työntekijät ovat siirtyneet TAM 37:n 12-tuntisesta vuorojärjestelmästä TAM 25:een eli tekemään aamuja iltavuoroja maanantaista perjantaihin. Ansiot putoavat noin 20 prosenttia, kun yövuoroja viikonloppulisät jäävät tilistä pois. Työaikamuutos vähentää myös vapaa-aikaa, sillä työvuoropäivien määrä kasvaa noin 70:llä. KAiKKiAAN Stora Enson Varkauden pakkauskartonkitehtaalta vähennetään 33 ja kunnossapitoyhtiö Eforasta 15 henkilötyövuotta. Stora Enson 33 irtisanomisesta työntekijöiden henkilöstöryhmään kohdistuu 29. Näistä 4 on kovia irtisanomisia, eläkeputkiratkaisuja 13 ja eläköitymisiä 7. Ulkoistuksen kautta 5 henkilöä siirtyy toiseen yritykseen Kuviot uusiksi teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Akseli Muraja Varkauden Stora Ensolle ja Eforalle tuli yhteensä 48 irtisanomista. Töihin jäävien työaikamuutokset muuttavat elämänrytmiä ja ansioita. Kunnossapitoyhtiö Eforan 15 irtisanotusta työntekijöitä on 8, joista 5 sanotaan irti eläkeputkeen ja 3 siirtyy liikkeenluovutuksella uudelle työnantajalle. Caverionille siirtyy siivous sekä LVIja rakennuskunnossapito. PÄÄlUoTTAMUSMieS Juha Leskistä mietityttää, miten uudet järjestelyt käytännössä toimivat ja paljonko tarvitaan ylitöitä. Myös ammattitaidon riittävyys entisestään monipuolisemmiksi muuttuviin tehtäviin huolettaa. Muutoksiin liittyvät koulutukset kestävät pisimmillään kesään 2022 saakka. – Osa kunnossapidon tekijöistä opettelee tuotannon tehtävät ja tuotannon tekijät kunnossapitoa. Siinä tulee haastetta molemmin puolin, riittääkö ammattitaito, jos työt ruuhkautuvat. Entä osataanko harvoin eteen tulevat tehtävät pitkän tauon jälkeen, Leskinen miettii. Leskisen mielestä nyt päätetyillä toimilla työssäjaksaminen, työhyvinvointi ja -turvallisuus ovat vaakalaudalla. – En voi kuvitella, miten porukka tulee jaksamaan, kun katsoo nykyisiä ylityötilastoja ja toimintamalleissa ollaan jo nyt veitsenterällä. TUoTevARASToSSA loppuu lastaus ja purkaminen öisin ja viikonloppuisin. Jari Suomalaista huolettaa, miten eri tehtävät pystytään hoitamaan, kun tuotannon puolelta jälkikäsittelystä työntekijän on siirryttävä avuksi tuotevarastoon silloin, kun vuoron miehitys ei riitä tai tarvitaan lastausta yövuoron aikaan. Myös työaikamuutos TAM 25:een on töihin jääville merkitykseltään iso. »En voi kuvi tella, miten porukka tulee jaksamaan, kun katsoo nykyisiä yli työtilastoja.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 18.3.2020 11:31:04 18.3.2020 11:31:04
3 / k u o r i m o PaPeriliit to?03 / 2020?5 Huoli työntekijöiden jaksamisesta kasvoi. Jari Suomalaisen työpaikalta Varkaudesta vähenevät tekijät ja varastotyö keskittyy arkipäiviin. – Se vei mielialat kyllä aika alas. Kyky itseohjautuvuuteen ja motivaatio varmasti kärsivät, pääluottamusmies Leskinen arvelee. Leskinen näkee asian myös laajemmin: tavoitteet työllisyyden parantamisesta yhteiskunnassa eivät toteudu, jos töitä keskitetään sen sijaan että niitä jaettaisiin. – Näin ei nosteta työllisyyttä vaan lisätään ylitöiden määrää. SToRA Enso tarjoaa Varkaudesta irtisanottaville konsulttipalvelua, jossa jokainen saa henkilökohtaisesti valmennusta uuden työn tai uran etsimiseen. Uusi työ voisi löytyä myös tehdasalueelta. – Sahalla on työpaikkoja auki, mutta sinne voi tuntua vaikealta mennä. Valmennuksen kautta voivat myös eläkeputki-ikäiset halutessaan rakentaa väylää toiseen työhön, kertoo Juha Leskinen. Varkaudessa toteutettavat vähennykset ja toimintojen uudelleenjärjestelyt ovat osa Stora Enson 275 miljoonan euron säästötavoitetta, jolla yhtiö tavoittelee parempaa kustannuskilpailukykyä. Työntekijöistä yt-neuvottelut tuntuivat takapakilta. – Varkauden edellisistä yt-neuvotteluista on monta vuotta ja ihmisille alkoi vähitellen tulemaan uskoa ja toivoa. Nyt on vähän kuin lähdettäisiin taas liikkeelle nollasta, summaa Leskinen. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 18.3.2020 11:31:05 18.3.2020 11:31:05
3 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?03 / 2020 – SopimuSvapauS on osapuolten, mutta työmarkkinoiden toimivuus on yhteiskunnan asia, muistuttaa EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen. Laatunen analysoi tämänvuotista neuvottelukierrosta Teollisuuden Palkansaajien TP:n uudessa julkaisussa. Laatunen näkee kuluvan liittokierroksen vaikeuksien johtuvan keskitettyjen ratkaisujen lopettamisesta ja työnantajan strategiasta heikentää työmarkkinajärjestöjen valtaa. – On vaikea ymmärtää miksi kiky-tunneista piti rakentaa neuvotteluja pitkittänyt ja lakonuhkaan johtanut prosessi, kirjoittaa Laatunen. Hänen mielestään asiassa olisi toimittu järkevästi, jos EK ja palkansaajakeskusjärjestöt olisivat kokoontuneet neuvottelemaan ratkaisumallit ja hoitaneet asian järjestäytyneesti. Tämän sijaan keskitetysti sovitusta asiasta syntyneestä riidasta on neuvoteltu osapuolten kesken hajautetusti. RaTKaiSuKSi Laatunen esittää neuvotteluja sovittelujärjestelmän uudistamista. Hänen mukaansa on selvää, että liittokohtainen sopimisen malli kaipaa selkeämpiä pelisääntöjä. Keskusjärjestöillä tulisi myös olla edellytykset neuvotella liittoneuvottelujen tieltä sellaiset ongelmat, jotka koskevat työmarkkinoita laajemmin. Laatunen korostaa, että sovittelujärjestelmä pitää nähdä osana neuvottelujärjestelmää. – Sovittelu on epäonnistuneiden neuvottelujen paikkausyritys. Useamman sovittelijan ja sovittelijaryhmän käyttö puolestaan monipuolistaisi sovitteluosaamista, ehdottaa Laatunen. YHTEiSKuNNaN vakaus on keskeinen kilpailukyvyn perusta. Vaikeistakin asioista pitäisi pystyä sopimaan. – Epäluottamuksen ja nokittelun tilalle on työmarkkinoilla rakennettava luottamus, Laatunen painottaa. Nyt julkaistu katsaus on Laatuselta toinen, joka ilmestyy Teollisuuden Palkansaajat TP ry:n sarjassa. TP:n jäseninä on 14 ammattiliittoa kaikista kolmesta palkansaajien keskusjärjestöstä. Lasse Laatunen: Työmarkkinaneuvottelut 2019–2020. Suomen mallin sekä neuvotteluja sovittelujärjestelmän tulevaisuus 2020. Katsaus 1/2020, Teollisuuden Palkansaajat. ?•?eeva eloranta-Jokela Työmarkkinoille luotava luottamusta nokittelun tilalle, arvioi Lasse Laatunen. On luotava uutta luottamusta – Työmarkkinajärjestöjen valta on suurimmillaan, kun ne pystyvät keskenään sopimaan vaikeista asioista, Lasse Laatunen totesi katsauksensa julkistustilaisuudessa. irJa vaateri Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 18.3.2020 13:45:08 18.3.2020 13:45:08
t e s t e s t i Tällä palstalla testataan, miten Paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. 3 / k u o r i m o PaPeriliit to?03 / 2020?7 Kriisi haastaa koko yhteiskunnan SuomalaiSET työmarkkinakeskusjärjestöt julkaisivat yhteisen sitoumuksen maaliskuun puolivälissä, kun koronatartuntoja oli testattu alle 300 suomalaiselta ja tartunnan saaneita arvioitiin olevan kaikkiaan noin 20–30-kertainen määrä eli 6000–9000. Järjestöt muistuttavat, että koko suomalaisen yhteiskunnan haastavan kriisin takia jokainen suomalainen kohtaa lähiviikkoina koronan vaikutukset lähipiirissään. Järjestöt ilmoittivat pyrkivänsä löytämään yhdessä ratkaisun suomalaisen yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi. – On tärkeää turvata suomalaisten työpaikat, toimeentulo ja yritykset, ja tuoda sitä kautta hyvinvointia, vakautta ja ennustettavuutta yhteiskuntaan, todetaan julkilausumassa. Korona vaikuttaa vakavasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouteen. – Sen aikana on syytä unohtaa perinteiset asetelmat ja nousta tilanteen yläpuolelle. Nyt on yhteisten ratkaisujen aika, järjestöt toteavat. Sitoumuksen ovat allekirjoittaneet SAK:n, Akavan, EK:n, KT:n ja STTK:n puheenjohtajat. Järjestöt aikovat valmistella esityksiä hyvinvointiyhteiskuntaa ja työpaikkoja turvaavista toimista.?• Edustavuuden toteaminen Pääluottamusmiehen, osaston luottamusmiehen ja osaston toimihenkilöiden ja työsuojeluvaltuutetun työstä vapautus ja lisäkorvaus määräytyvät kalenterivuosittain tammikuun 1. päivän työntekijälukumäärän mukaisesti ja muutokset lisäkorvauksessa ja työstä vapautuksesta toteutetaan verotusvuoden kolmannen palkkakauden alusta lukien. Kuinka hyvin tilanne 1.1. vastaa omalla työpaikallasi todellista työntekijämäärää? Tähtiä 1=huonosti, 2=menettelee, 3=kohtalaisesti, 4=totuttu ja toimiva käytäntö, 5=oikein hyvin vaSTauS: ”Minusta tarkastelun ajankohta on väärä. Suurimman osan vuodesta meillä on edustettavana selvästi isompi porukka kuin 1.1. olleet 143. Luku on 1.4.jo 150. Kesätyöntekijöitä tulee yleensä 20–30. Osuvampi hetki määrittää edustavuus vuodeksi eteenpäin on silloin, kun työehtosopimuksessa määritetty raja ylitetään. Näin oltaisiin lähempänä todellista tilannetta ja työmäärää.”?• Mika Lehtonen, pääluottamusmies, Essity, Nokia papERiliiTTo ja Pahvinja paperinjalostajat Jalo ry saavuttivat helmikuun lopussa neuvottelutuloksen pahvinja paperinjalostusalalle vain muutaman tapaamisen jälkeen. Järjestöjen hallinnot hyväksyivät neuvottelutuloksen, joten uusi kaksivuotinen työehtosopimus on tehty ja se on voimassa 28.2.2022 saakka. Palkankorotusten osalta sopimus noudattelee niin sanottua yleistä linjaa. Kilpailukykysopimuksessa sovittua työajan pidennystä uudessa sopimuksessa ei enää ole. Sopimukseen sisältyy muitakin kohtia, jotka noudattelevat paperiteollisuuden työehtosopimuksessa toteutuneita parannuksia. Palvelusaikalisää määritettäessä työsuhteiden kestoon lasketaan mukaan kaikki työsuhteet samassa yrityksessä. Enää ei siis edellytetä yhdenjaksoisuutta. Ammattiosastojen puheenjohtajien työsuhdeturva parani. Puheenjohtaja sai saman turvan kuin pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu: jos yritys irtisanoo tai lomauttaa taloudellisista tai tuotannollisista syistä, toimet eivät koske heitä. Turva ei kuitenkaan koske tilannetta, jossa tuotantoyksikön toiminta keskeytyy kokonaan. Paperiliiton neuvottelijat ovat tyytyväisiä, että haastavasta tilanteesta huolimatta neuvottelut osapuolten välillä käytiin erittäin rakentavassa hengessä ja ennätysnopeasti. Työehtosopimukseen tehtiin useita alan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä parantavia sekä työntekijöiden työehtoja edistäviä muutoksia. Pahvinja paperinjalostusalan neuvottelutulos vauhditti myös Paperiliiton yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Niistä on 18.3. mennessä saatu sovittua Encore Ympäristöpalveluiden ja Havin eli entisen Suomen Kerran kanssa. Paccorin ja Huhtamäki Food Service Nordicin kanssa neuvottelut olivat tuolloin kesken. Paperiliitolla on lisäksi yrityskohtainen työehtosopimus Amcorin kanssa. Sopimus on voimassa enää tämän vuoden, sillä yrityksen tuotantolaitokset Kauttualla ja Lieksassa ovat lopettelemassa toimintaansa.?• Jalostusalalle useita sopimuksia Kiky-tunnit poistuivat myös jalostuksen työehtosopimuksista. Kristiina Jalo valmistaa pesulappuja Hypapilla. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 18.3.2020 13:45:08 18.3.2020 13:45:08
8 / 3 / k u o r i m o työterveyshuollot ovat luopuneet perinteisistä ikäkausitarkastuksista. Tilalle on tullut verkossa tehtävä terveyskysely, jonka tulokset ohjaavat työntekijän tarvittaessa työterveyshoitajan luo. Mutta voiko verkossa tehtävä terveyskysely korvata vastaanoton, laboratoriokokeet ja löytää esimeriksi kansantautien riskiryhmiin kuuluvat? Tätä ihmettelevät muun muassa työsuojeluvaltuutetut Reima Halme Kemin Metsä Groupista ja Matti Tikkala Oulun Stora Ensosta. – Suomalainen mies laittaa ruksit sellaiseen kohtaan, että ei häntä mikään vaivaa. Sitä ollaan kunnossa, kunnes ollaan kuolleita. Kyllä perustestit olisi tehtävä säännöllisin väliajoin, Halme korostaa. ylilääkäri Unto Palonen Terveystalosta ja johtava työterveyslääkäri Mervi Viljamaa Pihlajalinnasta vakuuttavat, että syytä huoleen ei ole. – Algoritmeihin perustuvat digitaaliset terveyskyselyt seulovat perinteistä vastaanottokäyntiä tehokkaammin esimerkiksi sydänja verisuonisairauksien riskiä, tule-vaivoja tai työssäjaksamista. Viljamaa huomauttaa, että ikäkausitarkastukset vievät liikaa resursseja hyötyihinsä nähden. Palosen mukaan ihmiset myös vastaavat rehellisemmin terveyskyselyyn kuin kasvokkain vastaanotolla. – Esimerkiksi elintapojen, kuten alkoholinkäytön, suhteen, on helpompi olla avoin, kun saa täyttää kyselyä omassa rauhassa. terveyskyselyt muodostavat vastaajalle riskipro? ilin. Vihreä on ok, mutta keltainen ja punainen kertovat, että riski on kohonnut ja tarvitaan jatkotoimia. Yrityksen kanssa tehdystä työterveyshuollon sopimuksesta riippuen pakettiin voi kuulua valojen väristä riippumatta työterveyshoitajan soitto tai laboratoriokokeita. Halme tietää teollisuudessa olevan toisenlaistakin käytäntöä. – On yrityksiä, jotka maksavat palvelusta, jossa henkilön kohtaaminen kasvotusten koetaan tehokkaammaksi tavaksi selvittää ihmisten tilanne. Olenkin sanonut työntekijöille, että laittakaa ne ruksit sellaiseen kohtaan, että pääsette testeihin. Aika hyvin porukkaa onkin pyydetty vastaanotolle. • Digitaalisessa terveyskyselyssä algoritmi seuloo riskiryhmiin kuuluvia. Mutta riittääkö se? Terveystarkastuksia verkossa »Sitä ollaan kunnossa, kunnes ollaan kuolleita.» Työsuojeluvaltuutettu Reima Halmeen mielestä kasvokkain tapahtuvia terveystarkastuksia ei voi korvata digitaalisilla kyselyillä. Paperi_08-9 (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2020-03-11).indd 8 Paperi_08-9 (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2020-03-11).indd 8 13.3.2020 13.43.19 13.3.2020 13.43.19
/ 9 3 / k u o r i m o Digitaalisessa terveyskyselyssä algoritmi seuloo riskiryhmiin kuuluvia. Mutta riittääkö se? H Sanomien toimittaja puuttui maaliskuun alussa monia lapsiperheitä koskettavaan viheliäiseen ongelmaan eli koulukiusaamiseen. Toimittaja oli seurannut dokumenttisarjaa, jonka päähenkilöinä oli viisi syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta miestä. Heidän taustaltaan löytyi yhteisiä piirteitä, joista jutussa nostettiin esiin erityisesti koulukiusaaminen ja sen mukanaan tuoma häpeä. Häpeä, joka voi muokata persoonallisuutta loppuiäksi. Mustelmat paranevat, mutta sisäiset haavat ja arvet eivät ehkä koskaan. Jutussaan toimittaja asettaa vastakkain hallituksen suunnitteleman oppivelvollisuusiän noston ja koulukiusaamisen. Ensin pitää ratkaista kiusaamisongelma ja vasta sitten voidaan pohtia oppivelvollisuusiän nostoa. Logiikka kuulostaa kovin samankaltaiselta kuin puhuttaessa leipäjonoista. Ensin hoidetaan leipäjonot ja vasta sitten voidaan pohtia taloudellisessa ahdingossa olevien kanssaihmisten muita ongelmia, vaikka leipäjonoihin todennäköisesti ajaudutaan juuri niiden muiden ongelmien vuoksi. Pölhöpopulismin parhaat ystävät ovat lillukanvarret ja kehäpäätelmät. , jos oppivelvollisuusiän nosto nähtäisiin lasten ja perheiden tasa-arvoa kehittävänä asiana. Oppivelvollisuushan tuo mukanaan koulutuksen maksuttomuuden. Ammatillisen koulutuksen tai lukio-opiskelun tämänhetkiset vuotuiset kustannukset ovat Helsingissä arviolta tuhannesta kahteen tuhanteen euroa. Vain täysin oikeasta elämästä vieraantunut kansanosa voi kuvitella, että tällainen menoerä olisi pienipalkkaisille perheille merkityksetön. Jos tähän koulutukselliseen tasa-arvoon vielä lisätään myös toimittajan peräänkuuluttama koululaisten tunnetaitojen kehittäminen, jolla tuetaan myötätuntoisempaa ajattelua, aletaan olla jo lähellä leipäjonojenkin poistumista. Ikävää asiassa on se, että toimenpiteet, joiden inhimilliset ja taloudelliset hyödyt konkretisoituvat vasta vuosien kuluessa, saavat sivistymättömän kansanosan aina takajaloilleen. Miksi tätä asiaa lähdetään hoitamaan, kun tämäkin on tekemättä. No sen vuoksi, että jostain pitää aloittaa. Ei se sen vaikeampaa ole. puheen ollen. Olen tässä viime viikkoina miettinyt, kuinka ikävä kaiku sanalla ”ikävä” on. Kuitenkin vain onnekkaimmat meistä saavat ikävöidä. Ikävä voi hiipiä mieleen muistellessa kostean kirsun painautumista kämmeneen merkkinä siitä, että on aika lähteä vesisateeseen jättämään jälkensä. Tai kun isot kädet tarttuvat kainaloista ja nostavat korkealle ilmaan, kun omat jalat eivät vielä riitä ojan ylitykseen. Minulla on tavattoman kova ikävä noita isoja käsiä. Kuinka onnellinen ihminen voikaan ikävöidessään olla. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Kun omia penskoja tuli aikanaan kasvatettua aikas tiukasti, kai sitä voi lastenlasten kanssa ottaa vähän rennommin. »Pölhöpopulismin parhaat ystävät ovat lillukanvarret ja kehäpäätelmät.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9 (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2020-03-11).indd 9 Paperi_08-9 (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2020-03-11).indd 9 13.3.2020 13.43.19 13.3.2020 13.43.19
10?PaPeriliit to?03 / 2020 teKSti Mari Schildt KUVat Vesa-Matti Väärä Kevään tuoja Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 12.3.2020 15.14.05 12.3.2020 15.14.05
PaPeriliit to?03 / 2020?11 Kalle Haapalan lintuharrastus alkoi isoisän kanssa merellä. Raumalaisen tehtaan prosessimies on nähnyt omin silmin melkein kaikki Suomen lintulajit, mutta yksi niistä on hänelle rakkain. Se, joka tuo kevään tullessaan. Kevään tuoja Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 12.3.2020 15.14.06 12.3.2020 15.14.06
12?PaPeriliit to?03 / 2020 M yrsky on tehnyt selvää jälkeä. Rauman eteläpuolella, Pyhärannan Rihtniemessä 135 senttiä tavallista korkeammalla käväissyt merivesi on pyyhkäissyt kaislikon tieltään, ja työntänyt sen kymmeniä metrejä metsän sisuksiin. Tie lintujen tähystysaitioon käy 40 sentin paksuisen kaislaja merileväpatjan päältä, joka joustaa kuin trampoliini. Kivenkolot ovat täynnä simpukkakasoja. Myrskyn jälkeen on poutasää, tälläkin kertaa. Kalle Haapala kurkkaa kaukoputkeen. Siellä se näkyy, kaukana pookin takana. Merikotka ei ole enää rannikolla mikään harvinaisuus, vaan sitä näkee useinkin horisontissa kaartelemassa. Lintuaitioon maanantaiaamuna kerääntyneet lintuharrastajat kertovat, että merikotka on yksi syypää haahkojen vähenemiseen, koska ne nappaavat taivasalla hautovia emoja. Toisaalta merikotkat ovat oppineet saalistamaan merimetsoja. Se on verottanut valkoiseksi värjäytyneiden karien populaatioita. Haapala merkitsee latinankielisiä lyhenteitä ruutuvihkoon. – On nopeampi kirjoittaa tieteellisen nimen lyhenne tur ili kuin punakylkirastas, hän naurahtaa. Myöhemmin kotona hän siirtää merkinnät valtakunnalliseen Tiira-havaintojärjestelmään, jolla maan lintuharrastajat pysyvät kärryllä kevään etenemisestä. Sillä kevät – sitä tosiaan on merentuoksuisessa ilmassa sakeanaan. Ulappa näyttäytyy tänään harmaan sävyissä. Meren ja taivaan välillä on vain hienoinen ero. Haapala tähyää rauhallista maisemaa. Tuosta kun mennään suoraan, vastassa on Ruotsi. Haapala kertoo, että juurisyy lintuharrastukseen taitaa löytyä lapsuudesta, kun kalastajana elantonsa hankkinut isoisä otti Kallen mukaan merelle. – Sualast veden olla pitää, Haapala sanoo, silloin se on parhaimmillaan. Isoisä oli huomannut, että linnut kiinnostivat Kallea. Hän kertoi luodosta, jossa oli niin paljon pesiviä haahkoja, ettei jalka sekaan mahtunut. Pakkohan sinne oli päästä. – Siellä käyn vieläkin, useita kertoja vuodessa, Haapala juttelee. Ensimmäiset lintuhavainnot hän teki pahvikantiseen ruutuvihkoon kesäkuussa 1976, 13-vuotiaana. Ensimmäinen merkintä kertoo haarapääskystä. Siitä lähtien ruutuvihkoja on kertynyt, katkeamatta. Tänään muistiinpanot kertovat, että Haapala on jo nähnyt nähnyt allin, lauluja kyhmyjoutsenen, merimetson, harmaalokin, pilkkasiiven, isokoskelon, kaakkurin, telkän, mustalinnun ja tukkakoskelon. Selän takana hyönteisiä napsii sekalainen seurakunta tiaisia, mutta tänään tarkkaillaan vesilintuja. Isoilla merilinnuilla menee hyvin, Haapala kertoo, mutta metsälinnut, kuten hömötiaiset, töyhtötiaiset ja kuusitiaiset ovat vähentyneet. avonaista maisemaa sen olla pitää, merenselkää: siinä Haapalan sielu lepää. Ja mieluummin saisi olla sula-aika. – Mää en talvest välitä lainkka. Emmää oikke. Mitä vähemä lunt see paremp, hän miettii. »Olin kuvaamassa jotain muuta, kun yhtäkkiä se vain pöllähti viereen.» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 12.3.2020 15.14.07 12.3.2020 15.14.07
PaPeriliit to?03 / 2020?13 Kevät ja syksy ovat lintuharrastajien parasta aikaa. Itse asiassa heille kesäkin jakautuu kahtia kevätja syysmuuttoon, sillä ensimmäiset muuttolinnut lähtevät paluumatkalle jo juhannuksen aikaan. Vanhat kahlaajat lähtevät heinäkuussa ja nuoret linnut kuukautta myöhemmin. – Kesä on vähän häilyvä käsite, Haapala sanoo. Kun suuri kevätmuutto osuu kohdille, Haapala laskee osan parvesta ja arvioi sen mukaan muun parven kokoa. Lintuja voi olla tuhansia. Ulkosaaristoon jos vain pääsee, sinne Haapala menee useamman kerran viikossa. Samalla suunnalla, yhdeksän kilometriä Rauman satamasta länteen Kylmäpihlajan majakkasaarella, hän koki yhden unohtumattomimmista lintuhavainnoistaan heinäkuussa neljä vuotta sitten. – Tuurista se oli kiinni. Olin siellä edellisenäkin päivänä, eikä siellä ollut mitään erikoista. Olin kuvaamassa jotain muuta, kun yhtäkkiä se vain pöllähti viereen, Haapala muistelee. Hetken hän oli hämillään, mutta sitten lintu nosti ruosteenruskean pyrstönsä suoraan kohti taivasta. Silloin Haapalalle kirkastui, mistä on kyse. Siinä keikkui Suomen kaikkien aikojen toinen ruostepyrstö, jonka lähin pesimäalue on Turkissa. – Silloin sen tiesi, että nyt tulee porukkaa, Haapala hymyilee. Hän lähetti kännykällä tiedon Suomen lintuharrastajille, jonka jälkeen alkoi tapahtua. Matka saarelle kestää kelistä riippuen vajaat 45 minuuttia. Sen verran kesti, ennen kuin ensimmäiset lintubongarit olivat paikalla. Saarella kävi satoja bongareita parissa päivässä. – Ensimmäisenä päivänä vesibussi sai urakoida täysillä lasteilla ja ajoi ylimääräisen vuoronkin, kun niin paljon väkeä Kevään tuojat kiikarissa. Kalle Haapala näkee rakkaan lintulajinsa palanneen talvimatkaltaan Pyhärannan Rihtniemeen. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 12.3.2020 15.14.07 12.3.2020 15.14.07
14?PaPeriliit to?03 / 2020 oli tulossa. Eivätkä kaikki halukkaat meinanneet mahtua kyytiinkään, Haapala nauraa. Hänenkin päivänsä venyi iltaan, koska yht’ äkkiä Rauman edustan viimeinen saari ennen avovettä oli täynnä tuttuja ympäri Suomen. Samoja ihmisiä, joita hän on tavannut omilla linturetkillään. Kuten esimerkiksi Sodankylässä, kun nokisorsaa bongattiin. – Hailuotoon lähdettiin kerran siten, että yötä myöten ajettiin aamun ensimmäiselle lossille. Käytiin katsomassa lintuja, ja tultiin takaisin. Kun tieto tulee, on lähdettävä heti. Se voi olla minuuteista kiinni, että myöhästyy, hän juttelee ja jatkaa, että kännykkä piippaa yleensä aina väärään aikaan. On juuri joku meno, vaikka syntymäpäivä, jonne pitää mennä. – Sitten on tuska, jos ei pääse, hän päivittelee. Se, että lähti matkaan, mutta lintu on jo ehtinyt pyrähtää tiehensä, ei harmita lainkaan yhtä paljon, kuin ettei lähtenyt lainkaan. – Aika harvoin sellaista retkeä on ollut, ettei mitään olisi nähnyt. Koskaan ei tiedä, koska se laji löytyy, ja mikä laji se on, hän sanoo. kUn tekee harvinaisen havainnon, Haapala vertaa sitä onnistuneeseen urheilusuoritukseen. Fiilis on pitkään aivan loistava. Aivan välttämättömiä hälytyksiä tulee Haapalalle yhä vähemmän, koska on jo harvinaista, että Suomesta löytyy lintu, jota hän ei olisi nähnyt. Hän sanoo, että saattaa nykyisin jopa valita mieluummin pysyä lähimaisemissa ja ottaa loistavan lintukuvan kuin että lähtee kauas vain näkemään linnun. Vaikka suurin osa Haapalan kuvista on lintukuvia, eniten huomiota on herättänyt kuva, jota myös jäniskevennykseksi Kalle Haapala on kulkenut lintujen perässä ympäri maata, mutta meri on se rakkain ympäristö. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 12.3.2020 15.14.08 12.3.2020 15.14.08
PaPeriliit to?03 / 2020?15 on kutsuttu. Hän kertoo, että sinä aamuna meri oli aivan tyyni, kun hän lähti veneellä liikkeelle. Jo kaukaa hän ihmetteli, että mikä möykky tuolla vedessä on. Kun hän pääsi lähemmäs, hämmästys vain lisääntyi: möykky ui eteenpäin, mutta hyppien. Joka kerta, kun se nousi ylöspäin, se nosti korvat pystyyn. Ei siinä jäniksellä mikään hätä ollut. Se oli vain uimareissulla saaresta toiseen. Haapala kertoo, että oli tässä eräänä yönä lähistöllä pöllöretkellä. – Ei kuulunut mitään. Ei yhtään mitään. Se on aika harvinaista, että sellaisen paikan löytää, hän sanoo. Hiljaisuudessa piileekin sen salaisuus: Kun työkseen saa olla melussa isojen koneiden keskellä, luonnossa ympäristö on jotain aivan muuta. Aistit pitää terästää, että kuulee sen, mitä pitääkin. Siivekkäät kertovat, onko liikkeellä saalistajia, tai muuta poikkeuksellista. Kevään ensimmäinen naurulokkikin kuulostaa ihanalta – vähän aikaa. Muutamia lintuharrastajia, tai ainakin luontoharrastajia on töissäkin. Kollega samalta UPM Rauman tehtaalta, Tapio Nylund, kiipeää aitioon. Miehet naureskelevat, että työn ja lintuharrastuksen yhteensovittaminen onnistuu siten, että työaikana ollaan töissä ja vapaa-aikana linturetkellä. – Se on työtä ja harrastusta sopivassa suhteessa. Asiasta ei tosin kannata vaimoilta kysyä, Nylund virnistää. Kirkkaasti enemmän, kuin lintuhavainnoista, tehtaassa jutellaan metsästämisestä. – Edellisessä vuorossa kun töihin mentiin, niin alta minuutin oli ensimmäinen hirvi kaadettu. Niitä kaatui koko vuoron ajan, kesät talvet, viimeistään toisessa lauseessa, Haapala nauraa. Merivartioston Tursas-alus partioi verkkaisesti harmaalla ulapalla. Siellä on jo totuttu aitiossa ja lintutornissa kiikaroiviin tumma-asuisiin miehiin. Isokoskeloita räpyttelee vimmatusti rannan myötäisesti tavan takaa, välillä pohjoiseen, välillä etelään. Useampia joutsenryhmiä liitää majesteetillisesti kohti pohjoista. Laulujoutsenet tööttäilevät kuin tervehdykseksi matkallaan. – Kyllä sitä on odotettukin, kuuluu vierestä. – Mikä siellä menee, Haapala terästäytyy. Yksi koirasja kolme naarashaahkaa lentää kohti etelää. Haapala on sekunnissa kiikarilla ja ilahtuu. Ei kuu kiurusta kesään eikä västäräkistä vähääkään, vaan haahka on se lintu, joka tuo hänelle kevään: Sama lintu, jonka isoisä hänelle lapsena näytti. Kevät on tänä vuonna aikaisessa, hyvin aikaisessa. Metsäja merihanhia on tullut jo helmikuussa runsaasti, vaikka yleensä niitä nähdään vasta huhtikuun alussa. Osa laulujoutsenista ei lähtenyt syksyllä matkaan lainkaan, vaan niitä näkyi syömässä läpi talven vihertäneillä pelloilla. Viime jouluna hän osti omille pojanpojilleen, kaksosille, omat kiikarit. Niillä hän voi näyttää pienille pojille, miltä näyttää ja tuntuu, kun kevään ensimmäinen haahka tuo kevään tullessaan. ? Käy katsomassa Kalle Haapalan lintukuvia ja uiva jänis: verkkolehti.paperiliitto.fi/ »Kevään ensimmäinen naurulokkikin kuulostaa ihanalta – vähän aikaa.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 12.3.2020 15.14.09 12.3.2020 15.14.09
16?PaPeriliit to?03 / 2020 S Sinä lokakuisena iltana Sami Nikkanen oli palaamassa Hämeenlinnasta vaimonsa Beritin kanssa. Poliisiauto ajoi Nikkasten edellä ja kääntyi heidän kotitielleen. Mitähän nyt on tapahtunut? Nikkaset miettivät. Ja sitten: Nehän tulee meidän pihaan! Poliisit toivat viestin, joka nyrjäytti heidän maailmansa sijoiltaan. Beritin tytär ja Samin tytärpuoli, 18-vuotias Hilma, oli löytynyt kuolleena. Kuolinsyyksi arveltiin huumeiden yliannostusta. Samista oli tullut Hilman sekä Beritin kolmen muun lapsen isäpuoli vuonna 2011. Uusperheeseen kuului myös Samin kaksi poikaa. Samin tytär asui äitinsä luona. Sami ja Berit olivat olleet perhetuttuja jo vuosia. Sami oli Beritin kuopuksen kummi, ja lapsetkin tunsivat toisensa. – Vuonna 2010 Beritin miesystävä menehtyi liikenneonnettomuudessa, ja pian sen jälkeen minä erosin. Asiat johtivat toiseen, ja meistä tuli pari, Sami kertoo. Samin suhde Hilmaan oli samanlainen kuin muihinkin lapsiin – lämmin ja mutkaton. – Kaikkia piti paimentaa, mutta Hilmaa hieman enemmän, sillä hänellä oli adhd. Lääkitys auttoi häntä paljon. Lääkityksen aloittamisen jälkeen hänen puheestaan sai selvän, hän ei pomppinut enää niin paljon asiasta toiseen ja hän pystyi keskittymään. Sami kuvailee Hilmaa kiltiksi, taiteelliseksi ja sinisilmäiseksi tytöksi. Hilma uskoi kaikkia ja oli helposti vietävissä. Keväällä 2019 Hilma oli jäänyt kiinni bentsodiatsepiinien käytöstä. Hänen äitinsä oli puuttunut asiaan ja pyytänyt terveydenhoitajalta lähetettä huumeseuloihin. Hilman elämä näytti hyvältä vielä alkusyksystä 2019. Seulat olivat pysyneet puhtaina. Hän oli etuajassa kokkiopinnoissaan ja talveksi hän oli järjestänyt itselleen työharjoittelupaikan Ylläkseltä, jossa hänen siskonsa työskenteli. Sitten Hilma jäi kiinni kannabiksesta, ja koululääkäri lopetti Hilman adhd-lääkityksen. – Silloin mietin, että mitähän helvettiä tästä tulee. Kuukauden kuluttua Hilma oli kuollut, Sami kertoo. Hilma löytyi Nokialta asunnosta, joka kuului kolmekymppiselle miehelle. Hilma oli tutustunut mieheen Tinderissä edellisellä viikolla. Ruumiinavauksessa kävi ilmi, että Hilman verestä löytyi useita huumeita kuten amfetamiinia, bentsoja ja subutexia. Mitään ainetta ei ollut ollut hengenvaarallista määrää, mutta niiden yhteisvaikutus oli ollut tappava. – Lapsen kuolemasta ei selviä. Sen kanssa on vain yritettävä oppia elämään. Kun vanhuksia ja sairaita kuolee, siihen pystyy valmistautumaan. Mutta ei tällaiseen voi valmistautua, että elämäniloinen nuori nainen on yhtäkkiä poissa, Sami miettii. Hän on käynyt läpi monenlaisia tunteita, myös vihaa ja katkeruutta lääkäriä ja sitä miestä kohtaan, jonka luota Hilma löytyi. – Mutta enää en viitsi vihata. Ei se tuo Hilmaa takaisin, vaikka mitä tekisi. Elämän on pakko jatkua. Siksi olen yrittänyt ajatella hyviä muistoja. Surutyönään Sami teki Hilmalle uurnan liimapuulevystä. Uurnan kylkeen hän painoi Hilman tekemiä piirustuksia, jotka oli valittu yhdessä perheen kanssa. Hilma laskettiin maahan mummunsa syliin. Berit ja Sami ovat puhuneet Hilman kuolemasta avoimesti ja antaneet useita haastatteluja medialle. Siihen on syynsä: – Moni vaikenee lapsensa huumekuolemasta, koska tuntevat häpeää. Me emme salaile emmekä häpeä tätä. Jospa tällä avoimuudella pystyisi estämään edes yhden vastaavan kuoleman, Sami toivoo. – Huumeita on nykyään niin helposti saatavilla. Kannabista vähätellään, vaikka siitähän se käyttö yleensä alkaa. Kaikenlaisia muuntohuumeitakin on liikkeellä, eivätkä ne maksa paljon mitään. Jos vanhemmilla on vähääkään epäilyjä, heidän pitäisi seurata lastensa tekemisiä tarkemmin. Toisaalta, liikaakaan ei voi kytätä, sillä se synnyttää nuoressa vastareaktion. Hilma oli jo täysi-ikäinen eikä hän asunut enää kotona. Sami miettii, että sellaisissa tilanteissa vanhempien keinot puuttua ovat hyvin vähäiset. – Toivon, että nuoret havahtuisivat siihen, että ensimmäinen kerta voi olla viimeinen. ? suru jäi sydämeen Sami Nikkasen tytärpuoli kuoli huumeiden aiheuttamaan myrkytykseen. Sami toivoo, että asiasta puhuminen estäisi vastaavia tragedioita. »Lapsen kuolemasta ei selviä. Sen kanssa on vain yritettävä oppia elämään.» teksti ? Tiina Suomalainen ?kuva? Reima Kangas Paperi_16-17a.indd 16 Paperi_16-17a.indd 16 17.3.2020 11:11:19 17.3.2020 11:11:19
PaPeriliit to?03 / 2020?17 Sami Nikkanen yrittää ajatella Hilmaan liittyviä hyviä muistoja. Paperi_16-17a.indd 17 Paperi_16-17a.indd 17 17.3.2020 11:11:20 17.3.2020 11:11:20
18?PaPeriliit to?03 / 2020 Paineen kestävä H elposti voi ajatella, että luottamusmies on puristuksissa työnantajan ja edustamiensa työntekijöiden välissä ja saa kuulla moitteita joka suunnasta. Esa Lamminsivu myöntää, että ajatuksessa voi olla vähän perääkin, mutta hänen mielestään se kuuluu lajin luonteeseen. Lamminsivu on oman työnsä ohella osaston neuvotteleva luottamusmies DS Smithin tehtaassa Tampereella. Hän aloitti luottamusmiehenä toissavuonna. Lamminsivu ei halua dramatisoida luottamusmiehen pestiä, eivätkä odotukset hänen mielestään ole kohtuuttomia. Toisaalta hän toteaa, että itsepä halusi tehtävään. Kun asettuu ehdolle luottamusmieheksi, on tiedettävä, mihin joutuu, ja oltava luottamuksen arvoinen. Lamminsivu pohtii, että itse asiassa asetelma on myös lajin suola. Se kasvattaa. – Kouliinnun koko ajan ja paineensietokyky kasvaa. Pankakoski Mill Oy:n pääluottamusmiehen Arto Kervisenkään mielestä tehtävässä ei tarvitse jäädä puun ja kuoren väliin. Pestin hoitajalta on syytä löytyä omaa auktoriteettia, jolla järjestää itselleen tilaa toimia. – Huumorintajulla ja vittumaisella luonteella, niillähän tässä pärjää, murjaisee Kervinen pohjoiskarjalaiseen tyyliin. Vakavammin Kervinen pohtii, että luottamusmiehellä on oltava hallussa tietotaito asioista. On tärkeää kouluttautua. Ei riitä, että on kartalla nykyhetkestä, on myös pystyttävä etukäteen ajattelemaan ja suunnittelemaan, mitä lähellä tai kauempana tulevaisuudessa voi tapahtua. Ja kyllä, sitä luonnetta pitää olla. Kervinen aloitti osaston luottamusmiehenä vuonna 1985 ja Pankakosken tehtaan pääluottamusmiehenä vuonna 1990. Uran pahimmat hetket ajoittuvat noin viidentoista vuoden taakse. Pankakoski oli Euroopan pienin kartonkitehdas ja tuotti tappiota omistajalleen Stora Ensolle. Tehdas oli myynnissä, mutta lakkauttaminenkin näytti täysin mahdolliselta. – Kyllä silloin piti yöllä hakea kylmempää kohtaa tyynystä, kun mietti pysyykö tehdas pystyssä ja miten väelle käy, Kervinen toteaa. Vuonna 2006 kansainvälinen sijoittajaryhmä osti tehtaan ja pian edessä oli ankarat neuvottelut. Työntekijät suostuivat lainaamaan osan palkastaan raskasta tappiota tekevälle Pankaboardille, mikä todennäköisesti pelasti tehtaan sulkemiselta. Tehdas erikoistui paksuun kartonkiin ja alkoi tuottaa voittoa. Yritys maksoi lainansa takaisin kahdessa vuodessa. viime helmikuussa Tampereen yliopistossa tarkastettiin Marjo Miettisen väitöskirja, joka käsittelee luottamusmiehen tehtävää. Tutkimusta varten Miettinen haastatteli luottamusmiehiä erikokoisista teknologiateollisuuden yrityksistä. Haastatellut luettelivat luottamusmiehelle soveltuvia ominaisuuksia. Miettinen lajitteli ne kuuteen kokonaisuuteen, jotka kuvaavat, missä asioissa luottamusmiehet haluavat kehittää itseään: lain ja järjestyksen valvoja, vuorovaikutustaituri, sovittelija, karismaattinen henkilö, yrityksen kehittäjä sekä osaava yksilö. Seuraavat luonnehdinnat kuvaavat väitöstutkimusta varten haastateltujen käsitystä siitä, millainen on hyvä luottamusmies: Luottamusmies toimii kuten esimies ilman omaa esimiestä. Hän on edustettavien luotettu henkilö, joka Luottamusmieheen kohdistuu painetta sekä työnantajan että toisten työntekijöiden suunnasta. Odotusten väliin täytyy raivata oma tila. teksti ? Reima Kangas ?kuvat? Jana Machackova-Oey Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 18.3.2020 14:15:36 18.3.2020 14:15:36
– Koen että olen saanut olla vuodesta 1995 hyvän työnan tajan leivissä, vaikka työnantajan nimi on vaihtunut monta kertaa. Tarkoitus on, että nykyiset ja tulevat työntekijät saavat jatkaa yhtä hyvässä menossa, sanoo Esa Lamminsivu. PaPeriliit to?03 / 2020?19 Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 18.3.2020 14:15:36 18.3.2020 14:15:36
20?PaPeriliit to?03 / 2020 ymmärtää mikä on myös yrityksen etu. Luottamusmies valvoo, että työehtosopimusta ja muita työlakeja noudatetaan. Luottamusmies kuuntelee, keskustelee ja välittää tietoa mielellään edustettaville, työnantajalle, liitolle ja muille mahdollisille osapuolille. Luottamusmies on yhteistyökykyinen ja verkostoituu helposti. Luottamusmies ratkoo erilaisia tilanteita ja ongelmia eli toimii neuvottelijana, sopijana, mentorina ja kuuntelijana. Luottamusmiehen on kyettävä yhdenvertaiseen toimintaan pitkäjänteisesti. Erinomainen luottamusmies on karismaattinen henkilö, jota edustettavat kuuntelevat. Hän on aktiivinen ja osaa selittää myös ikävät asiat niin, että edustettavat ymmärtävät ne. Karismaattinen luottamusmies innostuu, on rohkea ja puhuu suoraan. Luottamusmiehen työ ei ole vain tulipalojen sammuttamista, vaan siihen kuuluu ns. rauhan ajan työyhteisön kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Yksi tärkeimmistä osa-alueista on ymmärtää yrityksen taloudellista tilannetta numeroiden valossa. Luottamusmiehen tulee mielellään suunnitella asioita pitkällä aikavälillä helikopteriperspektiivistä katsoen. Luottamusmies tutkii aktiivisesti asioita ja on läsnä. Hän paneutuu asioihin hyvin ja toimiessaan oppii jatkuvasti ja aktiivisesti. esa Lamminsivu kokee ilman muuta olevansa hänet valinneiden työntekijöiden edunvalvoja. Hän on linkkinä työntekijöiden ja työnantajan välillä ja haluaa huolehtia nykyisten työntekijöiden ja tulevien sukupolvien eduista. Hänen mielestään on kuitenkin pystyttävä toimimaan myös työnantajan näkökulmasta. – Pitää osata luovia. On lopulta kaikkien etu, että työyhteisöä rakennetaan ja kehitetään, Lamminsivu sanoo. Arto Kervinen on tottunut siihen, että työnantajalta tulee lunta tupaan. Tällä hetkellä ei tarvitse taistella tehtaan pystyssä pitämiseksi, mutta kylläkin niiden asioiden puolesta, joita Kervinen itsekin ja häntä edeltävät sukupolvet ovat neuvotelleet. Ja neuvotteluilmapiiri on muuttunut ikäväksi. – Kun aloitin luottamusmiehenä, se oli aitoa paikallista sopimista. Tes velvoitti sopimaan tehtävänkuvista, palkoista ja muusta sellaisesta paikallisesti. Työnantajan kanssa neuvoteltiin herrasmiesmäisesti joko paikallisesti tai liittojen kautta ja saatiin sopimus, jota kumpikin osapuoli kunnioitti. Kervisen mielestä työntantaja nykyään puhuu ruusuisia paikallisesta sopimisesta, mutta tekee toista. Järjestely alkoi hänen mukaansa rapautua reilut kymmenen vuotta sitten kun, työehtosopimuksesta purettiin velvoite sopia paikallisesti talon tehtäväkuvat ja palkat. – Nyt työnantaja on romuttanut järjestelmän. Jos vaikka kysyn, paljonko kello on, työnantaja soittaa Metsäteollisuus ry:hyn ja kysyy paljonko kello on ja saako sen sanoa Kerviselle. Reilut kymmenen vuotta sitten Kervinen jäi pois pääluottamusmiehen tehtävästä ja siirtyi tuotannon puolelle töihin. Viimeisenä kimmokkeena oli se nimenomaan se, että Kervinen Esa Lamminsi vulla on huoli, että menossa on tulojen siirto keski tuloisilta palkansaajilta hyvätuloisille ja osakkeenomistajille. Työnantajan linja on koventunut, mikä näkyi hänen mie lestään esimerkiksi viime syksyn neuvot teluissa. Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 18.3.2020 14:15:37 18.3.2020 14:15:37