• 03/20 P a p e r i l i i t t o Suru tuli jäädäkseen Sami Nikkasen tytärpuoli kuoli huumeisiin. luonnetta tarvitaan Luottamusmies ei saa vähästä säikähtää. poikkeustila Korona vaikuttaa myös Paperiliiton tapahtumiin. Muuttolinnut tulevat Isoisä vei aikoinaan Kalle Haapalan luodolle, joka oli täpötäynnä pesiviä lintuja. Kiinnostus lintuihin on jatkunut siitä saakka. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 18.3.2020 15:52:38 18.3.2020 15:52:38
• Elä täysillä – Turva turvaa Älä kadu elämätöntä elämää kiikkustuolissa. Kun rakkaat ihmiset ja asiat on vakuutettu, huolia ei tarvitse murehtia etukäteen. Ne tulevat, jos ovat tullakseen – ja niistä selvitään yhdessä. Kun elämä kolhaisee, on hyvä olla Turvassa. Ammattiliittosi jäsenenä tarjoamme sinulle nämä ja lukuisia muita etuja. Tutustu osoitteessa turva.fi/etusi Liittokasko – parasta turvaa autollesi Henkikulta – kun henkesi on muillekin kallis Suomalaista turvaa Alennukset liittojen jäsenille Korvaukset sujuvasti – rahat tilille parhaimmillaan jopa päivässä TaskuTurvasovellus aina mukanasi Asioi kätevästi verkossa turva.fi Tavataan verkossa, toimistolla tai vaikka kotonasi Suomen tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2019 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 17.3.2020 13:40:49 17.3.2020 13:40:49
• P a p e r i l i i t t o 3 / 2 2 2 7. 3 . 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Luottamusmiehen tehtävä ei ole helppo. Hänen on raivattava itselleen oma toimintatila erilaisten odotusten keskelle. On suodatettava työkavereiden toiveet ja työnantajan vaatimukset omaksi näkemykseksi. Luottamusmies toimii työntekijöiden puolesta, mutta hänen on ymmärrettävä laajoja kokonaisuuksia. – Pitää jaksaa tapella loppuun asti, ja pienestä vittuilusta ei pidä säikähtää, tulipa se mistä suunnasta tahansa, kuvailee tässä lehdessä haastateltu Pankakosken tehtaan pääluottamusmies Arto Kervinen muutamia tarvittavia ominaisuuksia. Luottamusmiehet tarvitsevat työtovereiden vankkaa tukea, sillä helpommaksi tehtävä ei ole tulossa. Työnantajat pyrkivät aktiivisesti heikentämään ay-liikkeen toimintamahdollisuuksia. Kervisen mukaan paikallinen sopiminenkin tarkoittaa heillä nyt sitä, että työnantaja kysyy kellonajankin Metsäteollisuus ry:stä. Koronaviruksen uhatessa työmarkkinakeskusjärjestöt turvaavat yhteiskunnan toimintaa yhdessä. Olisi toivottavaa, että työnantajat rakentaisivat menestystä muulloinkin yhdessä työntekijöiden kanssa. Vahvinta on yhteistyö, edelleen. • Yhteistyön aika on aina 62. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Varkauden tehtaalle 48 irtisanomista. 06 Työnantaja haluaa heikentää työmarkkinajärjestöjen valtaa. Lasse Laatunen kaipaa luottamusta. 08 Onnistuuko terveystarkastus netissä. 09 Hoidetaanko leipäjonoa vai pohditaanko taloudellista ahdinkoa. 22 Laadusta tinkimättä: Vapaus ja vastuu maistuvat Jani Loikkaselle. 24 Koronavirus siirtää liiton tapahtumia. 25 Muista liiton tarjoamat lomaedut. 26 Työttömyyskassa tiedottaa: Työttömyyspäivärahan sovittelu. 27 Itseluottamusmies väistyy sivuun. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Potretti: Aurinko paistoi Valkeakosken Hypapilla. 31 Kolumni: Intiassa tasa-arvo toteutuu vain metrossa. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Sokea taikuri venyttää mielen rajoja. 16 Huumeiden aiheuttama myrkytys vei Sami Nikkasen tytärpuolen. Nikkanen teki surutyönään uurnan, jossa Hilma laskettiin mummunsa syliin. 20 Luottamus­ miehen tehtävässä kohtaa paineita, mutta ne tekevät Esa Lammin sivun mielestä tehtävästä kiinnostavan. 32 Timo Järvinen on tyytyväinen, kun saa työkseen syöttää puuta ränniin. Kotona odottaa hyväntuulinen Pepe lenkille lähtöä. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Jana Machackova-oey SaMi nikkanen Päivi karJalainen Elä täysillä – Turva turvaa Älä kadu elämätöntä elämää kiikkustuolissa. Kun rakkaat ihmiset ja asiat on vakuutettu, huolia ei tarvitse murehtia etukäteen. Ne tulevat, jos ovat tullakseen – ja niistä selvitään yhdessä. Kun elämä kolhaisee, on hyvä olla Turvassa. Ammattiliittosi jäsenenä tarjoamme sinulle nämä ja lukuisia muita etuja. Tutustu osoitteessa turva.fi/etusi Liittokasko – parasta turvaa autollesi Henkikulta – kun henkesi on muillekin kallis Suomalaista turvaa Alennukset liittojen jäsenille Korvaukset sujuvasti – rahat tilille parhaimmillaan jopa päivässä TaskuTurvasovellus aina mukanasi Asioi kätevästi verkossa turva.fi Tavataan verkossa, toimistolla tai vaikka kotonasi Suomen tyytyväisimmät asiakkaat EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2019 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 18.3.2020 16:01:30 18.3.2020 16:01:30
• 3 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?03 / 2020 Koville irtisanomisille oli työntekijöiden esityksessä vaihtoehto. Kuljetuspalveluiden ja tuotelähetyksen luottamusmiestä Jari Suomalaista harmittaa, että työnantaja pysyi kannassaan. Irtisanomisten lisäksi yt-päätös merkitsi töihin jääville järjestelyjä, jotka tuntuvat erityisesti Suomalaisen luottamusmiesalueella. Kaksi kovaa irtisanomista tuotevarastolta olisi voitu välttää, sillä työttömyysputkeen olisi ollut lähtijöitä enemmänkin, mutta työnantaja valitsi toisin. – Tuotevarastosta lisäksi neljä työntekijää on irtisanottu työttömyysputkeen. He saavat tehdä työaikamuoto 37:aa elokuun loppuun eli siihen saakka, kun heiltä loppuvat työt. Siinä työnantaja sentään teki fiksusti, etteivät heillä ansiot putoa ja vaikuta siten ansiopäivärahaan, Suomalainen pohtii. Muut tuotevaraston työntekijät ovat siirtyneet TAM 37:n 12-tuntisesta vuorojärjestelmästä TAM 25:een eli tekemään aamuja iltavuoroja maanantaista perjantaihin. Ansiot putoavat noin 20 prosenttia, kun yövuoroja viikonloppulisät jäävät tilistä pois. Työaikamuutos vähentää myös vapaa-aikaa, sillä työvuoropäivien määrä kasvaa noin 70:llä. KAiKKiAAN Stora Enson Varkauden pakkauskartonkitehtaalta vähennetään 33 ja kunnossapitoyhtiö Eforasta 15 henkilötyövuotta. Stora Enson 33 irtisanomisesta työntekijöiden henkilöstöryhmään kohdistuu 29. Näistä 4 on kovia irtisanomisia, eläkeputkiratkaisuja 13 ja eläköitymisiä 7. Ulkoistuksen kautta 5 henkilöä siirtyy toiseen yritykseen Kuviot uusiksi teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Akseli Muraja Varkauden Stora Ensolle ja Eforalle tuli yhteensä 48 irtisanomista. Töihin jäävien työaikamuutokset muuttavat elämänrytmiä ja ansioita. Kunnossapitoyhtiö Eforan 15 irtisanotusta työntekijöitä on 8, joista 5 sanotaan irti eläkeputkeen ja 3 siirtyy liikkeenluovutuksella uudelle työnantajalle. Caverionille siirtyy siivous sekä LVIja rakennuskunnossapito. PÄÄlUoTTAMUSMieS Juha Leskistä mietityttää, miten uudet järjestelyt käytännössä toimivat ja paljonko tarvitaan ylitöitä. Myös ammattitaidon riittävyys entisestään monipuolisemmiksi muuttuviin tehtäviin huolettaa. Muutoksiin liittyvät koulutukset kestävät pisimmillään kesään 2022 saakka. – Osa kunnossapidon tekijöistä opettelee tuotannon tehtävät ja tuotannon tekijät kunnossapitoa. Siinä tulee haastetta molemmin puolin, riittääkö ammattitaito, jos työt ruuhkautuvat. Entä osataanko harvoin eteen tulevat tehtävät pitkän tauon jälkeen, Leskinen miettii. Leskisen mielestä nyt päätetyillä toimilla työssäjaksaminen, työhyvinvointi ja -turvallisuus ovat vaakalaudalla. – En voi kuvitella, miten porukka tulee jaksamaan, kun katsoo nykyisiä ylityötilastoja ja toimintamalleissa ollaan jo nyt veitsenterällä. TUoTevARASToSSA loppuu lastaus ja purkaminen öisin ja viikonloppuisin. Jari Suomalaista huolettaa, miten eri tehtävät pystytään hoitamaan, kun tuotannon puolelta jälkikäsittelystä työntekijän on siirryttävä avuksi tuotevarastoon silloin, kun vuoron miehitys ei riitä tai tarvitaan lastausta yövuoron aikaan. Myös työaikamuutos TAM 25:een on töihin jääville merkitykseltään iso. »En voi kuvi­ tella, miten porukka tulee jaksamaan, kun katsoo nykyisiä yli­ työtilastoja.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 18.3.2020 11:31:04 18.3.2020 11:31:04
• 3 / k u o r i m o PaPeriliit to?03 / 2020?5 Huoli työntekijöiden jaksamisesta kasvoi. Jari Suomalaisen työpaikalta Varkaudesta vähenevät tekijät ja varastotyö keskittyy arkipäiviin. – Se vei mielialat kyllä aika alas. Kyky itseohjautuvuuteen ja motivaatio varmasti kärsivät, pääluottamusmies Leskinen arvelee. Leskinen näkee asian myös laajemmin: tavoitteet työllisyyden parantamisesta yhteiskunnassa eivät toteudu, jos töitä keskitetään sen sijaan että niitä jaettaisiin. – Näin ei nosteta työllisyyttä vaan lisätään ylitöiden määrää. SToRA Enso tarjoaa Varkaudesta irtisanottaville konsulttipalvelua, jossa jokainen saa henkilökohtaisesti valmennusta uuden työn tai uran etsimiseen. Uusi työ voisi löytyä myös tehdasalueelta. – Sahalla on työpaikkoja auki, mutta sinne voi tuntua vaikealta mennä. Valmennuksen kautta voivat myös eläkeputki-ikäiset halutessaan rakentaa väylää toiseen työhön, kertoo Juha Leskinen. Varkaudessa toteutettavat vähennykset ja toimintojen uudelleenjärjestelyt ovat osa Stora Enson 275 miljoonan euron säästötavoitetta, jolla yhtiö tavoittelee parempaa kustannuskilpailukykyä. Työntekijöistä yt-neuvottelut tuntuivat takapakilta. – Varkauden edellisistä yt-neuvotteluista on monta vuotta ja ihmisille alkoi vähitellen tulemaan uskoa ja toivoa. Nyt on vähän kuin lähdettäisiin taas liikkeelle nollasta, summaa Leskinen. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 18.3.2020 11:31:05 18.3.2020 11:31:05
• 3 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?03 / 2020 – SopimuSvapauS on osapuolten, mutta työmarkkinoiden toimivuus on yhteiskunnan asia, muistuttaa EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen. Laatunen analysoi tämänvuotista neuvottelukierrosta Teollisuuden Palkansaajien TP:n uudessa julkaisussa. Laatunen näkee kuluvan liittokierroksen vaikeuksien johtuvan keskitettyjen ratkaisujen lopettamisesta ja työnantajan strategiasta heikentää työmarkkinajärjestöjen valtaa. – On vaikea ymmärtää miksi kiky-tunneista piti rakentaa neuvotteluja pitkittänyt ja lakonuhkaan johtanut prosessi, kirjoittaa Laatunen. Hänen mielestään asiassa olisi toimittu järkevästi, jos EK ja palkansaajakeskusjärjestöt olisivat kokoontuneet neuvottelemaan ratkaisumallit ja hoitaneet asian järjestäytyneesti. Tämän sijaan keskitetysti sovitusta asiasta syntyneestä riidasta on neuvoteltu osapuolten kesken hajautetusti. RaTKaiSuKSi Laatunen esittää neuvotteluja sovittelujärjestelmän uudistamista. Hänen mukaansa on selvää, että liittokohtainen sopimisen malli kaipaa selkeämpiä pelisääntöjä. Keskusjärjestöillä tulisi myös olla edellytykset neuvotella liittoneuvottelujen tieltä sellaiset ongelmat, jotka koskevat työmarkkinoita laajemmin. Laatunen korostaa, että sovittelujärjestelmä pitää nähdä osana neuvottelujärjestelmää. – Sovittelu on epäonnistuneiden neuvottelujen paikkausyritys. Useamman sovittelijan ja sovittelijaryhmän käyttö puolestaan monipuolistaisi sovitteluosaamista, ehdottaa Laatunen. YHTEiSKuNNaN vakaus on keskeinen kilpailukyvyn perusta. Vaikeistakin asioista pitäisi pystyä sopimaan. – Epäluottamuksen ja nokittelun tilalle on työmarkkinoilla rakennettava luottamus, Laatunen painottaa. Nyt julkaistu katsaus on Laatuselta toinen, joka ilmestyy Teollisuuden Palkansaajat TP ry:n sarjassa. TP:n jäseninä on 14 ammattiliittoa kaikista kolmesta palkansaajien keskusjärjestöstä. Lasse Laatunen: Työmarkkinaneuvottelut 2019–2020. Suomen mallin sekä neuvotteluja sovittelujärjestelmän tulevaisuus 2020. Katsaus 1/2020, Teollisuuden Palkansaajat. ?•?eeva eloranta-Jokela Työmarkkinoille luotava luottamusta nokittelun tilalle, arvioi Lasse Laatunen. On luotava uutta luottamusta – Työmarkkinajärjestöjen valta on suurimmillaan, kun ne pystyvät keskenään sopimaan vaikeista asioista, Lasse Laatunen totesi katsauksensa julkistustilaisuudessa. irJa vaateri Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 18.3.2020 13:45:08 18.3.2020 13:45:08
• t e s t e s t i Tällä palstalla testataan, miten Paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. 3 / k u o r i m o PaPeriliit to?03 / 2020?7 Kriisi haastaa koko yhteiskunnan SuomalaiSET työmarkkinakeskusjärjestöt julkaisivat yhteisen sitoumuksen maaliskuun puolivälissä, kun koronatartuntoja oli testattu alle 300 suomalaiselta ja tartunnan saaneita arvioitiin olevan kaikkiaan noin 20–30-kertainen määrä eli 6000–9000. Järjestöt muistuttavat, että koko suomalaisen yhteiskunnan haastavan kriisin takia jokainen suomalainen kohtaa lähiviikkoina koronan vaikutukset lähipiirissään. Järjestöt ilmoittivat pyrkivänsä löytämään yhdessä ratkaisun suomalaisen yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi. – On tärkeää turvata suomalaisten työpaikat, toimeentulo ja yritykset, ja tuoda sitä kautta hyvinvointia, vakautta ja ennustettavuutta yhteiskuntaan, todetaan julkilausumassa. Korona vaikuttaa vakavasti suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouteen. – Sen aikana on syytä unohtaa perinteiset asetelmat ja nousta tilanteen yläpuolelle. Nyt on yhteisten ratkaisujen aika, järjestöt toteavat. Sitoumuksen ovat allekirjoittaneet SAK:n, Akavan, EK:n, KT:n ja STTK:n puheenjohtajat. Järjestöt aikovat valmistella esityksiä hyvinvointiyhteiskuntaa ja työpaikkoja turvaavista toimista.?• Edustavuuden toteaminen Pääluottamusmiehen, osaston luottamusmiehen ja osaston toimihenkilöiden ja työsuojeluvaltuutetun työstä vapautus ja lisäkorvaus määräytyvät kalenterivuosittain tammikuun 1. päivän työntekijälukumäärän mukaisesti ja muutokset lisäkorvauksessa ja työstä vapautuksesta toteutetaan verotusvuoden kolmannen palkkakauden alusta lukien. Kuinka hyvin tilanne 1.1. vastaa omalla työpaikallasi todellista työntekijämäärää? Tähtiä 1=huonosti, 2=menettelee, 3=kohtalaisesti, 4=totuttu ja toimiva käytäntö, 5=oikein hyvin vaSTauS: ”Minusta tarkastelun ajankohta on väärä. Suurimman osan vuodesta meillä on edustettavana selvästi isompi porukka kuin 1.1. olleet 143. Luku on 1.4.jo 150. Kesätyöntekijöitä tulee yleensä 20–30. Osuvampi hetki määrittää edustavuus vuodeksi eteenpäin on silloin, kun työehtosopimuksessa määritetty raja ylitetään. Näin oltaisiin lähempänä todellista tilannetta ja työmäärää.”?• Mika Lehtonen, pääluottamusmies, Essity, Nokia papERiliiTTo ja Pahvinja paperinjalostajat Jalo ry saavuttivat helmikuun lopussa neuvottelutuloksen pahvinja paperinjalostusalalle vain muutaman tapaamisen jälkeen. Järjestöjen hallinnot hyväksyivät neuvottelutuloksen, joten uusi kaksivuotinen työehtosopimus on tehty ja se on voimassa 28.2.2022 saakka. Palkankorotusten osalta sopimus noudattelee niin sanottua yleistä linjaa. Kilpailukykysopimuksessa sovittua työajan pidennystä uudessa sopimuksessa ei enää ole. Sopimukseen sisältyy muitakin kohtia, jotka noudattelevat paperiteollisuuden työehtosopimuksessa toteutuneita parannuksia. Palvelusaikalisää määritettäessä työsuhteiden kestoon lasketaan mukaan kaikki työsuhteet samassa yrityksessä. Enää ei siis edellytetä yhdenjaksoisuutta. Ammattiosastojen puheenjohtajien työsuhdeturva parani. Puheenjohtaja sai saman turvan kuin pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu: jos yritys irtisanoo tai lomauttaa taloudellisista tai tuotannollisista syistä, toimet eivät koske heitä. Turva ei kuitenkaan koske tilannetta, jossa tuotantoyksikön toiminta keskeytyy kokonaan. Paperiliiton neuvottelijat ovat tyytyväisiä, että haastavasta tilanteesta huolimatta neuvottelut osapuolten välillä käytiin erittäin rakentavassa hengessä ja ennätysnopeasti. Työehtosopimukseen tehtiin useita alan kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä parantavia sekä työntekijöiden työehtoja edistäviä muutoksia. Pahvinja paperinjalostusalan neuvottelutulos vauhditti myös Paperiliiton yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Niistä on 18.3. mennessä saatu sovittua Encore Ympäristöpalveluiden ja Havin eli entisen Suomen Kerran kanssa. Paccorin ja Huhtamäki Food Service Nordicin kanssa neuvottelut olivat tuolloin kesken. Paperiliitolla on lisäksi yrityskohtainen työehtosopimus Amcorin kanssa. Sopimus on voimassa enää tämän vuoden, sillä yrityksen tuotantolaitokset Kauttualla ja Lieksassa ovat lopettelemassa toimintaansa.?• Jalostusalalle useita sopimuksia Kiky-tunnit poistuivat myös jalostuksen työehtosopimuksista. Kristiina Jalo valmistaa pesulappuja Hypapilla. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 18.3.2020 13:45:08 18.3.2020 13:45:08
• 8 / 3 / k u o r i m o työterveyshuollot ovat luopuneet perinteisistä ikäkausitarkastuksista. Tilalle on tullut verkossa tehtävä terveyskysely, jonka tulokset ohjaavat työntekijän tarvittaessa työterveyshoitajan luo. Mutta voiko verkossa tehtävä terveyskysely korvata vastaanoton, laboratoriokokeet ja löytää esimeriksi kansantautien riskiryhmiin kuuluvat? Tätä ihmettelevät muun muassa työsuojeluvaltuutetut Reima Halme Kemin Metsä Groupista ja Matti Tikkala Oulun Stora Ensosta. – Suomalainen mies laittaa ruksit sellaiseen kohtaan, että ei häntä mikään vaivaa. Sitä ollaan kunnossa, kunnes ollaan kuolleita. Kyllä perustestit olisi tehtävä säännöllisin väliajoin, Halme korostaa. ylilääkäri Unto Palonen Terveystalosta ja johtava työterveyslääkäri Mervi Viljamaa Pihlajalinnasta vakuuttavat, että syytä huoleen ei ole. – Algoritmeihin perustuvat digitaaliset terveyskyselyt seulovat perinteistä vastaanottokäyntiä tehokkaammin esimerkiksi sydänja verisuonisairauksien riskiä, tule-vaivoja tai työssäjaksamista. Viljamaa huomauttaa, että ikäkausitarkastukset vievät liikaa resursseja hyötyihinsä nähden. Palosen mukaan ihmiset myös vastaavat rehellisemmin terveyskyselyyn kuin kasvokkain vastaanotolla. – Esimerkiksi elintapojen, kuten alkoholinkäytön, suhteen, on helpompi olla avoin, kun saa täyttää kyselyä omassa rauhassa. terveyskyselyt muodostavat vastaajalle riskipro? ilin. Vihreä on ok, mutta keltainen ja punainen kertovat, että riski on kohonnut ja tarvitaan jatkotoimia. Yrityksen kanssa tehdystä työterveyshuollon sopimuksesta riippuen pakettiin voi kuulua valojen väristä riippumatta työterveyshoitajan soitto tai laboratoriokokeita. Halme tietää teollisuudessa olevan toisenlaistakin käytäntöä. – On yrityksiä, jotka maksavat palvelusta, jossa henkilön kohtaaminen kasvotusten koetaan tehokkaammaksi tavaksi selvittää ihmisten tilanne. Olenkin sanonut työntekijöille, että laittakaa ne ruksit sellaiseen kohtaan, että pääsette testeihin. Aika hyvin porukkaa onkin pyydetty vastaanotolle. • Digitaalisessa terveyskyselyssä algoritmi seuloo riskiryhmiin kuuluvia. Mutta riittääkö se? Terveystarkastuksia verkossa »Sitä ollaan kunnossa, kunnes ollaan kuolleita.» Työsuojeluvaltuutettu Reima Halmeen mielestä kasvokkain tapahtuvia terveystarkastuksia ei voi korvata digitaalisilla kyselyillä. Paperi_08-9 (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2020-03-11).indd 8 Paperi_08-9 (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2020-03-11).indd 8 13.3.2020 13.43.19 13.3.2020 13.43.19
• / 9 3 / k u o r i m o Digitaalisessa terveyskyselyssä algoritmi seuloo riskiryhmiin kuuluvia. Mutta riittääkö se? H Sanomien toimittaja puuttui maaliskuun alussa monia lapsiperheitä koskettavaan viheliäiseen ongelmaan eli koulukiusaamiseen. Toimittaja oli seurannut dokumenttisarjaa, jonka päähenkilöinä oli viisi syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta miestä. Heidän taustaltaan löytyi yhteisiä piirteitä, joista jutussa nostettiin esiin erityisesti koulukiusaaminen ja sen mukanaan tuoma häpeä. Häpeä, joka voi muokata persoonallisuutta loppuiäksi. Mustelmat paranevat, mutta sisäiset haavat ja arvet eivät ehkä koskaan. Jutussaan toimittaja asettaa vastakkain hallituksen suunnitteleman oppivelvollisuusiän noston ja koulukiusaamisen. Ensin pitää ratkaista kiusaamisongelma ja vasta sitten voidaan pohtia oppivelvollisuusiän nostoa. Logiikka kuulostaa kovin samankaltaiselta kuin puhuttaessa leipäjonoista. Ensin hoidetaan leipäjonot ja vasta sitten voidaan pohtia taloudellisessa ahdingossa olevien kanssaihmisten muita ongelmia, vaikka leipäjonoihin todennäköisesti ajaudutaan juuri niiden muiden ongelmien vuoksi. Pölhöpopulismin parhaat ystävät ovat lillukanvarret ja kehäpäätelmät. , jos oppivelvollisuusiän nosto nähtäisiin lasten ja perheiden tasa-arvoa kehittävänä asiana. Oppivelvollisuushan tuo mukanaan koulutuksen maksuttomuuden. Ammatillisen koulutuksen tai lukio-opiskelun tämänhetkiset vuotuiset kustannukset ovat Helsingissä arviolta tuhannesta kahteen tuhanteen euroa. Vain täysin oikeasta elämästä vieraantunut kansanosa voi kuvitella, että tällainen menoerä olisi pienipalkkaisille perheille merkityksetön. Jos tähän koulutukselliseen tasa-arvoon vielä lisätään myös toimittajan peräänkuuluttama koululaisten tunnetaitojen kehittäminen, jolla tuetaan myötätuntoisempaa ajattelua, aletaan olla jo lähellä leipäjonojenkin poistumista. Ikävää asiassa on se, että toimenpiteet, joiden inhimilliset ja taloudelliset hyödyt konkretisoituvat vasta vuosien kuluessa, saavat sivistymättömän kansanosan aina takajaloilleen. Miksi tätä asiaa lähdetään hoitamaan, kun tämäkin on tekemättä. No sen vuoksi, että jostain pitää aloittaa. Ei se sen vaikeampaa ole. puheen ollen. Olen tässä viime viikkoina miettinyt, kuinka ikävä kaiku sanalla ”ikävä” on. Kuitenkin vain onnekkaimmat meistä saavat ikävöidä. Ikävä voi hiipiä mieleen muistellessa kostean kirsun painautumista kämmeneen merkkinä siitä, että on aika lähteä vesisateeseen jättämään jälkensä. Tai kun isot kädet tarttuvat kainaloista ja nostavat korkealle ilmaan, kun omat jalat eivät vielä riitä ojan ylitykseen. Minulla on tavattoman kova ikävä noita isoja käsiä. Kuinka onnellinen ihminen voikaan ikävöidessään olla. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Kun omia penskoja tuli aikanaan kasvatettua aikas tiukasti, kai sitä voi lastenlasten kanssa ottaa vähän rennommin. »Pölhöpopulismin parhaat ystävät ovat lillukanvarret ja kehäpäätelmät.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9 (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2020-03-11).indd 9 Paperi_08-9 (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2020-03-11).indd 9 13.3.2020 13.43.19 13.3.2020 13.43.19
• 10?PaPeriliit to?03 / 2020 teKSti Mari Schildt KUVat Vesa-Matti Väärä Kevään tuoja Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 12.3.2020 15.14.05 12.3.2020 15.14.05
• PaPeriliit to?03 / 2020?11 Kalle Haapalan lintuharrastus alkoi isoisän kanssa merellä. Raumalaisen tehtaan prosessimies on nähnyt omin silmin melkein kaikki Suomen lintulajit, mutta yksi niistä on hänelle rakkain. Se, joka tuo kevään tullessaan. Kevään tuoja Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 12.3.2020 15.14.06 12.3.2020 15.14.06
• 12?PaPeriliit to?03 / 2020 M yrsky on tehnyt selvää jälkeä. Rauman eteläpuolella, Pyhärannan Rihtniemessä 135 senttiä tavallista korkeammalla käväissyt merivesi on pyyhkäissyt kaislikon tieltään, ja työntänyt sen kymmeniä metrejä metsän sisuksiin. Tie lintujen tähystysaitioon käy 40 sentin paksuisen kaislaja merileväpatjan päältä, joka joustaa kuin trampoliini. Kivenkolot ovat täynnä simpukkakasoja. Myrskyn jälkeen on poutasää, tälläkin kertaa. Kalle Haapala kurkkaa kaukoputkeen. Siellä se näkyy, kaukana pookin takana. Merikotka ei ole enää rannikolla mikään harvinaisuus, vaan sitä näkee useinkin horisontissa kaartelemassa. Lintuaitioon maanantaiaamuna kerääntyneet lintuharrastajat kertovat, että merikotka on yksi syypää haahkojen vähenemiseen, koska ne nappaavat taivasalla hautovia emoja. Toisaalta merikotkat ovat oppineet saalistamaan merimetsoja. Se on verottanut valkoiseksi värjäytyneiden karien populaatioita. Haapala merkitsee latinankielisiä lyhenteitä ruutuvihkoon. – On nopeampi kirjoittaa tieteellisen nimen lyhenne tur ili kuin punakylkirastas, hän naurahtaa. Myöhemmin kotona hän siirtää merkinnät valtakunnalliseen Tiira-havaintojärjestelmään, jolla maan lintuharrastajat pysyvät kärryllä kevään etenemisestä. Sillä kevät – sitä tosiaan on merentuoksuisessa ilmassa sakeanaan. Ulappa näyttäytyy tänään harmaan sävyissä. Meren ja taivaan välillä on vain hienoinen ero. Haapala tähyää rauhallista maisemaa. Tuosta kun mennään suoraan, vastassa on Ruotsi. Haapala kertoo, että juurisyy lintuharrastukseen taitaa löytyä lapsuudesta, kun kalastajana elantonsa hankkinut isoisä otti Kallen mukaan merelle. – Sualast veden olla pitää, Haapala sanoo, silloin se on parhaimmillaan. Isoisä oli huomannut, että linnut kiinnostivat Kallea. Hän kertoi luodosta, jossa oli niin paljon pesiviä haahkoja, ettei jalka sekaan mahtunut. Pakkohan sinne oli päästä. – Siellä käyn vieläkin, useita kertoja vuodessa, Haapala juttelee. Ensimmäiset lintuhavainnot hän teki pahvikantiseen ruutuvihkoon kesäkuussa 1976, 13-vuotiaana. Ensimmäinen merkintä kertoo haarapääskystä. Siitä lähtien ruutuvihkoja on kertynyt, katkeamatta. Tänään muistiinpanot kertovat, että Haapala on jo nähnyt nähnyt allin, lauluja kyhmyjoutsenen, merimetson, harmaalokin, pilkkasiiven, isokoskelon, kaakkurin, telkän, mustalinnun ja tukkakoskelon. Selän takana hyönteisiä napsii sekalainen seurakunta tiaisia, mutta tänään tarkkaillaan vesilintuja. Isoilla merilinnuilla menee hyvin, Haapala kertoo, mutta metsälinnut, kuten hömötiaiset, töyhtötiaiset ja kuusitiaiset ovat vähentyneet. avonaista maisemaa sen olla pitää, merenselkää: siinä Haapalan sielu lepää. Ja mieluummin saisi olla sula-aika. – Mää en talvest välitä lainkka. Emmää oikke. Mitä vähemä lunt see paremp, hän miettii. »Olin kuvaamassa jotain muuta, kun yhtäkkiä se vain pöllähti viereen.» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 12.3.2020 15.14.07 12.3.2020 15.14.07
• PaPeriliit to?03 / 2020?13 Kevät ja syksy ovat lintuharrastajien parasta aikaa. Itse asiassa heille kesäkin jakautuu kahtia kevätja syysmuuttoon, sillä ensimmäiset muuttolinnut lähtevät paluumatkalle jo juhannuksen aikaan. Vanhat kahlaajat lähtevät heinäkuussa ja nuoret linnut kuukautta myöhemmin. – Kesä on vähän häilyvä käsite, Haapala sanoo. Kun suuri kevätmuutto osuu kohdille, Haapala laskee osan parvesta ja arvioi sen mukaan muun parven kokoa. Lintuja voi olla tuhansia. Ulkosaaristoon jos vain pääsee, sinne Haapala menee useamman kerran viikossa. Samalla suunnalla, yhdeksän kilometriä Rauman satamasta länteen Kylmäpihlajan majakkasaarella, hän koki yhden unohtumattomimmista lintuhavainnoistaan heinäkuussa neljä vuotta sitten. – Tuurista se oli kiinni. Olin siellä edellisenäkin päivänä, eikä siellä ollut mitään erikoista. Olin kuvaamassa jotain muuta, kun yhtäkkiä se vain pöllähti viereen, Haapala muistelee. Hetken hän oli hämillään, mutta sitten lintu nosti ruosteenruskean pyrstönsä suoraan kohti taivasta. Silloin Haapalalle kirkastui, mistä on kyse. Siinä keikkui Suomen kaikkien aikojen toinen ruostepyrstö, jonka lähin pesimäalue on Turkissa. – Silloin sen tiesi, että nyt tulee porukkaa, Haapala hymyilee. Hän lähetti kännykällä tiedon Suomen lintuharrastajille, jonka jälkeen alkoi tapahtua. Matka saarelle kestää kelistä riippuen vajaat 45 minuuttia. Sen verran kesti, ennen kuin ensimmäiset lintubongarit olivat paikalla. Saarella kävi satoja bongareita parissa päivässä. – Ensimmäisenä päivänä vesibussi sai urakoida täysillä lasteilla ja ajoi ylimääräisen vuoronkin, kun niin paljon väkeä Kevään tuojat kiikarissa. Kalle Haapala näkee rakkaan lintulajinsa palanneen talvimatkaltaan Pyhärannan Rihtniemeen. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 12.3.2020 15.14.07 12.3.2020 15.14.07
• 14?PaPeriliit to?03 / 2020 oli tulossa. Eivätkä kaikki halukkaat meinanneet mahtua kyytiinkään, Haapala nauraa. Hänenkin päivänsä venyi iltaan, koska yht’ äkkiä Rauman edustan viimeinen saari ennen avovettä oli täynnä tuttuja ympäri Suomen. Samoja ihmisiä, joita hän on tavannut omilla linturetkillään. Kuten esimerkiksi Sodankylässä, kun nokisorsaa bongattiin. – Hailuotoon lähdettiin kerran siten, että yötä myöten ajettiin aamun ensimmäiselle lossille. Käytiin katsomassa lintuja, ja tultiin takaisin. Kun tieto tulee, on lähdettävä heti. Se voi olla minuuteista kiinni, että myöhästyy, hän juttelee ja jatkaa, että kännykkä piippaa yleensä aina väärään aikaan. On juuri joku meno, vaikka syntymäpäivä, jonne pitää mennä. – Sitten on tuska, jos ei pääse, hän päivittelee. Se, että lähti matkaan, mutta lintu on jo ehtinyt pyrähtää tiehensä, ei harmita lainkaan yhtä paljon, kuin ettei lähtenyt lainkaan. – Aika harvoin sellaista retkeä on ollut, ettei mitään olisi nähnyt. Koskaan ei tiedä, koska se laji löytyy, ja mikä laji se on, hän sanoo. kUn tekee harvinaisen havainnon, Haapala vertaa sitä onnistuneeseen urheilusuoritukseen. Fiilis on pitkään aivan loistava. Aivan välttämättömiä hälytyksiä tulee Haapalalle yhä vähemmän, koska on jo harvinaista, että Suomesta löytyy lintu, jota hän ei olisi nähnyt. Hän sanoo, että saattaa nykyisin jopa valita mieluummin pysyä lähimaisemissa ja ottaa loistavan lintukuvan kuin että lähtee kauas vain näkemään linnun. Vaikka suurin osa Haapalan kuvista on lintukuvia, eniten huomiota on herättänyt kuva, jota myös jäniskevennykseksi Kalle Haapala on kulkenut lintujen perässä ympäri maata, mutta meri on se rakkain ympäristö. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 12.3.2020 15.14.08 12.3.2020 15.14.08
• PaPeriliit to?03 / 2020?15 on kutsuttu. Hän kertoo, että sinä aamuna meri oli aivan tyyni, kun hän lähti veneellä liikkeelle. Jo kaukaa hän ihmetteli, että mikä möykky tuolla vedessä on. Kun hän pääsi lähemmäs, hämmästys vain lisääntyi: möykky ui eteenpäin, mutta hyppien. Joka kerta, kun se nousi ylöspäin, se nosti korvat pystyyn. Ei siinä jäniksellä mikään hätä ollut. Se oli vain uimareissulla saaresta toiseen. Haapala kertoo, että oli tässä eräänä yönä lähistöllä pöllöretkellä. – Ei kuulunut mitään. Ei yhtään mitään. Se on aika harvinaista, että sellaisen paikan löytää, hän sanoo. Hiljaisuudessa piileekin sen salaisuus: Kun työkseen saa olla melussa isojen koneiden keskellä, luonnossa ympäristö on jotain aivan muuta. Aistit pitää terästää, että kuulee sen, mitä pitääkin. Siivekkäät kertovat, onko liikkeellä saalistajia, tai muuta poikkeuksellista. Kevään ensimmäinen naurulokkikin kuulostaa ihanalta – vähän aikaa. Muutamia lintuharrastajia, tai ainakin luontoharrastajia on töissäkin. Kollega samalta UPM Rauman tehtaalta, Tapio Nylund, kiipeää aitioon. Miehet naureskelevat, että työn ja lintuharrastuksen yhteensovittaminen onnistuu siten, että työaikana ollaan töissä ja vapaa-aikana linturetkellä. – Se on työtä ja harrastusta sopivassa suhteessa. Asiasta ei tosin kannata vaimoilta kysyä, Nylund virnistää. Kirkkaasti enemmän, kuin lintuhavainnoista, tehtaassa jutellaan metsästämisestä. – Edellisessä vuorossa kun töihin mentiin, niin alta minuutin oli ensimmäinen hirvi kaadettu. Niitä kaatui koko vuoron ajan, kesät talvet, viimeistään toisessa lauseessa, Haapala nauraa. Merivartioston Tursas-alus partioi verkkaisesti harmaalla ulapalla. Siellä on jo totuttu aitiossa ja lintutornissa kiikaroiviin tumma-asuisiin miehiin. Isokoskeloita räpyttelee vimmatusti rannan myötäisesti tavan takaa, välillä pohjoiseen, välillä etelään. Useampia joutsenryhmiä liitää majesteetillisesti kohti pohjoista. Laulujoutsenet tööttäilevät kuin tervehdykseksi matkallaan. – Kyllä sitä on odotettukin, kuuluu vierestä. – Mikä siellä menee, Haapala terästäytyy. Yksi koirasja kolme naarashaahkaa lentää kohti etelää. Haapala on sekunnissa kiikarilla ja ilahtuu. Ei kuu kiurusta kesään eikä västäräkistä vähääkään, vaan haahka on se lintu, joka tuo hänelle kevään: Sama lintu, jonka isoisä hänelle lapsena näytti. Kevät on tänä vuonna aikaisessa, hyvin aikaisessa. Metsäja merihanhia on tullut jo helmikuussa runsaasti, vaikka yleensä niitä nähdään vasta huhtikuun alussa. Osa laulujoutsenista ei lähtenyt syksyllä matkaan lainkaan, vaan niitä näkyi syömässä läpi talven vihertäneillä pelloilla. Viime jouluna hän osti omille pojanpojilleen, kaksosille, omat kiikarit. Niillä hän voi näyttää pienille pojille, miltä näyttää ja tuntuu, kun kevään ensimmäinen haahka tuo kevään tullessaan. ? Käy katsomassa Kalle Haapalan lintukuvia ja uiva jänis: verkkolehti.paperiliitto.fi/ »Kevään ensimmäinen naurulokkikin kuulostaa ihanalta – vähän aikaa.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 12.3.2020 15.14.09 12.3.2020 15.14.09
• 16?PaPeriliit to?03 / 2020 S Sinä lokakuisena iltana Sami Nikkanen oli palaamassa Hämeenlinnasta vaimonsa Beritin kanssa. Poliisiauto ajoi Nikkasten edellä ja kääntyi heidän kotitielleen. Mitähän nyt on tapahtunut? Nikkaset miettivät. Ja sitten: Nehän tulee meidän pihaan! Poliisit toivat viestin, joka nyrjäytti heidän maailmansa sijoiltaan. Beritin tytär ja Samin tytärpuoli, 18-vuotias Hilma, oli löytynyt kuolleena. Kuolinsyyksi arveltiin huumeiden yliannostusta. Samista oli tullut Hilman sekä Beritin kolmen muun lapsen isäpuoli vuonna 2011. Uusperheeseen kuului myös Samin kaksi poikaa. Samin tytär asui äitinsä luona. Sami ja Berit olivat olleet perhetuttuja jo vuosia. Sami oli Beritin kuopuksen kummi, ja lapsetkin tunsivat toisensa. – Vuonna 2010 Beritin miesystävä menehtyi liikenneonnettomuudessa, ja pian sen jälkeen minä erosin. Asiat johtivat toiseen, ja meistä tuli pari, Sami kertoo. Samin suhde Hilmaan oli samanlainen kuin muihinkin lapsiin – lämmin ja mutkaton. – Kaikkia piti paimentaa, mutta Hilmaa hieman enemmän, sillä hänellä oli adhd. Lääkitys auttoi häntä paljon. Lääkityksen aloittamisen jälkeen hänen puheestaan sai selvän, hän ei pomppinut enää niin paljon asiasta toiseen ja hän pystyi keskittymään. Sami kuvailee Hilmaa kiltiksi, taiteelliseksi ja sinisilmäiseksi tytöksi. Hilma uskoi kaikkia ja oli helposti vietävissä. Keväällä 2019 Hilma oli jäänyt kiinni bentsodiatsepiinien käytöstä. Hänen äitinsä oli puuttunut asiaan ja pyytänyt terveydenhoitajalta lähetettä huumeseuloihin. Hilman elämä näytti hyvältä vielä alkusyksystä 2019. Seulat olivat pysyneet puhtaina. Hän oli etuajassa kokkiopinnoissaan ja talveksi hän oli järjestänyt itselleen työharjoittelupaikan Ylläkseltä, jossa hänen siskonsa työskenteli. Sitten Hilma jäi kiinni kannabiksesta, ja koululääkäri lopetti Hilman adhd-lääkityksen. – Silloin mietin, että mitähän helvettiä tästä tulee. Kuukauden kuluttua Hilma oli kuollut, Sami kertoo. Hilma löytyi Nokialta asunnosta, joka kuului kolmekymppiselle miehelle. Hilma oli tutustunut mieheen Tinderissä edellisellä viikolla. Ruumiinavauksessa kävi ilmi, että Hilman verestä löytyi useita huumeita kuten amfetamiinia, bentsoja ja subutexia. Mitään ainetta ei ollut ollut hengenvaarallista määrää, mutta niiden yhteisvaikutus oli ollut tappava. – Lapsen kuolemasta ei selviä. Sen kanssa on vain yritettävä oppia elämään. Kun vanhuksia ja sairaita kuolee, siihen pystyy valmistautumaan. Mutta ei tällaiseen voi valmistautua, että elämäniloinen nuori nainen on yhtäkkiä poissa, Sami miettii. Hän on käynyt läpi monenlaisia tunteita, myös vihaa ja katkeruutta lääkäriä ja sitä miestä kohtaan, jonka luota Hilma löytyi. – Mutta enää en viitsi vihata. Ei se tuo Hilmaa takaisin, vaikka mitä tekisi. Elämän on pakko jatkua. Siksi olen yrittänyt ajatella hyviä muistoja. Surutyönään Sami teki Hilmalle uurnan liimapuulevystä. Uurnan kylkeen hän painoi Hilman tekemiä piirustuksia, jotka oli valittu yhdessä perheen kanssa. Hilma laskettiin maahan mummunsa syliin. Berit ja Sami ovat puhuneet Hilman kuolemasta avoimesti ja antaneet useita haastatteluja medialle. Siihen on syynsä: – Moni vaikenee lapsensa huumekuolemasta, koska tuntevat häpeää. Me emme salaile emmekä häpeä tätä. Jospa tällä avoimuudella pystyisi estämään edes yhden vastaavan kuoleman, Sami toivoo. – Huumeita on nykyään niin helposti saatavilla. Kannabista vähätellään, vaikka siitähän se käyttö yleensä alkaa. Kaikenlaisia muuntohuumeitakin on liikkeellä, eivätkä ne maksa paljon mitään. Jos vanhemmilla on vähääkään epäilyjä, heidän pitäisi seurata lastensa tekemisiä tarkemmin. Toisaalta, liikaakaan ei voi kytätä, sillä se synnyttää nuoressa vastareaktion. Hilma oli jo täysi-ikäinen eikä hän asunut enää kotona. Sami miettii, että sellaisissa tilanteissa vanhempien keinot puuttua ovat hyvin vähäiset. – Toivon, että nuoret havahtuisivat siihen, että ensimmäinen kerta voi olla viimeinen. ? suru jäi sydämeen Sami Nikkasen tytärpuoli kuoli huumeiden aiheuttamaan myrkytykseen. Sami toivoo, että asiasta puhuminen estäisi vastaavia tragedioita. »Lapsen kuolemasta ei selviä. Sen kanssa on vain yritettävä oppia elämään.» teksti ? Tiina Suomalainen ?kuva? Reima Kangas Paperi_16-17a.indd 16 Paperi_16-17a.indd 16 17.3.2020 11:11:19 17.3.2020 11:11:19
• PaPeriliit to?03 / 2020?17 Sami Nikkanen yrittää ajatella Hilmaan liittyviä hyviä muistoja. Paperi_16-17a.indd 17 Paperi_16-17a.indd 17 17.3.2020 11:11:20 17.3.2020 11:11:20
• 18?PaPeriliit to?03 / 2020 Paineen kestävä H elposti voi ajatella, että luottamusmies on puristuksissa työnantajan ja edustamiensa työntekijöiden välissä ja saa kuulla moitteita joka suunnasta. Esa Lamminsivu myöntää, että ajatuksessa voi olla vähän perääkin, mutta hänen mielestään se kuuluu lajin luonteeseen. Lamminsivu on oman työnsä ohella osaston neuvotteleva luottamusmies DS Smithin tehtaassa Tampereella. Hän aloitti luottamusmiehenä toissavuonna. Lamminsivu ei halua dramatisoida luottamusmiehen pestiä, eivätkä odotukset hänen mielestään ole kohtuuttomia. Toisaalta hän toteaa, että itsepä halusi tehtävään. Kun asettuu ehdolle luottamusmieheksi, on tiedettävä, mihin joutuu, ja oltava luottamuksen arvoinen. Lamminsivu pohtii, että itse asiassa asetelma on myös lajin suola. Se kasvattaa. – Kouliinnun koko ajan ja paineensietokyky kasvaa. Pankakoski Mill Oy:n pääluottamusmiehen Arto Kervisenkään mielestä tehtävässä ei tarvitse jäädä puun ja kuoren väliin. Pestin hoitajalta on syytä löytyä omaa auktoriteettia, jolla järjestää itselleen tilaa toimia. – Huumorintajulla ja vittumaisella luonteella, niillähän tässä pärjää, murjaisee Kervinen pohjoiskarjalaiseen tyyliin. Vakavammin Kervinen pohtii, että luottamusmiehellä on oltava hallussa tietotaito asioista. On tärkeää kouluttautua. Ei riitä, että on kartalla nykyhetkestä, on myös pystyttävä etukäteen ajattelemaan ja suunnittelemaan, mitä lähellä tai kauempana tulevaisuudessa voi tapahtua. Ja kyllä, sitä luonnetta pitää olla. Kervinen aloitti osaston luottamusmiehenä vuonna 1985 ja Pankakosken tehtaan pääluottamusmiehenä vuonna 1990. Uran pahimmat hetket ajoittuvat noin viidentoista vuoden taakse. Pankakoski oli Euroopan pienin kartonkitehdas ja tuotti tappiota omistajalleen Stora Ensolle. Tehdas oli myynnissä, mutta lakkauttaminenkin näytti täysin mahdolliselta. – Kyllä silloin piti yöllä hakea kylmempää kohtaa tyynystä, kun mietti pysyykö tehdas pystyssä ja miten väelle käy, Kervinen toteaa. Vuonna 2006 kansainvälinen sijoittajaryhmä osti tehtaan ja pian edessä oli ankarat neuvottelut. Työntekijät suostuivat lainaamaan osan palkastaan raskasta tappiota tekevälle Pankaboardille, mikä todennäköisesti pelasti tehtaan sulkemiselta. Tehdas erikoistui paksuun kartonkiin ja alkoi tuottaa voittoa. Yritys maksoi lainansa takaisin kahdessa vuodessa. viime helmikuussa Tampereen yliopistossa tarkastettiin Marjo Miettisen väitöskirja, joka käsittelee luottamusmiehen tehtävää. Tutkimusta varten Miettinen haastatteli luottamusmiehiä erikokoisista teknologiateollisuuden yrityksistä. Haastatellut luettelivat luottamusmiehelle soveltuvia ominaisuuksia. Miettinen lajitteli ne kuuteen kokonaisuuteen, jotka kuvaavat, missä asioissa luottamusmiehet haluavat kehittää itseään: lain ja järjestyksen valvoja, vuorovaikutustaituri, sovittelija, karismaattinen henkilö, yrityksen kehittäjä sekä osaava yksilö. Seuraavat luonnehdinnat kuvaavat väitöstutkimusta varten haastateltujen käsitystä siitä, millainen on hyvä luottamusmies: Luottamusmies toimii kuten esimies ilman omaa esimiestä. Hän on edustettavien luotettu henkilö, joka Luottamusmieheen kohdistuu painetta sekä työnantajan että toisten työntekijöiden suunnasta. Odotusten väliin täytyy raivata oma tila. teksti ? Reima Kangas ?kuvat? Jana Machackova-Oey Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 18.3.2020 14:15:36 18.3.2020 14:15:36
• – Koen että olen saanut olla vuodesta 1995 hyvän työnan­ tajan leivissä, vaikka työnantajan nimi on vaihtunut monta kertaa. Tarkoitus on, että nykyiset ja tulevat työntekijät saavat jatkaa yhtä hyvässä menossa, sanoo Esa Lamminsivu. PaPeriliit to?03 / 2020?19 Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 18.3.2020 14:15:36 18.3.2020 14:15:36
• 20?PaPeriliit to?03 / 2020 ymmärtää mikä on myös yrityksen etu. Luottamusmies valvoo, että työehtosopimusta ja muita työlakeja noudatetaan. Luottamusmies kuuntelee, keskustelee ja välittää tietoa mielellään edustettaville, työnantajalle, liitolle ja muille mahdollisille osapuolille. Luottamusmies on yhteistyökykyinen ja verkostoituu helposti. Luottamusmies ratkoo erilaisia tilanteita ja ongelmia eli toimii neuvottelijana, sopijana, mentorina ja kuuntelijana. Luottamusmiehen on kyettävä yhdenvertaiseen toimintaan pitkäjänteisesti. Erinomainen luottamusmies on karismaattinen henkilö, jota edustettavat kuuntelevat. Hän on aktiivinen ja osaa selittää myös ikävät asiat niin, että edustettavat ymmärtävät ne. Karismaattinen luottamusmies innostuu, on rohkea ja puhuu suoraan. Luottamusmiehen työ ei ole vain tulipalojen sammuttamista, vaan siihen kuuluu ns. rauhan ajan työyhteisön kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Yksi tärkeimmistä osa-alueista on ymmärtää yrityksen taloudellista tilannetta numeroiden valossa. Luottamusmiehen tulee mielellään suunnitella asioita pitkällä aikavälillä helikopteriperspektiivistä katsoen. Luottamusmies tutkii aktiivisesti asioita ja on läsnä. Hän paneutuu asioihin hyvin ja toimiessaan oppii jatkuvasti ja aktiivisesti. esa Lamminsivu kokee ilman muuta olevansa hänet valinneiden työntekijöiden edunvalvoja. Hän on linkkinä työntekijöiden ja työnantajan välillä ja haluaa huolehtia nykyisten työntekijöiden ja tulevien sukupolvien eduista. Hänen mielestään on kuitenkin pystyttävä toimimaan myös työnantajan näkökulmasta. – Pitää osata luovia. On lopulta kaikkien etu, että työyhteisöä rakennetaan ja kehitetään, Lamminsivu sanoo. Arto Kervinen on tottunut siihen, että työnantajalta tulee lunta tupaan. Tällä hetkellä ei tarvitse taistella tehtaan pystyssä pitämiseksi, mutta kylläkin niiden asioiden puolesta, joita Kervinen itsekin ja häntä edeltävät sukupolvet ovat neuvotelleet. Ja neuvotteluilmapiiri on muuttunut ikäväksi. – Kun aloitin luottamusmiehenä, se oli aitoa paikallista sopimista. Tes velvoitti sopimaan tehtävänkuvista, palkoista ja muusta sellaisesta paikallisesti. Työnantajan kanssa neuvoteltiin herrasmiesmäisesti joko paikallisesti tai liittojen kautta ja saatiin sopimus, jota kumpikin osapuoli kunnioitti. Kervisen mielestä työntantaja nykyään puhuu ruusuisia paikallisesta sopimisesta, mutta tekee toista. Järjestely alkoi hänen mukaansa rapautua reilut kymmenen vuotta sitten kun, työehtosopimuksesta purettiin velvoite sopia paikallisesti talon tehtäväkuvat ja palkat. – Nyt työnantaja on romuttanut järjestelmän. Jos vaikka kysyn, paljonko kello on, työnantaja soittaa Metsäteollisuus ry:hyn ja kysyy paljonko kello on ja saako sen sanoa Kerviselle. Reilut kymmenen vuotta sitten Kervinen jäi pois pääluottamusmiehen tehtävästä ja siirtyi tuotannon puolelle töihin. Viimeisenä kimmokkeena oli se nimenomaan se, että Kervinen Esa Lamminsi­ vulla on huoli, että menossa on tulojen siirto keski tuloisilta palkansaajilta hyvätuloisille ja osakkeenomistajille. Työnantajan linja on koventunut, mikä näkyi hänen mie­ lestään esimerkiksi viime syksyn neuvot­ teluissa. Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 18.3.2020 14:15:37 18.3.2020 14:15:37
• PaPeriliit to?03 / 2020?21 koki työehtosopimuksen romuttamisen alkaneen eikä ollut tyytyväinen liitonkaan toimintaan asiassa. Toisaalta takana oli 18 vuotta samassa tehtävässä. – Kyllä jokaisen pitää älytä liueta välillä normaalihommiin. Olisi pitänyt älytä jo aiemmin, ei nämä niin mukavia tehtäviä ole. Siinä leipääntyy ja kyllästyy. Se oli todella hyvä kokemus, suosittelen, Kervinen sanoo. Kaksi vuotta myöhemmin hän kuitenkin palasi pääluottamusmieheksi. – Luottamusmieshomma on verissä. Ja kun ihmiset pyytää, Kervinen sanoo. marjo Miettisen mukaan luottamusmiehen tehtävään kasvaminen ei ole pelkästään tämän oman osaamisen kehittämistä, vaan siihen kuuluu koko laajan suhdeverkoston osaamisen hyödyntäminen. Erityisen tärkeäksi muodostuvat yhteiset vuorovaikutusja verkostotaidot. Esa Lamminsivu on tyytyväinen, että hänellä on taustatukeana vahva ammattiosasto. Töissä on vielä vanhan kaartin työntekijöitä, joilta hän koettaa oppia kaiken mahdollisen tiedon. – He ovat olleet niin monissa neuvotteluissa, että tietävät, miten päästä lopputulokseen. Myös nuoremmilla on hyviä ideoita. He osaavat kyseenalaistaa asioita, kun vain haluaa kuunnella. Mutta aina täytyy osata suodattaa ja hakea keskitie asioissa, sanoo Lamminsivu. Oppia ja verkostoja Lamminsivu on saanut myös liiton kursseilta. Arto Kervinen pitää hyvin tärkeänä, että luottamusmies kouluttautuu tehtäväänsä. Hän arvioi, että uran alussa sitä on koko lailla ulkona tehtävästään, jos ei ole ay-koulutusta taustalla. Eikä kouluttautumista kannata lopettaa perusasioihin. – Kannattaa käydä jatkokurssit. Itse kävin kaikki kurssit kuukauden kurssia myöten. Tiedon lisäksi merkittävää on kursseilla syntyvä toverillisuus, kun siellä tapaa samanhenkisiä ihmisiä toisilta työpaikoilta, sanoo Kervinen. Väitöskirjassaan Marjo Miettinen pohtii luottamusmiehen tehtävän vaikeutta ja ihmettelee, miksi joku ylipäänsä haluaa tehtävään. Esa Lamminsivulla on yksi vastaus. – Haluan olla yhteisössä, saan suuni auki ja haluan asioihin vastauksia ja perusteluja. Mulle on luontaista tietynlainen uteliaisuus. Haluan oppia ymmärtämään kokonaiskuvaa työpaikasta, hän sanoo. ? Arto Kervinen toteaa, että luottamusmies­ uran alussa sitä on kova into ja pian kovat luulot itsestään. Vuo­ sien mittaan asioihin tulee looginen ajat­ telumalli, jolla pystyy vanhoista kokemuk­ sista heittämään tilan­ teisiin oikean mallin ja neuvon ja tulkinnan sekä mahdollisen seu­ rauksen. »Kyllä jokaisen pitää älytä liueta välillä normaalihommiin. Ei nämä niin mukavia ole.» Miska korPelainen Paperi_18-21.indd 21 Paperi_18-21.indd 21 18.3.2020 14:15:39 18.3.2020 14:15:39
• 22?PaPeriliit to?03 / 2020 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Marraskuussa 2000 tulin käynnistettävälle Joutsenon BCTMP-tehtaalle. Me kaikki työntekijät tulimme vähän eri aloilta, sillä tämä tehdas oli jotain sellaista, mitä Suomessa ei oltu ennen tehty. Teemme valkaistua kuumakemihierrettä, jota käytetään kartongin keskikerrokseen runkomateriaaliksi. Puuta voidaan hiertää ilman, että sitä pehmennetään, mutta meillä sitä pehmennetään lämmöllä ja kemikaaleilla, jonka jälkeen kuidut hierretään irti toisistaan. Me kaikki työntekijät olemme moniosaajia: käynnissäpito-operaattoreita. Joka vuorossa on taustaltaan erilaisia ihmisiä: mekaanisen ja sähköpuolen kunnossapitoa, prosessitaustaisia ja muita koulutuksia. Minä olen koulutukseltani sähköasentaja. Sen päälle kävin vielä Metsä Serlan oman koulun Äänekoskella. Vastaan vuoron aikana kahden muun henkilön kanssa sähköpuolesta. Kerään myös laboratorionäytteitä. Perusmittaukset, kuten massan jauhautuvuus-, vaaleusja ph-mittaukset tehdään iltaisin, viikonloppuisin ja öisin. Työhön kuuluu kaikki tehtaan ajamisesta näytteiden hakuun ja paalaamon hoitamiseen. Joka vuorolla on myös oma ennakkohuoltoalue, josta huolehditaan. Se vaihtuu määrätyin ajoin. Kierto ylläpitää osaamista. Vuorossa korjaamme sen, minkä ehdimme ja pystymme. Kunnossapito jatkaa siitä. Paalaamossa huolehditaan, että koneet toimivat. Se on enemmän linjatyöskentelyä. suoMessa ei yksikään toinen tehdas toimi aivan tällaisella mallilla. Kaikki tekevät kaikkea, ja se on tosi palkitsevaa. Kuka tahansa kunnossapidostakin pystyy ajamaan tehdasta. Meillä ei ole vuoromestaria lainkaan, vaan joka vuorossa on niin sanottu nokka. Itse toimin varanokkana. Nokan kanssa suunnittelemme, miten saadaan vuoro pyörimään mahdollisimman hyvin. Nokalla on mahdollisuus antaa suoraan määrätty määrä vapaita, eikä tarvitse olla yhteydessä työnjohtoon. On mielekästä, kun omaan työhön voi näin vaikuttaa. Meidän ei tarvitse paljoa pomoilta kysyä, mitä nyt tehdään, vaan voimme päättää itsekin. Vähän siinä on nyt näkynyt paluuta vanhaan keskusjohtoisuuteen. Meidän modernia toimintatapaamme ei kuitenkaan voi verrata perinteiseen, jolla sata vuotta sitten tehtaita pyöritettiin. Väitän, että missään muussa tehtaassa ei päätöksenteko ole yhtä nopeaa. Itse pyysin pomolta, että tilaa kolme uutta näyttöä valvomoon. Vuoroporukalla asennettiin ne paikalleen ja laitettiin järjestelmä toimimaan. Tai jos pyydän työkaveria tekemään ohjelmistomuutoksen, se on 10 minuutissa valmis. Ideat eivät jää pyörimään jonnekin. Tiimityöskentely on se juttu, miksi me jaksamme. Elämän parasta aikaa oli silloin, kun meilläkin tehtiin 12-tuntista vuoroa. Sen aikana me rikoimme kaikki vuorotyöntekijöiden terveysja työhyvinvointiennätykset Työterveyslaitoksen tutkimuksissa. 12-tuntisen lopettaminen ei perustunut järkisyihin. Olen sitä mieltä, että se on edelleen tulevaisuuden juttu: motivoiva ja paras tapa yhdistää työja perhe-elämä. Niissä yksiköissä, joissa on valmius 12-tunnin työvuoroon, olisi tärkeää, että keskusteltaisiin siitä avoimesti. Nyt kun tehdas on pyörinyt jo 20 vuotta, lähes kaikki kivet on käännetty, että prosessi menisi tasaisemmin. Mutta aina kun huomaa, että tätä voisikin muuttaa näin, ja se kulkee vielä tasaisemmin, niin kyllä se tyydytystä tuo. Heitän ajatuksen ilmaan ja työkaveri ottaa kopin ja kehittää sitä edelleen. Ajatus saattaakin lähteä aivan uudelle uralle. Siitä voi tulla vaikka miten hyvä juttu, kun yhdessä tehdään. ulkopuoliset, jotka tulevat meille tekemään vaikka keikkahommaa, sanovat, että Joutsenoon on aina kiva tulla: Ilmapiiri on avoin ja huumori kukkii. Apua annetaan ja yhdessä tehdään. Turhalla pätemisellä ei pääse mihinkään, se on tärkeä oivaltaa. Mitä nopeammin pääset porukkaan mukaan, mitä nopeammin uskallat luottaa, sen nopeammin saat hyviä tuloksia aikaan. Meillä ei ole tarvinnut ihmistä epäillä. Hyvät työkaverit, hyvä työilmapiiri, se että voit itse vaikuttaa omaan työhösi. Voit tehdä ratkaisut ja saat kantaa niistä vastuun. Näet, mikä vaikutus tekemälläsi ratkaisulla on. Siinä ne parhaat puolet. En kyllä enää haluaisi mennä vanhaan tapaan tehdä töitä. Tällainen malli on pääkopalle paljon parempi. On kiva mennä töihin.»?• Vapaus ja vastuu tuovat motivaatiota teksti?Mari Schildt?kuVa?Mikko Nikkinen Jani Loikkanen ei ihan pieneen hintaan vaihtaisi työpaikkansa ainutlaatuista organisointimallia. Lisäviilauksella työelämän laatu olisi liki täydellinen. »Meidän ei tarvitse paljoa pomoilta kysyä, mitä nyt tehdään.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 17.3.2020 10:10:57 17.3.2020 10:10:57
• PaPeriliit to?03 / 2020?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Jani Loikkanen on käynnissä­ pito­operaat­ torina Metsä Boardin Joutsenon BCTMP­teh­ taalla. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 17.3.2020 10:10:58 17.3.2020 10:10:58
• 24?PaPeriliit to?03 / 2020 3 / H i o m o TiukaT toimet koronaviruksen hillitsemiseksi vaikuttavat monin tavoin Paperiliiton järjestötoimintaan. Liitto siirsi hallinnon kokoukset toteutettavaksi etäyhteyksin jo siinä vaiheessa, kun yritykset alkoivat rajoittaa työntekijöiden matkustamista ja kokouksiin osallistumista. Paperiteollisuuden pääluottamusmiesten ja varapääluottamusmiesten tes-koulutukset siirtyivät maaliskuulta myöhempään ajankohtaan. Uusien työsuojeluvaltuutettujen ja puheenjohtajien kokoontuminen sekä osastojen vierailut liiton toimistolle on toistaiseksi peruttu. Myös liiton järjestämä salibandymestaruus jää ratkaisematta. Turnaus piti käydä 18. huhtikuuta. kOuLuTukSET Murikka-opistossa on peruttu vappuun saakka, sillä opiston toiminta on keskeytetty. Paperiliiton omistamat lomakeskukset Purala, Särkelä ja Törmälä on suljettu huhtikuun loppuun asti. Uusia varauksia lomakeskuksissa ei toistaiseksi oteta vastaan. Lomajärjestöt ovat päättäneet keskeyttää tuetut lomat. Näiden paperiliittolaisillekin tarjolla olevien lomien ja muiden jäsenetujen muutoksista voit lukea tarkemmin liiton nettisivujen Jäsenedut-kohdasta kunkin edun kohdalta. kEVÄTkOkOukSET järjestetään ammattiosastoissa poikkeusjärjestelyin. Paperiliiton hallitus on torstaina 19. maaliskuuta ohjeistanut, miten kokoukset voidaan tänä keväänä sääntöjen puitteissa toteuttaa. Ohjeet on lähetetty ammattiosastoille lehden painoon menon jälkeen. Osastojen jäsenet näkevät osallistumisohjeita myös liiton tai oman osastonsa nettisivuilta. Paperiliiton toimiston ja Paperityöväen Työttömyyskassan palvelut jatkavat ilman muutoksia, jos yhteydenotot on mahdollista hoitaa puhelimitse tai sähköisesti. Henkilökunnan on mahdollista tehdä töitä etäyhteyksin ja näin välttää lähikontakteja.?•?eeva eloranta-Jokela Paperiliitto muuttaa kokouskäytäntöjä sekä peruu tai siirtää tapahtumia poikkeustilan takia. Työ jatkuu toisin tehden »KEVÄTKOKOUK SET järjestetään ammattiosastoissa poikkeusjärjestelyin.» Paperityöväen työttömyyskassan hallitus kokoontui maaliskuussa etäyhteyksiä käyttäen. Kokousta vetivät liiton toimistolla Sami Laakso (edessä) ja Arto Turunen. anna Paloniemi Koko perhe lomalle – Pohjantähti-leirille! Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 18.3.2020 12:01:25 18.3.2020 12:01:25
• PaPeriliit to?03 / 2020?25 3 / H i o m o Paperiliitto muuttaa kokouskäytäntöjä sekä peruu tai siirtää tapahtumia poikkeustilan takia. Tarinakilpailu ratkaistu PaPEriLiiTOn brändikampanjaan liittyvä tarinakilpailu on ratkaistu. Sen voittajaksi valittiin turkulainen Veera Piirilä. Hän osallistui kilpailuun tositarinalla, jossa paperilla oli olennainen rooli: ilman lounassetelin kulmaan muistiin kirjoitettua puhelinnumeroa Veera ei olisi tavannut uudelleen festareilla kohtaamaansa poikaa. Heistä tuli pari. Veeran tarina toi palkinnoksi yön puussa kahdelle Helsingin edustan saaressa. Veera arvelee, että hän on ikäistensä joukossa poikkeus, koska hänelle paperi on edelleen tärkeää kaikesta digistä ja teknologiasta huolimatta. – Lueskelin Paperiliiton kilpailusivulta faktoja paperista ja osallistuin, kun tajusin, että kilpailuun sopii oma, tosi tarinani, Veera kertoo. Paperiliiton brändikampanjan tarinakilpailun sato oli monipuolinen. Tarinoita kertyi viitisenkymmentä ja ne kertoivat monipuolisesti paperiin ja metsäteollisuuteen liittyviä muistoja isovanhempien ajasta nykypäivään. Tarinoita nostetaan päivänvaloon liiton viestinnässä sopivissa yhteyksissä. ?• MiESTEn kilpailun voitti Markku Laaksonen, Valkeakosken osastosta 70, toiseksi tuli Markus Sihvola Inkeroisten osastosta 15 ja kolmanneksi Harri Hovi osasto 85. Laaksosen tulos oli 1332, Sihvolan 1305 ja Hovin 1274. Parikilpailun voitti pari Markus Sihvola–Tommi Sihvola os. 15 tuloksella 2546. Toiseksi tulivat os. 70 Markku Laaksonen–Kari Etuaho tuloksella 2459 ja kolmanneksi Kaipolan osastosta 80 Taisto Tammelin–Timo Lapakko tuloksella 2396. Joukkuekisan voitti osasto 70. Joukkueessa keilasivat Markku Laaksonen, Kari Etuaho, Ismo Peiponen ja Jari Rämö. Voittotulos oli 4828. Toiseksi tuli Kuopion osasto 55 joukkueella Raimo Tiihonen, Martti Laakkonen, Heikki Husso ja Timo EJ Mikkonen. Tulos oli 4609. Kolmanneksi paras oli Sunilan osasto 48 tuloksella 4443 ja sen tekijöinä Arto Hämäläinen, Ervo Kotola, Jarmo Haanpää ja Tuomo Salonen. Kisaan osallistui 60 keilaajaa. Naisten sarjassa ei ollut osallistujia, joten mestaruus jäi jakamatta.?• Holiday Clubin majoitusedut paperiliittolaisille PaPEriLiiTOn jäsenet saavat Holiday Clubin hotellihuoneista, loma-asunnoista ja Villaksista 25 % alennuksen. Loma-asuntojen ja Villaksien minimivaraus on 2 vrk. Etu astuu voimaan 1.4. Varaukset tehdään osoitteesta: www.holidayclubresorts.com koodilla: paperiliitto1 Holiday Clubin kohteisiin pääsee vielä edullisemmin, kun hyödyntää äkkilähtöjä. Äkkilähdöt myydään 100 euron alennuksella. Äkkilähdöt tulevat myyntiin kaksi viikkoa ennen loman alkua. Äkkilähdöt varataan puhelimitse Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 0300 870 903, ma–pe klo 9–15. HUOMIOI poikkeustilan vaikutus palveluihin.?• Koko perhe lomalle – Pohjantähtileirille! POhjanTÄhTi-LEiri tarjoaa yhdessäoloa ja liikuntaa koko perheelle Kisakeskuksessa Raaseporissa 6.–11.7.2020. Ohjelmasta löytyy tekemistä jokaiseen makuun ja eri ikäryhmille. Pohjantähti-leiri Paperiliiton tukeman viikon hinnat ovat hyvin edulliset. Varaa kesäinen leiriviikko 15.5. mennessä osoitteessa kisakeskus. fi/pohjantahti/pohjantahti-ohjelma/?• 60 keilaajaa ratkoi mestaruuksia Paperiliiton keilamestaruuskilpailut käytiin Kotkan keilahallilla. ? Mitalikolmikko. Keskellä voittaja Markku Laaksonen, vasemmalla kisan toinen Markus Sihvola ja oikealla kolmanneksi paras Harri Hovi. ? Simpeleen joukkue oli viides: Paavo Löppönen, Ossi Tauriainen, Mauri Hyrkäs ja Harri Vuorela. Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 18.3.2020 12:01:26 18.3.2020 12:01:26
• 26?PaPeriliit to?08 / 2019 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Työttömyyspäivärahan maksuperusteinen sovittelu YHTEYSTIEDOT JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. ma–pe klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Jäsenten yhteydenotot: eAsiointi > viestit. Viranomaislinja: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki. Toimita työsopimus hakemuksen liitteenä työttömyyskassalle. Jos työsopimusta ei ole ja työsi kestää yli kuukauden tai määräaikaisia töitä on toistuvasti samalle työnantajalle, toimita työttömyyskassalle työnantajan täyttämä työsuhteen keskeiset ehdot -lomake. Lomakkeen löydät osoitteesta www.tyj.fi > lomakkeet. Työsopimusta tai työsuhteen keskeisiä ehtoja ei tarvitse toimittaa uudelleen, ellei siihen ole tehty muutoksia ESIMERKKEJÄ: Jos tulosi kuukauden sovittelujaksolla on 1.000 euroa, niin työttömyyspäivärahanpäivärahan määrästä vähennetään 350 euroa eli (1000 € 300 €) x 50 % = 350 €. Jos työttömyyspäivärahan perusteena oleva palkka on ollut 4.000 euroa kuukaudessa, niin täysi työttömyyspäiväraha on 91,36 euroa päivässä ja 1964,33 euroa kuukaudessa. Jos satunnaisen työn palkka olisi kuukauden hakujaksolla 1.000 euroa, niin soviteltua päiväpäivärahaa maksettaisiin sovittelujaksolla 75,09 euroa päivässä ja 1614,33 euroa kuukaudessa. Jos aloitat työttömänä ollessasi osa-aikatyön 1.5. ja ajan 1.5.31.5. palkanmaksupäivä on 30.6., työttömyyskassa maksaa päivärahan täytenä koko toukokuulta, mutta kesäkuu maksetaan soviteltuna 30.6. maksetun palkan perusteella. Kesäkuussa tehdyn työn palkanmaksupäivä on 31.7. jolloin heinäkuun työttömyyspäiväraha maksetaan soviteltuna 31.7. maksetun tulon perusteella. MUISTA SÄHKÖINEN JÄSENKORTTI JA WWW.PAPERILIITTO.FI/ EASIOINTIPALVELU SOVITELTU TYÖTTÖMYYSETUUS Sinulla voi olla oikeus soviteltuun työttömyyspäivärahaan, kun työttömänä työnhakijana ollessasi olet osa-aikatyössä tai saat tuloa enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä. Työttömyyspäiväraha maksetaan soviteltuna myös silloin, kun sinulla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä. SOVITELLUN TYÖTTÖMYYSETUUDEN HAKEMINEN JA MÄÄRÄ Hae päivärahaa joko kalenterikuukauden tai neljän kalenteriviikon (ma-su) jaksoissa, riippuen palkanmaksukaudesta. Kaikista hakujaksolla maksetuista tunneista tulee olla liitteenä palkkalaskelma. Palkkalaskelmassa (tilinauha) tulee näkyä palkanmaksupäivä. Pidä työnhakusi TE-toimistossa voimassa myös osa-aikaisen ja satunnaisen työn aikana. Lähetä päivärahahakemukset työttömyyskassalle, vaikka työaikasi väliaikaisesti ylittäisi kokoaikatyön rajan, eli osa-aikatyössä ylittyisi 80 % kokoaikaisen työn työajasta tai satunnainen työ kestäisi yli kaksi viikkoa. Työttömyyspäiväraha maksetaan täytenä, jos työtulot jäävät alle suojaosan. Suojaosan määrä on 300 euroa kalenterikuukauden sovittelujaksolla ja 279 euroa neljän kalenteriviikon sovittelujaksolla. Sovittelujaksot tarkoittavat työttömyyspäivärahan hakujaksoja. Suojaosan ylittävästä tulosta 50 % vähennetään työttömyyspäivärahasta. MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU ESIMERKKITILANNE, JOSSA TYÖTÖN OTTAA VASTAA OSA-AIKATYÖN Työttömyyskassa on maksanut täyttä työttömyyspäivärahaa työttömyyden ajalta. Saat osa-aikatyön Työ päättyy Saat 30.6. palkan toukokuulta Päiväraha pienenee sillä jaksolla, jona saat palkkaa. Näin tulosi pysyvät tasaisina. Lisäksi palkanmaksusta johtuva viive päivärahan maksuun poistuu. Työn ajalta mak se taan täy ttä päivärahaa Työ vaikuttaa päivärahaan kesäkuussa, jolloin palkka maksetaan. Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 18.3.2020 13:22:23 18.3.2020 13:22:23
• PaPeriliit to?03 / 2020?27 3 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a Simpeleen osasto 25:n pitkäaikainen aktiivijäsen Harri Vuorela, 59, jäi vuoden alusta pois osaston hallituksesta. Sukupolvien ketju jatkuu, sillä tilalle siirtyi hänen poikansa. Vuorela on itse ollut jo pari vuotta sairauslomalla ja kuntoutustuella. – Ajattelin, että on aika väistyä. Minun vointini on sellainen, etten voisi kuitenkaan toimia täysillä. Olen sen verran holistinen luonne, että jos tehdään, tehdään täysillä. Totta kai osallistun jatkossakin talkoisiin ja muuhun toimintaan, jos vain kykenen, toteaa selkäja sydänvaivoista kärsivä Vuorela. Vuorela naurahtaa, että hän on saanut vanhimmalta pojaltaan lisänimen ”itseluottamusmies”. Sen verran vahva on Vuorelan asenne ollut. Hän lähti jo 80-luvun puolivälissä mukaan ammattiosaston nuorisojaoston toimintaan. Jaosto piti lapsille kesäleirejä, joilla pyörivät hänen omatkin lapsensa. Poliittisesti aktiiviselle yksinhuoltajaäidin pojalle oli itsestään selvää, että politiikka on hänenkin toimintansa ytimessä. Vuorela on mukana myös paikallisja aluepolitiikassa, mutta todennäköisesti viimeistä kauttaan. – Politiikka on minulle yhteisten asioiden hoitamista, oma etu on jäänyt sivuun. Välillä tulee mieleen, että olisi sitä omaakin etua voinut vähän ajaa. Simpeleen väki oli pitkään yhtä kuin tehtaan työntekijät. Väen vähentyessä ammattiosaston toimintakin on hiljentynyt. Viime irtisanomisissa nelisen vuotta sitten irtisanottiin 43 työntekijää ja toimihenkilöä, joista 30 oli simpeleläisiä. – Se oli suhteettoman suuri osuus. Heräsikin ajatus, että kaiverretaanko tällä tavalla paikallista ay-aktivismia. Aktiivisuus rapisee, kun tullaan töihin kauempaa. Toki kylä hiljenee muutenkin, koska nuoret eivät jää tänne asumaan. Vuorela tietää, että ammattiosastot painiskelevat samojen haasteiden kanssa muuallakin maassa. – Ei minua huolestuta muu kuin se, että kuka meillä verot maksaa. 80-luvun lopulla tehtaalla oli vielä 700–800 työntekijää, nyt vähän yli 200. Ja samalla tuotanto on moninkertaistunut.?•?tiina Suomalainen Mitä Paperiliitto on sinulle? mikSi haluat olla ammattiliiton jäsen? Entä missä liittosi onnistuu ja mitä se voisi tehdä paremmin? Kun saat Paperiliitolta pyynnön vastata jäsenkyselyyn, ajattele tulevaisuuttasi työelämässä ja vastaa. Anna oma näkemyksesi siihen, miten ammattiliittosi parhaiten palvelisi sinua ja työpaikkaasi. Kyselyn tulokset auttavat liittoa suunnittelemaan ja linjaamaan toimintaansa myös ensi vuonna pidettävää liittokokousta varten. Kun siis saat ammattiliitoltasi postia, jaa hetki ajastasi, jotta liitto voi parantaa jäsenpalveluaan, edunvalvontaansa ja tapahtumiaan. Koska liittosi haluaa tavoittaa sinut entistä paremmin, saat vastata myös omia kiinnostuksen kohteistasi ja arvojasi koskeviin kysymyksiin. Jos olet työmarkkinoiden käytettävissä oleva jäsen, saat kyselyn linkin jäsentiedoissasi olevaan sähköpostiosoitteeseen 27.3. alkaen. Saat kyselystä myös ennakkoviestiä. Vastausaika kestää 3.4. Vastaajien kesken arvotaan 5 kappaletta 100 euron S-ryhmän lahjakorttia.?• Itseluottamusmies väistyi sivummalle, mutta tilalle siirtyi hänen poikansa Harri Vuorela jättäytyi vuoden vaihteessa pois Simpeleen osasto 25:n hallituksesta. Hän oli ollut toiminnassa mukana 80-luvulta lähtien. Ole mukana kehittämässä Paperiliittoa osallis tumalla jäsenkyselyyn. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 18.3.2020 13:22:24 18.3.2020 13:22:24
• 28?PaPeriliit to?03 / 2020 3 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a H Y V P P I R I I H O T L E P O A A P Y Ö R I Ä I N E N Ä M J K L P I I S A M I I Ö Ä E A E I K U L U Ä P E L V S T M J H S O A U V L P Ö Ä T S U K A H I H P P K A R Ä Ä Ä H V S V A L Ä P O E O O I J U H E A A N L N I S L L N Ä A M V Y U R R I T I I I E N T N L J T K O Ö V Ä S R N I A A I M T A K S Ä H P I U S S A A J A R K O I R Ö E S T L L M Ä V H I R V I Y O U E N I S I Y U M O N S L Ä Ä R V U Y O A L U A S P E I M I A T T O R S L Y A K O A N AHMA HIRVI ILVES KARHU KONTIAINEN LUMIKKO MAJAVA METSÄJÄNIS MÄYRÄ NAALI ORAVA PELTOHIIRI PIISAMI POHJANLEPAKKO PYÖRIÄINEN PÄÄSTÄINEN ROTTA SAIMAANNORPPA SAUKKO SIILI SUSI TUNTURISOPULI VALKOHÄNTÄPEURA VESISIIPPA VILLISIKA Suomen nisäkkäitä (c ) A rt o In ka la w w w .a is ud ok u. co m Vastaus: 10 = 15 = 7 = 3 4 2 + 3 2 3 4 3 2 + = 7 = 1 = 9 = ? Vastaus:8 : : = 12:4:3 ? x Vastaus:8 : : = 12:4:3 ? x Vastaus:8 : : = 12:4:3 ? x s a n a h a k u p u l m a t Vaaka. Laske montako koeputkea tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee alimpaan vaakaan kysymysmerkin tilalle? yhtälö. Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. 1. Veitsiluoto Oy:n Kemijärven sellutehtaan tuotantolinjan avajaisissa 1971 esiintyi tunnettu viihderyhmä Kivikasvot tyylikkäästi smokeissa. Paikalla oli presidentti Kekkonen ja tunnelma oli arvokas. Mikä kiinnitti vieraiden huomion orkesterin basistin esiintymisasussa? a) Vappunenä ja verkkopaita. b) Moottoripyöräkypärä. c) Polviin ulottunut punainen peruukki. d) Kirkkaan vihreät koripallotossut. p a k k o t i e t ä ä Mitä Kekkonen näki Kemijärven sellutehtaalla? Mitä Neuvostoliittoon viedylle paperille tehtiin Kymin tehtaalla? 2. Kymin paperitehtaalla Kuusankoskella valmistettiin 1950-luvulla 70 g/m 2 -kirjoituspaperia, jota vietiin Neuvostoliittoon. Mitä epätavallista sille tehtiin tehtaalla? a) Suihkutettiin sekaan ruusuntuoksua. b) Lisättiin keltaista väriä, jotta paperi kellastuisi. c) Varastoitiin hetki kaalikeiton tuoksussa. d) Laitettiin kiiltokuva paperipaketteihin. s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Kuka kirjoitti Juoppohullun päiväkirjan? 2. Minkä kunnan vaakunassa on karhun kuva? 3. Mitä tarkoittaa geriatria? 4. Mitä ainetta natriumhydroksidi on arkikielellä? 5. Kuka on Sanna Marinin hallituksen ulkoministeri? 6. Mitä urheiluun liittyvää asiaa kutsuttiin punakoneeksi? 7. Mikä yhtye soittaa ja laulaa kappaleen Kulkurin iltakalja? 8. Mikä mies on Julian Assange? 9. Kuinka monta tuumaa on yksi jalka? 10. Miltä näytät nuorten kielellä sanottuna kun olet mintissä? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.fi/pulmat Vastaus: 10 = 15 = 7 = 3 4 2 + 3 2 3 4 3 2 + = 7 = 1 = 9 = ? Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 17.3.2020 9:39:18 17.3.2020 9:39:18
• PaPeriliit to?03 / 2020?29 3 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 20.4. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 3”. Ristikon 2 palkinnon sai Mikko Pekkanen, Imatra. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 17.3.2020 9:39:23 17.3.2020 9:39:23
• 30?PaPeriliit to?03 / 2020 Valkeakoskella ihmeteltiin helmikuun alkupäivinä ihmeellistä valoilmiötä, kun pitkään jatkuneiden suhruisten kelien jälkeen aurinko paistoi täydeltä terältä. Aurinkoisia ilmeitä nähtiin myös sairaalatuotteista tunnetun Hypapin työntekijöillä, jotka kokoontuivat yhteispotrettiin. Vain varastomies oli vuoron vahvuudesta pois, sillä hän joutui tyhjentämään rekkaa. On varmaan pakko mennä rinteille, on niin hieno päivä, mietti pääluottamusmies Varpu Hanski. Hän käy poikansa kanssa Sappeella laskettelemassa ja nauttimasta vauhdin hurmasta. Kun aurinko paistaa, rinteessä on suorastaan lämmin. – Ihan rauhallisesti tulen rinnettä alas, se on hyvä niin. Poikani on meistä se uhkarohkeampi, hän hymyili. Hypap ei ollut lakossa, mutta oman alan työstaitelutoimet olivat taukopaikkojen päällimmäinen puheenaihe. Tosin toivoa oli jo ilmassa, kun kemianteollisuuden sopimus lupasi hyvää. koneenhoitaja Tapio Purola on miehenä Hypapin työntekijöiden joukossa vähemmistön edustaja. Hän sanoo tulevansa yhtä hyvin toimeen naisten kuin muidenkin ihmisten kanssa . – Naiset ovat kyllä kauhean kivoja, hän suitsuttaa. Koneenhoitaja Tuija Lavonen jatkaa, että tällä työpaikalla ei porukoita erotella, vaan miehet otetaan mukaan kaikkeen yhteiseen tekemiseen ja menoon. – Meillä on hyvä henki täällä, hän sanoo. Koneet puskevat maailmalle kertakäyttöisiä sairaalatuotteita, kuten poikkilakanoita, ruokalappuja ja pesulappuja. Lavonen kertoo, että Hypapin tuotteita käytetään vähemmän sairaaloiden ulkopuolella. Tosin esimerkiksi laudeliinoja käyttävät myös työntekijät; varsinkin kerrostaloasujilla ne ovat ahkerassa käytössä taloyhtiöiden yhteissaunoissa. Työsuojeluvaltuutettu Sari Hämäläinen miettii, että kunhan työpäivä tästä päättyy, hän lähtee hevostalleille. Hän oli lapsena innokas heppatyttö, mutta sitten tuli kolmenkymmenen vuoden tauko ja kaikkea muuta tekemistä. Nyt hän on vähän vanhempi innokas heppatyttö. – Hevosten kanssa on mukava touhuta. Ehkä nyt osaa olla isojen eläinten kanssa vähän varovaisempi, kuin lapsena. Järkeä on ehtinyt kasvaa päähän.? • ?Mari Schildt Vaikka lakko oli vielä uhkana, sää tuntui jo vähän keväältä. Aurinkoinen päivä Valkeakoskella »ihan rauhallisesti tulen rinnettä alas, se on hyvä niin.» P o t r e t t i Valkeakosken Hypapilla lähes koko työvuoro kokoontui yhteispotrettiin. 3 / T a u k o t i l a reiMa KangaS Paperi_30-31a.indd 30 Paperi_30-31a.indd 30 18.3.2020 16:16:30 18.3.2020 16:16:30
• PaPeriliit to?03 / 2020?31 3 / T a u k o t i l a I ntian pääkaupungissa Delhissä vierailleet tietävät liikenteen totaalikaaoksen ja kuoppaiset tiet. Matka A:sta B:hen vaatii niitä kuuluisia lehmänhermoja. Sekasortoa ei ole kaikkialla, ei ainakaan maan alla. Kohta 20 vuotta täyttävä Delhin metro on luotettava ja nopea liikkumistapa. Se on puhtaampi kuin monet länsimaiset metrot, talvella junanvaunut ovat lämmitettyjä, kesällä ilmastoituja ja ilma tuntuu saasteista ulkoilmaa raikkaammalta. Metro on myös turvallinen kulkupeli naisille, joille on omat vaununsa. Säännöt ovat muutenkin länsimaalaisia metroja tiukemmat ja valvontakamerat estävät pahanteon. Alkoholia ei saa kuljettaa maanalaisessa lainkaan. Valppaat vartijat estävät sisäänpääsyn, jos läpivalaisulaite paljastaa kassissa olevan yhdenkin viinipullon. Metro kun ei ole mikään seurustelupaikka. Delhiläiset tunnetaan etuilukulttuuristaan, mutta käytös vaunuissa on ruuhka-aikaankin kohteliasta. Ihmiset eivät etuile tai tyrki ja istumapaikkoja jaetaan suvereenisti pienten lasten äideille ja vanhuksille. Intiassa meteliä riittää joka lähtöön, mutta mielestäni hiljaisuus on metrossa se juttu: Ei kuuluu hindipoppia tai järkyttävää torvikonserttia. Ihmiset tuijottavat hiljaisina eteensä tai katsovat korvakuulokkeilla krikettiä puhelimesta. Harva juttelee, mikä on erikoista. Metro on tietenkin ekologinen vaihtoehto kaupungissa, jossa ympäristöasiat ovat retuperällä. Metron laajentamiseen investoidaan isosti ja tällä hetkellä metro ulottuu satojen kilometrien alueelle. Intia on kaikkea muuta kuin tasavertainen maa, sillä ihmiset lokeroidaan kastin, koulutuksen, varallisuuden, ihonvärin tai jopa sarin sitomistyylin mukaan. Mutta metro on avoin kaikille, sillä yksi metrolippu maksaa noin 30 senttiä, kuukausikortilla vielä vähemmän. Metron luoma tasa-arvo lienee syntynyt itsestään, koska sillä kulkevat melkein kaikki delhiläiset, niin duunarit kuin korkeasti koulutetut herratkin. Ehkä maan alla intialaiset hierarkiakahleet eivät merkitse mitään .? • m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i »Vartijat estävät pääsyn, jos läpivalaisulaite paljastaa yhdenkin viinipullon.» Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. Puhelinsoitto toi Lahteen asuinpaikka?Lahti syntynyt 27.3.1990 Heinolassa perhe asuu yksin työ trukinkuljettaja logistiikassa, Stora Enso Packaging Lahti terVeiset Jari Lehtiselle omalle työpaikalle syntymäpäiVänään on talvilomalla. Samuli Mäntynen Vaikka täyteen tulee pyöreitä vuosia, ei Samuli Mäntynen ole miettinyt erityistä tekemistä merkkipäivälle. Talviloma osui samalle viikolle. – Loma on huilailua eikä syntymäpäiväksi ole mitään erityistä suunnitelmissa. Kavereiden kanssa Samuli pelaa netissä Counter Strikea, taktista joukkuepohjaista ammuntapeliä. Pelaamisessa tärkeintä on kuitenkin sosiaalinen puoli. Lahteen Samuli tuli töihin vuonna 2016. – Olin aiemmin ollut Heinolan tehtaalla kesätöissä, kun sain Lahdesta yllätyssoiton ja minua pyydettiin töihin. Sain määräaikaisen työn, josta sitten tuli vakituinen. Vajaa vuosi sitten Samuli osti asunnon kävelymatkan päässä työpaikaltaan. Ennen työvuoron alkua tai sen jälkeen hän käy työpaikan kuntosalilla. • Paperi_30-31a.indd 31 Paperi_30-31a.indd 31 18.3.2020 16:16:31 18.3.2020 16:16:31
• Timo Järvinen on 42-vuotias puunsyöttäjä UPM:n Pietarsaaren sellutehtaassa. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 16.3.2020 9:56:03 16.3.2020 9:56:03
• PaPeriliit to?03 / 2020?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä M un elämä muuttui kuus vuotta sitten, kun pääsin sellutehtaalle kasakuskiks. Olin tehnyt mettäkonehommia seittemän vuotta, aamuneljältä töihin ja kotiin illalla viiren maissa, 70-tuntista viikkoa jossain hevon perseessä yksinään. Varastoalueella touhuuminen on siihen verrattuna hienoo, eikä tarvi toisaalta olla joutilaanakaan. Siitäkin on kokemusta. Peruskoulun jälkeen yritin maatalouskoulua. Sitten armeijan jälkeen kävin metallipuolen, muttei siitäkään mitään tullut. Viisi vuotta kävin sen jälkeen turhia kursseja työttömänä. Lopulta pääsin Kuruun mettäkouluun, sain paperit ulos 2005 ja pääsin töihin kärsimään. Onneksi pääsin tehtaalle. Syötän kaivinkoneella puuta ränniin lopun ikää, jos saan, kun palkkakin on kerran kohillaan. Kotona mua oottaa Pepe. Se on sekarotunen ja aina hyväntuulinen. Ostin sen Torista parivuotiaana, kävin kaverin kanssa hakemassa. Se hyppäs suoraan apukuskin penkille, suoraan vaan maate, eikä suostunut siitä hievahtamaan. Kaveri joutu menemään pakettiauton takaosastoon. Koira on kiva olemassa, vaikka joskus tympäsee vesikelillä lähteä sitä lenkittämään. Siks sen kuitenkin ostin, että tulis lähdettyä ulos. Muuten tulis vaan katottua telkkaria ja youtubea ja pelailtua ja syötyä liikaa. Lintuja jänismettällä sen kanssa käyn, kun olen mökillä. Lähinnä lenkkeilyn kannalta otetaan, kun Pepe ei ole kauheen hyvä keskittymään. Linnustus on muutenkin hienoa puuhaa. Saa rauhottua, kun mettässä patikoittee hiljakseen. Mitäs muuta mun elämässä on? Isä tietenkin Ilmajoella, ja sisko ja siskonlikat. Niistä vanhempi on mun kummilikka. Silloin tällöin kun on vapaata niin hoidan niitä, kun siskolla on kolmivuorotyö, eikä vaari niitä oikein jaksa kattoa. Siskonlikat on mulle tärkeitä. Ne on Pepeen ihan rakastuneita. Omia lapsia mulle ei varmaan tulekaan, kun ei ole kumppania. Hiljaista on ollut. En tiedä mitä sen kanssa oikeen tekis. Tai tiedän oikeestaan. Jos samalla tavalla menee kuin nyt, niin jätän siskonlikalle testamentilla sen, mitä on. ? Ilmajokelainen Timo Järvinen löysi Torista nelijalkaisen liikuttajan. Vielä kun saisi kotiin sen kaksijalkaisenkin. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Päivi Karjalainen »Syötän kaivinkoneella puuta ränniin lopun ikää, jos saan.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 16.3.2020 9:56:04 16.3.2020 9:56:04
• 34?PaPeriliit to?03 / 2020 »Richard Turnerista tekee poikkeuksellisen taikurin se, että hän on täysin sokea.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. R ichard Turner on yksi maailman parhaista korttitaikureista. Minulla oli kerran mahdollisuus todistaa Turnerin ilmiömäisiä kykyjä korttipakan kanssa. Hän sekoitti pakkaa ja kysyi, monelleko pelaajalle hän jakaa pokerikäden. Joku ehdotti viittä pelaajaa. ”Monesko pelaaja voittaa pelin?”, kysyi Turner. Kolmas, vastasi avustaja. Turner jatkoi korttien sekoittamista ja aloitti jakamisen, kaksi korttia kullekin viidelle pelaajalle. Seuraavaksi hän jakoi yleiset kolme korttia: pataässä, patakuningas ja patarouva. Pelaajien kortit paljastettiin. Muilla pelaajille ei ollut voittavaa kättä, mutta kolmannelta pelaajalta löytyi patajätkä sekä pata kymmenen. Täyskäsi. Turner kokosi pakan ja sekoitti sitä lisää. Sekoituksen jälkeen hän näytti katsojille, että kaikki kortit olivat sekaisin. Pakan sekoittaminen jatkui, kunnes Turner levitti pakan katsojien nähtäville: Kaikki kortit olivat pakan alkuperäisessä järjestyksessä maittain ja numeroittain. Maailmasta löytyy useita taikureita, jotka osaavat vastaavia temppuja. Richard Turnerista poikkeuksellisen tekee se, että hän on täysin sokea. Jopa mestaritaikurit ovat täysin ymmällään Turnerin kyvyistä fuulata heitä korttitempuilla ilman siihen tarvittavaa tärkeintä aistia. Turner on korttitaitojensa lisäksi myös taistelulajien harrastaja, hänellä on musta vyö karatessa. Wim Hof on mies, jonka ansioluettelo on melko vaikuttava. Hän on juossut maratonin pelkissä shortseissa pohjoisnavalla, uinut 66 metriä jään alla, roikkunut yhdellä sormella 2000 metrin korkeudessa, kiivennyt korkeimmille vuorille (tietysti shortseissa), juossut maratonin aavikolla juomatta ja antanut tutkijoiden injektoida itseensä influenssavirusta sairastumatta. Hofin motto on: ”Kaikki mihin pystyn, on muiden mahdollista opetella”. Hän on kehittänyt menetelmän, jonka avulla periaatteessa kuka tahansa voi parantaa vastustuskykyään, vähentää stressiään ja juoksennella pitkin kaupunkia talvella shortseissa. Tunnen jopa yhden tyypin, joka näin tekee. Kuulemma ei ole sairastellut aikoihin, pienenä miinuspuolena ihmiset tuijottavat ja poliisi käy välillä kysymässä onko kaverilla kaikki ok. Käsidesin ja kasvosuojainten menekki on tällä hetkellä valtava. Ihmiset kaipaavat helppoja ratkaisuja, kylmien suihkujen ottaminen heti aamusta on monelle ylitsepääsemätön toimenpide ja hengitysharjoituksetkin vievät liikaa aikaa. Ihmiskehon ja mielen rajat ovat huomattavasti elastisempia kuin uskoisimme. Suurimmat rajoitteemme ovat uskomuksemme, laiskuutemme ja ennakkoluulomme. Kymmenen vuotta sitten en olisi uskonut, että pystyn esityksessäni uskottelemaan avustajille, että voin kaataa heidät näkymättömällä narulla. Mahdottomana pitämäni asia on minulle nykyisin arkea. Richard Turnerin, Wim Hofin ja monien muiden uskomattomia taitoja omaavien ihmisten esimerkki on toiminut minulle motivoijana. Mahdottomalta vaikuttava asia voikin muuttua mahdolliseksi, jos ei anna omien ennakkoluulojen ja laiskuuden rajoittaa potentiaalia. Muistitekniikat ovat hyvä esimerkki mielen elastisuudesta. Tuntuu mahdottomalta opetella vaikkapa viisikymmentä piin desimaalia ulkoa, mutta oikeanlaisten muistitekniikoiden avulla se on lopulta aika yksinkertaista. Kun luvut vaihdetaan visuaalisiksi mielikuviksi, jotka sijoitetaan mielikuvituksessa vaikkapa kotimatkalle, muuttuu mahdoton mahdolliseksi ja jopa yllättävän helpoksi. Richard Turner on sokea, joten on selvää, että hänen korttipakkansa on käsitelty niin, että hän pystyy tuntemaan joka kortin. Mahdottomilta tuntuvat asiat tuntuvat mahdottomilta, koska mekanismit niiden taustalla ovat vieraita. Tarinat, joita kerromme itsellemme itsestämme muokkaavat todellisuuttamme. Jos jo ala-asteella totesit ettet osaa laulaa, on hyvin todennäköistä, että sama käsitys jatkuu läpi elämän. Kaikkien ei tarvitse lähteä shortseissa pakkaseen juoksemaan, mutta meille itse kullekin tekisi hyvää joskus miettiä oman potentiaalimme rajoja: ovatko ne konkreettisia vai vain mielikuvituksemme tuotetta? Potentiaalimme on usein huomattavasti isompi kuin uskoisimmekaan. ? »Meille itse kullekin tekisi hyvää miettiä oman potentiaalimme rajoja.» 3 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 17.3.2020 9:48:02 17.3.2020 9:48:02
• Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi 1/2020 NYT LEHTIPISTEISSÄ H Vaelluslohi hyödyntää merivirtoja H Kalaan silloin kun vesi nousee H Uistelemaan Ruotsin isoille järville H Näsijärvessä on hyvin kuhaa H Riittääkö veneessä virta H Uistelijan turvallisuus H Uistelu on ruuan hankintaa H Tornionjoella ui ”zombilohia” H Bornholmissa pitää löytää lohet H Kap Verdellä uistellaan ennätyksiä H 3D-tulostimella raksihuppuja ym. Yllättäviä saaliita löytää PIKKUVESILTÄ Syvältä uisteluun: LED-VALO Veneen sähkökenttä HOUKUTTAA KALOJA PaPeriliit to?03 / 2020?35 3 / i l m o i t u s t a u l u K e v ä t k o k o u k s e t Huomaa, että koronavirustilanteen takia kokous on voitu kokonaan perua. Ajankohtaisen tiedon saat ammattiosastostasi. Pirkanmaan piiri: Valkeakosken os. 45: to 23.4. klo 16.00, Hakapirtti Tampereen os. 62: la 18.4. klo 12.00, Lahdesjärven ABC, Automiehenk. 39, Tampere Valkeakosken os. 70: ke 15.4. klo 16.00, osaston toimitalo Lempäälän os. 75: su 29.3. klo 13.00, ravintola Coyote, Ideapark Keski-Suomen piiri: Äänekosken os. 13: ti 21.4. klo 17.00, Majakka, Torikatu 6, Äänekoski Kaipolan os. 80: ma 30.3. klo 17.00, Ahjonsali Jyväskylän os. 12: ma 20.4. klo 11.00, Kivistön työväentalo Pohjois-Karjalan piiri: Kajaanin os. 51: ke 15.4. klo 10.00, Puisto Bowling, kabinetti, Lönnrotinkatu 1 Pohjois-Suomen piiri: Veitsiluodon osasto 41: to 2.4. klo 16.00, Veitsiluodon työväentalo Pietarsaaren os. 52: ke 15.4. klo 18.00, TT Halli Kymen piiri: Sunilan os. 48: ma 6.4. klo 15.45, osaston toimitila, Vesivallinaukio 5 B Etelä-Suomen piiri: Helsingin os. 46: ti 28.4. klo 17.30, Pisteenkaari 3, Nummela Kirknimen os. 87: ke 22.4. klo 17.00, ABC Lohja, kokoustila, Hossanmäentie 1 Saimaan piiri: Kaukopään os. 21: to 23.4 klo 19.00, osaston toimisto, Vuoksenniskantie 78, Imatra. Kahvia saa klo 18.30 alkaen. Tainionkosken os. 22: to 23.4. klo 17.30, osaston toimitila, Vuoksenniskantie 107, Imatra Joutsenon os. 23: ke 29.4. klo 18.00, Joutsenon työväentalo, kahvitarjoilu ja avointa keskustelua klo 17.30 alkaen. Lauritsalan os. 44: ke 29.4. klo 17.00, Kotapirtti, Mikonsaarentie 180 Länsi-Suomen piiri: Porin os. 10: ke 15.4. klo 16.00, osaston toimitila, Gallen-Kallelan katu 16 Turun os. 24: la 18.4. klo 13.00, Panimoravintola Koulu. Ilmoita tulostasi Seijalle 11.4. mennessä. P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 4 Ilmestyy 15.5. Aineistot viim. 28.4. Nro 5 Ilmestyy 26.6. Aineistot viim. 9.6. Nro 6 Ilmestyy 28.8. Aineistot viim. 12.8. Nro 7 Ilmestyy 25.9. Aineistot viim. 9.9. Nro 8 Ilmestyy 23.10. Aineistot viim. 7.10. Nro 9 Ilmestyy 20.11. Aineistot viim. 4.11. Nro 10 Ilmestyy 18.12. Aineistot viim. 2.12. Joutsenon osasto 23 täyttää 110 vuotta — juhlat jäsenille Paperiliiton Joutsenon ammattiosaston 23 perustamisesta tuli kuluneeksi 110 vuotta talvella 2020. Ammattiosasto toivottaa kaikki jäsenensä tervetulleeksi kesällä 2020 järjestettäviin juhliin. Juhlat tullaan järjestämään kolmessa eri ajankohdassa. Juhlat ovat ohjelmaltaan keskenään identtiset. Juhlapaikka: Kulttuurija tapahtumakeskus Kehruuhuone, Kristiinankatu 20, Lappeenranta. Juhlien ajankohdat ja vuorojen jakautuminen: Juhla 1: Perjantai 5.6. 1. ja 3. vuoro Juhla 2: Lauantai 4.7. 2. ja 5. vuoro Juhla 3: Perjantai 17.7. 4. vuoro, BMS, Laboratorio, + muut päivätyöläiset Jos osoitettu aika ei sovi, voi vaihtaa juhlasta toiseen. Juhliin sisältyy yhteiskuljetus, ruokailu ja ohjelmaa. Myös eläkeläiset ovat tervetulleita. Heidän toivotaan ilmoittautuvan entisen vuoronsa juhlaan. Ilmoittautumiset viimeistään 3 viikkoa ennen juhlaa: Kimmo Virtanen p. 050 598 8561, kimmo.virtanen@caverion.com Paperiliiton motoristien ja harrasteautoilijoiden tapahtuma Aika: 12.–14.6.2020 Paikka: Ikaalisten Kylpylä Järjestäjä: Porin osasto 10 Ilmoittautuminen: osastoista keskitetysti 30.4. mennessä osoitteeseen: paperimp2020@gmail.com. Ilmoittautumiseen nimi, osasto, puhelinnumero sekä ajoneuvo (mp vai auto). Hinta: 60€/henkilö. Maksu osastoista keskitetysti 30.4. mennessä, osasto 10 tilille: FI66 5700 8120 4956 97. Ohjelma tarkentuu myöhemmin. Lisätietoja: Samuel Halonen, p. 041 449 3439 Tapahtumasta lisää: paperiliitto.fi, Facebook: Paperi MP Ikaalinen, Instagram: paperimp2020 Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 18.3.2020 6:06:04 18.3.2020 6:06:04
• ? Sievi AirRacer yhdistää maailman kehittyneimmän FlexEnergy-kantavaimennuksen sekä Sievin patentoiman edistyksellisen SieviAir®-pohjaratkaisun. Sievin FlexEnergy -joustoelementti on jalkineen koko kantaosan kattava joustopala, jonka avulla jalkineeseen saadaan erinomainen iskunvaimennus. Elementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseen. SieviAir®-pohjaratkaisu poistaa jalkojen lämpenemisestä syntyvän kosteuden kengästä pohjan sivussa olevien virtauskanavien kautta, minkä ansiosta jalkine hengittää jokaisen askeleen myötä. Air Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 17.3.2020 13:36:01 17.3.2020 13:36:01