Metsä liikkuu Juha Siltala purkaa rekkakuormia Kymin tehtaalla. Seurasimme, miten puu kaatuu metsässä ja siirtyy teitä pitkin kuorimolle. Nro 3/2015 ? 2.4.2015 ? 57. vuosikerta ”Kasaan autoa 40 tuntia viikossa.” Ari Koskinen, s. 25 Kotkamillsille uusi omistaja s. 4 | Ylityötä vai hätätyötä? s. 8 | Käytä ääntäsi eduskuntavaaleissa s. 16 PaPeri Li it to 01_etusivu.indd 1 24.3.2015 16:54:37
The nexT sTep now wiTh The power of boa ® in safeTy fooTwear. now wiTh The power of boa JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas ® 9538 SUOJALUOKKA s1p srC hro Jalas ® 9548 SUOJALUOKKA s3 srC hro Jalas ® Exalter 2 EasyRoll on turvajalkineiden seuraava askel. Ne ovat hyvännäköiset, turvalliset ja mukavat. Exalter –tuoteperheen viimeisin kehitysaskel on Boa ® Closure system – kiinnitysmekanismi, joka tarjoaa optimaalisen istuvuuden ilman puristusta. www.exalter2.com?|?www.jalas.com 02-3_sisältö.indd 2 22.3.2015 17:31:08
24 ?Joao Carlos Santos toimii hitsaajana Brasiliassa sellutehtaalla. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Kotkamillsille kotimainen omistaja ja uudet tuulet. 6 Investoinnit lisäävät hakkuutarvetta. 8 Hätätyöt hämmentävät Kaukopäässä. 10-15 Reportaasi Puun matka metsästä kuorimolle. 16 Eduskuntavaalit tulee, muista äänestää. 20 Aasiassa vaurautta ei voida mitata paperilla. 24 Brasilia on sellun suurtuottajamaa. 25 Ari Koskinen on ylpeä pojastaan. 26–30 Hiomo 26 Etsimme tarinoita yksinäisyydestä. 28 Hae kuntoutukseen, jaksat paremmin. 30 Nopeuta käsittelyä, hae työttymyysturvaa oikeaan aikaan. 31-34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Veitsiluodossa hymyilyttää pitkästä aikaa. 34 Varamies muistelee isän perintöä. 10–15 Reportaasi Täältä se lähtee Suomessa puun autokuljetusten keskipituus metsästä tehtaalle on noin sata kilometriä. Yksin UPM:n käyttämä yrittäjäverkosto työllistää noin 2000 henkilöä. Loppilaisen Metsäorava Oy:n kuljettaja Marko Savoni on yksi heistä. Kuvassa Savoni kuljettaa kuusitukkeja ja pöllejä metsäautotien varteen. Miten puun hakkuut ja siirto tehtaille on organisoitu? SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. The nexT sTep now wiTh The power of boa ® in safeTy fooTwear. JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas ® 9538 SUOJALUOKKA s1p srC hro Jalas ® 9548 SUOJALUOKKA s3 srC hro Jalas ® Exalter 2 EasyRoll on turvajalkineiden seuraava askel. Ne ovat hyvännäköiset, turvalliset ja mukavat. Exalter –tuoteperheen viimeisin kehitysaskel on Boa ® Closure system – kiinnitysmekanismi, joka tarjoaa optimaalisen istuvuuden ilman puristusta. www.exalter2.com?|?www.jalas.com Miisa Kaartinen Reima Kangas 4 ?Pekka Kuhanen on tyytyväinen, kun Kotkamills siirtyy suomalaisomistukseen. 20 ?Aasialaiset kuluttajat siirtyvät lehtien paperiversioista suoraan digitaalisiin. 25 Janne ja Ari Koskinen harrastavat rallia yhdessä. Paitsi ettei Ari aja. Jukka Koskinen 02-3_sisältö.indd 3 24.3.2015 16:53:10
4 | Paperiliitto 3/2015 Kuorimo K enelle antaisin ääneni? Tottakai haluan sen käyttää. Kuka ajaa minulle tärkeitä asioita, kenen sanaan voin luottaa? Eduskuntavaalit lähenevät ja äänestäjät miettivät, kenelle äänensä antaisivat. Poliittiset puolueet etsivät asemia joilla saisivat parhaan kannatuksen. Esille on tuotu erilaisia leikkauslistoja, keinoja millä voidaan säästää, saada kulut kuriin. Kaikki puolueet ovat noin hehtaarilleen yhtä mieltä siitä, että Suomella menee huonosti, ainakin talouden mittareilla mitattuna. Neuvoa ahdingosta selviämiseen on nyt kysytty ihan Ruotsista saakka. Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg lupasi tehdä raportin, jonka avulla maa saadaan nousuun. Mukana tässä operaatiossa oli Juhana Vartiainen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja. Raportissa oli tuttuja elementtejä, kolmikantaa on jatkettava, palkkamalttia on jatkettava ja niin edelleen.Raportin suurimmaksi kliimaksiksi taisi kuitenkin jäädä se, että Demari-Juhanasta tuli Kokoomuksen Juhana. Suomeen tarvitaan investointeja. Miksi näin ei haluta tehdä, se pitäisi selvittää ja toimia sen edistämiseksi. Yhtiöillä on kyllä rahaa, mutta ei tahtoa ja uskallusta käyttää sitä rohkeasti Suomen hyväksi. Tällä hetkellä pääomaa siirretään ulkomaille ja jaetaan ulos osinkoina. Se on todella huolestuttavaa. Lisäksi tarvitaan konkreettisia tekoja ja päätöksiä viennin kehittämiseksi. Vientiteollisuus on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka, jonka siivellä pärjäävät muutkin paremmin. Uuteen nousuun päästäksemme tarvitsemme strategian, jolla teollisuus saatetaan jälleen arvoiselleen paikalle yhteiskunnassamme. Sen arvo pitää ymmärtää! Katso siis tarkkaan, kenelle äänesi annat. Anna äänesi sille, joka pitää huolta suomalaisesta vientiteollisuudesta. Vaadi vientilupaus ehdokkaaltasi. ? P Vaali ja investoi pääKirjoitus Katso siis tarkkaan, kenelle äänesi annat. vastarannan supi Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Jukka Koskinen P ositiivinen juttu varmasti kaikille kotkalaisille ja tehtaan työntekijöille. Tämä antaa toivoa varsinkin nuorelle työntekijäpolvelle – töitä pitäisi riittää jatkossakin, kommentoi Kotkamillsin kierrätysmassalaitoksen päivämies Pekka Kuhanen uutisia Kotkamillsin omistajanvaihdoksesta. Maaliskuun alkupuolella suomalainen Eagle Industries kertoi ostavansa Kotkamillsin amerikkalaiselta OpenGate Capital -yhtiöltä. Eagle Industriesin taustalta löytyvät Työeläkevakuutusyhtiö Elo, Nordic Mezzazine, Suomen Teollisuussijoitus sekä enemmistöomistaja MB Rahastot Oy. Uusi omistaja lupaa investoida Kotkamills palaa kotimaiselle omistajalle MB Rahastot Oy:lle, jos kilpailuviranomaiset hyväksyvät kaupan. Tehtaalla uutinen otettiin varovaisen iloisesti vastaan. Kaupat tehdään, kun kilpailuviranomaiset hyväksyvät kaupan. Eagle Industries kertoi myös tekevänsä tehtaalla merkittäviä investointeja. – Eihän kukaan investoisi, jos olisi lopettamassa konelinjoja, Kuhanen pohtii. Investoinneista tietoa myöhemmin MB Rahastot -yhtiön toimitusjohtaja ja Eagle Industriesin hallituksen puheenjohtaja Hannu Puhakka arvelee, että kaupat toteutuvat huhtikuun loppuun mennessä. Mitä ne investoinnit sitten ovat? Niistä Puhakka on vaitonainen. Kun kaupoista uutisoitiin, liikkui julkisuudessa tietoja, että uusi omistaja olisi mahdollisesti muuttamassa aikakauslehtipaperia valmistavaa konetta taivekartonkikoneeksi. Puhakka kuittaa puheet spekulaatioksi. – Mitään konkreettista emme ole vielä päättäneet. Kevään aikana kerromme lisää investoinneista, kun suunnitelmat varmistuvat. Joulukuussa Kotkamills kertoi, että aikoo Nikkaroin nukkuville äänestäjille oman punkalla varustellun kopin. 4-5_kuorimo.indd 4 23.3.2015 16:10:18
Paperiliitto 3/2015 | 5 Kuorimo Kuorimo Uusi omistaja lupaa investoida silppua Lupauksia viennin hyväksi Kampanja: Teollisuuden palkansaajat TP on koonnut eduskuntavaaliehdokkailta ja puolueilta konkreettisia ehdotuksia ja tekoja viennin edistämiseksi. #Vientilupaus-kampanjan tavoite on yksinkertainen: puolueet ja eduskuntavaaliehdokkaat kertovat konkreettisia linjauksia siitä, miten he sitoutuvat parantamaan vientiteollisuuden asemaa. TP painottaa, että yritykset ja työmarkkinajärjestöt eivät voi yksin ja omilla päätöksillään muuttaa Suomen suuntaa. Teollisen pohjan vahvistaminen ja vientiteollisuuden toimintaedellytysten parantaminen vaatii myös poliittista sitoutumista. Ehdokkaiden vientilupauksia julkaistaan kampanjan Facebook-sivulla ja Twitterissä @vientilupaus. Järjestöhanke sai puheenjohtajat Keskusjärjestö: Uutta keskusjärjestöä valmistelevan ohjausryhmän puheenjohtajat on valittu. Projektipäällikkö hankkeelle valitaan viimeistään huhtikuussa. Ryhmän puheenjohtaja on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ? sekä varapuheenjohtajia Vakuutusväen Liiton VvL:n puheenjohtaja Liisa Halme ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari. Uuden keskusjärjestön edunvalvonnan yksi keskeisistä tavoitteista on taata laadukkaan koulutuksen saatavuus kaikille palkansaajaryhmille koulutuksen kaikilla tasolla. Nuorten ja aikuisten ammatillisesta koulutuksesta leikkaaminen puolestaan johtaa ennen pitkää pulaan osaavasta työvoimasta. Kaikissa ammateissa ja tehtävissä tarvitaan muutoksiin vastaavaa lisäja uudelleenkoulutusta, ryhmä painottaa. Uuden keskusjärjestön selvitystyöhön on tähän mennessä ilmoittautunut 48 liittoa, jotka edustavat 1,7 miljoonaa palkansaajaa eri toimialoilta. Tavoitteena on, että uusi järjestö aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa. investoida 13 miljoonaa euroa laminaattipapereiden jalostukseen. Ensimmäisessä vaiheessa investointi kohdistuu yhtiön Malesian tehtaalle. Toisen vaiheen suunnitelma koskee Kotkan tehdasta. Kotkamills Oy:n toimitusjohtaja Tuija Suur-Hamarin mukaan kauppojen varmistuttua yhtiö tarkastelee kaikkia investointisuunnitelmia kokonaisuudessa uuden omistajan kanssa. Tuleeko taas vähennyksiä? Pääluottamusmies Ville Ropponen kertoo, että uutinen omistajanvaihdoksesta tuli kohtuullisen yllättäen. – Vaikka onhan se tiedossa, että eivät pääomasijoittajat ikuisuuksia pidä omistuksiaan. Tiedotustilaisuudessa henkilöstölle kerrottiin, että uusi omistaja sitoutuu kehittämään tehdasta useiksi vuosiksi eteenpäin. Ropponen toppuuttelee, että uutta Hans Gutzeitia ei ole taloon saatu, mutta myönteisiä tunnelmia kaupasta kieltämättä syntyi. – Tuntuuhan se hyvältä, että joku taho luottaa meihin ja haluaa panostaa tehtaaseen. Se, että uusi omistaja on suomalainen, ei ole Ropposen mukaan käänteentekevää. – Teot ovat aina tärkeämpiä kuin omistajan kansallisuus. Toki se helpottaa yhteyksien ylläpitoa, kun voi keskustella suomeksi. Ropponen veikkailee, että uusia yt-neuvotteluja on kaikesta huolimatta tulossa. – Kun on viimeiset kymmenen vuotta saanut istua yt-pöydässä, luulen, että neuvotteluja on myös tulevaisuudessa. Meillä ei ole kuitenkaan tehostamiseen enää varaa. Suorittava porukka on jo nyt vedetty niin alas kuin mahdollista. Pekka Kuhanenkin pohtii, että vähennyksiä on todennäköisesti tulossa – sijoitusyhtiöstä kun on kyse. – Minua muutokset eivät enää suuremmin hetkauta, sillä työnantajan kanssa on sovittu, että jään kolmen vuoden kuluttua eläkkeelle. Se suunnitelma toivottavasti pitää. Olen silloin 60 vuotta ja tehnyt 40 vuoden mittaisen työrupeaman täällä. ? P ? – Positiivinen juttu, kommentoi Pekka Kuhanen Kotkamillsin omistajanvaihdosuutista. Kotkamills ? Kotkamills työllistää noin 500 henkeä ? Tuotantoa on Kotkassa, Imatralla ja Malesiassa ? Valmistaa laminaattija painopaperia sekä puutuotteita 4-5_kuorimo.indd 5 23.3.2015 16:10:20
6 | Paperiliitto 3/2015 Kuorimo Teksti Eeva Eloranta-Jokela S ellutehdassuunnitelmien toteuttaminen lisäisi havukuitupuun käyttöä arvioiden mukaan jopa 14 miljoonaa kuutiometriä vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan kotimaisia hakkuita voidaan lisätä uutta kysyntää vastaavasti. Metsäteollisuus käytti vuosina 2011–13 kotimaista ainespuun eli tukkija kuitupuun mitat täyttävää raakapuuta keskimäärin 53 miljoonaa kuutiometriä. Tuoreimpien mittausten mukaan puuston määrä on 2,4 miljardia kuutiometriä ja vuotuinen kasvu 105,5 miljoonaa kuutiometriä. Luvut on saatu Suomen metsien 11. inventoinnista. Mäntytukkia nykyistä enemmän Puuntuotannon metsämaalle laskettu suurin kestävä ainesja energiapuun kertymän runkotilavuus on tällä hetkellä noin 81 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Sen ennakoidaan ylittävän 86 miljoonaa kuutiometriä vuodessa jo vuosina 2021–30. Kansallisen metsästrategian tavoite 80 miljoonan kuutiometrin runkopuun hakkuista vuonna 2025 on siis puuntuotannollisesti kestävä. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan kotimaisia hakkuita voidaan lisätä uutInvestoinnit lisäävät hakkuutarvetta Laskelmien mukaan puuta metsissä riittää, jos sellutehdasinvestoinnit toteutuvat. ta kysyntää vastaavasti, mutta Etelä-Suomessa havukuitupuun lisäyksestä osa olisi kuusikuitua. Todennäköistä on, että mäntykuidun kysynnän tyydyttämiseksi joudutaan hakkaamaan metsistä myös nykyistä enemmän mäntytukkia. Vuoteen 2020 asetettu metsähakkeen 13,5 miljoonan kuutiometrin käyttötavoite lämmönja energiantuotannossa on myös mahdollista toteuttaa samanaikaisesti kasvavan ainespuun käytön kanssa, jos energiapuusta noin puolet korjataan hakkuutähteinä ja kantoina. Metsät varttuneet aiemmasta Metsien ikärakenne ja täysimääräinen puusto mahdollistavat kasvun hyvän tason. Edelliseen inventointiin verrattuna metsät ovat varttuneet – nuoria harvennusmetsiä on siirtynyt varttuneempiin kehitysvaiheisiin enemmän kuin viime vuosien hakkuiden tasolla on syntynyt nuoria metsiä. Metsän monimuotoisuuden kannalta tärkeän lahopuuston määrä on kasvanut Etelä-Suomessa, mutta näyttäisi vähentyneen Pohjois-Suomessa viimeisen runsaan 10 vuoden aikana. Lahopuuston määrää on mitattu vasta 1990-luvun lopulta lähtien, kun metsien monimuotoisuudesta huolehtiminen nousi metsänhoidon tavoitteisiin. Vähintään polttopuuksi kelpaavan kuolleen puun määrää on Suomessa seurattu 1920-luvulta lähtien. Sen määrä on nyt sekä Eteläettä Pohjois-Suomessa suurempi kuin 1960-luvulla, jolloin kuollut puusto kerättiin metsistä hyvin tarkasti.? P siLppua Palkkaero kuroutuu liian hitaasti Tasa-arvo: SAK on tyytyväinen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen samapalkkaohjelman jatkumiseen. SAK toivoo, että uusi ohjelma onnistuu paremmin tavoitteissaan kuin nyt päättynyt samapalkkaohjelma. – Sukupuolten välinen palkkaero on pienentynyt liian hitaasti. Samapalkkaohjelma on onnistunut kuromaan eroa umpeen vuosina 2006–2014 vain 3–4 prosenttiyksikköä, kommentoi SAK:n tasa-arvovastaava Tapio Bergholm. Samapalkkaohjelman päätavoitteena on ollut kaventaa naisten ja miesten välinen palkkaero 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Nyt keskimääräinen säännöllisen tuntityön perusteella laskettu ero on noin 17 prosenttia. Bergholm muistuttaa, että vuoden alussa voimaan tullut uudistettu tasa-arvolaki mahdollistaa aiempaa tehokkaamman puuttumisen ongelmiin työpaikan palkkatasa-arvossa. Riippuvuus voi viedä työkyvyn Tutkimus: Alkoholiriippuvaisilla ja alkoholinkäytön lopettaneilla on moninkertainen riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle erityisesti mielenterveyden häiriön perusteella verrattuna alkoholin kohtuukäyttäjiin. Tulokset ovat Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta. Alkoholiriippuvaisilla oli nelinkertainen ja alkoholinkäytön lopettaneilla lähes kolminkertainen riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriön perusteella verrattuna alkoholia vähän käyttäviin. Koko elämän kestänyt raittius tai kohtuullinen alkoholinkulutus eivät ole yhteydessä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Tutkittavista 69 % käytti alkoholia kohtuullisesti, 7 % käytti sitä yli viikoittaiselle kulutukselle asetetun riskirajan ja 6 %:lla oli alkoholiriippuvuus. Koko elämänsä raittiina olleita oli 7 % ja alkoholin käytön oli lopettanut 11 %. Tutkimukseen kuului 3 621 työvoimaan kuuluvaa 30?55-vuotiasta henkilöä. alkoholia kohtuullisesti, 7 % käytti sitä yli viikoittaiselle kulutukselle asetetun riskirajan ja 6 %:lla oli alkoholiriippuvuus. Koko elämänsä raittiina olleita oli 7 % ja alkoholin käytön oli lopettanut 11 %. ku Riippuvuus ja mielenterveyden häiriöt liittyvät yhteen. ”Suomi on osoittanut, että jos se asettaa jonkin asian prioriteetiksi, se voi saavuttaa hyviä tuloksia hyvin nopeasti.” OECDn koulutusosaston johtaja Andreas Schleicher, Kauppalehti 16.3. ”Olemme nyt luoneet riittävät aineelliset edellytykset sille, että voisimme alkaa opetella, mitä merkitsee elämä, jossa on mieli ja tarkoitus. Hyvinvointi ei tule siitä, että aina saa kaiken mitä sattuu haluamaan. Se tulee siitä, että pystyy kunnioittamaan. Siksi pitäisi jo ruveta puhumaan ihmisvelvollisuuksista eikä aina pelkästään ihmisoikeuksista.” Kirjailija Tommy Hellsten vastaa kysymykseen Mitä sinulle merkitsee hyvinvointiyhteiskunta? Tatsi 1/2015. ”Järkevä elvytyspolitiikka edellyttäisi Suomelta myös uudenlaista huolettomuutta, johon ei ole meillä eikä muualla totuttu. Meillä olo tulisi syntiseksi ja muualla epäluuloiseksi. Järkevä elvyttäminen vaatisi siis poliittisen itsemurhan tekemistä ilman ylevää hurmosta. Typerä elvyttäminen onnistuu helpommin.” Etlan tutkimusjohtaja, taloustieteen professoriMika Maliranta, Talouselämä 11.3. "Esimerkiksi häiriöt ja kiire vaikeuttavat olennaisten asioiden huomaamista, muistamista ja työtehtävään keskittymistä. Väsymys ja vireystilan lasku vaikeuttavat puolestaan tilanteiden ja oman toiminnan arviointia ja altistavat virhearvioinneille. ” Tutkimusinsinööri Henriikka Ratilainen, Työterveyslaitos Duunitohtori 12.3. ” Arki on sitä vaikeinta huippua ja kovinta extremeä, josta moni parisuhde, perhe tai yksilö ei tahdo selvitä.” Psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio, Lujasti lempeäblogi 23.3. LaiNatut ”Olemme nyt luoneet riittävät aineelliset edellytykset sille, että voisimme alkaa opetella, mitä merkitsee elämä, jossa on mieli ja tarkoitus. Hyvinvointi ei tule siitä, että aina Psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio, Lujasti lempeäblogi 23.3. 6-7_kuorimo.indd 6 24.3.2015 15:16:15
Paperiliitto 3/2015 | 7 Kuorimo Yksi ääni P ohdiskelin lähestyviä eduskuntavaaleja ja mietin, mihin ääneni sijoittaisin. Vaihtoehtoja olisi kai vastustaa erilaisten kielten opetusta koulussa, kun eivät lapset mitään kuitenkaan opi. Tai vastustaa kaikkea kansainvälistä yhteistyötä, koska ulkomailta tulee vain tauteja ja heinäsirkkaparvia. Naapureistakin pitäisi päästä eroon, kun niiden toiminta vaan muuten ärsyttää joka päivä. Eivät lapset mitään kuitenkaan opi. Juha Koivisto Vastaava lakimies suoraa puhetta Päätin kuitenkin olla kerrankin itsekäs. Ajattelin, että kaiken vihaamisen sijaan minulle itselleni kaikkein tärkeintä on varmistaa työelämän pelisääntöjen säilyttäminen edes nykytasollaan. Huolehtikoon kilpailukyvystä ne, jotka tähän asti ovat rahoineen istuneet katsomossa lompakkojensa päällä. Vihatkoon ne, joilla on päivät pitkät aikaa roikkua somessa, kun kansa tekee töitä. ? P Vuokratyövoiman käyttöä saa rajoittaa Vuokratyövoiman käytön rajoittaminen työehtosopimuksella on Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan hyväksyttävää. Teksti Eeva Eloranta-Jokela T uomio tarkoittaa, ettei Paperiteollisuuden työehtosopimusta ole asiaa koskevin osin tarvetta muuttaa, kertoo Paperiliiton vastaava lakimies Juha Koivisto. Päätöksen taustalla on AKT:n työtuomioistuimessa nostama kanne Shell Aviation Finlandin vuokratyövoiman käytöstä. AKT:n mukaan SAF oli käyttänyt työehtosopimuksen vastaisesti vuodesta 2008 lähtien jatkuvasti ja keskeytyksittä vuokratyövoimaa tekemään täysin samoja työtehtäviä kuin sen omat työntekijät. Vastaajien näkemyksen mukaan kansallisten tuomioistuinten tuli jättää soveltamatta työehtosopimuksen niin sanotun vuokratyödirektiivin vastaiset vuokratyön käyttöä koskevat rajoitukset EUT:n tuomion mukaan yleissitovan työehtosopimuksen kielto käyttää vuokratyövoimaa pysyväisluonteisesti vakituisen henkilökunnan rinnalla ei ole EU:n vuokratyödirektiivin vastainen. Merkitystä koko Euroopalle SAK:n ja ammattiliittojen EU-edunvalvontaprojektin lakimies Jari Hellsten pitää ratkaisua merkittävänä koko Euroopan kannalta. – Tuomio merkitsee, ettei EU:n perusoikeuksiin kuuluvaa työmarkkinaosapuolten neuvotteluoikeutta voi rajoittaa vuokratyödirektiivillä, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliittoa AKT:tä EU-tuomioistuimessa edustanut Jari Hellsten toteaa. – Tuomion mukaan kansallisella tuomioistuimella ei ole velvollisuutta jättää soveltamatta kansallisen oikeuden säännöksiä ja määräyksiä, vaikka ne sisältäisivät direktiivin vastaisia vuokratyön käytön kieltoja tai rajoituksia. Siten esimerkiksi suomalaisen tuomioistuimen on perustettava päätöksensä sitovaan työehtosopimukseen, vaikka se sisältäisi vuokratyötä koskevia rajoituksia. EU-tuomioistuin linjaa vuokratyödirektiivin koskevan ainoastaan jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia, joita Suomessa ovat eduskunta ja hallitus. Vain näillä on tarkasteluvelvoite sen varmistamiseksi, että mahdolliset vuokratyön käyttöön liittyvät kiellot ja rajoitukset ovat perusteltuja. Mitä ratkaisu käytännössä tarkoittaa yksittäisen jäsenen kannalta? – Sitä, että tämän tuomion myötä elämä tehtailla ei iloineen ja suruineen muutu miksikään. Kuten Kilpailuvirasto päätöksessään 8.10.2010 totesi, ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevat soveltamisohjeet ”on otettu työehtosopimukseen vahvan ammattiliiton vaatimuksesta sen jäsenistön aseman suojaamiseksi”. Tähän ei liene mitään lisättävää, kiteyttää Juha Koivisto. ? P EU-tuomioistuimen päätös tarkoittaa, että elämä paperitehtailla jatkuu ennallaan. Suurimman kestävän ja toteutuneiden hakkuiden ero 2011–2020, miljoonaa kuutiometriä vuodessa Reima Kangas 2,57 2,21 1.68 1,66 1,65 1,95 1,99 2,02 1,99 0,98 1,02 0,48 0,90 0,82 6-7_kuorimo.indd 7 24.3.2015 15:16:17
8 | Paperiliitto 3/2015 Kuorimo Silppua Haluja päivittää työaikalakia Työaika: Suomalaisten päivittäistä työaikaa, korvauksia ja lomia määrittävät useat eri lait ja sopimukset. Osa sääntelystä soveltuu huonosti uuteen työelämään, jossa työn tekeminen ei ole kiinteästi sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan. Jukka Ahtelan Sitralle tekemä Kello raksuttaa mennyttä aikaa -selvitys tarkastelee työaikakysymyksiä työntekijän suojelun, joustojen, uuden teknologian ja työllisyysvaikutusten näkökulmasta. Tutkimusten mukaan vaikutusmahdollisuus omiin työaikoihin vähentää sairaus poissaoloja ja lisää työmotivaatiota. Työnantajan näkökulmasta työajan joustot ovat mahdollisuus sovittaa työtä tuotannon tai asiakastarpeiden mukaan. Jos molempien osapuolien näkökulmat onnistutaan nivomaan hyvin yhteen, sekä työhyvinvointi että tuottavuus todennäköisesti lisääntyvät. – Työaikajoustoissa Suomea pidetään eurooppalaisittain edelläkävijänä, mutta niiden koko potentiaali ei ole vielä käytössä. Siirrymme yhä enemmän ympärivuorokautiseen palveluyhteiskuntaan, jossa todellista joustavuutta olisi mahdollisuus sovittaa työaikaa palvelujen kysynnän ja tuotantoprosessien vaihteluun, Ahtela toteaa. Paikallisia ratkaisuja Työehtosopimukset mahdollistavat jo nyt monenlaisia työaikaratkaisuja. Esimerkiksi paperiteollisuudessa työaikakokeilut ovat arkipäivää, mutta joillakin aloilla paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ei juurikaan hyödynnetä. Paperiteollisuudessa on paikallisesti sovittu esimerkiksi 12 tunnin vuoroihin perustuvasta työaikamallista. SAK kannattaa paikallista sopimista työajoista. SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila odottaa kuitenkin lisää tasapuolisuutta työaikajärjestelyihin. Joustavista työajoista hyötyvät nyt selvästi enemmän työnantajat kuin palkansaajat. – Työnantajien armoilla ovat varsinkin nollatyösopimuksella työskentelevät, joiden viikkotyöaika voi loputtomasti vaihdella nollasta vaikka 40 tuntiin. Teksti Eeva Eloranta-Jokela T yötuomioistuin hylkäsi tammikuussa työnantajan nostaman kanteen, koska sen mielestä työntekijöiden kieltäytyminen ylitöistä oli ollut jokaisen henkilökohtainen ratkaisu. Tämä kävi ilmi oikeudessa kuultujen todistajien kertomuksesta. Ratkaisussa todettiin, että voimalaitoksen ylityöhalukkuus oli laskenut sen jälkeen, kun työnantaja ei enää ollut halukas korvaamaan ylitöitä vapaana. Myös työnantajapuolen todistajien kertomusten mukaan juuri mahdollisuus saada ylityöstä korvaus vapaana oli ollut keskeinen motiivi ylityöhalukkuudelle. Työnantaja perusteli kannetta sillä, että ammattiosasto olisi tehnyt päätöksen ylityökiellosta tai että työntekijät olisivat yksissä tuumin kieltäytyneet ylitöistä tarkoituksenaan painostaa työnantajaa asiassa. Työtuomioistuimen mielestä kysymyksessä ei kuitenkaan ollut työtaistelutoimenpide ja kanne hylättiin. Metsäteollisuus ry velvoitettiin korvaamaan asiassa Paperiliiton ja Kaukopään ammattiosaston oikeudenkäyntikulut 6 200 eurolla. Käytäntö muuttui Imatran tehtaiden voimalaitoksen toiminta ja erityisesti sen käynninturvaaminen on perustunut keskeisesti ylitöiden teettämiseen. Tähän ovat vaikuttaneet vuonna 2009 toteutetut henkilöstövähennykset ja keväällä 2014 niin sanottuun käyttäjäkunnossapitomalliin siirtyminen. Ylitöitä oli vakiintuneen käytännön mukaan korvattu siten, että työntekijöillä oli mahdollisuus halutessaan saada ylitöiden perusosa vastaavana vapaana. Tämä työnantajan aloittama järjestely sopi myös työntekijöille. – Työntekijöiden jaksamisen kannalta ” Tiedossani ei ole, että tämänkaltaista työnantajan menettelyä olisi ratkaistu rikosoikeudelliselta kannalta.” Ylityökiista ratkesi osittain ? Kun Kaukopäässä ei enää löytynyt vapaaehtoisia ylitöihin, työnantaja turvautui hätätyömääräyksiin. Ylityöhaluun vaikutti eniten se, ettei ylitöiden perusosaa enää korvattu vapaana. Voimalaitoksen ylitöistä syntyi kiista Kaukopäässä, kun työnantaja lakkasi korvaamasta ylityöt vapaana. Kieltäytyminen ylitöistä Stora Enson Imatran tehtailla ei ollut työtaistelutoimi. 8-9_kuorimo.indd 8 24.3.2015 12:05:52
Paperiliitto 3/2015 | 9 Kuorimo S ain muutamia hetkiä sitten käsiini Antti Eerolan vastailmestyneen Suomen jalkapallomaajoukkueen historiaa läpikäyvän kirjan. Kirjan takakannen perusteella maajoukkueemme historia ei ole ollut pelkkää riemumarssia Uralille. Tosin tämänhän jokainen suomalaiseen urheiluun perehtynyt kanssakärsijä on tiennyt jo kehdosta saakka. Kuten kirjailija Tuomas Kyrö (Gary Linekeriä mukaellen) toteaa: ”Jalkapallo on peli, jota pelataan 90 minuuttia ja lopussa Suomi häviää.” Samankaltainen suhtautuminen tuntuu olevan joskus, kun väännetään työelämän oikeuksia koskevia otteluita. Häviöihin valmistaudutaan jo ennen alkulämmittelyä ja voittoon tähtäävä työ jää tekemättä, kun murehditaan vastustajan paremmalta näyttäviä jalkapallokenkiä ja oletettuja hyviä suhteita tuomaristoon. Tosiasiassa meillä on kuitenkin ottelun ratkaisun kannalta tärkein tuki käytettävissämme, se joka vastustajalta puuttuu. Se kuuluisa 12 pelaaja eli kotikatsomo, työkaverit, joiden kanssa ja joiden eteen tätä työtä tehdään. Kuten viimeksi vuokratyödirektiiviä tai Olkiluodon työehtoja koskevasta ratkaisusta on nähtävissä, kotimaisin voimin voidaan pärjätä myös eurokentillä. Täytyy kuitenkin muistaa, että menestys ei tule itsestään. Aina ei riitä, että pärjää kentällä. Täytyy myös osallistua pelin sääntöihin vaikuttamiseen. Pitkä ja voimakas joukkuekin häviää todennäköisemmin, jos taklaukset kielletään tai niistä pitää ilmoittaa vastustajalle jo minuutteja etukäteen. Pidetään mielessä, että seuraava maaottelu meidän alallamme tulee vastaan jo ensi vuoden puolella. Aletaanko tunnustaa väriä? ? P Raitapaita tilatSto pituuSleiKKuri 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 2013 2000 Metsäteollisuus satsaa vähän tutkimukseen Tutkimusja kehittämistoiminnan menojen osuus liikevaihdosta 2010 2005 Lähde: Tilastokeskus/ Metla: Metsätilastollinen vuosikirja 2014 Puutuoteteollisuus Massaja paperiteollisuus Koko tehdasteollisuus Massaja paperiteollisuuden tutkimus ja kehittämismenot yritysten liikevaihdosta ovat olleet koko 2000-luvun selvästi alle teollisuuden keskimääräisen tason. Keskimäärin massaja paperiteollisuudessa tutkimusja kehittämispanostukset ovat olleet noin 0,6 prosenttia Koko teollisuudessa vastaavat panostukset ovat olleet noin 2,6 prosenttia. tilaSto Pitkä ja voimakas joukkuekin häviää jos taklaukset kielletään. on ollut tärkeää, että ylitöitä on halutessaan voinut pitää vapaana, sanoo pääluottamusmies Ilkka Nokelainen. Viime vuoden lopulta lähtien ylitöitä tekevien ei enää ollut mahdollista saada korvausta osittainkaan vapaana vaan yksinomaan rahana. Ylitöihin suostuvia oli tästä syystä aiempaa vähemmän. Hätätyöt tutkittavina Kun vapaaehtoisia ei enää työnantajan uuden korvauskäytännön takia ylitöihin löytynyt, työnantaja turvautui hätätyömääräyksiin. Työaikalain perusteella työntekijällä ei ole mahdollisuutta kieltäytyä hätätyöstä, oli hätätyölle sitten lain edellyttämään perustetta tai ei. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto antoi tammikuussa hätätyöratkaisun, jossa se totesi, että hätätyömääräyksille ei ollut työaikalaissa tarkoitettuja edellytyksiä. Silti työnantaja jatkoi hätätyömääräysten kirjoittamista vielä helmikuussa. Kaukopään tehtaan työsuojeluvaltuutettu Seppo Jäntti odottaa aluehallintovirastolta eli avilta lausuntoja lopuille hätätyömääräyksille. – Se, miten aluehallintovirasto toimii jatkon suhteen herättää kovaa kiinnostusta Imatran tehtailla, toteaa Jäntti. Avin jatkotoimet ja mahdollinen poliisitutkinta kiinnostaa myös Paperiliiton vastaavaa lakimiestä Juha Koivistoa. – Kysymyksessähän on tapaus, jossa ylitöistä ei ollut kieltäydytty systemaattisesti, vaan työntekijöillä oli valmiutta ylitöihin, mikäli saisivat vanhan käytännön mukaan ylityön perusosan vapaana. Työnantaja on avin ratkaisun jälkeenkin halunnut käyttää hätätyömääräyksiä eli käytännössä pakottaa työntekijät jäämään ylitöihin tahtonsa vastaisesti. Tiedossani ei ole, että tämänkaltaista työnantajan menettelyä olisi toistaiseksi ratkaistu rikosoikeudelliselta kannalta, Koivisto sanoo. ? P Stora Enso Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. R ei m a Ka ng as 8-9_kuorimo.indd 9 24.3.2015 12:05:53
Puun kuljetus Paperiliitto 3/2015 | 11 Puun kuljetus Metsästä tehtaalle UPM:n tehtaille Suomessa kuljetetaan tuhat auto kuormallista puita vuorokaudessa. Seurasimme puun matkaa pystymetsästä tehtaalle. Teksti Reima Kangas Kuvat Mauri Helenius ja Reima Kangas 10-15_pääjuttu.indd 11 24.3.2015 17:41:15
12 | Paperiliitto 3/2015 Puun kuljetus J uha Siltala istuu kuorimon valvomossa kahvipöydän ääressä, vaikka työskentelypiste on nosturissa rakennuksen takana. Pöydässä on avattu keksipaketti, suklaavohvelipussi ja mustikkapitko. On Siltalan kesätyön ensimmäinen päivä UPM:n Kymin tehtaassa Kuusankoskella, Kouvolassa. Kuorimohallissa kuorintarumpu, kuljetin ja haketin ryskäävät 95 desibelin voimalla. Poikkeuksellista on, että kymmenen metrin korkeudessa heijaa suuri nelipyöräinen nosturi. Rakennusmiehet siirtävät sitä sopivaan paikkaan. Sellutehtaaseen tulee uusi kuivauslinja, ja havukuitulinja uudistetaan. Lisäksi nykyisen kuorimolinjan viereen tehdään toinen, jossa ajetaan koivua. Vanha kuorimolinja jää havupuulle. Nykyään havua ajetaan päivät, koivua illat ja yöt. Marko Kammela juttelee Siltalan kanssa ja seuraa monitoreja. Rumpu kolisuttaa hihnalle suomalaista pölliä. – Venäjältä tulee paksumpaa jöötiä. Sen ajamisen kanssa on tarkempaa kuin ohuen kotimaisen, Kammela sanoo. Investointi nostaa sellutehtaan kapasiteettia 170 000 tonnia vuodessa, 700 000 tonniin. Uusi linja lisää puun kulutusta neljänneksen. Se tietää uutta vipinää puunkorjuuseen ja kuljetuksiin. Kouvolan itäpuolella ovat Imatran ja Lappeenrannan suuret tehtaat. Kymin tehtaiden puunhankinta suuntautuu länteen ja pohjoiseen. Puita tuodaan Jyväskylän pohjoispuolelta saakka. Lännessä hankinta-alueen rajalla on Riihimäen naapurikunta Loppi. Rasvaa koneeseen – Joku siinä on, kun se on rissannu niin pitkään, Marko Savoni sanoo. Loppilaisen Metsäorava Oy:n kuljettaja Savoni pähkäilee Ponssen ajokoneen vieressä. Rasva ei kulje prässistä koneen automaattisäiliöön. Hän kiertää Veli Oravan kanssa mutterit auki ja miehet nostavat koneen sivupellin maahan. Iltapäivän auringonpaiste nostaa vesihöyryä märän eturenkaan kyljestä. Se ennakoi rospuuttokauden alkua. Orava omistaa yrityksen yhdessä veljensä kanssa. He ovat tällä hetkellä UPM:n sopimusurakoitsijoita. Metsäoravalla on kolme kaatokonetta, motoa, ja yksi ajokone. Töissä on omistajien lisäksi neljä palkkakuskia. Veljen vaimo hoitaa toimistoa. Yritys käyttää myös aliurakoitsijoita. Kymmenen minuutin raplaamisen jälkeen Savoni painaa rasvaprässin vipua. Toimii. Miehet kiinnittävät sivupellin paikalleen. Orava pyyhkii vaseliinin sotkemia työvaatteitaan. – Ei ollut hyötyä laittaa puhdasta takkia. Ja housutkin oli just koneesta otettu, hän manaa. – Olisi pitänyt viitata koulussa vähän enemmän, niin olisi päässyt parempiin hommiin, viisastelee Savoni. Kolmenkymmenen metrin päässä Ponssesta surisee polttoainepumppu Oravan auton peräkärryssä. Kristian Sohlman on lopettelemassa työvuoroaan ja täyttää moton tankkia. Neljäsataa litraa riittää pariin työvuoroon. Tankattuaan Sohlman lähtee kotiin. Veli Orava lorottelee John Deeren renkaan juureen ja kiipeää hyttiin. Käynnissä on järeän kuusimetsän uudistushakkuu. Käytännössä liki kaikki palstan puut kaadetaan. Orava arvioi, että leimikosta kertyy noin 1 500 mottia. Hakkuu vie 4–5 päivää, kun koneet käyvät kahdessa vuorossa. Viikonloppuisin ei yleensä töitä tehdä. Tuhat kuormaa päivässä Palsta alkaa metsäautotien reunasta. Pikitielle on puoli kilometriä. Savoni rupeaa kuljettamaan tukkeja ja kuitupuuta pinoihin. Orava kaataa kauempana aukon reunassa lisää. Tällä kertaa Orava hakkaa UPM:n omaa metsää. Tavallisesti homma lähtee liikkeelle ” Olisi pitänyt viitata koulussa vähän enemmän.” Aimo Nieminen on kolmannen polven rekkamies. 10-15_pääjuttu.indd 12 24.3.2015 17:41:18
Paperiliitto 3/2015 | 13 Puun kuljetus siitä, että metsänomistajan kanssa tehdään puukaupat. Ennen koneiden tuloa leimikko on suunniteltu korjuuvalmiiksi. Se tarkoittaa, että UPM:n työntekijät merkitsevät palstan rajaukset ja tallentavat puun varastopaikat tietojärjestelmiin. Kaikilla sopimusurakoitsijoilla on käytössään UPM:n tietokonesovellukset, joista tiedot näkyvät. UPM lähettää järjestelmän kautta yrittäjille myös ohjeet, kuinka paljon ja millaisia puita on hakattava esimerkiksi seuraavan viikon aikana. Määrät perustuvat yhtiön tehtaiden ja sahojen tarpeisiin. UPM:lle työskentelee noin 370 korjuu-, kuljetusja metsäpalveluyrittäjän verkosto, joka työllistää noin 2 000 henkilöä. Keskimäärin UPM:n tehtaille kuljetetaan noin 900–1000 autokuormallista puita vuorokaudessa. Puun hankintaa ja kuljetuksia eri tehtaille ohjaa keskitetysti UPM Metsä. Stora Ensolla ja Metsä Groupilla on omat vastaavat organisaationsa. Veli Orava hankki ensimmäisen motonsa parikymmentä vuotta sitten. Kokemus näkyy. Hänen kätensä ohjaavat kaatokouraa lähes automaattisesti. Koura tarttuu puun alaosasta ja terä leikkaa rungon poikki. Liki satavuotias kuusi kaatuu hallitusti. Puun runko juoksee kouran läpi ja oksat karsiutuvat. Samalla moton tietokone mittaa rungon pituutta ja paksuutta. Hetken kuluttua runko kulkee kourassa vähän matkaa toiseen suuntaan, ja terä katkaisee tukin tietokoneen laskemasta optimaalisesta kohdasta. Ohuesta latvapäästä tehdään kuitupuupöllejä. Koneen kuljettaja päättää, mitkä puut jäävät pystyyn ja valvoo kaadettavan puutavaran laatua. Hän puuttuu katkaisemiseen vain, kun rungosta täytyy poistaa laho pätkä tai tukista suuremmat mutkat. Hosuminen pois Kaksi viikkoa myöhemmin Aimo Nieminen ajaa rekallaan kuuttakymppiä tiellä 54. Kuormana on Veli Oravan katkomia tukkeja matkalla Versowoodin sahalle Riihimäelle. Matkan tekoa on jonkin aikaa jarruttanut traktori. Ohituskaistan lähestyessä Nieminen kiihdyttää. Kilometriä myöhemmin rekan nopeus on noussut seitsemäänkymppiin ja hitaasti traktori jää taakse. Pian auto kulkee tasaisesti muun liikenteen tahdissa. – Tässä hommassa on mentävä täysin muiden mukana. Stressi ja hosuminen ovat ensimmäiset asiat, jotka pitää jättää pois. Sen ovat vuodet opettaneet, hyväntuulinen Nieminen sanoo. Myös Kuljetusliike A. Nieminen on perheyritys. Sillä on kolme rekka-autoa, joita ajavat Aimo, hänen veljensä ja veljen poika. Sisko hoitaa konttoria. Yrityksen historia alkaa vuodesta 1947, jolloin Aimon isän isä hankki ensimmäisen autonsa. Aimo on ollut pikkupojasta huoltohommissa trasselipoikana ja myöhemmin auton apupoikana. Viidentoista ikäisenä hän saattoi ajaa siirtoja metsäteillä. Nieminen muistelee miten Kytäjärven ?Kuljetin kolisee ja pöllit kulkevat. Kalevi Eskola, Juha Siltala, Jorma Timonen ja Marko Kammela kuorimon valvomossa. ?Kristian Sohlman tankkaa moton. ?Veli Orava raplaa ajokoneen rasvaletkua kuntoon ja siirtyy sitten moton ohjaimiin kaatamaan metsää. 10-15_pääjuttu.indd 13 24.3.2015 17:41:21
14 | Paperiliitto 3/2015 Puun kuljetus jää jäädytettiin talvella kantavaksi ja sen päälle ajettiin valtavat määrät puutavaraa. Keväällä puut kasattiin lautaksi ja ne olivat kesän järvessä tuholaisilta suojassa. Elokuussa puuta alettiin ajaa tehtaisiin. Aina ei viedä lähimmälle tehtaalle Kun Veli Orava kaataa puita, moton tietokone laskee sahatun puutavaran kappalemäärät ja tilavuuden. Metsän myyjälle maksetaan puusta kuutioiden mukaan. Marko Savonin asetellessa viimeisiä pöllejä pinoon tien varteen Orava on jo syöttänyt leimikon tiedot UPM:n järjestelmään. Hakkuuyrittäjien tietojen perusteella UPM Metsä tekee kuljetusohjelmat. Aimo Nieminen ja muut kuljetusyrittäjät vievät puut UPM:n osoittamaan paikkaan varastojen ikäjärjestyksessä. Kuljetusohjelma sisältää vuorokausikohtaiset ajo-ohjelmat, vastaanottoajat sekä tehtaiden määrätarpeet. – Ohjelma päivitetään aina torstaina, ja silloin saan tietää seuraavan viikon kuljetukset, kertoo Nieminen. UPM Metsän suunnittelijat optimoivat kuljetuksia matemaattisten mallien ja satelliittipaikannukseen perustuvan karttajärjestelmän avulla. Aina puuta ei viedä lähimmälle tehtaalle, koska pyrkimyksenä on tehdä kokonaisuuden kannalta paras järjestely. Esimerkiksi paluukuljetuksien ajamista tyhjänä vältetään, jos se on mahdollista. Yhtiöt myös vaihtavat puita keskenään, kun se on kuljetuksen kannalta järkevää. Siksi Nieminenkin vie UPM:n tukkeja Versowoodille. Jossain toisaalla kulkee vastaava määrä Versowoodin tukkeja UPM:n sahalle. Kuorman purkaja syö Versowoodilla kuorman purkajat ovat ruokatunnilla. Nieminen saa odottaa, ja auto on tyhjä vasta vajaan tunnin kuluttua. Laki rajoittaa kuljetusyrittäjän viikottaista ja päivittäistä työaikaa. Siksi odottelu turhauttaa Niemistä – mutta vain vähän, sillä ei siitäkään kannata stressiä kerätä. Nieminen tutkii tietokonettaan. Hän aikoo viedä vielä yhden kuorman, kuitupuuta tehtaaseen samasta laanista. – Siellä on 220 mottia on jäljellä, 14 päivän ikäistä, Niemisen lukee koneeltaan. Päivä on puolessa. Nieminen on käynnistänyt Volvonsa tavalliseen aikaan puoli kuudelta aamulla. Ennen ei nukuttu niin pitkään. – Isä tapasi sanoa, että lähdetäänkö aamusta vai vasta viideltä. Nieminen työskentelee arkisin noin 12 tuntia ja pitää viikonloput vapaata. Isä ajoi viikon jokaisena päivänä. Ennen vanhaan puunkuljettajilla oli kyllä pitkät kesälomat. Yhden aikaan Nieminen on taas Laanilla. Hän täyttää rekan varmoin ottein 25 minuutissa ja siirtyy pikitien laitaan pysäkille kiinnittämään liinat. Ennen ajoon lähtöä Nieminen näpyttelee kuorman tiedot tietokoneelle. Yhteensä 41,9 tonnia, sen on punninnut rekan kourassa oleva vaaka. Tiedot lähtevät UPM:n järjestelmään. Samalla järjestelmä päivittää laanille jääneiden pöllien määrän. Tehtaalla Nieminen pysäyttää auton mitta-aseman vaa’alle ja näyttää lukulaitteelle tunnistenappiaan. Kuorman tiedot tallentuvat tietojärjestelmään. Nieminen ajaa purkupaikalle, jossa ei onneksi ole jonoa. Liinat irti, rekka kuormaajan viereen, auto tyhjäksi ja punnituksen kautta kotimatkalle. Vaa'an kautta sisään ja ulos Kymin tehtaan mitta-asema on tehdasalueen ulkopuolella. Sellutehtaan luottamusmies Jorma Timonen kertoo, että asema suunniteltiin Voikkaan ja Kymin tehtaiden väliin, jota se voisi palvella molempia. Voikkaan tehdas ehdittiin kuitenkin lopettaa ennen kuin mitta-asema valmistui. Alakerrassa operaattori Janne Viinikainen seuloo näytteitä tehtaan ulkopuolelta tuoduista hakekuormista ja tekee niistä laatuarvioita. Valmista haketta menee sekä teh” Lähdetäänkö aamusta vai vasta viideltä.” Kohta lähdetään. Aimo Nieminen sitoo kuorman. 10-15_pääjuttu.indd 14 24.3.2015 17:41:22
Paperiliitto 3/2015 | 15 Puun kuljetus taaseen että tehdasalueella olevaan Kymin Voimaan. Ennen uuden kuorimolinjan valmistumista sellutehdas ei edes pyörisi ilman ulkopuolelta tuotavaa valmista haketta. UPM Metsä antaa kuljetusyrityksille muutaman tunnin tarkkudella aikataulun, jonka mukaan autot ajavat tehtaisiin. Kymin tehtaalla on lisäksi rajoitus, että havupuuta tuodaan aamuvuoron aikana, muulloin koivua. Puun kuljetuksesta maksetaan painon mukaan, mutta myös tavaran tilavuus tarvitaan tehtaan tilastointia varten. Tilavuus lasketaan koemittauksista saatavan kertoimen avulla. Vanhat puut kiinnostavat variksia Juha Siltalan kesäpesti on kuorman purkupaikalla nosturissa, jossa juuri nyt Jouni Martikainen nostaa pöllejä kuljetushihnan alkupäähän sulille. Siltalan työ kestää syyskuun loppuun. Hän on kesäpojaksi vanha konkari, joka ehti olla jo Voikkaalla 18 vuotta. Sieltä hän tuli Kymille ja teki vuosia määräaikaisia töitä. Viime vuoden huhtikuusta lokakuuhun Siltala oli Simpeleen tehtaalla. – Vähän mietin, kun sieltä tarjottiin töitä vuoden loppuun saakka, mutta matka ratkaisi. Minulla on tähän kymmenen kilometriä kotoa, kun Simpeleelle on 170 kilometriä suuntaansa, sanoo Siltala. Hän on aiemmin ollut voimalaitoksilla, joten koneenkuljettajan pesti on uusi kokemus. Kymmeniä tonneja painavan koneen ohjaaminen on yksinäistä ja tarkkaa työtä, varsinkin nyt, kun viereen rakennetaan uutta kuorimolinjaa. Varisparvi istuu koneen liikkeistä välittämättä pöllien päälle purkupaikalla. Purettavana on varikolta tuotavaa vanhaa puuta. Sieltä löytyy toukkia syötäväksi. – Varikset vartovat aina, että Joutjärven Ripa tuo uuden lastin, sanoo Jorma Timonen. Tehtaan alueelle kertynyttä vanhaa varastoa ajetaan pienemmäksi. Sen takia junakuljetuksiakin on nyt vähennetty. Koivusta tulee junalla noin puolet ja havupuusta noin kolmasosa. Rekka tyhjenee kahdeksassa minuutissa. Seuraava kuorma tulee tehtaan ulkopuolelta. Varikset lennähtävät kauemmaksi odottamaan. Tuore puu ei kiinnosta. Ketjukuljetin nostaa pöllejä kuorimoon ja pudottaa lunta ja kiviä matkasta. Hallissa kuorintarumpu, kuljetin ja haketin ryskäävät. Tavoitteena on hakettaa 6 500 kuutiota puuta vuorokaudessa. Vaikka kaikki Metsäorava Oy:n yhden koneen viikon aikana kaatamat puut olisi ajettu haketettavaksi, ne eivät olisi riittäneet edes yhden vuoron ajaksi. Juha Siltalan vuoro on lopussa. Hän valvoo monitoreita, kun Marko Kammela jo vaihtaa vaatteita. Jossain Lopen suunnalla Veli Orava hakkaa uutta leimikkoa. Aimo Niemisen kuormassa on reilut 50 kuutiota pölliä matkalla Kirkniemen paperitehtaalle. Puunvaihtoa. Lohjan suunnalla aurinko paistaa. ? P ?Kuormauskoneen ohjaaminen on tarkkaa puuhaa. Ohjaimissa Jouni Martikainen. ?Puukuorma vaa'alla. ?Juha Siltalan ensimmäinen työpäivä on sujunut lupsakasti. Juttukaverina Marko Kammela. ??Havupuuhake ropisee tasaiseen tahtiin. 10-15_pääjuttu.indd 15 24.3.2015 17:41:23
?? | Paperiliitto ?/???? EDUSKUNTAVAALIT Teksti Eeva Eloranta-Jokela T yöpaikat säilykööt Suomessa. Paperiliiton mielestä ei ole perusteltua siirtää metsäteollisuuden tuotantoa ulkomaille, sillä suomalaisten työntekijöiden työn tuottavuus sekä yksikkötyökustannukset massaja paperiteollisuudessa ovat selvästi paremmalla tasolla kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Saksassa. Lisäksi työvoimakustannusten osuus kaikista alan kustannuksista on jatkuvasti pienentynyt. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän yksilöidympää ja laadukkaampaa koulutusta metsäteollisuudessa myös jo tällä hetkellä työskenteleville, jotka ovat jo tottuneet työskentelemään alan vaativissa vuorotyöaikamuodoissa. Yhdenmukaista työsuojelua Työsuojelutarkastusten määrässä ja laadussa on Paperiliiton mielestä parannettavaa. Tarkastuksia on lisättävä ja kohdennettava aikaisempaa paremmin. Sosiaalija terveysministeriön arvion mukaan työsuojelutarkastajat käyttävät vain 13 prosenttia koko työajastaan työpaikoilla tehtäviin tarkastuksiin. Työsuojeluviranomaisten resurssien pitää vastata todellista tarvetta. Lisäksi liiton mielestä nykyiset viisi työsuojelun vastuualuetta tulee säilyttää, mutta käytännöt ja hallinnointi tulee saattaa yhdenmukaiseksi. Näin työntekijät ja yritykset saisivat samanlaista kohtelua asuinja sijaintipaikasta riippuen. Teollisuudelle jalansija Yli hallituskauden ulottuvan teollisuuspoliittisen linjauksen varassa teollisuus pystyy ennakoimaan toimintaansa. Paperiliitto haluaa maahan teollisuusministeriön, joka keskittyisi erityisesti teollisuuden toimintaedellytyksiin. Biotaloussektorin arvoketju on lähes kokonaan kotimainen ja raaka-aine kestävää ja kierrätettävää. Metsäteollisuutta koskevia valtionomistuksia tulee ylläpitää ja lisätä pitkäjänteisellä strategialla. Biotaloussektori tulee nostaa strategiseksi valtion omistajuuden lähtökohdaksi, Paperiliitto korostaa. Yrityksille tukea kotimaassa Paperiliiton mielestä Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet lisätä metsäteollisuuden tuotantoa hyvin ja kestävästi hoidettujen metsävarojen takia. Pelkkä selluntuotanto ei riitä, vaan on määrätietoisesti kehitettävä etenkin sellua jalostavan teollisuuden liiketoimintamahdollisuuksia. Alan menestys ja biotalous pohjaavat tulevaisuudessa moniin pieniin ja keskisuuriin yritykseen. Liitto pitää tarpeellisena biotalousalan pk-yritysten kansainvälistymiseen ja markkinointiin luotavaa erityistä kehittämisohjelmaa. Lisäksi yritysten yhteistyötä, laadunvarmistusta ja serti? kaattien saamista on tuet tava. Puuta tarjolle Biomassan kysynnän ennakoidaan kasvavan 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Puuaineksen saatavuus ja kohtuullinen hinta teollisuudelle tulee varmistaa parantamalla erityisesti alemman tieverkon ja siltojen kuntoa, lisäämällä metsien yhteisomistusta ja tilojen metsävaratietojen saatavuutta sekä poistamalla ulkomaisen puun tuonnin esteitä Teollisuuden perusenergian saanti ja kohtuullinen hinta tulee turvata lisäämällä esimerkiksi siirtoverkkojen kapasiteettia sekä integroitava tuotannoltaan vaihteleva sähköntuotanto nykyiseen sähköjärjestelmään. Puun energiakäytön tukea on ohjattava energiantuotantoon, jolla ei vaaranneta ainespuun ohjautumista korkeamman jalostusasteen tuotantoon. P Osaaminen ja työpaikat kunniaan Paperiliitto tavoittelee seuraavaan hallitusohjelmaan laatua työpaikoille, tehoa työsuojeluun ja keinoja alan yritystoiminnalle sekä esittää perustettavaksi teollisuusministeriötä. Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteet pähkinänkuoressa Varmuus laadukkaista työpaikoista Monipuolista koulutusta työntekijöille Työsuojeluviranomaisten resurssit vastaamaan todellista tarvetta Työsuojelua hallinnoitava yhdestä virastosta Keskittyminen teollisuuden toimintaedellytyksiin Valtion omistajuuden suuntaaminen biotaloussektorille Sellun lisäämisen ohella korkean jalostusasteen tuotantoa Suomeen Alan pk-yritysten rahoituksen ja viennin tukeminen Yritysten yhteistyön edellytykset kuntoon Puuraaka-aineen saatavuus varmistettava metsäteollisuudelle Energiaomavaraisuuden lisääminen kehittämällä erilaisten kotimaisten energiamuotojen toimintaedellytyksiä 16-19_eduskunta.indd 16 24.3.2015 13:49:30
Paperiliitto ?/???? | ?? EDUSKUNTAVAALIT MARKKU EILOLA JOKIVIRTA Prosessityöntekijä, erikoisosaaja Vaalipiiri: Oulu, nro 132 Puolue: Vasemmistoliitto Ikä: 44 Asuinpaikka: Oulu Perhesuhteet: vaimo ja kaksi lasta Harrastukset: pyöräily, geokätköily, ulkoilu, ay-aktiivi 1. Työntekijän puolella. Suomalaisille on saatava työtä investoimalla enemmän Suomeen. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman parantaminen, lakko-oikeuden säilyttäminen. Työntekijöiden oikeuksia heikentämällä ei luoda lisää työpaikkoja. Metsävarannot kasvavat koko ajan, puu pitää saada kiertämään tehtaille jalostettavaksi. Valtion on turvattava suomalainen metsäteollisuus takaamalla raaka-aineiden saanti ja toimintaympäristö. Metsäteollisuus on merkittävä uusiutuvan energian tuottaja. 2. Olen kasvanut piipun varjossa. Kokemusta kunnossapidon puolelta 14 vuotta jonka jälkeen siirryin erikoisosaajaksi prosessitehtäviin. Näkemystä ja kokemusta paperiteollisuudesta. Suomi elää edelleen metsästä. HARRI HELMINEN Projektityöntekijä, työsuojeluasiat Vaalipiiri: KaakkoisSuomi, nro 85 Puolue: SDP Nimi: Harri Helminen Ikä: 59 Asuinpaikka: Kouvolan Inkeroinen Perhesuhteet: parisuhteessa, yksi aikuinen lapsi Harrastukset: yhteiskunnallinen toiminta, penkkiurheilu, lukeminen ja kuntoilu 1. Suomen vientiteollisuus on saatava vetämään. Maahan on luotava teollisuuspoliittinen ohjelma, pelkällä säästämisellä ei kasvua saada aikaan. Kasvun sekä työn kautta nuorten usko Suomeen säilyy ja hyvinvointivaltio turvataan. Teollisuuspoliittinen ohjelma tulee laatia valtion ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä. Ohjelman keskipisteeksi on nostettava vientiteollisuus. Olemassa olevat työpaikat on säilytettävä ja luotava uusia työpaikkoja innovaatioita kehittämällä. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen on vientiteollisuutemme kulmakiviä, metsäteollisuudessa tulee rohkeasti keskittyä uusien tuotteiden kehittämiseen. 2. Uskon, että pitkä kokemus ja rohkea asenne yhteisten asioiden hoidossa antaa minulle hyvät valmiudet kansanedustajan tehtävään. Lukuisat luottamustehtävät ammattiosastossa ja Paperiliitossa ovat avanneet näkemyksen työntekijöiden arjen ongelmiin. Kaakkois-Suomi tarvitsee vahvan metsäteollisuustaustaisen kansanedustajan. JUHO KAUTTO Työehtosihteeri Vaalipiiri: Keski-Suomi, nro 103 Puolue: Vasemmistoliitto Ikä: 43 vuotta Asuinpaikka: Järvenpää/Äänekoski Perhesuhteet: naimisissa, kaksi tytärtä Harrastukset: kaikenlainen kuntoilu, lähinnä ikämiesjalkapallo, kuntosali ja kahden koiran kanssa metsässä lenkkeily sekä mehiläistarhaus, sienestys ja marjastus 1. Haluan muuttaa politiikan suuntaa. Leikkauspolitiikan tulee loppua ja tulee luoda työtä elvytyksellä. Meidän tulee laittaa tieja rautatieverkosto kuntoon, sekä korjata julkiset homehtuneet rakennukset. Tämä on sekä säästöä että elvytystä alentuneiden työttömyysja sairaskulujen kautta, sekä lisääntyneiden verotulojen ja ostovoiman kautta. Biotalous luo uutta työtä KeskiSuomeen ja siihen tulee panostaa. Haluan turvata, ettei työntekijöiden oikeuksia heikennetä, vaan päinvastoin parannetaan. Haluan turvata, ettei kaikista heikompituloisten, kuten eläkeläisten ja työttömien asemaa heikennetä, kuten on tehty. 2. Olen kokenut työntekijöiden edunvalvoja, jolla on valmiina suhteet poliittisiin päättäjiin ja työmarkkinajärjestöihin. Tiedän paperityöntekijöiden arjen oman tehdaskokemukseni kautta ja ammattiliiton palveluksessa olevana. Minut tuntevat tietävät, etten tingi niistä asioista, mitkä koen oikeiksi. JARI LINDSTRÖM Kansanedustaja Vaalipiiri: KaakkoisSuomi, nro 112 Puolue: Perussuomalaiset Ikä: 49 Asuinpaikka: Kouvola/ Kuusankoski Perhesuhteet: naimisissa Harrastukset: kuntosali, lukeminen 1. Haluan omalta osaltani puolustaa edelleen suomalaista teollisuutta ja sen toimintamahdollisuuksia Suomessa. Tämä on yksi keskeisimmistä teemoistani tulevissa vaaleissa. Haluan olla mukana uudistamassa suomalaista energiapolitiikkaa kohti vahvempaa kotimaisuusastetta ja sitä kautta parempaa työllisyyttä ja taloutta. Lisäksi turhan sääntelyn karsiminen on Suomelle tärkeää tulevaisuudessa, jotta saamme investoinnit liikkeelle. Omaan jalkaan ampumisen on loputtava! 2. Olen entinen paperimies (yli 23 vuoden ajalta) ja entinen luottamusmies. Uskon tuntevani paperityöntekijän ”sielunmaiseman” melko hyvin. Tiedän mitä on jatkuva kolmivuorotyö. TIMO MYKRÄ Konduktööri Vaalipiiri: KaakkoisSuomi, nro 66 Puolue: Vasemmistoliitto Ikä: 54 Asuinpaikka: Imatra Perhesuhteet: avoliitto Harrastukset: moottoripyöräily, musiikki, lukeminen ja erilainen järjestötoiminta 1. Syrjäytyneiden ja köyhien asiat on lähellä sydäntä. Työttömien ja syrjäytyneiden puolestapuhujana aion toimia myös tulevaisuudessa. Yhteiskunnan heikko-osaisten puolesta ei puhuta kuin juhlapuheissa. Omakohtaisen työttömyyden kohtaaminen avasi silmät, millaisessa todellisuudessa elämme. Myös kaikkien irtisanottujen paperityöntekijöiden puolella olen, elän samassa todellisuudessa tänä päivänä. Metsäteollisuuden työnantajia en varmasti tule ainakaan kehumaan, työnantajien teot ovat osoittaneet sen, että ihmistä voidaan nöyryyttää rajattomasti. 2. Paperiteollisuudessa olen työskennellyt vuodesta -79 alkaen, aina vuoden -13 marraskuuhun, jolloin minut irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Tämän jälkeen olen tehnyt kaksi pätkäsopimusta samalle työnantajalle ja samaan työhön josta irtisanominen tapahtui. Teot puhukoon puolestaan. Yhteiskunnallisten epäkohtien julkituominen ja niiden avoin kritiikki, keskustelevassa hengessä, on tavoitteenani myös vaalien jälkeen. MIKKO NURMO Pääluottamusmies Vaalipiiri: Pirkanmaa, nro 127 Puolue: Perussuomalaiset Ikä: 37 Asuinpaikka: Valkeakoski Perhesuhteet: avopuoliso Harrastukset: metsästys, kalastus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen 1. On aika olla itsekäs, kaikessa päätöksenteossa pitää ottaa huomioon Suomen ja suomalaisten etu. Teollisuuden kilpailukyky palautettava. Turhaa byrokratiaa ja sääntelyä karsittava. Energiaveroja alennettava. Tuulivoiman tukeminen verovaroin lopetettava. Yleissitovuus säilytettävä. Nollasopimukset kiellettävä. Eläkeiän määrittämisessä huomioitava paremmin työuran pituus ja työn kuormittavuus. Suomi ei tarvitse työperäistä maahanmuuttoa. Oikeudenmukainen verokohtelu niin eläkeläiselle kuin palkansaajallekin. Indeksikorotukset tehtävä täysimääräisinä. Pakkoruotsi poisPaperiliittolaiset vaaliehdokkaat Paperiteollisuuden arjen hyvin tuntevia ehdokkaita on tulevissa eduskuntavaaleissa 11. Useimmat heistä ovat myös omien vaalipiiriensä vaikuttajia. Tutustu ehdokkaiden ajatuksiin siitä, miten he aikovat viedä paperiteollisuuden näkökulmaa päätöksentekoon. Kysymykset 1 Mihin asioihin haluat ensisijaisesti vaikuttaa? 2 Kerro miksi paperimiehen tai -naisen kannattaa äänestää juuri sinua. 16-19_eduskunta.indd 17 24.3.2015 13:49:32
?? | Paperiliitto ?/???? tettava. Itsenäinen yleiseen asevelvollisuuteen perustuva maanpuolustus säilytettävä. Ei NATO:lle. EU:lle rooli vain talousja vapaakauppa-alueena. EMU-maiden keskinäiset lainatakuujärjestelyt estettävä. Turkin EU-jäsenyys torjuttava. Kehitysavun ja maahanmuuton kustannuksista karsittava. Alkoholiverotusta kevennettävä viinarallin hillitsemiseksi. 2. Suomi tarvitsee nyt vientiteollisuuden ja keskiluokan puolustajaa. Tunnen duunarin arjen, myös työttömyyden. Takaan, että Helsingin humussa ei työmiehen asia unohdu, eikä takki käänny. JUHA PIKKARAINEN Valvomonhoitaja, kunnallisneuvos Vaalipiiri: Lappi, nro 24 Puolue: Vasemmistoliitto Ikä: 61 v Asuinpaikka: Kemijärvi Perhesuhteet: vaimo, 3 tytärtä ja 6 lastenlasta 1. Kurjuudesta ei selvitä leikkauksilla vaan tarvitaan työtä ja uusia työpaikkoja. Lapin kasvavat metsät auttavat. Pitää rakentaa entistä ehompi sellutehdas Kemijärvelle jalostamaan Lapin kuitupuuta. Lappi ei saa olla luonnonvarojen reservi vaan Lapin puu pitää jalostaa täällä. Olen toiminut palveluneuvojana sekä äitini omaishoitajana ja cpvammaisen veljeni asioiden hoitajana. Vanhusten ja vammaisten asumista omissa kodeissaan on tuettava yhteisin varoin ja toimenpitein. Vastuu asiassa pitää olla kunnilla ja niiden viranomaisilla. Yksityisten yritysten ja rahan tuleminen hoitoalalle voittoja keräämään on estettävä lainsäädännöllä. Ihmisten hädällä ja sosiaalisilla tarpeilla ei saa kääriä voittoja. Kaikilla ihmisillä, myös huono-osaisilla, tulee olla oikeus hyvään elämään ja inhimilliseen vanhuuteen. 2. Olen pitkään Itä-Lapissa vaikuttanut kunnallismies. Minua kannattaa äänestää, koska eduskuntaan tarvitaan myös metsäteollisuuden ammattilaisia ajamaan paperiliittolaisten asioita. Sellaisia ei edellisessä eduskunnassa ollut ja jälki on ollut kylmää. TIMO PULLI Pääluottamusmies Vaalipiiri: Keski-Suomi, nro 85 Puolue: SDP Ikä: 40 Asuinpaikka: Äänekoski, Mämmenkylä Perhesuhteet: vaimo ja 7 lasta Harrastukset: VPK, jääkiekkotuomarointi ja -pelaaminen, metsästys ja kalastus, salibandy ja muu urheilu, leivonta ja kuntapolitiikka 1. Nollatuntisopimukset kiellettävä lailla. Valtiovallan tulee omalta osaltaan edistää mahdollisuuksia tehdä jatkossakin kolmikantaisia työmarkkinasopimuksia. Työtaisteluoikeuksia ei saa kaventaa eikä lakkosanktioita kiristää, luottamustehtävissä toimivien henkilökohtaisia rangaistuksia ei tule säätää. Ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeus on säilytettävä, järjestäytyneet työntekijät takaavat parhaimman työrauhan. Yhteistyöllä voimme rakentaa maatamme niin, että täällä on hyvä elää ja asua. 2. Työkaverini ovat luottaneet minuun ja olen toiminut heidän pääluottamusmiehenään useita vuosia, olen vakuuttunut siitä, että minulla on kykyä ottaa vastuuta koko kansan asioista kansanedustajana. Suurperheellisenä tiedän työssäkäyvän vanhemman vaikeuksista sovittaa työja perhe elämä, osaan nähdä asioita siten kuin kanssaihmisetkin ne kokevat. PETRI SALMINEN Työsuojeluvaltuutettu Vaalipiiri: Satakunta, nro 72 Puolue: Vasemmistoliitto Ikä: 51 vuotta Asuinpaikka: Eura Perhesuhteet: naimisissa, 2 aikuista lasta Harrastukset: Avantouinti, sienestys, kaukalopallo, jalkapallo, mökkeily 1. Työllisyyden kasvattamiseen luomalla uusia työpaikkoja elvytysohjelman mukaisesti esimerkiksi kunnostamalla teitä, siltoja ja ratoja sekä rakentamalla uusia edullisia vuokra-asuntoja. Työllistämistavoitetta tuettaisiin työtakuulla ja aktiivisella työllistämisja uudelleenkoulutusohjelmalla. Nämä tukisivat myös teollisten työpaikkojen säilymistä Suomessa. Elvytysohjelma maksaisi itsensä takaisin parissa kolmessa vuodessa. Veroparatiisipakoilun ja harmaan talouden poistamiseen lainsäädännöllisin keinoin ja tähän liittyen pelkästään lainsäädäntöä muuttamalla valtion tilinpäätös positiiviseksi. Kokonaistulojen yhdenvertaiseen verotusmalliin siirtyminen, jossa verotetaan niin palkka-, osinkosekä muita vastaavia tuloja tasapuolisesti progressiivisen verotaulukon mukaisesti. Kokonaisverotusta ei kuitenkaan kiristettäisi taantuman olosuhteissa, vaan lähtökohtana olisi elvytys. Pitämällä Suomi sotilaallisesti liittoutumattomana jatkamalla puolueetonta rauhansovittelijan roolia maailman kriisipesäkkeissä, kuten tähänkin asti. 2. Olen suoraselkäinen päätöksentekijä, joka kertoo asiat niin kuin ne ovat. TIMO SUHONEN Työsuojeluvaltuutettu Vaalipiiri: Savo-Karjala, nro 51 Puolue: SDP Ikä: 40 Asuinpaikka: Varkaus Perhesuhteet: naimisissa, perheessä 3 lasta Harrastukset: kuntoilu, yhteiskunnallinen vaikuttaminen 1. Työntekijän työsuhdeturvaa tulee parantaa. Yhteistoimintalakia tulee muuttaa siten, ettei voittoa tekevällä yrityksellä ole oikeutta irtisanoa työntekijöitä taloudellisin perustein. Työsopimukset, jotka mahdollistavat työn ilman minimituntimäärää, tulee kieltää lailla. Viikkotuntimäärä tulee olla vähintään18 tuntia viikossa. Vaikeuksien uhan alla olevia lapsiperheitä tulee tukea ennakoivasti, ennakoiva avunsaanti pelastaa monta perhettä. Ikääntyneiden sosiaalisesta turvasta tulee huolehtia. Pieneläkkeiden tasoa tulee korottaa. Ikääntyneiden kotihoidon saatavuus on turvattava, vanhuksia ei saa haudata koteihinsa. 2. Olen työskennellyt paperiteollisuudessa lähes koko työurani, ymmärrän teollisten työpaikkojen tärkeyden. Teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava. Poliittisilla päätöksillä ei tule vaikeuttaa teollisuuden asemaa. Erilaisissa luottamustehtävissä toimiessani olen tottunut hoitamaan ihmisten asioita, olen valmis ottamaan kansanedustajan työn haasteellisena vastaan. VEIKKO TANSKANEN Paperityöntekijä, massanvalmistaja Vaalipiiri: Uusimaa, nro 186 Puolue: Vasemmistoliitto Ikä: 56 Asuinpaikka: Siuntio Perhesuhteet: avoliitto Harrastukset: kalastus, politiikka, mökkeily 1. Työsuhdeturva paremmaksi, pätkätyöt ja nollasopimukset kuriin, YT-laki uudistettava. Työnantajalle sakko sopimuksien rikkomisesta, ja työlainsäädösten muuttaminen enemmän ihmisen huomioon ottavaksi. Työperäisen maahanmuuton rajoittaminen ja samalla halpatyövoimamarkkinoiden valvonnan kiristäminen ja rikkomuksista tuntuva sakko rikkojalle. Veronkierron ja veroparatiisien käytön estäminen. Ylisuurten eläkkeiden leikkaus. 2. Kaikkien jotka ajattelevat, että nyt riittää tämä pelottelu ja etujen karsiminen tavallisilta ihmisiltä ja yrityksien tukeminen muka työllisyyden takaamiseksi. Tosiasia on kuitenkin se, että yhteisöveron alentaminen noin miljardilla ei tuonut työpaikkoja. Valtion kassa on entistä tyhjempi. Politiikan suunta on käännettävä EK:n linjasta ja suurteollisuuden linjasta, jonka tuloksena on rikkaitten rikastuminen, köyhien köyhtyminen ja työttömyyden lisääntyminen. Suunta on käännettävä ihmisten ja inhimillisten arvojen suuntaan. P Jokaisella on oikeus hyvään elämään ja työhön. Äänestä hyvän työelämän puolesta . ja ammattiliitot Ennakkoäänestys 8.–14.4.2015 Eduskuntavaalit 19.4.2015 www.sak.fi/hyväätyötäSuomi #hyväätyötäSuomi Kysymykset 1 Mihin asioihin haluat ensisijaisesti vaikuttaa? 2 Kerro miksi paperimiehen tai –naisen kannattaa äänestää juuri sinua. EDUSKUNTAVAALIT Paperiliittolaiset vaaliehdokkaat 16-19_eduskunta.indd 18 24.3.2015 13:49:39
Jokaisella on oikeus hyvään elämään ja työhön. Äänestä hyvän työelämän puolesta . ja ammattiliitot Ennakkoäänestys 8.–14.4.2015 Eduskuntavaalit 19.4.2015 www.sak.fi/hyväätyötäSuomi #hyväätyötäSuomi 16-19_eduskunta.indd 19 24.3.2015 13:49:42
20 | Paperiliitto 3/2015 AAsiA Paperi ei ole vaurauden mitta Kumpi kertoo enemmän maan elintasosta: sanomalehtien lukeminen vai vessapaperin käyttö? Aasiassa ei välttämättä kumpikaan. Teksti Esa Kaitila Kuvat 123rf ja Pia Virtanen A asiassa keskimääräinen paperinkulutus henkeä kohden on tällä hetkellä noin 35 kiloa, kun vastaava kulutus on esimerkiksi Afrikassa 7 kiloa, Suomessa 194 kiloa ja Yhdysvalloissa lähes 300 kiloa. Potentiaalisia paperiteollisuuden asiakkaita siis löytyisi kulutukseltaan vähäisistä maista, ja tästä syystä myös monet eurooppalaiset paperintuottajat ovatkin suunnanneet katseensa Aasian kehittyville ja laajeneville markkinoille. . Eräs merkittävä kysymys yritysten konsulttien on kuitenkin selvitettävä, ennen kuin uusia investointipäätöksiä luodaan: hyppäävätkö aasialaiset kuluttajat lehtien lukemisessa yhden kehitysaskeleen yli ja siirtyvät suoraan digitaalisten palveluiden käyttäjäksi? Siis aivan toisin kuin tapahtui Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa yhteiskuntien ja kansalaisten vaurastuessa 1950-luvulta lähtien. Yhdestä asiasta voidaan tilastojen ja kulutustrendien mukaan olla yhtä mieltä: pakkauskartonkien tuotanto ja kulutus on Aasian maissa lisääntynyt vakaasti ja sen ennustetaan edelleen lisääntyvän selvästi kohoavan elintason ja lisääntyvän verkkokaupan takia. Arvaamattomat tottumukset Pöyry Oyj:n tilastoista voidaan huomata, että painopaperin tuotantoa on sekä Euroopassa että Suomessa vähennetty selvästi 2000-luvulla. Tästä trendistä poiketen ovat tuotantomäärät Saksassa kuitenkin myös näissä laaduissa pysyneet kohtalaisen vakaina. Lukijatutkimusten mukaan länsimaiset kuluttajat haluaisivat printtimedialta yhä personoidumpia ja räätälöidympiä, älyäkin sisältäviä lehtiä luettavakseen, jotta heidän muuttuneet tiedon ja viihtymisen tarpeensa täyttyisivät. Lukutottumusten on huomattu kehittyneen aiemmasta ja elämäntapojen monipuolistuneen ja muuttukiina.psd kiina.psd kiina.psd 20-23_aasia.indd 20 23.3.2015 16:54:03