02/24 P a p e r i l i i t t o Rakkaudesta ruokaan Jari Leinon ja Teija Leskisen kotona keittiö on isännän valtakuntaa. Työpaikan ihmissuhteet Toimivassa yhteisössä uskalletaan väitellä. Yksilöllinen työaika Joutsenon BCTMP-tehtaalla kaikki valitsivat 12-tuntisen. jäsentapahtumat Katso koko vuoden laaja tarjonta. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 14.3.2024 11:37:28 14.3.2024 11:37:28
Elämä tuo joskus eteen mutkia. Kaikkia kurveja emme pysty oikaisemaan, mutta teemme parhaamme, että kolhun sattuessa olet parhaassa mahdollisessa Turvassa. Sen vahvistaa myös EPSI Rating -tutkimus jo 12. kerran: vakuutusyhtiö Turvan asiakkaat ovat Suomen tyytyväisimpiä. Tule hymysi arvoiseen vakuutusyhtiöön turva.fi/turvaan Suomen tyytyväisimmät asiakkaat jälleen Turvassa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 14.3.2024 14:58:23 14.3.2024 14:58:23
P a p e r i l i i t t o 2 / 2 2 4 2 2 . 3 . 2 2 4 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Voisiko liitto palauttaa vihreän kirjan ja sen mukaiset työehdot paperiteollisuuteen? Saisivatko karavaanaritkin omat kokoontumisajot? Infoa tarvitaan, mutta minulle riittäisi webinaari. Liittoon on alkuvuoden aikana lähetetty monenlaista palautetta. Kesän perhetapahtuman ilmoittautumisen aukenemista on odotettu kuin kuuta nousevaa. Nyt se on auki! Ammattiliitot ovat edunvalvontajärjestöjä, joiden tärkeä tehtävä on työehtosopimusten solmimisen ja valvonnan rinnalla vaikuttaa työntekijän arkeen ja tuoda ihmisiä yhteen. Poliittiset lakot eivät vähään aikaan ole yhdistäneet duunareita yhtä paljon kuin kuluneen vuoden aikana. Kun niin maan hallituksen suunnalla kuin tes-pöydässäkin vastassa tuntuu olevan muuri, oloa helpottaa, kun muissa tes-pöydissä ja jäsentapahtumien järjestelyissä tulee valmista ja koetaan onnistumisen iloa. Eteenpäin vie se, kun kohdataan ihmiset kasvoista kasvoihin, luodaan luottamusta ja saavutetaan yhdessä se, mihin yksin ei yllä. #vahvintaonyhteistyö. • Vastapainoa kohtaamisista 04 Tes sovittu 70 prosentille paperiliittolaisista. Liitto irtisanoi UPM-sopimuksen. 06 Paperityöväen Työttömyyskassa harkitsee sulautumista A-kassaan. 08 Mänttään tulossa investointeja. 09 Mielenilmaisut jatkuvat. 10 Työmatkan kaatumisetkin on syytä ilmoittaa oman oikeusturvan takia. 11 Valtion velkaantuminen ei kiinnosta. 26 Minun porukkani. Simo niittaa napakasti ja sanoo ylimielisesti ”sori”. 28 Vaikeuksissa voi kehittyä, pohtii viiden vakanssin mies. 30 Perhetapahtuma taas PowerParkissa. 32 Paperiliiton mestaruuksia jaossa. 34 Työttömyyskassa tiedottaa. 35 Adam Ziazikovilla on tavoitteet korkealla. 36 Sanaristikko ratkottavaksi. 36 Ihan tavallisena päivänä: Reilut seitsemän litraa maitoa ja 12-tuntiseen. 38 Työpari: Ikäero ei tunnu missään. 39 Kolumni: Saksa käyttää paperia. 40 Parasta elämässä: Talebania pakoon ja pahvitehtaaseen. 42 Työnantajat siirtyivät poliittiseen vaikuttamiseen. 18 – Nyt täytyy olla yhtenäisiä. On taisteltava, kun on sen aika, sanoo STOP nyt! -mielenosoitukseen osallistunut Sami Ravattinen. 20 Jos Harri Lonka saisi määrätä, Ihmissuhteet työpaikalla -kurssi olisi pakollinen kaikille. – Ne asiat vaikuttavat ihan kaikkeen. 24 Jani Loikkanen on tyytyväinen Metsä Groupin kokeiluun yksilöllisestä työajasta. Työkavereiden tavoin hän valitsi 12-tuntisen. Reima Kangas Reima Kangas miKKo niKKinen 66. vuosikerta Julkaisija · Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi · Päätoimittaja Eija Valkonen · Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela · Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi · Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki · Puhelin 010 289 7700 · Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi · Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi · Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 · Paino PunaMusta · Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi Elämä tuo joskus eteen mutkia. Kaikkia kurveja emme pysty oikaisemaan, mutta teemme parhaamme, että kolhun sattuessa olet parhaassa mahdollisessa Turvassa. Sen vahvistaa myös EPSI Rating -tutkimus jo 12. kerran: vakuutusyhtiö Turvan asiakkaat ovat Suomen tyytyväisimpiä. Tule hymysi arvoiseen vakuutusyhtiöön turva.fi/turvaan Suomen tyytyväisimmät asiakkaat jälleen Turvassa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 14.3.2024 14:58:24 14.3.2024 14:58:24
4?PaPeriliit to?02 / 2024 2 / k u o r i m o PaPeriliitto aloitti tes-kierroksen syksyllä ja jatkaa neuvotteluja yrityskohtaisesti koko kevään. Tänä vuonna uudet työehtosopimukset on neuvoteltu ja hyväksytty Metsä Groupin, Stora Enson, Schaefer Kalkin, Sappi Finlandin, DS Smith Packagingin ja Walki Finlandin kanssa Helmi-maaliskuun vaihteessa liiton neuvottelijat saivat sovittua neuvottelutuloksista Jujo Thermalin ja Billerud Finlandin kanssa. Liiton hallitus käsittelee neuvottelutuloksia kokouksessaan 21. maaliskuuta eli lehden painoon menon jälkeen. Päätöksistä kerrotaan kokouspäivänä osoitteessa paperiliitto.fi. Työehtosopimukset tulevat voimaan sen jälkeen, kun liiton hallitus on hyväksynyt neuvottelutuloksen. Liiton hallitus on tähän mennessä hyväksynyt kaikki neuvottelutulokset yksimielisesti. Kattavuus 70 prosenttia Työehdot on maaliskuun puoliväliin mennessä saatu sovittua noin 70 prosentille Neuvottelut jatkuvat Paperiliiton ja yritysten väliset työehtosopimus neuvottelut ovat edenneet alkuvuodesta lähes suunnitelman mukaan. UPM:n liiketoimintojen kanssa neuvotellaan palkan tarkistusten sijaan koko työehtosopimuksesta. Paperiliiton jäsenistä. Neuvottelut muiden yritysten kanssa jatkuvat kevään aikana. – Neuvottelujen ilmapiiri on ollut rakentava ja yritykset ovat viime kierroksen jälkeen tulleet tapaamisiin paremmin valmistautuneina. Olemme voineet keskittyä sopimiseen siitä huolimatta, että alkuvuoden aikana on järjestetty mielenilmaisuja ja poliittisia lakkoja maan hallituksen työelämäheikennyksiä vastaan, sanoo vastaava sopimusasiantuntija Markku Häyrynen. Uusien työehtosopimusten sisällöstä ei tällä kierroksella ole tiedotettu yrityksen ulkopuolisille. Muutoksia on käyty tuoreeltaan läpi yritysten luottamushenkilöiden kanssa. Yhteisinä elementteinä työehtosopimuksissa on sovittu uusista sosiaalisista etuisuuksista, kuten omaishoitovapaasta ja vaikeasti sairaan lapsen hoitovapaasta. Sopimuksiin on kautta linjan päivitetty perhevapaita koskevat termit perhevapaauudistuksen mukaisiksi sekä siirrytty käyttämään sukupuolineutraaleja »Neuvottelujen ilmapiiri on ollut rakentava ja yritykset ovat tulleet paremmin valmistautuneina.» teksti ?Eeva Eloranta-Jokela Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 14.3.2024 13:55:01 14.3.2024 13:55:01
PaPeriliit to?02 / 2024?5 ilmaisuja: luottamusmiesja esimies-nimikkeitä on korvattu sanoilla luottamushenkilö ja esihenkilö, jos ne eivät ole sopimustekstissä olleet vielä käytössä. UPM:ssä neuvottelut edessä päin UPM:n liiketoimintojen kanssa Paperiliitto käy neuvottelut työehtosopimuksista kokonaisuudessaan, ei ainoastaan palkantarkistuksista. Koska Paperiliitto ei edennyt tavoitteensa mukaisesti palkantarkistusneuvotteluissa, liitto sanoi irti voimassa olevat työehtosopimukset keskiviikkona 13. maaliskuuta. Paperiliiton ja UPM:n liiketoimintojen keväällä 2022 hyväksymät työehtosopimukset tehtiin valtakunnansovittelijan sovintoesityksen pohjalta. Sen mukaan kahden ensimmäisen sopimusvuoden jälkeen neuvotellaan palkoista, mutta UPM:n liiketoiminnoilla oli laajemmat tavoitteet. Työehtosopimukset olivat sanottavissa irti tänä keväänä kesken nelivuotisen kauden, jos sopua palkoista ei saada, kuten nyt tapahtui. Paperiliitto järjestää pääsiäisen molemmin puolin UPM:n työntekijöille neljä alueellista jäsentilaisuutta tes-neuvottelujen muuttuneesta tilanteesta. Tilaisuuksissa Raumalla, Kouvolassa, Tampereella ja Pietarsaaressa käydään läpi tarkemmin Paperiliiton ja UPM:n välisten tes-neuvottelujen etenemistä.?• Paperiliiton toimiston neuvottelijat koolla. Tes-neuvottelukuntaan kuuluu lisäksi neljä paperiliittolaista pääluottamushenkilöä. Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 14.3.2024 13:55:04 14.3.2024 13:55:04
6?PaPeriliit to?02 / 2024 Palkansaajakassoja on tätä nykyä 14, kun niitä vielä 10 vuotta sitten oli puolet enemmän. Sulautumalla työttömyyskassat ovat halunneet varmistaa jäsenilleen monipuoliset palvelumuodot sekä riittävät resurssit myös vaihtuvissa tilanteissa, aiheutuvat ne sitten lomautuksista, irtisanomisista tai alaa sääntelevistä lakimuutoksista. Paperityöväen Työttömyyskassan aleneva jäsenmäärä ja sitä kautta vähenevä jäsenmaksutulo ei riitä tulevaisuudessa kattamaan sekä kassan vastuulla olevia korvauskuluja että yhä kasvavia hallintokuluja. – Työttömyyskassan hallitus on pidemmän aikaa pohtinut eri näkökulmista vaihtoehtoja sille, jatkaako Paperityöväen Työttömyyskassa itsenäisenä vai sulautuuko se osaksi isompaa työttömyyskassaa. Sulautumisen valmistelu A-kassan kanssa on huolellisen harkinnan tulos ja siihen on päädytty jäsenen etua ajatellen, korostaa työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja Sami Laakso. Luotettavaa palvelua Jäsenen kannalta on tärkeää saada työttömyyskassapalvelut myös tulevaiPaperityöväen Työttömyyskassa ja Avoin työttömyyskassa tekevät mahdollista sulautumista koskevat päätökset toukokuussa. Paperityöväen Työttömyyskassa sulautumassa A-kassaan Jäsenen etua ajatellen. Paperityöväen työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja Sami Laakso ja kassanjohtaja Päivi Äijälä pitävät luotettavaa palvelua tärkeänä myös tulevaisuudessa. 2 / k u o r i m o reima Kangas Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 14.3.2024 14:54:51 14.3.2024 14:54:51
PaPeriliit to?02 / 2024?7 2 / k u o r i m o suudessa luotettavasti ja lakisääteisessä ajassa. – Isommalla työttömyyskassalla on enemmän resursseja tuottaa palveluita ja vastata päivärahatarpeen kausivaihteluihin, muistuttaa kassanjohtaja Päivi Äijälä Paperityöväen Työttömyyskassasta. Paperityöväen Työttömyyskassan ylimääräinen edustajiston kokous päättää sulautumisesta 16.5. A-kassan vastaava sulautumisesta päättävä kokous pidetään 30.5. Sulautumisessa jäsenyys siirtyy automaattisesti ilman katkoksia toiseen kassaan 1.1.2025 lähtien. A-kassaan liittyisi tällöin Paperityöväen Työttömyyskassasta runsaat 12 000 jäsentä. Jäsenyys jatkuu suoraan Mahdollinen sulautuminen ei edellytä Paperityöväen Työttömyyskassan jäseniltä mitään toimenpiteitä, eikä jäsenten työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen tule sulautumisen takia muutoksia. – Työttömyyskassan toiminnassa kaikkein tärkeintä on se, että sillä hetkellä, kun jäsenellä on syystä tai toisesta tarve asioida työttömyyskassan kanssa, hän saa tarvitsemansa palvelun varmasti, luotettavasti ja mahdollisimman nopeasti. A-kassassa on jo entuudestaan osaamista vuorotyössä olevien päivärahanhakijoiden hakemusten käsittelystä, kertoo kassanjohtaja Äijälä. Paperityöväen Työttömyyskassa on jäsenmäärältään pienin palkansaajien työttömyyskassa. A-kassa on tällä hetkellä noin 244 000 jäsenellään Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Se on yleinen ja kaikille palkansaajille avoin monialainen työttömyyskassa. A-kassan kanssa tekee yhteistyötä yksitoista ammattiliittoa, joista suurin on Teollisuusliitto. ?•?EEva Eloranta-jokEla Stora Enso hamuaa kannattavuutta Markkinatilanteen pitkittynyt epävarmuus on johtanut Stora Enson valmistelemaan uutta pitkän aikavälin ohjelmaa kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tavoite voi merkitä noin 1 000 työntekijän vähentämistä Stora Ensolta toimipaikoilta. Stora Enso kertoi helmikuussa, että muutosneuvottelut käynnistyvät, kun maakohtaiset suunnitelmat tarkentuvat. Merkittävä osa mahdollisista vähennyksistä tapahtuisi vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla. Suunnitelluista säästöistä valtaosa toteutuisi vuonna 2025. Kannattavuuden parantamisohjelman tavoitteena on kasvattaa operatiivista liiketulosta 80 miljoonalla eurolla vuodessa, mutta ilman uusia tuotantolaitosten sulkemisia. Tarkoitus on kehittää yhtiön kilpailukykyä keskittymällä yhtiön strategiaa tukeviin ydintoimintoihin. Stora Enso sai viime vuoden lopulla päätökseen edellisessä kesäkuussa käynnistyneen uudelleenjärjestelyohjelman, jonka myötä yhtiön operatiivinen liiketulos parani 110 miljoonalla eurolla vuodessa. Henkilöstöstä vähennettiin 1 150 työntekijää. Osana näitä rakennejärjestelyjä Stora Enso päätti sulkea Sunilan sellutehtaan. Päätös vaikutti 240 työntekijään. UPM:n selluja paperitehtaat varautuvat lomautuksiin UPM Pulp, UPM Timber ja UPM Communication Papers käyvät uudet muutosneuvottelut mahdollisista lomautuksista jatkoksi tämän vuoden lomautusvarautumiseen. Toimintaympäristön epävarmuus jatkuu ja tuotantoa varaudutaan sopeuttamaan. Lomautuksia koskevat muutosneuvottelut koskevat UPM:n kaikkia suomalaisia sellutehtaita, sahoja ja painopaperitehtaita. Muutosneuvottelut koskevat sellutehtailla noin 820 henkilöä, sahoilla noin 340 henkilöä ja paperitehtailla tehtailla noin 1 100 henkilöä. Enintään 90 päivää kestävät mahdolliset lomautukset ajoittuisivat sellutehtailla ja sahoilla heinä-joulukuulle ja Communication Papersissa syyskuusta 2024 helmikuun lopulle 2025.?• »jäsenten työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen Ei tule sulautumisen takia muutoksia.» Osana aiempaa kannattavuusohjelmaa Stora Enso ilmoitti syyskuussa 2023 päättäneensä sulkea Sunilan sellutehtaan pysyvästi. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 14.3.2024 14:54:52 14.3.2024 14:54:52
8?PaPeriliit to?02 / 2024 2 / k u o r i m o InvestoInneIlla Metsä Group haluaa kehittää toimintaa, modernisoida ja pidentää tehtaan elinkaarta. Yhteensä noin 100 miljoonan euron investointikokonaisuutta on tarkoitus toteuttaa seuraavien viiden vuoden aikana. Suunnitellun ohjelman ensimmäinen investointi kohdistuu uudelle käsipyyhelinjalle, jossa valmistetaan ensikuitupohjaisia käsipyyhepapereita erityisesti Suomen markkinoille. Investoinnin valmistelut ovat yhtiön mukaan alkamassa, ja linjan on tarkoitus olla toiminnassa vuoden 2025 aikana. – Kyllä investointiuutinen aika innostuneesti on työntekijöiden kesken otettu vastaan. Odottavaisin mielin ollaan, minkä tyyppinen käsipaperikone on ja mihin se sijoittuu, kertoo pääluottamushenkilö Timo Aspinmaa. Metsä Tissue pyrkii kehittämään Mäntän tehtaan tuotantoja ympäristötehokkuutta investoimalla paperikoneiden ja jalostuslinjojen modernisointiin sekä energiaja vesitehokkuuden parantamiseen. Tavoitteena on jatkaa pehmopaperinvalmistusta Mäntässä pitkällä aikavälillä. – Huojentavaa on, että investointisuunnitelma tuo jatkuvuutta Mänttään ja kertoo siitä, että meidän tekemiseen uskotaan, Aspinmaa lisää. Metsä Tissuen Suomen ja Baltian toimitusketjusta vastaavan johtajan Joonas Kukkosen mukaan investointiohjelma vahvistaa paikallisesti valmistettujen hygieniatuotteiden omavaraisuutta Suomessa. Paikallisuus tarkoittaa myös paikallisia työpaikkoja ja parantaa yhteiskunnan kestokykyä. – Suunnitelmat mahdollistavat myös toimintamme modernisoinnin Mäntässä ja vahvistavat keskittymistämme korkealaatuisiin ensikuitupohjaisiin hygieniatuotteisiin, joiden raaka-aine tulee kestävästi hoidetuista pohjoisen metsistä, Kukkonen sanoo tiedotteessa. Investoinneista tiedotetaan suunnitelmien edetessä. Tehtaalla on juuri koettu iso muutos, kun uusi työaikamallikokeilu alkoi joulukuussa ja katkaisi vuodesta 1979 tehtaalla tehdyn työaikamuoto 37:n pitkän kierron työvuorot. – Muutos oli pitkään suunniteltu ja odotettu ja siitä on tullut positiivista palautetta, summaa Timo Aspinmaa. Mallin kokeilusta muualla Metsä Groupissa kerrotaan lisää sivulla 24.?•?eeva eloranta-Jokela Metsä Group suunnittelee kokoluokaltaan 100 miljoonan euron investointiohjelmaa pehmopaperitehtaalleen Mänttään. Mänttään suunnitteilla investointeja »Paikallisuus tarkoittaa paikallisia työpaikkoja.» Investoinnin tavoitteena on jatkaa pehmo paperinvalmis tusta Mäntässä pitkään. Metsä GrouP Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 14.3.2024 14:09:25 14.3.2024 14:09:25
2 / k u o r i m o PaPeriliit to?02 / 2024?9 2 / k u o r i m o Metsä Group suunnittelee kokoluokaltaan 100 miljoonan euron investointiohjelmaa pehmopaperitehtaalleen Mänttään. lutoimenpiteen vuoksi. UPM ilmoitti jo lakon alussa, että se lopettaa palkanmaksun heti, kun työt estyvät. Stora Enso linjasi myöhemmin samoin. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään seitsemältä päivältä, jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa. Paperiliitossa päätös jalkautettujen ja ilman palkkaa jäävien jäsenten mahdollisesta avustuksesta tehtiin lehden painoon menon jälkeen 14. maaliskuuta. Ajankohtainen ohjeistus näkyy osoitteessa paperiliitto.fi.?•?eeva eloranta-Jokela MaanantaIna 11. maaliskuuta lähtien aloitetut lakot kohdistuvat vientiin ja tuontiin satamissa ja raiteilla. Mukana on myös suuria teollisuuslaitoksia sekä jakeluterminaaleja. Lakkojen piirissä on noin 7 000 työntekijää. Mukana lakoissa ovat Teollisuusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Sähköliitto, Rakennusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM. Paperiliitto ei julistanut uusia poliittisia lakkoja paperiliittolaisille työpaikoille. Helmikuun lakoista voit lukea lisää sivulta 18. SAK on yrittänyt löytää hallituksen kanssa neuvotteluyhteyttä, jolla olisi etsitty pehmennyksiä työntekijöiden kannalta ankariin heikennyksiin ja leikkauksiin. Toistaiseksi SAK:n vastaantulot eivät ole herättäneet hallituksessa riittävästi vastakaikua. työMarkkInajohtajat tapasivat pääministeri Petteri Orpon perjantaina ennen ilmoitettujen lakkojen alkua. Tapaamisessa ei löytynyt avainta työmarkkinoiden lukkotilanteeseen vaan lakot alkoivat ilmoitusten mukaan. Maaliskuun lakot alkoivat vaikuttaa muutaman päivän viiveellä Paperiliiton jäsenten työpaikoilla tehtaiden raaka-aineja tavarakuljetuksiin. Nämä voivat aiheuttaa töiden estymistä ja vaikuttaa palkanmaksuun niin sanotussa jalkautustilanteessa eli kun työnteko estyy toisten työntekijöiden työtaisteSAK:n vastaantulot eivät ole kelvanneet maan hallitukselle eikä aitoa neuvotteluyhteyttä ole saatu luotua. Kuusi ammattiliittoa aloitti maaliskuussa kaksi viikkoa kestäviä poliittisia lakkoja. Mielenilmaisut ovat jatkuneet Maan hallituksen työelämämuu toksiin kohdis tuvat Painava Syytoimet ovat jatkuneet viime syksystä saakka. Helmi kuussa Helsingin Senaatintorille kokoontui 13 000 osallistujaa SAK:n ja STTK:n yhteiseen Stop Nytmielenilmai suun. reiMa kanGas Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 14.3.2024 14:09:25 14.3.2024 14:09:25
10?PaPeriliit to?02 / 2024 TurvakengäT luiskahtavat tehtaanpihan sepelillä ja pyllähdät kumoon. Työmatkalla kaadut pyörän kanssa. Askel lipeää trukkiin noustessa ja muksahdat alas. Lattialle on jäänyt märkää ja liukastut. Kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset ovat paperiteollisuudessa yleisiä tapaturmia. Niiden osuus on noin kymmenesosa kaikista työtapaturmista. Väistyvä talvi on ollut erityisen haasteellinen kelien suhteen. Edes nastat tai kitkat pyöränrenkaissa tai kengänpohjissa ja varovaisuus eivät aina ole riittäneet. UPM Jämsänkosken työsuojeluvaltuutettu Kari Blom miettii, että tilastot eivät ehkä kerro koko totuutta, sillä kaikista kaatumisista ja liukastumisista ei tehdä ilmoitusta. Jokaisesta pienestäkin muksahduksesta, tapahtuu se sitten töissä tai työmatkalla, olisi kuitenkin ilmoitettava esihenkilölle, muistuttavat Blom ja Paperiliiton toimitsija Eero Vekkeli. Esihenkilön tehtävä on puolestaan tehdä tapahtuneesta tapaturmailmoitus. – Näin tapahtuma tulee kirjattua. Se on tärkeää oman oikeustuvan kannalta, jos myöhemmin ilmeneekin jotain vaivaa, Vekkeli painottaa. Ilmoitus pitää tehdä työnantajalle välittömästi, vuorokauden sisällä tapahtuneesta. Ei siis niin, että jos töistä lähtiessä kaatuu ja satuttaa nilkkansa, niin ilmoittaakin asiasta vasta vapaiden päätyttyä. – Vakuutusyhtiö pesee kätensä, jos tapaturmasta ilmoittaa myöhemmin, Vekkeli huomauttaa. Kynnys lääkärille menoon kannattaa myös pitää matalana. Ei kai kukaan nähnyt? Tämä on monen ensimmäinen ajatus, kun ottaa osumaa tantereeseen. Vaikka kaatumiset ovat hyvin tavallisia, ne tuntuvat noloilta. Terveystalon psykologilla ja psykoterapeutilla Matti Isosävillä on tähän selitys. – Kaatuminen voi tuntua siltä, että ikään kuin rikkoo sosiaalisia normeja. Voi tulla kokemus siitä, että erottuu muista kielteisellä tavalla. Voi myös kokea, että ”paljastaa” itsestään jotain, minkä haluaa pitää piilossa. Tavallaan kaatuminen ei sovi siihen minäkuvaan, jonka haluaa itsestään muille välittää. Siksi moni heittää kaatumisen vitsiksi tai kuittaa, että ei sattunut, vaikka häntäluuta jomottaa tai polvet ovat verillä.?•?tiina Suomalainen »Vakuutusyhtiö pesee kätensä, jos tapaturmasta ilmoittaa myöhemmin.» Työntekijät eivät välttämättä ilmoita työnantajalle, jos kaatumisessa ei käy kuinkaan tai jos se tapahtuu vaikkapa kotipihan läheisyydessä matkalla töihin. Ilmoitus olisi syytä tehdä joka kerta, kun pyllähtää. adobe Stock 2 / k u o r i m o Jokainen kaatuminen töissä tai työmatkalla olisi ilmoitettava työnantajalle vuorokauden sisällä, vaikka ei olisi sillä hetkellä käynyt kuinkaan. Mutta miksi kaatuminen nolottaa? Älä vähättele, jos pyllähdät Paperi_08-9.indd 10 Paperi_08-9.indd 10 12.3.2024 15:10:21 12.3.2024 15:10:21
PaPeriliit to?02 / 2024?11 2 / k u o r i m o L iiton jäsen nykäisi eräässä tapahtumassa kädestä ja kysyi, miten nämä suunnitellut työelämäheikennykset vaikuttavat valtion velkaantumiseen ja työllisyysasteeseen. Vastasin rehellisesti, että eivät mitenkään. Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus tai työntekijän irtisanomissuojan heikentäminen eivät tutkimusten valossa tuota mitään hyvää, mutta silti EK ja Suomen Yrittäjät ne haluavat. Lomautusilmoitusajan lyhentäminen taas madaltanee kynnystä lomauttaa, joka sekin on vain tulonsiirto työntekijältä työnantajalle, mutta työpaikkoja se ei tuo lisää, eikä muuten tuotantoakaan. Lakko-oikeuden rajoittamista taas on perusteltu sillä, että näin tehtäisiin Suomesta houkuttelevampi kohde kansainvälisille yrityksille. Jostain syystä en oikein usko, että työntekijöiden perusoikeuksia rajoittavat maat ovat kärkipäässä investointikohteina. Sen sijaan maat, jossa on halpaa energiaa ja koulutettua työvoimaa, saatavat tällaisia olla. Erästäkin metsäteollisuuden pitkää lakkoa vierestä seuranneena ymmärrän kyllä, miksi EK ja Suomen Yrittäjät olivat valmiita sijoittamaan haluamaansa hallituspohjaan ja -ohjelmaan merkittäviä summia, mutta valtion velkaantuminen tai työllisyysaste niillä eivät mielessä olleet. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja asumistuen leikkauksia on perusteltu sillä, että tällä tavoin saadaan sadat tuhannet laiskurit töihin. Oma kokemukseni ei tätäkään ajattelua varsinaisesti tue. Sivusta useamman vuoden nuorten kesätyöhakua seuranneena ei kyllä hevin uskoisi, että meillä on työvoimapula. Yksinkertaisimpaankin tehtävään vaaditaan CV:n lisäksi vielä videonpätkä, jossa pitäisi uskottavasti kertoa, miksi haettu kesätyö on se loppuelämän ura, johon on kaikki panostettu. Tämän jälkeen voi sitten päästä kolmanteen tai neljänteen vaiheeseen eli ryhmähaastatteluun. Ei ihme, jos on työvoimapulaa, kun haastattelukierroksiin uppoaa viikkotolkulla aikaa, jonka voisi käyttää varsinaiseen työntekoonkin. Ihmisten saaminen mukaan talkoisiin on aina helpompaa, jos vaatijat näyttävät itse esimerkkiä. On kyse sitten yhtiöstä tai yhteiskunnasta. Jos asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja tarttuu lapioon, tulee todennäköisesti muitakin kaivamaan. Jos sen sijaan osalle maistuvat vain talkoo-oluet, voi kuoppa jäädä kovin matalaksi. Varsinkin, jos kaivajalle vielä vittuillaan. Ei tämä elämä sen kummempaa ole. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Pomo kertoi suunnittelevansa kesärekryä. Pohti, että millä tätä työpaikkaa myisi nuorille. Vastasin, että rehellisyydellä. Kerro, että toista tällaista sirkusta ei Suomesta löydy. »Irtisanomissuojan heikentäminen eivät tutkimusten valossa tuota mitään hyvää.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. te PP o Jä rv i Ja nn e m ar kk an en Paperi_08-9.indd 11 Paperi_08-9.indd 11 12.3.2024 15:10:22 12.3.2024 15:10:22
12?PaPeriliit to?02 / 2024 teksti ? Mari Schildt ?kuvat? Jukka Koskinen tämä on taidetta Teija Leskinen seuraa, kun Jari Leino rupeaa kokkaamaaan. Paperi_12-17.indd 12 Paperi_12-17.indd 12 12.3.2024 15:54:26 12.3.2024 15:54:26
PaPeriliit to?02 / 2024?13 Kuusankoskelaisen Jari Leinon ajatuksista 90 prosenttia liittyy ruokaan. Syöminen on kivaa, mutta ruuanlaitto – se on taidetta. Ruokaan liittyy myös haaveita, joita hän miettii. Ovatko ne sellaisia, että ne pitää vielä toteuttaa? Paperi_12-17.indd 13 Paperi_12-17.indd 13 12.3.2024 15:54:27 12.3.2024 15:54:27
14?PaPeriliit to?02 / 2024 K yyneliä silmissä: Ei surusta, ei ilostakaan, mutta sipulista. Jari Leinolla oli helmikuussa jännät paikat, koska hän oli ensimmäistä kertaa tositoimissa ammattikeittiössä. Keittiömestarina toimiva ystävä oli ottamassa haltuun Vermon raviradan ravintolan à la carte -puolta, ja halusi testata uutta menua. Leino oli mukana maistelemassa ja auttoi misaamisessa, jolla tarkoitetaan raaka-aineiden esivalmistelua ja esille laittamista siten, että kokatessa kaikki on valmiiksi pilkottuna ja helposti saatavilla. – Olihan siinä vieraassa keittiössä pihalla kuin lumiukko. Oli pitkä päivä, ja jaloillaan oltiin koko ajan. Ei ole helppo ala, . Leino tarkentaa, että on kyllä ihan kotikokki, eikä edes keikkaile ammattilaispuolella. Mutta harrastajaksi kutsuminen ei sekään oikein tee oikeutta Leinon lahjakkuudelle, jota nähtiin tänä vuonna myös MasterChef Suomi -kilpailussa. – 90 prosenttia ajatuksistani liittyy ruokaan, hän myöntää. Muistot ovat Leinolle makuelämyksiä. Pikkupoikana hän asui Kuusankosken Kolarinmäellä. Äiti pyysi poikaa kampaamaan hiuksiaan, ja palkkaa oli luvassa pennin per veto. Sadalla vedolla sai markan. Palkka taskussa poltellen Leino pinkaisi pihalle hakemaan sinisen, isoputkisen Jupiter-pyörän. Sitä ei tarvinnut paljoakaan polkea, kun painovoima vei mutkitellen pitkin mäen polkua, kiviä väistellen alaspäin. Kun vauhti hiipui, edessä oli kioski, josta kioskintäti myi irtokarkkeja. – Lempikarkki oli Salmiakkipate: Sinisessä kääreessä oleva, kova salmiakkitanko, jossa oli salmiakkijauhetta. Ja Pluto-karkit, hän muistaa. Kuusaalla asuessa oli yhtä juhlaa, kun äiti ja isäpuoli veivät syömään Eksan krouviin. – Muistan kaiholla niitä pizzoja, joissa oli tosi ohut pohja. Pääsisipä vieläkin maistamaan! Ja se pippuripihvi, jossa oli niin älyttömästi pippuria, ettei sitä pystynyt syömään, hän nauraa. Kaikista parasta oli kuitenkin oman äidin lihapullat. – Edelleen, kun käydään äidin luona, tilaan lihapullia. Teen vieläkin niin, että muusaan perunat ja lihapullat, että se on loppupeleissä jauhelihakastiketta. Lorautan vielä soijakastiketta päälle, Leino fiilistelee. Koulussa kotitalous oli Leinon mielestä toiseksi mukavinta liikunnan jälkeen. – Kun kotitaloudessa tehtiin kiisseliä, tein sitä kotona kaksi viikkoa sen jälkeen, hän hymyilee. Kotona hän aloitteli kokkaamista tuunaamalla kaupan ”roiskeläppä”-valmispitsoja. Omatekoisiakin pizzoja syntyi. Ammattikoulussa hänestä ei kuitenkaan tullut kokkia vaan sähköasentaja. Kun hän kävi vielä UPM:n koulutuksen, reitti avautui paperiteollisuuteen. Tällä hetkellä hän toimii UPM Kymillä, paperikone ysillä pituusleikkurin ykköskäyttäjänä. ArMeijAn jälkeen Leino asui omillaan kerrostalossa. – Jauhelihakastike oli ensimmäisiä yritelmiä. Ostin myös valmiita lihasuikaleita ja tyhjensin päälle maustekastikepusseja, ja riisiä oheen, hän muistaa. Lähellä oli baari, jossa oli mukava viettää kavereiden kanssa vapaa-aikaa. Eräänä iltana Leino lähti kävelemään illan päätteeksi kotiin, kun nuori nainen kysyi, miksi Leino seuraa häntä. »Kuusaalla asuessa oli yhtä juhlaa, kun äiti ja isäpuoli veivät syömään Eksan krouviin.» Paperi_12-17.indd 14 Paperi_12-17.indd 14 12.3.2024 15:54:28 12.3.2024 15:54:28
PaPeriliit to?02 / 2024?15 – Kriteeri oli, että yksi niin iso huone pitää olla, että sinne voi rakentaa elokuville pyhitetyn kotiteatterin. Olen kerännyt noin 3000-4000 elokuvaa. Kotiteatterissa on nyt satatuumainen valkokangas ja videotykki, kahdeksan kaiutinta, kaksi alataajuuskaijutinta matalille äänille, akustiikkalevyt ja mustaa väriä, Leino kertoo. Kaksi kertaa vuodessa hän järjestää kolmen kaverin kanssa elokuvapäivän, jonne hän tekee 6-8 ruokalajin kattauksen. – Aloitamme puoliltapäivin ja syömme sen 3-4 ruokalajia kärkeen, viinien kanssa tietenkin. Sitten katsotaan pari leffaa, sitten taas syödään 3-4 ruokalajia, ja taas katsotaan pari leffaa. Kaverit selviytyvät kyllä, kun annoskoko on sopiva. Vaikka onhan meillä mahat aika killillään, Leino virnistää. Kaverit eivät ole ruokahifistelijöitä, mutta syövät mielellään Leinon laatimaa fine dinigia. Jari Leinon pannulla tirisee tänään erityisen maukkaaksi lihaksi tunnettu naudan hanger steak. Kaveriksi kypsyy lukuisista perunasiivuista koottu lisuke mille feuille. – Minä siihen, että en minä mitään seuraa, vaan olen menossa kotiin. Huomattiin, että asuimme Teijan kanssa samassa kerrostalossa, viereisissä rapuissa. Sen jälkeen kiinnitin häneen huomiota, Leino muistaa. He alkoivat liikkua samoissa porukoissa, ja ehtivät olla vuoden verran kavereita. Aikaa kului niin paljon yhdessä, että kaverit jo alkoivat huomautella, että ettekö te voisi kokeilla. – Nii-i, myönsin. Siitä se sitten lähti. Ensimmäinen ruoka, jonka Teijalle tein, oli tonnikalasalaatti, Leino kertoo. Homma lähti lopullisesti lapasesta, kun pariskunta muutti omakotitaloon Kuusankosken Rekolaan 15 vuotta sitten. – Sain kunnon keittiön, ulos grillin ja savupöntön. Sehän lähti ihan laukalle, nextille levelille, kuten nuoriso sanoo. Kokkaaminen ei kuitenkaan ollut alkuperäinen syy, miksi Leino halusi omakotitaloon. Paperi_12-17.indd 15 Paperi_12-17.indd 15 12.3.2024 15:54:29 12.3.2024 15:54:29
16?PaPeriliit to?02 / 2024 – Yritän tuoda sellaisia makuja tai raaka-aineita, joita he eivät ole ennen maistaneet. Olen onnistunut siinä aika hyvin, Leino hymyilee. Elokuvailtojen menuita hän suunnittelee ajan kanssa. – Yhdessä vaiheessa oli muutaman kymmenen lapun kokoelma työrepun pohjalla, kun olin suunnitellut menuita. Olin pitemmän pätkän pakkarina, ja siinä varsinkin oli aikaa miettiä, hän sanoo. Kotijoukoilla on keittiön tuotoksiin toinen näkökanta. Teija tuumaa, etteivät kenenkään linjat kestä sellaista määrää hiilareita, voita ja kermaa, mitä isäntä kokkaa. Kohtalon ivaa on myös pariskunnan Selma-kissa, joka lienee lajinsa nirsoin. Mutta onneksi on kavereita. – Muutama vuosi sitten tein marokkolaista lammaspataa. Kun en yleensä mittaa juuri mitään, mausteitakaan, vaan lonAnnoksen kruunaa Jarin parempi puna viinikastike. Lihan kypsyys on maun kannalta just eikä melkein. Katso Jarin paremman puna viinikastikkeen ohje osoitteessa verkkolehti. paperiliitto.fi/ kalta heittelin kanelit ja muut, niin se oli sellaista, jota en pystynyt itsekään syömään. Kaverini, joka ei suostu syömään juuri mitään, veteli sen sitten hyvällä ruokahalulla, Leino nauraa. rAnskAlAinen keittiö on erityisen lähellä Leinon sydäntä. Hänen mielestään siinä on reipas maalaismeininki, vaikka sille onkin tekemällä tehty turhan fiini maine. – Minä tykkään nimittäin kastikkeista: Ilman niitä mikään ei maistu miltään, ja suurin osa pohjautuu ranskalaisiin kastikkeisiin. Tykkään myös ankasta yli kaiken. Viimeksi olen tehnyt ankanrintaa punaviinikastikkeella ja appelsiinigeelillä, hän sanoo. Ankkaa Leino metsästää kaupan pakastekaapeista. Tosin viime aikoina pakasteankka on muuttunut Leinon harmiksi usein hanheksi. Sen mukaan mennään, mitä on, ja mikä inspiroi. Paperi_12-17.indd 16 Paperi_12-17.indd 16 12.3.2024 15:54:29 12.3.2024 15:54:29
PaPeriliit to?02 / 2024?17 – Voi olla, että alkuvuonna kiinnostaa testailla intialaista ja kesällä italialaista. Esimerkiksi viime vuonna oli punajuuri kova sana, ja tein siitä monen näköistä, esimerkiksi punajuurisylinterin vuohenjuustotäytteellä, ja oheen pieneksi pilkottua punajuurta, joka oli paistettu oliiviöljyssä, päälle balsamicosiirappia ja vuohenjuustoa. Borssikeittokin on aika kova, ja punajuuricarpaccio on hyvää, hän miettii. Ravintolat vaikuttavat myös siihen, mihin pariskunta lähtee lomamatkalle. – Hyviä ruokia on joka paikassa, mutta parhaiten on jäänyt mieleen, kun olimme emännän kanssa ensimmäisellä reissullamme Kreetalla parikymmentä vuotta sitten. Se oli naudan sisäfilettä, jota lammasruokien Kreikassa ei kannattaisi ikinä tilata. Niin hyvää pihviä en ole syönyt koskaan, Leino sanoo. Toisinaan Leinoa ei kiinnosta kokkaaminen yhtään. Ruokaa syntyy, mutta lähinnä hengenpitimiksi. – Itsekin hairahdun joskus pyörittämään yhtä ja samaa arkiruokasettiä. Kannattaa kuitenkin olla ennakkoluuloton ja kokeilla laatikon ulkopuolelta. Voi testata vaikka erilaisia kypsennystekniikoita. Kalaakaan ei tarvitse aina paistaa, vaan voi höyryttää, kypsentää liemessä tai mitä vaan, hän sanoo. Leino suorastaan tarvitsee inspiraatiota ja ajatuksen vapautta, eikä rajaaminen ole hänen juttunsa. Osallistuessaan tämänvuotiseen MasterChef Suomi -kilpailuun, kilpailijoita pyydettiin tekemään oma bravuurinsa. Leino teki kaksi bravuuria samalle lautaselle. Tehtäväannosta poikkeaminen kostautui heti. – Olen aina sanonut ihmisille, että älkää kysykö mikä on minun bravuurini. En osaa valita yhtä! Useinkin, kun mietin reseptiä ja raaka-ainetta, katson googlesta kymmenen eri reseptiä, ja rakentelen niiden pohjalta omani, hän kertoo. Makuaisti ei laske häntä helpolla. – Se ei ole vain syömistä, vaan enemmän maistelua: Onko siinä nyt happoa, suolaa, makeutta, rasvaa, mitä muuta? Olen tullut liiankin kriittiseksi, enkä aina osaa enää vain nauttia ruuasta. Analysoin liikaakin, hän myöntää. Aprillipäivänä Leino laittoi Facebookiin, että on ottanut lopputilin UPM:ltä ja perustaa ravintolan. Kaverit ottivat vitsiksi tarkoitetun postauksen niin täydestä, että kuukausienkin päästä töissä tultiin sanomaan, että olet kuulemma ottamassa lopputiliä ja perustamassa ravintolaa. – En sano koskaan ei, mutta mittarissa on jo 48 vuotta. Ilman alan koulutusta ja kokemusta ammattikeittiöstä kynnys lähteä ravintoloitsijaksi on niin korkea, että todennäköisesti ei tule tapahtumaan. Haaveena se on kuitenkin, Leino sanoo. Ajatus omasta ravintolasta on hänelle ”plan B”, jos vaikka työt tehtaalla loppuisivat. Tosin häntä askarruttaa, että jos ruokaa alkaisi tehdä ammatikseen, menisikö siitä maku? Vai nauttisiko ruuanlaitosta entistä enemmän, kun saisi tehdä työkseen sitä, mitä todella rakastaa? – Emännän kanssa ollaan mietitty niinkin, että myydään kimpsut ja kampsut pois ja muutetaan lämpimään. Jos perustaisi rantabaarin Brasiliaan, ja myisi siellä vähän parempaa purtavaa juoman siivelle. Tätä olemme miettineet vuosia, Leino tunnustaa. Sitä ennen hän aikoo toteuttaa yhden haaveensa. Ensi kesänä Kuusankoskelle nousee yhdeksi päiväksi pop-up -ravintola. – 99-prosenttisella varmuudella, Leino lupaa. ? »Aloitamme puoliltapäivin ja syömme sen 3–4 ruokalajia kärkeen, viinien kanssa tietenkin.» Paperi_12-17.indd 17 Paperi_12-17.indd 17 12.3.2024 15:54:29 12.3.2024 15:54:29
18?PaPeriliit to?02 / 2024 S STOP nyt! -mielenosoitus Helsingin Senaatintorilla helmikuun ensimmäisenä päivänä keräsi yli 13 000 osallistujaa. Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK ja STTK järjestämä mielenosoitus kohdistui maan hallituksen työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan kaavailemia heikennyksiä vastaan. Järjestöt peräänkuuluttivat aitoja neuvotteluita sanelun sijaan. Paperiliittolaiset kohtasivat #PainavaSyy-kiertueauton luona ja hakivat päihinsä punaiset liittopipot. Sami Ravattinen saapui mielenosoitukseen Paperiliiton Saimaan piirin ammattiosastojen yhteisellä linja-autokyydillä. Senaatintori täynnä ihmisiä teki vaikutuksen ja Lauritsalan osasto 44:n lippu liehui osaston puheenjohtajan käsissä korkealla. – Kaikki tuntuivat olevan kaikin puolin samaa mieltä siitä, ettei hallituksen esittämiä heikennyksiä pidä hyväksyä, Ravattinen sanoo. UPM:n Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa oli samaan aikaan kaksipäiväinen lakko. – Porukka ymmärtää, miksi näin tehdään. Nyt täytyy olla yhtenäisiä. Jälkeenpäin on turha räpistää. On taisteltava, kun on sen aika. Sappin Kirkniemen tehtaalta torille tuli vapaapäivänään Niina Rummukainen. Kirkniemeläiset tulivat Helsinkiin Loh»Nyt täytyy olla yhtenäisiä. Jälkeenpäin on turha räpistää.» Mielen päällä painavat syyt Maan hallitus ei näytä taipumisen merkkejä, vaikka Senaatintori täyttyi ja poliittiset lakot pysäyttivät maata. Paperiliitto julisti helmikuussa kahteen otteeseen poliittisia lakkoja maan hallituksen työelämää koskevia heikennysesityksiä vastaan. teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuvat? Reima Kangas Lauritsalan osaston 44 lippu pääsi ulkoilemaan Senaatintorille 1. helmikuuta Sami Ravattisen käsissä. Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 12.3.2024 14:28:06 12.3.2024 14:28:06
PaPeriliit to?02 / 2024?19 ??STOP nyt! -mielenosoituksessa oli yli 13 000 osallistujaa. ?? Pietarsaaren osaston 52 Sauli Tiala, Vesa Suvanto ja Petri Rintaniemi. ? Kirkniemeltä mielenosoitukseen osallistuivat Niina Rummukainen ja Janne Lyytikäinen. ? Äänekoskella lakkovahtina toiminut Taina Tarvainen pitää tärkeänä voida osoittaa mieltä, sillä yhdessä ihmiset tekevät pienistä puroista voimakkaamman virran ja voivat vaikuttaa. jalta SAK:n yhteiskuljetuksella. Työpaikalla hallitusohjelman tavoitteet ovat puhuttaneet paljon. – En ole ennen ollut mielenosoituksessa, nyt lähdin mukaan uteliaisuudesta ja koska asia on tärkeä. Fiilis oli hyvä, vaikka oltiin vakavalla asialla. Yleisön Stop-nyt-huudatukset kaikuivat hyvin. Rummukaiselta stopin saavat erityisesti palkaton ensimmäinen sairauspäivä ja vuorotteluvapaan lakkautus. – Palkattomuus johtaisi siihen, että ihmiset tulevat sairaana töihin ja sairastuttaisivat muita. Henkilökohtaisesti isompi asia on kuitenkin se, jos vuorotteluvapaa lakkaa. Olen käyttänyt sitä kahdesti. Se on ollut toimiva tapa saada taukoa ja edistää työssäjaksamista. Helmikuun kahden ensimmäisen päivän aikana Paperiliiton julistamissa poliittisissa lakoissa olivat mukana Stora Ensolta Enocell, Kaukopään ja Tainionkosken, Oulun sekä Varkauden tehtaat, UPM:ltä Kaukas, Kymi, Pietarsaari ja Rauma sekä Huhtamäki Foodservice Nordic Hämeenlinnasta. Helmikuun puolivälissä lakossa olivat MM Kotkamills Kotkassa, Nouryon Chemicals Äänekoskella ja Oulussa sekä UPM Raflatac Tampereella. Taina Tarvainen toimi torstaina 15. helmikuuta yhtenä lakkovahdeista Nouryonilla Äänekoskella. Hän on tehtaan laboratorion luottamushenkilö. – Meillä porukka on tosi ymmärtäväistä lakon suhteen ja selvästi oli painetta päästä osallistumaan. Työelämää heikentävät tavoitteet koskettavat meitä kaikkia, Tarvainen sanoo. Ahtaajien poliittisen mielenilmaisun vuoksi pysähtyneet satamat aiheuttivat tuotannon pysähtymiseen myös muutamilla paperiliittolaisilla työpaikoilla. ? Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 12.3.2024 14:28:07 12.3.2024 14:28:07
20?PaPeriliit to?02 / 2024 Harri Lonka puhuu hyvän vuorovaikutuksen puolesta. Vasemmalla Carita Lämsä ja oikealla Jenna Rantanen. Paperi_20-23_metsäteoll.indd 20 Paperi_20-23_metsäteoll.indd 20 14.3.2024 14.30.37 14.3.2024 14.30.37