Syömään! Garita Moilanen tekee työkseen ruokaa paperi duunareille. Pietarsaaren Selluloosan ruokalaosuuskunnan ruokapöydissä yhdistyvät hyvä ruoka ja sosiaaliset kontaktit. Nro 2/2017 17.3.2017 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”Se tuntuu siltä kuin konttaisi käsikopelolla pilkkopimeässä huoneessa.” s. 24 Lähtölaukauksia syksyn neuvotteluille? s. 4 | 10 vuotta – 10 000 irtisanottua s. 17 | Nuoret ay-aktiivit avoimena s. 20 1_kansi.indd 1 9.3.2017 12.21.55
Holiday Club -lomaetu jäsenille Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua, haettavissa viikot 23–52/2017. Hakuaika on ajalla 15.3.–5.4.2017. Arvonta suoritetaan 7.4.2017. HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi 67 m 2 , 2 mh, 6+2, vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,m 2 , 1 mh, 2+2:lle vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 52,5m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vkot 44–46 400 €/vko HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi 40 m 2 , 1 mh 3+2:lle vko 52 400 €/vko vkot 41, 44–47 300 €/vko HOLIDAY CLUB TAMPERE Kimallus 76m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 48–50 350 €/viikonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arki ma–pe (4 vrk) HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 44–51 300 €/vko Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat Paperiliittolehti 230x297_0217.indd 1 20.2.2017 13.12 2-3_sisis.indd 2 2.3.2017 14.27.50
PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE 4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Tes-neuvotteluiden alkuasetelmia. 6 Stora Enso investoi Heinolaan, Imatralle ja Inkeroisiin. 8 Kännykkä pysyy työaikana pääosin taskussa. 10–16 Reportaasi Syömään! Ruoan laadulla on merkitystä. 17 10 vuodessa on irtisanottu 10 000 paperiteollisuuden työntekijää. 20 Aktiiviset nuoret kertovat, mikä saa heidän innostumaan yhteisistä asioista. 24 Tommi Sihvola on kolmannen polven VPK:lainen. 26–30 Hiomo 26 Päivitä yhteystietosi ja voita lahjakortti. 28 Haussa Holiday Clubin lomaviikot. 30 Työttömyyskassa tiedottaa. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut aivojumpaksi. 32 Simpeleen labrassa nautitaan eväitä. SISÄLTÖ Paperiliitto 2/2017 | 3 Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Päivi Karjalainen Vuokko Keiski Miisa Kaartinen Holiday Club -lomaetu jäsenille Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua, haettavissa viikot 23–52/2017. Hakuaika on ajalla 15.3.–5.4.2017. Arvonta suoritetaan 7.4.2017. HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi 67 m 2 , 2 mh, 6+2, vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,m 2 , 1 mh, 2+2:lle vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 52,5m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vkot 44–46 400 €/vko HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi 40 m 2 , 1 mh 3+2:lle vko 52 400 €/vko vkot 41, 44–47 300 €/vko HOLIDAY CLUB TAMPERE Kimallus 76m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 48–50 350 €/viikonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arki ma–pe (4 vrk) HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 44–51 300 €/vko Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat Paperiliittolehti 230x297_0217.indd 1 20.2.2017 13.12 10–16 Parempaa ruokaa! Selluloosan ruokalassa UPM:n Pietarsaaren sellutehtaan ruokala syntyi 65 vuotta sitten halusta saada parempaa ruokaa. Tämä on johtotähti vielä tänäkin päivänä. Asentajat Rolf Sjöblad (vas.), Peter Söderman ja Kurt Sandler palauttavat likaiset astiat lounastauon päätteeksi. 24 ? Vapaapalokuntalaisuus on kulkenut Tommi Sihvolan suvussa. Hän on VPK:lainen kolmannessa polvessa. 8 ? Terhi Koiviston työpaikalla Metsä Board Takon tehtaalla saa työaikana käyttää kännykkää, kunhan sen käyttö ei häiritse työntekoa. 20 ? Nuoret ja ay-toiminta. Mahdoton yhtälö? Ei suinkaan. 17 ? Yksi viime vuonna sammuneista konelinjoista on Metsä Board Kyrolla. Joh ann es W ieh n Miisa Kaartinen 2-3_sisis.indd 3 8.3.2017 12.54.57
KUORIMO 4 | Paperiliitto 2/2017 Teksti Eeva Eloranta-Jokela T uon yhden päivän aikana Suomi sai kuulla kaksi merkittävää työ markkinauutista. Ensin Metsä teollisuus ry hylkäsi vientialojen yhteisen pöydän uuden työmarkkinamallin suunnittelussa. Pian tämän jälkeen Elinkei noelämän Keskusliitto EK kertoi luopuvan sa keskusjärjestösopimuksista. Metsäteollisuuden ilmoitus merkitsee, että Paperiliiton tulevat työehtosopimus neuvottelut toteutetaan liittokierroksena. Näin työnantajalle on mahdollista toteuttaa omia tavoitteitaan. – Vientiliittojen työmarkkinamallin ra kentaminen pohjautui kilpailukykysopi mukseen, joka tehtiin nimenomaan maan vientiteollisuuden hyväksi. Silti Metsäteol lisuus päätti jättää yhteisen mallin rakenta misen tähän, kommentoi Paperiliiton pu heenjohtaja Petri Vanhala. Muuttuneista asetelmista huolimatta Pa periliitto aloittaa valmistautumisen tule vaan tesneuvottelukierrokseen entiseen ta paan. Liiton tavoitteita tarkennetaan touko kuussa pidettävän liittokokouksen jälkeen. Uuden paperiteollisuuden työehtosopimuk sen pitäisi syntyä syyskuun lopussa, kun ny kyisen sopimuksen voimassaolo päättyy. Paperinjalostus vailla kirjauksia Puheenjohtaja Vanhala pitää EK:n luopu mista keskusjärjestösopimuksista isona asi ana. EK päätti viime keväänä, ettei se enää tee keskitettyjä palkkaratkaisuja palkansaa jien kanssa. Keskusjärjestösopimukset EK sanoi irti vasta nyt . Asia ei sinänsä vaikuta paperiteollisuu den työehtosopimukseen, sillä nämä sopi mukset sisältyvät tessiin yleissopimuksella, jossa määritellään esimerkiksi yhteistoimin nasta työpaikoilla sekä luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun asemasta. Paperinjalostuksen työehtosopimukses Karhea lähtökohta Helmikuun 15. päivä loi asetelmat tuleviin työehto sopimusneuvotteluihin. V altionvarainministeri Orpo sanoi jou lukuun lopussa, että valtion on tehtävä menoihin 1–2 miljardin leikkaukset ja että hän on hemmetin huolissaan Suo men taloudellisesta tilanteesta. Samaan aikaan toisaalla pääministeri Juha Sipilä kertoo kansalle, että talous menee parempaan suun taan, valoa on näkyvissä: ei ole mitään syytä leik kauksiin. Helmikuun alussa kutsuttiin hallitus kiireellises ti koolle. Kysymys ei kuulemma ollut kriisikokouk sesta, vaikka kaikki ministerit pistivät uusiksi kalen terinsa. Tapaamisen jälkeen ministerit totesivat yh teen ääneen, että hallituksessa on kaikki hyvin ja mi tään ei tarvitse leikata. Myös valtiovarainministe ri oli samalla linjalla. Kansalle sanottiin, että hallitus uskoo yhä itseensä ja kaikki hyvin. Hallitus suunnitteli veronluontoista maksua moottoripyörille ja myöhemmin veneille. Suunnitel mista syntyi kohu motoristien ja veneilijöiden paris sa. Kohusta johtuen perussuomalaiset ilmoittivat, ettei vero ollut sen ajatus, kokoomuslaiset kiirehti vät muistuttamaan, että he ovat aina vastustaneet veronlisäyksiä ja keskustalaiset kertoivat, että ei tule ikävä noita veroja. Paperimiehet voisivat kysyä, että mistä prkleestä nuo aloitteet sitten tulevat, kun kaik ki niitä vastustavat. Seuraavaksi Metsäteollisuus ilmoitti, että työeh tosopimusta on voimakkaasti muutettava syksyn neuvotteluissa, koska muuten teollisuus ei tule sel viytymään tulevaisuudessa. Pitää ulkoistaa, pidentää työaikaa, laskea vuo siansiota. Se, että yhtiöt tekivät vuonna 2016 yhden itsenäisyyden ajan parhaimmista tuloksista, on osoi tus hyvästä johtamisesta – ainakin jos johtajilta itsel tään kysytään. Hyvän tuloksen tullen työehtosopi mus ei saa kiitosta, mutta kun menee huonosti, syy tetään työehtosopimusta. Mihin tässä on syytä uskoa? ? P Kaikki hyvin? PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Rännit, tintit ja nastat. Soundaa kevättä. 4-5_kuorimo.indd 4 8.3.2017 15.03.05
KUORIMO Paperiliitto 2/2017 | 5 sa tilanne on toinen: keskusjärjestösopi mukset on neuvoteltava osaksi työehtosopi muksia. Näin on monella muullakin alalla. – Ja Paperiliitto edellyttää, että ne neu votellaan, sekä meille että muille ennen ala kohtaisten työehtoneuvottelujen aloittamis ta, kuten SAK:n hallitus on linjannut, koros taa Vanhala. Esimakua vaatimuksista Metsäyhtiöt ovat kertoneet hyvistä tulok sistaan ja silti moittineet paperiteollisuu den työehtosopimusta liian kalliiksi. Samaa ovat julkisuudessa toistaneet niin Metsäte ollisuuden työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen kuin Metsäteollisuuden puheenjohtaja ja UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen. Ylen haastattelema (26.2.) Pärssinen kut sui Paperiliiton sopimuksia "pysähtyneisyy den linnakkeeksi". Pesonen puolestaan vaa ti Uusiutuva metsäteollisuustilaisuudes sa ”yhden Suomen vanhanaikaisimman työ ehtosopimuksen” modernisointia. Sopimus ei Pesosen mukaan vastaa nykyympäristön Karhea lähtökohta vaatimuksia, vaan se on hänen mielestään jäykkä ja kallis. Pesosen esitykseen sisältyi Petri Vanha lan tulkinnan mukaan uhkaus uusista sulke misista, jos sopimuksiin ei saada lisää jous tavuutta. Paperiliitto voi kuitenkin neuvo tella ja sopia vain yhdestä tehtaan kuluosuu desta, palkoista. Vanhala muistuttaa, että Paperiliiton periaatteisiin ei kuulu neuvotel la uhkausten alla. 10 viime vuoden aikana paperitonnistoa on Suomesta suljettu noin 40 prosenttia kun vastaava luku Euroopassa ja Ruotsissa on 25 prosenttia. Erot eivät Vanhalan mielestä se lity kovilla palkoilla vaan todennäköisem min sillä, että irtisanominen on Suomessa helpompaa ja edullisempaa kuin Euroopas sa. Tätä työnantaja ei sano ääneen. – Joustavuutta on tuonut sekin, että Suo messa on mahdollistaa lomauttaa, mikä vaihtoehto muilta mailta puuttuu. Avaus tapahtui jo Paperiliitto on monessa yhteydessä mainit tu uuden sopimuskierroksen pelinavaajaksi. Kuitenkin kuljetustoimiala teki loppuvuo desta kilpailukykysopimuksen ulkopuolella pitkäaikaiset sopimukset, joissa työaikaa ei lisätty eikä työehtosopimustekstejä muutet tu. Tulevan kolmen vuoden palkat kytket tiin Paperiliiton ja kolmen muun teollisuus liiton ratkaisuihin. – Tässä mielessä päänavaus on jo tehty, Vanhala toteaa. Kolme viime työehtosopimusta on tehty nollakorotuksin eli käytännössä on sovittu palkanalennuksista, joten on odotettavissa, että Paperiliiton jäsenten odotukset palkan korotuksista kasvavat. Korotusodotusten lisäksi kasvaa kiinnos tus tulevia neuvotteluja kohtaan. Tämä nä kyy jo nyt lisääntyneinä yhteydenottoina lii ton toimistoon, ja jäsenet kaipaavat liitol taan näkyvyyttä. Niukka tiedotus voi olla myös taktiikkaa. – Neuvotteluiden näkyminen julkisuu dessa ei välttämättä auta saamaan sopimuk seen laatua, Petri Vanhala toteaa. ? P ? Paperinjalostuksen työehtosopimuksista puuttuu keskusjärjestösopimusten määräyksiä. Ne on nyt neuvoteltava osaksi tessiä. Metsäyhtiöillä hyvät tulokset U PM:lle vuosi oli taloudellisesti ennätyksellinen: liiketoiminnan rahavirta nousi ja nettovelka las ki ennätyksellisiin lukuihin. UPM:n ver tailukelpoinen liikevoitto nousi 25 pro senttia 1 143 (916) miljoonaan euroon. Vuoden aikana UPM käynnisti Kaukaan sellutehtaan laajennuksen, ilmoitti UPM Kymin sellutehtaan kapasiteetin lisäyk sestä 870 000 tonniin sekä uudesta tarra laminaattiinvestoinnista Puolaan. Stora Enson operatiivinen liiketulos 884 (915) milj. euroa laski 3,4 prosenttia. Varkauden kraftlaineritehtaan ja Beihain kuluttajapakkauskartonkitehtaan ylös ajot paransivat liikevaihtoa. Stora Enso käynnistää kannattavuuden parantamis ohjelman, jonka tavoitteena on pienen tää vuosittaisia kustannuksia 50 miljoo naa euroa. Metsä Groupin vertailukelpoinen lii ketulos oli 439 miljoonaa euroa, mikä on 18 prosenttia alempi kuin vuotta aiem min. Kannattavuuteen vaikuttivat sel lun alhaisempi markkinahinta sekä Hu sumin uuden taivekartonkikoneen käyt töönottovaihe. Biotuotetehtaan raken taminen etenee Äänekoskella aikatau lussa ja se käynnistyy heinäsyyskuun aikana.? P M au ri H el en iu s 4-5_kuorimo.indd 5 8.3.2017 15.03.06
KUORIMO 6 | Paperiliitto 2/2017 Teksti Eeva Eloranta-Jokela S tora Enso investoi 28 miljoonaa euroa Heinolan Flutingtehtaan tuotannon kehittämiseen ja yhteensä 9,1 miljoonaa euroa kuluttajapakkauskartonkitehtaisiinsa Imatralla ja Inkeroisissa sekä Ruotsin Forsissa. Heinolan flutingiin 28 miljoonaa Kansainvälisten asiakkaiden kasvava kysyntä saa Stora Enson investoimaan 28 miljoonaa euroa aallotuskartonkia valmistavaan flutingtehtaaseen Heinolassa. Kyseessä on puolikemiallinen, ensikuidusta valmistettava aallotuskartonki ja tavoitteena tuotteen laadun parantaminen entisestään. Stora Enso odottaa muun muassa elintarvikkeiden, hedelmien ja vihannesten pakkaamiseen käytettävien laadukkaiden fluting-tuotteiden kysynnän kasvavan. Tuotantokapasiteetti kasvaa 15 000 tonnia nykyisestä vuosittaisesta 300 000 tonnista. – Investointia on valmisteltu ja kaivattu pitkään. Päätarkoitus on tässä vaiheessa paitsi laadun myös kilpailuasetelman parantaminen, kertoo pääluottamusmies Petri Kiander. Investoitavat laitteet ja niiden asentamiseen liittyvä seisakki on edessä vuoden kuluttua keväällä. Valmista on tarkoitus tulla vuoden 2018 kesäkuun loppuun mennessä. Tehtaalla on viime vuosina investoitu vahvasti ympäristöön, viimeksi vuosi sitten, kun biokaasua jätevesistä tuottava bioreaktori käynnistyi. Myös tulevalla investoinnilla pienennetään tehtaan hiilijalanjälkeä entisestään. Tuorein merkittävä tuotantopuolen Stora Enso investoi pakkausmateriaalien valmistukseen yhteensä yli 37 miljoonaa euroa. investointi on kolmisen vuotta pyörinyt automaattipakkaamo, joka vetää kasvavan kapasiteetin vaivatta. Työntekijämääriin tuleva investointi ei vaikuta. – Prosessi tuo kyllä lähiympäristöön lisää töitä, Kiander sanoo. Mikrokuituselluun 9,1 miljoonaa Stora Enson yhteensä 9,1 miljoonan euron investointi kohdistuu kuluttajapakkauskarTyöehtoihin eniten esityksiä Eeva Eloranta-Jokela P aperiliiton ammattiosastot ovat tehneet liittokokoukselle yhteensä 222 esitystä. Näistä suurin osa koskee sopimustoimintaa. Työehtoasioita koskevia aloitteita tehtiin 134, työsuojelua 33 ja kansainvälistä edunvalvontaa 2 kappaletta. Sääntöjä koskevia aloitteita tuli 24 ja järjestötoimintaa koskevia 23. Vaikuttaminen yhteiskuntaan tuotiin esiin 6 esityksessä. Paperiliiton hallitus antaa lausunnon esityksistä maaliskuun kokouksessaan. Aloitteet ohjaavat liittokokouksen ja koko tulevan liittokokouskauden 2017– 2021 kulkua ja liiton painopistealueita. Paperiliiton liittokokous pidetään 17.–18. toukokuuta 2017 Helsingissä. Samoina päivinä pitää kokouksensa myös Paperityöväen Työttömyyskassan edustajisto. Liittokokouksessa käsitellään sääntömuutosasiat ja ammattiosastojen tekemät esitykset. Jokaisella Paperiliiton ammattiosastolla on oikeus lähettää yksi edustaja kutakin alkavaa kahta sataa työmarkkinoiden käytettävissä olevaa jäsentä kohden. Tulevaan kokoukseen osallistuu 115 liittokokousedustajaa. ? P Kikystä sovittiin paikallisesti Kysely: Paperiliiton kyselyn mukaan kikyeli kilpailukykysopimuksen edellyttämä 24 tunnin vuotuinen työajan pidennys on toteutettu enimmäkseen paikallisella sopimuksella. Kyselyyn saatiin vastaukset 53 työpaikalta. Näistä 40 työpaikalla oli tehty paikallinen sopimus ja 15 työpaikalla päädytty toteuttamaan niin sanottu perälauta. Muutamalla työpaikalla paikallinen sopimus sisälsi myös perälaudan tyyppisiä ratkaisuja. Määräaika sopimusten tekemiselle umpeutui lokakuun lopussa, mutta sopimukseen päästiin monin paikoin paljon myöhemmin. Työaikaa pidennetään esimerkiksi koulutuspäivillä, vuorovapaataulukoita muuttamalla, liukumien käytöllä, työaikapankilla ja päivittäistä työaikaa pidentämällä. Ansiopäivärahan jako väheni Työttömyyskassa: Paperityöväen Työttömyyskassa maksoi viime vuonna 43,9 miljoonaa euroa ansiopäivärahoina, mikä on 11 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Myös valtakunnallisesti ansiopäivärahojen maksu putosi 5 prosenttia. Vuoden aikana Paperityöväen työttömyyskassasta päivärahaa saaneiden henkilöiden määrä laski 16,3 prosenttia. Kassaan tulleiden ensihakemusten määrä laski viime vuonna 35 prosenttia. Ensihakemukset tarkoittavat työttömyyden alkaessa tehtäviä hakemuksia. Ensihakemusten perusteella voidaan yleensä ennakoida irtisanomisten ja uusien lomautusten määrää. Työttömyyskassan antamien ansiopäivärahapäätösten määrä laski vuonna 2016 hieman. Jos työttömyys jatkuu ilman muutoksia, kassa ei anna uutta päätöstä päivärahasta. Hakijan ollessa työssä päätös kuitenkin annetaan. Hakemus käsiteltiin viime vuonna keskimäärin 12,8 päivässä. Puolet hakemuksista käsiteltiin kuudessa päivässä. SILPPUA Paperiliitto valmistautuu toukokuussa pidettävään liittokokoukseen. Investointeja tulevaan ?Kierrätettävät ja laadukkaat pakkaukset ovat kysyttyjä. Kun hedelmät saadaan ehjinä perille, hävikki vähenee. Aiempaa tukevampi ja kestävämpi pakkaus voidaan valmistaa pienemmästä määrästä puuraaka-ainetta, jos osa sellusta on mikrokuituista. Ominaisuudet paranevat ja tuote kevenee, kuljetuskustannuksia säästyy. 55,9 49,3 43,9 4811 4467 3741 2014 2015 2016 milj. euroa henkilöä 2014 2015 2016 Maksetut ansiopäivärahat Ansiopäivärahan saajat Lliittokokous pidetään 17.– 18. touko kuuta. 6-7_kuorimo.indd 6 8.3.2017 13.29.00
KUORIMO Paperiliitto 2/2017 | 7 tonkia valmistaviin tehtaisiin Imatralla ja Inkeroisissa sekä Ruotsin Forsissa. MCF-laitosten on tarkoitus valmistua näille kolmelle tehtaalle vuoden 2017 lopussa. MCF-sellua käyttäviä uusia sovelluksia ovat esimerkiksi rasvalta ja hapelta suojaava kartongin päällystekerros sekä alumiinikalvon korvaava uusiutuva tuote. Mikrokuitusellupohjaisen pakkauskartongin vuotuinen kapasiteetti nousee investointien ansiosta 500 000 tonniin. Mikrokuitusellulla raaka-aineen tarve vähenee ja samalla pakkaukset kevenevät. Stora Enson Imatran Tehtaiden pääluottamusmies Arto Hulkko on tyytyväinen investointiin, sillä tuotekehitystä on tehty pitkään. – MCF-sellua saadaan nyt kaupalliseen käyttöön, se on hieno asia. Mikrokuitusellulla on erittäin hyvät lujuusominaisuudet ja sen raaka-aine on 100-prosenttisesti uusiutuvaa. Sillä voidaan korvata muovin kaltaisia materiaaleja.? P Takatalvesta syksyä kohti S ilmiini osui EK:n entisen työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen blogi (Iltalehti 17.2.) maailmanmenosta. Teksti palautti uskoni taas joksikin aikaa siihen, että lukeminen kannattaa. Ja vei uskoni siihen, että työmarkkinoilla olisi jotain hyvää tarjottavaa tälle maalle ensi syksynä. Laatunen kurmoottaa erityisesti työnantajapuolta. Metsäteollisuus ja EK näyttävät saavan häneltä erityisen huonot pisteet persaKäteen voi jäädä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen. SUORAA PUHETTA uksilleen pudonneesta kolmoisaxelista. Positiivisesti ajatellen vika voi olla epävireisessä orkesterissa. Nuotit hukassa ja puutteellisella osaamisella jälki kaukalossa on rumaa. Ilman työmarkkinoiden ihalaisia ja laatusia voi kyyti syksyllä olla kylmää. Vaikka osallistujilla olisi profetoimisen lahja, mutta järki puuttuu, voi käteen jäädä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen. Järki on jossain muualla. ? P T ähän kysymykseen joutui vastaamaan valitettavan usein varsinkin viime vuosikymmenellä, kun metsäteollisuudessa alettiin toteuttaa kovia irtisanomisia vuodesta 2006 lähtien. Jostain syystä irtisanomisten kohteeksi tuntui valikoituvan usein henkilöitä, joilla oli työkykyynsä liittyviä ongelmia. Työsopimuslain mukaan työsopimus voidaan irti sanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla tai yksilöperusteilla. Jos työnantaja vetoaa irtisanomisen yhteydessä tuotannollisiin ja taloudellisiin perusteisiin eli esimerkiksi tarjolla olevan työn vähenemiseen, ei työntekijän sairausloma tarjoa erityistä suojaa sairauslomalla olevalle työntekijälle. Tällaisessa tapauksessa sairauslomalla oleva työntekijä on ”samalla viivalla” terveen työkaverinsa kanssa. Näin ollen sairauslomalla olevan työntekijän irtisanomisaika voi yksittäisessä tapauksessa sijoittua kokonaisuudessaankin päällekkäin työkyvyttömyysajan kanssa. Jos työntekijä irtisanotaan sairausloman aikana yksilöperusteella terveydentilan heikentymisen vuoksi, työsopimuslaki edellyttää, että työntekijä on menettänyt työkykynsä sekä olennaisesti että niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työsuhteen päättäminen edellyttää tällöin paitsi työkyvyn merkittävää alenemista myös sitä, että työkyvyn alenemista ei voida pitää tilapäisenä. Tilapäisyydestä on näkemykseni mukaan kysymys, jos lääketieteellisen arvion perusteella henkilön työkyky on palautettavissa. Sairauslomalla olevia irtisanottaessa aiheutuu vaikeita näyttöongelmia silloin, jos työpaikalla irtisanotaan henkilöitä tuotannollisin ja taloudellisin perustein ja jos joukossa on myös henkilöitä, joilla on ollut tai on työkykyyn liittyviä ongelmia. Tällöin voi syntyä epäilyksiä siitä, että henkilöiden yksilöperusteista työsuhdeturvaa pyritään kiertämään verhoamalla irtisanominen tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin. Juha Koivisto vastaava lakimies Saako sairauslomalla olevan irtisanoa? Tällä palstalla vastataan usein esitettyihin edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteella tiedotus@paperiliitto.fi. ME VASTAAMME Juha Koivisto vastaava lakimies St or a En so Investointeja tulevaan 123 rf 6-7_kuorimo.indd 7 8.3.2017 13.29.00
KUORIMO ? | Paperiliitto ?/???? SILPPUA UPM aloitti yt:t Jokilaaksossa Ulkoistaminen: UPM Paper ENA Oy harkitsee toimintojen ulkoistamista ja kunnossapidon uusia toimintatapoja. Suunnitelma merkitsisi Jokilaakson tehtailla eli Jämsänkoskella ja Kaipolassa yhteensä 43 tehtävän vähentämistä tämän vuoden aikana. Suunnitellut vähennykset koskevat 23 työntekijätehtävää, 16 toimihenkilötehtävää sekä 4 ylemmän toimihenkilön tehtävää. Jämsässä sijaitsevat tehtaat työllistävät noin 630 henkilöä. Tavoitteena on parantaa paperikonelinjojen kustannuskilpailukykyä. Pohdittavana on toimitilapalveluiden tehostaminen, tähän asti itse tuotettujen palveluiden siirto ulkoiselle kumppanille sekä kunnossapidon organisaatiomuutos. Toimet ovat osa UPM:n vuonna 2014 julkaisemaa 150 miljoonan euron kannattavuuden parantamisohjelmaa. UPM Jokilaakson tehtaiden Jämsänkosken yksikössä valmistetaan päällystämätöntä aikakauslehtipaperia (SC) ja päällystettyä aikakauslehtipaperia (LWC), luettelopaperia (MFS) ja Kaipolan yksikössä sanomalehtipaperia. Yhteenlaskettu vuosikapasiteetti on yli miljoona tonnia. Stora Enso sulkisi paperikoneen Ruotsista Yt-neuvottelut: Stora Enso aloitti helmikuun puolivälissä työntekijöitä koskevat yhteistoimintaneuvottelut Kvarnsvedenin tehtaalla Ruotsissa. Yhtiö aikoo sulkea paperikone 8:n pysyvästi, mikä vaikuttaisi enintään 140 työntekijään. PK8:n kapasiteetti on 100 000 tonnia superkalanteroitua, päällystämätöntä aikakauslehtipaperia (SC) vuodessa. Kone on tarkoitus sulkea kesäkuun loppuun mennessä. Sulkeminen toisi vuositasolla 12 miljoonan euron säästöt. Tuotanto Kvarnsvedenin tehtaalla jatkuisi kahdella linjalla, erikoissanomalehtipaperikone PK10:llä ja SC-paperikone PK12:lla. SC-paperin valmistusta Stora Enso jatkaa Euroopassa Kvarnsvedenissä PK12:lla sekä Maxaun tehtaalla Saksassa ja Langerbruggen tehtaalla Belgiassa. SC-paperia valmistetaan lisäksi Dawangin tehtaalla Kiinassa. Yleinen sääntö on se, että työnteko ei saa kärsiä kännykän käytön takia. Jos on varattava vaikkapa lääkäriaika, Koivisto hoitaa asian ruokatauolla. – Laboratoriossa työhön tarvitaan kaksi kättä, joten vaikka haluaisikin, ei tähän kuvioon somettaminen tai sur? ailu oikein mahdu. Viihdekäyttö kielletty Soittokierros eri tehtaille kertoo, että jonkinlaista linjanvetoa on älylaitteiden käytössä tehty. Pääsääntö on se, että puhelinta saa työaikana käyttää soittamiseen ja vies tien lähettämiseen, mutta ei viihdyttämiseen. Töissä tehdään töitä. Ruutuaika katkeaa töissä Puhua ja viestittää saa, mutta muuten kännykkä pysyy taskussa työtä tehdessä. Terhi Koivisto pitää kännykkää mukana työaikana vain siksi, että hän on tavoitettavissa, mikäli päiväkodista soitetaan. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Miisa Kaartinen H enkilökohtainen kännykkä kulkee Metsä Board Takon laboratoriossa työskentelevän Terhi Koiviston työtakin taskussa. Siellä se saa pysyäkin, ellei sitten tule joku tärkeä puhelu. – Minulla on kaksi pientä päiväkoti-ikäistä poikaa, joten tavoitettavissa on oltava. Muuten minulla ei ole mitään tarvetta näpräillä kännykkää kesken työpäivän. Useimmilla työpaikoilla kännykkää saa käyttää, mutta työnteko ei saa kärsiä sen käytön takia. 8-9_kuorimo.indd 8 7.3.2017 9.47.57
KUORIMO Paperiliitto ?/???? | ? Esimerkiksi Takolla on kielletty liikkuvan kuvan katsominen älypuhelimesta. Viihdekäytön takia tablettien tuominen töihin on Takolla kielletty. Myös Oulun Stora Enson tehtaalla on kielletty liikkuvan kuvan katsominen ja pelien pelaaminen älylaitteilla. Harvemmin rajoituksia perustellaan turvallisuusnäkökulmalla. Mutta kun Sappi Kirkniemessä kiellettiin Pokemon GO -villityksen aikaan Pokemon-jahti, oli taustalla juuri turvallisuus. Katse kännykässä tehdasalueella hortoileva voi olla vaaraksi itselle ja muille. – En kyllä tiedä yhdenkään työntekijä olleen Pokemon-jahdissa, huomauttaa työsuojeluvaltuutettu Toivo Manninen. Suomen Kerralla Kotkassa vedetään tiukkaa linjaa. Tehtaalla on ollut kännykänkäyttökielto viitisen vuotta. Kännykkä saa olla työtakin taskussa, mutta sitä saa käyttää vain tauoilla. – Kieltoa perustellaan sillä, että tuotanto kärsii, jos huomio on toisaalla, työsuojeluvaltuutettu Erkki Rimo kertoo. Ynähtelyä ruudun takaa Nuori sukupolvi on kasvanut kännykkä kädessä. Monilla tehtailla kännykkäasiat otetaankin esiin kesätyöntekijöiden perehdytyksessä. Nuoria muistutetaan siitä, että kännykän käyttö ei saa häiritä työntekoa. – Monesti törmää myös siihen, että keskustellessa nuori kaveri ynähtelee puhelimensa takaa. On huomautettava, että kun keskustellaan, kännykkää ei näprätä, kertoo työsuojeluvaltuutettu Matti Tikkala Oulun Stora Ensolta. Terhi Koivisto on havainnut saman. – Nuoria on muistutettava siitä, että tauot tarkoittavat myös sosiaalista kanssakäymistä työkavereiden kanssa. Toisaalta, kännykkä voi myös palvella sosiaalistumista. Takon laboratorion tiimillä on oma WhatsApp-ryhmänsä, jossa he viestittävät yhteisistä asioista. Väärin käytettynä riski Voiko kännykän käyttö olla turvallisuusriski? Väärin käytettynä kyllä. – Varsinkin liikkuessa voi sattua vaaratilanteita, jos samalla naputtelee kännykkää. Portaissa ja lastausalueilla on oltava erityisen varovainen, huomauttaa Tikkala. Selvää on, että ajaessa on käytettävä handsfreeta – sen määrä jo lakikin. Tikkala on joutunut joskus puuttumaan siihen, että trukkikuski käyttää kännykkää samalla, kun ajaa. – Turvallisuusnäkökulma on tärkeä. Olisi kuitenkin vaikeaa kuvitella, että vuonna 2017 lähdettäisiin täyskieltolinjalle, sanoo Takon työsuojeluvaltuutettu Ilkka Rosendahl. Tikkala on samaa mieltä: – Asiaa on lähestyttävä positiivisen kautta. On korostettava sitä, että pitää havainnoida ja keskittyä siihen, mitä on tekemässä. Rauman UPM:n työsuojeluvaltuutettu Juha Viitala muistuttaa, että kännykkä myös parantaa turvallisuutta. Esimerkiksi yksin työskentelevälle se on tärkeä viestinnän väline. P ”Tauot tarkoittavat myös sosiaalista kanssakäymistä työkavereiden kanssa.” Ruutuaika katkeaa töissä G allialaisen kylän keskipäivässä kaikki on ennallaan, Ide? x nukkuu puunsa alla, kun Obelix hakkaa hiidenkiveä. Taaempana kalakauppias Amaryllix ja seppä Caravellix käyvät loputonta kiistaansa pilaantuneiden kalojen oikeasta hinnasta. Kutakuinkin samaa asiaa pohti Teemu Luukka (HS 26.2.) arvioidessaan, että työmarkkinoilla on meneillään vallan uusjako, jossa pelissä ovat lähes kaikkien suomalaisten työehdot. Ensi syksyn ja talven työehtoneuvotteluissa ratkaistaan, paljonko päätösvaltaa työehdoista siirtyy työpaikoille ja yksittäisille työntekijöille. Työnantajilla on viimeaikaiseen toimintaansa hyvä syy: työnantaja on lähtökohtaisesti aina vahvemmalla, jos vastassa on yksittäinen työntekijä tai pieni liitto. Voimakkaampien kanssa on lähtökohtaisesti hankalampaa. Todennäköisesti tästä syystä EK kuohitsi itsensä ja Metsäteollisuus ry irtaantui vastuullisesta osasta työnantajakenttää. Suomen Yrittäjien kyselyssä erityisesti kokoomuslaiset ja keskustalaiset kannattivat työntekijöille oikeutta sopia itselleen työehtosopimusten minimit alittavia palkkoja. Palkansaajaliitoissa ja monissa pienissä yrityksissä tätä oikeutta vierastetaan. Esimerkiksi suomalaisilla rakennusyrityksillä on jo kokemusta tilanteesta, jossa rehelliset ja veronsa maksavat yritykset voivat jättää naulapyssynsä kotiin, kun tilalle tulevat kolmen euron suharit, jotka ottavat mieluummin (vähäiset) rahansa puhtaana käteen. Luukalla on huoli erityisesti radikalisoituvien työnantajien ja työntekijöiden vaikutuksesta kylämme tulevaisuuteen suuressa maailmassa. No, kotimaiset obelixit ovat olleet aina valmiita ottamaan erää seurauksista huolimatta. Vasta sitten kannattaa huolestua, jos kalakauppias Amaryllix ja seppä Caravellix jättävät keskinäisen nahistelunsa ja lähtevät roomalaisia vastaan. Siitä voi seurata Jumaltenrannan tuho, ei nousu. P Vallan uusjakoa PITUUSLEIKKURI Tilalle tulevat kolmen euron suharit. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara 8-9_kuorimo.indd 9 7.3.2017 9.47.57
10 | Paperiliitto 2/2017 TYÖMAARUOKALA Ensimmäiset lounasasiakkaat pyrähtävät ruokalaan jo kello yhdeksän jälkeen. Keittiöapulainen Dorrit Hakanen istuu kassalla, kun muurari Kim Finnäs (peilissä) ja timpuri Lars Bobacka (oik.) tulevat syömään. 10-15_pääjuttu.indd 10 7.3.2017 17.11.40
Paperiliitto 2/2017 | 11 TYÖMAARUOKALA Kunnon ruokaa Selluloosan ruokaosuuskunta syntyi tarpeesta saada parempaa ruokaa Pietarsaaren sellutehtaan työntekijöille. Sama ajatus kantaa edelleen. Teksti Mari Schildt Kuvat Päivi Karjalainen 10-15_pääjuttu.indd 11 7.3.2017 17.11.40
TYÖMAARUOKALA 12 | Paperiliitto 2/2017 K ello ei ole vielä kuuttakaan, kun pääemäntä Garita Moilanen avaa Selluloosan ruokalaosuuskunnan Keskusruokalan oven UPM:n tehdasalueella Pietarsaaressa. Hän napsauttaa uunit lämpenemään ja hellat päälle, että muut työntekijät pääsevät heti hommiin, kun töihin tulevat. – Yleensä kyllä kollegani Sanna Nyqvist on meistä se aamuvirkumpi, mutta hän on tänään lomalla, Moilanen hymyilee. Ensimmäiseksi työn alla on aamiaispöytä. Siitä tehdasalueella töitä tekevät saavat valita täytteet sämpylään. Tarjolla on myös puuroa, munia, jogurttia ja tuoremehua. Samaan aikaan alkavat myös lounaan esivalmistelut. – Tässä se päivä lähtee käyntiin, Moilanen sanoo. Aamupalatarvikkeita on hädin tuskin ehditty vielä korjata pois aamu yhdeksän maissa, kun ensimmäiset lounasruokailijat jo kyselevät, ovatko perunat jo kypsiä. Saako tulla syömään? Helpotusta pulavuosiin Selluloosan ruokalaosuuskunnan juuret ulottuvat sotavuosiin. Osuuskunnan hallituksessa toiminut Bjarne Kull osaa kertoa, että sotavuosina tehtaan varjossa pyöritettiin pienimuotoista mustanpörssin kauppaa. Rauhan tultua vahvistui toivomus paremmista ajoista myös ruuan suhteen, sillä elintarvikesäännöstely kuritti kansalaisia, vaikka sota oli jo päättynyt. Haluttiin parempaa ruokaa. Ajatus ruokalanpidosta ei kiinnostanut tehtaan patruunoita, mutta vastaan luvattiin tulla. Vuonna 1952 tehtaalle rakennettiin uusi korjaamo, ja sen yhteyteen rakennettiin tilat ruokalalle. Ruokalan pidosta ryhtyi huolehtimaan Paperiliiton osasto 52. Ensimmäisen toimintavuoden kirjanpidosta löytyy maininta ostetuista tarvikkeista: ”5000 kiloa perunaa, porkkanoita, läskiä ja hiirenloukkuja”. 1970-luvulla laajentunut ruokataloudenpito alkoi käydä osasto 52:lle raskaaksi, ja tilalle ryhdyttiin hakemaan muita ratkaisuja. Ruokalatoiminta siirrettiin osuuskunnalle. Tällä hetkellä sen osakkaina ovat Paperiliiton Pietarsaaren osasto 52, UPM Kymmene ja Schaumanin Urheilijat ry. Selluloosan ruokalassa on edelleen perinteenä, että kaikki työntekijät ovat Paperiliiton jäseniä. Moilanen sanoo, että siitä on sellainen hyöty, että ammattiliiton asioissa apu on lähellä, kävelymatkan päässä tehtaalla. – Olen ainoana naisena mukana Paperi 52:n vapaa-aikajaostossa. Koetan pitää pojille jöötä. Vai pitääköhän ne minulle, heh! Kun jaosto pitää kokouksiaan ruokalan salissa, Moilasella on kummallinen olo: Kuin olisi väärällä puolen tiskiä. Hyvä mieli, parempi ruoka Selluloosan ruokalassa tiedetään hyvin, että torstaina ihmiset haluavat ruokalan itse valmistettua hernekeittoa. Harvempi enää sellaista kotona valmistaa, mutta ruokalassa se on ikisuosikki. Joka toinen perjantai on leiKirjanpidosta löytyy maininta ostetuista tarvikkeista: ”5000 kiloa perunaa, porkkanoita, läskiä ja hiirenloukkuja.” ? Keittiöapulainen Helena Suvanto valmistaa pinaattikalarullia ja perunoita. ? Pääemäntä Garita Moilanen tuunaa lihakastikkeesta värikkään. 10-15_pääjuttu.indd 12 7.3.2017 17.11.41
TYÖMAARUOKALA Paperiliitto 2/2017 | 13 Onnellisina päivinä ruokaankin kiinnittää paremmin huomiota. – Kun endorfi init ovat kohdillaan, makuaistikin pelaa, hän hymyilee. Palaute on tärkeää Selluloosan ruokalassa on 65 vuoden aikana koettu yläja alamäkiä. Parhaimmillaan väkeä on ollut yli kolmekymmentä, ja ruokaloita on ollut viisi. Nyt osuuskunnan palkkalistoilla on seitsemän vakituista työntekijää ja toimintaa on kahdessa paikassa: Keskus? Puuro miehen tiellä pitää, tietää aamupalaa nauttiva kuorimotyöntekijä, kuljettaja Peter Kanckos. ? Tänään tarjolla Selluloosan ruokalaosuuskunnassa: lihaa, kalaa ja kasviksia. kepäivä, joka vuorottelee yhtä suositun pyttipannun kanssa. Salaatteja menee lautasille koko ajan enemmän. – Kun asiakkailta kysytään, mitä he haluaisivat, vastaus on aina, että jotain hyvää, Moilanen sanoo. Selluloosan ruokailijat ovat toivomuksensa kanssa lähempänä totuutta, kuin aavistivatkaan. Tutkijat tietävät, että mielihyvällä on ruokailussa ennen tiedettyä suurempi merkitys. Turun yliopistossa meneillään olevassa tutkimuksessa on havaittu, että kun ihminen kokee mielihyvää syödessään itselleen mieluista ruokaa, mielihyvä on havaittavissa aivokuvantamisessa. Amerikkalaisen ruokapsykologian uranuurtajan Marc Davidin mukaan aivot ohjaavat ruuansulatusta jopa niin pitkälle, että ruuansulatus toimii tehokkaammin kun syömiseen liittyy mielihyvää. Ja toisinpäin: jos ruokaan liittyy negatiivisia tunteita ja stressiä, ruuansulatus häiriintyy. Kun ruokaan liittyy mielihyvää, aineenvaihdunta käsittelee ruuan tehokkaammin ja jopa polttaa sen kalorit tehokkaammin. Negatiiviset tunteet ja stressi aiheuttavat Davidin mukaan ruuansulatuksen hidastumista, mikä voi vähentää tärkeitä ruuansulatusbakteerejamme, lisätä haitallisten sivutuotteiden määrää verenkierrossa ja johtaa energian varastoimiseen. Ruokaan ja syömiseen liittyvät stressaavat ja negatiiviset tunteet siis lihottavat. Työnjohtaja Timo Mäenpää muistelee, että kun muutamia vuosia sitten tehtaalla oli yt-neuvottelut, kaikkia vähän hermostutti, mitä tuleman pitää. Ruokalan pöydässä tunnelma oli vaisu, ja puhuttiin vakavia. – Kai se ruoka maistui yhtä hyvälle kuin nytkin, kun on hyvä mieli, mutta ruokaa ei silloin tullut ajatelleeksi. Oli muuta mielessä, hän muistelee. ”Kun endor? init ovat kohdillaan, makuaistikin pelaa.” 10-15_pääjuttu.indd 13 7.3.2017 17.11.42
TYÖMAARUOKALA 14 | Paperiliitto 2/2017 ruokalassa ja Walkin ruokalassa. Tehdasalueella toimii nykyisin myös Amica-ketjuun kuuluva kilpailija. Aikanaan ruokala syntyi halusta saada parempaa ruokaa. Sen tulevaisuuden määrittelee se, miten hyvin tehtaalaiset osaavat ruokalan palveluita käyttää, ja myös miten hyvin oma ruokala osaa lukea asiakkaidensa toiveita ja tarpeita. Pääemäntä Moilanen kertoo, että on pyrkinyt kehittämään ruokalan makumaailmaa yhä monipuolisempaan suuntaan. Joskus kokeilu on mennyt miesten mielestä niin pitkälle, että menekki on jäänyt vaisuksi. Palautetta tavallaan sekin on. – Positiivinen palaute on kiva kuulla, mutta negatiivinenkin on tervetullutta, koska silloin voidaan kehittää toimintaa, hän miettii. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa päättyi lokakuun lopussa kolmevuotinen Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen syöminen paremmaksi -hanke, jossa haettiin tapoja parantaa muun muassa paperimiesten työaikaista syömistä. – Palautteen kerääminen on myös taito, jota voi opetella, sanoo hanketta vetänyt matkailuja ravitsemisalan yliopettaja Riitta Tuikkanen, ja jatkaa: – Kannattaa pyytää palautetta juuri siitä annoksesta, joka on nenän edessä. Silloin palaute on konkreettisempaa. Siinä voi erikseen kysyä salaatista ja kastikkeesta ja lihasta. Kaikkihan haluavat syödä hyvää, mutta se on eri asiaa eri ihmisille. Ruoka kiinnostaa miehiäkin Asentaja Esa Hyypän ei tarvitse kahta kertaa miettiä. – Maksa! hän kajauttaa epäröimättä. Se on ruoka, jolla hänet saa liikkeelle. Samoin mausteiset jauhelihakastikkeet. Hän kertoo, että ruokalista on se, jonka mukaan hän tekee päätöksen lähteä ruokalaan. – Ei liian tulista, mutta kun on sopivasti potkua, niin se on hyvä, hän sanoo. Yliopettaja Tuikkanen sanoo, että duunarimiehistä usein ajatellaan, että heitä eivät ruoka-asiat kiinnosta. – Sellainen käsitys saattoi olla Äijä-hankkeen ruokapalvelujen henkilöstöilläkin. Hanke toi kyllä esille, että miehet antavat mielellään palautetta ja tulevat mukaan kehittämään ruokapalveluita. He kokivat sen myös erittäin tärkeäksi. Yleinen kommentti oli, että ruokalassa syöminen on helpoin tapa syödä terveellisesti, Tuikkanen sanoo. Vaikka omien eväiden syöminen ei lähtökohtaisesti ole huonompi vaihtoehto kuin ruokalalounas, Tuikkanen sanoo, että hankkeessa kyllä havaittiin, että osalle duunarimiehistä oli haasteellista ottaa mukaan hyvät, terveelliset eväät. – Miehet sanoivat itsekin, että helposti ne kasvikset jäävät ottamatta. Monella työpaikalla työtahti on kiristynyt sellaiseksi, että päivävuorostakaan ei tahdo ehtiä ruokalalounaalle. Pietarsaaressakin käytetään siihen hätään ruoka-automaatteja. Sama asia on viety Selluloosan ruokaosuuskunnassa vähän pitemmälle siten, että lounaan voi myös tilata työpisteelle. Se tuodaan syöjälle valmiiksi lämpimänä. ? Kuvcis. ”Kun ne tulevat syömään, niin kyllä ne sitten syövätkin kunnon annoksia, että jaksavat tehdä töitä.” ? Tukka hyvin, kaikki hyvin! Rune Hagström varmistaa, että kuljettaja Glen Wiikin tukka on ojennuksessa, kun hän täyttää ruoka-automaattia. ? Sellunvalkaisija Janne Rusanen sai pinaattikalarullaannoksensa lämpimänä valvomoon. 10-15_pääjuttu.indd 14 7.3.2017 17.11.42
TYÖMAARUOKALA Paperiliitto 2/2017 | 15 Yhdessä maistuu paremmin Vaikka Selluloosan ruokala syntyi halusta saada parempaa ruokaa, tänä päivänä myös ruokailun sosiaalinen merkitys korostuu. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hankkeessa huomattiin, että ruokalassa käydään syömässä, jos työkaveritkin käyvät. Sosiaalinen kannustin toimii. Useista tutkimuksista tiedetään myös, että ihmiset syövät jostain syystä enemmän ruokaa yhdessä, kuin yksinään. – Kun ne tulevat syömään, niin kyllä ne sitten syövätkin kunnon annoksia, että jaksavat tehdä töitä, Moilanen sanoo. Selluloosan ruokalassa vakiasiakkaat hakeutuvat samoihin pöytiin. – Tänään ihmeteltiin, että onpas hiljaista. Kello läheni jo yhtätoista: Missäs meidän asiakkaamme ovat? Sitten huomattiin, että ahaa, tänään on tulityökurssi, ne ovat varmaan siellä. Ja niinhän se oli: vakiasiakkaat tulivat, mutta myöhemmin, Moilanen kertoo. Hänen mukaansa parissakymmenessä vuodessa asiakkaat ovat tulleet tutuiksi, osa ystäviksikin. – Kyllä minultakin kysyttiin maanantaina, että missä olet ollut, kun sinua ei ole näkynyt. Sanoin, että minähän sanoin, että olen menossa lomalle. Olin kaksi viikkoa lomalla ja siitä viikon Madeiralla. Kyllä ne huomaavat, jos on pois. Ja sehän on ihan hyvä. En ole ihan näkymätön, hän nauraa. Ja jos joku näyttää olevan allapäin, sekin laitetaan ruokalassa merkille. Joku aina kysyy, mitä nyt on tapahtunut. Sellun valkaisija Alpo Tyni kertoo, että on ollut ruokalan asiakas yli neljäkymmentä vuotta. – Se on tämä ruuan laatu, mitä nämä meidän naiset tekevät. Huomasitko, että puhun meidän naisista? Tämä on se asenne, hän nauraa. Hän miettii, että tehtaan miesporukalle katko päivään on tosi tärkeä. Vielä poikamiehenä ollessaan ruokalan naiset katsoivat hänen peräänsä, että hän tuli syöneeksi edes jotain. Moilanen komppaa: – Lämminhenkinen, sitä me ainakin ollaan, tuttu ja turvallinen. Ja seurallinen, ulospäin suuntautunut. Vähän sellainen äitityyppi. ? P ? Torstaisin on aina tarjolla perinteistä hernekeittoa. ? Kassatöitä tekevä keittiöapulainen Dorrit Hakanen on ollut pisimpään ruokalaosuuskunnassa, jo kesäkuusta 1975. ? Pääemäntä Garita Moilanen vastaa, kun tehtaalaiset tilaavat ruokaa työpisteelleen. Osuuskunnan toimitusjohtaja Maarit Loukkonen tutkii tilauslistaa. ”Se on se ruuan laatu,mitä nämä meidän naiset tekevät.” saan ruokalan naiset katsoivat hänen peräänsä, että hän tuli syöneeksi edes jotain. Moilameidän naiset 10-15_pääjuttu.indd 15 7.3.2017 17.11.43
TYÖMAARUOKALA 16 | Paperiliitto 2/2017 E sikuvan merkitys on yllättävän voimakas, myös kasvisten syönnissä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa lokakuun lopussa päättynyt hanke Äijätiimillä duunarimiesten työaikainen syöminen paremmaksi sai miehet kiinnostumaan kasvisten syönnistä, kun keinona käytettiin sosiaalista markkinointia. Menetelmää kokeiltiin Savonlinja Oy:n bussivarikolla, jossa osa miehistä sai puoli kiloa kasviksia mukaansa päivittäin. Kokeilu herätti nopeasti kiinnostusta muissakin miehissä. – Kun toisilla on jotain, niin minäkin haluan kokeilla, kuvailee hanketta vetänyt matkailuja ravitsemisalan yliopettaja Riitta Tuikkanen. Hankkeessa kehitettiin työpaikkaruokailua miesvaltaisilla työpaikoilla Ahlstrom Äijähanke herätti syömään terveellisemmin Glassfibre Oy:n toimipisteissä Karhulassa ja Mikkelissä, UPM Pelloksen tehtaalla Ristiinassa sekä Savonlinja Oy:ssä. Hanketta rahoitti sosiaalija terveysministeriö. – Olemme halunneet nostaa nimenomaan miesten omat äänet ja toiveet kuuluviin. Syömistä ja syömisen ympäristöjä on muokattu yhdessä työntekijämiesten, esimiesten ja ruokapalvelujen kanssa, Tuikkanen sanoo. Äijiä ja moderneja äijiä Hankkeessa löydettiin kolme miestyyppiä sen mukaan, miten he suhtautuivat terveelliseen syömiseen. Perinteistä äijämeininkiä edusti miestyyppi, jota oma terveys ja syöminen ei juuri kiinnostanut. Näillä miehillä ei ollut vielä terveysongelmia, tai jos oli, ne eivät kiinnostaneet. Syömisessä tärkeää oli saada pienellä rahalla maha täyteen. Eväät ja muu syöminen työaikana oli ”mättöä vaan”. Tai sitten työaikana ei syöty mitään. Modernia äijätyyppiä edustivat miehet, joita terveellinen syöminen kiinnostaa. He tietävät terveellisestä syömisestä paljon, ja antavat muillekin vinkkejä hyvistä välipaloista ja eväistä. Tämä miestyyppi katsoo tarkasti mitä syö, harrastaa liikuntaa tai on muuten kiinnostunut terveydestään. Mies valikoi tarkoin ruokansa niin lautaselle ruokalassa kuin evääksi työpaikalle. Kolmas miestyyppi on tilanteessa, jossa on pakko kiinnittää huomiota syömiseen terveysongelmien vuoksi: ”On pakko tsempata, jos aikoo pysyä hengissä”. Motiivi on korkealla, ja mies kipuilee valintojen kanssa, miten paremman syömismallin onnistuisi saamaan osaksi työelämän arkea. ? P Näin syntyvät Selluloosan ruokalan suosikkiherkut Hernekeitto ja pannukakku Keittoon: Herneet, lihalientä, mustapippuria, sipulia, krossattua possua eli possunrouhetta ja vettä. Herneet liotetaan edellisenä päivänä. Ainekset kattilaan ja keitetään, se on siinä! Pannariin: Maitoa, kermaa, jauhoa, vaniljasokeria, kananmunia, margariinia ja hippunen suolaa. Tehdään taikina edellisenä päivänä. Sitten vuokiin ja uuniin. Lohikeitto Tarvitaan: Lohikuutiot, vesi, kermaa, sitruunapippuria, tilliä, keittojuureksia, kalalientä. Välillä hippusellinen jotain mitä sattuu löytymään; passelia maustetta sekä kurkkaus jääkaappiin, josko sieltä jotain vielä löytyisi. Keitetään ja maustetaan. Lopputulos on suussa sulavan pehmeän makuinen lohikeitto. Tulinen lihakastike Tarvitaan: Naudan suikalelihaa, chilikastiketta, jalapenoa, mausteita ja jotain vihanneksia, mitä nyt sattuu pakastimesta kätösiin kulloinkin tulemaan, sekä paria salaista aineosaa niin paljon, että kokonaisuus tekee kastikkeesta sopivan stydyä! Näin syntyy: Valmistetaan kastikepohja jauhoista, vedestä ja kastikeaineksesta. Lisätään esikypsennetyt naudan suikaleet ja muut aineosat. Keitetään kastike valmiiksi. ?Kyllä ruoka äijiäkin kiinnostaa, tietävät sähköasentajat Timo Leino ja Petri Rintaniemi. 10-15_pääjuttu.indd 16 7.3.2017 17.11.43
Paperiliitto 2/2017 | 17 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Miisa Kaartinen K ymmenen vuotta sitten paperiteollisuudesta menetti työnsä vuodessa viisi kertaa enemmän ihmisiä kuin viime vuonna. Vuonna 2016 irtisanottuja oli 305, joka on yli 29 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Muualla teollisuudessa viime vuosi oli irtisanomisten suhteen valoisampi, sillä koko teollisuuden alalla irtisanomisia oli viime vuonna viidennes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Luvut ovat peräisin SAK:n koostamasta lomautuksia ja irtisanomisia koskevista tilastoista vuosilta 2006–2016. Tiedot perustuvat julkisuudessa olleisiin ilmoituksiin ytneuvotteluista ja niiden lopputuloksista. Isoja lukuja aiempaa harvemmin Vuosi 2016 alkoi karusti paperiteollisuudessa. Tammikuussa alkoivat yt-neuvottelut Metsä Boardilla Simpeleellä ja CP Kelcolla Äänekoskella. Simpeleellä yhden arkkileikkurin lopettamiseen liittyen sanottiin irti 42 henkilöä. Äänekoskella 40 hengen vähennystarvetta perusteltiin tilausten vähenemisellä, rajulla hintakilpailulla ja tehtaan tuottaman CMC-selluloosan ylikapasiteetilla. Yt-neuvottelut vuoden isoimmista vähennyksistä osuivat syksyyn. Kyröskoskelle Metsä Board Kyron tehtaalle ne merkitsivät konelinjan ja Heinolaan Stora Enso Packakingille koko tehtaan lopettamista. Valkeakoskella BillerudKorsnäsin tuotanto pysähtyi syyskuussa, mistä päätös tehtiin vuoden 2015 puolella. Viimeinen tapettikone hiljeni Suomen viimeinen tapetin pohjapaperia valmistava kone pysähtyi syksyllä Metsä Board Kyrolla. Irtisanottuja oli 81 henkilöä, joista työntekijöitä oli 75 ja toimihenkilöitä 6. Edellinen iso rysäys koettiin vuonna 1985, kun toinen kartonkikone lakkautettiin. Osalla irtisanotuista on työvelvoite, osalla ei, mikä on herättänyt närää työntekijöiden kesken. Osa irtisanotuista pysyy töissä siihen asti, että tehtaalle jäävät uusiin tehtäviin siirtyvät saadaan koulutettua. – Väestä aistii ja osa jopa sanoo ääneen, että tulevaisuus pelottaa. Jos työkaveri vierestä on joutunut lähtemään, moni alkaa väistämättä miettiä, kuinka heppoisessa tilanteessa itse mahtaa olla, pääluottamusmies Matti Turunen sanoo. Pisimmät irtisanomisajat päättyvät huhtikuun alussa. Tieto tulevasta huojentaa Pysäytetty tapettikone odottaa tulevaa kohtaloaan. Toisessa tehdassalissa työt kartonkikoneella jatkuvat. Matti Turunen pitää tärkeänä sitä, että työnantaja pitää työntekijät ajan tasalla tehtaan asioista ja tulevaisuudesta kertomalla niistä vuoroinfoissa. – Niissä viestitetään, mitä on tulossa, mitä korjataan tai jos muutetaan ajokuvioita. Tiedon saaminen on tässä tilanteessa tärkeää. Se toivottavasti rauhoittaa porukkaa ja auttaa luomaan positiivista ilmapiiriä, Turunen arvelee. Turusen mukaan porukka on supistettu äärimmilleen ja töistä uhkaavat jäädä tauotkin pitämättä. – Myös jaksamisesta on osattava pitää huolta, Turunen muistuttaa. Koneen purku alkanut BillerudKorsnäsin paperikone Tervasaaressa Valkeakoskella kävi vielä vuoden sen jälkeen, kun yt-neuvottelut päättyivät. Tulos näkyy tilastossa vuoden 2015 kohdalla, vaikka irtisanomiset toteutuivat vuonna 2016. Suurimmalla osalla irtisanotusta työt loppuivat syyskuun lopussa, kun kone pysähtyi. Irtisanottuja oli lopulta 51. Loppuvuodeksi jäi töihin kymmenkunta työntekijää. Heistä viisi siirtyi vuodenvaihteen jälkeen töihin BillerudKorsnäsin tehtaalle Ruotsiin Skärblackaan, jonne paperikone muuttaa perästä. Koneen purkaminen alkoi tammikuun lopussa. Tehtaan entinen pääluottamusmies Eero Sillanpää on edelleen töissä tehtaalla ja avustaa konetta purkavia firmoja, koska tuntee tilat ja koneen. Sillanpään työt hiljentyneellä tehtaalla jatkuvat elokuuhun. Sillanpää laskeskelee ulkomuistista, että irtisanotuista työttömäksi jäi kolmannes. Heistäkin osa on löytänyt työpaikan irtisanomisen jälkeen. Kone käyntiin Ruotsissa Ympyrä sulkeutuu, kun paperikoneen 154 tonnia painava jenkkisylinteri kuljetetaan touko-kesäkuun vaihteessa Ruotsiin. Karlstadissa valmistettu sylinteri päätyy BillerudKorsnäsin tehtaalle Skärblackaan, jossa paperikone jatkaa tuotantoaan osin tutuin suomalaisvoimin. BillerudKorsnäs sulkee Tervasaaressa ovensa viimeisen kerran, kun vuokrasopimus UPM:n kanssa päättyy syyskuun loppussa, kaksi vuotta sulkemista koskevien ytneuvottelujen jälkeen. Pääluottamusmiehenä toimineelle Sillanpäälle päivät olivat välillä raskaita. – Poskettoman nopeasti on aika mennyt, on ollut paljon miettimistä ja pohtimista. Nyt vasta oikeastaan on tilanne rauhoittunut, Sillanpää sanoo. Ylpeä porukasta Tilanne Ruotsissa näyttää toisensuuntaiselta kuin Suomessa. – Siellä töitä riittää. Ruotsissa tunnutaan koko ajan rekrytoivan alalle. Hieraisin silmiäni, kun huomasin, että yhdelle paperikoneelle haettiin paperikoneenhoitajaa. Siihen hommaan harvan ulkoa tulevan ammattitaito tuskin riittää, jokainen alalla työskennellyt sen kyllä ymmärtää. UPM myi paperikonelinjan BillerudKorsnäsille vuonna 2012. Siitä lähtien työntekijät saivat totutella aivan uudenlaiseen toimintakulttuuriin. – Yhdessä sopiminen auttoi siinä, mitä täällä saatiin läpi. Koneet kävivät loppuun saakka, vaikka väki alkoi loppuvaiheessa olla vähissä ja piti tehdä ylitöitä. Ei ollut maailmanlopun tunnelmia. – Olen ylpeä porukasta. Kaikki ymmärsi, että tilanteelle ei mahda mitään, sellutehtaaseen integroimattoman koneen raakaaine kävi liian kalliiksi. Olemme täällä kuitenkin tehneet työt kunnolla. Jos perinpohjin miettii, lopputulos ei muutu eikä iso raha tällaisessa tilanteessa välitä siitä, miten työntekijät reagoivat, jarruttavatko tai lakkoilevatko. Omalla kiukuttelulla ei lopulta aiheuta pahaa oloa kuin itselleen. Parempi jatkaa saman tien elämässä eteenpäin ja hakea uusia reittejä, Sillanpää miettii. Turhautuminen onnistuttiin kanavoimaan työntekoon, sillä tekemistä loppuvaiheessa riitti.? P Aiheesta lisää seuraavalla aukeamalla. ”Ruotsissa tunnutaan koko ajan rekrytoivan alalle.” IRTISANOMISET Työpaikkojen kato Paperiteollisuudesta on sanottu irti 10 vuodessa lähes 10 000 henkilöä. Eero Sillanpää Matti Turunen Eija Valkonen Miisa Kaartinen 17-19_irtisanomiset.indd 17 8.3.2017 16.09.17
18 | Paperiliitto 2/2017 K ar h u la , K ot ka St or a En so 28 .7.2 011 , elin tar vik ek art on ki, he nk ilö stö : 75 , ilm oit ett u sy y: tu ota nto Im atr alle Su n ila , K ot ka K er äy sk u itu O y 20 06 , uu sio raa ka -ain eid en jalo stu s, he nk ilö stö : 36 , ilm oit ett u sy y: uu sio m ass an kä ytt ö vä he nty ny t Su m m a St or a En so 30 .1.2 00 8, ka pa sit ee tti: 44 0, sa no m ale hti , m fja kir jap ap eri, he nk ilös tö : 42 0, ilm oit ett u sy y: ka llis tu on tip uu V oik ka a U PM -K ym m en e, 20 .6.2 00 6, ka pa sit ee tti: 410 , lw c (25 0), m fc (15 0), he nk ilö stö : 57 5, ilm oit ett u sy y: hin na t, m ark kin at, ylik ap asi tee tti A n ja la n ko sk i St or a En so 25 .10 .20 07 , ka pa sit ee tti: 120 , kir jap ap eri, m fspa pe ri, he nk ilö stö : 20 0, ilm oit ett u sy y: ka nn att avu us he ikk o, pk 1 K ym i, K u u sa an ko sk i U P M -K ym m en e 06 /2 00 6, ka pa sit ee tti: 15 0, pä älly ste tty m vc , hie no pa pe ri, he nk ilö stö : 37 , pk 7 M yll yk os ki U P M -K ym m en e 3.1 1.2 011 , ka pa sit ee tti: 60 0, scja m vc -p ap erit , he nk ilö stö : 55 6, ilm oit ett u sy y: he ikk o ku sta nnu sk ilp ailu ky ky K as kin en M et sä -B ot n ia 13 .3.2 00 9, ka pa sit ee tti: 45 0, ecf ja tcf leh tija ha vu se llu , he nk ilös tö : 20 5, ilm oitet tu sy y: ky sy nn än he ikk en em in en , hin ta V alk ea ko sk i U P M -K ym m en e 10 .8.2 00 7, ka pa sit ee tti: 118 , ru sk ea sä kk ipa pe ri, kä äre pa pe ri, he nk ilös tö : 2, ilm oit ett u sy y: ku lu tu s ei ole lis ää nty ny t, pk 6 U P M -K ym m en e 6.1 1.2 00 8 ka pa sit ee tti: 24 0, SA P-e rik ois se llu , he nk ilö stö : 16 6, ilm oit ett u sy y: pie nin ja va nh in se llu teh da s Su om ess a B ille ru d K or sn äs 30 .9.2 016 , vo im ap ap eri, he nk ilös tö : 51, ilm oit ett u sy y: ko ne lin jan lop etu s, siir to Ru ots iin K em ijä rv i St or a En so 27 .4.2 00 8, ka pa sit ee tti 25 0, va lka istu ha vu pu us ellu , he nk ilö stö 22 0, ilm oit ett u sy y: pu un riit täv yy s 1. H äm ee n ky rö M et sä B oa rd K yr o 30 .9.2 016 , tap etin po hja pa pe ri, he nk ilö stö : 81, ilm oit ett u sy y: ko ne lin jan su lke m in en 2. Ik aa lin en G eo rg ia P ac ifi c 15 .10 .20 09 , lau tas liin at, pe hm opa pe ri, he nk ilö stö : 31 3. R u ov es i St or a En so 23 .10 .20 12, aa lto pa hv ipa kk auk se t, off se t, he nk ilö stö : 53 , ilm oit ett u sy y: teh taa n su lke m in en 4. Lie la h ti, T am p er e M -re al 1.2 .20 08 , ka pa sit ee tti: 10 0, va lka istu ke m ih ier re, he nk ilö stö : 60 , ilm oit ett u sy y: va nh in ja pie nin ke m ih ier ret eh da s 5. T am p er e, T ak o M -re al 7.2 .20 07 , ka pa sit ee tti: 70 , 3-k err os taiv ek art on ki, he nk ilös tö : 14 0, ilm oit ett u sy y: tu ota nto Jo uts en oo n, kk 2 6. T am p er e B on g Lju n gd ah l 14 .2.2 00 6, kir jek uo ri, he nk ilö stö : 110 , ilm oit ett u sy y: m en ek ki he ikk oa , sä hk öin en vie stin tä 7. T am p er e Lig n oT ec h Fin la n d 30 .11 .20 08 , pu up oh jais et ke m ika alit , he nk ilö stö : 22 , ilm oitet tu sy y: do lla rin arv o, ka llis raa ka -ain e 8. N ok ia G eo rg ia P ac ifi c 2.4 .20 08 , ka pa sit ee tti: 25 , pe hm op ap eri, he nk ilö stö : 27 , pk 8 Lo h ja M on d i 10 /2 00 8, tar rap ap eri, he nk ilös tö : 20 0, ilm oit ett u sy y: yle in en talo ud elli ne n tila nn e M on d i 1.1 0.2 014 , ka pa site ett i: 30 , irro ke ja erik ois pa pe rit, he nk ilö stö : 55 06 /2 015 , he nk ilö stö : 18 0, ilm oit ett u sy y: teh taa n su lke m in en La h ti Elo fin 11/ 20 07 , ka rto nkit ölk it, he nk ilö stö : 80 , ilm oit ett u sy y: tu ota nto Ta ns ka an Sim p ele M -re al 31. 12.2 010 , ka pa sit ee tti: 55 , jou sto pa kk au s-, etik ett ipa pe rit, he nk ilö stö : 75 , ilm oit ett u sy y: tu ota nn on siir to Sa ksa an Im at ra , K au ko p ää St or a En so 10 .3.2 010 , ka pa site ett i: 210 , hie no pa pe ri, he nk ilös tö : 14 0, ilm oit ett u sy y: tu ota nto Ve its ilu oto on , pk 8 Jo u ts en o Jo u tC on O y 19 .12 .20 13 , ka rto ng in jat ko jalo stu s, he nk ilö stö : 20 , ilm oit ett u sy y: ko nk urs si La p p ee n ra n ta U P M -K ym m en e 13 .11 .20 14 , ka pa sit ee tti: 27 0, pä älly ste tty aik aka us leh tip ap eri, he nk ilö stö : 116 , ilm oit ett u sy y: pa pe rili ike to im in to jen ke sk ity s Sa ksa an T er va ko sk i D elf or t G ro u p 31. 12.2 010 , ka pa sit ee tti: 6, sav uk epa pe ri, he nk ilö stö : 56 , ilm oit ett u sy y: vä hä in en ky sy ntä , pk 4 V ar ka u s St or a En so 27 .1.2 00 6, ka pa sit ee tti: 95 , hie no pa pe ri, he nk ilö stö : 91, pk 1 St or a En so / C or en so 19 .12 .20 08 , ka pa sit ee tti: 90 , hy lsy ka rto nk i, he nk ilö stö : 13 6, ilm oit ett u sy y: ka nn att av uu s he ikk o St or a En so 19 .2.2 010 , ke räy sk uit up ak ka uk se t, he nk ilö stö : 15 , ilm oit ett u sy y: tu ota nto Po riin St or a En so 10 .3.2 010 , ka pa sit ee tti: 95 , lu ett elo pa pe ri (m fspa pe ri), he nk ilö stö : 175 , ilm oit ett u sy y: kä ytt i uu sio ku itu a, pk 2 St or a En so 30 .9.2 010 , ka pa sit ee tti: 19 5, sa no m ale hti pa pe ri, ilm oit ett u sy y: ylit arjo nta , hin ta, pk 4 P or i St or a En so / C or en so 30 .9.2 010 , hy lsy tu otan to, he nk ilö stö : 15 M än ttä M et sä T is su e 23 .8.2 010 , ka pa sit ee tti: 7, tiiv ispa pe ri, he nk ilös tö : 117 , ilm oitet tu sy y: tu ota nn on siir to Sa ksa an , pk 5 1. K an ga s, Jy vä sk ylä Sa p p i 12.1 .20 10 . ka pa sit ee tti: 210 , pä ällys tet ty aik ak au sle hti pa pe ri, he nk ilös tö : 15 0, ilm oit ett u sy y: aik ak au sleh tip ap erin ky sy ntä 2. K an ga s, Jy vä sk ylä M -re al 20 .2.2 00 8, ka pa sit ee tti: 10 0, pä ällys tet ty aik ak au sle hti pa pe ri, he nk ilös tö : 72 , ilm oit ett u sy y: uu si sa ne era us oh jelm a, PK 2 3. Jy vä sk ylä P yr oll 31. 8.2 011 , he nk ilö stö : 14 , ilm oit ett u sy y: to im itil an vu ok ran ko ro tu s, 31. 10 .11 po is tilo ista 4. Jy vä sk ylä U P M , R afl at ac , 26 .6.2 00 9, äly tar rat , he nk ilö stö : 25 , ilm oit ett u sy y: tu ota nto Kii na an 5. Jä m sä n ko sk i Sm ea d P ap er is to O y 6.2 .20 08 , ka pa sit ee tti: 13 0, vih ko pa pe ri, he nk ilö stö : 67 , ilm oit ett u sy y: he ikk o tila us ka nta 6. Jä m sä n ko sk i U P M -K ym m en e 27 .11 .20 14 , ka pa sit ee tti: 27 0, SC -p ape ri, he nk ilö stö : 13 ilm oit ett u sy y: pa pe rili ike to im in no t Sa ksa an K aja an i U P M -K ym m en e 17.1 2.2 00 8. he nk ilö stö : 53 5, ka pa sit ee tti: 64 0, SC -p ap eri, sa no m aleh ti, ilm oit ett u sy y: pu un ja en erg ian hin ta, ky sy ntä U P M -K ym m en e 17.1 2.2 00 8, ka pa sit ee tti: 57 0, scja pa in eh iom o, ku um ah ier re, ilm oit ett u sy y: pu un ja en erg ian hin ta, ky sy ntä Ä än ek os ki M -re al 22 .12 .20 12, ka pa sit ee tti: 20 0, pä ällys tet ty hie no pa pe ri, he nk ilö stö : 16 9 ilm oit ett u sy y: tu ota nn on siir to Ru ots iin V eit sil u ot o St or a En so 31. 03 .20 14 , ka pa sitee tti: 19 0, pä älly stet ty aik ak au sle hti pa pe ri, he nk ilö stö : 86 , ilm oit ett u sy y: ky sy nn än rak en tee llin en he ikk en em in en Lo p et et ut te h ta at ja tu ot an to lin ja t 20 06 –2 01 6 P ap er ite h d as 2 41 6 Se llu te h d as 65 1 Ja lo st u ste h d as 90 7 K on eli n ja 2 05 8 Y h te en sä 6 32 H en kil ös tö K aa vi B on g Su om i O y 26 .1.2 015 , kir jeku ore t, he nk ilö stö : 38 , ilm oit ett u sy y: tu ota nn on lop etu s Ka av illa K au ttu a W ip ak A va n s O y 26 .4.2 012 , m uo vik alv o, pa kk au sp ap eri, he nk ilös tö : 53 , ilm oit ett u sy y: teh taa n su lke m in en V ar ka u s H ar tm an n O y 04 .0 1.2 013 , m un ak en no t, he nk ilö stö : 50 , ilm oit ett u sy y: teh taa n su lke m in en 1 1 2 2 3 3 5 5 6 6 7 8 4 4 R au m a U P M -K ym m en e 17.1 .20 13 , SC -p ap eri, he nk ilö stö : 87 , ilm oitet tu sy y: he ikk o kä yttö ast e Lä hd e: Pa pe rili itto . T ie do t on pe ru stu va t liit on sa am iin tie to ih in ja ju lk isii n lä hte isii n eiv ätk ä nä in oll en ole tä yd ell isiä . T ie do t eiv ät sis äll ä m uis ta ku in te hta id en ja ko ne lin jo je n lo pe tu ks ist a jo ht uv ia irt isa no m isia . M uit a irt isa no m isia on no in 28 00 . H ein ola St or a En so Pä ätö s 10 .11 .20 16 , aa lto pa hv i, he nk ilös tö : 47 , ilm oitet tu sy y: teh taa n su lke m in en irti san om ise t_k art ta.i nd d 1 9.3 .20 17 8.4 9.5 8 18-19_irtisanomiskartta.indd 18 9.3.2017 8.52.10
Paperiliitto 2/2017 | 19 K ar h u la , K ot ka St or a En so 28 .7.2 011 , elin tar vik ek art on ki, he nk ilö stö : 75 , ilm oit ett u sy y: tu ota nto Im atr alle Su n ila , K ot ka K er äy sk u itu O y 20 06 , uu sio raa ka -ain eid en jalo stu s, he nk ilö stö : 36 , ilm oit ett u sy y: uu sio m ass an kä ytt ö vä he nty ny t Su m m a St or a En so 30 .1.2 00 8, ka pa sit ee tti: 44 0, sa no m ale hti , m fja kir jap ap eri, he nk ilös tö : 42 0, ilm oit ett u sy y: ka llis tu on tip uu V oik ka a U PM -K ym m en e, 20 .6.2 00 6, ka pa sit ee tti: 410 , lw c (25 0), m fc (15 0), he nk ilö stö : 57 5, ilm oit ett u sy y: hin na t, m ark kin at, ylik ap asi tee tti A n ja la n ko sk i St or a En so 25 .10 .20 07 , ka pa sit ee tti: 120 , kir jap ap eri, m fspa pe ri, he nk ilö stö : 20 0, ilm oit ett u sy y: ka nn att avu us he ikk o, pk 1 K ym i, K u u sa an ko sk i U P M -K ym m en e 06 /2 00 6, ka pa sit ee tti: 15 0, pä älly ste tty m vc , hie no pa pe ri, he nk ilö stö : 37 , pk 7 M yll yk os ki U P M -K ym m en e 3.1 1.2 011 , ka pa sit ee tti: 60 0, scja m vc -p ap erit , he nk ilö stö : 55 6, ilm oit ett u sy y: he ikk o ku sta nnu sk ilp ailu ky ky K as kin en M et sä -B ot n ia 13 .3.2 00 9, ka pa sit ee tti: 45 0, ecf ja tcf leh tija ha vu se llu , he nk ilös tö : 20 5, ilm oitet tu sy y: ky sy nn än he ikk en em in en , hin ta V alk ea ko sk i U P M -K ym m en e 10 .8.2 00 7, ka pa sit ee tti: 118 , ru sk ea sä kk ipa pe ri, kä äre pa pe ri, he nk ilös tö : 2, ilm oit ett u sy y: ku lu tu s ei ole lis ää nty ny t, pk 6 U P M -K ym m en e 6.1 1.2 00 8 ka pa sit ee tti: 24 0, SA P-e rik ois se llu , he nk ilö stö : 16 6, ilm oit ett u sy y: pie nin ja va nh in se llu teh da s Su om ess a B ille ru d K or sn äs 30 .9.2 016 , vo im ap ap eri, he nk ilös tö : 51, ilm oit ett u sy y: ko ne lin jan lop etu s, siir to Ru ots iin K em ijä rv i St or a En so 27 .4.2 00 8, ka pa sit ee tti 25 0, va lka istu ha vu pu us ellu , he nk ilö stö 22 0, ilm oit ett u sy y: pu un riit täv yy s 1. H äm ee n ky rö M et sä B oa rd K yr o 30 .9.2 016 , tap etin po hja pa pe ri, he nk ilö stö : 81, ilm oit ett u sy y: ko ne lin jan su lke m in en 2. Ik aa lin en G eo rg ia P ac ifi c 15 .10 .20 09 , lau tas liin at, pe hm opa pe ri, he nk ilö stö : 31 3. R u ov es i St or a En so 23 .10 .20 12, aa lto pa hv ipa kk auk se t, off se t, he nk ilö stö : 53 , ilm oit ett u sy y: teh taa n su lke m in en 4. Lie la h ti, T am p er e M -re al 1.2 .20 08 , ka pa sit ee tti: 10 0, va lka istu ke m ih ier re, he nk ilö stö : 60 , ilm oit ett u sy y: va nh in ja pie nin ke m ih ier ret eh da s 5. T am p er e, T ak o M -re al 7.2 .20 07 , ka pa sit ee tti: 70 , 3-k err os taiv ek art on ki, he nk ilös tö : 14 0, ilm oit ett u sy y: tu ota nto Jo uts en oo n, kk 2 6. T am p er e B on g Lju n gd ah l 14 .2.2 00 6, kir jek uo ri, he nk ilö stö : 110 , ilm oit ett u sy y: m en ek ki he ikk oa , sä hk öin en vie stin tä 7. T am p er e Lig n oT ec h Fin la n d 30 .11 .20 08 , pu up oh jais et ke m ika alit , he nk ilö stö : 22 , ilm oitet tu sy y: do lla rin arv o, ka llis raa ka -ain e 8. N ok ia G eo rg ia P ac ifi c 2.4 .20 08 , ka pa sit ee tti: 25 , pe hm op ap eri, he nk ilö stö : 27 , pk 8 Lo h ja M on d i 10 /2 00 8, tar rap ap eri, he nk ilös tö : 20 0, ilm oit ett u sy y: yle in en talo ud elli ne n tila nn e M on d i 1.1 0.2 014 , ka pa site ett i: 30 , irro ke ja erik ois pa pe rit, he nk ilö stö : 55 06 /2 015 , he nk ilö stö : 18 0, ilm oit ett u sy y: teh taa n su lke m in en La h ti Elo fin 11/ 20 07 , ka rto nkit ölk it, he nk ilö stö : 80 , ilm oit ett u sy y: tu ota nto Ta ns ka an Sim p ele M -re al 31. 12.2 010 , ka pa sit ee tti: 55 , jou sto pa kk au s-, etik ett ipa pe rit, he nk ilö stö : 75 , ilm oit ett u sy y: tu ota nn on siir to Sa ksa an Im at ra , K au ko p ää St or a En so 10 .3.2 010 , ka pa site ett i: 210 , hie no pa pe ri, he nk ilös tö : 14 0, ilm oit ett u sy y: tu ota nto Ve its ilu oto on , pk 8 Jo u ts en o Jo u tC on O y 19 .12 .20 13 , ka rto ng in jat ko jalo stu s, he nk ilö stö : 20 , ilm oit ett u sy y: ko nk urs si La p p ee n ra n ta U P M -K ym m en e 13 .11 .20 14 , ka pa sit ee tti: 27 0, pä älly ste tty aik aka us leh tip ap eri, he nk ilö stö : 116 , ilm oit ett u sy y: pa pe rili ike to im in to jen ke sk ity s Sa ksa an T er va ko sk i D elf or t G ro u p 31. 12.2 010 , ka pa sit ee tti: 6, sav uk epa pe ri, he nk ilö stö : 56 , ilm oit ett u sy y: vä hä in en ky sy ntä , pk 4 V ar ka u s St or a En so 27 .1.2 00 6, ka pa sit ee tti: 95 , hie no pa pe ri, he nk ilö stö : 91, pk 1 St or a En so / C or en so 19 .12 .20 08 , ka pa sit ee tti: 90 , hy lsy ka rto nk i, he nk ilö stö : 13 6, ilm oit ett u sy y: ka nn att av uu s he ikk o St or a En so 19 .2.2 010 , ke räy sk uit up ak ka uk se t, he nk ilö stö : 15 , ilm oit ett u sy y: tu ota nto Po riin St or a En so 10 .3.2 010 , ka pa sit ee tti: 95 , lu ett elo pa pe ri (m fspa pe ri), he nk ilö stö : 175 , ilm oit ett u sy y: kä ytt i uu sio ku itu a, pk 2 St or a En so 30 .9.2 010 , ka pa sit ee tti: 19 5, sa no m ale hti pa pe ri, ilm oit ett u sy y: ylit arjo nta , hin ta, pk 4 P or i St or a En so / C or en so 30 .9.2 010 , hy lsy tu otan to, he nk ilö stö : 15 M än ttä M et sä T is su e 23 .8.2 010 , ka pa sit ee tti: 7, tiiv ispa pe ri, he nk ilös tö : 117 , ilm oitet tu sy y: tu ota nn on siir to Sa ksa an , pk 5 1. K an ga s, Jy vä sk ylä Sa p p i 12.1 .20 10 . ka pa sit ee tti: 210 , pä ällys tet ty aik ak au sle hti pa pe ri, he nk ilös tö : 15 0, ilm oit ett u sy y: aik ak au sleh tip ap erin ky sy ntä 2. K an ga s, Jy vä sk ylä M -re al 20 .2.2 00 8, ka pa sit ee tti: 10 0, pä ällys tet ty aik ak au sle hti pa pe ri, he nk ilös tö : 72 , ilm oit ett u sy y: uu si sa ne era us oh jelm a, PK 2 3. Jy vä sk ylä P yr oll 31. 8.2 011 , he nk ilö stö : 14 , ilm oit ett u sy y: to im itil an vu ok ran ko ro tu s, 31. 10 .11 po is tilo ista 4. Jy vä sk ylä U P M , R afl at ac , 26 .6.2 00 9, äly tar rat , he nk ilö stö : 25 , ilm oit ett u sy y: tu ota nto Kii na an 5. Jä m sä n ko sk i Sm ea d P ap er is to O y 6.2 .20 08 , ka pa sit ee tti: 13 0, vih ko pa pe ri, he nk ilö stö : 67 , ilm oit ett u sy y: he ikk o tila us ka nta 6. Jä m sä n ko sk i U P M -K ym m en e 27 .11 .20 14 , ka pa sit ee tti: 27 0, SC -p ape ri, he nk ilö stö : 13 ilm oit ett u sy y: pa pe rili ike to im in no t Sa ksa an K aja an i U P M -K ym m en e 17.1 2.2 00 8. he nk ilö stö : 53 5, ka pa sit ee tti: 64 0, SC -p ap eri, sa no m aleh ti, ilm oit ett u sy y: pu un ja en erg ian hin ta, ky sy ntä U P M -K ym m en e 17.1 2.2 00 8, ka pa sit ee tti: 57 0, scja pa in eh iom o, ku um ah ier re, ilm oit ett u sy y: pu un ja en erg ian hin ta, ky sy ntä Ä än ek os ki M -re al 22 .12 .20 12, ka pa sit ee tti: 20 0, pä ällys tet ty hie no pa pe ri, he nk ilö stö : 16 9 ilm oit ett u sy y: tu ota nn on siir to Ru ots iin V eit sil u ot o St or a En so 31. 03 .20 14 , ka pa sitee tti: 19 0, pä älly stet ty aik ak au sle hti pa pe ri, he nk ilö stö : 86 , ilm oit ett u sy y: ky sy nn än rak en tee llin en he ikk en em in en Lo p et et ut te h ta at ja tu ot an to lin ja t 20 06 –2 01 6 P ap er ite h d as 2 41 6 Se llu te h d as 65 1 Ja lo st u ste h d as 90 7 K on eli n ja 2 05 8 Y h te en sä 6 32 H en kil ös tö K aa vi B on g Su om i O y 26 .1.2 015 , kir jeku ore t, he nk ilö stö : 38 , ilm oit ett u sy y: tu ota nn on lop etu s Ka av illa K au ttu a W ip ak A va n s O y 26 .4.2 012 , m uo vik alv o, pa kk au sp ap eri, he nk ilös tö : 53 , ilm oit ett u sy y: teh taa n su lke m in en V ar ka u s H ar tm an n O y 04 .0 1.2 013 , m un ak en no t, he nk ilö stö : 50 , ilm oit ett u sy y: teh taa n su lke m in en 1 1 2 2 3 3 5 5 6 6 7 8 4 4 R au m a U P M -K ym m en e 17.1 .20 13 , SC -p ap eri, he nk ilö stö : 87 , ilm oitet tu sy y: he ikk o kä yttö ast e Lä hd e: Pa pe rili itto . T ie do t on pe ru stu va t liit on sa am iin tie to ih in ja ju lk isii n lä hte isii n eiv ätk ä nä in oll en ole tä yd ell isiä . T ie do t eiv ät sis äll ä m uis ta ku in te hta id en ja ko ne lin jo je n lo pe tu ks ist a jo ht uv ia irt isa no m isia . M uit a irt isa no m isia on no in 28 00 . H ein ola St or a En so Pä ätö s 10 .11 .20 16 , aa lto pa hv i, he nk ilös tö : 47 , ilm oitet tu sy y: teh taa n su lke m in en irti san om ise t_k art ta.i nd d 1 9.3 .20 17 8.4 9.5 8 18-19_irtisanomiskartta.indd 19 9.3.2017 8.52.10