Muailman paras – En vaihtais pois. Noppeesti on tikissä! Raija Rissanen iloitsee työpaikkansa 12-tuntisesta työaikamuodosta. Nro 2/2016 18.3.2016 58. vuosikerta ”Monikaan ei tiedä, että partion voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa.” s. 30 Yt:t toivat vähennyksiä Äänekoskelle s. 4 | Suurliiton valmistelu etenee s. 10 | Saimaannorppa tarvitsee ihmistä s. 18 PAPERI Li it to 01_kansi.indd 1 22.12.2016 15.23.13
Holiday Club -lomaetu jäsenille Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua, haettavissa viikot 23–52/2016. Hakuaika on ajalla 18.3.– 10.4.2016. Arvonta suoritetaan 12.4.2016. HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi 67 m 2 , 2 mh, 6+2, vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,m 2 , 1 mh, 2+2:lle vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 52,5m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vkot 44–46 400 €/vko HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi 40 m 2 , 1 mh 3+2:lle vko 52 400 €/vko vkot 41, 44–47 300 €/vko HOLIDAY CLUB TAMPERE Kimallus 76m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 48–50 350 €/viikonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arki ma–pe (4 vrk) HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 44–51 300 €/vko Lisätietoja kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–16) yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat Paperiliittolehti 230x297_0216.indd 1 19.2.2016 13.41 01_kansi.indd 2 22.12.2016 13.47.38
PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Pääkirjoitus 4-10 Kuorimo 4 CP Kelcolla vähennyksiä. 6 Tervasaaressa alkoi yt:t. 8 Sairauspoissaolot vähenevät, jos käytäntö toimii. 10 Teollisuuden suurliiton valmistelu etenee. 12–17 Reportaasi Savossa tehdään työaikamuotoa, josta tykkäävät kaikki. 18 Söpö ja mystinen saimaannorppa tarvitsee ihmisen apua. 22 Liiton 110-vuotishistoriaa. 24 Rauman Metsä Fibren tehtaalla kokeillaan uutta tuotannon toimintamallia. 28 Japani on ylpeä paperinvalmistuksestaan. 32–38 Hiomo 32 Holiday Clubin lomaviikkoja kannattaa hakea. Nyt! 34 Kemissä valmistaudutaan liiton keilailumestaruuskisoihin. 39–42 Taukotila 39 Ristikko ja sudokut. 40 Yökyöpelit Kaskisissa tekevät töitä, luuloista huolimatta. 12–17 Reportaasi Tätä ei vaihdeta! Kuopion Savon Sellulla ollaan yhtä mieltä siitä, että 12-tuntinen työaikamuoto on tuonut tulleessaan pelkkää hyvää. Raija Rissanen uskoo, että tällä työaikamuodolla jaksaa työelämässä pidempään. SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Matias Honkamaa Johannes Tervo xx ?xx 18 ? 24 ? Juha Törmäkankaan työpaikalla Rauman Metsä Fibrellä tehdas pyörii yhä enemmmän ilman esimiehiä. 18 Esa Uimonen auttaa saimaannorppia. 30 ? Tobias Lindlöf liittyi partioon vasta aikuisena. 40 ? Kaskisten yökyöpelit. Mikko Nikkinen Vesa-Matti Väärä A nt ti Ek ola 2-3_sisis.indd 3 22.12.2016 13.49.04
4 | Paperiliitto 2/2016 KUORIMO Teksti ja kuvat Terho Vuorinen P ilvet paperiteollisuuden taivaalla ovat samaan aikaan valkoisia ja mustia. Jälkimmäisiä lipui Äänekosken ilmatilaan, rakenteilla olevan biotuotetehtaan naapuriin, kun CP Kelco ilmoitti yt-neuvotteluiden päätteeksi vähentävänsä henkilöstöä 40:llä. Paperiliittolaisia heistä on 27. Tunnelmat yhteensä 220 henkeä työllistävällä tehtaalla eivät ole kuitenkaan toivottomat. Pääluottamusmies Timo Pulli pitää mahdollisena, ettei ns. kovia irtisanomisia tarvita lainkaan. – Jos hyvin käy, selvitään eläkeputkilla ja vapaaehtoisilla lähdöillä, Pulli kertoo. Myllerryksestä toiseen CP Kelcolla uskotaan tulevaan, vaikka väki vähenee nyt liki viidenneksellä. Hyvää oli se, että yt-neuvottelut olivat tällä kertaa aidot. P aljon parjattu, kehuttu ja kritisoitu kilpailukykysopimus on pysynyt näkyvästi otsikoissa. Keskusjärjestöt saavuttivat 10 kuukauden vääntämisen jälkeen yhteisen näkemyksen, jota kutsuttiin neuvottelutulokseksi. SAK:n hallitus päätti siirtää neuvottelutuloksen hyväksynnän jäsenliittojen hallituksille. Paperiliiton hallitus hyväksyi pitkän pohdinnan jälkeen, että liitto voi aloittaa neuvottelut mutta itse sopimuksen hyväksyntä jää kevään valtuustolle. Neuvotteluaikaa liitoilla olisi 31. toukokuuta saakka. Eli Paperiliitto ei hyväksynyt sopimusta, vaan päätti ainoastaan aloittaa neuvottelut, ja siirsi hyväksynnän toukokuun loppuun. Paperiliitto esitti muiden teollisuusliittojen tavoin, että maan hallituksen tulee sitoutua antamiinsa lupauksiin pakkolakien ja leikkauslistojen poistamisesta, jotta sopimukseen pääseminen olisi mahdollista. Pääministeri Juha Sipilä kävi 7. maaliskuuta SAK:n hallituksen kokouksessa itse vakuuttamassa, että muun muassa Paperiliiton vaatimat lupaukset pidetään. SAK:n hallitus päätti alakohtaisten sovellutusneuvottelujen aloittamisesta äänin 14-5, yhden äänestäessä tyhjää. SAK:n jäsenistä neuvottelujen taakse asettui siis 60 prosenttia. Elinkeinoelämän keskusliitto EK teki kuitenkin todeksi sen, että sopiminen on vaikea laji. EK päätti, että 60 prosentin kattavuus ei riitä heille. Näin ollen neuvotteluita ei aloiteta myöskään Metsäteollisuuden ja Paperiliiton välillä. 10 kuukautta on neuvoteltu, neuvottelutulos saavutettu, ja nyt kuitenkin olemme taas tilanteessa, että kukaan ei neuvottele mistään. Sopimisen vaikeus jatkuu siis yhä. ? P Sopimisen vaikeus PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Pojat varoitteli sopimus neuvotteluiden miinoista ja ansoista. – Hyvää oli sekin, että nyt käytiin aidot neuvottelut. Viimeksi vuonna 2012 annettiin lappuja suoraan käteen. Tällä kertaa amerikkalaisyhtiö on kuunnellut karboksimetyyliselluloosan (CMC) valmistajia. Työnantajan on määrä antaa irtisanottavien lista maaliskuun loppuun mennessä. – Nyt pöydän ääressä istuu sellaisia ihmisiä, joilla on tahtoa ja voimaa, Pulli kiittää tehtaan uudistunutta johtoa. Paremmat ajat palaavat CP Kelcon heikentyneeseen markkinatilanteeseen vaikuttavat mm. öljyteollisuuden ongelmat. Laborantti Annikki Niininen uskoo silti, että paremmat ajat palaavat – vaikkei olisi itse sitä työpaikalla todistamassa. – Olen valmis lähtemään, jos tarvitaan. Lopullisesti eläkkeelle pitäisi kuitenkin jäädä syksyllä 2016, Niininen kertoo. – Kunhan saisi olla juhannukseen saakka. Silloin tulee täyteen 50 vuotta tehtailla. Kempparilla olen ollut 42 vuotta ja CP KelEK teki todeksi sen, että sopiminen on vaikea laji. 4-5_kuorimo.indd 4 22.12.2016 13.50.04
Paperiliitto 2/2016 | 5 KUORIMO Myllerryksestä toiseen ”Aina on noustu ja noustaan taas. ” colla sen perustamisesta alkaen. Tulin tehtaille 16-vuotiaana suoraan amiksesta, kun kysyttiin. Nyt odotan, että minut käsketään myös pois, Niininen nauraa. Irtisanomiset saavat Tikkakoskella asuvan laboratoriokonkarin surulliseksi. Oppi menneisyydestä luo kuitenkin toivoa. – Tästä tulee vielä hyvä työpaikka. Aina on noustu ja noustaan taas. Mutta jotain on vuoden 1966 jälkeen muuttunutkin. – Ennen oli paljon etuja, joista kykeni neuvottelemaan. Toisaalta nykyiset työnjohtajat ovat hyviä ihmisjohtajia. Enää he eivät kävele puku päällä ja rusetti kaulassa, Niininen muistelee. Organisaatio vihdoin toimivaksi? Ikähaitarin toisessakin päässä ollaan optimistisia. Viitisen vuotta käynninvarmistajana toiminut sähköasentaja Miikka Liimatainen, 26, uskoo, että ainakin oma työpaikka säilyy. – Yhtään käynninvarmistajaa ei voi enää Käynninvarmistaja Miikka Liimatainen on ollut töissä CP Kelcolla vasta muutaman vuoden, mutta nyt edessä on jo toinen organisaatiomuutos. ?Laborantti Annikki Niiniselle tulee juhannuksena täyteen 50 vuotta Äänekosken tehtailla. Työt jatkunevat ainakin sinne saakka. ?Pääluottamusmies Timo Pulli kiittää tehtaan uudistunutta johtoa edellistä paremmista yt-neuvotteluista. ?Irtisanomiset saavat kempparilaiset mietteliäiksi. Kuvassa vasemmalta Tomi Virtanen, Janne Kauppinen, Ilpo Paananen, Timo Pulli sekä Miikka Liimatainen. – Kaikki miettivät, miten muutokset vaikuttavat hommiin. Onhan tämä ollut melkoista myllerrystä. Pitäisi saada se organisaatio vihdoin toimivaksi. – Samalla, kun irtisanotaan, palkataan lisää väkeä. Oma työnjohtajakin on nyt haussa. Kunhan tulisi ammattilainen, joka tietää jotain sähköalasta, Liimatainen toivoo. Parempi, ettei hätiköidä Vapaaehtoisia lähtijöitä on Pullin arvion mukaan noin 5. Liimatainen tietää heistä 2. – Onhan se ymmärrettävää, jos on muita suunnitelmia. Itsekään en usko olevani täällä Annikin tapaan 50 vuotta. En varmaan edes 40:tä. Epävarmuus on pahinta. Vuoden 2012 ytneuvottelut olivat melkoinen kokemus. – 26 irtisanottiin, mutta 22 otettiin takaisin muutaman kuukauden päästä. Siinä mielessä saatiin silloin kuitenkin onnellinen loppu, Pulli muistaa ja linjaa: – Parempi on kaikille, ettei neuvotteluissa hätiköidä. ? P vähentää. Silloin menisi liian tiukille, Liimatainen linjaa. Yt-neuvotteluissa päätettiin myös organisaatiomuutoksesta. Organisaatiota rukattiin edellistenkin yt-neuvotteluiden jälkeen. 4-5_kuorimo.indd 5 22.12.2016 13.50.05
KUORIMO 6 | Paperiliitto 2/2016 Leikkuri kiinni Lamican irtisanoi kaikki Teksti Eeva Eloranta-Jokela M etsä Boardin kartonkitehtaalta Simpeleeltä vähennetään 35 työntekijää ja kaikkiaan 42 henkeä. Tammikuussa alkaneet yt-neuvottelut koskivat koko 314 hengen henkilökuntaa. – Vähennyksestä noin 2?3 on kovia irtisanomisia, kertoo pääluottamusmies Mika Viskari. Vähennyksille on työnantajan mukaan tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Arkkileikkureista yksi suljetaan. – Kahden leikkurin sulkemista pidimme ylimitoitettuna, Viskari kertoo. Tarkoitus lisäksi muuttaa toimintamalleja ja siirtyä kunnossapitomallista käynnissäpitomalliin. Viskarin mielestä käydyssä ytprosessissa tieto kulki huonosti ja vaikutusmahdollisuudet jäivät heikoiksi. Viskaria ihmetytti päätöksessä se, että luvut olivat selvillä, mutta ei se, miten jatkossa toimitaan.? P Teksti Eeva Eloranta-Jokela N estepakkauskartonkia jalostava Lamican on sanonut maaliskuun alussa irti koko henkilökuntansa. Valkeakoskella toimivassa yrityksessä on töissä yli 40 henkeä, joista työntekijöitä on 11. Pääluottamusmies Asko Ketosen mukaan aasialaisomisteisen yrityksen toimintaan on liittynyt hapuilua syksystä lähtien. Yritys on ollut myynnissä, mutta tulevaisuudesta Ketosella ei ole tietoa. – Irtisanomisaikana meillä on työvelvoite eli suurimmalla osalla syyskuun alkuun, Ketonen sanoo. Yhtyneiltä Paperitehtailta 30 vuotta sitten alkunsa saanut ja UPM:llä toiminut tehdas valmistaa nestepakkauksia ja rakentaa myös niiden valmistamiseen tarkoitettuja koneita. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Valkeakosken Sanomat. ? P SILPPUA Biojalostamo ehkä Kemiin Suunnitelma: Kiinalainen yhtiö Kaidi aikoo rakentaa Kemiin miljardin euron biojalostamon. Toteutuessaan tehdas tuottaisi vuodesta 2019 lähtien 200 000 tonnia biodieseliä ja biobensiiniä vuosittain. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala pitää suunnitelmaa Kemin ja koko Suomen kannalta merkittävänä. – Varsinkin näinä aikoina, kun maan hallitus toistelee, että suomalainen työ ei ole kilpailukykyistä, Vanhala sanoo. Rakennusaikana tehdas työllistäisi noin 4 000 ja tuotannossa aikanaan noin 150 henkilöä. Tavoitteena on saada tehdas käyttöön vuoden 2019 loppuun mennessä. UK-hanke siirtyy liittojen käsittelyyn Yhdistyminen: Helsingissä 2. maaliskuuta kokoontuneet 49 liittoa arvioivat uuden palkansaajakeskusjärjestön perustamista työryhmien selvitysten pohjalta. Myös Paperiliitto saa maaliskuussa käsiteltäväkseen selvitystyön tuloksia. Liittojen kokous hyväksyi uuden keskusjärjestön strategian sekä hyväksyi kuluvalle vuodelle tarkennetun talousarvion. Sääntöjen valmistelutyö on aloitettu ja tarkennettu keskusjärjestön perustamisen aikataulu. Hankkeessa mukana olevat ammattiliitot edustavat noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa ja yksinyrittäjää. Järjestön on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa. Paperiliitto haastettu oikeuteen Haaste: Paperiliiton entinen puheenjohtaja Jouko Ahonen on haastanut Paperiliitto r.y:n oikeuteen työsuhteensa perusteetonta päättymistä koskevassa asiassa. Ahonen vaatii entiseltä työnantajaltaan palkkasaatavia ja ateriakorvausta usealta kuukaudelta. Ahonen siirtyi Paperiliitosta Teollisuuden Palkansaajien asiamieheksi vuonna 2011 eläkkeelle jäämiseen saakka. Asian selvittely etenee Paperiliitossa kuten työsuhdetta koskevissa riita-asioissa on tapana. Helsingin käräjäoikeuden arvion mukaan asia tulee oikeuden käsiteltäväksi aikaisintaan vuoden 2017 keväällä. UPM Tervasaaren tehtaalla Valkeakoskella alkoivat yhteistoimintaneuvottelut noin 35 henkilön vähennyksistä. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Miisa Kaartinen S yynä suunniteltuun vähennykseen on se, että tehdasalueella vuokralla toimiva BillerudKorsnäs ilmoitti lokakuussa lopettavansa tuotannon paperikone 7:lla. Vähennystarpeesta 29 kohdistuu työntekijöihin. Pääluottamusmies Tomi Eerola pitää suunniteltua vähennystarvetta ylimitoitettuna siihen nähden, miten vuokralla olleen yhtiön lähtö vaikuttaa tukitoimintoihin. Eerola on pettynyt siihen, ettei työntekijöiden epävirallisia toiveita vaihtoehdoista ole kuunneltu etukäteen. UPM on tehnyt Tervasaaressa hyvää tulosta, mistä työntekijät saivat kiitosta vain muutama viikko ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista. – Jälleen kerran säästöjä haetaan työntekijöiden kustannuksella, Eerola sanoo. Työntekijöiden sietokyky ylittyi, kun työnantaja ilmoitti yt-neuvottelujen alkamisesta. Vastalauseena vähennysneuvotteluille työntekijät järjestivät maanantai-illasta perjantaiaamuun kestäneen ulosmarssin. Ei tullut yllätyksenä UPM on toimittanut BillerudKorsnäsille paperintuotantoa tukevia palveluita. UPM aikoo järjestellä toimintoja uudelleen tarran taustapaperia tuottavalla kahdella paperikoneella – Tavoitteenamme on säilyä kilpailukykyisenä toimijana muuttuvassa toimin”Säästöjä haetaan työntekijöiden kustannuksella.” Tervasaareen vähennysuhka Vähennystarpeen määrä yllätti pääluottamuasmies Tomi Eerolan ja ammattiosaston 45:n puheenjohtaja Harri Honkalan. 6-7_kuorimo.indd 6 22.12.2016 13.51.23
KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela Y hteiskuntasopimusta vatvotaan yhä, nyt kilpailukykysopimuksen nimellä. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saivat sopimuksesta aikaan viimein neuvottelutuloksen. Kilpailukykysopimuksen mukaan muun muassa vuosittaista työaikaa pidennettäisiin keskimäärin 24 tunnilla muuttamatta ansiotasoa. Nykyisten työehtosopimusten voimassaoloa jatkettaisiin vuodella. Paikallista sopimista edistettäisiin pääosin työehtosopimusmääräyksin, mutta työnantaja voisi kuitenkin käyttää paikallisesti sopien selviytymislauseketta turvatakseen toimintansa ja työpaikat silloin, jos työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin. Valmiutta oli Paperiliiton hallitus otti kantaa neuvottelutulokseen, kuten muutkin SAK:laiset ammattiliitot. Keskustelujen ja harkinnan jälkeen hallitus päätti, että Paperiliitto on valmis aloittamaan alakohtaiset sovellutusneuvottelut. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala korosti kokouksessa, että kyseessä on vasta ilmoitus valmiudesta aloittaa alakohtaiset soveltamisneuvottelut kilpailukykysopimuksesta. Lopulliset päätökset kilpailukykysopimukseen lähtemisestä tekisi Paperiliiton valtuusto toukokuun loppuun mennessä. Liiton hallitus edellytti, että ennen alakohtaisten neuvottelujen aloittamista maan hallitus ottaa selkeämmin kantaa työmarkkinakeskusjärjestöjen vaatimukseen peruuttaa kilpailukykysopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin lisäleikkaukset ja veronkorotukset. Tilanne on auki Tilanne mutkistui, kun osa SAK:laisista ammattiliitoista päätti jättäytyä neuvotteluiden ulkopuolelle. SAK:n hallitus päätti kuitenkin, että liittojen sovellusneuvottelut voivat alkaa äänestystuloksella 14-5 ja yksi tyhjä ääni. Vielä samana päivänä Elinkeinoelämän Keskusliitto ilmoitti, että sille ei riitä SAK:sta 60 prosentin kattavuus, vaan kaikkien pitää olla mukana, jotta sovellutus voisi alkaa. Metsäteollisuus ry oli myös samalla linjalla ja näin ollen alakohtaisia neuvotteluita Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välillä ei toistaiseksi aloiteta. – Paperiliitto ei nyt edistä neuvotteluiden aloittamista, vaan odotellaan, kertoi Petri Vanhala 8. maaliskuuta. Ajankohtaista tietoa sopimustilanteesta voi seurata Paperiliiton nettisivuilla osoitteessa www.paperiliitto.fi.? P Paperiliitto 2/2016 | 7 Kilpailukykysopimuksesta Y hteiskuntasopimuksen nimi on muuttunut kilpailukykysopimukseksi. Tavoite maan hallituksella on kuitenkin säilynyt entisellään; lisätä yritysten kilpailukykyä heikentämällä työehtoja. Mitä tämä tarkoittaa toisaalta yritysten työntekijöille ja toisaalta itse yrityksille? Joidenkin laskelmien mukaan uusimmalla paperilla oltaisiin viemässä keskimäärin 500 euroa työntekijää kohti vuodessa. Työaikaa Samassa veneessä tässä kaikki ollaan, melkein kaikki. SUORAA PUHETTA TILASTO tulisi palkatta lisää, joka tietenkin heikentää työn tuottavuutta, jota piti parantaa. Esimerkkiyritykselle tämä yhden työntekijän mukaantulo talkoisiin tarkoittaisi 1 000 000 000 euron liikevoiton kasvamista 1 000 000 500 euroon. Tosin, jos pääjohtajan palkka nousisi samaan aikaan 1 000 000 euroa, niin liikevoitto olisikin enää vain 999 000 500 euroa. Eli samassa veneessä tässä kaikki ollaan, melkein kaikki. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Hierominen jatkuu Alakohtaiset neuvottelut tyssäsivät alkumetreillä. ”Paperiliitto ei nyt edistä neuvotteluiden aloittamista, vaan odotellaan.” taympäristössä, sanoo UPM Tervasaaren tehtaanjohtaja Jari Tamminen tiedotteessa. UPM:n Tervasaaren paperitehdas valmistaa tarran taustapaperia PK 8:lla ja PK 5:llä. Tehdas on maailman suurin tarrantaustapaperin tuottaja. Henkilöstöä on yhteensä noin 340. ? P Tervasaareen vähennysuhka Metsäteollisuus on tärkein Maamme hyvinvoinnin tärkein perusta ja ylläpitäjä on... Taulukossa kunkin alan saamat samaa mieltä -vastaukset. Lähde: Taloustutkimus, kysely 15–79-vuotiaille suomalaisille 20 40 60 80 % 2001 2005 2009 2012 2015 Metsäteollisuus Metalli Elektroniikka Rakennus 6-7_kuorimo.indd 7 22.12.2016 13.51.23
KUORIMO 8 | Paperiliitto 2/2016 Ä äni on nuhainen ja painuksissa. Työsuojeluvaltuutettu Markku Leinosen puhe kulkee, mutta matalalta. Jos Leinosen flunssainen olo pahenisi, hän voisi ilmoittaa esimiehelleen jäävänsä sairauden takia pois töistä korkeintaan kolmeksi päiväksi. – Meillä sairauspoissaolosta oman ilmoituksen käyttö toimii erittäin hyvin. Käytäntö on omaksuttu ja hyväksi todettu, kertoo Leinonen työpaikaltaan Stora Enson Anjalankosken tehtailta Kouvolan Inkeroisista. Työterveyslaitos suosittaa, että käytäntö tehdä sairauspoissaolosta oma ilmoitus kannattaa ottaa käyttöön, jos sellaista ei vielä ole. Käytäntö vähentää turhia lääkärissäkäyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Käynnit terveydenhuollossa vähenivät jopa 20–40 prosenttia ja säästivät resursseja esimerkiksi ennaltaehkäisyyn, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus. Tutkimukseen osallistui kuusi organisaatioita teollisuudesta, palvelualalta ja kunta-alalta. Vähemmän poissaoloja Tutkimuksen mukaan sairauspoissaolojen määrä ei noussut, vaan säilyi oman ilmoituksen käyttöönoton jälkeen keskimäärin ennallaan. Paperiliiton viimevuotisen työsuojelukyselyn perusteella ilmoituskäytäntö jopa alentaa sairauspoissaolojen määrää. Jos työpaikalla on toimiva käytäntö ilmoittaa omasta sairauspoissaolosta, sairauspoissaoloja on vähemmän kuin niillä työpaikoilla, joissa omaa ilmoitusta ei yhtä paljon käytetä. Niissä paperiteollisuuden yrityksissä, joissa oli käytetty usein mahdollisuutta olla omalla ilmoituksella poissa töistä, sairauspoissaoloprosentti oli keskimäärin 4,8 prosenttia. Sen sijaan niissä yrityksissä, joissa tätä mahdollisuutta oli käytetty vain harvoin, oli vastaava prosenttiluku 5,2. Useimmissa yrityksissä omalla ilmoituksella sairauspoissaoloihin ei ole liittynyt mitään ongelmia. Myös Markku Leinosen näppituntuma on, että heillä sairauspoissaolot ovat ilmoitusmenettelyn käyttöönoton jälkeen vähentyneet. Ensipelot väärinkäytöksistä ovat osoittautuneet turhiksi. Käytännön toteutusta varten on luotu yhteisesti pelisäännöt siitä, miten poissaolosta ilmoitetaan ja missä tilanteissa lääkärintodistus kuitenkin tarvitaan. Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella todettiin toimivaksi käytännöksi. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Varoitus oli aiheeton Olennaisempaa on oppia kuin antaa varoitus. Juha Koivisto V älimiesoikeus antoi 24.2. ratkaisun siitä, oliko työntekijälle annettu varoitus pätevä. Kysymys oli UPM Kaukaalla sattuneesta tapaturmasta, jossa väärillä kirjautumistunnuksilla tehdyn työn seurauksena toinen työntekijä loukkaantui tapaturmaisesti. Varoituksen edellytyksenä on oikeuskirjallisuudessa pidetty työntekijän työsuhteesta johtuvien velvoitteiden laiminlyöntiä tai rikkomista, kuten työtai toimintaohjeiden vastaista menettelyä. Toisaalta yrityksen varoituskäytännön on oltava johdonmukainen ja tasapuolinen, jotta kaikkien työntekijöiden toimintaa voidaan arvioida samalla tavalla, olivatpa henkilöt toimihenkilötai työntekijäasemassa. Välimiesoikeuden ratkaisussa kiinnitettiin huomiota siihen, että onnettomuuden tapahtuma-aikaan tehtaalla ei ollut ko. töitä koskevaa työlupajärjestelmää. Näin työntekijä ei ole voinut toimia annettujen toimintaohjeiden vastaisella tavalla. Myöskään tehtaan aikaisemman varoituskäytännön perusteella työntekijän varoittamiselle ei ollut aihetta. Lisäksi asianmukaisen suojavaatetuksen varaaminen loukkaantuneen työntekijän käyttöön olisi estänyt henkilövahingon syntymisen. Syyt selville ja opit esille Mitä tapauksesta voidaan oppia? Monilla aloilla on päätetty välttää työntekijöiden rankaisemista tahattomista työssä sattuneista virheistä, jotta tapaukset eivät jäisi piiloon, vaan niistä voitaisiin oppia organisaation sisällä. Tapaturmia voidaan lisäksi ehkäistä turvallisuutta lisäävin ohjeistuksin sekä työtehtävän edellyttämin suojavarustein. Yritystasolla on luotava riittävän laadukkaat tavat tutkia tapahtuneiden onnettomuuksien niin sanotut juurisyyt. Tapaturmien tarkkaa tutkimista puoltavat työntekijöiden oikeusturvasyyt, sillä varoitukset vaikuttavat työntekijän työsuhdeturvaan. Kaikille työpaikalla toimiville, niin työntekijöille kuin työnjohtovaltaa käyttäville, pelisääntöjen on oltava johdonmukaiset ja tasapuoliset. Tällöin jokainen työpaikalla työtä tekevä henkilö sitoutuu samalla tavalla työpaikan pelisääntöihin ja varmistaa omalta osaltaan turvallisen työn tekemisen.? P Peli sääntöjen on oltava tasa puoliset. Säästyy aikaa ja rahaa 8-9_kuorimo copy.indd 8 22.12.2016 13.52.47
KUORIMO Paperiliitto 2/2016 | 9 – Työntekijät ovat vastuuntuntoisia, Leinonen perustelee. Tarkennukset selventävät Kouvolassa sijaitsevan UPM:n Kymin tehtaan työsuojeluvaltuutettu Paavo Pesonen kertoo, että oman ilmoituksen käyttö sairauspoissaoloissa on heilläkin toiminut hyvin. Pois voi olla omalla ilmoituksella yhdestä kolmeen päivää. – Käytäntöä on tarkennettu niin, että omaa ilmoitusta voi käyttää, jos sairastuu vatsatautiin, flunssaan tai migreenityyppiseen päänsärkyyn. ”Käytäntö on omak suttu ja hyväksi havaittu.” Markku Leinonen on järjestelyyn tyytyväinen. Tarkennuksiin kuuluu lisäksi, että esimies voi määrätä työntekijän käymään lääkärissä, jos on syytä epäillä vilppiä. Pesosen tiedossa ei ole, että tätä mahdollisuutta olisi käytetty. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan oma ilmoitus sairauspoissaolosta rakentaa luottamusta ja helpottaa esimiestyötä. Alaisten ja esimiesten on vaivattomampaa ottaa puheeksi muitakin työkykyasioista, totesivat monet tutkimukseen haastatellut esimiehet. Rajoitukset selventävät Tutkimuksen työpaikoilla omailmoitus koski 1–3 päivän sairauspoissaoloja ja osassa omailmoituksen käyttö oli rajoitettu tiettyihin sairauksiin kuten flunssaan ja vatsatautiin. Työntekijät ovat voineet jäädä sairauslomalle ilman lääkärintodistusta Suomessa 1980-luvulta lähtien ilmoittamalla esimiehelle, aluksi julkisilla työpaikoilla ja myöhemmin myös yksityisissä yrityksissä. Paperiliitto on teollisuusaloilta menettelyn edelläkävijöitä. Paperiteollisuuden työehtosopimukseen oman ilmoituksen käyttö sairauspoissaoloihin tuli vuonna 2008. ? P Lähde: Sanna Pesonen, Jaana I. Halonen, Juha Liira: Omailmoitus – tutkimus sairauspoissaolojen omailmoituksen käyttöönotosta ja vaikutuksista. Työterveyslaitos 2016. M inisteri Lindström kertoi Ylen Ykkösaamussa, että hallituksen työllisyystavoitteen karkaaminen on tärkein syy lisätä paikallista sopimista työpaikoilla. Yksi keskeinen elementti tätä sopimista olisi työehtosopimuksen minimin alittavista palkoista sopiminen. Jotta ei syntyisi mielikuvaa siitä, että vain töissä olevia tavallisia palkansaajia oltaisiin kurittamassa, suunnittelee hallitus muutoksia myös ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Työnhakuvelvoitteen laiminlyönnistä annettujen karenssien määrän kasvattamisen ohella hallitus pyrkii myös lyhentämään työttömän ammattisuojaa. Tämän lisäksi ministeri Lindström haluaa selvittää, lisäisikö työhaluja uudistus, jossa työttömän pitäisi ottaa vastaan myös työ, josta maksettava palkka olisi ansaittua työttömyyskorvausta pienempi. Iltapäivälehdet uutisoivat helmikuun lopussa kahdesta uutterasta nuoresta, jotka myivät sähkösopimuksia paikallisessa kauppakeskuksessa. Vajaasta 20 työvuorosta jäi nuorille käteen vajaat kaksikymmentä euroa. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä ongelma, jollei sitä sellaisena haluta nähdä. ”Työstä on kuitenkin aina enemmän hyötyä, koska se näyttää ansioluettelossa paremmalta”, lohdutti ministeri Lindström Ylen Ykkösaamussa ansiosidonnaisensa puolesta pelkääviä sähkösopimuksia kauppaavia entisiä työttömiä. Näinhän se on. Työtön tarvitsee ennen kaikkea keppiä, sillä muuten ei työtöntä töihin saada. Ja töitä meillä riittää. Puhelinmyyjiä ja feissareita tarvitaan aina, palkkaa ei niinkään. Ministeri Lindströminkin mukaan työelämä on muuttunut siten, että ihmisillä on useita ammatteja työuransa aikana. Sen ministeri jätti kuitenkin häveliäästi kertomatta, että työelämä on muuttunut myös siten, että vain osasta töitä maksetaan oikeasti. Ja työttömyydestä ei tulevaisuudessa enää mitään. Sillä köyhyys jalostaa ihmistä ja keppi koiraa.? P Terveiset Voikkaalta työttömille PITUUSLEIKKURI Sillä köyhyys jalostaa ihmistä ja keppi koiraa. Johannes Wiehn Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Säästyy aikaa ja rahaa H an na Sa ka ra 8-9_kuorimo copy.indd 9 22.12.2016 13.52.47
KUORIMO ?? | Paperiliitto ?/???? Teksti Eeva Eloranta-Jokela T eollisuuden suurliittojen yhdistyminen otti aimo harppauksen, kun Paperiliiton hallitus hyväksyi yhdistämistä koskevan aiesopimuksen. Myönteisen päätöksen asiasta tekivät myös Metallityöväen Liiton, Puuliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton hallitukset. Aiesopimuksen mukaan liittojen on määrä yhdistyä vuoden 2017 loppusyksyllä. – Teollisuuden työntekijät tarvitsevat vahvan puolestapuhujan ja edunvalvojan. Mahdollisesti syntyvä liitto tulee olemaan tätä kaikkea, perustelee Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Yhdistymällä liitot tavoittelevat jäsenilleen entistä tehokkaampaa edunvalvontaa, sekä vahvempaa painoarvoa sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Vanhala muistuttaa, että vastaavia liittojen yhdistymisiä on jo tehty julkisella ja palvelupuolella. – Nyt on teollisuuden vuoro yhdistää voimansa, Vanhala painottaa. Jos teollisuuden uusi työntekijäliitto syntyy, se olisi noin 270 000 jäsenellään Suomen suurin ammattiliitto. Neljän teollisuusliiton yhdistymisen aiesopimus syntyi helmikuussa. Suurliitto etenee Jalaksella on sadan vuoden kokemus markkinoiden kehittyneimpien turvajalkineiden valmistamisesta. Jalkineemme laadun tunnusmerkki on nyt musta. Juoksujalkineen iskunvaimennus. Kiipeilykengän pito. Aktiivisesti käyttömukavuutta parantavat tekniset ominaisuudet. Vuosien hienosäädön tuloksena voimme todeta, että musta turvajalkineemme on nyt täydellinen. www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja. info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas ® 9518 SUOJALUOKKA s1P sRC HRO Jalas ® 9568 SUOJALUOKKA s3 sRC HRO tHe next steP, always Liittoyhteistyön aikataulua Paperiliiton hallitus hyväksyi aiesopimuksen Käsittely Paperiliiton hallinnossa. Paperiliiton liittokokous 2017 päättää uuteen liittoon yhdistymisen. Paperiliiton esitykset uuden liiton hallinnon jäseniksi. Uudet liittoja osastosäännöt, äänestysja vaalijärjestys. 31.10. mennessä ammattiosastot hakevat ja hyväksytään uuden liiton jäseniksi. 31.12. mennessä ammattiosastot hyväksyvät uuden liiton mallisäännöt. Paperiliiton jäsenkysely Selvitystyö liittojen ja kassojen välisissä työryhmissä – 11 työryhmää Koulutus, tiedotus, kenttäkierrokset ? Suunnitelman mukaan myös jatkossa 26.5. Paperiliiton valtuusto käsittelee liittoyhteistyötä ja aiesopimusta 22.–25.5. Metallin liittokokous päättää ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumisen 23.11. Paperiliiton valtuusto käsittelee selvitystyön väliraporttia Tammi Tammi 2016 2017 Helmi Helmi Maalis Maalis Huhti Huhti Touko Touko Kesä Kesä Heinä Heinä Elo Elo Syys Syys Loka Loka Marras Marras Joulu Joulu Myös työttömyyskassat yhdistyvät Aiesopimukseen sisältyvät liittojen yhdistämisen periaatteet, menettelytavat ja aikataulu. Sopimuksen mukaan uuden liiton ensimmäinen liittokokous olisi marras-joulukuussa 2017. Uusi yhteinen työttömyyskassa aloittaisi vuoden 2018 alussa. Seuraavassa vaiheessa maaliskuussa käynnistyy liittojen yhteinen selvitystyö noin 10 valmisteluryhmässä, joilla on aikaa tehtävissään vuoden loppuun saakka. Tätä selvitystyötä varten Paperiliitto järjestää työssäkäyville jäsenilleen kyselyn. Jos työ etenee suotuisasti, liittojen hallinnot tekevät varsinaiset yhdistymispäätökset vuoden 2017 keväällä. P 31.1. mennessä raportti ja projektihallituksen esitys uuden liiton perustamisesta. Metallin ylimääräinen liittokokous 2016 valitulla edustajilla, muut liitot mukana. Uuden liiton nimi ja säännöt, äänestysja vaalijärjestys, uuden liiton liittokokouksen koollekutsuminen. Liittojen yhdistämisasiakirja. Uuden liiton säännöt voimassa, ammattiosastojen mallisäännöt ja äänestysja vaalijärjestys hyväksytty, liittokokouskutsu uuden liiton sääntöjen perusteella. Uuden liiton liittokokous. Liittokokousedustajat kaikista 4 liitosta uuden liiton sääntöjen perusteella. Projektihallituksen esitys. Uuden liiton sääntöjen perusteella valittu valtuusto ja hallitus. 10-11_kuorimo.indd 10 22.12.2016 13.54.11
Jalaksella on sadan vuoden kokemus markkinoiden kehittyneimpien turvajalkineiden valmistamisesta. Jalkineemme laadun tunnusmerkki on nyt musta. Juoksujalkineen iskunvaimennus. Kiipeilykengän pito. Aktiivisesti käyttömukavuutta parantavat tekniset ominaisuudet. Vuosien hienosäädön tuloksena voimme todeta, että musta turvajalkineemme on nyt täydellinen. www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja. info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas ® 9518 SUOJALUOKKA s1P sRC HRO Jalas ® 9568 SUOJALUOKKA s3 sRC HRO tHe next steP, always P, always P, always P 10-11_kuorimo.indd 11 22.12.2016 13.54.13
12 | Paperiliitto 2/2016 12-TUNTINEN Muailman parasta! Savon Sellun kartonkitehtaalla Kuopiossa yksi asia on varma: kahtatoista ei vaihdeta. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Matias Honkamaa K uorimo on ollut neljä tuntia pysähdyksissä. Kartongilla kiinniajomomentti on laukaissut terät. Molemmille jauhimille on tiukennettu rajoja. On talvinen perjantai Kuopion Sorsasalossa. Täällä sijaitsee ? utingeli aallotuskartonkia valmistava Power? ute eli Savon Sellu. On meneillään 12-tuntisen työvuoron toinen puolisko. Massaosaston valvomossa Jarmo Hyttinen kiteyttää heti alkuun nykyisen neljä vuotta käytössä olleen työvuorojärjestelmän hyvät puolet: 12-17_pääjuttu.indd 12 22.12.2016 13.55.36
Paperiliitto 2/2016 | 13 12-TUNTINEN Massaosastolla työskentelevä Jarmo Hyttinen arvostaa nykyistä työaikamuotoaan, eikä palaisi entiseen. 12-17_pääjuttu.indd 13 22.12.2016 13.55.37
14 | Paperiliitto 2/2016 12-TUNTINEN – Tämähän on muailman parasta! Hyttinen tietää 37 työvuoden kokemuksella, mistä puhuu. Takana on tuhansia kahdeksantuntisia päiviä pitkässä vuorokierrossa ja neljän yövuoron putkia. Pelkkä ajatus nostaa nykyisen työaikamuodon arvoa, vaikka siinä työvuoro kestää kellon ympäri. – Tuntuisi kauheelta, jos palaisi entiseen, Hyttinen sanoo. 12-tuntinen työvuorojärjestelmä on ollut edellispäivänä uutisissa, sillä Työterveyslaitos julkaisi aiheesta tutkimuksen. Tutkimuksen mukaan 12 tunnin nopeasti kiertävässä vuorojärjestelmässä työskentelevät olivat selvästi useammin tyytyväisempiä vuorojärjestelmään kuin 8 tunnin vuorojärjestelmää tekevät, oli kierto sitten lyhyt tai pitkä. Enää ei tarvitse murahdella Hyttinen arvostaa vapaa-aikaa, jota nykyisessä työaikamuodossa tuntuu olevan enemmän kuin ennen, vaikka töissä kuluukin ihan sama tuntimäärä. Vuodessa lähtöjä on kuitenkin 60 vähemmän kuin kahdeksan tunnin pitkässä kierrossa. Se tarkoittaa, että joka vuosi jää ajamatta 1200 kilometriä työmatkaa Kuopion keskustasta kymmenen kilometrin päähän Sorsasaloon. Säästynyttä aikaa Hyttinen käyttää kunnostaen entistä mummolaansa, mummonmökkiä. – Kotonakin olen vähän mukavampi mies, hymyilee Hyttinen. Aikoinaan lapset tiesivät yhdestä asiasta, että meneillään on yövuoro – kun isä murahtelee. Aikaa on kulunut, lapset kasvaneet aikuisiksi ja lastenlapsiakin on neljä. Kun Hyttisen työpari Henri Pitkonen aloitti työt kartonkitehtaalla yhdeksän vuotta sitten, hän asui ensin Varkaudessa opiskelupaikkakunnalla. Nyt, kun työmatka on lyhyempi, pitkät, kellon ympäri kestävät työpäivät eivät haittaa. – Tehtiinhän sitä aiemminkin pitkää päivää, jos jäätiin ylitöihin, jopa 16-tuntisia vuoroja, Henri Pitkonen vertaa. 12 tunnin vuoroissa tuuraajien on tultava töihin vapailta. Halukkaita tulijoita on riittänyt paitsi ylityökorvauksen takia myös siksi, että töihin jaksaa tulla, koska työvuoroista palautuu nopeasti. Pääluottamusmies Eero Ahosen mukaan ylitöitä tehdään kuitenkin nykyisessä vuorojärjestelmässä aiempaa vähemmän. Univelan kuittaa nopeammin Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan 12 tunnin vuoroissa työskentelevät ilmoittivat selvästi vähemmän työvuorojärjestelmästä johtuvia terveyteen, työhyvinvointiin ja työn sujumiseen liittyviä haittoja. Lisäksi he nukkuivat keskimäärin ja aamuvuorojen yhteydessä pitempään kuin 8 tunnin vuorojärjestelmää tekevät. Kartonkikoneen valvomossa Harri Ukkonen mittaa kahvia keittimeen. Petri Kera?Markku Savolainen on tänään pituusleikkurilla apumies, seuraavassa vuorossa ajomies. ? Vaikka yövuoron jälkeen väsyttää, kyllä sen työmatkankin vielä jaksaa, kun tietää, ettei yövuoroja ole enemmän kuin kaksi, sanoo Henri Pitkonen. 12-17_pääjuttu.indd 14 22.12.2016 13.55.38
Paperiliitto 2/2016 | 15 12-TUNTINEN Jossakin voi kuulemma emäntä haukkua jopa enemmän kuin koira. Paksuille puheille nauretaan silti hyväntahtoisesti. Nukkumisesta tulee Ukkoselle mieleen, mikä 25 vuotta sitten tehtaalle tullessa tuntui oudolta. – Vanhemmat työntekijät kertoivat, että eivät osaa enää oikein nukkua. Itse sitä silloin naureskeli, mutta tottahan se oli. Sen huomasi itse vasta myöhemmin, Ukkonen miettii. Nykyisen työvuorojärjestelmän on sanottu palauttaneen hymyn työntekijöiden huulille. Sitä, miten työpäivä koetaan, mitataan edelleen. Työaikaseurannan luona voi töistä poistuessa painaa sopivaa hymynaamaa ja näin helpolla tavalla kertoa, millainen oma työpäivä oli. Viime yhteenvedon perusteella 84 prosenttia palautteista oli positiivisia. Vastaajia oli 1372. Petri Keravuolla on yksi henkilökohtainen selvä syy siihen, miksi hymy irtoaa aiempaa helpommin. – Migreeni on jäänyt pois, hän sanoo. Aiemmin migreeni laukesi väsymyksestä, kun yövuoroja oli useita peräkkäin. Ensimmäisinä kokeiluun Sopimus mahdollisuudesta 12-tuntisen järjestelmän käyttöön keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehtiin Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välillä marraskuussa 2011. Kokeilu alkoi Kuopiossa seuraavan vuoden helmikuussa ensimmäisten joukossa. – Tuntui se liiton päässäkin alkuun olevan epävarmaa, että mihinkä tämä 12-tuntinen johtaa, luonnehtii pääluottamusmies Eero Ahonen. Mahdollisuus sopia 12 tunnin työvuorojärjestelmästä paikallisesti oli nimenomaan työntekijöiltä lähtenyt avaus. Savossa oltiin järjestelmästä innoissaan alusta lähtien. Siirtymää uuteen työvuorojärjestelmään valmisteltiin Savon Sellussa huolella ja aluksi pidettiin tiuhaan seurantapalavereita. Erivuo istuu seinän vieressä ja kuittailee, minkälaista kahvia tällä kertaa mahtaa tulla. Tässäkin valvomossa on luettu uutiset tutkimuksesta, jossa 12-tuntista verrattiin 8 tunnin lyhyeen ja pitkään kiertoon. – 8 tunnin lyhyt kierto ei sovi kenellekään. Siinähän olet aina lähdössä tai tulossa, töihin tai töistä, tuhahtaa Keravuo. – Tästä meidän nykyisestä työaikamuodosta tuskin vapaaehtoisesti vaihtaisin pois. – Virreystaso on erilainen. Tässähän on hyvää kaikki, vahvistaa Ukkonen. Ukkosen mielestä yksi hyvistä puolista on se, ettei tule univelkaa. – Ennen vei yövuorojen jälkeen pari päivää palautua. Nyt yövuoron jälkeen osaa nukkua. Tai miten se nyt onnistuu, kun meitä on kotona kuusi henkeä ja kaksi koiraa, Ukkonen naurahtaa. Keravuolle riittää nykyisessä vuorojärjestelmässä entistä useammin aikaa ajaa Lieksaan mökille. Kun yövuorosta ei tarvita pitkää palautumista pääsee puusavottakin nopeammin vauhtiin. Tuntuu kropassa muutenkin Tutkimuksen mukaan 12-tuntista tekevillä oli parempi vireystila työvuorojen aikana, vähemmän univaikeuksia ja vähemmän vuorotyöunihäiriön oireita. He kokivat palautuvansa edellisestä työvuorosta selvästi paremmin kuin kahta eri 8 tunnin vuorojärjestelmää tekevät. Savon Sellun miehet alkavat vertailla, saiko ennenkään kotona ottaa rauhassa päiväunia, vaikka tarvetta oli enemmän kuin nyt. Entä onko sekään sitten hyvä, että mies on useampana päivänä kotona haukuttavana? ? Pääluottamusmies Eero Ahonen, henkilöstöpäällikkö Veijo Happonen ja ammattiosaston puheenjohtaja Minna Pehkonen ovat yhtä mieltä siitä, että 12-tuntisella vuorojärjestelmällä on ollut hyvä vaikutus työpaikan ilmapiiriin. ” Kotonakin olen vähän mukavampi mies.” 12-17_pääjuttu.indd 15 22.12.2016 13.55.39
16 | Paperiliitto 2/2016 12-TUNTINEN tyisesti seurattiin, mitä tapahtuu yövuoron lopulla. Kun kokeilun jatkosta äänestettiin, 95 prosenttia työntekijöistä oli jatkamisen kannalla. – Kokeilu puhui puolestaan ja muutosta vastustaneetkin muuttivat kokeilun aikana käsitystään täysin toiseen suuntaan, arvioi ammattiosaston tuore puheenjohtaja Minna Pehkonen. Järjestelmä on Paperiliiton tietojen mukaan käytössä noin kymmenellä liiton jäsenten työpaikalla. Kahdella työpaikalla työnantaja on ilmoittanut palaamisesta takaisin 8-tuntiseen järjestelmään, vaikka työntekijöiden selvä enemmistö on 12-tuntisen kannalla. Myös uusia työpaikkoja on siirtymässä 12-tuntisiin. Paljon hyvää kehitystä Työterveyslaitos seurasi tutkimuksessa mukana olleiden työpaikkojen sairauspoissaolojen määrää vuoden ajan. Ne eivät lisääntyneet, vaan pysyivät aiempien vuosien tasolla. Savon Sellussa muutos on sen sijaan näkynyt: sairauspoissaolot ovat viime vuotta lukuun ottamatta pienentyneet joka vuosi. Tehtaalla sattuneissa työtapaturmissa muutos on ollut radikaali: kokeilun alkaessa tapaturmataajuus oli noin 30–35 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Vuonna 2015 luku oli 8 ja vuonna 2014 kaikkien aikojen alhaisin eli 3. Viime vuoden luvussa näkyvät viime talven aikana sattuneet tavallista useammat liukastumiset piha-alueella. Työtapaturmien vähenemisen syyt ovat myös muualla kuin työaikamuodossa. – Työturvallisuuden eteen on tehty paljon, Savon Sellun henkilöstöpäällikkö Veijo Happonen sanoo. Työntekijöitä Savon Sellussa on 137, kaikkineen henkilöstöä on 188. Huolellinen valmistelu Vaikka Työterveyslaitos kaipaa sairauspoissaolojen ja työtapaturmien osalta pitemmän ajanjakson lisätutkimusta, se on valmis suosittelemaan 12 tunnin lyhyttä kiertoa teollisuuteen erityisesti 8 tunnin pitkän kierron sijasta ja jossain määrin myös 8 tunnin lyhyen kierron sijasta. Pitkissä työvuoroissa tärkeäksi seikaksi nousi työnkierron ja sen toteuttamiseen tarvittavan moniosaamisen tukeminen. Näitä tutkimuksen vastaajat pitivät tärkeinä vireyden, jaksamisen ja terveyden kannalta. Työntekijöiden mielestä työnkierto myös helpotti poissaolojen paikkaamista. Työnantajien haastatteluissa tuli esiin toisaalta tiedonkulun paraneminen työvuoron aikana ja toisaalta tiedonkulun tehostamisen tarve pitkien vapaiden ajalle. Myös henkilöstöpäällikkö Veijo Happonen on huomannut työaikamuodon edut töiden sujuvuuteen tai tiedonkulkuun. – Iltapäivällä ei ole vuoronvaihtoa ja sen aiheuttamaa katkospaikkaa. Esimerkiksi päivän kestävän huoltoseisokin aikana sama vuoro sekä pysäyttää että käynnistää koneen, Happonen perustelee. Muistio pitää ajan tasalla Tiedonkulkua on tehtaalla parannettu sähköisen muistion avulla. Muistioon eri osastot merkitsevät poikkeavat tilanteet ja niiden ratkaisut. Muistiosta näkee, milloin jauhimet on säädetty tai tehty muita oman osaston työhön vaikuttavia toimia. – Muistiosysteemi on tosi hyvä ja sitä yritetään täyttää, myös kiireessä, leikkurinhoitaja Raija Rissanen vakuuttaa. Rissasen työparin Markku Savolaisen mielestä tieto kulkee varmemmin kuin ennen: ? xxx ? Valvomossa Harri Ukkonen, Pekka Lappalainen ja Petri Keränen ? Raija Rissanen valmistelee rullausta ja Markku Savolainen seuraa arvoja. ” Ei tarvi rytmiä käännyttää. Noppeesti on tikissä.” 12-17_pääjuttu.indd 16 22.12.2016 13.55.39
Paperiliitto 2/2016 | 17 12-TUNTINEN – Jos ennen sanoi vuoromestarille jostain asiasta, se saattoi jäädä siihen. Nyt kirjauksiin voi palata. Muistioon merkitään myös, miten jokin asia on korjattu. Myöhemmin voi tarkistaa, miten sama asia viimeksi hoidettiin. Vaihtelu virkistää Aamupäivän katkokset ovat takana ja pituusleikkurilla on rauhallisempaa vilkkaan aamupäivän jälkeen. – Ei ole enää missään vaiheessa katkeillut. Jos hyvin menee, ei muuta kuin putkia vaihdetaan ja päätä viedään, normihommaa, kuvailee Rissanen. Tänään on Rissasen vuoro ajaa, Savolainen on apumiehenä. Seuraavana päivänä yövuorossa tehtävät ovat toisin päin. Neljän päivän työrupeama päättyy toiseen perättäiseen yövuoroon maanantaina kello 7. Aamuvuoro ei ole koskaan ollut Rissaselle mieleen. – Horteessa ollaan puoleen päivään, nauraa Raija, jolle yövuoro sopii luonnostaan paremmin. Silti unettavinta on aamukolmen ja -viiden välillä. – Paitsi, jos koko ajan juostaan. Työparin kanssa työnjako käy sujuvasti. Tarvittaessa Rissanen siirtyy tuuraamaan kartonkikoneelle, ja käynninvarmistaja tulee apumieheksi Savolaiselle. Siihen Rissanen toivoisi parannusta, että koneelle pääsisi riittävän usein. Näin osaaminen pysyisi ajan tasalla. – Sellainen, joka on tehnyt koneella töitä 30 vuotta, osaa ne selkäytimestä. Itsellä ei joka nappi pysy muistissa, jos niitä ei jatkuvasti käytä, Rissanen arvioi. Pois ei vaihdettaisi Markku Savolaiselle vähemmät lähdöt töihin tarkoittavat enemmän aikaa Rautalammilla sijaitsevalla mökillä. – Työsiirtolassa, väittää Savolainen. Se kuulemma tarkoittaa, että kotioloissakin on työnjohto eli emäntä valppaana. Savolainen on tehnyt 33 vuotta vuorotyötä. Vaikka työvuoro on pitkä ja vapaat auttavat palautumaan, ei jaksaminen yllä mahdottomaan: käsiparit eivät osastolla kaikissa tilanteissa tunnu riittävän, kuten poikkeusaamu osoitti. 12 tunnin työvuoroja Raija Rissanen pitää aivan loistavana systeeminä. Vireyttä vapailla tarvitaan, sillä mummi on tärkeää seuraa lapsenlapsille. Kahdeksasta lapsenlapsesta nuorin on yksivuotias ja vanhimmat kahdeksanvuotiaat kaksoset. Kahdeksantuntinen olisi nykyiseen verrattuna pelkkää pakkopullaa. – En vaihtais pois. Palautuminen yövuoroista on paljon noppeempaa, ei tarvi rytmiä käännyttää. Noppeesti on tikissä! sanoo Rissanen. ? P ? Pekka Lappalaisen nykyinen työaikamuoto palauttaa rytmin nopeammin myös yövuorojen jälkeen. 12-17_pääjuttu.indd 17 22.12.2016 13.55.40
18 | Paperiliitto 2/2016 HARRASTUS Mystisen otuksen puolesta Luonnossa viihtyvä Esa Uimonen kolaa apupesiä ja auttaa tutkijoita, jotta uhanlainen saimaannorppa ei kuolisi sukupuuttoon. Vähälumisina talvina norpat tarvitsevat apua pesäpaikkojen tekemisessä, mukana auttamassa oleva Esa Uimonen kertoo. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen 18-21_norppa.indd 18 22.12.2016 13.57.20
20 | Paperiliitto 2/2016 HARRASTUS O len aina ollut ulkoilmaihminen. Saimaa on luonteva ympäristö liikkua, sillä se on tuossa ihan vieressä. Kasvoin Joutsenon Pulpilla ja nyt asun vähän syvemmällä Joutsenossa, mutta saman järven rannalla edelleen. Nuorempana pyörin isäukon ja hänen lankomiehensä kanssa paljon Saimaalla kalassa ja mökillä. Nykyisin teen silloin tällöin hiihtovaelluksia Saimaalla taisteluparini, isoveljeni Mikon kanssa. Mukaan lähtee usein myös yksi samanhenkinen työkaveri. Järvellä saa olla rauhassa ja hiljaisuudessa, kaukana valosaasteesta. Ei sen tarvitse olla Saimaakaan, mikä tahansa luonto käy. Luonnossa pää nollautuu. Ei tarvitse miettiä eikä murehtia mitään. Vuoriakin kävimme aikanaan kipuamassa Kebnekaisella, Mont Blancilla sekä Kirgisiassa Pik Leninillä. Se oli sellaista itsensä haastamista. Itsensä voittamisesta en halua puhua, sillä kyse ei ole mistään extremestä. Kun järjen kanssa liikkuu, pääsee aika pitkälle. Nöyränä on oltava, ihminen on niin pieni suuren luonnon keskellä. Norppamiehen matkassa Norppaharrastus lähti aikanaan siitä, kun veljeni etsi minulle 30-vuotissynttärilahjaksi kirjaa. Hän halusi ostaa minulle Juha Taskisen kirjan Unelma Saimaasta, mutta painokset olivat loppu. Niinpä Mikko soitti suoraan kirjan tekijälle. Sain kirjani, ja samalla tutustuimme myös Juha Taskiseen – elokuvaohjaajaan, valokuvaajaan ja kirjailijaan, joka on töissään keskittynyt erityisesti saimaannorppaan ja Saimaan järviluontoon. Kohta olimme jo samassa porukassa hiihtelemässä Saimaalla, Joensuusta Imatralle. Meidän piti jatkaa Joutsenoon asti, mutta oli niin leuto talvi, että jäät sulivat alta. Juha teki reissusta dokumentin. Jatkumo Taskisen Juhasta norppaan oli luonteva. Jokin siinä norpassa kiehtoi – ovathan ne hurjan söpöjä ja mystisiä. Muistelen tehneeni jo alakoulussa esitelmän norpasta. Uistellessa norppia näkee satunnaisesti. Se on utelias otus ja tulee usein kurkkaamaan, että mitä täällä tapahtuu. Pesiä tekemässä ja laskemassa Nyt teen satunnaisesti vapaaehtoistöitä ItäSuomen yliopiston biologian laitokselle. Autan kentällä kaikessa mahdollisessa, kun he tekevät norppatutkimustaan. Olen venekuskina ja yleismies Jantusena, jotta pieni tutkijaporukka voi keskittyä olennaiseen. He tutkivat muun muassa kalanpyydyskuolleisuutta, muuttuvaa elinympäristöä ja norppakannan elinvoimaisuutta ja kehittävät seurantaja suojelumenetelmiä. Nämä hommat painottuvat kevääseen. Kun lähden avuksi, olen yleensä mukana kolmisen päivää. Teltoissa meidän ei tarvitse yöpyä, vaan yleensä heillä on jokin tukikohta, josta käsin operoidaan. Tammikuun lopulla olen myös tekemässä norpille apupesiä Metsähallituksen ja WWF:n apuna. Vähälumisina talvina luonnollisia pesäpaikkoja ei pääse muodostumaan, joten tarvitaan ihmisen avitusta. Me vapaaehtoiset kolaamme pesiä vanhoille hyviksi havaituille paikoille. Norppa synnyttää kuuttinsa helmikuun lopulla. Olisihan se hienoa, jos nyt puolivuotias poikani Elmerikin vielä näkisi norpan. ? Esa Uimonen nollaa päänsä luonnossa liikkuessaan. ? Uhanalaisia Saimaannorppia arvellaan olevan vain 320. 18-21_norppa.indd 20 22.12.2016 13.57.22