Nro 2/2014 ? 7.3.2014 ? 56. vuosikerta Samasta puusta Ari Salminen on pienempi, mutta vanhempi kuin kaksoisveljensä Arto. Itsevarmuus pitää molemmat pinnalla. M iis a Ka ar tin en Perhetapahtuma: Koko huvipuisto paperiliittolaisille s. 18 Kannattava sijoitus: Työhyvinvointi tuo yritykselle rahaa s. 20 Veitsiluoto: PK1 uhataan sammuttaa s. 8 ”Avioeroperheen lapsena olen onnellinen siitä, että oma perhe on kasassa.” Juha Marttila, s. 25. ” Nauramme vatsat kippurassa useita kertoja päivässä.” Elina Kivisalo s. 32 PaPeri Li itt o 01_etusivu.indd 1 27.2.2014 8:21:44
58 % e ys is uoleh m a erh ensä en st ksi . KUINKA SINÄ PÄRJÄISIT? Kyselymme mukaan useimmat eivät uskoisi selviävänsä taloudellisesti, jos pahin tapahtuisi. Silti monessa perheessä ei kummallakaan aikuisella ole kunnon henkivakuutusta, vaikka sellaisen voisi saada jo kuudella eurolla kuussa. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* osoitteesta HENKIVAKUUTUSKUNTOON.FI Esimerkkihinta: 42-vuotias henkilö, Paperiliiton jäsen, 50 000 euron turva. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013. if.? 010 19 19 19 02-3_sisältö.indd 2 27.2.2014 8:26:23
30 ?Emmi Reinikainen on yksi 40:stä UPM:n oppisopimuskoulutukseen valituista. Tule mukaan seuraamaan miten Emmin opiskelut sujuvat. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Miisa Kaartinen Mikko Nikkinen M ik ko N ik ki ne n Jaakko Heikkilä Jussi Unha Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Keskinäinen luottamus on lisääntynyt teollisuuden työpaikoilla. 6 Jokainen irtisanomistilanne opettaa uutta. 8 Veitsiluodossa 90 henkilön vähentämistä koskevat yt:t. 10–16 Reportaasi Ari ja Arto Salminen ovat erilaiset kaksoset. 18 Tule ja tuo perheesi ilmaiseksi PowerParkiin! 20 Tuottavuutta nousuun työhyvinvoinnista huolehtimalla. 25 Parasta elämässä: Juha Marttilan työkaverit Kaukaalla ovat mahdottoman kivoja. 26–30 Hiomo 26 Hae kulttuuriapurahaa, se kannattaa! 28 Ansiopäiväraha vuonna 2014 30 Emmi Reinikainen, yksi 1338:sta UPM:n oppisopimuskoulutukseen hakijoista. 31–35 Taukotila 31 Ratkaise ristikko. 32 Jujo Thermalilla nauru raikaa. Kymin tehtaan levypajalla on melkein täysi-ikäinen kahviporukka. 34 Rekan kyydissä pohditaan, kuuleeko kukaan Raimo Sailasta. Paperiliitto ?/???? | ? 26 ?Jussi Unha haki liiton kulttuuriapurahaa. Tuen avulla uudistetulla laitteistolla saa entistä komeampia kuvia. 10–16 Reportaasi Samanlaiset erilaiset Ari ja Arto Salminen syntyivät samana päivänä, olivat yhtä huonoja koulussa, menivät samana päivänä Lotilaan ja jatkoivat sieltä samankaltaisia ratoja paperitöihin, naimisiin ja isäksi. 55 vuoden jälkeen on tullut aika kysyä, kuinka samanlaisia veljeksistä tuli. ? SISÄLTÖ Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 58 % e ys is uoleh m a erh ensä en st ksi . KUINKA SINÄ PÄRJÄISIT? Kyselymme mukaan useimmat eivät uskoisi selviävänsä taloudellisesti, jos pahin tapahtuisi. Silti monessa perheessä ei kummallakaan aikuisella ole kunnon henkivakuutusta, vaikka sellaisen voisi saada jo kuudella eurolla kuussa. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* osoitteesta HENKIVAKUUTUSKUNTOON.FI Esimerkkihinta: 42-vuotias henkilö, Paperiliiton jäsen, 50 000 euron turva. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013. if.? 010 19 19 19 M ik ko N ik ki ne n 25 ?Kalassa on aikaa rauhoittua ja ajatella, sanoo Juha Marttila. 8 ?Veitsiluodon PK1:n Janne Linna, Esko Nykänen ja Tuomas Tolonen odottavat päätöstä koneensa kohtalosta. 02-3_sisältö.indd 3 27.2.2014 8:27:52
4 | Paperiliitto 2/2014 Kuorimo O lympiatuli Sotshissa on enää muisto vain. Mieliin jäi suomalaiskatsojillekin useita suuria hetkiä, iloa, pettymystä, häviöitä ja voittoja. Kaikki kisoja seuranneet tulevat muistamaan Iivo Niskasen ja Sami Jauhojärven hienon kultahiihdon, samoin kuin naisten hopeahiihdon. Yksi suurimmista elämyksistä oli maajoukkue Leijonien ottelu Venäjää ja USA:ta vastaan. Mikä tunnelataus purkautuikaan, kun Teemu Selänne teki toisen maalinsa pronssiottelussa ja voitiin todeta, että ”se on siinä”. Teemun ja muiden Leijonien antamat haastattelut huokuivat suurta yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, ylpeyttä ja sitoutumista. Kun joukkueen päävalmentaja Erkka Westerlund vielä korosti antamissaan haastatteluissa luottaneensa joukkueeseen ja sen jokaiseen pelaajaan, kulkivat kylmät väreet penkkiurheilijan iholla. Jos Sotshissa olleiden suomalaisten urheilijoiden energisestä hengestä saataisiin edes ripaus siirrettyä työyhteisöihin, paranisivat myös yritysten menestymismahdollisuudet. Hakemalla muutakin kuin kustannustehokkuutta myös työyhteisössä saadaan aikaan sitoutuneisuutta, innostuneisuutta ja ylpeyttä omasta ammatista ja työnantajasta. Jokainen työyhteisö voi paremmin ja on tehokkaampi, jos sitä valmennetaan oikein. Eli aivan kuten paperiliittolainen ja Suomen jääkiekkomaajoukkueen maalivahtivalmentaja Ari Moisanen sanoi Paperiliitto-lehdelle viime toukokuussa: Huippuvalmentajalle peli on tilaisuus, jossa katsotaan, miten hyvin valmentautumisessa on onnistuttu. Jääkiekon huippuhetketkään eivät liity peleihin, vaan onnistumisiin valmennuksessa. ? P Miten siirtää Sotshin henki työyhteisöön? vastarannan supi pääKirjoitus Teksti Mari Schildt Kuva Juha Sinisalo aikka laadulliset muutokset suomalaisessa työelämässä ovat pieniä ja hitaitakin, teollisuuden työntekijät kokevat kohtelun työpaikoilla muuttuneen paremmaksi. Vuosittain tehtävän Työja elinkeinoministeriön työolobarometrin alustavat tulokset viime vuodelta kertovat, että tasapuolinen kohtelu sekä kannustavuus, innovatiivisuus ja keskinäinen luottamus ovat lisääntyneet työpaikoilla kymmenen vuoden aikana. Jo vuodesta 1992 asti tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi viime eloja syyskuussa 1755 suomalaista eri aloilta. Selvimmät muutokset löytyivät silti kysyttäessä työpaikan varmuutta. Teollisuuden työntekijät kokivat eniten epävarmuutta työpaikan säilymisestä. Raumalla, UPM:n paperitehtaalla tulos kuulostaa tutulta. – Väitän, että Suomessa ei ole yhtään työntekijää paperiteollisuudessa, joka ei olisi yhtään miettinyt, että tämä homma saattaa loppua, ennen kuin eläkkeelle pääsee. Pelko työpaikan puolesta heijastuu väistäParempaa, vaikka epävarmempaa Työntekijät kokevat, että teollisuustyö on parantunut monella laatumittarilla. Työn epävarmuus on silti aina läsnä, tietävät myös UPM:n Rauman paperitehtaan työntekijät. Antaa tulla influenssat, minä olen valmis. Työyhteisö on tehokkaampi, jos sitä valmennetaan oikein. 04-5_kuorimo.indd 4 27.2.2014 8:28:40
Paperiliitto 2/2014 | 5 Kuorimo mättä jokaiseen työntekijään, sanoo prosessimies Hannu Saviaho. Monilla entistä kannustavampaa Työntekijöiden väheneminen paperiteollisuudessa aiheuttaa ehkä yllättäen myös positiivista kehitystä työpaikoilla. – Kannustavuus on ehkä lisääntynyt. Työnantajankin on pakko luottaa työnte” Se kaatuu aina niiden ihmis ten harteille, jotka osaavat tehdä. Parempaa, vaikka epävarmempaa kijöihin, jotka täällä enää ovat, sanoo päällystyskoneenhoitaja Tommi Ruusunen. Hän kertoo, että erilaiset säästötalkoot ovat herättäneet hänetkin miettimään aivan uudella tavalla työnteon tapoja. Samalla on syntynyt kymmenkunta aloitetta viimeisen kahden kuukauden aikana. – Niitä on kehuttu ja kannustettu, hän sanoo. Heikko taloussuhdanne vähensi kuitenkin barometrin mukaan viime vuonna työnantajan kustantaman koulutuksen määrää verrattuna edelliseen vuoteen. Saviaho on huomannut sen myös käytännössä. – Työnantajan järjestämille kursseille ei ole päässyt pitkään aikaan. Siitä huolimatta hän kokee, että ilmapiiri työpaikalla kannustaa opettelemaan uutta ja tarttumaan uusiin asioihin. Prosessimies Päivi Suominen työskenteli kaksikymmentä vuotta paperikone kolmosella, jonka UPM pysäytti viime keväänä. Työt jatkuvat nyt paperikone ykkösellä, mutta muutos ei ole ollut helppo. – Kannustavuus on vähän huonompaa kuin ennen, kun oikein alkaa ajattelemaan. Ihmeissään ollaan vielä, ja asioista täytyy ottaa itse kantapään kautta selvää, hän sanoo. Arvostus kiinni osaamisesta Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu teollisuuden työpaikoilla on lisääntynyt hitaasti mutta varmasti, ja on parhaillaan vuosikymmenen korkeimmissa luvuissa. – Kun vanhimmat patruunat ovat lähteneet pois, se on muuttanut tyyliä. Vanhat päälliköt olivat todella päälliköitä. Kun nuorempia ihmisiä tulee, myös ajattelumaailma muuttuu, Ruusunen sanoo. Saviahon mukaan työntekijöiden arvostus vaihtelee käytännössä osaamisen mukaan. – Kun työntekijöiden määrä on laskenut, jäljellä olevien osaamistaso on noussut, jolloin yksittäisestä työntekijästä on tullut työnantajalle tärkeämpi. Silti tuntuu, että kaikkia ei arvosteta yhtälailla, hän sanoo. Vaikeinta on heillä, jotka joutuvat aloittamaan alusta. – Kohtelu ei tunnu tasapuoliselta, kun on tullut uutena ryhmään, Suominen sanoo. Tiedon kulkuun työpaikalla ollaan Raumalla etupäässä tyytyväisiä. Sähköinen päiväkirja, info-tv ja sähköposti ovat edistäneet tiedonkulkua. – Silti tuntuu, että yhtiön hallitustason tietoa tulee vähemmän. Sieltä tulee yllätyksiä, kuten paperikone kolmosen sulkeminen. Tuli vaikutelma, että strateginen linjaus ajaa kone loppuun ilman investointeja oli päätetty aikoja sitten, Saviaho sanoo. Työ kevenee mielekkyydellä Työn kuormittavuus on teollisuudessa pysytellyt lähes samalla tasolla vuosikymmenen ajan. Vaikka työtä on yhä enemmän yhä harvemmilla, sitä ei välttämättä koeta kuormittavaksi. – Kokemuksen kertyessä omat työtehtäväni ovat muuttuneet vaativammiksi, mutta en ole kokenut niitä kuormittaviksi, vaan enemmänkin mielekkäiksi, Saviaho sanoo. Ruusunen on samoilla linjoilla. – Jos koneryhmästä puuttuu yksi, niin silloin muut tekevät hänen työnsä. Se kaatuu aina niiden ihmisten harteille, jotka osaavat tehdä. Ei se minua häiritse, koska pystyn hoitamaan ne hommat siinä sivussakin. Toisia se taas stressaa hemmetisti, hän sanoo. Suominen sanoo jaksavansa työnsä ihan hyvin, vaikka vanhemmiten yöja aamuvuorot käyvät raskaammiksi. Niitä kuormittavammiksi hän kuitenkin kokee työn ja työpaikan suuret muutokset.? P ?Hannu Sa viaho uskoo, että pelko työpaikan menettä misestä heijastuu jokaiseen paperi teollisuuden työnteki jään. 04-5_kuorimo.indd 5 27.2.2014 8:28:40
6 | Paperiliitto 2/2014 Kuorimo Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Johannes Wiehn A ikaa, kuuntelua ja matalan kynnyksen toimintaa. Siinä ainekset, joilla tehtaan lopettamisen jälkeen voidaan auttaa irtisanottuja askel kerrallaan. Kun tehdas suljetaan ja irtisanottujen tiet erkanevat, ei yhteydenpidon tarvitse loppua. – Olkkarissa käy sellaista porukkaa, joka tykkää tavata vanhoja työkavereita. Ihmisten välille on työvuosina muodostunut sellaisia siteitä, että jos joku on muuttanut kauemmaksi töihin ja tulee käymään kotiseudulla, poiketaan samalla Olkkarissa katsomassa, ketä on paikalla, kertoo Olkkarin toiminnan vetäjä Jari Kallio. Jutustelun lomassa saatetaan laskea ja verrata, paljonko kenelläkin puuttuu työssäoloehdosta, milloin 500 päivää täyttyy tai pääsisikö jo kohta lisäpäiville eli niin sanotusti putkeen. Joskus on tarpeen selvittää asioita tarkemmin, ettei lopputulos jää luulon varaan. – Silloin voin vinkata, että käypäs tossa seinän takana, sielt sie saat tietoa virallisesta puolesta, Kallio sanoo. Kallio osaa itsekin neuvoa jonkin verran, sillä hän on toiminut 17 vuotta ammattiosastonsa taloudenhoitajana ja työttömyyskassan asiamiehenä. ?Jari Kallio vetää kokoontumispaikka Olkkarin toimintaasuljetun Myllykosken tehtaan kupeessa. ? Olkkarissa voi rakennella pienoismalleja. Juha Lehtinen työstää purjelaivaa, Queen Mary on jo valmis. Miten tietopankki tepsii työhyvinvointiin? Eeva Eloranta-Jokela Työhyvinvointi on monella työpaikalla pelkkää sanahelinää. Lääkkeenä tähän Työterveyslaitos kerää verkossa hyviä työpaikkakäytäntöjä jakaakseen niitä eteenpäin. Minkälaisia asioita voi Tepsi-tietopankkiin kertoa, projektipäällikkö Elina Ravantti? – Mitä tahansa sellaista, jonka tiedät lisäävän hyvinvointia työpaikalla, mistä sinulla on hyviä kokemuksia ja mikä toimii käytännössä. Haluamme laittaa ideat kiertoon siitä, miten asiat on ratkaistu ja kehitetty uusia ja mielekkäämpiä työnteon tapoja. Esimerkkejä vaikka siitä, miten työpaikoilla työntekijöitä arvostetaan, kuunnellaan ja otetaan mukaan innovoimaan tuotteita ja työmenetelmiä. Kuka tai ketkä käytännöistä voivat kertoa? –Aivan jokainen voi kertoa, sillä jokaisella on omat kokemuksensa siitä, mikä työpaikalla lisää hyvinvointia. Parasta olisikin, jos saisimme mahdollisimman monenlaisia ammatillisia näkökulmia työhyvinvointiin. Miksi tätä projektia tarvitaan juuri nyt? –Yt-kierteen jyllätessä tarvitsemme ideoita, miten luomme menestyviä ja tuottavia työpaikkoja. Menestystä, eli kilpailukykyisiä tuotteita tai palveluita ei synny, jos emme huolehdi henkilöstön hyvinvoinnista. Saamme kasvuyrityksiä vain toimintaa kehittämällä, emme supistamalla. Työhyvinvointi lisää työpaikan tuottavuutta, asiakastyytyväisyyttä ja imagoa. Henkilöstön osallistuminen ja kehittämisvastuu lisäävät halua toimia yrityksen hyväksi. ? P Hyviä työpaikkakäytäntöjä voi kertoa osoitteessa www.tepsi.fi. ” Tärkein kriteeri on oma hyvä kokemus.” Paperiliitto ei voi yksin taata työpaikkojen säilymistä. puoshaKa Kaveria on kuunneltu Jokainen irtisanomistilanne opettaa uutta. Samassa talossa Myllykosken tehtaan lopettamisen yhteydessä perustetussa Olkkarissa käy viikoittain 2540 henkeä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa vetää Parik-säätiö. Olkkarin ovet ovat avoinna neljänä päivänä viikossa. Kynnys kohtaamispaikkaan on haluttu pitää matalalla, vähän kuin tavattaisiin tehtaan valvomossa työkavereita. Seinän takana sitä ”virallista” tietoa antaa Jouko Kaipinen. Kaipinen työskentelee projektipäällikkönä Myllykoskelta myötävirtaan –projektissa. Käytännössä työ on kävijän tilanteen kuuntelemista, ymmärtämistä ja eteenpäin auttamista. – Aika alkuvaiheessa tein excel-taulukon, jossa voi laskea, missä vaiheessa päivät täyttyvät ja mitä tarkoittaa, jos on välillä töissä. Kävijä voi pyytää täyttämään taulukon omilla tiedoillaan ja näin hän saa jonkin käsityksen siitä, mitä missäkin vaiheessa työttömyyttä tapahtuu ja miten eri ratkaisilppua Metsäteollisuuden työt tutuksi Nuoret: Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry toteuttavat Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmaa tulevana ja kahtena seuraavana kesänä. Tavoitteena on saada peruskoulun yläluokkalaiset, kymppiluokkalaiset, ammattistarttilaiset ja lukiolaiset tutustumaan työelämään. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävä kesäharjoittelu ajoittuu kesä-elokuuhun. Suositeltu kertakorvaus harjoittelusta on 335 euroa. Koululaisten Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmaa on toteutettu vuodesta 1992. Ensi kesänä metsäteollisuus tarjoaa noin 500 harjoittelupaikkaa. 06-7_kuorimo.indd 6 27.2.2014 8:29:32
Paperiliitto 2/2014 | 7 Kuorimo ?Juha Lehtisen kädessä on purjelaivan alku Pelastetaan työpaikat T yönantajan edustajat, ja ikävä kyllä muutaman puolueenkin edustajat hokevat, että paikallinen sopiminen ja työntekijöiden etujen heikentäminen pelastavat työpaikkoja. Näin ei ole. Ainakin ne, joilla on luottamusmiestaustaa, tietävät, ettei palkkojen ja muiden etujen heikentäminen ole pelastanut yhtään paperiteollisuuden työpaikkaa. Paperiliiton työehtosopimus antaa paljon mahdollisuuksia paikalliseen sopiEtujen heikentäminen ei ole pelastanut yhtään työpaikkaa. Timo Byman sihteeri suoraa puhetta miseen. Paikallisessa sopimisessa on muistettava, että tes on se raami ja ”perälauta” joka turvaa työntekijöiden edun. Tällä hetkellä konsernien ohjaus on suurempi este paikalliselle sopimiselle kuin Paperiliitto. Oikeanlainen, molempia osapuolia hyödyttävä paikallinen sopiminen auttaa yrityksiä parempaan tuottavuuteen ja työhyvinvointiin, ja helpottaa sopeutumista toimintaympäristön muutoksiin.? P sut vaikuttavat tulevaisuuteen. Myllykoskelta myötävirtaan on toiminut nyt kaksi vuotta ja sen rahoitus sai jatkon vielä kuluvan vuoden syyskuuhun saakka. Euroopan sosiaalirahaston lisäksi toimintaa rahoittavat Kouvolan kaupunki, UPM ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Alun alkaen hanke suunnattiin 46-57-vuotiaille miehille, joiden työllistäminen saattaisi olla hankalaa. Tavoitteena on ollut säilyttää heille kohtuullinen toimeentulo vanhuuseläkkeeseen saakka. Jouko Kaipinen pitää tärkeänä sitä, että auttamisessa lähdetään liikkeelle mahdollisimman aikaisin. – Mitä kauempana irtisanomisesta ollaan, sitä vaikeammaksi asiat muuttuvat. Nyt on paljon vaikeampia kysymyksiä vastattavaksi ja taustalla erittäin henkilökohtaisia syitä. Niiden syiden kaivamisessa ei kuitenkaan saa olla kiire ja toisaalta myös asian selvittelyyn on otettava aikaa. Jos työnantaja voisi muutostilanteessa tehdä jotakin paremmin kuin tähän saakka, yksi näistä asioista Kaipisen mielestä on työterveyshuollon jatkaminen. Kun ne palvelut loppuvat, sairaushistorian on joskus aloitettava alusta uuden lääkärin kanssa. Tällä on merkityksellistä esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä. Oppia joka lakkautuksesta Jouko Kaipisen mielestä jokaisesta tehtaan lopettamisesta pitäisi ottaa oppia niin, että seuraavalla kerralla voidaan auttaa piirun verran enemmän. Myllykoskella projekteista on saatu oman porukan näköistä ja oloista. Paljon on myös merkitystä sillä, että tehtävien henkilövalinnat ovat osuvia. Ammattiosasto pystyi sanomaan niihin painavan sanansa. – Porukka on ottanut Olkkarin omakseen ja haluaa nähdä vanhoja työkavereita. Yhteisöllisyyden toteuttamiseen ei tarvita poppakonsteja, Jari Kallio näkee. Kallio on vetänyt kohtaamispaikka Olkkarin toimintaa kaksi vuotta ja jatkaa tehtävässä ainakin vuoden 2015 alkukuukausiin. Vuoden alussa työttömyysturvaan tulleiden muutosten takia myös Myllykoskelta myötävirtaan jatkaa suunniteltua pitempään. Loppuvuodesta päättyivät työt tehtaan jälkihoitoryhmältä, joten odotettavissa on vielä uusiakin kävijöitä.? P UPM Myllykosken sulkemisen jälkeen SyKSy 2011 ? Yt-menettelyssä 497 henkilöä ja alihankintayrityksissä 150. 30.3.2012 ? 374 irtisanottu. Heistä 309 tuotannosta, 65 kunnossapidosta. 30.4.2012 ? Löydetty ratkaisu 314:lle. Määräaikainen työsuhde UPM:llä 121:lle. 15.11.2012 ? 447 irtisanottu. Tuotannosta 398 ja kunnossapidosta 99. ? Pääosa työsuhteista ja kausiluontoiset ratkaisut päättyneet kesän aikana. ? Työttöminä 138, joista 21 henkilöllä lisäpäiväoikeus. ? Työvoimapoliittisessa tai omaehtoisessa ammatillisessa koulutuksessa 63 henkeä. ? Ilman ratkaisua 127 henkeä. ? Tehtaalla edelleen 50 hengen jälkihoitoryhmä. 10.2.2014 ? Irtisanottu 479 henkilöä, myös jälkihoitoryhmä. ? Työttömänä työnhakijana 162 henkilöä, joista 25 henkilöllä lisäpäiväoikeus. ? 29 aloittanut yrittäjyyden. ? Noin 80 saanut ammatillista muunto-, uudelleentai täydennyskoulutusta. Noin puolella koulutus vielä kesken. silppua Pääluottamusmiesten yhteistyöryhmä vireillä Metsä Groupiin Yhteistyö: Kymmenen paperiliittolaista pääluottamusmiestä Metsä Fibren, Metsä Boardin ja Metsä Tissuen tehtailta päätti helmikuussa tiivistää yhteistyötään. Pääluottamusmiesten mielestä on jo korkea aika perustaa yhteinen työryhmä. Työnantaja vetoaa usein perusteluissaan siihen, että kyse on Metsä Group –tasoisesta päätöksestä. Tästä syystä myös pääluottamusmiesten pitävät perusteltuna tarkastella asioita yhteisesti. Konsernien pääluottamusmiesten yhteistyö ei ole uusi asia. Esimerkiksi UPM:ssä ja Stora Ensossa pääluottamusmiehet tapaavat säännöllisesti. Matti Turunen, Mika Viskari, Harri Korteoja, Aku Soininen ja kuusi muuta metsägroupilaista pääluottamusmiestä aloittelevat yhteistyötä. 06-7_kuorimo.indd 7 27.2.2014 8:29:34
8 | Paperiliitto 2/2014 nähneet paperimenekin kehityksen. Lehdet säästävät ja käyttävät entistä ohuempaa paperia. Se, miten nopeassa aikataulussa sulkeminen tapahtuisi, tuli kuitenkin järkytyksenä. Mikäli uhka toteutuu, kone suljetaan jo maaliskuun loppuun mennessä. – Toisaalta, nyt ei tarvitse enää tätä miettiä ja pelätä. Vielä hirveämpää olisi joutua odottelemaan kuukausikaupalla, käyttöinsinööri Pentti Ypyä toteaa. Vaihtoehto B Ypyä on ollut tehtaan palveluksessa 27 vuotta, viimeiset kaksi vuotta siitä PK1:llä. Eläkeikään on vielä aikaa, joten Ypyä toivoo muiden tavoin saavansa jatkaa muissa tehtävissä, jos oman koneen sulkeminen varmistuu. Varasuunnitelmasta on kuitenkin kotona jo puhuttu. – Rouva lupasi elättää. Kotona minulle olisi tiedossa luutuhommia. Niissä ollaan Kuorimo Teksti Susanna Chazalmartin Kuvat Jaakko Heikkilä T yöntekijät saivat tiedon PK1:n mahdollisesta sulkemisesta tammikuun lopulla. Samalla ilmoitettiin koko tehtaan väkeä koskevista yt-neuvotteluista. Neuvottelut koskevat enintään 90 työntekijän irtisanomista. Linjoilla uutinen on otettu vastaan rauhallisina, mutta surullisina. Lakkautusuhka ei tullut yllätyksenä. Merkit olivat olleet ilmassa jo pitkään: Viime vuonna paperia ajettiin ennätyksellisen vähän ja kaikki ovat PK1 eläkeputkeen Stora Enson Veitsiluodon tehtaan vanhin paperikone suoltaa ehkä maaliskuussa maailmalle viimeiset rullansa kiiltäväpintaista aikakauslehtipaperia. vielä opastusvaiheessa, Ypyä vitsailee. Ypyän mukaan työpaikan henki on säilynyt hyvänä huonoista uutisista huolimatta. Työn äärellä on naurettu enemmän kuin itketty. Musta huumori on auttanut jaksamaan myös prosessinhoitaja Janne Linnaa. Hän on valvonut päällystyskoneen työtä viimeiset 7 vuotta. Kaiken kaikkiaan saarella on vierähtänyt 20 vuotta, puolet elämästä. – Kysyin jo silloin kun tulin PK1:lle, että milloin tämä suljetaan. Ei silloinkaan luvattu mitään. En odota, että tulisin pääsemään eläkkeelle tästä hommasta. Jos onni ei tällä kertaa suosi Linnaa, hän aikoo takaisin koulunpenkille. Ala tulee olemaan joku muu kuin paperiteollisuus. Samaa mieltä on porukan nuorin, 29-vuotias Tuomas Tolonen. Hän tuli PK1:lle kymmenen vuotta sitten, suoraan koulunpenkiltä. – Jos olisin tiennyt missä pisteessä pape?Esa Sillanpäälle riittää 47 vuotta tehtaalla. Hän jää eläkeputkeen, jos suunniteltu sulkeminen toteutuu. ?– Ilmassa on haikeutta, kertoo prosessinhoitaja Pasi Tuokila. ?PK1:sen nuorin, Tuomas Tolonen, miettii uran vaihtoa. ?Mikäli pahin tapahtuu, PK1 suljetaan maaliskuun loppuun mennessä. 08-9_kuorimo.indd 8 27.2.2014 9:35:03
Paperiliitto 2/2014 | 9 Kuorimo Virpi Korhonen Toimitusjohtaja Pakkaustutkimus – PTR ry M onella meistä kuluttajista on viha-rakkaussuhde pakkauksiin. Nautimme pakkausten tarjoamista hyödyistä, mutta tyhjä pakkaus on turhake. Pakattuja ruokatuotteita halutaan välttää. Silti joka viides elintarvike lentää roskiin, koska se ehtii pilaantua ennen käyttöä. On sanottu, että ruoka on liian halpaa, jos sitä on varaa heittää roskiin. Usein sorrumme liian suuriin pakkauksiin, koska niissä kilohinta on halvempi. Rahaa lasketaan kaupassa, mutta ei roskiksessa. Jos litran jogurttipurkista aina jää syömättä pari desiä, on sittenkin halvempaa ostaa jugurtti pienemmässä purkissa. Samalla kun pakkausten kysyntä kasvaa, syö digitalisoituminen muiden paperijalosteiden kysyntää. Pakkaukset ovat yksi tulevaisuuden harvoja painettuja medioita, joka saa kutsun kotiin. Suomessa on hienoa kuituosaamista, joka pitäisi valjastaa pakkausteollisuuden käyttöön: Älykkäitä pakkauksia uusiutuvista raaka-aineista, jotka olisi räätälöity kunkin tuotteen ja kuluttajan tarpeisiin. Vaikkapa pakkauksia, jotka reagoisivat elintarvikkeiden pilaantumiseen ja lähettäisivät ”syö minut” -hälytyksen kännykkään reseptiehdotuksen kera. Länsimainen kuluttaja ostaa pakkauksia noin 250 eurolla vuodessa. Keskiverto intialainen kuluttaa pakkauksiin alle 10 euroa. Kasvavat markkinat ovat kehitysmaissa, joissa jopa puolet ruuasta pilaantuu ennen kuin se päätyy edes myytäväksi. Pakkaamisastetta nostamalla voidaan vähentää merkittävästi tuotehävikkiä. Pakkaus ei ole taikuri, mutta oikein suunniteltuna se voi tarjota hyötyjä, jotka tuottavat pakkauksen ympäristövaikutukset moninkertaisesti. Katso, mitä pakkaus voi tehdä hyväksesi: ptr.? /aikapakkaus. P Aika pakkaus TiLASTo NÄKYmÄ Teollisuuden uudet tilaukset Lähde: Tilastokeskus Uusien tilausten arvon muutos edellisen vuoden samaan kuukauteen verrattuna % Koko teollisuus Paperiteollisuus Paperiteollisuudessa uusien tilausten määrä kääntyi vuoden 2013 loppupuolella nousuun. Joulukuussa 2013 uusia tilauksia oli 6 % enemmän kuin vuotta aiemmin ja yli 20 % enemmän kuin vuonna 2011 joulukuussa. riteollisuus on nyt, olisin valinnut jo silloin toisen alan. Mutta ei se ole myöhäistä vieläkään. Olen laskenut, että jos lähtöpassit tulevat, ehdin vielä kevään hakuihin mukaan, Tolonen suunnittelee. Apumieheksi ei tee mieli Moni PK1:n työmiehistä on ollut samalla koneella jo toistakymmentä vuotta, osa paljon pidempäänkin. Märän pään valvomossa prosessinhoitajana työskentelevällä Pasi Tuokilalla tulee tänä vuonna täyteen 15 vuotta. Tuokilan mukaan ilmassa on haikeutta. Tunnelma on odottava, varmuutta ei tunnu olevan mistään. – Lapsillekin kerroin, että voi olla, että isä jää työttömäksi. En tiedä ymmärsivätkö he tilanteen vakavuutta, kun ensimmäiseksi iloitsivat siitä, että olisin sitten enemmän kotona. Tuokila on saavuttanut nykyisen asemansa pitkän kaavan kautta. Vaikka työpaikka säilyisikin, voi tiedossa olla huomattavasti alemman tason työtehtävät. Se mietityttää. – Kävi miten kävi, tulotaso tulee varmasti putoamaan. Olen alkanut varautua siihen. Yksi vuorossa olevista vanhemmista työmiehistä toteaa tympääntyneenä, ettei jäisi apumieheksi. Se olisi johdon puolelta turhaa pelleilyä. Samoilla linjoilla on 61-vuotias Esa Sillanpää. Hän tuli saarelle 60-luvulla. 47 vuotta jalanjälkiä tehtaalla riittää. – Poikien puolesta olen pahoillani, mutta minulle tämä sai nyt riittää. Allekirjoitin suorilta paperin, jossa kysyttiin halukkaita lähtijöitä. Jään eläkeputkeen yhtä aikaa PK1:n kanssa. Ei työntekijöiden vika Sillanpään syyttävä sormi kääntyy ylintä johtoa vastaan. Tutkimukseen ei ole panostettu, eikä kehitystä sen myötä ole tullut. Myynti on siirretty Ouluun. Kaikki tämä tulee johtamaan koko tehtaan alasajoon. – Työntekijät ovat tehneet kaikkensa. Olemme olleet kiltisti pakkolomilla silloin kun on pitänyt ja ajaneet silloin kun pitää. Startit ovat olleet hyvät ja katkoja vähän. Kokonaishyötysuhde on ollut tehtaan paras. Työttömänä Sillanpää aikoo hoitaa ensimmäiseksi kipeän jalkansa kuntoon. Hän tarttuu taiteilijatarvikkeisiinsa, jotka ovat pölyttyneet kotinurkissa ja ostaa seisovan lintukoiran, jonka kanssa alkaa käydä metsällä. Hän, kuten muutkin PK1:n miehet, tietää, että teki parhaansa. P ” Työntekijät ovat tehneet kaikkensa.” 08-9_kuorimo.indd 9 27.2.2014 9:35:05
RepoRtaasi StORa eNSO, OUlU 10 | Paperiliitto 2/2014 Muurahainen ja heinäsirkka Elämä veti Salmisen kaksospojat saman mankelin läpi, mutta lopputuotteet kupruilevat eri tavalla. Liekö ollut massa erilaista. REPORTAASI | SALMISET Ei tule mitään Arton (vas.) ja Arin Kivi-paperisakset -leikistä. Kummankin nyrkit ovat samasta kivestä tehty. teksti Ilkka Palmu | Kuvat Miisa Kaartinen 10-17_pääjuttua.indd 10 27.2.2014 8:31:45
12 | Paperiliitto 2/2014 RepoRtaasi SalmiSet I hminen alkaa ajan myötä muistuttaa ympäristöään: työkaveri työtään ja kaveriaan, mummo pappaa ja yksin jäänyt isäntä koiraansa. Vanhan liiton paperimiehillä kyse on duunarin vaateparresta ja löntsästä ryhdistä. Se vetää puoleensa. Jos kaksi paperimiestä kävelee omilla asioillaan yksinäiselle torille, he ajautuvat väistämättä nokikkain. Se on runollinen näky ulkopuoliseen silmään Jämsän helmikuisessa illassa. Silmälasipäinen paperimies sytyttää tupakan, hymyilee iskelmäsankarin elkein ja kertoo olevansa Ari Salminen. Nahkatakkinen versio vilkaisee jalkojaan, sylkäisee ja sanoo suupielestään: ”Arto.” ??? Salmisen veljekset syntyivät 14. toukokuuta vuonna 1959 Somerolla, Ari ensin. Perästä tullut Arto oli vielä tässä vaiheessa yhtä söpö. Salmisten isä työskenteli Yhtyneiden metsäteknikkona. Hänet käskettiin Sumiaisiin, kun veljekset olivat 2-vuotiaita. Perhe muutti sinne. Isä piti kotitoimistoa ja säilytti Yhtyneiden rahoja kirjoituspöytänsä laatikossa. Lähiseutujen metsurit kävivät tästä syystä joka lauantai kinuamassa kottia poikien kotoa. Pojat ottivat isojen miesten jutuista mallia. He oppivat suunnistamaan, marjastamaan, tupakoimaan, kalastamaan verkoilla ja ajamaan autolla. – Minä olin viisivuotias kun aloitin. Jäällä ajelin isän kanssa rattivaihteisella Skandinavian Mossella, väliin ihan yksinään, kertoo Arto. Ari kuuntelee ryytyneenä. Hänellä ei ole ajokorttia vieläkään. – Juomaankin ryhdyin kolmen vanhana kun asuttiin kyläkaupan yläkerrassa. Kauppias-Matti tarjosi yhtenä päivänä limsaa, mutta se ei kelvannut. Pilsneriäkään en ollut huolinut: piti saada A-kaljaa. Matti antoi. ??? Salmisia ei voi syyttää koulunkäynnin puutteesta. Arto varsinkin oli energinen. Hän istui usein palkinnoksi samalla korokkeella opettajan kanssa kasvot seinään päin. Veljekset kävivät kansakoulunsa Sumiaisissa ja jatkoivat sieltä Konnevedelle yhteiskouluun. Jouluna koulu vaihtui, kun isä komennettiin Laukaaseen töihin. Sinne muutettiin, siitä seurasi ongelma. – Oltiin luettu puoli vuotta englantia, mutta Laukaassa se vaihtui ruotsiin. – Ei me tietenkään jaksettu ottaa muita kiinni. Pojat jäivät ensin luokalle. Sitten heidät pantiin ehtojen jälkeen kansalaiskouluun. Päästötodistuksen he saivat lopulta kokeiluperuskoulusta. Kansalaiskoulun metallityön opettaja oli näinä vuosina ainoa, josta oli hyötyä. Hän näki, mitä metsäteknikon pojat osaavat, ja hän toimi sen mukaan. – Isä jo tiesi ettei meistä ole lukumiehiksi. Kun opettaja kertoi sille, että hänen veljensä työskentelee Lotilassa opettajana, ne hoitivat meidät sinne yhdessä. Edessä oli vuosi teoriaa, kaksi vuotta töitä rahaa vastaan ja sen perään vuorenvarma työ. Sellaista oli koulutus Suomessa vuonna 1976, kun kukaan ei tiennyt mikä tarkoittaa University of Applied Sciencen Campus. Mutta annetaanpas nyt poikien puhua itse puolestaan. ??? Lotila Arto: Ensimmäinen luokka käytiin oppilastyöpajalla. Tehtaalla oli silloin työmiehistä pulaa, joten minä pääsin oikeisiin töihin jo jouluna. Ari lähti Kaipolaan vasta vuoden päästä. Ari: Asuntolassa oli kotiintuloajat. Jos niitä rikkoi, lähti palkasta viiden markan sakko. Arto: Aika paljon niitä makseltiin. Pitihän sitä käydä välillä kylillä kaljaa ottamassa. Ari: Ei minua sakkojen takia olisi erotettu. Se johtui yhdestä alempiluokkalaisesta, joka ryhtyi härnäämään kahta laukaalaista kaveria. Enhän minä voinut sitä päältä katsoa. Kiskoin sen härnärin kylmään suihkuun. Tietenkin juuri silloin tuli ope pesuhuoneen ovelle. Arto: No mutta vanha mieshän järjesti sut siksi aikaa Evolle pystymittauskurssille. Et siis kärsinyt mitään. Ari: Kolmeksi kuukaudeksi pistettiin pois koulusta. Intti Arto: Palvelin Parolassa ja sitten Kaartin pataljoonassa. En sentään valkosukissa. Ari: Menin Kangasalan Vatialaan. Sitten aliupseerikouluun Parolaan ja alikessuna ulos. Isä jo tiesi ettei meistä ole lukumiehiksi. ? "Sakset! Ollaanko me jotenkin liian samanlaisia?" ?Ari on pienempi mutta vanhempi. 10-17_pääjuttua.indd 12 27.2.2014 8:31:49
14 | Paperiliitto 2/2014 RepoRtaasi SalmiSet Arto: Passissa lukee kaartilainen. Ari: Käpykaartilainen! Urat & kurat Arto: Ari lähti Kaipolaan. Minä jäin Valkeakoskelle Paperituotteelle. 14 vuotta tein aaltopahvia. Ari: Aloitin Kaipolan verstaalla jo vuoden 1978 keväällä, kun oli teoriat luettu. Asuin Roukoissa. Lotilassa piti käydä kääntymässä vain teoriakursseilla. Arto: Yks kaunis päivä rupesi vituttaan. Sanoin pomolle, että otapas selvää mikä on Jyväskylän Raflatacin puhelinnumero. Soitin. Ne kysyi: ”Mistä tiesit että täällä on vapaa paikka?” Enhän mä sitä tiennyt. Vaimon kanssa vaan haluttiin muuttaa. Ari: Ensin tein kahta vuoroa kahtaseiskaa, sitten kolmeseiskaa tisurina. Samoja kunnossapitotöitä kevääseen 2006 saakka. Silloin alkoi paska haista, alkoi alasajo. Minut pantiin päivätöihin kahdelle tehtaalle. Arto: 14 vuotta meni hyvin Jyväskylässä. Copylaser-paperi kävi kaupaksi. Kun tehdas kuopattiin, Lotilan miehille tarjottiin mahdollisuutta lähteä Jämsään. Ari: Vuorotöiden loppuminen oli kova juttu. Jumalauta, melkein 30 vuoden jälkeen pitää yhtäkkiä olla emännän kanssa samaan aikaan kotona, aina nenät vastakkain. Se oli ensi alkuun kova paikka emännällekin. Arto: Lähdin Tampereelle. Hommasin ensin vuokrakämpän Raflatacin vierestä. Sitten ostin oman osakkeen. Kun siihen taloon tuli nyt vuodenvaihteessa putkiremontti, lähdin vuorotteluvapaalle. Ari: Kohta sulle tulee taas 14 vuotta täyteen, kolmatta kertaa. Arto: No sitten otan tietysti lopputilin. Paskinta Tampereella oli kolmevitosesta kolmekutoseen siirtyminen. Itsemurhavuoro! Ne tykkää, joilla ei ole muuta elämää, mutta minun pitäisi kotonakin käydä. Ari: Ootko tosissas?? Meillä oli Kaipolassa lyhyen kierron kokeilu ennen vuotta 2006. Minä tykkäsin siitä tosi paljon. Tupakka Arto: Ennen kouluaikaa alkoi harjoittelu äidin ja isän Partnereilla. Sitten poltin Colttia ja viimein punaista LM:ää. Yksi 30:n aski ja yksi tavallinen meni päivässä. Ari: Partnereilla se alkoi ennen kouluikää. Sitten Marlboroa, ja nyt sinistä Pall Mallia. Arto: Seitsemän vuotta sitten oltiin menossa autolautalla Tukholmaan. Vedin sillalla tupakan ja heitin lopun askista mereen. Sen jälkeen en ole ottanut savuakaan. Ari: Kun vaimo odotti Tiinaa, olin kolme kuukautta myötätuntolakossa. Nykyään menee enää vajaa aski päivässä. Ei saa enää tehtaalla polttaa päivätöissä muuta kuin omalla ajallaan. Arto: Se oli mulle ihan helppo juttu. Ari: Valehtelee! Kulkuneuvot Arto: Oltiin tulossa eri porukoissa kotia Tallinnanreissulta. Joku sano, että laiva lähtee kello 16, vielä ehditään yhdet ottamaan. No vittu, se lähtikin kello 15. Ari: Suomen terminaalissa ne ei päästänyt mua laivaan muiden mukaan, kun passista puuttui lehti. Käveltiin emännän kanssa siitä pihalle ja Katajannokan kärkeen helikopterikentälle. Tullista tulliin kesti 20 minuuttia. Arto: Jotkut sanoo tota edelleen KopterSalmiseksi. Kai se on pakko, kun sillä ei ole ajokorttia! Ari: Kyllä muuten työkaverien leuat loksahti Tallinnassa, kun morjenstettiin niitä emännän kanssa kaljalasit kourassa. Arto: Yritettiin ostaa uusia lippuja, mutta se ei onnistunut. Siihen tuli ”auttamaan” joku tartolainen Raivo Susi, joka välitti meille liput 130 markkaa kappale. Meitä oli viisi. Ne kaljat teki siis käytännössä 650 markkaa. Ari: Kahden viikon päästä se kopteri putosi mereen. Arto: Helsingistä lähdettiin neljä päällä taksilla Jyväskylään. Kotona oltiin tunti myöhemmin kuin muu risteilyporukka. Siihen aikaan ajoin itse 460:llä Volvolla. Nykyään mulla on Volvo 60. Rakkaus Ari: Kiinnitin huomiota sen kauniiseen harmaaseen villapaitaan. Arto: Villapaitaan, just joo. Ari: Se luuli, että olen saksalainen, kun olin Jämsän Hotellilla niiden superkalanteripyöriäisten kanssa. Puhuin ehkä saksaakin. Arto: Kolmen promillen humalassa! Ari: Sen nimi oli Elina Torkkeli. Raapustin kympin seteliin viestin. ”Kirjota mulle 10 rakkauden sanaa.” Vein sen setelin kouraan. Elina kirjoitti siihen nimensä ja osoitteensa. Se oli aika kaunista. Viikko tai kaksi niin se alkoi. Heti sen jälkeen lähdin 11 kuukaudeksi armeijaan. Ari: Sait tekemistä lomille! Arto: Mun muijan nimi oli Leena Eskonen. Se oli töissä Laukaan Lomakeskus Pitkäniemessä kun tavattiin. Olin automieheRaapustin viestin: ”Kirjota mulle 10 rakkauden sanaa.” ? "Nyt Arto hävisit, hähhää!" "Miten niin? Mullahan tää nyrkki on!" ? Arto on suorasukaisempi. Ja enemmän kalju. 10-17_pääjuttua.indd 14 27.2.2014 8:31:53
16 | Paperiliitto 2/2014 RepoRtaasi SalmiSet ?Paloasema nä, baaritiskin eri puolilta juteltiin. Oltiin alta kakskymppisiä. Naimisiin mentiin kahden vuoden päästä. Toni syntyi samana vuonna 1980. Ari: Elinalla oli lapsi jo valmiina, kolmevuotias Mari. Me saatiin Tiina jatkoksi vuonna 1984. Arto: Toni asuu nyt meillä yläkerrassa, kun sillä ei ole työtä eikä tyttöystävää. Ari: Tiina asuu nykyään Hämeenlinnassa miehen ja kolmen kissan kanssa. Marilla on kaksi lasta. Ne käy kylässä muutaman kerran vuodessa. Arto: Se on 32-vuotias ja opiskelee kai tietotekniikkaa. En minä tiedä mikä siitä tulee. Ari: Meillä on ollut välillä Elinan kanssa hankalaa, mutta niin on kaikilla. Vihkivalassakin sanotaan, että myötäja vastoinkäymisissä. Kodit Arto: Me asuttiin ensimmäiset kaksi vuotta Yhtyneiden vuokra-asunnossa Koskissa. Yhtenä päivänä menin KOP:n pankinjohtajan juttusille ja kysyin, missä rakennetaan rivitaloja. Pankinjohtaja sanoi että pitäisi olla asuntosäästötili. Ja sitten se teki mulle sellaisen. Ari: Muutin Lotilasta vuokralle Kaipolan Roukkoihin. Intin jälkeen menin Elinan kanssa vuokralle Jämsän keskustaan kaupungin vuokrakerrostaloon. Siinä talossa asuttiin kauan. Arto: Muutettiin rivitalokolmioon, kun se valmistui. Viitisen vuotta siellä. Sitten iskettiin silmämme vanhaan omakotitaloon. Ostettiin se vuonna 1988, kun hinnat nousi helvetisti. Vaikka myytiin se jo vuoden päästä, saatiin voittoa. Ari: Sitten kaupungilta loppui rahat ja ne päätti pistää kerrostalojaan myyntiin. Kun meidän talo meni tämän takia remonttiin viisi vuotta sitten, ostettiin kolmio naapuritalosta, joka oli tehty valmiiksi Arto: Jyväskylässä etsittiin kaupungin vuokra-asuntoa. Se oli kiven alla. Hakuhommissa löytyi Vaajakoskelta hyvä omakotitalo. Tehtiin siitä halpa tarjous ja saatiin se. Se oli hyvä talo. Aiotaan asua vaimon kanssa siinä koko loppuelämä. Ari: Me ollaan vaimon kanssa kerrostaloihmisiä. Kotityöt Ari: Mitä ne on? Arto: Kokkailen jonkin verran. Ari: Minä olen peruslaiska ihminen. Harrastukset Arto: Olen romujenrassaaja. PV-Volvo vuodelta 1965 on lojunut autotallissa jo toistakymmentä vuotta. Ari: Käyn sivutöissä kahdessa kapakassa Jämsässä. Se on mun harrastus. Näkee väliin bändejäkin. Arto: Teatterissa tulee joskus käytyä Salossa, kun siellä on vaimon sukua näyttämöllä. Viimeksi nähtiin Saituri. Ari: Loirin konserteissa tulee joskus käytyä, ja Jyväskylässä katsottiin vähän aikaa sitten Duunarimusikaali vaimon kanssa. Veljen ominaisuudet Arto: Ari on mua pienempi mutta vanhempi. Ari: Arto on suorasukaisempi kuin minä. Palautetta tulee välittömästi. Mutta oikeudenmukainen se kyllä on, ja enemmän kalju! Nyt on jäänyt Movember pahasti päälle. ??? Ilta sinertyy. Kaksoset nokittelevat toisiaan. He haluaisivat nujuta tai mennä edes kaljalle. Arto puhuu veljeksistä enemmän ja näyttää vaarallisemmalta. Ari hymyilee. Hän kuitenkin asuu vaatimattomassa kerrostaloluukussa vailla huolen häivää, siinä missä veljellä on omakotitalot ja pihatyöt ja pitkät työmatkat ja kymmenen vuotta tekemättä olleet autoprojektit ja aikamiespoika yläkerrassa. Ari on tätä juttua luettaessa lentänyt talvilomalle Phuketiin. Se on jo seitsemäs kerta Thaimaata putkeen. Arto on kotonaan maan pinnalla. Matkustaminen tarkoittaa hänelle Lapin kesää ja hyttysiä. Tärkein luonteenpiirre Salmisen heinäsirkalla ja muurahaisella on silti sama: he ovat jäätävän itsevarmoja. Kun miehet toteavat jäävänsä eläkkeelle silloin kuin haluavat, se on totuus. Kaksospoikien ylpeässä puheessa toistuu kerta toisensa jälkeen kolme samaa lausetta. Ne imeytyivät heidän tajuntaansa jo pikkupoikina isän ja äidin ilmeistä, kun tiukkaan paikkaan jouduttiin – niillä selviää elämän pinnalla kehdosta hautaan. Ei tule hätä ihan heti. Joka paikkaan on päästy. Joka paikkaan päästään. ? P He haluaisivat nujuta tai mennä edes kaljalle. ? "No, mä otan sitten siitä nyrkistä kiinni." Salmisen kaksoset keksivät omat sääntönsä lapsuuden sotaleikeissä. He eivät joutuneet muiden vangeiksi koskaan. Eivätkä joudu. Holiday Club -lomaetu Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua, haettavissa viikot 23–52/2014. Hakuaika on ajalla 7.–30.3.2014. Lomaviikot arvotaan hakijoiden kesken 1.4.2014. Valitse oma viikkosi HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju, 1 mh, 2+2, 62 m 2 , vkot 23–52 Katinkultaniemi, 1 mh, 4+2, 52 m 2 , vkot 31, 41, 44, 47, 51 Katinkultaniemi, 2 mh, 6+2, 67 m 2 , vkot 48–49 Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 43,5 m 2 , vkot 26, 38, 40, 43 Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 52,5 m 2 , vkot 24–25, 37–38, 41, 46–47, 51 Katinkullan Kiinteistöt, 2 mh, 6+2, 82,5 m 2 , vkot 44–46 HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari, 2 mh, 4+2, 68 m 2 , vkot 23–45, 48–52 HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi, 1 mh, 3+2, 40 m 2 , vkot 41, 44–47, 52 HOLIDAY CLUB TAMPERE Kimallus, 2 mh, 4:lle, 76 m 2 , vkot 48–50 HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju, 1 mh, 2+2, 58 m 2 , vkot 44–51 Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–16) yrityspalvelu@holidayclub.fi, holidayclub.fi/yrityspalvelu Loma kuten haluat Paperiliittolehti 230x297_0314.indd 1 13.2.2014 9.59 10-17_pääjuttua.indd 16 27.2.2014 8:31:56
Holiday Club -lomaetu Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua, haettavissa viikot 23–52/2014. Hakuaika on ajalla 7.–30.3.2014. Lomaviikot arvotaan hakijoiden kesken 1.4.2014. Valitse oma viikkosi HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju, 1 mh, 2+2, 62 m 2 , vkot 23–52 Katinkultaniemi, 1 mh, 4+2, 52 m 2 , vkot 31, 41, 44, 47, 51 Katinkultaniemi, 2 mh, 6+2, 67 m 2 , vkot 48–49 Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 43,5 m 2 , vkot 26, 38, 40, 43 Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 52,5 m 2 , vkot 24–25, 37–38, 41, 46–47, 51 Katinkullan Kiinteistöt, 2 mh, 6+2, 82,5 m 2 , vkot 44–46 HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari, 2 mh, 4+2, 68 m 2 , vkot 23–45, 48–52 HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi, 1 mh, 3+2, 40 m 2 , vkot 41, 44–47, 52 HOLIDAY CLUB TAMPERE Kimallus, 2 mh, 4:lle, 76 m 2 , vkot 48–50 HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju, 1 mh, 2+2, 58 m 2 , vkot 44–51 Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–16) yrityspalvelu@holidayclub.fi, holidayclub.fi/yrityspalvelu Loma kuten haluat Paperiliittolehti 230x297_0314.indd 1 13.2.2014 9.59 10-17_pääjuttua.indd 17 27.2.2014 8:31:56
?? | Paperiliitto ?/???? Riemua kaikille VAPAALLA P aperiliittolaisten perhetapahtuma järjestetään PowerParkissa Alahärmässä lauantaina 7. kesäkuuta. Sisäänpääsy huvipuistoon on ilmainen Paperiliiton jäsenelle perheineen. Jäsentapahtumaan ovat tervetulleita kaikki Paperiliiton jäsenet, myös työttömät, opiskelijaja eläkeläisjäsenet. Jäsenen mukana voivat tulla hänen puolisonsa sekä samassa taloudessa asuvat lapset. Paperiliittolainen voi ottaa mukaansa myös lastenlapsiaan. Portit aukeavat lauantaina 7. kesäkuuta klo 11 ja sulkeutuvat klo 19. Kaikille jotakin PowerPark arvioitiin Suomen parhaaksi vapaa-ajankeskukseksi vuonna 2013. Yli 130 hehtaarin alueella on tarjolla huvittelulaitteita jokaisen makuun, kartingrata, ravintoloita ja paljon muuta. Vauhdin ja kieputuksen ohessa alueella on tarjolla liittosi järjestämää ohjelmaa yhteistyössä I? n kanssa. Luvassa on Jukan ja Jarpin tähdittämänä Duudsonit Show. Ohjelma tarkentuu lähiviikkoina, joten seuraa Paperiliiton nettisivuja. Paperiliitto on varannut PowerParkista ja muutamasta lähialueella sijaitsevasta hotellista majoituspaikkoja tapahtumaan tulijoille. Majoitusvaraukset tehdään suoraan kohteisiin. Majoituskustannuksista jokainen vastaa itse. Tarkista järjestääkö ammattiosastosi yhteiskuljetusta tapahtumaan. Ilmoittaudu netissä Ilmoittaudu tapahtumaan Paperiliiton nettisivuilla täyttämällä sähköinen lomake. Ilmoittautumisen lähetettyäsi saat sähköpostiisi ilmoittautumisvahvistuksen. Vahvistus ja voimassaoleva jäsenkortti toimivat sinun ja perheesi yhteisenä sisäänpääsylippuna. Voit tulostaa vahvistuksen paperille tai varautua näyttämään sen mobiililaitteeltasi. Tapahtumaan ilmoittautuminen päättyy 9.5.2014. Ilmoittaudu heti ja voita! Arvomme maaliskuun loppuun mennessä ilmoittautuneiden kesken kahden vuorokauden majoituslahjakortin Holiday Clubin kohteisiin. Lahjakortti on kahdelle hengelle. Voittaja arvotaan tapahtuman aikana. Pulmia ilmoittautumisessa? Jos olet lähettänyt ilmoittautumisen, mutta et saa ilmoittautumisvahvistusta, ota yhteyttä anna.paloniemi@paperiliitto.? tai puhelimitse 0102 897 754 /Anna Paloniemi. Jos jäsenkorttisi on kadonnut, tilaa uusi kortti osoitteesta jasenrekisteri@paperiliitto.? tai puhelimitse 010 289 7700 / Jäsenrekisteri. P Ilmoittautumiset ja lisätietoja: www.paperiliitto.? Tavataan Power Parkissa! Suuntaa tiesi huvipuistoon ja ota vauhtia kesänviettoon Paperiliiton perhetapahtumasta. Alahärmä Po w er Pa rk Tapahtumassa viihdyttää myös Duudsonit Show Jukan ja Jarpin johdolla. 18-19_Powerpark.indd 18 27.2.2014 8:38:22
Paperiliitto ?/???? | ?? VAPAALLA Maaliskuun loppuun mennessä ilmoittautuneiden kesken arvotaan lahjakortti. Yli 130 hehtaarin huvipuistoalueelta löytyy jokaiselle jotakin. 18-19_Powerpark.indd 19 27.2.2014 8:38:23
20 | Paperiliitto 2/2014 Jäteja kiinteistöhuollossa toimiva Lassila & Tikanoja on saanut selvää rahallista hyötyä henkilökunnan hyvinvointiin panostamisesta. Timo Sulinin työssä ei juuri näy hyvinvointihankkeiden tuloksia. TyöhyvinvoinTi Teksti Sari Kangas Kuva Max Steffanson T yöterveyslaitoksen toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen kertoo, että jäteja kiinteistöhuoltoyrityksenä tunnetulla Lassila & Tikanojalla henkilökunnan hyvinvointiin panostamisesta saatu tuotto vastasi 20 prosenttia liiketoiminnan voitosta. Ahosen toinen esimerkki on Dragsfjärdin kunnasta. Selkäkipuiset saivat heille sopivan kuntoutusryhmän ja keittiöhenkilökunta erikoisruokavaliokurssin. Seurannassa huomattiin, että kunta sai erilaisille työhyvinvointisatsauksilleen 46 prosentin tuoton. Työhyvinvointihankkeita on aloitettu paperiteollisuudessakin. Prosessinhoitaja Timo Sulinin työarjessa Äänekosken Metsä Fibrellä reilu vuosi sitten alkanut projekti ei ole kuitenkaan näkynyt. Hän kokee, että kehittämisen esteenä on raha. – Työntekijät ovat antaneet parannusehdotuksia, mutta kun esille tulevat kulut, touhu tyssää siihen. Esimerkiksi valvomon ergonomian parantaminen eteni fysioterapeutin ja kalusteasiantuntijan opastuksella käyntiin, mutta hankinnat jäivät tekemättä. Tehtaan ikiaikainen tapa kustantaa pyörän talvirenkaat työmatkansa pyöräileville uhattiin sekin äskettäin lopettaa. Työhyvinvointi euroiksi Työhyvinvointiin kohdistettavan rahallisen panostuksen puute voi johtua siitä, ettei sille osata laskea tuottoa. Työyhteisöjen kehittämiseen erikoistuneen MCompetence Oy:n Marko Kestin mielestä työhyvinvoinnin vaikutusten seuraaminen euroissa on olennaista hyvinvointityön edistämisessä. Syy on yksinkertainen. Jos laskelmat osoittavat, että henkilöstön hyvinvointiin panostaminen on euromääräisesti tuottoisaa, siihen panostetaan rahaa. Tällöin työhyvinvoinnin lisääminen tulee osaksi yrityksen strategiaa eikä ole vain ilman resursseja jäävä irrallinen toiminta. Äänekosken Metsä Fibren työsuojeluvaltuutettu Marja-Leena Kyrö mainitsee, että Äänekoskella työhyvinvoinnin ja yrityksen tuottavuuden yhteydestä on puhuttu esimerkiksi sairauspoissaolojen ja työssä oireilun yhteydessä. Euromäärissä työntekijöiden jaksamista ei kuitenkaan ole laskettu. UPM:n Kaukaan tehtaan henkilöstöjohtaja Kai Latvala kertoo, että heillä työhyvinvoinnin mittarina käytetään etenkin vuosittaisia EES-kyselyjä, joilla kartoitetaan henkilöstön motivaatiota sekä työtä edistäviä tai haittaavia tekijöitä. Marko Kestin mielestä kyselyt ovat hyviä työhyvinvointiin liittyvän tiedon yhtenä hankintatapana. Jos työhyvinvointia kuitenkin seurataan vain niiden valossa, henkilöstön voimavarojen kartutustyö jää helposti puuhasteluksi. – Eurot ovat aina läsnä päätöksenteossa. Yrityksissä investointeja kohdennetaan siihen, missä on paras tuotto, Kesti tiivistää. Työhyvinvoinnin tuoton laskemiseen on Työhyvinvointiin panostus voi olla yritykselle taloudellinen jättipotti. Jo pienillä rahallisilla satsauksilla saadaan suuria hyötyjä. Jättipotti tarjolla Lassila & Tikanoja 20-21_työsuojelu.indd 20 27.2.2014 8:39:26
Paperiliitto 2/2014 | 21 olemassa menetelmiä, mutta Kestin ja Ahosen mukaan ne tunnetaan yrityksissä heikosti. Kesti on esimerkiksi ollut kehittämässä henkilöstövoimavarojen tuotantofunktiota, joka on maksutta yritysten käytettävissä. Ahonen nostaa esille, että kansainväliset katsaukset osoittavat, että oikeanlaiset panostukset tuottavat keskimäärin 3–6-kertaisesti niihin käytetyn summan takaisin yritykselle. Työntekijöiden ideat tärkeitä Ahosen mukaan työhyvinvoinnin karttumisessa yritysten taloudellinen hyöty koostuu etenkin kolmesta tekijästä. Kun työntekijöiden voimavarat kasvavat, sairauspoissaolot vähenevät, ennenaikainen eläköityminen vähenee ja presenteismi lisääntyy. Presenteismi tarkoittaa sitä, että työntekijät tekevät työpaikalla tehokkaammin töitä. Sen saa aikaan esimerkiksi motivaation lisääntyminen, parantuneet työskentelyolosuhteet tai terveyden kohentuminen. Työhyvinvoinnin ja yrityksen tuottavuuden yhteyttä ymmärretään yrityksissä kuitenkin yleisesti vielä heikosti. Lassila & Tikanojankin satsaus sai Guy Ahosen mukaan alkun” Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyttä ymmärretään yrityksissä vielä heikosti.” TyöhyvinvoinTi sa sattumanvaraisesti. Johtaja havahtui siihen, että työkyvyttömyyseläkemaksut on porrastettu yrityksen riskiluokan mukaan. Riskiluokan pienentämiseksi oli tehtävä jotain. Mitkä tahansa toimet eivät ole tehokkaita. Prosessinhoitaja Sulinin mielestä Äänekoskella viesti on ollut se, että työntekijöiden pitäisi parantaa työhyvinvointia vain omalla toiminnallaan. –Ilman henkilöstön kuuntelua haaskataan yrityksen resursseja, vaikka tarkoitus on päinvastainen, Kesti sanoo. Dragsfjärdin kunnassa työ aloitettiin koko henkilöstön yhteisillä suunnittelupäivillä. Esille nousseisiin tarpeisiin myös vastattiin. Monesti kyse on yksinkertaisista ja pienistä asioista. Kipeä selkä kaipaa kohennusta työasentoon, väsynyt mieli liikuntaa työpaikan ilmaisilla liikuntasalivuoroilla ja harjaantumaton käsi riittävästi aikaa uusien työtehtävien opetteluun. ? P Työsuojelu valtuutetut nuorentuivat T ammikuussa aloitti parillakymmenellä paperiliittolaisella työpaikalla uusi työsuojeluvaltuutettu. Viime vuoden lopulla järjestetyt vaalit toivat valtuutettuihin nuorennusleikkausta. Uusista kasvoista neljä on syntynyt 1980-luvulla ja viisi 1970-luvulla. Nuorimman syntymävuosi on 1986. Valtuutettujen vaihtuvuuskin on kasvussa. Myös edellisissä työsuojeluvaaleissa valittiin yli kaksikymmentä uutta työsuojeluvaltuutettua, kun aiemmat luvut ovat olleet 9 ja 15. – Ehkä tässäkin näkyy meneillään oleva valtuutettujen sukupolvenvaihdos, miettii Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius. Vaihtuvuutta on niin työntekijämäärältään isoilla kuin pienilläkin työpaikoilla. Lisäksi naisten määrä työsuojeluvaltuutettuina tuplaantui, kun aiemmat kaksi naisvaltuutettua saivat joukkoonsa kaksi uutta naista. Uleniuksen mukaan tie työsuojeluvaltuutetuksi käy lähes aina työsuojelutehtävien kautta. Usein työsuojeluvaltuutetuilla on monen vuoden tausta työsuojeluasiamiehinä, varavaltuutettuina tai molempina. 20-21_työsuojelu.indd 21 27.2.2014 8:39:27
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Planar Sweet S3 4252181-302-92S 35-42 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar 1 S3 4252131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar 2 S3 4252133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar Soft 4212132-102-92M 35-38 EN ISO 20347: O1 SRC FO 4212132-103-92M 39-48 EN ISO 20347: O1 SRC FO Planar 3 S3 4252135-302-93M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252135-303-93M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe S ta ti iv i Uusi turvajalkine Sievin Planar 3 on uuden ajan turvakenkä. Siinä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikäs ja persoonallinen Planar 3 on myös mukava ja tukeva muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Varrellinen Planar 3 laajentaa käyttömukavuuden uusiin ulottuvuuksiin memory foam -nilkkasuojansa ansiosta: yksilöllisesti jalan muotoja mukaileva memory foam tukee miellyttävästi jalkaa auttaen ehkäisemään nilkkavammoja. SIEVI_PLANAR3_PAPERILIITTO_190214.indd 1 19.2.2014 10.40 22-23_sievi.indd 28 27.2.2014 8:40:07
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Planar Sweet S3 4252181-302-92S 35-42 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar 1 S3 4252131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar 2 S3 4252133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar Soft 4212132-102-92M 35-38 EN ISO 20347: O1 SRC FO 4212132-103-92M 39-48 EN ISO 20347: O1 SRC FO Planar 3 S3 4252135-302-93M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252135-303-93M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe S ta ti iv i Uusi turvajalkine Sievin Planar 3 on uuden ajan turvakenkä. Siinä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikäs ja persoonallinen Planar 3 on myös mukava ja tukeva muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Varrellinen Planar 3 laajentaa käyttömukavuuden uusiin ulottuvuuksiin memory foam -nilkkasuojansa ansiosta: yksilöllisesti jalan muotoja mukaileva memory foam tukee miellyttävästi jalkaa auttaen ehkäisemään nilkkavammoja. SIEVI_PLANAR3_PAPERILIITTO_190214.indd 1 19.2.2014 10.40 22-23_sievi.indd 29 27.2.2014 8:40:07
24 | Paperiliitto 2/2014 1 Pohjantähti-leiri 30.6.–5.7.2014 Pohjantähti-leirillä on koko viikon ajan liikunnallista ohjelmaa perheille yhdessä sekä lapsille ja aikuisille erikseen. Leirillä voi kokeilla ohjatusti uusia lajeja, testata kuntoa tai viettää rennon lomaviikon. Leiri järjestetään urheiluopisto Kisakeskuksessa, läntisellä Uudellamaalla Raaseporissa, Kullaanjärven rannalla. Leiriviikon hintaan sisältyvät sisämajoitus, täysihoito ja kaikki leirin aktiviteetit. Hinta Paperiliiton jäsenille perheineen ilman tukea aikuiset 208 e 416 e lapset 6–16 v. 104 e 208 e Paikkoja on rajoitetusti. Haku 26.3.2014 mennessä. Hakemukset ja lisätiedot Hanna-Kaisa Siimes (hanna-kaisa.siimes@paperiliitto.? , p. 0102 897 729). Lisätietoja leiristä www.sak.? /pohjantahti Viime kesän leiriblogi osoitteessa http://pt-leiri.blogspot.? Leirin järjestävät TUL, SAK, Kisakeskus ja Nuoret Kotkat. osAllistU pht:N hyvInvoiNtijaKsollE – saL-lomAt tukEe! Mikäli osallistut 1.askel aikuisille -seurantajaksolle, SAL-lomat maksaa sinulle takaisin omavastuun, 60 euroa. Mikäli osallistut 1.askel -perheille jaksolle, SAL-lomat maksaa perheellesi takaisin 50 euroa. Toimi näin: Kun olet osallistunut, laita sähkö postilla tieto olitko aikuisten vai perheiden jaksolla, nimesi, ammattiliittosi ja IBANtilinumerosi osoitteeseen: info@salry.net Lisätietoja voit kysellä Pasi Ylitalolta sähköpostilla: pasi.ylitalo@salry.net. SAL-lomat maksaa avustukset joka kuukauden 1. viikolla. Kesä kuussa haetut avustukset maksetaan elokuussa. haE jakSolle: wWw.pHt.fI Moottoripyörillä Varkauteen Paperiliiton motoristien IX kokoontu misajot pidetään 13.–15.6. Varkaudes sa. Tilaisuuden tapahtumapaikkana on Kylpylähotelli Kuntoranta Tapahtumaan ilmoittaudutaan oman ammattiosaston kautta. Tapahtu man osallistumismaksu on 50€/hen kilö. Maksun suorittavat ammattiosas tot keskitetysti eli yksi suoritus/osas to 30.4. mennessä. Osallistumismak su pitää sisällään tapahtuman ohjel man sekä juhlaillallisen. Järjestelyistä vastaa Paperiliiton Varkauden ammat tiosasto 14. Osallistumismaksu pitää sisällään ta pahtuman ohjelman sekä juhlaillalli sen. Tarkempia tietoja ohjelmasta ja ta pahtumasta saat ammattiosastojen ja liiton nettisivuilta. Osallistujat varaavat itse majoituksen sa suoraan Kuntorannasta, puhelimitse 017 560 1403 tai sähköpostilla myyn ti@kuntoranta.fi. Lisätietoja: jukka.voutilainen@storaenso.com tai 040 512 7350 ja kai.parnanen@stora enso.com tai 040 591 4310. 24-25_parasta.indd 24 27.2.2014 8:41:02
Parasta elämässä Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen M oni luulee, että metsästäminen on pelkkää tappamista. Pääasiassa se on kaikkea muuta, kiertelyä ja kaartelua kavereiden ja koirien kanssa. Tutkimme jälkiä, koulutamme koiria, ruokimme eläimiä, tarkistamme riistakameroita. Saattaa mennä päiviä, ettei haulikkoa edes oteta autosta ulos. Mutta kun kalastamaan mennään, niin se on tappamisen meininki. Juuri olen lähdössä Kotkan Klamilaan matikkapilkille. Kesällä käyn Kotkan Korkeakoskella lohikalassa. Olen kasvanut Kymijoen varrella, eikä tuo Saimaa oikein kiinnosta. Uistelu on sellaista veneessä istumista. Minä olen putkiperhomiehiä. Metsällä ja kalassa on aikaa ajatella ja rauhoittua. Saa tilaisuuden olla yksin tai ystävien kanssa. Ja jännitys – se kiehtoo. Kun Voikkaan tehdas suljettiin, sain työpaikan Kaukaalta. Olin voikkaalaisista ainut, joka muutti perheineen Kymistä Etelä-Karjalaan. Punainen tupa löytyi Joutsenosta. Perunamaata ei ehdi laitella. Perheeseeni kuuluvat puoliso Anne, alakoululaiset Laura ja Eino sekä vuoden ikäinen labradorinnoutaja Ramses. Avioeroperheen lapsena olen onnellinen siitä, että oma perhe on kasassa, ja kaikilla hyvä olla. Työni on rankkaa prosessityötä, josta harvoin revitään ilonhetkiä. Ladon puolentoista metrin pöllejä sinne, minne aurinko ei paista. Mutta työkaverit ovat mahdottoman kivoja. Minut otettiin uudessa työpaikassa lämpimästi vastaan, vaikken ole ihan helpoimmin lähestyttävän näköinen. Iso mies, ei mikään ballerina. Ilon hetket syntyvät pienistä palasista, jotka ovat tasapainossa. Ei ole yhtä asiaa ylitse muiden. Tasaisuus – sitä se kai on. ? P Iso mies iloitsee elämän pienistä palasista. Tasapainossa Juha Marttila työskentelee UPM:n Kaukaan hiomossa aluemiehenä. Kalastamisen jännitys kiehtoo Juha Marttilaa. Paperiliitto 2/2014 | 25 24-25_parasta.indd 25 27.2.2014 8:41:03
26 | Paperiliitto 2/2014 Hiomo Teksti: Ilkka Palmu Kuvat: Jussi Unha V astasataneessa lumessa risteilee lasten ja kapakkasankareiden jalanjälkiä. Voisi vaikka kuvan ottaa parvekkeelta? Jussi Unha, 29, hymähtää ajatukselle. Hervantalaisen sisäpihan hehtaarimetsä talitintteineen ei häntä kiinnosta. Mielen maisemat ovat toisaalla. Riemukaaren ohi vilistävät autot. Bangkokin hyllyvä yö. Mikä tahansa yö jossakin muualla kuin Suomessa. Siellä Unha asemoi kameransa jalustalle, säätää asetukset tarkasti kohdilleen ja avaa kameran sulkimen pitkäksi aikaa. Jussin intohimo on tallentaa se, mitä ei silmä erota. Autojen perävalojen juovat näkyvät vasta valmiissa kuvassa. Sitä liikettä Jussi rakastaa. Suttukuvista eroon Jussi aloitti kuvaamisen tosissaan vasta kuutisen vuotta sitten, kun matkoilta räpsittyjen pokkarikuvien suttuisuus alkoi ketuttaa. Hän osti järkkäriksi Canonin EOS 450D:n, Tamronin 10-24 millin laajakulmazoomin ja sitten 60-millisen Tamronin paremmalla valovoimalla f 2. Viime vuonna Jussi haki ja sai Paperiliiton 500 euron kulttuuriapurahan laitteistonsa täydentämiseen. Hän osti uudeksi rungoksi 70D:n ja linssiksi Sigman 18-35 millin zoomin valovoimalla f 1.8. Nykyään nämä laitteet maksaisivat noin 1 800 euroa, joten liiton rahat eivät ihan riittäneet. – Hetken harkitsin vielä paljon kalliimman 6D:n hankkimista, mutta vanhat linssit eivät olisi käyneet siihen, Unha kertoo. Kalliimpi kamera olisi ollut myös huonompi, koska siinä ei ole kääntyvää kosketusnäyttöä. Jussin kamerassa on, joten sillä voi ottaa iltakuvat rakennuksista vaikka maan rajasta; sieltä, missä Jussia kiinnostavat vesilätäköt ovat. – Laitteistoa hankkiessa pitää tosiaan miettiä sitä, mitä kuvaa, ja miten. Eikä se toisaalta ole nykyään vehkeistä kiinni. Halvalla järkkärillä pääsee jo hyvin alkuun. Matkustaa ympäri maailmaa Jussi on tehnyt töitä Valkeakosken Walkilla PE3:n rullamiehenä 10 vuotta. Nykyisen asunnon hän osti emäntänsä kanssa reilu vuosi sitten. Elämä täysin remontoidussa hervantalaisessa kodissa on hulppeaa, mutta kokonaishinta silti paljon keskustan vaihtoehtoja halvempi. Samanlainen säästäjä on Jussin puolisokin. Hän metsästää lomia varten lentoja periaatteella Sinne mennään, mihin halvimmalla pääsee. Ja pääseehän sitä, 50 eurolla Indonesian saarelta toiselle, tai New Yorkiin ??Eiffelin torni ?Salamatuoli Kuubassa ?Colosseum Jussi Unha sai viime vuonna liiton kulttuuriapurahaa. Tämän vuoden apurahoja voi hakea nyt. Suljin auki maailmalla Jussi Unha maalaa kamerallaan värivalojen liikettä ja heijastuksia. 26-27_hiomo.indd 26 27.2.2014 8:51:35
Paperiliitto 2/2014 | 27 Hiomo 27 eurolla, meno-paluu. Liike on tärkeintä, matkustus. Jussi on maalannut sen merkiksi olohuoneen seinälle maailmankartan. Kuala Lumpur, Bangkok, Borneo, Kuuba, Bali, Gambia, New York, Barcelona ja muut Euroopan kaupungit on jo nähty. Jussi istuu sohvalle ja aloittaa diashown. Television ruudulle ilmestyy puhkikuvattuja nähtävyyksiä, mutta ilman omaa armasta etualalla. Kuvissa ei ole muitakaan ihmisiä. Vain rakennuksia, valoja ja varjoja. – Minun juttuni on uudet kuvakulmat ja näkemykset. Ihan riittävästi olen istunut asvaltilla eri puolilla maailmaa sitä yrittämässä. Jussi näyttää Ei? elin tornin. Se kaatuu. Märän asvaltin peili synnyttää kaaren muotoisesta jalustasta ympyrän, jonka sisältä roiskuu punaista valoa. Ikonista heijastuva keltainen valo kimmeltää sadepisaroissa yötaivasta vasten. Jussi hymyilee, miettii tulevaa kesälomareissuaan. ? P Hae apurahaa Paperiliitto julistaa vuoden 2014 kulttuuriapurahat haettavaksi. Liittovaltuuston päätöksen mukaisesti liitto osallistuu vuosittain jäsenistön ja ammattiosastojen kulttuuritoiminnan tukemiseen. Liiton hallitus päättää apurahojen jaosta ammattiosastojen esityksen pohjalta huhtikuussa 2014. Apurahaa voivat hakea kaikki Paperiliiton ammattiosastojen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Hakulomake löytyy osoitteesta www.paperiliitto.? . Hakemus mahdollisine liitteineen tulee toimittaa 28.3.2014 mennessä Paperiliiton toimistoon. Apurahojen saajien nimet julkaistaan Paperiliiton kotisivuilla sekä toukokuussa 2014 ilmestyvässä Paperiliitto-lehdessä. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERToo 54 VUoTTA SiTTEN Reima Kangas P ankakoski on Lieksajoessa noin kuusi kilometriä Lieksasta itään. Koski pyöritti jo Lieksan seudun ensimmäistä teollisuuslaitosta, vuonna 1825 toimintansa aloittanutta Pankakosken rautaruukkia. Pankakosken rautatehdas paloi 1902 ja sen toiminta lopetettiin. Rakenteilla ollut yhtiön puuhiomo säästyi palolta, ja se aloitti toimintansa seuraavana vuonna. Yksityisten omistajien jälkeen tehdas siirtyi Aktiebolaget Pankakoskelle 1900-luvun alussa. Hiomoon asennettiin kolme amerikkalaisvalmisteista kuumahiomakonetta, joiden yhteinen kapasiteetti oli 3 500 tonnia vuodessa. Massa vietiin kapearaiteista rautatietä pitkin Lieksaan ja sieltä laivoilla Joensuuhun, jonne tuli etelästä rautatie. Vuonna 1909 tehdas siirtyi Gutzeit-yhtiölle. Hiomo uusittiin vuonna 1912. Kuva näyttäisi olevan otettu uudesta hiomosta. Vuonna 1912 tehdas tuotti hioketta 10 272 ja kartonkia 617 tonnia. Tuolloin tärkein hiokkeen markkina alue oli Britannia ja kartongin Saksa. Tehdasta on vuosikymmenien aikana laajennettu useaan otteeseen. Uusi vesivoimalaitos ja uusi puuhiomo valmistuivat vuonna 1964. Kartonkikoneita uusittiin 1970–90-luvuilla. Kansainvälinen Dermot Smur? tin johtama sijoittajaryhmä osti tehtaan Stora Ensolta vuonna 2006. ? P Onko sinulla paperiliittolaisista kertova vanha kuva? Lähetä kuva ja tiedot toimitukseen. Julkaisemme niitä tulevissa lehdissä. –Pankakosken puuhiomo. Vasemmalla kuoritut hiomopuut vesikourussa, oikealla hiomaja lajittelukoneet, kertoo kuvan teksti. Vuosiluvuksi arvellaan 1912. Pölkkyjä hiomossa Kevään 1960 suuri kansanurheilutempaus oli Olympiamarssi. Marssin tarkoitus oli saada kansa harrastamaan liikuntaa ja samalla auttaa olympiakeräystä. Lehdessä käsiteltiin paperialan terveyskysymystä kansainvälisen tutkimuksen avulla. Tutkimus koski Yhdysvaltojen, Kanadan, Englannin ja Ranskan paperialan teollisuuslaitoksia ja siinä oli mukana 2000 työntekijää. Huomattavimmat haitat kohdistuivat hengitysja verenkiertoelimiin. Verrattain tyypillisinä pidettiin myös eräitä reumaattisia sairaustiloja. Vatsaja ruoansulatustauteja esiintyi lähinnä vuorotyöläisten piirissä. Tutkimuksen perusteella pidettiin tärkeänä selvittää etukäteen, onko työntekijä ”synnynnäisesti yliherkkä jollekin ammattialasta johtuvalle epäterveelle tekijälle”. ? P Työttömyystukea paremmaksi Lusto/Enson kokoelma 26-27_hiomo.indd 27 27.2.2014 8:51:37
28 | Paperiliitto 2/2014 Hiomo Oikeus ansiopäivärahaan Ansiopäivärahaan (tästedes lyhyemmin päiväraha) on oikeus sellaisella työnhakijalla, joka on ollut vakuutettuna yhdenjaksoisesti työttömyyskassassa 26 edellistä viikkoa ja vakuutettuna ollessaan täyttänyt työssäoloehdon. Työssäoloehtoa kerryttää jokainen työviikko, jolloin työtä on ollut vähintään 18 tuntia ja työstä on maksettu työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan vuonna 2014 on oltava vähintään 1154 euroa kuukaudessa. Työssäoloehdon (26 viikkoa) tulee täyttyä työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Ansiopäiväraha Päiväraha muodostuu 32,66 euron suuruisesta perusosasta ja hakijan palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Ansio-osan suuruus on 45 prosenttia päiväpalkan ja peruspäivärahan (32,66) erotuksesta. 3429,30 euroa (105 x 32,66) ylittävältä kuukausiansion osalta ansio-osaan huomioidaan 20 prosenttia. Korotettu ansiopäiväraha Korotettu päiväraha muodostuu 32,66 euron suuruisesta perusosasta ja hakijan palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Korotetun ansio-osan suuruus on 65 prosenttia päiväpalkan ja peruspäivärahan (32,66) erotuksesta. 3429,30 euroa (105 x 32,66) ylittävältä kuukausiansion osalta ansio-osaan huomioidaan 37,5 prosenttia. Korotettu ansiopäiväraha pitkän työuran päätyttyä Korotettua päivärahaa maksetaan yhteensä enintään 90 päivältä. Pitkään työuraan perustuvan korotetun päivärahan saamisen edellytykset ovat: Työsuhteen päättymiseen liittyvät edellytykset Toistaiseksi voimassa ollut työsopimus on irtisanottu tai irtisanomisehdoin tehty määräaikainen työsopimus on irtisanottu. Edellytyksenä ei ole se, että irtisanominen on tapahtunut tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Esimerkiksi terveydellisistä syistä irtisanotulle voi syntyä oikeus korotettuun ansiopäivärahaan. Lisäksi edellytetään, että työsopimuksen päättyminen ei ole työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla työntekijän syytä. Työsopimuksen päättymisen katsotaan johtuneen työntekijästä, jos työja elinkeinotoimisto on antanut hakijalle sen seurauksena korvauksettoman määräajan eli karenssin. Jos työntekijän työsuhde on irtisanottu eikä hänelle ole asetettu korvauksetonAnsiopäiväraha vuonna 2014 ta määräaikaa, työttömyyskassa maksaa hänelle muiden edellytysten täyttyessä korotettua päivärahaa. Työsuhteen irtisanomisen riitauttaminen ei vaikuta korotetun päivärahan maksamiseen. Työnhakijalla, joka on jäänyt työttömäksi sen vuoksi, että hän itse on irtisanonut työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, on oikeus korotettuun päivärahaan muiden edellytysten täyttyessä. Lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää työntekijällä on oikeus irtisanoa työsopimuksensa ja saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa. Poikkeuksellisesti välittömästi irtisanotun työsuhteen päätyttyä määräaikaisen työsuhteen aloittaneella henkilöllä voi olla oikeus korotettuun päivärahaan. Edellytyksenä on se, että määräaikainen työsuhde on aloitettu hänet irtisanoneen työnantajan palveluksessa. Ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi 60 päivän kuluessa Työttömäksi jääneen tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi 60 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä, jotta oikeus korotettuun päivärahaan säilyy. Työssäoloaikaa koskeva edellytys Henkilöllä tulee olla työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta. Työssäoloaikaan ei lasketa alle 18-vuotiaana tehtyä työtä. Jäsenyysedellytys Jotta henkilöllä on oikeus korotettuun päivärahaan, hänen on pitänyt olla palkansaajakassan jäsen vähintään viisi vuotta. Päivärahaoikeuden tulee perustua palkansaajan työssäoloehtoon. Yrittäjän päivärahaan ei korotettua ansio-osaa pitkän työuran päättymisen perusteella liitetä. Korotettu ansiopäiväraha työllistymistä edistävien palvelujen ajalta Korotettua päivärahaa maksetaan työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotettua päivärahaa maksetaan myös Palkka/kk Palkka -4,13 % Päiväpalkka Ansiopäiväraha €/ päivä Korotettu ansiopäiväraha Vuorottelukorvaus €/ päivä (70 %) Vuorottelukorvaus €/ päivä (80 %) 2 000,00 1 917,40 89,18 58,09 69,40 40,67 46,48 2 500,00 2 396,75 111,48 68,13 83,89 47,69 54,50 3 000,00 2 876,10 133,77 78,16 98,38 54,71 62,53 3 500,00 3 355,45 156,07 88,19 112,87 61,74 70,55 4 000,00 3 834,80 178,36 93,51 122,18 65,46 74,81 Esimerkkejä ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen määristä 123rf 28-29_hiomoa.indd 28 27.2.2014 8:52:15
Paperiliitto 2/2014 | 29 Hiomo Ansiopäiväraha vuonna 2014 em. suunnitelmassa sovittujen palvelujen väliseltä ajalta, jos näiden palvelujen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Korotettua päivärahaa voidaan maksaa enintään 200 päivältä työttömyyspäivärahakauden 500 päivän enimmäisaikana. Jos työssäoloehto täyttyy uudelleen omaehtoisen opiskelun tai työvoimakoulutuksen aikana, enimmäisajan laskeminen ei kuitenkaan ala alusta eikä päivärahan uudelleen määrittelyä tehdä koulutuksen aikana. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat työnhakuvalmennus, uravalmennus, kokeilu (jakautuu koulutuskokeiluun ja työkokeiluun), työvoimakoulutus, työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu omaehtoinen opiskelu ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu kuntouttava työtoiminta. Kulukorvaus Osallistuessaan työllistymistä edistävään palveluun työnhakijalla on oikeus saada kulukorvausta. Kulukorvauksen suuruus on yhdeksän euroa päivässä ja korotettu kulukorvaus on 18 euroa päivässä. Korotettuun kulukorvaukseen on oikeus, jos työnhakija osallistuu työssäkäyntialueensa ulkopuolella järjestettävään edellä mainittuun koulutukseen. Korotettuun kulukorvaukseen on oikeus myös työssäkäyntialueella mutta kotikunnan ulkopuolella järjestettävässä koulutuksessa, jos koulutukseen osallistumisesta aiheutuu majoituskustannuksia ja majoituskustannuksista esitetään luotettava selvitys. Työja elinkeino toimisto ilmoittaa työttömyyskassalle sen, sijaitseeko koulutuspaikka työnhakijan kotikunnan ulkopuolella. Kulukorvausta ei makseta omaehtoisen opiskelun tai työvoimakoulutuksen lomajaksoilta. Ansiopäivärahan perusteena oleva palkka Palkkatuloa määrättäessä otetaan huomioon palkkatulot vähintään työssäoloehtoon vaadittavalta ajalta, eli 26 viikolta. Ennakonpidätyksen alaisesta palkasta vähennetään lomarahat ja lomakorvaukset. Keskimääräinen kuukausiansio saadaan, kun palkkatulo jaetaan ajanjaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien (5 päivää/ viikko) lukumäärällä ja kerrotaan 21,5:llä. Kuukausiansiosta vähennetään eläkevakuutusmaksuja 4,13 prosenttia vuonna 2014. Päiväpalkka saadaan jakamalla kuukausiansio 21,5:llä. Jos henkilö on työllistynyt kahdessa tai useammassa työssä yhtä aikaa, palkanmääritte-lyssä otetaan huomioon henkilön tulot kaikista työsuhteista. Kahdesta tai useammasta työsuhteesta tehtävässä palkanmäärityksessä otetaan huomioon kaikki palkanmäärityksessä yleensäkin huomiotavat tulot siitäkin huolimatta, että työajat kahdessa tai useammassa työsuhteessa ylittäisivät aloilla sovellettavat enimmäistyöajat. Lapsikorotus Lapsikorotus maksetaan alle 18-vuotiaista lapsista. Yhdestä maksetaan lapsesta 5,27 euroa päivässä, kahdesta lapsesta 7,74 päivässä ja kolmesta tai useammasta lapsesta 9,98 euroa päivässä. Omavastuuaika Päivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun hakija on ollut työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa viittä täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan kalenteriviikon kuluessa, eli omavastuuaika on karttunut. Omavastuu aika voi kulua samanaikaisesti kun henkilölle maksetaan etuutta hänen ollessaan työllistymistä edistävässä palvelussa. Uutta omavastuuaikaa ei aseteta, jos ensimmäinen maksettava päivä olisi vuoden sisällä edellisen enimmäisajan alkamisesta ja jos omavastuuaika on asetettu edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa. Ansiopäivärahan enimmäisaika Päivärahan maksamisen enimmäisaika on kaikilla 500 päivää, mutta työttömyyskassa maksaa päivärahaa tietyissä tilanteissa peruspäivärahan suuruisena enimmäisajan viimeisiltä 100 tai 200 päiviltä. Päivärahan ansio-osan maksuajan lyhentämiseen vaikuttavat henkilön työhistorian pituus ja työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen tai sen keskeyttäminen. Jos henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria ennen työttömyyspäivärahakauden alkamista, päiväraha maksetaan 100 viimeiseltä päivältä peruspäivärahan suuruisena. Työhistorian kestosta riippuen työllistymistä edistävän palvelun keskeyttäminen tai siitä kieltäytyminen ilman pätevää syytä lyhentävät myös ansio-osan maksamista siten, että päiväraha maksetaan 100 tai 200 viimeiseltä päivältä peruspäivärahan suuruisena. Ansiopäivärahan verotus Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot verottajalta suorasiirtona. Veroprosentti on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin palkkatuloja varten annetussa verokortissa. Korotettua päivärahaa maksettaessa veroprosentti on neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin palkkatuloja varten annetussa verokortissa. Jos haluat muuttaa verotustasi, pyydä verottajalta muutosverokortti etuutta varten. Lähetä muutosverokortti työttömyyskassaan. P Joutsenon osasto 23 Pilkkikilpailut sunnuntaina 16.3. klo 9-12 Koivikossa. Valkeakosken osasto 70 Teatteriretki jäsenille Tampereen Musiikkiteatteri Palatsiin lauantaina 24.5. klo 19.30. Esityksenä: Ihan tuuliajolla musikaali. Lippuja on rajoitettu määrä, lipun hinta 10 €, max. 2 lippua / jäsen. Lippuja voi lunastaa pääluottojen toimistoilta tai soittamalla Jorma Pirttilä 0400 943 104 tai Markku Salokivi 040 731 0197. Matkalle lähtö: Valkeakosken Liikenteen bussilla klo 18.00 Liikenteen talleilta. Reitti: Sointulan ostoskeskuksen päätepysäkki-Hakakatu-Helletie-Juhannusvuorentie-Kaapelintie-Sääksmäentie-Ulvajankatu-Valkeakoskenkatu-Valtakatu-Lempääläntie-KenraalintiePainontie-Eerolantie-Salomaantie-Kaakonojantie-Seminmutka-Tampere, sekä samaa reittiä takaisin käänteisessä järjestyksessä. Lisätietoja esityksestä: www.palatsiteatteri.? KEVÄTKOKOUKSET 2014 Pirkanmaan piiri: Valkeakosken os. 45, ti 15.4. klo.17.00, Hakapirtti Tampereen os. 50, su 6.4. klo 15.00, ABC Kolmenkulma, kokoustilat Tampereen os. 62, pe 11.4. klo13.00, pääkirjasto Metso Länsi-Suomen piiri: Turun os. 24, ke 9.4. klo 16.00, Veritas-stadion, Ole´ravintolan kabinetti Rauman os. 42, ke 16.4. klo 16.15, Cumulus Etelä-Suomen piiri: Loviisan os. 39, ke 16.4. klo16.00, Safcafe, Länsikaari 1 Tervakoski os. 54, ke 26.3. klo 16.00, paloasema Hämeenlinnan os. 66, la 12.4. klo 14:30, HML:n Cumulus Saimaan piiri: Tainionkosken os. 22, to 24.4. klo 17.30, osaston (tai 21:n) toimitila Joutsenon os. 23, ma 14.4. klo 18.00, Joutsenon työväentalo Keski-Suomen piiri: Jämsänkosken os. 11, ke 23.4. klo 16.15, UPM Jämsänkoski, Keskuskonttori Rustholli Äänekosken os. 13, to 10.4. klo 17.00, Majakka, Torikatu 6 Kaipolan os. 80, ma 31.3. klo17.00 Ahjonsali, Talvialantie 2 Pohjois-Karjalan piiri: Kuopion os. 55, 1.4. klo 18.00, Osuuspankin kerhohuone, Tulliportink. 38 A Uimaharjun os. 88, 19.3. klo 18.00, Villa Koivurannan Sali, Keskustie 5 PohjoisSuomen piiri: Pietarsaaren os. 52, to 24.4 klo18.00, TT Halli oSASToT , 28-29_hiomoa.indd 29 27.2.2014 8:52:15
30 | Paperiliitto 2/2014 Hiomo K evään hiljalleen henkiessä pukkaa tehtaalla uutta henkilöstösuunnitelmaa ja säästöjä. Ovat tainneet jo kalenterista katsoa toteutusajankohdatkin. Minkähänlaisesta kalenterista ”työnantajat” aikataulujaan katselevat? – maisemakalenterista, maisemakonttorissa. Valvomoissa näkyy vielä seinällä olevan ehkäpä oman ”virman” paperille painettu kalenteri. Ei ole sentään ihan kokonaan siirrytty monitorien säästökuviin. Miesvaltaisen valvomon seinällä on usein kuvia hyväkeuhkoisista vähäpukeisista kauniista naisista ja monesti kuvaan on liitetty myös kiiltävä metallihohto ja kromi. Ei varmaan monessakaan valvomossa kalenteri ole silti naisten toimesta saanut lähteä paikaltaan. Mutta miten käy, jos naisvaltaisella osastolla valvomon kalenterissa kuvina on lihaksikkaita minimaalisesti pukeutuneita miehiä ja miespuolinen tulee paikkaan töihin? Kalenteri saa alta aikayksikön kyytiä seinään päin. Mistä lie johtuu? Maisemakalenteri saa kyllä olla rauhassa paikallaan. Seinäkalentereiden painomäärät eivät ole onneksi pudonneet juuri ollenkaan, kuulemma. Hyvä niin. Ehkä joskus vielä saadaan lihaksikkaita metsäteollisuuden uroita sisältävä seinäkalenteri jonkun miesvaltaisen valvomon seinälle meidän naisten iloksi. ? P Maisemakalenteri, se paras Tarkkailija Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään, mistä kirjoittaa. Kalenteri saa alta aikayksikön kyytiä seinään päin. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen S iitä puhelusta imatralainen Emmi Reinikainen ei muista mitään, koska hän oli niin iloinen. – Taisin soperrella jotakin, että olenks mie oikeesti päässyt sinne! Oli tammikuun puoliväli, ja Reinikaiselle oli juuri soitettu, että hänet on valittu UPM:n Kymin ja Kaukaan tehtaiden ammattikoulutusohjelmaan. Kaksivuotiseen oppisopimuskoulutukseen oli peräti 1338 hakijaa, joista 40 valittiin – 18 Kymiin ja 22 Kaukaalle. Rakkaus tehtaisiin Reinikainen on ehtinyt tehdä monenmoista. Hän valmistui sähköasentajaksi Imatran ammattikoulusta 2004. Tie vei Ovakolle, jossa Reinikainen oli myös työharjoittelussa. Kunnossapidossa tehtyjen kesätöiden jälkeen hän siirtyi Suomen Kertaan pakkaajaksi. Viisi vuotta vieri, kunnes tehdasmiljöö alkoi taas houkuttaa. Reinikainen pääsi Ovakolle lastaajaksi ja sitten nosturikuskiksi ajamaan sulaa tuotannon eri vaiheissa. Pesti kesti viime vuoden helmikuuhun asti. Viime kesäksi Reinikainen palkattiin taas Ovakolle kesätöihin sähköasentajaksi. – Tiesin jo ammattikouluaikoina, että haluan tehtaaseen töihin, ja positiiviset kokemukset Ovakolta vain vahvistivat tätä tunnetta. Tehdas kiehtoo, koska se on iso paikka, jossa tapahtuu koko ajan jotakin. Odotukset korkealla Etsiessään syksyllä netistä työmahdollisuuksia Reinikainen bongasi ilmoituksen UPM:n oppisopimuskoulutuksesta. – Ihan minun juttuni! hän ajatteli. Valintaprosessia Reinikainen kuvailee pitkäksi ja jännittäväksi. Oppisopimuskoulutuksen aloittaa monipuolinen porukka. Valittujen keski-ikä on 26 vuotta. Koulutustaustat vaihtelevat paperija prosessitekniikasta sähköja automaatiotekniikan kautta rakennustekniikkaan. Hakijoista naisia oli 2,8 prosenttia ja valituista 5 prosenttia. Se tarkoittaa. että Reinikaisen lisäksi koulutuksen aloittaa yksi nainen. – Odotan seuraavalta kahdelta vuodelta paljon tietoa ja taitoa, Reinikainen sanoo. Eläinten parissa Koulutus Lappeenrannassa alkaa maaliskuun 10. päivä, eikä Reinikainen malttaisi enää millään odottaa. Aika ei ole kuitenkaan käynyt pitkäksi, sillä päivät ovat kuluneet kaikenkarvaisten kavereiden kanssa ulkoillessa ja treenatessa. Reinikaisella on viisi koiraa, kissa ja ylläpitohevonen. Kolme koirista on vinttikoiria, joita hän käyttää näyttelyissä ja nyt myös maastojuoksukilpailuissa. Reinikainen arvelee, että eläinrakkaus kumpuaa lapsuudenkodista, jossa pyöri aina eläimiä. Heppatyttö hän on ollut siitä asti, kun isosisko vei kuusivuotiaan Emmin mukanaan talleille. ? P Oppiin Kaukaalle Emmi Reinikainen valittiin koulutukseen 1338 hakijan joukosta. Oppisopimuksessa Palsta seuraa Emmi Reinikaisen elämää UPM:n Kymin ja Kaukaan tehtaiden oppisopimuskoulutuksessa. Emmi REinikainEn ? Ikä: 29 ? Asuinpaikka: Imatra ? Perhesuhteet: Avoliitossa ? Harrastaa: Koiria ja hevosia ” Olenks mie oikeesti päässyt sinne!” 30-31_hiomo ja ristikko.indd 30 27.2.2014 8:54:09
Paperiliitto 2/2014 | 31 TaUkoTila Laatinut Ari Kiviharju Laatinut Arto Inkala riSTikko SUDokU Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 1/2014 täyttäneistä palkinnon sai Ahti Lunki Kempeleestä. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 26.3. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 1”. Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35. Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 1/2014 ratkaisu ? 30-31_hiomo ja ristikko.indd 31 27.2.2014 8:54:12
32 | Paperiliitto 2/2014 KahvitauKo Teksti Sari Kangas J ujo Thermalin tutkimusja tuotekehityslaboratoriossa Eurassa nauru raikaa. Noin viidentoista hengen työporukka vitsailee laihduttamisesta, iloitsee toisten onnenpotkuista ja viljelee ronskia huumoria. – Ei ole päivää, jolloin emme nauraisi vatsat kippurassa useita kertoja, laborantti Elina Kivisalo kertoo. Laboranttien ja toimihenkilöiden joukkio viettää aikaa yhdessä myös vapaa-ajalla. Siitä huomaa, että työkavereista on tullut läheisiä ystäviä. Kivisalo sanookin, että ajaa mielellään 40 kilometrin työmatkan suuntaansa, vaikka töitä ehkä löytyisikin lähempää kotia. Laboratorioväkeä yhdistävät iloisuuden ja positiivisen asenteen lisäksi yhteiset kiinnostuksen kohteet. Useammalla on talonrakennus takana, ja sisustuslehdet pyörivät työpaikan pöydällä. Ykkösjuttu ovat kuitenkin puutarhatyöt ja yhteiset reissut lähipuutarhoihin Satakunnassa. Niitä mahtuu useita kesään. – Jos jollakin on vihiä hyvistä taimista, otamme pakettiautoni ja lähdemme työpäivän jälkeen porukalla niitä hakemaan, Kivisalo sanoo. Auto on niin tiivis osa reissuja, että kun Kivisalon mies viime vuonna mietti hänestä tarpeettoman kulkupelin myymistä, nousi siitä laboratoriossa äläkkä. Onneksi pakettiauto sai jäädä. Vapaa-ajan harrastuksiin jalkaudutaan myös pienemmissä porukoissa mielenkiinnon mukaan. Osa viihtyy kuntosalilla ja uimassa, osa shoppailee ja osa tekee laivareissuja. Jouluisin on pidetty valoryijyjen ja -pallojen askarteluiltoja. Kivisalo kuvaa työpaikkansa ilmapiiriä turvalliseksi. Kaikki ymmärtävät toisiaan, joten työkavereille voi purkaa itselle sattuneita ikäviäkin asioita. Se on terapeuttista, ja joskus on selvitty minimisairaslomilla, kun avioerot ja keskenmenot on saanut käydä läpi työnteon ohessa ystäväporukalla. Toisten tukeminen näkyy siinäkin, ettei töissä tarvitse pyytää apua. Kiireistä jeesataan automaattisesti.? P tauKotila Aika velikultia UPM:n Kymin tehtaan levypajan kahviremmi on kokoontunut jo 17 vuoden ajan. Jujo Thermalin porukka pitää yhtä. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Upea työporukka ” Ykkösjuttu ovat yhteiset reissut lähipuutarhoihin Satakunnassa.” Elämään laatua Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen L evypajan taukonurkkaus on karskin pelkistetty. Juuri raavaille miehille sopiva. Täällä ei turhia hienostella, vaan pullakin leikataan omalla puukolla. Joku on sentään kiinnittänyt laulaja Tarja Turusen kuvan kaapinovea somistamaan. ”Pääkeittäjä” Jarmo ”Soima” Soimakallio saapuu paikalle ja alkaa mitata kahvinpuruja keittimeen. Soimakallio on saanut pääkeittäjän pestinsä, koska keittää parhaat kahvit. Hiljalleen muutkin miehet valuvat paikalle ja istuvat kuka minnekin. Nimikkopaikka on velmuleukojen mukaan vain kahvikassan puheenjohtajalla Seppo ”Sepe” Mertamalla. 20 markkaa ja kymmenen senttiä – Katsokaas tätä, kuuluttaa Kari ”Kalle” Aaltonen. Hän on kaivanut laatikosta kahvikassan nimilistan vuodelta 1998. Jäsenyys maksoi 20 markkaa, ja jäseniä oli 21. Nyt kahvikassaan kuuluu kuusi miestä. – Porukka on vähentynyt. Aikoinaan ei parkkipaikalla ollut tilaa eikä pukukoppejakaan riittänyt kaikille, Mertama tuumaa. Mertama on ollut puheenjohtajana alusta alkaen. – Minut valittiin helvetinmoisella huudolla, muistelee Mertama. – Omalla huudollasi taisit voittaa, Soimakallio vinoilee. Kaikesta huolimatta kahvikassa voi hyvin UPM Kymin levypajan työntekijät ovat työskennelleet yhdessä vuosia. Vasemmalta Kari Mäkinen, Seppo Mertama, Jukka Nokelainen, Jarmo Soimakallio, Lasse Virta, Kari Aaltonen ja Petri Tähtinen. 32-33_tauko.indd 32 27.2.2014 10:01:35
Paperiliitto 2/2014| 33 tauKotila Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Minkä puolueen kansanedustaja on Jörn Donner? 2. Mikä tai mitä on sukaatti? 3. Kenen sanoittama ja säveltämä on iskelmä Matkalla pohjoiseen? 4. Missä joukkuepelissä esiintyy passari? 5. Mitä merkitsee sivistyssana copyright? 6. Missä on kiekkojoukkue Jokipojat? 7. Minkä laji on viroksi jalgrattassport? 8. Millä kasvilla gini on maustettu? 9. Kuinka usein käydään EUparlamenttivaalit? 10. Mikä oli Suomen ostetuin henkilöauto vuonna 2012? 10 + Mitä haisevaa kaasua sulfaattisellutehtaat levittävät silloin tällöin ilmaan? Vastaukset sivulla 34 Teksti Sari Kangas E nsi kesänä alkaa Juha Soikkelin neljäs talonrakennusprojekti. Koska sukulaiset ovat yleensä ostaneet hänelle hyödyllisen lahjan, Soikkeli arvelee saavansa lahjakortin moottorisahaa varten. Vanha saha hajosi. Rakennusalan koulutusta Soikkelilla ei ole, mutta tekemällä oppii. Ensimmäinen talo jäi pieneksi. Toisen ja kolmannen pohjaratkaisut eivät olleet parhaat mahdolliset, mutta neljännestä tullee täydellinen. Merkkipäiväänsä Soikkeli juhlii päivän myöhässä kahden ystävänsä kanssa Saipa–Jyp-jääkiekko-ottelussa ja illanvietossa. Varsinaisena syntymäpäivänä kahvitellaan sukulaisten kanssa. Soikkeli on virkavapaalla. Hän ajautui poikansa jääkiekkoharrastuksen kautta luistimien teriin erikoistuneeseen yritystoimintaan. Terät ovat jo levinneet SMliigan jäiltä NHL:ään ja KHL:ään. Niillä luisteltiin myös olympiajäillä, Soikkeli kertoo.? P Taattu lahja SynttäriSanKari mitäS tiEdät? Juha Soikkkeli Syntynyt: 7.3.1974 Syntymäpaikka: Joutseno Perhe: Vaimo sekä 3-, 13ja16vuotiaat lapset Työ: Metsä Board Joutseno, käynnissäpito-operaattori Terveiset: Joutsenon Metsä Boardin henkilöstölle! Juha Soikkeli täyttää 40 vuotta. ja tuottaa jopa voittoa, vaikka kahvikupin hinta on vain kymmenen senttiä. Enää kassan tuotoilla ei kuitenkaan arvota viinapulloa vaan parinkymmenen euron osingot jaetaan jäsenten kesken kerran vuodessa. Investointeja pitsasukupolvelle Varma vai ei? Sitä nyt pohditaan. Paikallinen sanomalehti Kouvolan Sanomat on vajaa viikkoa aiemmin julkaissut uutisen, jonka mukaan UPM investoi Kymin tehtaaseen noin 150 miljoonaa euroa. Tehtaan johto ei ole vahvistanut uutista, jonka joku on ilmeisesti vuotanut lehteen. – Kyllä se investointi tulee, miettivät Kari Aaltonen ja Jukka Nokelainen. – Ei se ole varma, huomauttaa Kari Mäkinen. – Tämän porukan ikärakenne alkaa olla sitä luokkaa, että kaikki toivo on heitetty, tulee investointi tai ei. Onhan se nuorille tietysti hyvä, Mertama miettii. – Alalla on kyllä vielä vetovoimaa, jos UPM:n oppisopimuskoulutukseenkin pyrki yli 1300 hakijaa, huomauttaa Aaltonen. Mertama virnistää, että kaksi vuotta menee siihen, ennen kuin nuoret tulokkaat on vieroitettu pitsasta ja kokiksesta. Jaaha, työ kutsuu. Porukka hajaantuu kuka mihinkin. Soimakallio jää jynssäämään kahvipannua, sillä tällä viikolla on hänen tiskivuoronsa. Kahvitauon aikana kävi ilmi myös se, mistä miehet eniten puhuvat. Mutta sitä ei lukijoille kerrota. ? P ” Tämän porukan ikärakenne alkaa olla sitä luokkaa, että kaikki toivo on heitetty.” Vanhoja tekijöitä S eppo Mertama Tehtaalle 1974. ”Pirun monta työpaikkaa” ennen levypajaa. J armo Soimakallio Aloitti levypajassa 1975. On niin sanottu alkuasukas. K ari Aaltonen Töihin 1974. Puoli vuotta sellulla, sitten verstaalle. J ukka Nokelainen Kymin puolelle vanhalle tehtaalle 1982. Sieltä 1989 Kuusanniemeen. K ari Mäkinen Töihin keväällä 1972 laboratorioon laadunvalvontaan. L asse Virta Suoraan ammattikoulusta kuitulinjalle 1978. P etri Tähtinen ”Vieraileva Tähti”. Verstaalle viilari puolelle töihin 1985. Levypaja ? Palvelee sekä selluettä paperitehdasta. ? Työntekijät kunnossapitoasentajia. UPM Kymin levypajan työntekijät ovat työskennelleet yhdessä vuosia. Vasemmalta Kari Mäkinen, Seppo Mertama, Jukka Nokelainen, Jarmo Soimakallio, Lasse Virta, Kari Aaltonen ja Petri Tähtinen. 32-33_tauko.indd 33 27.2.2014 10:01:37
KUORIMO Reijo "Reka" Hämäläinen on 57-vuotias toimittaja Kotkasta. Takana on pitkä ura työmarkkinatoimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ayhistoriikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com ?? | Paperiliitto ?/???? K oettu ? nanssikriisi yllätti ”ylimielisyyteen taipuvaisen ekonomistikunnan housut kintuissa. Vielä massiivisempi munaus on kypsymässä. Talouspoliittista analyysiä tehdään ikään kuin ilmastonmuutosta ei olisi olemassakaan”. Moni hieraisi silmiään lukiessaan yllä olevaa tekstiä Hesarista tammikuun puolivälissä. Ainakin tsekata piti kirjoittaja, sillä lähestyvästä kriisistä ei varoitellut Eero Paloheimo eikä Pentti Linkola. Raimo Sailas lehdessä tarinoi uhkapelistä maapallolla. Sailas kirjoitti kirouksesta vailla vertaa. Isoin paljon tietäviä ja osaavia ihmisiä uhkaava ongelma on, ettemme osaa yhdistää paloja toisiinsa yhä monimutkaisemmaksi käyvässä tulevaisuuden tekemisen palapelissä. Yhä vain luonnontieteilijät elävät omaa todellisuuttaan yhtäällä, talouden ja politiikan vallankäyttäjät toisaalla ja ties mitkä alojensa ekspertit omissa maailmoissaan. Kokonaisvaltaista näkemystä ja otetta ihmiskunnan toimintaan ei juurikaan tarjoilla. Harmillisinta monien arvojen ja yksilöllisten valintojen ja vapauksien kulttuurissa on, että moista yritystä ei edes haluta. ”Tää mun elämä on mun juttu, eikä se kuulu muille, enkä mä oikeestaan mihinkään edes usko”. V iime vuosisadan alkupuolta leimasi usko talouskasvuun. Se tiesi hyvinvointia. Viimeistään 1970-luvulla teesi sai vastaansa vahvan antiteesin. Tiedemiehet julistivat saastumisen ja luonnonvarojen ehtymisen vuoksi, että talouskasvu veisikin ihmiskunnan kohti tuhoa. Synteesinä väittelystä kehkeytyi 1980-luvulla ajatus kestävästä kehityksestä. Jos ihmiskunta mukauttaisi taloutensa ja hyvinvointinsa Telluksen ekologisiin reunaehtoihin, voisi se turvata itselleen tulevaisuuden. Suomalaisen hyvinvoinnin mallin milteipä oppi-isäksi nostettu Pekka Kuusi päätteli vanhoilla päivillään kirjassaan Tämä ihmisen maailma (1982), ettemme ilmeisesti osanneet käyttää taiten valtavia teknisiä ja tuotannollisia voimavarojamme. Edessä häämötti sivilisaation tuho. ”Luotan nuorisoon. Informaatioltaan nopeasti uudistuva nuoriso aistii, tuntee, ymmärtää haasteen. Se muuttaa rauhanliikkeen kaiken kattavaksi eloonjäämisliikkeeksi”, päätti Kuusi kuitenkin paksun opuksensa. Toiveikkuuttaan 60-lukulaisuudesta ammentanut Kuusi saattoi epäilemättä uskoa yli 30 vuotta sitten Koijarveltä palanneisiin aktivisteihin. Mutta ketä Sailas puhuttelee, kun vihreä ja punavihreä poliitikko nousevat ministerin autoihinsa ja nuoret rynnivät tuhansittain Idols-kisaan? P Sailas sanoo, kuuleeko kukaan? ?. RKP:n eli Ruotsalaisen Kansanpuolueen ?. Kuivattu sokeri ?. Juha Vainion ?. Lentopallossa ?. Tekijän oikeus ?. Joensuusta ?. Pyöräily ?. Katajalla ?. Joka viides vuosi ??. Nissan Qashqai ??+ Merkaptaania Teksti Sari Kangas Mitä: On harrastanut avantouintia 10 vuotta. Miksi: Uinnin jälkeen kropassa on äärettömän mukava olo. Se tuntuu rentoutumisena ja hyvänä mielenä. Miten aloitti: Kävi pitkin kesää lastensa kanssa paikallisella uimarannalla. Syksyn tultua avantouintia harrastavat kaverit sanoivat, että kautta voisi jatkaa ympärivuotiseksikin. Kuinka usein: Viikkoon mahtuu kaksi tai kolme avantouintipäivää. Uinti luonnonvesissä on ympärivuotinen harrastus, mutta parhaimmillaan 10–15 asteen pakkasessa. Silloin vesi tuntuu lämpöisimmältä ja kylmään ilmaan nouseminen pirtsakalta. Koulukunta: Katavisto käy ennen avantoa saunassa ja kastautuu vedessä nelisen kertaa. Yhdellä kerralla hän pyrkii kiusaamaan kroppaa enemmän ja olemaan vedessä mahdollisimman pitkään. Saunassa otetaan loppulämmittely ilman löylyä. Hyöty: Säryt ja lihastai nivelkolotukset jäävät avantoon. Myös ? ussat pysyvät poissa. Sosiaalisuus: Uintipaikoilla on aina porukkaa. Vakiokävijät ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi. Uimareiden kanssa rupatellaan saunomisen ja uinnin lomassa. Se on harrastuksen parhaita puolia. P Parasta kylmässä JOUNI KATAVISTO Ikä: 45 Asuinpaikka: Eurajoki Perhe: Kaksi lasta Työ: Rauman Metsä Fibre, käynnissäpitäjä Luottamustoimi: Pääluottamusmies JÄSEN HARRASTAA MISTÄS TIESIT? HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas TAUKOTILA Jouni Kataviston Sami-poikakin kävi testaamassa avantouintia, muttei innostunut. ” Vielä massiivisempi munaus on kypsymässä. Matkalla pohjoiseen on Juha Vainion kappale. R E K A N K Y Y D IS SÄ Reijo "Reka" Hämäläinen kinatoimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ayhistoriikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com on, että moista yritystä ei edes haluta. ”Tää mun elämä on mun juttu, eikä se kuulu muille, enkä mä oikeestaan mihinkään edes usko”. V varojen ehtymisen vuoksi, että talouskasvu veisikin ihmiskunnan kohti tuhoa. tyksestä. Jos ihmiskunta mukauttaisi taloutensa ja hyvinvointinsa Telluksen ekologisiin reunaehtoihin, voisi se turvata itselleen tulevaisuuden. Suomalaisen hyvinvoinnin mallin milteipä oppi-isäksi nostettu ka Kuusi (1982), ettemme ilmeisesti osanneet käyttää taiten valtavia teknisiä ja tuotannollisia voimavarojamme. Edessä häämötti sivilisaation tuho. ”Luotan nuorisoon. Informaatioltaan nopeasti uudistuva nuoriso aistii, tuntee, ymmärtää haasteen. Se muuttaa rauhanliikkeen kaiken kattavaksi eloonjäämisliikkeeksi”, päätti Kuusi kuitenkin paksun opuksensa. Toiveikkuuttaan 60-lukulaisuudesta ammentanut Kuusi saattoi epäilemättä uskoa yli 30 vuotta sitten Koijarveltä palanneisiin aktivisteihin. Mutta ketä Sailas puhuttelee, kun vihreä ja punavihreä poliitikko nousevat ministerin autoihinsa ja nuoret rynnivät tuhansittain Idols-kisaan? naus on kypsymässä. K Y Y D IS SÄ 34-35_tauko.indd 34 27.2.2014 9:05:47
Paperiliitto ?/???? | ?? Nro 3 Aineistot .............. 26.03. Ilmestyy ................. 11.04. Nro 4 Aineistot ...............30.04. Ilmestyy .................16.05. Nro 5 Aineistot ...............10.06. Ilmestyy .................27.06. Nro 6 Aineistot ................13.08. Ilmestyy ................ 29.08. Nro 7 Aineistot ................10.09. Ilmestyy ................ 26.09. Nro 8 Aineistot ................ 15.10. Ilmestyy ................. 31.10. Nro 9 Aineistot .................12.11. Ilmestyy ................. 28.11. Nro 10 Aineistot .................. 3.12. Ilmestyy ..................19.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2014 Sudokun ratkaisut OIKEA TALVI JA ELÄMYSKYL PYLÄ 5 VrK 430,50 € PuOLIhOIdO LLA KAhdEn hEngEn huOnEESSA SISÄLTÄEn: aamiaiset ja päivälliset, Elämyskylpylän , kuntosalin, kylpylän treeniohjelman ja sisäänpääsyn tanssiravintolaa n – joka ilta solisti ja karaokea! Hinta/henkilö voimassa Paperin jäsenelle (norm. hinta 570 €), jäsenyys todistettava jäsenkorttia vastaan. Lomaile tasokkaasti On aika tarkistaa loppuvuoden lomakalenteri ja varata edullinen Holiday Clubin lomaviikko. Maaliskuun 7. päivä starttaa Holiday Clubin lomaosakkeiden viikkojen 23–52/2014 hakuaika. Paperiliittolaisilla on mahdollisuus lomailla jäsenhinnoin Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Saimaalla ja Tampereella. Lomahuoneistojen hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Huoneistot jaetaan hakemusten saapumisjärjestyksessä. Hakuaika näille viikoille on 7.-30.3. Varauspalveluun pääsee osoitteesta www.holidayclub.? /yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus. Varattavat viikot löytyvät nettisivujen kohdasta "Viikkojen 23-52 varaaminen". Samalla kertaa voi hakea vain yhdellä hakulomakkeella ja enintään kolmea eri viikkoa. Jos samalle viikolle on useampia hakijoita, valitaan viikon saaja arpomalla. Arvonta suoritetaan 1.4. Holiday Club ottaa yhteyttä kaikkiin lomaviikkoja hakeneisiin. Lomaoikeus jäsenellä Lomaoikeus Holiday Clubin viidessä kohteessa kuuluu kaikille Paperiliiton jäsenille. Huoneiston avain luovutetaan vain varauksen tehneelle henkilölle, jolla on voimassaoleva jäsenkortti mukana. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta saat osoitteesta: www. holidayclub.? /yrityspalvelu. Puhelinpalvelua numerossa 0306 870 400. P Varauspalveluun pääsee osoitteesta www.holidayclub.? /yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus. 34-35_tauko.indd 35 27.2.2014 9:07:40
KOKO PERHEELLE Vauhdikas kesäpäivä POWERPARKISSA 7.6.2014 KOKO PERHEELLE KOKO PERHEELLE Lavan räjäyttää: DUUDSONIT SHOW TULE VIETTÄMÄÄN kesän vauhdikkain päivä paperiliittolaisten perhetapahtumaan PowerParkiin! Koko huvipuisto on varattu paperiliittolaisten käyttöön lauantaina 7. kesäkuuta klo 11.00–19.00. Jäsenet perheineen pääsevät huvipuistoon ilmaiseksi. Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.paperiliitto.? ! 34-35_tauko.indd 36 27.2.2014 9:07:45