• Nro 2/2014 ? 7.3.2014 ? 56. vuosikerta Samasta puusta Ari Salminen on pienempi, mutta vanhempi kuin kaksoisveljensä Arto. Itsevarmuus pitää molemmat pinnalla. M iis a Ka ar tin en Perhetapahtuma: Koko huvipuisto paperiliittolaisille s. 18 Kannattava sijoitus: Työhyvinvointi tuo yritykselle rahaa s. 20 Veitsiluoto: PK1 uhataan sammuttaa s. 8 ”Avioeroperheen lapsena olen onnellinen siitä, että oma perhe on kasassa.” Juha Marttila, s. 25. ” Nauramme vatsat kippurassa useita kertoja päivässä.” Elina Kivisalo s. 32 PaPeri Li itt o 01_etusivu.indd 1 27.2.2014 8:21:44
  • 58 % e ys is uoleh m a erh ensä en st ksi . KUINKA SINÄ PÄRJÄISIT? Kyselymme mukaan useimmat eivät uskoisi selviävänsä taloudellisesti, jos pahin tapahtuisi. Silti monessa perheessä ei kummallakaan aikuisella ole kunnon henkivakuutusta, vaikka sellaisen voisi saada jo kuudella eurolla kuussa. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* osoitteesta HENKIVAKUUTUSKUNTOON.FI Esimerkkihinta: 42-vuotias henkilö, Paperiliiton jäsen, 50 000 euron turva. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013. if.? 010 19 19 19 02-3_sisältö.indd 2 27.2.2014 8:26:23
  • 30 ?Emmi Reinikainen on yksi 40:stä UPM:n oppisopimuskoulutukseen valituista. Tule mukaan seuraamaan miten Emmin opiskelut sujuvat. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Miisa Kaartinen Mikko Nikkinen M ik ko N ik ki ne n Jaakko Heikkilä Jussi Unha Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Keskinäinen luottamus on lisääntynyt teollisuuden työpaikoilla. 6 Jokainen irtisanomistilanne opettaa uutta. 8 Veitsiluodossa 90 henkilön vähentämistä koskevat yt:t. 10–16 Reportaasi Ari ja Arto Salminen ovat erilaiset kaksoset. 18 Tule ja tuo perheesi ilmaiseksi PowerParkiin! 20 Tuottavuutta nousuun työhyvinvoinnista huolehtimalla. 25 Parasta elämässä: Juha Marttilan työkaverit Kaukaalla ovat mahdottoman kivoja. 26–30 Hiomo 26 Hae kulttuuriapurahaa, se kannattaa! 28 Ansiopäiväraha vuonna 2014 30 Emmi Reinikainen, yksi 1338:sta UPM:n oppisopimuskoulutukseen hakijoista. 31–35 Taukotila 31 Ratkaise ristikko. 32 Jujo Thermalilla nauru raikaa. Kymin tehtaan levypajalla on melkein täysi-ikäinen kahviporukka. 34 Rekan kyydissä pohditaan, kuuleeko kukaan Raimo Sailasta. Paperiliitto ?/???? | ? 26 ?Jussi Unha haki liiton kulttuuriapurahaa. Tuen avulla uudistetulla laitteistolla saa entistä komeampia kuvia. 10–16 Reportaasi Samanlaiset erilaiset Ari ja Arto Salminen syntyivät samana päivänä, olivat yhtä huonoja koulussa, menivät samana päivänä Lotilaan ja jatkoivat sieltä samankaltaisia ratoja paperitöihin, naimisiin ja isäksi. 55 vuoden jälkeen on tullut aika kysyä, kuinka samanlaisia veljeksistä tuli. ? SISÄLTÖ Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 58 % e ys is uoleh m a erh ensä en st ksi . KUINKA SINÄ PÄRJÄISIT? Kyselymme mukaan useimmat eivät uskoisi selviävänsä taloudellisesti, jos pahin tapahtuisi. Silti monessa perheessä ei kummallakaan aikuisella ole kunnon henkivakuutusta, vaikka sellaisen voisi saada jo kuudella eurolla kuussa. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* osoitteesta HENKIVAKUUTUSKUNTOON.FI Esimerkkihinta: 42-vuotias henkilö, Paperiliiton jäsen, 50 000 euron turva. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013. if.? 010 19 19 19 M ik ko N ik ki ne n 25 ?Kalassa on aikaa rauhoittua ja ajatella, sanoo Juha Marttila. 8 ?Veitsiluodon PK1:n Janne Linna, Esko Nykänen ja Tuomas Tolonen odottavat päätöstä koneensa kohtalosta. 02-3_sisältö.indd 3 27.2.2014 8:27:52
  • 4 | Paperiliitto 2/2014 Kuorimo O lympiatuli Sotshissa on enää muisto vain. Mieliin jäi suomalaiskatsojillekin useita suuria hetkiä, iloa, pettymystä, häviöitä ja voittoja. Kaikki kisoja seuranneet tulevat muistamaan Iivo Niskasen ja Sami Jauhojärven hienon kultahiihdon, samoin kuin naisten hopeahiihdon. Yksi suurimmista elämyksistä oli maajoukkue Leijonien ottelu Venäjää ja USA:ta vastaan. Mikä tunnelataus purkautuikaan, kun Teemu Selänne teki toisen maalinsa pronssiottelussa ja voitiin todeta, että ”se on siinä”. Teemun ja muiden Leijonien antamat haastattelut huokuivat suurta yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, ylpeyttä ja sitoutumista. Kun joukkueen päävalmentaja Erkka Westerlund vielä korosti antamissaan haastatteluissa luottaneensa joukkueeseen ja sen jokaiseen pelaajaan, kulkivat kylmät väreet penkkiurheilijan iholla. Jos Sotshissa olleiden suomalaisten urheilijoiden energisestä hengestä saataisiin edes ripaus siirrettyä työyhteisöihin, paranisivat myös yritysten menestymismahdollisuudet. Hakemalla muutakin kuin kustannustehokkuutta myös työyhteisössä saadaan aikaan sitoutuneisuutta, innostuneisuutta ja ylpeyttä omasta ammatista ja työnantajasta. Jokainen työyhteisö voi paremmin ja on tehokkaampi, jos sitä valmennetaan oikein. Eli aivan kuten paperiliittolainen ja Suomen jääkiekkomaajoukkueen maalivahtivalmentaja Ari Moisanen sanoi Paperiliitto-lehdelle viime toukokuussa: Huippuvalmentajalle peli on tilaisuus, jossa katsotaan, miten hyvin valmentautumisessa on onnistuttu. Jääkiekon huippuhetketkään eivät liity peleihin, vaan onnistumisiin valmennuksessa. ? P Miten siirtää Sotshin henki työyhteisöön? vastarannan supi pääKirjoitus Teksti Mari Schildt Kuva Juha Sinisalo aikka laadulliset muutokset suomalaisessa työelämässä ovat pieniä ja hitaitakin, teollisuuden työntekijät kokevat kohtelun työpaikoilla muuttuneen paremmaksi. Vuosittain tehtävän Työja elinkeinoministeriön työolobarometrin alustavat tulokset viime vuodelta kertovat, että tasapuolinen kohtelu sekä kannustavuus, innovatiivisuus ja keskinäinen luottamus ovat lisääntyneet työpaikoilla kymmenen vuoden aikana. Jo vuodesta 1992 asti tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi viime eloja syyskuussa 1755 suomalaista eri aloilta. Selvimmät muutokset löytyivät silti kysyttäessä työpaikan varmuutta. Teollisuuden työntekijät kokivat eniten epävarmuutta työpaikan säilymisestä. Raumalla, UPM:n paperitehtaalla tulos kuulostaa tutulta. – Väitän, että Suomessa ei ole yhtään työntekijää paperiteollisuudessa, joka ei olisi yhtään miettinyt, että tämä homma saattaa loppua, ennen kuin eläkkeelle pääsee. Pelko työpaikan puolesta heijastuu väistäParempaa, vaikka epävarmempaa Työntekijät kokevat, että teollisuustyö on parantunut monella laatumittarilla. Työn epävarmuus on silti aina läsnä, tietävät myös UPM:n Rauman paperitehtaan työntekijät. Antaa tulla influenssat, minä olen valmis. Työyhteisö on tehokkaampi, jos sitä valmennetaan oikein. 04-5_kuorimo.indd 4 27.2.2014 8:28:40
  • Paperiliitto 2/2014 | 5 Kuorimo mättä jokaiseen työntekijään, sanoo prosessimies Hannu Saviaho. Monilla entistä kannustavampaa Työntekijöiden väheneminen paperiteollisuudessa aiheuttaa ehkä yllättäen myös positiivista kehitystä työpaikoilla. – Kannustavuus on ehkä lisääntynyt. Työnantajankin on pakko luottaa työnte” Se kaatuu aina niiden ihmis ten harteille, jotka osaavat tehdä. Parempaa, vaikka epävarmempaa kijöihin, jotka täällä enää ovat, sanoo päällystyskoneenhoitaja Tommi Ruusunen. Hän kertoo, että erilaiset säästötalkoot ovat herättäneet hänetkin miettimään aivan uudella tavalla työnteon tapoja. Samalla on syntynyt kymmenkunta aloitetta viimeisen kahden kuukauden aikana. – Niitä on kehuttu ja kannustettu, hän sanoo. Heikko taloussuhdanne vähensi kuitenkin barometrin mukaan viime vuonna työnantajan kustantaman koulutuksen määrää verrattuna edelliseen vuoteen. Saviaho on huomannut sen myös käytännössä. – Työnantajan järjestämille kursseille ei ole päässyt pitkään aikaan. Siitä huolimatta hän kokee, että ilmapiiri työpaikalla kannustaa opettelemaan uutta ja tarttumaan uusiin asioihin. Prosessimies Päivi Suominen työskenteli kaksikymmentä vuotta paperikone kolmosella, jonka UPM pysäytti viime keväänä. Työt jatkuvat nyt paperikone ykkösellä, mutta muutos ei ole ollut helppo. – Kannustavuus on vähän huonompaa kuin ennen, kun oikein alkaa ajattelemaan. Ihmeissään ollaan vielä, ja asioista täytyy ottaa itse kantapään kautta selvää, hän sanoo. Arvostus kiinni osaamisesta Työntekijöiden tasapuolinen kohtelu teollisuuden työpaikoilla on lisääntynyt hitaasti mutta varmasti, ja on parhaillaan vuosikymmenen korkeimmissa luvuissa. – Kun vanhimmat patruunat ovat lähteneet pois, se on muuttanut tyyliä. Vanhat päälliköt olivat todella päälliköitä. Kun nuorempia ihmisiä tulee, myös ajattelumaailma muuttuu, Ruusunen sanoo. Saviahon mukaan työntekijöiden arvostus vaihtelee käytännössä osaamisen mukaan. – Kun työntekijöiden määrä on laskenut, jäljellä olevien osaamistaso on noussut, jolloin yksittäisestä työntekijästä on tullut työnantajalle tärkeämpi. Silti tuntuu, että kaikkia ei arvosteta yhtälailla, hän sanoo. Vaikeinta on heillä, jotka joutuvat aloittamaan alusta. – Kohtelu ei tunnu tasapuoliselta, kun on tullut uutena ryhmään, Suominen sanoo. Tiedon kulkuun työpaikalla ollaan Raumalla etupäässä tyytyväisiä. Sähköinen päiväkirja, info-tv ja sähköposti ovat edistäneet tiedonkulkua. – Silti tuntuu, että yhtiön hallitustason tietoa tulee vähemmän. Sieltä tulee yllätyksiä, kuten paperikone kolmosen sulkeminen. Tuli vaikutelma, että strateginen linjaus ajaa kone loppuun ilman investointeja oli päätetty aikoja sitten, Saviaho sanoo. Työ kevenee mielekkyydellä Työn kuormittavuus on teollisuudessa pysytellyt lähes samalla tasolla vuosikymmenen ajan. Vaikka työtä on yhä enemmän yhä harvemmilla, sitä ei välttämättä koeta kuormittavaksi. – Kokemuksen kertyessä omat työtehtäväni ovat muuttuneet vaativammiksi, mutta en ole kokenut niitä kuormittaviksi, vaan enemmänkin mielekkäiksi, Saviaho sanoo. Ruusunen on samoilla linjoilla. – Jos koneryhmästä puuttuu yksi, niin silloin muut tekevät hänen työnsä. Se kaatuu aina niiden ihmisten harteille, jotka osaavat tehdä. Ei se minua häiritse, koska pystyn hoitamaan ne hommat siinä sivussakin. Toisia se taas stressaa hemmetisti, hän sanoo. Suominen sanoo jaksavansa työnsä ihan hyvin, vaikka vanhemmiten yöja aamuvuorot käyvät raskaammiksi. Niitä kuormittavammiksi hän kuitenkin kokee työn ja työpaikan suuret muutokset.? P ?Hannu Sa­ viaho uskoo, että pelko työpaikan menettä­ misestä heijastuu jokaiseen paperi­ teollisuuden työnteki­ jään. 04-5_kuorimo.indd 5 27.2.2014 8:28:40
  • 6 | Paperiliitto 2/2014 Kuorimo Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Johannes Wiehn A ikaa, kuuntelua ja matalan kynnyksen toimintaa. Siinä ainekset, joilla tehtaan lopettamisen jälkeen voidaan auttaa irtisanottuja askel kerrallaan. Kun tehdas suljetaan ja irtisanottujen tiet erkanevat, ei yhteydenpidon tarvitse loppua. – Olkkarissa käy sellaista porukkaa, joka tykkää tavata vanhoja työkavereita. Ihmisten välille on työvuosina muodostunut sellaisia siteitä, että jos joku on muuttanut kauemmaksi töihin ja tulee käymään kotiseudulla, poiketaan samalla Olkkarissa katsomassa, ketä on paikalla, kertoo Olkkarin toiminnan vetäjä Jari Kallio. Jutustelun lomassa saatetaan laskea ja verrata, paljonko kenelläkin puuttuu työssäoloehdosta, milloin 500 päivää täyttyy tai pääsisikö jo kohta lisäpäiville eli niin sanotusti putkeen. Joskus on tarpeen selvittää asioita tarkemmin, ettei lopputulos jää luulon varaan. – Silloin voin vinkata, että käypäs tossa seinän takana, sielt sie saat tietoa virallisesta puolesta, Kallio sanoo. Kallio osaa itsekin neuvoa jonkin verran, sillä hän on toiminut 17 vuotta ammattiosastonsa taloudenhoitajana ja työttömyyskassan asiamiehenä. ?Jari Kallio vetää kokoontumispaikka Olkkarin toimintaasuljetun Myllykosken tehtaan kupeessa. ? Olkkarissa voi rakennella pienoismalleja. Juha Lehtinen työstää purjelaivaa, Queen Mary on jo valmis. Miten tietopankki tepsii työhyvinvointiin? Eeva Eloranta-Jokela Työhyvinvointi on monella työpaikalla pelkkää sanahelinää. Lääkkeenä tähän Työterveyslaitos kerää verkossa hyviä työpaikkakäytäntöjä jakaakseen niitä eteenpäin. Minkälaisia asioita voi Tepsi-tietopankkiin kertoa, projektipäällikkö Elina Ravantti? – Mitä tahansa sellaista, jonka tiedät lisäävän hyvinvointia työpaikalla, mistä sinulla on hyviä kokemuksia ja mikä toimii käytännössä. Haluamme laittaa ideat kiertoon siitä, miten asiat on ratkaistu ja kehitetty uusia ja mielekkäämpiä työnteon tapoja. Esimerkkejä vaikka siitä, miten työpaikoilla työntekijöitä arvostetaan, kuunnellaan ja otetaan mukaan innovoimaan tuotteita ja työmenetelmiä. Kuka tai ketkä käytännöistä voivat kertoa? –Aivan jokainen voi kertoa, sillä jokaisella on omat kokemuksensa siitä, mikä työpaikalla lisää hyvinvointia. Parasta olisikin, jos saisimme mahdollisimman monenlaisia ammatillisia näkökulmia työhyvinvointiin. Miksi tätä projektia tarvitaan juuri nyt? –Yt-kierteen jyllätessä tarvitsemme ideoita, miten luomme menestyviä ja tuottavia työpaikkoja. Menestystä, eli kilpailukykyisiä tuotteita tai palveluita ei synny, jos emme huolehdi henkilöstön hyvinvoinnista. Saamme kasvuyrityksiä vain toimintaa kehittämällä, emme supistamalla. Työhyvinvointi lisää työpaikan tuottavuutta, asiakastyytyväisyyttä ja imagoa. Henkilöstön osallistuminen ja kehittämisvastuu lisäävät halua toimia yrityksen hyväksi. ? P Hyviä työpaikkakäytäntöjä voi kertoa osoitteessa www.tepsi.fi. ” Tärkein kriteeri on oma hyvä kokemus.” Paperiliitto ei voi yksin taata työpaikkojen säilymistä. puoshaKa Kaveria on kuunneltu Jokainen irtisanomistilanne opettaa uutta. Samassa talossa Myllykosken tehtaan lopettamisen yhteydessä perustetussa Olkkarissa käy viikoittain 2540 henkeä. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa vetää Parik-säätiö. Olkkarin ovet ovat avoinna neljänä päivänä viikossa. Kynnys kohtaamispaikkaan on haluttu pitää matalalla, vähän kuin tavattaisiin tehtaan valvomossa työkavereita. Seinän takana sitä ”virallista” tietoa antaa Jouko Kaipinen. Kaipinen työskentelee projektipäällikkönä Myllykoskelta myötävirtaan –projektissa. Käytännössä työ on kävijän tilanteen kuuntelemista, ymmärtämistä ja eteenpäin auttamista. – Aika alkuvaiheessa tein excel-taulukon, jossa voi laskea, missä vaiheessa päivät täyttyvät ja mitä tarkoittaa, jos on välillä töissä. Kävijä voi pyytää täyttämään taulukon omilla tiedoillaan ja näin hän saa jonkin käsityksen siitä, mitä missäkin vaiheessa työttömyyttä tapahtuu ja miten eri ratkaisilppua Metsäteollisuuden työt tutuksi Nuoret: Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry toteuttavat Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmaa tulevana ja kahtena seuraavana kesänä. Tavoitteena on saada peruskoulun yläluokkalaiset, kymppiluokkalaiset, ammattistarttilaiset ja lukiolaiset tutustumaan työelämään. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävä kesäharjoittelu ajoittuu kesä-elokuuhun. Suositeltu kertakorvaus harjoittelusta on 335 euroa. Koululaisten Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmaa on toteutettu vuodesta 1992. Ensi kesänä metsäteollisuus tarjoaa noin 500 harjoittelupaikkaa. 06-7_kuorimo.indd 6 27.2.2014 8:29:32
  • Paperiliitto 2/2014 | 7 Kuorimo ?Juha Lehtisen kädessä on purjelaivan alku Pelastetaan työpaikat T yönantajan edustajat, ja ikävä kyllä muutaman puolueenkin edustajat hokevat, että paikallinen sopiminen ja työntekijöiden etujen heikentäminen pelastavat työpaikkoja. Näin ei ole. Ainakin ne, joilla on luottamusmiestaustaa, tietävät, ettei palkkojen ja muiden etujen heikentäminen ole pelastanut yhtään paperiteollisuuden työpaikkaa. Paperiliiton työehtosopimus antaa paljon mahdollisuuksia paikalliseen sopiEtujen heikentäminen ei ole pelastanut yhtään työpaikkaa. Timo Byman sihteeri suoraa puhetta miseen. Paikallisessa sopimisessa on muistettava, että tes on se raami ja ”perälauta” joka turvaa työntekijöiden edun. Tällä hetkellä konsernien ohjaus on suurempi este paikalliselle sopimiselle kuin Paperiliitto. Oikeanlainen, molempia osapuolia hyödyttävä paikallinen sopiminen auttaa yrityksiä parempaan tuottavuuteen ja työhyvinvointiin, ja helpottaa sopeutumista toimintaympäristön muutoksiin.? P sut vaikuttavat tulevaisuuteen. Myllykoskelta myötävirtaan on toiminut nyt kaksi vuotta ja sen rahoitus sai jatkon vielä kuluvan vuoden syyskuuhun saakka. Euroopan sosiaalirahaston lisäksi toimintaa rahoittavat Kouvolan kaupunki, UPM ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Alun alkaen hanke suunnattiin 46-57-vuotiaille miehille, joiden työllistäminen saattaisi olla hankalaa. Tavoitteena on ollut säilyttää heille kohtuullinen toimeentulo vanhuuseläkkeeseen saakka. Jouko Kaipinen pitää tärkeänä sitä, että auttamisessa lähdetään liikkeelle mahdollisimman aikaisin. – Mitä kauempana irtisanomisesta ollaan, sitä vaikeammaksi asiat muuttuvat. Nyt on paljon vaikeampia kysymyksiä vastattavaksi ja taustalla erittäin henkilökohtaisia syitä. Niiden syiden kaivamisessa ei kuitenkaan saa olla kiire ja toisaalta myös asian selvittelyyn on otettava aikaa. Jos työnantaja voisi muutostilanteessa tehdä jotakin paremmin kuin tähän saakka, yksi näistä asioista Kaipisen mielestä on työterveyshuollon jatkaminen. Kun ne palvelut loppuvat, sairaushistorian on joskus aloitettava alusta uuden lääkärin kanssa. Tällä on merkityksellistä esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä. Oppia joka lakkautuksesta Jouko Kaipisen mielestä jokaisesta tehtaan lopettamisesta pitäisi ottaa oppia niin, että seuraavalla kerralla voidaan auttaa piirun verran enemmän. Myllykoskella projekteista on saatu oman porukan näköistä ja oloista. Paljon on myös merkitystä sillä, että tehtävien henkilövalinnat ovat osuvia. Ammattiosasto pystyi sanomaan niihin painavan sanansa. – Porukka on ottanut Olkkarin omakseen ja haluaa nähdä vanhoja työkavereita. Yhteisöllisyyden toteuttamiseen ei tarvita poppakonsteja, Jari Kallio näkee. Kallio on vetänyt kohtaamispaikka Olkkarin toimintaa kaksi vuotta ja jatkaa tehtävässä ainakin vuoden 2015 alkukuukausiin. Vuoden alussa työttömyysturvaan tulleiden muutosten takia myös Myllykoskelta myötävirtaan jatkaa suunniteltua pitempään. Loppuvuodesta päättyivät työt tehtaan jälkihoitoryhmältä, joten odotettavissa on vielä uusiakin kävijöitä.? P UPM Myllykosken sulkemisen jälkeen SyKSy 2011 ? Yt-menettelyssä 497 henkilöä ja alihankintayrityksissä 150. 30.3.2012 ? 374 irtisanottu. Heistä 309 tuotannosta, 65 kunnossapidosta. 30.4.2012 ? Löydetty ratkaisu 314:lle. Määräaikainen työsuhde UPM:llä 121:lle. 15.11.2012 ? 447 irtisanottu. Tuotannosta 398 ja kunnossapidosta 99. ? Pääosa työsuhteista ja kausiluontoiset ratkaisut päättyneet kesän aikana. ? Työttöminä 138, joista 21 henkilöllä lisäpäiväoikeus. ? Työvoimapoliittisessa tai omaehtoisessa ammatillisessa koulutuksessa 63 henkeä. ? Ilman ratkaisua 127 henkeä. ? Tehtaalla edelleen 50 hengen jälkihoitoryhmä. 10.2.2014 ? Irtisanottu 479 henkilöä, myös jälkihoitoryhmä. ? Työttömänä työnhakijana 162 henkilöä, joista 25 henkilöllä lisäpäiväoikeus. ? 29 aloittanut yrittäjyyden. ? Noin 80 saanut ammatillista muunto-, uudelleentai täydennyskoulutusta. Noin puolella koulutus vielä kesken. silppua Pääluottamusmiesten yhteistyöryhmä vireillä Metsä Groupiin Yhteistyö: Kymmenen paperiliittolaista pääluottamusmiestä Metsä Fibren, Metsä Boardin ja Metsä Tissuen tehtailta päätti helmikuussa tiivistää yhteistyötään. Pääluottamusmiesten mielestä on jo korkea aika perustaa yhteinen työryhmä. Työnantaja vetoaa usein perusteluissaan siihen, että kyse on Metsä Group –tasoisesta päätöksestä. Tästä syystä myös pääluottamusmiesten pitävät perusteltuna tarkastella asioita yhteisesti. Konsernien pääluottamusmiesten yhteistyö ei ole uusi asia. Esimerkiksi UPM:ssä ja Stora Ensossa pääluottamusmiehet tapaavat säännöllisesti. Matti Turunen, Mika Viskari, Harri Korteoja, Aku Soininen ja kuusi muuta metsägroupilaista pääluottamusmiestä aloittelevat yhteistyötä. 06-7_kuorimo.indd 7 27.2.2014 8:29:34
  • 8 | Paperiliitto 2/2014 nähneet paperimenekin kehityksen. Lehdet säästävät ja käyttävät entistä ohuempaa paperia. Se, miten nopeassa aikataulussa sulkeminen tapahtuisi, tuli kuitenkin järkytyksenä. Mikäli uhka toteutuu, kone suljetaan jo maaliskuun loppuun mennessä. – Toisaalta, nyt ei tarvitse enää tätä miettiä ja pelätä. Vielä hirveämpää olisi joutua odottelemaan kuukausikaupalla, käyttöinsinööri Pentti Ypyä toteaa. Vaihtoehto B Ypyä on ollut tehtaan palveluksessa 27 vuotta, viimeiset kaksi vuotta siitä PK1:llä. Eläkeikään on vielä aikaa, joten Ypyä toivoo muiden tavoin saavansa jatkaa muissa tehtävissä, jos oman koneen sulkeminen varmistuu. Varasuunnitelmasta on kuitenkin kotona jo puhuttu. – Rouva lupasi elättää. Kotona minulle olisi tiedossa luutuhommia. Niissä ollaan Kuorimo Teksti Susanna Chazalmartin Kuvat Jaakko Heikkilä T yöntekijät saivat tiedon PK1:n mahdollisesta sulkemisesta tammikuun lopulla. Samalla ilmoitettiin koko tehtaan väkeä koskevista yt-neuvotteluista. Neuvottelut koskevat enintään 90 työntekijän irtisanomista. Linjoilla uutinen on otettu vastaan rauhallisina, mutta surullisina. Lakkautusuhka ei tullut yllätyksenä. Merkit olivat olleet ilmassa jo pitkään: Viime vuonna paperia ajettiin ennätyksellisen vähän ja kaikki ovat PK1 eläkeputkeen Stora Enson Veitsiluodon tehtaan vanhin paperikone suoltaa ehkä maaliskuussa maailmalle viimeiset rullansa kiiltäväpintaista aikakauslehtipaperia. vielä opastusvaiheessa, Ypyä vitsailee. Ypyän mukaan työpaikan henki on säilynyt hyvänä huonoista uutisista huolimatta. Työn äärellä on naurettu enemmän kuin itketty. Musta huumori on auttanut jaksamaan myös prosessinhoitaja Janne Linnaa. Hän on valvonut päällystyskoneen työtä viimeiset 7 vuotta. Kaiken kaikkiaan saarella on vierähtänyt 20 vuotta, puolet elämästä. – Kysyin jo silloin kun tulin PK1:lle, että milloin tämä suljetaan. Ei silloinkaan luvattu mitään. En odota, että tulisin pääsemään eläkkeelle tästä hommasta. Jos onni ei tällä kertaa suosi Linnaa, hän aikoo takaisin koulunpenkille. Ala tulee olemaan joku muu kuin paperiteollisuus. Samaa mieltä on porukan nuorin, 29-vuotias Tuomas Tolonen. Hän tuli PK1:lle kymmenen vuotta sitten, suoraan koulunpenkiltä. – Jos olisin tiennyt missä pisteessä pape?Esa Sillanpäälle riittää 47 vuotta tehtaalla. Hän jää eläkeputkeen, jos suunniteltu sulkeminen toteutuu. ?– Ilmassa on haikeutta, kertoo prosessinhoitaja Pasi Tuokila. ?PK1:sen nuorin, Tuomas Tolonen, miettii uran vaihtoa. ?Mikäli pahin tapahtuu, PK1 suljetaan maaliskuun loppuun mennessä. 08-9_kuorimo.indd 8 27.2.2014 9:35:03
  • Paperiliitto 2/2014 | 9 Kuorimo Virpi Korhonen Toimitusjohtaja Pakkaustutkimus – PTR ry M onella meistä kuluttajista on viha-rakkaussuhde pakkauksiin. Nautimme pakkausten tarjoamista hyödyistä, mutta tyhjä pakkaus on turhake. Pakattuja ruokatuotteita halutaan välttää. Silti joka viides elintarvike lentää roskiin, koska se ehtii pilaantua ennen käyttöä. On sanottu, että ruoka on liian halpaa, jos sitä on varaa heittää roskiin. Usein sorrumme liian suuriin pakkauksiin, koska niissä kilohinta on halvempi. Rahaa lasketaan kaupassa, mutta ei roskiksessa. Jos litran jogurttipurkista aina jää syömättä pari desiä, on sittenkin halvempaa ostaa jugurtti pienemmässä purkissa. Samalla kun pakkausten kysyntä kasvaa, syö digitalisoituminen muiden paperijalosteiden kysyntää. Pakkaukset ovat yksi tulevaisuuden harvoja painettuja medioita, joka saa kutsun kotiin. Suomessa on hienoa kuituosaamista, joka pitäisi valjastaa pakkausteollisuuden käyttöön: Älykkäitä pakkauksia uusiutuvista raaka-aineista, jotka olisi räätälöity kunkin tuotteen ja kuluttajan tarpeisiin. Vaikkapa pakkauksia, jotka reagoisivat elintarvikkeiden pilaantumiseen ja lähettäisivät ”syö minut” -hälytyksen kännykkään reseptiehdotuksen kera. Länsimainen kuluttaja ostaa pakkauksia noin 250 eurolla vuodessa. Keskiverto intialainen kuluttaa pakkauksiin alle 10 euroa. Kasvavat markkinat ovat kehitysmaissa, joissa jopa puolet ruuasta pilaantuu ennen kuin se päätyy edes myytäväksi. Pakkaamisastetta nostamalla voidaan vähentää merkittävästi tuotehävikkiä. Pakkaus ei ole taikuri, mutta oikein suunniteltuna se voi tarjota hyötyjä, jotka tuottavat pakkauksen ympäristövaikutukset moninkertaisesti. Katso, mitä pakkaus voi tehdä hyväksesi: ptr.? /aikapakkaus. P Aika pakkaus TiLASTo NÄKYmÄ Teollisuuden uudet tilaukset Lähde: Tilastokeskus Uusien tilausten arvon muutos edellisen vuoden samaan kuukauteen verrattuna % Koko teollisuus Paperiteollisuus Paperiteollisuudessa uusien tilausten määrä kääntyi vuoden 2013 loppupuolella nousuun. Joulukuussa 2013 uusia tilauksia oli 6 % enemmän kuin vuotta aiemmin ja yli 20 % enemmän kuin vuonna 2011 joulukuussa. riteollisuus on nyt, olisin valinnut jo silloin toisen alan. Mutta ei se ole myöhäistä vieläkään. Olen laskenut, että jos lähtöpassit tulevat, ehdin vielä kevään hakuihin mukaan, Tolonen suunnittelee. Apumieheksi ei tee mieli Moni PK1:n työmiehistä on ollut samalla koneella jo toistakymmentä vuotta, osa paljon pidempäänkin. Märän pään valvomossa prosessinhoitajana työskentelevällä Pasi Tuokilalla tulee tänä vuonna täyteen 15 vuotta. Tuokilan mukaan ilmassa on haikeutta. Tunnelma on odottava, varmuutta ei tunnu olevan mistään. – Lapsillekin kerroin, että voi olla, että isä jää työttömäksi. En tiedä ymmärsivätkö he tilanteen vakavuutta, kun ensimmäiseksi iloitsivat siitä, että olisin sitten enemmän kotona. Tuokila on saavuttanut nykyisen asemansa pitkän kaavan kautta. Vaikka työpaikka säilyisikin, voi tiedossa olla huomattavasti alemman tason työtehtävät. Se mietityttää. – Kävi miten kävi, tulotaso tulee varmasti putoamaan. Olen alkanut varautua siihen. Yksi vuorossa olevista vanhemmista työmiehistä toteaa tympääntyneenä, ettei jäisi apumieheksi. Se olisi johdon puolelta turhaa pelleilyä. Samoilla linjoilla on 61-vuotias Esa Sillanpää. Hän tuli saarelle 60-luvulla. 47 vuotta jalanjälkiä tehtaalla riittää. – Poikien puolesta olen pahoillani, mutta minulle tämä sai nyt riittää. Allekirjoitin suorilta paperin, jossa kysyttiin halukkaita lähtijöitä. Jään eläkeputkeen yhtä aikaa PK1:n kanssa. Ei työntekijöiden vika Sillanpään syyttävä sormi kääntyy ylintä johtoa vastaan. Tutkimukseen ei ole panostettu, eikä kehitystä sen myötä ole tullut. Myynti on siirretty Ouluun. Kaikki tämä tulee johtamaan koko tehtaan alasajoon. – Työntekijät ovat tehneet kaikkensa. Olemme olleet kiltisti pakkolomilla silloin kun on pitänyt ja ajaneet silloin kun pitää. Startit ovat olleet hyvät ja katkoja vähän. Kokonaishyötysuhde on ollut tehtaan paras. Työttömänä Sillanpää aikoo hoitaa ensimmäiseksi kipeän jalkansa kuntoon. Hän tarttuu taiteilijatarvikkeisiinsa, jotka ovat pölyttyneet kotinurkissa ja ostaa seisovan lintukoiran, jonka kanssa alkaa käydä metsällä. Hän, kuten muutkin PK1:n miehet, tietää, että teki parhaansa. P ” Työntekijät ovat tehneet kaikkensa.” 08-9_kuorimo.indd 9 27.2.2014 9:35:05
  • RepoRtaasi StORa eNSO, OUlU 10 | Paperiliitto 2/2014 Muurahainen ja heinäsirkka Elämä veti Salmisen kaksospojat saman mankelin läpi, mutta lopputuotteet kupruilevat eri tavalla. Liekö ollut massa erilaista. REPORTAASI | SALMISET Ei tule mitään Arton (vas.) ja Arin Kivi-paperisakset -leikistä. Kummankin nyrkit ovat samasta kivestä tehty. teksti Ilkka Palmu | Kuvat Miisa Kaartinen 10-17_pääjuttua.indd 10 27.2.2014 8:31:45
  • Paperiliitto 2/2014 | 11 Muurahainen ja heinäsirkka 10-17_pääjuttua.indd 11 27.2.2014 8:31:47
  • 12 | Paperiliitto 2/2014 RepoRtaasi SalmiSet I hminen alkaa ajan myötä muistuttaa ympäristöään: työkaveri työtään ja kaveriaan, mummo pappaa ja yksin jäänyt isäntä koiraansa. Vanhan liiton paperimiehillä kyse on duunarin vaateparresta ja löntsästä ryhdistä. Se vetää puoleensa. Jos kaksi paperimiestä kävelee omilla asioillaan yksinäiselle torille, he ajautuvat väistämättä nokikkain. Se on runollinen näky ulkopuoliseen silmään Jämsän helmikuisessa illassa. Silmälasipäinen paperimies sytyttää tupakan, hymyilee iskelmäsankarin elkein ja kertoo olevansa Ari Salminen. Nahkatakkinen versio vilkaisee jalkojaan, sylkäisee ja sanoo suupielestään: ”Arto.” ??? Salmisen veljekset syntyivät 14. toukokuuta vuonna 1959 Somerolla, Ari ensin. Perästä tullut Arto oli vielä tässä vaiheessa yhtä söpö. Salmisten isä työskenteli Yhtyneiden metsäteknikkona. Hänet käskettiin Sumiaisiin, kun veljekset olivat 2-vuotiaita. Perhe muutti sinne. Isä piti kotitoimistoa ja säilytti Yhtyneiden rahoja kirjoituspöytänsä laatikossa. Lähiseutujen metsurit kävivät tästä syystä joka lauantai kinuamassa kottia poikien kotoa. Pojat ottivat isojen miesten jutuista mallia. He oppivat suunnistamaan, marjastamaan, tupakoimaan, kalastamaan verkoilla ja ajamaan autolla. – Minä olin viisivuotias kun aloitin. Jäällä ajelin isän kanssa rattivaihteisella Skandinavian Mossella, väliin ihan yksinään, kertoo Arto. Ari kuuntelee ryytyneenä. Hänellä ei ole ajokorttia vieläkään. – Juomaankin ryhdyin kolmen vanhana kun asuttiin kyläkaupan yläkerrassa. Kauppias-Matti tarjosi yhtenä päivänä limsaa, mutta se ei kelvannut. Pilsneriäkään en ollut huolinut: piti saada A-kaljaa. Matti antoi. ??? Salmisia ei voi syyttää koulunkäynnin puutteesta. Arto varsinkin oli energinen. Hän istui usein palkinnoksi samalla korokkeella opettajan kanssa kasvot seinään päin. Veljekset kävivät kansakoulunsa Sumiaisissa ja jatkoivat sieltä Konnevedelle yhteiskouluun. Jouluna koulu vaihtui, kun isä komennettiin Laukaaseen töihin. Sinne muutettiin, siitä seurasi ongelma. – Oltiin luettu puoli vuotta englantia, mutta Laukaassa se vaihtui ruotsiin. – Ei me tietenkään jaksettu ottaa muita kiinni. Pojat jäivät ensin luokalle. Sitten heidät pantiin ehtojen jälkeen kansalaiskouluun. Päästötodistuksen he saivat lopulta kokeiluperuskoulusta. Kansalaiskoulun metallityön opettaja oli näinä vuosina ainoa, josta oli hyötyä. Hän näki, mitä metsäteknikon pojat osaavat, ja hän toimi sen mukaan. – Isä jo tiesi ettei meistä ole lukumiehiksi. Kun opettaja kertoi sille, että hänen veljensä työskentelee Lotilassa opettajana, ne hoitivat meidät sinne yhdessä. Edessä oli vuosi teoriaa, kaksi vuotta töitä rahaa vastaan ja sen perään vuorenvarma työ. Sellaista oli koulutus Suomessa vuonna 1976, kun kukaan ei tiennyt mikä tarkoittaa University of Applied Sciencen Campus. Mutta annetaanpas nyt poikien puhua itse puolestaan. ??? Lotila Arto: Ensimmäinen luokka käytiin oppilastyöpajalla. Tehtaalla oli silloin työmiehistä pulaa, joten minä pääsin oikeisiin töihin jo jouluna. Ari lähti Kaipolaan vasta vuoden päästä. Ari: Asuntolassa oli kotiintuloajat. Jos niitä rikkoi, lähti palkasta viiden markan sakko. Arto: Aika paljon niitä makseltiin. Pitihän sitä käydä välillä kylillä kaljaa ottamassa. Ari: Ei minua sakkojen takia olisi erotettu. Se johtui yhdestä alempiluokkalaisesta, joka ryhtyi härnäämään kahta laukaalaista kaveria. Enhän minä voinut sitä päältä katsoa. Kiskoin sen härnärin kylmään suihkuun. Tietenkin juuri silloin tuli ope pesuhuoneen ovelle. Arto: No mutta vanha mieshän järjesti sut siksi aikaa Evolle pystymittauskurssille. Et siis kärsinyt mitään. Ari: Kolmeksi kuukaudeksi pistettiin pois koulusta. Intti Arto: Palvelin Parolassa ja sitten Kaartin pataljoonassa. En sentään valkosukissa. Ari: Menin Kangasalan Vatialaan. Sitten aliupseerikouluun Parolaan ja alikessuna ulos. Isä jo tiesi ettei meistä ole lukumiehiksi. ? "Sakset! Ollaanko me jotenkin liian samanlaisia?" ?Ari on pienempi mutta vanhempi. 10-17_pääjuttua.indd 12 27.2.2014 8:31:49
  • Paperiliitto 2/2014 | 13 RepoRtaasi SalmiSet 10-17_pääjuttua.indd 13 27.2.2014 8:31:51
  • 14 | Paperiliitto 2/2014 RepoRtaasi SalmiSet Arto: Passissa lukee kaartilainen. Ari: Käpykaartilainen! Urat & kurat Arto: Ari lähti Kaipolaan. Minä jäin Valkeakoskelle Paperituotteelle. 14 vuotta tein aaltopahvia. Ari: Aloitin Kaipolan verstaalla jo vuoden 1978 keväällä, kun oli teoriat luettu. Asuin Roukoissa. Lotilassa piti käydä kääntymässä vain teoriakursseilla. Arto: Yks kaunis päivä rupesi vituttaan. Sanoin pomolle, että otapas selvää mikä on Jyväskylän Raflatacin puhelinnumero. Soitin. Ne kysyi: ”Mistä tiesit että täällä on vapaa paikka?” Enhän mä sitä tiennyt. Vaimon kanssa vaan haluttiin muuttaa. Ari: Ensin tein kahta vuoroa kahtaseiskaa, sitten kolmeseiskaa tisurina. Samoja kunnossapitotöitä kevääseen 2006 saakka. Silloin alkoi paska haista, alkoi alasajo. Minut pantiin päivätöihin kahdelle tehtaalle. Arto: 14 vuotta meni hyvin Jyväskylässä. Copylaser-paperi kävi kaupaksi. Kun tehdas kuopattiin, Lotilan miehille tarjottiin mahdollisuutta lähteä Jämsään. Ari: Vuorotöiden loppuminen oli kova juttu. Jumalauta, melkein 30 vuoden jälkeen pitää yhtäkkiä olla emännän kanssa samaan aikaan kotona, aina nenät vastakkain. Se oli ensi alkuun kova paikka emännällekin. Arto: Lähdin Tampereelle. Hommasin ensin vuokrakämpän Raflatacin vierestä. Sitten ostin oman osakkeen. Kun siihen taloon tuli nyt vuodenvaihteessa putkiremontti, lähdin vuorotteluvapaalle. Ari: Kohta sulle tulee taas 14 vuotta täyteen, kolmatta kertaa. Arto: No sitten otan tietysti lopputilin. Paskinta Tampereella oli kolmevitosesta kolmekutoseen siirtyminen. Itsemurhavuoro! Ne tykkää, joilla ei ole muuta elämää, mutta minun pitäisi kotonakin käydä. Ari: Ootko tosissas?? Meillä oli Kaipolassa lyhyen kierron kokeilu ennen vuotta 2006. Minä tykkäsin siitä tosi paljon. Tupakka Arto: Ennen kouluaikaa alkoi harjoittelu äidin ja isän Partnereilla. Sitten poltin Colttia ja viimein punaista LM:ää. Yksi 30:n aski ja yksi tavallinen meni päivässä. Ari: Partnereilla se alkoi ennen kouluikää. Sitten Marlboroa, ja nyt sinistä Pall Mallia. Arto: Seitsemän vuotta sitten oltiin menossa autolautalla Tukholmaan. Vedin sillalla tupakan ja heitin lopun askista mereen. Sen jälkeen en ole ottanut savuakaan. Ari: Kun vaimo odotti Tiinaa, olin kolme kuukautta myötätuntolakossa. Nykyään menee enää vajaa aski päivässä. Ei saa enää tehtaalla polttaa päivätöissä muuta kuin omalla ajallaan. Arto: Se oli mulle ihan helppo juttu. Ari: Valehtelee! Kulkuneuvot Arto: Oltiin tulossa eri porukoissa kotia Tallinnanreissulta. Joku sano, että laiva lähtee kello 16, vielä ehditään yhdet ottamaan. No vittu, se lähtikin kello 15. Ari: Suomen terminaalissa ne ei päästänyt mua laivaan muiden mukaan, kun passista puuttui lehti. Käveltiin emännän kanssa siitä pihalle ja Katajannokan kärkeen helikopterikentälle. Tullista tulliin kesti 20 minuuttia. Arto: Jotkut sanoo tota edelleen KopterSalmiseksi. Kai se on pakko, kun sillä ei ole ajokorttia! Ari: Kyllä muuten työkaverien leuat loksahti Tallinnassa, kun morjenstettiin niitä emännän kanssa kaljalasit kourassa. Arto: Yritettiin ostaa uusia lippuja, mutta se ei onnistunut. Siihen tuli ”auttamaan” joku tartolainen Raivo Susi, joka välitti meille liput 130 markkaa kappale. Meitä oli viisi. Ne kaljat teki siis käytännössä 650 markkaa. Ari: Kahden viikon päästä se kopteri putosi mereen. Arto: Helsingistä lähdettiin neljä päällä taksilla Jyväskylään. Kotona oltiin tunti myöhemmin kuin muu risteilyporukka. Siihen aikaan ajoin itse 460:llä Volvolla. Nykyään mulla on Volvo 60. Rakkaus Ari: Kiinnitin huomiota sen kauniiseen harmaaseen villapaitaan. Arto: Villapaitaan, just joo. Ari: Se luuli, että olen saksalainen, kun olin Jämsän Hotellilla niiden superkalanteripyöriäisten kanssa. Puhuin ehkä saksaakin. Arto: Kolmen promillen humalassa! Ari: Sen nimi oli Elina Torkkeli. Raapustin kympin seteliin viestin. ”Kirjota mulle 10 rakkauden sanaa.” Vein sen setelin kouraan. Elina kirjoitti siihen nimensä ja osoitteensa. Se oli aika kaunista. Viikko tai kaksi niin se alkoi. Heti sen jälkeen lähdin 11 kuukaudeksi armeijaan. Ari: Sait tekemistä lomille! Arto: Mun muijan nimi oli Leena Eskonen. Se oli töissä Laukaan Lomakeskus Pitkäniemessä kun tavattiin. Olin automieheRaapustin viestin: ”Kirjota mulle 10 rakkauden sanaa.” ? "Nyt Arto hävisit, hähhää!" "Miten niin? Mullahan tää nyrkki on!" ? Arto on suorasukaisempi. Ja enemmän kalju. 10-17_pääjuttua.indd 14 27.2.2014 8:31:53
  • Paperiliitto 2/2014 | 15 RepoRtaasi SalmiSet Raapustin viestin: ”Kirjota mulle 10 rakkauden sanaa.” 10-17_pääjuttua.indd 15 27.2.2014 8:31:55
  • 16 | Paperiliitto 2/2014 RepoRtaasi SalmiSet ?Paloasema nä, baaritiskin eri puolilta juteltiin. Oltiin alta kakskymppisiä. Naimisiin mentiin kahden vuoden päästä. Toni syntyi samana vuonna 1980. Ari: Elinalla oli lapsi jo valmiina, kolmevuotias Mari. Me saatiin Tiina jatkoksi vuonna 1984. Arto: Toni asuu nyt meillä yläkerrassa, kun sillä ei ole työtä eikä tyttöystävää. Ari: Tiina asuu nykyään Hämeenlinnassa miehen ja kolmen kissan kanssa. Marilla on kaksi lasta. Ne käy kylässä muutaman kerran vuodessa. Arto: Se on 32-vuotias ja opiskelee kai tietotekniikkaa. En minä tiedä mikä siitä tulee. Ari: Meillä on ollut välillä Elinan kanssa hankalaa, mutta niin on kaikilla. Vihkivalassakin sanotaan, että myötäja vastoinkäymisissä. Kodit Arto: Me asuttiin ensimmäiset kaksi vuotta Yhtyneiden vuokra-asunnossa Koskissa. Yhtenä päivänä menin KOP:n pankinjohtajan juttusille ja kysyin, missä rakennetaan rivitaloja. Pankinjohtaja sanoi että pitäisi olla asuntosäästötili. Ja sitten se teki mulle sellaisen. Ari: Muutin Lotilasta vuokralle Kaipolan Roukkoihin. Intin jälkeen menin Elinan kanssa vuokralle Jämsän keskustaan kaupungin vuokrakerrostaloon. Siinä talossa asuttiin kauan. Arto: Muutettiin rivitalokolmioon, kun se valmistui. Viitisen vuotta siellä. Sitten iskettiin silmämme vanhaan omakotitaloon. Ostettiin se vuonna 1988, kun hinnat nousi helvetisti. Vaikka myytiin se jo vuoden päästä, saatiin voittoa. Ari: Sitten kaupungilta loppui rahat ja ne päätti pistää kerrostalojaan myyntiin. Kun meidän talo meni tämän takia remonttiin viisi vuotta sitten, ostettiin kolmio naapuritalosta, joka oli tehty valmiiksi Arto: Jyväskylässä etsittiin kaupungin vuokra-asuntoa. Se oli kiven alla. Hakuhommissa löytyi Vaajakoskelta hyvä omakotitalo. Tehtiin siitä halpa tarjous ja saatiin se. Se oli hyvä talo. Aiotaan asua vaimon kanssa siinä koko loppuelämä. Ari: Me ollaan vaimon kanssa kerrostaloihmisiä. Kotityöt Ari: Mitä ne on? Arto: Kokkailen jonkin verran. Ari: Minä olen peruslaiska ihminen. Harrastukset Arto: Olen romujenrassaaja. PV-Volvo vuodelta 1965 on lojunut autotallissa jo toistakymmentä vuotta. Ari: Käyn sivutöissä kahdessa kapakassa Jämsässä. Se on mun harrastus. Näkee väliin bändejäkin. Arto: Teatterissa tulee joskus käytyä Salossa, kun siellä on vaimon sukua näyttämöllä. Viimeksi nähtiin Saituri. Ari: Loirin konserteissa tulee joskus käytyä, ja Jyväskylässä katsottiin vähän aikaa sitten Duunarimusikaali vaimon kanssa. Veljen ominaisuudet Arto: Ari on mua pienempi mutta vanhempi. Ari: Arto on suorasukaisempi kuin minä. Palautetta tulee välittömästi. Mutta oikeudenmukainen se kyllä on, ja enemmän kalju! Nyt on jäänyt Movember pahasti päälle. ??? Ilta sinertyy. Kaksoset nokittelevat toisiaan. He haluaisivat nujuta tai mennä edes kaljalle. Arto puhuu veljeksistä enemmän ja näyttää vaarallisemmalta. Ari hymyilee. Hän kuitenkin asuu vaatimattomassa kerrostaloluukussa vailla huolen häivää, siinä missä veljellä on omakotitalot ja pihatyöt ja pitkät työmatkat ja kymmenen vuotta tekemättä olleet autoprojektit ja aikamiespoika yläkerrassa. Ari on tätä juttua luettaessa lentänyt talvilomalle Phuketiin. Se on jo seitsemäs kerta Thaimaata putkeen. Arto on kotonaan maan pinnalla. Matkustaminen tarkoittaa hänelle Lapin kesää ja hyttysiä. Tärkein luonteenpiirre Salmisen heinäsirkalla ja muurahaisella on silti sama: he ovat jäätävän itsevarmoja. Kun miehet toteavat jäävänsä eläkkeelle silloin kuin haluavat, se on totuus. Kaksospoikien ylpeässä puheessa toistuu kerta toisensa jälkeen kolme samaa lausetta. Ne imeytyivät heidän tajuntaansa jo pikkupoikina isän ja äidin ilmeistä, kun tiukkaan paikkaan jouduttiin – niillä selviää elämän pinnalla kehdosta hautaan. Ei tule hätä ihan heti. Joka paikkaan on päästy. Joka paikkaan päästään. ? P He haluaisivat nujuta tai mennä edes kaljalle. ? "No, mä otan sitten siitä nyrkistä kiinni." Salmisen kaksoset keksivät omat sääntönsä lapsuuden sotaleikeissä. He eivät joutuneet muiden vangeiksi koskaan. Eivätkä joudu. Holiday Club -lomaetu Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua, haettavissa viikot 23–52/2014. Hakuaika on ajalla 7.–30.3.2014. Lomaviikot arvotaan hakijoiden kesken 1.4.2014. Valitse oma viikkosi HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju, 1 mh, 2+2, 62 m 2 , vkot 23–52 Katinkultaniemi, 1 mh, 4+2, 52 m 2 , vkot 31, 41, 44, 47, 51 Katinkultaniemi, 2 mh, 6+2, 67 m 2 , vkot 48–49 Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 43,5 m 2 , vkot 26, 38, 40, 43 Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 52,5 m 2 , vkot 24–25, 37–38, 41, 46–47, 51 Katinkullan Kiinteistöt, 2 mh, 6+2, 82,5 m 2 , vkot 44–46 HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari, 2 mh, 4+2, 68 m 2 , vkot 23–45, 48–52 HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi, 1 mh, 3+2, 40 m 2 , vkot 41, 44–47, 52 HOLIDAY CLUB TAMPERE Kimallus, 2 mh, 4:lle, 76 m 2 , vkot 48–50 HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju, 1 mh, 2+2, 58 m 2 , vkot 44–51 Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–16) yrityspalvelu@holidayclub.fi, holidayclub.fi/yrityspalvelu Loma kuten haluat Paperiliittolehti 230x297_0314.indd 1 13.2.2014 9.59 10-17_pääjuttua.indd 16 27.2.2014 8:31:56
  • Holiday Club -lomaetu Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua, haettavissa viikot 23–52/2014. Hakuaika on ajalla 7.–30.3.2014. Lomaviikot arvotaan hakijoiden kesken 1.4.2014. Valitse oma viikkosi HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju, 1 mh, 2+2, 62 m 2 , vkot 23–52 Katinkultaniemi, 1 mh, 4+2, 52 m 2 , vkot 31, 41, 44, 47, 51 Katinkultaniemi, 2 mh, 6+2, 67 m 2 , vkot 48–49 Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 43,5 m 2 , vkot 26, 38, 40, 43 Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 52,5 m 2 , vkot 24–25, 37–38, 41, 46–47, 51 Katinkullan Kiinteistöt, 2 mh, 6+2, 82,5 m 2 , vkot 44–46 HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari, 2 mh, 4+2, 68 m 2 , vkot 23–45, 48–52 HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi, 1 mh, 3+2, 40 m 2 , vkot 41, 44–47, 52 HOLIDAY CLUB TAMPERE Kimallus, 2 mh, 4:lle, 76 m 2 , vkot 48–50 HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju, 1 mh, 2+2, 58 m 2 , vkot 44–51 Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–16) yrityspalvelu@holidayclub.fi, holidayclub.fi/yrityspalvelu Loma kuten haluat Paperiliittolehti 230x297_0314.indd 1 13.2.2014 9.59 10-17_pääjuttua.indd 17 27.2.2014 8:31:56
  • ?? | Paperiliitto ?/???? Riemua kaikille VAPAALLA P aperiliittolaisten perhetapahtuma järjestetään PowerParkissa Alahärmässä lauantaina 7. kesäkuuta. Sisäänpääsy huvipuistoon on ilmainen Paperiliiton jäsenelle perheineen. Jäsentapahtumaan ovat tervetulleita kaikki Paperiliiton jäsenet, myös työttömät, opiskelijaja eläkeläisjäsenet. Jäsenen mukana voivat tulla hänen puolisonsa sekä samassa taloudessa asuvat lapset. Paperiliittolainen voi ottaa mukaansa myös lastenlapsiaan. Portit aukeavat lauantaina 7. kesäkuuta klo 11 ja sulkeutuvat klo 19. Kaikille jotakin PowerPark arvioitiin Suomen parhaaksi vapaa-ajankeskukseksi vuonna 2013. Yli 130 hehtaarin alueella on tarjolla huvittelulaitteita jokaisen makuun, kartingrata, ravintoloita ja paljon muuta. Vauhdin ja kieputuksen ohessa alueella on tarjolla liittosi järjestämää ohjelmaa yhteistyössä I? n kanssa. Luvassa on Jukan ja Jarpin tähdittämänä Duudsonit Show. Ohjelma tarkentuu lähiviikkoina, joten seuraa Paperiliiton nettisivuja. Paperiliitto on varannut PowerParkista ja muutamasta lähialueella sijaitsevasta hotellista majoituspaikkoja tapahtumaan tulijoille. Majoitusvaraukset tehdään suoraan kohteisiin. Majoituskustannuksista jokainen vastaa itse. Tarkista järjestääkö ammattiosastosi yhteiskuljetusta tapahtumaan. Ilmoittaudu netissä Ilmoittaudu tapahtumaan Paperiliiton nettisivuilla täyttämällä sähköinen lomake. Ilmoittautumisen lähetettyäsi saat sähköpostiisi ilmoittautumisvahvistuksen. Vahvistus ja voimassaoleva jäsenkortti toimivat sinun ja perheesi yhteisenä sisäänpääsylippuna. Voit tulostaa vahvistuksen paperille tai varautua näyttämään sen mobiililaitteeltasi. Tapahtumaan ilmoittautuminen päättyy 9.5.2014. Ilmoittaudu heti ja voita! Arvomme maaliskuun loppuun mennessä ilmoittautuneiden kesken kahden vuorokauden majoituslahjakortin Holiday Clubin kohteisiin. Lahjakortti on kahdelle hengelle. Voittaja arvotaan tapahtuman aikana. Pulmia ilmoittautumisessa? Jos olet lähettänyt ilmoittautumisen, mutta et saa ilmoittautumisvahvistusta, ota yhteyttä anna.paloniemi@paperiliitto.? tai puhelimitse 0102 897 754 /Anna Paloniemi. Jos jäsenkorttisi on kadonnut, tilaa uusi kortti osoitteesta jasenrekisteri@paperiliitto.? tai puhelimitse 010 289 7700 / Jäsenrekisteri. P Ilmoittautumiset ja lisätietoja: www.paperiliitto.? Tavataan Power Parkissa! Suuntaa tiesi huvipuistoon ja ota vauhtia kesänviettoon Paperiliiton perhetapahtumasta. Alahärmä Po w er Pa rk Tapahtumassa viihdyttää myös Duudsonit Show Jukan ja Jarpin johdolla. 18-19_Powerpark.indd 18 27.2.2014 8:38:22
  • Paperiliitto ?/???? | ?? VAPAALLA Maaliskuun loppuun mennessä ilmoittautuneiden kesken arvotaan lahjakortti. Yli 130 hehtaarin huvipuistoalueelta löytyy jokaiselle jotakin. 18-19_Powerpark.indd 19 27.2.2014 8:38:23
  • 20 | Paperiliitto 2/2014 Jäteja kiinteistöhuollossa toimiva Lassila & Tikanoja on saanut selvää rahallista hyötyä henkilökunnan hyvinvointiin panostamisesta. Timo Sulinin työssä ei juuri näy hyvinvointihankkeiden tuloksia. TyöhyvinvoinTi Teksti Sari Kangas Kuva Max Steffanson T yöterveyslaitoksen toiminta-alueen johtaja Guy Ahonen kertoo, että jäteja kiinteistöhuoltoyrityksenä tunnetulla Lassila & Tikanojalla henkilökunnan hyvinvointiin panostamisesta saatu tuotto vastasi 20 prosenttia liiketoiminnan voitosta. Ahosen toinen esimerkki on Dragsfjärdin kunnasta. Selkäkipuiset saivat heille sopivan kuntoutusryhmän ja keittiöhenkilökunta erikoisruokavaliokurssin. Seurannassa huomattiin, että kunta sai erilaisille työhyvinvointisatsauksilleen 46 prosentin tuoton. Työhyvinvointihankkeita on aloitettu paperiteollisuudessakin. Prosessinhoitaja Timo Sulinin työarjessa Äänekosken Metsä Fibrellä reilu vuosi sitten alkanut projekti ei ole kuitenkaan näkynyt. Hän kokee, että kehittämisen esteenä on raha. – Työntekijät ovat antaneet parannusehdotuksia, mutta kun esille tulevat kulut, touhu tyssää siihen. Esimerkiksi valvomon ergonomian parantaminen eteni fysioterapeutin ja kalusteasiantuntijan opastuksella käyntiin, mutta hankinnat jäivät tekemättä. Tehtaan ikiaikainen tapa kustantaa pyörän talvirenkaat työmatkansa pyöräileville uhattiin sekin äskettäin lopettaa. Työhyvinvointi euroiksi Työhyvinvointiin kohdistettavan rahallisen panostuksen puute voi johtua siitä, ettei sille osata laskea tuottoa. Työyhteisöjen kehittämiseen erikoistuneen MCompetence Oy:n Marko Kestin mielestä työhyvinvoinnin vaikutusten seuraaminen euroissa on olennaista hyvinvointityön edistämisessä. Syy on yksinkertainen. Jos laskelmat osoittavat, että henkilöstön hyvinvointiin panostaminen on euromääräisesti tuottoisaa, siihen panostetaan rahaa. Tällöin työhyvinvoinnin lisääminen tulee osaksi yrityksen strategiaa eikä ole vain ilman resursseja jäävä irrallinen toiminta. Äänekosken Metsä Fibren työsuojeluvaltuutettu Marja-Leena Kyrö mainitsee, että Äänekoskella työhyvinvoinnin ja yrityksen tuottavuuden yhteydestä on puhuttu esimerkiksi sairauspoissaolojen ja työssä oireilun yhteydessä. Euromäärissä työntekijöiden jaksamista ei kuitenkaan ole laskettu. UPM:n Kaukaan tehtaan henkilöstöjohtaja Kai Latvala kertoo, että heillä työhyvinvoinnin mittarina käytetään etenkin vuosittaisia EES-kyselyjä, joilla kartoitetaan henkilöstön motivaatiota sekä työtä edistäviä tai haittaavia tekijöitä. Marko Kestin mielestä kyselyt ovat hyviä työhyvinvointiin liittyvän tiedon yhtenä hankintatapana. Jos työhyvinvointia kuitenkin seurataan vain niiden valossa, henkilöstön voimavarojen kartutustyö jää helposti puuhasteluksi. – Eurot ovat aina läsnä päätöksenteossa. Yrityksissä investointeja kohdennetaan siihen, missä on paras tuotto, Kesti tiivistää. Työhyvinvoinnin tuoton laskemiseen on Työhyvinvointiin panostus voi olla yritykselle taloudellinen jättipotti. Jo pienillä rahallisilla satsauksilla saadaan suuria hyötyjä. Jättipotti tarjolla Lassila & Tikanoja 20-21_työsuojelu.indd 20 27.2.2014 8:39:26