PAPERI PAPERI PAPERI Nro 2/2013 8.3.2013 55. vuosikerta Li itt o Turmista puolet pois Jukka Kopilo? n keskisormi leikkautui vuonna 2003. Kymmenessä vuodessa paperiduunareiden sormivammojen määrä on puolittunut. Salibandyturnaus Uimaharju pääsi tuulettamaan s. 28 Salibandyturnaus Uimaharju pääsi tuulettamaan s. 28 Eero Sillanpää: Billerud oli onnenpotku! s. 18 M ik ko Vä hä ni itt y ”Lopussa häämöttää toivo.” Päivi Ketolainen Paperimiehet-kirjassa, s. 22 Työntekijän turva? Takaisinottovelvoite tuottaa pulmia s. 4 ”Lasten syntymän myötä elämän tarkoitus on kiteytynyt.” Mika Böling, s. 25 01_etusivu.indd 1 28.2.2013 9:28:49
VERKKOSAARENKATU 2, 00580 HELSINKI TEL 09 701 7673 WWW,HOTBIKE.FI Muista kastella kasvit 02-3_sisältö.indd 2 28.2.2013 8:59:45
Paperiliitto ?/???? ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset 010 289 7700, jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 27 Pauli Variksesta tulee paperiprosessinhoitaja. 34 Latinalaistanssit nostavat Heidi Lähdesmäen sykettä. 34 Ilkka Palmu kertoo opettavaisen tarinan kultakelloista. 10–15 25 Mika Böling nauttii isänä olemisesta. Melvin ja Matilda rytmittävät arjen mukavaksi. Mikko Vähäniitty Kuvaaja 18 Billerud sai taas huumorin kukkimaan Valkeakoskella. Sisältö Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Takaisinottovelvoite irtisanotun turvana. 6 Kotkamillsillä ja Walkilla yt:t vähennyksistä. 8 UPM uhkaa irtisanomisilla. 18 Billerud toi jatkuvuuden Pietarsaareen ja Valkeakoskelle. 22 Paperimiehistä valmistui kirja. 24 Maailman paperi: Stora Enso sulkee koneita Ruotsissa. 25 Parasta elämässä: Mika Böling on onnellinen isä. 26–30 Hiomo 26 Kunnianosoitus naisille. 27 Matkalla paperimieheksi -sarja alkaa. 28 Salibandyturnauksen voitto Uimaharjuun. 30 Ammattiosastojen historiat kiinnostavat. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut ratkottaviksi. 32 Lennokkikisa: Puuhamies Patu Mäkelä leiskautti kärkeen. 33 Elämä(ä)n laatua: Ritva Stenlund on koukussa opiskeluun. 34 Kolumnistina esittäytyy Ilkka Palmu. 10–15 Reportaasi Sormet turvaan Sormiin kohdistuvat vammat ovat paperiteollisuudessa yleisimpiä. Yhä useammin sormet kuitenkin säilyvät ehjinä. Jukka Kopilo? loukkasi sormensa vuonna 2003. ? 34 xx Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Latinalaistanssit nostavat Heidi Lähdesmäen 34 34 mu kertoo mu kertoo opettavaisen opettavaisen tarinan kultarinan kultakelloista. takelloista. Sara Bondegård Mikko Nikkinen M ar kk u H ak an ie m i Eija Valkonen 02-3_sisältö.indd 3 28.2.2013 9:00:46
Valvomo Kuorimo kertoo uutiset Paperiliitto 2/2013 ? Pääkirjoitus Vastarannan supi Mammutin varjossa I soa metsäyhtiötä on vaikea pitää tyytyväisenä: se on kasvanut mammutin kaltaiseksi ja murskaa tahtoen ja tahtomattaan kaiken, mikä rajoittaa sen kasvua. Miten mammutti pidettäisiin tyytyväisenä ja paikkaansa sitoutuneena? Millä se saataisiin investoimaan ja jatkamaan toimintaansa Suomessa? Epätietoisuus huolestuttaa paperiliittolaisia. Puuraaka-ainetta maastamme löytyy, mutta mammutti haluaa puuta sieltä, missä puu kasvaa aina vain nopeammin. Lisäksi se haluaa vähentää henkilöstöä ja sen aiheut tamaa kulua. Mammutti tähyää maihin, joissa työn voi teettää polkuhintaan ja joissa sen toimia ei veroteta. Vetämällä kulut minimiin mammutti saa pidettyä kiinni osuudestaan ja sen kasvusta. Mammutti on tehnyt selväksi, että sen tehtävänä ei ole työllistää, vaan kasvaa ja tuottaa voittoa omistajille. Kaikki mikä hidastaa mammutin kasvua, jää sen jalkoihin. Tallautumisvaarassa ovat siis myös työntekijät, jättiläisen elinehto, ja työehtosopimus, työntekijöiden aseman turvaava vihreä kirja. Parhaankin johtajan on vaikea ohjata tällaista jättiläistä. Organisaatio paisuu, eivätkä vetovastuussa olevat tunne edes toisiaan. Mammutti on vaarassa kasvaa hallitsemattomiin mittoihin, niin isoksi, ettei sen tarvitse välittää edes ympäröivästä yhteiskunnasta. Ja kuitenkin mammutin pitäisi olla valmis jakamaan hyvää ympäristölleen ja investoida elinvoimaisuuteensa, löytää rajat, joissa niin henkilöstö kuin ympäristökin olisivat tyytyväisiä. Ehkä silloin myös ympäröivä yhteiskunta olisi kiinnostunut mammutin hyvinvoinnista. P Tallautumisvaarassa ovat työntekijät. Mammutin varjossa soa metsäyhtiötä on vaikea pitää tyytyväisenä: se on kasvanut mammutin kaltaiseksi ja murskaa tahtoen ja tahtomattaan kaiken, mikä Miten mammutti pidettäisiin tyytyväisenä ja paikkaansa sitoutuneeTeksti Eeva Eloranta-Jokela Piirros Vuokko Keiski – Takaisinottovelvoite on ihan perseestä. Mitä merkitystä sillä on, jos työnantaja palkkaa irtisanottujen tilalle määräaikaisia työntekijöitä, eikä ota huomioon entisiä työntekijöitä? Merkitystä on: jos työnantaja laiminlyö velvoitteensa, on työntekijä oikeutettu korvauksiin. – Korvauksen suuruus on ansaitsematta jäänyt palkka vähennettynä mahdollisen työttömyyskorvauksen määrällä, kertoo Paperiliiton vastaava lakimies Juha Koivisto. Liki 20 vuotta paperitehtaan leivissä vakituisessa työsuhteessa, sitten eräänä syksynä irtisanominen ja työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuminen. Olkoon tarinan irtisanotun nimi vaikka Jaska. Hän on nyt määräaikaisessa työsuhteessa entisellä työpaikallaan, eikä siksi halua nimeään julki. Tes tuo lisäsuojaa Irtisanomisen jälkeen Jaska ei ajatellut sen kummemmin, mitä takaisinottovelvollisuus tarkoittaa ja miten se käytännössä toimii. Se tarkoittaa, että työnantajalla on työsopimuslain mukaan velvollisuus tarjota työtä irtisanomalleen henkilölle yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, jos työvoiman tarvetta vastaaviin tehtäviin ilmenee. Jos koko tehdas lopettaa toimintansa antaa Paperiteollisuuden työehtosopimus työntekijälle vielä 6 kuukautta pidemmän suojan. Esimerkiksi lakkautetun Myllykosken tehtaan työntekijöillä takaisinottoaika on 15 kuukautta. Paperiliittoon on kantautunut takaisinottovelvollisuudesta myös hyvää sanottavaa. Velvoite on toiminut, kun työtä on tarjottu asiallisesti ja irtisanottu saanut Takaisinottovelvoitetta ei noudateta, jos irtisanottujen tilalle palkataan uutta työvoimaa ennen yhdeksän kuukauden täyttymistä. Hyvä hanska, parempi mieli. Takaisinotto tuottaa pulmia 04-5_kuorimo.indd 4 7.2.2017 11.50.54
? Paperiliitto 2/2013 etusijan tehtävää täytettäessä. Nimike ei kerro riittävästi Jaska on entinen paperikoneenhoitaja. Hänestä oli turhauttavaa selata työnantajan lähettämää listaa avoimista työpaikoista, kun mukana on kaikki mahdollinen managereista ja assistenteista operaattoreihin. Nimikkeistä ei aina selvinnyt, mitä osaamista tehtävään vaadittiin. Työttömänä työnhakijana Jaska oli lähes yhtäjaksoisesti siihen saakka, kunnes tuli valituksi entiselle työpaikalleen kesätöihin. Jatkoksi työnantaja tarjosi henkilökohtaisesti vuoden mittaista määräaikaisuutta. Työoikeuden emeritusprofessori Kari-Pekka Tiitisen mukaan yleissääntö on, että työnantajan pitää selvittää te-toimistosta, onko yrityksestä irtisanottuja työntekijöitä työnhakijoina. Jos työnantaja on suoraan yhteydessä työntekijään, ei yhteydenottoa te-toimistoon tarvita. Tarjoukseen syytä tarttua Kun työtä sitten tarjotaan, ei pidä jäädä liikaa pohtimaan, vastaako tarjottu tehtävä omaa osaamista. Kiinnostus kannattaa osoittaa, sillä työn todellinen luonne ei välttämättä avaudu pelkästä nimikkeestä. – Tehtävää täytettäessä irtisanotulla on etusija. Työnantaja ei voi syrjäyttää hakijaa vaatimalla osaamista, jota ei tosiasiassa tehtävässä tarvita, toteaa Juha Koivisto. Jos myöhemmin syntyy epäselvyyttä tehtävän täytön lainmukaisuudesta, asian selvittelyä helpottavat työtarjoukseen liittyvät sähköpostit tai kirjeenvaihto. Ne kannattaa pitää tallessa. Kun ja jos työnantaja tarjoaa työtä irtisanotulle, on tarjouksesta oikeus kieltäytyä perustellusta syystä. Syynä voi olla esimerkiksi se, ettei saa lastenhoitoa järjestettyä lyhyellä varoitusajalla. Jos tarjotusta työstä siis kieltäytyy, asia kannattaa perustella ja todeta, että kieltäytyminen koskee vain tätä tarjousta ja että myöhemmin aukeavat tehtävät kiinnostavat. Jatkopesti tarpeen Jaskalle on tärkeää, että tarjottu työ kestää vähintään puoli vuotta. Sellaisen hän sai ja samalla mielenrauhan siihen saakka, kun nykyinen määräaikaisuus päättyy. – Tietää suunnitella elämää parin vuoden päähän, kun ansiopäivärahakausi siirtyy eteenpäin. Siihen Jaska on tyytyväinen, että hänet houkuteltiin kouluttautumaan kunnossapidon tehtäviin ja suorittamaan niihin liittyen ammattitutkinto. Tämä tapahtui jo ennen uhkaa irtisanomisista. – Saivat ylipuhuttua ja nyt se on osoittautunut hyväksi asiaksi, edessä aukenee paremmin työmahdollisuuksia, kun on pätevöitynyt tehtäviin, joita kuitenkin on jo pitempään tehnyt omien tehtävien rinnalla, Jaska toteaa. P TAKAISINOTTO Työsopimuslain 6 luvun 6 § Työntekijän takaisin ottaminen: Työnantajan on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Työnantajan pitää selvittää te-toimistosta, onko irtisanottuja työnhakijoina. Kari-Pekka Tiitinen Takaisinotto tuottaa pulmia 04-5_kuorimo.indd 5 7.2.2017 11.50.55
Kuorimo kertoo uutiset Paperiliitto 2/2013 ? Puoshaka Walki vähentää Valkeakoskelta Walki Oy:n tehdasta Valkeakoskella uhkaa 38 henkilön vähennys. taalla on ollut lomautuksia. – Seitsemän vuotta sitten odottelin määräaikaiselle työsopimukselleni jatkoa. Uskalsin ottaa pankista lainaa ja ostaa talon. Kaksi päivää myöhemmin alkoivat irtisanomis-yt:t. Tapani Tikkala on työskennellyt Walkilla Valkeakoskella siitä saakka, kun valmistui alalle. ” Tuli tunne, että jossain vaiheessa lomautuksille tulee loppu.” Pääluottamusmies Jorma Pirttilä. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen – Pieniä hajuja ja kutinaa siitä, että jotain tapahtuu oli, mutta kyllä lukumäärä oli järkytys, koneenhoitaja Tapani Tikkala toteaa. – Syksyn yt:iden jälkeen tuli tunne, että jossain vaiheessa lomautuksille tulee loppu ja tapahtuu jotain isompaa 38 henkilön vähennysuhka on iso luku tehtaalla, jossa työskentelee 148 työntekijää. Työnantaja on lisäksi ilmoittanut 20 päivän lomautustarpeesta. Epävarmuudessa elämistä Tikkala on elänyt työn jatkumisen suhteen epävarmuudessa melkein koko työuransa ajan. Tikkala tullut Walkille töihin vuonna 2000 suoraan Lotilan teollisuusoppilaitoksesta. Viisi viime vuotta tehTehtaan tilanne vetää vakavaksi ja mieliin palaa aiempien kokemusten perusteella se, mitä edessä on. – Kun yt:t on ohi ja selviää, kuka lähtee ja kuka jää, ei tieto lohduta lopulta ketään, Tikkala miettii. Hämmentävä tilanne Vuodesta 2005 tehtaalta on vähennetty kolmessa erässä lähes 90 työpaikkaa. Walki valmistaa Valkeakoskella teknisiä tuotteita. Päätuotteena ovat rakennuskääreet. Walkilla on tuotantoa myös Pietarsaaressa. Pääluottamusmies Jorma Pirttilän pöydällä yhteistoimintaneuvotteluja koskeva kirja on kulunut käytössä ahkerasti. – Syksyllä yt:ssä sovitut lomautukset ehtivät juuri loppua ennen kun nämä uudet yt-neuvottelut alkoivat. Neuvottelujen ollessa kesken ei oikeastaan voi kuin ihmetellä, mihin tässä oikein pyritään. Lisäksi meillä aloitti uusi tehtaanjohtaja eli pitää käydä neuvotteluja uuden henkilön kanssa, Pirttilä kertoo. P tiota ja epävarmuutta markkinoille. Kiinteistövero tai metsätilamaksu sen sijaan romuttaisivat kilpailukyvyn: puun hinta nousisi, puukauppa hiljenisi, tilakoko pienenisi entisestään ja vastakkainasettelu jokamiehenoikeuksien ja metsätalouden välillä roihahtaisi. Mikä sitten toisi ratkaisun? – Metsätilojen pirstoutuminen ja metsänomistajakunnan sänomistajien puunmyyntikäyttäytymiseen. Myyntiverotuksessa on tehokas kannustin metsätalousinvestointeihin: hoitokulujen 100-prosenttinen vähennysoikeus. Pinta-alaverotuksessa oli erittäin tehoton ja hankala verohuojennusjärjestelmä. Siirtyminen takaisin pinta-alaveroon tai muu merkittävä veromuutosmerkitsisi pitkää siirtymäaikaa, spekulaaPaluu pinta-alaveroon ei auttaisi kilpailukykyä Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ehdotti taannoin metsäteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi sitä, että metsäverotus palautettaisiin pinta-alapohjaiseksi. Olisiko tällä vaikutusta, MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen? – Pinta-alavero ei paranna kilpailukykyä. Se ei muuttaisi puumarkkinoiden toimintaa. Pinta-alaverotus on neutraali veromuoto, kuten puunmyyntiverotuskin. Kumpikaan ei vaikuta metikääntyminen ovat suurimmat riskit toiminnalle. Ratkaisu ongelmaan on yrittäjämäinen metsätalous, jossa toteutusi yrittäjän oikeudet ja velvollisuudet. Velvollisuutena voisi olla yrittäjäeläkevakuutuksen ottaminen. Yrittäjämäisen metsätalouden verotus olisi mielekästä irrottaa puhtaasta pääomatuloverotuksesta. Järkevä sukupolvenvaihdoslainsäädäntö olisi tehokas keino pysäyttää metsäomistajakunnan ikääntyminen. P 233 esitystä liittokokoukseen Liittokokous: Paperiliiton seuraavaan liittokokoukseen tuli määräaikaan mennessä 233 esitystä 33 ammattiosastosta. Viime liittokokoukselle tehtiin 176 esitystä. Uusista esityksistä suurin osa eli 150 koskee sopimustoimintaa. Lisäksi ammattiosastoilta on tullut 30 sääntöjä, 23 järjestötoimintaa ja 15 työsuojelua koskevaa esitystä. Loput esitykset koskevat yhteiskunnallista vaikuttamista ja yleistä toimintaa. Paperiliiton XXI:n liittokokous pidetään 12.–14. kesäkuuta Helsingissä. 06-7_kuorimo.indd 6 22.8.2017 11.23.47
Paperiliitto 2/2013 ? Suoraa puhetta P aperiliiton sääntöjen mukaan Paperiliiton hallitus päättää, voidaanko jäsenelle antaa oikeusapua ja millä tavoin. Edunvalvontajärjestönä Paperiliitolle keskeistä oikeusapua myönnettäessä on se, onko oikeusteitse saatavissa yksittäistä jäsentä hyödyttävä, voitollinen, ratkaisu. Tämän lisäksi pyritään luonnollisesti siihen, että ajetuilla jutuilla olisi merkitystä myös laajemmin jäsenistömme etujen ajamisessa. Koska Paperiliitto toimii jäsentensä jäsenmaksuilla, on oikeusapua annettaessa aina huolellisesti pohdittava, että tavoitteet saavutetaan. Käytännössä oikeusjuttunsa hävinnyt osapuoli maksaa aina myös voittaneen oikeudenkäyntikulut, minkä vuoksi hävityn jutun kulut voivat nousta helposti kymmeniin tuhansiin euroihin. Tästä syystä jokainen oikeusjuttu tulee ensin liiton lakimiesten arvioitavaksi. Tämän työn onnistumisen osalta olemme jatkuvasti jäsenistön arvioinnin alaisena. Hyvä niin. P Oikeusapua, mutta kenelle? Paperiliitto toimii jäsenmaksuilla. Juha Koivisto vastaava lakimies Tes tutuksi Palsta käsittelee paperiteollisuuden keskeisiä työehtosopimusmääräyksiä ja niiden tulkintoja. P aperiteollisuuden työpaikoilla tehdään pääasiallisesti keskeytymätöntä kolmivuorotyötä (tam 37). Lisäksi monissa tehtaissa on käytössä ns. jatkuvia työaikamuotoja, joissa työtä tehdään seitsemänä päivänä viikossa, joko yhdessä tai kahdessa vuorossa (tam 17 ja tam 27). Viidennen päivän sääntö Viikottaista ylityötä on viidentenä päivänä suoritettu työ, mikäli jonakin vapaavuorokauden jälkeisenä työpäivänä ennen seuraavaa vapaavuorokautta työntekijän työvuoro tai työaikamuoto vaihtuu ja työntekijä työskentelee tänä aikana vähintään yhden työvuoron tam 17, 27 tai 37:ssa. Viidennen päivän sääntö (tes 16.2.3) Tvj A A A A I I Tehty A A A A P A A Korvaus 50% Tvj Y Y Y Y V Tehty Y Y Y I I V Korvaus 100% Tvj P P P P P Tehty P P P P A Korvaus 100% Lyhytkiertoa koskeva seitsemännen päivän sääntö Seitsemännen päivän sääntö”(tes 16.2.3 sov.) M T K T P L S M T K T P L S Tvj V A A I I Y Y V A A Tehty V A A I I Y Y Y V A A Korvaus 100% Seitsemännen päivän sääntö koskee vain tam 37 sisällä tapahtuvia vuoron vaihtoja; esim. tam 15:sta siirryttäessä tam 37:aan ko. henkilöön noudatetaan viidennen päivän sääntöä: Tvj P P P P P Tehty P I I Y Y Korvaus 100% Lyhytkiertona tehtävä 12 tunnin keskeytymätön kolmivuorotyö, kolmannen päivän sääntö Mikäli työntekijän 12-tuntinen kolmivuorotyö perustuu ns. lyhyeen kiertoon, on viikoittaista ylityötä kolmantena peräkkäisenä päivänä tehty työ, mikäli jonakin vapaavuorokauden jälkeisenä päivänä ennen seuraavaa vapaavuorokautta työntekijän työvuoro tai työaikamuoto vaihtuu. M T K T P L S M T K T P L S Tvj A A Y Y V A A Y Tehty A A A A V A A Y Y Korvaus 100% Kolmannen päivän sääntö koskee vain tam 37 sisällä tapahtuvia vuoron vaihtoja; esim. tam 15:sta siirryttäessä tam 37:aan ko. henkilöön noudatetaan viidennen päivän sääntöä. Huom. Esimerkeissä ei oteta kantaa kyseisen säännön lisäksi muihin ylityösääntöihin tai oikeuteen viikkolepo-korvaukseen. Seuraavassa numerossa: Ylityön peruskäsitteet: Siirtymäpalkkakauden sääntö ja vajaan palkkakauden sääntö. Ylityön peruskäsitteet Kotkamills suunnittelee 50 työpaikan vähennystä Teksti ja kuvat Stiina Kiiveri Kotkamillsin Kotkan tehtailla alkoi tammikuun lopulla yt-neuvottelut. Suunnitelmissa on viidenkymmenen työpaikan vähentäminen. – Syitä yt-menettelyyn on monia, joskin kaikkiin me työntekijät emme voi vaikuttaa, sanoo Kotkan tehtaiden pääluottamusmies Ville Ropponen. Kotkamillsin Kotkan tehtailla on hieman yli 300 paperiliittolaista työntekijää. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat sekä tehdaspalveluita että tuotanto-osastoja. Kotkan tehtailla valmistetaan laminaattija aikakauslehtipaperia sekä impregnoidaan laminaattipaperia. Ropposen mukaan neuvotteluja käydään tiiviisti. Työpaikkojen lisäksi työntekijöitä huolettaa mahdollisten irtisanomisien tuomat tehtäväjärjestelyt eli se, vieläkö työtahtia voidaan tiivistää. ne tuntuu olevan vaikea eri puolilla ja lähes kaikilla aloilla käydään yt-neuvotteluja. Eli sinänsä yt-neuvottelut eivät olleet yllätys, Elo miettii. – Totta kai asia on koko ajan kahvipöytäkeskusteluissa, mutta työtkin on tehtävä. Vielä ei ole yöunet menneet. Mutta jos asiaa alkaa liikaa miettiä, voivat mennäkin. Nyt pitää vain odottaa, mikä on vastaus. Elo kuten muutkin työntekijät tietävät, että työllisyystilanne Kotkan seudulla on erittäin vaikea. – Onneksi tehdas on kuitenkin jatkamassa, Elo toteaa. P Ajankohta ja laajuus yllättivät Nyt voi vain odottaa Huoltoasentaja Juha Elo, 35, on työskennellyt tehtaalla parikymppisestä saakka. Töihin Elo tuli oppisopimuksen kautta, tehdas kuului silloin Stora Ensolle. – Samassa työtehtävässä olen ollut koko ajan. Mutta vuosien myötä henkilömäärät ovat vähentyneet ja samalla työalueet ja tehtävät laajentuneet. Onhan se ilmiselvää, että vähemmällä väellä tahtikin tiivistyy, kertoo Juha Elo. Sekä Ropponen että Elo ovat yllättyneitä yt-neuvottelujen ajankohdasta ja laajoista henkilöstömääristä. – Tällä hetkellä tilanNyt pitää vain odottaa, mikä on työnantajan vastaus ja mitä se konkretiassa tarkoittaa, Juha Elo miettii. 06-7_kuorimo.indd 7 22.8.2017 11.23.47
Kuorimo kertoo uutiset Silppua ? Paperiliitto 2/2013 Lainmuutos vaikutti sairauspoissaoloihin Työkykyneuvottelut: Sairausvakuutuslaki muuttui viime kesäkuussa. Uudet säännökset työkykyneuvotteluista näyttävät ehkäisseen sairauslomien pitkittymistä. Työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon on käytävä yhteiset työkykyneuvottelut viimeistään siinä vaiheessa, kun työntekijä on saanut Kelalta sairauspäivärahaa 90 arkipäivän ajan. Työkykyneuvotteluissa selvitetään työntekijän mahdollisuudet palata töihin. Reilusti yli puolet pitkällä sairauslomalla olleista työntekijöitä on palannut töihin uusien säännösten edellyttämien työkykyneuvottelujen jälkeen. SAK:n tekemän kyselyn mukaan vain 28 prosenttia neuvotteluihin osallistuneista työntekijöistä on jatkanut sairauslomaansa. SAK on suositellut, että työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies voisi olla mukana työkykyneuvotteluissa, jos työntekijä niin haluaa. Järjestöt vastustavat lisäkustannuksia Vetoomus: Uusien, lisäkustannuksia aiheuttavien verojen käyttöönotto haittaa Suomen työllisyyttä ja talouskehitystä. Sähköntuotannon verottaminen sekä ydinja vesivoimalle suunnatun windfall-veron toteutuminen olisivat karhunpalvelus Suomelle. Näin toteavat 12 työntekijäja työnantajajärjestöä yhteisessä vetoomuksessa. Kansallisella energiapolitiikalla on vetoomuksen mukaan varmistettava kohtuuhintaisen sähkön saatavuus ja mahdollistettava mittavat energiainvestoinnit puhtaaseen energiaan. Hiilidioksidipäästöttömän tuotannon lisäverottamista järjestöt pitävät tässä tilanteessa virheenä, kun taas kohtuuhintainen energia luo sen sijaan kasvun edellytyksiä. Vetoomuksessa ovat mukana Ammattiliitto Pro, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Energiateollisuus, Kemianteollisuus, Keskuskauppakamari, Metallityöväen Liitto, Metsäteollisuus ry, Paperiliitto, Puuja erityisalojen liitto, Sähköalojen ammattiliitto, Teknologiateollisuus ja Teollisuusalojen ammattiliitto. Teksti ja kuvat Päivi Ketolainen Kaipolan tehtaan pihamaalla tuulettaa kolme miestä ajatuksiaan. Puheenaihe on henkilöstön vähennystarve, jälleen kerran. Heikki Kotiahon, Timo Kivisalon ja Jouko Kyllästisen varsinainen työpaikka on vajaan kahdenkymmenen kilometrin päässä Jämsänkoskella, mutta he ovat olleet päivän koulutuksessa naapurissa. Työnantaja UPM aikoo vähentää yhteensä 37 työntekijää ja 7 toimihenkilöä Jokilaakson tehtailta. Yhteistoimintaneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. – Spekulointia on paljon ilmoilla. Jokainen pelkää, miten käy, tiivistää Jouko Kyllästinen tunnelmat. Kolmikon työpiste löytyy Jämsänkosken PK5:ltä, jolla tuotetaan SC-painopaperia. Rauman tehtaalla vastaava kone ollaan sulkemassa, joten jämsäläiset huokaavat omalta kohdaltaan helpotuksesta. Ainakin toistaiseksi. – Meidän konetta on hieman uudistettukin viime aikoina. Vaikka eihän se nykymaailmassa ole jatkon tae. Tällä hetkellä on kuitenkin ihan hyvin työtä tiedossa, miehet sanovat. Seitsemän hengissä Myös Kaipolan pääluottamusmies Tuomo Alanen on tältä osin huojentunut. Pelkona ehti jo olla, että Kaipolan ja Jämsänkosken yhteisestä ”seitsemän konetta hengissä” -periaatteesta jouduttaisiin tinkimään. – Olisi kaupungille katastro? , jos jokin kone menisi kummalta tahansa tehtaalta. Mutta 45 työpaikkaakin on paljon. Alasen mukaan työttömyyseläkeputkeen oikeutettuja löytyisi riittävästi, jos sitä menettelyä halutaan käyttää. – Epäilen kuitenkin, ettei tämä malli sovi välttämättä työnantajalle. Heillä voi olla erilaisia perusteita vähennystarpeille, hän muotoilee. Myös Jämsänkosken pääluottamusmies Jari Kallion mielestä putki olisi pehmein keino väen vähentämiseksi. Jokilaakson tehtaat ovat kahden yksikön organisaatio. – Kun tehtaille rekrytoidaan, työsopimus tehdään Jokilaakson tehtaille. Se tarkoittaa, että työntekijät liikkuvat tehtaiden välillä. Näin Luuta heiluu. Tavoitteena on vähentää yhteensä 77 paperityöntekijää Jokilaakson ja Kaukaan tehtailta. UPM tekee kevätsiivousta Kaipolan pääluottamusmies Tuomo Alanen. tehdään paljon esimerkiksi kunnossapidossa, hän kertoo. Kallio painottaa, että neuvottelupöydässäkin tehtaat ovat yhtä. Vähennystarvetta ei ole eritelty yksiköiden osalta erikseen. Kiirettä pitää Luuta heiluu myös Lappeenrannan Kaukaalla. Yt-neuvotteluja käydään 54 hengen vähentämiseksi. Leikkuri iskee 40 henkilöön tuotannossa, 12 alempaan toimihenkilöön sekä kahteen ylempään toimihenkilöön. Työsuojeluvaltuutettu Seppo Smolander tietää, että toimenpide lisää kiiruita. – Työtehtävät eivät vähene, mutta ne tehdään jatkossa pienemmällä porukalla. Tilannemiehityksissä ollaan tiukoilla jo tätä nykyä. Se on selkeä työsuojelullinen riski. Hän toteaa, että väen vähentäminen on ristiriidassa työturvallisuuden ryhtiliikJouko Kyllästinen, Heikki Kotiaho ja Timo Kivisalo ovat töissä toistaiseksi. – Niin työsopimuk siin on nykyisin kirjoitettu, he kertovat. ” Paremmat ajat taitavat olla takanapäin. Nyt on inhimillisyys katoamassa.” 08-9_kuorimo.indd 8 28.2.2013 8:52:53
Näkymä Paperiliitto 2/2013 ? Tilasto Kysy vaan Kysy. Me vastaamme. Lähetä kysymyksesi osoitteella tiedotus@paperiliitto.? . Tuotannon lisäykset Sanomalehtipaperi Päällystetty puuvapaapaperi Muu paperi tai kartonki Päällystämätön aikakauslehtipaperi Päällystetty aikakauslehtipaperi Pakkauspaperi Päällystämätön puuvapaa paperi Aaltopahvi Sisäpakkauskartonki Pehmopaperi Kierrätetty aaltopahvi Lähde: Pöyry Oyj 2012 Päätetyt paperija kartonkikapasiteetin lisäykset maailmassa ja Euroopassa – Maailma Eurooppa Paperija kartonkikapasiteetti lisääntyy vuosina 2013–2016 maailmassa noin 12,8 miljoonaa tonnia. Euroopassa tuotannon lisäys on vain 0,7 miljoonaa tonnia. Eniten lisääntyy kierrätetyn aaltopahvin tuotanto, jonka osuus koko paperija kartonkikapasiteetin lisäyksestä on maailmassa noin 46 prosenttia ja Euroopassa 58 prosenttia. Olen töissä paperiteollisuudessa ja edessä on lomautus. Miten lomautus vaikuttaa palkanmaksuun? Työnantajalla ei ole lomautuksen aikana palkanmaksuvelvollisuutta työntekijälle. Mikäli työntekijä on lomautettuna koko palkkakauden ja on ollut poissa työstä, kausipalkkaa tai sen osaa ei makseta työntekijälle. Mikäli työntekijä työskentelee osan palkkakaudesta, tällöin työntekijälle maksetaan palkkaa työehtosopimuksen (13.7§) palkattomien poissaolosääntöjen perusteella. Maksusäännössä on huomattava, että keskeytyvillä ja keskeytymättömillä työaikamuodoilla on omat säännöksensä. Samoin tes-seisokin sisältävien palkkakausien osalta on omat määräykset palkanmaksusta. Mikäli lomautus toteutetaan sellaisella palkkakaudella, jossa on säännöllistä työaikaa lyhentäviä arkipyhiä siten, että työntekijä on ollut sekä työssä että lomautettuna, arkipyhiä ei käsitellä palkattomina poissaoloina. Tällöin ei arkipyhistä tule ansionmenetystä työntekijälle. Lomautuksen aikana vuorovapaita ei ansaita. Työvuorojärjestelmään merkityt vuorovapaat eivät kulu eikä niiltä makseta palkkaa. Verotusvuoden loppuun mennessä on pyrittävä antamaan pitämättömät vuorovapaat ja liikaa pidetyt teettämään takaisin ennen verotusvuoden vaihdetta. Markku Häyrynen sopimussihteeri Vuosilomalaki muuttuu. Miten oikeuteni muuttuvat, jos sairastun loman aikana? Jos hallituksen lakiehdotus hyväksytään, vuosilomalaki muuttuu 1. huhtikuuta. Sen jälkeen loman voi siirtää heti ensimmäisestä sairauspäivästä, vaikka sairastuisi loman aikana. Tähän asti loman on voinut siirtää, jos lomalla alkanut sairaus kestää vähintään 7 päivää. Loman siirtämistä on voinut pyytää ilman ”omavastuuta” tähänkin saakka, jos on sairastunut ennen lomaa. Työntekijän on kerrottava sairaudesta työnantajalle viipymättä ja esitettävä lääkärintodistus. Jouni Salminen lakimies Älyn välittäjä Henry Lindell Pakkaustekniikan professori P aperilla on monia vahvuuksia, kuten sen hävitettävyys ja helppokäyttöisyys. Uusia käyttötapoja voidaan keksiä ja ideoida heti. Paperituotteilla on ollut kolme pääfunktiota: kommunikaatio, kuten teksti kirjamaailmassa ja numerot rahamaailmassa, suojaus, kuten kääreet ja erilaiset laatikot sekä puhdistus, kuten hygieniatuotteet. Uutena funktiona ovat koodit, jossa paperi toimii luontevana kantoalustana älykkäille ratkaisuille. Paperi ei tällöin varsinaisesti sisällä älyä vaan välittää sitä. Esimerkiksi junaliput painetaan paperille ja konduktööri lukee niistä koodin päätelaitteella. Lippu toimii kuittina ostotapahtumasta, välittää tiedon matkustustapahtumasta ja toimii tarkastajien sattuessa kohdalle todisteena oikeutetusta matkasta koodin avulla. Jos lipun koodi vielä voitaisiin yhdistää matkalaskujärjestelmään, tätä voitaisiin hyödyntää matkalaskua tehtäessä. Tällöin on kyse hybridimediasta eri järjestelmien välillä. Kun sähköisiä viestejä on paljon kännykässä tai tietokoneella, on sittenkin helpompi löytää ja lukea koodit paperilta kuin näytöltä. Entä monisivuiset käyttöohjeet? Ne voisivat tulla jonkun laitehankinnan mukana englanniksi ja pakkauksesta löytyvän koodin avulla saisi tulostettua halutun muun kieliversion tai saada linkin tuotteen käyttäjien keskusteluryhmään. Paperi voi toimia älykkäänä viestijänä myös hygieniatuotteissa tai pakkauksissa, jolloin paperiin liitetään bakteereja tai ei-toivottuja mikrobeja ilmaisevia ominaisuuksia, kuten biomusteella painettuja sensoreita. Vai kiinnostaisiko erityinen rakennuspaperi, josta yksinkertaisin toimin saisi selville rakenteissa piilevän kosteusvaurion? Älyn hyödyntäminen paperille voi lopulta olla aika yksinkertainen asia. P Uusia käyttötapoja voi keksiä heti. UPM tekee kevätsiivousta VÄHENNYSUHAN ALLA UPM Jokilaakson tehtaat Sijainti: Jämsä Tuotanto: 7 paperikonetta Tuotteet: Päällystämätön aikakauslehtipaperi, tarraja pakkauspaperi, päällystetty aikakauslehtipaperi, luettelopaperi, sanomalehtipaperi Henkilöstö: 1 100, johon vähennystä tulossa 45, joista suurin osa paperityöntekijöitä UPM Kaukaa Sijainti: Lappeenranta Tuotanto: 2 paperikonetta, kolme päällystyskonetta, sellutehdas Tuotteet: Päällystetty aikakauslehtipaperi, valkaistu koivuja havusellu Henkilöstö: 700, johon vähennystä tulossa 54, suurin osa paperityöntekijöitä keen kanssa, jota konsernin tehtailla on painotettu. Kaukaalla on saatu olla vuosia rauhassa irtisanomisilta. Tarvittavat henkilöstövähennykset on kyetty hoitamaan eläkeputken kautta. – Paremmat ajat taitavat olla takanapäin. Nyt on inhimillisyys katoamassa. Smolander kritisoi rikkidirektiiviä ja sähköveroa. Ne ovat sekä työnantajan että työntekijäpuolen yhteinen murheenkryyni. Jotain hyvääkin Kaukaalla tulevaisuusnäkymät kiinnittyvät vuoden kuluttua starttaavaan biojalostamoon. Smolander toivoo, että irtisanottaville löytyisi korvaavia työpaikkoja sieltä. Lappeenrannassa sijaitsee myös UPM:n tutkimuskeskus. Se työllistää parisataa henkeä. Tutkimushenkilöstöäkin aiotaan irtisanoa. Teknologiatoimintojen suunnitelmissa on vähentää yhteensä 38 työntekijää Suomessa ja Saksassa. Tästä työsuojeluvaltuutettu on ymmällään. Tutkimus, biotuotanto, energia sekä kierrätys ovat asioita, joihin pitäisi hänen mukaansa panostaa entistä enemmän. Siivousmaniasta huolimatta jotain hyvääkin on tulossa. Kun Kaukaalla uskotaan biojalostuksen tuovan uutta leipää, Jämsässä luotetaan yhä paperin voimaan. – Täällä on hyvä tuotantorakenne ja runsaat puuvarannot ympärillä. Keräyspaperi ja siistaamo ovat niin ikään meille tärkeitä tukijalkoja, listaa Tuomo Alanen. Kaipolassa toimii tällä hetkellä myös Suomen ainoa sanomalehtipaperia tuottava linjasto. P Jouko Kyllästinen, Heikki Kotiaho ja Timo Kivisalo ovat töissä toistaiseksi. – Niin työsopimuk siin on nykyisin kirjoitettu, he kertovat. 08-9_kuorimo.indd 9 28.2.2013 8:47:09
10 Paperiliitto 2/2013 Jukka Kopiloffin oikean käden keskisormen pää leikkautui irti kuin giljotiinissa. 10-15_pääjuttu.indd 10 22.8.2017 11.27.05
11 Paperiliitto 2/2013 4 sormiturmaa Reportaasi ? Työtapaturmat Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Vähäniitty, Jukka Koskinen Sormivammat ovat paperiteollisuudessa reilusti vähentyneet, mutta edelleen ne johtavat tapaturmatilastoja. Kerromme neljän typistyneen sormen tarinan. 1 Akseli putosi sormen päälle Työntekijä Koneasentaja Jukka Kopilo? Työpaikka Botnia Mill Service, Äänekoski Tapaturma 22.12.2003 ”Olin vaihtamassa laakeria savukaasupuhaltimeen voimalaitoksessa. Kyseessä oli takuutyö ja paikalla oli kattilan toimittajan, puhaltimen toimittajan ja Äänekosken työntekijöitä. Porukkaa pyöri siinä enemmän ja vähemmän. Akseli oli toisesta päästä taljalla kiinni, mutta yhtäkkiä se tippui puupukin päältä. Oikean käden keskisormeni jäi laakerinpesän kannen ja pohjan väliin. Katsoin ensin, että hanska vain repesi. Mutta sitten tajusin, ettei minulla ole enää sormenpäätä. Se oli leikkautunut poikki ensimmäistä niveltä myöten kuin giljotiinissa. Shokin takia en tuntenut kipua eikä vertakaan vuotanut alussa. Ensiavuksi panin sormeen rättiä päälle. Keskussairaalassa lääkäri pyöristeli vähän luunpäätä ja tikkasi kiinni. Oli meillä sormenpääkin mukana, mutta sormi oli sen 10-15_pääjuttu.indd 11 22.8.2017 11.27.06
Paperiliitto 2/2013 12 verran siististi poikki, etteivät alkaneet sitä liittää. Alussa tiputtelin tavaroita ja sen sellaista, mutta nykyään sormi ei haittaa elämää eikä työntekoa, paitsi nostamista. Ja onhan se toki kylmänarka. Jälkeenpäin on hyvä olla viisas. Miehet olivat panneet akselin puupukkien päälle, jotka olivat aikamoiset rimpulat. Olisi pitänyt pitää oma pääni ja ottaa käyttöön kunnon pukit, jotka olivat siinä vieressä. Onnettomuus oli monen asian summa. Syyllisyysasiaa puitiin pitkään. Lopulta hovioikeus totesi tilaajavastuulain mukaan voimalaitoksen toimittajafirman vastuulliseksi. Pääsin hakemaan korvauksia viiden vuoden kuluttua onnettomuudesta.” Turvatoimet ja tutkinta vähentävät vammoja Viiltoja, haavoja, puristumisia, sijoiltaanmenoja, nyrjähdyksiä, venähdyksiä, luunmurtumia ja ruhjoutumisia, joista selviää parhaimmillaan laastarilla ja jotka pahimmillaan johtavat kokonaisten sormien amputointeihin. Eri kehon osista juuri sormiin kohdistuvat vammat ovat paperiteollisuudessa yleisimpiä. Vuonna 2011 niitä tapahtui 223, joka on 25 prosenttia kaikista paperiteollisuuden työpaikkaturmista. Yleisimpiä olivat haavat ja pinnalliset vammat. Yhä useammin sormet säilyvät kuitenkin ehjinä. Vuodesta 2003 sormitapaturmien määrä on saatu puolittumaan pitkäjänteisellä turvallisuustyöllä. Suojainten kuten viiltosuojahanskojen käyttöön ja turvallisiin työtapoihin on alettu kiinnittää erityistä huomiota. Vaaranpaikat vähenevät myös, kun tapaturmat käsitellään ja tutkitaan perusteellisesti. 2 Nimetön jäi rungon ja tason väliin Työntekijä Prosessinhoitaja Risto Toivola Työpaikka Metsä Tissue Mänttä Tapaturma 2.2.2010 ”Toilettilinja kakkosella olivat paperit poikki. Olin juuri aukaisemassa työtasoa kaksin käsin, kun oikean käden nimetön jäi tason ja rungon väliin. Tunsin vihlaisun ja tajusin heti, että nyt se lähti. Sormenpää tipahti lattialle. Työkaveri soitti pomolle, ja minä sidoin ensiavuksi sormenpäähän tiukan tupen. Vartija vei minut autolla sairaalaan, jossa sormi amputoitiin. Kyllähän se potutti. Sormi oli niin kosketusarka ja kipeä, että olin yhteensä neljä kuukautta sairauslomalla. Nyt se on parempi, vaikka yöllä ja kylmässä jomottelee. Käytännön elämää typistetty sormi ei sen kummemmin haittaa, mitä nyt kolikoiden kaivaminen taskusta tökkii. Tapaturmatutkinnan jälkeen työtaso muutettiin heti sellaiseksi, että siihen ei jää leikkaavaa rakoa. Vakuutusyhtiö ei ole suostunut korvaamaan kipuja ja särkyjä. Nyt korvauksia yritetään saada työnantajalta.” Sormet syyniin Monessa tehtaassa on turvallisuusasiat nostettu ykköseksi. Taustalla on toki huolta työntekijöiden hyvinvoinnista, mutta ennen kaikkea raha. Kun työtä tehdään alati pienenevällä porukalla, ei sairauspoissaoloihin ole varaa. Nähtäväksi jää, miten äärimmilleen nipistetyt työntekijämäärät tulevat vaikuttamaan tapaturmatilastoihin. Stora Enson Anjalankosken tehtailla sormivammat nostettiin erityistarkkailuun noin vuosi sitten aloitetulla puukoton paperija kartonkitehdas -toiminnalla. Sen tarkoituksena on saada pysyviä muutoksia työtapoihin ja sormivammakäyrä nollaan. Kaikkiin tehtäviin, joissa käytetään puukkoa, mattoveistä tai muuta teräasetta, on alettu etsiä korvaavia työmenetelmiä tai toimivaa turvatyökalua. Samalla kartoitetaan turvakäsineiden oikeaa käyttöä. Osastoille hankituista kaupintakaapeista on helposti saatavana viiltosuojahanskoja. Pohjoisessa Stora Enson Oulun tehtaalla on viillot saatu vähenemään, mutta viime vuosi toi ikäviä uutisia toisaalla. Sairauspoissaoloja aiheuttaneista kymmenestä tapaturmasta peräti puolet oli käsija sormiturmia ja niiden osuus sairauspäivistä oli 80 prosenttia. Tavallisin onnettomuus oli litistyminen, esimerkiksi sormen joutuminen nippiin. Tilanteeseen on tartuttu turvavartein, joissa keskustellaan ajankohtaisista turva-asioista joko linjassa tai vuoron alussa. Lisäksi tapaturmien kulku kootaan tapaturmakortteihin, jotka lähetetään sähköpostilla tiedoksi eri osastoille. 3 Nippi vei etusormen Työntekijä Prosessinhoitaja Pekka Nenonen Työpaikka Stora Enson Anjalan paperitehdas Tapaturma Yövuoron alussa 15.7.2009 ”Yövuoron alussa urkilla oli jonossa rullia, jotka olivat lähdössä aamulla pois tehtaalta. Ryhdyin töihin ja viidennen rullan kanssa toimin kuten yleensä. Kiinnitin rullan urkin syöttöpäähän ja pujotin paperirullan pään telojen kautta hylsylle. Työskentelin vanhanmallisella uudelleenrullauskoneella, jossa paperirataa pystyy siirtämään sivusuunnassa erillisellä lattiapolkimella koneen ollessa käynnissä ryömintänopeudella. Tarkistin oikean sivun, enkä saanut selvää, onko rata keskellä hylsyä. Siirryin vasemmalle puolelle tarkistamaan hylsyn päätä, kun telalle ilmestyi paperinpalanen. Refleksinomaisesti pyyhkäisin paperin pois. Liike oli täysin vaistomainen – ei siinä tullut ajatelleeksi, että kone pitäisi pysäyttää. Sillä sekunnilla tunsin puristuksen vasemman käden etusormessa. Nippi eli pyörivän telan ja hylsyn nielu oli napannut sor” Tempaisin niin kovaa kuin jaksoin ja sain käden irti.” ??Pekka Nenosen sormi jäi nippiin. ?Sormivamma haittaa nykyään vain nostamisessa, kertoo Jukka Kopiloff. 10-15_pääjuttu.indd 12 22.8.2017 11.27.06
Jatkuu ?? Paperiliitto 2/2013 13 10-15_pääjuttu.indd 13 22.8.2017 11.27.06
Paperiliitto 2/2013 14 meni. Tempaisin niin kovaa kuin jaksoin ja sain käden irti. Sormen luu törrötti näkyvissä, lihan ja kynnen riekaleita roikkui ympärillä. Olin shokissa, enkä tajunnut edes painaa hätäseis-poljinta. Kone jäi pyörimään, kun lähdin etsimään apua. Sain ensiapua tehtaalla, ja monien kommervenkkien jälkeen taksi vei minut sairaalaan. Vasen etusormeni jouduttiin amputoimaan ensimmäisen nivelen yläpuolelta. Elämä muuttui onnettomuuden myötä. Sormi reagoi kuumaan ja kylmään, ja pilkkikalastuksesta on pitänyt luopua. Sormi haittaa monia muitakin töitä kuten rakennushommia. Sormi tulee olemaan kipuherkkä koko loppuelämäni, vaikka kirurgi myöhemmin irrotti hermot, jotta ne painuisivat syvemmälle. Selvisin kuitenkin aika vähällä. Pahimmillaan olisin voinut menettää paljon enemmän kuin sormenpään. Onnettomuuden perussyy oli vanha, 1980-luvun kone. Työsuojelupiirin kehotuksesta työnantaja teki koneella riskinarvioinnin, ohjeisti työntekijöitä turvalliseen työskentelytapaan ja kohensi turvallisuutta maalausmerkinnöillä, kaiteilla ja varoitustarroilla. Työnantaja investoi lisäksi turvaohjauslogiikkaan. Koneeseen tulivat muun muassa uudet jarrut ja hätäseis-polkimet. Nyt koneen ryömintä ja päänvienti toimivat vain poljinta painettaessa. Lisäksi koneen etuosaan asennettiin turvavaloverho.” Oikeat hanskat ja otteet Vuoden 2011 tilastojen mukaan tapaturmia tapahtuu eniten esineitä käsiteltäessä, konetta käytettäessä tai käsikäyttöisillä työkaluilla työskenneltäessä. Tuotannon, jalostuksen ja käsittelyn tehtävissä sattuu onnettomuuksia eniten, toiseksi eniten kunnossapidossa, korjauksessa ja huollossa. Viiltosuojahansikkaiden käytöllä on saatu tehokkaasti viillot ja haavat vähenemään. Hanskoja pitäisi olla tarjolla monta kokoa ja mallia – ja jokaiseen erityistarpeeseen. Vaikka viiltosuojahansikkaat ovat kehittyneet kömpelöistä käsineistä ihoa nuoleviksi täsmätuotteiksi, on tuotekehittelyssä edelleen petrattavaa. Eräällä tehtaalla työsuojeluvaltuutettu on etsinyt turvallisuusmessuilta viiltosuojahansikasta, joka olisi myös vedenpitävä, mutta tuloksetta. Aina eivät suojaimet ja työtapojen muutokset auta, vaan ainoaksi turvakeinoksi jää äärettömän varovainen työskentely. Näin on esimerkiksi jalostuksen puolella, kuten Metsä Tissuella Mäntässä. Jalostuksen koneet ovat pieniä ja niissä paljon liikkuvia ja pyöriviä osia. Käsityötä tarvitaan, kun paperia viedään ryöminnällä läpi. Uusissa koneissa turvallisuutta parantavat päällevientihihnat. Vanhoihin koneisiin sellaisen asentaminen tulisi kuitenkin liian kalliiksi. 4 Etusormi puristui kippilaitteeseen Työntekijä Jälkikäsittelijä Pekka Peltomaa Työpaikka Stora Enson Oulun tehdas Tapaturma Aamuvuoron lopussa 18.5.2012 ”Aamuvuoron loppupuolella menin urkille tekemään hylsyjä. Kone on muutaman kerran litistänyt hylsyn kippilaitteen alle. Nyt katsoin, että ei hitto – litistyykö se taas! Ryhdyin pelastamaan hylsyä ja silloin oikean käden etusormi jäi puristuksiin kippilaitteen, hylsyn ja vierintätason väliin. Refleksinomaisesti tempaisin käden irti. Sinne meni sormenpää. Päällimmäinen tunne oli epäusko ja ääretön vitutus. Kesälomaan oli kaksi viikkoa... olisi voinut puuhastella ja kalastella. Sain ensiavun tehtaan terveysasemalla. Kylmää, särkylääkettä, puristusside ja kohoasento. Sitten taksilla sairaalaan ja operaatiopöydälle. Lääkäri jyrskäytti sormen poikki ensimmäisen nivelen yläpuolelta, tikkaili ja katsoi sitten, että olisihan tuossa tuota nakinpäätäkin ollut. Sormenpää oli meillä mukana. Totta kai sormenpään menetys harmittaa. Minut tunnetaan Lusa-Pekkana, tykkään vuolemisesta, mutta tynkä sormi vaikeuttaa puukon käyttöä. Alkuun sormi oli hellä ja tökkäysarka. Nyt pystyn käyttämään kättä lähes normaalisti, mutta kyllähän yhden nivelen puuttumisen huomaa. Otan kädellä erilaisen asennon, vasenkätisyys ja keskisormen käyttö ovat vahvistuneet. Tapaturmatutkinnassa todettiin, että vika oli koneessa. Hylsy ei saisi takaisin pamahtaessaan joutua kippilaitteen alle. Kone saatiinkin kunnostettua. Siihen tuli muoviliina, joka ohjaa hylsyjä. Mutta miksi se menee aina näin, että jotakin pitää tapahtua ennen kuin asioihin puututaan?” Asenteet muuttuneet Juttuun haastatellut työsuojeluvaltuutetut korostavat, että työntekijät ovat tietoisia riskeistä ja suhtautuvat työturvallisuusasioihin vakavasti. ”Vain” sormen vammautuminen ei ole pikkujuttu vaan vaikuttaa työhön, arkeen ja harrastamiseen. Joskus taustalla on huolimattomuutta tai välinpitämättömyyttä, mutta sitäkin useammin halu olla nopea ja tehokas. Entä työnantajan asenteet? Ne ovat hiljalleen muuttumassa niin, että enää ei etsitä syyllistä vaan syitä. Vakavamman onnettomuuden sattuessa tapaturmasta tehdään aina virallinen tapaturmatutkinta, johon osallistuvat työsuojelupiiri ja poliisi. Turvallisuusasioihin panostamisen myötä tehtailla on alettu kuitenkin tutkia turma kuin turma. Perusteellinen tutkinta kannattaa. Näin päästään kiinni turman juurisyyhyn, voidaan ottaa opiksi ja tehdä tarvittavia muutoksia. ? P Juttuun on haastateltu seuraavia työsuojeluvaltuutettuja: Markku Leinonen, Stora Enso Anjalankoski, MarjaLeena Kyrö, Metsä-Fibre Äänekoski, Lauri Santaniemi, Stora Enso Oulu, Ahti Koivu, Metsä Tissue Mänttä, Seppo Smolander, UPM Kaukas. ENSIAVUKSI Viillot ja haavat ? Tyrehdytä verenvuoto heti painamalla kädellä vuotokohtaa. ? Paineside heti, kun mahdollista. ? Viiltohaavassa paina reunat yhteen ennen sitomista. Venähdykset ja nyrjähdykset ? Kudoksiin vuotava veri aiheuttaa mustelman ja turvotusta. ? 3K auttaa: kompressio (puristus), kohoasento ja kylmä. Kylmäpakkaukseksi käy myös lumi muovipussissa. ? Jos nivel on sijoiltaan, sitä ei saa itse vetää paikalleen vaan lääkäri tekee sen. Ruhjoutumiset, leikkautumiset ? 3K ? Irtopalat kerätään talteen, pakataan puhtaaseen muovipussiin ja pannaan toiseen muovipussiin, jossa jäävettä. ? Kudoksia ei kannata pakata suoraan jäihin, koska kudos jäätyy. ? Jos loukkaantunut pääsee leikattavaksi 3 tunnissa, irronnut palanen saadaan pääsääntöisesti kiinnitettyä toimivaksi. Vinkit antoi ensiapuopettaja Jonna Lahikainen Etelä-Karjalan aikuisopistosta. ” Silloin oikean käden etusormi jäi puristuksiin.” ? "Vain" sormen vammautuminen ei ole pikkujuttu. Se vaikuttaa työhön, arkeen ja harrastamiseen. ?Pekka Nenosen sormi reagoi kylmään ja kuumaan ja on kipuherkkä koko loppuelämän. 10-15_pääjuttu.indd 14 22.8.2017 11.27.06
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com S ta ti iv i UUT UUS ! Planar 1 S3 42-52131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Planar 2 S3 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Sievi PLANAR Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvasja naulaanastumissuojalla. Tartu töihin uudella otteella! SIEVI_PLANAR_PAPERILIITTO_200213.indd 1 20.2.2013 15.03 16-17_Sievi.indd 16 21.2.2013 11:01:37
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com S ta ti iv i UUT UUS ! Planar 1 S3 42-52131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Planar 2 S3 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Sievi PLANAR Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvasja naulaanastumissuojalla. Tartu töihin uudella otteella! SIEVI_PLANAR_PAPERILIITTO_200213.indd 1 20.2.2013 15.03 16-17_Sievi.indd 17 21.2.2013 11:01:37
Paperiliitto 2/2013 18 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Esa Melametsä, Eija Valkonen Y ksi maailman suurimmista jenkkisylintereistä pyörii Billerudilla Valkeakoskella. Prosessinhoitaja Teuvo Formisto puhdistaa sylinteriä pitkällä karhunkielellä. Valmistumassa on ruskeaa kirjepaperia. Sylinteri kuuluu Tervasaareen vuonna 1986 pystytetylle PK7:lle. Sylinterin kuljetus Raumalta Valkeakoskelle oli aikoinaan pieni mediatapahtuma. Mustavalkoinen valokuvasuurennos jättisylinterin kuljetuksesta löytyy edelleen tehtaan toimiston seinältä. Merkittäviä hetkiä PK7:lla koettiin myös reilu vuosi sitten helmikuussa, kun ruotsalainen pakkauspaperivalmistaja Billerud solmi UPM:n kanssa aiesopimuksen kahden paperikoneen ostamisesta. Toinen niistä oli Tervasaaren PK7 ja toinen Pietarsaaren PK1. Jatkuvuuden tunnetta – Kun alkushokki oli pureksittu, alkoi näyttää siltä, että yrityskauppa oli hyvä ratkaisu koko paikkakunnan ja paperintekijöiden kannalta, tiivistää Billerudin Pietarsaaren tehtaan pääluottamusmies Pasi Manninen. – Pietarsaaren pakkauspaperituotanto on ollut niin pieni osa UPM:ää, että eivät ne olisi tänne suuria rahoja investoineet. Jatkuvuus on todennäköisempää tässä uudessa yhtiössä, joka on keskittynyt pakkauspapereiden tuottamiseen ja kokee sydämen asiakseen tämän bisneksen, Pasi Manninen perustelee. Kun tieto uudesta omistajasta tuli, tutkaili myös Eero Sillanpää taholSe pyörii sittenkin Billerud Finlandin ensimmäinen vuosi Suomessa on takana. Valkeakoskella ja Pietarsaaressa tuotanto on luonut uomansa UPM:n kainalossa. laan Valkeakoskella nettitietoja, minkälainen toimija Billerud oikein on. – Kun selvisi, että yritys on alallaan isoimmasta päästä, vahvistui käsitys, ettei paperikonetta ostettu lakkautettavaksi, vaan sillä halutaan tehdä paperia, Sillanpää kertoo. Hän toimii nyt Tervasaaressa billerudilaisten pääluottamusmiehenä. PK 7 on Billerudille paitsi uusi myös uusin paperikone. Hymyssä suin Tervasaaressa Sylinteri on putsattu ja Teuvo Formisto palaa valvomoon, ikkunan takana pyörii jenkki. – Hyvillä mielin tehdään töitä, uudesta työnantajasta on pelkkää positiivista sanottavaa. Työilmapiiri on parantunut, Formisto listaa. Eikä positiivista palautetta tule nyt vain siksi, että samaan aikaan toimittajan kanssa valvomossa ovat myös tehtaanjohtaja Tuomo Pappila ja Billerud Finlandin toimitusjohtaja Risto Hovi. He eivät kuule keskustelua. – Insinööreihinkin on aiempaa läheisempi yhteys. Aiemmin isomman firman osana oli olo, että olemme vain pelinappuloita, Formisto vertaa. Nyt massamies ja toimitusjohtaja juttelevat keskenään. Myös vuoromestari Juha Kinnunen on tyytyväinen, kun asiat voi pitää yksinkertaisina. Selittelyjen sijaan keskitytään tekemiseen. – Nyt on tilaisuus rakentaa tästä hyvä ja oikeudenmukainen työpaikka tälle porukalle. Mammutin varjosta Pääluottamusmies Eero Sillanpää kiteyttää siirtymisen Billerudille yhteen sanaan: onnenpotku. – Ihmiset kulkevat jo hymyssä suin. Aiemmin PK7:lla pelättiin aina kvartaalitulosta. Muutoksessa PK 5:n ja PK7:n varamies ja vuoromestari kuuluivat kauppaan. – Varamies lisää mukavuutta, ei tarvitse tulla vapailla töihin, joka vakanssille löytyy äijä, kiittää prosessimies Jarno Mäkiselkä. – Yrityskauppa oli hyvä ratkaisu koko paikkakunnan ja paperintekijöiden kannalta, toteaa Billerudin Pietarsaaren tehtaan pääluottamusmies Pasi Manninen. 18-21_billerud.indd 18 22.8.2017 11.31.48
Paperiliitto 2/2013 20 BILLERUDKORSNÄS ? Enso Gutzeitin kartonkikoneet käynnistyvät 1912. Ammattiosasto järjestäytyy samana vuonna. ? 4 400 työntekijää 13 maassa ? Kahdeksan tuotantoyksikköä, joista Ruotsissa Beetham, Frövi/Rockhammar, Gruvön, Gävle, Karlsborg ja Skärblacka sekä Suomessa Pietarsaari ja Tervasaari. BILLERUD FINLAND OY TERVASAARI, VALKEAKOSKI ? Tuotteet: voimapaperi, ruskea kirjepaperi ? Kapasiteetti: 100 000 tonnia/vuosi ? Henkilöstömäärä: 55 PIETARSAARI: ? Tuotteet: voimapaperi, säkkipaperi ? Kapasiteetti: 200 000 tonnia/vuosi ? Henkilöstömäärä: 100 Vuosi ilman tupakkaa Tiina Suomalainen n kulunut tasan vuosi siitä, kun Sirpa Tiainen poltti viimeisen tupakkansa. Yli 30 vuotta kestänyt tupakkaputki katkesi reseptilääkkeiden avulla, mutta suurimman työn teki oma pää. Sirpa oli kypsytellyt ajatusta jo pitkään. Nyt hän voi nostaa itselleen hattua: lopettamispäätös on pitänyt ja se piti myös vuosittaisella kolmen viikon Thaimaan lomalla. Sirpa ei sekuntiakaan kaivannut savuketta kruunaamaan nautintoa vaan siihen riittivät mainiosti meri, aurinko, ystävät, drinkit ja hyvä ruoka. – Mies totesi asian perään kyselleille tutuillekin, että ei Sirpa missään tupakkalakossa ole. Kyllä se on ihan lopettanut. Sirpan taktiikka tupakattomaan elämään on ollut edetä päivä kerrallaan. Hän ei asettanut itselleen suuria ehdottomia tavoitteita ja säästyi turhilta paineilta. – Tuntuu kuin en olisi koskaan polttanutkaan. Lihomista pelkääville tiedoksi, että vuoden savuttomuus ei ole Sirpalle tuonut lisäkiloja. – Ehdottomasti suosittelen kokeilemaan lopettamista. Mitään siinä ei menetä, vaikka ei heti onnistuisikaan. Ja kroppa kiittää. Kävelyja sauvakävelylenkeillään Sirpa huomaa, miten kevyesti henki kulkee ja jalka nousee. ? P MITÄ KROPASSA TAPAHTUU? ?1 vuoden kuluttua sepelvaltimotaudin riski on puolittunut ? 5 vuoden kuluttua sydänkohtauksen ja sydänkuoleman vaara on vähentynyt puoleen tupakoitsijaan verrattuna, riski sairastua sepelvaltimotautiin on laskenut tupakoimattoman tasolle ? 10 vuoden kuluttua keuhkosyövän riski on vähentynyt puoleen tupakoitsijaan verrattuna, sydänkohtauksen riski on laskenut samalle tasolle kuin jos ei olisi lainkaan tupakoinut Tupakka jää Imatralainen Sirpa Tiainen lopetti tupakoinnin maaliskuussa 2012. Olemme seuranneet, miten Sirpan elämä ilman tupakkaa sujuu. Sarja päättyy. – Saatiin paukkuja lisää. Enää ei PK7:lla ole tulipalokiire joka paikkaan, työntekijöiden ei tarvitse jäädä yhtä usein ylitöihin esimerkiksi sairaustapauksissa. Vaikka UPM:n aikaan koneilla oli yhteisiä vakansseja, oli PK 7:llä heistä krooninen pula, vahvistaa Sillanpää. – UPM on todella mammutti, ei tiedä, kuka mitäkin tekee. Billerudilla organisaatio on matala, Sillanpää kiteyttää. Organisaatio on suorastaan niin pieni, että se mahtuu yhteen valvomoon. Käyttöpäällikkö Mikko Laaksokin kiteyttää, miltä nyt tuntuu. – Ollaan kirkkaampien lamppujen alla. Tehtaanjohtaja Tuomo Pappila on arvioissaan varovaisempi. – Vaikka eri isäntä nyt onkin, edelleen on samat kilpailijat ja toimintaa on kehitettävä siinä mielessä jatkuvasti. Odottavalla kannalla Pietarsaaressa Pietarsaaren tehtaalla PK1:llä valmistetaan pakkaussäkkipaperia ja teollis-teknisiä tuotteita. Toimintojen eriytyminen UPM:n ja Billerudin välillä onnistui suunnitellulla tavalla ja aikataulussa. – Eriytyminen eteni suunnitelmien mukaan ja hyvin. Viimeinen napanuora entiseen omistajaan katkesi vuodenvaihteessa, kun palkanmaksu siirtyi UPM:ltä Billerudille, Pasi Manninen kertoo. Yrityskulttuurin muutosta on Mannisen mukaan vielä aikaista arvioida. – Olemme sen suhteen odottavalla kannalla. Töitä tehdään kuten ennenkin, pääluottamusmies Pasi Manninen vertaa. Se ero entiseen kuitenkin on, että uuden omistajan alaisuudessa töitä on riittänyt. – Jo viime syksynä oli enemmän ajettavaa kuin parina edellisenä syksynä, Manninen toteaa. Billerud on Pietarsaaressa UPM:n kuivatuskoneen kanssa saman katon alla. Seinä erottaa paperikoneen ja UPM:n kuivatuskoneen. Sopimukset paperilla Risto Hovi aloitti Billerud Finland Oy:n toimitusjohtajana tammikuun toisella viikolla. Hovin mukaan viime vuonna tapahtunut eriytyminen UPM:stä on tuotannon puolella tapahtunut odotetulla tavalla. Myös ” Jo viime syksynä oli enemmän ajettavaa kuin parina edellisenä syksynä.” pääluottamusmies Eero Sillanpää vahvistaa, että siirtyminen meni kivuttomasti läpi. Hovin edessä pöydällä on etusormen korkuinen musta kansio. Se sisältää kaikkia UPM:n ja Billerudin välisiä toimintoja koskevat sopimukset. Miten sopimukset toimivat käytännössä, sitä seuraa ohjausryhmä UPM–Billerud Steering Group. – Ei ole ilmennyt raja-aitoja, joista olisi haittaa. Yhteistoiminta on saatu sovittua sellaiselle tasolle, ettei se haittaa kummankaan yhtiön toimintaa, Hovi arvioi. Sillanpään mukaan saman katon alla toimiminen tarkoittaa sitä, että tuotannossa ollaan koko ajan kiinteässä yhteistyössä. Tiedetään, missä toisen vastuu loppuu ja mistä toisen alkaa. – Ja vastataan myös yhdessä siitä, että esimerkiksi vettä riittää kummallekin paperikoneelle. Pituusleikkurinhoitaja Juri Valkonen teippaa valmiin kirjekuoripaperirullan pään ja kiinnittää rullapassin. Kun rulla lähtee pakattavaksi, ei Valkonen enää mene perässä. Raja kahden yrityksen välillä menee tässä. Jatkosta vastaavat sopimuksen mukaisesti PK 5:n kanssa yhteisellä pakkauslinjalla UPM:n työntekijät. ? P ?? – Työilmapiiri on parantunut, Teuvo Formisto Valkeakosken Billerudilta kertoo. ? – Yrityskaupat tuntuivat aluksi epäilyttävältä, mutta mitään erityisempää ei sitten ilmennyt, sanoo Juha Saikkonen Valkeakoskelta. – Luottavaisena nyt teen töitä ja uskon työpaikan säilymiseen, luonnehtii Juri Valkonen Billerudin Valkeakosken P7:n pituusleikkurilla. 18-21_billerud.indd 20 22.8.2017 11.31.48