• 01/23 P a p e r i l i i t t o Tiimin yhteistyö Koko ajan jatkuva viestintä takaa onnistumisen. uskolliset ystävät Mies lähti, mutta koirien kanssa rakkaus kestää. Huonot jutut Keskustelun taso yhdistää Kymin kalanterikuskeja. Pilkettä pesään pesään Kallistuvat elinkustannukset ovat saaneet monet kääntymään yhä enemmän puulämmityksen puoleen. Antti Jegoro? karsii polttopuuta omalta tontilta. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 26.1.2023 10.52.18 26.1.2023 10.52.18
• 12:44 Mitäs sinne? 09:20 Mukavaa pilkkireissua rakas! 09:22 16:15 Hei missä meet kun et vastaa? Hirvee pyry. Onko kaikki ok? 09:12 Perillä. Nyt kaira olalle ja naskalit kaulaan. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elämä voi pysähtyä yhtäkkiä, mutta arki jatkuu Läheistesi muuttunutta arkea helpottaa henkivakuutus. Turvassa-henkivakuutus on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus. Hankit sen helposti osoitteessa: turva.fi/henkivakuutus Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 24.1.2023 12.36.26 24.1.2023 12.36.26
• P a p e r i l i i t t o 1 / 2 2 3 3 . 2 . 2 2 3 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a . Se valvoo sinun etuasi työpaikalla, mutta vaikuttaa myös laajemmin siihen, mitä työmarkkinoilla tapahtuu. Kansanedustaja. Hän edustaa sinua ja muita äänestäjiään päätöksenteossa. Hän vaikuttaa lainsäätäjänä myös siihen, mitä työpaikallasi tapahtuu. Kun valitset työpaikkasi, valitset samalla sen alan voimassa olevan työehtosopimuksen ja sitä kautta myös heidät, jotka nämä ehdot neuvottelevat. Jäsenmaksuasi käytetään siihen, että ammattiliittosi voi sopia työehdot puolestasi, jotta sinä voisit keskittyä tekemään työsi mahdollisimman hyvin ja saamaan siitä asiallisen korvauksen. Kun äänestät eduskuntavaaleissa, ajattele sekä järjellä että tunteella: tee valintasi niin, että ammattiliittosi ja työnantajasi voivat toimia tulevaisuudessakin neuvottelemalla ja yhdessä sopien – sinun ja yhteisen edun puolesta ja parhaaksi. #vahvintaonyhteistyö • Kuka ajaa asiaasi? 65. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Tutkimus: Työtaistelussa oli kysymys UPM:n ideologisesta ristiretkestä 06 Talvilomat menivät uusiksi. 08 Epäsäännöllinen syöminen kostautuu väsymyksenä ja ärtyisyytenä. 09 Leikataan vihreiden kiusaamisesta ja joulukorteista. 20 Tuula Nurmiston kaverit pelkäävät muita, mutta rakastavat häntä. 24 Varaa lomaviikkosi Paperiliiton osakkeista Holiday Clubista. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. 27 Jesse Saarinen meni vanhempien perässä tehtaaseen. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Ihan tavallisena päivänä: Isä menee uuteen työpaikkaan. 30 Työpari: Itse koulutettu kaveri. 31 Maailmalta: Kana mukaan lennolle. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Ihmisen muisti valehtelee. 16 Yhteistyö ja kommunikaatio ratkaisevat tiimityön turvallisen onnistumisen. Joutse nossa kanavat ovat auki koko ajan. 22 Työn vapaus viehättää Tuija Ojalaa, mutta miksi työkaveri haluaa hitsata hänen trukkinsa oven kiinni? 32 Vakinaistamista ei kuulunut, joten Joonas Vainiomäki teki varasuunnitelman. Hän lähti Kuusamoon ja hengittää havun tuoksua. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Mitäs sinne? Mukavaa pilkkireissua rakas! Hei missä meet kun et vastaa? Hirvee pyry. Onko kaikki ok? Perillä. Nyt kaira olalle ja naskalit kaulaan. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Elämä voi pysähtyä yhtäkkiä, mutta arki jatkuu Läheistesi muuttunutta arkea helpottaa henkivakuutus. Turvassa-henkivakuutus on erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus. Hankit sen helposti osoitteessa: turva.fi/henkivakuutus Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 26.1.2023 10.49.05 26.1.2023 10.49.05
• 1 / k u o r i m o 4 / : yrityskohtainen työehtosopimus syntyi viime keväänä työtaistelun ja sovittelun kautta. Koska tes-kierroksesta tuli UPM:n kohdalla poikkeuksellinen, Paperiliitto teetti Taloustutkimuksella aiheesta tutkimuksen. Tavoitteena oli selvittää, mitä UPM:n työntekijät ajattelivat liitosta ja työnantajasta lakon jälkeen. Vastaajista ?? prosenttia koki, että lakossa oli kyseessä ideologinen ristiretki palkansaajia vastaan. ?? prosenttia koki liiton onnistuneen hyvin työtaisteluun menemisessä ja valmisteluissa. Se, että yrityskohtainen sopiminen osoittautui vaikeimmaksi juuri UPM:n kanssa, ei ollut Paperiliitolle yllätys. Lakon ansiosta yhtiön kovimmat tavoitteet, jotka herättivät myös kansainvälisessä ay-liikkeessä laajaa huomiota, eivät toteutuneet. Puolet vastaajista Lakko toi varjon UPM:n työpaikoille Eeva Eloranta-Jokela 112 päivää kestäneessä lakossa oli kyse työnantajan ideologisesta ristiretkestä. Tätä mieltä oli 92 prosenttia Paperiliiton kyselyyn vastanneista UPM:n työntekijöistä. näki silti, että UPM voitti työtaistelussa jossain määrin. ?? prosentin mielestä kumpikaan osapuoli ei voittanut tai hävinnyt: sovittelussa luotu työehtosopimus ei ole neuvottelun tulos vaan osapuolille tarjottu kompromissi. kysyttiin myös jäsenten mielipidettä UPM:stä työpaikkana. Useampi kuin kaksi kolmesta vastaajasta näki UPM:än muuttuneen aiempaa huonommaksi työpaikaksi työtaistelun jälkeen. Kuitenkin ?? prosenttia vastasi olevansa on tyytyväinen työhönsä UPM:ssä. Vain joka neljäs oli sitä mieltä, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Samoin vain joka neljäs näki, että yrityksen johto on sitoutunut tasaarvon ja tasavertaisuuden toteutumi»Vain joka neljäs oli sitä mieltä, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 26.1.2023 12.10.03 26.1.2023 12.10.03
• / 5 Taloustutkimuksen tutkimus kertoo, että työntekijöiden valtaosan mielestä työtaistelussa oli kyse UPM:n ideologisesta ristiretkestä, jonka jälkeen kuva työnantajasta heikkeni. Kuvioissa on yhteenvetoa UPM:n työntekijöiden vastauksista. Tutkimuksen tuloksista kerrotaan laajemmin osoitteessa paperiliitto.? . seen. Noin joka viides valitsisi UPM:n työpaikakseen, jos pitäisi valita nyt. Hieman viidennestä suurempi osuus vastaajista on ylpeitä siitä, että he ovat yhtiössä töissä. ?? prosentille yhtiö ei anna aihetta olla ylpeä tai asia on vastaajalle jokseenkin samantekevä. tehdyn, viikon kestäneen kyselyajan aikana vastauksia kertyi ??? kappaletta, mikä ylittää tilastollisen tavoitteen selvästi. Kyselyn sulkemisen jälkeen liittoon tuli yhteydenottoja, miksei kyselyyn pääse enää vastaamaan. Jäsenillä oli selkeä tarve purkaa tuntojaan lakosta. Paperiliitto esitteli tutkimuksen tuloksia UPM:ssä työskenteleville jäsenilleen tammikuussa pidetyssä webinaarissa. Taloustutkimuksessa tutkimuksen toteutuksesta vastasi tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä. – Tutkimuksen tulokset ovat arvokasta palautetta liiton toiminnasta yhden yhtiön työehtosopimusneuvotteluissa. Liitto voi hyödyntää tuloksia kokonaisvaltaisesti tulevaisuuden edunvalvonnan ja yrityskohtaisten sopimuskäytäntöjen kehittämisessä, sanoo Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira. • Työtaistelussa oli UPM:n puolelta kyse ideologisesta ristiretkestä koko palkansaajarintamaa vastaan. Mieti asiaa omalta kannaltasi: Onko UPM mielestäsi nyt työtaistelun jälkeen parempi vai huonompi työpaikka kuin ennen työtaistelua? ?? %: UPM:n ideologinen ristiretki ?? %: UPM on lakon jälkeen huonompi työpaikka kuin ennen lakkoa ? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ??? ? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ??? Miten tärkeänä pidät jäsenyyttäsi Paperiliitossa? ?? %: Jäsenyys Paperiliitossa on tärkeää ? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ??? Mitä mieltä olet väittämästä UPM:n johto on sitoutunut tasa-arvon ja tasavertaisuuden toteutumiseen? ?? %: UPM:n johto on sitoutunut tasa-arvoon ja tasavertaisuuteen ? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ??? Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Täysin eri mieltä Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä Vain vähän tärkeänä Ei ollenkaan tärkeänä Parempi Ei muutosta Huonompi Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 26.1.2023 12.10.09 26.1.2023 12.10.09
• 1 / k u o r i m o 6 / pito muuttui, kun paperiteollisuuden työpaikkojen työehdoista alettiin sopia yrityskohtaisesti. Moni keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevä paperiliittolainen on siksi saattanut jäädä kaipaamaan aiemman yleissitovan työehtosopimuksen mukaisia lomajärjestelyjä. Paperiliiton edunvalvontaosaston yksi eniten neuvomista asioista on talviloman vietto. Siksi on tarpeen kerrata, miksi talviloma on järjestetty nykyisellä tavalla työaikamuoto ??:ssa. – Se, että talviloma järjestetään nyt eri tavalla kuin ennen, johtuu yksinomaan siitä, että Metsäteollisuus ry ilmoitti syksyllä ????, että se ei solmi enää valtakunnallista työehtosopimusta Paperiliiton kanssa, painottaa Paperiliiton vastaava sopimusasiantuntija Markku Häyrynen. Paperiliiton tavoite oli sopia työehdot eri yritysten kanssa mahdollisimman yhtenevinä ja aiempaa yleissitovaa paperiteollisuuden työehtosopimusta hyödyntäen. Kaikilta osin, kuten vuosilomien järjestämisessä, tämä ei enää ollut mahdollista. – Vuosilomalaki antaa valtakunnallisille yhdistyksille laajemman sopimisoikeuden kuin yksittäisille yrityksille, kuten se aiemmin antoi Paperiliiton ja Metsäteollisuuden välille ja kuten se edelleen antaa esimerkiksi kemianteollisuudessa. Kun meidän vastapuoli siirsi sopimisen yrityksille, joudutaan työpaikoilla noudattamaan lomien suhteen tiukemmin vuosilomalain määräyksiä. Tämä taas johtuu siitä, että alemman tasoisena työehtosopimus ei voi olla ristiriidassa pakottavan lainsäädännön kanssa, perustelee Paperi liiton lakimies Juha Koivisto. lainsäädännön käyttö tarkoittaa sitä, että talvilomia ei voida enää vuosilomalain takia sijoittaa osaksi muuta työajan lyhennystä, koska tämä oikeus toisenlaiseen sijoitteluun on vain valtakunnallisella työnantajayhdistyksellä. – Koska yritykset eivät olleet valmiita lyhentämään vuotuista työaikaa eikä Paperiliitto ollut toisaalta valmis jäsenten vuotuista työaikaa pidentämään, on talviloma pitänyt järjestää nyt käytössä olevalla tavalla. Se tarkoittaa, että työvuoPaperiteollisuuden tessin hautaaminen pakotti talvilomailun vuosilomalain mukaiseen ruotuun. Muutos näkyy talvilomissa Vuosilomien järjestäminen meni uusiksi raskaassa paperiteollisuudessa, kun Metsäteollisuus ry päätti, ettei se enää solmi valtakunnallista työehtosopimusta Paperiliiton kanssa. Kuva Walkin Valkeakosken tehtaalta. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 26.1.2023 10.48.27 26.1.2023 10.48.27
• 1 / k u o r i m o / 7 Lomautusuhkia useilla työpaikoilla Uimaharjuun uusi investointi selluun Isot metsäyhtiöt UPM ja Stora Enso kävivät tammikuussa tehtaillaan muutosneuvotteluja mahdollisista lomautuksista. muutamalla muulla paperiliittolaisella työpaikalla on käyty muutosneuvotteluja erimittaisista lomautustarpeista tälle vuodelle. Paperiliiton tietojen mukaan muutosneuvottelujen piirissä on yhteensä noin ???? paperiliittolaista. Liitossa lomautustarve nähdään tarpeettomana ja ristiriitaisena toimena. – Erityisen ikävän piirteen näihin muutosneuvotteluihin tuovat nimenomaan yhtiöiden päättyneen vuoden hyvät tulokset. Jälleen halutaan ensimmäiseksi leikata työntekijän kukkarosta. Paperiliitto teki vähintäänkin kohtuulliset tes-ratkaisut eri yhtiöiden kanssa. Näinkö se palkitaan, ihmettelee Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Vanhala arvioi, että lomautusten yksi tarkoitus on vähentää tuotantoa ja paperin tarjontaa markkinoilla. – Yhtiöt saivat aiemmin laskeville markkinoille hinnankorotukset läpi ja nyt hinnat koetetaan pitää korkeina, Vanhala perustelee. Myös lomautusten ajankohta tuntuu oudosti valitulta. – On huono signaali, jos lomautuksilla uhataan juuri silloin, kun tehtaille haetaan kesälomittajia ja varsinkin, kun paikoin on muutenkin vaikeaa saada osaavaa työvoimaa. Äskettäin julkistetut investoinnit osoittavat, että lomautuksissa on nimenomaan kyse hintojen pitämisestä korkeina. Toimintaympäristönä Suomeen kyllä luotetaan. Lomautusjärjestelmä voi houkutella seisottamaan koneita Suomessa, koska vastaavaa järjestelmää ei muissa maissa ole. Toisaalta kallis energia Euroopassa voi suunnata tuotantoa Suomeen. – Suomessa energian hinta on monia teollisuusmaita halvempaa, mutta valtioiden antamat tuet voivat myös vääristää markkinoita, Vanhala pohtii. • Enso investoi ?? miljoonaa euroa valkaisemattoman sellun tuotantoon Enocellin tehtaalla. Uutinen otettiin Enocellillä Joensuun Uimaharjussa vastaan hyvillä mielin. – Pitää olla tyytyväinen. Suunnitelma on hyvä ja toivotaan, että investointeja tänne jatkossakin saadaan, sanoo pääluottamusmies Pentti Suni. Investoinnin valmistuttua ensi vuoden lopulla Uimaharjun tehdas voi tuottaa joustavasti sekä valkaisematonta että valkaistua pitkäkuitusellua. Investointeja Enocelliin on saatu myös tähän mennessä. Sahan kuivaamojen uusinnan ?? miljoonan euron investointi on valmistumassa. Tekeillä on myös toinen ?? miljoonan euron investointi selluntuotannon sivutuotteena saatavaan pikiöljyyn, jolla korvataan käynnistysja häiriötilanteissa energialähteenä käytettyä raskasta polttoöljyä. Enocellin kapasiteetti on ??? ??? tonnia havuja lehtipuusellua vuodessa. Tehdas työllistää noin ??? henkilöä. • Stora Enson Varkauden tehdas on yksi työpaikoista, joita lomautusuhka koskee. rojen rytmitys muuttuu, selittää Markku Häyrynen. Käytännössä talvilomien antamismalleja on kaksi. Niissä molemmissa toteutuu sama työaika vuosilomajaksoa kohden. – Valtaosa työnantajista on siirtänyt tai on siirtämässä talviloman kevääseen, koska paikallisesti tätä ollaan pidetty syksyä parempana talviloma-aikana. Lomakaudenkin osalta on hyvä huomata, että yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin siirtyminen on rajannut pois myös oikeuden sopia lomakaudesta laista poiketen, Häyrynen tarkentaa. kysytään usein myös lisistä, sillä yrityskohtainen sopiminen toi muutoksen vuoroja saunalisien määräytymiseen. Vanhan mallin mukaista menettelyä, jossa vuoroja saunalisät määräytyivät paperiteollisuuden keskiansioiden kehityksen perusteella noudatetaan Stora Enso Oyj:n ja Walki Oy:n työehtosopimuksissa. Näissä sopimuksissa muutos tapahtuu neljännen vuosineljänneksen alusta lukien. Muihin yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin on sovittu suoraan vuoroja saunalisien maksuajankohdat ja määrät. Tarkat lisien määrät ja maksuajankohdat löytyvät yrityskohtaisista työehtosopimuksista asiaa käsittelevistä kohdista. • Vuosiloman ja talviloman pitäminen • Talviloma annetaan ?.??.??.?. yhdenjaksoisena. • On myös hyvä muistaa, että vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivat työnantaja ja työntekijä sovi vuosi loman jakamisesta ja ajankohdasta vuosilomalain ??§ mukaisesti. • Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 26.1.2023 10.48.28 26.1.2023 10.48.28
• 8 / Kyröskoskella työskentelevän Sakari Ojaniemen päivä alkaa annoksella puuroa, johon hän lisää marjoja. Jos hän ei joskus ehdi syödä puuroa kotona, hän syö sen työmaaruokalassa. Päivän ensimmäinen ateria on ratkaiseva sen kannalta, millaiseksi loppupäivän ateriarytmi muodostuu. – Jos syö alkupuolella päivää hyvin, tulee yleensä myös loppupäivästä syötyä hyvin ilman naposteluja, ravitsemusterapeutti Patrik Borg summaa. Vuorotyötä tekevälle tämä tarkoittaa sitä, että heräämisen jälkeen pitäisi syödä reilu ”aamupala”, herää sitten mihin aikaan päivästä vain. – Moni sanoo, että heti herättyä ei ole yhtään nälkä. Syödä silti pitäisi. Vakuutan, että ?–? viikossa kroppa tottuu uuteen ruokarytmiin, Borg korostaa. Säännöllinen ruokarytmi tukee jaksamista. Jos syö epäsäännöllisesti, kostautuu se väsymyksenä ja ärtyisyytenä. – Lisäksi, jos ei syö tasaisin väliajoin, nälkä pääsee kasvamaan liian isoksi ja syöminen muuttuu mielitekomaiseksi. Tulee syötyä liikaa ja tehtyä vääränlaisia valintoja. Kukaan ei syö ? ksusti, jos on huutava nälkä. Oppikirjamaiseen ruokarytmiin kuuluu aamupala, välipala, lounas, välipala, iltaruoka ja iltapala. Borg kuitenkin korostaa, että ateriarytmi on yksilöllinen. Vaikka söisi epäsäännöllisesti, voi voida hyvin. – Mutta jos on jaksamisen ja painonhallinnan kanssa ongelmia ja lisäksi napostelee, pitäisi kyllä tehdä muutoksia syömisen suhteen. Ojaniemi satsaa lounaaseen. Se on hänen päivän tärkein ateriansa. Työmaaruokalassa hän ottaa kaksi lautasta – toisen salaatille ja toisen lämpimälle ruoalle. – Salaattiannos on aina vähän isompi. Pyrin välttämään turhaa hiilihydraatin puputtamista ja itseni tönköksi syömistä. Päivävuorossa työskentely helpottaa tietysti säännöllisen ruokarytmin ylläpitämistä. – Yövuoroa tuuratessa eväiden eteen on nähtävä hieman vaivaa, että mukana on muutakin kuin leipää. Teen kotona ruokaa ja otan sitä rasiassa mukaan, Ojaniemi kertoo. Hän pitää itseään onnekkaana, sillä hän on aina työskennellyt työpaikoissa, joissa on laadukas työmaaruokala. Myös Borg liputtaa työmaaruokaloiden puolesta. – Jos on mahdollisuus mennä valmiiseen pöytään, ehdottomasti suosittelen. Silloin tulee syötyä riittävästi ja yleensä myös monipuolisesti. • Ateriarytmi alkaa aamusta. Sakari Ojaniemi luottaa puuroon ja työmaaruokalaan. Syö säännöllisesti, jaksa paremmin »Kukaan ei syö fiksusti, jos on huutava nälkä.» Sakari Ojaniemi syö aamupuuron työmaaruokalassa, jos kotona ei ole ehtinyt. Hänen pääateriansa on ruokalan lounas. 1 / k u o r i m o Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 19.1.2023 14.45.15 19.1.2023 14.45.15
• / 9 1 / k u o r i m o I rouvan kanssa pöydän ääreen ja pohdittiin, että ruokakunnan talous oli velkaantumassa valtiontalouden lailla ja holtittoman tuhlaamisen sijaan tarvittiin välittömiä menoleikkauksia. Päätettiin, että kumpikin tekee listat siitä, mihin leikkaukset kohdistetaan. Sovittiin ksusti, että leikataan vain turhasta eli sellaisesta, mikä ei tunnu missään. Velkaantuminen on merkillinen asia. Valtiokonttorin mukaan Keskustan ja Kokoomuksen vetämän Vanhasen toisen hallituksen aikana vuosina 2008–2010 Suomen valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 28 prosentista 40 prosenttiin vain kahdessa vuodessa. Onneksi tuollaiseen nousuun ei ole enää sen jälkeen jouduttu – pitkälti 2014 alkaneen talouden elpymisen vuoksi. Pelkästään lehtiä lukemalla voisi kyllä luulla jotain ihan muuta. niitä velkarahoja on sitten käytetty ja mihin ei? Viimeaikaisten uutisten perusteella 90-luvun laman jälkeen tehdyt jatkuvat säästöt raunioittivat ainakin suomalaisen koulutusjärjestelmän. Tutkimusten mukaan tytöt ovat vielä jotenkuten koulutuksen kärryillä, mutta pojat eivät ole enää vuosiin kärryjä nähneetkään. Jos koulutus on investointi tulevaisuuteen, niin meillä ei hyvältä näytä. Kun säästää väärässä paikassa, niin Ladaa ei pääse vaihtamaan mersuun, vaan käteen jää vain entistä paskempi Lada. Eniten rahaa taidetaan tänä päivänä tuhlata kuntien valtionosuuksiin, terveydenhoitoon ja koulutukseen. Jos minä saisin päättää, niin valtionosuudet lopetettaisiin. Jos kerran Kauniaisten väki pärjää omillaan, niin mikseivät muut? Jos Kehä kolmosen ulkopuolella olevissa kunnissa rahat eivät riitä, niin sitten pitää muuttaa kolmosen sisäpuolelle. Eli toisin sanottuna: jos ei ole varaa leipään, pitää syödä leivoksia. Terveyspalveluissa voidaan säästää, kun kirurgia tehdään pirtinpöydällä ja vanhusten vaipat käydään vaihtamassa itse iltaisin työpäivän päälle. Samalla lapset kuulevat senioreilta tarinoita, kuinka elämä oli ennen kovaa ja kuinka nyt kaiken saa valmiina. rouvan kanssa pöytään. Toiseen leikkauslistaan oli kerätty uhkapelaaminen, kavereiden kanssa nautittavat normaalit ruokajuomat, maksulliset tv-kanavat, joita kukaan ei katso, ja auton tyhjäkäyttäminen pihalla vihreiden kiusaksi. Tuiki tarpeellisia elämänlaadun kannalta kaikki. Toiseen listaan joku pinnisteli sukulaisille lähetettävät joulukortit. Pitkän yhdessäolon tuomalla kokemuksella aistin, että ihan keskelle taulua tikka ei osunut. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Ennen vanhaan asuttiin useampi sukupolvi saman katon alla. Perunaja puolukkasurvosta tehtiin samalla kertaa vanhuksille ja pilteille. Lastenhoito järjestyi kätevästi, jos vanhukset näkivät jotain ja pääsivät sängystä ylös. Yhteisöasumiseksi sitä nykyään kutsuttaisiin. »Tytöt ovat jotenkuten koulutuksen kärryillä. Pojat eivät ole vuosiin kärryjä nähneetkään.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 19.1.2023 14.45.16 19.1.2023 14.45.16
• 10?PaPeriliit to?01 / 2023 10?PaPeriliit to?01 / 2023 teKSti Mari Schildt KUVat Akseli Muraja, Reima kangas, Jussi partanen 10?PaPeriliit to?01 / 2023 Suu säkkiä myöten Tästä se lähtee! Antti Jegoro? ottaa haltuun puuhellan hienouksia paistamalla lettuja. Vaimo Suvi ja Arthur-poika toimivat makutuomareina. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 24.1.2023 21.51.49 24.1.2023 21.51.49
• PaPeriliit to?01 / 2023?11 PaPeriliit to?01 / 2023? Puu elättää – ja yhä useammin myös lämmittää. Näin kertovat paperiliittolaiset Salon Kiskossa, Raumalla ja Siilinjärven Pöljän kylällä. Vaikka oma talous ei olisikaan pahimmassa pulassa, parempi totutella hintatason uuteen normaaliin. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 24.1.2023 21.51.52 24.1.2023 21.51.52
• 12?PaPeriliit to?01 / 2023 O n se kovaa hommaa! Siilinjärven Pöljän kylässä asuva Antti Jegoroff huokaa, että menneiden sukupolvien keskeinen kotitalouslaite, puuliesi, ei olekaan ihan simppeli vekotin. – Sanoin tyttärille, että harjoittelen sitä, että kun sähkösopimus loppuu, niin ruvetaan tekemään puuhellalla ruuat. He kauhistuivat, että ei me kyllä niin vanhanaikaisiksi ruveta, hän nauraa. Jegoroff ja hänen Suvi-vaimonsa olivat ikänsä asuneet kaupungissa, mutta haaveilivat maalle muutosta. 20 vuotta sitten he laittoivat tuulemaan, ja ostivat alun perin 1940-luvulla rakennetun omakotitalon ja pari hehtaaria omaa rauhaa. Talossa on alkuperäistä enää hirsirunko, muuten se on täysin remontoitu 1980-luvulta lähtien. Vuosien saatossa perheeseen syntyi yhteensä viisi lasta, joista kolme asuu edelleen kotona. – Hyvin olemme pärjänneet, vaikka aluksi karua olikin, Jegoroff muistaa. Puuliesi on toimittanut kuitenkin lähinnä maustehyllyn virkaa ja sopinut kuumien astioiden laskupaikaksi. Nyt kun taloudelliset ajat ovat tällaiset, Mondi Powerflutella koneenhoitajana työskentelevä Jegoroff päätti kokeilla, miten letut sillä taittuvat. – On siinä oma hommansa. Pitää puuta laittaa samalla, kun paistaa, ja taas puuta laittaa ja paistaa. Ei se ihan helpolla tullut! Ovat ne ennen vanhaan kovan homman tehneet, kun ovat kaiken ruuan tuollaisilla liesillä tehneet, hän pohtii. Pienellä rautapannulla lettujen paisto oli hikistä hommaa. – Minä jo suunnittelin, että taidan muurikkapannun tuoda tuohon. Ainut vain, että onko se savussa sitten koko talo? Kun sähkön hinta on kiivennyt kohti ennätyksellisiä korkeuksia, moni on kääntänyt katseensa päin mäntyä ja muitakin puulajeja. Johtava asiantuntija Lea Gynther Motivalta sanoo, että jo kolme vuotta sitten vajaa neljännes Suomen kotitalouksista lämpeni puilla. Varaava takka asennetaankin nykyisin lähes kaikkiin uusiin pientaloihin. Paljonko suomalaiset tuvat lämpiävät parhaillaan puulla on Gyntherin mukaan hankala arvioida. Polttopuun kysyntä on ollut sen verran suurta, ettei tarjonta ole täysin riittänyt. Toisaalta monella on mahdollisuus saada puuta tavalla tai toisella omasta takaa. Jegoroff kertoo, että perheen parin hehtaarin tontilla on sopivasti pusikkoa, jota harventamalla saa paitsi liikuntaa, myös lämpöä taloon. Puuhellan vieressä on leivinuuni, joka lämpiää joka päivä. – Siinä on tulen äärellä mukava aamukahvit nautiskella, hän sanoo. Hän yrittää säästää siinä missä voi. – Turhaa ajoakin vältän, ja suunnittelen, mitä samaan reissuun saisi liitettyä. Ruokakaupassa kyllä katselen hintoja, en vähän vaan ihan paljonkin. Isoista kauppaketjuista tulee ostettua punalipputuotteita pakastimeen. Mutta jotenkin kotimaiset vihannekset maistuvat kuitenkin paremmalle, vaikka miten ulkolaiset olisivat halvempia. Niitä tulee kyllä monasti ostettua, hän myöntää. Ajan hengen huomaa myös siitä, että Pöljän kylällekin ovat energiaratkaisukauppiaat löytäneet. Monenmoista aurinkopaneelin myyjää on pihassa käynyt kääntymässä. »Mökiltä pistettiin sähköt poikki, eikä pidetä lämpimänä.» – Niidenkin hinnat ovat älyttömän kovat. Jos olisikin vuosia sitten älynnyt niitä laittaa, kun hinnat eivät olleet vielä nousseet. Maalämpökin on tänne liian hintava projekti, kun putkituksia ei valmiina ole, hän pohtii. Koska omaa puuta on, lämmitys ei ole talon suurin sähkösyöppö. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 24.1.2023 21.51.52 24.1.2023 21.51.52
• PaPeriliit to?01 / 2023?13 – Se on se, että läträtään pitkään suihkussa, kun iso lämminvesivaraaja toimii sähköllä. Töissä kun yövuorossa oltiin, niin vitsailin kavereille, että varmaan tulostan sellaisia lappuja, että nuo teinitytötkin uskovat, että sähköt katkeavat päiväksi omasta toimesta, jos ei sähköyhtiö katkaise sitä ennen, hän nauraa ja jatkaa: – Vaikka fi ksuja nuoriahan he ovat. Koulussakin ovat keskustelleet sähkön säästämisestä. ViiMe vuoden puolella Tilastokeskuksen tekemä Kansalaispulssi-kysely kertoo, että suomalaiset ovat huolissaan energiakriisistä, ja lähes puolet on sen vuoksi lyhentänyt suihkussa viettämäänsä aikaa. Se on kyselyn mukaan suosituin energiansäästötoimi, tosin lähes yhtä moni on myös laskenut kotinsa lämpötilaa. Yllättäen asumismuotojen välillä ei kyselyssä löytynyt suuriakaan eroja, vaan energia huolestutti kaikenlaisissa asunnoissa asuvia. Kodin sähkölaitteiden käyttöä on vähentänyt 44 prosenttia vastanneista. 37 prosenttia vastanneista lämmitti aiempaa harvemmin sähkösaunaa, kuten myös Salon Kiskossa asuvan Mikko Havian nelihenkinen perhe. – Nyt kun säästämme sähköä, emme sauno joka päivä, kuten ennen olemme tehneet. Saunomisen vähentäminen on tuntunut omalla tavallaan vaikealta, koska tähän asti olemme käyneet aina samalla saunassa kun suihkussakin, hän juttelee. Havian perheellä on edullista sähkösopimusta vielä jäljellä, mutta tulevaan on opeteltava. – Ei auta kuin elää ja yrittää sopeutua. Esimerkiksi autolla ajamista suunnitellaan tarkemmin. Mökiltä pistettiin sähköt poikki, eikä pidetä lämpimänä, kuten tähän mennessä on tehty. Varaava takka on seissyt ?? vuotta Havian perheen keittiön ja olohuoneen välissä. Takka tuottaa pääosan Mikon (oik.), Katjan, Reinon ja Laurin kodin lämmöstä. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 24.1.2023 21.51.54 24.1.2023 21.51.54
• 14?PaPeriliit to?01 / 2023 Tulevaa ennakoidakseen Havia löi juuri ilmalämpöpumppukaupat lukkoon. Hän on myös miettinyt aurinkopaneeleja. – Kun on tullut kesämökki hankittua, velkaa on mutta ei suunnattomasti. Ei se säikäytä, kun korot nousevat, mutta kun yhtä äkkiä kallistuvat ruoka, polttoaineet, sähkö ja korot samaan aikaan, niin pakkohan on miettiä, mitä tilanteessa voi tehdä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Voimalaitoksen varamiehenä Sappi Kirkniemessä työskentelevä Havia rakensi parisataaneliöisen talonsa Kiskon taajamaan vuonna 2004. Jo silloin hän pyrki siihen, että talosta tulisi mahdollisimman energiatehokas. – Toki on paljon asioita, jotka tekisin nyt toisella tavalla. Jos hän olisi rakentamassa taloa tällä hetkellä, se syntyisi yhteen tasoon, ja hän miettisi huonejärjestyksenkin energiatehokkuuden kannalta. – Huoneet, joissa ei paljoa oleskella, voisi pitää viileämpinä, hän sanoo. Talon varaava takka huolehtii jo nyt noin 150 neliön lämmittämisestä.– Vaikka nytkin on 15 astetta pakkasta, lattialämpöjä ei tarvitse pitää päällä, Havia sanoo. Saunomisongelma on kuitenkin askarruttanut talon isäntää sen verran, että kesällä ongelma korjataan: Kiuas vaihtuu puulämmitteiseksi, mutta siten, että sen hukkalämpö hyödynnetään veden lämmityksessä. Ihan pieni remontista ei ole tulossa, koska kiuas vaatii myös hormin muurauksen. – Juuri siksi remontti tehdään kesällä, että pääsemme sen aikana mökille saunaan! Polttonesteiden hinnat ovat kurittaneet varsinkin dieseliä tankkaavia autoilijoita. Tavallisesti diesel on ollut noin viidenPaperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 24.1.2023 21.51.55 24.1.2023 21.51.55
• PaPeriliit to?01 / 2023?15 vähennetty, ja toisaalta menekki on kasvanut, koska Euroopassa dieseliä käytetään maakaasun korvaajana lämmitykseen ja energiantuotantoon. UPM:n Rauman tehtaan voimalaitoksella operaattorina työskentelevä Mikko Koskinen sanoo, että dieselin hinta on se, joka ehkä eniten kurittaa pariskunnan kotitaloutta Rauman Kulamaalla. – Minulla on työmatkaa reilu kymmenen kilometriä ja rouvalla 25 kilometriä. Kahdella autolla kilometrejä kertyy vuodessa 40–50 000. Siitä voi laskea, paljonko naft aa palaa, Koskinen huokaa. Perheessä on keskusteltu sähköautoista, mutta juuri nyt auton vaihtaminen ei ole ajankohtaista, koska Koskisen vaimo Heidi Kyllönen on aloittamassa opintoja. Vaikka heillä on halpaa sähkösopimusta jäljellä, he ovat jo harjoitelleet tulevaa tilannetta esimerkiksi maksimoimalla puunpolttoa. – Äskenkin naapurin pappa toi rankakuorman pihaan. Saadaan keväällä sitä pätkiä ja halkoa liiteriin. Valmiiden polttopuiden hinta on niin karannut, ettei niiden käyttö ainakaan isommissa määrin ole järkevää. Ja käyväthän puuhommat hyötyliikunnasta. Kahdestaan siihen menee pari viikkoa, kun sopivasti fi iliksen mukaan tehdään, hän kertoo. Koskisten 1960-luvulla rakennettu talo lämpiää nykyisin vain puulla ja ilmalämpöpumpuilla. Koskiset ovat muurauttaneet taloon puuhellan ja leivinuunin. Niitä onkin lämmitetty niin ahkerasti, että ilmalämpöpumppuja tarvittiin vasta joulukuun alussa. Silti kesällä on tarkoitus ryhtyä jälleen rakennushommiin. – Kyllä tämä aika hatara talo on. Keväällä tehdään ulkovuorausremontti ja samalla lisätään eristeitä. Nyt jos sattuu olemaan päivänkin kotoa pois, niin kyllä heti tuntuu, että on vilpoisempaa. Elämäntapakin on mennyt remonttiin. Koskinen kertoo, että he käyttävät pihalla sijaitsevaa, puilla lämmitettävää saunaa, jossa puulla lämpiää myös pesuvesi. Kun he käyvät harrastamassa, jumpassa ja treenaamassa, niin samalla on helppo käydä suihkussa. – Vaikka sähkö olisi lähes ilmaista, täytyy ajatella niin, että sen kapasiteetti Suomessa on rajallinen. Kaikkien on vain osallistuttava näihin talkoisiin, ja ainakin pahimpien kulutuspiikkien aikaan pitäisi vältellä ylimääräistä sähkönkäyttöä, hän sanoo. Koskinen on laittanut merkille, että kahden ihmisen, kahden koiran ja kissan taloudessa ruokakassin hinta on kohonnut noin 80–100 eurosta 100–150 euroon. – Väittäisin, että kalan syönti on vähentynyt aika paljon, vaikka sitä olisi hyvä kerran viikossa syödä. Suomalaisen kirjolohifi leen hinta ei liene tuplaantunut, mutta aika hyvin se on noussut, hän miettii. Ihmiset voivat vielä helpostikin muuttaa ruokavaliotaan, mutta perheen kissa Helmi on sitä mieltä, että vain mieluinen kissanruoka kelpaa, maksoi mitä maksoi. Kissan päätä ei järkipuhe käännä. – Aika ronkeli tuo on. Parempi ostaa mieluista ruokaa, kun siten sitä menee vähemmän hukkaan, Koskinen myöntää. Koskisten kissalla saattaa olla vainua tulevasta, sillä suomalaispankit ennakoivat talouden kääntyvän taantuman jälkeen nousuun loppuvuonna. ? »Äskenkin naapurin pappa toi rankakuorman pihaan.» Mikko Koskinen pilkkoo jo lämpöä tupaan ensi talveksi naapurin tuomasta rankakuormasta. neksen halvempaa kuin bensiini, koska sen valmistevero on matalampi. Viime kuukaudet diesel on kuitenkin ollut 10–20 senttiä kalliimpaa kuin 95 oktaaninen bensiini. Dieselin hinnan myös ennakoidaan pysyvän korkealla edelleen, koska kysyntä on korkealla: Yhtäältä jalostuskapasiteettia on koronan aikana Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 24.1.2023 21.51.56 24.1.2023 21.51.56
• 16?PaPeriliit to?01 / 2023 Tiimeistä turvaa 16?PaPeriliit to?01 / 2023 M ETSÄ Boardin Joutsenon BCTMP-tehtaalla on menossa kiirepäivä, sillä on huoltoseisokin jälkeinen startti. Valvomon tunnelma on silti rento ja vapautunut. Nämä käynnissäpito-operaattorit ovat varsinaisia moniosaajia. Yksi ja sama vuoro vastaa koko tehtaasta: tehtaan ajamisesta, paalaamosta, varastosta, lastauksesta, kunnossapidosta ja laboratoriosta. Vuoroja on yhteensä viisi ja jokaisessa vuorossa työskentelee seitsemän henkilöä. Lisäksi erikseen on päiväkunnossapidon porukka. Tehtaalla on ollut sen perustamisesta lähtien käytössä etumiesmalli, jossa ei ole vuoromestareita, vaan jokaisessa vuorossa on yhteyshenkilö, joka muun muassa tekee vuoron työkierrot, tarkkailee tuotantoa ja laatua ja on ongelmatilanteissa yhteydessä työnjohtoon. Tiimien yhteistyön merkitys korostuu, kun vastuuta, itsenäisyyttä ja erilaisia tehtäviä on paljon. Joutsenon BCTMP-tehtaalla jokaiselle vuorolle on määrätty osaamisalueet ja lisäksi työntekijällä on omia vahvuuksia, joiden mukaan vuorojen kokoonpanot on pyritty järjestämään. Ongelmatkin ratkotaan tiimeissä, ja niihin pystytään reagoimaan tehokkaasti. Ylitöihin tulleet Mikko Viinikainen ja Heidi Korhonen pohtivat, että tiimityö on niin olennainen osa heidän työtään, että sitä ei tule edes ajatelleeksi. – Kaikki käy huomaamattomasti ja saumattomasti, summaa Viinikainen. Boardin Joutsenon BCTMP-tehtaalla on menossa kiirepäivä, sillä on huoltoseisokin jälkeinen startti. Valvomon tunnelma Nämä käynnissäpito-operaattorit ovat varsinaisia moniosaajia. Yksi ja sama vuoro vastaa koko tehtaasta: tehtaan ajamisesta, paalaamosta, varastosta, lastauksesta, kunnossapidosta ja laboratoriosta. Vuoroja on yhteensä viisi ja jokaisessa vuorossa työskentelee seitsemän henkilöä. Lisäksi erikseen on päiväkunTehtaalla on ollut sen perustamisesta lähtien käytössä etumiesmalli, jossa ei ole vuoromestareita, vaan jokaisessa vuorossa on yhteyshenkilö, joka muun muassa tekee vuoron työkierrot, tarkkailee tuotantoa ja laatua ja on ongelmatilanteissa yhteyTiimien yhteistyön merkitys korostuu, kun vastuuta, itsenäisyyttä ja erilaisia tehtäviä on paljon. Joutsenon BCTMP-tehtaalla jokaiselle vuorolle on määrätty osaamisalueet ja lisäksi työntekijällä on omia vahvuuksia, joiden mukaan vuorojen kokoonpanot on pyritty järjestämään. Ongelmatkin ratkotaan Heidi Korhonen pohtivat, että tiimityö on niin olennainen osa heidän työtään, – Kaikki käy huomaamattomasti ja saumattomasti, summaa Tilannekuvan oltava yhteinen Työterveyslaitos on tutkinut työturvallisuutta tiimityön näkökulmasta Turvaa tiimistä! -hankkeessa, jossa tutkijat jalkautuivat viiteen teollisuuden työpaikkaan. Mukana oli erilaisia prosessiteollisuuden työpaikkoja, myös yksi paperiteollisuudesta. – Vaikka tiimien sujuvalla yhteistyöllä on usein ratkaiseva merkitys toiminnan onnistumiselle ja parhaimmillaan sillä estetään vakavia onnettomuuksia, ei tiimin yhteistyöstä puhuta tarpeeksi, huomauttaa Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Ilkka Asikainen. Turvallisen tiimityöskentelyn kannalta yksi tärkeimmistä edellytyksistä on tiimin yhteinen tilannekuva. Asikainen kertoo, että sitä pidetään yllä esimerkiksi keskustelemalla ja varmistavalla kommunikaatiolla. Joutsenossa luotetaan puheeseen. – Meillä ei ole oikeastaan sellaista tilannetta, että emme tietäisi, missä kaikki ovat. Jos joku poistuu valvomosta, hän kertoo, minne on menossa ja mitä tekemään, Korhonen sanoo. Suuri osa kommunikoinnista ja tilannekuvan ylläpidosta tapahtuu radiopuhelimilla. Työntekijöillä on kypärään integroitu radiopuhelin mikrofoneineen. Kanava on auki kaikille koko ajan ja sen varassa tapahtuu moni asia. Esimerkiksi jos viirapuristimeen tulee häiriö ja sen osaaja onkin ajamassa trukkia, hän neuvoo varastosta käsin, kuinka pitää toimia. – Meidän tehtaallamme on älyttömän hyvin järjestetty kommunikaatio. Se on avoin systeemi ja kaikki tietävät, mitä tapahtuu ja missä, Viinikainen kiittää. Kommunikointi voi olla myös sanatonta viestintää. MeluiTurvallista työskentelyä tukee tiimin sujuva yhteistyö. Siksi hyvä yhteishenki ja puhuminen ovat kultaa. Tämä tiedetään Metsä Boardin Joutsenon BCTMP-tehtaalla. teKSti Tiina Suomalainen KUVat Mikko Nikkinen Paperi_16-19.indd 16 Paperi_16-19.indd 16 23.1.2023 16.01.51 23.1.2023 16.01.51
• Käynnissäpito-operaattorit Mikko Viinikainen ja Heidi Korhonen tulivat ylitöihin tehtaan ylösajoon. Viinikainen on myös vuoronsa yhteyshenkilö eli etumies. PaPeriliit to?01 / 2023?17 Paperi_16-19.indd 17 Paperi_16-19.indd 17 23.1.2023 16.01.55 23.1.2023 16.01.55
• Heidi Korhonen, Mikko Viinikainen ja työsuojeluvaltuutettu Kai Viskari arvostavat hyvää tiimihenkeä. 18?PaPeriliit to?01 / 2023 sassa tehdassalissa ja kuulonsuojaimet päässä kommunikoidaan usein käsimerkein ja elein. Viinikainen huomauttaa, että tutun työparin työskennellessä sanoja ei edes tarvita. – Homma käy kuin luomisen työ. Työterveyslaitoksen Asikainen korostaa yhteisen tilannekuvan lisäksi myös psykologisen turvallisuuden merkitystä. Työyhteisössä pitäisi vallita ilmapiiri, jossa jokaisen on turvallista esittää näkemyksiään ja nostaa esiin turvallisuusnäkökohtia ja jossa virheistä ei syyllistetä. – Pienen tiimin elinehto on, että asioista puhutaan, summaa Viinikainen. Muutokset haastavat turvallisuutta Kun tiimiin tulee uusi työntekijä tai kun sen kokoonpano muuttuu, vie oman aikansa ennen kuin yhteistyö asettuu uomiinsa. Asikainen huomauttaa, että perehdytykselle on jätettävä riittävästi aikaa ja että turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä on myös tuotava esiin. Joutsenossa on viime vuosina vaihtunut väki melko tiuhaan – on ollut eläkkeelle siirtyviä ja työpaikkaa vaihtavia. Tiimin kokoonpanon muuttuminen on aina haaste turvallisen työskentelyn kannalta, sanovat Korhonen ja Viinikainen sekä keskusteluun liittynyt työsuojeluvaltuutettu Kai Viskari. Uusien työntekijöiden osaamisen karttuminen vie aikaa varsinkin, kun käytössä ei ole enää vanhaa vakanssimallia vaan työntekijän on hallittava monia eri tehtäviä. Erityisesti häiriötilanteet ovat haasteellisia. – Niitä tulee sen verran harvoin, että niiden oppiminen on vaikeaa. Voi olla, että seuraavan kerran häiriötilanne osuu kohdalle vasta puolen vuoden kuluttua, sanoo Korhonen, joka on nyt ylitöissä juuri siksi, että pääsee harjoittelemaan tehtaan ylösajoa. Korhonen lisää, että ongelmatilanteista jutellaan osana työpaikan arkisia keskusteluja, vaikkapa kahvipöydässä. Se on sitä hiljaisen tiedon jakamista, minkä avulla ongelmatilanteet tulevat tutuiksi ainakin teoriassa. Viinikainen on huolissaan syväosaamisen kapenemisesta, kun väki vaihtuu. Onneksi on vielä Viinikaisen sanoin ”meitä vanhoja kehäjääriä, jotka ovat rymynneet tehdasta ylös ja alas”. Heillä on syväosaamista, joka muodostuu vasta vuosien mittaan. Tiimit mukaan selvittelyyn Metsä Groupilla, kuten muillakin metsäteollisuuden isoilla työpaikoilla, turvallisuusasioihin satsataan paljon. – Turvallisuus on meillä ykkösjuttu, tiivistää Viskari. Haastatteluhetkellä tehtaalla on menty kuusisataa päivää ilman tapaturmia. Pisin nolla tapahtumaa -jakso on yli tuhat päivää. Kun onnettomuuksia tapahtuu, olisi tärkeää, että tiiminäkökulma pidettäisiin mukana ja että tiimit otettaisiin mukaan myös selvittelyyn. Paperi_16-19.indd 18 Paperi_16-19.indd 18 23.1.2023 16.01.56 23.1.2023 16.01.56
• Joutsenon Metsä Boardin BCTMB-tehtaalla yhteistä tilannekuvaa ylläpidetään muun muassa radiopuhelimien avulla. PaPeriliit to?01 / 2023?19 – Olemme havainneet, että perinteisillä teollisuuden työpaikoilla turvallisuutta ei kehitetä tiimien toiminnan kautta eikä turvallisuuskäytännöissä systemaattisesti huomioida tiimityön näkökulmaa. Kun turvallisuuspoikkeamia käydään läpi, tapahtumien selvittely etenee yksilötai organisaatiotasolla, mutta tiimien roolista ei puhuta, Asikainen huomauttaa. Onnettomuuksien ja tapaturmien selvittelyssä saatetaan esimerkiksi pohtia, mikä oli työntekijän vireystila ja noudattiko hän ohjeita. Olisi kuitenkin pohdittava myös esimerkiksi sitä, toimiko tiimin viestintä ja kommunikaatio ja millainen oli roolitus. Yhtenä ratkaisuna tiiminäkökulman kehittämiseen Työterveyslaitoksen hankkeessa luotiin yhdessä osallistujaorganisaatioiden kanssa Turvaa tiimistä! -keskustelumalli. Maksuton materiaali sisältää yhdeksän teemakorttia, jotka johdattavat pohtimaan turvallisen tiimityöskentelyn edellytyksiä. Viskarin mukaan tehtaalla on menty turvallisuuskäytännöissä paljon eteenpäin. – Turvallisuuspoikkeamien käsittelyssä tiimien näkökulmat otetaan hyvin huomioon. Se tiimi, joka on ollut tapahtuman aikana töissä, tulee aina käsittelyyn mukaan. Ainut haaste on se, että Joutsenossa ei ole omia turvallisuusasiantuntijoita ja -päälliköitä, vaan he ovat yhteisiä Simpeleen tehtaan kanssa. Valvomossa ja kentällä Työntekijöitä alkaa kokoontua valvomon vieressä olevaan ruokailutilaan. Täältä ei ehditä lounastauolla työmaaruokalaan, joten keittiöhenkilökunta tuo ruoka-annokset paikan päälle. Valvomossa työt jatkuvat ja näytöiltä näkee, miten massa liikkuu prosessissa. Teemme vielä kierroksen tehtaan puolella, jossa koneet jyskyttävät, humisevat ja naputtavat menemään kuin itsestään. Käynnissäpito-operaattorit liikkuvat kentällä pääasiassa vain siivouksen, ennakkohuollon ja häiriötilanteiden yhteydessä – muuten he pysyttelevät valvomossa. ”Turvallisuus on ammattitaitoa”, lukee seinälle kiinnitetyssä julisteessa. Vieressä on vaarojen tunnistuslomakkeiden keräyslaatikko. Viskari kertoo, että se tyhjennetään kuukausittain ja lomakkeet käydään läpi. ? Lue lisää Turvaa tiimistä -keskustelumallista: www.ttl. /oppimateriaalit/turvaa-tiimista. »Työyhteisössä pitäisi vallita ilmapiiri, jossa jokaisen on turvallista esittää näkemyksiään.» Paperi_16-19.indd 19 Paperi_16-19.indd 19 23.1.2023 16.01.57 23.1.2023 16.01.57
• 20?PaPeriliit to?01 / 2023 teksti ja kuva? Reima Kangas Tuula Nurmisto toteaa, että koiriin kiintyy ihan valtavasti. Pari vuotta sitten kuolleita perhoskoira Sissiä ja chihuahua Ritaa on vieläkin ikävä. Ihan häijyä tekee, kun niitä muistelee. – Koirat ovat minulle kuin omia lapsia, kun minulla ei ole jäl­ kikasvua. Saa hyysätä ja hoivata niitä sitten, sanoo Nurmisto. Hän leikkaa kynsiä, harjaa ja leikkii. Lenkin jälkeen löhöil­ lään ja rapsutellaan. Nukutaan jos nukuttaa. – Olen aika kova puhumaan ja juttelen niille jatkuvasti. Ja kun hyvänä pitää, niin tulee lässytettyä, Nurmisto sanoo. Hänellä on ollut koiria nelisenkymmentä vuotta, mutta tämänhetkiset kaverit poikkeavat aiemmista. Ne ovat rescue­ koiria, eli hylättyjä ja paikallisten eläintensuojelijoiden talteen ottamia koiria Romaniasta. Caro tuli vuonna 2015 ja Loru 2018. Caro oli alussa valtavan arka, ja pelkää vieläkin vieraita. Loru oli aluksi rohkeampi, mutta on korona­aikana ruvennut sekin arkailemaan vieraita. Hylätyt koirat ovat monella tavoin kaltoinkohdeltuja, ja luottamuksen syntyminen vie aikaa. Toisaalta luottamus voi murentua nopeasti. Caro oli ollut jo muutamia kuukausia uudessa kodissaan ja ruvennut viihtymään. Sissi ja Ritakin olivat vielä elossa. Porukka oli aamukävelyllä metsässä, kun muutaman metrin päästä ponkaisi hirvi ylös jostain montusta nukkumasta. – Säikähdimme kaikki valtavasti ja meille tuli täydel­ linen hajaannus. Pari koiraa lähti kotiin ja johonkin pinkaisin minäkin. Caro säntäsi metsään, kertoo Nurmisto. Nurmisto oli talvilomalla ja haeskeli Caroa kaksi vuoro­ kautta yötä päivää. Jäljistä näki, että koira pyöri lähistöllä metsässä. Toisena yönä Caro oli tullut jo pihalle, mutta ei näyttäytynyt. Oli loman viimeinen päivä. Nurmistolla oli kauhea olo. Koira ei pärjäisi pakkasessa pitkään. Aamupäivällä hän näki, kun Caro liikkui puitten välissä. Nurmisto meni heittelemään nameja ja lähti pikkukoirien kanssa kävelemään pihapolulle. Caro tuli perässä. – Pysähdyin. Se pysähtyi ja katsoi minuun. Sanoin että lähdetäänpä kotiin. Se pelkäsi valtavasti, mutta sitten siitä näki, että se päätti vain luovuttaa. Otin sen kiinni. Sen jälkeen meille syntyi aika nopeasti entistä suurempi luottamus. Rakkaat, arat kaverit Tuula Nurmistolle koirat ovat kuin lapsia. »Vasara tippui kädestä ja istuin lautapinon päälle ihmettelemään, mitä tässä niin kuin tekisi.» m i n u n p o r u k k a n i Talo on Karkkilassa maaseudulla metsien keskellä. Lähimmät naapurit ovat vajaan kilometrin päässä. Kun joku kysyy, miten hän uskaltaa olla siellä, Nurmisto vastaa, että mikä tässä pelottaisi. Metsä on turvallinen paikka ja siellä on mukava liikkua. – Tykkään kun on koirien kanssa on pakko lähteä ulos, liikuntaa tulee. Siitä on tullut täysin rutiini. En ajattele että Paperi_20-21.indd 20 Paperi_20-21.indd 20 25.1.2023 11.28.15 25.1.2023 11.28.15
• PaPeriliit to?01 / 2023?21 Vieraan kohtaaminen on Tuula Nurmiston koirille pelottavaa. Valokuvaajaa kohti ne eivät katso vahingossakaan. – Joku voi ajatella, että pitääkö niitä koiria ulkomailta haalia, mutta ei niitä Suomesta välttämättä edes saa. Esimerkiksi Romaniassa koiria on paljon tarjolla ja ne ovat eläinlääkärin tarkastamia, hoidettuja ja rokotettuja, Nurmisto sanoo. Vasemmalla Loru, oikealla Caro. jos tulee vettä, en viitsisi lähteä. On mukava ottaa evästä ja samoilla koirien kassa. Toisaalta alun perin ei ollut tarkoituskaan asua täällä vain koirien kanssa. Vuosia sitten Nurmisto oli silloisen avomie­ hensä kanssa pitkään etsinyt sopivaa taloa tai tonttia. Tämä paikka oli sopivasti puolivälissä, kun mies oli töissä Hyvin­ käällä ja Nurmiston työpaikka on DS Smithillä Nummelassa. Pari viikkoa ennen joulua vuonna 2006 tuli talopaketti. Talo? rma pystytti seinät ja vesikaton. Avopuolison kanssa valettiin lattiat. Sitten yhtenä päivänä, kun Nurmisto oli yksin rakennuksella, mies laittoi tekstiviestin, että haluaa erota. – Vasara tippui kädestä ja istuin lautapinon päälle ihmet­ telemään, mitä tässä niin kuin tekisi, Nurmisto kertoo. Alkuun tilanne laittoi hänet matalaksi. Nurmisto ei tiennyt rakentamisesta mitään, talo oli täysin kesken ja rahat kiinni siinä. Keskeneräistä taloa ei kannattanut ruveta myymään. – Siinä aikani kun olin, sarvet kasvoi päähän ja päätin että kyllä minä tämän selvitän. Ei auttanut kuin opetella. Pyysin neuvoa ja apua ja hyvin sitä sainkin. Rupesin tekemään, että kyllä tästä talo tulee, ja tuli kanssa, sanoo Nurmisto. Hän muutti juhannukseksi 2008. NuRMISTo tekee töitä kahdessa vuorossa. Koirat pitävät enemmän päivävuorosta. Silloin illalla voi makoilla sohvalla katsomassa telkkaria. – Illalla se rauhoittuminen yhdessä on koirille jotenkin tärkeämpi kuin päivällä. Kissakin tulee siihen ja kaikkia pitää rapsuttaa. Kädet ja jalatkin pitää ottaa käyttöön. Kun kaikki kaverit punkevat viereen, pysyy ainakin lämpi­ mänä. Eivätkä nämä heput ole lähdössä mihinkään.?• Paperi_20-21.indd 21 Paperi_20-21.indd 21 25.1.2023 11.28.20 25.1.2023 11.28.20
• 22?PaPeriliit to?01 / 2023 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Aloitin nämä työt lokakuussa vuonna 1990. Silloinen Hyötypaperi sattui silmiin puhelinluettelossa, kun etsin työpaikkaa läheltä kotia. Se oli loppuviikkoa, kun soitin. Työnjohtaja vastasi, että pääsetkö maanantaina töihin? Sanoin etten pääse, koska pyörän kumi on puhki. Hän kysyi, että missä asut, tulen hakemaan. Paalaamme paperia ja nykyisin myös erilaisia muovilajeja, varastoimme ne ja lastaamme myöhemmin rekkaan. Rekat vievät ne tehtaille uusiokäyttöön. Meille tulee myös paperitehtaalta rullia käsiteltäviksi. Kotikeräyspaperia ei keräänny entiseen malliin, mutta tilalle on tullut paalattavaksi kotitalousmuovia, kirkastaja värillistä muovia yrityksistä sekä viallisia salaojaputkia. Kotikeräyspaperit tulevat meille Kuopiosta ja Joensuusta saakka. Meillä on valtava paalainkone, joka puristaa materiaalin yli kuution paaliksi ja sitoo sen metallilangoilla. Työskentelen trukilla. Työnnän paalattavaa tavaraa paalainkoneen pitkälle kuljettimelle, nostelen toisesta päästä valmiita paaleja ja pinkkaan ne varastoon, jossa jokaiselle lajille on oma paikkansa. Varastosta lastaan paalit rekkaan. Työparini sanoo, että hitsaa vielä trukin oven kiinni, että pysyn siellä! Minusta ei olisi tauosta taukoon vain istumaan koneessa. Onneksi minä olen meidän vuorossamme se, joka menee vaihtamaan paalaimelle lajin ja uudet asetukset. Samalla pääsen liikkeelle. Trukissa on niin hyvät lämmittimet, että ei siellä kylmä tule, päinvastoin. Minä pidän ikkunat rakosellaan, että lämpötila pysyy tasaisempana, eikä tarvitse kulkea jatkuvasti kuumasta kylmään ja toisinpäin. Samasta tavarasta voi saada aikaan pehmeitä paaleja tai kovia, hyviä paaleja. Työparini on niin hyvä syöttämään tasaisesti kauhalla paalaimeen materiaalia, että paaleista tulee hyviä. Niitä on helppo lastata autoon. Lattia paalaimen ympärillä täytyy putsata hyvin eri materiaalierien välissä, etteivät lajikkeet mene sekaisin. Inhoan yli kaiken vajaakokoisia paaleja. Kun katsoo paalaimen laskuria ja näkee, paljonko tavaraa on, kyllä sen oppii arvioimaan, tuleeko aineksesta kokomittaisia paaleja. Kun paaleja lastataan autoon, niitä menee lavalle kaksi päällekkäin. Pienet paalit eivät asetu hyvin, kun kuljettaja heittää liinat ympärille. Niistä ei saa tukevaa kuormaa. VArAstoinnissAkin on tärkeää tehdä hyviä pinoja, etteivät ne kaadu. Itsellänikin tuli muutama vuosi sitten paali trukin katolle. Kyllä pelästytti, kun kattoikkuna hajosi ja lasia ropisi niskaan. Onneksi trukissa on hyvät turvakaaret. Myös lastaamisessa on varottava, ettei tapahdu vahinkoja. Joskus rekoissa ei ole lainkaan sivulautoja, vain pelkkä pressuseinä. Silloin pitää paaleja työntää kyytiin varovasti, etteivät ne mene läpi. Joskus tulee sellaisia rekkakuskeja, jotka eivät usko, että paalit mahtuvat autoon. Sanon, että kokeillaan, ja kyllähän ne mahtuvat. Naista tullaan kuitenkin mielellään neuvomaan, ja kyllä se minulle sopii. Mutta jos pitäisi laskea, kuinka monta tuhatta autoa olen lastannut, niin en kyllä pystyisi sanomaan. Työt rytmittyvät siten, että rekat lastataan ensin, jotta ne pääsevät jatkamaan matkaansa. Esimerkiksi Saksaan menevillä autoilla voi olla kiire satamaan. Samoin lattia täytyy pitää auki, että autot mahtuvat kulkemaan ja pysäköimään lastausta varten. Sitäkin täytyy miettiä, että lajeja kasataan siinä järjestyksessä, kun aikoo niitä paalata. Siihen pyritään, että saadaan mahdollisimman paljon samanlaista tavaraa paalattua, ettei asetuksia tarvitse olla koko ajan vaihtamassa. Parhaiten tässä työssä menestyvät sellaiset, jotka ovat rauhallisia, osaavat kuunnella, ja tekevät siten kuin sanotaan. Kun meillä on kesäpoikia, sanon heille jatkuvasti, että aina pitää kysyä, jos vähänkin epäilee. On esimerkiksi tärkeää, että oikeaa tavaraa menee oikeaan autoon. Jos auto tulee Saksasta takaisin sillä perusteella, että lastina on väärää tavaraa, niin kyllä se maksaa aika paljon. Työssä tarvitaan myös tarkkuutta. Tänään lastasin autoa, jossa paalien pitää olla prikulleen keskellä, muuten kattorakenne ei pysty laskeutumaan paikalleen. Työ on mielekästä, koska se on niin vapaata. Kukaan ei ole hengittämässä niskaan, kunhan työt tulevat tehtyä. Olen työporukan ainut nainen, ja työkaverit väittävät, että pidän heitä kovassa komennossa. Vaikka he naljailevat, en minäkään heitä helpolla päästä. Työporukka on ihan mahtava, tykkään hirveästi»?• Tarkkuutta ja rauhallisuutta teksti?Mari Schildt?kuVA?Johannes Wiehn Tuija Ojala on lastannut trukilla kierrätysmateriaalipaaleja tuhansiin rekkoihin. Työssä viehättää sen vapaus. »Naista tullaan kuitenkin mielellään neuvomaan.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 19.1.2023 14.46.03 19.1.2023 14.46.03
• PaPeriliit to?06 / 2022 ?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Tuija Ojala on varastotyöntekijä Encore Ympäristöpalveluissa Kuusankoskella. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 19.1.2023 14.46.04 19.1.2023 14.46.04
• 24?PaPeriliit to?01 / 2023 1 / H i o m o PaPERiliittO omistaa Holiday Club lomahuoneistoja Vuokatissa, Saariselällä, Saimaalla, Punkaharjulla ja Tampereella. Lomaviikot 23–52 tulevat varattaviksi 21.2. klo 10. Lomajaksot myydään varausjärjestyksessä. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub.fi /yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla paperiliittoloma. Ensimmäisellä käyttökerralla sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi. Käyttäjätunnuksesi on oma jäsennumerosi. Hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Varattavat viikot löytyvät sivustolta kohdasta Vapaat viikot. HUOM! Huoneiston avain luovutetaan ainoastaan varauksen tehneelle henkilölle, jolla on voimassa oleva jäsenkortti mukana. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Viikkojen 23–52 lomakohteet ja hinnat löydät myös tämän lehden sivulta 36. Äkkilähdöillä lomailet edellisemmin Seuraa lomaviikkojen äkkilähtöjä. Äkkilähdöt tulevat myyntiin kaksi viikkoa ennen loman alkua. Jaksot myydään 100 euron alennuksella. Äkkilähdöt varataan puhelimitse tai sähköpostitse yrityspalvelu@ holidayclub.fi Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 0300 870 903, ma–pe klo 9–15. Alennusta liiton jäsenille Etkö löytänyt Paperiliiton lomaviikoista itsellesi sopivaa jaksoa? Ei hätää. Paperiliiton jäsenet saavat Holiday Clubin omien lomahuoneistojen normaalihinnoista 25 % alennuksen. (Etu ei koske hotellimajoitusta, eikä Villas-asuntoja). Minimivaraus 2 vrk. Loma-asuntojen varaukset puhelimitse Holiday Clubin asiakaspalvelusta puh. 0300 870 900 (ma–pe 9–17, la 9–14), lisätietoja kohteista www.holidayclub.fi . Mainitse soittaessa olevasi Paperiliiton jäsen ja haluavasi tiedustella majoitusta liiton jäsenille kuuluvalla 25 % alennuksella.?•? Varaa lomaviikkosi Paperiliiton Holiday Club -lomaosakkeista. Matkaile kotimaassa Holiday Club Saariselkä sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuiston vieressä, Pohjois-Lapin tunturimaisemien ympäröimänä. aDoBe StoCK »äkkilähdöt tulevat myyntiin 2 viikkoa ennen lomajaksoa.» Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 26.1.2023 9.05.51 26.1.2023 9.05.51
• PaPeriliit to?01 / 2023?25 1 / H i o m o j ä s e n r e k i s t e r i Mobiilikortti päivittyy automaattisesti YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Jos olet ladannut Paperiliiton sähköisen jäsenkortin puhelimeesi, se päivittyi automaattisesti vuodenvaihteessa. Kun tarvitset jäsenkorttia, näytä se puhelimestasi. Jos et vielä käytä mobiilikorttia, voit tilata sen eAsioinnista. Kirjaudu eAsiointiin ja lähetä Jäsentiedot-osiosta latauslinkki puhelimeesi. Voit myös pyytää liiton jäsenrekisteriä lähettämään linkin puhelimeesi puh. 0102897700/jäsenrekisteri tai jasenrekisteri@paperiliitto.fi. Tarkista ennen linkin lähetystä tiedoissasi näkyvä puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Tarkemmat ohjeet siitä, miten saat kortin tallennettua oman puhelimesi näytölle, näet Paperiliiton verkkosivuilta osoitteesta paperiliitto.fi/jasenasiat. Jos tarvitset teknistä apua kortin lataamisessa, ole yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen tuki@paperiliitto.fi tai puhelimitse 0102897717 (ma-pe klo 9-13). Mobiilijäsenkortti on paljon enemmän kuin pelkkä jäsenkortti. Siitä näet liiton ajankohtaisia uutisia, tietoa jäseneduista tai toimiston yhteystiedot. Siinä on linkit myös sähköiseen eAsiointiin, jossa voit muuttaa jäsenrekisteritietojasi tai asioida työttömyysturva-asioissa. Liittovakuutus on voimassa vakuutusyhtiö Ifissä. Myös vakuutuksen voimassaolotieto ja Ifin palvelunumerot on liitetty mobiilikorttiin. Jos puhelinmallissasi ei voi käyttää mobiilijäsenkorttia, voit tulostaa paperille oman jäsenyystodistuksen eAsioinnin Jäsentiedot-osiosta. PÄIVITÄ YHTEYSTIETOSI Ammattiliitollasi on sinulle toisinaan asiaa, joten tarkista, että jäsenrekisteritiedoissasi on se sähköpostiosoitteesi, jota eniten käytät. Voit täydentää ja muokata yhteystietojasi liiton eAsioinnissa, johon linkin löydät paperiliitto.fi sivuston etusivulta. P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 2 Aineistot viimeistään 1.3. Ilmestyy 17.3. Nro 3 Aineistot viimeistään 9.5. Ilmestyy 26.5. 1 k y s y m y s t ä 1. Mitä on kraftliner? 2. Millä taiteilijanimellä Aleksi Lehikoinen tunnetaan? 3. Missä kaupungissa sijaitsee hiihtokeskus Holmenkollen? 4. Minkä lajin menestyjä on Peppi Konsteri? 5. Montako väriä on Argentiinan lipussa? 6. Minkä puolueen kansanedustaja on Jukka Gustafsson? 7. Millä prosenttiosuudella työeläkkeet nousivat vuoden 2023 alusta? 8. Mitä on sake? 9. Kenestä kertoo kuolevan miehen päiväkirja ”Tänään olen elossa”? 10. Mikä laulu alkaa sanoin "Me tulimme kapakasta"...? Vastaukset sivulla 27. Anna äänesi kuulua reilulle työelämälle EduskuntavaalEihin on aikaa kaksi kuukautta. SAK:n eduskuntavaalitavoitteissa korostuvat tasapuolinen sopiminen ja reilu työelämä. Niiden edistäminen tarkoittaa, että yhä useamman työntekijän on päästävä yleissitovien työehtojen piiriin ja yhä useammalla on oltava oikeus valita työpaikalleen luottamusmies. Reilussa työelämässä puututaan entistä tiukemmin työmarkkinarikollisuuteen ja alipalkkaukseen sekä työntekijän hyväksikäyttöön. Ja parannetaan työsuojeluvaltuutettujen toimintaedellytyksiä. SAK kiinnittää huomiota pätkätyöntekijöiden oikeuksiin, palkkakuiluun sukupuolten välillä ja syrjinnän ehkäisemiseen. Mitä muuta SAK tavoittelee työelämäsi parhaaksi, siitä voit lukea lisää osoitteessa vaalitavoitteet.fi. Seuraa myös sivustoa sak.fi. Eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 2. huhtikuuta.?• Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 26.1.2023 9.05.51 26.1.2023 9.05.51
• 26?PaPeriliit to?01 / 2023 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Ansiopäivärahan taso vuonna 2023 Muutosturvakokonaisuus 55 vuotta täyttäneille Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahasta sekä jäsenen palkkatuloihin perustuvasta ansio-osasta. Ansiopäivärahaan lisätään vielä mahdollinen lapsikorotus, jota voidaan maksaa enintään kolmesta alle 18-vuotiaasta lapsesta. Uusi muutosturvakokonaisuus 55 vuotta täyttäneille on otettu käyttöön vuoden 2023 alusta. Muutosturvan piiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö on irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä (määräaikaisuuden päättyminen ei täytä ehtoa) 1.1.2023 tai sen jälkeen, täyttänyt 55 vuotta irtisanomiseen mennessä, ollut irtisanomiseen mennessä saman työnantajan palveluksessa vähintään 5 vuotta ja ilmoittautunut 60 päivän kuluessa irtisanomisesta työnhakijaksi TE-toimistoon. Irtisanomisen ajankohdalla tarkoitetaan päivää, jona irtisanomisilmoitus on annettu. Jos irtisanomisaika on pitkä, TE-toimistoon on siis ilmoittauduttava jo ennen työttömyyden alkua. Muutosturvan piiriin kuuluvilla on oikeus muutosturvarahaan, koulutukseen ja pidennettyyn työllistymisvapaaseen. • muutosturvaraha vastaa kuukauden palkkaa, • muutosturvakoulutus kestää enintään 6 kuukautta, ja arvo vastaa enintään 2 kuukauden palkkaa • työllistymisvapaa kestää 5 päivää tavallista pidempään Vuonna 2023 ansiopäivärahan perusosa on 37,21 €/pv. Lapsikorotus on yhdestä lapsesta 7,01 €, kahdesta lapsesta yhteensä 10,29 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 13,26 €. Muutosturvaraha haetaan omasta työttömyyskassasta kolmen kuukauden kuluessa. Muutosturvaraha maksetaan työttömyyskassasta, vaikka jäsenyys työttömyyskassassa olisi alkanut juuri ennen irtisanomista eikä henkilö ole ollut jäsen riittävän kauan saadakseen työttömyyskassasta ansiopäivärahaa. Jos henkilö ei kuulu työttömyyskassaan, muutosturvaraha haetaan Kelasta. Muutosturvan suuruus on sama riippumatta siitä, maksaako etuuden työttömyyskassa vai Kela. Muutosturvaraha ei vaikuta työttömyysturvaan tai muihin etuuksiin lukuun ottamatta toimeentulotukea. Se ei myöskään edellytä työttömyyttä. Raha maksetaan, vaikka henkilö työllistyisi välittömästi uudelleen toiselle työnantajalle. Muutosturvakoulutuksen hankkii TE-toimisto tai ELY-keskus. Muutosturvakoulutukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja siitä voi kieltäytyä ilman työttömyysturvan menetystä. Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 25.1.2023 11.36.45 25.1.2023 11.36.45
• PaPeriliit to?01 / 2023?27 1 / h i o m o A r j e s s a m u i s t o k i r j o i t u s varjossa Mäntässä kasvanut Jesse Saarinen, 31, oppi ajattelemaan lapsuudessaan, että kaikki mänttäläiset ovat töissä Metsä Tissuella ja vilppulalaiset sahalla. Saarisen vanhemmat olivat Tissuella ja ovat yhä: isä on tuotevarastolla trukkikuskina ja äiti jalostuskoneella. Kaikesta huolimatta Saariselle ei ollut itsestään selvää, että hän menisi tehtaalle töihin, vaikka se arvostettu työpaikka paikkakunnalla onkin. – Näin pääsi kuitenkin käymään. Saarinen lähti opiskelemaan metallipuolta ammattiopistoon ja teki työharjoittelut ja kesätöitä Metsä Tissuella, koska kysyntää oli. Hänen ensimmäiset muistonsa tehtaalta ovat siltä kesältä, kun hän oli 15-vuotias. Silloin hän oli tehtaalla tienaa tonni -jaksolla. Vuodesta 2014 lähtien Saarinen on ollut vakituisessa työsuhteessa Metsä Tissuella. Hänen mukaansa vakinaistaminen ei muuttanut elämää muuten kuin, että tuli ostettua talo. Pari ensimmäistä vuotta vierähti kunnossapidossa, mutta sen jälkeen hän vaihtoi kaverinsa kanssa töitä päittäin ja siirtyi prosessinhoitajaksi. Kunnossapitotyöt jatkuvat siinä rinnalla. – Olen tällainen jokapaikanhöylä ja heittopussi, hän kuvailee. Saarinen oli yksi niistä, jotka osallistuivat Paperiliiton nuorten bileisiin pyhäinpäivänä. Hän lähti tapahtumaan kaverinsa kanssa ja mukana oli pari muutakin nuorta aikuista samalta tehtaalta. – Minusta on hyvä, että nuoria tuodaan yhteen tällä tavalla. On kiinnostava kuulla, millaista meininkiä on muualla, Saarinen miettii. Ammattiosastotoiminta tai ammattiyhdistysasiat eivät häntä kiinnosta. – Jos joku kysyisi mukaan, kieltäytyisin kohteliaasti. Olen sen verran tyhmä päästäni, että parempi pysyä poissa niistä hommista, hän vitsailee. Saarinen kertoo viihtyvänsä työssään hyvin. Myös pitkä kierto sopii hänelle, vaikka viikonloput menevätkin pääasiassa työssä. Vaihtelun vuoksi hän voisi joskus kokeilla sisäistä siirtoa. Ainakin Tampereen Metsä Board ja Tako kiinnostavat. Vapaa-aika kuluu pitkälti punttisalilla kavereiden kanssa. Saarinen ei halua kertoa, paljonko nousee penkistä ja summaa, että treenaaminen on sellaista ”satujumppaa”. Uskokoon, ken tahtoo.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Jesse Saarinen seurasi vanhempiensa jalanjälkiä Metsä Tissuelle. 1 v a s t a u s t a 1. Pintakartonkia? 2. Gettomasa 3. Oslossa? 4. Keilailun? 5. Kolme? 6. SDP:n ? 7. 6,8 prosenttia? 8. Japanilainen riisiviini? 9. Aki Hintsasta? 10. Kuubalainen serenadi? Ammattiosasto ?:een kuuluva Jesse Saarinen työskentelee Mäntän Metsä Tissuella prosessissa ja kunnossapidossa. Kansien kärki tasainen Paperiliitto-lehden vuoden 2022 kansiäänestyksen voitti numerossa 8 ollut ”Menestyksen takuumies” eli kuva huippu-urheilun taustavoimana toimivasta isästä ja taustalla enduroa ajavasta pojasta. Voitto tuli vain yhden äänen erolla seuraaviin. Kakkossijan jakoivat lehden 9/22 kansi Unto Luhtasaaresta ja kansi 10/22 kokkailevasta isästä lapsineen. Suosituimmaksi äänestettyyn kanteen Janne Juupaluoman kuvasi Mikko Vähäniitty. Unto Luhtasaaren talletti lähikuvaan Reima Kangas. Jonne Jylkäksen ja tyttäret ikuisti Maiju Pohjanheimo. Lukijat äänestivät parhaaksi jutuksi toimittaja Mari Schildtin tekemän haastattelun Unto Luhtasaaresta otsikolla ”Sopimalla se paranee” lehdestä numero 9. Äänestäneiden kesken arvottiin kolme lahjakorttia. Ne on lähetetty voittajille Kyröskoskelle, Tampereelle ja Haminaan.?• Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 25.1.2023 11.36.46 25.1.2023 11.36.46
• 28?PaPeriliit to?01 / 2023 1 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 1.3. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 1”. Ristikon 10 palkinnon sai Veli-Pekka Yletyinen, Hamina. ari Kiviharju Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 25.1.2023 8.10.01 25.1.2023 8.10.01
• Minea, Matti, Joona ja Jenni nauttivat, kun saavat istua edes kerran viikossa yhdessä rauhallisella aamiaisella. PaPeriliit to?01 / 2023?29 1 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Aamiainen yhdessä sunnuntaiaamu Pietarsaaressa. Jenni Mäntylän ja Matti Peräsaaren perheessä syödään aamiaista – kunnon aamiaista. Kun koko perhe on vapaalla eikä arkiaamujen kiire paina päälle, satsataan aamupalaan tavallista enemmän. – Silloin nautiskellaan ja nautitaan siitä hetkestä, sanoo Mäntylä. Tavallisesti lapsilla on lauantaisin urheiluharjoitukset kymmeneltä, joten sunnuntaina on usein viikon ainoa mahdollisuus pitkään aamiaiseen yhdessä. Sekin on nyt osittain vaarassa, sillä perhe saa opetella uuteen rytmiin. Peräsaari on aloittamassa oppisopimuskoulutusta UPM:n sellutehtaalla. Seuraavana päivänä hänellä on ensimmäinen työvuoro kuivauskoneella. Peräsaari tekee kahdeksan tunnin vuoroja viitenä päivänä viikossa. Mäntylä on puolestaan ollut yhdeksän vuotta Walkilla ja tekee 12-tuntista työaikamuotoa. – Me menemme jatkossa ristiin ja urakalla. Ensi sunnuntaina näyttää kuitenkin olevan yhteinen vapaapäivä, kun Matti tulee aamulla yövuorosta, sanoo Mäntylä. Miten Peräsaari jaksaa aamiaiselle yövuoron jälkeen, on vielä arvoitus, mutta nyt nautitaan. Kiire tulee vasta iltapäivän puolella, kun yritetään ehtiä Mäntylän siskon lapsen ristiäisiin. • teKSti: reiMa KaNGaS, Kuva: ulla NiSoNeN Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 25.1.2023 8.10.03 25.1.2023 8.10.03
• 30?PaPeriliit to?01 / 2023 1 / t a u k o t i l a kALAnterin ajomies Simo Kesäniemi ajaa joulukuun puolenvälin maanantaina kalanteria UPM Kymin paperitehtaalla Kuusankoskella. Kone viimeistelee paperiin mattapintaa. Kiiltävämpää jälkeä tekevän kalanterin ajomies Petri Kunttu on tänään apumiehen hommissa. Töitä riittää, sillä vaunu on rikkoutunut, joten Kunttu nostelee valmistuvia tampuureita nosturilla pituusleikkurin kiskoille. Kun taas tarvitaan kiiltävämpää lopputulosta, miehet vaihtavat tehtäviä päikseen. Työparina Kunttu ja Kesäniemi ovat työskennelleet reippaat puoli vuotta siitä asti, kun Kuntun kanssa vuosikymmeniä yhdessä tehnyt työpari jäi pois töistä. Kesäniemi oli käynyt heitä tuuraamassa. – Tehtaalla ollaan oltu samassa vuorossa 4,5 vuotta. Olen lennellyt sinne, missä on tarvittu, Kesäniemi kertoo. Kun paikka kalanterille tuli viime vuoden keväällä auki, Kunttu vihjaisi esimiehelle osaavasta kaverista. Siirto oli molemmille mieluinen. – Hyvinhän ne työt sujuvat, kun olen itse Simon kouluttanut, Kunttu nauraa. – Ilman muuta edelleen tulee uusia asioita. Ei niitä voi vain kertoa ja olettaa, että kaveri sen jälkeen tietää. Kun tulee homma eteen, niin siitä näkee paremmin. Kesäniemi on tyytyväinen, kun saa oppia parhaalta. – Pete on ollut vuosikymmeniä kalanterimies. Yhtä rautaista ammattiosaajaa ei löydykään. Hänen tekemisiinsä voi aivan täysin luottaa. Jos Pete ei tiedä, sitten on kyllä tosi iso mysteeri kyseessä, Kesäniemi sanoo. Toimivat henkilökemiat ovat ensisijainen juttu työparina työskenneltäessä. – Vanhan työkaverin kanssa kun otti puheeksi, että tehdäänkö näin, niin hän oli jo ehtinyt ajatella samaa. Siihen se menee kohta meilläkin, Kunttu sanoo. Puheenaiheita riittää myös työn vierestä. Haastattelua tehtäessä ei vielä tiedetty, mikä maa voitti jalkapallon MM-kisat, joten tietäjä ratkeaa tässä: – Pienestä asti olen ollut Brasilian kannalla. Se on ollut jotenkin eksoottinen joukkue. Mutta luulen kyllä, että Ranska voittaa, Kunttu sanoo. Kesäniemen suosikkijoukkue on Englanti, mutta nyt voittaja tulee hänen mielestään olemaan toinen. – Pakko sanoa, että Argentiina, koska ollaan kavereiden kanssa lyöty vetoa. Tämä on perinteinen juttu. Kun voitan, paukuttelen henkseleitä, että tiesinpäs! hän nauraa. ? • Mari sChildt Petri Kunttu ja Simo Kesäniemi ajavat kalanteria UPM Kymin paperitehtaalla. Tietotaitoa välittämässä »Yhtä rautaista osaajaa ei löydykään.» johannes Wiehn t y ö p a r i – Meillä on yhtä huonot jutut! Ja molemmat ovat penkkiurheilijoita, Simo Kesäniemi (oik.) sanoo. Petri Kuntun mukaan työparin ajatukset ovat alkaneet hitsautua yhteen jo puolen vuoden aikana. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 26.1.2023 10.25.01 26.1.2023 10.25.01
• PaPeriliit to?01 / 2023?31 1 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Rallikelit mielessä AsuinpAikkA:?Hollolassa syntynyt: 3.2.1997 Hollolassa perhe: avopuoliso, kissa ja kaksi koiraa työ: trukinkuljettajana Stora Enso Packagingilla Lahdessa terveiset: työkaveri Jari Lehtiselle syntymäpäivä: ei ole suunnitelmia. Manu Juhola vuosi on vasta alullaan, mutta Manu Juholalla on jo mielessä ensi syksy. – Muuten ei kuulu mitään ihmeempää. Juhola harrastaa autourheilua ja edustaa Päijät-Hämeen Urheiluautoilijoita. Kiinnostus lähti liikkeelle isän jalanjäljissä. – Aiemmin ajoin myös rallicrossia, mutta nyt olen keskittynyt jokamiesluokkaan, hän sanoo. Vapaa-aika kuluu autoja laittaessa. Talven mentyä Juhola aikoo käydä ajamassa pienempiä jokkis-kilpailuja ja valmistautua syksyllä pidettäviin SM-kisoihin. Junioriluokasta uransa aloittanut Juhola on pärjännyt kilpailuissa ihan mukavasti, jos katsoo palkintokaapin sisältöä. – Siellä on pari suomenmestaruutta ja vähän vajaa kymmenen SM-mitalia. • eeva eloranta-jokela I ntiassa herätti alkuvuodesta valtavaa huomiota, kun Air Indian bisnesluokassa Delhistä New Yorkiin matkustanut mieshenkilö virtsasi humalapäissään vanhemman naismatkustajan päälle. Siitä uutisoitiin melkein viikko ja kommentoitiin tiuhaan sosiaalisessa medias sa. Syyllinen nimettiin avoimesti ja hän sai potkut työskentelemästään jenkkipankista. Kohun saattelema tekijä painui maan alle ja puhui medialle ainoastaan juristinsa suulla. Toki tapahtuma on iljettävä ja kuohuttava, mutta sen saama huomio tuntui kohtuuttomalta maassa, jossa lapsikauppa rehottaa avoimesti, naisia kuolee väkivaltaan päivittäin ja jossa kymmeniä ihmishenkiä vaatinut katastrofi sivutaan usein vain nopein otsikoin. Miksi uutinen bisnesluokan pissijästä pysyi otsikoissa niinkin pitkään? Kohu valottaa Intian monimutkaista sosiaalista systeemiä hyvin. Pissijä oli nimeltään Shankar Mishra. Sukunimestä voi päätellä miehen kuuluvan ylimpään kastiin eli brahmiineihin. Bisneslippu viittaa myös miehen korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan, sillä se maksaa enemmän kuin keskimääräinen duunarin vuosipalkka. Suurin osa intialaisista ei ole ikinä matkustanut lentokoneella, joten käytöskoodit ovat usein matkustaessa hakusessa. Töniminen, jonkun muun paikalla istuminen, avoimet tappelut ja kaikenlaisen tavaran, kuten nyt vaikkapa kanan tuominen koneeseen, ovat osa intialaista lentokokemusta. Suuren yleisön mielestä on kuitenkin pöyristyttävää ajatella, että lentämään tottunut, kalliin lipun ostanut mies käyttäytyi huonosti. Intialla on myös hankala suhde alkoholiin. Enemmistö intialaisista väittää, ettei juo alkoholia lainkaan, se kun koetaan turmioon vievänä kaikissa maan pääuskonnoissa. Silti ihmiset toki juovat ja päihtyvätkin, enemmistö tosin kodeissaan. Julkisesti humalassa hilluvaa paheksutaan avoimesti. Kuten nyt Mishraa. Ehkä eniten paheksuntaa kuitenkin herätti se, että ylempää luokkaa edustava käyttäytyi näinkin huonosti. Yläluokkaisten kun odotetaan tuntevan etiketit ja osaavan olla esimerkkinä rahvaalle. Kastittomat pissikööt minne haluavat. • lä hd e: ti la st ok es ku s Sähkön kulutus Suomessa 1990–2021 Lapsiin kohdistuva väkivalta 100?000 90?000 80?000 70?000 60?000 50?000 40?000 30?000 20?000 10?000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 1990 2009 2000 2013 2015 2017 2011 2010 2019 2020 2021 Gwh Viranomaisten tietoon tulleen perheja lähisuhde väkivallan alaikäisten uhrien määrä tapauskertojen mukaan t i l a s t o p a r i »Töniminen, tappelut ja kanan tuominen koneeseen ovat osa lentokokemusta.» Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 26.1.2023 10.25.01 26.1.2023 10.25.01
• P a r a s t a e l ä m ä s s ä M inusta tulee eräopas! Se on ollut haave, mutta myös varasuunnitelma. Tajusin, että sellainen pitää olla, kun 10 vuotta odotin vakinaistamista. Tein kahdeksan kesää töitä Kaipolan tehtaalla ja kaksi Jämsänkoskella. Talvet vaan olin ja pärjäilin kesätienisteillä, autoin lautapoikana isää ja veljeä rakennustyömailla ja lopulta kävin lähihoitajakoulunkin. Että elämä ei olis riippuvainen yhdestä paikasta. Jäin syksyllä vuodeksi opintovapaalle tehtaalta. Me asutaan nyt Kuusamossa Helmiinan kanssa, kaksiossa metsän reunassa. Rukalle on tästä kuusi kilometriä. Hän on siellä tarjoilijana ja minä oppaana. Helmiina on erähenkinen, puhelee pohjoiseen muuttamisesta pysyvästi. Eräoppaan työ on kausihommaa, muutamina viikkoina tehdään hiljaisten kuukausien tili. Pahimmillaan taotaan kolmessa päivässä lentokoneellinen väkeä kaiken mahdollisen läpi. Iso osa turisteista ihastelee tähtitaivaan alla itseään, metsästää kännykän läpi revontulia. Sitten ne onkin hienoimpia reissuja, missä niitä ei nähdä. Huomataan tykkylumiset puut. Kuinka vähän niitä valokuvia tulee katottua jälkikäteen! Tarviiko sitä tehdä ollenkaan? Eikö sinne hienolle paikalle vois ennemmin mennä uudestaan? Mulle metsä ei ole vaan paikka kalastaa tai sienestää tai marjastaa. Ei tarvitse aina hyödyntää ja valokuvata ja saavuttaa. Tänään mulla on vapaata ja pakkasta 25 astetta. Taidan lähteä katsomaan maisemia Valtavaaran huipulta. On ihanaa olla yksin tunturissa. Siellä tajuaa, että lähes kaikki on ihan muuta kuin oma arki. Siitä tulee hyvä olo. Pari vuotta sitten vaelsin toisen veljeni kanssa Haltille. Pyrittiin kaikin voimin huipulle. Kun tavoite oli saavutettu, tuli ihmeellinen olo. Paluumatkalla näin oikeasti ne tunturipurot ja varvut, pieniä kauniita asioita kaikkialla. Oli kevyt kulkea, kun en enää pyrkinyt laput silmillä johonkin. Suorittamisesta vapautuminen on parasta elämässä. Tulee mieleen ala-asteen ajat, kun talvella kävelin koulusta kotiin. Kuljin mieluummin penkan puolella kuin tiellä, menin metsän kautta, katselin jalanjälkiäni lumessa. Olin silloin onnellinen. Olen edelleen. ? Jämsäläinen paperimies voisi olla lähihoitaja. Luonto kuitenkin kutsuu Joonas Vainiomäkeä enemmän. TeksTi ?Ilkka Palmu?kuva?Miia Hyypiö »Siellä tajuaa, että lähes kaikki on ihan muuta kuin oma arki.» 32?PaPeriliiT To?01 / 2023 Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 23.1.2023 11.21.03 23.1.2023 11.21.03
• Joonas Vainiomäki on 33-vuotias päällystysosanhoitaja UPM:n Jämsänkosken paperitehtaalta. Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 23.1.2023 11.21.05 23.1.2023 11.21.05
• 34?PaPeriliit to?01 / 2023 »Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän aivomme alkavat värittää muistojamme.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. P aranormaalien ilmiöiden tutkija Fiona Broome yllättyi täysin kuullessaan, että Nelson Mandela kuoli vuonna 2013. Eikä hän ollut yksin. Monet ihmiset ympäri maailmaa muistavat Mandelan kuolleen vankilassa 1980-luvulla. Mandelan kuolema ei ole ainoa kollektiivinen muistiharha. Darth Vader ei sanonut Star Wars elokuvassa ”Luke, I am your father”, vaan ”No, I am your father”. Legendaarinen lasten animaatio ei ollut ”Flinstones”, vaan ”Flintstones”. Eikä Looney Toons ollut Toons, vaan Looney Tunes. Eikä Monopoli-ukkelilla ole monokkelia. Niin ja muistatko kohtauksen James Bond elokuvasta Kuuraketti, jossa Rautahammas hymyilee vaalealle tytölle ja tyttö hymyilee takaisin. Voisin vannoa, että tytöllä oli hammasraudat, mutta ei ole. Paranormaaleista asioista kiinnostunut Broome vakuuttui, että kyseessä on jonkinlainen multidimensionaalinen bugi. Vaikka rinnakkaistodellisuudet ovat fysiikan mukaan todennäköisiä, saattaa totuus olla huomattavasti yksinkertaisempi. Muistimme ei ole erehtymätön. Olisi loogista, että Rautahampaalle hymyilevällä tytöllä olisi hammasraudat. Mielikuvitukseni kirjoitti kohtauksesta paremman ja se säilyi muistissani siinä muodossa, jossa olin sen kuvitellut. Aika kultaa muistot! Darth Vaderin repliikkiä on vääristelty tuhansia kertoja populaarikulttuurissa. ”Luke, I am your father” sijoittaa lauseen tiettyyn elokuvaan ja toistojen jälkeen aivomme ovat omaksuneet sen alkuperäiseksi repliikiksi. Monopoli-ukkelilla on silinteri, keppi ja viikset, joten aivomme täydentävät asuun sopivan monokkelin. Valemuistot ovat aivoillemme aivan yhtä todellisia kuin oikeat muistot. Kun muistijälki on kerran painettu mieleen, eivät aivomme enää osaa erotella mielikuvituksen tuottamia muistoja ja aitoja muistikuvia toisistaan. Suurimman osan ajasta hyödynnämme lähimuistiamme. Lähimuistiin tallennamme puhelinnumerot, henkilöiden nimet ja muut tiedot, joita tarvitsemme vain hetken. Jos asia muuttuu merkityksellisemmäksi, siirrämme asian lähimuistista pitkäkestoiseen muistiin. Pitkäkestoisessa muistissamme (säilömuisti), on eri lokeroita alitajuisista toiminnallisista asioista (kuten polkupyörän ajaminen) yleiseen tietoon (Helsinki on Suomen pääkaupunki). Episodinen muisti tallentaa henkilökohtaisia tapahtumia ja kokemuksia elämässämme (esimerkiksi lomamatka). Tietokoneen muisti on tallennettuna tiettyyn paikkaan muuttumattomana, mutta oma muistimme elää ja muuttuu ajan myötä. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän aivomme alkavat värittää muistojamme ja yhdistää niitä. Poliisissa tiedetään hyvin, kuinka epäluotettavia silminnäkijöiden lausunnot ovat. Tutkimuksissa on havaittu, että ihmisen muistikuvia voidaan värittää puheella. Jos kuulustelija kysyy, että kuinka nopeasti todistaja arvelisi auton ajaneen stop-merkin ohi, muistaa ihminen nähneensä stop-merkin vaikkei sellaista paikalla edes ollut. taikurit ja mentalistit käyttävät muistin sudenkuoppia hyödykseen luodessaan illuusioita mahdottomasta. Sekoititko kortit oikeasti tempun alussa, vai edellisen tempun lopussa? Koskiko taikuri kuitenkin korttipakkaan, vaikka hän väittää, ettei koskenut? Mitä valppaammin yritämme seurata temppua, sitä helpompi on manipuloida muistikuvia tapahtuneista asioista. Psykologit Krissy Wilson ja Christopher C. French tutkivat, kuinka taikurit ja mentalistit pystyvät manipuloimaan katsojan muistijälkeä tempusta. Mentalisti taivutti avaimen näennäisesti ajatuksen voimalla, laittoi avaimen pöydälle ja kertoi, että avain taipui pöydällä vielä täysin ilman fyysistä kontaktia. Iso osa koehenkilöistä muisti, että avain taipui vielä pöydällä itsekseen, vaikka tätä ei koskaan tapahtunut. Kiintoisaa oli, että koeryhmässä, jossa henkilöt kertoivat uskovansa yliluonnollisiin ilmiöihin, muistettiin avaimen jatkavan taipumista vielä pöydälläkin, kun taas siinä ryhmässä, jossa oli skeptikoita, avaimen taipumista ei havaittu samassa määrin. Maailmankatsomuksemme siis muokkaa muistojamme ja sitä kautta todellisuuden kokemustamme. ? »ihminen muistaa nähneensä stop-merkin vaikkei sellaista paikalla edes ollut.» 1 / T a u k o t i l a k o l u m n i Ka rr i Ha rj u Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 24.1.2023 22.34.30 24.1.2023 22.34.30
• / 35 FRISBEEGOLF Aika: Lauantai 6.5. alkaen klo 10.00 Paikka: Ankkapurha Disc Golf Park, Anjala, Kouvola Sarjat: Yksilökilpailu. Avoin kilpasarja yli 850 rating, harrastesarja alle 850 rating ja naisten sarja. Pelaajamäärä max. 80 hlöä. Parikilpailu. Kilpasarja yli 1700 rating ja harrastesarja alle 1700 rating. Pelaajamäärä max. 80 hlöä. Järjestäjä: Paperiliitto r.y. Ilmoittautuminen: 20.4. mennessä: paperiliitto.? /jasenasiat/tapahtumat Osallistumismaksu: 10 €/hlö. Maksu 24.4. mennessä tilille: Paperiliitto r.y., FI 47 1521 3007 1036 01. Viestiksi ”Frisbeegolf” ja osallistujan nimi. Aikataulu ja ohjelma lähetetään ilmoittautuneille ilmoittautumisajan päätyttyä. Kilpailun jälkeen järjestetään iltatilaisuus Kouvolan Sokos Hotel Vaakunassa. Uutta! SALIBANDY Paperiliiton salibandyturnaus pelataan huhti–toukokuussa Uudellamaalla. Tiedotamme asiasta liiton kanavissa, kun aika ja paikka varmistuvat. Löydät myöhemmin tapahtuman tiedot ja ilmoittautumisen osoitteesta paperiliitto.? /jasenasiat/tapahtumat Lisätietoja tapahtumista: paperiliitto.? Tervetuloa mukaan kisaamaan vuoden 2023 mestaruuksista! 1 / i l m o i t u s t a u l u Paperiliiton mestaruuksia jaossa Valitse lajisi ja ilmoittaudu kisoihin! KEILAILU Aika: 28.2.–10.4. Paikka: KoskiBowling, Uimahallintie 10, Kouvola Pelitapa: 6 sarjaa, eurooppalainen pelitapa. Keskiarvotasoitukset 210–155/80 %. Rekisteröimättömän keilaajan tasoitus 25. Kilpailu käydään suoraan loppukilpailuna. Kilpailumaksu: 32 €, sisältää erikoiskilpailumaksun. Sarjat: Miehet, naiset sekä parija nelijoukkue. Kilpailuvuorot: www.varaavuoro.com/ koskibowling ja sopimuksen mukaan. Tiedustelut ja kilpailuvaraukset KoskiBowling puh. (05) 374 8390 Järjestäjä Kouvolan Seudun Keilailuliitto, Kuusankosken os. 19 ja Kuusanniemi-Voikkaan os. 85 Kilpailunjohtaja Harri Hovi, puh. 040 506 0289 Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 26.1.2023 9.21.51 26.1.2023 9.21.51
• Varaa Paperiliiton Holiday Club -loma Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 23–52/2023. Viikkojen 23–52/2023 varaukset alkavat 21.2.2023 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. VARAA OMA LOMASI Holiday Club Katinkulta Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi 67 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 43,5 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 52,5 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vkot 44–46 400 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi 40 m 2 , 1 mh, 3+2:lle vko 52 400 €/vko vkot 41, 44–47 300 €/vko Holiday Club Tampere Kimallus 76 m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 48–50 350 €/vkol pe–ma (3 vrk) tai 300 €/arki ma–pe (4 vrk) Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 44–51 300 €/vko Lisätietoja haettavista kohteista, varaamisesta ja muista lomaeduista löydät: holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) (puhelun hinta: 0,60 €/min korkeintaan 3 € + pvm/mpm, myös jonotus on maksullista) yrityspalvelu@holidayclub.fi Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 26.1.2023 11.26.36 26.1.2023 11.26.36