01/21 P a p e r i l i i t t o investointi Mänttään Metsä Tissue uudistaa pehmopaperikoneen. pehmopaperikoneen. Samalla aaltopituudella Tutun työkaverin kanssa voi puhua asiat halki. voi puhua asiat halki. jose ahonen Partavesi auttaa etäkeikallakin. Laskuja, laskuja Laskuja, laskuja Jari Välimaa on oppinut taitavaksi pennin venyttäjäksi. On ollut pakko, koska vanhat vakuudettomat luotot tunkevat nyt sisään postiluukusta perintäkirjeiden muodossa. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 20.1.2021 13.51.30 20.1.2021 13.51.30
Jäsenetusi eri elämäntilanteissa Jäseneduksi rinnastettava hautausavustus (170 euroa) maksetaan jäsenen omaiselle jäsenen kuoltua. Hautausavustusta haetaan ammattiosaston taloudenhoitajan tai liiton jäsenrekisterin kautta. Lisätietoja ja hakulomake paperiliitto.fi. Liittovakuutus on voimassa sen vuoden loppuun, jolloin jäsen jää eläkkeelle. * Oikeusapua annetaan työsuhteeseen liittyvissä asioissa. ** Perhevapaa= äitiys-, isyysja vanhempainvapaa. Työssäkäyvä Työtön Lomautettu Perhevapaalla** Vuorottelu vapaalla Muulla palkattomalla vapaalla Palkattomalla sairauslomalla Asepalveluksessa Opiskelijana Oppilasjäsenenä Eläkeläisenä Pa pe ril iit to -le ht i O ik eu sa pu * Li itt ov ak uu tu s Le ht ise te li Tu et ut lo m at Li ito n lo m ak es ku ks et Lo m ae du t Po ltt oa in ea le nn us Te bo ili lla Ke sk itt äm is al en nu s (If , Tu rv a) X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X – – X X X X X X X X – X X X X X X Lisää liitostasi: paperiliitto.fi Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 20.1.2021 17.14.44 20.1.2021 17.14.44
P a p e r i l i i t t o 1 / 2 2 1 2 9 .1 . 2 2 1 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Tiukan koronan kurittaman vuoden jälkeen metsäteollisuuden työpaikoilta kuuluu investointiuutisia – siis hyviä uutisia. Stora Enso investoi Imatralle 80 miljoonaa puunkäsittelyyn. Metsä Tissue uusii Mäntässä päälle viisikymppisen pehmopaperikoneen. Vaikka investoinnin arvoa ei julkistettu, on kyse isosta uutisesta: paperikoneen elinkaari jatkuu ja sen mukana myös työt. Imatralla miljoonainvestoinnin tuomalla jatkuvuudella on myös nurja puolensa: puunkäsittelyn keskittäminen merkitsee sitä, että joistakin kohdin vähenee myös työvoiman tarve. Silti investointi nähdään plusmerkkisenä satsauksena tulevaisuuteen. Elämä poikkeusoloissa jatkuu töissä ja vapaa-ajalla. Pinna venyy ja paukkuu turvavälin päästä ja maskin takaa. Jos ilo löytyy pienistä asioista, on huomista kohti hiukan helpompi hengittää. Tästä se taas alkaa, lehden ja lukijoiden yhteinen vuosi kohti työelämän ja arjen seikkailuja. Sivulta 24 näet, mitä juttua ja kantta te lukijat piditte viime vuoden parhaina. Yhdessä pystymme vielä parempaan. Kerro siis aihe hyvälle jutulle, niin me teemme sen. • Hyviä(kin) uutisia 63. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Metsä Tissue uudistaa Mäntän tehtaan pehmopaperikoneen. 06 Stora Enso investoi puunkäsittelyyn Imatran tehtailla. 08 Tuula Häsä saa iloa yhteishengestä. 09 Tahtovatko työnantajat paahtaa sarvet päässä kohti tuntematonta? 22 Laadusta tinkimättä: Aki Hanka on osa toimivaa ketjua. 24 Lehden lukijat valitsivat viime vuoden parhaan kannen ja jutun. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. Ansiopäivärahan taso vuonna 2021. 27 Arjessa: Kuopus tahtoo kehittyä. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Työpari: Paavon ammattitaitoon voi luottaa tiukassa paikassa. 31 Maailmalta: Saksan paperialan työntekijät saivat palkankorotuksen. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Partavettä etäkeikallekin. 16 Antti Helaja ja Petteri Uusi heimala ovat tyytyväisiä Kotkamillsin johtoon. Yrityksen omistaja vaihtuu kesällä. 18 Pietarsaarelaiset Iiro, Adina ja Elle Vilkas odottavat tältä vuodelta pääsyä entisten ja myös uusien harrastusten pariin. 32 Elämä on varsin onnellista, mutta erilaista kuin Teemu Puumala ajatteli nuorena. Hän haluaisi perheen. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Ulla NikUla JUkka koskiNeN Ulla NikUla Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 21.1.2021 9.46.33 21.1.2021 9.46.33
1 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?01 / 2020 Prosessinhoitaja Markku Lehtomäki ajaa Mäntän tehtaan leveintä pehmopaperikonetta, jolle on vastikään luvattu tehoa lisäävä investointi. Uusinnan jälkeen kone valmistaa entistä pehmeämpää ja lujempaa paperia merkittävästi pienemmällä energian määrällä. – Olen oikein hyvällä mielellä. Onhan se harvinainen uutinen Suomessa, että paperikoneeseen investoidaan, toteaa Lehtomäki. Lehtomäki on työskennellyt PK 10:llä vuodesta 2010, jolloin uusittiin koneen märkäpää. Kolme viime vuotta Lehtomäki on toiminut koneenhoitajana. – Varsin hyvää pehmopaperia tällä tehdään jo nyt ja hienoa, jos tulevaisuudessa laadusta saadaan vielä parempaa. Mäntän tehtaalla valmistuu vuorokaudessa noin 290 tonnia pehmopaperia, mikä vastaa kolmea miljoonaa rullaa wc-paperia. PK 10 on yksi tehtaan kolmesta pehmopaperikoneesta ja se käynnistyi vuonna 1968. Lehtomäki aloitti työt tehtaalla 10 vuotta myöhemmin. – Tuleva investointi tarkoittaa omassa työssä lähinnä sitä, että laitteet muuttuvat ja tulee uutta opeteltavaa. Itsellä ei enää hirveän monta vuotta ole työelämää jäljellä, mutta investointi luo positiivista virettä ja uskoa tulevaisuuteen, että nuoremmillekin riittää täällä töitä, Lehtomäki pohtii. Myös pääluottamusmies Timo Virtanen on tyytyväinen tulevaan investointiin, etenkin, kun sekä tuotantoa että sitä koskevia Tehoa ja pehmeyttä teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Mikko Vähäniitty Metsä Tissue investoi Mäntässä pehmopapereiden tuotannon tehostamiseen. päätöksiä tehdään yhä koronapandemian ehdoilla. – Saadaan koneelle vähän vauhtia enemmän ja kapasiteettia nostettua, Virtanen kiittää. Virtasen mukaan koronakevään ilmiö, pehmopapereiden hamstraus, ei lopulta alkukuukausien kiireen jälkeen tuonutkaan isompaa lovea tuotantoon. Investointi on osa Metsä Tissuen Tulevaisuuden pehmopaperitehdas -ohjelmaa. Tuotantokapasiteetin lisäksi parannetaan tehtaan energiaja tuotantotehokkuutta. Energiankulutus laskee yhtiön mukaan noin 15 prosenttia tuotettua paperitonnia kohden. Tämä johtaa myös pienempiin hiilidioksidipäästöihin, kuten Metsä Tissuen kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät. Metsä Tissue on sitoutunut muuttamaan tehtaansa fossiilittomiksi vuoteen 2030 mennessä. Uusinnan toimittaa Valmet Oyj. Toimitukseen kuuluu myös pehmopaperikoneen ohjausjärjestelmä. Osapuolet eivät ole julkistaneet kauppasummaa. Metsä Tissuen Mäntän tehtaalla valmistetaan eri tuotemerkkien pehmopapereita sekä voija leivinpaperituotteita. Tehtaalla on kolme pehmopaperikonetta, yksi tiivispaperikone ja 11 pehmopaperin jalostuslinjaa. Henkilöstöä tehtaalla on yhteensä noin 400. Metsä Tissuella on tuotantoyksiköitä lisäksi kaikkiaan viidessä maassa ja niissä yhteensä noin 2500 työntekijää. Vuonna 2019 yhtiön liike»investointi luo uskoa, että nuoremmillekin riittää täällä töitä.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 20.1.2021 18.28.01 20.1.2021 18.28.01
1 / k u o r i m o PaPeriliit to?01 / 2021?5 Harvinainen ja hyvä uutinen. Prosessinhoitaja Markku Lehtomäen työpaikalla Mäntän Metsä Tissuella uusitaan pehmopaperikone ja sen ohjausjärjestelmä. vaihto oli miljardi euroa. Metsä Tissue on osa Metsä Groupia. Suomessa käytetään pehmopapereita Euroopan maista toiseksi eniten eli 17,3 kiloa per henkilö vuodessa. Ruotsissa tuotetta kuluu 19,5 kiloa. Yhdysvalloissa pehmopaperin keskimääräinen kulutus on 25,5 kiloa per henkilö eli yli kaksinkertainen verrattuna eurooppalaisten 12,5 kiloon. teoLLisUUDen investointien odotetaan kokonaisuutena kasvavan tänä vuonna selvästi, mutta metsäteollisuudessa investointien arvioidaan jäävän alle edellisvuosien tason, kertoo Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n investointitiedustelu. Metsäteollisuuden investointien arvoksi on arvioitu 630 miljoonaan euroa, kun se viime vuonna oli vajaat 770 miljoonaa euroa. EK:n tiedustelun mukaan metsäteollisuuden investoinneista noin puolet kohdistuu kapasiteetin korvaamiseen ja runsas viidennes kapasiteetin lisäämiseen. Metsä Groupilta odotetaan alkuvuoden aikana päätöstä 1,5 miljardin euron arvoisen biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin. Tässä lehdessä sivulla 6 kerrotaan puolestaan Stora Enson investoinnista Imatran tehtaille. Sen arvo on 80 miljoonaa euroa. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 20.1.2021 18.28.02 20.1.2021 18.28.02
1 / k u o r i m o 6 / tarkoituksena on nykyaikaistaa puunkäsittelyprosessia ja keskittää se yhteen paikkaan Kaukopään tuotantoyksikön puolelle. Projektissa asennetaan kolmas kuorintalinjasto, parannetaan puuhakkeen käsittelyjärjestelmiä ja tehdään muutoksia nykyisen puunkäsittelyalueen infraan. Kysessä on ?? vuoteen isoin investointi Imatran tehtaille. Tainionkosken tuotantoyksikön ????-luvulla rakennetun kuorimon uudistamista on odotettu pitkään. Päätös ehti tulla joulukuussa vähän ennen kuin pääluottamusmies Ari Liiruksen ?? vuotta kestänyt työura tehtaalla päättyy. – Tietysti harmittaa teollisten työpaikkojen menettäminen, vaikka investointi on odotettu ja on hienoa, että se saatiin Imatran tehtaille ja sitä kautta koko Imatran hyväksi. Henkilöstövaikutuksia on tulossa, mutta ne aiotaan toteuttaa pehmein keinoin, kertoo Liirus. Puunkäsittely keskitetään Kaukopään tuotantoyksikön puolelle. – Käyttöön tulee lisää hakesiiloja eikä haketta enää varastoida avokentälle. Uudistuksen jälkeen hake kuljetetaan Tainion puolelle kumipyörillä, kertoo Kaukopään pääluottamusmies Arto Hulkko. Investoinnilla Stora Enso kertoo tavoittelevansa puunkäsittelyprosessille parempaa vakautta ja tehokkuutta. Uusi kuorintalinjasto vähentää myös prosessin vedenkulutusta ja pienentää ympäristövaikutuksia. – Positiivisella ? iliksellä ollaan siinä mielessä, että investointi antaa uskoa ja jatkuvuutta tehtaan tulevaisuuteen. Teollisten työpaikkojen menetys on aina ikävää ja tässäkin se kääntöpuoli, sanoo Hulkko. Maanrakennustyöt alkavat helmikuussa ja investoinnin on määrä valmistua vuoden ???? kolmannen neljänneksen aikana. Imatran tehtaiden Kaukopään ja Tainionkosken tuotantoyksiköissä tehdään pakkauskartonkeja elintarvikkeille, juomille ja luksustuotteille. Pakkauskartongin vuotuinen tuotantokapasiteetti on ? ??? ??? tonnia. Tehdas työllistää noin ??? henkilöä. Stora Enso on viime vuosina investoinut Imatran tehtaaseen yli ??? miljoonaa euroa. • Stora Enso investoi Imatran tehtaiden puunkäsittelyyn 80 miljoonaa euroa. Investointi keskittää puunkäsittelyn Imatran tehtaiden puunkäsittelyn investointia varten on tilavaraus valmiina Kaukopään puolella. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 20.1.2021 16.17.35 20.1.2021 16.17.35
S o v i t t u a Näin paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. Osa 1/10 1 / k u o r i m o / 7 Palkkojen määräytyminen on maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Näin sanoo työsopimuslain ??§. Työehtosopimus määrää palkasta paljon tarkemmin. Paperiteollisuuden tessiin on sovittu alalla noudatettava minimi kausipalkka, joka on tällä hetkellä ???,?? euroa. Kaikissa tehtaissa on sovittu tehtävien vaativuuteen ja työntekijän käytettävyyteen perustuva sekä työvoiman joustavaa käyttöä edistävä palkkausmalli. Palkkausjärjestelmään voi sopia myös henkilökohtaisen palkanosan, jonka perusteet ja määrä sovitaan paikallisesti. Tes määrittelee, miten kausipalkka muodostetaan ja milloin kausipalkka maksetaan tai miten menetellään, kun palkkaus syystä tai toisesta muuttuu esimerkiksi poissaolojen tai uuden työn takia. Entä mitä tapahtuu silloin, kun henkilö menettää työkykynsä tehdä nykyistä työtä tai henkilö siirretään ammattitautivaaran vuoksi muihin töihin? Näihinkin vastaus löytyy työehtosopimuksen palkkamääräyksistä. • Markku Häyrynen vastaava työehtosihteeri Onnettomuuksien syyt tarkentuivat Fibren kahdella tehtaalla marraskuussa sattuneiden onnettomuuksien tutkinnat valmistuivat ja johtivat korjaaviin toimiin. Taustalla oli huonoa tuuria ja yllättäviä tilanteita. Joutsenossa työntekijä jäi puristuksiin mennessään ottamaan näytettä selluarkista. Työntekijä otti näytteen poikkeuksellisesta paikasta. Vastaisuudessa aiotaan varmistaa entistä paremmin, ettei vaara-alueelle pääse. Kemissä työntekijä sai kuumaa massaa päälleen valkaisutornin yläpään miesluukusta, kun kuuma massa oli startin yhteydessä päässyt purkautumaan luukusta tornin katolle. Korjaavia toimia tarvitaan myös vaikeammin ennakoitavissa tilanteissa. – Olemme myös perustaneet yhtiötason projektin, jossa vastaavat kohteet kartoitetaan vielä uudelleen kaikilla tehtailla ja määritellään toimet tämäntyyppisten kohteiden turvallisuuden parantamiseksi, kertoi Metsä Fibren sellutuotannon johtaja Jaakko Anttila Paperiliitto-lehdelle joulukuussa. Lue laajempi juttu Paperiliiton verkkolehdestä osoitteessa verkkolehti. paperiliitto.? . • Kemin biotuotetehtaalle ympäristölupa Fibren Kemin biotuotetehdas sai ??. joulukuuta ympäristöja vesitalousluvat Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta. Ympäristöluvassa on määritelty uuden tehtaan ympäristöpäästöjen raja-arvot. – Lupaa on odotettu, joten hienoa, että hanke sen sai. On hienoa, että metsäteollisuus investoi Suomeen, jossa raaka-ainetta on hyvin saatavilla ja osaavaa henkilöstöä tuottamassa hyvää koko maalle, kiittää Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Kasvavasta tuotannosta huolimatta uusi biotuotetehdas alittaisi Kemin nykyisen sellutehtaan voimassa olevan ympäristöluvan päästörajat. Metsä Fibren mukaan valmius päättää biotuoteinvestoinnista täyttyisi alkuvuoden aikana. Biotuotetehtaan investointi olisi ?,? miljardia euroa ja tehtaan rakentaminen kestäisi noin kaksi ja puoli vuotta. Tehdas valmistaisi vuosittain noin ?,? miljoonaa tonnia havuja lehtipuusellua sekä lukuisia muita biotuotteita. Biotuotetehdas ei käyttäisi lainkaan fossiilisia polttoaineita ja sen sähköomavaraisuus olisi korkea, ??? prosenttia. • Ikääntyville työttömille iso muutos päätti työttömyysturvan lisäpäivien poistamisesta asteittain vuodesta ???? alkaen. Hallituksen ratkaisu vaikuttaa SAK:n mielestä kohtuullisen tasapainoiselta ja valmistelussa on selvästi hyödynnetty työmarkkinajärjestöjen pöydälle jääneitä ehdotuksia. SAK on myös huolissaan, sillä tulevaisuudessakin työttömäksi jää eläkeikää lähestyviä, pitkän työuran tehneitä palkansaajia. SAK on edellyttänyt koko ajan, että pitkän työuran tehneiden toimeentulosta on huolehdittava, jos lisäpäivistä luovutaan. SAK on tyytyväinen hallituksen päätökseen turvata työttömyysturvan erityissäännöksillä ikääntyneiden työttömien toimeentulo jatkossa. Viime sijassa toimeentulo turvataan velvoitetyöllä ja palveluilla sekä ansioturvan ??? päivän kestolla ja päivärahan ??? prosentin suojaosalla. Muutosturvaa ja ikääntyneiden työssä jatkamista on SAK:n mielestä edelleen vahvistettava. • Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 20.1.2021 16.17.35 20.1.2021 16.17.35
8 / 1 / k u o r i m o työkavereiden, Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaalla jälkikäsittelyssä työskentelevästä Tuula Häsästä on aina kiva tulla töihin. – Meillä on tosi mukava, yhteen hitsautunut porukka. Nautin siitä, että työkavereiden kanssa voi puhua muistakin kuin työasioista. Tapaamme toisiamme myös vapaalla esimerkiksi pilkkikisoissa ja risteilyillä. Vaikka valoa näkyy tunnelin päässä, elämme yhä poikkeusaikaa. Koronapandemian ja yt-neuvottelujen takia on ollut haasteellista löytää ilonaiheita. Korona on pannut näppinsä myös vuorovaikutukseen työkavereiden kanssa. – Meille ei suositella toisiin valvomoihin menoa. Nykyään tulee siis juteltua vähemmän eri työkavereiden kanssa. Työn ilo on kaikille tuttu termi. Tutkijat puhuvat kuitenkin työn imusta, joka on laajempi käsite. – Työn imu tarkoittaa työhön liittyvää innostusta ja ylpeyttä siitä, mitä tekee. Työn imuun kuuluu kokemus energisyydestä, työn merkityksellisyydestä ja työhön uppoutumisesta. Työn imua voi kokea kaikilla aloilla ja kaikissa ammateissa, toteaa tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta. Häsä kokee onnistumisen tunteita työssään, kun koneet ja laitteet toimivat, kun yläkerrasta tulee hyvää pahvia ja kun kaikki rullaa. Työntekijät voivat myös vaikuttaa työhönsä jonkin verran. Se lisää mielekkyyden tunnetta. – Meillä on mahdollisuus kiertää isolla ja pikkuleikkurilla, ja olemme tätä itse toivoneet. Olemme myös äänestäneet ??-tuntisen työvuoron puolesta, ja se on nyt kokeilussa. suorittavassa tai fyysisessä työssä vahva työn imun lähde on se, että työntekijä näkee työnsä jäljet. – Merkityksellisyyttä voi hakea myös siitä, että meidän leikkaamistamme arkeista tehdään pakkauslaatikoita, joita tarvitaan koko ajan enemmän nettikaupan kasvaessa, Häsä miettii. Hakanen huomauttaa, että työn imua lisää juuri se, että kykenee asettamaan työnsä osaksi isompaa kokonaisuutta. Hän kertoo anekdootin ????-luvulta. Kun presidentti John F. Kennedy vieraili NASA:n tukikohdassa, hän esitteli itsensä siivoojalle ja kysyi, mitä tämän tehtäviin kuuluu. Siivooja vastasi näin: ”Sir, minä autan ihmisiä menemään kuuhun.” • Tuula Häsä ammentaa iloa työkavereiden kanssa kokemastaan yhteishengestä. Ei työtä ilman iloa »Meillä on tosi mukava porukka.» Tuula Häsä iloitsee siitä, että työkavereiden kanssa voi puhua kaikenlaisista asioista, vaikkakin vuorovaikutus on vähentynyt koronaaikana. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 19.1.2021 11.40.17 19.1.2021 11.40.17
/ 9 1 / k u o r i m o Tuula Häsä ammentaa iloa työkavereiden kanssa kokemastaan yhteishengestä. T kirjoittaessani seurailen toisella silmällä uutisia, joissa kerrotaan väistyvää trumpetistia tukevien mielensäpahoittajien tunkeutumisesta Yhdysvaltain kongressiin. Erityisen mieleenpainuvalta näyttää naamansa värjännyt, sarviin ja sinänsä hienoon karvalakkiin pukeutunut hahmo yläruumis paljaana. Tuossako uusi johtaja maalle? Hoitaisiko hän rokotteen kansalaisille pikavauhdilla tai ehkä jopa kehittäisi kokonaan uuden ja tehokkaamman? Hänellekö antaisin valtakirjan hoitaa asioitani (jos siis olisin amerikkalainen)? Mutta kun en ole, niin pohdin, voiko samanlaista ajattelua esiintyä myös meillä täällä? Kaikki vanha matalaksi, kun ei se kerran toiminut ja kaasu pohjassa kohti tuntematonta. Kävi miten kävi. lipsahdan mietteissäni Ylen tammikuun alun uutiseen teknologiateollisuudesta. Uutisessa kerrotaan, että teknologia-alalla etsitään sopua palkankorotuksista. Etsitään sopua? Tyhmempi muistelee, että teknon puolellekin sovittiin korotukset vuosi sitten. Mistä tässä enää sopua etsitään? Jutun mukaan korona-aika on synnyttänyt kovia paineita saada aikaan lisää paikallisia sopimuksia, jotta kilpailukyky paranisi. Kuulostaako tutulta? Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet. Työehtojen heikennys (siis sinun työehtojesi heikennys) parantaa Suomen (siis yritysten) kilpailukykyä, totesi Sipilän hallitus aloittaessaan 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Lopputuloksena Kok., Kesk. ja PS saivat ajettua 24 tuntia lisää töitä ja miljardien kustannussiirrot työnantajailta työntekijöille. Mutta ei se vatsa sillä täyteen tullut. Teknologiateollisuuden mukaan sovittuja palkankorotuksia ei pystytä koronan vuoksi maksamaan. Ei, vaikka Saksassa ja Ruotsissa vastaavat korotukset on sovittu vieläpä korona-aikana. Suomi on poikkeus, todetaan työmarkkinajohtaja Helteen suulla. Jos palkkakierros ei miellytä, joudutaan seuraamaan metsäteollisuuden tietä. Sille tielle halutaan, vaikka kukaan ei tiedä, mihin se johtaa. Näin sivusta voi kuitenkin todeta, että metsäteollisuuden sopimista tuo (ei edes) piilotettu uhkaus ei ainakaan helpota. Nyt vuoden päästä tapellaan pahimmillaan koko Suomen tulevasta työmarkkinamallista. ja Ihalainen toivottavasti valmistautuvat jo seuraavan vuodenvaihteen työrupeamaan. Apuja tullaan tarvitsemaan. Jotenkin nämä yläruumis paljaana touhuavat shamaanit täytyy avittaa ratkaisuun. Nyt näyttää sille, että ollaan ajamassa suoraan rotkoon ja ympärillä joutomiehet antavat vain lisää vauhtia. Nyt kaivattaisiin kadotettua johtoajatusta takaisin, vaikka sitten Honkajoen puupalikoista. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Joskus tuntuu, että mää olen syntyny kittipurkki ja lasiruutu kädessä. Toiset rikkoo ikkunoita ja minä kuljen niitä korjaamassa. Kyllähän mää sen teen, mutta olisko mahdollista, että mua ? ksummat miettis joskus asioita etukäteen, niin määkin voisin joskus tehdä jotain muuta? »Metsäteollisuuden sopimista tuo (ei edes) piilotettu uhkaus ei ainakaan helpota.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 19.1.2021 11.40.18 19.1.2021 11.40.18
10?PaPeriliit to?01 / 2021 teKSti Mari Schildt KUVat Jukka Koskinen, Mikko Makkonen Kukkaron herraksi Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 19.1.2021 11.17.47 19.1.2021 11.17.47
11?PaPeriliit to?01 / 2021 Talouden pirulainen! Välillä se heittää kuperkeikkaa, kun elämä koettelee. Jari Välimaalle ulosottomies on tullut tutuksi. Johanna Voutilaiselle hometalon korjaus toi taloushuolia. Mitä elämä on opettanut heille rahasta? Kun ulosotto on ottanut omansa palkasta pois, Jari Välimaa laskee tarkasti, että varat saa riittämään välttämättömimpään. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 19.1.2021 11.17.49 19.1.2021 11.17.49
12?PaPeriliit to?01 / 2021 K un pakkanen paukkuu nurkissa, Johanna Voutilainen laittaa puuta pesään rintamamiestalossaan Kontiolahdella. Kodikkaasti räiskyvä tuli ei ole hänelle pelkästään fiilistelyä, vaan samalla hän huolehtii perheen taloudesta. Puulla lämmittämällä säästyy pitkä penni uusperheen tuloja. Voutilaisella ja hänen avopuolisollaan Antilla on yhteensä neljä lasta, kaksi poikaa ja kaksi tyttöä, kaikki kuuden ja kahdeksan ikävuoden välillä. – Välillä ollaan kuudestaan, välillä neljästään ja välillä kahdestaan, Voutilainen juttelee. Työpäivä Eforan automaatioasentajana Uimaharjun Enocellin voimalaitospuolella on takana, ja tuntuu hyvältä ja rauhalliselta. Voutilainen osaa arvostaa sitä korkealle. Vielä hetki sitten tunnelma oli kokolailla toinen. Vuonna 2013 Voutilainen osti silloisen puolisonsa kanssa rintamamiestalon Kontiolahdelta, metsän keskeltä. Seuraavana vuonna kuopus syntyi pikkukeskosena, vain puolentoista kilon painoisena. Sitten löydettiin talon kellarista umpeen tukittu kellari, jonne jääneet puurakenteet olivat kauttaaltaan homeessa. Perhe muutti vuokra-asuntoon, ja talon sisätilat jouduttiin purkamaan runkoon saakka. – Kaupan purku olisi voinut tulla kyseeseen, mutta talo oli ulosotossa jo, kun me sen ostimme. Kaikki, mitä me maksoimme, meni velkojille. Reilun puolen vuoden taistelun jälkeen saimme korvauksia, mutta enimmäkseen itse sitä on makseltu. Voutilaisen ex-puoliso ryhtyi korjaamaan taloa ystäviensä avustuksella. Perhe eli miehen tuloilla ja Voutilaisen opiskelijan äitiyspäivärahoilla. – Lyhennykset minimiin ja mahdollisimman edullinen vuokrakämppä. Ei suuria hankintoja. Ei silti ikinä ollut sellaista tilannetta, että olisi pitänyt leivättömän pöydän ääressä olla, Voutilainen sanoo. Homehässäkkä ei kuitenkaan ollut se ensimmäinen asia mielessä. Kuopuksen taistelu elämästään sairaalan keskoskaapissa laittoi asiat tärkeysjärjestykseen. – Ajattelin, että on ihan sama talojen, rahojen ja muitten kanssa. Kunhan muksu vain selviää hengissä, Voutilainen sanoo. Avioero tuli vuonna 2017. Talo jäi pintoja vaille keskeneräiseksi, kun entisillä puolisoilla hukkui parisuhteen mukana myös motivaatio. Tilanne muuttui viime vuonna, kun Voutilaisen uusi avopuoliso kannusti häntä ratkaisemaan seisomaan jääneen tilanteen. Voutilainen sai lunastettua talon ja jatkoi kesken jäänyttä remonttia. Viime syksynä perhe pääsi muuttamaan. – Tässä on kolmessa vuodessa rypistetty lapsiarkea, töitä, koulua, taloremppaa. On ollut härdelliä. Jos nyt olisi rauhallisempaa, hän hymyilee. asioilla on tapana järjestyä, siihen Voutilainen luottaa. Hän sanoo, että tarkka taloudenpito on hänelle suhteellisen helppoa. – Nyt kun pääsi eroon vuokrakämpästä, niin siinähän jo säästää kummasti. Ruuan määrästä en tingi enkä laadustakaan, mutta teen perusruokia ja ostan mahdollisimman paljon kerralla. Käyn kerran viikossa kaupassa, enkä mene sinne nälkäisenä ja kiukkuisena. Kaupassa elintarvikkeista ei tule aina valittua se halvin, mutta varsinkin kuuden hengen ruokailuissa yritän »Ajattelin, että ihan sama rahojen ja talojen kanssa, kunhan muksu säilyy hengissä.» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 19.1.2021 11.17.49 19.1.2021 11.17.49
13?PaPeriliit to?01 / 2021 selvitä edullisemmin. Jos saman tuotteen saa toisella merkillä vähän halvemmalla, niin valitsen sen. Ja monesti valitsen sen isomman marketin, jossa hintataso on edullisempi, hän miettii. Voutilainen myöntää, että tykkää ostella vaatteita, mutta onneksi maku ei ole kallis. Lastenvaatteet hän hankkii mahdollisuuksien mukaan käytettynä. – Muksuille kun ostan toppavaatteita, niin niihin ehkä panostan, että ne kestäisivät vähän pitempään. Enkä osta välttämättä halvinta haalaria, koska pojat ovat sellaisia rämäpäitä! Toki kevään alennusmyynnistä niitä seuraavalle talvelle ostan. Pojat ovat vielä sen verran pieniä, ettei heidän harrastuksiinsa uppoa paljon rahaa. Heidän mielestään parasta ajanvietettä on touhuta pihamaalla ja rakennella majoja. – Nykyisin kun on jos jonkinlaista viihde-elektroniikkalaitetta, niin itselläni on neljä ja puoli vuotta vanha puhelin ja kun hyvin toimii, niin en ole ostamassa uutta. Ostan kun hajoaa. Tällaisissakin asioissa säästän, Voutilainen sanoo. omassa talossa riittää edelleen maksamista ja rakentamista. Seuraavaksi on tulossa kattoremontti. – Rahaa ei tule jäämään tilille makoilemaan, eikä tarvitse haaveilla ulkomaanmatkoista. Mutta jos saisi rempat tehtyä ja muksut kasvatettua, niin siinä ne minun odotukseni ovat. Ajattelen niin, että vaikka raha helpottaa elämää, niin se ei tuo onnea. Kunhan saan laskut maksettua, ruuan pöytään ja kaikilla on hyvä olla, Voutilainen sanoo. Ei hemmottelustakaan tarvitse tinkiä, kun sen niin ajattelee. – Minä rakastan saunomista! Nyt kun minulla on oma sauna, se on aivan loistavaa! Se on lämmennyt aika ahkerasti. Muksujen kanssa se on sellaista show’ta ja härdelliä, että on kivempaa Vihdoin kotona! Johanna Voutilainen, Kasperi, Konsta ja Ollikissa nauttivat elämästään omassa, terveessä talossa. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 19.1.2021 11.17.50 19.1.2021 11.17.50
14?PaPeriliit to?01 / 2021 käydä jälkikäteen itsekseen kaikessa rauhassa. Joskus laitan kynttilöitä tunnelmavalaistukseksi. Jumitan siellä itsekseni, aivan hiljaa, aivot narikassa. Se on ihanaa. KotKalainEn Jari Välimaa karauttaa kerrostalon pihaan. Auton kyydissä on parvekkeen pöytä, jonka hän bongasi Facebookista ilmaiseksi. Välimaa on tyytyväinen löytöönsä, joka ei suinkaan ollut ensimmäinen laatuaan. Roskalava-ryhmässä käyttökelpoinen tavara kiertää tehokkaasti. Prosessihoitajana ja kuivatuskoneenhoitajana Stora Enson Sunilan tehtaalla työskentelevä Välimaa sanoo, että elämäntilanne on vähintäänkin mielenkiintoinen. Ero neljä ja puolivuotiaan tyttären äidistä on aivan tuore. – Heti helpotti! On se jännä juttu. Tuntuu siltä, että olen ”King of my castle”, kuten englanniksi sanottaisiin, olen oman elämäni kuningas. Ei rouva määrää tahtia. Se on hyvä tunne, hän juttelee. Rahaakin on, mutta miinusmerkkistä. Tilanne on vakava, mutta hän kertoo tietävänsä, miten siitä selvitään. Vuosituhannen alussa kyse oli pikavipeistä. Lopulta velkaa oli kymppitonni, jonka Välimaa maksoi viidessä vuodessa. Hän ehti olla muutaman vuoden velaton, mutta sitten repesi. – Oli tullut otettua lainaa arjen menoihin. Olenhan paperimies ja rahaa on. Kyllähän sitä lainaa ottaa ja maksaa pois. Kun lapsi tuli, hankin vaimolle mieliksi kaikkea uutta. Kun sen ison köntän saa, siitä on hyvä shoppailla sängyt ja sohvat. Kohta lainanlyhennykset olivat yli 700 euroa kuussa. – Kun yksi S-pankin laina lähti ulosottoon, niin siinä tuli sellainen ajatus, että antaa mennä loputkin. Asuntolaina ja auton osamaksutkin pamahtivat sinne jonon jatkeeksi. – Jos näkisin itseni kuusi vuotta takaperin, niin sormille antaisin, Jari Välimaa sanoo. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 19.1.2021 11.17.51 19.1.2021 11.17.51
15?PaPeriliit to?01 / 2021 Nyt ulosotossa on 60 000 euroa, ja summa kasvaa. Välimaa kertoo, että velkajärjestelyä selvitellään velkaneuvojan kanssa, ja aikanaan haetaan käräjäoikeudelta velkajärjestelypäätöstä. Hän laskeskelee, että vaikka summa olisi 80 000 euroa, niin velkajärjestelyssä hän pääsisi kuiville noin kuudessa vuodessa. nyt ulosottoon menee 750 euroa kuukaudessa. Vuokran ja laskujen jälkeen hänellä on 50 euroa käyttörahaa viikossa. – Facebookissa on velallisten tukiryhmä, joka on auttanut paljon. Ilman sitä moni olisi syvemmässä suossa. Sieltä saa vertaistukea, ettei ihan heittäisi hirtto narua puunoksaan. Kyllä tästä suosta taas noustaan, hän sanoo. Rahankäyttö, sitä Välimaa on joutunut pohtimaan monelta kantilta. – Raha on vähän sellainen mielihyvää tuottava asia. On kovalla uurastuksella ansainnut rahaa ja siitä voi sitten törsätä, hän miettii. Jälkeenpäin ajatellen hän on huomannut, että siinä saattoi olla jotain muutakin. – En oikein saanut asioista kiinni. Mitään ei saanut aikaiseksi. Oli vaikeuksia ja vaisu vaihe, niin sanotusti, hän kuvailee. Sittemmin hän sai tuntemuksia polviin. Lääkäri epäilee nyt MS-tautia, joka etenee vaiheittain ja vie ajoittain jaksamisen ja voimat. Rahallako hän yritti ostaa jaksamista? – Rahankäyttöni on kuin vuoristorata. Mennään ylämäkeen, on vähemmän rahaa ja vaikeampaa tarpoa. Sitten tulee palkka, ja siitä lähtee laskemaan vauhdilla. Rahaa kun ei ole hetkeen ollut, niin sitten ostaa kaikki, mikä on jäänyt ostamatta. Kauppaan menee ja laskut maksaa, siinä se tili tyhjeneekin. Sitten ollaan alhaalla ja lähdetään taas ylämäkeen. Se on oravanpyörä, hän sanoo. Kummallista kyllä, rysäyksen jälkeen hän kokee, että on ikään kuin helpompi hengittää. Velkajärjestelyä odotellessaan hän ostaa kaupasta vain ruokaa, ostoslistan mukaan. Kun tytär on hänen luonaan, tehdään kerralla isompi satsi perusruokaa. Kaiken muun kuin aivan välttämättömimmän hän on karsinut pois. Samalla hän on huomannut, että toivo nostaa päätään. – Olen oman elämäni McGyver – keksin aina! Ideoiden tulva on loputon. Töissä tulee tiirailtua, olisiko ylitöitä tarjolla. Saan yhdestä ylityöpäivästä saman, mitä koko palkasta jää käteen, koska se ei mene yli ulosotto-osuuden. Ahkera pitää olla! Olen sellaistakin ajatellut, että ajaisin taksikortin. Voisin mennä taksiakin ajelemaan pitkillä vapailla. Se on ihan itsestä kiinni, miten haluaa asennoitua, hän juttelee. Uutta ihastustakin on ilmassa. – Ei tässä ole jääty yksinään lehdelle soittelemaan. Naisystävä tietää, mihin on lähdössä, ulosotossa ollaan. Mutta mieshän on niin ihana! Välimaa nauraa. Hän sanoo, että jos näkisi itsensä kuusi vuotta takaperin, niin sormille antaisi. – Sanoisin myös vinkiksi, että jos aikoo hankkia jotain isompaa, niin säästä ja osta omalla rahalla. Älä osta lainalla, hän sanoo painokkaasti. Välimaa kertoo, että on saanut velallisten tukiryhmästä niin paljon apua, että haluaa sitä muillekin antaa – kertomalla vaikka omasta kokemuksestaan, mitä ei kannata tehdä. ? »Kun yksi laina lähti ulos ottoon, tuli ajatus, että antaa mennä loputkin.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 19.1.2021 11.17.51 19.1.2021 11.17.51
16?PaPeriliit to?01 / 2021 K otkamills kulkee omia polkujaan suomalaisessa metsäteollisuudessa. Vuonna 2015 toimitusjohtajaksi tullut Markku Hämäläinen muutti välittömästi tehtaan johtamistavan. Työntekijöitä alettiin arvostaa ja kuunnella. Tästä näkökulmasta oli luontevaa, että esimerkiksi kilpailukykysopimusta ei milloinkaan sovellettu Kotkamillsillä. Osittain tämän takia myös viime talven lakko ja työsulku jäivät yhtiössä väliin. – Näin siinä pääsi käymään, ei meillä ollut syytä kurmuuttaa työnantajaa joka oli jo sen hyvän antanut, sanoo pääluottamusmies Petteri Uusiheimala. Toimitusjohtaja Hämäläinen totesi viime vuonna useissa haastatteluissa, ettei kukaan tehtaalla nähnyt kikyssä hyötyä. ”Jos me saamme motivaatiolla viisi prosenttia lisähyötyä, ja sitten jollain kikyllä säästämme yhden prosentin, niin ei siinä työnantajan kannalta ole kerta kaikkiaan mitään ideaa”, Hämäläinen sanoi Suomen Pakkausyhdistyksen nettisivuilla. sellutehtaan operaattori Antti Helaja tuli taloon reilut 20 vuotta sitten. Tehtaan omistaneesta Enso-Gutzeitista tuli pian Stora Enso, ja myöhemmin omistajaksi vaihtui amerikkalainen sijoitusyhtiö, mutta työntekijälle mikään ei muuttunut. Viisi vuotta myöhemmin muuttui. Markku Hämäläisellä oli ollut vuosia ajatus tehdä kertakäyttökuppeihin käytettävää kartonkia ilman muovia. Hän sai kumppaniksi suomalaisen sijoitusyhtiön, joka osti yhdessä muiden sijoittajien ja yhtiön nykyisen johdon kanssa Kotkamillsin vuonna 2015. Kauppoja seuraavana päivänä Hämäläinen esitteli tehtaalla suunnitelmiaan. Aikakauslehtipaperia tehnyt PK2 muutettiin kartonkikoneeksi. Vuosi sitten tuotekehittely oli niin pitkällä, että biohajoavan kuppikartongin toimituksista tehtiin sopimus suuren kansainvälisen kahviyrityksen kanssa. Korona on pysäyttänyt uusien sopimusten solmimisen, mutta KK2 tekee taivekartonkia pakkausteollisuuteen liki täydellä teholla. Tehtaan toinen kone, PK1, tekee laminaattipaperia. antti Helaja toteaa, että johtamistyyli meni päälaelleen, kun Hämäläinen tuli taloon, tai siis Markku, kuten kaikki häntä kutsuvat. Työntekijä rupesikin olemaan se, jota arvostettiin. Melkein heti yhtiössä sovittiin kahdentoista tunnin työvuoroista, mikä ei ollut käynyt edelliselle omistajalle. Petteri Uusiheimalan mukaan muutos lisäsi todella paljon työhyvinvointia. Sairauslomat ovat vähentyneet, ja Uusiheimala uskoo, että työnantajallekin sopimus on ollut erittäin kannattava. Antti Helaja on ammattiosaston taloudenhoitaja, ja on usein kursseilla jutellut muiden tehtaiden työntekijöiden kanssa. – Meidän tehdas eroaa niistä kuin yö ja päivä. Meillä johtaminen on enempi henkilöstölähtöistä. Monessa paikassa on se suhtautuminen, että kone tekee työn ja työntekijä on välttämätön paha, jolle pitää vielä maksaakin, Helaja sanoo. Helaja pohtii, miten joissain taloissa tehdään sellaisia älyttömyyksiä, että on vaikea ymmärtää niiden motiiveja. – Onko työntekijä oikeasti ollut niin paha, että sille pitää tehdä sellaista hallaa? Ymmärtäisin, että jos siinä olisi työnantajalle joku hyöty nähtävissä, mutta sitäkään ei aina ole, ihmettelee Helaja. Petteri Uusiheimala kertoo, että työntekijöitä, ja varmaan työnjohtoakin epäilytti hyvin paljon, kun tehtaan kolme uutta pomoa esittivät ajatuksiaan. Tuli mieleen, että onhan noita juhlapuheita kuunneltu ennenkin, mutta miten siinä käy, kun asiota ruvetaan oikeasti miettimään yhdessä. – Kyllä se vaati meiltäkin aiempaa enemmän töitä, että hommat lähtivät etenemään. Luulen että nyt meidän malli kelpaisi muuallekin, sanoo Uusiheimala. Antti Helaja miettii, että työntekijät sitoutuvat aivan eri ta valla, kun johtaja käy säännöllisesti valvomoissa kysymässä työntekijöiden mielipiteitä ja kuulumisia. Hämäläinen pukeutuu samalla tavoin kuin työntekijät ja kohtelee heitä tasavertaisina kertoessaan heille omista suunnitelmistaan ja kehitysideoistaan. Helajan mukaan samanlaista ei ole missään muualla. Joku yksittäinen päällikkö on saattanut käyttäytyä samoin, mutta usein hekin haluavat eri leiriin. Stora Enson aikana johtaja ei edes puhunut suoraan työntekijöille. – Markun mielestä me kaikki olemme täällä samaa porukkaa. Se ajattelutapa leviää, toisiin nopeammin kuin toisiin. Helaja pohtii, että edelleenkin työpaikalla törmää yksittäisiin epäkohtiin ja pieniä erimielisyyksiäkin syntyy. Kokonaisuus on kuitenkin mennyt paljon hyvään suuntaan. Joulukuussa itävaltalainen kartonkiyhtiö Mayr-Melnhof osti Kotkamillsin. Mayr-Melnhof Group on Euroopan suurin kartongin ja pakkauskartongin tuottaja. Helaja ja Uusiheimala suhtautuvat kauppaan rauhallisesti. Ainakin toistaiseksi tehtaan johto pysyy ennallaan, ja miehet toivovat, että nykyinen johtamismalli säilyy jatkossakin. – Aikaisemmat omistajat tuijottivat pelkästään lukuja, eivät ih mistä. Se ei ole lukujenkaan kannalta paras vaihtoehto. Henkilöstön hyvinvointi on hyvä investointi eikä vaadi ihmeitä. Se on puhdas asennekysymys. ? Erilainen yhtiö Kotkamillsissä työntekijä on muutakin kuin kuluerä. »Luulen, että meidän malli kelpaisi muuallakin.» teksti ? Reima Kangas ?kuva? Jukka Koskinen Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 20.1.2021 9.38.19 20.1.2021 9.38.19
PaPeriliit to?10 / 2020?17 – Ihmisten motivoituminen työntekoon on toisenlaista, kun he kokevat, että heitä arvostetaan ja kuunnellaan, sanoo Antti Helaja. KOTKAMILLS • 1872 Saha, W. Gutzeit & Co • 1907 Sellutehdas • 1927 Omistajaksi Enso-Gutzeit • 1953 Paperitehdas • 1980 Impregnointilaitos • 1993 Kombivoimalaitos • 1998 Omistajaksi Stora Enso Oyj • 2010 Omistajaksi OpenGate Capital • 2015 Omistajaksi MB Rahastot • 2020 joulukuussa itävaltalainen Mayr-Melnhof osti tehtaan. Kauppa vaatii vielä kilpailuviranomaisten hyväksynnän ja kaupan arvioidaan toteutuvan tämän vuoden puoliväliin mennessä. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 20.1.2021 9.38.21 20.1.2021 9.38.21
Lumi toi toivottua iloa lapsiperheen arkeen. Isä Iiro Vilkas seuraa, kuinka äiti Vera kelkkailee Oulan kanssa. Takana Eliel siirtää pulkkaa. 18?PaPeriliit to?01 / 2021 Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 20.1.2021 11.17.01 20.1.2021 11.17.01
19?PaPeriliit to?01 / 2021 Näin se vuosi lähti käyntiin Iiro Vilkas, 33, trukinkuljettaja, BillerudKorsnäs, Pietarsaari ”Vuoden alkuun kuuluu hyvää, arjen rutiineja. Elämä on hektistä kun on kuusi lasta, joista nuorimmat ovat kolmoset. He syntyivät uudenvuodenaattona kaksi vuotta sitten. Vanhemmat lapset ovat 4-, 8ja 10-vuotiaita. Sitä nyt toivotaan, että lasten harrastukset lähtisivät pyörimään. Tuntuu, että seinät alkavat kaatua päälle, ei niinkään itsellä, mutta lapsilla. Heille tämä aika on vaikeaa, kun liikuntaja kuvataideryhmät ovat tauolla. Isommilla olisi myös kova halu kokeilla uusia harrastuksia, mutta mitään uutta ei nyt pysty kokeilemaan. Keväällä, kun lapset aloittivat etäkoulun, sain onneksi sovittua työpaikalla työvuoroni sopimaan lomittain puolison vuorojen kanssa. Läpsystä vaihdoimme kotona ja autoimme koululaisia. Kasvattava kokemus sekin. Olen tehnyt 12-tuntista työvuorojärjestelmää viime marraskuusta lähtien. Sitä ennen tein päivävuoroa. Tämä järjestelmä tuo enemmän vapaa-aikaa, mikä on hyvä. Kun tänään tulin yövuorosta, isommat lähtivät kouluun ja pienimmät päiväkotiin. Täytin tiskikoneen, seuraavaksi siivoan ja sen jälkeen menen lepäämään. Illalla alkaa toinen yövuoro. Vuoden varrelle ei ole sen enempää suunnitelmia. Kun vaan voitaisiin alkaa tavata ystäviä ja läheisiä. Toivottavasti rokotteella on hyvät vaikutukset ja koronatilanne helpottaisi.” Eija Salminen, 44, arkkaamo-operaattori, Metsä Board Äänekoski ”Aloitin vuoden alusta kolmivuorotyössä seitsemän vuoden jälkeen ja palasin vanhaan työpisteeseeni kartonkitehtaan arkkaamoon. Tein tätä ennen trukkikuskina kahta vuoroa eli tam 25:tä. Lastaajia tarvittiin kolmeen vuoroon, kun tehtaan investointi valmistui. Halusin vaihtaa. Nyt opettelen uusiin töihin aukirullauksessa, arkkileikkureilla, pakkalinjalla ja lastauksessa. Uusien tehtävien sisäistäminen laittaa lujille, mutta aina voi kysyä. Ja tällä hetkellä toisetkin opettelevat uutta. Yritän myös kuunnella työkavereita, miten ne jaksaa. Se, että tehdas pyörii 24/7 on raskasta, vastuu omasta tekemisestä tuntuu. Sekin mietityttää, miten palaudun yövuoroista. Pitää kuunnella itseään. Luotan, että kroppa kertoo, tarviiko se lepoa, hyvää ruokaa vai raitista ilmaa. Toki on minulla älykellokin ranteessa. Silti luotan enemmän omaan tuntemukseen ja olen armollinen itseäni kohtaan. Viimeksi työaikamuutos tuli määräyksenä ja siitä syntyi muutosvastarintaa. Oman pään sisällä piti tehdä iso työ ja toistella, että hyvä tästä tulee. Ja hyvä siitä tuli. Nyt muutos oli oma valinta ja kyllä, mieli on odottava ja innostunut. Parin päivän jälkeen hämmästyin, että askeleita kertyy eri tavalla kuin trukkikuskina. Kotona pitää miettiä, miten hoituvat teinien harrastuksiin kuskaamiset ja muu. Toinen on kahdeksannella luokalla ja toinen suorittaa toisella asteella kaksoistutkintoa. He ovat luonani vuoroviikoin. lähti käyntiin Lapsiperheen rutiineja, työhakemusten tekemistä, työaikamuodon vaihtumista ja tehdasinvestoinnin odottelua. Paperiliiton jäsenet kertoivat, mitä heille kuuluu ja mitä he odottavat tulevalta vuodelta. teKSti Eeva Eloranta-Jokela KUvat Ulla Nikula Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 20.1.2021 11.17.02 20.1.2021 11.17.02
20?PaPeriliit to?01 / 2021 Fillaroin tai kävelen aina työmatkani ja käyn uimassa avannossa kolme-neljä kertaa viikossa. Kun iltavuoron jälkeen pulahdan Häränvirtaan, keskityn vain hengittämiseen. Sinne jäävät mielestä työasiat ja lähden kevein jaloin kotia kohti. Vesi on minun elementtini. Haaveena on joskus uida matkaa kesällä luonnonvesissä, mutta en uskalla pitkälle, kun ei ole vielä löytynyt ketään soutamaan vierellä.” Katri Niinimäki, 30, työtön, Tampere ”Olen tehnyt useita työhakemuksia, mutta eniten toivon pääseväni kesätöihin Raflatacille. Olen ollut siellä kahtena kesänä. Minut otettiin hyvin vastaan. Toivon, että saisin sieltä jossain vaiheessa vakiduunin. Perehdytys ja työturvallisuus toimivat, kaikesta sai kysyä ja sain aina apua. Työilmapiiri oli avoin ja hyvä – myös huumorintajuinen. Toinen työharjoittelupaikkani oli ihan päinvastainen. Hain Raflatacille myös labraan, vaikka minulla on taustaa vain opintoihin kuuluneesta kemiasta, mutta olen nopea oppimaan. Yläkoulussa opo sanoi, että paperipuoli on niin kuoleva ala, ettei sitä kannata lähteä opiskelemaan. Opiskelin muuta ja päädyin töihin myyntireskontraan ja laskutukseen. Se ei ollut mun juttu. Kun miesystävänikin on alalla, päätin vaihtaa siihen, mikä yhä kiinnosti. Suoritin työn ohessa aikuisopintoina prosessiteollisuuden perustutkinnon ja työharjoittelun tein Raflatacilta. Opiskeluun oli toinenkin syy. Minulla oli ollut uniongelmia. Nukuin riittävät yöunet, mutta kävin vain töissä, söin ja nukuin, en ollut virkeä. Unipoliklinikalla syyksi paljastui oma sisäinen rytmini, jota ei voi kääntää. Kun vaihdoin alaa, vahvistui, että vuorotyö ja työ, jossa saa liikkua, sopii mulle. Yövuorossa olen virkeimmilläni. Nyt kun olen työttömänä, ei tarvitse kovin aikaisin lähteä minnekään. Koirani Paavokin nukkuu mielellään pitkään, ollaan vissiin yöeläimiä molemmat. Suurin odotus vuodelle on saada mieluinen työpaikka. Epävarmaa tietysti on, miten korona vaikuttaa kesätöihin. Vaikka tarviihan ne vakituiset kuitenkin lomasijaisia.” Pekka Rajala, 55, koneenhoitaja, Metsä Board Kemi ”Kaikkihan siitä biotuotetehtaasta puhuu ja oottaa, että se menis maaliin. Positiivinen vire näkyy joka paikassa. Meitä kartonkitehtaalla investointi ei varsinaisesti koske. Kamyrin keitto aletaan sen jälkeen ite hoitaa ja pintamassa tulee tänne paalina pulpperoitavaksi. Ehdotin uudelle tehtaalle nimeksi Polar King. Se voitti nimikilpailun. Kartonkikone Polar Queen käynnistyi 1971 ja King sopi siihen pariksi. Sain voitosta termospullon ja lippalakin. Olen leikillään sanonut, että se on Kemin kallein lippalakki, 1,5 miljardia euroa. Toivottavasti korona ei pilaa hanketta. Se kurittaa monia yrityksiä. Olen ensimmäistä ikäluokkaa, jota myös rangaistaan: Pekka Rajala aikoo veneillä uusiin kohteisiin. Eija Salminen elpyy mielellään avannossa. Esa Paajasella on ollut aikaa itselle ja perheelle. Katri Niinimäki toivoo tuttua kesätyötä. elina Salminen KirSi Hyvärinen Jenni HäKli Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 20.1.2021 11.17.03 20.1.2021 11.17.03