Samperin selkä Petri Matula loukkasi selkänsä liukastuessaan työpaikalla. Toiminta kuntoiseksi hänet pelasti leikkaus. PAPERI Nro 1/2015 ? 30.1.2015 ? 57. vuosikerta Li it to ”Tykkään imuroida kaikesta vähän kaikkea.” Petra Paasolainen, s. 25 UPM vaientaa kaksi konetta s. 4 | Oppimisvaikeudet puheeksi s. 8 | Ihme väitteitä Saksasta s. 18
Edut SAK 2015 Terve tuloa Solar is Kylpy löihin ! Myönnämme SAK:lle, sen jäsenliitoille ja niiden jäsenille alennuksia. Hyödynnä edut! • Metallityöväen Liitto • Paperiliitto • Puuja erityisalojen liitto • Rakennusliitto • Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL • Sähköalojen ammattiliitto • TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto • Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT • Ilmailualan Unioni IAU • Postija logistiikka-alan unioni PAU • Rautatievirkamiesliitto • Suomen Lentoemäntäja Stuerttiyhdistys SLSY • Suomen Merimies-Unioni SM-U • Veturimiesten Liitto • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL • Aliupseeriliitto (JHL:n yhteisöjäsen) • Rajaturvallisuusunioni (JHL:n yhteisöjäsen) • Tulliliitto (JHL:n yhteisöjäsen) • Vankilavirkailijain Liitto (JHL:n yhteisöjäsen) • Kaupanalan esimiesliitto KEY (Palvelualan Unionin kautta) • Palvelualojen ammattiliitto PAM • Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni SHU • Suomen Muusikkojen Liitto • Teatterija Mediatyöntekijät Teme • Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL • Yleinen Lehtimiesliitto www.paivakumpu.? Myyntipalvelu puh. 030 608 40, Lohja myynti@paivakumpu.? www.summassaari.? Myyntipalvelu puh. 030 608 50, Saarijärvi myynti@summassaari.? www.rauhalahti.? Myyntipalvelu puh. 030 608 30, Kuopio myynti@rauhalahti.? Alennuksia ei voida myöntää jälkikäteen eikä niitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Koskee vain uusia varauksia. Kylpylälomat –10 % Palvelut ryhmille –5 % Alennus 10 % kylpylöiden normaaleista huonehinnoista. Alennus ei koske lomapaketteja eikä muita yksittäisiä palveluja. Ei juhlapyhinä. Varauskoodi ”SAK-SOLARIS” Alennus 5% normaaleista ryhmämajoitushinnoista kokouspäivien, virkistyspäivien sekä ryhmälomien viettoon (ei juhlapyhinä). Räätälöimme mielellämme teille sopivan kokonaisuuden onnistuneeseen tilaisuuteen. 02-3_sisältö.indd 2 15.1.2015 9:57:23
Ari Seppä Mikko Nikkinen 12 3R F Mikko Nikkinen Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 UPM vaientaa kaksi konetta. 6 Tasokas edunvalvonta on Paperiliiton tärkein tehtävä. 8 Oppimisvaikeudet esiin. 10-15 Reportaasi Kipeänkin selän kanssa voi tulla toimeen. 16 Kaksi konkaria vaihtaa vapaalle. 18 Murretaan myytit ihmeSaksasta. 22 Työttömyyskassa ja jäsenrekisteri tiedottavat. 24 Uruquaylainen Marcelo Mazza viihtyy työssään Montes del Platan sellutehtaalla. 25 Petra Paasolainen innostuu uusista asioista. 26–30 Hiomo 26 Luottohenkilö esittelyssä. Hae kulttuuriapurahaa. 28 Paperimiehet lavalla. 30 Tule mukaan tapahtumiin. 31-34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Lempäälän Pyrollin tehtaassa on rauha maassa. 34 Ärsyke saa kyyneliin. 10–15 Reportaasi Kun selkä brakaa Petri Matula ? loukkasi selkänsä liukastuessaan työpaikalla, Eija Häkkinen potee iskiastyyppistä vaivaa ja Rauli Koskelalla on selkärankareuma. Vaikka vaivat aiheuttavatkin välillä haasteita, niiden kanssa pärjää työelämässä. SISÄLTÖ Paperiliitto 1/2015 | 3 Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 16 ?Kari Miettisellä on takana pitkä luottamus miesura. Nyt hän jää vapaalle. 8 ? Työpaikoilla ei oteta tarpeeksi huomioon lukivai keuksia ja muita oppimishäi röitä. 32 ? Porin kartonki tehtaalla ollaan tyytyväisiä uuteen omis tajaan, Dermot F. Smurfitiin. 28 ? Terva koskella ja Kyröskos kella nähdään paperimiehiä teatterilavalla. 25 ?Petra Paaso lainen estää itsensä sam maloitumisen erilaisilla projekteilla. Jukka Koskinen
4 | Paperiliitto 1/2015 vastarannan supi Olen istunut liikaa paksun lompakon päällä. Onneksi kiroprak tikko oikaisee selän ja tyhjentää lompsan. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Mikko Nikkinen K aukaan paperikone 2 hoitajan Vesa Kukkosen iltavuoro alkoi ankeissa merkeissä. Kukkonen oli kuullut uutisen työmatkallaan. – Ei tämä yllätyksenä tullut. Kaikki tiesimme, kuinka tässä käy. Kukkonen kuvailee viime aikojen tunnelmia löysässä hirressä roikkumiseksi. Rankkaa on ollut, vaikka työntekijät ovatkin kätkeneet tunteensa rempseyden taakse. 52-vuotias Kukkonen on suorittanut erikoisammattitutkinnon, mutta ei ole kovin toiveikas työnäkymien suhteen. – En usko, että tämän ikäinen enää työllistyy tälle alalle. Jonkinlaista opiskeluvaihtoehtoa voisi miettiä. Kukkosen mielessä on käynyt muun muassa se, että kaivaisi ylioppilastutkinnon esiin ja hakisi opiskelemaan sosionomiaa. – Jotain, joka on mahdollisimman kaukana pörssiyhtiöistä. Potkuja odotellessa Yt-tulos tarkoittaa sitä, että Kaukaalla irtisanotaan 114, joista 111 on paperityöläisiä. Jokilaaksossa irtisanotaan 138, joista paperityöläisiä on 125. Shottonissa Iso-Britanniassa lähtöpassit annetaan 121:lle. – Alustavien suunnitelmien mukaan työntekijöihin kohdistuu noin 68 kovaa irtisanomista, eläkeputkeen menee noin 25 ja eläkkeelle 2. Joillekin järjestyy töitä Kymin uudella kuivauskoneella ja Kaukaan sellulla. Määräaikaisuuksia ei uusita, ynnää Kaukaan tuotantojohtajan Antti Hermonen. Jokilaakson tehtaiden tehtaanjohtajan Markku Taavitsaisen mukaan heillä on toisUPM antaa potkut 236 työläiselle Yt-neuvottelujen odotettu tulos: Kaukaalla suljetaan paperikone 2 ja Jämsänkoskella paperikone 5. Kuorimo H avukka-ahon ajattelija on Veikko Huovisen vuonna 1952 ilmestynyt esikoisromaani. Päähenkilö romaanissa on itseoppinut filosofi Konsta Pylkkänen, joka etsii sinistä ajatusta miettiessään maailman menoa. Suomessa kuuman pohdinnan aiheena on se, mistä apua Suomen taloudelle. Ajattelijoita ja mitä erilaisimpia tulkintoja on liikkeellä. Samaan aikaan, kun Kreikassa pohditaan irtiottoa eurosta ja rahaliitosta, on euro tukena Suomen taloudelle. Korot pysyvät edelleen matalana ja tästä hyötyvät kotitaloudet. Rahaa saa ja nyt se on halpaa. Vientiteollisuutta helpottaa euron heikkeneminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin, sillä 10–20 prosentin kurssilasku merkitsee paljon. Muutosta kurssin suuntaan ei ole lähiaikoina odotettavissa, joten euron tuki teollisuudelle on merkittävä. Toinen suuri apu vientiteollisuudelle on raakaöljyn hinta, joka on ennätyksellisen alhaalla. Tämä keventää muun muassa kuljetuskustannuksia. Kolmas apu tulee työmarkkinoiden matalista palkkaratkaisuista, joilla on otettu kiinni kilpailijamaita. Palkkakulut eivät myöhemminkään aiheuta ongelmia, jos voimassa olevaa työllisyysja kasvusopimusta edelleen jatketaan. Mitä vielä tarvitaan? Tarvitaan investointeja, jotka toisivat lisää työpaikkoja tähän maahan. Seuraavan hallituksen on tehtävä ratkaisuja, joiden perusteella Suomeen kannattaa investoida. Houkuttimina ovat uskottava ja ennakoitava verotusjärjestelmä – niin sijoittajan kuin työntekijän kannalta – sekä raaka-aineiden ja energian hinta. Niin, ja tietenkin osaavat työntekijät. ? P Sinivalkoinen ajatus pääKirjoitus Seuraavan hallituksen on tehtävä ratkaisuja, joiden perusteella Suomeen kan nattaa investoida. 4_5_kuorimo.indd 4 21.1.2015 22:39:09
Paperiliitto 1/2015 | 5 Ranskassa etenevät Chapellen paperikone 3:n sulkemissuunnitelmat. Paperikoneiden sulkemisten myötä UPM vähentää yhteensä 460 000 tonnia aikakauslehtipaperisekä 215 000 tonnia sanomalehtipaperikapasiteettiaan. Mistä enää vähentää? – Olemme pettyneitä ja hautajaistunnelmissa, mutta emme yllättyneitä, kommentoi Kaukaan pääluottamusmies Kari Rikkilä. Rikkilän mukaan kaikki meni juuri niin kuin he olivat spekuloineet. – Kun UPM:n Euroopan paperinvalmistusta alkaa johtaa Saksa, niin tulos on tässä. Rikkilä muistelee, että edellisen yt-kierroksen jälkeen paikallinen työnantaja totesi, että enää ei ole, mistä vähentää. – Näin niitä toimintoja tehostetaan. Irtisanottujen määrä on nyt sen verran suuri, että se haukkaa paperikone 2 työntekijöiden lisäksi myös paperikone 1:n väkeä. ? P UPM antaa potkut 236 työläiselle Kuorimo Kuorimo ” Jotain, joka on mahdollisimman kaukana pörssiyhtiöistä.” ? Vesa Kukkonen ei usko enää saavansa töitä paperiteollisuudessa. taiseksi tiedossa vain karkea jako: kaksi kolmasosaa menee eläkeputkeen, ja yksi kolmasosa irtisanotaan. Kaukaan työntekijöille aletaan jakaa irtisanomislippuja ensi viikolla, Jokilaaksossa kolmen viikon sisällä. Kaukaan PK 2:n ja Jämsänkosken PK 5:n lisäksi UPM sulkee Iso-Britannian Shottonin tehtaalla paperikoneen. Tuotanto paperikoneilla päättyy viimeistään maaliskuun lopussa. silppua Vientiteollisuus teki toivelistan Vetoomus: Vientiliitot ovat lähettäneet maan hallitukselle ja eduskunnalle yhteiset terveisensä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Koulutuksen on vastattava entistä paremmin teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarpeita. Tämä tarkoittaa yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön tiivistämistä sekä ammatillisen koulutuksen rahoituksen ja verkostojen järkeistämistä. Liitot pitävät tärkeänä sitä, että suomalaisten yritysten kannattaa työllistää myös Suomessa. Osaava henkilöstö, kuten muutkin kilpailukykytekijät varmistavat, ettei maantieteellinen takamatka estä menestymistä maailmalla. Tutkimus-, kehittämisja innovaatioinvestoinnit sekä julkiset hankinnat synnyttävät uutta liiketoimintaa, lisäävät investointeja Suomeen ja parantavat tuottavuutta. Hallituksen tuleekin panostaa tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan tukemiseen. Vientiteollisuuden yhteisen viestin viejinä toimivat Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro, Metallityöväen Liitto, Paperiliitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Ylemmät toimihenkilöt YTN. Ei nollatunti sopimuksille Kansalaisaloite: Pätkätyöntekijöiden asemaa halutaan parantaa kansalaisaloitteella: kielto nollatuntisopimuksille ja viikoittaiseksi työajaksi vähintään 18 tuntia. Aloite siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä, mikäli allekirjoittajia on kesään mennessä vähintään 50 000. Kansalaisaloitteen laittoi liikkeelle SAK:laisten nuorisoryhmien perustama Operaatio Vakiduuni. Allekirjoita Kansalaisaloite.fi-palvelussa. Kärsitkö uniongelmista? Kysely: Paperiliiton nettisivuilla olleen kyselyn mukaan uniongelmia on noin 80 %:lla vastaajista. Kyllä 42% Joskus 38% En 19% Lue uniongelmista Paperiliitto-lehdestä 10/2014. 4_5_kuorimo.indd 5 21.1.2015 22:39:10
6 | Paperiliitto 1/2015 siLppua Suurjärjestö kiinnosti 73 liittoa Uusi keskusjärjestö: Ammattiliitot ovat käynnistäneet hankkeen uuden keskusjärjestön perustamiseksi. Helsingissä 16. tammikuuta pidettyyn valmistelukokoukseen osallistui yhteensä 73 palkansaajaliiton edustajaa kaikista kolmesta keskusjärjestöstä SAK:sta, STTK:sta ja Akavasta. Kokouksessa paikalla olleet SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola pitivät tilaisuutta merkittävänä palkansaajaliikkeen historiassa. Ammattiliitoilla on aikaa 10. helmikuuta saakka ilmoittaa halukkuutensa selvitystyöhön. Tavoite on, että uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa vuoden 2016 aikana. Hankkeeseen voivat liittyä kaikki ammatilliset edunvalvontajärjestöt ja myös nykyisten keskusjärjestöjen ulkopuolella olevat. Uuden järjestön tavoite on vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Järjestö on poliittisesti sitoutumaton ja se ottaa vastuulleen lakkautettavien keskusjärjestöjen kansalliset ja kansainväliset tehtävät. Uusi keskusjärjestö ei heikennä ammattiliittojen itsenäistä asemaa työehtosopimusosapuolena. UPM:n biojalostamo käyntiin Kaukaalla Uusi laitos: UPM:n puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistava biojalostamo on aloittanut kaupallisen tuotannon Lappeenrannassa. Jalostamo perustuu UPM:n kehittämään vetykäsittelyprosessiin ja tuottaa noin 120 miljoonaa litraa uusiutuvaa dieseliä vuodessa. UPM Lappeenrannan biojalostamon tuottama UPM BioVerno -diesel valmistetaan raakamäntyöljystä, jota syntyy selluntuotannon tähteenä. Huomattava osa raaka-aineesta tulee UPM:n omilta sellutehtailta Suomesta. UPM on toteuttanut 175 miljoonan euron biojalostamon ilman julkisia investointitukia. Rakentaminen alkoi kesällä 2012 ja kesti runsaat kaksi vuotta. Valmis biojalostamo työllistää suoraan noin 50 henkilöä ja välillisesti noin 150 henkilöä. Kuorimo Teksti Markku Leppänen P aperiliiton ensisijaisena tehtävänä on hoitaa työssäkäyvien jäsenten edunvalvontaa ja sitä välillisesti tukevia toimia. Edunvalvonnan tasosta liitto ei tingi, vaikka liiton toiminnallisia kuluja supistetaan alenevan jäsenmäärän takia. Toiminnallisten kulujen määrä vuoden 2015 talousarviossa on 7 535 000 euroa, 8,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Edunvalvonnan lisäksi liitto tarjoaa jäsenille koulutusta ja liittotapahtumia. Kaikille jäsenille jäsenlajista riippumatta on myös tarjolla erilaisia jäsenetuja. Eniten kuluja aiheuttavat edut liittyvät lomailuun. Lomailua koskevien etujen tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan tämän vuoden aikana. Maksavia jäseniä yhä vähemmän Liiton talousarvio 2015 pohjautuu 13500:aan jäsenmaksua maksavaan jäseneen, ei kokonaisjäsenmäärään (37 954/31.12.2014). Maksavien jäsenten määrä on arvioitu tänä vuonna 500 henkeä pienemmäksi kuin viime vuonna. Jäsenmäärän laskun suurin syy on toimialan rakennemuutos. Liiton nettojäsenmaksutuottojen arvioidaan laskevan noin 2,1 prosenttia viime vuodesta. ? P Jäsenmäärä viitoittaa Alenevasta jäsenmäärästä huolimatta Paperiliitto pitää yllä tasokasta edunvalvontaa. ”TAPAUS ABB:STA käytiin laaja julkinen keskustel, johon työnantajien edustajat eivät juurikaan osallistuneet. Työnantajapuolella ei selvästikään tajuttu, että ammattiyhdistysliikkeen näkökulmasta kysymys oli isosta ja perustavaa laatua olevasta asiasta, eikä ainoastaan yksittäisen luottamushenkilön irtisanomisesta.” Riku Aalto, Metalliliitto Ahjo 8.1. ”VUONNA 2013 oli noin 12 tilastoitua työtaistelua. Työntekijäpuolen mukaan se ei ole paljon, työantajapuolen mukaan liikaa. Luku on ollut samalla tasolla koko 2000-luvun, mutta työtaisteluihin käytetyt päivät ovat pitkällä aikavälillä vähentynteet.” Minna Helle, valtakunnansovittelija Motiivi 1/2015 ”IHMINEN UHRAA terveytensä jotta saisi rahaa. Sitten hän uhraa rahaa saadakseen takaisin terveytensä. Ja sitten hän on niin huolissaan tulevaisuudesta, että hän ei nauti tästä hetkestä; seurauksena on se, että hän ei elä tässä hetkessä eikä tulevaisuudessa; hän elää ikään kuin hän ei koskaan kuolisi, ja sitten hän kuolee, eikä ole oikeastaan koskaan edes elänyt.” Dalai Lama ”KUN TAVALLINEN äänestäjä tajuaa, että asiat ovat pahasti rempallaan, poliitikolle syntyy voimakas kannustin tehdä jotain järkevää.” Björn Wahlroos Talouselämä 16.1. ”HALLITUKSEN sitoutumista teollisuuden edistämiseen voisi auttaa, että hallitukseen tulisi teollisuusministeri” Petri Vanhala, Paperiliitto Maaseudun Tulevaisuus 20.1. ” Totuus on se, etteivät Suomessa työelämän säännöt ole kokonaisuutena yhtään sen jäykempiä kuin muuallakaan.” Lasse Laatunen, EK:n työmarkkinajohtaja Helsingin Sanomat 2.1. LaiNatut 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 2013 2010 2000 1990 1980 Tuotantomäärän ja työvoiman kehitys paperiteollisuudessa 1980–2013 Massan, paperin ja kartongin tuotanto yhteensä, tuhatta tonnia 15 409 5 081 Työntekijöiden määrä Toimihenkilöiden määrä 21 115 Tuotantomäärän ja työvoiman kehitys paperiteollisuudessa 1980–2013 06-7_kuorimo2.indd 6 21.1.2015 22:33:27
Paperiliitto 1/2015 | 7 Hepskukut heräävät V aalien lähestyessä kaikenlaiset hepskukut alkavat työntää ”tutkimuksiaan” maailmalle. Kansanedustaja Kaj Turunen esitti (blogi 1.12.2014) vientiteollisuuden pelastajaksi työntekijöiden palkanalennuksia ja heti perään toimitusjohtaja Jussi Järventaus kertoi laskeneensa, että koeajan pidentämisellä saataisiin 8 000 työpaikkaa lisää. Jottei pelikenttä jäisi vain oikeiston edustajille, julkaisen tässä myös omat tutkiKyllä maailma ääntä vetää. Juha Koivisto Vastaava lakimies suoraa puhetta ta työpaikkaa. Jos vielä pidättäydytään pyyhkimästä käteen jäävä tuotos hihaan, säästetään sairauskuluissa miljarditolkulla euroja. Miten näihin ilmeisen perusteltuihin laskelmiin sitten pitäisi valistuneen lukijan suhtautua? Sen taisi todeta jo vanha kansa aikoinaan sanomalla, että ”kyllä mailma ääntä vetää ja viita paskaa”. Tämä olisi hyvä muistaa, ennen kuin olemme siinä itsessään kontillamme.? P Kuorimo mukseni. Laskin, että siirtämällä nenänkaivun myöhäiseen iltaan, Suomeen syntyy 10 000 uutta hyväpalkkaisTeipinteolle stoppi Maalarinteippipaperin valmistus päättyy Kauttualla. Teksti Eeva Eloranta-Jokela A hlstrom lopettaa maalarinteipin valmistuksen Kauttuan tuotantolinjalla kesäkuun loppuun mennessä. PK 4:n mukana sammuu yhtiön viimeinen paperikone Suomessa. Linjalla työskentelevät 21 henkilöä on sanottu irti. Lopettamista koskevat yt-neuvottelut päättyivät joulukuussa. Pääluottamusmies Jukka Virtaa harmittaa, että neuvottelujen kuluessa ei ollut mahdollista päästä muunlaiseen tulokseen. Ranskassa ja Kiinassa jatketaan Ahlstrom perustelee sulkemista halulla parantaa teippiliiketoiminnan kannattavuutta. Yhtiön mukaan maalarinteippimarkkinoilla on merkittävää ylikapasiteettia maailmanlaajuisesti mutta erityisesti Euroopassa. – Päätös lopetuksesta osui Ranskan sijasta Suomeen siksi, että irtisanominen on täällä helpompaa, pääluottamusmies arvelee. Ahlstrom valmistaa maalarinteipin pohjapaperia Kauttuan lisäksi PontAudemerissa Ranskassa ja Longkoussa Kiinassa. Irtisanotuista työntekijöitä on 15 ja toimihenkilöitä 6. Monilla on tehtävistään vuosikymmeniä pitkä kokemus, joten edessä on iso muutos. Muutoksen helpottamiseksi on työnantajan kanssa saatu neuvoteltua joitakin tukitoimia. Vaikutusta kunnossapitoon Ennen sulkemista koneella riittää pääluottamusmies Virran mukaan ajettavaa, sillä tilauskirjat ovat täynnä. – Ranskalaisilla on kevät aikaa saada kiinni se laatu, joka on yhdessä asiakkaan kanssa täällä Kauttualla kehitetty. Hommia tehdään reippaasti loppuun saakka. Toiveena on, että joitakin rekrytointeja voitaisiin tehdä tehtaalla japanilaisyhtiön puolelle. PK 4 on ollut toiminnassa Kauttualla vuodesta 1943 lähtien. Tehtaalla toimii lisäksi kaksi japanilaisomisteisen Jujo Thermalin paperikonetta, jotka aiemmin kuuluivat Ahlstromille. Paperikoneen pysäyttämisellä on vaikutusta tehtaan tukitoiminnoille. Kunnossapitoyhtiö Valmet Kauttua käy kevään kuluessa yt-neuvottelut noin kuuden henkilön vähentämisestä. Kuitumateriaalien valmistukseen keskittyneellä Ahlstromilla on 3500 työntekijää 24 maassa. ? P Maalarinteippipaperia valmistetaan Kauttualla enää kevään ajan. Koneenhoitaja Timo Kantolan (vas.) kanssa kuvassa pääluottamusmies Jukka Virta sekä ykkösvuoron rullaaja Janne Sarin ja sylinterimies Hannu Toivonen. Alasatakunta / Mirja Linnemäki 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 2013 2010 2000 1990 1980 Tuotantomäärän ja työvoiman kehitys paperiteollisuudessa 1980–2013 Massan, paperin ja kartongin tuotanto yhteensä, tuhatta tonnia 15 409 5 081 Työntekijöiden määrä Toimihenkilöiden määrä 21 115 Tuotantomäärän ja työvoiman kehitys paperiteollisuudessa 1980–2013 Paperiteollisuuden työntekijöiden määrä (punainen pylväs) on enää kolmannes siitä, mitä se oli reilut 30 vuotta sitten. Tuotanto on samaan aikaan noussut lähes kaksinkertaiseksi. Pienempi joukko tuottaa enemmän, vaikka tehtaita ja tekijöitä on myös karsittu. 06-7_kuorimo2.indd 7 21.1.2015 22:33:27
8 | Paperiliitto 1/2015 Kuorimo Kuorimo Silppua ” Moni paperi työläinen kantaa kou lussa saa maansa lei maa, että on tyhmä.” Oppimisvaikeudet puheeksi Teksti Tiina Suomalainen K irjaimet sekoittuvat ohjeita lukiessa, ja rivit hyppivät silmissä. Lukuja kirjatessa numerot vaihtavat paikkaa. Uuden työtehtävän vaiheet eivät jää millään päähän. Keskittyminen työhön on vaikeaa. Erilaiset oppimisvaikeudet ovat yleisiä työelämässä. Oppimisvaikeuksiin perehtynyt erityispedagogi Marjo Nurmi Metallityöväenliiton Murikka-opistosta arvioi, että SAK:n jäsenillä on enemmän oppimisvaikeuksia kuin suomalaisilla keskimäärin. – Se johtuu koulupolusta. Jos peruskoulussa kokee opiskelun haastavana, on selvä, että nuori valitsee mieluummin ammattikoulun kuin lukion. Noin 30 prosentilla metallityöntekijöistä on jonkinlaisia pulmia oppimisessa. Paperityöntekijöiden vastaava luku pyörii todennäköisesti samoissa. Koulumaailmassa oppimisvaikeudet tunnistetaan nykyään hyvin, ja tukea on tarjolla. Työelämässä asia on toisin, vaikka oppimisvaikeudet eivät häviä aikuisuudessa. – Moni viisi-kuusikymppinen paperityöläinen kantaa edelleen koulussa saamaansa leimaa siitä, että on tyhmä. Oppimisvaikeuksissa ei ole kyse tyhmyydestä vaan erilaisesta oppimisesta, huomauttaa Paperiliiton koulutussihteeri Riitta Kaukonen. Tuki vähissä Pohjoismaiden yhteisen Oppimisvaikeudet työpaikoilla -selvityksen mukaan oppimisvaiErilaiset oppimisen haasteet, kuten lukivaikeus, pysyvät piilossa työpaikoilla. Nyt niitä yritetään nostaa esiin ja saada tukea sitä tarvitseville. Oppimisvaikeuksia ? Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus eli lukivaikeus ? Matematiikan oppimis vaikeus ? Muistiongelmat ? Hahmottamisvaikeudet ? Keskittymisvaikeudet Myllykoskelle bioetanolilaitos Investointi: Myllykosken entiselle paperitehdasalueelle aiotaan rakentaa bioetanolilaitos. Työja elinkeinoministeriö myönsi joulukuussa hankkeelle 30 miljoonan euron investointituen. Suomen Bioetanoli Oy arvioi hankkeen kokonaiskustannuksiksi noin 150 miljoonaa euroa. Laitos työllistää suoraan noin 50 henkilöä. Suunnitteluja rakentamisvaiheessa laitoksesta hyötyy lisäksi alihankintateollisuus. Raaka-aineenaan tuotantolaitos käyttää olkea. Myös raaka-aineen hankintaketjun arvioidaan työllistävän vähintään useita kymmeniä henkilöitä. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala pitää biolaitoshankkeen tukea hyvänä ratkaisuna maan hallitukselta. – Pääasia että kylälle tulee työpaikkoja. Nyt on vielä tehtävä töitä laitoksen toteuttamiseksi, sillä se imee alueelle muitakin yrityksiä, Vanhala odottaa. Jalostamo tuottaisi oljista noin 72 000 tonnia bioetanolia vuodessa, mikä vastaa yli 90 miljoonaa litraa bioetanolia. Entisen tehdasalueen etuja ovat nykyaikainen biovoimalaitos, jätevesien puhdistusjärjestelmä ja valmis tehdastila. Yritys odottaa voivansa rekrytoida Kouvolan seudulta myös prosessiteolliseen työhön tottunutta työvoimaa. Liiton jäsenmaksu ennallaan Jäsenmaksu: Paperiliiton jäsenmaksu vuonna 2015 on 1,59 prosenttia ennakkoveron alaisesta palkasta. Jäsenmaksusta Paperiliiton osuus on 1 prosenttia ja Paperityöväen työttömyyskassan osuus 0,59 prosenttia. Aloitepalkkioista jäsenmaksua ei peritä. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Paperiliiton nettisivuilta www.paperiliitto.fi -sivulta löydät jäsenmaksulaskurin ja voit tarkistaa, missä tilanteissa jäsenmaksusta saa vapautuksen. Kaksi ammatti osastoa lakkautettu Lopetus: Paperiliiton Sysmän osasto 27 ja Ruoveden osasto 76 ovat lopettaneet toimintansa 15.12.2014. Sysmän osaston jäsenet siirtyvät Heinolan osasto 81:n jäseniksi ja Ruoveden osaston siirtyvät Mäntän osasto 5:n jäseniksi. 08-9_kuorimo.indd 8 19.1.2015 15:26:14
Paperiliitto 1/2015 | 9 Kuorimo Juha Laitila tutkija, Luonnonvarakeskus (entinen Metla) S uomen metsäteollisuudessa alkoi uusi aika, kun Oulun tervaporvarit halusivat Iijoen suulla tervalauttojen tukeista tuottoa lahottamiseen sijaan. Tukkien sahaaminen jokivarressa alkoi, kun laki salli 1850-luvulla höyrysahojen perustamisen. 1800-luvun lopulla puulaivojen rakentaminen väheni ja tervakauppa hiipui. Suomessa nousi koskien partaalle ja sahojen syrjään sivutuotepuita hyödyntäviä hiomoja ja sellutehtaita. Sahateollisuus synnytti rinnalleen teollisuudenalan, joka pystyi hyödyntämään tähdepuun raaka-aineenaan. Tuotteille oli kysyntää teollistuvan ja kehittyvän maailman markkinoilla. Nyt elämme lähes yhtä suurta murrosta. Painopaperituotteet ovat lasku-uralla mutta pehmoja erikoispapereilla sekä pakkaustuotteilla on kehittyvät kotija vientimarkkinat. Sellu taipuu eri käyttötarkoituksiin ja perinteinen metsäteollisuus limittyy yhteen energiaja kemianteollisuuden kanssa. Aiemmin uusia raaka-aineita poimittiin erilleen puuvirrasta, nyt prosessiteollisuuden vonkamiehet erottelevat sellunkeiton sivutuotevirtoja entistä tarkemmin biotalouden eri käyttötarkoituksiin ja uusiin tuotteisiin. Tuohen repiminen uusista tuotteista ei ole helppoa, sillä markkinat ovat ainakin alussa pienet ja tuotekehityksen panostukset suuret. Aika on kuitenkin osin otollinen uudelle. Öljyvarojen niukkeneminen ja kallistuminen ohjaavat siihen, että biopohjaisille tuotteille on avautumassa laaja-alaiset markkinat. Suomella on vahva teollinen osaaminen, tehokas puunhankintaketju ja lähes ehtymättömät metsävarat. Tulevaisuus rakentuu puun kokonaisvaltaiselle ja hyödyntämiselle uusia sekä perinteisiä tuotteita kehittämällä.? P Tervanpoltosta biotalouteen tilatSto näKymä 50 100 150 200 250 300 Vienti Suomesta Viennin arvo, tärkeimmät massa-, kartonkija paperituotteet. 3 kuukauden liukuva keskarvo 2010 2009 2008 2007 2011 2012 2013 2014 Päällystetty paperi Päällystämätön paperi Markkinasellu Monikerroksinen kartonki Lähde: Tulli tilaSto Aika on kuitenkin osin otollinen uudelle. Päällystetyn paperin viennin arvo oli viime syyskuussa 2,6 % pienempi kuin keskimäärin vuosina 2007–2014. Päällystämättömän paperin vienti oli vähentynyt noin 23 %. Monikerroksisen kartongin viennin arvo oli noin 12 % ja sellun noin 25 % suurempaa kuin keskiarvo. Oppimisvaikeudet puheeksi keudet ovat työelämässä vielä melko vieras ilmiö, eikä tukikeinoja juurikaan tunneta. Tiedon puute synnyttää asenteita ja ennakkoluuloja, ja ne puolestaan ristiriitoja ja sairauspoissaoloja. Selvitykseen vastasi myös paperiliittolaisia luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Selvityksen mukaan vain harvalla työpaikalla käsitellään oppimisvaikeuksia perehdytyksessä tai lisäkoulutuksissa, eikä niitä juurikaan oteta esiin luottamusmiestai työsuojeluvaltuutettujen koulutuksissa. Vain vajaa puolet vastaajista kertoi, että heidän työpaikoillaan tuetaan työntekijöitä oppimisvaikeuksissa. Erilaisia keinoja olisi kyllä olemassa: ohjeistetaan hyvin, jaetaan työtehtäviä vahvuuksien mukaan, autetaan työkaveria hankalissa vaiheissa tai annetaan lisäaikaa tehtävien hoitamiseen. Tietoisuutta lisää – Olen aika kyyninen näiden keinojen suhteen, kun tiedämme, millainen työmaailma nykyään on. Tulos tai ulos -meiningissä ei ole tilaa erilaisten oppijoiden huomioimiseen, Nurmi huomauttaa. Nurmi ja Kaukonen korostavat, että on tärkeää pitää asiaa esillä ja lisätä tietoisuutta oppimisvaikeuksista. Vain sitä kautta lähtee muutos. – Toivon, että työnjohtajat oppisivat pedagogista ajattelua ja hyödyntäisivät alaistensa erilaisia vahvuuksia, Nurmi huomauttaa. Kaukonen miettii, että viestiä oppimisvaikeuksista on saatava myös luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. ? P Onko itselläsi lukivaikeus? Jos Paperiliittolehti voi haastatella sinua, lähetä nimesi ja puhelinnumerosi: tiedotus@paperiliitto.fi tai soita 0102 897 703 / Eeva Eloranta-Jokela. 12 3r f 08-9_kuorimo.indd 9 19.1.2015 15:26:14
SELKÄVAIVAT 10 | Paperiliitto 1/2015 Petri Matula joutui selkäleikkaukseen, kun välilevytyrät olivat viedä kävelykyvyn. Eija Häkkinen ja Rauli Koskela suitsivat selkävaivoja lääkkeillä ja ennen kaikkea liikunnalla. SELKÄVAIVAT Samperin selkä! Liukastuminen aiheutti Petri Matulalle leikkaushoitoa vaatineen selkävaivan. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Jukka Koskinen, Max Steffansson, Susanna Chazalmartin 10-15_pääjuttu.indd 10 16.1.2017 13.56.22
12 | Paperiliitto 1/2015 SELKÄVAIVAT O n pesupäivä Kotkamillsin tehtaalla. Hiertämön kenttämies Petri Matula pesee hiertämön alakerrassa säiliötä. Hän sattuu astumaan kulkuväylällä kaltevaan kohtaan, johon on yläkerrasta valunut öljyä ja vettä. Matulan molemmat jalat lähtevät alta, ja hän rysähtää sivuittain oikean jalkansa päälle. Kuuluu rusahdus, mutta Matula ei tunne kipua. Hän vääntäytyy ylös ja kuulostelee oloaan. Selässä tuntuu jotenkin lämpimältä, mutta ei sen kummemmalta. Onneksi ei käynyt kuinkaan, Matula ajattelee ja jatkaa töitään. Seuraavana aamuna selkä on niin kipeä ja jäykkä, ettei hän kykene nousemaan sängystä kuin pyörähtämällä. Matula menee töihin hammasta purren. Kipu säteilee myös jalkaan niin, että kävely on vaikeaa. Matula pystyy ottamaan vain lyhyitä, jalkaterän mittaisia askelia. Hän sinnittelee töissä pari päivää, mutta sitten on pakko mennä lääkärille. Työterveyslääkäri vääntelee tutkimuspöydällä Matulan jalkoja, jotka eivät liiku oikein mihinkään. Lääkärin mukaan kyseessä on noidannuoli, ja hän kirjoittaa Matulalle lyhyen sairausloman. Leikkaukseen vai ei? Matulan vaivat helpottivatkin, mutta eivät loppuneet, vaan palasivat aika ajoin. Keväällä 2012 tapahtuneen kaatumisen jälkeen hän kitkutteli töissä lyhyiden sairauslomien turvin. – Kipuiluun riitti se, jos astuin hieman huonosti. Selkä meni heti jumiin ja väänsi asentoa vinoon. Sitten Matula liukastui. Selkä kipeytyi, ja jäykisti vasemman takareiden kuin se olisi ollut betoniin valettu. – Raahauduin lääkärille, joka passitti minut magneettikuvaukseen. Tutkimuksen mukaan minulla oli neljä välilevytyrää, joista kaksi oli massiivisia. Välilevytyrät tukkivat myös Matulan hermokanavia. Siksi jalat olivat ajoittain poissa pelistä. Kymenlaakson keskussairaalan ortopedi totesi, että isommat tyrät eivät paranisi koskaan. Ne olivat myös hyvin hankalassa paikassa. Jos niitä ei leikattaisi, Matulan jalat saattaisivat halvaantua. Mutta toisaalta myös leikkauksessa olisi 70 %:n halvaantumisriski. Päätös oli Matulalle helppo, sillä kipu ailahteli, ja nyt oli taas parempi vaihe. Hän ei leikkaukseen menisi. Syksyllä 2013 sairaalaan tuli kuitenkin Turusta ortopedi, jolla oli kokemusta vastaavien vammojen leikkaamisesta. Ortopedi vakuutti Matulalle, että leikkauksen epäonnistumisen riskit olivat hyvin pienet. Niinpä leikkaus sovittiin viiden kuukauden päähän tammikuun 17. päiväksi. Kansanvaiva Paperitehtailla ei liene työpaikkaa, jossa ei joku kärsisi jonkin sortin selkäkivuista. Istumatyö, painavien taakkojen nostelu ja työskentely hankalissa asennoissa rasittavat selkää. – Tyypillinen tilanne selkätapaturmien taustalla on tämä: koneeseen tulee häiriö, ja sitä mennään kiireesti korjaamaan johonkin vaikeaan asentoon. Ja silloin venähtää, kuvailee Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius. Tapaturmia, joissa selkä venähti kiertotai nostotilanteessa, sattui paperitehtailla vuonna 2013 reilu 40. Tilastoja siitä, kuinka usein selkävaivat ovat sairauslomien syynä, ei liitolla ole. Tukija liikuntaelinvaivat ovat kuitenkin yleisin syy yli 10 päivää kestäviin sairauslomiin. Selkäkivut ovat suomalainen kansanvaiva. Lähes joka kolmannella työikäisellä on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut alaselän kipua, ja joka kymmenes on tämän vuoksi ollut hoidossa. Selkä voi toki kiukutella myös niskaja hartiaseudusta ja kaularangasta. – Alaselkävaivat ovat kuitenkin yläselkävaivoja hankalampia, ja johtavat yleisimmin sairauslomille ja työkyvyttömyyteen, huomauttaa fysiatri Timo Pohjolainen Helsinki Hospitalista. Ikääntymiseen liittyvien rangan rappeumien, selkää rasittavien työolosuhteiden ja tapaturmien lisäksi selkäkipujen taustalla voivat olla rangan rakenteelliset syyt ja elintavat. Liian vähäinen liikunta, ylipaino ja selkärankaa rappeuttava tupakointi lisäävät selkävaivojen riskiä. Myös stressi ja tyytymättömyys työhön ovat tutkimusten mukaan yhteydessä selkävaivoihin. Kipua ja särkyä – Hermosärky menee perskannikasta alas jalkaan asti. Jalka ja jalkaterä voivat myös puutua, kuvailee Eija Häkkinen, 61, joka on kärsinyt iskiastyyppisestä vaivasta jo kymmenisen vuotta. Häkkisen vaivan taustalla ovat yliliikkuvat nikamat, jotka painavat hermoa. Vaiva muistuttaa Metsä Fibren Äänekosken tehtaan laboratoriossa työskentelevää Häkkistä lähes päivittäin, mutta sairauslomilla hänen ei ole tarvinnut olla selän takia pitkään aikaan. – Kipuun auttaa se, että vedän vatsaja lantiolihakset tiukkaan ja yritän seisoa mahdollisimman ryhdikkäästi. Joskus menen taukotilaan ja nostan jalat ylös. Se helpottaa hermopinnettä. Seisomatyö ei rasita Häkkisen selkää, mutta hyvät jalkineet on oltava. Häkkiselle sopivat parhaiten terveyssandaalit, joissa on hieman kantaa. Kun hermokipu äityy pahaksi, Häkkisestä tuntuu kuin hän ei voisi oikein olla nahoissaan. – Onneksi särkylääke yleensä auttaa. Pilleripurkkiin joudun turvautumaan noin kerran viikossa. Joskus selkäkipujen taustalta löytyy sairaus. Näin on Rauli Koskelalla, 60, joka joutui kovan säryn lamauttamaksi vuosia sitten. – Selkä oli niin arka ja jäykkä, etten päässyt sängystä ylös kuin pyörähtämällä, kertoo Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla prosessinhoitajana työskentelevä Koskela. Oireiden syyksi selvisi selkärankareuma. Onneksi reumaan löytyi sopiva lääkitys, ja Koskelan tuska helpotti. Lievät reumalääkkeet pitävät kivut melko hyvin kurissa. Ilmanvaihtelut Koskela tuntee kuitenkin luissaan ja ytimissään, parasta olisi tasaisen lämmin sää. Vaikeissa vaiheissa hän joutuu jäämään lyhyille sairauslomille. – Aamujäykkyys on iän myötä pahentunut. Selkä notkistuu, kun on ollut liikkeellä jonkin aikaa. Matulan jalat saattaisivat halvaantua. Mutta toisaalta myös leikkauksessa olisi 70 %:n halvaantumisriski. ?– Sen olen huomannut, että jos venytyksistä yhtään lipsuu, niin selkä muistuttaa siitä heti, kertoo iskiastyyppistä vaivaa poteva Eija Häkkinen. 10-15_pääjuttu.indd 12 16.1.2017 13.56.23
14 | Paperiliitto 1/2015 SELKÄVAIVAT Istuminen käy Koskelalle joskus tuskalliseksi. Silloin hän nousee jaloittelemaan ja roikkuu tangossa, joka on hankittu sellukeittimen valvomoon. Liike on lääke Liikunta on paras lääke sekä selkäkipujen ehkäisyyn että hoitoon. – Selkäkipuisen ei kannata maata sängyssä, vaan liikuskella kipujen sallimissa rajoissa. Heti, kun kivut hellittävät, voi aloittaa kevyen liikunnan kuten kävelyn, pyöräilyn tai uinnin. Rankempaa lihasjumppaa voi alkaa harrastaa myöhemmin, kun tilanne rauhoittuu, Timo Pohjolainen mainitsee. Mitä paremmassa timmissä ovat syvät vatsaja selkälihakset, sitä tehokkaammin ne tukevat rankaa. Häkkinen huomasi heti selkävaivan saatuaan, että liikunta auttaa. – Olen aina hiihtänyt ja tanssinut paljon, mutta iskiaskivun myötä ryhdyin myös vahvistamaan keskivartalon lihaksia ja venyttelemään. Häkkinen harrastaa kahvakuulaa, käy salilla ja tekee kotona fysioterapeutilta saamiaan venyttelyliikkeitä. – Sen olen huomannut, että jos venytyksistä yhtään lipsuu, niin selkä muistuttaa siitä heti, Häkkinen huomauttaa. Häkkinen käy myös säännöllisesti fysikaalisessa hoidossa. Liikunta pitää Koskelankin kivut hallinnassa. Talvella hän hiihtää, kesällä pyöräilee, kävelee ja soutaa. Viime talvena Koskela sivakoi 1500 hiihtokilometriä. Koskela suosii perinteistä tyyliä, Häkkisen selälle sopii luisteluhiihto paremmin. Joskus fysioterapia ja liikunta eivät auta, vaan on turvauduttava leikkaushoitoon. Välilevytyrä tai hermojuurta painava ahtauma joudutaan leikkaamaan, jos kova kipu ei hellitä tai jos jaloissa on halvaantumisoireita. – Leikkauskaan ei ole mikään täysin parantava hoito, sillä rangan rappeutuminen ei lopu siihen, Pohjolainen huomauttaa. Leikkauksen jälkeen Palataanpa tammikuuhun 2014. Matula herää Kymenlaakson keskussairaalan heräämössä ja pomppaa istumaan. Seinällä raksuttaa kello, joka näyttää melkein puolta kymmentä illalla. Ai niin, olen ollut leikkauksessa, hän muistaa. Pystyn istumaan! Sitten hän liikuttelee varpaitaan. Hei, nämähän pelaavat! Matula oli mennyt leikkaukseen hyvin kaksijakoisin miettein. Entä jos joku menisi pieleen? Nyt olo oli helpottunut. Kuusi tuntia kestäneessä leikkauksessa Matulan välilevyihin tehtiin isompia reikiä, joiden kautta poistettiin välilevymassaa. Matula pääsee kotiin jo seuraavana päivänä, koska pystyy nousemaan ylös, istumaan alas ja kävelemään rappusia. Selkä on tietysti kipeä, mutta paineentunne takareidestä on kuin poispyyhkäisty. Helmikuussa Matulan puoliso synnyttää kaksospojat kuukauden etuajassa. Matula ei saa nostaa mitään painavaa, mutta koska vauvat ovat niin pieniä, hän voi nostaa yhtä kerrallaan jopa kantokopan kanssa. Toiveissa hiertämö Kahden kuukauden kuluttua hän pääsi palaamaan töihin. Hiertämöllä Matula pystyi työskentelemään ongelmitta. Selkä kesti hyvin. Mutta käynnissäpitäjän työt osoittautuivat haasteellisemmiksi. Niihin töihin Matula sai siirron jo keväällä 2013 yt-neuvottelujen yhteydessä. – Kun paperikoneet rullaavat hyvin, myös selkä pysyy hiljaa. Häiriötilanteissa on kuitenkin mentävä ahtaisiin paikkoihin ja kumarreltava telojen alta, ja se on myrkkyä selälle. Lihakset lyövät tilttiin, ja selkä vääntyy vinoon, kertoo nyt 41-vuotias Matula. Matulalla on fysioterapeutilta saadut jumppaohjeet keskivartalon syvien lihasten vahvistamiseksi, mutta töissä kipeytyvää selkää ei pysty jumppaamaan. – Aiemmin pelasin myös jääkiekkoa ja frisbeegolfia. Jääkiekosta on pitänyt luopua, ja frisbeegolfkertoja rajoittaa. Työkyky-neuvottelut on pidetty kahdesti, ja Matula on odottavalla kannalla. – Toivoisin, että työnantaja siirtäisi minut takaisin hiertämöön tai joihinkin muihin tehtäviin, joita voisin tehdä selkää liikaa rasittamatta.? P Näin hoidat selkää ? Selkäkipujen takana on usein liika istuminen, raskaat nostot ja vaikeat työasennot. ? Istumatyö: Nouse välillä jaloittelemaan ja venyttele selkää. ? Hankalat työasennot ja raskaat nostot: Ota taukoja mahdollisuuksien mukaan. Aktivoi työskennellessä keskivartalon lihakset. Ne tukevat rankaa. ? Muista oikea nostotekniikka: Älä kumarru alas vaan koukista polvet. Hyödynnä nostossa pakaraja jalkalihaksia. Vältä kiertoja. ? Liiku vapaa-ajalla monipuolisesti. Pilatesharjoittelu vahvistaa tehokkaasti syviä lihaksia. ? Lihasvoimaa voi lisätä mm. kuntosalilla tai kahvakuulatreenillä. Älä unohda aerobista harjoittelua, kuten sauvakävelyä, hiihtoa tai uintia. Vinkit antoi fysioterapeutti Anne Tähtinen Fysio-Eskolasta. Noidannuoli on viheliäinen K un selkä nitkahtaa äkillisesti ja kivuliaasti, on yleensä kyseessä noidannuoli. Välilevyyn, pikkuniveliin tai lihaksiin syntyy pieni kudosvaurio. Noidannuoli on nimensä veroinen: kipu on kuin puukolla pistäisi, ja lihasjännitys jäykistää selän. Vaiva paranee yleensä kuitenkin muutamassa päivässä tai viikossa, mutta voi uusiutua. Välilevyn pullistuma on myös hyvin yleinen vaiva. Se syntyy välilevyn rappeutuessa iän myötä. Kun välilevyn säiemäinen rengas hieman repeytyy, tunkeutuu välilevyn sisällä oleva hyytelömäinen massa repeytymään ja aiheuttaa pahimmillaan painetta hermojuureen ja kipua alaselkään. Välilevytyrä eli iskias on pullistumaa viheliäisempi. Siinä välilevyn rengas repeää kokonaan. Välilevymassa aiheuttaa ärsytystä ja voi myös tunkeutua selkäydinkanavaan tai hermojuuriaukkoon. Hermojen joutuessa puristuksiin kipu säteilee jalkoihin. Juuri näin kävi Petri Matulalle. Yleensä iskias paranee muutamassa kuukaudessa. Osalla oireet pitkittyvät tai uusiutuvat. Selkärangan rappeutumisesta johtuviin ongelmiin kuuluu myös selkäydinkanavan ahtautuminen, jossa hermojuuret ja selkäydin joutuvat puristuksiin. Tyypillinen oire on puristus reisissä ja kävelyn vaikeutuminen. ? P ” Selkäkipuisen ei kannata maata sängyssä, vaan liikuskella kipujen sallimissa rajoissa.” ?Liikunta pitää selkärankareumaa sairastavan Rauli Koskelan kivut aisoissa. 10-15_pääjuttu.indd 14 16.1.2017 13.56.23
16 | Paperiliitto 1/2015 luottamusmiehet Teksti Reima Kangas Kuva Mikko Nikkinen K un Kari Miettinen aloitti pääluottamusmiehenä Stora Enson Tainionkosken tehtaalla vuonna 1991, hän edusti yli 500 työntekijää. Miettisen jäädessä eläkkeelle vuodenvaihteessa edustettavia työntekijöitä oli noin 130. Yt-neuvotteluita on riittänyt. Miettinen luonnehtii, että alussa työväen vähentäminen perustui laitteiden pysäyttämiseen. Koneita ja laitteita on purettu ja viety ainakin Intiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Aivan Miettisen kauden alussa neuvoteltiin voimalaitoksen sulkemisen ympärillä, kun höyryputki Tainionkoskelle päätettiin vetää Kaukopään uudesta laitoksesta. – Viime aikoina yt-neuvottelut ovat perustuneet siihen, että ruvetaan tekemään töitä entistä pienemmällä väkimäärillä. Tainionkosken tuotantopuolella ei aivan dramaattisia vähennyksiä ole tehty, mutta työnantajan mielestä on otettu ns. löysiä pois, sanoo Miettinen. Joskus mukaviakin tehtäviä Jatkuva irtisanomisista neuvotteleminen on ollut raskasta. Miettinen pohtii, että ei siihen totu, mutta jollain tavalla lopputulos on kuitenkin aina hyväksyttävä. Välillä on onneksi ollut mukavampiakin tehtäviä. – On ollut hyvin mielenkiintoista, kun on lähdetty rakentamaan uusia palkkausja palkitsemisjärjestelmiä, Miettinen sanoo. Koko kauden mieleen painunein tehtävä olikin 90-luvun puolivälin jälkeen, kun Tainionkoskelle rakennettiin uudenlaista palkkiojärjestelmää. – Se oli parin vuoden projekti. Väännettiin työnantajan, mutta myös omien kanssa. Itselle jäi siitä ’taistosta’ lopputulemaksi, että yksi parhaista sopimuksista, mitä olen koskaan tehnyt, sanoo Miettinen. Hänen mielestään sopimuksessa oli edistyksellisintä, että myös laatu oli otettu huomioon tulospalkkioissa. Myös kunnossapito oli sopimuksessa mukana. – Porukka seurasi toteutumia ja pystyi vaikuttamaan palkkion toteutumiseen. Se toi laatutietoisuutta. Meillä oli valveutunutta väkeä. Työntekijät tiesivät, missä tehtaalla mennään tuotannon ja laadun suhteen. Miettinen hieman harmittelee, että työnantaja on 2000-luvulla irtisanonut tuon sopimuksen. Uudessa palkkausjärjestelmässä onnistuttiin hänen arvionsa mukaan siirtämään tuntipalkkaan ihan mukava summa vanhasta järjestelmästä, mutta nykyinen palkkiojärjestelmä on turhan etäinen. Tulospalkkio maksetaan kerran vuodessa jonkun toteutuman perusteella, joka jää työtekijöille hämäräksi. – Työntekijöillä ei oikein ole tietoa, miten palkkioon voi vaikuttaa. Ennen näki joka tilipäivä, mikä oli mennyt pieleen ja mikä ei, Miettinen sanoo. Neuvotteluja loppuun asti Miettinen kävi neuvotteluja aivan työuransa viime hetkiin asti. Käsittelyssä oli Tainionkosken ja Kaukopään yhteinen palkkausjärjestelmän päivitys. – Sitä on yhdessä väännetty Imatran tehtaan tasolla. Teksti saatiin valmiiksi. Tärkein eli rahavääntö jäi kesken. Jäi seuraajallekin jotain viilaamista, sanoo Miettinen. Se, että rahasta sopiminen jäi viimeiseksi, ei hänen mielestään ole yllätys. Työnantajalle rahasta luopuminen ei koskaan ole helppoa. Miettisen mukaan neuvottelut työnantajan kanssa ovat kyllä sujuneet pääosin mennyt hyvässä hengessä. – Aina ei ole omin neuvoin päästy sopimukseen, mutta asiat ovat riidelleet, eivät miehet, sanoo Miettinen. Miettinen arvioi, että hänen seuraajansa Ari Liirus saa aluksi painia niiden mukavien asioiden parissa. Stora Enso uusii kuluttajapakkauskartonkia valmistavan koneen jälkikäsittelyn. – Tehtäväkuvat tulevat muuttumaan. Se teettää työtä seuraajalle ja osastojen luottamusmiehille. Sinänsä on hyvä asia, että investointi saatiin. Sitä oli odoteltu pitkään ja se luo uskoa jatkuvuuteen, sanoo Miettinen. Suoraan työtaisteluihin Raimo Hekkalan aloitus Stora Enson Oulun tehtaiden ja Eforan pääluottamusmiehenä oli kova. – Pesti alkoi tammikuussa 2005. Saman vuoden keväällä alkoivat työtaistelut ja työsulut. Se oli tiukkaa aikaa, hän muistelee. Rauhallista hetkeä ei sen jälkeen sitten löytynytkään. Hekkala ei muista pääluottamusmieskaudeltaan yhtään helppoa vuotta. – Joka vuoden alussa oli hirveä hässäkkä ja irtisanomisia, jos ei Eforassa niin Storassa. Kari Miettinen ja Raimo Hekkala jättivät pitkän luottamusmiespestinsä hyvillä mielin. Vuosiin on sisältynyt suuri määrä yt-neuvotteluja, mutta myös paljon hyviäkin hetkiä. Vastuun vuodet Paperiliiton pääluottamusmiesten keski-ikä kauden 20152016 alussa: 45 vuotta Luottamusmiehistä 16 Aloittaa uutena 99 Jatkaa tehtävässään ? Eläkepäivillä ei ole tullut aika pitkäksi, vakuuttavat Kari Miettinen (vas.) ja Raimo Hekkala. – Koetan saada emännän tottumaan siihen, että olen kotona. Jos tämän taistelun voitan, ettei emäntä pistä kevään aikana pois, niin ollaan hyvällä jamalla, nauraa Hekkala. 16-17 luottamusmies.indd 16 22.1.2015 10:01:58
Paperiliitto 1/2015 | 17 luottamusmiehet Luottamusmiesten ja työsuojelu valtuutettujen kurssit 2015 Kurssipaikka on Kiljavan opisto. Luottamusmiesten peruskurssi 9.–13.2., 23.–27.3. ja 25.–29.5. Luottamusmiesten jatkokurssi 1. jakso 12.–16., 2. jakso 09.11.–13.11., Luottamusmiesten täydennyskurssi 2.–4.2. Pääluottamusmiehet 13.–15.4. Pääluottamusmiehet 27.–28.8. Osaamisen kehittäminen 2.–3.3. Työsuojelun täydennyskurssi: turvallisuuden ja riskien hallinta 9.–11.3. Paikallinen sopiminen 24.–26.8. Työoikeuden täydennyskurssi 26.–30.10. Työnantaja maksaa: • kurssiajalta normaalin palkan • osan kurssikustannuksista (ns. ateriakorvaus) Paperiliitto maksaa: • loput kurssimaksusta, oppimateriaalin, matkat ja majoituksen. Varmista kurssille hakiessasi, että työnantaja sitoutuu maksamaan ateriakorvauksen merkitsemällä hakulomakkeeseen rastin ja laskutusosoitteen. Sisältää majoituksen, täysihoidon ja mukaansa tempaavan ohjelman. LUOTTAMUSMIESTEN HYVINVOINTIKURSSIT HINTA VAIN 100 € /4 vrk Tutustu ohjelmiin, kurkkaa lisätietoja ja ilmoittaudu: www.sal-lomat.fi Sinä työpaikkasi tai ammattiosastosi LUOTTAMUSHENKILÖ. Kaipaatko lisää eväitä hyvinvointiisi? SAL-lomat tukee liikunnallista hengähdystaukoasi. Osallistu kurssille! YYTERIN KYLPYLÄ 11.–15.5. 4 vrk 5.–9.10. 4 vrk LIIKUNTAKESKUS PAJULAHTI 21.–25.9. 4 vrk 22.–24.5. ja 11.–13.9. 2+2 vrk KUORTANEEN URHEILUOPISTO 8.–12.6. 4 vrk 17.–19.4. ja 16.–18.10. 2+2 vrk URHEILUOPISTO KISAKESKUS 9.–13.11. 4 vrk 8.–10.5. ja 13.–15.11. 2+2 vrk Yt-neuvottelujen lisäksi työllistivät kunnossapidon uudistukset, palkkarakenteen muutokset ja koko metsäteollisuuden uudelleen organisointi. – Minun aikanani metsäteollisuus on muuttunut kokonaan toisenlaiseksi. Työehtosopimukseen tuli suuria muutoksia ja palkkarakenteet ovat menneet uusiksi, sanoo Hekkala. Koskaan ei jätetty yksin Raimo Hekkala kiittää tukiverkkoa, joka on ollut takana ensimmäisestä päivästä lähtien. Se auttoi pärjäämään tiukoissa paikossa. Hänellä oli tukenaan pitkään mukana olleita vanhempia neuvonantajia ja muiden paikkakuntien luottamusmiehiä. – Eri paikkakuntien luottamusmiehet ja ay-aktiivit olivat suuri perhe. Meillä oli hyvä yhteistyö ja porukka oli aivan upeaa. Vaikka neuvotteluissa oli vaikeaa, niin aika paljon keskenään pystyimme katsomaan ja kokeneemmat auttoivat paljon, samoin liitto. Koskaan ei ole ole jätetty yksin, sanoo Hekkala. Siinäkin mielessä Hekkala kokee olleensa hyvässä asemassa, että työporukan tuki on ollut vankka. – Sekä Eforalla että Storassa on ollut aina hyvä yhteishenki. On ollut parampi toimia, kun porukka kuuntelee, hän sanoo. Neuvottelukestävyyttä vaaditaan Hekkala jäi eläkkeelle vuoden alusta. Hän täytti viime syyskuussa 63 vuotta ja päätti, että 43 vuotta tehtaassa riittää. – Annoin tilaa nuoremmille. Oulussa on sillä tavalla hyvä tilanne, että nuoria aktiivisia henkilöitä on aina tulossa, kun vanhat lähtevät pois, hän sanoo. Hekkalan seuraaja, aiempi varapääluottamusmies, Olli-Pekka Kaikkonen on ollut toista vuotta aktiivisesti mukana neuvotteluissa. Hekkala ei lainkaan epäile hänen pärjäämistään uudessa tehtävässä. – Sen koetin sanoa, että tehtävä vaatii nykyään entistä enemmän pitkäjänteisyyttä ja neuvottelukestävyyttä, koska työehtosopimus on muuttunut niin paljon. Tässä joutuu olemaan aika supliikkimies, sanoo Hekkala. Hän toteaa, että järjestelmä muuttuu koko ajan. Työnantaja haluaa tehdä suuriakin muutoksia mahdollisimman nopeasti. Neuvottelijoiden pitäisi kuitenkin muistaa, että maltti on valttia. Asioita ei pidä lyödä lukkoon ennen kuin on selvitetty, miten ne vaikuttavat jäsenistöön. – Tulee esimerkiksi moniosaamista ja muuta sellaista, mikä vaatii työntekijöiltä paljon. Sellaisten kysymysten kanssa ei pidä hätiköidä. Asiat pitää miettiä useammalta kannalta, sanoo Hekkala.? P 16-17 luottamusmies.indd 17 22.1.2015 10:01:59
18 | Paperiliitto 1/2015 vertailu Liian kallis? Teksti Paperiliiton työryhmä Kuva Mikko Nikkinen E räät elinkeinoelämän edustajat, talousviisaat, poliitikot ja mielipidekirjoitusten tekijät ovat väläytelleet niin palkanalennuksia, työajan pidennystä kuin yleissitovista työehtosopimuksista luopumista keinoina suomalaisen työn kilpailukyvyn parantamiseksi. Näissä yhteyksissä on viitattu milloin Saksan, milloin Ruotsin ”ihmeisiin” ja vaadittu samanlaisia toimenpiteitä myös Suomeen. Kun eduskuntavaaleihin on enää 80 päivää, kenen tahansa kannattaa pohtia polttavia kysymyksiä: Onko suomalainen työ oikeasti kallista ja onko se todella menettänyt kilpailukykynsä suhteessa kilpailijamaihin? Onko vaatimuksille työajan lyhentämisestä ja palkkojen alentamisesta perusteita? Mitä Saksan ”talousihme” oikeasti pitää sisällään? Palkkataso – paljonko duunari saa liksaa? Paperiliiton tutkija Esa Kaitila, onko suomalainen palkkataso korkea? – Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi joulukuussa 2014 Suomalainen palkkataso EU-vertailussa –tutkimuksen. Tuon tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suomalaisten kokoaikaisten palkansaajien palkkataso on selvästi korkeampi kuin nykyisten 28 EU-maan keskiarvo. Tämä johtuu etenkin siitä seikasta, että viime vuosina EU on laajentunut etenkin Itä-Euroopan maihin. Jos taas Suomea verrataan Saksaan ja Ruotsiin, havaitaan, että palkkatasomme on hieman matalampi kuin Ruotsissa ja vastaavasti hivenen korkeampi kuin Saksassa. Pelkästään nimellispalkkojen vertailu eri maiden välillä ei kuitenkaan kerro totuutta siitä, minkälaisen elintason työntekijä palkallaan saa. Jokainen palkansaaja kun on maansa hintatason vanki. Jotta saisimme selville, mitä palkallaan tosiasiassa pystyy hankkimaan, on palkkoja vertailtava ostovoimakorjattuina. Ostovoimakorjattuina Suomen, Saksan ja Ruotsin keskinäinen järjestys muuttuu. Suomen keskimääräistä korkeampi hintataso alentaa selvästi suomalaisten palkansaajien keskimääräistä sijoitusta palkkavertailuissa. Esimerkiksi Saksassa todellinen, ostovoimakorjattu palkkataso vuonna 2011 oli yli 13 prosenttia suomalaista keskitasoa suurempi. – Bruttokuukausipalkkoja vertailemalla pohjaa väitteille suomalaisen työn kalleudesta suhteessa Saksaan ja Ruotsiin ei palkkatasotutkimuksen perusteella löydy, toteaa Kaitila. Myytinmurtajat purkavat palasiksi ihme väitteitä Suomen ja Saksan palkkatasosta. Onko suo malainen työ kalliimpaa kuin kilpai lijamaissa? Onko Saksan ihmeen kääntö puolena sittenkin ih meen köyhä Saksa? 18-21_Palkkavertailu.indd 18 21.1.2015 23:09:37
20 | Paperiliitto 1/2015 vertailu Tuottavuus – paljonko duunari saa aikaan? Palkkatason ohella on tarkasteltava myös tuottavuutta ja erityisesti työn tuottavuutta. Tehdäänkö Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa sitten kovempaa tulosta samalla palkalla? Tällaisen kuvan saa ainakin tiedotusvälineitä seuraamalla. Tilastojen antama kuva on toisenlainen. EU-maiden vertailussa vertailukelpoisimpina tilastoina voidaan pitää Eurostatin tilastoja, sillä niissä on pyritty yhdentämään eri EU-maiden kansallisia tilastoja yhteenmitattaviksi. Esimerkiksi OECD:n tilastoissa ei samanlaiseen tietojen harmonisointiin ole pyritty. Eurostatin tilastot ovat yhdenmukaiset esimerkiksi sen suhteen, miten hyvin suomalainen paperiteollisuus pärjää vertailtaessa tuottavuuden ja erityisesti työn tuottavuuden tasoa ja kehittymistä. Työn tuottavuus Suomen paperiteollisuudessa on jokaisesta eri Eurostatin lähteestä selvitettynä selvästi paremmalla tasolla kuin Saksassa ja myös jonkin verran paremmalla tasolla kuin Ruotsissa. Lisäksi myös tuottavuuden kehitys on ollut Suomessa koko 2000-luvun ripeämpää kuin kilpailijamaissa. Työaika – montako tuntia duunari on töissä? Entä työaika sitten? Pitäisikö Suomessa tehdä pitempää työaikaa, jotta talouden rattaat lähtisivät pyörimään? Paperiteollisuutta koskevien työajanpidennysvaatimusten yhteydessä usein viitataan Saksan työaikoihin, jotka ovat väitetysti meikäläistä pidemmät. Eurostatin uusimpien tilastojen mukaan tämäkin näyttää myytiltä ilman todellisuuspohjaa. Tarkasteltaessa esimerkiksi kokoaikatyötä tekevien työntekijöiden vuosittaisia työtunteja, tekivät vuonna 2012 suomalaiset paperityöntekijät 13 tuntia pidempää vuosityöaikaa kuin saksalaiset paperityöntekijät. Toisaalta koko henkilöstön vuosittaisia työtunteja tarkasteltaessa Saksa nousee taas Suomen ohi. Paperiliiton vastaava lakimies Juha Koivisto kiinnittää huomiota asiaan, joka tilastoista jää kuitenkin monelta huomaamatta: – Työaikaa on vaikea pidentää, jos työtä ei ole tarjolla. Suomalaisten työntekijöiden vuosittaista työaikaa tarkasteltaessa on hyvä huomata, että työnantajan lomauttaessa tehtaansa henkilöstön vaikkapa kahdeksi viikoksi, tehtaan työntekijöiden vuosittainen työaika lyhenee varmasti. Tästä ei kai pitäisi kuitenkaan tehdä johtopäätöstä, että työehtosopimusperusteista vuosityöaikaa tulisi tämän takia pidentää, Koivisto pohtii. Eroa on myös irtisanomistilanteissa. Esimerkiksi Saksan paperiteollisuudessa työntekijöiden irtisanomiskorvaukset ovat sekä määrältään että laadultaan selvästi parempia kuin suomalaisilla kollegoilla. Tämä on johtanut siihen, ettei Saksassa ole vähentynyt alan työntekijöiden määrä 2000-luvulla lähes ollenkaan Eurostatin tilastojen mukaan. Sen sijaan Suomessa potkuja on jaettu samaan aikaan noin 30 prosentille työntekijöistä. Saksan ihmeestä – paljonko duunari kärsii? Saksan palkkojen ostovoimaan on kiinnitetty huomiota myös muualla kuin ammattiyhdistysliikkeessä. Esimerkiksi Kokoomuksen kansanedustaja ja start up -yrittäjä Elina Lepo-mäki on todennut: ”Esimerkiksi Hollannissa ja Saksassa alle 20 prosenttia työntekijöistä on ammattiyhdistysliikkeen jäseniä. Alhaisesta järjestäytymisestä huolimatta nämä eivät ole kehitysmaita, joissa poljettaisiin kansalaisten oikeuksia. Päinvastoin, tavallisen työntekijän palkka ja erityisesti ostovoima on molemmissa maissa parempi kuin Suomessa.” Saksassa ammattiyhdistysliikkeellä on edelleen tukeva jalansija, vaikka järjestäytyneiden työntekijöiden määrä on keskimäärin pieni verrattuna esimerkiksi Suomeen – Saksan työmarkkinoilla on viime vuosikymmeninä tapahtunut eriytymistä. Vientisektorin, koneenrakennuksen, kemian ja vaikkapa autoteollisuuden työntekijät ovat yhä hyvin järjestäytyneitä ja pystyneet säilyttämään asemansa työmarkkinoilla palkkojen ja esimerkiksi irtisanomissuojan osalta, kertoo Kaitila. Tiedot perustuvat saksalaisten tutkijoiden Thorsten Schulten ja Reinhard Binspickin viimevuotiseen selvitykseen. Esimerkiksi matalapalkkaisella palvelusektorilla järjestäytymisasteet ovat pudonneen samaa tahtia, kun palkatkin ovat madaltuneet. Tilastoissa näkyykin lähes pelottavalla tavalla Saksan työmarkkinoiden pirstaloituminen. – Teollisuuden järjestäytyneiden alojen rinnalle on syntynyt yhä suurempi joukko ammattiyhdistysliikkeeseen kuulumattomia, osa-aikatai niin sanotuissa minipalkkatöissä eli mini-jobseissa työskenteleviä työntekijöitä. Useilla palvelualoilla työntekijäliittojen on alhaisen järjestäytymisasteen vuoksi ollut pakko sopia alhaisista alakohtaisista palkoista tai jättää jopa sopimukset kokonaan tekemättä. Tästä on ollut seurauksena se, että esimerkiksi vuonna 2010 kaksi kolmasosaa alimmassa palkkaluokassa olleista työntekijöistä oli työehtosopimusten ulottumattomissa. Kun Saksassa ei tuolloin ollut käytössä minkäänlaista miniR om an ia B ul ga ria U nk ar i Li et tu a La tv ia Pu ol a Sl ov ak ia K ro at ia V iro T se kk i Po rt ug al i Sl ov en ia M at la K re ik ka Es pa nj a Ky pr os Ita lia EU EA R an sk a Is la nt i Sa ks a Itä va lta B rit an ni a Su om i R uo ts i B el gi a Irl an ti A la nk om aa t Lu xe m bu rg Ta ns ka N or ja Sv ei ts i 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 5000 4000 3000 2000 1000 R om an ia B ul ga ria La tv ia Li et tu a U nk ar i Sl ov ak ia K ro at ia V iro T se kk i Pu ol a Po rt ug al i K re ik ka Es pa nj a Sl ov en ia M at la Ita lia Ky pr os EU R an sk a R uo ts i EA Is la nt i Su om i B rit an ni a Itä va lta B el gi a Sa ks a Ta ns ka Irl an ti N or ja Lu xe m bu rg A la nk om aa t Sv ei ts i Työn tuottavuus Suomen paperi teollisuudessa on selvästi paremmalla tasolla kuin Saksassa ja myös jonkin verran paremmalla tasolla kuin Ruotsissa. Kokoaikaisten palkansaajien brutto kuukausipalkat vuonna 2011, € Kokoaikaisten palkansaajien brutto kuukauspalkat ostovoimakorjattuina vuonna 2011, € 18-21_Palkkavertailu.indd 20 21.1.2015 23:09:39