Xxxxxxxx PÄÄVIESTI Xxxxxxxx KORKEA AIKA KOROTTAA Kaupan alan ja hiihtokeskusten työntekijät mielenilmaisuihin palkkojen puolesta SUJUVAA YHTEISTYÖTÄ HalpaHalli onnistui uuden luottamusmiesjärjestelmän rakentamisessa AY-TOIMINNAN MONIOTTELIJA SAK:n Duunari-stipendillä palkittu Sami Kaita nauttii uusista kohtaamisista NRO 8/2022 • 14.12.• 23. VUOSIKERTA
Hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta! PAM lahjoittaa joulukorttirahat tänä vuonna Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen ja Unicefin Ukrainan lasten -keräykseen. layoutForAd38.indd 2 7.12.2022 10.26
PAM.FI 8/2022 3 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? K U V A : K O N S T A L E P P Ä N E N SAMI KAITA TYÖSKENTELEE ravintolatyöntekijänä, vuoropäälliköstä keittiöhenkilökuntaan tarpeen mukaan. HARRASTAA vapaehtoistöitä ja järjestötoimintaa. UNELMOI tasa-arvoisemmasta maailmasta ja mahdollisuudesta työskennellä jossakin SASKin hankkeessa maailmalla. KUKA? PAM.FI 8/2022 3 SAMI KAITA TYÖSKENTELEE ravinto latyöntekijänä, vuoropäälli köstä keittiöhenkilökuntaan tarpeen mukaan. HARRASTAA vapaehtois töitä ja järjestötoimintaa. UNELMOI tasa-arvoisem masta maailmasta ja mah dollisuudesta työskennellä jossakin SASKin hankkeessa maailmalla. KUKA? PAM.FI 8/2022 3 ”Ay-aktiivina oppii yhteiskunnallista vaikuttamista” SAK PALKITSEE VUOSITTAIN STIPENDILLÄ AY-KENTÄLLÄ AKTIIVISESTI TOIMIVIA NUORIA. TÄNÄ VUONNA TOINEN PALKITUISTA ON 32-VUOTIAS RAVINTOLA-ALAN AMMATTILAINEN SAMI KAITA, JOKA ON TOIMINUT PITKÄÄN SEKÄ PAMISSA ETTÄ SAK:SSA. ”OTAN PALKINNON KIITOLLISENA vastaan, vaikka taidan olla pikemminkin ay-veteraani, sillä olen toiminut ay-aktiivina jo parikymppisestä. Minulle jäsenyys liitossa on ollut itsestään selvää. Ymmärrys ay-toiminnasta syntyi jo kotona, Alkossa myyjänä työskennelleen äitini kautta. Solidaarisuus on lähellä sydäntä. PAMIN OPISKELIJAJÄSENEKSI liityin heti, kun aloitin ravintola-alan opinnot. Ensimmäinen työpaikka löytyi hotellin vastaanotosta. Ay-aktiiviksi päädyin, kun lähdin työkaverin kanssa ammattiosaston syyskokoukseen. Siihen aikaan ei nuoria näkynyt ay-kuvioissa, joten kun väki huomasi, että täällähän on pari alle nelikymppistä paikalla, niin minut värvättiin nuorisovastaavaksi. PAMIN TAMPEREEN ALUETOIMISTOSSA työskentelin projektitehtävissä vuodesta 2018 korona-ajan loppuun 2021. Se oli hieno näköalapaikka järjestön toimintaan. Pienessä toimistossa pääsi tekemään vähän kaikkea. Hommiin sisältyi muun muassa jäsenpalvelua, neuvontaa ja ammattiosaston asioiden hoitamista. OSA VAPAA-AJASTANI kuluu edelleen ay-toiminnassa. Töiden ohella teen vapaaehtoistyötä Tampereen hotellija ravintola-alan ammattiosastossa nuorisoja solidaarisuusvastaavana. Suosittelen lämpimästi liiton jäsenyyttä nuorille. Minusta on tosi mielenkiintoista tavata työelämää aloittavia nuoria, kannustaa heitä tutustumaan liittoihin ja katsomaan, mitä siellä on tarjolla. OLEN OPPINUT paljon juuri ay-toiminnan kautta. Järjestötyön periaatteet ovat kirkastuneet ja organisointitaidotkin ovat kehittyneet. Ay-aktiivina oppii yhteiskunnallista vaikuttamista. Kaikista hienointa on kuitenkin tavata uusia ihmisiä. Liiton kautta olen tutustunut ihaniin ihmisiin, joista monesta on tullut ystäviäni.” //NIINA MELANEN
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA JOULUN JA VUODENVAIHTEEN MAKSUPÄIVÄT Työttömyyskassan verkkosivut www.palvelualojenkassa.fi Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki 23.12. Ansiopäiväraha 27.12. Ansiopäiväraha 28.12. Ansiopäiväraha 29.12. Ansiopäiväraha, Liikkuvuusavustus, Vuorottelukorvaus 30.12. Ansiopäiväraha 3.1. Ansiopäiväraha, Liikkuvuusavustus 4.1. Ansiopäiväraha 5.1. Ansiopäiväraha, Liikkuvuusavustus, Vuorottelukorvaus 9.1. Ansiopäiväraha 10.1. Ansiopäiväraha, Liikkuvuusavustus 11.1. Ansiopäiväraha Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehdään 4,2 % indeksikorotus 1.1.2023 alkaen. Indeksikorotus koskettaa mm. työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa, sen korotusosaa ja lapsikorotuksia. Yleensä indeksikorotus tehdään kerran vuodessa, mutta inflaation vuoksi vuonna 2022 toteutui ylimääräinen 3,5 prosentin indeksikorotus aikavälille 1.8.-31.12.2022. Vuoden 2023 indeksikorotuksen myötä ansiopäiväraha määritellään uudelleen korotetulla perusosalla (37,21 € / päivä). Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahasta sekä palkkatuloihin perustuvasta ansio-osasta. Indeksikorotukset eivät edellytä työttömyyskassan jäseniltä toimenpiteitä, vaan kassa huomioi korotukset automaattisesti hakemuksissa, jotka käsittelevät 31.12.2022 jälkeistä aikaa. Työttömyyskassan maksamiin etuuksiin 4,2 % indeksikorotus 1.1.2023 alkaen TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENMAKSU VUONNA 2023 Vuonna 2023 Palvelualojen työttömyyskassan jäsenmaksu on yhteensä 84 euroa. Finanssivalvonta vahvisti vuoden 2023 jäsenmaksun 19.10.2022. Työttömyyskassan jäsenmaksu sisältyy Palvelualojen ammattiliiton jäsenmaksuun. Liittoon kuuluvien ei siis tarvitse erikseen huolehtia kassan jäsenmaksusta. Etuus tai korotus Aikavälillä 1.8.-31.12.2022 1.1.2023 alkaen Peruspäiväraha 35,72 € / päivä 37,21 € / päivä Peruspäivärahan korotusosa 5,08 € / päivä 5,29 € / päivä Lapsikorotus / 1 lapsi* 5,61 € / päivä 7,01 € / päivä* Lapsikorotus / 2 lasta* 8,23 € / päivä 10,29 € / päivä* Lapsikorotus / 3 lasta* 10,25 € / päivä 13,26 € / päivä* *Yllä mainittuihin lapsikorotuksiin on lisätty 4,2 % indeksikorotuksen lisäksi hallituksen hyväksymä väliaikainen 20 % korotus vuodelle 2023. Työttömyyskassan ajankohtaiset tiedotteet voit lukea osoitteesta: www.palvelualojenkassa.fi/ajankohtaista TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA JOULUN JA VUODENVAIHTEEN MAKSUPÄIVÄT Työttömyyskassan verkkosivut www.palvelualojenkassa.fi Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki 23.12. Ansiopäiväraha 27.12. Ansiopäiväraha 28.12. Ansiopäiväraha 29.12. Ansiopäiväraha, Liikkuvuusavustus, Vuorottelukorvaus 30.12. Ansiopäiväraha 3.1. Ansiopäiväraha, Liikkuvuusavustus 4.1. Ansiopäiväraha 5.1. Ansiopäiväraha, Liikkuvuusavustus, Vuorottelukorvaus 9.1. Ansiopäiväraha 10.1. Ansiopäiväraha, Liikkuvuusavustus 11.1. Ansiopäiväraha Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehdään 4,2 % indeksikorotus 1.1.2023 alkaen. Indeksikorotus koskettaa mm. työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa, sen korotusosaa ja lapsikorotuksia. Yleensä indeksikorotus tehdään kerran vuodessa, mutta inflaation vuoksi vuonna 2022 toteutui ylimääräinen 3,5 prosentin indeksikorotus aikavälille 1.8.-31.12.2022. Vuoden 2023 indeksikorotuksen myötä ansiopäiväraha määritellään uudelleen korotetulla perusosalla (37,21 € / päivä). Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahasta sekä palkkatuloihin perustuvasta ansio-osasta. Indeksikorotukset eivät edellytä työttömyyskassan jäseniltä toimenpiteitä, vaan kassa huomioi korotukset automaattisesti hakemuksissa, jotka käsittelevät 31.12.2022 jälkeistä aikaa. Työttömyyskassan maksamiin etuuksiin 4,2 % indeksikorotus 1.1.2023 alkaen TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENMAKSU VUONNA 2023 Vuonna 2023 Palvelualojen työttömyyskassan jäsenmaksu on yhteensä 84 euroa. Finanssivalvonta vahvisti vuoden 2023 jäsenmaksun 19.10.2022. Työttömyyskassan jäsenmaksu sisältyy Palvelualojen ammattiliiton jäsenmaksuun. Liittoon kuuluvien ei siis tarvitse erikseen huolehtia kassan jäsenmaksusta. Etuus tai korotus Aikavälillä 1.8.-31.12.2022 1.1.2023 alkaen Peruspäiväraha 35,72 € / päivä 37,21 € / päivä Peruspäivärahan korotusosa 5,08 € / päivä 5,29 € / päivä Lapsikorotus / 1 lapsi* 5,61 € / päivä 7,01 € / päivä* Lapsikorotus / 2 lasta* 8,23 € / päivä 10,29 € / päivä* Lapsikorotus / 3 lasta* 10,25 € / päivä 13,26 € / päivä* *Yllä mainittuihin lapsikorotuksiin on lisätty 4,2 % indeksikorotuksen lisäksi hallituksen hyväksymä väliaikainen 20 % korotus vuodelle 2023. Työttömyyskassan ajankohtaiset tiedotteet voit lukea osoitteesta: www.palvelualojenkassa.fi/ajankohtaista
PAM.FI 8/2022 5 joulu töissä. MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Sami Kaita? SAAMEN KAMMISSA maistuu lappilainen joulu PUHEENVUORO KAUPAN ALAN ja hiihtokeskusten tes-neuvottelut MARJA VASTAA PAMIN VAALITEEMAT OIKEUDEN HINTA VALTUUSTOKUULUMISIA HALPAHALLI MAJ-LEN REMAHL 80 V. PAMIN MÖKIT IN ENGLISH TÄSSÄ JA NYT QATARIN MM-KISAT POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ VILLASUKAT TAPAHTUMAT Tämän lehden luettuasi tiedät, miten PAM-villasukat neulotaan 3 7 10 12 16 18 20 22 24 26 29 30 32 34 38 40 42 ”Qatarin lait voivat muuttua hetkessä.” TÄSSÄ NUMEROSSA ”Liiton jäsenyys tuo turvaa työsuhderiidoissa.” Jalkapallon MM-kisoja rakentaneita siirtotyöläisiä on kohdeltu kaltoin. Moni heistä on menettänyt henkensä. Kittiläläisen Saamen Kammin yrittäjäperhe valmistaa joulupöydän joikujen kera sadoille matkailijoille. 6 34 22 20 Palvelualojen neuvottelut puhuttivat PAMin valtuustoa. K A N N E N K U V A : K O N S T A L E P P Ä N E N Sisältö.indd 5 7.12.2022 10.06
6 PAM.FI 8/2022 Saamen Kammin omistaja Anne Marjomaa ja hänen tyttärensä, kokki ja Tunturi-Lapin PAMin johtoryhmän jäsen Anitta Rantajääskö viettävät koko joulun töissä.
PAM.FI 8/2022 7 P ehmeä, tumma turpa työntyy ulos aidanraosta. Tyttö ojentaa tumppuun verhotun kätensä lähemmäs, mutta vetää sen nopeasti pois ja alkaa kikattaa. Perheen isä kohottaa kameransa, poika tuijottaa poroa lumoutuneena ja äiti kannustaa syliinsä liimautunutta tyttöä koskettamaan tuota mystistä, pohjoisen puolivilliä kotieläintä uudelleen. Paikkana on Kittilä, Levin hiihtokeskuksen K5-hotellin pihapiiri. Porot toimivat eräänlaisina ”sisäänheittäjinä” samassa pihapiirissä toimivalle Saamen Kammille. ”Monet asiakkaat huomaavat ensin porot ja näkevät sitten Kammin. Meillä on Levin keskustan ainoat porot. Asiakkaistamme 70–80 prosenttia on ulkomaalaisia ja monille riittää, että he näkevät porot ja miljöön – illallisvaraus tehdään usein ruokalistaa näkemättä”, yrittäjä ANNE MARJOMAA yllättää. Miljööstä hullaantuminen ei ole ihme. Saamen Kammi on uniikki, maan alle rakennettu saamelainen turvekammi, joka huokuu lappilaista ja saamelaista tunnelmaa. Illalliskattaukset nautitaan salin keskellä loimuavan avotulen äärellä – ja siinä, silmien alla paistuu myös yksi talon bravuureista, loimulohi. Vieraat pääsevät nauttimaan saamelaisista joikuesityksistä sekä perinteisesti valmistetuista lappilaisherkuista. Kammin omistavat Anne Marjomaa ja hänen puolisonsa, saamelainen joikaaja-laulaja NIILES-JOUNI AIKIO . ”Saamelaisuus näkyy sekä sisustuksessa että ohjelmassa. Ruoka on perinteistä lappilaista, eli pääpaino on lohessa ja porossa. JOULUN TUNNELMAA SAAMELAISESSA TURVEKAMMISSA Joikausta, loimulohta ja poroa joka lähtöön – siitä on Saamen Kammin joulu tehty. Yrittäjien missiona on tarjota asiakkailleen lappilaisia makuelämyksiä ja lisätä tietoutta saamelaiskulttuurista. Teksti ja kuvat MARIA PALDANIUS Lisäksi tarjoamme vaihtelevasti esimerkiksi poronkylkeä, keitettyä poronkieltä ja savustettua poronsydäntä. Mausteet ja tekotapa pyritään pitämään yksinkertaisina”, Marjomaa korostaa. Joikua iän kaiken Saamen Kammin edustalta kuuluu joikausta. Turistit pysähtyvät ihastelemaan ainutlaatuista, miltei hypnoottista tapahtumaa. Niiles-Jouni Aikio esittää saamelaista joikua, jossa kuvaillaan Lapin tunnelmia yöttömine öineen ja kaamoksineen. Vierellä poronnahkaista saamenrumpua soittaa hänen tyttärensä BIGGA AIKIO , joka esiintyy Saamen Kammin illalliskattauksilla sekä isänsä että puolisonsa TOMI JYLKÄN kanssa. ”Aloin esiintyä täällä viime syksynä. Se oli Kammin nuorennusleikkaus”, Bigga Aikio naurahtaa. ”Erityisen suosittua on yhteisjoiku, jossa asiakkaatkin pääsevät joikaamaan. Monet innostuvat myös tanssimaan.” ”Illallisvaraus tehdään usein ruokalistaa näkemättä.”
8 PAM.FI 8/2022 ”Minä joikaan vielä arkussakin!” lohkaisee elämäniloa huokuva Niiles-Jouni Aikio. Joikuesitykset ovat erottamaton Saamen Kammin illallispakettia. Ne johdattelevat kävijät saamelaisen elämäntavan ja kulttuurin pariin, mikä on alusta pitäen ollut Kammin toiminnan syvintä ydintä. Niiles-Jouni Aikio ja hänen poikansa, Samiland-näyttelyä koordinoiva kirjailija-muusikko ANTE AIKIO ovat alueen ainoita saamelaisyrittäjiä, jotka jakavat matkailijoille tietoutta saamelaiskulttuurista. ”Turistit haluavat tietää esimerkiksi poromiehen elämästä ja minä kerron heille siitä. Poroja minulla on edelleen, niistä en luopuisi koskaan. Isoisälläni oli eniten poroja koko Lapissa”, Niiles-Jouni Aikio väläyttää. Unelmana kokin ura Saamen Kammin syntytarina juontaa juurensa vuoteen 2000. Silloin Aikio ja Marjomaa perustivat pienen kodan nykyisen K5-hotellin paikalle. Alussa he tarjosivat matkailijoille lähinnä joikuesityksiä ja poroajeluja, kunnes ruokatilauksia alkoi sadella. Niinpä poronkäristys ja kala – ensin savukala, sitten loimulohi – pantiin tulille. Siitä saakka perinteinen lappilainen ruoka on ollut yksi yritystoiminnan valttikortteja. ”Tällä paikalla ei ennen ollut mitään: kaikki alkoi siitä, että kaivettiin monttu. Niiles-Jouni sahasi itse kaikki puutkin. Sisustus on suunniteltu lappilaisuuden ja saamelaisuuden ympärille”, Marjomaa mainitsee. “Tänne ei tarvita jouluksi mitään glitteriä.” Muun muassa käsityöalan yrittäjänä pitkään toiminut Marjomaa kouluttautui kokiksi, mikä toi varmuutta tarttua Kammin puikkoihin. Kammi avattiin vuonna 2005. Keittiötä laajennettiin vuonna 2012, jolloin remmiin astui myös Marjomaan tytär – vuonna 2005 matkailupalvelujen tuottajaksi ja vuonna 2006 ravintolakokiksi valmistunut ANITTA RANTAJÄÄSKÖ , joka kuuluu nykyisin Tunturi-Lapin PAMin johtoryhmään. ”Jo alle 10-vuotiaana sanoin äidille, että minusta tulee kokki. Olen yrittänyt miettiä, mitä tekisin, jos en tekisi tätä. Mitään en ole keksinyt”, jo 11. talvikautta Saamen Kammissa työskentelevä nainen naurahtaa. Kittilässä syntyneen Rantajääskön kokin ura starttasi heti valmistumisen jälkeen Levin kylpylähotellista – ensin määräaikaisena, sitten vakituisena. Lopulta tie vei Saamen Kammiin. Kesäkaudet Rantajääskö on viettänyt muualla: neljä kesää on vierähtänyt kokin • Niiles-Jouni Aikio on saamelainen joikaaja, laulaja ja näyttelijä sekä Saamen Kammin toinen perustaja. Bigga Aikio esiintyy Saamen Kammin illalliskattauksilla sekä isänsä että puolisonsa Tomi Jylkän kanssa. • ”Poronlihaa ei saa pilata mausteilla; poron pitää maistua. Savu, suola ja mustapippuri riittävät,” sanoo Niiles-Jouni Aikio.
PAM.FI 8/2022 9 hommissa hankolaisessa ravintolassa, kuusi kesää Härmän Powerparkissa ja yksi kesä Kilpisjärven retkeilykeskuksella. Syksyllä 2022 hän aloitti vuoden mittaisen lähija luontoruokapalveluiden tuottajakoulutuksen Rovaniemen koulutuskeskus REDUlla. ”Ravintola-alalla luonnon antimien merkitys kasvaa koko ajan. Asiakkaat haluavat tietää, mistä esimerkiksi kala ja poro tulevat. Me pyrimme siihen, että raaka-aineet ovat paikallisia”, Rantajääskö kertoo. Yliarvostettu kotijoulu Äiti ja tytär asettelevat pöytiin kynttilöitä ja serviettejä. Huomisen illalliskattaukset on buukattu täyteen, ja lauantaina starttaa pikkujoulumenu. Koska kausi on vasta aluillaan, meno on rauhallinen – mutta tahti kiihtyy päivä päivältä. Huomio on ensisijaisesti ruoassa ja ohjelmassa, sisustus toimii pitkälti sellaisenaan. ”Meillä on niin tunnelmallinen miljöö, ettei tänne tarvita jouluksi mitään glitteriä”, Marjomaa veistelee. Kuten sesonkiaikana muutenkin, myös jouluaattona on luvassa kaksi illalliskattausta, joihin kuka tahansa voi ilmoittautua. Pääsääntö on, että illalliset toteutetaan vähintään viidelletoista asiakkaalle. Jouluaattona kolmen ruokalajin menu starttaa kylmistä alkuruoista poroineen ja kaloineen, etenee lämpimiin laatikoihin ja paisteihin, ja huipentuu jälkiruokaan. Koska joulu ja uusivuosi on vuoden vilkkainta aikaa, vierähtää se Marjomaan ja Rantajääskön osalta kokonaan työn merkeissä. Se on enemmän sääntö kuin poikkeus. ”Viime jouluna tein kaksi viikkoa töitä putkeen ilman vapaapäivää. Se on tosin ihan tavallista. Milloinhan olisin viimeksi edes ollut joulun vapaalla? Varmaan joskus 16 vuotta sitten”, Rantajääskö laskeskelee. ”Taisimme viettää perhejoulua kotona viimeksi vuonna 2004”, komppaa Marjomaa. Täysin joulutta eivät kammilaiset kuitenkaan jää: kun viimeiset asiakkaat on saatu ruokittua, henkilökunta istuu alas, nauttii jouluruokaa ja jakaa toisilleen lahjat. Paikalle kutsutaan myös kokkien ja tarjoilijoiden puolisot – ja loppusiivous suoritetaan vasta, kun vatsat ovat täynnä. Vaikka ajatus rauhallisesta kotijoulusta välillä kutkuttaisikin, tuntuu jouluillallisen järjestäminen asiakkaille koronavuosien jälkeen taas antoisalta. ”Olemme jo palaamassa takaisin entiseen. Yksi ero on siinä, että varaukset tulevat aiempaa lyhyemmällä varoitusajalla: kun normaalisti tähän aikaan vuodesta joulu ja uusivuosi ovat jo täynnä, nyt on vielä vapaita paikkoja. Uskon, että loputkin paikat täyttyvät – mutta voi olla, että viime tipassa”, toteaa Marjomaa. • ”Alkuvuosina valmistimme ruokaa kodassa ja olimme tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakkaisiin. Silloin huomasimme, että monet ulkomaalaiset eivät edes tienneet, että Suomessa on saamelaisia. Siksi tuntui tärkeältä jakaa tätä tietoutta”, sanoo Saamen Kammin yrittäjä Anne Marjomaa. • Saamen Kammin illalliskattaukset toteutuvat, jos asiakkaita on vähintään viisitoista. Joulun ja uuden vuoden aikaan minimimäärän toteutumisesta ei tarvitse olla huolissaan. ”Kyllä tämä on asiakasmäärien osalta vuoden kiireisintä aikaa,” sanovat yrittäjä Anne Marjomaa ja hänen tyttärensä Anitta Rantajääskö.
10 PAM.FI 8/2022 N euvottelut kaupan alan palkankorotuksista törmäsivät työnantajien haluttomuuteen tehdä ratkaisuja ennen teollisuuden neuvottelujen päätöstä. Puheissa toistuvat jälleen vientivetoisuus ja kilpailukyky, joiden varjolla palvelualojen palkkaratkaisuja halutaan painaa alle teollisuuden tason. Kotimaiset palvelualat esitetään osana viennin välituoteketjua, jolloin niiden kustannustaso määrittäisi osaltaan vientituotteiden kilpailukyvyn. V iime vuosien niukat palkankorotukset kaupan alalla eivät tilastojen valossa ole kuitenkaan tukeneet viennin kilpailukykyä matalampien hintojen muodossa. Sen sijaan alan yritysten voitot rikkovat ennätyksiä kerta toisensa jälkeen. Tukkuja vähittäiskaupan alan yritysten liikevoitto on vuodesta 2012 vuoteen 2021 kasvanut peräti 64,1 prosenttia. Jos kaupan alan yritysten omistajat olisivat vuonna 2021 tyytyneet samaan liikevoittoprosenttiin kuin vuonna 2012, olisi palkkoja ja muita henkilöstökuluja voitu hintoja korottamatta maksaa 16,4 prosenttia enemmän kuin todellisuudessa maksettiin. Näin siis viime vuoteen mennessä – kuluvana vuonnahan muun muassa kaupan jättiläinen Kesko on takonut jälleen ennätystuloksia. Samaan aikaan työntekijöiden ostovoima on heikentynyt valtavasti kuluttajahintojen nousun seurauksena. Tukkuja vähittäiskaupan työntekijöiden keskimääräinen ostovoima on viimeksi ollut näin heikko syksyllä 2014. KAUPAN ALALLA ON VARAA KOROTTAA PALKKOJA K ymmenien tuhansien vähittäiskaupan myyjien, varastotyöntekijöiden ja muiden ammattilaisten palkoilla, joista piti jouluun mennessä sopia, ei ole mitään tosiasiallista vaikutusta viennin kilpailukykyyn. Todellisuudessa kaupan palveluiden osuus teollisuuden kotimaisesta välituotekäytöstä on muutama prosentti. Vähittäiskaupan osuus tästä pienehköstä kuluerästä on häviävän pieni. Vuodesta 2012 vuoteen 2021 työn tuottavuuden kasvu tukkukaupassa on ylittänyt teollisuustyön tuottavuuden kasvun 10,9 prosenttiyksiköllä. Vähittäiskaupassa tämä luku on 26,5 prosenttiyksikköä. Entistä kummallisempia kilpailukykypuheista tekee se tosiasia, että kilpailukyky on kaikesta päätellen hyvällä mallilla ja teollisuuden uudet tilaukset jatkavat kasvuaan. Kilpailijamaiden palkkaratkaisujen perusteella korotusvaraa vaikuttaisi olevan vientisektorillakin runsaasti. Kaupan alan osalta piilottelu teollisuuden palkkaratkaisujen takana on vastuun pakoilua ja osoittaa kyvyttömyyttä ymmärtää työntekijöiden heikentyvää tilannetta. Kaupan alan hyvän tuloksen täytyy näkyä työntekijöiden tilipusseissa, ei pelkästään omistajien taskuissa. KIRJOITTAJA OLLI TOIVANEN ON PAMIN PÄÄEKONOMISTI. PUHEENVUORO
12 PAM.FI 8/2022 KORKEA AIKA KOROTTAA KAUPAN ALAN PALKKANEUVOTTELUJEN KARIUTUMINEN TYÖNANTAJAN YKSIPUOLISELLA ILMOITUKSELLA OLI SUURI PETTYMYS. SAMAAN AIKAAN KAUPPA TAHKOAA HYVÄÄ TULOSTA VUODESTA TOISEEN. YMMÄRRYSTÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TIUKKAAN TALOUSTILANTEESEEN EI TÄSTÄ HUOLIMATTA NÄYTÄ TYÖNANTAJAPUOLELTA LÖYTYVÄN. Pettymys purkautui ulosmarsseina NIINA MELANEN / kuvat PAM P AMin puheenjohtaja ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN muistuttaa, että palvelualoilla työntekijät ovat avainasemassa, kun tehdään hyvää tulosta. ”Kaupan hyvän tuloksen on tunnuttava myös työntekijöiden kukkarossa”, hän sanoo. Turun Kupittaan K-Citymarketin luottamusmies TARJA PUOTSAARI sanoo, että kaupan sanelulinja ei kelpaa työntekijöille. Hän muistuttaa, että järjestäytyminen on 1.2.2022: PAM ja Kaupan liitto hyväksyivät työehtosopimuksen kahdeksi vuodeksi, mutta vain ensimmäisen vuoden palkoista. Liitot sopivat, että toisen vuoden palkkaneuvottelut käydään 15.12.2022 mennessä. 10.10.2022: PAM ja Kaupan liitto pitivät tilannekatsauksen, jossa käytiin läpi mm. talouden tilannekuva ja sovittiin neuvottelukäytännöistä. Sovittiin, että palkkaneuvottelut aloitetaan 7.11. alkavalla viikolla. 18.10.2022 PAM ja Kaupan liitto sopivat kahdeksan neuvottelutapaamista marrasja joulukuulle. Kaupan liiton päällekkäisyyksistä johtuen neuvottelujen aloitus lykättiin viikolle 46. 27.10.2022: Keskon kertoi ennätystuloksista osavuosikatsauksessa Kaupan alan neuvotteluissa tapahtunutta 8.11.2022: Kaupan liitto ilmoitti, ettei aiokaan neuvotella palkoista sovitusti PAMin kanssa. Vetosi siihen, että vientiteollisuudessa ei ole neuvottelutulosta. Kertoi aikovansa neuvotella koko työehtosopimuksesta tammikuussa. 8.11.2022: PAMin puheenjohtaja piti ilmoitusta ylimielisenä ja vastuuttomana työntekijöitä kohtaan. PAM ei hyväksy sanelua, ja työntekijät ovat palkankorotuksensa ansainneet. avainasemassa omien oikeuksien ajamisessa. "Me jäsenet olemme se PAM, meidän on toimittava ja näytettävä voimamme. Vanha totuus on, että kun järjestäytymisaste on 40 prosenttia, voimme koittaa jotain pyytää. Kun se on 90 prosenttia, niin voimme vaatia.” SAMAAN AIKAAN kun työnantajapuoli kieltäytyy palkkaneuvotteluista, kaupan alaa vaivaa pula työntekijöistä. ”Palkkaus ja henkilökunnasta huolehtiminen vaikuttavat siihen, halutaanko tänne tulevaisuudessa tulla töihin vai ei”, toteaa Keskon PT logistiikan pääluottamusmies MIKKO RUOKONEN . Tulevien tes-neuvottelujen suhteen PAMin puheenjohtajan Annika RönniSällisen kanta on selvä. ”Tavoittelemme palvelualojen ammattilaisille heille kuuluvia oikeudenmukaisia palkankorotuksia, jotka turvaavat työntekijöiden ostovoiman.”
PAM.FI 8/2022 13 KORKEA AIKA KOROTTAA 9.11.2022->: Työntekijät reagoivat välittömästi ja vaativat palkkaneuvotteluja. Myyjät ja varastotyöntekijät ympäri Suomen ovat joukolla osoittaneet mieltä toteuttamalla ulosmarsseja, kassapysähdyksiä ja hiljaisia hetkiä. 31.12.2022 Määräaika kaupan työehtosopimuksen irtisanomiselle. Jos palkkasopua ei joulukuussa 2022 löydy, voi PAM tai Kaupan liitto irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 31.1.2023. Irtisanomisaika on yksi kuukausi. Tammikuussa käydään tällöin uudet työehtosopimusneuvottelut. Vähimmäispalkkojen lisäksi työajat, tauot, lomarahat, vuosivapaat jne. on neuvoteltava uudestaan. 15.12.2022 Palkkaneuvottelujen määräaika 31.1.2023 Työehtosopimus päättyy? Jos uudesta työehtosopimuksesta ei ole sopua, alkaa helmikuussa sopimukseton tila. Vanhat työehdot pätevät, mutta työrauhavelvoite ei enää sido työntekijöitä. PAMin ilmoittamat lakot tai muut työtaistelutoimet ovat mahdollisia. K-Citymarket Vaasa • K-Citymarket, Kokkola Keskisen Kyläkauppa, Tuuri • K-Citymarket Seppälä, Jyväskylä S-market Näsi, Porvoo
14 PAM.FI 8/2022 HIIHTOKESKUSALAN TYÖNTEKIJÄT OSOITTIVAT TYÖNSEISAUKSILLA JOULUKUUN ALUSSA, ETTÄ SEISOVAT YHTEISESSÄ RINTAMASSA PALKKAVAATIMUSTEN TAKANA. PALKANKOROTUSVARAA ALAN YRITYKSILLÄ ON, SILLÄ VIIME KAUSI OLI ERINOMAINEN JA TULEVASTA KAUDESTAKIN ENNUSTETAAN VILKASTA. SATU AHONEN / kuvat PAM K U V A : R A IM O H O IK K A L A V uosi sitten neuvoteltu hiihtokeskusalan työehtosopimus päättyi lokakuun lopussa, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM ja työnantajia edustava MaRa ry eivät päässeet palkkaneuvotteluissa sopuun vuoden 2023 palkankorotuksista. PAM katkaisi alan työehtosopimusneuvottelut 17.11., jonka jälkeen työriitaa ratkottiin valtakunnansovittelijan johdolla tuloksetta. ”PAMin tavoitteena on turvata työntekijöiden ostovoima. Työnantajapuoli ei ole ollut valmis sopimaan varsinaisista korotuksista, eikä mitään varmuutta korotusten suuruudesta ollut. Hiihtokeskusalan työntekijät ovat palkankorotuksensa ansainneet ja siksi vauhditamme neuvotteluja kuuteen keskukseen kohdistetulla työnseisauksella", totesi PAMin puheenjohtaja ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN . Hiihtokeskuksilla takana erinomainen kausi PAMin neuvottelijoiden mielestä alan yrityksillä olisi varaa maksaa työntekijöilleen nykyistä parempaa palkkaa. ”Hiihtokeskusalan viime kausi oli paras kausi ikinä, joten palkankorotusvaraa kyllä on. Odotukset tuloksista myös tälle talvelle ovat erittäin hyvät”, Rönni-Sällinen sanoo. Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry:n keräämien tietojen mukaan kaudella 2021–2022 laskettelupäivien määrä kasvoi 13 %, hissilippujen myynti 15 %, hissinousujen määrä 12 % ja vuokraamomyynti 20 % edelliskauteen verrattuna (2020–2021). ”Lakkojen toteutuminen viittaa työnantajien haluttomuuteen löytää tilanteeseen ratkaisu ja viestinee myös työnantajien tiukasta koordinaatiosta. Hiihtokeskusalan työntekijät ovat palkankorotuksensa ansainneet", Rönni-Sällinen jatkaa. Lakoilla vauhtia tes-neuvotteluihin Vuokatin hiihtokeskus oli suljettu työtaistelun vuoksi. Kuvassa hiihtokeskuksen henkilökunta valmistautumassa lakkoon. KORKEA AIKA KOROTTAA Myös Levillä palkankorotustoiveet ovat kovat. Ihmiset ovat venyneet läpi koronapandemian ja valtavien kiireiden. Pettymystä työnantajan asenteeseen on ilmassa.
PAM.FI 8/2022 15 K U V A : A K S E L I M U R A J A K U V A : K A TJ A K O IV U R A N T A Investointeihin on rahaa, työntekijöille ei Yksi Suomen suosituimmista hiihtokeskuksista, Kuusamon Ruka, teki viime huhtikuussa kaikkien aikojen ennätyksensä, kun hiihtopäivien määrä ylitti 500 000 rajan. Hiihtopäivien määrä on kansainvälinen mittari hiihtokeskuksen asiakasmäärälle. Kasvun myötä Rukalla toteutetaankin nyt uusia investointeja laskukaudelle 2022–2023. Rakenteilla on muun muassa kaksi rinnehissiä, ja myös valaistusja lumetuslinjojen muutostyöt ovat käynnissä. Rukan pääluottamusmies KIMMO NEVANPERÄ pitää ristiriitaisena, että samaan aikaan kun uusiin rakenteisiin investoidaan vauhdilla, ei työntekijöille kuitenkaan olisi varaa maksaa palkankorotuksia. ”Kyllä se on tahdosta kiinni, ei muusta”, hän kommentoi. Nevanperän mukaan huoli polttoaineen, ruoan ja sähkön hinnan noususta on saanut monet työntekijät pohtimaan, kannattaako pian enää käydä töissä pitkän matkan päässä. Palkankorotukset tulisivat todelliseen tarpeeseen. ”Infopäivinä kyllä taputetaan kädet punaisina heidän työpanokselleen, mutta sen olisi jo korkea aika näkyä myös kukkarossa. Työntekijät ovat kuitenkin ne, jotka tekevät yrityksen tuloksen.” Lakon piirissä olivat Tahkon, Rukan, Pyhätunturin, Levin, Vuokatin ja Ylläksen hiihtokeskukset 1.–.3.12. Lehden mennessä painoon 7.12. hiihtokeskusalan työehtosopimusta koskevassa työriidassa ei oltu saatu tulosta. Seuraa hiihtokeskusalan tilannetta verkkosivuiltamme: pam.fi/hiihtokeskuslakko ”Hiihtokeskusalan viime kausi oli paras kausi ikinä, joten palkankorotusvaraa kyllä on.” PAMIN NEUVOTTELEMAA hiihtokeskusalan työehtosopimusta sovelletaan esimerkiksi rinnetyöntekijöihin, lipunmyyntija välinevuokraamotyöntekijöihin, huoltotoimija kenttähenkilöstöön sekä hiihdonopettajiin. Tahkolla lakko hidasti rinteiden lumetusta, kun parikymmentä työntekijää oli lakossa. KORKEA AIKA KOROTTAA Rukalla osa hiihtohisseistä toimi esimiesten voimin. Henkilökunnan mielestä yhtiön menestyksen olisi jo korkea aika näkyä myös työntekijöiden palkoissa.
MARJA VASTAA ? OLEN KIINTEISTÖNHOITAJA JA TALVI TEKEE JÄLLEEN TULOAAN. TYÖNANTAJA ON ALKANUT PUHUA LUMIPÄIVYSTYK SESTÄ. MITEN LUMIPÄIVYSTYS JA PÄIVYSTYS EROAVAT TOISISTAAN? PÄIVYSTYKSESTÄ MEILLÄ ON TYÖPAIKALLAMME SOVITTU KIINTEISTÖ PALVELUALAN TYÖ EHTOSOPIMUKSEN MUKAISESTI. VASTAUS: Talviaikana kiinteistöpalvelu alalla on viikkopäivystysten lisäksi ns. lumipäivystyksiä. Myös näiden päivystys ten tulee perustua vähintään työehtosopi muksen mukaiseen päivystyssopimukseen ja päivystyskorvaukseen. Lumipäivystykset perustuvat pääsään töisesti tuntipäivystykseen, jonka kor vaus on vähintään 1,44 €/h. Käytännössä työpaikalla tehdään lumipäivystyksistä valmis sopimuspohja. Kun lumipäivystys aloitetaan, sovitaan työnantajan aloitteesta päivystyksen korvauksesta tällä valmiilla sopimuspohjalla tai muulla sopimuksella. Pääasia on, että sovitut asiat ovat myöhem min todennettavissa. Lumitöihin pyydetään usein myös muita työntekijöitä kuin päivystäjiä. Tästä johtuen lumipäivystyksestä sovitaan usein erikseen normaalin päivystyssopimuksen ohella. Tällöinkin palkka tulee maksaa vähintään työehtosopimuksen mukaisesti lisä ja ylityökorotuksineen. Jos muu kuin päivystysvuorossa tai sovitusta lumipäivystysvuorossa oleva työntekijä kutsutaan työajan päättymisen jälkeen sellaiseen ennalta arvaamattomaan MITÄ TARKOITTAA LUMIPÄIVYSTYS? työhön, josta ei ole voitu työaikana sopia, suoritetaan tästä työstä 100 prosentilla korotettu tuntipalkka, jonka lisäksi ei makseta ylityökorvauksia. Hälytysluontoisesta työstä sovittaessa on syytä varmistaa, että kyseessä ei ole työ vuorolistan muuttaminen. Jos mahdollista, kutsun sisältävä tekstiviesti, muu vastaava kutsu tai kutsun tiedot tulee säilyttää mah dollista jälkiselvittelyä varten. Työntekijällä, joka ei ole sitoutunut päivystämään, ei ole pääsääntöisesti velvoi tetta ryhtyä työvuorolistan ulkopuolisiin työtehtäviin. Palkanmaksun todentamiseksi on tär keää, että työnantajalla ja työntekijällä on tehdystä työstä tarkka työaikakirjanpito. Tehdyistä työtunneista kannattaakin pitää tarkkaa kirjaa. ? OLEN SAAMASSA NYKYISESSÄ TYÖSUHTEESSANI ENSIMMÄIS TÄ KERTAA TALVILOMAN. MITEN TÄMÄ TULISI MINULLE ANTAA? VASTAUS: Talvilomakausi sijoittuu ajalle 1.10.–30.4. Kuuden päivän talviloma on annettava yhdenjaksoisena, elleivät työnte kijä ja työnantaja sovi siitä toisin. Työnantaja ei siis voi määrätä talvilo man pätkimistä tai ottamista lyhennettynä työaikana. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mah dollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Työehtosopimuksissa on sovittu erilaisia määräyksiä vuosiloman ja vapaapäivien sijoittelusta vuosiloman yhteyteen tai sen sisälle. Vuosilomalain mukaan lomapäi viksi ei katsota sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaat toa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. ? TYÖSKENTELEN KAUPASSA JA KUULIN OHIMENNEN TYÖKAVEREIDEN PUHUVAN AATTO VAPAISTA. VOITKO KERTOA, MITÄ NÄMÄ OVAT? VASTAUS: Kaupan alan työehtosopimuk sessa on sovittu tietyistä aattovapaista siten, että vakinaisella työntekijällä on tietyistä aatoista kaksi vapaapäiviä. Näitä aattoja ovat pääsiäislauantai, juhannusaatto, jou luaatto ja uudenvuodenaatto. Sinun siis kuuluu saada kyseisistä aatoista kaksi vapaaksi, jos työsuhteesi on alkanut ennen pääsiäisviikkoa sama na vuotena. Jos olet ollut vuosilomalla ja kyseinen aattovapaa sijoittuu vuosilomalle, katsotaan aattovapaa saaduksi. Työnantaja voi korvata aattovapaat maksamalla kysei sinä päivinä tehdystä säännöllisestä työstä 100 prosentilla korotetun palkan. Työnan taja ja työntekijä voivat kertaluonteisesti sopia aattovapaamääräyksistä myös toisin. ? TYÖSKENTELEN RAVINTOLAS SA TARJOILIJANA. TYÖKAVERI NI ALKOIVAT PUHUA VUOSIVAPAIS TA, JOISTA EN OLE KUULLUTKAAN. MITÄ NÄMÄ VUOSIVAPAAT OVAT? 16 PAM.FI 8 2022
PAM.FI 8/2022 17 VASTAUS: Kyseiset vuosivapaat ovat työehtosopimuksessa sovittuja vapaita, jotka pääsääntöisesti tulee antaa palkallisena kokoaikaisena vapaapäivänä. Eli käytännössä 7,5 tunnin peruspalkka yhtä ansaittua vuosivapaapäivää kohden. Työntekijä ansaitsee vuosivapaita kalenterivuosittain toteutuneiden työtuntien perusteella. Kyseisen vuosivapaajärjestelmän piiriin kuuluvat sekä kokoaikaiset että osa-aikaiset työntekijät. Vuonna 2022 yhden vuosivapaan on ansainnut, kun on tehnyt töitä 200 tuntia. Vapaat alkavat kertyä työsuhteen kestettyä kaksi kuukautta (ns. karenssiaika). Maksimissaan vapaita ansaitsee kalenterivuoden aikana yhdeksän päivää, jolloin työtunteja on täytynyt kertyä vähintään 1 640 tuntia. Vuosivapaapäivä voidaan antaa heti, kun se on ansaittu. Ansaitut vuosivapaat tulee antaa kuitenkin viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Eli vuonna 2022 ansaitut vuosivapaat tulee antaa vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuosivapaita työvuorolistalle sijoitettaessa on työntekijälle varattava mahdollisuus esittää mielipiteensä vuosivapaan ajankohdasta. Taulukko kertyvistä vapaista, niiden antamisesta ja maksamisesta, löytyy matkailu-, ravintola ja vapaa-ajan palveluita koskevasta työehtosopimuksesta (työntekijöitä koskeva TES). Kyseiset vapaat ovat eri asia kuin vuosilomat. Jos työsuhteesi päättyy ja kaikkia ansaittuja vuosivapaita ei ole pidetty, tulee ne maksaa rahakorvauksena viimeistään loppupalkan maksamisen yhteydessä. Tällä palstalla PAMin neuvonta päällikkö MARJA SALMIVUORI apujoukkoineen vastaa jäseniä askarruttaviin kysymyksiin K U V A : G E T T Y IM A G E S Urapalvelu on maksuton jäsenetu. Palvelu on tarkoitettu kaikille jäsenille, niin töissä oleville kuin työttömille. Varaa aika: pam.fi/urapalvelu PAMin urapalvelu auttaa työnhaussa ja osaamisen kehittämisessä! Valmennus on etänä. Helppoa ja vaivatonta Hangosta Ivaloon! Haluat kartoittaa nykyistä osaamistasi Haluat saada esim. CV:n ajan tasalle Etsit uutta suuntaa työelämässä Kaipaat harjoittelua työhaastattelua varten Etsit palvelualan työpaikkoja Ja paljon muuta! Työelämän personal trainer sinua varten saat henkilökohtaista apua, kun
18 PAM.FI 8/2022 EDUSKUNTAVAALIT 2023 VAALIKEVÄT TUO TILAISUUDEN NOSTAA PALVELUALOILLE TÄRKEÄT AIHEET ESIIN. PAM PERÄÄNKUULUTTAA PARANNUKSIA MUUN MUASSA OSA-AIKATYÖN TEKIJÖILLE SEKÄ TYÖSUOJELUUN. Osa-aikatyölle perusteet ja työsuojelun mitoitus kuntoon MINNA UUSIVIRTA / kuva HANNE SALONEN / EDUSKUNTA K evään eduskuntavaaleissa Suomeen valitaan jälleen uudet kansanedustajat, jotka päättävät tulevina vuosina myös palvelualoja koskevasta lainsäädännöstä. PAM pitää vaaleissa esillä jäsentensä ääntä ja on nostanut yhdeksi keskeiseksi vaaliteemakseen osa-aikatyön. Sitä tekee Suomessa tällä hetkellä lähes 470 000 ihmistä, ja heidän määränsä on viime vuosina noussut. Tilastokeskuksen tietojen mukaan osa-aikatyötä tekevistä palkansaajista 31 prosenttia työskentelee osa-aikaisesti vasten tahtoaan. Tilanne on tämä etenkin matalapalkka-aloilla. Suurin syy osa-aikaisuudelle esimerkiksi ravintola-, siivousja kampaamoalalla, myyjillä sekä vartijoilla on se, ettei kokoaikaista työtä ole tarjolla. Osa-aikatyöhön liittyy monia ongelmia. Epävarma toimeentulo nostaa köyhyyden riskiä, ja silpputyössä tulevaisuutta on hankala suunnitella. Jos vuokratyö tai nollatuntisopimus eivät tuo riittävää toimeentuloa, on kyse koko yhteiskunnan ongelmasta, koska silloin sosiaaliturvaan tukeudutaan enemmän. Pitkään jatkuva osa-aikatyö pienentää eläkkeitäkin. Vaikka sekä työntekijä että yhteiskunta hyötyisivät siitä, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus täysipäiväiseen työhön, osa-aikaisen työn teettäminen ei nykyisellään vaadi minkäänlaisia perusteita.
PAM.FI 8/2022 19 EDUSKUNTAVAALIT 2023 Palvelualojen ääni kuuluviin T yöelämään liittyvissä kysymyksissä on Suomessa totuttu nojaamaan vahvoihin työehtosopimuksiin. Niidenkin pohjana ovat silti eduskunnan laatimat lait. Ne turvaavat asioita, joita työehtosopimus ei kata, tai joista työnantajaorganisaatiot eivät halua neuvotella, PAMin yhteiskuntasuhdevastaava Eveliina Reponen muistuttaa. “Tällaisia asioita ovat esimerkiksi osa-aikatyön väärinkäyttämiseen puuttuminen, työsuojelun realistisempi resursoiminen sekä se, että myös työuupuminen oikeuttaisi tulevaisuudessa palkalliseen sairauslomaan.” On myös monia kysymyksiä, kuten alipalkkaukseen, alustatyöntekijöiden asemaan tai raskaussyrjintään liittyvät ongelmat, joihin voidaan vaikuttaa ainoastaan lainsäädännöllä. Siitä päättävät kansanedustajat, ja siksi äänestäjällä on valta vaikuttaa tuleviin lakeihin. “PAMin vaalitavoitteet ovat peräisin jäseniltämme, heidän esiin tuomistaan ongelmista. Vain me palvelualan ammattilaiset näemme sen, mitä meidän aloillamme työelämässä tulee parantaa ja siksi on ensisijaisen tärkeää, että me myös käytämme ääntämme. Sitä ei voi kukaan tehdä puolestamme”, Reponen painottaa. PAMin tavoitteena onkin, että jatkossa työsuhteen osa-aikaisuudelle pitää olla laillinen peruste, ja lisätyötä tulee tarjota ensin niille, jotka ovat tehneet osa-aikatyötä samassa työpaikassa pisimpään. Lisäksi PAM esittää, että sovitun työajan päälle tehtävien lisätuntien tulee vakiintua osaksi työsopimusta, ja lisätuntien tekeminen edellyttää sopimista tapaus kerrallaan. Paremmat rahkeet työsuojeluun Toinen PAMille tärkeä vaaliteema on työsuojelu. Nykyisin työsuojeluvaltuutettu pitää valita, jos yrityksessä on yli kymmenen työntekijää. Ei ole kuitenkaan olemassa mitään ylärajaa sille, kuinka montaa työntekijää yksi työsuojeluvaltuutettu voi edustaa. Eli esimerkiksi koko maassa toimivassa yrityksessä, jolla on useita toimipaikkoja ja tuhansia työntekijöitä, voi olla vain yksi työsuojeluvaltuutettu. Työntekijällä on oltava oikeus siihen, että työsuojeluvaltuutettu tuntee työn arjen. Siksi PAMin päämääränä on, että lakiin kirjataan kuinka montaa työntekijää työsuojeluvaltuutettu voi enintään edustaa. Tämän lisäksi PAM pyrkii siihen, että aluehallintoviranomaisille saataisiin riittävästi tarkastajia ja tehokkaat säädökset. Osa-aikatyö kuormittaa L&T Kiinteistöhuolto Oy:n Länsi-Suomen pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ERJA KILLSTRÖM näkee PAMin vaalitavoitteet osuvina. Hän tietää, että kiinteistöhuollossa esimerkiksi työtuntien tarkastelu tehdään yleensä vain kerran vuodessa. Siivouspuolella monet asiakkaat taas ostavat osa-aikaisia palveluita, eikä työnantajalla ole halua maksaa työntekijöiden siirtymistä työkohteiden välillä, jolloin työnantaja solmii osa-aikaisia työsuhteita. “Pitäisi huomioida, että moni tekee osa-aikatyötä useassa yrityksessä. Ei ole myöskään kenenkään etu, että tarvittaessa töihin kutsuttavat ovat löysässä hirressä, kun eivät tiedä, milloin töitä on. Se liittyy Eveliina Reposen mukaan PAMin vaalitavoitteet ovat peräisin jäsenien esiin tuomista ongelmista. myös työsuojeluun: ollaanko hereillä, kun töihin pitää lähteä epätavallisiin aikoihin esimerkiksi lumisateen takia?” Killströmin mukaan työsuojeluvaltuutettuna pärjää laajallakin alueella, jos työntekijät on helppo tavoittaa. Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Aluehallintovirastolle hän toivoo lisäväkeä tarttumaan ongelmiin pelkän raportoinnin sijaan. ”Toivoisin, että siellä voitaisiin tehdä enemmän yhteistyötä ja tavata ihan fyysisesti saman alan työsuojelun parissa toimivia enemmän.” K U V A : E E V A A N U N D I
20 PAM.FI 8/2022 PAMin lakimiehet Ronja Väänänen ja Henni Untamo avaavat, mitä työelämää koskevan riita-asian käsittely oikeusteitse maksaa työntekijälle liiton jäsenenä ja ilman jäsenyyttä. PAMin lakimiehet Ronja Väänänen ja Henni Untamo avaavat, Oikeuden hinta työntekijälle liiton jäsenenä ja ilman jäsenyyttä. MINNA RAITAPURO / kuva SUSANNA KEKKONEN Lakimiesten mukaan PAMin myöntämä oikeusapu on moneen muuhun ammattiliittoon verrattuna kattava.