• Xxxxxxxx PÄÄVIESTI NRO 8/2021 • 15.12.• 22. VUOSIKERTA JOULU BALETIN KULISSEISSA Kansallisoopperan ja -baletin maskeeraaja Emma Krohn-Markkanen taitaa naamioinnin salat PAMILAISTEN TYÖEHDOT NEUVOTTELUPÖYDÄLLE Työehtosopimuksesta tukea työntekijöiden jaksamiseen TODELLISET TUNNIT TYÖSOPIMUKSEEN Tuntitarkastelun säännöt kaipaavat selkeyttä
• No nyt se meinaa nukkua, lenkille piti lähteä. On se kiva, että kulta jaksaa huolehtia. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Kun välität, valitse heille parasta – Turvassa-henkivakuutus! Eikä muuten maksa paljon. PAMin jäsenelle vain 7,05 €/kk Hintaesimerkki 2021 30-vuotias PAMin jäsen, korvaussumma 100 000 €. Turvassa -henkivakuutuksella Turvassa Turvaa rakkaimpasi Henkivakuutus ei varsinaisesti hyödytä sinua vaan heitä, jotka ovat sinulle kaikista rakkaimpia. Eivätkö he ansaitsekin parasta? Turvassa-henkivakuutus on uusi ja erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus. Hinta saattaa yllättää sinut iloisesti, laske vaikka itse turva.fi/henkivakuutus Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö
• PAM.FI 8/2021 3 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? K U V A : E T U N IM I S U K U N IM I TYÖEHTOSOPIMUKSET eivät synny, säily ja kehity itsestään. Ne pitää neuvotella joka kerta uudestaan. Juuri siksi PAMin rooli on merkittävä kaikkien palvelualoilla työskentelevien näkökulmasta ? näissä neuvotteluissa määritellään palkkataso ja muut edut. Suomalaiset tarvitsevat palveluja, palvelut työntekijöitä ja työntekijät hyviä työpaikkoja. YLEISSITOVUUS takaa sen, että työntekijöillä on samat oikeudet, kuten vähimmäispalkat, kaikissa alan yrityksissä. Yleissitovuus on olennainen osa suomalaista työmarkkinajärjestelmää, ja valtaosa suomalaisista kannattaa järjestelmää. Olemme sitä vahvempia neuvottelupöydissä, mitä enemmän meillä on joukkovoimaa. Siksi liittoon kuulumisella on merkitystä ? vain PAM neuvottelee palvelualojen työehdoista. PALVELUALOJEN TYÖT ovat vaativia ammattilaisten töitä. Pandemian aikana työntekijät ovat venyneet, joustaneet ja huolehtineet monin tavoin mm. asiakkaiden terveysturvallisuudesta. Yhteiseen hiileen on puhallettu. Nyt talous on nousukiidossa ja monella alalla kärsitään työvoimapulasta. On takaisinmaksun aika. Osa talouskasvusta kuuluu työntekijöille ja hyvä lääke työvoimapulaan on oikea palkkataso. Työntekijöiden jaksaminen on myös ollut koetuksella, ja työehtosopimusmääräysten pitää tukea entistä paremmin työntekijöiden työhyvinvointia. TOIVOTTAVASTI VUODENVAIHDE tuo kaikille palvelualoilla työskenteleville mahdollisuuden rauhoittumiseen ja lepoon, vaikka joulunaika onkin yksi alojen kiireisimmistä. Takana on pitkä ja monin tavoin raskas ja epävakaa vuosi. Tulevissa neuvotteluissa pyrimme oikeudenmukaiseen palkkaan ja inhimilliseen työelämään. Rauhaisaa ja rentouttavaa joulunaikaa kaikille jäsenillemme! 3 1 4 Työehtosopimukset neuvotellaan joka kerta uudestaan PAMIN TYÖEHTOSOPIMUKSISTA ISO OSA NEUVOTELLAAN KEVÄÄLLÄ 2022. TYÖEHTOSOPIMUKSET OVAT JOKAISEN PALVELUALOILLA TYÖSKENTELEVÄN KANNALTA MERKITTÄVÄ ASIA ? NIISSÄ MÄÄRITELLÄÄN VÄHIMMÄISPALKKA JA MUUT TYÖEHDOT. MINKÄLAISIN MIETTEIN NEUVOTTELUPÖYTIIN SUUNTAA PAMIN PUHEENJOHTAJA ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN? MINTTU SALLINEN / kuva STUDIO OMENA 2
• PAM.FI 8/2021 5 10 vakituista maskeeraajaa MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Annika Rönni-Sällinen? MASKEERAAJAN ARKEA Kansallisoopperassa UUDISTUVA YT-LAKI TÄSSÄ JA NYT EROON VASTENTAHTOISESTA osa-aikaisuudesta NYT NEUVOTELLAAN työehtosopimuksista PAMIN NUORTEN toiminta uudistuu ALUEVAALIT IN ENGLISH TAPAHTUMAT & KOULUTUS Kun luet tämän lehden tiedät, miten työehtosopimus syntyy. 3 6 10 12 14 18 20 22 26 29 ”Pamilaiselle osaamiselle on tarvetta.” TÄSSÄ NUMEROSSA Yt-lakiuudistuksesta pontta luottamusmiesten ehdotuksille. Puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kannustaa aktiiviseen osallistumiseen Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa. Kansallisoopperassa ja -baletissa jokainen työpäivä on erilainen. 6 sdksaaard ja hjhsfkjd 22 20 10 Pamin nuoriso­ toimintaa uudis­ tetaan yhdessä nuorten kanssa, kertoo järjes­ töasiantuntija Marjut Pihonen. K A N N E N K U V A : H E L I S O R J O N E N
• 6 PAM.FI 8/2021
• PAM.FI 8/2021 7 A amu on vasta sarastamassa, kun Helsingin Töölönlahden rannalla sijaitseva Kansallis­ ooppera ja ­baletti sykkii jo elämää. Alkamassa on Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas ­baletin toiseksi viimeinen harjoitus ennen kahden päivän päässä häämöttävää uusintaensi­iltaa. Maskeeraaja­kampaaja EMMA KROHN-MARKKANEN , 39, sujahtaa nopein askelin sisään oopperataloon ja tervehtii iloisesti. Suuntaamme ensimmäiseksi noutamaan aamukahvit henkilökunnan kahviosta. Sen nurkassa kimmeltää käy­ tetyistä balettitossuista tehty joulukuusi, jonka tanssija KAILEY KABA on ideoinut muun muassa ompelimon ja pukuhuollon kanssa. Aikaa ei ole hukattavaksi. Kiiruhdam­ me viidennessä kerroksessa sijaitsevaan maski­kampaamoon ja sytytämme valot. Kirkkaat valot reunustavat peilipöytiä ja ne notkuvat väripaletteja, siveltimiä ja kampaustarvikkeita. Krohn­Mark­ kanen siirtää käytävältä sisälle hattu­ ja peruukki telineitä, joissa kunkin asusteen kohdalle on merkitty kenelle se kuuluu. Kun Pähkinänsärkijä­tiimin muut jä­ senet eli INDIRA OKIC , DANIELA ECHKARD , KUKKA SAND ja VIRPI KETKO saapuvat paikalle, Krohn­Markkanen käy heidän kanssaan läpi osajaon, jolla tarkistetaan mahdolliset viimehetken muutokset rooleissa. Lisäksi he käyvät läpi ketkä esiintyjistä vaihtavat kesken esityksen roo­ lista toiseen. Niinä hetkinä maskeeraajien on oltava näyttämön kulisseissa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Esiintyjien kanssa työskentely on vain osa Krohn­Markkasen monipuolista työtä. Niinä päivinä, jolloin vuorossa ei ole harjoituksia, peruukkien huoltaminen vie ison osan hänen työajastaan. Ne pitää kammata jokaisen käyttökerran jälkeen uudelleen. Lisäksi hän laatii aikatauluja, pitää huolta tarvittavista materiaaleista ja jakaa työtehtävät hänen vastuulleen nime­ tyissä teoksissa. Jouluyön taikaa kuvaava Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas ­baletti kuuluu niihin. Krohn­Markkanen tarkistaa harjoitus­ ten aikataulut ja levittää isolle pöydälle mallikuvat teoksen roolihahmoista. Nii­ den avulla maskeeraajat voivat huolehtia siitä, että kukin hahmo näyttää jokaisessa esityksessä juuri siltä miltä pitää. Vaikka Krohn­Markkanen on työskennellyt Kan­ sallisoopperalla eli ”Talolla” jo 22 vuotta, ESIRIPUN TAKANA Rakastetun joulubaletin roolihahmot heräävät henkiin maskeeraaja-kampaaja Emma Krohn-marKKasEn käsissä. Hän on yksi Kansallisoopperan ja -baletin lähes 550 kuukausipalkkaisesta työntekijästä, jotka iloitsevat vilkkaana pyörivästä joulusesongista. MINNA RAITAPURO / kuvat HELI SORJONEN päivän harjoitus jännittää häntä hieman. ”Ehkä se on se työn suola tässä. Koko ajan on jotain uutta. Aika harvoin on sel­ lainen fiilis, että taas tätä”, hän naurahtaa. Sosiaalista pelisilmää Kansallisoopperan ­ja baletin maski­kam­ paamo on kymmenen vakituisen mas­ keeraaja­kampaajan sekä heidän apuna toimivien freelancereiden valtakunta. Se on myös paikka, jonne esiintyjät saapuvat viimeiseksi ennen lavalle nousua. Siksi maskeeraaja­kampaajan työssä on tärkeää osata lukea ja aistia esiintyjien mielialaa. ”Minä voin vaikuttaa aika paljon siihen fiilikseen, millä esiintyjä nousee lavalle. Jos näen, että esiintyjä keskittyy tosi lujasti, niin annan hänelle tilaa. Tai jos näen, että hän haluaa ajatukset jonnekin ihan muualle, niin silloin voin jutella hänelle rauhallisesti muista asioista”, Krohn­Mark­ kanen kertoo. Ennen harjoitusten alkua aamutak­ keihin, tutuihin, värikkäisiin esiinty­ misasuihin ja trikoisiin sonnustautuneet tanssijat pyörähtelevät tasaiseen tahtiin maski­kampaamon ovesta sisään ja ulos. Kullekin pääesiintyjälle on tarkkaan ai­ kataulutettu vuoronsa. Naisille on varattu MINUN TYÖPÄIVÄNI
• 8 PAM.FI 8/2021 20 minuuttia ja miehille 10–15 minuuttia. Kelloa on pidettävä tarkasti silmällä. Joukko lapsitanssijoita pelmahtaa innokkaana oven suuhun. ”Seuraava!” -kutsujen kajahtaessa ilmoille hekin saavat vuorollaan nutturat ja peruukit. ”Tässä työssä pitää olla pitkä pinna, hyvä stressinsietokyky ja sosiaalista pelisilmää. Työ on myös luovaa ja nopeatempoista, sillä mitä vaan voi käydä ja silloin pitää toimia nopeasti. Joskus tanssijan puvusta on esimerkiksi ratkennut selkä kesken kaiken, ja tilannetta on sitten porukalla ratkaistu yhdessä pukuhuoltajien kanssa”, Krohn-Markkanen kertoo. Porvoossa asuvalle Krohn-Markkaselle haastavinta on sovittaa henkilökohtainen elämä yhteen työn kanssa. Vapaa-aikaa ei hänelle oikeastaan jää. Erityisesti joulun alla on tavallista tehdä tuplavuoroja esimerkiksi lauantaisin, jos samalle päivälle osuu kaksi esitystä. ”Tuntuu, että olen itse aina myöhässä joka paikasta. Asun yksin kahden lapsen ja koiran kanssa. Olen kiitollinen vanhemmille, jotka auttavat usein varsinkin iltaisin, kun olen töissä,” hän kertoo. Saumatonta yhteistyötä Maskeeraaja-kampaajat tekevät lattialle levitetyn suojamuovin päällä vartalomaalauksia. Yksi roolihahmoista, Fauni, saa vihreän värin. Toinen, muinaiseen kreikkalaiseen asuun pukeutunut runoilijahahmo puolestaan maalataan kullan väriseksi. Pukuhuoltaja käy kyselemässä kolmannen hahmon korujen perään. Harjoitusten edetessä kaiuttimista kaikuu tasaiseen tahtiin näytäntöjärjestäjän kuulutuksia. Niiden avulla pidetään huolta siitä, että esiintyjät, tarpeisto, lavasteet ja ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Esityksen rakentaminen lavalle vaatiikin valtavan tekijäjoukon saumatonta yhteistyötä. Laulajien, tanssijoiden, soittajien ja näyttämötekniikan taitajien lisäksi talon sisältä löytyy myös huima määrä käsityön tekijöitä, esimerkiksi suutareita, puuseppiä, ompelijoita, vaattureita ja hatuntekijöitä. Koko talon väki on nyt ollut koolla syksystä alkaen. ”Ihmiset ovat todella kiitollisia, että saavat tehdä työtänsä”, Krohn-Markkanen sanoo. Tämän hän tietää luottamustehtäviensä puolesta, sillä hän toimii ammattiosastonsa, Oopperan ja Baletin Tekniset ry:n, varapuheenjohtajana, vaikuttaa alan työehtoja käsittelevässä sopimusalatoimikunnassa sekä kuuluu työpaikkansa työturvallisuustoimikuntaan. • ”Jokainen työpäivä on erilainen. Tämä työ vaatii kärsivällisyyttä, sosiaalisia taitoja ja kykyä reagoida nopeasti jatkuvasti vaihtuviin tilanteisiin”, maskeeraajakampaaja Emma KrohnMarkkanen kertoo. • Kaikille esityksessä käytettäville asusteille on oma paikkansa maskikampaamossa. Värikkäät vartalomaalaukset syntyvät maskeerajien yhteistyöllä.
• PAM.FI 8/2021 9 PAM NEUVOTTELEE Suomen kan­ sallisoopperan työehtosopimuksen, jota sovelletaan teknisten pien­ ryhmien työntekijöihin ja esimiehiin sekä mestareihin. PAMin jäseniä työskentelee muun muassa valo­ ja äänitysoperaattoreina, maskeeraa­ jina, kampaajina, vahtimestareina ja näytäntöjärjestäjinä. Kurkista heidän arkeensa Kansal­ lisoopperan ja ­baletin kulisseissa Instagramissa: @oopperabaletti_maski @oopperabaletti_valo @oopperabaletti_puvusto Tuoreessa muistissa on kuukausien tauko, jonka aikana Kansallis ooppera ja -baletti oli käytännössä katsoen suljettuna yleisöltä. Sen aikana henkilökunta harjoitteli muun muassa Joutsenlampi-baletin etukäteen valmiiksi. Tuo baletin klassikkoteos on tekijöilleen tuttuakin tutumpi, mutta tällä kertaa se kosketti erityisesti. Sen muisteleminen tuo Krohn-Markkaselle vieläkin kylmät väreet. ”Kun orkesteri aloitti soittamisen ensimmäisen kerran kuukausiin, niin samalla hetkellä kyyneleet alkoivat valua kaikkien meidän maskeeraajien silmistä. Sitä ei voi korvata millään nauhalla, se on livehommaa.” Rakkaus klassiseen musiikkiin toi hänet 19-vuotiaana Sibelius-lukiolaisena töihin Kansallisoopperan aulapalveluihin, josta hän siirtyi alan koulutusten myötä maskeeraaja-kampaajaksi. Hän kuvaa klassisen musiikin maailmaa itselleen eräänlaiseksi pakopaikaksi – silloin ajatuksiin ei mahdu mitään muuta. ”Toisille se voi olla rokkikonsertti, taidenäyttely tai mikä vaan, joka saa sinut hetkeksi toiseen maailmaan. Se on tarpeellista ja terapeuttista, olit sitten surullinen tai iloinen. Kulttuuri pitäisi pitää auki, no matter what”. Kiireisen aamupäivän jälkeen maski-kampaamo on hiljentynyt. Krohn-Markkanen pysähtyy seuraamaan lavan tapahtumia seinälle ripustetulta näytöltä. Myöhemmin hän saa kuulla vielä palautetta päivän harjoituksista, mutta nyt hän keskittyy hetkeksi vain nauttimaan kuulemastaan. Harjoituksia säestää 70 -jäseninen orkesteri. ”Tämä musiikki tuo meille joulun.” Maskeeraaja-kampaajat pohtivat yhdessä parasta tapaa kiinnittää tanssijan päähine. Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas -joulubaletti esitetään televisiossa Yle Teemalla jouluaattona. Se on myös katsottavissa Yle Areenassa puolen vuoden ajan. Yhteistyö hatuntekijöiden kanssa on tärkeässä roolissa Krohn-Markkasen työssä. He valmistavat myös erilaisia hiuksiin ja peruukkeihin kiinnitettäviä asusteita. Emma Krohn-Markkanen nauttii itse erityisesti näyttävien maskien tekemisestä. “Meidän tiimissä kaikilla on omat vahvuutensa”, hän sanoo. K U V A R O O S A O K S A H A R J U
• 10 PAM.FI 8/2021 Uudistuva yhteistoimintalaki antaa PAMin sopimuspäällikön tehtävästä AKT:n puheenjohtajaksi siirtyneen Ismo KoKon mukaan nykyistä enemmän pontta luottamusmiehen ehdotuksille. VÄHEMMÄN TEATTERIA IRTISANOMISISTA MARJA IKKALA / piirros JULIA TAVAST Uudistettavan yt-lain mukaan työnantajan tulee käydä jatkuvaa vuoropuhelua nimenomaan henkilöstön edustajan kanssa. Ismo Kokon mukaan tämä korostaa luottamusmiehen valitsemisen tärkeyttä työpaikalla.
• PAM.FI 8/2021 11 AJAN HERMOLLA H enkilöstölle avautuu yhteistoimintalain uudistamisessa mahdollisuus, jota on pitkään toivottu, toteaa ISMO KOKKO. ”Usein sanotaan, että yt-neuvottelut ovat pelkkää teatteria niin, että työnantaja on jo etukäteen päättänyt lopputuloksen työntekijöiden vähentämisestä. Lakia on nyt yritetty korjata niin, että työnantaja joutuu tosissaan ottamaan huomion työntekijöiden ehdotukset.” Kokko tuntee hyvin syyskuun lopussa annetun lakiesityksen, sillä hän oli SAK:n työehtoasiantuntijana mukana valmistelemassa lakia tammikuusta 2019 lähtien. Hän siirtyi joulukuussa nykyisestä PAMin sopimuspäällikön tehtävästä Autoja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n puheenjohtajaksi. Selkeät perusteet Uudistettava yt-laki koskee edelleen keskeiseltä osaltaan niitä neuvotteluja, joita työpaikalla on käytävä, kun työnantaja haluaa tuotannollisin tai taloudellisin syin irtisanoa, osa-aikaistaa tai lomauttaa henkilöstöään tai muuttaa vaikka toimenkuvia. Luottamusmiehen rooliin kuuluu esittää neuvotteluissa vaihtoehtoja, joilla minimoidaan ikävät seuraukset työntekijöille. Miten ”teatteri” sitten vähenee? Siten, vastaa Kokko, että työnantajan on perusteltava kirjallisesti, mikäli henkilöstön edustajan tekemää ehdotusta ei aiota toteuttaa. Jos työnantajan on annettava kirjalliset perustelut sille, miksi hylkää työntekijöiden ehdotuksen, niin vaivaa tarvitaan myös luottamusmieheltä. Hänenkin on tehtävä oma ehdotuksensa kirjallisesti. Luottamusmiehen tekemää ehdotusta vaikkapa irtisanomisten vaihtoehdoksi ei voi siis ohittaa olan kohautuksella. ”Muutoksella pyritään nimenomaan siihen, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet kasvavat. Näin on kirjattu myös maan hallitusohjelmaan”, Kokko sanoo. Jatkossa yt-neuvottelujen nimi vaihtuu. Aika tosin näyttää, taipuuko ikävän kaiun omaava yt-neuvottelut kansan suussa uudeksi termiksi, muutosneuvotteluiksi. ”Vuoro puhelu ei enää ole kiinni työn antajan hyvän tahtoisuudesta, vaan sitä pitää oikeasti käydä.” Hallituksen lakiesitykseen jäi Kokon mukaan myös puutteita. Työnantajan edustajia voi esimerkiksi olla vähennyksistä neuvoteltaessa paikalla useampia, kun taas luottamusmies on pöydän toisella puolen yksinään. ”Siinä on epätasapainoa”, Kokko toteaa. Vähennyksistä neuvottelemisen lisäksi yhteistoimintalaki kattaa myös työpaikan yhteisen kehittämisen. Jatkossa työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä edellytetään jatkuvaa vuoropuhelua riittävän tiedonkulun ja luottamuksen parantamiseksi. ”Vuoropuhelun pitää olla luonteeltaan rakentavaa ja siinä on otettava huomioon osapuolten edut, tarpeet ja asema”, Kokko kertaa lakiesitystä. Lisää tietoa jakoon Keskeisiä vuoropuhelussa käytäviä aiheita ovat muun muassa yrityksen talous ja tulevaisuuden näkymät, työpaikan säännöt ja käytännöt, työvoiman käyttötavat ja henkilöstörakenne, henkilöstön osaamistarpeet sekä työhyvinvointi. ”Luottamusmiehelle tarjoutuu mahdollisuus saada lisää tietoa yrityksen näkymistä ja näin osallistua myös kehittämiseen”, Kokko arvioi listaa. Niitä asioita ei tule lisää, joista työnantajan olisi tiedotettava luottamusmiehille tietyin väliajoin. ”Sen sijaan näen mahdolliseksi sen, että jatkossa luottamusmies pystyisi omaehtoisesti hankkimaan enemmän tietoa osana jatkuvaa vuoropuhelua. Ei työntekijä edelleenkään päätä mitä yrityksessä tehdään, mutta laki tuo uusia kanavia vaikutusmahdollisuuksille, suurimpana niistä on aloiteoikeus, johon työnantajan edustajan on reagoitava. ” Niin henkilöstön kuin myös työnantajan edustaja voivat tehdä aloitteita aiheista, joista haluavat käydä vuoropuhelua. Aloite pitää tehdä kirjallisesti kahta viikkoa ennen kokousta. Monessa yrityksessä työntekijöiden oikeus tehdä aloitteita on ihan peruskauraa, joten mitä uutta laki silloin tuo? ”Tämä mahdollisuus aukeaa kaikille lain soveltamisen piirissä oleville. Vuoropuhelu ei enää ole kiinni työnantajan hyväntahtoisuudesta, vaan sitä pitää oikeasti käydä. Onhan tämä vahva signaali vuorovaikutteisen työelämän puolesta ”, Kokko sanoo. Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia turvaa myös henkilöstön oikeus osallistua tärkeiden kysymysten käsittelyyn hallinnossa, kuten johtoryhmässä. Yt-lakiin siirrettiin nyt hallintoedustuslain säädöksiä. ”Rajauksina on, että henkilöstön edustaja ei voi osallistua yrityksen johdon valintaan, työntekijöiden työsuhteen sopimusehtoihin eikä työtaistelutoimista päättämiseen.” Lain on määrä tulla voimaan vuoden 2022 alusta. Aikataulu on Kokon mukaan kunnianhimoinen, mutta mahdollinen. Uudistuva yt-laki Lakia sovelletaan yrityksissä ja yhteisöissä, joissa on säännöllisessä työsuhteessa vähintään 20 henkilöä. Laki ei koske valtiota, kuntia ja seurakuntia. Hallintoedustuksen osalta laki koskee yrityksiä, joissa on 150 työntekijää.
• 12 PAM.FI 8/2021 TÄSSÄ JA NYT OLEN Emilia Liipo ASUN Helsingissä LIITYIN PAMIIN 8.11.2021 TYÖSKENTELEN Finnkinon Maximteatterissa Cinema Hostina. Työni on monipuolista aina lipunmyynnistä ja -tarkastuksesta viinitarjoiluun ja yritysmyynnin tilaisuuksissa avustamiseen. PARASTA TYÖSSÄNI ovat mahtavat työkaverit! Aloitin työt kolme viikkoa sitten, ja olen saanut työkavereilta ihanasti tukea ja opastusta. Tervetuloa PAMiin, Emilia! LIITYIN PAMIIN, koska aiemmissa työsuhteissani minulla ei aina ole ollut kunnollista liiton tukea. Se on näkynyt esimerkiksi korvausten puuttumisena ja lepoaikojen ylityksinä. VAPAA-AIKANI kuluu toistaiseksi opiskeluiden parissa. Lisäksi harrastan brasilialaista jujutsua. TAVOITTEENANI on saada Aasian tutkimuksen opintojen gradu valmiiksi tammikuussa. Joulukuu kuluu siis töiden ja gradun loppurutistuksen parissa. K U V A : E E V A A N U N D I UUSI PAMILAINEN KUUKAUDEN TILASTO Työn tuottavuuden vuosimuutos (arvonlisäys), yritykset, vähittäiskauppa Työn tuottavuus on kasvanut viime vuosina kohisten vähittäiskaupan toimialalla. LÄHDE: TILASTO KESKUKSEN TUOTTAVUUS­ TUTKIMUKSET 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 * 20 20 * ”Tarjoilijakin on vain ihminen, eikä mikään yliolento, joka vaan jaksaa ja jaksaa pikkujouluaikaan.” SAIJA KARHATSU PAMin Facebook-sivulla PIDÄ KIRJAA TYÖTUNNEISTA Merkitse muistiin toteutunut työaika eli kaikki tekemäsi työtunnit. Säilytä kirjanpitosi, sillä sitä voi tarvittaessa käyttää todisteena vuosienkin jälkeen. TARKISTA PALKKATOSITTEESI Vertaa työnantajalta saamaasi palkkalaskelmaa työaikakirjanpitoosi. Täsmääkö tekemiesi tuntien määrä? Saitko myös kaikki lisät? HAE APUA TARVITTAESSA Jos palkkaa jäi saamatta, huomaat virheitä tai puutteita, ota heti yhteyttä työnantajaasi ja pyri selvittämään asia. Apua saat myös työpaikkasi luottamusmieheltä. Jos työpaikallasi ei ole luottamusmiestä tai asia ei muuten ratkea, ota yhteys liiton työsuhdeneuvontaan tai lähimpään liiton aluetoimistoon. Joulun, uudenvuoden ja loppiaisen ajan työajat, työaikalisät ja lomamääräykset vaihtelevat eri sopimusaloilla. PAMin toimitsija SATU HONKASEN vinkkien avulla varmistat, että palkkasi on maksettu myös juhlapyhien ajalta oikein. 1 2 3 3 X VINKIT 10 % % -5 % 15 % 5 % 3,1 % 7,9 % 8,0 % -0,3 % 5,7 % 12,5 % * ennakkotieto
• PAM.FI 8/2021 13 TÄSSÄ JA NYT PALVELUALOILLA ESIINTYVÄ kiire, psykososiaalinen kuormitus, puutteellinen perehdytys, epäasiallinen kohtelu ja sopimattomat työvälineet ovat uhkia työturvallisuudelle. Lain mukaan työsuojeluvaltuutettu on valittava aina, jos työpaikalla työskentelee vähintään 10 henkilöä. PAMin työympäristöasiantuntija ERIKA KÄHÄRÄ huomauttaa, ettei ole olemassa mitään estettä valita henkilöstön edustajaa myös tätä pienempiin työpaikkoihin. ”Niissä työpaikoissa, joissa työsuojeluvaltuutettu on valittuna, työolot ovat todistetusti paremmat. Omiin ja työkavereiden työoloihin voi vaikuttaa työsuojelun eri keinoin ja siksi kannattaa lähteä ehdolle työsuojeluvaltuutetuksi”, Kähärä kannustaa. PALVELUALOJEN TYÖPAIKOILLA valitaan loppuvuodesta työsuojeluvaltuutettuja. Työsuojeluvaltuutetun keskeinen tehtävä on työnantajan kanssa yhteistyössä edistää turvallista ja terveellistä työtä sekä valvoa työnantajaa huolehtimaan työturvallisuuteen liittyvistä lain velvollisuuksista. Pamilainen työsuojeluvaltuutettu saa PAMin tarjoamaa jatkuvaa työsuojelukoulutusta ja hänellä on mahdollisuus olla aktiivisesti mukana palvelualojen työsuojeluyhteistyössä eri tahojen kanssa. //MINNA RÄSÄNEN Huonot työolot kaipaavat korjaajia – lähde työsuojeluvaltuutetuksi 76 % prosenttia suomalaisista työ­ ikäisistä näkee, että elämiseen riittävä bruttopalkkataso on yli 2 000 euroa kuukaudessa. Lähde: PAMin vetovoimabarometri 2021 Heidi Lehikoinen PAMin toiminnanjohtajaksi PALVELUALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA avasi uudet verkkosivut 8.12. Verkkosivu-uudistuksen tavoitteena on palvella erilaisten käyttäjien tarpeita entistä paremmin. Uusilta verkkosivuilta löydät työttömyysturvaa koskevaa ajantasaista tietoa ja pääset kirjautumaan työttömyyskassan verkkopalveluun. Uudet sivut löydät osoitteessa: palvelualojenkassa.fi. UUSI YLEISSITOVA työehtosopimus on voimassa 1.11.2021-31.10.2023 ja siinä sovittuja vähimmäisehtoja noudatetaan kaikissa Suomen hiihtokeskuksissa työskenteleviin työntekijöihin. Uusi työehtosopimus pitää sisällään kaksi palkantarkistusajankohtaa. Lisäksi työehtosopimuksella sovittiin parannuksista alan iltatyölisään ja työvuorojen väliseen lepoaikaan. PAMIN JÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖNÄ vuodesta 2011 toiminut HEIDI LEHIKOINEN valittiin liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi. ”Heidi Lehikoinen on järjestöpäällikkönä osoittanut kyvyt johtaa ja kehittää monenlaisia toimintoja. Hän tuntee erittäin hyvin PAMin toiminnan ja toimintatavat”, totesi PAMin puheenjohtaja ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN . Nykyinen toiminnanjohtaja JYRKI KONOLA siirtyy 1.12. alkaen SAK:n kasvu ja vaikuttaminen -osaston johtajaksi. Palvelualojen työttömyyskassalle uudet verkkosivut Hiihtokeskusalalle uusi työehtosopimus Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista K U V A : S U S A N N A K E K K O N E N K U V A : S H U T T E R S T O C K MISSÄ MENNÄÄN? K U V A : S H U T T E R S T O C K TYÖNTEKIJÖILLÄ ON OIKEUS VAIKUTTAA OMIIN TYÖOLOIHINSA. SIKSI JOKAISESSA PALVELUALAN TYÖPAIKASSA ON HYVÄ OLLA VALITTUNA HENKILÖ – TYÖSUOJELUVALTUUTETTU.
• 14 PAM.FI 8/2021 Vastentahtoisen osa-aikatyön vähentäminen on yksi PAMin tavoitteista työehtosopimusneuvotteluissa. Kyse on työntekijöiden jaksamisen ja toimeentulon parantamisesta sekä tasa-arvosta. POLKUJA KOHTI KOKOAIKATYÖTÄ HILDUR BOLDT / kuva SHUTTERSTOCK
• PAM.FI 8/2021 15 AJAN HERMOLLA H eikko toimeentulo. Ennakoimaton elämä ja silppuvuorot epätyypillisiin aikoihin. Epävarmuus siitä, saako lisätyötä tai uskaltaako siitä kieltäytyä. Toinen ja kolmaskin työ toimeentuloa paikkaamaan. Nämä ovat PAMin toimitsijoille tuttuja tarinoita siitä, kuinka osa-aikatyö rasittaa palvelualoilla työskentelevien jaksamista ja perhe-elämää. Puun ja kuoren välissä Suurin osa osa-aikatyöstä Suomessa teetetään yksityisillä palvelualoilla. Moni osa-aikaisella työsopimuksella työskentelevä tekee kuitenkin säännöllisesti lisätyötä. ”Esimerkiksi hotellisiivoojilla saatetaan teettää lisätyötä lähes päivittäin”, kuvailee kiinteistöpalvelualan sopimusasiantuntija JARKKO VIITANEN . ”Siivoojilla tulotaso niin matala, ettei mistään lisätyöstä voi oikein kieltäytyä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen kärsii ennakoimattomuudesta, mutta kiinteistöpalvelualalla työskentelevillä ei ole edes näkymää lisätyötuntien vakiintumisesta työsopimukseen. Tästä johtuen alan työehtosopimukseen on saatava määräys, jonka pohjalta tarkastellaan työntekijän tekemiä työtunteja ja vakiintunut työaika saadaan korjattua työsopimukseen”, sanoo Viitanen. Lisätyö on työtä, joka ylittää työsopimuksessa sovitun työajan, mutta ei ylitä alan säännöllisen työajan enimmäismäärää eli siitä ei saa ylityökorvausta. Alimitoitetulla työvuorosuunnittelulla ja säännöllisellä lisätyöllä työn kysynnän vaihteluista johtuva riski on käytännössä siirretty työntekijän kannettavaksi. Kirjaus tuntitarkastelusta PAM on onnistunut saamaan muun muassa kaupan alan sekä majoitus-, ravintolaja vapaa-ajan palveluiden työehtosopimuksiin kirjaukset tuntitarkastelusta. Se tarkoittaa, että työntekijän tehdyt työtunnit eli vakituisten työtuntien päälle PAMin kaupan alan sopimusasiantuntija Sirpa Leppäkangas sanoo, että tuntitar­ kasteluun liittyviä kirjauksia tulee jämäköittää. PAMin kiinteistöpalvelu­ alan sopimusasiantuntija Jarkko Viitasen mukaan kokoaikaiset työsuhteet sitouttavat työntekijöitä työnantajiin. tehty lisätyö tarkastellaan ja toteutunut työaika päivitetään työsopimukseen. Näin työntekijä saa turvatumman toimeentulon, ja luodaan polku kohti kokoaikatyötä. Kaupan alalla tuntitarkastelu pitää nykyisen työehtosopimuksen mukaan tehdä lähtökohtaisesti puolivuosittain. Tuntitarkastelun toteutus kuitenkin ontuu edelleen monissa yrityksissä, ja monista pamilaisista työehtosopimuksista tuntitarkastelu puuttuu vielä kokonaan. ”Tuntitarkasteluun liittyviä kirjauksia ja käytäntöjä on tarve jämäköittää. Myös luottamusmiesten keinoja osa-aikatyön kitkemiseksi pitää lisätä. Jos emme saa perusteettomia osa-aikatöitä karsittua yhdessä ja sopimalla, niin vaihtoehdoksi jää lainsäädäntötie. Osa-aikaisille työsuhteille voitaisiin edellyttää perusteltua syytä, kuten on tilanne jo määräaikaisten työsuhteiden osalta”, toteaa kaupan alan sopimusasiantuntija SIRPA LEPPÄKANGAS. K U V A : E E V A A N U N D I K U V A : A N N A A U T IO AJAN HERMOLLA
• 16 PAM.FI 8/2021 Vastentahtoisesti osa-aikainen Parikymmentä vuotta sitten yleisin syy osa-aikaisuudelle palvelualoilla oli, että työtä tehtiin opintojen ohella. Se oli siis tavallisesti työntekijän toive ja ohimenevä vaihe elämässä. Tänä päivänä yleisin syy osa-aikatyölle on, ettei kokoaikatyötä ei ole tarjolla. PAMin jäsenkyselyn (2020) mukaan kaksi kolmesta osa-aikatyötä tekevästä olisi halunnut kokoaikaisen työn. Vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevistä joka neljäs oli tehnyt osa-aikatyötä jopa yli kymmenen vuoden ajan. Viime vuonna osa-aikatyötä Suomessa teki 15 prosenttia työntekijöistä. Heistä kolme neljäsosaa oli töissä palvelualoilla. Ero muihin aloihin on siis merkittävä. Vähittäiskaupassa ja majoitusja ravitsemusalalla osa-aikaisten työntekijöiden osuus on jo noin 40 prosenttia. ”Osa-aikatyöllä on paikkansa palvelualoilla, koska työvoiman tarve voi vaihdella suurestikin. Mutta hyvällä työvuorosuunnittelulla voitaisiin tarjota yhä useammalle kokoaikatyötä, etenkin kun työajat on jo sovittu joustaviksi. Osa-aikatyön pitäisi olla mahdollisuus ja kokoaikatyön oikeus myös palvelualoilla”, sanoo Leppäkangas. Kokoaikatyöstä kilpailuvaltti Palvelualojen työvoimapulasta on puhuttu pitkin syksyä. SAK:n luottamushenkilökyselyn (2021) mukaan vaikeinta oli rekrytoida henkilöstöä osa-aikaisiin työsuhteisiin. Rekrytointivaikeudet näkyvät myös PAMin suhdannebarometrin tuloksissa. Ekonomisti OLLI TOIVASEN mukaan henkilöstömäärän alimitoitus liittyy palvelualojen yritysten viimeaikaisiin rekrytointiongelmiin sekä syynä että seurauksena. ”Liika kuormitus pahentaa itsessään aliresursoinnin ongelmaa, kun sairauspoissaolot lisääntyvät ja osa työntekijöistä alkaa etsiä uutta työpaikkaa. Tieto heikoista työoloista aiheuttaa puolestaan haittaa yrityksen maineelle, mikä vaikeuttaa lisätyövoiman rekrytointia”, Toivanen selittää. Kun kokoaikatyötä ei ole tarjolla, niin yhä useampi palvelualojen työntekijä paikkaa toimeentuloaan tekemällä kahta Vinkkejä osa-aikatyötä tekevälle • Seuraa, että työsopimukseesi merkityt tunnit vastaavat todellisuudessa tekemiäsi tunteja. Pidä kirjaa suunnitelluista ja tehdyistä työtunneista. Ota PAMin työaikakalenteri avuksi. • Työnantajalla on velvollisuus tarjota omille työntekijöilleen lisätyötä, jos hän tarvitsee lisää työntekijöitä. Käytännössä se kuitenkin usein vaatii työntekijöiden ja luottamusmiehen omaa aktiivisuutta. • Jos työpaikalle palkataan uusia työntekijöitä, kysy esimieheltäsi lisätunteja. Sinulla on niihin oikeus ennen uuden työntekijän palkkaamista. Saamatta jääneistä tunneista voi saada korvausta jälkikäteen. • Lisätyön tekeminen on työntekijälle vapaaehtoista. • Työaikalain mukaan työntekijä voi kuitenkin antaa työsopimuksessa kertakaikkisen suostumuksen lisätyöhön. Se tarkoittaa, että sitoutuu ottamaan tarjotun lisätyön vastaan. Ole siis tarkkana, kun solmit työsopimusta! • Työnantajan on järjestettävä sinulle kohtuullinen koulutus, jos työn vastaanottaminen sitä edellyttää. tai useampaa työtä. Se on työntekijälle raskasta, mutta riski myös työnantajalle. ”Pysyvät kokoaikaiset työsuhteet houkuttelevat työntekijöitä sitoutumaan ja kouluttautumaan alalle”, toteaa sopimusasiantuntija Viitanen. OSA-AIKAISUUDEN SYY AMMATEITTAIN 2020 Kokit, keittäjät kylmäköt Tarjoilijat Kampaajat ja parturit Kiinteistö huollon työn tekijät Myyjät Vartijat Toimistoja laitos siivoojat ym. % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kokoaikatyötä ei ollut tarjolla Opiskelee Hoitaa omia lapsia tai muita omaisia Haluaa muusta syystä tehdä osa-aikatyötä Terveydellisistä syistä Ei osaa sanoa tai tuntematon L Ä H D E : T IL A S T O K E S K U S
• PAM.FI 8/2021 17 Muutos parempaan ei tule itsestään Marimekon pääluottamusmies Tuuli Elokannas on tyytyväinen, että kaupan alan työehtosopimuksessa on kirjaus tuntitarkastelusta. MARIMEKOSSA ON tuntitarkastelun kautta saatu synnytettyä myös myymäläpuolelle kokoaikaisia työsuhteita. Tavoitteena on ollut parantaa työsuhteiden laatua, koska se vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon ja sitoutumiseen. Marimekon pääluottamusmies TUULI ELOKANNAS kiittää hyviä neuvottelusuhteita työnantajan kanssa. ”Me käymme työnantajan kanssa säännöllisesti läpi liiketoiminnan kehittymistä ja työvoiman tarvetta. Meillä on yhteisymmärrys siitä, ettei ole kenenkään etu, jos työntekijöistä ei saada pidettyä kiinni”. Elokannas on tyytyväinen, että kaupan alan työehtosopimuksessa on kirjaus tuntitarkastelusta. ”Välineitä vastentahtoisen osa-aikatyön vähentämiseksi on työehtosopimuksen ja työlainsäädännön kautta, mutta helppoa sen valvominen ei välttämättä ole.” KUN YRITYKSEEN PALKATAAN työvoimaa, työntekijöiden ja luottamusmiesten kannattaa joka kerta kyseenalaistaa rekrytoinnin tarve ja pyytää selvitys miksi työtunteja ei anneta jo työsuhteessa oleville osa-aikatyöntekijöille. ”Jos työnantaja ei anna tarjolla olevia tunteja jo työsuhteessa oleville vastentahtoisille osa-aikatyöntekijöille, jotka ne olisi voinut tehdä, niin työntekijälle saattaa syntyä oikeus vahingonkorvaukseen. Työntekijöiden on siis tärkeä itse valvoa oikeuksiaan”, muistuttaa Elokannas. Marimekossa on sovittu lisätyön tarjoamisen järjestyksestä. Perusperiaate on, että lisätyötä tarjotaan aina ensin oman myymälän työntekijöille, sen jälkeen muulle työssäkäyntialueelle ja sen jälkeen ns. muulle Suomelle. Mikäli omista ei löydy tekijöitä, työt annetaan puitesopimuslaisille. Vuokratyötä ei käytetä lainkaan. ”Kun lisätyön tarjoamisen järjestyksestä sovitaan ja kerrotaan avoimesti, niin se lisää oikeudenmukaisuuden tunnetta. Työntekijöiden ei tarvitse samalla tavalla päivystää puhelimen äärellä saadakseen lisätyötunteja, sillä esimiesten tulee noudattaa sovittua järjestystä”, Elokannas kuvailee tarjoamisjärjestyksen etuja. SUURIMMAKSI HAASTEEKSI palvelualojen työsuhteiden laadun parantamisessa Elokannas nostaa sen, jos työntekijä ei tunne oikeuksiaan tai työpaikalla ei ole työntekijöiden edunvalvojaa eli luottamusmiestä. ”Muutos parempaan ei tule itsestään. Se vaatii, että porukka kuuluu liittoon, ymmärtää miksi tulee kuulua ja ryhdymme yhdessä parantamaan työehtoja”, Elokannas kiteytttää. //HILDUR BOLDT TIESITKÖ ETTÄ... • 45 % PAMin naispuolisista jäsenistä tekee osa-aikatyötä, miespuolisista jäsenistä osa-aikaisia on vain 18 %. • Osa-aikaisten naisten bruttopalkka oli 1683 €/kk ja miesten 1721 €/kk. • 1/3 vastentahtoisesti osa-aikaisista oli hakenut muuta työtä. • 2/3 vastentahtoisesti osa-aikaisista oli saanut työnantajaltaan lisätyötä. • 1/4 vastentahtoisesti osaaikatyötä tekevistä on ollut työsuhteessaan yli 10 vuotta. Lähde: PAMin jäsenkysely 2020 Työajan tarkastelu työ ehtosopimuksissa Jos toteutunut työaika on työsopimuksessa sovittua tuntimäärää suurempi, työsopimus muutetaan vastaamaan todellisuutta. Osassa PAMin työehtosopimuksia on tästä määräyksiä: KAUPAN ALALLA työehtosopimuksessa on sovittu, että tuntitarkastelu tehdään puolen vuoden välein. Tätä pidemmästä tarkastelujaksosta pitää sopia työpaikkakohtaisesti. MAJOITUS-, RAVINTOLAJA VAPAA-AJANPALVELUIDEN työehtosopimuksen mukainen tuntitarkastelu tulee tehdä kerran vuodessa. Tiheämmästäkin tarkastelusta voi työpaikalla sopia. VARTIOINTI-ALALLA tuntien tarkastelu ja työsopimuksen päivittäminen on tehtävä, jos työntekijä tai työnantaja sitä vaatii. Pääluottamusmies Tuuli Elokannas muistuttaa, että työntekijöiden on tärkeä itse valvoa oikeuksiaan. AJAN HERMOLLA
• AJAN HERMOLLA Kaikkien PAMin alojen työntekijöiden vähimmäispalkat ja muut vähimmäistyöehdot ovat neuvoteltavana tulevan kevään aikana. Nykyisten työehtosopimusten päätyttyä PAM ja työnantajaliitot hakevat pykälä pykälältä sopua uusista työehtosopimuksista. TYÖEHDOT PUNTARISSA AULI KIVENMAA / piirros JANNE TORISEVA K un työehtosopimuskauden loppu lähestyy, PAM pyytää ammattiosastoiltaan esityksiä työehtosopimuksen sisällöiksi. PAMin sopimusasiantuntijat tekevät esityksistä yhteenvedon. Myös PAMin valtuusto, yhteisöjäsenet, työpaikat ja valtuuston jäsenet voivat tehdä aloitteita työehtosopimuksen sisällöiksi. Sen jälkeen PAMin eri alojen aktiiveista koostuvat sopimusalatoimikunnat käsittelevät esitykset. 1. TYÖEHTOSOPIMUKSET IRTISANOTAAN Voimassaolevat työehtosopimukset on irtisanottava. Sopimusten irtisanomisesta päättää PAMin hallitus. Yleensä ne irtisanotaan noin kaksi kuukautta ennen voimassa olevan sopimuskauden päättymistä. PAMin hallitus asettaa tehtyjen esitysten pohjalta tavoitteet neuvotteluille. 2. NEUVOTTELUT ALOITETAAN Neuvottelut aloitetaan, kun työehtosopimus on vielä voimassa. PAMin ja työnantajaliiton edustajat neuvottelevat ja molemmilla on omat tavoitteensa ja lähtökohtansa. Niiden yhteensovittamisesta on kysymys neuvotteluissa. Useimmiten neuvotteluissa käsitellään ensimmäiseksi niin kutsuttuja laadullisia tavoitteita eli työehtosopimuksen muita kuin suoraan palkkaan liittyviä asioita. Palkankorotuksista neuvotteleminen jätetään yleensä loppuvaiheeseen. Neuvottelujen aikana pitäisi syntyä yhteisymmärrys monista osista koostuvasta kokonaisuudesta. Tämän vuoksi usein sanotaankin, että työehtosopimusneuvotteluissa ei mitään ole sovittu ennen kuin kaikki on sovittu. Neuvottelujen aikana sopimusalatoimikunnat ja PAMin hallitus käsittelevät neuvottelutilannetta. 3. SOPIMUKSETON TILA ALKAA Jos uutta sopimusta ei ole solmittu ennen työehtosopimuksen rtisanomisajan päättymistä, alkaa nk. sopimukseton tila. Sen aikana sovelletaan vanhan työehtosopimuksen määräyksiä siihen asti, kun uusi työehtosopimus on solmittu. Tätä kutsutaan työehtosopimuksen jälkivaikutukseksi. Sopimuksettoman tilan aikana ei ole työrauhavelvollisuutta, mikä tarkoittaa, että työtaistelut eli esimerkiksi lakot ovat mahdollisia – ja sopimuksettoman tilan pitkittyessä myös todennäköisiä. 4. NEUVOTTELUIDEN TULOS Kun neuvottelijat ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen työehtosopimuksen kokonaisuudesta, sitä kutsutaan neuvottelutulokseksi, jonka neuvottelijat myös allekirjoittavat. Neuvottelutulos käsitellään sopimusalatoimikunnissa. Sen jälkeen PAMin hallitus käsittelee sen, eli hyväksyy tai hylkää neuvottelutuloksen sopimusalatoimikuntien esitysten pohjalta. Hallitus voi järjestää myös neuvoa antavan jäsenäänestyksen niille jäsenille, joita neuvoteltava sopimus koskee. Hallitus voi alistaa työehtosopimustoimintaan liittyvien asioiden käsittelyn ja päätöksenteon myös PAMin valtuustolle. Ei kuitenkaan riitä, että neuvottelutulos hyväksytään vain PAMissa, vaan myös työnantajajärjestön on hyväksyttävä se. Kun se on tapahtunut, uusi työehtosopimus on syntynyt. Jos jompikumpi osapuoli hylkää neuvottelutuloksen, jatketaan ratkaisua etsimistä. 5. JOS TULOSTA EI TULE Jos neuvottelijat eivät pääse yhteisymmärrykseen uusista vähimmäisehdoista ja työehtosopimuksen saavuttamiseksi turvaudutaan työtaistelutoimiin kuten lakkoihin, ylityökieltoihin tai työnantajat työsulkuihin, astuu kuvaan valtakunnan sovittelija. Valtakunnansovittelija yrittää rakentaa osapuolten näkemysten pohjalta sovintoesityksen. Myös sitä käsittelevät sekä sopimusalatoimikunnat että PAMin hallitus. Samoin työnantajaliitto käsittelee esityksen. Muutoksia siihen ei voi tehdä, vaan se on hyväksyttävä tai hylättävä. Jos jompikumpi hylkää sen, sovintoesitys raukeaa. 6. UUDET SOPIMUKSET JÄSENILLE Kun uusi työehtosopimus on syntynyt, se julkaistaan. Sopimus on PAMin nettisivuilla ja jäsenet voivat myös tilata oman alansa sopimuksen. On tärkeää, että sovitut parannukset myös toteutuvat. Jokaisen työntekijän kannattaa tarkistaa, että esimerkiksi palkka maksetaan oikein uuden työehtosopimuksen mukaisesti. 18 PAM.FI 8/2021
• Näin työehtosopimus neuvotellaan A L K U P E R Ä IN E N V IS U A A L IN E N T O T E U T U S J A N N E T O R IS E V A Neuvotteluissa PAMilla ja työnantajilla on omat tavoitteensa. Matka uuteen sopimukseen on pitkä. PAMin hallitus irtisanoo työehtosopimuksen ja päättää uuden tavoitteista. Neuvottelutulos hylätään Neuvottelut etenevät Neuvottelutulos hyväksytään PAM puoltaa työntekijöiden etuja. Työnantajaliitto puoltaa yritysten etuja. Neuvottelijat pyrkivät neuvottelutulokseen. Vanhoja työehtoja noudatetaan kunnes uusi tes on syntynyt. Työtaistelut ovat sallittuja. PAMin sopimusalatoimikunta käsittelee sen. PAM on saanut ehdotuksia tessien muutoksiksi. Eri alojen aktiiveista koostuvat sopimusalatoimikunnat käsittelevät työehtoja. PAMin hallitus päättää jättää työtaisteluvaroituksen vähintään 2 viikkoa ennen esim. lakkoa. Myös työnantajaliitto voi aloittaa työtaistelun. Sovittelija kuulee PAMia ja työnantajaliittoa ja tekee sovintoesityksen, joka estää lakon. Sovintoesitys hyväksytään TES ON VOIMASSA ENNEN TESSIN PÄÄTTYMISTÄ (N. 2 KK) TES PÄÄTTYY SYNTYY NEUVOTTELUTULOS TYÖEHTOSOPIMUS SYNTYY PAM TAI TYÖNANTAJALIITTO KATKAISEE NEUVOTTELUT VALTAKUNNANSOVITTELIJA TARTTUU ASIAAN N euv o t t e l ut e i vät ete ne So v int o esi ty s h yl ä tä ä n Neuvottelut alkavat. PAM ja työnantajaliitto esittävät tavoitteensa. Työtaistelu alkaa, jos sovintoesitystä ei ole hyväksytty sitä ennen. PAM.FI 8/2021 19
• 20 PAM.FI 8/2021 PAMin järjestöasiantuntija Marjut Pihonen näkee monia mahdollisuuksia nuorisotoiminnan uudistuksessa. Hän kannustaa nuoria jäseniä hakeutumaan mukaan nuorisopaneeliin.