PAM 07/2022 - Lehtiluukku.fi

Xxxxxxxx PÄÄVIESTI RIKOKSEN JÄLJILLÄ PAMin ratkaisijat auttoivat ihmis kauppaepäilyn selvittelyssä LISÄÄ OSTOVOIMAA Pamilaisten alojen palkoista neuvotellaan parhaillaan VEETIN KANSSA KOTONA Kaupan alalla työskentelevä Jouko Jalkanen oli puoli vuotta perhevapaalla poikansa kanssa NRO 7/2022 • 9.11. • 23. VUOSIKERTA
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Tule Turvaan Turva on kotimainen ja asiakkaidensa omistama vakuutusyhtiö, jonka voitot käytetään asiakkaiden hyväksi alennuksina ja laadukkaina palveluina. Meiltä saat alan parasta palvelua ja vakuutat elämäsi rakkaimmat asiat helposti ja yksinkertaisesti. Tässä kolme syytä valita meidät. Meiltä saat palvelua haluamallasi tavalla puhelimitse, verkossa sekä ajanvarauksella. Tutustu etuihisi turva.fi/pam Täyden kympin liittoja omistaja-alennukset 1. 2. Ylivoimainen palvelu – EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimuksen voittaja jo kymmenen kertaa 3. Mutkaton asiointi Mä opin ihan just takaperinvoltin. Mä otin ihan just urheiluvakuutuksen.
PAM.FI 7/2022 3 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? ”Nuoren on tärkeää tietää oikeutensa työelämässä” PAMIN VAPAAEHTOISET TYÖELÄMÄTIEDOTTAJAT VIEVÄT NUORILLE TIETOA TYÖELÄMÄSTÄ JA AMMATTILIITOISTA. JENNI TUOMAINEN, 24, RYHTYI TYÖELÄMÄTIEDOTTAJAKSI REILU VUOSI SITTEN. HÄN PITÄÄ TÄRKEÄNÄ, ETTÄ NUORET SAAVAT TIETOA OIKEUKSISTAAN TYÖELÄMÄSSÄ JA LIITTYVÄT AMMATTILIITTOON. ”KIINNOSTUIN TYÖELÄMÄTIEDOTTAMISESTA ystäväni suosituksesta. Ensimmäisen kerran tein työelämätiedotusta reilu vuosi sitten Studia-messuilla Helsingissä. Vaikka alkuun minua jännitti, kokemus oli lopulta todella positiivinen. PAMin porukassa oli erittäin hauskaa kohdata nuoria ja kertoa työelämäasioista. VAPAAEHTOISET TYÖELÄMÄTIEDOTTAJAT herättelevät nuorten kiinnostusta työntekoon liittyviin asioihin ja oikeuksiin työelämässä. Tarkoituksena on lisäksi tarjota nuorelle ensimmäinen, matalan kynnyksen kontakti ammattiliittoon. Keskustelu lähtee aidosti samalta viivalta, kun nuori kertoo vertaiselleen työelämäasioista. TYÖELÄMÄTIEDOTUKSEEN KUULUU muun muassa osallistumista messuille, joissa käy palvelualoille opiskelevia tai alalla jo työskenteleviä nuoria. Olen saanut olla mukana Studia-messuilla ja I love me -messuilla. Lisäksi palvelualan oppilaitokset voivat tilata vapaaehtoisen työelämätiedottajan pitämään työelämäluennon. KOHTAAMISISSA NUORTEN KANSSA olen päässyt kertomaan PAMista ja liittoon kuulumisen tärkeydestä. Nuoret ovat kyselleet myös siitä, miksi liittoon kannattaa kuulua ja miten jäsenmaksu määräytyy. Aina on olemassa työnantajia, jotka pyrkivät hyötymään nuorten työelämätietoisuuden puutteesta ja siksi tietoa tarvitaan. KANNUSTAN KAIKKIA palvelualojen oppilaitoksia hyödyntämään mahdollisuuden työelämäluennon tilaamiseen. Työelämätiedottajat ovat nuorille helposti lähestyttäviä ja pystyvät sanoittamaan asioita nuorille ymmärrettävästi. Tärkeää on lisäksi, että oppilaitokset kannustavat opiskelijoita etsimään tietoa itsenäisesti. TYÖELÄMÄTIEDOTUS SOPII KAIKILLE , jotka ovat kiinnostuneita työelämästä ja joille jutteleminen muille ihmisille on luontevaa. Mitään erityisvaatimuksia työelämätiedottajille ei ole ja kaikkea oppii tekemällä. Ketään ei myöskään jätetä yksin, vaan PAM tukee ihan kaikkia vapaaehtoisia työelämätiedottajia. Tervetuloa mukaan!” //EEMELI PELTONEN K U V A : E E V A A N U N D I JENNI TUOMAINEN OPISKELEE merkono miksi ja toimii PAMin vapaaehtoisena työelämä tiedottajana. HARRASTAA vapaa ajal laan koiran kanssa lenkkeilyä. On työskennellyt aikaisemmin myyjänä. HAAVEILEE valmistumi sesta ja siitä, että voi olla tyytyväinen omaan elä määnsä tulevaisuudessakin. KUKA?
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA LISÄTIETOA 55 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN MUUTOSTURVASTA: Työttömyyskassan verkkosivut www.palvelualojenkassa.fi Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki • Muutosturvaraha vastaa kuukauden palkkaa. • Muutosturvakoulutus kestää enintään 6 kk ja vastaa enintään 2 kk palkkaa. • Työllistymisvapaa kestää 5 päivää tavallista pidempään. • Muutosturvaa haetaan työttömyyskassasta, vaikka jäsenyys olisi alkanut juuri ennen irtisanomista. • Muutosturva ei vaikuta ansiopäivärahaoikeuteen, vaan on oma uusi etuuslajinsa. • Muutosturvaraha maksetaan, vaikka hakija olisi työllistynyt uudestaan heti edellisen työsuhteen päätyttyä. • Muutosturvakoulutuksen järjestää TE-toimisto tai ELY-keskus, eikä siitä kieltäytyminen vaikuta ansiopäivärahaoikeuteen. Lisäpäiväoikeus eli nk. ”eläkeputki” tarkoittaa oikeutta ansio päivärahaan normaalin 300500 päivän enimmäismaksukauden jälkeen. Ansiopäivärahan hakija on voinut saavuttaa lisäpäivä oikeuden, mikäli on enimmäisajan täyttyessä täyttänyt 6162 vuotta syntymävuodesta riippuen. Lakimuutoksen myötä vuosina 1963 ja 1964 syntyneiden lisäpäivä oikeuden ikäraja nousee vuodella. Lisäpäiväoikeus poistuu koko naan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Uudistus vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen vuodesta 2025 alkaen, jolloin vuonna 1963 syntyneet saavuttavat nykyisen 62 vuoden ikärajan. Lisä päiväoikeus poistuu kokonaan vuonna 2030. Ansiopäivärahan lisäpäiväoikeuteen muutoksia 1.1.2023 alkaen 55 vuotta täyttäneille uusi muutosturvamalli Syntymävuosi Lisäpäiväoikeuden ikäraja jatkossa Muutos 1.1.2023 alkaen 19571960 61 vuotta ei muutosta 19611962 62 vuotta ei muutosta 1963 63 vuotta ikäraja nousee vuodella 1964 64 vuotta ikäraja nousee vuodella 1965 ei lisäpäiväoikeutta lisäpäiväoikeus poistuu 55 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN TYÖLLISTYMISTÄ TUETAAN JATKOSSA PAREMMIN 55 vuotta täyttäneille tulee käyttöön uusi muutosturvakokonai suus 1.1.2023 alkaen. Tähän kuuluu oikeus muutosturvarahaan, työllistymistä parantavaan muutosturvakoulutukseen ja piden nettyyn työllistymisvapaaseen. Muutosturvaa voi hakea seuraavien ehtojen täyttyessä: • vakituinen työsuhde irtisanotaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä 1.1.2023 tai sen jälkeen • hakija on täyttänyt 55 vuotta ennen irtisanomisilmoitusta • työsuhde on kestänyt yli viisi vuotta ennen irtisanomisilmoitusta • hakija on ilmoittautunut työnhakijaksi TEtoimistoon 60 päivän kuluessa irtisanomisisilmoituksesta TK0722.indd 1 25.10.2022 15.48
PAM.FI 7/2022 5 YLI 500 alle 50-vuotiaista saa joka vuosi aivoinfarktin. MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Jenni Tuomainen SAIRAUDEN JÄLKEEN takaisin työelämään CHRISTA PESSI hyötyi uravalmennuksesta ISÄ VANHEMPAINVAPAALLA PAMIN RATKAISUTOIMINTA KOLUMNI: JAANA YLITALO PALKKANEUVOTTELUT PALVELUALAN ROBOTISAATIO TÄSSÄ JA NYT IN ENGLISH MARJA VASTAA ALUEKOKOUSTEN SATOA TAPAHTUMAT Tämän lehden luettuasi tiedät, miten palkkaneuvottelut etenevät. 3 6 11 12 14 19 20 22 24 26 28 30 32 ”Palkka on merkittävä vetovoimatekijä.” TÄSSÄ NUMEROSSA ”Haluamme auttaa rikoksen uhreja sekä poliisia.” Jaana Ylitalo vaatii kolumnissaan, että hyvien tulosten tulee näkyä työntekijöiden palkoissa. Jaana Seitsonen on yksi heistä. Hän ei lannistunut, vaan kouluttautui vakavan sairauden jälkeen uuteen ammattiin. 6 sdksaaard ja hjhsfkjd 19 30 14 Ammattiosastojen johtokunnat kokoontuivat syyskuussa alue kokouksiin eri puolille Suomea. K A N N E N K U V A : K A T I T IR K K O N E N Sisältö.indd 5 2.11.2022 13.57
6 PAM.FI 7/2022 Kaupan kassalle paluu ei heikentyneen näkökyvyn vuoksi enää onnistunut. Jaana Seitsonen ei kuitenkaan masentunut, vaan otti rohkeasti vastaan uuden haasteen ja vaihtoi alaa. TUNNISTA OSAAMISESI! PAMin urapalvelu auttaa työnhaussa ja oman osaamisen tunnistamisessa. Lue lisää: pam.coolla.fi
PAM.FI 7/2022 7 H uhtikuinen ilta Lielahden Prismassa Tampereella keväällä 2019. Yli 20 vuotta kaupan alalla työskennellyt Jaana Seitsonen tuntee yhtäkkiä voimakasta väsymystä ja näkee pilkkuja ja sahalaitakuvioita. Työvuoron päättyessä kahdeksalta Seitsonen ajaa autolla kotiinsa Tesomalle. Hän menee suoraan nukkumaan, mutta herää kahdelta yöllä ja huomaa, ettei näe. Puoliso kiidättää hänet Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, jonka vastaanotossa sairaanhoitaja ohjaa hänet odottamaan. ”Olin TAYS:n päivystyksessä koko yön. Vasta aamulla lääkäri tutki silmät ja totesi, että liuotus olisi pitänyt aloittaa jo aiemmin”, Seitsonen kertoo. Aivoinfarktin ensisijainen hoitokeino on liuotushoito. Siitä ei ole hyötyä, jos oireiden alkamisesta on kulunut enemmän kuin 4–5 tuntia. Näin oli Seitsosen tapauksessa käynyt. Suonensisäisesti tehtävän tukoksen poistotoimenpiteen aikaraja on kuusi tuntia, sekin oli jo aamulla umpeutunut. ”Aamulla mitään ei ollut enää tehtävissä. Silmänpohjaan mennyt veritulppa oli sokeuttanut silmän. Toiseen silmään tullut näköhäiriö esti tarkan näön”, Seitsonen toteaa. Veritulppa vei näön Seitsosen terveysongelmat olivat alkaneet kahta vuotta aiemmin. Poski oli äkillisesti puutunut ja näkökenttä pyörinyt ylös ja alas. Tutkimuksissa löydettiin kaksi aivovaltimopullistumaa eli aneurysmaa, jotka olivat osittain perintötekijöiden aiheuttamia. Löydökset olivat isoja ja vaativat vuoden välein kaksi aivoleikkausta. Aivoinfarktin jälkeen takaisin töihin Äkillinen aivoinfarkti ja sen aiheuttama näkövamma pysäyttivät Jaana SeitSoSen, mutta vain hetkeksi. Viiden lapsen äiti ei lannistunut, vaan kouluttautuu parhaillaan uudelle uralle. TAPANI TYYNELÄ / kuvat ANNINA MANNILA ja EEVA ANUNDI Keväällä 2019 onnistuneiden leikkausten jälkeen kaiken piti olla jo hyvin. Verenohennuslääkkeen käyttö määrättiin lopetettavaksi ehkä kuitenkin liian aikaisin. Veritulpan seurauksena hänestä tuli yhdessä yössä näkövammainen. Viiden lapsen äiti ei kuitenkaan lannistunut. Hän kävi kuntoutuksessa Helsingin Itäkeskuksessa näkövammaisten palveluja toimintakeskus Iiriksessä. ”Opettelin näön käytön uudelleen. Koska esimerkiksi syvyyden hahmottaminen oli hankalaa, niin minun oli harjoiteltava niinkin pienet asiat kuin veden kaataminen lasiin.” Jaana Seitsonen oli tehnyt pitkän työuran kaupan alalla. Ensin R-kioskissa Toijalassa ja Tampereella, sitten urheiluliikkeessä, farkkutukussa ja valokuvaamoissa ennen päätymistään S-ryhmän kauppoihin. Oltuaan vuoden sairauslomalla hän hakeutui työkokeiluun ja pääsi kolmeksi kuukaudeksi S-market Hyhkyyn Tampereelle. Hän ei ehtinyt saada apuvälineitä käyttöönsä, ennen kuin koronapandemia keskeytti työkokeilun. “Aamulla mitään ei ollut enää tehtävissä.”
8 PAM.FI 7/2022 Uudelle alalle ”Muutama pieni sattumus minulle työkokeilussa kävi. Työterveydessä nostettiin esiin mahdollisuus kouluttautua uudelle alalle ja otin heidän löytämänsä kokeiluviikkopaikan”, Seitsonen kertoo. Kaupan kassalle paluu ei heikentyneen näkökyvyn vuoksi enää onnistunut. Seitsonen ei kuitenkaan masentunut, vaan otti rohkeasti uuden haasteen alan vaihdosta vastaan. ”Päätin, etten luovuta ja hain kouluihin. Ennakolta tiesin, ettei tällä näöllä moneenkaan alaan sovi.” Nyt 51-vuotias Seitsonen on vuoden alusta asti opiskellut täysipäiväisesti Kiipulan ammattiopistossa lähihoitajaksi. Hän pitää opiskelusta, taustalla ovat aiemmin suoritetut merkonomin ja kuva-artesaanin tutkinnot. Uudesta ammatistaan hän on saanut jo kokemuksia työskentelemällä vaikeasti vammaisten aikuisten hoivakodissa. Hän sanoo elävänsä nyt mielenkiintoista elämää ja opintojen olevan sopivan haasteellisia. Asiat ovat hyvin. ”Minulla kävi hirmuinen tuuri, etten kuollut. On kummallista, että olen nyt onnellisempi kuin ennen. Osaan nauttia elämästä ja uusista mahdollisuuksista”, Seitsonen mietiskelee. “Jokaisen panos on tärkeä” Aivoinfarktin tai aivoverenvuodon seurauksena tulee usein monenlaisia ongelmia koko loppuelämän ajaksi. Muisti ja puhekyky eivät palaa ennalleen, tarkkaavuusja keskittymishäiriöt saattavat vaivata ja mielikin ailahtelee. Toispuoleisesta halvauksesta seuraa kiputiloja, lihasjänteys muuttuu ja liikkuminen vaikeutuu. Jaana Seitsonen on tyytyväinen, että tällaisia jälkioireita hänelle ei tullut. Kymmenenkin kilometrin kävelylenkit taittuvat hyvin. Lapset ovat kannustaneet ja huumorin kautta keventäneet hänen elämäänsä, varsinkin vielä kotona asuva 18-vuotias tytär. Selviytymisessä on auttanut myös Tampereen seudun Näkövammaiset ry, josta Seitsonen on saanut vinkkejä Kelan ja apuvälinelainaamon suuntaan. Työkokeilun aikana hän sai tukea työkavereilta ja esihenkilökin lähetti sydänviestejä. Aivoinfarktin sattuessa Seitsonen oli ollut PAMin jäsen lähes 30 vuotta. Oma ammattiliitto ei reagoinut hänen vaikeaan tilanteeseensa, mutta ei hän liioin pyytänyt sieltä apuakaan. Seitsonen pohtii, miten ammattiliitto voisi tukea jäseniään vakavan sairastumisen kohdalla. Onko vakavan sairauden “Minulla kävi hirmuinen tuuri, etten kuollut.” jälkeen uutta alkua tekevä työkokeilija yhtä arvokas liitolle kuin muutkin jäsenet? Tasa-arvosta ja solidaarisuudesta puhutaan, mutta mitä se on käytännössä, jos liiton nettisivuilla ei mainita sanallakaan osatyökykyisiä ja vammaisia. Myös heitä työskentelee palvelualoilla. Seitsonen heittääkin haasteen PAMille osatyökykyisten huomioimisesta. Voisiko liitto esimerkiksi valmistella moniammatillisesti uusia toimintamalleja tilanteeseen, jossa vakavasti sairastunut yrittää uutta alkua? Tai luoda vapaaehtoisvoimin toimivan vertaistukiverkoston, jonka avulla kuntoutuja voisi olla yhteydessä aiemmin samassa tilanteessa olleeseen kollegaan? ”Jokaisen työpanos yhteiskunnassa on yhtä arvokas, myös sen, joka ei pysty samalla tasolla työskentelemään kuin muut.” Lapset ovat kannustaneet Jaana Seitsosta lähihoitaja opinnoissa.
PAM.FI 7/2022 9 “JAANAN TARINA on melkoinen osoitus sitkeydestä ja selviytymisestä. On harmillista, ettei liitosta ole löytynyt tässä tilanteessa suurempaa apua. Kaikki jäsenet ovat PAMille yhtä arvokkaita. Pyrimme edistämään osatyökykyisten asioita muun muassa kouluttamalla työsuojeluvaltuutettuja osatyökykyisten tukemiseen työpaikoilla. Työterveysneuvotteluissa, joita pidetään muun muassa työhönpaluutilanteissa, keskeiset henkilöt ovat työntekijä, työnantaja ja lääkäri. Työntekijä saa toivoessaan tuekseen työsuojeluvaltuutetun. Tavoite on, että pitkän sairausloman jälkeen yhteisesMaailman aivohalvaus päivä 29.10. muistuttaa: oireiden tunnistaminen ja nopea hoitoon pääsy tärkeää AKUUTTI AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ on maailmanlaajuisesti johtava kuolinsyy ja merkittävin aikuisiän vammaisuutta aiheuttava sairaus. Maailman aivohalvauspäivänä (World Stroke Day) muistutetaan, että nopea hoitoon pääsy on aivojen pelastus. Jos aivoverenkierto estyy, joka minuutti tuhoutuu 14 miljardia aivosolujen välistä yhteyttä. Hoitoon pääsy ja tuhoalueen rajaaminen on kilpajuoksua aikaa vastaan. Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto eivät ole vain iäkkäiden sairauksia. Suomessa aivoinfarktin saa vuosittain yli 500 alle 50-vuotiasta henkilöä. Sairastumisen tärkeimmät riskitekijät ovat verenpainetauti, diabetes ja tupakointi. Muihin riskitekijöihin kuuluvat muun muassa ylipaino, korkeat kolesteroliarvot, sydänvika, alkoholin käyttö sekä perinnöllinen taipumus. Sairastuminen vie joka toisen työelämän ulkopuolelle. OPI TUNNISTAMAAN AIVO INFARKTIN OIREET: • toispuoleinen halvaus • näköja puhehäiriö • suupielen roikkuminen • kävelyn tai tasapainon häiriö. Havaitessasi oireet soita välittömästi hätänumeroon 112. “Työelämässä tarvitaan kaikkia” ti sovitaan työn muotoilusta palaajalle sopivaksi. Lisäksi koulutamme luottamushenkilöitä yhdenvertaisuusja monimuotoisuusasioissa, ja toimimaan tällaisissa tilanteissa sekä kuntoutujan että työyhteisön tukena. Työhön paluu voi olla osa kuntoutumista ja edistää omalta osaltaan toipumista. Työyhteisöltä edellytetään tällaisissa tilanteissa vastaanottavaisuutta ja työtovereiden tulee riittävässä määrin tuntea kuntoutujan työkyvyn rajoitukset. Jaanan kokemaa vastaavissa tilanteissa pystymme liittona neuvomaan toimeentuloasioissa sekä auttamaan sopivan kuntoutuksen löytymisessä, joskin jälkimmäisessä oman työeläkevakuuttajan ja Kelan kuntoutusasiantuntijat ovat keskeisessä roolissa. Lisäksi verkkosivuiltamme löytyy erilaista ohjeistusta tällaisia tilanteita varten, mutta emme ole ehkä osanneet tuoda niitä riittävästi esiin. Jaanan tarinan kautta tuodaan tärkeää asiaa esiin. Työ on tärkeä elämänsisältö monelle ja yhtä lailla työelämässä tarvitaan kaikkia. Erilaisilla työpoluilla tätä on pyrittävä vahvistamaan”. MERJA VIHERSALO, TYÖYMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Seitsonen on saanut vinkkejä Kelan ja apuvälinelainaamon suuntaan Tampereen seudun Näkövammaiset ry:ltä.
10 PAM.FI 7/2022 ”KUNTOUTUMINEN TYÖKYKYISEKSI ei useinkaan ole suoraviivainen ja nopea prosessi, tasanteet ja taantumat ovat todennäköisiä. Onnistuneessa työhön paluussa auttaa hyvin suunniteltu työkokeilu, monipuolinen tuki ja ohjaus. Näin summaa neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian lisensiaatti MARIKA KUMPUNIEMI ja korostaa, että toimintamallien kehittäminen vakavasti sairastuneiden työhönpaluun poluttamiseen olisi tervetullutta. Merkittävässä roolissa kuntoutujan tukemisessa työhönpaluussa voivat olla läheisten ja terveydenhuollon ohella työkaverit, työyhteisö, esihenkilö ja jopa ammattiliitto. ”Työyhteisön avoin ja vastaanottavainen suhtautuminen kuntoutujaan on tärkeää, vaikka tietoa itse sairaudesta tai vammasta ei olisikaan. Työkokeilussa olevan erilaisiin työvuorojärjestelyihin on hyvä suhtautua myös varauksetta luottaen siihen, että ne on tehty yhteistyössä vastaamaan parhaiten sekä työpaikan että kuntoutujan tarpeita.” KUMPUNIEMI MUISTUTTAA , että aivoverenkiertohäiriön tai aivovamman jälkioireet eivät näy päällisin puolin lainkaan, mutta ne ovat silti olemassa. ”Näkymättömiä oireita voivat olla muun muassa ajatusten herkkä siirtyily, väsymys, kivut sekä tarve ohjata omaa tekemistä tietoisesti. Jaksaminen sekä työssä että työn ulkopuolella voi olla tavanomaista niukempaa. Toisaalta kuntoutuja voi lievinä ilmenevistä oireista huolimatta olla kykenevä palaamaan töihin ja palauttamaan työkykyään, kun saa siihen mahdollisuuden ja tukea.” Työkokeilussa olevalle kuntoutujalle vertaistuki aiemmin samassa tilanteessa olleelta kollegalta on usein kullanarvoista. ”Kuntoutujalla on usein paljon kysymyksiä omasta tilanteestaan myös ammatillisessa mielessä. Samat vaiheet työhönpaluun suhteen läpikäynyt vertaishenkilö voi antaa tärkeitä näkökulmia ja tukea”, Kumpuniemi kertoo. Kuntoutuja tarvitsee kaikkien tukea ”Henkinen kipuilu työstä poisjäämisen vuoksi voi olla suurta. Työkyky ei ehkä olekaan odotetusti palautunut ja edessä onkin alkuun osittainen työhönpaluu tai eläkevaihtoehtojen punnitseminen. Myös näissä tilanteissa kokemuspohjainen vertaistuki on arvokasta.” Miten sitten työyhteisössä pitäisi menetellä, jos työt eivät tuesta huolimatta tunnu onnistuvan, mutta kuntoutuja ei itse tätä huomaa? ”On hyvä sopia jo etukäteen, miten toimitaan, jos työyhteisössä havaitaan vaikeuksia työssä suoriutumisessa. On lähdettävä kuntoutujan omista havainnoista ja mietittävä yhdessä keinoja työssä suoriutumisen helpottamiseksi”, Kumpuniemi pohtii. AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN SAIRASTANEELLE aiheutuu usein lukuisia erilaisia työkykyä ja elämänlaatua laskevia tekijöitä. Esimerkiksi kognitiiviset oireet vaihtelevat sen mukaan, minne ja kuinka laajalle alueelle aivoissa häiriö on vaikuttanut. Kumpuniemi korostaa, että kognitiivisissa ja muissa kyvyissä voi tapahtua pitkään palautumista aivoverenkiertohäiriön jälkeen. ”Kuntoutumista tapahtuu ajan myötä monella tasolla, niin fyysisellä, henkisellä, kognitiivisella kuin sosiaalisellakin, ja nämä kaikki voivat heijastella toisiinsa myönteisiä vaikutuksia.” Aivoverenkiertohäiriön jälkeen voi palautua työkykyiseksi. Työura jatkuu aiemmissa tehtävissä mahdollisten tukitoimien avulla tai työtä voidaan räätälöidä kuntoutujalle sopivaksi. Joskus kouluttautuminen uuteen ammattiin on paras vaihtoehto. ”On hienoa, että esimerkiksi Jaanalle löydettiin vaihtoehto, jossa hän pääsee käyttämään vahvuuksiaan ja sairastumisen jälkioireisto ei rajoita hänen työssä selviytymistään, Kumpuniemi korostaa. ”Joskus osittainenkaan työhönpaluu ei onnistu. Tällöin muiden merkityksellisten elämänsisältöjen ja henkisen sopeutumisen kautta saatava elämänlaadun ylläpitäminen on hieno tilanne.” ”Työyhteisön avoin ja vastaan ottavainen suhtau tuminen kuntoutu jaan on tärkeää.” Marika Kumpuniemen mukaan kuntoutuja tarvitsee myös kokemuspohjaista vertaistukea. TAPANI TYYNELÄ / kuva MARIKA KUMPUNIEMEN KOTIALBUMI
PAM.FI 7/2022 11 PAMin ura palvelu auttaa työnhaussa ja oman osaamisen tunnistamisessa. Lue lisää: pam.coolla.fi JÄSENETU Palveluala tuo monipuolista osaamista Christa Pessi on tehnyt monipuolista uraa palvelualalla ja kouluttautunut jatkuvasti työn ohessa. Vasta viime aikoina hän on oppinut tunnistamaan ja sanoittamaan omaa osaamistaan. NIINA MELANEN / kuva EEVA ANUNDI ”K un aloitin 16-vuotiaana työt T-kaupan myyjänä, en osannut kuvitella, että tekisin koko työurani kaupassa. Aluksi se oli opettelua, hyllyjen täyttöä, palvelutiskija kassahommia. Myyjänä Prismassa ja Maksimarketissa eri tehtävissä vierähti lopulta 17 vuotta.” Näin kertoo 48-vuotias Christa Pessi, joka työskentelee nykyisin HOK-Elannossa päätyösuojeluvaltuutettuna. Työt ja vastuut ovat seuranneet toisiaan, myyjästä esihenkilöksi, ripeälle naiselle on ollut kysyntää. Crista on käynyt oppisopimuksella myynnin ammattitutkinnon sekä useita kaupan alan esihenkilövalmennuksia ja luottamusmieskoulutuksia. PAMin kautta hän opiskeli työyhteisösovittelijaksi. Uusin lisä on yhteisöpedagogin koulutus, jonka Pessi punnersi kasaan ammattikorkeakoulussa, työn ohessa. KUN CHRISTA PESSI SAI tutkinnon vuosi sitten valmiiksi, hän alkoi pohtia omaa osaamistaan. ”30 vuoden työkokemus myyjänä ja esihenkilönä sekä työsuojelukokemus olivat hanskassa, mutta en osannut kertoa, mitä oikeastaan osaan. Missä olen hyvä? Mitkä ovat vahvuuteni? Tällaisia kysymyksiä pyöri mielessäni, kun näin PAMin mainoksen, jossa jäsenille tarjotaan uravalmennusta.” Pessi kertoo, että uravalmentajan kanssa syntyi heti luottamuksellinen fiilis. Uudet näkökulmat ja oman osaamisen sanoittaminen nousivat tapaamisissa keskiöön. Oman osaamisen kartoittamisen ja sanoittaminen ohella hän sai apua myös CV:n hiomiseen. ”CV:hen ei esimerkiksi kannata laittaa listauksen kärkeen sitä ensimmäistä kesätyöpaikkaa, kun työuraa on reilu 30 vuotta takana”, Pessi nauraa. ”Suosittelen uravalmennusta varsinkin nyt, kun palveluala muuttuu nopeasti. Lisäksi voi varmistaa, että osaa sanoittaa sen mitä osaa ja harkita oman osaamisen päivittämistä.”
12 PAM.FI 7/2022 ”Tuntui hyvältä, kun oli mahdollisuus hehkuttaa isyyttä työkavereiden kanssa, ja he myötäelivät meidän perheonneamme”, Jouko Jalkanen toteaa. Isä ja Veeti Isä ja Veeti Jalkasten perheessä vanhempainvapaat puolitettiin. Pikku-Veetin kanssa vietetyllä ajalla on ollut isälle valtava merkitys. Pikku-Veetin kanssa vietetyllä ajalla on ollut isälle valtava merkitys. Pikku-Veetin kanssa vietetyllä ajalla on ollut isälle valtava merkitys. MINTTU SALLINEN/ kuva KAI TIRKKONEN
PAM.FI 7/2022 13 ”H alu viettää aikaa Veetin kanssa.” Se nousi tärkeimmäksi syyksi, kun JOUKO JALKANEN pohti vaimonsa kanssa vanhempainvapaiden jakamista esikoisen syntymän jälkeen. Hyvän isä-lapsisuhteen muodostumisen kannalta juuri vauvavuosi tuntui tutkimustenkin valossa erityisen tärkeältä. Päätökseen vaikutti myös se, että kaupan alalla työskentelevä Jalkanen oli puolittanut sopimustuntinsa kasvatusalan opintojen vuoksi. Ajatus vanhempainvapaan puolittamisesta tuntui taloudellisessakin mielessä järkevältä, kun vaimo palasi täysipäiväiseen työhönsä puolen vuoden jälkeen. ”Ajatus vapaiden jakamisesta syntyi hyvin pitkälti yhteisten keskustelujen ja miettimisten kautta”, kiteyttää Jalkanen. Työyhteisö tukena Veeti-poika syntyi lokakuussa 2021 ja Jouko-isä oli kotona hoitamassa pikkumiestä helmikuun lopusta elokuun loppuun. Työnantajan puolelta ongelmia vanhempainvapaalle jäämisestä ei muodostunut. ”Esihenkilön suhtautuminen oli lähinnä neutraalia. Uskon, että inhimillinen puoli kannustaa perheen kanssa olemiseen, mutta tietenkin toisessa vaakakupissa painavat työjärjestelyjen realiteetit.” Työyhteisön tuella ja kannustuksella oli suuri merkitys odotusajasta lähtien. ”Tuntui hyvältä, kun oli mahdollisuus hehkuttaa isyyttä työkavereiden kanssa, ja he myötäelivät meidän perheonneamme. Myös muutaman työkaverin lahja pienokaiselle liikutti kovasti”, Jalkanen kertoo. Jalkanen ehti vanhempainvapaalle ennen elokuussa 2022 voimaan astunutta uutta perhevapaamallia. Uudessa mallissa vanhempainrahapäivät jaetaan tasan vanhempien kesken ja osa päivistä korvamerkitään isälle. Hoitovastuuta myös isille THL:n mukaan suomalaiset isät ovat pohjoismaisessa vertailussa häntäpäässä vanhempainvapaiden käytössä. Viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata ja vuonna 2021 naiset käyttivät 97 prosenttia vanhempien kesken jaettavissa olevista vanhempainrahapäivistä. Uudistuksen tavoitteena onkin jakaa hoitovastuuta tasaisemmin, lisätä tasa-arvoa työelämässä ja pienentää sukupuolten välistä palkkaeroa. Jalkasten päätös vapaiden jakamisesta otettiin pääsääntöisesti hyvin vastaan. Vain reagointi vaimon työpaikalla saa Jouko Jalkasen huokaamaan raskaasti. ”Enemmän ja vähemmän suoraan kyseenalaistettiin sitä, että lapsen isä jäi kotiin hoitamaan lasta. Siinä epäiltiin minun kykyäni hoitaa lasta ja välillä syyllistettiin lapsen äitiä. Ironisinta tässä on se, että olen opinnoissani suuntautunut juuri kasvatusalalle”, Jalkanen ihmettelee. Mikä vanhempainvapaassa oli parasta? ”Totta kai kahdestaan vietetyllä ajalla on ollut valtava merkitys. En usko, että olisin saanut muodostettua samanlaista suhdetta junioriin, jos en olisi jäänyt kotiin. Yksi sykähdyttävimmistä hetkistä oli kuulla pojan ensimmäinen sana, tietenkin äiti.” ”On ollut paljon helpompi asettaa perheen tarpeita etusijalle, kun on saanut olla kotona ja tehdä perheestä sen tärkeän asian”, Jalkanen summaa. Päivät juniorin kanssa pyörivät lapsentahtisesti ruokailuista, maidosta ja unista aina seuraaviin. ”Pienen ihmisen mieli keksii aina jotakin, mihin kiinnittää huomionsa. Välillä kiipeilimme sohvalla ja välillä makoilimme lattialla ja lueskelimme.” Jouko Jalkasen viesti nykyisille ja tuleville isille on, että kannattaa olla rohkeasti omanlaisensa isä. Aina ei ole helppoa ja on ehdottomasti oikein sanoa, jos vanhemmuus ja valvotut yöt painavat. ”Näistä kaikista tunteista ja kokemuksista kannattaa ottaa ilo irti. Ja kaikesta selviää, kunhan ei jättäydy yksin asioiden kanssa.” Tulevaa isänpäivää ei perheessä ole suuremmin suunniteltu. Sitä vietetään perheen kanssa yhdessä ollen, ehkä hyvää ruokaa laittaen. Se on tärkeintä. ”Kaikista kokemuksista kannattaa ottaa ilo irti.” Jalkasten Veeti-poika syntyi lokakuussa 2021. Jouko-isä oli kotona hoitamassa pikkumiestä helmikuun lopusta elokuun loppuun.
14 PAM.FI 7/2022 AJAN HERMOLLA Nepalilaisravintoloiden työntekijöille olisi pitänyt maksaa palkkoja kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa euroa.
PAM.FI 7/2022 15 AJAN HERMOLLA Tapahtumat lähtivät liikkeelle huhtikuussa 2022, kun Tampereen aluepäällikkö Elisa PEndErsin puhelin soi. Soittaja oli keskusrikospoliisin tutkija, joka pyysi virka-apua laajassa kiskontaja ihmiskauppaepäilyssä. Käynnistyi tiivis yhteistyö rikostutkinnan ja Tampereen aluetoimiston välillä. RIITA POIKKI JA PAM VÄLIIN NIINA MELANEN/ kuva GETTY IMAGES ”P äällikkö ilmoitti, että nyt on tulossa isompi juttu, tyhjennä kalenteri muista töistä”, muistelee PAMin ratkaisutoimitsija TOM BLOMQVIST kevään tapahtumia. ”Siitä lähti useamman viikon laskeminen ja Excelin naputtelu, joka johti sitten syyteiden nostamiseen.” Syyttäjän mukaan syytetyt ravintoloitsijat alistivat pakkotyöhön kuusi nepalilaista, jotka joutuivat tekemään noin 9–13 tunnin työpäiviä kuutena päivänä viikossa. Palkat olivat huomattavasti alle sen, mitä työstä olisi kuulunut maksaa. ”Kun sain laskettua joitain palkkoja, rikostutkija kävi niitä läpi ja laittoi minulle tarkentavia kysymyksiä. Matkailuja ravintola-alan työehtosopimuksesta osoitin tutkijalle perustelut laskelmilleni. Tutkittavia tapauksia tipahteli lisää. Poliisi halusi tapauksen nopeasti eteenpäin. Lopulta laskin seitsemän rikoksen uhriksi joutuneen ravintolatyöntekijän palkat eli sen, mitä heille olisi pitänyt työstä maksaa”, Blomqvist kertaa tapahtumia. Tom Blomqvistin laskelmien mukaan työntekijöille olisi pitänyt maksaa palkkoja kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa euroa. Tästä summasta työntekijät saivat palkkoina kuitenkin vain murto-osan. Tapauksen käsittely on Pirkanmaan käräjäoikeudessa kesken. Tärkeä osa toimintaa PAMin sopimuspäällikkö JUHA OJALA pitää tapausta hyvänä esimerkkinä liiton ratkaisuorganisaation toiminnasta. ”Rikoksen uhrit eivät tässä tapauksessa ole meidän jäseniämme, mutta haluamme auttaa vaikeassa tilanteessa olevia työntekijöitä ja tietysti myös viranomaisia rikoksen selvittämisessä.” Viranomaisyhteistyö rikosten selvittelyssä on melko harvinaista, sen sijaan tyypillistä on työpaikkojen erimielisyyksien sovittelu ja neuvontatyö. Tämä muodostaa ison osan PAMin toiminnasta. PAMin ratkaisuorganisaatio ottaa vuosittain vastaan noin 40 000 yhteydenottoa. Soittajien kysymykset liittyvät työsuhdeasioihin, kuten palkkoihin, työaikaan ja vuosilomaan. Yhteydenotoista ratkaistavaksi jää vajaat tuhat erimielisyyttä, joista noin 80 tapausta päätyy oikeuteen tuomioistuinten käsittelyyn. Suurin osa riitatapauksista selvitetään työpaikoilla tai PAMin aluetoimistoissa. “Ravintoloitsijat alistivat pakkotyöhön kuusi nepalilaista.” PAMin Tampereen ratkaisutiimi (vas.) Elisa Penders, Tanja Leskinen, Tom Blomqvist ja Essi Liimatainen. K U V A : P A M
16 PAM.FI 7/2022 ”Työpaikoilla käydään ensin työntekijän ja esimiehen väliset neuvottelut. Jos asia ei selviä, luottamusmies neuvottelee esimiehen kanssa ja jos asia ei vieläkään ratkea, niin sitten asia siirtyy PAMin ratkaisuporukan hoidettavaksi”, Ojala kuvaa prosessia. Riitatapaukset, jotka eivät ratkea tämän prosessin kautta, menevät oikeuteen ja ylittävät joskus median uutiskynnyksen. ”Tämä ratkaisutoiminta on yhteiskunnan kannalta merkittävää, kun tiedämme miten ruuhkautuneita tuomioistuimet ovat ja kuitenkin suuri osa riidoista saadaan selvitettyä työpaikoilla. Ei olla rasittamassa oikeuslaitosta.” Juha Ojala pitää myös puhelimitse ja sähköpostin välityksellä annettavaa neuvontaa tärkeänä. ”Uskon, että pelkän neuvonnan ansiosta moni riita jää työpaikalla syntymättä.” Edunvalvontaa ja yhteiskuntavastuuta Ratkaisutoiminta on tuonut euroja liiton jäsenille. Vuosittain saadaan neuvoteltua ja sovittua aluetoimistossa ilman oikeudenkäyntiä yli miljoona euroa palkkasaatavia ja vahingonkorvauksia. Ratkaisutoiminta on vahvasti jäsenten edunvalvontaa, mutta myös merkittävää työelämän valvontaa. Juha Ojalan mukaan Tampereen kiskontaja ihmiskauppatapauksen kaltaiset vakavat työelämän rikkomukset aiheuttaisivat yleistyessään suurta epävakautta yhteiskunnassa. ”Jos tällainen toiminta jää selvittämättä, yhtenä vaarana on, että syntyy kahden kerroksen työmarkkinat, joka ei tietenkään ole kenenkään etu. On selvää, että Suomessa tehtyyn työhön noudatetaan Suomen lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia.” ”Nokian tapauksessa tilanne oli jatkunut vuosia. Näin voi käydä, jos esimerkiksi Suomeen maahan muuttaneet eivät tunne työmarkkinoiden pelisääntöjä ja joutuvat sen vuoksi huonompaan asemaan. Vaarana on, että ilman tehokasta valvontaa Nokian kaltaisia tapauksia ujuttautuu salakavalasti työelämäämme”, Ojala sanoo. “Ratkaisu toiminta on yhteiskunnan kannalta merkittävää.” Juha Ojalan mukaan ratkaisutoiminta on tärkeä osa PAMin toimintaa. AJAN HERMOLLA K U V A : E E V A A N U N D I
PAM.FI 7/2022 17 Alipalkkauksen valvontaa tehostetaan ALIPALKKAUKSELLA TARKOITETAAN SITÄ , että työntekijälle maksetaan palkkaa vähemmän kuin kyseisen alan työehtosopimus edellyttäisi. Palvelualoilla esimerkiksi kaupan alan, kiinteistöpalvelualan ja matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palveluita koskevat työehtosopimukset ovat yleissitovia, jolloin työnantajaliittoon järjestäytymättömienkin yritysten on niitä noudatettava. Tästä huolimatta alipalkkaus ei ole Suomessa työnantajalle rangaistava teko, ja sitä käytetään laittomasti työnantajan toimesta palkkauskustannuksissa säästämiseen. ”Kokemuksemme mukaan erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työntekijöiden kohdalla työsuhteen ehtojen noudattamista laiminlyödään usein. Monesti kysymys on harmillisista virheistä, mutta liian usein on kyse tahallisesta toiminnasta työntekijän huijaamiseksi”, kertoo PAMin edunvalvontajohtaja JAANA YLITALO . TYÖPERÄISEEN HYVÄKSIKÄYTTÖÖN , jota on myös liian pienen palkan maksaminen, voi liittyä myös rikoslain mukaisia tunnusmerkkejä työsyrjinnästä, kiskonnantapaisena työsyrjinnästä, törkeänä kiskonnasta tai jopa ihmiskaupasta. Niiden esitutkinta on usein haasteellista ja myös syyttämisja tuomitsemiskynnys ovat usein korkealla. Työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista työpaikoilla valvoo työsuojeluviranomainen eli esimerkiksi työsuojelutarkastaja, mutta alipalkkaustilanteissa sillä ei ole tehokkaita keinoja valvoa, että annettuja ohjeita noudatetaan. MAAN HALLITUS ON ESITTÄNYT lakimuutosta, joka laajentaisi työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia ja toimintamahdollisuuksia alipalkkauksen kitkemiseksi. Lakimuutoksen toteutuessa työsuojeluviranomainen voisi velvoittaa työnantajan maksamaan vähintään lain ja yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa silloin, kun palkan peruste ja määrä on yksiselitteisesti todettavissa yleissitovasta työehtosopimuksesta. ”Tehokkaammalla valvonnalla ja myös näiden lisäksi tarpeellisilla ennaltaehkäisevillä rangaistuksilla voidaan torjua alipalkkauksen ja työperäisen hyväksikäytön lisäksi tehokkaammin myös harmaata taloutta”, Ylitalo sanoo. Lakiesityksen myötä työsuojeluviranomaiselle tulisi myös ilmoitusvelvollisuus esitutkintaviranomaiselle eli esimerkiksi poliisille petosja kiskontarikosepäilyistä työpaikoilla. Ylitalo pitää sitä merkittävänä parannuksena, sillä työsuojeluviranomaisen tekemällä tutkintapyynnöllä on suurempi merkitys tutkinnan käynnistämisessä ja syytteeseen asettamisessa kuin henkilön itsensä, tämän avustajan tai jonkin järjestön tekemällä tutkintapyynnöllä. ”PAM ON PITKÄÄN , jo useita vuosia, tehnyt ratkaisuesityksiä ja vaatinut toimia alipalkkaukseen puuttumiseksi. Nyt valmistelussa olleet muutokset ovat hyvin toivottuja. Näiden rinnalle tarvitaan vielä vahvempi alipalkkauksen lievempien muotojen rangaistavuus, jotta työnantajat ryhtyvät kokonaisuudessaan noudattamaan sovittuja määräyksiä”, Ylitalo päättää. MINNA RAITAPURO “Vaarana on, että syntyy kahden kerroksen työmarkkinat.” Ratkaisutoiminta ehkäisee myös harmaata taloutta. Ilman palkkasaatavien valvontaa ja perimistä valtiolta jäisi paljon verovaroja saamatta. ”Tähän voisi vielä lisätä, että esimerkiksi työnantajan perusteettomista työsuhteen päättämisistä maksettavat korvaussummat ovat veronalaista tuloa, jolloin ratkaisutoiminnan ansiosta niistäkin valtio saa osansa.” Ratkaisutoiminta on myös yrittäjien etu Työpaikkojen valvonta liiton toimesta palvelee työntekijää, yhteiskuntaa, mutta myös työantajaa. Yritysten näkökulmasta yhteiset pelinsäännöt edistävät tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja reilua kilpailuasetelmaa koko yrityssektorille. Juha Ojala sanoo, että ay-liikkeen merkitys jää monesti tässä kokonaisuudessa huomaamatta. ”Ulospäin meidän toiminta näkyy vain silloin, kun valmistaudumme neuvottelupöytään tai lakkoon, mutta meillä tehdään paljon työtä paremman työelämän puolesta julkisuudelta piilossa. Hän korostaa, että riidanratkaisijoiden ohella PAMissa on laaja asiantuntijoiden joukko, yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalipolitiikan osaajia, jotka seuraavat yhteiskunnan kehitystä ja pyrkivät työllään edistämään vakautta ja yhteistä hyvää. ”Nyt Pirkanmaan käräjäoikeudessa oleva tapaus on hyvä esimerkki ammattiliittojen roolista yhteiskunnassa. Olemme osaltamme varmistamassa kaikille työntekijöille oikeudenmukaista ja turvallista elämää.” LAKIMUUTOS VALMISTEILLA AJAN HERMOLLA
PAM.FI 7/2022 19 PAM.FI 7/2022 19 A ikamoinen ennustaja saisi olla, jos väittäisi tietävänsä, mihin syksyllä käynnistynyt palkkakierros päätyy. Kun tätä kirjoitan, ovat teknologiateollisuuden työntekijät juuri joutuneet irtisanomaan työehtosopimuksensa. Työnantajilta ei näyttänyt löytyvän ymmärrystä työntekijöiden kurjistuneelle tilanteelle: vaikka tilauskirjat ovat täynnä, palkkoja ei ole varaa korottaa. Myös matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palvelujen työnantajajärjestö MaRa ehti toteamaan, että hiihtokeskusalan ja ohjelmapalvelualan palkkaratkaisu jää odottamaan myöhempää aikaa. Näkemyksemme oikeudenmukaisista palkankorotuksista olivat todella kaukana toisistaan. Hiihtokeskuksissa ja varsinkin pohjoisen ohjelmapalveluissa on viime talvena saavutettu huipputulokset ja ennusteet tällekin talvelle ovat erittäin positiivisia. Muidenkin palvelualojen isojen yritysten tuoreet osavuosikatsaukset ovat kertoneet huipputuloksista. P AMin hallitus päätti jo syyskuussa pamilaisten alojen palkkaneuvottelujen askelmerkeistä. Se oli selkeä viesti siitä, että emme odottele ”päänavausta” muualta, vaan työskentelemme määrätietoisesti kohti itse asettamaamme tavoitetta. Tavoite on asetettu korkealle: me haemme jäsentemme ostovoiman säilyttäviä korotuksia. Syyt tähän ovat selvät. PALKKA ON MERKITTÄVÄ VETOVOIMATEKIJÄ Elämisen perustarpeet, kuten ruoka, sähkö ja asuminen, ovat kallistuneet järkyttävän paljon. Tämä tuntuu eittämättä jokaisen kukkarossa, mutta kaikkein eniten niillä, joiden palkat ovat jo valmiiksi matalia. Palvelualoilla palkat ovat laahanneet perässä liian pitkään. Vastassa on aina ollut yksi ja sama selitys ? se, ettei korotuksiin ole varaa. Varmasti on niin (nytkin), että jotkut palvelualojen yrityksistä ovat ongelmissa. Väitän kuitenkin, että valtaosalla yrityksistä menee varsin hyvin. Sitä paitsi juuri palvelualojen yritysten pitäisi eturintamassa vastustaa ostovoiman laskua, onhan se pois juuri siitä kulutuksesta, johon niiden liiketoiminta nojaa. O n vielä pakko muistuttaa, että pahimpaan pandemia-aikaan palvelutyöntekijät venyivät ja joustivat. Asiakkaita palveltiin paikan päällä ilman mahdollisuutta etätyöhön, jotta lomautuksilta vältyttäisiin. Samaan aikaan, kun Suomen työllisyysluvut ovat paremmalla tolalla kuin koskaan, ovat pamilaisten alojen työsuhteet palkkauksen osalta valitettavan huonoja. Ei siis ole ihme, että alan yrityksiä vaivaa yhtä aikaa sekä hankaluus houkutella uusia työntekijöitä että pitää kiinni olemassa olevista. Palkka on merkittävä vetovoimatekijä. Nyt on korkea aika korottaa. KIRJOITTAJA JAANA YLITALO ON PAMIN EDUNVALVONTAJOHTAJA K U V A : A N N A A U T IO PUHEENVUORO
20 PAM.FI 7/2022 AJAN HERMOLLA KUN PALKKANEUVOTTELUT LÄHESTYVÄT, liitto kerää tietoa palvelualojen työntekijöiden tilanteesta ja tarpeista. Ammattiosastojen aktiivit ja työpaikkojen luottamushenkilöt ovat avainasemassa työntekijöiden tilanteen kartoittamisessa. PAM tekee myös tutkimuksia ja kerää tilastotietoa neuvottelutavoitteiden pohjaksi ja perusteluiksi. PAMIN HALLITUS PÄÄTTÄÄ palkkaneuvottelujen tavoitteen. Sitä valmistellaan kunkin toimialan omassa sopimusalatoimikunnassa, jossa jäseninä on luottamusmiehiä ja muita alan kokeneita työntekijöitä. KUN NEUVOTTELUT KÄYNNISTYVÄT, pöytään istuvat PAMin ja työnantajaliiton edustajat. Molemmilla tahoilla on omat tavoitteensa ja lähtökohtansa, joiden yhteensovittamisesta neuvotteluissa on kysymys. Määräaika kunkin alan neuvotteluille on sovittu työehtosopimuksessa (TES). Oman alasi neuvottelujen määräajan löydät oheisesta taulukosta. 1 2 3 Neuvotteleminen työnantajapuolen kanssa on yksi PAMin tärkeimmistä tehtävistä. Nyt neuvotellaan palkoista. Mutta miten neuvottelut etenevät? ON AIKA NEUVOTELLA PALKOISTA ? NÄIN SE KÄY HILDUR BOLDT JA NIINA MELANEN / kuva HILDUR BOLDT Palkkaneuvottelut.indd 20 2.11.2022 13.57