2 PAM.FI 7/2021 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Turvassa -henkivakuutuksella Turvaa rakkaimpasi Henkivakuutus ei varsinaisesti hyödytä sinua vaan heitä, jotka ovat sinulle kaikista rakkaimpia. Eivätkö he ansaitsekin parasta? Turvassa-henkivakuutus on uusi ja erityisesti ammattiliiton jäsenelle edullinen henkivakuutus. Hinta saattaa yllättää sinut iloisesti, laske vaikka itse turva.fi/henkivakuutus Kun välität, valitse heille parasta – Turvassa-henkivakuutus! Eikä muuten maksa paljon. PAMin jäsenelle vain 7,05 €/kk Hintaesimerkki 2021 30-vuotias PAMin jäsen, korvaussumma 100 000 €.
PAM.FI 7/2021 3 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? K U V A : E T U N IM I S U K U N IM I W TYÖVOIMAPULA on tosiasia. Se näkyy työssäni tällä hetkellä ennen kaikkea jatkuvana kiireenä. Työt valuvat usein vapaa-ajalle, kun ei ole työkavereita jakamassa työtaakkaa. Jos kaikkiin vuoroihin ei saada työntekijöitä, esimies joutuu yleensä tekemään vuorot. Tällä hetkellä hätätilanteessa työvoimaa ei juurikaan ole saatavissa edes vuokratyöfirmoista tai muista hotelliketjumme toimipisteistä. MITÄ työvoimapulalle tulisi tehdä? Kaikki meidän alalla tietävät, että palkkataso on aivan liian matala. Nykyisillä palkoilla tulijoita töihin ei yksinkertaisesti ole. Siksi palkkausta on välttämätöntä parantaa. Pidän lisäksi tärkeänä myös työhyvinvointiin panostamista esimerkiksi työsuhde-etujen avulla. ASIAKKAATKIN joutuvat kärsimään työvoimapulan seurauksista. Emme tällä hetkellä pysty läheskään aina myymään juuri sitä palvelua, jota asiakas haluaisi meiltä ostaa. Esimerkiksi sadan hengen illallinen pöytiin tarjoiltuna ei välttämättä onnistu, koska työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole. Tällöin joudumme myymään asiakkaalle sellaisia ratkaisuja, joiden toteuttaminen vaatii vähemmän käsipareja. KUN PUHUTAAN hotellija ravintola-alan vetovoimasta, keskeinen ongelma tällä hetkellä on osa-aikatyön laajuus. Työnantajan pitäisi rohkeammin rekrytoida ja tarjota kokoaikaista työtä, jolla voi tulla toimeen. Osa-aikatyön houkuttelevuus on vähäistä ja se näkyy alan heikossa vetovoimassa. Työnantaja voisi paikallista sopimista hyödyntämällä tehdä myös parannuksia työehtoihin. 3 1 4 2 Esimiehet ahtaalla HOTELLIJA RAVINTOLA-ALAA VAIVAAVA TYÖVOIMAPULA KOETTELEE MYÖS ESIMIEHIÄ. SCANDIC HOTELSIN ESIMIESTEN VALTAKUNNALLINEN PÄÄLUOTTAMUSMIES, RAVINTOLAN VUOROVASTAAVANA TYÖSKENTELEVÄ HANNAMARI OKSA ON HUOLISSAAN ESIMIESTEN JAKSAMISESTA. EEMELI PELTONEN / kuva ANNA AUTIO LUE LISÄÄ työvoimapulasta sivulta 14. TYÖVOIMAPULA on tosiasia. Se näkyy työssäni tällä hetkellä ennen kaikkea jatkuvana kiireenä. Työt valuvat usein vapaa-ajalle, kun ei ole työkavereita jakamassa työtaakkaa. Jos kaikkiin vuoroihin ei saada työntekijöitä, esimies joutuu yleensä tekemään vuorot. Tällä hetkellä hätätilanteessa työvoimaa ei juurikaan ole saatavissa edes vuokratyöfirmoista tai muista hotelliketjumme toimipisteistä. työvoimapulalle meidän alalla tietävät, kiksi työsuhde-etujen palvelua, jota asiakas haluaisi meiltä ostaa. Esimerkiksi sadan hengen illal linen pöytiin tarjoiltuna ei välttämättä onnistu, koska työntekijöitä ei yksin kertaisesti ole. Tällöin joudumme myymään asiakkaalle sellaisia ratkaisuja, joiden toteuttaminen vaatii vähemmän käsipareja. hetkellä on osa-aikatyön laajuus. Työnantajan pitäisi rohkeammin rekrytoida ja tarjota kokoaikaista työtä, jolla voi tulla toimeen. Osa-aikatyön houkuttelevuus on vähäistä ja se näkyy alan heikossa ve tovoimassa. Työnantaja voisi paikallista sopimista hyödyn tämällä tehdä myös parannuk sia työehtoihin. 2
KAUPAN ALA Seuraaviin yrityksiin valitaan pääja varapääluottamusmies • Fonum Oy Ab • Intersport Finland Oy • Reila palvelut Oy rahahuolto toimiala • Reila palvelut Oy Seifi turvamyyjät toimiala • Ruohonjuuri Oy • Shoe House Oy • Würth Elektronik Oy MATKAILU-, RAVINTOLAJA VAPAA-AJAN PALVELUT NoHo Partners Oyj:n konserni Valitaan konsernin esimiehille valtakunnallinen luottamusmies sekä alueelliset pääja varapääluottamusmiehet työntekijöille seuraaville alueille: Alue 1 Pääkaupunkiseutu, Turku, Pori, Raisio, Hanko, LUOTTAMUSMIESVAALIT Lohja ja Rauma Alue 2 Muut alueet kuin alueen 1 piiriin kuuluvat alueet NoHo Partners Oyj:n muodostavan konsernin johon kuuluvat: Aunt Florentine’s Oyster Oy, Beaniemax Oy, Bistromax Oy, Commodus Oy, Dinnermax Oy, El Rey Group Oy, Financier Group Oy, Gastromax Oy, Harry’s Ravintolat Oy, Italpal Oy, Kampin Sirkus Oy, Katang MGMT Oy, Koskimax Oy, Levin Ravintolakatu Oy, Local Brewery Restaurants Oy, Mikonkadun Keidas Oy, Mother of Pearl Oy, NoHo Partners Oyj, Northmax Oy, Pihka Ravintolat Oy, Poolmax Oy, Porin Pärekori Oy, PriimaRavintolat Oy, Purmax Oy, Pyynikin Brewery Restaurants Oy, Ravintola F9 Oy, Rengasravintolat Oy, Rivermax Oy, Rock Hard Catering Oy, Royal Konseptiravintolat Oy, Royal Ravintolat Oy, Shinobi Group Oy, Somax Oy, Soolo Max Oy, SRMax Oy, Stadin Night Oy, Suomen Diner Ravintolat Oy, Suomen Karaokebaarit Oy, Suomen Koukkuravintolat Oy, Suomen Ravintolatoimi Oy, Suomen Siipiravintolat Oy, Sushi World Oy, Tampereen Satamaravintolat Oy, Tillikka Oy, Tunturimax Oy, Unionikadun Keidas Oy, Wild & Finnish Oy ja Yes Yes Yes Oy Seuraaviin yrityksiin valitaan pääluottamusmies ja varapääluottamusmies työntekijöille sekä esimiehille • ISS Palvelut Oy • Spartao Oy • Food Folk Suomi Oy • Tre1 Oy • Hescluster Oy • Restaflow Oy • Hesworkers Oy • Juvenes Oy KIINTEISTÖPALVELUT Coor Service Management Oy Kiinteistöhoitajien valtakunnallinen pääluottamusmies ja varapääluottamusmies Inhouse Partners Oy: valtakunnallinen pääluottamusmies ja varapääluottamusmies ISS Palvelut Oy: Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies alueille • Pohjois-Suomi • Oulu-Kainuu • Pohjanmaa • Keski-Suomi • Pirkanmaa • Lounais-Suomi • Kaakkois-Suomi (sekä Loviisan toimipaikka) • Itä-Suomi • Häme (sekä Hyvinkään ja Mäntsälän toimipaikat Lisäksi Uudellemaalle kaksi pääluottamusmiestä ja kaksi varapääluottamusmiestä Lempi Kodinhoito Oy: Valtakunnallinen pääluottamusmies ja varapääluottamusmies SOL Kiinteistöpalvelut Oy: Valtakunnallinen pääluottamusmies ja varapääluottamusmies SOL Palvelut Oy: pääluottamusmies ja varapääluottamusmies alueille • Eteläinen alue • Läntinen alue • Itäinen alue • Pohjoinen alue L&T Siivous: Länsi-Suomen alueelle pääluottamusmies ja varapääluottamusmies. Toimikaudelle 1.1.2022–31.12.2023 Ehdokasasetteluaika 10.11.-28.11.2021 • Ehdokasilmoitukset toimitettava 28.11. mennessä Netin kautta www.pam.fi/luottamusmiesvaalit/ehdotus-luottamusmieheksi Sähköpostitse luottamusmies@pam.fi *Vähittäiskaupan esimiesten ehdokasilmoitukset: vaalit@kaupanesimiehet.fi Luottamusmiesvaalit järjestetään pääsääntöisesti sähköisesti. Siksi on tärkeää, että jokaisen pamilaisen tiedot ovat oikein PAMin jäsenrekisterissä ja että tiedoista löytyy oikea puhelin numero ja / tai sähköpostiosoite sekä nykyinen työpaikka. www.pam.fi/luottamusmiesvaalit • Vapaamuotoinen ilmoituslomake riittää, kunhan siitä löytyvät: yrityksen nimi ja alue, mihin luottamusmiestä esitetään, tehtävä, johon henkilö on ehdolla, ehdokkaan nimi ja hänen suostumuksensa sekä ehdottajan nimi ja puhelinnumero. Jos ehdokkaita on tullut kuhunkin tehtävään vain yksi, vahvistaa vaalitoimikunta valinnat. Jos ehdokkaita on useampia, järjestää vaalitoimikunta vaalit myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. • Sekä ehdokkaan että ehdottajan on oltava PAMin jäseniä. Heidän tulee olla työsuhteessa samaan yritykseen ja toimia samalla toimialueella, johon luottamusmiestä esitetään. Molempiin on noudatettava samaa työehtosopimusta, jota valittava luottamusmies edustaa. Itse ei voi ehdottaa itseään. Kaupan työehtosopimus Huom! Kaikkia yrityksiä ei ole lueteltu tässä. Osassa yrityksiä järjestetään ehdokas asettelut sisäisesti. Seuraa ilmoittelua omalla työpaikallasi. TL-Maint Oy: Pääluottamusmies ja varapääluottamusmies. HUOM. Ehdotukset lähetetään sähköpostitse jyvaskyla@pam.fi TURVA ISS Palvelut Oy: Valtakunnallinen pääluottamusmies ja varapääluottamusmies KST Vartiointi Oy: Valtakunnallinen pääluottamusmies ja varapääluottamusmies KV Turva Oy: Valtakunnallinen pääluottamusmies ja varapääluottamusmies SOL Palvelut Oy: Valtakunnallinen pääluottamusmies ja varapääluottamusmies STSEC Oy: Valtakunnallinen pääluottamusmies ja varapääluottamusmies sekä Kemiin toimipaikkakohtainen luottamusmies ja varaluottamusmies Reila Palvelut Oy Valtakunnallinen pääluottamusmies ja varapääluottamusmies
PAM.FI 7/2021 5 33 nuorille suunnattua kurssia ja kymmeniä muita MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Hannamari Oksa? ARKIPYHISTÄ korvaus kaikille AY-LIIKE tasaa tuloeroja HYVÄN TYÖPAIKAN tuntomerkit TÄSSÄ JA NYT HALPAHALLIN työntekijöiden ulosmarssi IN ENGLISH 5 VINKKIÄ työnhakuun PAMIN KOULUTUSEXTRA PALKKATAULUKOT TAPAHTUMAT/KOULUTUKSET Tämän lehden luettuasi tiedät, miten neuvotella hyvä työsopimus. 3 6 10 14 16 18 20 22 23 32 34 ”Olisipa jouluaattoni palkallinen vapaa.” TÄSSÄ NUMEROSSA ”Työvoimapula konkretisoituu ravintola-alan työpaikoilla.” Siivooja Riina Erimäen aattopäivä on kulunut viime vuodet töissä. Lue lisää vuoden 2022 koulutuksista! 23 sdksaaard ja hjhsfkjd 6 18 14 HalpaHallien työntekijät osoittivat mieltä luottamusmiestensä puolesta.
6 PAM.FI 7/2021
PAM.FI 7/2021 7 ARKIPYHÄT OMASTA PUSSISTA PAM haluaa, että arkipyhäpäivien tuomat palkalliset vapaapäivät koskettaisivat kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti. Tällä hetkellä varsinkin kiinteistöpalvelualan siivoojat jäävät niistä usein paitsi. MINNA RAITAPURO U udenvuodenpäivä, pitkäperjantai, itsenäisyyspäivä ja monet muut juhlapyhät ovat suurimmalle osaa suomalaisista palkallisia vapaapäiviä. Samaan aikaan kun monien muiden alojen työntekijät nauttivat juhlapyhien tuomista vapaapäivistä, toisia tämä etu ei koskaan kosketa. Yksi heistä on tuntipalkalla työskentelevä siivooja RIINA ERIMÄE, 48. Tartosta lähtöisin oleva Erimäe on työskennellyt siivoojana yli 15 vuotta ja hänelle on tärkeää pitää hyvää huolta siivouskohteistaan. Se näkyy myös asiakkaille, jotka ovat olleet mielissään Erimäen työn tuloksista. Tällä hetkellä hän huolehtii Nastolan K-Supermarketin puhtaudesta. ”Tykkään työstäni, enkä sitä olisi valmis vaihtamaan”, Erimäe sanoo. Hän kuitenkin myöntää sen olevan ajoittain myös raskasta. Kun iso osa EriFAKTA FAKTA Arkipyhä korvaus kiinteistö palvelu alalla ARKIPYHÄKORVAUS maksetaan niille työntekijöille, jotka menettä vät ansiotaan arkipyhän vuoksi eli arkipyhä olisi ollut työntekijän työ vuoroluettelon mukainen työpäivä. Kuukausipalkkainen työntekijä ei menetä ansiotaan, vaikka ei olisikaan töissä arkipyhänä, ja siksi hänelle ei tule korvattavaa. Tuntipalkkaisella työntekijällä on oikeus arkipyhäkorvaukseen silloin, kun työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukaut ta ennen korvattavaa arkipyhää. Itsenäisyyspäivän osalta työsuhteen kestoedellytys on 6 päivää. Työehtosopimuksessa on lue teltu 11 päivää, joilta maksetaan arkipyhäkorvausta: uudenvuoden päivä, loppiainen, pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä, vapunpäivä, hela torstai, juhannusaatto, itsenäi syyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.
8 PAM.FI 7/2021 Kun ruokakaupat ovat entistä useammin auki ympäri vuoden, myös siivoustyötä tehdään yhä useammin arkipyhinä. mäen vapaa-ajasta kuluu työstä palautumiseen, arkipyhän tuomalla vapaapäivällä olisi hänelle iso merkitys. Osa-aikaiset ilman palkallista vapaata Arkipyhäkorvaus tarkoittaa sitä, että työntekijä saa palkan arkipyhäpäivältä, vaikka ei olisikaan töissä. Kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen mukaan työntekijän kuuluu saada korvaus silloin, kun arkipyhä olisi ollut työntekijän työvuoroluettelon mukainen työpäivä, mutta pyhän vuoksi asiakaskohde on suljettu, eikä työnantaja osoita tilalle muuta korvaavaa työtä. Tilastokeskuksen (2020) mukaan koti-, hotellija toimistosiivoojista noin 39 prosenttia on osa-aikaisia työntekijöitä. He työskentelevät useimmiten tuntipalkalla. Kun yhteiskunta on auki yhä enemmän kaikkina vuoden päivinä, siivoustyötä tarvitaan entistä useammin myös juhlapyhinä. Arkipyhänä työskentelevä osa-aikatyöntekijä saa tehdystä tunneista korotettua palkkaa, mutta ei muutoin hyödy arkipyhistä. Toisaalta monien osa-aikaisteistöhuoltopalveluja tarjoava Lassila & Tikanoja muutti yksipuolisesti yrityksessä sovittuja ja vakiintuneita käytäntöjä niin, että työntekijä ei enää saisi korvausta arkipyhäpäiville osuneista työvuoroista. Sen sijaan työntekijän tulisi korvata arkipyhäpäivälle osuneet tunnit yrityksessä käytössä olevan tasoittumisjakson aikana eli tekemällä jakson muille viikolle osuvien ”normaalituntien” päälle arkipyhäpäivän tunnit – normaalilla tuntipalkalla. Jos omaan työvuorolistaan oli merkitty työvuoro arkipyhäpäivälle ja kohdeyritys oli kiinni, aiemmin monet L&T:n työntekijät olivat saaneet pitää vapaapäivän ja tuolta päivältä oli maksettu arkipyhäkorvaus. Nyt työtuntien siirtäminen yrityksessä käytössä olevan tasoittumisjakson toiseen ajankohtaan uhkasi nielaista arkipyhäkorvaukset. Työnantajan ilmoittamasta muutoksesta suivaantuneet työntekijät marssivat ulos, jonka jälkeen L&T myöntyi maksamaan arkipyhäkorvauksia juhannuksen ajan osalta. Tänä syksynä yrityksen edustajat ja pääluottamusmiehet kokoontuivat käsittelemään asiaa ja pääsivät sopimukten työntekijöiden työtunnit järjestellään usein niin, etteivät ne koskaan osu arkipyhälle. Käytännössä suuri osa siivoojista jää kokonaan ilman arkipyhien tuomaa hyötyä eli palkallista vapaata. ”Siivoojilta jää vuosiansioista saamatta arkipyhäkorvaukset enimmillään jopa kahdeksalta päivältä vuodessa pitkällä aikajänteellä laskettuna”, PAMin sopimusasiantuntija JARKKO VIITANEN sanoo. Hän pitää epäreiluna sitä, että palkalliset vapaat eivät kosketa kaikkia tasapuolisesti. ”Kuukausipalkalla työssä käyvä ei menetä ansiotaan, vaikka ei olisikaan töissä arkipyhänä. Hän saa saman palkan joka tapauksessa, toisin kuin tuntisopimuksella työtä tekevät. Tosin arkipyhä ei välttämättä lyhennä kuukauden työaikaa, vaan arkipyhän työtunnit teetetään kuukauden muina päivinä”, hän kertoo. Ulosmarssi arkipyhäkorvausten puolesta Keskustelu arkipyhäkorvauksista nousi esiin viime kesänä, kun siivousja kiin
PAM.FI 7/2021 9 TIESITHÄN, ETTÄ... • juhannusja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. • uudenvuodenpäivä-, loppiais-, vapunpäivä-, helatorstaija itsenäisyyspäiväviikon lauantaina sekä pääsiäislauantaina tehdystä työstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkkaa. • sunnuntaina tai kirkollisena juhlaitsenäisyysja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. seen arkipyhäkorvausten jatkamisesta vuoden loppuun. Niiden kohtalo on kuitenkin ensi vuoden osalta vielä auki. ”Tämä on osoittanut, että arkipyhäkorvausta ei voi ottaa itsestäänselvyytenä”, sanoo L&T:n pääluottamusmies Erja Killström. Tes-muutoksille on tilausta Siitä, miten arkipäiville osuvat juhlapyhät vaikuttavat työaikaan ja työntekijälle maksettaviin korvauksiin, on sovittu kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksessa. Siihen olisi PAMin sopimusasiantuntija Jarkko Viitasen mukaan tärkeä saada muutos tulevalla sopimuskierroksella. ”Ongelma on siinä, että työehtosopimuksen mukaan arkipyhä ei ole työssäolon veroinen päivä eli se ei lyhennä työaikaa. Voiko olla niin, että meillä on Suomessa yksi ala, jossa on mahdollista kiertää kokonaan arkipyhien vaikutus niin kuin L&T:n tapauksessa nyt ollaan tekemässä?” hän kysyy. Viitanen on ollut mukana PAMin ja työnantajaliitto Kiinteistötyönantajat ry:n perustamassa työryhmässä, jonka tarkoituksena oli pohtia ratkaisuvaihtoehtoja tilanteen parantamiseksi. ”Ehdotimme muillakin aloilla yleisesti käytössä olevia tapoja arkipyhäkorvausten maksamiseksi, mutta valitettavasti työnantajapuolelta ei löytynyt vastakaikua niiden eteenpäin viemiseksi”, hän kertoo. Kun kiinteistöpalvelualan työehtosopimusneuvotteluja käydään jälleen ensi talvena, PAMin tavoitteena on, että arkipyhäkorvaukset koskettaisivat kaikkia kiinteistöpalvelualan työntekijöitä tasapuolisesti suhteessa työaikaan. ”Palkallinen vapaa tulisi tarpeeseen” Muutosta toivoo myös Riina Erimäe. Monet Erimäen siivouskohteista ovat auki lähes kaikkina vuoden päivinä. Siksi hän on ollut töissä lähes kaikki kuluneet juhlapyhät. Viimeiset puolentoista vuotta ovat koetelleet kokeneenkin tekijän kuntoa, kun työmäärä yhtäkkiä lisääntyi pandemian myötä. Suojavarusteet tekivät työskentelyn tavallista raskaammaksi ja pintoja oli pyyhittävä entistä tiheämmin ja tarkemmin. Erityisesti viime kesä oli Erimäelle työntäyteinen. ”Palkallinen vapaa tulisi kyllä tarpeeseen”, hän sanoo. Erimäelle joulu on juhlapyhistä tärkein, mutta se on osunut hänelle työpäiväksi jo useina vuosina peräkkäin. ”Kun pääsin viime jouluaattona myöhään illalla töistä, muut olivat jo laittaneet joulupöydän valmiiksi. Olisihan se hienoa, jos jouluaatto olisi minullakin joskus palkallinen vapaa ja saisin viettää sen rauhassa perheeni kanssa.”
10 PAM.FI 7/2021
PAM.FI 7/2021 11 Vahva ay-liike kaventaa tuloeroja Tutkijan selvityksen mukaan etenkin työehtosopimusten laaja kattavuus näyttää vähentävän köyhyysrajan alapuolella elävien määrää ja tasaavan tuloeroja. ANU VALLINKOSKI / kuvat VESA-MATTI VÄÄRÄ A mmattiyhdistysliike ajaa vain työssäkäyvien palkansaajien etua vähäosaisten työttömien ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kustannuksella. Tällaiseen väittämään törmää usein julkisessa keskustelussa ja sosiaalisen median keskustelupalstoilla. Tutkija Ari-Matti Näätänen Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta halusi selvittää, pitääkö väittämä paikkansa. Selvityksessään hän kysyi, miten ammattiyhdistysliikkeen toiminta vaikuttaa tuloeroihin ja yritysten kilpailukykyyn. “Hyvinvointivaltion yleisenä tavoitteena pidetään kilpailukyvyn ja tuloerojen tasaamisen yhteensovittamista. Mielestäni on tärkeää tutkia, miten ammattiyhdistysliike tämän tavoitteen toteutumiseen vaikuttaa”, Näätänen perustelee. Hän etsi vastausta kysymykseensä aiemmasta tutkimuksesta ja kansainvälisistä tilastoista. Selvityksessään hän vertaili OECD-maita. Tuloerojen suhteen selvityksen tulos oli selvä: ammattiyhdistysliikkeen toiminta kaventaa tuloeroja. Sen sijaan yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn ay-liikkeen toiminnalla ei Näätäsen selvityksen perusteella näytä olevan selvää vaikutusta suuntaan eikä toiseen. Vahvan ay-liikkeen maissa korkea sosiaaliturva “Tilastoista näkyy selvästi, että palkansaajien korkea järjestäytymisaste ja valtakunnallisten työehtosopimusten laaja kattavuus ovat yhteydessä pieniin tuloeroihin ja köyhyysrajan alapuolella elävien vähäiseen määrään. Erityisen suuri merkitys on työehtosopimusten kattavuudella”, Näätänen sanoo. Esimerkiksi Pohjoismaissa ay-liike on vahva ja köyhiä on suhteellisen vähän. Toista ääripäätä edustavat esimerkiksi Iso-Britannia, Irlanti ja Uusi-Seelanti. Näissä maissa köyhyysrajan alla eläviä on verrattain paljon, mutta työehtosopimukset eivät ole kattavia. Työehtosopimuksen eli tessin laajalla kattavuudella tarkoitetaan sitä, että valtakunnallisen sopimuksen piirissä on suuri osuus tietyn alan työntekijöistä. “Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että vahvan ay-liikkeen maissa harjoitetaan hyvinvointivaltioille tyypillistä sosiaalipolitiikkaa. Ay-liikkeen toiminta korottaa yleensä sosiaaliturvan tasoa, ja sosiaalimenojen suuri määrä taas näyttää pitävän palkansaajien järjestäytymisasteen melko korkealla”, Näätänen selittää. Epäkohdat esiin Joissakin maissa työmarkkinajärjestöt ovat vahvasti mukana sorvaamassa yhteiskunnan rakenteita. Esimerkiksi Suomessa niin palkansaajien kuin työnantajien työmarkkinakeskusjärjestöt ovat usein mukana erilaisissa hallituksen asettamissa kolmikantaisissa työryhmissä. Parhaillaan työmarkkinajärjestöt pohtivat sosiaaliturvan uudistamista tällaisessa työryhmässä. NÄKEMYKSENI
12 PAM.FI 7/2021 “Ay-liike vaikuttaa tuloeroihin myös julkisen keskustelun kautta. Se näet nostaa esiin esimerkiksi työelämän epäkohtia. Julkinen keskustelu taas vaikuttaa poliittisten puolueiden, erityisesti vasemmistopuolueiden ohjelmiin ja politiikkaan”, tutkija perustelee. Kattavat työehtosopimukset kaventavat tuloeroja myös hyvin konkreettisesti. Tessien taulukkopalkat takaavat kaikille sopimuksen piiriin kuuluville tietynlaiset palkat. Jos jokaisen pitäisi neuvotella palkkansa itse, voisi aivan samaa työtä tekevien palkoissa olla suuriakin eroja. “Toiset työntekijät ovat parempia neuvottelemaan kuin toiset, ja toisten kanssa työnantaja on valmiimpi neuvottelemaan kuin toisten”, Näätänen huomauttaa. Ay-liike ei karkota ulkomaisia investoijia Entä se yritysten kansainvälinen kilpailukyky? Heikentääkö aktiivinen ay-liike yritysten asemia kansainvälisillä markkinoilla? Aiempien tutkimusten tulokset vaihtelevat. Joidenkin tutkimusten mukaan vahvalla ay-liikkeellä on negatiivisia vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn, toisten tutkimusten mukaan taas ay-liikkeen työmarkkinoille tuoma vakaus voi olla etu kansainvälisillä markkinoilla. “Tulkintani mukaan ay-liikkeen asemalla ei näytä olevan selvää vaikutusta kilpailukykyyn. Esimerkiksi liittoon kuuluvien palkansaajien osuudella ei tilastojen mukaan näytä olevan yhteyttä suoriin ulkomaisiin investointeihin. Vahva ay-liike ei siis tilastovertailun perusteella sen paremmin karkota kuin houkuttelekaan ulkomaista rahaa”, Näätänen sanoo. Arjen pieni teko Näätäsen selvitys ei tue kuvaa itsekkäästä, työttömiä ja yrityksiä sorsivasta ay-liikkeestä. Miksi tuo kuva kuitenkin elää vahvasti julkisuudessa? “Tämä kysymys on työn ja pääoman välisen ristiriidan ytimessä. Näen, että keskustelun taustalla on huomattavia valtapoliittisia intressejä”, Näätänen uskoo. Keskusteluun saattaa tutkijan mukaan vaikuttaa myös kiinalaisen ja yhdysvaltalaisen yrityskulttuurin leviäminen maailmalla. Sen paremmin kiinalaiset kuin amerikkalaisetkaan osakkeenomistajat eivät katso hyvällä työntekijöiden järjestäytymistä ammattiyhdistyksiin. Näätäsen mielestä kaikkien hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta huolta kantavien kannattaisi olla kiinnostuneita ay-liikkeen asemasta ja siitä, miten siitä julkisuudessa puhutaan. “Etenkin palkansaajien olisi hyvä tiedostaa ay-liikkeen tekemän työn ja tuloerojen välinen yhteys. Järjestäytyminen, liittoon kuuluminen, on yksilölle pieni teko, mutta isossa mittakaavassa järjestäytymisasteella on huomattava yhteiskunnallinen vaikutus.” ”KYLLÄ ARI-MATTI NÄÄTÄSEN selvityksen tuloksiin on helppo yhtyä. Kattavat työehtosopimukset kaventavat tuloeroja. Esimerkiksi meillä Suomessa on Euroopan mitassa hyvin vähän työssäkäyviä mutta köyhyysrajalla eläviä. Olen huomannut, että tuloerot on hyvin arvolatautunut aihe. Toiset ovat sitä mieltä, että pienet tuloerot ovat itsessään arvo. Toiset taas ajattelevat, että pienet tuloerot ovat negatiivinen asia eivätkä kannusta etenemään uralla. Korostaisin, että ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä on saada kaikki palkat säälliselle tasolle niin, että kaikilla olisi elämisen ja toimeentulon mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa nimenomaan satsaamista palkkahaitarin alapäähän. Ammattiyhdistysliike ei halua estää työnantajaa palkitsemasta henkilöstöään hyvistä suorituksista. Pienipalkkaisten tilipussin kasvattaminen ei tarkoita sitä, että jo ennestään hyvätuloisia ei voisi palkita palkankorotuksilla.” ISMO KOKKO SOPIMUSPÄÄLLIKKÖ PAM ”OLEN SAMAA MIELTÄ siitä, että vahva sopimusyhteiskunta ja ammattiyhdistysliike tukevat yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta eivätkä ole este talouskasvulle. Aika ajoin ammattiyhdistysliikettä tosiaan moititaan Suomen julkisessa keskustelussa siitä, että se olisi vain vakituisessa ja kokoaikaisessa työssä olevien asialla. Täällä ay-liikkeen sisällä tällainen ajattelu on tuntunut aina hyvin vieraalta, sillä niin iso osa työstämme on nimenomaan työelämän epäkohtien ja heikossa asemassa olevien tai silpputyötä tekevien aseman parantamista. Myös puhe siitä, että sopimusyhteiskunta olisi talouskasvun tai työllisyyden esteenä, on hieman jälkijättöistä. Tietynlainen ay-vastaisuus oli kansainvälisessä keskustelussa valtavirtaa joitain vuosikymmeniä sitten. Viime vuosina suunta on selvästi kääntynyt maailmalla. Esimerkiksi OECD sekä Yhdysvalloissa presidentti ja valtiovarainministeri ottavat vahvasti kantaa sen puolesta, että ammattiyhdistysliike on osa oikeudenmukaista yhteiskuntaa.” ILKKA KAUKORANTA, PÄÄEKONOMISTI SAK PAMIN KANTA SAK:N KANTA
PAM.FI 7/2021 13 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA KASSAN KOKOUS Työttömyyskassan verkkosivut www.pam.fi/tyottomyyskassa Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki Palvelualojen työttömyyskassan sääntöjen 11 §:n mukainen kassan varsinainen kokous pidetään keskiviikkona 17.11.2021. Varsinainen kokouskutsu on julkaistu kassan internet-sivuilla 1.11.2021. VIIMEISTÄÄN NYT ON HYVÄ AIKA TARKASTAA VERO PROSENTTI loppuvuodelle. Verokortteihin on merkitty tuloraja ja se kannattaa tarkistaa viimeistään vuoden lopulla. Muutosverokortin etuutta varten voi tilata missä vaiheessa vuotta tahansa. Jos tuloraja ylittyy, joudumme käyttämään verokortin lisäprosenttia, mikä vähentää käteen jäävää osuutta ansiopäivärahasta. ANSIOPÄIVÄRAHAN SAAJAN VEROTETTAVAKSI TULOKSI katsotaan ne etuudet, jotka on maksettu kyseisen vuoden aikana, riippumatta siitä, minkä ajanjakson etuuksista on kyse. Kuluvalta vuodelta maksetun etuuden määrän voit tarkistaa kassan verkkopalvelusta https://tkassa.pam.fi/login omista tiedoistasi, välilehdeltä: tuloja verotiedot -> kertymä. TYÖTTÖMYYSKASSA ilmoittaa myös tulorekisteriin maksamansa etuudet. Tulorekisteriin ilmoitetut sinulle maksetut etuudet näkyvät esitäytettynä verokorttihakemuksessa ja voit käyttää niitä veroprosentin laskennassa. VEROKORTIN VOIT TILATA verottajan sähköisessä palvelussa https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/ verokortti-ja-veroilmoitus/verokortti/. Kun haet muu tosverokorttia työttömyyskassan maksamia etuuksia varten, ilmoita arvio päivärahan määrästä kohdassa: Ansiosidonnaisen päivärahan verotus Viimeistään nyt on hyvä aika tarkastaa veroprosentti loppuvuodelle. Verokortteihin on merkitty tuloraja ja se kannattaa tarkistaa viimeistään vuoden lopulla. Muutosverokortin etuutta varten voi tilata missä vaiheessa vuotta tahansa. Etuudet. Kun ilmoitat arvion päivärahan määrästä, saat verokortin etuuksia varten. Ilmoita verokorttia tilatessasi etuuden maksajaksi Palvelualojen työttömyyskassa, jolloin verottaja siirtää uudet verotiedot suoraan työttömyyskassaan. Voit toimittaa verokortin meille myös käyttämällä sähköistä verkkopalvelua. Liitteitä voi lähettää verkkopalvelussa Lähetä liitteitäpainikkeen takaa. Mikäli et ole toimittanut työttömyyskassaan erikseen verokorttia etuutta varten, veroprosentti on vähintään 25 prosenttia etuudesta.
14 PAM.FI 7/2021 AJAN HERMOLLA Työ, joka tarjoaa tekijälleen hyvän työympäristön ja työyhteisön, elämän tilanteeseen sopivat työajat sekä riittävät työtunnit ja -palkan, löytää varmasti tekijänsä. HYVÄ TYÖPAIKKA LÖYTÄÄ TEKIJÄN ANTTI VEIRTO / kuvitus JULIA TAVAST S uomessa on muutamilla aloilla ja tietyissä ammattiryhmissä työvoimapula. Koronatilanteen rauhoittuessa tuotteiden ja palveluiden kysyntä on kääntynyt kasvuun. Samanaikaisesti koronan kynsissä olleet alat, kuten ravintola-ala ja tapahtuma-ala ovat tilanteessa, jossa niiden palkkalistoilla ollutta työvoimaa on lomautusten, irtisanomisten ja työtilaisuuksien puuttumisen myötä siirtynyt töihin toisille toimialoille. Työmarkkinoilla on tapahtunut koronan myötä resurssien uudelleenjakoa. Samaan ongelmaan on koronan jäljiltä törmätty muuallakin, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Työvoimapula konkretisoituu tällä hetkellä ravintola-alan työpaikoilla esimerkiksi vajaamiehityksenä. Se koettelee töissä olevien jaksamista ja yritysten tarjoaman palvelun laatua. Loputtoman tehostamisen myötä kiire on ollut ravintola-alalla jo pitkään työntekijöiden niskassa varjostamassa pyrkimystä huippulaatuun ja -asiakastyytyväisyyteen. Nyt tilanne on äärimmäisen kuormittava, kun koronakurimuksesta
PAM.FI 7/2021 15 AJAN HERMOLLA 100 000 vastentahtoisesti osa-aikaista työntekijää KORONAVUONNA 2020 Suomessa oli yli 100 000 vastentahtoisesti osa-aikatyössä ahertavaa työntekijää. Määrä on noussut reilussa vuosikymmenessä kymmenillä tuhansilla. Tarjolle tulevien työsuhteiden laatu on aikojen saatossa heikentynyt ja sitä on säestänyt loputon tehokkuuden vaade. Palvelualoilla osa-aikatyö ja vuokratyö ovat lisääntyneet ja niiden myötä myös työn epävarmuus on kasvanut. THL tutki vuonna 2019 miten ravintola-alalta työttömäksi jääneet näkevät vanhan työskentelyalansa vetovoimaisuuden. Luettelo heikkouksista on uuvuttava; kuormittava ja kiireinen työ, heikot työehdot, huono johtaminen, ikäsyrjintää työhönotossa ja oman työkyvyn rajoitteet suhteessa raskaaseen työhön. Vuokratyö ja oman työyhteisön puuttuminen nousivat myös esille innostuksen nujertavina syinä. Ravintolatyö on raskasta ja työkyvyttömyyden riski on monien työntekijäammattien tavoin asiantuntija-ammatteja korkeampi. Asiakasväkivalta, työssä kohdattu häirintä tai vaikkapa yksintyöskentely, eivät epäilemättä houkuttele nekään. THL:n tutkimuksessa löytyi myös ravintolatyön vetovoimatekijöitä. Sellaisia ovat asiakaspalvelutyö, laadukkaat tuotteet ja työyhteisöön kuuluminen. Myös muut tutkimukset kertovat siitä, että työyhteisöllä ja työkavereilla on iso merkitys yksityisten palvelualojen työntekijöiden sitoutumisessa työhönsä. Viihtyisä työympäristö, mukava työyhteisö, sopivat työajat ja riittävä palkka ovat merkkejä työpaikasta, joka houkuttelee hyviä tekijöitä. KIRJOITTAJA ON PAMIN TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ ANTTI VEIRTO LÄHTEET: THL:N, E2 TUTKIMUKSEN JA PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSET. vapautuneet asiakkaat ovat suunnanneet palveluihin hakemaan innostavia kokemuksia Niitä pitäisi pystyä tarjoamaan, vaikka alimiehitys nakertaisi yrityksen voimavaroja. Maine kiirii Uuden työvoiman löytämisen ongelmia voivat selittää useat tekijät. Ne saattavat liittyä osaamiseen, työpaikan sijaintiin, tiedonkulkuun, palkanmuodostukseen, kannustimiin, yrityksen maineeseen tai vaikkapa työntekijöiden kovaan vaihtuvuuteen. Hyvän maineen ylläpitämiseksi kannattaa huolehtia nykyisen henkilökunnan työtyytyväisyydestä. Hyvää työnantajaa on helppo suositella myös muille. Kuten juuri nyt Hesburgerin tilanne osoittaa, niin tv-mainoksien viestit osoittautuvat ontoiksi, kun työntekijöiden kokemukset ovat tyystin toisenlaisia. Lisää tunteja Kun on työvoimapula, niin keskustelu keinostakin käy vilkkaana. Jokainen ymmärtää, ettei hopealuotia tilanteen ratkaisemiseksi ole olemassa, vaan tarvitaan useita toimenpiteitä. Lähtökohta kuitenkin on, että avaimet ovat toimialojen itsensä käsissä. Ravintola-alalla ollaan tilanteessa, jossa avoimien paikkojen täyttäminen nykyisellä palkkatasolla ja työehdoilla ja -olosuhteilla on ongelmallista. Ravintola-alan työvoimaa on varmasti siirtynyt esimerkiksi kaupan alan palvelukseen. Kaupan puolella erityisesti nuoret pääsevätkin paremmille ansioille. Ansioihin vaikuttaa työtuntien määrä. Esimerkiksi tarjoilijat tekevät keskimäärin myyjiä vähäisempiä viikkotunteja ja ovat useammin vastentahtoisesti osa-aikaisia. Työvoimapulan suhteen tilanne on nurinkurinen. EK hämmästelee, miten voi olla samanaikaisesti lukuisa joukko työttömiä ja avoimia työpaikkoja. Yhtä lailla voisi hämmästellä, että miten voi olla samanaikaisesti työvoimapula ja työssäkäyviä ihmisiä, joilla on pulaa työtunneista.
KUUKAUDEN TILASTO 16 PAM.FI 7/2021 TÄSSÄ JA NYT OLEN Oscar Söderman ASUN Pietarsaaressa, mutta olen kotoisin Ahvenanmaalta. LIITYIN PAMIIN 19.5.2021. TYÖSKENTELEN HalpaHallin kassalla. Työhöni kuuluu hyllyttämistä, asiakaspalvelua ja kassamyyntiä. ”Kaupan alan palkkataso on jo entuudestaan matala ja sitä lisää entisestään tarjolla olevat epätyypilliset työsuhteen muodot, kuten vastentahtoinen osa-aikatyö. Alan heikko vetovoima näkyy tällä hetkellä paikoittain huutavana työvoimapulana. Palkankorotus on yksi vastaus työvoimapulaan.” Valtakunnallinen pääluottamusmies Tuuli Laine, Marimekko Oyj ”Alallamme vaaditaan ammattiosaamista, työ on keskiraskasta ja palkka on matala. Fyysistä työtä tekevät siivoojat ovat työskennelleet koko koronavuoden ajan oman terveytensä uhalla, joten he kyllä ansaitsevat isomman palkan. Alalla on myös työvoimapulaa, johon palkankorotuksesta olisi apua.” Pääluottamusmies Janne Forsman, SOL Palvelut Oy ”Kun yhteiskunnassa kaikki, kuten asuminen ja bensan hinta kallistuvat, täytyy palkkojenkin nousta. Jos palkat eivät seuraa mukana, pian työntekijöillä ei ole varaa käydä töissä. On myös aika osoittaa arvostusta kiinteistöpalvelualalla tehtävää työtä kohtaan. Korona-ajan alussa työmme huomioitiin puheissa, mutta ei teoissa: kilpailutuksissa valituksi tulee usein se yritys, joka tekee työn halvimmalla.” Pääluottamusmies Lea Ikonen, ISS Palvelut Oyj Miksi alasi ansaitsee palkankorotuksen? kysymme pamilaisilta luottamusmiehiltä Välkommen med i PAM, Oscar! PARASTA TYÖSSÄNI ovat mukavat työkaverit ja asiakkaat. LIITYIN PAMIIN jäsenetujen ja turvan takia. Ja koska tunnen paljon muita, jotka ovat mukana. VAPAA-AJALLANI käyn yleensä salilla ja pelaan frisbeegolfia. K U V A : J O H A N N E S T E R V O GALLUP UUSI PAMILAINEN Hissilipunmyynti (sis alv.) Kausi 2020-2021 oli ennätyksellinen suomalaisissa hiihtokeskuksissa, ja hissilipunmyynti ylitti selvästi jopa koronaa edeltäneet huippuvuodet +57,22 % (19/20) +20,57 % (18/19) LÄHDE:SUOMEN HIIHTOKESKUSYHDISTYS RY. 08 /0 9 12 /1 3 10 /1 1 14 /1 5 20 /2 1 16 /1 7 07 /0 8 11 /1 2 09 /1 13 /1 4 18 /1 9 19 /2 17 /1 8 15 /1 6 49,3 47,5 46,4 49,1 47,9 54,5 48,4 52,0 54,3 59,95 65,1 64,7 49,62 78,01 80 70 60 50 40 30 20 10 Milj. € Raportointitavan muutos
PAM.FI 7/2021 17 TÄSSÄ JA NYT SEURAAVAN PUOLEN vuoden aikana neuvotellaan uusiksi käytännössä kaikkien yksityisten palvelualojen työntekijöiden vähimmäistyöehdot. ”Ainakin palkkoihin, jaksamiseen ja työhyvinvointiin haemme tällä työehtosopimuskierroksella parannuksia. Eri työehtosopimuksissa niitä voidaan edistää eri tavoin”, sanoi PAMin puheenjohtaja ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN luottamusmiehille järjestetyssä webinaarissa lokakuussa. Hän muistuttaa, että liitto tarvitsee kaikkia työntekijöitä ja heidän mukanaoloaan neuvottelujen tueksi. PALKANKOROTUSTAVOITTEEN suuruutta PAM ei vielä ole päättänyt. Talouden tilanne näyttää kuitenkin kokonaisuutena tällä hetkellä hyvältä, vaikka ongelmiakin on. Lisäksi paljon puhutaan aloja vaivaavasta työvoimapulasta. Tulevien kuukausien aikana tarkennetaan alakohtaisia tavoitteita ja kerätään jäsenten näkemyksiä muutostarpeista. ”On hyvä muistaa, että työehdot pitää neuvotella joka kerta uudestaan. Ne eivät synny, säily eivätkä kehity itsestään”, Rönni-Sällinen sanoi. Paremmat palkat ja parempi jaksaminen PAMin ykköstavoitteita teskierroksella 75 % suomalaisista on sitä mieltä, että työehtosopimusten yleissitovuus on säilytettävä. Lähde: SAK:n kyselytutkimus työelämään ja työmarkkinoihin liittyvistä mielipiteistä Työehtosopimusneuvottelut käynnissä HILE BEAUTY PRO OY:N JA Last You Company Oy:n (The Kampaamo) solmivat PAMin kanssa yrityskohtaiset työehtosopimukset. Molemmat työehtosopimusratkaisut ovat ajalle 1.10.2021– 31.1.2022. PAM tarjoaa yrityksille mahdollisuutta tehdä yrityskohtaisia sopimuksia, koska uutta neuvottelukumppania työnantajaliitoista ei ole löytynyt. KAKSI KUUKAUTTA kestäneiden raskaiden yhteistoimintaneuvottelujen päätteeksi Veikkaus irtisanoo kaikkiaan 125190 henkilöä. Lisäksi 14 pelisalia suljetaan eri puolilla Suomea ensi vuoden loppuun mennessä. Irtisanomiset koskevat koko Point of sale (POS) -yksikön henkilökuntaa, mm. myyntipaikkapalveluja, pelisaleja, koulutusta, myynnin tukea ja esimiehiä. HIIHTOKESKUSALAA ja ohjelmapalvelualaa koskevissa työehtosopimusneuvotteluissa ei PAM.filehden painoon mennessä ole vielä löytynyt neuvotteluratkaisua. Nykyiset työehtosopimukset päättyivät 31.10. PAM neuvottelee työehtosopimuksista Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa:n kanssa. Seuraa tiedotusta verkkosivuilta ja jäsenkirjeistä. Hiusalalle yrityskohtaisia työehtosopimuksia Veikkauksen yt-neuvottelut päättyivät irtisanomisiin Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista K U V A : S H U T T E R S T O C K K U V A : V E IK K A U S K U V A : G E T T Y IM A G E S MISSÄ MENNÄÄN? K U V A :P A M KORKEAMMAT ANSIOT, TAUKOJA TYÖHÖN JA PAREMPI TYÖN JA MUUN ELÄMÄN YHTEENSOVITTAMINEN OVAT ASIOITA, JOITA PAM RYHTYY HAKEMAAN TYÖEHTOSOPIMUSNEUVOTTELUISTA TYÖNANTAJALIITTOJEN KANSSA.
K U V A : J E S S IC A L IN D G R E N 18 PAM.FI 7/2021 HalpaHallin työntekijät osoittivat mieltä luottamusmiestensä puolesta. ”YHTEISHENKI ON PARANTUNUT” MARJA IKKALA & HILDUR BOLDT H alpaHallissa on ollut käytäntö, jonka mukaan jokaiseen myymälään ja logistiikkakeskukseen on voinut valita oman luottamusmiehen. Työntekijöiden aktiivisuudella luottamusmiesten määrä on saatu nousemaan 27 henkilöön. Työnantaja irtisanoi tämän talokohtaisen mallin syyskuussa, kun asiasta käydyt neuvottelut jäivät erimielisiksi. HalpaHalli halusi tilalle yhden pääluottamusmiehen ensi vuoden alusta. “Keskustelu on ollut helppoa ja asiat ovat ratkenneet siinä lähellä nopeasti”, kuvaa luottamusmies MERJA LEHVONEN talokohtaisen mallin etuja. Ulosmarssi Työntekijät osoittivat mieltään luottamusmiesjärjestelmän romuttamista vastaan marssimalla ulos työpaikoiltaan. He vaativat myös aitoa neuvottelua, jossa työntekijöiden kantaa kuunnellaan. Ulosmarssiin osallistui työntekijöitä 25 myymälästä sekä logistiikkakeskuksesta. Närpiön myymälän luottamusmies Tomi Törmä toivoo kiistaan sovinnollista ratkaisua.
PAM.FI 7/2021 19 Luottamusmies on työntekijöiden edustaja • LUOTTAMUSMIES VALVOO edustamiensa työntekijöiden etuja sekä työehtosopimuksen ja työelämän lakien noudattamista työpaikalla. Hän neuvottelee työnantajan kanssa henkilöstöä koskevissa asioissa ja on mukana kehittämässä työyhteisöä. • LUOTTAMUSMIEHISTÄ on sovittu työehtosopimuksissa. Luottamusmiesten määrästä ja rakenteesta yleensä sovitaan paikallisesti jokaisessa yrityksessä. Laki ei sano mitään luottamusmiehen valinnasta, määrästä tai toimikaudesta. ”Tuntuu, että kun tarpeeksi ollaan yhteisellä asialla, niin johtokin tulee järkiinsä.” Työntekijöiden mielipide ei tullut työnantajalle yllätyksenä. Viime keväänä yrityksen työntekijöille tehtiin kysely, johon vastasi 600 henkilöä. 90 prosenttia vastaajista kannatti tähänastista talokohtaista luottamusmiesjärjestelmää. Ulosmarssin taustalla oli kokemus siitä, ettei työnantaja ota huomioon työntekijöiden mielipidettä. 800 nimeä vetoomuksiin Työntekijöiden voimannäyte jatkui, kun 800 HalpaHallin työntekijää allekirjoitti yrityksen johdolle toimitetut vetoomukset luottamusmiesjärjestelmän puolesta. ”Meidän myymälässä yhteishenki on parantunut, kun ollaan tässä kaikki oltu matkassa mukana. Tuntuu, että kun tarpeeksi ollaan yhteisellä asialla, niin johtokin tulee järkiinsä”, Närpiön myymälän luottamusmies TOMI TÖRMÄ kuvaa ulosmarssia ja vetoomuksia. Neuvottelut jatkuvat Lehden mennessä painoon työnantajan kanssa on sovittu neuvotteluiden aloittamisesta 2. marraskuuta. Työntekijöitä neuvotteluryhmässä edustaa kuusi luottamusmiestä. PAM seuraa tilannetta. HalpaHallin työntekijät pettyivät työnantajaan ja marssivat työpaikoiltaan ulos 30. syyskuuta.
20 PAM.FI 7/2021 IN ENGLISH Pay raise and coping at work are priorities for PAM PAM AND THE employer representative MaRa agreed on October 1st to a 1.9 percent general wage increase and 20 cent increase to the supplement for evening work. The collective agreement is in force until 31 March 2022. Check your next pay slip to make sure you were paid the right wage. Find the new pay scales on page 32 and at pam.fi/en IT IS NOW POSSIBLE for immigrants exploited by their employers to get an extended residence permit or certificate. The goal is to make it easier for victims of exploitation to find a new employer or change their field of work. This change to the Aliens Act came into effect on 1 October 2021. The extended permit or certificate is granted by the Finnish Immigration Service if there are reasonable grounds to suspect significant neglect or exploitation by the employer. Criminal investigations or court rulings are not a requirement. The extended permit is granted for the purpose of looking for work or starting a business, if the residence permit is about to expire. The permit is valid for one year. If you have already found a new employer and have a valid residence permit, a certificate of expanded right to work makes it easier to leave the old employer and start working for a new one. YOU MUST HAVE a residence permit with the right to work in order to apply for the extended permit or certificate. You cannot apply if you are working with on a seasonal work permit or do not have a valid permit. A residence permit for a victim of human trafficking can be granted to persons who do not have a residence permit in Finland. For more information about how to apply and what constitutes exploitation or significant neglect go to: migri.fi // HILDUR BOLDT AS A MEMBER you can get the Turvassa life insurance policy for an inexpensive price. Take out the policy by 31 December 2021 and enter a lottery for an experience gift card worth EUR 750. Read more: pam.fi/en/wiki/turva.html ALL OF THE PRIVATE services sector collective agreements will be renegotiated in the coming six months. PAM’s priorities are wage increases and measures to support coping at work. Specific goals for each sector will be set based on discussions and feedback from workplaces. Read more: pam.fi/en/collective-agreementnegotiations. Wages increase in hotel, restaurant and leisure services Get a discount on Turvassa life insurance policy P H O T O : P A M P H O T O : T U R V A P H O T O : J O H N E R IM A G E S NEWS Exploitation by employer is now grounds for an extended residence permit P H O T O : G E T T Y IM A G E S The extended permit or certificate is granted by the Finnish Immigration Service.