• TULEVAISUUDEN TEKIJÄT Liittokokous valitsi uuden hallituksen ja valtuuston MIELENOSOITUKSET Jäsenet vastustavat näkyvästi hallituksen leikkauksia KOULUTUSLIITE 2024 Hyödynnä jäsenille maksuttomat koulutukset NRO 6/2023 • 29.11. • 24. VUOSIKERTA PAMin puhee njohtajana jatkava Annika Rönni-Sällinen “OLEMME LIITTONA AIEMPAA VAHVEMPIA”
  • TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Työnhakijaksi ulkomaille? Työnhakumatka väylänä uusille työmarkkinoille Tiesitkö, että työtön työnhakija voi lähteä kolmeksi kuukaudeksi työnhakumatkalle EU/ETA-alueelle tai Sveitsiin ja saada ansiopäivärahaa omasta työttömyyskassasta? Työnhakumatka edellyttää, että sinulla ei ole voimassa olevaa työsuhdetta ja olet ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa vähintään neljän viikon ajan ennen lähtöäsi. Sinun täytyy myös täyttää yleiset päivärahan saamisen edellytykset. Ulkomaan työnhaun aikana päiväraha maksetaan normaalisti omasta työttömyyskassastasi, vaikka olet siirtynyt työnhakijaksi kohdemaasi työmarkkinoille. Työnhakumaassa noudatetaan paikallisia työnhakuun liittyviä velvoitteita. Jos suunnittelet työnhakumatkaa, ota hyvissä ajoin yhteyttä TE-toimistoon. TE-toimisto selvittää edellytysten täyttymisen ja toimittaa työttömyyskassalle lausunnon päivärahaoikeudestasi työnhakumatkan ajalle. Tarvitset mukaasi työttömyyskassan täyttämän U2-lomakkeen, joka pitää toimittaa paikalliselle työvoimaviranomaiselle rekisteröityessäsi. Pyydä lomake kassalta viimeistään kahta viikkoa ennen lähtöäsi. Ilmoittautuminen kohdemaan työvoimaviranomaisille tulee tehdä seitsemän päivän kuluessa maahan saapumisesta. Jos työnhakumatka ei tuota tulosta ja palaat kolmen kuukauden kuluessa takaisin Suomeen ja TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, päivärahan maksaminen jatkuu paluusi jälkeen ilman katkoksia. Lisätietoa ulkomaan työnhakumatkasta ja ulkomailla työskentelystä: www.palvelualojenkassa.fi/ansiopaivaraha/ tyoskentely-ulkomailla.html Työttömyyskassan verkkosivut www.palvelualojenkassa.fi Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan ajankohtaiset tiedotteet voit lukea osoitteesta: www.palvelualojenkassa.fi/ajankohtaista Työttömyysturvan lakimuutokset etenevät eduskunnassa Hallituksen ensimmäinen esitys työttömyysturvalain muuttamisesta on nyt siirtynyt eduskunnan käsittelyyn. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain vuoden 2024 aikana. Ensimmäiset lakimuutokset (omavastuuajan pidentäminen, lomakorvausten jaksotus ja indeksikorotusten jäädytys) on tarkoitus ottaa käyttöön 1.1.2024. Ajankohtaisimman tiedon suunnitelluista lakimuutoksista löydät verkkosivuiltamme: www.palvelualojenkassa.fi/ ajankohtaista/lakimuutokset-2024.html
  • PAM.FI 6/2023 3 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? K U V A : C H R IS T O F F E R B JÖ R K LU N D PÄIVI SAUKKO TYÖSKENTELEE Osuuskauppa KPO:ssa päätoimisena pääluottamusmiehenä sekä ABC-liikenneasemien työsuojeluasiamiehenä. VAIKUTTAA vapaa-ajallaan PAM liikealan Vaasanseudun osasto ry 005:n puheenjohtajana ja solidaarisuusvastaavana. HAAVEILEE oikeudenmukaisemmasta maailmasta, jossa jokainen saisi elää ihmisarvoista elämää. ”AMMATILTANI OLEN SUURTALOUSKOKKI , mutta työhistoriani aikana olen työskennellyt kokin työn lisäksi muun muassa Osuuskauppa KPO:lla Prisman hevi-osastolla, ABC-liikenneaseman työntekijänä ja keikkasiivoojana. Tällä hetkellä toimin pääluottamusmiehenä. Mitä pidemmälle olen työurallani edennyt, sitä tärkeämmältä kansainvälinen solidaarisuustyö on alkanut tuntua. VIIME VUOSIEN KRIISIT ovat kurjistaneet elinoloja monissa maissa ja lisänneet humanitaarisen avun tarvetta. Vapaa-ajan matkoillani Dominikaaniseen tasavaltaan ja Thaimaahan olen myös nähnyt omin silmin, miten vaikeissa oloissa ihmiset voivat joutuvat elämään. Yritän itse auttaa sen mitä pystyn. OLEN JO USEIDEN VUOSIEN AJAN ollut mukana Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin toiminnassa osallistumalla erilaisiin tapahtumiin ja koulutuksiin sekä jakamalla tietoa omille verkostoilleni. SASK tekee arvokasta työtä kehittyvissä maissa työntekijöiden aseman parantamiseksi sekä tukee ammattiyhdistysliikettä maailmanlaajuisesti. ÄITINÄ JA ISOÄITINÄ olen erityisen huolissani lapsien tulevaisuudesta. Tänä vuonna SASK on yksi kuudesta suomalaisesta järjestöstä, joiden työhön kerätään varoja valtakunnallisella Nenäpäivä-keräyksellä. Keräystuotolla järjestöt edistävät maailman kaikista heikoimmassa asemassa olevien lapsien koulutusta, turvaa, terveyttä ja ravinnonsaantia Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. AUTTAMINEN VOI JA SAA OLLA myös hauskaa yhdessä tekemistä. Toteutimme oman ammattiosastoporukkani kanssa Nenäpäivä-tempauksen tekemällä lahjoituksen ja haastamalla muut ammattiosastot ja liiton jäsenet mukaan. Oli hienoa nähdä, miten monet muut innostuivat esimerkistämme ja saimme myös hyvää palautetta haasteestamme. HAASTAN NYT NÄIN JOULUN ALLA myös sinut mukaan tekemään hyvää ja auttamaan apua tarvitsevia kehittyvissä maissa. Ajattelen itse niin, että minä en voi tehdä ihmeitä tai yksin maailmaa muuttaa, mutta voin kuitenkin omalta osaltani auttaa. Ja mitä useampi meitä on, sitä suuremman muutoksen voimme saada yhdessä aikaan. Pienilläkin teoilla on merkitystä.” //MINNA RAITAPURO PÄIVIKKI SAUKKO TOIVOO, ETTEI KAIKKEIN HEIKOIMMASSA ASEMASSA OLEVIA UNOHDETTAISI VAIKEIDEN AIKOJEN KESKELLÄ. HALU AUTTAA MUITA MOTIVOI HÄNTÄ VUOSI TOISENSA JÄLKEEN NIIN LUOTTAMUSTEHTÄVISSÄ KUIN KANSAINVÄLISEN SOLIDAARISUUSTYÖN PUOLESTAPUHUJANA. ”Pienilläkin teoilla on merkitystä” Kuka?
  • Tällä kaudella EU-parlamentissa on viety eteenpäin niin palkka-avoimuutta, vähimmäispalkkalainsäädäntöä, alustatyöntekijöiden oikeuksia kuin yritysvastuulakiakin. Jatkamme päivittäistä työtä oikeudenmukaisen ja sosiaalisesti kestävän Euroopan eteen. heinaluoma eeroheinaluoma eeroheinaluoma eeroheinaluoma.fi Yhdessä parempaa Vain yhdessä meillä on mahdollisuus tehdä vaikutus sekä muovata tapoja, joilla meidät nähdään ja kuullaan – tehdään siis yhdessä parempaa.
  • PAM.FI 6/2023 5 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Päivikki Saukko? PUHEENJOHTAJAN haastattelu LIITTOKOKOUKSEN tunnelmia JYRKKÄ EI hallituksen leikkauksille PAINAVASYY -LAKOT KÄYNNISSÄ MONA VAINIKKA VIIHTYY YLLÄKSELLÄ KYSY MARJALTA PIPARKAKKUKILPAILU TUNTEET TYÖELÄMÄSSÄ IN ENGLISH TÄSSÄ JA NYT JÄSENEDUT KOULUTUKSET & TAPAHTUMAT Luettuasi lehden tiedät, millaisia etuja sinulla on jäsenenä käytössäsi. 3 6 10 14 18 22 26 28 29 32 34 36 38 ”Moni aikuinen ei osaa puhua tunteistaan.” TÄSSÄ NUMEROSSA ”Emme suostu työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuviin leikkauksiin.” Työyhteisössä myllertää monenlaisia tunteita, joita on tärkeä oppia sanoittamaan, sanoo työpsykologi Jarkko Rantanen. Lokakuussa järjestetty liittokokous valitsi PAMille uuden hallituksen ja valtuuston. 29 14 Ylläksen hiihtokeskus on Mona Vainikan unelmien työpaikka. K A N N E N K U V A : E E V A A N U N D I 10 22
  • 6 PAM.FI 6/2023 Annika Rönni-Sällinen valittiin lokakuun liitto­ kokouksessa toiselle puheenjohtajakaudelle vuosiksi 2023–2027.
  • PAM.FI 6/2023 7 A urinko pilkistää Ympyrätalon ikkunan takaa ja valaisee hetkellisesti muuten kovin harmaana ja sateisena jatkunutta marraskuuta. Myös PAMin puheenjohtajana Annika Rönni-Sällinen näkee valonpilkahduksia, vaikka syksyä onkin värittänyt kamppailu hallituksen leikkauksia ja työelämän heikennyksiä vastaan. – Olemme vahvempia kuin neljä vuotta sitten. Olemme selvinneet koronasta, vaikeista neuvottelukierroksista ja lakoista. Jäsenemme näkyvät ja toimivat aktiivisesti, yhtenäisyys on lisääntynyt. Näin Annika vertaa liiton tilaa neljän vuoden takaiseen, jolloin hänet valittiin ensimmäisen kerran PAMin puheenjohtajaksi. Kakkoskaudelle hänet kukitettiin lokakuun liittokokouksessa. Vuonna 2019 yhteiskunnallinen ilmapiiri oli seesteinen, jopa toiveikas ja työntekijämyönteinen. Nurkan takana toki häämötti koronapandemia ikävine vaikutuksineen. ”Koko työurani on valmistanut minua tähän” Vaikka lainsäädäntö on tänä syksynä peruspalikoiltaan vielä ennallaan, väreilee ilmassa muutoksia, jotka horjuttavat työntekijöiden turvallisuuden tunnetta. PAM on yhdessä muiden liittojen kanssa vahvistanut järjestöllisiä toimia muun vaikuttamistyön ohella. – PAMin asema on vahvistunut, vaikka koko ay-liikettä horjutetaankin nyt kovasti. Olemme lunastaneet oman paikkamme ja olemme uskottavampia monessa mielessä. Tämä näkyy myös syksyn toimissa. Toista kauttaan aloitteleva puheenjohtaja huokuu tarmoa, vaikka pestiä ei hyvällä tahdollakaan voi kutsua helpoksi. Työ on kuitenkin merkityksellistä ja antoisaa. Se kenen kanssa ja kenen eteen sitä tehdään, on tärkeintä. – Kai helpompiakin hommia olisi. Koko työurani on kuitenkin valmistanut minua tähän tehtävään. En osaa ajatella, missä muualla pystyisin paremmin osaamistani käyttämään näiden asioiden ajamiseksi. Koen tämän jollain tapaa myös velvollisuudeksi. – Korona vei ensimmäisestä kaudesta monta vuotta ja monia kehitystöitä ollaan vasta päästy aloittamaan. Tekemistä riittää ja koen, että minulla on edelleen paljon annettavaa. Työaikakysymyksiin ja digitalisaatioon on vaikutettava Lokakuun liittokokouksessa päätettiin myös PAMin tavoiteohjelmasta kaudelle 2024–2027. Tavoiteohjelmaja puheenjohtajakaudet käyvät siis yhtä jalkaa. ”Olemme aiempaa vahvempia ja lunastaneet oman paikkamme” ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN nostaa toisen puheenjohtajakautensa keskeisiksi tavoitteiksi maan hallituksen toimiin vaikuttamisen sekä työaikakysymykset. Myös uskoa tulevaan riittää, sillä liitto on nyt aiempaa vahvempi ja yhtenäisempi. MINTTU SALLINEN / kuvat EEVA ANUNDI
  • 8 PAM.FI 6/2023 Tavoiteohjelmassa määriteltiin lukuisia tavoitteita liittyen muun muassa työehdoista sopimiseen, työelämään ja hyvän elämän edellytyksiin ylipäätään. Yhdeksi isoksi, konkreettiseksi ja jäsenistöä lähellä olevaksi tavoitteeksi puheenjohtaja nostaa tavoitteen lyhentää työaikaa. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? – Jos kokoaikaista työtä ei pystytä tarjoamaan ja ihmiset ovat pakotettuja osa-aikatyöhön, pitää pienemmällä tuntimäärällä päästä kokoaikatyön ansioihin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että erityisesti kuormittavaa työaikaa, esimerkiksi vuorotyötä, tekevät ansaitsevat saman palkan lyhyemmällä työajalla. Jos nyt kokoaikaisen palkkaan vaaditaan 37,5 tuntia, jatkossa vaatimus voisi olla esimerkiksi 35 tai 30 tuntia. – Näen työaikakysymykset erittäin tärkeinä. Jos osa-aikatyötä ei haluta hallituksen taholta tukea, on tähän löydettävä muita ratkaisuja. Seuraavan neuvottelukierroksen tavoitteita täytyy miettiä myös tältä kannalta. Työelämään liittyvät myös kysymykset digitalisaatiosta ja tekoälystä. Näiden osalta Annika kääntää katseensa PAMin omaan toimintaan ja osaamiseen. – Meidän oma tekeminen ja omat palvelumme nousevat tässä keskiöön. Meidän pitää pysyä digitalisaation kelkassa, kehittää omaa osaamistamme ja omia palveluitamme. Jäsenemme myös haastavat meitä tässä, koska työskentelevät digitalisaation ja varmasti tekoälynkin edelläkävijäyrityksissä. – Lisäksi tämä on oikeudenmukaisuuskysymys. Parhaimmillaan digitalisaatio nostaa työn tuottavuutta. Tämän pitää näkyä työehtojen ja palkkauksen kehityksessä. Puheenjohtaja pohtii hetken digitalisaation globaalia luonnetta ja esimerkiksi eurooppalaisen sääntelyn merkitystä digijättien suitsimisessa. Näihin kysymyksiin pystymme ammattiliittona vaikuttamaan vain välillisesti. Lähempiä vaikutusmahdollisuuksia löytyy luottamusmiesten ja ylipäätään työntekijöiden roolista vaikuttaa esimerkiksi digitaalisiin järjestelmiin, joita yrityksissä otetaan käyttöön. – On vahvasti myös työnantajan etu, että luottamusmiehet ja henkilöstö otetaan mukaan, kun uusien järjestelmien käyttöönottoa suunnitellaan. Jos siis järjestelmät halutaan fiksusti käyttöön. On yrityksiä, joissa luottamusmiehet ovat vahvasti mukana näissä hankinnoissa, mutta toisaalta on paikkoja, joissa henkilöstöä ei kuulla lainkaan. Hakaniemen ympäristö vanhoine kauppahalleineen on tullut Annikalle tutuksi työvuosina PAMissa ja SAK:ssa.
  • PAM.FI 6/2023 9 – Näitä vaikutusmahdollisuuksia meidän pitää pystyä lisäämään. Digitalisaation pitää poistaa kuormaa, ei lisätä sitä. Se ei saa esimerkiksi tarkoittaa sitä, että työ valuu vapaa-ajalle erilaisten työajanhallintajärjestelmien tai viestintäkanavien muodossa. ”En hyväksy ajatusta, että tämä olisi uusi normaali” Palataan vielä kuluvaan syksyyn. Tuore hallitus on astunut perinteiselle työmarkkinoiden tontille myös siinä mielessä, että se on esittänyt palkkaneuvotteluihin vientivetoista mallia. Tämä tarkoittaisi sitä, että vientisektorin palkkaratkaisu määrittäisi katon myös kaikille muille aloille. Samalla käytännössä sidottaisiin myös valtakunnansovittelijan kädet. Hallitus on heittänyt pallon työmarkkinaosapuolille. Sanelumalli on mahdollista kumota, jos työnantajaja työntekijäpuoli pääsevät sopimukseen yhteisestä mallista. Aikataulu on kuitenkin tiukka, eikä haastattelua tehtäessä prosessi ollut vielä aluillaan. – Lainsäädäntöön ei pidä tehdä säännöksiä työmarkkinoiden neuvottelumalleista. Tarvitsemme yhteisen neuvottelumallin — ei niin, että työnantajapuoli koordinoi yksipuolisesti. – Viennin kustannuskilpailukyky pitää taata, mutta myös ostovoiman turvaaminen ja elintaso. Alojen välisiin palkkaeroihin pitää myös pystyä vaikuttamaan. Emme halua mallia, joka vain kasvattaa palkkaeroja. Annika vilkaisee Tokoinrantaan siivittyviä heikkoja auringonsäteitä. Puheenjohtaja näkee valoa tunnelin päässä, vaikka tilanne onkin juuri nyt monin tavoin vaikea. – En suostu hyväksymään ajatusta, että tämä olisi uusi normaali. Olemme ay-liikkeessä tottuneet olemaan sopijoita ja vastuunkantajia. Nyt meidät on ahdistettu nurkkaan ja olemme joutuneet vastaamaan tähän omilla keinoillamme. – Uskon ja toivon, että suomalainen yhteiskunta on konsensushakuinen. Ja että pystymme jälleen aidosti ja rauhanomaisesti hoitamaan jäsentemme asioita. Puheenjohtajan rooli ja vastuut ovat kokonaisvaltaisia. Annikalle irtiottoja työstä tarjoavat dekkarit, liikunta ja luonto. Jälkimmäisestä on tullut vuosien myötä yhä tärkeämpää. Rakkaus hiihtoon syttyi jo teinivuosina kilpaillessa. Ja hiihtämään pääsee toivottavasti jälleen loppuvuoden puolella. Ladut alkavat lähes kotiovelta. “Uskon ja toivon, että suomalainen yhteiskunta on konsensushakuinen.”
  • 10 PAM.FI 6/2023 LIITTOKOKOUS VIITOITTI SUUNNAN UUTEEN KAUTEEN Liittokokousedustajat valitsivat Jyväskylässä 24.-26.10. pidetyssä liittokokouksessa PAMin hallinnon ja päättivät tavoiteohjelmasta tulevalle nelivuotiskaudelle 2023-2027. MINNA RAITAPURO / kuvat MIKA NUORVA mään katsantokantaamme. Meidän on määriteltävä uudelleen, mitä tarkoitetaan kokoaikatyöllä palvelualoilla. Erityisen tarpeellista tämä on tehtävissä, joissa työtä tehdään kuormittavina työaikoina. Tällöin nykyistä pienemmillä tuntimäärillä pitää päästä kokoaikatyön ansioihin, Annika Rönni-Sällinen sanoi puheessaan. Liittokokouksen keskusteluissa esille nousivat vahvasti myös hallitusohjelmaan kaavaillut leikkaukset ja ennakoitavuutta ja tietoa työn ja vapaa-ajan sijoittumisesta. Tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa ja paikallisista menettelytavoista sopimalla on selvästi lisättävä työntekijöiden oikeutta vaikuttaa työaikoihinsa, hän linjasi. Osa-aikatyö puhutti Liittokokouksessa käytiin paljon keskustelua osa-aikatyöstä ja työajan lyhentämisestä ansioita vähentämättä. — Meidän on aika ryhtyä kääntäA NNIKA RÖNNI-SÄLLINEN valittiin jatkokaudelle PAMin puheenjohtajana ja RISTO KALLIORINNE hallituksen puheenjohtajan henkilökohtaiseksi varajäseneksi. Annika Rönni-Sällinen korosti linjapuheessaan työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työhönsä ja saada siitä riittävä toimeentulo. — 2020-luvun työelämässä meillä pitää olla mahdollisuus suunnitella elämäämme. Se edellyttää tulojen
  • PAM.F I 6/2023 11 työntekijöitä koskevat heikennykset sekä monet työntekijöiden terveyteen, toimeentuloon, vaikutusmahdollisuuksiin, osaamiseen, työehtosopimuksiin sekä sopimusjärjestelmään liittyvät kysymykset. Liittokokoukseen osallistui yli 300 vaaleilla valittua liittokokousedustajaa, liiton henkilökuntaa ja kansainvälisiä kutsuvieraita. Neljän vuoden välein järjestettävä liittokokous käyttää ylintä päättävää valtaa PAMissa. KANSAINVÄLISET VIERAAT Liittokokouksessa vierailleet kansainvälisiä ammattiliittoja ja järjestöjä edustavat johtajat ilmaisivat tukensa suomalaiselle ay-liikkelle. EFFATIN PÄÄSIHTEERI KRISTJAN BRAGASON on huolissaan työntekijöiden oikeuksien heikkenemisestä koronapandemian ja kriisien seurauksena Euroopassa ja muualla maailmassa. ”Tämän huolestuttavan trendin viimeisin esimerkki on Suomi, jossa Orpo-Purran hallitus näyttää haluavan heikentää työntekijöiden oikeuksia.” UNI EUROPAN KAUPAN JA MATKAILUALAN JOHTAJA ANNIKA FLATEN korosti puheenvuorossaan työehtosopimusten merkitystä. ”Kollektiivinen sopiminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan.” IUF:N MOPHOLOSI MOROKONG kiitti puheessaan PAMia Etelä-Afrikan viinitilojen työntekijöiden työolosuhteiden parantamiseksi tehdystä työstä. ? Annika Rönni-Sällinen valittiin jatkokaudelle PAMin puheenjohtajaksi. ? SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta liittokokouksen avajaisissa: ”Meillä SAK:laisella ay-liikkeellä on painava syy toimia. Vain ammattiyhdistysliikkeellä on voimaa ja kykyä panna kampoihin tälle hallitukselle ja niin me olemme jo tehneetkin. (…) Jos me emme sitä tee, niin kuka sitten?” ? Liittokokouksen puheenjohtajina toimivat pöydän oikeassa päädyssä istuvat Suvi Röntynen ja Sami Viitasaari, vasemmassa reunassa istuva Laura Hyppölä sekä kuvasta puuttuva Kaisamari Sahlman. Sihteereinä Heidi Lehikoinen ja Sirpa Moilanen. ? Vaikka liittokokouksessa oltiin vakavien aiheiden äärellä, tunnelma oli lämmin ja naurukin välillä herkässä.
  • 12 PAM.FI 6/2023 PAMin uusi hallitus aloitti työnsä 26.10. P AMin hallitukseen valittiin 15 jäsentä sekä kolme yleisvarajäsentä. Hallitus ohjaa liiton käytännön työtä ja johtaa liittoa, esimerkiksi työehtosopimustoimintaa. ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN toimii hallituksen ja samalla koko liiton puheenjohtajana. PAMin liittokokouksessa valittiin myös uusi 60-jäseninen valtuusto sekä 10 yleisvarajäsentä. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin SAMI VIITASAARI . Valtuuston 1. varapuheenjohtajaksi valittiin CHRISTA PESSI ja 2. varapuheenjohtajaksi SUVI RÖNTYNEN . Sekä hallituksen että valtuuston kokoonpanoissa on varmistettu, että eri alat, Suomen alueet, sukupuolet ja ikäryhmät ovat edustettuina mahdolPAM sai uuden hallituksen ja valtuuston Liittokokouksessa valittiin 15-jäseninen hallitus ja 60-jäseninen valtuusto. Molempien kokoonpanot kuvastavat eri alojen, sukupuolten ja alueiden jakaumaa. MINNA RAITAPURO / kuvat PASI HAKALA ja MIKA NUORVA lisimman hyvin jäsenkunnan jakauma huomioiden. Palvelualojen työttömyyskassa sai uuden hallituksen Palvelualojen työttömyyskassan varsinainen kokous pidettiin torstaina 26.10.2023 Jyväskylässä. Kokouksessa valittiin työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet hallituskaudelle 2023-2027. Uuden hallituksen puheenjohtajaksi valittiin HEIDI LEHIKOINEN ja hallituksen jäseniksi MIKKO PUUSTINEN (varapuheenjohtaja), MATS ERIKSSON ja ERJA KILLSTRÖM . Lisätietoja hallituksen ja valtuuston kokoonpanosta: pam.fi/tietoa-pamista Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Sami Viitasaari.
  • Tavoiteohjelma luotsaa PAMin toimintaa ja tavoitteita Työntekijöiden aseman vahvistaminen ja huoli sopimusyhteiskunnan murenemisesta nousevat esiin tavoiteohjelmassa, joka linjaa liiton toimintaa tulevalla nelivuotiskaudella. MINTTU SALLINEN/ kuva EEVA ANUNDI L okakuussa kokoontunut liittokokous hyväksyi liitolle tavoiteohjelman vuosiksi 2024–2027. Tavoiteohjelma linjaa PAMin toimintaa tuleville vuosille, ja sen pohjalta muodostetaan myös liiton strategia. Tavoiteohjelmaa rakennettiin runsaan vuoden ajan keräämällä muun muassa PAMin jäseniltä näkemyksiä teemoista, jotka ovat keskeisiä palvelualojen työntekijöiden ja laajemmin koko työelämän näkökulmista. Liittokokouksessa tavoiteohjelmaa työstettiin tavoiteohjelmavaliokunnassa ja neljässä tavoiteohjelmatyöryhmässä. Tavoiteohjelman työstämistä väritti epävarmuus sekä kotimaassa että laajemmin maailmalla. — Tulevaisuuden arviointi on erityisen vaikeaa tällä hetkellä. Ylipäätään epävarmuus maailmassa on lisääntynyt ja tämä heijastuu myös työntekijöiden arkeen. Muun muassa tuloerot ja eriarvoisuus ovat kasvaneet maailmalla ja Suomessa, summasi PAMin tutkimuspäällikkö ANTTI VEIRTO. Tavoiteohjelma jakautuu neljään strategiseen kokonaisuuteen: ammattiliitossa, työehdoista sopimassa, elämässä ja työpaikalla yrityksessä. MUUN MUASSA DIGITALISAATION HARPPAUKSISTA ollaan samaan aikaan sekä innostuneita että huolestuneita. Digitalisaatio voi helpottaa työtä, mutta samalla on huolehdittava, ettei se lisää epätasa-arvoa tai työn valumista vapaa-ajalle erilaisten viestintäkanavien muodossa. Huolta aiheuttaa myös sopimusyhteiskunnan mureneminen ja ay-liikkeen aseman mahdollinen heikkeneminen. Sopimusjärjestelmän turvaaminen nousee yhdeksi keskeimurenemista on kasvanut, osa-aikatyö on lisääntynyt eikä digitalisaatio ole tuonut toivottua helpotusta työarkeen. Samaan aikaan työntekijät ovat huolissaan terveydestä ja erityisesti henkisestä jaksamisesta, tiivistää tavoiteohjelmavaliokunnan puheenjohtaja SONJA TAHLO kokonaisuutta. UUSI TAVOITEOHJELMA on kirjoitettu selkeäkieliseksi ja sen rakenteeseen ja visuaalisuuteen on kiinnitetty huomiota. Tavoitteena on, että se palvelee mahdollisimman laajasti koko jäsenistöä. Aiheesta lisää Annika Rönni-Sällisen haastattelussa sivulta 6 alkaen. Tutustu tavoiteohjelmaan pam.fi/ tavoiteohjelma seksi tavoitteeksi. Samoin korostetaan järjestäytymisen merkitystä. Mitä suurempi osa työntekijöistä on jäseniä, sitä vahvemmalla äänellä PAM voi puhua ja sitä vaikuttavampia yhteiskunnassa olemme. Halu turvata palvelualojen työntekijöiden ostovoima ja parantaa osa-aikaisten työntekijöiden asemaa yhtä lailla kuin huoli työvoiman saatavuudesta palvelualoille nousevat myös esiin ohjelmassa. — Neljän vuoden takaiseen verrattuna huoli sopimusyhteiskunnan PAM.F I 6/2023 13 Tutkimuspäällikkö Antti Veirto
  • 14 PAM.FI 6/2023 Eduskunta käsittelee pian työttömyysturvan leikkauksia. Niiden merkitys on suuri esimerkiksi palvelualalla, jossa yli puolet työsuhteista on epätyypillisiä. I skulauseet kajahtelivat Eduskuntatalon edustalla, kun tuhatkunta ihmistä kokoontui vaatimaan loppua leikkauksille. Lokakuun puolivälissä järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui useita työttömien etujärjestöjä ja ammattiliittoja. Ilmeet olivat vakavia, kertoo Keskon varastolla pääluottamusmiehenä työskentelevä MIKKO RUOKONEN. PAM VASTUSTAA NÄKYVÄSTI TYÖTTÖMYYSTURVAN LEIKKAUKSIA MARKUS KUOKKANEN / kuvat JUKKA RAPO, EEVA ANUNDI, PAM/NEA IKONEN, PAULI UNKURI — Ihmiset tulivat sanomaan minullekin, että eivät enää tiedä, miten pärjäävät, hän kuvailee. Mielenosoitus oli osa protestia, joka on näkynyt syksyn mittaan kaikkialla Suomessa. Uusi hallitus suunnittelee heikennyksiä niin sosiaaliturvaan, työntekijän oikeuksiin kuin liittojen asemaan. Ammattiyhdistykset ovat nousseet laajasti vastarintaan. Mielenilmauksia, ulosmarsseja ja työnseisauksia on järjestetty lukemattomilla työpaikoilla teollisuudesta terveysasemille ja teattereihin. Moni pettyi Sipilän neuvottelevan lähestymistavan tuloksiin ja nyt PETTERI ORPON hallitus runnoo uudistuksia läpi yksipuolisemmin. Tutkija TIMO HARJUNIEMI sanoo, että hallituksen linja on kova irtiotto suoma
  • PAM.FI 6/2023 15 laisen sopimusyhteiskunnan perinteestä. Harjuniemi on Helsingin yliopistossa työskentelevä viestinnän tutkija, joka on paneutunut erityisesti politiikan ja talouden viestintään. Hän taustoittaa konfliktia vertaamalla tilannetta edellisen porvarihallituksen aikaan. Tutkija selittää, että JUHA SIPILÄN hallitus viritti talouden tuottavuutta neuvottelemalla kilpailukykysopimuksen etujärjestöjen kanssa. Tuolloin moni pettyi Sipilän neuvottelevan lähestymistavan tuloksiin ja nyt Petteri Orpon hallitus runnoo uudistuksia läpi yksipuolisemmin, miltei ammattiliitoista piittaamatta. Satojen eurojen leikkauksia Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM on katsonut, on että tilanne vaatii perinteisten keinojen lisäksi mainontaa. PAMin mainoskampanja levittäytyi lokakuussa muun muassa sanomalehtien sivuille, kaduille ja joukkoliikenteeseen. Ilmoituksissa oli lasta pitelevä nuori äiti ja kysymys: Olisiko parempia leikkauskohteita? Liitoilla on pitkä lista valituksen aiheita, mutta PAM on valinnut kampanjan kärjeksi työttömyysturvan leikkaukset, joka kohdistuvat moniin palvelualojen osa-aikaisiin työntekijöihin, kuten myyjiin, tarjoilijoihin, kokkeihin ja siivoojiin. Liiton pääekonomisti OLLI TOIVANEN selittää, miksi tämä asia on nyt keskeisin. — Asialla on ensinnäkin kiire. EnMikko Ruokonen kuvailee, että mielialat ovat muuttuneet syksyn mittaan epäuskosta kiukuksi, kun suunniteltujen leikkausten vaikutukset ovat alkaneet valjeta. Kuva on otettu Eduskuntatalon edustalla lokakuussa järjestetyssä Ei julmia leikkauksia -mielenosoituksessa.
  • 16 PAM.FI 6/2023 simmäinen työttömyysturvaa koskeva lakipaketti on jo valiokuntakäsittelyssä ja siitä on määrä päättää loppuvuoden kuluessa. Toivanen on laskenut, että työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset voivat yhdessä kaventaa palvelualojen osa-aikatyöntekijöiden tuloja sadoilla euroilla kuukaudessa. Esimerkiksi osa-aikatyötä tekevä yksinhuoltaja voi menettää näiden leikkausten myötä yli 420 euroa kuussa. Suunniteltu ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan porrastus leikkaa tuloja vielä lisää. Hallitus patistaa kokopäiväisiin töihin Palvelualoilla yli puolet työsuhteista on epätyypillisiä. Moni tekee osa-aikaisia töitä tai keikkahommia. Siksi tärkeäksi kysymykseksi nousee työttömyysturvan suojaosa eli rahamäärä, jonka voi ansaita ilman työttömyysetuuksien pienenemistä. Hallitusohjelman mukaan suojaosa poistetaan, jotta ihmisillä on kannustin siirtyä kokopäiväiseen työhön. PAMin laskelmat kuitenkin viittaavat siihen, että uudistuksen työllisyysvaikutus on negatiivinen. Toivanen selittää, että yli 100 000 suomalaista tekee vastentahtoisesti osa-aikaista työtä, koska kokopäiväisiä työpaikkoja ei ole tarjolla. Suojaosan leikkauksen jälkeen työttömän ei ole kannattavaa ottaa vastaan osa-aikaista tai lyhyttä määräaikaista työtä. Tämä voi myös pahentaa palvelualojen työvoimapulaa. Samaa viestiä on kuultu ruohonjuuritason protesteissa. ”Mistä niitä kokoaikatöitä löytyy?” kysyi erään mielenosoittajan kyltti Eduskuntatalon edustalla. Toivanen sanoo, että myös asumistuen leikkaukset vähentävät osa-aikatyön kannattavuutta varsinkin kaupungeissa, jossa asuminen on kallista. Osinkovero nostaa kulmakarvoja Mitkä sitten olisivat niitä parempia leikkauskohteita? Toivanen osoittaa verotusta. Hän sanoo, että kokonaisveroaste laskee tulevina vuosina, ja jos se pidettäisiin edes vuoden 2022 tasolla, vaikutus olisi suurempi kuin kaavailtujen leikkausten tuomat säästöt. — Jos ajattelee yksittäisiä leikkauskohteita, on pakko nostaa esiin listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennus. Tässä on kyse satojen miljoonien suuruisesta verotuesta, joka ei ainoastaan ole turha vaan haitallinen, koska se ohjaa pääomia heikommin tuottaviin kohteisiin, Toivanen mainitsee. PAM:in pääekonomisti toteaa, että hallitus on tehnyt selkeän arvovalinnan, kun leikkaukset kohdistuvat pienituloisimpiin ja samalla vauraimpien verotusta kevennetään. Reformeista on peräännytty ennenkin Tutkija TIMO HARJUNIEMI näkee, että ammattiyhdistysten kampanjointi voi luoda painetta erityisesti hallituksessa istuvien perussuomalaisten suuntaan. — Perussuomalaisten kannattajissa on vanhan koulukunnan ay-väkeä, joille vaikkapa ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennykset tai yritykset puuttua lakko-oikeuteen voivat olla vaikeita paloja purtavaksi, hän pohtii. Politiikan tutkija KIMMO ELO Turun yliopistosta kertoo, että ammattiliittojen kyky mobilisoida on heikentynyt viime vuosikymmeninä ja keskimääräinen äänestäjä on nyt oikeammalla kuin ennen. Toisaalta Elo sanoo, että mielipidetiedusteluilla voi olla suurikin vaikutus poliitikkoihin. Olli Toivanen on PAMin pääekonomisti.
  • PAM.FI 6/2023 17 — Näin kävi myös Sipilän hallituksen aikana monille uudistuksille. Kun kansalaismielipide oli riittävän vastakkainen, niistä peräännyttiin. Harjuniemi mainitsee, että oma kysymyksensä on, menevätkö kiistellyt uudistukset läpi perustuslakivaliokunnassa. Perinteinen neuvottelu­malli­ voi­murtua­ Mitä hallituksen ja ammattiyhdistysten välisessä yhteenotossa on panoksena? Harjuniemi vastaa kysymykseen kolmesta eri näkökulmasta. Hän selittää, että elinkeinoelämän näkökulmasta oikeistohallitus tarjoaa tilaisuuden toteuttaa työmarkkinareformeja, jotka ovat olleet jo kauan pöydällä. Oikeistopuolueissa monet odottavat ammattiliittojen vaikutusvallan supistamista. — Varmaan esimerkiksi kokoomuksessa monet keskeiset talouspoliittiset ajattelijat näkevät, että kyse on paitsi välttämättömistä työmarkkinauudistuksista ja työn tarjonnan lisäämisestä, myös tietynlaisesta suomalaisen yhteiskunnan demokratisoimisesta. Kehityksestä, jossa parlamentaarisen demokratian ulkopuolella toimivien ammattiliittojen valtaa vähennetään ja siirretään Arkadianmäelle, tutkija kuvailee. Ammattiliittojen kannalta uhkana on, että Suomi siirtyy päätöksentekokulttuuriin, jossa liitot sivuutetaan. — Ay-liikkeen näkökulmasta tämä näyttäytyy taas yhtenä yrityksenä murentaa ennen kaikkea toisen maailmansodan jälkeen synnytettyä konsensus-Suomen työmarkkinamallia, Harjuniemi sanoo. — Se on malli, jossa työnantaja, työntekijät ja valtio ovat kansallisen intressin nimissä ja 1900-luvun yhteiskuntaa koetelleiden kokemusten yhteen hitsaamana yrittäneet sorvata konsensusnäkemystä suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä, hän selittää. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Rapport.fi -palvelussa sekä Suomen Kuvalehden Rapport-liitteessä 24.11.2023. Lokakuussa PAMin mainoskampanja kyseenalaisti hallituksen leikkauksia kaduilla, lehdissä ja julkisessa liikenteessä.
  • 18 PAM.FI 6/2023 L akoilla vaaditaan Orpon-Purran hallitusta luopumaan suunnitteilla olevista leikkauksista, jotka heikentävät työntekijöiden asemaa. Poliittiset lakot ovat lajissaan ensimmäisiä PAMin historiassa. — Työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset ovat erityisesti osa-aikatyöntekijöille kohtuuttomia. Emme voi suostua siihen, että palvelualoilla työskentelevien asemaa Poliittisilla lakoilla vastustetaan leikkauksia ja työntekijöiden oikeuksien murentamista. PAINAVASYY-LAKOT KÄYNNISSÄ MINNA RAITAPURO / kuvat PAM ? Pamilaisten mielenilmaus Turun Kauppatorilla. Turussa olivat lakossa mm. Prisma, Citymarket sekä useat siivouspalveluyritykset. heikennetään näin merkittävästi, sanoo PAMin puheenjohtaja ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN . Ensimmäiset lakkokohteet ilmoitettiin 6.11. ja työtaistelut ovat näkyneet laajasti ympäri Suomen. — Jäsenistö on ollut aktiivisesti liikkeellä, sillä näillä lakihankkeilla on heidän elämäänsä dramaattisia vaikutuksia, kommentoi PAMin järjestöjohtaja RISTO KALLIORINNE . ISS Palvelut Keski-Suomen pääluottamusmies ILPO KAULIO kertoi lakkoilijoiden vastustavan hallituksen leikkauksia. Kaulion mukaan ei ole reilua, että hallitus on ottamassa pienituloisilta. – Meidän juna kulkee niin pitkään eteenpäin, kun on tarvetta, Kaulio sanoi. ? Liisanlehdon Prisma Vaasassa sulki ovensa työntekijöiden lakon myötä.
  • PAM.F I 6/2023 19 MISTÄ ON KYSE? PainavaSyy-lakot ovat laillisia poliittisia lakkoja. Poliittisilla lakoilla vaikutetaan oman alan työehtojen sijaan poliittisiin päättäjiin tilanteissa, joissa näiden päätökset vaikuttavat työntekijöiden ammatilliseen, sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaan. Jokaisella lakkoon julistetun työpaikan työntekijällä on oikeus osallistua poliittiseen työtaisteluun ilman pelkoa mahdollisista seurauksista. Oikeus osallistua poliittiseen lakkoon perustuu lakiin. Työpaikan luottamusmies tiedottaa työntekijöitä mahdollisista työtaistelutoimenpiteistä. PAM maksaa lakkoavustusta lakossa oleville jäsenilleen tai lakon piirissä oleville muiden ammattiliittojen jäsenille. Lue lisää ja katso tuoreimmat tiedot lakkokohteista osoitteesta pam.fi/lakko ÄLÄ ASIOI TAI OTA VASTAAN TYÖVUOROJA LAKKOKOHTEESSA Jos työnantaja tarjoaa työvuoroa lakon alaisesta kohteesta lakkoaikana, älä ota vuoroa vastaan. Työt kohteessa ovat lakonalaisia. Älä myöskään asioi lakkokohteessa, jos se on auki. Lakon aikana on tärkeää toimia yhdessä. Katso ajantasaiset tiedot lakkokohteista: pam.fi/lakko Itä-Suomen alueella oli lakossa ravintoloita, kauppoja ja siivouspalveluyrityksiä. Lakkopäivän tunnelmat olivat Joensuussa vakavat. RTK Palvelu Oy Jyväskylän työntekijöiden mukaan perustelut hallituksen toimille ontuvat pahemman kerran. – Hallituksen leikkauslista alkoi ottaa aika rajusti päähän. Esimerkiksi ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus ja irtisanomisien helpottaminen sekä koko ay-liikkeen toiminnan vaikeuttaminen ovat todella epäreiluja toimia. Pienipalkkaisia työntekijöitä aina syrjitään, miehet toteavat. PainavaSyy-lakot hiljensivät Satakunnassa monta toimipaikkaa. Kuvassa Prisma Länsi-Porin työntekijöitä. Ruka oli yksi monista Pohjois-Suomen alueen lakkokohteista. – Työpaikoilla ollaan pettyneitä hallitusohjelman esityksiin, jotka heikentävät työntekijöiden ja työttömien asemaa. Työpaikoilla valmius puolustaa työntekijöiden oikeuksia on lujassa. Siitä kertoo myös ihmisten vahva osallistumisvalmius poliittiseen lakkoon”, kertoo PAMin Pohjois-Suomen aluepäällikkö HENNA-KAISA TURPEINEN .
  • 20 PAM.FI 6/2023 T yöntekijät marssivat Kokkolassa ulos HalpaHallin logistiikkakeskukselta tiistaina 14.11. klo 11 ja jäivät lakkoon, joka kesti puoleen yöhön asti. Logistiikkakeskuksen alueluottamusmies ARJA VAKKURI toteaa, että noin sadan työntekijän osallistuminen lakkoon yhtenä rintamana on vahva viesti siitä, että hallituksen lukuisia Marraskuun puolivälissä yhteisellä ulosmarssilla mieltä osoittaneet Kokkolan HalpaHallin työntekijät eivät hyväksy työntekijöiden aseman heikentämistä ja perusturvaan kajoamista. Huoli tulevaisuudesta yhdistää Kokkolassa Teksti ja kuvat TUOVI PULKKANEN suunnitelmia työntekijöiden aseman heikentämisestä ei hyväksytä. — Merkittäviä työtaisteluita on aiemminkin käyty, mutta mikään niistä ei vedä vertoja tälle tilanteelle. Nyt hallitus haluaa viedä meiltä kaiken. Myös oikeuden työtaisteluihin, Vakkuri sanoo. Järjestöjohtaja RISTO KALLIORINNE PAMista korostaa, että poliittisia lakkoja ei ole suunnattu työnantajia kohtaan, vaan niiden avulla halutaan lähettää viesti maan päättäjille. – Emme hyväksy sitä, että työttömyyspäivärahaa ja asumistukea leikataan, tulevaisuudessa on helpompi antaa ihmisille potkut, ensimmäinen sairauspäivä on palkaton tai että määräaikaisia työsuhteita voidaan ketjuttaa aiempaa helpommin, Kalliorinne Työnantaja on suhtautunut ymmärtäväisesti työntekijöiden ulosmarssiin. Kyltit kertovat huolen aiheista, jotka koskevat koko yhteiskuntaa.