Palvelualojen ammattiliiton jäsenlehti N ro 4/ 20 26 • 9.9 . • 26 . vu os ike rta Heli Harmaala on nähnyt pitkän uransa aikana ravintola-alan muutoksen aikana ravintola-alan muutoksen 45 vuotta Bottalla Kaupan ala Palkkausjärjestelmä uudistuu Alustatyö Lain turvattava työntekijöiden asema Erityislapsen hoito Työaikajoustot auttavat arjessa
Valitse paras, valitse Turva. Hymyile, olet Turvassa. Turvassa kodin vakuuttaminen on helppoa. Saat meiltä alan parhaan palvelun ja PAMin jäsenenä parhaat edut. → turva.fi/koti
3 PA M 4/ 20 26 Kierrän nyt toista syksyä ammattiopistoja ja -korkeakouluja, joista valmistuu tulevia palvelualojen ammattilaisia. Meitä oppilaitostiedottajia on yhteensä kolme. Kerromme kierroksillamme nuorille työelämän oikeuksista ja velvollisuuksista, vastailemme kysymyksiin ja tarjoamme opiskelijajäsenyyttä. Työni on hauskaa, palkitsevaa ja merkityksellistä, kun saan olla vahvistamassa ammattiliittoa jäsenhankinnalla. Palvelualojen ammattiin valmistuvat nuoret ovat kokemukseni mukaan uteliaita ja avoimia työelämän kysymyksiä kohtaan. Monelle suurin yllätys on se, ettei Suomessa ole lakisääteistä minimipalkkaa, vaan vähimmäispalkka määräytyy alan työehtosopimuksen mukaan. Osa-aikatyötä tekevät opiskelijat kertovat toistuvasti siitä, että he joutuvat usein olemaan puhelimen päässä, ikään kuin palkattomassa päivystysvuorossa, jos työvuoroja sattuisi tulemaan. Se vaikuttaa myös palautumiseen. Työpaikoille palkataan myös uusia työntekijöitä sen sijaan, että lisätyötunteja annettaisiin nykyisille työntekijöille. Niinhän sen ei kuuluisi mennä. Paitsi työehdoista ja oikeuksista, nuoret kaipaavat myös lisätietoa liitoista ja suomalaisen työelämän rakenteista. PAM tuli minulle itselleni ensimmäistä kertaa tutuksi juuri opiskelijajäsenyyden kautta. Kun siirryin työelämään, olisi pitänyt liittyä varsinaiseksi jäseneksi, mutta se jäi tekemättä. Myöhemmin työttömyysjaksolla liiton tuki olisi tullut tarpeen. Jäsenyys kannattaa pitää aina ajan tasalla. PAMin työelämätiedottajat kiertävät ammattiopistoja ja -korkeakouluja 17.08.-24.11.2026. K U V A : A N N A A U T IO ”Liitto tutuksi jo opiskeluaikana” Mitä mieltä tässä kuussa Sainey Gibba → PAMin oppilaitostiedottaja. Aiemmin työskennellyt mm. kokkina, opettajan sijaisena, nuoriso-ohjaajana ja kouluttanut nuoria musiikin tuotannosta. → Vapaa-ajalla tekee musiikkia mm. Askel & Elere -duossa ja järjestää Drum and bass -tapahtumia Souled Out -kollektiivissa. → Nauttinut viime aikoina shakin pelaamisesta ja pop-ristikoiden täyttämisestä.
PAM ko uluttaa PA M 4/ 20 26 4 Help to financial difficulties Financial professionals encourage you to seek help as early as possible. Financial counselling clinics is a free, anonymous and low-threshold service where you can get advice from professionals. Tutustu syksyn koulutustarjontaan s. 49 Syysretkeile kotimaassa PAMin jäsenenä voit viettää rentouttavaa lomaa useissa kohteissa alennushintaan. In English 40 16 Ilmestymisaikataulut 2026 Seuraa meitä somessa! PAM on Palvelualojen ammatti liiton jäsenlehti. lehden nro 5/2026 6/2026 aineistot 5.10. 16.11. ilmestyy 28.10. 9.12. Toimitus Päätoimittaja: Minttu Sallinen Toimitussihteeri: Minna Raitapuro Taru Schroderus, Aste Helsinki (editointi, yhteydet) Toimittajat Pauli Unkuri Hildur Boldt Anu Vallinkoski Minna Hotokka Elina Talvio Ulkoasu Jenni Kiviniemi Tuuli Lähteenmäki Kansikuva: Eeva Anundi Julkaisija Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Osoite: Siltasaarenkatu 18A, 00530 Helsinki Kaupallisten ilmoitusten varaukset, palautteet ja juttuvinkit viestinta@pam.fi Painopaikka PunaMusta ISSN 2489-5490 (painettu) ISSN 3087-9515 (verkkojulkaisu) BlueSky @pam.fi Facebook @pamliitto Instagram @pamliitto LinkedIn @pamliitto TikTok @pamliitto PAM ed ut & p a lv e l ut
PA M 4/ 20 26 5 Hiljainen tieto siirtyy konkarilta oppipojalle Julkisten hankintojen hintakilpailu kurittaa työntekijää Mitä mieltä tässä kuussa, Sainey Gibba 45 vuotta Bottalla Ajankohtaista Kaupan palkkausjärjestelmä Alustatyölaki Jäsenpalvelut ja -edut Työiloa Tykkimäellä Neuvoja taloushaasteisiin Kolumni: Heidi Lehikoinen Siilijärven Tarinagolf Yhteiskunnassa: Epätyypillinen työ Palveluhankintojen hintakilpailu Kysy Marjalta In English Luottamusmiesten palkkakiista Työ ja erityislapsen hoito Lakiklinikka Koulutukset & tapahtumat 3 6 10 12 14 16 18 22 25 26 32 34 38 40 42 44 47 49 Tässä numerossa Hyvän mielen tekijät Tykkimäen huvipuistossa hyvä työilmapiiri, perehdytys ja nuorten työntekijöiden tukeminen ovat tärkeä osa onnistunutta kesää. Kun työntekijä viihtyy, se näkyy myös asiakkaille. 47 25 4/2026 Lakiklinikka: Pidä todisteet tallessa Työntekijän kannattaa pitää kirjaa työajoistaan, pyytää keskeiset sopimukset ja muutokset kirjallisina sekä säilyttää viestit ja muut työsuhteeseen liittyvät materiaalit. Työsuhteeseen liittyvissä riitatilanteissa kirjalliset todisteet voivat olla ratkaisevassa asemassa. 18 26 34 ”Hyvinvointivaltion lähtökohtana on antaa ihmisille perusturvallisuus.” PAMin toiminnanjohtaja Heidi Lehikoinen
PA M 4/ 20 26 6 Viime vuodet Harmaalaa on työllistänyt etenkin kokousja tapahtumaravintola Botta Events. Juhlakerroksen yötanssit vaihtuivat yritysja yksityistapahtumiin vuosituhannen vaihteen jälkeen.
PA M 4/ 20 26 7 Tarjoilija Heli Harmaala on arvovieraiden ja tiukkojen paikkojen erikoisnainen. 45 vuoden ura Bottalla päättyy kesällä. Anu Vallinkoski Kuvat Eeva Anundi S ynnyin tänne heinäkuussa 1981, tarjoilija Heli Harmaala aloittaa tarinoinnin urastaan legendaarisessa Ostrobotnia-talossa eli Bottalla. Sanavalinta on paljastava. Helsingin yliopiston pohjalaisten osakuntien omistama Botta eduskunnan naapurissa on Harmaalalle selvästi rakas. Hän suhtautuu työpaikkaansa melkein kuin kotiin, työyhteisöönsä kuin perheeseen. 45 vuotta saman työnantajan palveluksessa, fyysisessä työssä ravintola-alalla – siinä on yhdistelmä, joka on nykypäivänä harvinainen. Vaihtelevat työpäivät, mukava työyhteisö, hyvät pomot, talon kuntoa kohottavat portaat ja ravintoloiden arvokas historia – siinä ovat Harmaalan mukaan syyt, jotka ovat saaneet hänet viihtymään ja jaksamaan 45 vuotta. – Meillähän on nytkin monta erilaista ravintolaa: Manala, Botta Events eli juhlakerros tapahtumineen, bistro ja viinibaari Dagmar ja St. Urho’s Pub. Vuosien saatossa olen nähnyt lukuisia remontteja ja erilaisia ravintoloita. Yhtenä päivänä Harmaala voi hoitaa väitöskaronkan tarjoiluja, toisena palvella asiakkaita Manalassa. Kahta samanlaista päivää ei ole, ja joka päivä kohtaa jotain uutta. Mutkan kautta viinikassaksi Tarjoilijan ammatti ei ollut Harmaalalle lapsuuden haave. Tie uralle vei mutkan kautta. – Olen pienviljelijäperheen tytär Ranualta ja tottunut tekemään fyysistä työtä. Teininä keksin kuitenkin hakea Rovaniemelle kauppakouluun ja valmistuin merkantiksi. Ymmärsin kyllä heti, että aikaiset aamut ja paperinpyöritys ei ollut minua varten. Vaihdoin saman tien suuntaa ja hain Oppi poika-ravintolakouluun viinikassan oppiin. Harmaala oli löytänyt oman paikkansa. Työpaikalla Bottan luottonaisen jäähyväiset
PA M 4/ 20 26 8 Käytännönläheisiin opintoihin kuului baarityöskentelyä, tarjoilua, keittiöhommia ja alkoholilainsäädännön pänttäämistä. Vuoden opiskelun jälkeen Harmaala oli valmis alkoholikassanhoitaja. – Silloin oli tarkkaa. Tarjoilija toi viinikassalle bongin eli tilauskuitin, jossa luki vaikkapa vodka ja vichy. Minä mittasin neljä senttilitraa vodkaa ja perään vichyä. Tarjoilija vei asiakkaalle juoman pöytään. Kaikki lain mukaan. Rovaniemeltä tie vei etelään töihin hotelli Lepolammelle Espooseen. Vuoden hotellirupeaman jälkeen Harmaala lähti tuttujen perässä Bottalle. Kaiken nähnyt Harmaala on nähnyt ravintola-alan muutokset, talouden yläja alamäet, herrat ja duunarit. Botta-uransa alkuaikoina hän työskenteli Urhon pubissa, joka oli tuohon aikaan aivan toisenlainen kuin nykyinen viihtyisä baari. – Se oli silloin Etu-Töölön juottola. Valikoima oli suppea, ja kanta-asiakkaat astelivat tiskille jo aamulla. Lähtemättömästi on jäänyt mieleen, kun asiakkaat pimputtivat pubin epävireistä pianoa. Pubin tarina kuvastaa oikeastaan koko ravintola-alan muutosta. Meno on siistiytynyt. Asiakkaat eivät enää ryyppää samaan malliin kuin ennen. Tarjonta on aiempaa rikkaampi ja sofistikoituneempi. – Nykypäivänä ei voi edes kuvitella sellaista ahdistelua, mitä tarjoilijat joutuivat ennen kokemaan. Siihen syyllistyivät asiakkaat taustaan katsomatta. 1990-luvun laman aikaan Bottan ovi kävi niin harvaan, että mieleen hiipi kysymys, miten tästä selvitään. Markkinointivastaavamme keksi pelastukseksi Manalan yötanssit, jotka viihdyttivät juhlakansaa aina puoli neljään asti aamulla. Harmaala työskenteli yötanssien aikaan vuoropäällikkönä. – Tuntui hyvältä, että minuun luotettiin niin, että pääsin etenemään uralla. Toisaalta en kokenut roolia Historiaa havisevalla Bottalla myös oppaan tehtävät kuuluvat tarjoilijoiden toimenkuvaan. Jääkäriliike sai alkunsa entisessä kassakaappihuoneessa. omakseni. Paikkani ei ole toimistossa, vaan asiakkaiden parissa, Harmaala muistelee. Nyt Bottalla näkyy ravintolassa käymisen arkipäiväistyminen. Nykyisestä talouden matalalennosta huolimatta ihmiset syövät Harmaalan mukaan aiempaa enemmän ravintolaruokaa. Tosin wolttaaminen vaikuttaa, annoksia ei nautita välttämättä ravintolassa. Omat mausteensa työhön ovat tuoneet sattumukset ja kohtaamiset tv:stä tuttujen ihmisten kanssa.
PA M 4/ 20 26 9 ”Nykypäivänä ei voi edes kuvitella sellaista ahdistelua, mitä tarjoilijat joutuivat ennen kokemaan.” Tarjoilija Heli Harmaala vertaa Bottan työyhteisöä perheeseen. Kuin Helin sanojen vahvistuksesi hovimestari Anna Hartikainen poikkeaa perhevapaalta työpaikalle esittelemään alle kuukauden ikäistä Mikael-vauvaansa. Tosin Harmaala kertoo unohtavansa kommellukset ja julkkisten sanomiset melkein saman tien. – Tai muistuupa mieleeni, kun Vesa-Matti Loiri oli meillä taas kerran asiakkaana. Pian hänen tulonsa jälkeen pelmahti ovesta 50 vierasta, jotka kaikki tietysti halusivat heti palvelua. Vesku huomasi tuskastumiseni ja totesi, että ”Noita kaikkia on niin vaikea niellä”. Se virkisti. Pois liitosta ja takaisin Harmaalan suhde ammattiyhdistysliikkeeseen on sekin muuttunut. 1980-luvulla hän erosi silloisesta Hotellija Ravintolahenkilökunnan Liitosta korkeina pitämiensä jäsenmaksujen vuoksi. 2010-luvulla mieli kuitenkin muuttui. Harmaala alkoi kaivata liiton tuomaa turvaa ja liittyi PAMiin. Sittemmin hän toimi 10 vuotta luottamusmiehenä. – En tykkää olla esillä ja ajattelin, että ei minusta semmoiseen hommaan ole. Muut kuitenkin pyysivät. Ja kun kaikki oli työpaikalla kunnossa, niin ajattelin, että miksi ei. Luottamusmiesvuosinaan Harmaala puhui nuoria kollegoita liittymään PAMiin. Liitto tuo turvaa eri tavalla kuin riippumaton työttömyyskassa. ”Luotamme Heliin kuin vuoreen” Ravintolavuodet ovat tuoneet rohkeutta ja opettaneet virheiden myöntämisen tärkeyden. Kun on itse kuullut ja kirjannut tilauksen väärin, ei auta syytellä keittiötä. – Asiakkaat kyllä ymmärtävät, kun kerron avoimesti virheestäni ja pahoittelen. Kiistäminen sen sijaan harmittaisi ja jäisi mieleen. Nykypäivä on tuonut ravintolaan paljon uutta opittavaa: tekniikkaa ja englannin kielen. Henkilökunta on kansainvälistä. – Tuntuu, että englantini ei enää riitä kommunikointiin kaikkien työkavereiden kanssa. Ajattelen, että nyt onkin hyvä hetki lähteä uuteen elämään eläkkeelle. Harmaala vaihtaa työvaatteet viimeisen kerran ylle kesäkuussa. Hän ei aio palata tekemään keikkaa. On aika ihmetellä vapaita viikonloppuja, käydä tapaamassa pohjoisessa vanhaa äitiä, sukuloida, marjastaa ja kulkea metsässä. Loppukesästä tiedossa on vielä työkavereiden järjestämät läksiäiset, jotka nostavat jo nyt pilkkeen Harmaalan silmiin. Odotettavissa on hyvät bileet ja koskettavia puheita. – Me luotamme Heliin kuin vuoreen. Jos tulee tiukka paikka, niin Heliltä kysytään. On iso työ paikata se aukko, jonka Heli jättää, kokousja tapahtumapäällikkö Ali Younes antaa maistiaisen. Haastattelimme Heli Harmaalaa kesäkuun alussa.
Mikä valtuusto? PAMin valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Valtuuston jäsenet valitaan liittokokouksessa, ja he edustavat pamilaisia eri puolilta Suomea ja eri ammattiryhmistä. Valtuusto päättää muun muassa liiton jäsenmaksusta, toimintasuunnitelmasta, talousarviosta, hallituksen vastuuvapaudesta ja liiton sääntöjen muuttamisesta. PA M 4/ 20 26 10 K U V A : PA M Etävastaanotolta saatu sairauslomatodistus kelpaa jatkossa kiinteistöpalvelualalla PAM ja Kiinteistötyönantajat ovat sopineet yhteisestä tulkinnasta, jonka myötä etävastaanotolta saatu sairauslomatodistus on hyväksyttävä kuten muutkin sairauslomatodistukset. Ratkaisu on tärkeä parannus työntekijöille, sillä alalla on ollut ongelmia etätodistusten hyväksymisessä. Tulkinta on voimassa 25.6. alkaen ja koskee myös alle 10‑vuotiaan lapsen etätodistuksia. Lue lisää: pam.fi PAMin jäsenten oleskelulupaneuvonta jatkuu vuoden loppuun PAM on jatkanut yhteistyötä Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n kanssa vuoden loppuun saakka. Turvapaikanhakijoiden tuki ry neuvoo PAMin jäseniä kaikissa oleskelulupa‑asioissa. Palvelu on avoinna PAMin jäsenille maanantaisin klo 16–18. Jos sinulla on kysymys oleskeluluvasta, voit lähettää viestin osoitteeseen pam@turvapaikanhakijoidentuki. fi tai soittaa maanantaisin klo 16–18 numeroon 044 901 6687. Tarvitset asiointiin PAMin jäsennumeron, jonka löydät sähköisestä asiointipalvelusta. Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista. K U V A : U N SP LA SH K U V A : U N SP LA SH Missä mennään? Ajankohtaista PAMin valtuusto kokoontui Helsingissä 27.–28. toukokuuta. Kokouksessa hyväksyttiin liiton uudet säännöt, jotka astuvat voimaan vuonna 2027 alkavalla liittokokouskaudella. Jatkossa PAMin liittokokous järjestetään viiden vuoden välein nykyisen neljän vuoden sijaan. Samalla valtuuston koko pienenee: jatkossa siihen valitaan 50 varsinaista jäsentä nykyisen 60:n sijaan. Hallitukseen valitaan 14 varsinaista jäsentä ja kaksi yleisvarajäsentä. Liittokokoukseen valitaan jatkossa 220 edustajaa, ja edustajapaikat jaetaan vaalipiireille suhteessa niiden maksavien jäsenten määrään. Jokainen vaalipiiri saa edustuksen. Edustajat valitaan jäsenvaaleilla ennen liittokokousta. Liittokokous päättää jatkossakin muun muassa liiton tavoiteohjelmasta sekä valitsee liiton puheenjohtajan, hallituksen ja valtuuston. PAMin liittokokouskausi pitenee viiteen vuoteen
PA M 4/ 20 26 11 69 % ”Jos haluaa rauhaa ja kokonaisturvallisuutta, on edistettävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tuettava kansalaisjärjestöjä.” PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen Tulva -lehti 2/2026 28.9. työttömänä olleista vastaajista sanoo työttömyysturvan suojaosan poiston vaikuttaneen heidän mahdollisuuksiinsa ottaa vastaan osa-aikaisia tai lyhytaikaisia työsuhteita. LÄHDE: PAMIN JÄSENKYSELY 2025 alkavat Reilun kaupan kampanjaviikot. Ne muistuttavat kuluttajia tuotteiden alkuperästä sekä siitä, miten omilla ostosvalinnoilla voi tukea viljelijöiden ja työntekijöiden toimeentuloa sekä oikeuksia. LÄHDE: REILU KAUPPA RY K U V A : PA M K U V A : PA M Tarjotinjuoksukilpailussa mitattiin nopeutta ja tarkkuutta Helsingin Esplanadilla nähtiin elokuussa vauhtia ja kannustushuutoja, kun ravintola-alan ammattilaiset kokoontuivat PAM – Uudenmaan Marava-ammattilaiset ry 701:n järjestämään tarjotinjuoksukilpailuun. Tiukan kilpailun voitti ravintola Sea Horsen tarjoilija Jade Hyvärinen. − Halusimme herätellä henkiin tämän perinteen ja tuoda näkyväksi ravintola-alan osaajien ammattitaitoa, kertoo Marava 701:n varapuheenjohtaja Tea Jacobson. Osaston toiveissa on jatkaa kilpailua myös tulevina vuosina. Kerro meille, mitä pidit tästä lehdestä? Mikä oli tämän lehden suosikkijuttusi? Missä voisimme onnistua paremmin? Kerro meille, mitä mieltä olit tästä lehdestä ja osallistu kolmen 50 euron arvoisen GoGift SuperLahjakortin arvontaan! Vastaa kyselyyn 23.9.2026 mennessä osoitteessa: pam.fi/palautekysely Luottamushenkilöt vaativat oikeutta siivoojille Kansainvälistä Oikeutta siivoojille -päivää vietettiin 15.6. Siivousalan luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut vaativat eduskuntatalon portailla siivoojien työehtojen noudattamista sataprosenttisesti. Uusi opas häirintään puuttumiseen asiakaspalveluja telemarkkinointialalla Palvelualojen työnantajat Palta ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat julkaisseet asiakaspalveluja telemarkkinointialalle yhteisen oppaan, joka auttaa työpaikkoja rakentamaan selkeitä toimintamalleja häirintätilanteiden varalle. Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu opas tarjoaa käytännön työkaluja häirinnän ennaltaehkäisyyn, tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen. Tutustu oppaaseen!
PA M 4/ 20 26 12 PAMin sopimusasiantuntija Jyrki Sinkkonen (kuvassa oik.) ja Kaupan liiton johtava työmarkkina-asiantuntija Antti Huotilainen (kuvassa vas.) kiersivät keväällä 11 kaupungissa kouluttamassa pamilaisia ja yrityksiä palkkausjärjestelmän uudistuksesta. Kaupan alan palkkausjärjestelmä uudistuu syksyllä Lokakuussa 2026 käyttöön tulee uusi vaativuusluokitus, joka koskee lähes kaikkia kaupan alan ammattiryhmiä. Jatkossa työtehtävän vähimmäispalkka määräytyy työn vaativuuden perusteella, ei ammattinimikkeiden mukaan. Muutoksen jälkeen titteliperusteiset nimikkeet on poistettu lähes kokonaan. Krista Nurminen Kuva PAM Kaupan alan palkkaus
PA M 4/ 20 26 13 U udistuksen tavoitteena on tunnistaa nykyistä paremmin työtehtävien väliset erot vaativuudessa, jotta palkkaus kohdentuisi oikeudenmukaisemmin vaativuuden perusteella. Työtehtävien vaativuuden arviointikriteerit ovat objektiivisia ja sukupuolineutraaleja. Samalla pyritään siihen, että palkkaus olisi aiempaa yhdenmukaisempaa ja läpinäkyvämpää eri työpaikoilla. Arvioinnin kohteena on työtehtävä, ei työntekijä Uudessa järjestelmässä työtehtäviä arvioidaan yhteisen vaativuusluokituksen avulla. Käytännössä kyse on siitä, että kaupan alan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työtehtävät käydään läpi, niitä verrataan toisiinsa ja kukin sijoitetaan niiden vaativuutta vastaaviin vaativuusluokkiin. Työtehtävän vähimmäispalkka määräytyy jatkossa tehtävän vaativuuden perusteella. Arvioinnin kohteena on työtehtävä, ei työntekijä. Arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi tehtävässä tarvittavaa osaamista, työn itsenäisyyttä, vuorovaikutustilanteita ja vastuuta. Sen sijaan työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia, yksilöllistä suoriutumista tai työn kuormittavuutta ei huomioida työtehtävän vaativuutta arvioitaessa. Uudistus alkaa työtehtävien läpikäynnistä Työnantaja vastaa siitä, että uusi palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön ja työehtosopimuksen vähimmäispalkkaa koskevia määräyksiä noudatetaan. Valmistautuminen onnistuu parhaiten silloin, kun työnantaja, luottamusmies ja työntekijät käyvät työtehtäviä läpi yhdessä. Uuden palkkausjärjestelmän valmistelu alkaa käytännössä siitä, että työpaikoilla käydään läpi, mitä eri työtehtäviin kuuluu. Näin muodostetaan kokonaiskuva siitä, millaisia tehtäviä on ja mistä ne oikeasti muodostuvat. Ensimmäinen vaihe on tarkistaa nykyiset tehtävänkuvaukset tai tehdä ne, jos niitä ei vielä ole tai ne ovat vanhentuneet. Tämän jälkeen työtehtäviä vertaillaan toisiinsa ja arvioidaan, kuinka vaativia ne ovat. Arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi työn edellyttämää osaamista, vastuuta, itsenäisyyttä ja vuorovaikutustilanteita. Työtehtävien todellisen sisällön tuntevat usein parhaiten niitä käytännössä tekevät työntekijät. Samalla ammattinimikkeellä voidaan tehdä hyvin erilaisia työtehtäviä, joten työn todellinen sisältö on tärkeää kuvata mahdollisimman tarkasti. Esimerkiksi “myyjä”-nimikkeellä työskentelevillä työntekijöillä voi olla hyvin erilaisia vastuita, osaamisvaatimuksia ja itsenäistä päätöksentekoa työssään. Valmistautuminen palkkausjärjestelmäuudistukseen onnistuu parhaiten, kun prosessiin otetaan mukaan ihmiset, jotka tuntevat arvioitavat tehtävät hyvin, kaikki kysymykset käsitellään avoimesti ja prosessin etenemisestä viestitään tehokkaasti organisaation sisällä. Voiko palkka laskea uudistuksen myötä? Palkkausjärjestelmäuudistus sellaisenaan ei alenna palkkoja, eikä kenenkään työsopimuksessa sovittua palkkaa voida alentaa. Jos työntekijän nykyinen palkka on korkeampi kuin uuden vaativuusluokan mukainen vähimmäispalkka, nykyinen palkka säilyy. Mahdolliset palkkavaikutukset arvioidaan tapauskohtaisesti työtehtävien sisällön, työsopimuksen ehtojen ja liittojen yhteisten soveltamisohjeiden perusteella. Neljä vaativuuselementtiä Työtehtäviä arvioidaan neljän yhteisen vaativuuselementin avulla. Eri tehtävissä voivat korostua erilaiset vastuuelementit, kuten osaaminen ja vastuualueet, vaikka tehtävien kokonaisvaativuus olisi sama. 1 Tehtävässä tarvittava osaaminen Arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi työssä tarvittavia työmenetelmiä, tuotteiden tuntemusta, koneiden ja ohjelmistojen käyttöä sekä eri prosessien hallintaa. Vaativuuteen vaikuttavat myös tehtävän edellyttämä koulutus, perehdytys ja aiempi työkokemus. 2 Harkintakyvyn tarve ja työskentelyn itsenäisyys Vaativuutta arvioidessa huomioidaan, kuinka paljon työ edellyttää itsenäistä päätöksentekoa, ongelmanratkaisua ja harkintaa. Työ voi esimerkiksi perustua tarkkoihin ohjeisiin ja toistuviin tilanteisiin tai vaatia itsenäistä arviointia ja ratkaisujen soveltamista erilaisissa tilanteissa. 3 Vuorovaikutuksen luonne Työtehtävien vaativuudessa huomioidaan myös vuorovaikutus. Työ voi sisältää esimerkiksi neuvontaa, opastamista, ohjaamista, vaikuttamista tai neuvottelutilanteita asiakkaiden, työyhteisön tai yhteistyökumppaneiden kanssa. 4 Vastuu Arvioinnissa tarkastellaan, millaista vastuuta työtehtävään kuuluu. Vastuu voi liittyä esimerkiksi omaan työhön, työn organisointiin, laajempien työtai palvelukokonaisuuksien hallintaan tai valmisteluja ratkaisuvastuuseen. PA M 4/ 20 26 13
PA M 4/ 20 26 14 Miksi PAM pauhaa alustatyöstä? PAM on ollut paljon otsikoissa lähettien asioissa. Kysyimme puheenjohtaja Annika Rönni-Sälliseltä, miksi PAM pitää ääntä alustatyöstä ja miten se hyödyttää tavallista työntekijää. Hildur Boldt Kuva Eeva Anundi Miksi alustatyö on ongelma? Alustalla tehtävä työ ei itsessään ole ongelma, vaan se, että alustatyöntekijät on usein luokiteltu virheellisesti yrittäjiksi. Se sulkee heidät työntekijöitä suojelevan lainsäädännön ulkopuolelle. Suomessa edustamamme lähetit tekevät töitä kohtuuttomilla työehdoilla ja he kantavat itse riskit sairastumisesta, loukkaantumisesta ja heikoista työoloista. Se ei ole oikein. Miksi PAM käyttää resurssejaan lähettien asioihin, kun lähetit ovat vain pieni joukko PAMin jäsenistöstä? On kerta kaikkiaan niin, että ammattiyhdistysliike ei voi katsoa vierestä, jos työntekijöitä kohdellaan huonosti. Paitsi että se on väärin, se vaikuttaa myös siihen, miten muitakin kohdellaan. Työelämä heikkenee sen heikompien lenkkien mukaan jos annamme sen tapahtua. Alustatyössä työtä järjestetään uudella tavalla. Alustoilla testataan parasta aikaa maailmanlaajuisesti,
PA M 4/ 20 26 15 Mitä on alustatyö? Alustatyössä työ on järjestetty digitaalisen alustan, kuten verkkosivun tai mobiilisovelluksen, kautta. Alusta käyttää teknologiaa tehtävien jakamiseen, työn ohjaamiseen tai työsuoritusten valvomiseen. Alustatyö voi olla esimerkiksi ruokalähettinä toimimista, taksin ajamista, tulkkausta, hoivaja kotipalveluja tai muuta keikkatyötä, jossa työn organisointi tapahtuu pitkälti digitaalisen alustan välityksellä. ”EU:n alustatyödirektiivin tarkoituksena on parantaa alustatyötä tekevien työoloja ja oikeussuojaa, lisätä algoritmijohtamisen läpinäkyvyyttä sekä varmistaa, että ammattiasema vastaa työn tosiasiallisia olosuhteita. Direktiivi pitäisi panna täytäntöön kansallisesti 2. joulukuuta mennessä.” millaisiksi työntekijän asema voidaan venyttää. Siksi on tärkeä saada alustatyötä koskevat käytännöt ja lainsäädäntö kuntoon. PAM kritisoi luonnosta alustatyölaiksi, jolla EU-direktiivi tuodaan osaksi Suomen lainsäädäntöä. Miksi? Lakiluonnos oli huono. Se ei käytännössä ratkaise alustatyön ongelmia. Näyttää siltä, että lainvalmistelussa on tavoitteena ollut suojella pikemminkin alustayrityksiä kuin varsinaisen työn tekijöitä. Vaikkapa ruokalähetin luokittelu väärin yrittäjäksi on edelleen mahdollista. Alustatyöntekijän on haastettava alustayhtiö oikeuteen, että saa asian oikaistua. Jos työntekijä voittaa vuosikausia kestävän ja jopa kymmenientuhansien eurojen oikeusprosessin, ratkaisu koskee vain tätä yhtä lähettiä. Laissa ei ole ratkaisua rakenteellisiin ongelmiin. Miten hyvä alustatyölaki sitten hyödyttäisi PAMin muita jäseniä? Työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi leviää jo nyt muille aloille. Esimerkiksi jäätelökioskien kesätyöntekijöiden kanssa halutaan tehdä yrittäjäsopimuksia, vaikka oikeasti kyseessä on tavallinen työsuhde. Sama koskee siivoojia. Siinä yritetään välttää työnantajavelvollisuudet. Parempi lainsäädäntö ja tehokkaammat valvonnan rakenteet suojaavat kaikkia. Alustatyössä algoritmijohtaminen on pitkällä, mutta sitä käytetään jo muidenkin PAMin jäsenten työssä. Algoritmijohtamisessa on kysymys työnjohdosta. Tavallisesti pomo jakaa työt tai määrittelee työtahtia, mutta nyt sen tekeekin kasvoton algoritmi ja se toteutuu sovelluksessa. Työntekijällä pitää olla oikeus tietää, millä perusteilla se toimii. Alustatyödirektiivin kautta on mahdollisesti tulossa ensimmäisiä algoritmijohtamista koskevia lakipykäliä Suomen lainsäädäntöön. PAM on julkisuudessa paljon Woltin ja ruokalähettien asioissa. Miksei PAM nosta tavallisten jäsenten asioita? Me emme itse pääsee päättämään, mihin PAMin asioihin media tarttuu. Alustatalous ja työperäinen hyväksikäyttö ovat aiheita, jotka tällä hetkellä kiinnostavat mediaa. Jokapäiväinen työ jäsentemme eduksi jatkuu, vaikka se ei nousekaan otsikoihin. Woltin kehittäjät ovat tuoneet Suomeen valtavan määrän rahaa. Miksi PAM on Woltin kimpussa? Eikö pitäisi olla kiitollinen. Olen tietenkin iloinen siitä, että suomalaisten perustama yritys on menestynyt. Mutta Woltin, kuten muidenkin yritysten, pitää toimia sääntöjen mukaisesti ja viranomaisten pitää valvoa niitä. Mitä sanot heille, jotka sanovat, että on parempi, että on edes alustatyötä, kun ei työtä ollenkaan? Jokaisella on oikeus säälliseen työhön ja työelämän perusoikeuksiin. Ei me muillakaan elämän osa-alueilla ajatella, että haavoittuva asema oikeuttaa kohtelemaan huonommin. Päinvastoin. Ja jos yritys ei pysty maksamaan varsinaisen työn tekijöille asiallista palkkaa, sen liiketoiminta ei ole vakaalla pohjalla. On tärkeää, että alustatyön käytännöt muodostuvat sellaiseksi, että työntekijän oikeudet ovat kunnossa. Suomalaisella politiikalla on siinä ratkaiseva asema.
PAM ed ut & palve lu t PA M 4/ 20 26 16 Lähde syysretkelle kotimaan kohteisiin! Vakuuta itsesi ja läheisesi Vakuutusyhtiö Turva tarjoaa PAMin jäsenille 10 % jäsenalennuksen vapaaehtoisista, jatkuvista vakuutuksista. Jos sinulla on Turvan kotivakuutuksen lisäksi vähintään yksi henkilö-, kasko-, lemmikkitai venevakuutus, saat lisäksi 10 % omistajaalennuksen. Vakuutusyhtiö Kalevan henkivakuutuksella vakuutat itsesi ja puolisosi -52 % alennuksella sekä tapaturmavakuutuksella koko perheesi alennushintaan. Lue lisää: pam.fi/vakuutukset Käytä hemmotteluetusi NOBEn ja Scandyn verkkokaupoissa Saat -25 %:n jäsenedun kotimaisista, luonnonmukaisista NOBEja Scandyihonhoitotuotteista, joita PAM on ollut mukana tukemassa. Alennuskoodit ja tilausohjeet: pam.fi/nobe Lataa CityShoppari ja hyödynnä tuntuvat alennukset PAMin jäsenenä saat CityShoppari-sovelluksen ilmaiseksi ja voit hyödyntää rahanarvoiset edut! Sovellus näyttää tarjoukset etäisyyden perusteella lataa Cityshoppari puhelimeesi jo tänään! Lisätiedot ja latausohjeet: pam.fi/cityshoppari Suunnitteletko kotimaan matkaa? PAMin jäsenenä yövyt useissa majoituskohteissa alennushintaan. Katso kaikki majoitusedut täältä: pam.fi/matkailuedut Helppoa asiointia silloin kun sinulle sopii Sähköisessä asiointipalvelussamme hoidat jäsen asiasi sinulle sopivana hetkenä. Asiointipalvelussa voit: → päivittää yhteystietosi → ottaa yhteyttä erilaisissa jäsenja työsuhdeasioissa. Lähettämäsi viestit ja saamasi vastaukset säilyvät tallessa. → päivittää työpaikkatietosi → ilmoittautua kursseille ja koulutuksiin → tarkastella jäsenmaksujasi ja maksaa niitä → hallinnoida omia tietojasi, mm. PAM-lehden tilaus, erilaiset kiellot ja suostumukset. Kirjaudu asiointipalveluun: asiointi.pam.fi
PAM ko uluttaa PA M 4/ 20 26 17 Työelämätietoa nyt myös selkokielellä PAM on laajentanut verkkosivujensa sisältöä ja nyt tietoa on saatavilla myös selkosuomeksi. Selkokielinen osio tarjoaa helposti ymmärrettävää tietoa PAMin jäsenyydestä sekä työelämätietoa palvelualojen työntekijöille. Selkokielinen sisältö on suunnattu erityisesti niille, joille tavallinen yleiskieli on liian vaikeaa. Tutustu selkokielisiin verkkosivuihin osoitteessa pam.fi/selko PAMin koulutuksissa kehität työelämätaitojasi, jotka auttavat menestymään työelämässä ja jaksamaan paremmin. Tule mukaan: pam.fi/koulutukset Webinaari Valmistaudu työterveysneuvotteluun pe 25.9. klo 9.30–11 Työkyvyn tukemiseen tähtäävät työterveysneuvottelut, ”kolmikantakeskustelut”, ovat osa työelämää. Työterveysneuvottelun tavoitteena on työntekijän terveyden ja työkyvyn säilyttäminen erilaisilla tilanteeseen sopivilla ratkaisuilla. Webinaarin aikana opitaan, millä tavalla eri toimijoiden tulisi valmistautua työterveysneuvotteluun ja miten neuvotteluissa tulee edetä. Webinaari Ansiopäiväraha ke 30.9. klo 14–15 Ansiopäiväraha turvaa toimeentuloa työttömyyden tai lomautuksen aikana. Webinaarin aikana opit, mitä ansiopäiväraha tarkoittaa, miten työssäoloehto kertyy ja kuinka pitkään ansiopäivärahaa voi saada. Lisäksi saat tietoa lomakorvauksen jaksotuksesta, ansiopäivärahan porrastuksesta sekä siitä, miten ansiosidonnaista päivärahaa haetaan. K U V A : M IK A N U O R V A Sivun 55 ristikon ratkaisu. Etsitkö uutta työtä? Katso kaikki palvelualojen työpaikat yhdellä haulla ja aseta hakuvahti osoitteessa tyopaikat.pam.fi Uutta!
PA M 4/ 20 26 18 16-vuotias Emmiina Nokkanen työskenteli Tykkimäellä ensimmäistä kesää.
PA M 4/ 20 26 19 Mukavaan kesätyöpaikkaan on ilo hakea aina uudestaan töihin. Näin moni myös tekee. Elina Talvio Kuvat Tero Talvio T ykkimäen huvipuisto seisoo korkealla Salpausselän harjun päällä. Aikoinaan tähän kohtaan sijoitettiin Ruotsin armeijan tykit, kun Kustaa III sotaretkellään vuonna 1789 halusi voittaa takaisin Uudenkaupungin rauhassa liki 70 vuotta aiemmin menetetyt alueet. Nyt alueella kaikuvat tykinlaukausten sijaan riemunkiljahdukset. Joka vuosi Tykkimäelle suuntaakin 250 000 asiakasta, ja määrä on kasvamaan päin. Tykkimäellä on tänä vuonna juhlavuosi, kun se täyttää 40 vuotta. Sitä juhlistaakseen Tykkimäki on tarjonnut tänä kesänä kaikille 1986 syntyneille maksuttoman laiterannekkeen. Yksi kesäkauden 300 työntekijäistä on ensimmäistä kesää Tykkimäellä työskentelevä 16-vuotias Emmiina Nokkanen. – Jännitin tosi paljon, miten sopeudun tähän työhön, kun asiakaspalvelu on minulle ihan uusi juttu. Nyt voin sanoa, että ihan turhaan jännitin, Nokkanen kertoo. Tykkimäen porukan yhteishenki on niin hyvä, että Nokkanen aikoo hakea tänne töihin myös ensi vuonna. Hän arvostaa sitä, että työntekijää ei jätetä yksin, vaan työhön perehdytetään hyvin, ja aina on joku, jolta voi kysyä, jos ei tiedä jotain. Nokkanen sanoo, että työ on opettanut kohtaamaan ihmisiä. Huvipuisto on hänestä siitä mukava työpaikka, että tänne ihmiset tulevat yleensä hyvällä tuulella. Tykkimäen työntekijöistä noin 60 % on sellaisia, jotka ovat olleet täällä ennenkin. Tänä keväänä hakemuksia tuli yli tuhat, joista 300 sai paikan. Vakituista henkilökuntaa on vähän toistakymmentä. Huvipuistopäällikkö Pilvi Serolan mukaan paikan saamista edistää ajatuksella tehty hakemus ja hyvä asenne työhön. Huvipuistopäällikkö Pilvi Serola kertoo, että perehdytys alkaa tavallisesti toukokuun alussa ja paikka aukeaa yleisölle pari viikkoa myöhemmin. – Siinä on paljon haltuun otettavaa, etenkin jos on ensimmäistä kertaa missään töissä. Pitää olla armollinen itselleen, että kaikkea ei tarvitse osata heti. Sen takia meillä on niitä esihenkilöitä, joilta kysyä neuvoa ja apua, Serola muistuttaa. Tykkimäen huvipuisto on Kymen Seudun Osuuskaupan toimipiste. Aiemmin osuuskauppa pyöritti alueen ruokatarjontaa, mutta osti puiston kokonaan muutama vuosi sitten. Osa huvipuiston työntekijöistä tekee iltoja ja viikonloppuja talvisin muissa toimipisteissä. "Kun työntekijä viihtyy, se näkyy lopulta kävijämäärissä" Sininen hattarantaimi pyörähtää Aliisa Huovilan käsissä hetkessä suureksi siniseksi sokeripilveksi. Huovilalla on meneillään kuudes kesä Tykkimäellä, ja hän on nykyään kioskien vuoropäällikkö. Hän työskenteli ennen kioskeja kahvilassa, ja oli sielläkin vuoropäällikkönä. Huvipuistossa ilo alkaa työntekijöistä Matkailuala
PA M 4/ 20 26 20 Kahvilassa vuoropäällikkö saattoi vaikuttaa paljonkin paikan tarjottaviin ja niiden asetteluun. Huovilan tekee iloiseksi se, että saa olla osaltaan tarjoamassa asiakkaille elämyksellistä huvipuistopäivää. Hän tekee edelleen vuoroja asiakaspalvelussa ja nauttii siitä. – Arkityössä parasta on asiakkaiden kohtaaminen. Juttelen mielelläni työntekijöille päivittäin ja kyselen heidän kuulumisiaan, Huovila sanoo. Tykkimäellä vastuuta toivovat saavat sitä harteilleen melko nopeasti. Kirsti Karén oli kolmena kesänä Tykkimäellä lukion ohessa. Hän sai sieltä ravintolasta töitä ja toisena kesänä oli jo vuoropäällikön roolissa. Lukion päätyttyä oli tarve pidempiaikaiselle työlle, ja hän haki KSO:n sisällä muihin tehtäviin. Nyt hän on vastuuhenkilönä Korian ABC-asemalla. Neljättä kesää lippukassana Tykkimäellä työskentelevä Susanna Hellgren nostaa myös ykköstekijäksi työilmapiirin, kun kysytään mikä hänet saa hakemaan töihin huvipuistoon aina uudestaan ja uudestaan. Lisäksi hyväntuulisia asiakkaita on ilo palvella. Päälliköt ovat sellaisia, joille puhuessa ei tarvitse miettiä voiko jostain asiasta sanoa. – Täällä on tosi kivoja työkavereita ja hyvät pomot. Arvostan sitä ihan hirveän paljon, ja sitä että kun täällä on nuoria, heistä pidetään hyvää huolta. Nokkanen ja Hellgren eivät kumpikaan ole hakeutuneet talvikaudeksi osuuskaupan muihin toimipisteisiin. Nokkasen talvet kuluvat lukion penkillä ja luistelukaukalossa, missä hän luistelee ja valmentaa myös nuorempia luistelijoita. Hellgren lähtee talveksi Rovaniemelle sesonkitöihin. – Kovasti olen hakenut kaikenlaisia töitä, mutta ei oikein tärppää. Olen liian vanha ja ties mitä, Hellgren pohtii. Hellgrenin edustama keski-ikäisten naisten ryhmä on juuri sellainen, jota harvoin kutsutaan edes haastatteluun. Sesonkityöt ovat toisaalta elämäntapa, toisaalta se työ, mitä hän on saanut ja silloin täytyy tehdä niitä töitä, joita saa. Huvipuistopäällikkö Serola nostaa esiin sen seikan, että jokaisella työntekijällä on myös oma vastuu työilmapiiristä. Työpaikalla ollaan töissä, ja kaikkien meidän tulisi käyttäytyä sen mukaan, että asiakkailla ja työkavereilla on mukava olla. Esihenkilöiden tulee olla helposti lähestyttäviä, jotta pienet kitkat voidaan selvittää mahdollisimman pian. Vaikka murhe koskisi vapaa-aikaa, mutta heijastuu työhön, siitäkin voi tulla juttelemaan. – Huvipuiston päätuote on ilo. Kun työntekijä viihtyy, se näkyy asiakaskohtaamisissa ja lopulta kävijämäärissä, Serola summaa. Aliisa Huovilalla on meneillään kuudes kesä Tykkimäellä. Kirsti Karén toimii Tykkimäellä vuoropäällikkönä. Susanna Hellgren nostaa ykköstekijäksi työilmapiirin, kun kysytään mikä hänet saa hakemaan töihin huvipuistoon aina uudestaan.