• Palvelualojen ammattiliiton jäsenlehti N ro 4/ 20 25 • 12 .9 . • 25 . vu os ike rta Korjaamosiivouksia tekevä Jukka Hoffren haluaa, että siivoustyö huomataan huomataan Vaativan työn tekijä Luottamushenkilövaalit Näin asetut ehdolle Alkon Liikeväki ALV ry 70 vuotta aktiivista edunvalvontaa Työstä palautuminen Vaali mielekästä vapaa-aikaa
  • HENKIVAKUUTUS EI OLE VAIN RIKKAILLE Kalevan pariturva PAMin jäsenedulla *Esimerkki jäsenetuhinnasta: 200 000 € korvaussumma PAMin 30-vuotiaalle jäsenelle ja hänen puolisolleen. 23 60 eur/kk* Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet. Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen. Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi: kalevavakuutus.fi/pam Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakasja korvauspalvelun. PAMin jäsenedulla A L E N N U S A L E N N U S -52,8 % vakuutettua henkeä vuosittainen säästö ka. 7 085 352 eur YHTEISTYÖSSÄ PAM_2_220x280 + 5 mm bleed.indd 1 19.8.2025 13.53
  • PA M 4/ 20 25 3 Aloitin ensimmäisessä työpaikassani 14-vuotiaana, ja 23-vuoden ikääni nähden olen ehtinyt kartuttaa jo varsin paljon työkokemusta palvelualoilta. Olen työskennellyt opintojeni ohella pääasiassa kahvilaja pikaravintolaketjuissa, viimeisimpänä lounaskahvila Oksassa vuoropäällikkönä. Työssäni ja lähipiirissäni olen nähnyt, kuinka nuorten kuormitus ja jaksamisen haasteet ovat lisääntyneet – niin työelämässä kuin sen ulkopuolellakin. Se näkyy myös tilastoissa: mielenterveyshäiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyden syy alle 35-vuotiaiden keskuudessa, ja ne ovat nousseet myös suurimmaksi yksittäiseksi syyksi työkyvyttömyyseläkkeisiin ja pitkiin sairauspoissaoloihin. Erityisesti nuorilla aikuisilla ja palvelualojen työntekijöillä riski on suurin. Mielenterveyden haasteet eivät katoa töihin mentäessä, vaan näkyvät myös työpaikoilla muun muassa lisääntyneinä sairaspoissaoloina. Pitkittyessään sairauspoissalot voivat johtaa syrjäytymiseen ja sen myötä tulla kalliiksi niin ihmisen itsensä kuin yhteiskunnan kannalta. Mielenterveyden haasteet ovat olleet pinnalla jo monia vuosia, mutta tilanteen muuttamiseksi ei tehdä edelleenkään tarpeeksi. Säännöllinen liikunta ja varhaisen tuen mallit, kuten ennaltaehkäisevät mielenterveyspalvelut, ovat tutkitusti tehokkaimpia keinoja edistää työntekijöiden hyvinvointia. Tänä syksynä nuoret työsuojeluvaltuutetut keräävät palvelualojen työpaikoilla allekirjoituksia vetoomukseen, jolla vaaditaan työntekijöille liikuntaetua ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja osaksi työterveyshuoltoa. Asiat muuttuvat vain siten, että niitä oikeasti muutetaan. Lataa työpaikallesi oma vetoomus: pam.fi/hyvinvointieisynnyitsestaan K U V A : A N N A A U T IO ”Mielenterveyteen saatava tukea työpaikoilla” Mitä mieltä tässä kuussa Aada Aho ? PAMin nuorten ohjausryhmän puheenjohtaja, järjestöaktiivi ja Turun kaupunginvaltuuston varavaltuutettu ? Opiskelee valtiotieteitä Turun yliopistossa. ? Palautuu töistä uimisen, keskustelujen, musiikin, läheisten ja ruoan avulla.
  • PAM ko uluttaa PA M 4/ 20 25 4 Time to elect staff representatives This autumn staff representatives are selected by the workers at many service sector companies. Tutustu syksyn koulutustarjontaan s. 43 Hyödynnä monipuoliset jäsenedut Lähde syysreissulle, osallistu kurssille tai vakuuta itsesi ja läheisesi edullisesti. In English 28 30 Ilmestymisaikataulut 2025 Seuraa meitä somessa! PAM on Palvelualojen ammatti liiton jäsenlehti. lehden nro 5/2025 6/2025 aineistot 6.10. 17.11. ilmestyy 31.10. 10.12. Toimitus Päätoimittaja: Minttu Sallinen Toimitussihteeri: Minna Raitapuro Toimittajat Pauli Unkuri Hildur Boldt Auli Kivenmaa Anu Vallinkoski Ulkoasu Jenni Kiviniemi, Tuuli Lähteenmäki, Taru Schroderus (tekstit) Aste Helsinki Kansikuva: Mika Nuorva Julkaisija Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Osoite: Siltasaarenkatu 18A, 00530 Helsinki Kaupallisten ilmoitusten varaukset, palautteet ja juttuvinkit viestinta@pam.fi Painopaikka PunaMusta ISSN: 2489-5490 BlueSky @pamliitto Facebook @pamliitto Instagram @pamliitto LinkedIn @pamliitto TikTok @pamliitto PAM ed ut & p a lv e l ut AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta
  • PA M 4/ 20 25 5 ILOn uusi yleissopimus vahvistaa työsuojelua Muutoksien toteuttamisessa pitäisi kuunnella duunareita Mitä mieltä tässä kuussa? Aada Aho Korjaamojen siivoustyö Ajankohtaista Verovähennysoikeuden leikkaus Puheenvuoro, Erika Kähärä Alkon Liikeväki 70v. Henkilöstön edustajat haussa Lentokentän luottamusmies ILOn työkonferenssi In English Jäsenpalvelut ja -edut Lakiklinikka Duunari jää kuulematta Kysy Marjalta Työstä palautuminen Koulutukset & tapahtumat 3 6 10 12 15 16 20 22 26 28 30 33 34 38 40 43 Tässä numerossa Lentokentän luottamusmies José Cruz Salinas haluaa luottamustoimensa kautta huolehtia, että työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan Suomessa myös jatkossa. 12 15 4/2025 Jyrkkä ei jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistolle PAM taistelee työntekijöiden turvan puolesta ja vastustaa hallituksen monin tavoin haitallista esitystä. 22 26 34 ”Digilaitteet ovat arjen välttämättömiä työkaluja, mutta niiden ei pidä hallita elämää.” Erika Kähärä
  • PA M 4/ 20 25 6 Joensuulainen Jukka Hoffren on siivonnut paikallisen autoliikkeen korjaamoja 10 vuotta. Joskus sitkeät öljytahrat ja yllättävät tilanteet vaativat luovia ratkaisuja. Anu Vallinkoski Kuvat Mika Nuorva K ello 15.00 Jukka Hoffren, 46, aloittaa työvuoronsa joensuulaisella autokorjaamolla. Hän kaivaa puhelimen taskustaan ja leimaa itsensä sisään työnantajan mobiilisovelluksella. Hallissa Hoffren tervehtii haalaripukuisia mekaanikkoja ja kävelee pienelle siivouskomerolle. Hän nappaa mukaansa harjan ja sihvelin ja alkaa lakaista betonilattialta suurimpia roskia, autojen mukana kulkeutuneita hiekkapaakkuja. Öljylänteille hän kaataa marjamehulta näyttävää liuotinta ja hinkkaa tahroja hankainpesimellä. – Korjaamosiivous ei ole mitään sipsuttelua, Hoffren huomauttaa. Aurinkoisena kesäpäivänä työ sujuu nopeasti. Hiekkakasoja on siellä täällä vain muutama. Öljyäkään ei ole juuri lattialle päässyt valumaan. Talvisin on toisin. Hallista saa lapioida lunta ja loskaa, joskus jopa hakata jäätä rautakangella. Yllättävissä tilanteissa korjaamosiivoojan pitää soveltaa ja keksiä luovia ratkaisuja. Ero helpon ja vaikean työpäivän välillä on suuri. – Oikein huonolla säällä en välttämättä ehdi tekemään työpäivän aikana aivan kaikkea, mitä pitäisi. Silloin on vain pakko priorisoida ja jättää jotain tekemättä, Hoffren kertoo. Monien mielikuvissa siivoustyö on toimistojen tai julkisten tilojen siistimistä. Hoffrenin mukaan alan todellisuus on paljon moninaisempi. Krouvi korjaamosiivous on yksi ääripää; toisella äärellä on pikkutarkka sairaalan leikkaussalien siivous. – Siivoojien työnkuvat ja työajatkin ovat hyvin erilaisia. Yksi tulee töihin aamuvarhaisella, toinen tekee yksinomaan iltavuoroa kuten minä, Hoffren selittää. Korjaamosiivous ei ole sipsuttelua Työpaikalla
  • PA M 4/ 20 25 7 Jukka Hoffren on ollut siivousalalla 16 vuotta. Hän aloitti työt osa-aikaisena opiskellessaan Joensuun yliopistossa historiaa. Kun tuli perhettä, Hoffren siirtyi kokopäiväiseksi siivoojaksi ja jäi sille tielle.
  • PA M 4/ 20 25 8 Kello 16.00 Hoffren siirtyy aurokorjaamolta tien toiselle puolelle vaurioeli peltikorjaamolle. Hallissa nököttää minibussi, jonka pelti on jo oikaistu, mutta ikkunat vielä puuttuvat. Hoffren keräilee lattialta teipinpalasia, kuplamuovia ja revittyjä tiivistenauhoja. Kun halli on siisti, hän siirtyy toimiston puolelle ja alkaa täyttää astianpesukonetta. Siivousalalla on ollut pitkään huono maine. Työtä pidetään raskaana, ja palkka on alhainen. Alan ammattilaisia ei ole arvostettu. – Ehkä olemme olleet viime aikoina aiempaa enemmän esillä. Esimerkiksi siivousalan lakot ovat tehneet työtämme näkyväksi, Hoffren arvelee. Vaikutusta voi olla myös sometähdillä. Sotkuisia koteja siivoava Auri Kananen on saavuttanut videoillaan miljoonayleisöjä ja lisännyt siinä sivussa ymmärrystä siivoustyöstä. Hoffren on huomannut, että juhlapuheissa siivoustyön tärkeyttä korostetaan, mutta todellisuudessa harva ymmärtää, mikä merkitys siivoojien työllä on. – Ilman meitä moni toiminto hidastuisi tai loppuisi kokonaan. Siivous on näkymätöntä työtä. Meidät huomataan vasta, kun työ jää tekemättä. Hoffren on itse ollut alalla 16 vuotta. Hän aloitti työt osa-aikaisena opiskellessaan Joensuun yliopistossa historiaa. Kun tuli perhettä, Hoffren siirtyi kokopäiväiseksi siivoojaksi ja jäi sille tielle. – Viereistä hallia siivoaa yhteiskuntatieteiden maisteri. Olemmekin joskus nauraneet, että meillä on iltavuorossa aika kova koulutustaso. Kello 17.30 Hoffren palaa takaisin korjaamolle ja alkaa pestä lattiaa yhdistelmäkoneella. Hän kaataa koneen säiliöön vaaleanpunaista pesuainetta ja laskee letkulla säiliön täyteen vettä. Valtaosa mekaanikoista on jo lopettanut työpäivänsä ja lähtenyt kotiin. Joku askaroi hallilla vielä oman projektinsa parissa. Pian viimeinenkin lähtee. Hoffren työntää yhdistelmäkonetta ja lattiaan piirtyy märkä tumma vana. – Yksi tämän työn parhaista puolista on, että illalla saa olla yksin omien ajatustensa kanssa. Kun Monien mielikuvissa siivoustyö on toimistojen tai julkisten tilojen siistimistä. Hoffren huomauttaa, että alan todellisuus on paljon moninaisempi. muut ovat lähteneet, kuuntelen töitä tehdessäni pod casteja tai musiikkia. Jo työturvallisuuden vuoksi kuulokkeita ei voi käyttää, kun mekaanikot ovat vielä hallilla. Autojen keskellä pitää olla tarkkaavainen. Hoffren pitää myös työnsä liikunnallisuudesta. Työvuoron aikana kertyy helposti yli 13 000 askelta. Iloa tuottaa sekin, että joka päivä näkee omien kättensä jäljen. Tosin joskus ilo on lyhytaikainen.
  • PA M 4/ 20 25 9 ”Siivous on näkymätöntä työtä. Meidät huomataan vasta, kun työ jää tekemättä.” Jukka Hoffren pitää työnsä liikunnallisuudesta. Työvuoron aikana kertyy helposti yli 13 000 askelta. – Eräänkin kerran olin tunnin siivonnut pitkää hallia ja saanut työn juuri valmiiksi, kun sisään ajoi luminen tukkirekka. Siinä piti vain ajatella, että huomenna sitten uudestaan, Hoffren huokaa. Toisto on myös työn nurja puoli. Samat askareet pitää tehdä päivästä toiseen. Kuin Sisyfos vierittäisi jättimäistä kivenmurikkaa vuoren laelle ja aloittaisi työn alusta sen vierittyä rinnettä alas. Toistuvat liikeradat voivat ajan mittaan jättää jälkensä kehoon, niveliin ja nikamiin. – Huolehdin itsestäni käymällä punttisalilla. Jos sen jättäisin väliin, olisi kroppa kohta melkoisessa jumissa, Hoffren sanoo. Sanomista hänellä on myös palkkauksesta. Siivousalalla ei ole kokemusvuosilisiä. Aloitteleva kesä duunari saa saman palkan kuin kokenut konkari. Kello 18.30 on ruokatauon paikka. Hoffrenin lautasella on currykanaa. Korjaamon siivouksen lisäksi mies valvoo työkaveriensa etua yksikön pääluottamusmiehenä ja pitää huolta turvallisuudesta työturvallisuusvaltuutettuna. Lisäksi hän on PAMin valtuuston jäsen. Luottamustoimien hoitoon Hoffrenilla on aikaa muutama tunti viikossa. Hän selvittelee ongelmia, vastaa työkavereiden kysymyksiin, tiedottaa ajankohtaisista asioista, osallistuu mahdollisiin muutosneuvotteluihin. Työsuojeluvaltuutettuna hän on tehnyt muun muassa riskienkartoitusta. Hän antaa myös kollegoilleen koulutusta työturvallisuuskorttia varten. Luottamustoimiuransa Hoffren aloitti pehmeästi: varaluottamusmiehenä oli aikaa opetella ja kasvaa tehtävään. – Luottamustoimet ovat avanneet minulle itsestäni aivan uusia puolia. Olen kuvitellut olevani huono puhumaan ja selvittelemään konflikteja. Yllätyksekseni homma onkin sujunut hyvin. Hoffren kehuu liitolta saamaansa koulutusta ja tukea. Myös muiden luottamusmiesten vertaistuki ja laumaäly Whatsapp-ryhmässä on ollut tärkeää. Luottamustehtävät tuovat vaihtelua arkiseen työhön. Erityisen palkitsevaa on, kun saa jonkun ongelman ratkaistua. – Luottamusmiehen pesti sopii minusta aivan kaikenlaisille ihmisille. Kukin tekee tätä omalla persoonallaan. Kello 23 Viimeinenkin halli on siisti ja työpäivä ohi. Hoffren hyppää pyörän selkään ja polkee puolen toista kilometrin matkan kotiin leppeässä kesäyössä.
  • PA M 4/ 20 25 10 K U V A : G E T T Y IM A G E S Kiinteistöpalvelualan ja matkailuja ravintola-alan palkankorotukset astuivat voimaan Kiinteistöpalvelualan henkilökohtaiset palkat ja taulukkopalkat nousivat 2,7 prosenttia 1.8. alkaen, kun keväällä neuvotellun työehtosopimuksen ensimmäiset palkankorotukset tulivat voimaan. Seuraavan kerran palkat nousevat 2,7 prosentilla elokuun alussa 2026. Matkailuja ravintola-alan työntekijöiden ja esihenkilöiden palkat nousivat 2,5 prosentin yleiskorotuksella 1.9. alkaen. Korotuksia tuli myös lisiin: Iltalisä on 1.9. alkaen 1,40 euroa ja yölisä 2,37 euroa. Palkat nousevat seuraavan kerran 2,9 prosentilla kesäkuun alussa 2026. Hallituksen uudistus uhkaa supistaa apteekkiverkkoa PAM on huolissaan hallituksen kaavailemasta apteekkiuudistuksesta. Hallitus esittää muun muassa 30 miljoonan euron leikkausta reseptilääkkeiden lääketaksaan, sivuapteekkivähennyksen lakkauttamista ja rajattujen itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamista apteekkien ulkopuolella, kuten päivittäistavarakaupoissa. ”Apteekkileikkaukset ja sivuapteekkivähennyksen poisto ovat uhka maanlaajuiselle apteekkiverkolle. On selvää, että esitys muuttaa sivuapteekkitoimintaa vähemmän kannattavaksi ja jopa tappiolliseksi. Kärsijöinä ovat syrjäseutujen apteekit ja niiden asiakkaat”, toteaa PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen. Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista. K U V A : G E T T Y IM A G E S Missä mennään? Ajankohtaista PAMin tuoreimman suhdannebarometrin mukaan noin kolmas osa yksityisillä palvelualoilla työskentelevistä koki taloustilanteensa heikentyneen. Myös odotukset oman talouden pa­ ranemisesta ovat hiipuneet pohjalukemiin. Kuluvan vuoden toisella vuosineljänneksellä yksityisillä palvelu­ aloilla työskentelevistä 31,5 prosentilla taloustilanne heikkeni alku­ vuoteen verrattuna. Osuus on pysynyt lähes ennallaan viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Usko tulevaisuuteen on heikkoa, kun vain 9 prosenttia PAMin suh­ dannepaneelin vastaajista näki, että heidän taloudellinen tilanteensa olisi parantumassa seuraavan 12 kuukauden aikana. Osuus on pienin vastaavana ajankohtana vuodesta 2016 alkaneen mittaushistorian ai­ kana. Vastaajista 25 prosenttia uskoo, etteivät löytäisi uutta työtä, mi­ käli jäisivät nyt työttömäksi. Osuus on kasvanut johdonmukaisesti vuoden 2022 puolivälin jälkeen ja on nyt korkeimmillaan. Oman taloudellisen tilanteensa odotti tulevan vuoden aikana heik­ kenevän 41,3 prosenttia vastaajista. Vuosi sitten vastaavana ajankoh­ tana vastaava osuus oli 35,7 prosenttia. Vastaajista 43,5 prosenttia ei tunne työttömyyden uhkaa. Edellisessä kyselyssä vastaava osuus oli 37,3 prosenttia. PAMin toisen vuosineljänneksen barometrin vastaukset kerättiin lii­ ton suhdannepaneelilta 1.7.­31.7.2025. Suhdannepaneelin kysymyksiin vastasi 854 liiton työssäkäyvää jäsentä. Usko oman taloustilanteen kohentumiseen koetuksella
  • PA M 4/ 20 25 11 84 % ”Sosiaaliturvan kestävyyttä ei saavuteta kohdistamalla leikkauksia niihin, joilla on jo ennestään heikoimmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan tilanteeseensa.” PAMin sosiaalipoliittinen asiantuntija Egezona Kllokoqi-Bublaku 7.10. suomalaisia on sitä mieltä, että työttömyysturvan suojaosa pitäisi palauttaa. LÄHDE: SAK & VERIAN (2025). SUOJA­ OSA – KYSELYTUTKIMUS HALLITUKSEN PÄÄTÖSTEN VAIKUTUKSISTA OSA­ AIKATYÖTÄ TEKEVIEN TOIMEENTULOON. vietetään Kunnon työn päivää, jolloin ammattiliitot ympäri maailmaa kampanjoivat ihmisarvoisen työn ja työntekijöiden perusoikeuksien puolesta. K U V A : SA R I K U U SJ Ä R V I Lohjan seudun ammattiosasto täytti 100 vuotta Lohjan seudun Palvelualojen työn­ tekijät ry:n satavuotisjuhlaa vietettiin kesäkuussa hyvän ruoan, juoman ja iloisen yhdessäolon merkeissä Lohjan Puu­Anttilassa. Ohjelmasta vastasi Pasi Flodström juhlaorkestereineen ja juhlassa kuultiin myös PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen sekä Helsinki­Uusimaan aluepäällikkö Johanna Sparfin puheet. Kerro meille, mitä pidit tästä lehdestä? Mikä oli tämän lehden suosikkijuttusi? Missä voisimme onnistua paremmin? Kerro meille, mitä mieltä olit tästä lehdestä ja osallistu kolmen 30 euron arvoisen S­ryhmän lahjakortin arvontaan! Vastaa kyselyyn 27.10.2025 mennessä osoitteessa: pam.fi/palautekysely Eemeli Peltonen 1994–2025 Surulle on vaikea löytää sanoja. Eemeli Peltosen äkillinen menehtyminen on järkyttänyt ja koskettanut koko työ­ yhteisöämme. Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Eemelin entiset työtoverit PAMissa ottavat osaa läheisten suureen suruun. Eemeli työskenteli vuosina 2021–2023 PAMin viestinnän asiantuntijana ennen nousuaan kansanedustajaksi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Yhteydenpito ja yhteistyö jatkui tämän jälkeenkin, ja monien kiireiden keskellä Eemelillä riitti aikaa työtovereilleen PAMissa. Hän oli työyhteisössämme laajasti pidetty ja arvostettu. Muistamme Eemelin tunnollisena ja ahkerana työntekijänä sekä valoisana ja lämpimänä työtoverina. Eemelin kädenjälki näkyi myös PAM­ lehden sivuilla. Ajatuksemme ovat Eemelin perheen, läheisten ja ystävien luona. Muistokirjoitus
  • PA M 4/ 20 25 12 Duunareiden turvaa romutetaan jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistolla Orpon hallitus kaavailee nostavansa ammattiliitoon kuulumisen kuluja poistamalla oikeuden vähentää ammattiliiton jäsenmaksu verotuksessa. Myös yritysten vastaavaa verovähennysoikeutta heikennetään, mutta vain osittain. – PAM ry vastustaa esitystä, koska se on monin tavoin haitallinen, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo. Auli Kivenmaa Kuva Getty Images Verovähennysoikeus
  • PA M 4/ 20 25 13 Fakta ? Toteutuessaan hallituksen esitys todennäköisesti vähentäisi järjestäytymistä. ? Se heikentäisi erityisesti työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevien tilannetta ? Se murentaisi suomalaisen sopimisen mallia. ? Se kohtelee eri tavoin palkansaajia ja yrityksiä. ? Se on Suomen kansainvälisten sitoumusten ja vero-oikeuden periaatteiden vastainen ? Paras tapa vastustaa muutosta on pysyä jäsenenä ja pyytää kaveriakin liittymään. A mmattiliitot PAMin tavoin antavat jäsenilleen neuvontaa työehdoista ja sosiaalilainsäädännöstä. Työnantajaja työntekijäliitot valvovat työehtosopimuksen noudattamista. Jos niissä tulee työpaikalla erimielisyyksiä, liitot ovat mukana ratkaisemassa näitä erimielisyyksiä. Kun Ruotsissa poistettiin vähennysoikeus, erityisesti alle 30-vuotiaiden, maahanmuuttaneiden ja matalapalkkaisten palvelualojen työntekijöiden järjestäytyminen heikkeni. – Lopputulos on, että heikommassa asemassa olevien tuki ja neuvontaa vähenee. He jäävät liittojen tarjoaman lakiavun ulkopuolelle. Valvontaviranomaisten – aluehallintovirasto ja poliisi – ja oikeuslaitoksen resurssit eivät riitä vastaamaan tilanteeseen. Hallituksen ei pitäisi toimillaan edistää tällaista kahden kerroksen väen syntymistä, Annika Rönni-Sällinen sanoo. Sopimusten turva heikkenee Yleissitovuuden myötä työehtosopimusta pitää noudattaa myös niissä yrityksissä, jotka eivät kuulu sopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon. Työehtosopimus voidaan todeta yleissitovaksi, kun sopimusalan työntekijöistä noin puolet on työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa. Jos jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto saa yrityksiä eroamaan liitoista, työehtosopimuksen yleissitovuus voidaan menettää. – Silloin alan yritykset menettävät tasapuoliset kilpailuolosuhteet ja työntekijät nykyisen turvansa kuten koko alaa koskevan vähimmäispalkan, Rönni-Sällinen huomauttaa. Kv-sopimuksia vastaan EU:n vähimmäispalkkadirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on edistettävä työehtosopimusneuvotteluja ja pyrittävä lisäämään työehtosopimusten kattavuutta. Suomi on sitoutunut tukemaan työntekijöiden järjestäytymistä myös Kansainvälisen Työjärjestön ILO:n järjestäytymistä koskevissa yleissopimuksissa. – Jäsenmaksujen verovähennysoikeus on ollut yksi keskeisimmistä välineistä sitoumusten täyttämisessä. Hallitus on nyt toimimassa täsmälleen näiden sitoumusten vastaisesti, RönniSällinen toteaa. Ei järjellisiä perusteita Rönni-Sällisen mielestä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamiselle ei olekaan järjellisiä perusteita. – Vähennyksen poiston verran kasvavat verotulot on nopeasti kulutettu, kun viranomaisille pitäisi suunnata lisää varoja. Työehtojen valvonnan heikentyessä verotuloja jäisi myös saamatta. – Kyse on vain hallituksen ristiretkestä ammattiyhdistysliikkeen heikentämiseksi. Sitä osoittaa työntekijöiden ja yritysten erilainen kohtelukin, RönniSällinen arvioi. Yritysten verovähennys jatkuisi Hallitus poistaisi työntekijöiden jäsenmaksun vähennysoikeuden kokonaan, mutta työnantajilla säilyisi mahdollisuus vähentää edunvalvontaan liittyvistä yksilöidyistä palveluista syntyviä kuluja, jos ne eivät ole jäsenmaksuja. Yrityskohtaisessa työehtosopimuskentässä työnantaja voi edelleen vähentää oman neuvotteluja sopimustoimintansa kustannukset. Myös elinkeinoelämän laajempaan lobbausja edunvalvontatoimintaan liittyvät maksut voisivat olla edelleen vähennyskelpoisia. Rönni-Sällinen huomauttaa, että vero-oikeuden dosentti Timo Viherkenttä on arvioinut jäsenmaksujen olevan luonteeltaan tulon hankkimisesta aiheutuva meno ja niiden säätäminen vähennyskelvottomiksi olisi poikkeuksellinen verosanktio (rangaistus). – Nyt ei pidä erota liitosta, sillä juuri sitä halutaan. Sen sijaan pitää hankkia uusia jäseniä, Rönni-Sällinen sanoo. Hallitus tuonee asia eduskunnan käsittelyyn syyskuun puolivälissä. Se on osa budjettiesitystä, joka tulee voimaan 1.1.2026. ”Paras tapa vastustaa muutosta on pysyä jäsenenä ja pyytää kaveriakin liittymään.”
  • pam.fi No se, joka auttaa työelämän erilaisissa haasteissa.
  • PA M 4/ 20 25 15 M obiililaitteet ja sosiaalinen media kulkevat taskussa mukana kaikkialle. Ne tarjoavat uutisia, yhteydenpitoa ja viihdettä, mutta yhä useammalle käyttö on jatkuvaa ja hallitsematonta. Puhutaan digiriippuvuudesta – toiminnallisesta riippuvuudesta, jossa hallinta katoaa ja laitteesta irrottautuminen aiheuttaa levottomuutta. Moni huomaa tarkistavansa puhelinta kymmeniä, jopa satoja kertoja päivässä, usein tiedostamatta. Aivot ylikuormittuvat ärsyketulvasta, ja keskittyminen tai rauhoittuminen käy vaikeaksi. Aivojen palautuminen on kuitenkin yhtä välttämätöntä kuin lihasten lepo. Kun tähän yhdistyy työstä tuleva digipaine, tilanne pahenee. Monilla työpaikoilla viestisovellukset ovat arkipäivää – niiden kautta annetaan ohjeita, jaetaan työvuoroja ja seurataan työn tekemistä. Viestittely ei kuitenkaan pysähdy työajan päättyessä, vaan valuu huomaamatta tai pakotettuna vapaa-ajalle. Työntekijä vastaa viesteihin ja miettii työasioita silloin, kun hänen pitäisi palautua. Koska mobiililaitteen käyttö on muutenkin erottamaton osa vapaa-aikaa, työn ja levon rajat hämärtyvät helposti. Mitä sitten voidaan tehdä? Vastuuta on sekä työpaikoilla että yksilöllä itsellään. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden kokonaisvaltaisesta terveydestä. Työnantajalla ja esihenkilöillä on tärkeä rooli digikuormituksen tunnistamisessa. Työpaikoilla tulisi yhdessä sopia pelisäännöistä: esimerkiksi siitä, ettei työviesteihin odoteta vastauksia vapaa-ajalla tai että lisätyön tarjoaminen järjestetään ilman jatkuvaa puhelimen seuraamista. Työn käytäntöjä voidaan kehittää pienilläkin ratkaisuilla, esimerkiksi varaamalla työvuoron alkuun hetki viestien hoitamiseen. Yksilö voi puolestaan tukea omaa jaksamistaan luomalla rajoja ja tietoisesti harjoittelemalla irrottautumista. Pieniä tekoja ovat esimerkiksi ilmoitusten vähentäminen, ruutuajan seuranta ja hetket, jolloin puhelin jätetään syrjään. Digihygienia ei tarkoita täydellistä luopumista, vaan tasapainoa. Kun aivot saavat levätä, työssä jaksaa paremmin ja vapaa-ajasta voi nauttia. Digilaitteet ovat arjen välttämättömiä työkaluja, mutta niiden ei pidä hallita elämää. Meillä jokaisella on oikeus palautumiseen, ja se on myös työelämän yhteinen etu. Oikeus irrottautua digistä Kirjoittaja Erika Kähärä on PAMin työympäristöasiantuntija ”Digihygienia ei tarkoita täydellistä luopumista, vaan tasapainoa.” Puheenvuoro
  • PA M 4/ 20 25 16 Seitsemän vuosikymmentä edunvalvontaa T avoitteeksi asetettiin alun alkaen ”myymäläverkoston yhteisten edunvalvonta-asioiden tarmokas ja paras mahdollinen hoito”. Näin kirjattiin yhdistyksen päämäärä, kun Alkon Liikeväki r.y. perustettiin lokakuussa 1955 ajamaan Alkon myymälätyöntekijöiden palkkaja työehtoasioita. Yhdistyksen nimi on vuosien saatossa hieman vaihdellut, mutta tavoite on säilynyt samana. Tänä vuonna nykyisin Alkon Liikeväki ALV:na tunnettu PAMin ammattiosasto viettää 70-vuotisjuhliaan. ALV edustaa Alkon myymälätyöntekijöitä. Vuodesta 2005 pääluottamusmiehenä toiminut Jukka Höttönen näkee ALV:n edunvalvonnallisen roolin erittäin merkittävänä. – Liitollamme on ollut todella tärkeä rooli alkolaisessa edunvalvonnassa. Välillä on ollut vaikeita tilanteita, on oltu sovittelijalla ja lakollakin vauhditettu asioita. Työ on ollut rankkaa, mutta hyvin tyydyttävää. Itsenäistä edunvalvontaa Höttösen mukaan ALV:n tarina yhdistyksenä on edunvalvontapainotteinen. Tärkeää on ollut hoitaa edunvalvonta-asioita itse, suoraan työnantajan kanssa. ALV neuvottelee tänäkin päivänä oman yrityskohtaisen työehtosopimuksen Alkon kanssa. – Meillä on vahva edunvalvonta ja hyvät yhteistyövälit työnantajan kanssa. Työnantaja tunnistaa voimamme, mutta tietää myös, että olemme ammattitaitoisia. Tunnemme olosuhteet ja mihin yhtiö on menossa. Oman luottamusmiesuran merkittävimpänä asiana Höttönen pitää osa-aikaisten myyjien aseman parantamista. – Osa-aikaisuus ja lisätyön tarjoaminen ovat syöneet kaikkein eniten voimavaroja. Tämä oli vuosia todella vaikea kysymys. Kun aloitin, niin yleisin sopimus oli 7,5 tuntia viikossa. Nyt yleisin sopimus on 30 tuntia viikossa. Olemme saaneet ”järeämpiä” sopimuksia myyjille. Pekka Kirjavainen toimi muun muassa ALV:n puheenjohtajana sekä luottamusmiehenä 90-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alun aikoihin. – 90-luvulla EU-jäsenyys aiheutti koko Alkon aseman uudelleenarvioinnin. Työnantaja ilmoitti, että siirtää meidät kaupan sopimukseen eikä ALV:n kanssa tehdä sopimusta. Tästä Alkon Liikeväki ALV ry täyttää 70 vuotta. Vuosiin on mahtunut paljon muutoksia ja tiukkoja käänteitä neuvottelupöydissä, mutta tavoitteet ovat ennallaan. Teksti : Pauli Unkuri Alkon myymälätyöntekijät
  • Myymälät avautumassa lakon jälkeen vuonna 1985. PA M 4/ 20 25 17 Alkon myyjä palvelemassa asiakasta Helsingissä vuonna 1957. johdosta jouduttiin turvautumaan työtaisteluun ja oma sopimus säilyi. Kirjavaisen mukaan tässä yhteydessä kuitenkin myös menetettiin työntekijöiden etuuksia. Neuvottelusuhde Alkon kanssa oli pitkään todella hankala. Vilkasta järjestöpolitiikkaa Jo 1940-luvulla oli perustettu yhdistys Alkon Liiketyöntekijät, mutta myymälätyöntekijöiden koettiin jääneen paitsioon. Hetken aikaa 1950-luvulla Alkossa vaikutti kolme yhdistystä samaan aikaan, kun toimihenkilöiden yhdistys lasketaan mukaan. Alkon Liikeväki kuitenkin vakiinnutti paikkansa nopeasti. Toimihenkilöiden oma yhdistys kuuluu nykyisin Ammattiliitto Prohon. Alkon Liikeväki liittyi heti vuonna 1955 Suomen Liikeväen Liittoon. K U V A : A LK O O Y K U V A : K A LE V I K E SK IK O R H O N E N / T Y Ö V Ä E N A R K IS T O
  • PA M 4/ 20 25 18 Välissä Alkon Liikeväki kuului Valtion laitosten ja yhtiöiden toimihenkilöliittoon ja tämän jälkeen Ammattiliitto Suoraan. PAMin alle ALV siirtyi vuonna 2010. – Sanotaanko näin, että aikojen saatossa ALV on etsinyt paikkaansa liittokentässä, ALV:n nykyinen puheenjohtaja Antti Turunen naurahtaa. Pääluottamusmies Höttösen mukaan PAMiin siirtymisen taustalla vaikuttivat edunvalvonnalliset tarpeet. – PAM on kaupan edunvalvoja, mikä vaikutti päätökseen siirtyä PAMiin. Kävimme pitkät keskustelut Kaarlo Julkusen [PAMin silloinen varapuheenjohtaja] kanssa. Ammattiliitto Suorassa ei ollut samanlaisia haasteita vaikkapa osa-aikaisuuden kanssa. – Suorassa koettiin olevan enemmän pankki-ihmisiä, Turunen komppaa. Järjestäytyminen on vahvaa Alkon myymälätyöntekijät ovat tänäkin päivänä korkeasti järjestäytyneitä, kun verrataan yleiseen järjestäytymisasteeseen Suomessa. Turunen uskoo, että tämän taustalla on vahva sisäinen tiedotus ja toisaalta työnantajan myönteinen suhtautuminen järjestäytymiseen. – Sisäisellä tiedotuskanavalla tiedotamme jäseniä. Jos et ole jäsen, et pääse kanavalle. Kun poliittinen tilanne on mikä on, niin ihmiset ovat huolissaan tulevaisuudesta. Alko myös suhtautuu positiivisesti meidän liittoomme. ALV nähdään voimavarana. Höttösen mukaan oma työehtosopimus tuo ALV:n toiminnan näkyväksi ja merkitykselliseksi. Myös hänen mukaansa esimerkiksi TES-neuvottelujen aikainen aktiivinen ja avoin tiedottaminen sitouttaa jäsenistöä. Työehtojen ja palkkojen puolesta on käyty tiukkoja taistoja Vuonna 1969 Alko liittyi Liiketyönantajain Keskusliittoon. Tämän koettiin heikentäneen neuvotteluilmapiiriä, kun tuttujen kasvojen sijaan neuvottelupöytään marssi työnantajajärjestön juristeja. Negatiivinen kehitys kulminoitui vuonna 1972, kun ALV järjesti historiansa pisimmän työtaistelun. Myymälätyöntekijät olivat lakossa peräti kuusi viikkoa. Myös vuonna 1985 neuvottelut työehdoista olivat pahasti jumissa. Työntekijät olivat lopulta lakossa lähes kuukauden, 29.3.?27.4.1985. Lehdistö kirjoitti työtaistelusta ja neuvotteluista aktiivisesti ja huoli ”viinattomasta vapusta” nousi taajaan esiin. Alkon myymälätyöntekijöiden keulakuvana näkyi ALV:n puheenjohtaja Seppo Mannila, jota tituleerattiin lehdistössä lakkokenraalina. Työehtoja palkkasopimusneuvottelut vuonna 1963. Lakko näkyi myös poliisin työssä. Helsingin Sanomat uutisoi lakon aikana, että ”Kuiva pääsiäinen siisti maan” ja "Alkon lakko on poliisin paras ystävä”. Lopulta sopimus syntyi ennen vappua. Mannilan mukaan sopimuksen syntyyn oli vaikuttanut vapun tuoma paine. Turun Sanomat otsikoi 28.4.1985 seuraavasti: ”Yllätyssopu – viinaa vapuksi”. Neuvottelusuhde on parantunut Viimeisin Alkon myymälätyöntekijöiden työehtosopimus syntyi tämän vuoden toukokuussa pitkien neuvottelujen jälkeen. Lakkoon ei tarvinnut tällä kertaa turvautua, mutta työnantajalle toimitettu ALV:n vetoomus, joka keräsi toistatuhatta nimeä, sai vauhtia jumissa olleisiin neuvotteluihin. – Joskus tes-neuvottelut saattavat venyä kuten viime keväänä, mutta aina on päästy sopuun. Meillä on jatkuvan neuvottelun periaate ja meitä myös kuunnellaan työnantajan puolelta, Turunen kertoo. Välillä hankalaksi koettu neuvottelusuhde Alkon kanssa on tätä nykyä puheenjohtaja Turusen ja pääluottamusmies Höttösen mukaan hyvä. Poliittisista riskeistä huolimatta myös yhdistyksen tulevaisuus nähdään valoisana. – Jos takerrutaan poliittisiin päätöksiin, niin pysähdytään paikalleen. Pidetään yllä hyvää kulttuuria ja vaikutetaan asioihin. Kun jatketaan tällä linjalla, niin hyvä tästä tulee, Turunen summaa. – Nykyisin työnantaja nimenomaan haluaa oman työehtosopimuksen. Niin kauan kuin yhtiö säilyy, niin jatkamme tätä työtä ja teemme sen parhaamme mukaan, Höttönen toteaa. Artikkelissa on käytetty lähteinä seuraavia julkaisuja: Timo Pihlaja (toim.): Alkon Liikeväki R.Y. 20-vuotias – ALV:n juhlajulkaisu, 1975. Juha Partanen: Lehdistön kuva Alkon Lakosta 1985. Alkoholipolitiikka vol. 51: 27–38, 1986. K U V A : T Y Ö V Ä E N A R K IS T O
  • Tilaa PAMin jäsenkalenteri 2026 Kalenteri sisältää mm. • perinteisen kalenterin, jossa on yksi viikko aukeamalla • työaikakalenterin, johon työvuorot on helppo merkitä • perustietoa PAMista • vuosisuunnitteluosuudet,vuosiruudukko,nimipäivät • tilaa omille muistiinpanoille • kalenterin koko 88 x 140 mm pam.fi/kalenteri Toimitus marras-joulukuun aikana. Kalentereita on rajoitettumäärä. Tilausaika on nyt! PAM in jäsen ille 50 %:n alenn us pääs ylipu ista Ruokalähetin päiväkirja -näyttely 7.10.2025 17.5.2026 Hotellija ravintolamuseossa (Kaapelitehdas, Helsinki) Ruokalähettien kokemukset ja kertomukset esillä museonäyttelyssä ensimmäistä kertaa Suomessa Liput näyttelyyn 16€ *PAMin jäsenille alennettu pääsymaksu 8€* Ilmainen sisäänpääsy alle 18-vuotiaille ja Museokortilla hotellijaravintolamuseo.fi
  • PA M 4/ 20 25 20 Valintojen aika Kuka edustaa työntekijöitä? Työntekijöillä on oikeus valita edustaja omasta joukostaan. Työpaikan tavallisimmat luottamus­henkilöt­ovat­luottamusmies­ja­ työsuojeluvaltuutettu.­ Luottamusmiehet edustavat PAMin jäseniä ja auttavat kaikissa työsuhteeseen liittyvissä asioissa.­Työsuojeluvaltuutetut­puolestaan­ edustavat­kaikkia­työpaikan­työntekijöitä­turvallisuutta­ja­terveellisyyttä­koskevissa­asioissa. Mitkä ovat henkilöstön edustajien tehtävät? Luottamusmies valvoo,­että­työpaikalla­noudatetaan­työehtosopimusta­ja­työntekijöitä­kohdellaan­ reilusti.­Hän­tukee­työntekijöitä,­neuvottelee­ työnantajan­kanssa­ja­kehittää­työoloja.­ Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työn tekijöitä kaikissa niissä asioissa,­joilla­on­ vaikutusta­työntekijöiden­työturvallisuuteen­ja­ työterveyteen.­Hän­osallistuu­vaarojen­arviointiin,­ edistää­turvallisia­työtapoja­ja­tuo­esiin­työntekijöiden­näkökulmaa­työolosuhteiden­kehittämisessä.­ Kuka voi ryhtyä luottamushenkilöksi? Luottamusmieheksi voidaan valita kuka vain yrityksen työntekijä, joka­on­PAMin­jäsen­ja­työskentelee­ noudatettavan­työehtosopimuksen­piirissä.­ Työsuojeluvaltuutetuksi­voi­puolestaan­ ryhtyä­kuka­vain­työyhteisön­jäsen.­­ Jos tunnet työpaikkasi arjen ja haluat auttaa työkavereitasi,­niin­asetu­rohkeasti­ ehdolle!­Luottamustehtävässä­ei­tarvitse­ toimia­yksin,­vaan­luottamushenkilön­ tukena­on­oman­työyhteisön­lisäksi­PAMin­ asiantuntijat.­PAMista­saat­tehtävään­ koulutusta­ja­neuvontaa. Tänä syksynä lukuisille palvelualojen työpaikoille valitaan uudet henkilöstön edustajat eli luottamushenkilöt. Jos haluat vaikuttaa työpaikkasi arkeen ja auttaa työkavereitasi, asetu ehdolle! Minna Raitapuro Kuvat Getty Images Luottamushenkilöt