Xxxxxxxx PÄÄVIESTI KESÄÄ KOHTI! Vuoropäällikkö Pavel Kurhinen työskentelee unelma-ammatissaan NRO 4/2021 • 30.6.• 20. VUOSIKERTA RÄIKEÄSTI ALIPALKATTU Nuori työntekijä haki liiton tuella palkkasaataviaan oikeusteitse PAMILAISIA VALLANKAHVAAN Kuntavaalien vaisu äänestysinto haastaa demokratiaa
2 PAM.FI 4/2021 Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020.
PAM.FI 4/2021 3 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? K U V A : E T U N IM I S U K U N IM I KESÄTYÖNTEKIJÄNKIN kannattaa liittyä ammattiliiton jäseneksi. Olen kokenut jäsenyyden PAMissa eräänlaiseksi vakuutukseksi. Saan liiton jäsenenä varmuuden siitä, että vaikean paikan kohdatessa minua autetaan. Olen kymmenvuotisella urallani ravintola-alalla hyödyntänyt erityisesti PAMin puhelinpalveluita, joiden kautta olen tarkistanut työsuhteeseeni liittyviä asioita. KOULUTTAUDUIN alun perin ravintolakokiksi. Palvelualoilla työskenteleminen on ollut aina unelmani. Mielestäni ala sopii erityisesti ulospäinsuuntautuneille ihmisille, jotka haluavat olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Näen itseni tulevaisuudessakin palvelualan työtehtävissä. VUOROPÄÄLLIKÖN työni lisäksi olen jo useamman vuoden ajan tehnyt kesäisin lisätöitä baaripuolella. Pidän kesällä työskentelemisestä, koska asiakaskunta on silloin erityisen iloista ja vastaanottavaista. Kun tekee asiakaspalvelutyötä helteellä, tulee nestetasapainosta pitää hyvää huolta. Työkaveria kannattaa vähän väliä muistutella veden juomisen tärkeydestä. KORONASTA huolimatta minulla on riittänyt ravintola-alalla töitä. Tiedän, että koronapandemia on tuonut monille todella paljon epävarmuutta toimeentulon jatkumisesta. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että olemme menossa parempaan suuntaan, ja alaa päästään avaamaan rajoituksilta. Katson toiveikkain mielin kohti koronan jälkeistä aikaa. 3 1 4 2 KESÄTYÖNTEKIJÄNKIN kannattaa liittyä ammattiliiton jäseneksi. Olen kokenut jäsenyyden PAMissa eräänlaiseksi vakuutukseksi. Saan liiton jäsenenä varmuuden siitä, että vaikean paikan kohdatessa minua autetaan. Olen kymmenvuotisella urallani ravintola-alalla hyödyntänyt erityisesti PAMin puhelinpalveluita, joiden kautta olen tarkistanut työsuhteeseeni liittyviä asioita. KOULUTTAUDUIN alun perin ravintolakokiksi. Palvelualoilla työskenteleminen on ollut aina unelmani. Mielestäni ala sopii erityisesti ulospäinsuuntautuneille ihmisille, jotka haluavat olla tekemisissä muiden ihmisten kanssa. tulevaisuudessakin palvelualan VUOROPÄÄLLIKÖN työni lisäksi olen jo useamman vuoden ajan tehnyt kesäisin lisätöitä baaripuolella. Pidän kesällä työskentelemisestä, koska asiakaskunta on silloin erityisen iloista ja vastaanottavaista. Kun tekee asia kaspalvelutyötä helteellä, tulee nestetasa painosta pitää hyvää huolta. Työkaveria kannattaa vähän väliä muistutella veden juomisen tärkeydestä. KORONASTA huolimatta minulla on riittänyt ravin tola-alalla töitä. Tiedän, että koronapandemia on tuonut monille todella paljon epävarmuutta toimeentulon jatkumi sesta. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että olemme menossa parempaan suuntaan, ja alaa päästään avaamaan rajoituksilta. Katson toiveikkain mielin kohti koronan jälkeistä aikaa. 3 4 2 Liiton jäsenyys tuo turvaa KESÄTYÖPAIKKA AVASI PAVEL KURHISELLE OVET RAVINTOLA-ALALLE. NYT 30-VUOTIAS KURHINEN ON TYÖSKENNELLYT ALALLA JO KYMMENEN VUODEN AJAN. HÄN SANOO, ETTÄ PAMIN JÄSENYYS TUO VARMUUTTA TYÖELÄMÄÄN. EEMELI PELTONEN / kuva LIISA TAKALA
4 PAM.FI 4/2021 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA TYÖTTÖMYYSKASSAN PUHELINPALVELU ON KIINNI HEINÄKUUN KESKIVIIKOT Työttömyyskassan verkkosivut www.pam.fi/tyottomyyskassa Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14 puh. 020 690 211 Työttömyyskassan puhelinpalvelun aukioloaikoja supistetaan heinäkuun ajaksi. Puhelinpalvelu on suljettu heinäkuun keskiviikot ajalla 5.-31.7.2021. Muina arkipäivinä puhelinpalvelu on auki normaalisti kello 10-14. Osaa työttömyysturvaan tehdyistä väliaikaisista lakimuutoksista jatketaan 30.9.2021 asti. Muutos koskee seuraavia poikkeuksia: • Suojaosa on 500 euroa kuukauden ja 465 euroa neljän viikon hakujaksoilla, jotka alkavat viimeistään 30.9.2021. • Liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön yli 2 tunnin työmatkan perusteella, kun työsuhde alkaa viimeistään 30.9.2021. • Erityisestä sovittelujaksosta luopumista jatketaan. • Mikäli koronaepidemia on aiheuttanut merkittävän laskun yritystuloissa, sovitellaan sivutoiminen yritystulo yrittäjän oman tuloilmoituksen perusteella. Normaalisti yritystulot huomioidaan jakamalla viimeisen vahvistetun verotuspäätöksen yritystulo 12 kuukaudelle. • Yksinyrittäjien ja freelancereiden väliaikaista oikeutta työmarkkinatukeen jatketaan. Liian lyhyt tai pitkä hakujakso voi hidastaa hakemuksen käsittelyä MUISTATHAN HAKEA työttömyysetuutta ensimmäisen hakemuksen jälkeen aina yhden kuukauden tai neljän kalenteriviikon jaksoissa. Oikea hakujakso sujuvoittaa etenkin kokonaan työttömien hakemusten käsittelyä. Osa-aikatyötä tekevillä voi olla vuosilomalla oikeus päivärahaan OSA-AIKATYÖTÄ TEKEVILLÄ voi olla oikeus soviteltuun päivärahaan myös vuosiloman aikana edellyttäen, että työnhaku on voimassa TE-toimistossa. Tämä koskee myös lomautettuja osa-aikatyöntekijöitä. Osa-aikatyösopimuksella työskentelevän lomaraha ja loma-ajan palkka otetaan sovittelussa huomioon maksupäivän mukaan. Hakijan tulee muistaa ilmoittaa lomapäivät hakemuksella. Kokoaikatyöstä lomautetuilla ei ole oikeutta päivärahaan loma-ajalta, koska loma on ansaittu kokoaikatyöstä. Työttömyysturvalain muutokset jatkuvat 30.9.2021 asti
PAM.FI 4/2021 5 800 työntekijän luottamusmies MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Pavel Kurhinen? ALIPALKKAUS tuli kalliiksi EPÄKOHDAT esiin TUNTITARKASTELU JYSKin malliin LUOTTAMUSTA paikalliseen sopimiseen KAKSI TAPAA toimia hiusalalla IN ENGLISH KUNTAVAALIEN tulokset YHTEINEN kieli PAMISSA TAPAHTUU PAM KOULUTTAA Kun luet tämän lehden tiedät, miten PAMin ehdokkaille kävi kuntavaaleissa. 3 6 12 14 18 22 24 26 30 34 37 Yhteiseen tilannekuvaan TÄSSÄ NUMEROSSA ”Ammattislangi on leikkisää ja sosiaalista” Paikallinen sopiminen vaatii tutkijoiden mukaan osapuolilta lisää luottamusta. Mirka Malinen haluaa lisätä ryhtiä JYSKin tuntitarkasteluun. 14 12 37 30 Marta Ramiro Alcudia ja John Wasserfall osallistuivat PAMin suomenkielen kurssille. K A N N E N K U V A : L II S A T A K A L A
6 PAM.FI 4/2021
PAM.FI 4/2021 7 Ulkomaalaistaustainen kahvilatyöntekijä sai liian vähän palkkaa. Hän ei tyytynyt siihen, vaan haki saataviaan oikeuden kautta. H än on nuori. Hän on muuttanut Suomeen ulkomailta. Hän ei tunne maan tapoja, mutta tarvitsee työpaikan. Nämä tekijät liitetään usein tilanteisiin, joissa henkilöä hyväksikäytetään työelämässä siten, että hänelle maksetaan liian pientä palkkaa. Poikkeuksellinen tämä nimimerkki ALINAN tapaus on siksi, että se meni oikeuteen. Vain harvoin työntekijä hakee saataviaan työnantajalta oikeuden kautta. Kahvilatyöntekijä puhuu melko hyvin suomea. Hän hoitaa pientä lastaan äitiyslomalla kotonaan Vantaalla. Hän kertoo kahvikupin äärellä uudesta ”ihanasta työpaikastaan”. Hän naurahtaa, että nykyään hän myös tietää, mikä on työehtosopimus. Aiemmin hän ei tiennyt. OIKEUS TÄYTEEN PALKKAAN MARJA IKKALA / Piirrokset ANJA REPONEN ALINA KERTOO “Irtisanouduin, enkä saanut loppupalkkaani” ”IRTISANOUDUIN 21-vuotiaana kahvilasta, jossa olin ollut hiukan yli vuoden töissä. Halusin vaihtaa vilkkaampaan paikkaan, sillä aika yksinäni sain olla siellä puhelimeni kanssa. Tarjouduin olemaan töissä irtisanomisajan, jotta tilalleni löydettäisiin uusi. Pomoni ilmoitti, ettei tarvitse tulla, kun kerran haluat lähteä. Menin kuitenkin töihin seuraavana päivänä, mutta pomo sanoi, että minun pitää lähteä ja että lopputiliä hänen ei tarvitse maksaa. Olen PAMin jäsen. Poikaystäväni patisti minua ottamaan liittoon yhteyttä. Ajattelin itsekin, että se viimeinen palkka lomakorvauksineen kuuluu minulle. Minulla olisi käyttöä niille ehkä noin 2000 eurolle. Liiton toimitsija rupesi laskemaan, miten paljon minulle olisi kuulunut maksaa. Siitähän tulikin paljon isompi summa! Hänen laskujensa mukaan melkein 7000 euroa. Se oli yllätys. Käsittely kesti liitossa aika pitkään. Sitten sain taas pyyntöjä toimittaa liittoon tietoja ja papereita. Työnantajani ei halunnut neuvotella asiasta minun, mutta ei myöskään liiton kanssa. Tapaus meni lopulta oikeuteen. Se ei stressannut minua, sillä kaikkien niiden paperitöiden jälkeen halusin vain saada pisteen koko asialle. Miksi suostuin pieneen palkkaan? Olin nuori enkä tuntenut Suomen järjestelmiä. Venäjällä pomolla on iso valta, eikä työntekijä voi sanoa vastaan. Suomessa pomo ja työntekijä eivät näköjään olekaan niin kaukana toisiaan. Täällä on valtiolla ja lainsäädännöllä sanomista. Suomen järjestelmä on kyllä paljon parempi.” “Poikaystäväni patisti ottamaan liittoon yhteyttä.”
8 PAM.FI 4/2021 Toimitsija Toni Åman kannustaa tutustumaan omaan työehtosopimukseen, josta näkee omat vähimmäispalkat. “Palkan sopiminen ei ole Suomessa kahden osapuolen kauppa.” TÄSTÄ RIIDELTIIN Alinan palkkasaatavat Korvaus alipalkasta eli tuntipalkan korjaus 3071 e Lomakorvaus 1999 e Irtisanomisajan palkka 787 e JP-vuosivapaapäivät 613 e Odotusajan palkka lopputilin viivästymisestä 450 e Saatavat yhteensä: 6921 e Saataville vahvat perusteet Tapaus päätyi Helsinki-Uusimaan aluetoimiston toimitsijan TONI ÅMANIN työpöydälle erimielisyysasiana. Åman yritti saada aikaan sopua, mutta työnantaja ei vastannut yhteydenottoihin. Esimerkiksi viime vuonna liitossa hoidettiin yli 800 erimielisyystapausta. Lisäksi tuomioistuinprosessiin tai jatkosovintoneuvotteluille eteni liiton oikeusavulla 79 tapausta. Eniten eli noin 35 prosenttia liitossa hoidetuista erimielisyystapauksista on matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan alalta. Alalla on paljon työnantajaliittoihin kuulumattomia pieniä työnantajia. Alinan tapauksen oikeusapuhakemukseen Åman kirjoitti, että työnantaja on selkeästi maksanut työehtosopimuksen alittavaa palkkaa ja jättänyt lopputilin sekä siihen liittyvät työehtosopimuksen mukaiset saatavat maksamatta. ”Työntekijän saataville on vahvat ja selkeät perusteet”, hakemuksessa lukee. Muutakin korjattavaa Åman löysi lopputilin puuttumisen lisäksi muutakin korjattavaa Alinan palkkauksesta. K U V A : E M IL IA A N U N D I
PAM.FI 4/2021 9 • Alipalkkauksessa työnantaja maksaa työntekijälle alan työehtosopimuksen tason alittavaa palkkaa. Työnantajaliittoon järjestäytymättömien yritystenkin on kuitenkin noudatettava useimmilla aloilla työehtosopimuksia ns. yleissitovuuden perusteella. Näin myös palvelualoilla. • Alipalkkaus ei ole työnantajalle rangaistava teko. Tämä houkuttaa joitakin työnantajia pienentämään työvoimakustannuksiaan tarjoamalla työehtosopimuksen alittavia palkkoja. • Työnantajan on maksettava työntekijälle puuttuvat palkkasaatavat viitekorkoineen, mikäli työntekijä vaatii saada itselleen kuuluvat palkat. • Alipalkkaus koskee sekä suomalaisia että ulkomaisia työntekijöitä. Alipalkkaus on ongelma erityisesti majoitusja ravintola-alalla ja pitkissä alihankintaketjuissa. • Suomen hallitus on hallitusohjelmansa mukaisesti sitoutunut estämään alipalkkausta. • SAK:n ja PAMin kannan mukaan alipalkkauksen estäminen vaatii lakimuutoksia. Hallituksen on niiden mukaan syytä selvittää alipalkkauksen kriminalisointi eli säätäminen rikokseksi sekä erilaiset muut tehokkaat keinot. • Työsuojeluviranomaisille tulisi järjestöjen mukaan taata keinoja puuttua työntekijöiden hyväksikäyttöön. Lisäksi on mietittävä hyväksikäytön uhreille lisättäviä mahdollisuuksia saada asiassa oikeutta. ASIANTUNTIJA: PAMIN JURISTI SUVI VILCHES TÄTÄ ON ALIPALKKAU S Työehtosopimus on iso suoja työntekijälle. Alinan tuntipalkka oli koko ajan 8 euroa, kun oikea tuntipalkka olisi työehtosopimuksen mukaan ollut tuolloin pari vuotta sitten 8,03 euron ja 10,14 euron välillä. Hänelle oli ikään kuin maksettu koko ajan harjoittelijapalkkaa. Palkka oli myös maksettu ns. könttänä, eli joka kuukausi oli sama palkka eikä vaikkapa alan silloisia juhlapyhävapaita ollut eritelty. Åmanin mukaan työntekijöiden työehtosopimus ei tunne könttäpalkkaa. Palkanosat tulee yksilöidä ja kertoa mistä ne koostuvat. ”Könttäpalkoissa taustalla on se, että työnantaja ei halua tutustua työehtosopimukseen tai ei halua noudattaa sitä”, Åman sanoo. Palkkasaatavia kertyi kaikkiaan 6921 euroa. Kahvilatyönantaja ilmoitti vastineessaan oikeudelle, että 8 euron tuntipalkka ei ollut harjoittelupalkkaa, vaan työnantaja oli ehdottanut tätä palkkaa työntekijälle. ”Työntekijä on suostunut työnantajan ehdotukseen”, vastineessa lukee. Palkan sopiminen ei ole Suomessa kahden osapuolen kauppa. Työnantaja ei voi maksaa työntekijälle vähemmän kuin mitä työehtosopimus sanoo. ”Noudatettava työehtosopimus on osa pakottavaa lainsäädäntöä sekä työntekijälle että työnantajalle. Alle sen ei voi maksaa, vaikka osapuolet olisivat sopineet niin työsopimuksessa”, Åman sanoo. Työehtosopimus onkin iso suoja työntekijälle, joka on heikompi osapuoli työsopimusta tehdessä. Palkka puheeksi Jotkut työntekijät joutuvat roikkumaan alipalkkaisessa työsuhteessa vasten tahtoaan. ”Voin kuvitella, että työntekijä tietää saavansa alipalkkaa, mutta puree hammasta ajatellen, että hän tarvitsee työpaikan”, Åman pohtii. Hän kannustaa kuitenkin palvelualojen työntekijöitä ottamaan palkat puheeksi jo työsopimusta tehdessä tai työsuhteen aikana. ”Asiat voisi koettaa tarkastaa hyvän sään aikana, eikä vasta työsuhteen päätyttyä, jolloin niiden selvittäminen on vaikeampaa”, Åman toteaa. ”Työntekijällä on kuitenkin oikeus vaatia puuttuvia eriä työsuhteen päätyttyäkin, ja työnantajan on ne maksettava.” Rohkea jäsen PAMin juristi JULIA RINTAMO vei kahvilatyöntekijän tapauksen käräjäoikeuteen vuonna 2019. Oikeus määräsi työnantajan maksamaan jäsenelle kaikki puuttuvat saatavat ja liitolle oikeudenkäyntikulut. ”Onneksi työntekijällä oli rohkeutta tuoda asiansa liiton selvitettäväksi. Hän sai kaikki puuttuvat palkat viivästyskorkoineen, vaikkakin jälkikäteen työsuhteen jälkeen.” Rintamo pohtii, että työntekijät ovat usein heikommassa neuvotteluasemassa erityisesti työnhaussa ja koeaikana. Tarjottu työ on otettava vastaan taloudellisten realiteettien takia ja karenssin välttämiseksi. ”Vaikka työntekijällä on intressi saada oikeaa palkkaa, kyse on loppujen lopuksi työnantajan vastuusta”, Rintamo toteaa.
10 PAM.FI 4/2021 TÄSSÄ JA NYT OLEN Maiju Vauhkonen, 38. ASUN Lappeenrannassa. LIITYIN PAMIIN 20.5.2021 TYÖSKENTELEN vuoropäällikkönä Lappeenrannan HopLopissa. TYÖTEHTÄVIINI kuuluu asiakaspalvelua, työskentelyä keittiössä, seikkailupuiston turvallisuudesta ja siisteydestä huolehtimista sekä mm. lasten synttärijuhlien vetämistä. PARASTA TYÖSSÄNI ovat iloiset asiakkaat. Lasten riemua on mahtavaa Millaisia pysyviä muutoksia korona-aika tulee jättämään työhön? Tervetuloa PAMiin, Maiju! seurata! Ja onhan HopLop muutenkin ainutlaatuinen paikka työskennellä. Meillä on tosi kiva porukka töissä. VAPAA-AIKA hujahtaa perheen kanssa ja lisäksi olen opiskellut työn ohessa. Kuluneen vuoden aikana olen innostunut myös lintujen bongailusta. LIITYIN PAMIIN, koska koronapandemia herätti huomaamaan, että liittoon kuuluminen tuo turvaa yllättävissä tilanteissa. Korona toi eteen monia odottamattomia haasteita. K U V A : A R T T U M U U K K O N E N GALLUP UUSI PAMILAINEN “Uskon, että käsidesin käyttö tulee jatkumaan tulevaisuudessakin, samoin kassojen tehostettu puhdistus. Kassoille asennetut pleksit ovat olleet rauhoittava ja turvallisuutta tuova tekijä, joiden luulen jäävän myös paikoilleen. Lisäksi verkkokauppa on helpottanut monen arkea korona-aikana. Luulen, että sitä käytetään paljon tulevaisuudessakin. Outi Heino, myyjä, Malmintorin Prisma, Helsinki “Koronapandemian alettua monissa apteekeissa otettiin käyttöön kotiinkuljetukset, joiden uskon jäävän pysyväksi palveluksi. Lääkkeiden noutopalvelu oli jonkin verran käytössä jo ennen koronapandemiaa, mutta sen käyttö on kuluneen vuoden aikana lisääntynyt. Uskon, että myös pleksit tulevat jäämään paikoilleen kassoille niissä apteekeissa, joihin niitä on asennettu.” Minna Manninen, lääketeknikko, Ruoholahden Apteekki, Helsinki “Työntekijät ovat jo niin tottuneita pitämään huolta käsihygieniasta ja suojautumisesta, että se jää varmasti osaksi arkea. Myös tehostettu siivous jatkunee pandemian hälvennyttyä. Koronan alkuvaiheessa pelko sairastumisesta työssä oli jatkuvasti läsnä, mutta se on lieventynyt, kun esimerkiksi koronaosaston siivoamisesta terveysasemilla on tullut meille rutiinia” Jelena Królova, palveluohjaaja, ISS Palvelut Oy, Helsinki Takana vuosi koronaa ”Lämmin kiitos kaikille siistijöille! Olen suuresti ihmetellyt, miksi teitä ei ole kiitetty palkankorotuksella tänä korona-aikana. Ilman teidän työpanostanne, joka varmasti lisääntynyt ja laittanut teidätkin alttiiksi tartunnalle, olisi tilanne katastrofaalinen. Kiitos, että olette olemassa.” Heidi Hyvärinen, entinen sairaala-apulainen, nykyinen hoitaja
PAM.FI 4/2021 11 TÄSSÄ JA NYT KUUKAUDEN TILASTO Toimialaennuste 12 % Väheni konkurssien määrä tammi-huhtikuussa 2021 edellisvuodesta. Lähde: Tilastokeskus Kiin teis tö pal ve lua lan imagossa parannettavaa ONKO SINULLA kokemusta Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelmasta matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palvelualalla tai apteekkialalla? Kerro kokemuksistasi! Kyselyihin vastaaminen vie vain hetken ja vastaukset annetaan nimettöminä. Vastaamaan pääset PAMin verkkosivujen kautta: pam.fi/uutiset/anna-palautetta-tutustu-tyoelamaan-ja-tienaa-ohjelmasta-kysely-harjoittelijoille-ja-perehdyttajille TYÖNANTAJAN VASTUU työntekijöiden terveydestä ulottuu myös työpaikan lämpötilaan. ”Kun puhutaan työskentelylämpötiloista, puhutaan samalla myös työsuojelusta. Jos esimies ei oma-aloitteisesti ohjeista lämpötilakysymyksissä, ole itse aktiivinen ja kysy ensin esimieheltä ja lisäksi työkavereilta, sanoo PAMin työympäristöasiantuntija MERJA VIHERSALO. ENSIMMÄISTÄ KERTAA yli 10 vuoteen PAMin teettämässä vetovoimabarometrissä kiinteistöpalvelualan imago ja tunnettuus näyttivät nousseen. PAMin puheenjohtaja ANNIKA RÖNNI-SÄLLISEN mielestä työnantajilla olisi nyt mitä mainioin hetki parantaa alan vetovoimaa. ”Töitä alalla riittää ja tehtävät muuttuvat. Tulee koneita ja tulee digitalisaatiota, joka muuttaa esimerkiksi kiinteistöhuollon töitä. Ala voisi tehdä itsestään halutumman”, Rönni-Sällinen toteaa. Kesäharjoittelija – anna palautetta! Työnantajalla on vastuu työpaikan lämpötilasta Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista K U V A : K U V A A J A K U V A :G E T T Y IM A G E S MISSÄ MENNÄÄN? Kotimaan hostellikortti alennettuun hintaan! JÄSENETU PAMin jäsenkortilla saa majoitusalennusta Suomen HI-hostelleissa 10 %. Katso kaikki edut: https://www.pam.fi/ jasenyys/jasenedut.html Vuosimuutos, % 2020 2021 2022 Muutos 20192022 Tukkukauppa Tuotos -0,7 % +1,3 % +3,6 % +4,2 % Työtunnit -3,0 % +2,8 % +1,4 % +1,1 % Vähittäiskauppa Tuotos +4,0 % +1,7 % +3,6 % +9,6 % Työtunnit -4,5 % +4,3 % +1,4 % +1,0 % Majoitusja ravitsemistoiminta Tuotos -29,0 % +15,0 % +15,0 % -6,1 % Työtunnit -19,0 % +10,0 % +11,0 % -1,1 % Turvallisuus-, vartiointija etsiväpalvelut Tuotos -2,5 % +2,4 % +2,7 % +2,5 % Työtunnit -3,3 % +2,8 % +2,3 % +1,7 % Kiinteistönja maisemanhoito Tuotos -1,4 % +1,9 % +2,7 % +3,2 % Työtunnit -2,5 % +2,3 % +2,0 % +1,7 % LÄHDE: PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOKSEN TOIMIALAENNUSTE
12 PAM.FI 4/2021 Liitossa on tehty koko koronapandemian ajan aktiivista vaikuttamistyötä, kertoo PAMin yhteiskuntasuhteista vastaava Mikko Laakkonen. ”Tarvitaan nopea paluu normaaliin” Pitkittynyt koronapandemia on aiheuttanut palvelualoilla työskenteleville ennennäkemättömän epävarmuuden työn ja toimeentulon jatkumisesta. PAM on vaatinut rajoitustoimien purkamista ja matkailun avaamista. EEMELI PELTONEN / kuvat JAAKKO LUKUMAA JA EEVA ANUNDI
PAM.FI 4/2021 13 P alvelualojen tilanteen kannalta ratkaisevaa osaa ovat näytelleet matkailuja ravintolatoimintaan kohdistetut rajoitustoimet sekä matkailun rajoittaminen. Näillä rajoituksilla on ollut kerrannaisvaikutuksia myös moneen muuhun toimialaan. Muun muassa turvallisuus-, vartiointi ja etsiväpalveluiden toimiala kärsi epidemiasta yllättävänkin paljon vuonna 2020. Myös kiinteistön ja maisemanhoitoalan tehdyt työtunnit supistuivat selkeästi. PAM on kohdistanut vaikuttamistyötä vaikean koronavuoden aikana maan hallituksen linjaamiin rajoitustoimiin ja niiden valmisteluun. PAM ei ole ollut hiljaa, vaan tuonut palvelualojen ahdingon ja rajoitustoimien kielteiset vaikutukset aktiivisesti päätöksentekijöiden tietoisuuteen. ”Koronapandemian ravintoloiden ja lukuisten muiden toimialojen työntekijöille aiheuttaman tuskan minimointi on ollut PAMin vaikuttamistyön kärkenä koko kevään. Oikeastaan jo siinä vaiheessa, kun viime kesän jälkeen pandemian toinen aalto alkoi realisoitua, me aloitimme liitossa monia vaikuttamistoimia”, PAMin yhteiskuntasuhteiden vastaava MIKKO LAAKKONEN kertoo. Tartuntatautilakiin vaikuttaminen avainasemassa Laakkosen mukaan PAM on ottanut kantaa kymmeniin hallituksen lakiesityksiin, jotka ovat koskeneet koronapandemian hoitoa ja rajoitustoimia. Hän nostaa esiin erityisesti tartuntatautilakiin liittyvät muutokset, joihin vaikuttaminen on ollut avainasemassa pandemiassa. ”Tartuntatautilaki ja siihen tehdyt väliaikaiset muutokset ovat ne, jotka määrittävät muun muassa ravintolarajoituksia ja matkustussääntöjä korona-aikana. Mihin asti ravintolat saavat pitää ovensa auki? Mihin asti saa tarjoilla alkoholituotteita? Millä pelisäännöillä matkailijat voivat saapua Suomeen? Nämä kysymykset ovat edelleenkin pöydällämme”, Laakkonen selvittää. PAMin puheenjohtaja ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN kritisoi blogikirjoituksessaan (29.5.2021) ravintolatoimintaan kohdistettuja rajoituksia epäoikeudenmukaisiksi. Rönni-Sällisen mukaan ravintolatyön estämisestä on tullut uusi normaali. Laakkonen jakaa Rönni-Sällisen näkemyksen. ”PAMin puheenjohtaja on ollut aivan äärimmäisen aktiivinen ministereiden suuntaan. Vuoropuhelu on ollut aktiivista, mutta aina ei välttämättä ole ihan selvää, onko viestimme sisäistetty valtioneuvostossa. Hallitus tekee esitykset ja eduskunta säätää lait. Me vaikutamme yhteiskunnan suuntaan oman näkemyksemme ja hyvin perusteltujen argumenttien kautta. Päättäjät sanovat kuitenkin viimeisen sanan, kuten tietysti pitääkin”, Laakkonen sanoo. PUHEENJOHTAJA KOMMENTOI ”Vastakkainasettelu ei ole kenenkään etu” ”RAVINTOLOIDEN TOIMINTAAN liittyvät rajoitukset ovat varmasti olleet koronan torjunnassa tarpeen, mutta tilanne on jossain vaiheessa kääntynyt päälaelleen. Ravintoloista lähteneet tartunnat eivät missään vaiheessa ole olleet kovin merkittävä tartuntojen lähde eikä ruokaravintoloiden osuutta ole pyynnöistä huolimatta saatu tietoon. Tartuntoja tuli paljon esimerkiksi rakennustyömailta ja telakoilta, mutta näiden elinkeinojen toiminnan yleistä rajoittamista en kuitenkaan huomannut kenenkään ehdottavan. Kun tartuntamäärät ravintolasulun aikaan lähtivät laskuun, moni totesi sen todistavan sulun vaikutusta ja siksi rajoituksista ei voida luopua. Nyt kun tartuntamäärien lasku on hidastunut, todetaan, että rajoituksia ei voida purkaa, koska tartuntamäärät ovat edelleen liian korkealla tasolla. Mieleen väkisinkin nousee ajatus, että ravintola-alan toimilla halutaan osoittaa, että jotakin tehdään riippumatta siitä, onko rajoituksilla itse tautitilanteeseen mitään vaikutusta. Tämä on epäoikeudenmukaista. Epäoikeudenmukaista on myös ollut vastakkainasettelu ravintola-alan ja muiden alojen välillä. Ensin ravintola-ala asetettiin vastakkain lasten ja nuorten harrastustoiminnan kanssa. Tämän jälkeen vastakkain on tapahtumia eli yleisötilaisuuksia koskeva sääntely. Vastakkainasettelu ei ole kuitenkaan kenenkään tapahtuma-alalla tai ravintoloissa työskentelevän etu. Näyttää siltä, että työntekijät ja yritykset ovat vain poliittisen pelin ja median klikkiotsikoiden välineitä ja uhreja.” ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN PAMIN PUHEENJOHTAJA NÄKEMYKSENI Toiveissa nopeampi paluu normaaliin Laakkonen kiirehtisi rajoitusten purkamista ja sanoo, että katseet on käännettävä toimialojen koronasta toipumiseen. Siihen parasta lääkettä on mahdollisimman nopea paluu normaaliin. ”Yritysten kassat ovat pitkän kitumisen jälkeen tyhjät, joten yritykset tarvitsevat tukea työntekijöiden työllistämiseen.” Valoa tunnelin päässä on näkyvissä, kun alue kerrallaan rajoituksia on kesäkuussa lievennetty. ”Vielä odotamme päätöksiä matkailun mahdollistamiseksi”, Laakkonen päättää. Lehden mennessä painoon odotettiin tietoa matkailun rajoitusten muutoksista. Lue tuorein tieto osoitteesta pam.fi.
PAM.FI 4/2021 15 T yövuorosuunnittelu, työvuorojen julkaiseminen sekä työajan tarkastelu. Nämä aiheet herättävät työntekijöissä eniten kysymyksiä JYSKin pääluottamusmies Mirka Maliselle. Niihin hän myös haluaisi parannuksia ja yhtenäisiä käytäntöjä ketjun sisällä. Hän pitää tuntitarkastelua erityisen tärkeänä työntekijöiden toimeentulon kannalta. Kaupan alan työehtosopimuksen mukaan osa-aikaisena työskentelevien toteutuneita työtunteja ja työsopimuksessa olevia tunteja täytyy verrata toisiinsa säännöllisesti. Jos toteutuneet tunnit ovat työsopimukseen kirjattuja tunteja suuremmat, tulee työntekijän työsopimus päivittää vastaamaan toteutuneita tunteja. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, vaikka työntekijän toteutuneet tunnit olisivat olleet työsopimustunteja suuremmat. Silloin Malisen puhelin on soinut. Kun hän on vaatinut TYÖTUNNIT SYYNIIN JYSKin pääluottamusmies Mirka Malinen edustaa yksin noin 90 myymälän yli 800 työntekijää ympäri Suomen. Hän haluaa ryhtiä työajan tarkasteluun, jossa on paljon parannettavaa myös muualla. MINNA RAITAPURO /kuvat HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN JA MARJA SEPPÄLÄ asian korjaamista, ovat useat työntekijät saaneet suuremmat tunnit sopimuksiin. ”Työntekijöillä on paljon pieniä työsopimuksia. En tiedä miten niillä tulee toimeen. Kaikki eivät isompia sopimuksia halua, mutta monille tämä on tärkeää”, hän sanoo. Omien oikeuksien toteumista on Malisen mukaan osattava ja uskallettava vaatia riittävän jämäkästi. ”Joskus pieni rohkaisu riittää, mutta on myös paljon asioita, jotka vaativat pitkäjänteistä työtä. Se on aina työvoitto, kun saa esimerkiksi tunteja nostettua jollekin.” Työ ja vapaa-aika erilleen Malisen omassa myymälässä on tuntitarkastelun lisäksi kiinnitetty huomiota työn ja vapaa-ajan yhdistämiseen. Aiemmin työasiat luikertelivat esimiesten ja työntekijöiden vapaa-ajalle älylaitteiden kautta, kun työpaikan asioista viestittiin WhatsApp-sovelluksella. Mirka Malinen sano, että omien oikeuksien toteutumista on uskallettava vaatia riittävän jämäkästi. Tuntitarkasteluun apua voi pyytää luottamusmieheltä.
16 PAM.FI 4/2021 TOIMITSIJA KOMMENTOI ”Yhteistyöllä turvaa työpaikalle” NIIN KUIN JYSKINKIN tapauksessa, monien yritysten valtakunnalliset pääluottamusmiehet edustavat yksin satoja työntekijöitä ympäri Suomen. Erityisesti silloin on tärkeää, että luottamusmiehillä olisi tukenaan yhdyshenkilöitä, jotka toimivat heidän apunaan eri toimipisteissä. Yhdyshenkilöt ovat luottamusmiehen silmät ja korvat työpaikalla sekä linkki liiton ja työpaikan välillä. Lisäksi he kertovat työpaikallaan liiton jäsenyydestä ja sen merkityksestä. Yhdyshenkilön tehtäviin ei kuitenkaan kuulu neuvotella työsuhteissa ilmeneviä ristiriitoja tai tulkita alan työehtosopimusta. Kuka tahansa PAMin jäsen voi ryhtyä yhdyshenkilöksi omalle työpaikalleen. Yhdyshenkilönä pääsee auttamaan koko työporukkaa ja oppii paljon työelämän pelisäännöistä. Oletko sinä kiinnostunut yhteisistä asioista työpaikallasi? Haluaisitko toimia yhteistyössä työkavereittesi ja työpaikkasi luottamusmiehen kanssa? Mitä vahvempi työntekijöiden verkosto on, sitä paremmin voimme yhdessä pitää huolta työehtosopimuksen toteutumisesta työpaikalla. Lähde rohkeasti mukaan! NIINA RUUTINEN TOIMITSIJA HELSINKI-UUSIMAA Ratkaisuna siihen sovellus meni vaihtoon. ”Olemme siirtäneet työasioista viestimisen Telegramiin, jossa viestit voi mykistää niin, ettei niistä tule ilmoitusta. WhatsApp -sovelluksessakin voi ryhmän mykistää, mutta jos näet, että viesti on saapunut, niin maltatko olla lukematta sitä?” hän kysyy. Kaikkiin ryhmiin liittyminen on tehty vapaaehtoiseksi, ja viestit voi lukea työkännykästä työajalla. Nämä muutokset ovat tuoneet selvän eron entiseen, joka on jo huomattu Malisen omassa myymälässä. ”Tämä on ollut ihana parannus firman puolelta!” Yhdyshenkilöitä haussa ”Entä jos sinä ryhtyisit luottamusmieheksi?” Maliselle ehdotettiin PAMin Jyväskylän aluetoimistossa kaksi vuotta sitten. Hän oli ollut tiiviisti yhteydessä aluetoimistoon, kun työkaverit olivat yksi toisensa perään tarvinneet apua. Ja hän halusi auttaa. Kiinnostus omia oikeuksia kohtaan ja halu puolustaa muita olivat kulkeneet hänen mukanaan jo kauan. Tuon vierailun rohkaisemana hän asettui ehdolle ja tuli valituksi luottamusmieheksi. Kun Malinen aloitti intoa puhkuen luottamustehtävässään, hän halusi laittaa kaikki työpaikan asiat kerralla järjestykseen. Tehtävässään hän on kuitenkin oppinut, sillä monet muutokset ottavat oman aikansa ja vaativat ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä. ”Kyllä tämä on välillä rankkaa, mutta olen oppinut jättämään työni työpaikalle”, hän myöntää. Apunaan luottamustehtävässään Malisella on tällä hetkellä yksi yhdyshenkilö. Hän toivoo, että heitä olisi tulevaisuudessa enemmän. Vaikka yksi joka liikkeessä. ”Se auttaisi paljon, jos myymälöissä olisi yhdyshenkilöitä, joille työntekijät uskaltaisivat puhua. Minä saisin sitten kuulla heidän kauttaan mitä eri myymälöihin kuuluu ja voisin olla paremmin tukena”, Malinen pohtii. Energiaa hän saa vaihtelevista päivistä ja muiden auttamisesta. Hän toivoo, että työntekijät ottaisivat häneen rohkeasti yhteyttä, jotta hän voisi olla entistä paremmin heidän tukenaan. ”Olen aina siitä hirmuisen onnellinen, kun saan minuun yhteyttä ottaneen asiaa hoidettua eteenpäin ja kiitokset. Silloin koen, että asiat menivät niin kuin piti.” Mirka Malinen toivoo, että jokaisessa liikkeessä olisi nimetty yhdyshenkilö, joka kertoo luottamusmiehelle työpaikan kuulumiset.
PAM.FI 4/2021 17 PAM SELVITTI viime syksynä työajan tarkastelun toteutumista kyselyllä, johon vastanneista 40 % kyselyyn ei tiennyt, mistä työajan tarkastelussa on kysymys. Kysely osoitti myös sen, että säännöllinen työajan tarkastelu ei vielä ole osa työpaikkojen kaikkien käytänteitä. Siitä hyötyisi kuitenkin moni, sillä kaksi kolmannesta osa-aikaisena työskentelevistä vastaajista ilmoitti toivovansa korotusta työsopimustunteihin tai saavansa kokoaikatyön. Kyselyn tulosten perusteella PAM on kuluneen kevään aikana nostanut tuntitarkastelua esille lukuisissa kaupan alan yrityksissä ympäri Suomen. Työssä mukana ollut PAMin toimitsija JUHA LOKKO on nähnyt sen tuovan tuloksia. ”Tietämys on lisääntynyt huomattavasti. Monet osa-aikaiset työntekijät ovat saaneet sen ansiosta kokoaikatyön”, hän kertoo. SE, MILLAINEN TUNTIMÄÄRÄ työsopimukseen on kirjattu, vaikuttaa suoraan työntekijän palkkapussiin. Työsopimustuntien nostaminen tuo varmuutta toimeentulosta, minkä lisäksi työsopimustunnit vaikuttavat myös esimerkiksi sairasloma-ajan palkkaan sekä lomautustilanteissa myös vuosilomapalkkaan. Vaikka työnantajan pitäisi huolehtia tuntitarkastelun tekemisestä määräajoin, niin usein se kuitenkin vaatii työntekijältä oma-aloitteisuutta. Jos omalla työpaikalla ei vielä ole tehty tuntitarkastelua, kannattaa asia ottaa rohkeasti esille työnantajan kanssa. Työnantaja ei voi siitä kieltäytyä. KAUPAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN mukaan tarkastelu on tehtävä vähintään puolen vuoden välein, mutta tarkastelua voi tehdä lyhyemmissäkin sykleissä. Toisaalta pidempikin tarkastelujakso on mahdollinen, jos siitä on tehty yrityksessä paikallinen sopimus. ”Monissa kaupan alan yrityksissä on käytössä työajan tasoittumisjakso. Työajan tarkasteluajankohta olisi hyvä synkronoida tasoittumisjakson kanssa. Niin työntekijän kuin työantajankin kannalta olisi loogista tarkastella työaikaa aina tasoittumisjakson päätteeksi”, Lokko neuvoo. Jos työntekijä on pyytänyt tarkastelua tehtäväksi, eikä saanut tunteja nostettua työsopimukseen, on tärkeää pyytää kirjallisena perustelut sille, miksi tunteja ei koroteta. Sen jälkeen on syytä kääntyä työpaikan luottamusmiehen ja tarvittaessa PAMin aluetoimiston puoleen. ”Tuntitarkastelun toteutukseen ei ole mitään prosenttitai tuntirajaa. Jos työaika on vakiintunut työsopimustunteja korkeammaksi, on työsopimus päivitettävä tämän osalta”, hän muistuttaa. Työajan tarkastelusta on sovittu kaupan alan lisäksi matkailuja ravintola-alan, Alkon, kiinteistöpalvelualan sekä vartiointialan työehtosopimuksissa. Myös vaihtelevan työajan piirissä oleva eli esimerkiksi tarvittaessa töihin kutsuttava on työlainsäädännön mukaan oikeutettu tuntitarkasteluun. Tuntitarkastelu vaatii oma-aloitteisuutta “PAMiin on tullut tämän kevään aikana paljon aiempaa enemmän tuntitarkasteluun liittyviä yhteydenottoja”, sanoo Juha Lokko.
18 PAM.FI 4/2021 Tarvitaan lisää luottamusta Miksi sovitaan, mitä sovitaan ja mitä siitä on tarkoitus seurata? Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden mukaan paikallisen sopimisen tilannekuvan tulisi olla työntekijäja työnantajapuolelle yhteinen. AULI KIVENMAA / kuva LIISA TAKALA Jarno Turusen ja Sara Lindströmin mukaan työehdoista sopimisen järjestelmä on murroksessa.
PAM.FI 4/2021 19 P AM pyysi viime syksynä Työterveyslaitosta tutkimaan paikallista sopimista palvelualoilla. Tutkimukseen liittyen pamilaisille luottamusmiehille tehtiin kysely ja sitä täydentävä haastattelu. Tutkimuksen tulokset julkistettiin toukokuun lopulla. Työterveyslaitoksen erikoistutkija SARA LINDSTRÖMIN ja erityisasiantuntija JARNO TURUSEN lisäksi tuloksia kommentoivat myös PAMin puheenjohtaja ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN ja Palvelualojen työnantajat PALTAn toimitusjohtaja TUOMAS AARTO. Jarno Turunen luonnehti työehtosopimisen järjestelmän olevan murroksessa. Tähän asti työntekijäja työnantajaliitot ovat keskenään sopineet valtakunnallisesti alan työsuhteiden vähimmäisehdoista. Nyt työantajien Metsäteollisuus ei sovi enää lainkaan työehdoista, vaan asia jää yritysten vastuulle. Teknologiateollisuuskin sopinee työehdoista vain osalle yrityksistä. TUTKIMUSKYSELYYN VASTANNEIDEN luottamusmiesten työpaikoista yli 60 prosentissa on tehty tai yritetty tehdä paikallisia sopimuksia viimeisen kahden vuoden aikana. Yleisintä paikallinen sopiminen oli marava-alalla ja vähäisintä kaupan alalla. Nyt tehdyn tutkimuksen mukaan palvelualojen luottamusmiehistä lähes puolet oli sitä mieltä, että paikallista sopimista pitäisi lisätä, kertoo Lindström. Eniten sitä toivoivat vartiointialan luottamusmiehet, vähiten kiinteistöpalvelualan vastaavat työntekijät. Aloitteen paikallisesta sopimisesta oli tehnyt useimmin työnantaja (59 %). Työntekijät olivat aloitteen tekijöitä vain noin joka kymmenennessä tapauksessa (11 %) ja molemmat osapuolet yhdessä noin joka viidennessä tapauksessa (18 %). AINA ALOITE ei johda sopimiseen. Syitä on monia. Tutkimuksen mukaan toisinaan luottamusmiehen edustamat työntekijät eivät halua sopia asiasta. Toisinaan taas PALTAN KANTA PALTAN KAN PAMIN KANTA PALTAN KANTA PAMIN KANTA Toimivalle sopimiselle kriteerit YRITYKSISSÄ PITÄISI käyttää enemmän aikaa yhdessä henkilöstön edustajien kanssa sen miettimiseen, mitkä ovat paikallisen sopimisen toimivuuden kriteerit. Sitä kautta päästäiseen Sitä kautta päästäisiin tilanteeseen, jossa paikallinen sopiminen palvelee parhaiten yrityksen tarpeita. Korona vaati nopeita toimia, mutta minusta pitäisi kiinnittää huomiota pitkäjänteiseen paikallisen sopimisen kehittämiseen. Sillä tavoin saataisiin integroitua paikallista sopimista osaksi normaalitoimintaa. Tutkimuksessa tuli hyvin ilmi myös osaamiskysymykset ja hyvän paikallisen sopimisen edellytykset. Omasta mielestäni on tärkeää paikallista osaamista, että tiedetään, mitä voidaan tehdä. Minusta ei ole hyvä, jos liitot ovat kovin paljon ohjaamassa paikallista sopimista. Yhteinen tilannekuva on tärkeä. Osapuolilla pitää olla mahdollisimman hyvä kuva tilanteesta, koska sitä varten ja sen perusteella niitä sopimuksia tehdään. Luonteva jatko olisi, että lisättäisiin yhteistä koulutusta, niin kuin Annika ehdotti. TUOMAS AARTO PALTAN TOIMITUSJOHTAJA Tieto tekee tasavertaiseksi MONISSA YRITYKSISSÄ paikallinen sopiminen on osa arkipäiväistä asioiden hoitamista yhteistyössä. Korona oli eräänlainen testi ja pääasiassa se meni hyvin. Olennaista oli ja on kyky ja halu yhteistyöhön. Meistä sopijaosapuolien on oltava mahdollisimman tasavertaisia. Siksi isommista asioista sopiminen on jätettävä luottamusmiehen varaan, sillä he ovat yksittäistä työntekijöitä vahvempia. Myös tieto lisää tasavertaisuutta. Olennaisen tiedon saanti onkin jatkossa turvattava jokaisessa sopimisen vaiheessa. Työnantajaliitoillemme esitämme, että tulevan syksyn tes-kierroksella sovittaisiin yhteisistä paikallisen sopimisen koulutuksista yrityksille. Näin voisimme yhdessä sopimuskumppanien kanssa edistää tasaveroista sopimista, jollaisena paikallista sopimista on kehitettävä. On hyvä muistaa sekin, että paikallinen sopiminen on sopimista, sopimusten tekemistä. Sopimispakkoa ei ole ja sopimusten onnistumista mitataan yleensä tuloksilla. ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN PAMIN PUHEENJOHTAJA
20 PAM.FI 4/2021 työnantaja on laittanut neuvotteluihin henkilön, jolla ei ole valtuuksia sopia asiasta tai ketju on voinut rajoittaa toimipaikkojen sopimisen mahdollisuuksia. Turusen mielestä paikallisesti sovittaessa on tärkeää, että työntekijäja työantajapuoli jakavat tilannekuvan siitä, miksi sovitaan, mitä ollaan sopimassa ja mitä siitä seuraa. ”Luottamusmiehet kokivat liian usein, etteivät saa sitä tietoa, millä paikallisen sopimisen tarvetta ja paikallisia sopimuksia perustellaan.” Käytännössä vain kolmasosa (34 %) kaikkien sopimusalojen luottamusmiehistä koki, että heillä on pääsy paikallisen sopimisen kannalta olennaiseen yrityskohtaiseen tietoon. ”Niissä työpaikoissa, joissa oli yhteiset käytännöt ja tilannekuvia, sopiminen oli hyvin matalankynnyksen toimintaa. Kahvipöydässä saatettiin keskustella asiasta ja viikon päästä tai jopa jo samana päivänä sopimus oli tehty”, Turunen kertoo. LINDSTRÖM ON sitä mieltä, että paikallisten sopijaosapuolien välinen yhteistyö on parhaimmillaan mahdollisuus, joka tukee aitoa hyvää sopimista. Kuitenkin alle puolet luottamusmiehistä koki, että yhteistyö on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Parhainta yhteistyö oli marava-alalla, heikointa kiinteistöpalvelualoilla. ”Jokaisella sopimusalalla oli sekä hyvin toimivaa yhteistyötä että negatiiviseksi saneluksi koettua. Meille kenttä näyttäytyi aika hajanaisena”, Lindström kertoo. Tutkimuksessa todettiin paikallisen sopimisen vaativan monipuolista osaamista. Esille nostettuja osaamisalueita ovat neuvottelutaito, tiedonhaun taidot, työlainsäädännön tuntemus ja tes-tietämys, esimiestaidot, palveluosaaminen, liiketoimintaosaaminen sekä yrityksen tai työyksikön kokonaistilanteeseen liittyvä osaaminen. Vartioinnin luottamusmiehet kokivat oman osaamisensa parhaana, kiinteistöpalvelualan heikoimpana. SELKEÄT KÄYTÄNNÖT tehdyistä sopimuksista tiedottamiseen oli vain puolessa yrityksistä. Turunen arvioi sen luovan epämääräisyyttä. ”Työpaikkakohtainen viestintä saattaisi olla hyvä tapa luoda luottamusta ja uskoa osapuoliin”. Turunen rohkaisee yrityksiä myös hyödyntämään enemmän luottamusmiehiään. ”He ovat paitsi työntekijöiden luotettuja, myös hyvin osaavia henkilöitä. Luottamusmiesten osallistaminen ja heidän osaamisensa hyödyntäminen palvelisi myös työnantajia.” “Paikallinen sopiminen vaatii monipuolista osaamista.” Tutkijoiden mukaan luottamusmiesten osaamisen hyödyntäminen palvelisi myös työnantajia.