Xxxxxxxx PÄÄVIESTI PALJON VARTIJA Mira Kettunen työskentelee satamassa, jossa yksikään työpäivä ei ole samanlainen NRO 3/2022 • 11.5.• 23. VUOSIKERTA ODA LAAJENSI SUOMEEN Verkkokaupan tavoitteena toimiva yhteistyö liiton kanssa KESÄTYÖNTEKIJÄT SAAPUVAT Luottamusmiehillä tärkeä rooli nuorten tukena
Turvassa -henkivakuutuksella Turvaa rakkaimpasi Henkivakuutus ei varsinaisesti hyödytä sinua vaan heitä, jotka ovat sinulle kaikista rakkaimpia. Eivätkö he ansaitsekin parasta? Turvassa-henkivakuutus on uusi ja PAMin jäsenelle Suomen edullisin* henkivakuutus. Laske vaikka itse turva.fi/henkivakuutus Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö *Henkivakuutusten hintavertailu verkossa 2021, Innolink Kun välität, valitse heille parasta – Turvassa-henkivakuutus! Eikä muuten maksa paljon. PAMin jäsenelle vain 7,05 €/kk Hintaesimerkki 2022 30-vuotias PAMin jäsen, korvaussumma 100 000 €.
PAM.FI 3/2022 3 00 sdksaaard ja hjhsfkjd It audam lant inas laboribus sitibuscia ”Tieto estää työperäistä hyväksikäyttöä” UKRAINAN SOTAA SUOMEEN PAENNEILLA ON HALU PÄÄSTÄ TÖIHIN JA KIINNI ARKEEN. MAAHANMUUTTOPOLIITTISENA ASIANTUNTIJANA EVE KYNTÄJÄ HALUAA VARMISTAA, ETTÄ SUOMEEN MUUTTAVAT SAAVAT TYÖTÄ JA TUNTEVAT TYÖELÄMÄN PELISÄÄNNÖT. MAAHAN MUUTTANEIDEN asema työelämässä on parantunut, heitä on paljon ja he ovat osa työpaikkojen arkea. Toisaalta muutosta ei ole tapahtunut paljonkaan: maahan muuttaneiden on edelleen vaikeampi saada töitä, on syrjintää ja työperäistä hyväksikäyttöä. UKRAINALAISTEN HÄDÄSTÄ on jo yritetty hyötyä Suomessakin. Hyväksikäyttö työelämässä on viime vuodet ollut vahvemmin julkisuudessa esillä, mutta riski jäädä kiinni on edelleen pieni. Myös seuraamukset ovat pienet. Alipalkkaus pitäisi tehdä laittomaksi ja työsuojeluviranomaisille pitäisi saada paremmat resurssit ja valtuudet puuttua asioihin. TYÖNTEKIJÄÄ, JOLLA ON TIETOA työehdoista ja työelämän pelisäännöistä, on vaikeampi käyttää hyväksi. Siksi SAK julkaisee tietoa suomalaisesta työelämästä ja työehdoista sivustolla tyoelamanpelisaannot.fi 23 eri kielellä. Tietoa on käännetty kattavasti ukrainaksi ja venäjäksi. SAK tarjoaa myös maksutonta työsuhdeneuvonta ja käyttää tarvittaessa digitulkkausta. IHMISET KOTOUTTAVAT, ei viranomainen tai esite. Toivon ihmisiltä rohkeutta ja solidaarisuutta arjessa, jotta maahan muuttaneet otettaisiin aidosti osaksi yhteisöä. Kannustan pitämään silmät auki, kysymään mitä kuuluu ja voinko auttaa. LUOTTAMUSMIEHILLÄ ON suuri rooli siinä, että ukrainalaiset ja muut maahan tulleet tutustuvat työehtoihin ja tulevat osaksi työyhteisöä. Kehotan luottamusmiehiä ottamaan yhteyttä uusiin työntekijöihin aktiivisesti ja suurella sydämellä, kertomaan työehdoista ja työpaikan tavoista sekä neuvomaan arjen asioissa. UKRAINALAISTEN OSALTA on tärkeä huomioida, että on kyse ihmisistä, jotka tulevat kriisin keskeltä. Heitä ei pidä nähdä vain työvoimapulan ratkaisuna. Työnantajien pitäisi huolehtia, että on aikaa ja tahtoa kunnon perehdytykseen. Olisi mahtavaa, jos jokaisella olisi oma mentori tai tukihenkilö. // HILDUR BOLDT EVE KYNTÄJÄ SAK:N ASIANTUNTIJA PITKÄN LINJAN maahanmuuttopolitiikan asiantuntija ja tutkija. HENKIREIKÄ ARJESSA on jooga. Harrastaa myös teatteria ja matkailua. HAAVEILEE kesäpäivistä vuoristossa, kaukana kaikesta. KUKA? K U V A : A N N A A U T IO Eve Kyntäjä toivoo ihmisiltä rohkeutta ja solidaarisuutta, jotta maahanmuuttajat otettaisiin aidosti osaksi yhteisöä. MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? PAM.FI 3/2022 3
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA OLETHAN TUTUSTUNUT UUSIIN NETTISIVUIHIMME? Työttömyyskassan verkkosivut www.pam.fi/tyottomyyskassa Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Lisätietoa mm. ansiopäivärahasta ja liikkuvuusavustuksesta löydät uudistetuilta verkkosivuiltamme osoitteessa www.palvelualojenkassa.fi. Sivuston kautta pääse myös kirjautumaan työttömyyskassan verkkopalveluun. Osa-aikatyössä olevalla työnhakijalla on oikeus soviteltuun ansiopäivärahaan vuosiloman ajalta samoin edellytyksin kuin työskennellessään. Loma-ajan palkka ja lomaraha huomioidaan ansiopäivärahan sovittelussa sen hakujakson aikana, jolloin palkka ja lomaraha maksetaan. Kokoaikatyöstä lomautetuilla ei kuitenkaan ole vuosiloman ajalta oikeutta päivärahaan, sillä loma on ansaittu kokoaikatyöstä. Vuosilomaa pitäessä ansiopäivärahahakemukseen tulee lomapäivien kohdalle merkitä ”Palkallinen vuosiloma”. Kassalle tulee myös toimittaa palkkalaskelma, josta maksettu lomapalkka näkyy. Mikäli loma pidetään myöhemmällä hakujaksolla, kassa tarvitsee tiedon tulevan loman ajankohdasta. LIIKKUVUUSAVUSTUS KORVAA TYÖMATKAJA MUUTTOKULUJA Työn vastaanottaminen voi joskus edellyttää liikkumista lähiseutua kauemmas. Jos työmatkaan käytettävä aika on kokoaikatyössä yli kolme tuntia tai osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä, voi hakijalla olla oikeus liikkuvuusavustukseen. Avustus voidaan maksaa korotettuna, jos työpaikka sijaitsee yli 200 km päässä hakijan asuinpaikasta. Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen ja sitä maksetaan työsuhteen kestosta riippuen 1-2 kuukauden ajalta. Etuutta maksetaan kokoaikaiselle työntekijälle viideltä päivältä viikossa ja osa-aikaiselle työntekijälle työpäiviltä. Avustusta tulee hakea kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Kesä tuo tullessaan kausityöt ja vuosilomat Kesän kynnyksellä haluamme muistuttaa jäseniämme vuosiloman vaikutuksesta ansiopäivärahan hakemiseen. Lisäksi kerromme liikkuvuusavustuksesta, joka voi tukea kausityön vastaanottamista toiselta paikkakunnalta. TK_Ilmo322.indd 1 29/04/2022 8.09
PAM.FI 3/2022 5 28 työsopimusta pakettiin. MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Eve Kyntäjä? VARTIJAN TYÖPÄIVÄ KORONA-AIKA muutti opiskelua pysyvästi ODA laajensi Suomeen TÄSSÄ JA NYT LAKKOJA yhä harvemmin TES-NEUVOTTELUT ja palkkataulukot IN ENGLISH KOHTI VAALEJA KESÄTYÖNTEKIJÖIDEN sesonki alkaa TAPAHTUMAT JA KOULUTUKSET Luettuasi lehden tiedät, mitä PAM tavoittelee vaikuttamistyössään. 3 6 10 12 18 20 22 26 28 30 34 ”Konsepti kehittyy koko ajan.” TÄSSÄ NUMEROSSA Kiinteistöpalvelualan palkat nousevat kahdella prosentilla. Isot varastot, nopeat toimitukset ja hyvä maine ovat norjalaisen verkkokauppa Odan kilpailuvaltteja. Puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen mukaan edistysaskelia otettiin, mutta parannettavaakin jäi. 22 sdksaaard ja hjhsfkjd 12 10 24 Korona-aikana moni työssäoppimisjakso peruuntui. K A N N E N K U V A : J U H A M E T S O
6 PAM.FI 3/2022 Mira Kettusen mukaan satama on työympäristönä hektinen, vaihteleva, vilkas ja kansainvälinen.
PAM.FI 3/2022 7 H aminaKotkan satama on Suomen suurin yleissatama, jonka kautta kulkee vuosittain yli 14 miljoonaa tonnia vientija tuontitavaraa. Sen kulkua seuraa sataman porttivalvomossa työskentelevä paikallisvartija Mira Kettunen, 48, jonka monipuoliseen tehtävänkuvaan kuuluu muun muassa kulkulupien kirjoittamista, kameravalvontaa, paloja vikahälytysten hoitamista, punnituksia isoille ajoneuvoyhdistelmille, opastusta sekä asiakaspalvelua. Satama on Kettusen mukaan työympäristönä hektinen, vaihteleva, vilkas ja kansainvälinen. Alueella liikkuu viranomaisia, pelastushenkilökuntaa, rekkaliikennettä, työmaaliikennettä, lukuisten yritysten työntekijöitä, rakennusurakoitsijoita sekä laivojen henkilökuntaa, agentteja ja miehistöä. HaminaKotkan satama laajenee myös parasta aikaa, ja alueella on meneillään myös paljon rakennusurakoita. Kettunen tarvitsee työssään erityisesti hyvää paineensietoja organisointikykyä. Samaan aikaan, kun kaistat täyttyvät rekkajonoista, luukulla voi odottaa asiakas ja useampi puhelin voi soida. Kettunen vastailee säännöllisesti myös työkavereidensa kysymyksiin työehdoista, sillä hän toimii Securitaksen Etelä-Kymenlaakson yksikön luottamusmiehenä. ”Tärkeää hallita montaa asiaa samaan aikaan ja pitää paletti kasassa”, hän naurahtaa. Vuorovaikutustaidot ovat hänen työssään tarpeen, sillä ihmisten kanssa pitää pystyä kommunikoimaan, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan. Kettusen tehtävänä kun on pitää huolta siitä, että liikenne pääsee sujuvasti kulkemaan. ”Eniten tykkään työn vaihtelevuudesta, yksikään päivä ei ole samanlainen!” Laajentuneet työnkuvat Kun Kettunen kouluttautui turvallisuusalalle 90-luvun puolivälissä, myymälätai piirinvartijan tehtävissä oli lähes ainoastaan miehiä. Nykyään alan työtekijöiden kirjo on moninaisempi. ”Se on ihan hyvä niin. Mikä tässä ratkaisee, on kuitenkin luonne ja taidot. Itsetuntemusta täytyy olla myös siinä määrin, että myöntää jos jokin kohde ei ole itselle sopiva.” Vaikka Kettunen nauttii vartiointialan työssä juuri sen monipuolisuudesta, on alan työnkuvien laajentamisessa menty jo hänen mielestään liian pitkälle. Esimerkiksi hän antaa kassavartijat. ”Vartijoille sälytetään nykyään muiden alojen työtä, esimerkiksi hyllyttämistä tai siivoamista siinä oman työnsä ohella. Meiltäkin on monta hyvää työntekijää lähtenyt, koska he ovat halunneet tehdä nimenomaan vartiointialan työtä eikä esimerkiksi hyllyttää tai siivota,” hän sanoo. Kyse on ammattitaidon arvostuksesta, joka kaipaisi kohennusta. Arvostuksen pitäisi näkyä myös paremmin alan palkoissa. ”Palkan tulisi olla sellainen, että se vastaisi vaativuustasoa, ja että työtä ei pystyisi halpuuttamaan. Toivoisin myös jotain keinoa siihen, etteivät asiakkaat voisi kikkailla tarjouskilpailuilla,” Kettunen korostaa. EI YHTÄÄN SAMANLAISTA TYÖPÄIVÄÄ Monipuoliset työtehtävät ja vaihtelevat työpäivät ovat pitäneet paikallisvartija Mira Kettusen ja sairaalavartija Lasse HonKaLan turvallisuusalalla jo pitkään. Alan palkkauksessa olisi molempien mielestä korjattavaa. MINNA RAITAPURO / kuva JUHA METSO ja HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN
8 PAM.FI 3/2022 ”Mitä vartija täällä tekee? Onko jotain tapahtunut?” Lasse Honkalalta, 34, kysyttiin usein hänen aloittaessaan sairaalavartijan työt Jyväskylän keskussairaalassa 11 vuotta sitten. Ihmettelyä hän kohtaa yhä silloin tällöin, mutta ei enää kuitenkaan usein. Viime vuosien varrella vartijoiden ja järjestyksenvalvojien läsnäolosta on tullut osa sairaalan arkea. Kun Honkala kouluttautui turvallisuusalalle, sairaalavartijan työ oli hänelle alan monista työllistymisvaihtoehdoista ”se ihan viimeisin”. Opintoihin kuuluva työharjoittelu avasi kuitenkin portin sairaalamaailman, joka yllätti monipuolisuudellaan. ”Sairaalassa ollaan tekemisissä tosi monien toimialojen ja niiden edustajien kanssa. Silloinen kohde-esimies ja kollegat suosittelivat minua juuri sairaalavartijaksi ja sillä tiellä ollaan!”, hän naurahtaa. Nykyään Honkala työskentelee Jyväskylän sairaala Novan kohde-esimiehenä. Hän perehdyttää uudet työntekijät kohteeseen ja laatii ohjeistuksia vartioiden työn tueksi. Sairaalavartijalla pitää Honkalan mukaan olla pelisilmää, tilannetajua ja kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Hermoja ei saa menettää, vaikka millainen tilanne tulisi vastaan ja vuorovaikutusja asiakaspalvelutaidot ovat suuressa osassa, kun toimitaan alati vaihtuvan asiakaskunnan kanssa. ”Tilanne asiakkaan kanssa voi muuttua silmänräpäyksessä, koko ajan täytyy olla valppaana ja tilanteen tasalla.” Väkivallan uhka lisääntynyt Honkalalle on kertynyt kokemusta sairaalavartioinnista yli vuosikymmenen verran. Työ on vuosien aikana pysynyt lähes ennallaan, mutta työn määrä on kasvanut ja väkivallan uhka lisääntynyt huomattavasti niin hoitohenkilökuntaa kuin vartijoitakin kohtaan. ”Tärkeää on hallita monta asiaa samaan aikaan.” ”Tilanne asiakkaan kanssa voi muuttua silmänräpäyksessä. Koko ajan täytyy olla valppaana ja tilanteen tasalla”, Lasse Honkala sanoo. Sairaalavartiointi vaatii pelisilmää ja tilannetajua
PAM.FI 3/2022 9 ”Tehtävämme on turvata henkilöitä, jotka pelastavat ihmishenkiä.” ”Väkivallan uhkaa esiintyy päivittäin, ajoittain monia kertoja päivässä. Se on hyvin valitettavaa. Siihen liittyy myös riski altistua tartuntataudeille. En tiedä onko yleinen pahoinvointi lisääntynyt vai miten”, hän pohtii. Sairaalassa työskentelevät vartijat ja järjestyksenvalvojat tasapainoilevat työssään melkoisessa ristipaineessa. Hoitohenkilökunnan turvaamisen lisäksi sairaalavartijan tehtävänä on turvata jokaisen potilaan oikeus hyvään hoitoon väkivaltaisesta käytöksestä huolimatta. Joskus vartija voi sen vuoksi joutua puuttumaan myös asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen. Työssä korostuu erityisesti vaitioloja salassapitovelvollisuus. Tiukat tilanteet saattoivat jäädä Honkalan mieleen pyörimään uran alkuvaiheessa, mutta enää hän ei kanna niitä kotiin työpäivän jälkeen. Vaikeita tilanteita puretaan yleensä työn ohessa kollegoiden kesken. ”Surullista kyllä, uhkailu kuuluu työhön. Ajattelen kuitenkin niin, että mieluummin uhka kohdistetaan minuun kuin hoitohenkilökuntaan. Sen vuoksi minä siellä loppupeleissä olen, että hoitohenkilökunta voisi keskittyä työhönsä ilman, että heidän täytyy pelätä.” Honkala on erittäin tyytyväinen siihen, että Jyväskylän sairaala Novassa on panostettu turvallisuuteen, mitoitettu resursseja hyvin ja vartijat saavat keskittyä oman alansa työtehtäviin. Jos vastaan tulee epäselvyyttä siitä, mitä kaikkea vartijoiden vastuulle kuuluu, asiakasta opastetaan vartijoiden työtehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista. Tiukan paikan tullen apua on hyvin saatavilla esimerkiksi asiakkaan edustajilta tai poliisilaitokselta. Kaikissa alan sosiaalija terveysalan kohteissa ei ole yhtä hyvä tilanne, sillä jatkuvat kilpailutukset julkisella sektorilla vaikuttavat siihen, kuinka monen vartijan tai järjestyksenvalvojan työpanos vartiointiliikkeeltä hankitaan. Vaikka sairaalavartijan työ on haastavaa, Honkala kokee sen mielekkääksi ja hyvin tärkeäksi. ”Meidän tehtävämme on turvata henkilöitä, jotka pelastavat ihmishenkiä. Jos saamme ylläpidettyä hoitohenkilökunnan turvallisuuden tunnetta, niin kiitoksen kyllä kuulee. Se on hyvinkin palkitsevaa”, hän sanoo. Elämän koko kaari läsnä työpäivässä Sairaalavartijalla ei ole Honkalan mukaan tyypillistä työpäivää. Sen tietää, milloin työvuoro alkaa, ja milloin se päättyy. Siihen väliin voikin sitten mahtua ihan mitä vain. Saman päivän aikana voi todistaa synnytysosastolla iloista perhetapahtumaa, varmistaa eri tekniikan alojen ammattilaisten työskentelyä, turvata erilaisia sairaskohtauksia saaneiden potilaiden hoitoa ja järjestellä vainajan siirtoa osastolta kylmiöön kuolemantapauksen sattuessa. ”Kun aamulla herää, sitä ei enää mieti mitä töissä voisi tänään olla. Siellä voi olla ihan mitä vaan. Se on semmoista, mistä itse tykkään kovasti.” Se, mihin Honkala toivoo muutosta, on turvallisuusalan palkkaus. Sitä tulisi kehittää vastaamaan työn vaativuutta. ”Alalla työskentelevät kokevat olevansa uransa huipulla seitsemän vuoden kohdalla, kun kokemuslisillä ei tule enempää palkkaa. Ihminen kuitenkin kehittyy sen seitsemän vuoden jälkeenkin”, Honkala muistuttaa. Samaan aikaan kun vartiointiala on kasvanut tasaisesti viime vuosina, se kärsii työvoimapulasta. ”Uskoisin, että alan tehtävien vaativuuden huomioinen palkkauksessa lisäisi kiinnostusta turvallisuusalaa kohtaan”, Honkala päättää. Lasse Honkalan mukaan väkivallan uhkaa esiintyy työssä päivittäin. VARTIOINTIALALLE on sovittu uusi työehtosopimus. Tutustu osoitteessa: pam.fi/vartiointi
10 PAM.FI 3/2022 Palvelualojen oppilaitoksissa selvittiin koronan aiheuttamasta digiloikasta pääsääntöisesti hyvin. Oppimisvajetta sen sijaan aiheutti työssäoppimisjaksojen peruuntuminen. Tulevaisuudessa elinikäinen oppiminen korostuu entisestään. DIGILOIKKIA JA OPPIMISVAJEITA EERO LÖYTÖMÄKI / kuvat GETTY IMAGES, ATTE LESKINEN ja SALLA MERIKUKKA ”K eväällä 2020 alkanut koronapandemia on hallinnut yhden opiskelijapolven elämää. Nyt on aika hahmottaa kokonaiskuvaa kriisin vaikutuksista palvelualan koulutukseen ja opintoihin. ENSIN HYVÄT UUTISET. Siirtymä korona-ajan etäopetukseen onnistui Suomessa kansainvälisesti vertaillen hyvin. Vuosina 2020 ja 2021 toteutettujen selvitysten mukaan noin 80 prosenttia ammattiin opiskelevista siirtyi etäopetukseen ongelmitta. Etäopiskelu synnytti myös hyviä käytänteitä: digitaalisia oppimisympäristöjä opittiin hyödyntämään ja verkkopedagogiikka ja -materiaalit kehittyivät. Näyttää siltä, että poikkeusjärjestelyjen myötä opetusta ja arviointia on monipuoAJAN HERMOLLA
PAM.FI 3/2022 11 AJAN HERMOLLA listettu ja sekä opiskelijoiden että opettajien digitaidot ovat kehittyneet. Etenkin hybridiopetus näyttää tulleen jäädäkseen ammatilliseen koulutukseen. Digiloikka auttoi ainakin osaa opiskelijoista myös oppimaan paremmin. Etäopetusaika siis onnistui vaikeasta kriisitilanteesta huolimatta, ja siitä ammatillisen koulutuksen oppilaitokset ja opettajat ansaitsevat kehuja. SITTEN HUONOT UUTISET. Korona-aika näyttää aiheuttaneen oppimisvajetta ? ja ongelma koskee erityisesti palvelualojen opiskelijoita. Pahimmillaan oppimisvaje muuttuu osaamisvajeeksi, puutteiksi ammattitaidossa ja -osaamisessa. Koronakriisi vaikeutti erityisesti työharjoittelujen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen järjestämistä. Samoin näyttöjen järjestäminen oli hankalaa. Kokonaisia työelämäjaksoja saatettiin siirtää oppilaitoksen tiloihin ja näyttöjä jouduttiin toteuttamaan oppilaitoksissa tai pahimmillaan etänä. Oppisopimusopiskelijoilla muutoksiin vaikuttivat myös lomautukset ? kun ei ollut työtä, ei ollut myöskään paikkaa työssäoppimiselle. KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN , Karvin, mukaan poikkeusoloilla on ollut merkittäviä kielteisiä vaikutuksia työssäoppimiseen erityisesti palvelualoilla sekä kaupan ja hallinnon aloilla. Opetusja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan tutkintojen toteuttaminen työelämässä hankaloitui erityisesti palvelualoilla. Opiskelijat joutuivat keskeyttämään työssäoppimisjaksojaan ja monilla koulutuksen järjestäjillä koulutusja oppisopimusten määrä vähentyi huomattavasti. SELVITYSTEN MUKAAN opiskelijat ovat myös itse hyvin tietoisia siitä, että korona-ajan opiskelu on saattanut vaikuttaa kielteisesti tuleviin työllisyysnäkymiin. Vuodenvaihteessa 2021 yli 40 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista koki, että heidän osaamisensa jäi pandemian vuoksi heikommaksi. Vastaavasti 37 prosenttia koki työllistymismahdollisuuksiensa heikentyneen. KORONA-AIKA MUUTTI ammatillista koulutusta pysyvästi ja osin myös parempaan. Kuitenkin moni opiskelija joutui sijaiskärsijäksi, kun pakon edessä tehty digiloikka ja koronarajoitusten myötä säppiin suljettu työelämä tekivät käytännön taitojen oppimisen lähes mahdottomaksi. On selvää, että korona-ajan aiheuttamaa osaamisvajetta on paikattava. Sekä yhteiskunnan että työnantajien tasolla olisi varmistettava, että lisäkoulutusta on riittävästi saatavilla. Työntekijöiden kannattaa koulutusta myös itse vaatia. TÄTÄ VASTEN ON HUOLESTUTTAVAA, että mahdollisuus kouluttautua työajalla vaikuttaa olevan ennätysalhaalla. PAMin kyselyn mukaan vielä vuonna 2016 jäsenistä 41 prosenttia osallistui koulutuksiin palkallisella työajalla. Koronavuonna 2021 vastaava luku oli vain 24 prosenttia. Toivottavasti tilanne korjaantuu nyt, sillä työntekijöiden kouluttautuminen on ehdottomasti myös työnantajan etu. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI selvitti loppuvuodesta 2021 pandemian ”VALMISTUMINEN VIIVÄSTYI KORONAN VUOKSI” ”OPISKELEN VARASTONHOITAJAKSI Hyriassa Hyvinkäällä. Pandemian pahimmassa vaiheessa 2020?2021 siirryimme etäopetukseen, ja se oli vaikeaa aikaa. Työharjoitteluni olisi pitänyt alkaa tuolloin, mutta meitä alan opiskelijoita ei haluttu ottaa mihinkään koronan takia. Minun piti valmistua keväällä 2021, mutta se viivästyi työharjoittelujen mennessä mönkään. KORONAN VUOKSI useat luokkakaverini lopettivat opiskelun ja itsekin harkitsin sitä. Positiivinen asenne, kaverien tuki ja into päästä tekemään alan töitä motivoivat kuitenkin jatkamaan. Pääsen viimein aloittamaan ensimmäisen työharjoitteluni ensi viikolla Ikean varastolla. Toivon, ettei mitään rajoituksia tule enää. Jos kaikki menee hyvin, niin valmistun keväällä 2023.” TEEMU SILLSTEN, 29, JÄRVENPÄÄ vaikutuksia eri alojen koulutusja osaamistarpeisiin. Erityisen suuri tarve nähtiin digiosaamiselle. Näin arvelivat kaikki kaupan alan asiantuntijat ja matkailuja ravitsemisalojen vastaajistakin digiosaamisen roolin merkittävään kasvuun uskoi 70 prosenttia vastaajista. Myös ammattija tehtävärakenteen uskottiin muuttuvan molemmilla toimialoilla. Arvioiden mukaan jopa joka neljäs työtehtävä muuttuu automatisaation ja digitalisaation seurauksena seuraavien 10–20 vuoden aikana. Palvelualat on yksi niistä sektoreista, joita muutos koskee voimakkaasti. PANDEMIAN AIKANA OPITUT digitaidot siis tuskin menevät hukkaan. Korona-ajan opiskelijoista saattaa tulla myös ensimmäinen varsinainen elinikäisen oppimisen sukupolvi. Poikkeuksellisena opiskeluaikana ymmärrettiin tarve jatkuvalle kouluttautumiselle ? ja tämä mentaliteetti kantaa pitkälle. EERO LÖYTÖMÄKI Kirjoittaja toimii koulutuspoliittisena asiantuntija PAMissa. Twitter @eeroloy
12 PAM.FI 3/2022 Norjalainen Oda aloitti päivittäistavaroiden verkkokaupan vuonna 2013. Sillä ei ole lainkaan kivijalkamyymälöitä.
PAM.FI 3/2022 13 A mmattiliitto HK:n (Handel og Kontor) sopimusosastolla työskentelevän, yhteiskuntasuhteisiin keskittyvän liittosihteeri KJETIL ANDERSENIN mukaan Norjassa yleissuunta on selvä: verkkokauppa laajenee ja käsittää jatkossa myös päivittäistavarat. Kivijalassa toimivat päivittäistavarakaupat ovat vaatimattomia muihin Pohjoismaihin verrattuna. Oda aloitti verkkokaupan vuonna 2013 niin, että sillä ei ollut lainkaan kivijalkamyymälöitä. Sen aikaisempi nimi oli Kolonial, joka tarkoittaa norjaksi kulmakauppaa. Suomeksi se viittaa siirtomaatavaroihin, jolla on ikävä kaiku. Siksi yhtiö muutti nimensä Odaksi. Odassa päivittäistavarat viedään suoraan asiakkaalle, samana tai seuraavana päivänä. Tärkeä kilpailuvaltti on nopea toimitusaikataulu sekä oman leipomon leivät ja muut syötävät. Ei ay-vihaa Amazonin malliin Miten Kolonial/Oda on onnistunut nettikaupan kehittämisessä ja miten yhtiö on suhtautunut ammattiyhdistysliikkeeseen? “En usko, että Kolonial, siis nykyinen Oda, on keksinyt pyörää uudelleen. Mutta jotain uutta ja käänteentekevää heidän kauppatavassaan on: isot varastot, nopeat toimitukset ja hyvä maine. Konsepti kehittyy koko ajan”, Kjetil Andersen luettelee. “Yhtiö on ottanut huomioon myös vihreät arvot. Ehkä sen toimintatapa on maailman mittakaavassakin uusi.” Norjalainen Oda laajensi Suomeen Suomeen rantautunut verkkokauppa Oda hakee positiivista yhteistyötä ay-liikkeen kanssa. Irtiotto Amazonin mallista on selkeä. JAAKKO TAKALAINEN / kuva ja grafiikka ILKKA HEINO Entä suhde ay-liikkeeseen? “Kun katsoo, miten amerikkalainen verkkokaupan jätti Amazon toimii, Oda sanoo olevansa – ja se onkin – aivan toista maata. Siinä missä Amazon yrittää estää työntekijöiden järjestäytymisen, Oda kehottaa työntekijöitään järjestäytymään”, toteaa Andersen. Hän kertoo, kuinka Odalla oli vuonna 2016 ensimmäinen tapaaminen HK:n väen kanssa. Paikalla oli myös työnantajajärjestö NHO:n ihmisiä. “He esittelivät itsensä ja pyysivät ammattiliiton väkeä käymään. Kun menimme työpaikoille, koko henkilökunta oli kutsuttu koolle, ja heitä kehotettiin liittymään liittoon”, Andersen sanoo. Siis mitä? Työnantaja esitteli ammattiliiton ja ohjeisti työntekijöitään järjestäytymään? Ei kuulosta suomalaiselta toimintavalta. “Odassa on mahdollista tehdä uraa ja pätevöityä.”
14 PAM.FI 3/2022 “Niin juuri, naurahtaa Andersen ja jatkaa: “Ei se ole aivan tavallista Norjassakaan. Toisaalta yksi Odan perustaja on KARL ALVENG MUNTHE-KAAS , jolla on positiivinen suhde ay-liikkeeseen.” Riskeinä nuoruus ja työajat Vaikka Oda on toiminnallaan osoittanut yhteiskuntavastuuta ja ay-myötämielisyyttä, yhtiön toiminnasta löytyy myös riskitekijöitä. Monet työntekijät ovat nuoria ja usealle Oda on ensimmäinen työpaikka. Kun yritys toimii 24/7, riskinä ovat myös työaikojen venyminen sekä runsas ylitöiden teettäminen. “Monet työntekijät ovat myös maahanmuuttajataustaisia, ja heille norjalainen työnteon tapa ja oikeudet voivat olla vieraita. Toisaalta olemme kuulleet, että johdon ja työntekijöiden välinen vuoropuhelu toimii”, toteaa Andersen. Hän on kuullut sellaistakin, että Odassa on mahdollista tehdä uraa, pätevöityä ja nousta ylöspäin. Usein kaupan alalla työ pysyy vuosikausia samana. “Minulle on kerrottu, että työntekijöitä 08_Äläys innostetaan ideointiin, joka voi johtaa työn tehostamiseen. Ideoinnissa käytetään hyväksi ay-liikkeen rakenteita työpaikoilla.” Yhteydenottoa Suomesta odotetaan Miltä HK:sta tuntuu, kun norjalainen yritys laajenee isolla rahalla Suomen nettikaupan markkinoille? “Mikäpä siinä sinänsä. Jos ja kun saamme kuulla PAMin kokemuksia Suomesta ja Verdin kokemuksia Saksasta, jonne Oda on ilmoittanut laajentuvansa seuraavaksi, se auttaa meitä Odan edunvalvonnassa Norjassa”, Andersen sanoo. Hänen mukaansa ammattiliittojen kansainvälinen yhteistyö tiettyjen yhtiöiden sisällä voi olla kaikille osapuolille antoisaa. “Kun Oda on toiminut hieman pitempään Suomessa, haluamme vaihtaa kokemuksia – ehkä jo lähitulevaisuudessa”, Kjetil Andersen aprikoi. Oma leipomo varaston ytimessä Pääsemme tutustumaan Kjetil Andersenin kanssa Odan suureen varastoon Lørenskogissa Oslon ulkopuolella. Oppaanamme on varaston johtaja ANDREAS HOBERG ja HK:n luottamusmies KIM EMIL HALVORSEN . Varastossa ensimmäisenä kiinnittää huomiota tuoreen leivän tuoksu. Varastossa työskentelee 280–300 ihmistä, jotka puhuvat kymmeniä eri kieliä. Työkieli on englanti. Päivittäistavarat siirtyvät trukeilla ja liukuhihnoilla ripeästi paikasta toiseen 18 000 kuutiometrin hallissa. Ulkona odottavat oranssit kylmäautot. Mutta miksi oma leipomo? “Toimitusnopeus ja -varmuus ovat meille keskeinen asia, siksi leipominen on otettu omiin käsiin. Tuoreus on myös hyvä käyntikortti asiakkaiden suuntaan”, Andreas Hoberg toteaa. Paistopisteessä ranskalainen leipuri tulee juttelemaan ja tarjoaa lämpimäisinä kanelipullia. Hän lupaa opettaa Suomen odalaisia leipomaan yhtä hyviä pullia ja Oda tähyää Suomen jälkeen Saksan markkinoille.
PAM.FI 3/2022 15 leipiä kuin mitä Norjassa tehdään. Ruuhkaisimmat päivät ovat maanantai ja perjantai; vuoden kierrossa eniten hulinaa on odotetusti joulun aikana. Ylitöiden liiasta tekemisestä Hobergilla on selvä näkemys: sopimuksia noudatetaan, eikä liika ylityön teettäminen ole yhtiönkään etu pitkällä tähtäimellä. Eteenpäin uralla Varaston luottamusmies Kim Emil Halvorsen, 28, on ollut Odalla töissä vuodesta 2016. Aluksi hän työskenteli kuorma-auton kuljettajana, sitten vastaanotossa ja nykyisin asiakaspalvelussa, jota hän pitää huippupaikkana. Olet siis luonut nousujohteista uraa Odassa? “Kai niin voi sanoa”, nauraa Halvorsen. “Olen sellainen ongelmanratkaisija. Myöhästymiset ovat suurin ongelma. Mutta kaikkiin ongelmiin löytyy lopulta ratkaisu.” Ylitöiden liian suurta tekemistä hän ei pidä ongelmana, koska työaikaseuranta hälyttää, jos jollekulle kertyy liikaa työtunteja. Työkaverit katsovat myös toistensa perään, ettei kukaan rasita itseään liiaksi. “Olen saanut työn kautta ystäviä, joita tapaan myös työn ulkopuolella.” Halvorsen valittiin luottamusmieheksi vuoden 2021 vuosikokouksessa. Parivuotisen kauden jälkeen hän aikoo osallistua entistä enemmän liiton toimintaan. Ay-aktiivi on myös kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, joihin hän perehtyy aluevaltuustossa. Lisää liikuntaa Poistumme varastosta uuden hienon liikuntatilan kautta. Rauta nousee nuorten miesten käsissä kadehdittavan kevyesti. “Meidän työpaikkaosastomme ehdotti liikuntatilan perustamista työssä jaksamisen lisäämiseksi. Työnantaja hyväksyi ajatuksen ja tässä tämä nyt on”, sanoo Kim Emil Halvorsen. • Andreas Hoberg työskentelee esimiehenä Odan 280–300 henkilöä työllistävässä varastossa. • Varaston luottamusmies Kim Emil Halvorsen on tehnyt Odassa nousujohteisen uran. Kjetil Andersenin mukaan Norjassa kivijalassa toimivat päivittäistavarakaupat ovat vaatimattomia muihin Pohjoismaihin verrattuna.
16 PAM.FI 3/2022 Odan tulo toi säpinää dark store -markkinoille “V oisi sanoa, että odotukset ovat korkealla. Sen verran myönteistä viestiä Norjan veljesliitolta on kuulunut”, sanoo PAMin sopimusasiantuntija JYRKI SINKKONEN , jolla on yli 20 vuoden kokemus kaupan alasta. Hänen mukaansa liiton logistiikkatyöryhmä on ottanut Odan asiakseen ja pohdinnan kohteeksi. Molemmat työmarkkinaosapuolet odottavat hyvää yhteistyötä Odan kanssa. Tilanne on toisaalta uusi, mutta samalla vanha tuttu. “Esimerkiksi Lidl tuli Suomeen 2002, eikä alun suhtautuminen PAMia kohtaan ollut luottamusta herättävää. Kun tietämys on lisääntynyt puolin ja toisin, yhteistyö on ollut saumatonta.” Sinkkosen mukaan Oda on tehnyt selvän pesäeron Amazonin kaltaisiin verkkokauppoihin, jotka taistelevat kynsin hampain järjestäytymistä, sopimusneuvotteluja ja ay-liikettä vastaan. Amazonin toimet USA:ssa ovat karmaisevia: jos jonkin työpaikan enemmistö päättää järjestäytyä, yhtiö aloittaa oikeustaistelun kiistääkseen vaalien tuloksen. Saksan Verdi-ammattiliitto on jo järjestänyt lakkoja Amazonin toimintaa vastaan. “Oda on selvästi ihan toista maata. Se hakee yhteistyötä ay-liikkeen kanssa.” Britit nettikaupan kärjessä Uutena asiana Jyrki Sinkkonen pitää koko verkkokaupan muutosta, joka ilmenee Odan kaltaisten dark store -myymälöiden lisääntymisenä. Dark store tarkoittaa varastokauppaa tai keräilymyymälää, johon asiakkailla ei ole pääsyä. Aikaisempia kokeiluja ovat jo tehneet muun muassa Wolt Market, Foodora Market sekä S-ryhmän ja Keskon kaltaiset isot toimijat. ”Odotamme mielenkiinnolla Baronan ja Transvallin kaltaisten suurten logistiikkayhtiöiden siirtoja tällä sektorilla”, Sinkkonen sanoo. Britit ovat kärjessä verkko-ostosten teossa, siellä jo noin joka kymmenes ostos tehdään verkossa. Ruotsissa määrä on noin puolet tästä ja Suomessa noin kolmen prosentin luokkaa, mutta suunta on jyrkästi nouseva. Norjassa monet Odan työntekijät ovat nuoria ja ensimmäisessä työpaikassaan. Asettaako tämä haasteita PAMille esimerkiksi työaikojen suhteen? “Onhan se meille iso haaste. Työehtosopimusten kautta työolojen kehittäminen on aika hidasta. Tarvitsemme tervettä, aitoa paikallista sopimista.” “Alalla on pienet palkat ja osa-aikatyötä. Uskon, että järkevällä sopimisella löydämme keinoja, joiden avulla mahdollisimman moni tulee työllään toimeen.” VUODENVAIHTEESSA SUOMEEN RANTAUTUNEESEEN VERKKOKAUPPA ODAAN SUUNNITELLAAN ENSIMMÄISIÄ TOIMENPITEITÄ YHTEISTYÖN KEHITTÄMISEKSI. MUKANA ON MYÖS TYÖNANTAJIEN KAUPAN LIITTO. K U V A : E E V A A N U N D I Oda on tehnyt selvän pesäeron Amazonin kaltaisiin toimijoihin. Jyrki Sinkkosen mukaan Oda tukee yhteistyötä ay-liikkeen kanssa.
18 PAM.FI 3/2022 TÄSSÄ JA NYT OLEN Gbemisola Obanla. ASUN Helsingissä. Opintoni ovat Kajaanissa, mutta sieltä ei löytynyt töitä. TYÖSKENTELEN tiiminjäsenenä Kentucky Fried Chickenissä Espoossa. Työ on samalla työharjoittelu osana kansainvälisen liiketoiminnan opintojani. LIITYIN PAMIIN , kun sain työpaikan KFC:ssä. Olin lukenut PAMista, kun tulin Suomeen, mutta en voinut liittyä ennen kuin sain työpaikan. Minusta Tervetuloa PAMiin, Gbemisola! on jokaisen työntekijän parhaaksi liittyä ammattiliittoon ? on joku, joka puolustaa ja auttaa sinua. PARASTA TYÖSSÄNI on asiakaspalvelu eli sen varmistaminen, että kaikki saavat nautinnollisen kokemuksen. Ja lisäksi se, kun saan asiakkailta hyvää palautetta. VAPAA-AJALLA teen opintoihin liittyviä tehtäviä ja etsin mahdollisuuksia, jotka hyödyttäisivät minua opintojeni jälkeen. K U V A : A N N A A U T IO PAMILAINEN KUUKAUDEN TILASTO Osa-aikaisista palkansaajista suurin osa naisia Osa-aikaisten palkansaajien määrä vuoden 2022 1. vuosineljänneksellä Yritys Ala LÄHDE: LÄHDE Jokainen #raskaussyrjintätapaus on liikaa! 36 % jäsenkyselymme vastaajista on kohdannut perhetilanteeseen liittyvää syrjintää työelämässä. @pamliitto saa aiheeseen liittyen noin tuhat yhteydenottoa vuodessa. #työjaperhe #työelämä Mothers in Business -verkosto (@MiB_ry) Twitterissä KIRJAUDU ASIOINTIPALVELUUN Klikkaa osoitteeseen asiointi.pam.fi ja kirjaudu sisään vahvaa tunnistautumista käyttäen. TARKISTA JÄSENTIETOSI Varmista, että yhteystietosi ja työpaikkatietosi ovat oikein. PÄIVITÄ TARVITTAESSA Jos yhteystietoihisi on tullut muutoksia tai olet vaihtanut työpaikkaa, päivitä tietosi vastaamaan nykytilannettasi. Jäsenrekisterin esimies JANINA MÄKILÄ antaa vinkit, kuinka päivittää omat jäsentiedot ajan tasalle. 3 X VINKIT 1 2 3 K ai kk i os aai ka is et pa lk an sa aj at , 36 1 K au pa nal a 6 8 M ar aal a 25 N ai st en os uu s 24 8 N ai st en os uu s 4 9 N ai st en os uu s 17
PAM.FI 3/2022 19 TÄSSÄ JA NYT KEVÄÄLLÄ 2019 luottamusmies alkoi selvittää kymmenien tuhansien eurojen palkkaepäselvyyttä kiinteistöpalvelualan yrityksessä. Palkka-asia saatiin PAMin aluetoimiston avulla sovittua lokakuussa 2019, mutta yrityksen toimitusjohtajan ja luottamusmiehen välit tulehtuivat pahasti. LUOTTAMUSMIEHELLE ANNETTIIN varoituksia hyvin pienistä ja epäselvistä asioista. Lopulta työnantaja irtisanoi luottamushenkilön työsuhteen elokuussa 2020. PAM riitautti työsuhteen päättämisen ja asia käsiteltiin työtuomioistuimessa. Työtuomioistuin katsoi, että irtisanominen oli tehty ilman luottamusmiehen edustamien työntekijöiden suostumusta, ja etteivät työnantajan esittämät perusteet olleet riittävät työsuhteen purkamiseen. OIKEUS TUOMITSI yrityksen maksamaan luottamusmiehen kolmentoista kuukauden palkan ja oikeudenkäyntikulut, yhteensä yli 35 700 euroa. PAMin lakimies HENRI VÄHTÄRI pitää työtuomioistuimen tuomiota hyvänä ja nykyisen oikeuskäytännön mukaisena. ”Tuomio oli odotuksien mukainen. Paikallinen sopiminen saa tulevaisuudessa todennäköisesti yhä korostuneemman roolin. Tätä taustaa vasten luottamusmiehellä paikallistason neuvottelijana pitää olla korotettu irtisanomissuoja jatkossakin.” Kiinteistöpalvelualan yritykselle tuomio luottamusmiehen irtisanomisesta 17 % kaikista työllisistä tekee yötyötä eli työskentelee iltayhdentoista ja aamukuuden välillä joko usein tai joskus. Lähde: Tilastokeskus (Työvoimatutkimus 2021) Työelämän pelisäännöt tutuiksi PAM JA KAUPAN LIITTO sopivat helmikuussa kaupan alan uudesta työehtosopimuksesta, jonka mukaan taulukkopalkkoja, henkilökohtaisia palkkoja, työaikalisiä ja luottamushenkilöiden korvauksia korotetaan 2 prosenttia 1.5.2022. Muista tarkistaa, että palkkasi on maksettu oikein! VUOSILOMAA ANSAITAAN 1.4.?31.3. väliseltä ajalta. Vuosilomasta on säädetty vuosilomalaissa ja työehtosopimuksissa. Jos työskentelet kaupan-, kiinteistöpalvelutai matkailu-, ravintolaja vapaa-ajanpalvelualalla, voit tarkistaa vuosilomasi ja lomapalkkasi vuosilomalaskurilla osoitteessa vuosiloma.fi. SUOMEN AMMATTILIITTOJEN Keskusjärjestö SAK:n tuottamasta palvelusta löydät luotettavaa tietoa työelämän pelisäännöistä ja oikeuksista. Työelämän pelisäännöt -verkkopalvelun sisällöt ovat saatavilla myös ukrainaksi ja venäjäksi, jotta sotaa pakenevilla ukrainalaisille on helposti ymmärrettävää tietoa suomalaisesta työelämästä omalla äidinkielellään. Lisätietoja: tyoelamanpelisaannot.fi Kaupan alan palkat nousevat 1.5. alkaen Tarkista vuosilomasi laskurilla Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista K U V A : S A K K U V A : G E T T Y IM A G E S MISSÄ MENNÄÄN? K U V A : E Y E M
20 PAM.FI 3/2022 Palkoista ja työehdoista on neuvoteltu Suomessa koko 2000-luvun ajan pääosion sopuisasti. Edessä voi kuitenkin olla käänne, jos työnantajapuoli jatkaa valitsemallaan tiellä. Kohti uutta epävarmuuden aikaa EEMELI PELTONEN / kuva EEVA ANUNDI Y ksityisille palvelualoille on neuvoteltu viimeisen puolen vuoden aikana runsaasti uusia työehtosopimuksia. Neuvotteluiden tuloksena työehtosopimus on sovittu muun muassa kaupan alalle, kiinteistöpalvelualalle sekä matkailuja ravintola-alalle. PAM on käynyt neuvotteluita tiiviisti yhdessä työnantajaliittojen kanssa. Neuvottelukierros palvelualoilla vaikuttaa edenneen melko rauhallisesti, ainakin katsottaessa asioita kabinettien ulkopuolelta. Laajamittaisiin työtaistelutoimiin ei ole neuvottelukierroksen aikana jouduttu turvautumaan. Lakon uhkaa oli tarpeen väläyttää esimerkiksi kiinteistöpalvelualalla, mutta varsinaisilta lakoilta vältyttiin. Itä-Suomen yliopiston dosentti TAPIO BERGHOLMIN mukaan usein pelkkä lakon uhka riittää vauhdittamaan työehtosopimusneuvotteluita, jos sopua ei näytä muuten syntyvän. Ammattiyhdistysliikkeen historiaa tutkinut Bergholm muistuttaa, Tapio Bergholm uskoo, että lisääntyvä epävarmuus vaatii toimenpiteitä myös ammattiliitoilta. TES-NEUVOTTELUT