PAM 03/2020 - Lehtiluukku.fi

Xxxxxxxx PÄÄVIESTI HOUKUTUSTA ALALLE Turvallisuusala tarjoaa monenlaisia töitä, mutta palkkaa tarvittaisiin lisää NRO 3/2020 • 25.3.• 21. VUOSIKERTA PAREMPAA PALVELUA Työryhmät pohtivat työllistymiskeinoja – koronavirus voi muuttaa kaiken PALKANKOROTUKSET Katso kaupan, kiinteistöpalvelualan, hiihtokeskusten ja ohjelmapalvelualan uudet palkkataulukot
2 PAM.FI 3/2020 www.pam.fi/tyottomyyskassa Kutsu palvelualojen työttömyyskassan jäsenten varsinaiseen kokoukseen 14.5.2020 Palvelualojen työttömyyskassan sääntöjen 11 §:n mukainen kassan varsinainen kokous pidetään torstaina 14.5.2020 alkaen klo 9.00 Petäys Resort -hotellissa, os. Petäyksentie 35, 14620 Tyrväntö. Kokoukseen ilmoittautuminen alkaa klo 8.30 kokouspaikalla. Kokouksessa käsitellään kassan sääntöjen 12 §:ssä mainitut asiat ja 12 § 6 kohdan mukaisesti valitaan Palvelualojen työttömyyskassalle hallitus ja tilintarkastajat sääntöjen mukaiselle toimikaudelle. Kokouksesta ilmoitetaan ennakkoon tässä PAM.fi -lehden 25.3.2020 ilmestyvässä numerossa. Lehti on jaettu kaikille Palvelualojen työttömyyskassan jäsenille. Työttömyyskassan toimintakertomus, joka sisältää myös tilinpäätökseen liittyvät asiakirjat, on nähtävillä 30.4.2020 alkaen internet¬sivuilla, www.pam.fi/tyottomyyskassa sekä toimistoaikana Palvelualojen työttömyyskassan toimistolla, Siltasaarenkatu 18–20 A, 7. krs, Helsinki. Palvelualojen työttömyyskassa Hallitus Kallelse till ordinarie möte för Servicebranschernas arbetslöshetskassas medlemmar 14.5.2020 Enligt 11 § i stadgarna för Servicebranschernas arbetslöshetskassa hålls kassans ordinarie medlemsmöte på Petäys Resort, adr. Petäyksentie 35, 14620 Tyrväntö, torsdagen den 14 maj 2020 klockan 9.00. Registrering till mötet inleds klockan 8.30 på mötesplatsen. På mötet behandlas i stadgarnas § 12 nämnda ärenden. Enligt § 12 punkt 6 väljs Servicebranschernas arbetslöshetskassas styrelse och revisorer för stadgeenlig verksamhetsperiod. Förhandsinformation om mötet publiceras i den PAM.fi-tidning som utkommer den 25 mars 2020. Tidningen distribueras till alla medlemmar i Servicebranschernas arbetslöshetskassa. Arbetslöshetskassans verksamhetsberättelse, inklusive alla dokument som ingår i bokslutet, finns till påseende på webbsidan www.pam.fi/tyottomyyskassa och i Servicebranschernas arbetslöshetskassas kontor, Broholmsgatan 18–20 A, 7:e våningen, Helsingfors, under kontorstid från och med den 30 april 2020. Servicebranschernars arbetslöshetskassa Styrelsen
PAM.FI 3/2020 3 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? TE-TOIMISTOJEN TARJOAMIA palveluita on tehostettava työttömyyden alkuvaiheessa ja työttömille on luotava omavalintaisen työnhaun malli, joka huomioi yksilölliset tarpeet nykyistä paremmin. Olemme lisäksi esittäneet, että työttömällä pitää olla mahdollisuus omavalmentajaan ja jokaiselle työnhakijalle tulee tehdä henkilökohtainen työllistymisja koulutussuunnitelma. TYÖVOIMAKOULUTUSTA ON lisättävä matalasti koulutettujen työllistymisen nopeuttamiseksi ja palkkatuen käyttöä on hyödynnettävä osatyökykyisten uudelleen työllistymisessä. Emme kuitenkaan SAK:ssä hyväksy osa-aikatyöntekijöiden lisätyöntarjoamisvelvoitteesta luopumista. Maahanmuuttajien kielikoulutus on luettava osaksi palkkatuettua työtä. Opiskelupaikkoja on lisättävä työvoimakoulutukseen ja lisäksi työttömyysetuudella opiskelevien määrää on kasvatettava. Myös rahoitusta on lisättävä KORONAVIRUS VAIKUTTAA merkittävästi työmarkkinoihin ja työllisyystoimien suunta muuttui hetkessä. Nyt emme puhu siitä, kuinka saamme luotua 30 000 uutta työpaikkaa vaan siitä, kuinka voimme säilyttää työpaikat. Tällä hetkellä tärkeintä on huolehtia työntekijöiden toimeentulosta ja yritysten selviämisestä kriisin yli. //MIIA JÄRVI K U V A : E E V A A N U N D I Ei työttömyysturvan heikennyksille SAK:N JOHTAJA SAANA SIEKKINEN TEHOSTAISI TYÖTTÖMÄN SAAMIA PALVELUJA. TYÖLLISYYSTYÖRYHMÄT ETSIVÄT KEINOJA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEKSI, MUTTA KORONA VOI MUUTTAA KAIKEN. 1 3 2 Ei työttömyysturvan MIETITYTTÄÄKÖ KORONA? PAM on koonnut verkkosivuille neuvoja yleisimpiin jäsenistöä askarruttaviin kysymyksiin: www.pam.fi/uutiset
4 PAM.FI 3/2020 ETU PAMIN JÄSENILLE: Cityshoppari-mobiilisovellus ilmaiseksi Tilaa sovelluksen aktivointikoodi lähettämällä numeroon 045 7396 0175 tekstiviesti, jossa lukee ”PAM välilyönti jäsennumerosi” (esim. PAM 123456). Saat paluuviestinä koodin. Lisätietoa osoitteessa pam.fi/cityshoppari. Rahanarvoinen etukortti: Yli tuhat etua käytössäsi, yli 2500 toimipaikkaa! Suosittele PAMin jäsenyyttä kaverillesi. Kun hän liittyy, saat palkinnoksi S-ryhmän lahjakortin. Myös uusi jäsen hyötyy: hän saa turvaa työelämään ja mahtavat jäsenedut! Suosittelu on helppoa: voit lähettää suosittelusivuston kautta valmiin viestin Messengerissä tai WhatsAppissa, sähköpostilla tai postikortin. Jos suosittelet mieluummin kasvokkain, niin muistattehan merkitä suosittelijan tiedot liittymislomakkeelle! Voit suositella PAMia työkaverillesi, ystävällesi tai vaikka sukulaisellesi. Tai tunnetko palvelualan ammattiin opiskelevan? Suosittele silloin PAMin opiskelijajäsenyyttä! Klikkaa saitille ja lähde tienaamaan: pam.fi/kerrokaverille I YO YO Y U SUOSITTELE PAMIA KAVERILLESI JA TIENAAT JOPA SATOJA EUROJA! Yhdestä jäsenestä saat 10 €, ja viidestä 250 € lahjakortin! Löydä oma tapasi voida hyvin ja tee siitä pysyvä. Tutustu ja hae jaksoille osoitteessa pht.fi Oletko tyytym Oletko tyytym Oletk ätön hyvinvointiisi ja haaveilet elämäntaparemontista? Ovatko arjen kiireet terveyttäsi tukevien valintojen esteenä? Pysyvään muutokseen -hyvinvointikursseilla saat työkaluja itsestäsi huolehtimiseen ja tukea motivaation löytämiseen. Ota ensimmäinen askel kel k kohti pysyvää hyvinvointia. Pystyt siihen! Löydä oma tapasi voida hyvin ja tee siitä pysyvä.
PAM.FI 3/2020 5 18 prosenttia kulkee työmatkat joukkoliikennevälineillä. MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Saana Siekkinen? TURVALLISUUSALALLA on tarjolla monipuolisesti erilaisia työtehtäviä. VARTIJOILLA riittää kysyntää – alalla työvoimapulaa. TARKISTA tuntipalkkasi. PAMILAISET etsivät nyt viisaampia tapoja kulkea töihin. IN ENGLISH KORONAVIRUS koettelee pamilaisia aloja PAMISSA TAPAHTUU PAM KOULUTTAA Kun luet tämän lehden tiedät, miksi työelämän ilmastoteot on syytä jakaa muille. 3 6 9 11 12 18 20 21 28 Kuinka voimme säilyttää työpaikat? TÄSSÄ NUMEROSSA Teemu Orava kaipaa turvallisuusalalle arvostusta ja palkankorotuksia. Koronavirus vaikuttaa merkittävästi työmarkkinoihin. SAK:n Saana Siekkinen listaa keinoja parantaa työllisyyttä. Tämä selviää PAMin kestävän työmatkan kyselystä. Työnantajat voivat tukea työntekijöiden viisaampaa työmatkaliikkumista työsuhde-eduin. 12 sdksaaard ja hjhsfkjd 3 6 9 Semih Sahin was appointed occupational safety and health representative. K A N N E N K U V A : J U K K A R A P O
6 PAM.FI 3/2020 Teemu Orava tietää, että turvallisuusalan markkinoita hallitsevat nykyään isot kansainväliset yritykset. Vartijoiden markkinoilla Teemu Oravan mielestä turvallisuusala kehittyisi, jos nuoret uudet vartijat viihtyisivät alalla nykyistä pidempään. Hän kaipaa alalle enemmän arvostusta ja parempaa palkkausta. MARJA IKKALA / kuvat JUKKA RAPO
PAM.FI 3/2020 7 ”A lalle tullaan vuodeksi ja sitten lähdetään”, Teemu Orava harmittelee. Hän tietää, miksi ovi käy. Alhainen lähtöpalkka on huono yhdistelmä korkeiden asumiskulujen kanssa. ”Joudut pääkaupunkiseudulla tekemään älyttömän määrän töitä, että saat vuokran maksettua.” Alin taulukkopalkka ilman lisiä on pääkaupunkiseudulla 1679 euroa. Orava on kuitenkin itse viihtynyt kaupan kohteiden vartioinnissa jo 13 vuotta ja aikoo viihtyä jatkossakin. Viimeiset seitsemän vuotta hän on työskennellyt Securitaksessa. 34-vuotias Orava toimii kauppakeskus Eastonissa Itä-Helsingissä ylivartijana eli esimiehenä. Mielenkiintoa työelämään tuo myös se, että hän on Securitaksen kaupan yksikön alueluottamusmies. Ikälisien ja ylityökorvauksien vuoksi hän on omaan palkkaansa jopa suhteellisen tyytyväinen. ”Mutta ei se palkka ilmaiseksi tule.” VARTIOINTIALALLA ON nyt työntekijän markkinat monin paikoin Suomea. Työvoimasta on pulaa esimerkiksi Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa, arvioi työja elinkeinoministeriö TEMin ammattibarometri syyskuussa. Vartijoissa on myös työttömiä työnhakijoita selvästi vähemmän avoimiin työpaikkoihin nähden, kun tilannetta vertaa kaikkiin ammatteihin. ”Tämä kuvastaa sitä, että työvoiman saatavuusongelmat ovat muita aloja yleisempiä”, TEMin neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala sanoo. Alalla on nähty yllättäviäkin keinoja saada lisää väkeä töihin. Äskettäin päättyi erään yrityksen kampanja, jossa jaettiin 1000 euron vinkkipalkkioita työntekijöiden löytämiseksi. Tonni maksettiin itsensä ilmiantaneelle tai työpaikasta kaverille vinkanneelle koeajan päätyttyä. Teemu Oravan mukaan vartijoiden puskaradio tukee rekrytointia. Se kun kertoo, missä työpaikassa on mukavat työkaverit, mukava meininki ja missä työnantaja tukee työntekijöitä vaikka kannustamalla kouluttautumiseen. Orava on varma, että turvallisuusalan ulkopuoliset eivät tiedä yhtä asiaa: ”Turva-alalla on paljon keskenään erilaisia tehtäviä.” Ja todella. TE-toimistossa etsitään ihmisiä niin aulavartiointiin, arvokuljetukseen, järjestyksenvalvontaan, turvatarkastukseen kuin vaikka rakennusten palovartiointiin. PAM KOMMENTOI TUTKIJA KOMMENTOI Vartijan töiden skaala on laaja TURVALLISUUSALAN TÖIDEN skaala on oikeasti laaja. Etenkin ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tehneillä on paljon valinnanvaraa vartiointialan sisällä. Töitä on arvokuljetuksessa, teollisuusvartioinnissa, respoissa, piirija hälytysvartioinnissa, järjestyksenvalvonnassa, koulutuksessa ja teknisissä ratkaisuissa. Erilaisia tehtäviä on mielettömästi. Aina kuitenkaan koulutuksessa saatu mielikuva monipuolisesta alasta ei vastaa työpaikan todellisuutta. Koulutus antaa valmiudet moniin erilaisiin töihin, mutta vartija saattaa tehdä toimeksiantajalle vain tiettyä kapean sektorin työtä. Jos koulutus on monipuolinen, mutta työnkuva on kapea, niin alalle tarvitaan enemmän vuorovaikutusta ja sen pohdintaa, miten työn sisältöä kehitetään. MARKKU SAIKKONEN SOPIMUSASIANTUNTIJA PAM Vartijoita tarvitaan turvatekniikan kehityttyäkin YKSITYISEN TURVALLISUUSALAN muutosten taustalla on keskeisesti turvatekniikan kehittyminen. Se on mahdollistanut toimialan laajenemisen monille uusille alueille, kuten kotitalouksiin ja loma-asuntoihin. Vaikka teknologia mahdollistaa hälytyksien ja videokuvan välittämisen vartiointikohteista, on vartiointi silti vielä hyvin työvoimavaltainen ala. Tekniikka ei nimittäin ole ratkaisu silloin, kun hälytysten ilmiantamaa häiriökäyttäytymistä puretaan, vaan siinä tarvitaan oikeaa ihmistä. Turvatekniikan kehityksen myötä alan osaamisvaatimukset ovat muuttuneet. Entistä enemmän tehdään asiakaspalvelua, joka edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja. Lisäksi tekniikkaa pitää osata käyttää. Ala on kasvanut tasaisesti. Varsinkin isommissa kaupungeissa on jatkuva työvoimapula alan toimijoista. JYRI PAASONEN TURVALLISUUSALAN TUTKIJA OIKEUSTIETEEN TOHTORI NÄKEMYKSENI
8 PAM.FI 3/2020 TARJOLLA OLEVISTA MONISTA tehtävistä Teemu Orava tuntee parhaiten kaupan alan vartioinnin. Hän aloitti armeijan jälkeen kesätyöntekijänä pienten myymälöiden vartioinnissa. Opiskeluhaaveita millekään tietylle alalle ei ollut, ei sen paremmin insinöörin kuin palomiehen ammatteihin. Sitten hän sai vakituisen vartiointityön tavaratalosta, ja se houkutti jäämään alalle pysyvästi. Orava pohtii, että kauppakeskuksen vartijan on osattava käyttää nykyistä älykästä turvatekniikkaa ja pystyttävä tekemään salamannopeasti tilannearvioita. ”Hälytystilanteissa ei välttämättä tiedä minkä takia vartijakutsu on tullut. Se voi olla ensiaputilanne, kun asiakas on liukastunut, tai sitten paikalta poistuva näpistelijä.” ”Tilanteisiin mennään niin nopeasti, että siinä on oikeasti oltava koko ajan skarppina. Työ vaatii paineensietokykyä.” ”Koko ajan tiedostaa väkivallan uhan.” • Teemu Oravalla on kiire kotiin työpäivän jälkeen, sillä koira odottaa ulkoilutusta. • Teemu Orava toivoo, että suurelle yleisölle tehtäisiin vartiointialan töitä enemmän tutuksi. KONKARILLEKIN TYÖ on psyykkisesti raskasta, saati alalle tulleille nuorille. ”On kuin lyijypuvun pistäisi päälleen, kun pukee vartijan asun. Koko ajan tiedostaa väkivallan uhan.” Vaikka valvonta onkin teknistynyt, niin esimerkiksi täällä Eastonin kauppakeskuksessa vartija ei ole kadonnut monitorien taakse. Ohi painelee ripein askelin Securitaksen harmaisiin pukeutuneita miehiä. Oravan mukaan vartijan oma toive vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka suuri osa työvuorosta kuluu asiakkaiden parissa ja kuinka suuri osa valvomossa. Vartijan työhön kuuluu ristiriitatilanteiden ratkominen ja niihin liittyvä päätöksenteko. Orava pohtii, että työ voi etenkin nuorille tuntua hankalalta juuri siksi, että konfliktit eivät monillekaan kuulu elämään. Päinvastoin, ne voivat tuntua jopa luonnottomilta. ”Vaikka vartija itse menee tilanteeseen pahoittelevaan sävyyn, niin asiakas saattaa huutaa naama punaisena, että etkö päässyt Poliisikouluun!” TURVALLISUUSALALLE NEUVOTELLAAN uutta työehtosopimusta huhtikuussa. Orava korvaisi kiky-tunnit palkankorotuksilla, ja korotukset hän kohdistaisi niin alalle tuleville kuin pitkään olleille. ”En lähtisi pitkään olleiden leipää syömään, etteivät konkarit lähtisi muihin hommiin. Esimerkiksi varastotyöt saattavat tuoda sen 300–500 euroa enemmän kuukaudessa.” ”Jos työntekijät saataisiin pysymään, se toisi tälle alalle uskottavuutta ja kehityskykyä”, Orava toteaa.
PAM.FI 3/2020 9 GRAFIIKKA: IINES VIKIÖ LÄHTEET: PALVELUJEN TUOTTAJAHINTAINDEKSIT, POLIISIHALLITUS Liikevoittoaste kääntyi 2017 jälleen nousuun 2018 17 16 15 14 2013 Liikevoittoprosentti, turvallisuus-, vartiointija etsiväpalvelut 2,9 3,4 3,4 2,3 3,7 5,0 Tiesitkö? Helmikuussa 2020 Suomessa oli 16 951 henkilöä, joilla oli voimassa oleva vartijan kortti, sekä 46 090 henkilöä, joilla oli voimassa oleva järjestyksenvartijan kortti. Henkilöstön määrä turvallisuusalan yrityksissä kasvoi htv Henkilöstön määrä kasvoi 48,3 % vuodesta 2013 vuoteen 2018. Mukana turvallisuus-, vartiointija etsiväpalvelut. 2013 2018 7 917 11 738 Vartijoilla riittää kysyntää– alalla on nyt työntekijän markkinat 200 400 600 800 1 000 1 200 2010 11 12 13 14 15 16 17 18 2019 Avoimet työpaikat keskimäärin kuukauden aikana Työttömät työnhakijat keskimäärin kuukauden aikana lkm. 60 70 80 90 100 110 120 130 140 2019 18 17 16 15 14 13 12 11 2010 Tuottajahinnat indeksi 2015=100, vuosineljänneksittäin Liikevaihdon volyymi Uusimaa PohjoisPohjanmaa VarsinaisSuomi Lappi PohjoisSavo KeskiSuomi Satakunta PäijätHäme EteläSavo Pohjanmaa Kymenlaakso KantaHäme Kainuu EteläKarjala PohjoisKarjala KeskiPohjanmaa EteläPohjanmaa Pirkanmaa Pulaa hakijoista Tasapaino Liikaa hakijoita Vartijoiden työmarkkinatilanne maakunnittain Turvallisuuspalvelujen myynti on kasvanut hintojen tasaannuttua Liikevaihdon volyymilla tarkoitetaan hintojen vaihtelusta riippumatonta myynnin määrää. Tuottajahinnoilla tarkoitetaan palveluntarjoajan vastaanottamaa verotonta hintaa. Mukana turvallisuus-, vartiointija etsiväpalvelut. Syyskuu 2019, arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana. Turvallisuusalan töissä TURVALLISUUSALA NOUSEE KEVÄÄN AIKANA KIINNOSTUKSEN KOHTEEKSI, KUN ALALLE RYHDYTÄÄN NEUVOTTELEMAAN UUTTA TYÖEHTOSOPIMUSTA. AIKA NÄYTTÄÄ, LISÄÄVÄTKÖ UUDET TYÖEHDOT ALAN HOUKUTTELEVUUTTA NIIN, ETTÄ TYÖNTEKIJÄT HALUAVAT JATKAA AMMATISSA. TEKIJÖITÄ TARVITAAN. TILASTO
10 PAM.FI 3/2020 Kaupan ala Palkankorotukset: Työntekijöiden, toimihenkilöiden ja esimiesten taulukkopalkkoja ja henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 2,0 % 1.2.2020 ja 1,3 % 1.4.2021. Työaikalisiä ei koroteta sopimuskauden aikana. Taulukkopalkat 1.4.2020 1. vuotena 3. vuotena 5. vuotena 8. vuotena A 1783 11,14 1847 11,54 1946 12,16 2039 12,74 B1 1873 11,71 1935 12,09 2042 12,76 2133 13,33 B2 1890 11,81 1961 12,26 2071 12,94 2163 13,52 C1 2003 12,52 2074 12,96 2203 13,77 2303 14,39 C2 2019 12,62 2092 13,08 2232 13,95 2339 14,62 D 2125 13,28 2205 13,78 2353 14,71 2532 15,83 1. 3. 5. 8. Tukkumyyjä II 2367 2466 2584 2714 Tukkumyyjä III 2747 2853 2976 3117 1. vuotena 3. vuotena 5. vuotena Varastoja kuljetusesimies III 2190 2249 2313 Varastoja kuljetusesimies II 2391 2478 2574 Varastoja kuljetusesimies III 2108 2164 2223 Varastoja kuljetusesimies II 2298 2380 2465 Tukkumyyjä II 2230 2328 2437 2562 Tukkumyyjä III 2573 2676 2774 2907 Pääkaupunkiseutu 1858 Muu Suomi 1785 1. vuotena 3. vuotena 5. vuotena 8. vuotena A 1712 10,70 1772 11,08 1862 11,64 1948 12,18 B1 1797 11,23 1858 11,61 1958 12,24 2037 12,73 B2 1816 11,35 1885 11,78 1981 12,38 2066 12,91 C1 1920 12,00 1988 12,43 2103 13,14 2194 13,71 C2 1933 12,08 2001 12,51 2126 13,29 2224 13,90 D 2036 12,73 2132 13,33 2242 14,01 2400 15,00 Työntekijöiden kuukausija tuntipalkat Tukkumyyjät Varastoja kuljetusesimiehet Asentajat ja huoltomiehet Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Muu Suomi Muu Suomi KOROTUKSIA PALKKOIHIN Osalle palvelualoista on solmittu uudet työehdot. Kikytunnit poistuvat vuoden lopussa sekä kiinteistöettä kaupan aloilla. Hiihtokeskusja ohjelmapalvelualoilla tunneista sovitaan erikseen. TYÖEHTOJEN MUUTOKSET ja kaikki uudet palkkataulukot löydät PAMin verkkosivujen wikistä, pam.fi/wiki. Pääkaupunkiseutu tarkoittaa Helsinkiä, Espoota, Vantaata ja Kauniaista. PALKKATAULUKOT
PAM.FI 3/2020 11 1. 3. 5. 8. 11. A 1877 1950 2021 2111 2195 B 2154 2268 2394 2556 2714 C 2471 2625 2775 2979 3178 D 2630 2798 2980 3202 3419 E 2809 3007 3226 3477 3715 F 3026 3247 3476 3739 3998 G 3322 3583 3839 4157 4444 1. 3. 5. 8. 11. A 1816 1883 1952 2037 2115 B 2069 2168 2278 2421 2577 C 2349 2490 2638 2813 2999 D 2491 2649 2816 3028 3233 E 2661 2851 3049 3286 3511 F 2865 3072 3280 3537 3775 G 3146 3383 3627 3916 4188 ICT-toimihenkilöt Pääkaupunkiseutu Muu Suomi PALKKATAULUKOT Kiinteistö palveluala Palkankorotukset: Alan palkkoja korotetaan 2,0 % 1.4.2020 alkaen. Toinen 1,3 %. korotus palkkoihin tehdään 1.4.2021 alkaen. Iltaja iltavuorolisä on 0,72 euroa tunnilta ja yösekä yövuorolisä 1,33 euroa tunnilta 1.4.2020 alkaen. Työntekijöiden vähimmäispalkat Kuukausija tuntipalkat PR Pisteet Kuukausipalkka Tuntipalkka 1 harjoittelija 1576 9,79 2 17–20 1752 10,88 3 21–24 1840 11,43 4 25–28 1932 12,00 5 29–33 2029 12,60 6 34–38 2130 13,23 7 39–44 2215 13,76 8 45–51 2304 14,31 9 52–58 2396 14,88 10 59–69 2492 15,48 Taulukkopalkat 1.4.2020 Taulukkopalkat 1.2.2020 lähtötaso yli 3 v. yli 7 v. A 1536 8,93 1748 10,16 1854 10,78 B 1854 10,78 1963 11,41 2069 12,03 C 2069 12,03 2179 12,67 2284 13,28 Ohjelmapalveluala Hiihtokeskusala Paikallisesti sovittavat iltaja yötyölisät Iltatyölisä 0,77 Yötyölisä 2,16 Myöhäisen työajan lisä 22-06 1,00 Kuukausija tuntipalkat Lisät 1.2.2020 Iltatyölisä 0,77 Yötyölisä 2,17 Lumetustyölisä 1,32 Valopylvääseen kiipeämislisä 0,34 0–1 v. yli 1 v. yli 3 v. yli 5 v. yli 10 v. A 1654 10,40 1686 10,60 1734 10,91 1784 11,22 1816 11,42 B 1799 11,31 1834 11,53 1887 11,87 1940 12,20 1974 12,42 C 1974 12,42 2014 12,67 2073 13,04 2130 13,40 2169 13,64
12 PAM.FI 3/2020
PAM.FI 3/2020 13 PAMin jäsenillä on halua etsiä vaihtoehtoisia ja viisaampia tapoja kulkea työmatkansa niin, että oma kunto nousee ja työhyvinvointi paranee. Monelle omalla autolla kulkeminen on kuitenkin hankalien työaikojen vuoksi se ainoa käypä keino päästä töihin. V iisas työmatkaliikkuminen edistäisi pamilaisten terveyttä, työhyvinvointia ja vähentäisi liikenteestä syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Muun muassa näiden syiden takia PAM päätti tutkia, miten pamilaiset liikkuvat töihin ja millaisia asenteita työmatkaliikkumiseen liittyy. Motivan tuella toteutettuihin kestävän työmatkaliikkumisen kyselyihin vastasi yli 9300 työntekijää sekä noin 250 työnantajayrityksen edustajaa syksyllä 2019. Pakko omistaa oma auto Tutkimuksesta selvisi, että puolella palvelualojen työntekijöistä työmatkan pituus jää alle 10 kilometrin ja vain 6 prosentilla työmatka on yli 50 kilometriä pitkä. Silti yli puolet PAMin jäsenistä kulkee työmatkansa pääasiallisesti omalla autollaan. Pamilaisista työmatka-autoilijoista 58 prosenttia ei edes voisi tulla töihin muuten kuin autolla. 74 prosenttia vastaajista pitääkin työmatkoja tärkeimpänä syynä ylipäätään omistaa oma auto. Yksi syy on se, että julkinen liikenne ei toimi koko maassa niinä aikoina, kun pamilainen lähtee töihin tai palaa sieltä kotiin. ”Klo 8–16 -yhteiskunnan palvelurakenne harvoin palvelee palvelualoilla työskenteleviä, eikä esimerkiksi etätyö ole yleensä mahdollista. Tämä johtaa pakkoon omistaa oma auto, jonka kulut ovat merkittävä rasite pamilaisten palkkapussille.” Näin kommentoi tutkimuksen tuloksia PAMin markkinointipäällikkö TERO LEPONIEMI , joka on ollut hankkeessa mukana. VIISAAMMIN TÖIHIN MARJA IKKALA, EVELIINA REPONEN JA ANNA SALONEN / kuvat EEVA ANUNDI JA TIMO AALTO Jari Koskinen pyöräilee puolet vuodesta kotoa Vantaan Kartanokoskelta töihin Vantaan Koivukylään. ”Oman auton kulut ovat rasite pamilaisten palkkapussille.”
14 PAM.FI 3/2020 ”Viisaaseen työmatkaliikkumiseen siirtymistä edistää infrastruktuurin parantaminen, mutta tärkeää on myös pienten esteiden purkaminen. Näitä ovat esimerkiksi pyöräpysäköinnin järjestäminen tai sosiaalitilojen asianmukaisuudesta huolehtiminen”, hän toteaa. Työmatka kannattaa käyttää hyödyksi Pyöräily on selvästi houkuttavin kulkukeino, kun pamilainen etsii viisaampaa vaihtoehtoa esimerkiksi autoilulle. Vain 14 prosentille pamilaisista polkupyörä on pääasiallinen kulkuväline töihin, mutta 73 prosenttia ajaa silloin tällöin pyörällä töihin. Joukkoliikenne on toiseksi houkuttelevin yksityisautoilun kilpailija ja kolmantena on kävely. Pääasiallisesti kävellen töihin kulkee 6,9 prosenttia kyselyyn vastaajista. Koska pamilaisten työmatkat ovat melko lyhyitä, niin ymmärrettävästi moni pohtii apostoPAMILAINEN KERTOO ”En todellakaan ole mikään Lycra-mies” PYÖRÄILY TÖIHIN on osa rennompaa elämäntapaani. Enää en jaksa murehtia. Aurinko voi olla korkeimmillaan, kun lähden kolmen aikaan töistä. Istahdan siihen Kerava-joen varteen penkille ja otan ehkä kaljan. Lapseni ovat jo aikuisia, joten kotiinkaan ei ole kiire. Ehdin olla ja nauttia elämästä. Työmatkani autolla loppuivat kertaheitolla kuusi vuotta sitten. Lopetin silloin tavaratalojohtajan työt ja siirryin saman työnantajan palveluksessa kaupan kassalle. Kun työsuhdeauto meni alta, ryhdyin pyöräilemään puolet vuodesta töihin. Pyöräilen 10 kilometriä suuntaansa päivittäin. Se tekee viikossa 100 kilometriä. Liikun sen takia, että pysyn kunnossa. Se on terveellistä. Ja lisäksi onhan oma auto kallis, pärjään ilmankin. Fyysinen liikkuminen oli aluksi myös terapiaa työuupumuksen jälkeen, mutta nyt matkanteko on osa uutta kiireettömämpää elämäntapaani. Ajan pyörälläni niin rauhallista vauhtia, että hiki ei puske pintaan. En todellakaan ole mikään Lycra-mies. JARI KOSKINEN KASSATYÖNTEKIJÄ VANTAA Jari Koskinen ei ole himopyöräilijä, ja talvikautena hän kulkee töissä bussilla ja paikallisjunalla.
PAM.FI 3/2020 15 ”Olen aina tykännyt ajaa autoa” KULJEN TYÖMATKANI aina autolla. En voisi tulla töihin muuten, sillä julkiset eivät kulje maaseudulla erikoisina työaikoinani. Meillä päin on pakko olla auto, muuten et pääse mihinkään. Olen siitä hassu ihminen, että olen aina tykännyt ajaa autoa. Mitä enemmän ajan, sitä nopeammin työmatka tuntuu menevän. Työpaikaltani Härmän Kylpylästä kotiini Sieviin kuluu 158 kilometriä. On se silti pitkä matka, vaikka kuinka käyttäisin ajan hyödyksi vaikkapa hirsitalon pystytystä suunnitellessa. Aina työmatkani ei ole ollut näin pitkä. Elämäntilanteeni muuttui, kun erosin puolisostani. Eron jälkeen koin tärkeäksi päästä asumaan tyttäreni kanssa lähemmäs sukua ja turvaverkkoja. Monilla aloilla etätyö on apuna työmatkakertojen vähentämisessä, mutta ravintolatyöhön se sopii huonosti. Ehdotin sitten työnantajalle, että tekisin työvuoroja peräkkäin, mikä vähentäisi työmatkoja. Vaihtoehtona olisi muuten ollut kokonaan tästä työpaikasta pois lähteminen. Työnantaja hyväksyi poikkeusjärjestelyt ja nykyään teen vähintään kaksi vuoroa peräkanaa ilman, että käyn välillä kotona. Niinä yövuoroina, joita seuraa aamuvuoro, työntekijät voivat halutessaan yöpyä työpaikallamme nimelliseen hintaan. Silloin matkani työvuorosta petiin on noin 50 metrin kävely käytävää pitkin hotellihuoneeseen, eikä 158 kilometrin ajo kotiin. SONJA HOLLANTI RAVINTOLATYÖNTEKIJÄ SIEVI PAMILAINEN KERTOO ”Kestävä liikkuminen on kaikkien etu.” linkyydin lisäämistä. Noin puolet pamilaisista, 46 prosenttia, kulkee työmatkansa ainakin toisinaan kävellen. Leponiemen mukaan tutkimuksesta välittyykin ajattelu, että viisaampia työmatkan kulkemisen keinoja etsiessä varaa kävelyn lisäämiseen olisi. Työvuoron jälkeen ei välttämättä jaksa lähteä paahtamaan juoksulenkkiä. Työmatkojen reipas kävely nostaa kuntoa. ”Työmatkaan käytetyn ajan voi hyvin hyödyntää siihen, että saa silloin kasaan tarvittavan terveysliikunnan.” Julkista liikennettä käyttää pääasiallisena liikkumismuotonaan 18 prosenttia vastaajista. 61 prosenttia vastaajista kuitenkin kulkee työmatkojaan julkisilla ainakin silloin tällöin. Viisaasti voi käyttää senkin ajan, minkä bussissa tai junassa istuu. ”Matkat voi hyödyntää vaikka siten, että ehtii kuunnella julkisissa ne kirjat, jotka on aina halunnut lukea”, Leponiemi sanoo. ”Sujuvat työmatkat, viihtyisä työmatkaympäristö sekä taloudellisesti kannattava ja kestävä liikkuminen ovat kaikkien etu”, Leponiemi tiivistää. Työnantajat voivat tukea viisasta työmatkaliikkumista Taloudelliset kannusteet, kuten työnantajan tarjoamat työmatkaliput, houkuttavat pamilaisia parhaiten viisaaseen työmatkaliikkumiseen. Toiseksi tärkein kannuste on oman terveyden edistäminen. Työnantajakyselyssä vastaavasti tärkeimpänä syynä kestävään työmatkaliikkumiseen siirtymisessä pidettiin työhyvinvoinnin lisääntymistä sekä toiseksi tärkeimpänä työntekijöiden terveyden parantumista. Kolmanneksi tärkeimpänä tekijänä siirtyä viisaampaan työmatkaliikkumiseen pidettiin niin työntekijäkuin työnantajakyselyssäkin hiilidioksidipäästöjen vähenemistä. Sonja Hollanti tekee usein kaksi vuoroa peräjälkeen. Vuorojen välisellä tauolla hän saattaa ottaa päiväunet tai tehdä hikitreenin.
16 PAM.FI 3/2020 Työnantajat voivat tukea työntekijöiden viisasta työmatkaliikkumista työsuhde-eduin. Esimerkiksi Avecran työntekijät ovat tästä vuodesta lähtien saaneet junamatkat ilmaisiksi aiemman 25 prosentin alennuksen sijaan. Osa henkilöstöstä pystyy hyödyntämään työsuhde-etuaan työmatkoillaan. Junien ja asemien ravintolapalveluita hoitava Avecra on nykyään kokonaan VR:n omistama tytäryhtiö. "Henkilöstön edut halutaan pikkuhiljaa yhtenäistää", VR:n palvelujohtaja ja Avecran toimitusjohtaja PIIA TYYNILÄ perustelee. Kioskien, kahviloiden,ravintoloiden, ravintolavaunujen sekä Avecran "Ilmaiset junamatkat ovat iso säästö" OLI ONNENPOTKU, kun junamatkat tulivat tämän vuoden alusta ilmaisiksi meille Avecran työntekijöille. Työsuhde-etu on lisännyt myös kuntokävelyäni työmatkoilla. Kun aamuvuoro Robert’s Coffeessa on ohi, nousen Tikkurilasta K-paikallisjunaan ja laitan kuulokkeet korviini. Vietän 10 minuutin junamatkat töiden jälkeen kuunnellen musiikkia. Se saa stressin pois ja kropan rauhalliseen tilaan, jos töissä kahvilassa on ollut kiireinen päivä. Ilmaiset junamatkat ovat minulle iso säästö. Enää minun ei tarvitse ostaa noin 60 euron kuukausittaista kausilippua. Ilmaiset junamatkat kannustivat minua myös huolehtimaan kunnostani. Nyt kävelen loppumatkan Korson juna-asemalta kotiin sen sijaan, että ajaisin entiseen tapaan bussilla. Kävelyyn menee 20 minuuttia ja otan sen hyötyliikuntana. Vain jos sataa, menen bussilla. Välillä koen oloni turvattomaksi, kun liikun iltavuoron jälkeen junalla kotiin. Silloin soitan usein vanhemmilleni tai muille ja kysyn kuulumiset. Se tuntuu turvalliselta. Niin neuvottiin myös käymälläni itsepuolustuskurssilla. Välillä saan myös veljeltäni autokyydin kotiin iltavuoron jälkeen. Otan sen mielelläni vastaan, jos veli sellaista tarjoaa. KRISTA HATTUNEN KAHVILATYÖNTEKIJÄ VANTAA PAMILAINEN KERTOO ”Ohjataan työntekijöitä valintoihin pehmein keinoin.” varastojen työntekijät tulivat nyt samalle viivalle esimerkiksi konduktöörien kanssa, joilla junamatkat ovat jo olleet ilmaiset. Paikkalipuista henkilökunnalle annetaan alennusta. Kesko puolestaan laittaa työntekijöilleen vuodessa 150 euroa ePassiin silloin, kun työntekijä sitoutuu sadalla eurolla. Työsuhde-edun voi halutessaan keskittää juuri työmatkakuluihin. Keliolosuhteet vaikuttavat liikkumisvälineen valintaan Suurimpia esteitä viisaalle työmatkaliikkumiselle palvelualoilla on tutkimuksen mukaan työaikojen epäsäännöllisyys, yötyö sekä työpaikkojen sijainti. Nämä esteet rajoittavat myös julkisen liikenteen saavutettavuutta, jolloin parantamalla ja laajentamalla joukkoliikenteen palveluita, voitaisiin siirtyä entistä enemmän viisaaseen liikkumiseen myös palvelualoilla. Myös turvattomuuden tunne saa pamilaiset valitsemaan auton muiden liikkumistapojen sijaan. Kysely paljasti, että keliolo
PAM.FI 3/2020 17 suhteet ovat yleisin tekijä, joka aiheuttaa pamilaisille turvattomuutta työmatkoilla. Seuraavaksi tuli turvaton vuorokaudenaika ja kolmantena muut liikkujat. Nämä ovat arvatenkin myös tekijöitä, miksi kävely tai pyöräily saattavat jäädä vain hyviksi aikeiksi. Ilta-aikana tuntuu turvallisemmalta ajaa autolla kotiin sen sijaan että ottaisi reippaan happihyppelyn. Pehmeät keinot kehiin PAMin tutkimus on toteutettu kestävän kehityksen yhtiö Motivan tuella. Tavoitteena on ollut yhdessä löytää keinoja viisaan liikkumisen edistämiseen. Motivan liikkumisen ja liikenteen asiantuntija TANELI VARIS toteaa useiden tekijöiden ajavan yhteiskuntaa kohti vähemmän henkilöautoista riippuvaa liikkumista. ”Siirtymä on sitä sujuvampi ja hyväksytympi mitä enemmän voimme ohjata työntekijöitä muihin valintoihin niin sanotuin pehmein keinoin ja parempia liikkumisen mahdollisuuksia tarjoamalla”, Varis tiivistää. • Krista Hattunen kulkee työmatkat Tikkurilasta K-paikallisjunalla. Hän kuuntelee usein musiikkia työmatkoillaan. • Joskus hän tuntee olonsa turvattomaksi, silloin hän soittaa vanhemmilleen ja muille tutuille ja kysyy kuulumiset. Pääasiallinen kulkumuoto työmatkoilla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % % 56,1 % 0,6 % 0,2% 0,1% 0,3% 18,0% 13,9% 6,9% 0,0% 0,1% 0,3% Om a au to Yh te isk äy tt öa ut o Ta ks i Ty ös uh de au to Po lku py ör ä Kä yt än us ea m pa a ku lku vä lin et tä yh tä pa ljo n Ty ön an ta jan au to Ki m pp ak yy ti Te en et ät öi tä Jo uk ko liik en ne Kä ve ly Jo kin m uu , m ikä ? 0,6% Houkuttelevimmat viisaat kulkutavat 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % % 41,0 % 31,3 % 20,4% 6,1% 18,5% 22,9% 5,2% 30,9% 2,6% 15,3% 2,1% Po lku py ör ät Ke vy eh kö t sä hk öi se t ajo ne uv ot (es im . Se gw ay ) Lii ty nt äp ys äk öi nn in hy öd yn tä m in en Sä hk öa ut ot ta i lad at ta va t hy br id it Yh te isk äy tt öa ut ot Et än eu vo tt elu t ty öp aik all a Sä hk öa vu st eis et po lku py ör ät Ki m pp ak yy di t Et ät yö t Kä ve ly Jo uk ko liik en ne Ei m ikä än nä ist ä/ eiv ät ol e m ah do lli sia m in ul le Jo kin m uu , m ikä ? 16.3% 0.7% Avecran työntekijät ovat tästä vuodesta lähtien saaneet junamatkat ilmaisiksi.
18 PAM.FI 3/2020 IN ENGLISH Pay rises for cleaners and janitors WHEN A PAM MEMBER’S EMPLOYMENT as a cook ended, a dispute broke out between employee and employer as to which party terminated the employment. They also disagreed over pay. The PAM member worked as a cook for the same employer from May until August 2018. There was an oral agreement between employer and employee. According to the employer there had been oral agreement on a trial period, whereas according to the employee no trial period had been agreed. THE DISTRICT COURT CONCLUDED that no trial period had been agreed for this individual employee. In the court’s reasoning, it is straightforward for an employer to agree a trial period verifiably in a written employment contract. The employer produced personal testimony that the employee had orally declared he was quitting his job. According to the District Court it should ordinarily be assumed that an employee ends their employment with a clear statement of intent. The court found it unclear exactly where and when the employee had declared he was ending his employment based on a trial period. The District Court considers that the employer ended the employee’s employment without the justifications required by the Employment Contracts Act. Therefore the employer must pay the employee unpaid wages, compensation equivalent to 3 months’ wages for unjustified termination of employment, one month’s wages for the notice period as well as unjustified deductions from the final pay for meals. The employer is also required to pay PAM’s legal fees. Have you experienced this? Contact PAM’s employment advice in English tel. 030 100 625 week days 10 am to 2 pm. THERE IS A NEW COLLECTIVE AGREEMENT in the facility services sector. An overall pay rise of 3.3 per cent was negotiated for the sector. Wages in the sector will increase by 2.0% from 1.4.2020. Wages will increase by a further 1.3% from 1.4.2021. Under the new agreement, the evening and evening shift bonus is 0.72 per hour from 1.4.2020 and the night and night shift bonus is 1.33 euros per hour. Employees get the right to check with their employer whether actual working hours correspond with their employment contract. There is also the right to weekends off 12 times a year, which is an increase compared to the previous agreement. More about the agreement www.pam. fi/en/wiki/facilities-services-sector-collective-agreement.html MEMBERS CAN NOW REGISTER for training organised by PAM using the online banking codes or mobile keys. In the future you will no longer need your PAM membership number to register. PAM offers members many different types of training, though mainly in Finnish. Training is also organised by the regional office. Check out the courses and register via PAM’s events calendar on www.pam.fi/tapahtumat. html. Register for PAM courses with bank codes What is important to know as a member of PAM P H O T O : G E T T Y IM A G E S P H O T O : G E T T Y IM A G E S XXXX Cook wins dispute over termination of contract P H O T O : G E T T Y IM A G E S COLLECTIVE agreement negotiations in hotel, restaurant and leisure industry is underway. NEWS
PAM.FI 3/2020 19 IN ENGLISH M y job includes making sure that occupational safety and protection meet the legal requirements. Our partner Terveystalo looks after employees’ health requirements”, he explains. According to Sahin it is important to aim to prevent accidents at work and ensure that the working environment is safe for all workers. “If there are shortcomings they need to be put right so that nobody comes to harm”, Sahin says. In Sahin’s opinion, health and safety are managed well at his workplace, which he is pleased about. “We have almost zero accidents at work. We have been good at avoiding serious accidents. Even though there are minor injuries to hands and fingers, for example, these are rare”, he states. THERE ARE NO FAIL-SAFE TIPS for the work of an occupational safety and health representative, but Sahin firmly believes that his long experience has helped. “I have been working for my employer for 23 years, and in that time I have got to know the workplace and workers well. Through this job, I have obviously become familiar with the legal aspects. The knowhow of the occupational safety and health committee is very important in trying to solve things together”, Sahin says. The occupational safety and health representative is supported by the occupational safety and health committee. Before the meeting of the committee employees can put forward matters for the meeting to consider. Promoting a pleasant and safe workplace SEMIH SAHIN WAS ELECTED OCCUPATIONAL SAFETY AND HEALTH REPRESENTATIVE FOR WAREHOUSE WORKERS FOR A NEW TWO-YEAR PERIOD. HE IS EAGER TO IMPROVE EVERYDAY LIFE FOR EMPLOYEES. MARIE SANDBERG-CHIBANI /PHOTO EMILIA KANGASLUOMA “There is a box at work for ideas and suggestions for the committee meeting. These can be anonymous if you want. Every week I go round the workplace and chat to the warehouse workers. They can ask questions and I collect suggestions, and these are raised at the meeting.” IN SAHIN’S OPINION a good occupational safety and health representative is active and gets on top of things. The title doesn’t boost your reputation; it’s all about doing good things at the workplace. “I stood as a candidate in the elections in the autumn because I wanted to influence things at the workplace in a positive way.” Day to day Sahin comes up against very concrete issues of working conditions and occupational safety, and these vary enormously. “There might be an issue with adjusting the heating or ventilation with the facility services operator”, he says. He picked up the information and skills needed on PAM’s course for workplace representatives.. Sahin rates it highly and also recommends to others starting their shop steward career. He stresses that employees with foreign backgrounds also need to have their voice heard in working life and they should be encouraged to take on positions of responsibility at work just like others. “If you are interested in being an occupational safety and health representative, you should definitely take a closer look”, is Sahin’s encouragement. OCCUPATIONAL SAFETY REPRESENTATIVES represent all employees in matters related to health and safety at work. Everyone is entitled to stand as a candidate in elections and to participate in electing an occupational safety representative for their own workplace. If there is no-one elected at your workplace, election can be held anytime. Read more on how to elect an occupational safety representative on PAM's web site www.pam.fi/en/wiki/electing-occupational-safety-representatives.html "Occupational safety and health is very much about prevention”, says Semih Sahin, occupational safety and health representative for warehouse workers at Koivunen Oy.
20 PAM.FI 3/2020 TÄSSÄ JA NYT OLEN Julia Melis, 42 ASUN Helsingissä lapsen ja miehen kanssa. LIITYIN PAMiin 16.2.2020. TYÖSKENTELEN siivoojana RTK-palveluissa. PÄÄSÄÄNTÖINEN TYÖTEHTÄVÄNI on bussien siivoaminen ja ylläpito. Tervetuloa PAMiin, Julia! TYÖNI KAUTTA olen oppinut siivoamaan linja-auton oikeaoppisesti, mutta myös paljon siitä, mitä kaikkea linja-auton sisältä löytyy. NYT OSAAN myös toimia tietyissä ongelmatilanteissa ja esimerkiksi avata manuaalisesti linja-auton ovet, jota aikaisemmin ei tiennyt. Se tieto on tärkeää, sillä opintoni linja-auton kuljettajaksi ovat takana ja siirtyminen alalle häämöttää edessä. LIITYIN PAMIIN , koska tahdon turvaa työelämään. Kaikkea sitä, mitä työelämässä voi tapahtua, ei voi ennakoida. Esimerkiksi voi joutua jopa irtisanotuksi. Uskon, että PAM puolustaa minua näissä asioissa, ja se on minulle tärkeää. VAPAA-AJALLA nautin ajasta Suomessa lapseni ja koiran kanssa. Pidän todella paljon Helsingistä. K U V A : E M IL IA K A N G A S L U O M A PAMin asiointipalvelujen sisäänkirjautuminen muuttui Kun kokkina työskennelleen PAMin jäsenen työsuhde päättyi, heräsi työntekijän ja työnantajan välillä riita siitä, kumpi heistä päätti työsuhteen. Työnantajan mukaan työntekijä päätti työsuhteen koeaikapurkuna, mutta työntekijän mukaan koeajasta ei oltu sovittu ja työsuhde oli päättynyt työnantajan puolelta. Käräjäoikeus katsoi ettei koeajasta oltu sovittu. Työnantaja joutuu maksamaan työntekijälle korvauksia. Lehden mennessä painoon PAMin hallitus oli hyväksynyt muuttopalvelualaa ja elokuvateattereita koskevan neuvottelutuloksen. Mara-alan osalta hallitus hyväksyi työehtosopimuskauden jatkamisesta 30.9.2020 saakka. Sopimuksiin sisältyi myös koronaepidemian ajaksi sovittuja poikkeuksia. Sekä PAMin jäsenkoulutuksiin ilmoittautuminen että palvelualojen työttömyyskassaan kirjautuminen tapahtuu jatkossa omilla pankkitunnuksilla tunnistautuen. Jäsennumeroa ja omaa salasanaa ei tarvita enää sisäänkirjautumiseen. Lisätietoja saat osoitteesta: www.pam.fi/uutiset. Kokki voitti käräjillä kiistan työsuhteen päättymisestä Tes-neuvottelukierros etenee Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista K U V A : G E T T Y IM A G E S K U V A : G E T T Y IM A G E S UUSI PAMILAINEN "Iso huoli meidän jäsenten työpaikkojen ja toimeentulon puolesta." Puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen jakoi Helsingin Sanomien uutisen koronaviruksen aiheuttamista talousvaikutuksista matkailuja ravintola-alalle (@RonniSallinen) Twitterissä MISSÄ MENNÄÄN?