PAM 02/2024 - Lehtiluukku.fi

ELÄKKEELLÄ TÖISSÄ Tarja Saarelalle työ tarjoaa mielekästä vaihtelua arkeen NRO 2/2024 • 27.3.• 25. VUOSIKERTA KATSE PALKKAKUITTIIN Oma kirjanpito paljasti siivoojalta puuttuneet lisät EU-VAALIT LÄHESTYVÄT Ihmisoikeudet ja demokratia SAK:n vaalitavoitteiden kärjessä
Elämä tuo joskus eteen mutkia. Kaikkia kurveja emme pysty oikaisemaan, mutta teemme parhaamme, että kolhun sattuessa olet parhaassa mahdollisessa Turvassa. Sen vahvistaa myös EPSI Rating -tutkimus jo 12. kerran: vakuutusyhtiö Turvan asiakkaat ovat Suomen tyytyväisimpiä. Tule hymysi arvoiseen vakuutusyhtiöön turva.fi/turvaan Suomen tyytyväisimmät asiakkaat jälleen Turvassa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110
PAM.FI 2/2024 3 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? ”Mikään ei ole niin tehokas työmotivaation kadottaja kuin epätasa-arvoinen kohtelu” PAMIN JA KAUPAN LIITON YHTEINEN OPAS TASA-ARVON SUUNNITTELUUN JULKAISTIIN MAALISKUUSSA. TYÖ-YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA ERIKA KÄHÄRÄ KOROSTAA EPÄKOHTIEN HUOMAAMISEN MERKITYSTÄ. USEAT SELVITYKSET ovat viime vuosina osoittaneet, että tasa-arvosuunnitelmia on tehty yksityisellä palvelualalla määrällisesti melko vähän. PAMin aloitteesta edellisellä TES-neuvottelukierroksella sovittiinkin Kaupan liiton kanssa tasa-arvon seurannan työryhmän perustamisesta. Sen ensimmäiseksi tehtäväksi tuli laatia kaupan alalle opas tasa-arvosuunnitteluun. Työ on sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä ja kumpikin taho on käyttänyt omia taustaryhmiään oppaan hiomiseen. SITKEÄN OLETUKSEN MUKAAN työssä, jonka palkkaus perustuu työehtosopimuksen tehtäväperusteisiin palkkaluokkiin, ei voisi olla sukupuoleen perustuvia palkkaeroja. Tämä ei pidä paikkansa. Palkkaerot vain pidetään piilotettuina, kun palkkakartoituksia ei tehdä. Usein palkkataulukosta on poikettu ylöspäin ihan asiallisten syiden, kuten vastuiden tai osaamisen, perusteella. Mutta myös selittämätöntä palkkavinoumaa löytyy, kun kokonaisuuksia tarkastellaan. TASA-ARVOSUUNNITTELU PITÄÄ SISÄLLÄÄN paljon muutakin, kuin vain samapalkkaisuuteen liittyviä asioita. Usein tasa-arvoa hankaloittavat työpaikalla asiat, joita ei normaaliarjessa huomata. Voidaan ihmetellä, miksi yritykseen ei hae töihin kuin tietyn sukupuolen edustajia. Kun asioita tarkastellaan lähemmin, saattaa rekrytointiprosessissa tai työnhakuilmoituksessa paljastua asioita, jotka karsivat toisen sukupuolen edustajia. TASA-ARVOLAIN MUKAAN jokaisella työpaikalla pitää edistää tasa-arvoa. Kun työntekijöitä on vähintään 30, tulee edistämisen olla suunnitelmallista. Vallitsevia käytänteitä on arvioitava ja vastaavasti korjaavia toimenpiteitä suunniteltava yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, vaan prosessi, jossa huomataan ja korjataan erilaisia epäkohtia. VAIKKA KYSEESSÄ ON TYÖNANTAJALLE VELVOITE , toimii tasa-arvosuunnittelu parhaiten yrityksen hyväksi, kun ymmärretään sen mahdollisuudet työhyvinvoinnin kehittäjänä työyhteisössä. Mikään ei ole niin tehokas työmotivaation kadottaja, kuin työntekijöiden oletus siitä, että kohtelu ei ole työpaikalla oikeudenmukaista. Tasa-arvon avoin edistäminen nostaa tyytyväisyyttä ja motivaatiota työntekijöiden keskuudessa ja lisäksi se parantaa luottamusta yrityksen johtoon. //MINTTU SALLINEN Tutustu oppaaseen: pam.fi/tasa-arvo-opas_kauppa2024 KUVA:EEVA ANUNDI PAM.FI 2/2024 3 ERIKA KÄHÄRÄ TYÖSKENNELLYT PAMissa työympäristöasiantuntijana vuodesta 2008. SYDÄNTÄ LÄHELLÄ on turvallisen, terveellisen ja oikeudenmukaisen työelämän edistäminen. VAPAA-AIKAAN kuuluu tällä hetkellä liikuntaa, neulontaa, puutarhan hoitoa ja hyvän ruoan laittoa puolison kanssa. Kuka?
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Työttömyyspäivärahan suojaosa ja lapsikorotukset poistuvat 1.4.2024 Työttömyysturvan lakimuutosten vaiheittainen käyttöönotto etenee huhtikuussa, kun työttömyyspäivärahan suojaosa ja lapsikorotukset poistuvat kokonaan 1.4.2024 alkaen. Lapsikorotusten maksaminen päättyy Työttömyyspäivärahan lapsikorotukset poistuvat 1.4.2024 alkaen. Lapsikorotukset maksetaan 31.3.2024 saakka, vaikka hakemus saapuisi työttömyyskassalle 1.4.2024 tai sen jälkeen. Työttömyyspäivärahan suojaosa poistuu Suojaosa tarkoittaa sitä rahamäärää, jonka esimerkiksi osa-aikatyötä tekevä on voinut ansaita ilman, että työttömyyspäiväraha pienenee. Suojaosa on ollut neljän viikon hakujaksoilta 279 euroa ja kuukauden hakujaksoilta 300 euroa. Lakimuutoksen jälkeen suojaosaa ei ole, joten käytännössä jokainen työstä ansaittu euro vähentää päivärahan määrää 50 sentillä. Suojaosa poistuu hakujaksoilta, jotka alkavat 1.4.2024 tai sen jälkeen. Lakimuutokset eivät edellytä työttömyyskassan jäseneltä erillisiä toimenpiteitä, eikä niillä ole vaikutusta ansiopäivärahan hakurytmiin. Kassa huomioi lakimuutokset automaattisesti. Tulossa olevat lakimuutokset Vahvistetuista lakimuutoksista työssäoloehdon pidentäminen ja ”euroistaminen” otetaan käyttöön syyskuussa 2024. Lisäksi eduskunnan käsiteltävänä on muitakin lakimuutoksia, kuten ansiopäivärahan porrastaminen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen. Näitä lakimuutoksia ei ole vielä vahvistettu. Tiedotamme lisää tulevista lakimuutoksista lähikuukausina. Ajantasaisimman tiedon kaikista vahvistetuista ja suunnitelluista lakimuutoksista löydät verkkosivuiltamme: www.palvelualojenkassa.fi/lakimuutokset Työttömyyskassan verkkosivut www.palvelualojenkassa.fi Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan ajankohtaiset tiedotteet voit lukea osoitteesta: www.palvelualojenkassa.fi/ajankohtaista Miten soviteltu päiväraha lasketaan 1.4.2024 jälkeen? Jos sinulle maksetaan hakujaksolla esimerkiksi 200 € palkkaa, puolet siitä (100 €) vähentää täyden ansiopäivärahan määrää. Jos täysi päivärahasi on 1100 € / kk, soviteltua päivärahaa maksetaan 1100 € 100 € = 1000 €. Huomioidaanko suojaosa hakemuksessani, jos hakujaksoni alkaa maaliskuussa, mutta päättyy huhtikuussa? Kyllä, suojaosa huomioidaan hakujaksoihin, jotka alkavat maaliskuussa. Suojaosan poisto koskee ainoastaan hakujaksoja, joiden ensimmäinen päivä on 1.4.2024 tai sen jälkeen. Lähetä hakemus normaalin hakurytmisi mukaisesti. Työttömyysturvan lakimuutosten vaiheittainen käyttöönotto etenee huhtikuussa, kun nut ansaita ilman, että työttömyyspäiväraha pienenee. Suojaosa on ollut neljän viikon TK0224.indd 1 6.3.2024 10.35
PAM.FI 2/2024 5 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Erikä Kähärä? ELÄKKEELLÄ TÖISSÄ EU-VAALIT PUHEENVUORO PAMIN MIELENILMAUKSET EMOTIONAALINEN TYÖ PALVELUALOILLA KYSY MARJALTA PALKKASAATAVAT PALKKAKUITIN TARKISTUSLISTA IN ENGLISH SOLIDAARISUUSHANKKEET TÄSSÄ JA NYT LAKIKLINIKKA MAAHANMUUTTAJAHANKE PAM KOULUTTAA PAMISSA TAPAHTUU Luettuasi tämän lehdet tiedät enemmän PAMin solidaarisuustyöstä 3 6 10 13 14 16 20 22 24 26 28 32 33 34 35 40 ”Liitto voi myöntää jäsenelle oikeus apua” ”Työpäivän aikana ei aina ole sopivaa näyttää omia tunteitaan.” Uudella Lakiklinikka-palstalla PAMin juristit ratkovat työsuhderiitoja ja avaavat oikeustapauksia. 33 Puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen arvioi kolumnissa hallituksen paikallisen sopimisen esityksen heikentävän työntekijän asemaa. K A N N E N K U V A : JO H A N N E S T E R V O 33 13 16 24 10 tärkeintä kohtaa palkkakuitissa Tarkista nämä asiat ja varmistat, että palkkasi on maksettu oikein. TÄSSÄ NUMEROSSA
6 PAM.FI 2/2024 – Reilun puolen vuoden eläkkeellä olon jälkeen aloin oikein kaivata takaisin töihin. Oli ikävä työkavereita ja asiakkaita, Tarja Saarela kertoo.
PAM.FI 2/2024 7 Yhä useampi eläkeläinen paiskii töitä. Etenkin palvelualojen ammattilaisista moni jatkaa työntekoa eläkkeelläkin. Töihin vetää mielekäs tekeminen, työpaikan sosiaaliset suhteet ja mahdollisuus lisätienesteihin. R eilun vuoden vanhuuseläkkeellä ollut TARJA SAARELA , 65, ajaa autolla kotoaan Mustasaaresta naapurikaupungin puolelle Vaasaan. Helmikuisen maanantain iltavuoro Vaasan keskustan Citymarketissa on alkamassa kello 16. Hän palvelee asiakkaita kassalla iltayhdeksään asti. Tarja Saarela on osa vähitellen kasvavaa joukkoa: vanhuuseläkkeellä töitä paiskivia suomalaisia. Hieman alle 100 000 suomalaista tekee töitä, vaikka eläke kilahtaa säännöllisesti tilille. Ihmiset jäävät entistä terveempinä eläkkeelle, ja työtilaisuuksiakin on ollut tarjolla varttuneille viime vuosina enenevässä määrin. Valtaosa työssäkäyvistä eläkeläisistä tekee keikkatai osa-aikatöitä. Niin Saarelakin. Työpäiviä kertyy viikossa kaksi tai kolme ja tunteja 14–25. – Enempää en haluaisikaan tehdä. Käteni on leikattu moneen kertaan ja ne kyllä alkavat vihoitella, jos tunteja tulee liikaa, Saarela kertoo. Eläkkeellä työskentely on suunnilleen yhtä yleistä niin miesten kuin naistenkin keskuudessa. Etenkin palvelualojen ammattilaisista moni jatkaa työntekoa eläköidyttyään. Työssäkäyviä eläkeläisiä on paljon esimerkiksi kaupan alalla, hotellija ravintola-alalla, kiinteistöhuollossa ja siivousalalla. Periaatteessa yksityisissä yrityksissä ja organisaatioissa työskentelevät voivat jatkaa töitä niin pitkään kuin haluavat. Työnantajalla on kuitenkin oikeus irtisanoa työntekijä ilman erityisiä perusteita, kun vanhuuseläkkeen yläikäraja tulee täyteen. Nykyisin yläraja on 68 vuotta. Tulevaisuudessa yläikäraja nousee. Vuosina 1958-1961 syntyneiden yläikäraja on jo 69 vuotta. Mielekäs puuha ja raha motivoivat – Olin viime vuoden huhtikuussa talkoissa tyttären ja lastenlasten voimisteluseuran kahvikojulla aamukahdeksasta iltaviiteen. Siivosin pöytiä ja keitin kahvia. Kun poljin pyörällä kotiin, tuli semmoinen tunne, että pääsisipä takaisin töihin. Onhan se ihana puuhastella sellaista, mitä on ikänsä tehnyt, oululainen KAIJA JÄNTTI , 66, muistelee. Puolitoista vuotta aiemmin Jäntti oli jäänyt eläkkeelle Oulun Radisson -hotellista tarjoilijan töistä. Tuolloin hän vannoi, ettei palaa enää töihin. Talkoopäivä kahviossa muutti kuitenkin mielen, Töihin eläkkeelläkin ANU VALLINKOSKI / kuvat JOHANNES TERVO ja KAI TIRKKONEN
8 PAM.FI 2/2024 ja vappuna 2023 Jäntti palasi vanhalle työmaalleen vuokrafirman työntekijänä. – Kaikki ottivat minut avosylin vastaan. Paluu vanhaan oli helppoa, kun tunsi ihmiset ja tiesi talon tavat, Jäntti sanoo. Tarja Saarela puolestaan ilmoitti heti eläkkeelle jäädessään, että voi tehdä vuoron silloin tällöin, jos tarvetta on. – Minulla oli takanani 44 vuoden työura, ammattiosaston puheenjohtajuus ja parikymmenvuotinen pesti luottamusmiehenä. Eläkkeelle jäädessä kaikki tuo loppui kuin seinään. Reilun puolen vuoden eläkkeellä olon jälkeen aloin oikein kaivata takaisin töihin. Oli ikävä työkavereita ja asiakkaita, Saarela kertoo. Moni eläkeläinen palaa töihin nimenomaan sosiaalisten suhteiden ja mielekkään tekemisen vuoksi. Raha on myös yksi kannustin. – Pamlaiset alat ovat pienipalkkaisia, ja eläkekertymäkin jää yleensä pieneksi. Monesti lisätienesti onkin palvelualoilla työskennelleille suurempi motivaattori kuin parempituloisille eläkeläisille, PAMin sosiaalipoliittinen asiantuntija EGËZONA KLLOKOQI-BUBLAKU huomauttaa. Sekä Saarela että Jäntti painottavat, että raha on mukava plussa, mutta ei ensisijainen syy työskennellä. Mielekäs tekeminen on tärkeämpää. – Liikuntaakin töissä saa mukavasti, fyysistä tarjoilijan työtä tekevä Jäntti lisää. Molemmat kertovat käyttävänsä tienestejään matkusteluun. Saarela hemmottelee myös välillä viittä lastenlastaan. Tuttavat, ystävät ja läheiset ovat suhtautuneet Saarelan ja Jäntin eläkepäivien puuhiin pääsääntöisesti positiivisesti. Kumpikin kertoo ystäväpiirissään monen muunkin käyvän eläkkeellä töissä. – Tytär tosin sanoi, että älä äiti mene töihin. Rahaakin hän lupasi. Hän ei ymmärtänyt ensin, että enhän minä rahan vuoksi töihin mene, Jäntti sanoo. Tarkista, onko palkkalaskelma oikein! Eläkkeellä työskennellessä kannattaa ottaa huomioon se, että lisätienestit voivat vaikuttaa joihinkin tukiin, kuten asumislisään ja toimeentulotukeen. Kaija Jäntti kertoo menettäneensä eläkeläisen asumislisän keikkatöiden vuoksi. – Sain tukea 140 euroa kuussa. Kun se jäi pois ja jouduin maksamaan tukia vielä takaisin, ei työnteosta jäänyt juuri mitään ekstraa käteen, hän pahoittelee. Eläkeläisen palkkakuitti on monesti hieman erinäköinen kuin nuoremmilla. 65 vuotta täyttäneen palkasta ei peritä työttömyysvakuutusmaksua. Kaija Jäntti aikoo työskennellä eläkkeellä muutaman päivän kuukaudessa niin kauan kuin on terve.
PAM.FI 2/2024 9 Työeläkemaksua taas ei pitäisi palkkakuitissa näkyä, kun ikää on yli vanhuuseläkkeen yläikärajan. Sairausvakuutusmaksua taas ei peritä 68 vuotta täyttäneiltä. Alle 68-vuotiaat voivat hakea sairauspäivärahaa Kelalta. 68-vuotta täyttäneillekin työnantajan pitää maksaa sairausajan palkkaa ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. – Suurissa yrityksissä eläkeläisten palkkakuitti on yleensä oikein. Sen sijaan pienissä yrityksissä palkasta on voitu periä vakuutusmaksuja, joita eläkeläiseltä ei enää kuuluisi periä. Tämä johtunee ihan tietämättömyydestä, ja virhe on yleensä helppo korjata. Sen sijaan 68-vuotiaiden sairausajan palkanmaksusta voi tulla vääntöä, Kllokoqi-Bublaku huomauttaa. Eläkkeellä työskentely kartuttaa myös eläkettä aina vanhuuseläkkeen yläikärajaan eli 68-vuotiaaksi asti. Tästä työstä maksettua eläkettä pitää hakea erikseen 68 vuotta täytettyään. Varttuneilla työntekijöillä on vientiä – Mielellään työnantajat tuntuvat meitä vanhempia palkkaavan. Puhelinsovellukseen tulee vuokratyöfirmalta jatkuvasti keikkoja tarjolle. Olin ihan yllättynyt, Kaija Jäntti sanoo. Eläketurvakeskuksen kehityspäällikön JARI KANNISTON mukaan nykyinen talouden matalasuhdanne ei näytä vaikuttaneen ainakaan vielä yli 65-vuotiaiden työmahdollisuuksiin. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Kanniston mukaan yleensä taantumassa työnantajat haluavat pitää kiinni vakituisesta henkilöstöstään ja tarjoavat siksi työtä ensisijaisesti työikäisille. Varttuneet työntekijät tekevät myös itse vapaaehtoisesti tilaa nuoremmilleen. Jänttikin painottaa kysyvänsä aina ennen keikalle menoa, eikö vuoroon löytynyt ketään nuorempaa. – En halua viedä töitä ja leipää nuoremmiltani, hän sanoo. PAMin Egëzona Kllokoqi-Bublaku toteaa, että eläkeläiset voivat olla työnantajan silmissä hyvinkin houkuttelevia työntekijöitä, sillä eläkeläisen työtunti saattaa olla työnantajalle edullisempi kuin työikäisen työtunti. – Syynä ovat vakuutusmaksut ja eläkemaksut, joita ei työnantajankaan tarvitse maksaa, jos työntekijällä on ikää riittävästi. Töitä oman jaksamisen mukaan Tavallisinta eläkkeellä työskentely on alle 70-vuotiaana, korkeintaan muutama vuosi eläkkeelle jäämisen jälkeen. Yli 80-vuotiaat työssäkäyvät eläkeläiset ovat harvassa. Miten kauan Tarja Saarela ja Kaija Jäntti aikovat jatkaa työskentelyä? – Jaksamisen ja käsien kunnon mukaan menen, Saarela sanoo. – Muutamaa päivää kuussa voisin tehdä niin kauan kuin olen terve. Olen aina tykännyt työnteosta, Jäntti pohtii. Kumpikin kiittelee työnantajaansa joustavuudesta ja toiveiden kuuntelemisesta. Saarela on toivonut, etteivät työvuorot olisi alle viisituntisia ja että kello 23:een kestäviä vuoroja olisi vain harvoin. Jäntti taas ei haluaa enää tehdä myöhäisiä vuoroja tai kovin pitkiä yli kymmentuntisia työvuoroja. Jos työpäivä venyy pikkutunneille, on vaikea saada unta nivelsärkyjen vuoksi. – Kun on 47 vuotta tehnyt töitä, eivät nivelet enää ole kuin nuorella tytöllä, Jäntti sanoo. Työssäkäyvien 63–68-vuotiaiden täydellä vanhuuseläkkeellä olevien keskimääräinen kuukausieläke oli 2 063 euroa vuonna 2022. Eläkkeellä työskentely numeroina 63–67-vuotiaista täyttä vanhuuseläkettä saaneista 55 300 teki vuoden 2022 aikana töitä. Noin 62 000 63–67-vuotiasta jatkoi töitä jäämättä eläkkeelle vuonna 2022. 1 600 euroa summa, jonka 63–68-vuotiaat täydellä vanhuuseläkkeellä olevat työssäkäyvät saivat palkkatuloa keskimäärin kuukaudessa vuonna 2022. Lähde: Eläketurvakeskus
10 PAM.FI 2/2024
PAM.FI 2/2024 11 K esäkuussa suomalaiset pääsevät vaaliuurnille valitsemaan Suomen 15 europarlamentaarikkoa. SAK on laatinut eurovaaleja silmällä pitäen omat vaalitavoitteensa. Ne lähtevät liikkeelle perusteista – ihmisoikeuksista, demokratiasta ja oikeusvaltiosta – arvoista, joille koko Euroopan unioni rakentuu. – Valitettavasti nämä perusarvot eivät enää ole itsestäänselvyyksiä. Jotkut EU:n jäsenmaat ja eurooppalaiset poliittiset liikkeet kyseenalaistavat demokratian täysin avoimesti. Juuri nyt on tärkeämpi kuin pitkään aikaan puolustaa näitä perusteita näkyvästi, SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö PEKKA RISTELÄ perustelee. Perusarvoja uhmaavat etenkin Unkari ja maan pääministeri VIKTOR ORBÁN . Euroopan unionin parlamentti on suoraan todennut, ettei Unkaria voi pitää täytenä demokratiana. Tekoälyn käytölle saatava rajat Unioni on vuosien mittaan kohentanut monin tavoin työntekijöiden asemaa, mutta edelleen riittää tehtävää. Pekka Ristelä mainitsee esimerkkinä psykososiaaliset riskit, joiden torjuntaan SAK on vaatinut EU-tasolla jo pitkään nykyistä vahvempaa turvaa. Toisaalta kehittyvä teknologia nakertaa aivan uudella tavalla palkansaajan oikeuksia. Tekoäly ja algoritmit ovat päässeet paikoin käyttämään työnjohtajan valtaa. – Työnjohtovallan ja -vastuun pitää kuulua aina ihmiselle. Esimerkiksi alustataloudessa algoritmi tarjoaa työkeikkoja, arvioi työntekijöitä ja on pahimmassa tapauksessa jopa voinut irtisanoa työntekijän. Ruokalähettifirmat ja taksipalvelu Uber ovat esimerkkejä alustataloudesta. EU-vaaleissa on kyse demokratiasta ja ihmisoikeuksista SAK on julkistanut omat vaalitavoitteensa eurovaaleihin. Ne painottuvat perusarvoihin, joille Euroopan unioni rakentuu, mutta joita nykyään myös kyseenalaistetaan. ANU VALLINKOSKI / kuva GETTY IMAGES Europarlamentti • SUOMESTA VALITAAN 15 edustajaa Euroopan parlamenttiin viideksi vuodeksi. Vaalipäivä on 9.6.2024. • VAALIT VAIKUTTAVAT mihin suuntaan työelämää kehitetään EU-tasolla ja kuuluuko työntekijöiden ääni. EU-VAALIT “Jotkut EU:n jäsenmaat kyseenalaistavat demokratian.”
12 PAM.FI 2/2024 Parhaillaan Euroopan unioni käsittelee alustatalouden työntekijöiden asemaa koskevaa lainsäädäntöä. Ovatko he yrittäjiä vai työntekijöitä? Tekeillä olevan direktiivin tarkoituksena on turvata työntekijöiden oikeuksia ja taata työntekijöiden keskinäinen yhdenvertaisuus. SAK kaipaa tekoälyn käytölle rajoja myös tilanteissa, joissa sen avulla valvotaan työntekijöitä niin, että heidän yksityisyytensä vaarantuu. Kamerat ja anturit voivat esimerkiksi tallentaa ja rekisteröidä jokaisen vessakäynnin. Uudenlaista sääntelyä tarvittaisiin myös etätyöhön. Mitkä ovat etätyöläisen vähimmäisoikeudet? Tai millainen on työntekijän oikeus olla vapaa-ajallaan tavoittamattomissa? Suomessakin on kokemuksia siitä, miten esihenkilö odottaa, että työntekijä seuraisi työpaikan Whatsapp-ryhmän tai muun sovelluksen viestejä ja tiedotteita vapaallakin. – Joissakin Euroopan maissa on jo sääntelyä oikeudesta olla tavoittamattomissa. Meiltä ja EU-tasolta se vielä puuttuu, Pekka Ristelä huomauttaa. Liikkumavaraa taantuma-ajan talouspolitiikkaan EU:n tiukkaan talouskuriin SAK kaipaisi hiukan höllempää otetta. – On perusteltu lähtökohta, että jäsenmaat hoitavat vastuullisesti omaa talouttaan eivätkä velkaannu liikaa. Toisaalta laskusuhdanteissa EU:n talouspolitiikka on liian jäykkää. Se pakottaa leikkaamaan julkisia menoja taantumassa, mikä ei ole järkevää. Liian tiukka taloudenpito ei luo kasvua, Pekka Ristelä sanoo. Parhaillaan myös Suomen hallitus tekee mittavia talouden sopeutuksia välttääkseen EU:n tarkkailuluokalle joutumisen. EU:ssa ilmastopolitiikka kytkeytyy tiukasti talouteen. Yksi esimerkki tästä on talouden vihreä siirtymä eli siirtyminen hiilineutraaliin talouteen, mikä vaatii valtavia investointeja. – SAK kannattaa sitä, että investointitukia katsottaisiin enemmän EU:n tasolla yksittäisten jäsenmaiden sijaan. EU:lla on suuremmat rahkeet kuin millään jäsenmaalla. EU-tason investoinnit vauhdittaisivat siirtymää ja vahvistaisivat Euroopan asemaa globaalissa kilpailussa. Vihreä siirtymä tarkoittaa myös valtavaa koulutustarvetta. Työntekijät tarvitsevat uudenlaisessa tuotannossa uudenlaista osaamista. Esimerkiksi sähköauton valmistaminen eroaa perinteisen polttomoottoriauton valmistamisesta. Yritysvastuun sääntely yhä tarpeen Viimeisenä Pekka Ristelä nostaa esiin viime aikoina paljon puhuttaneen yritysvastuudirektiivin, jonka Suomi aikoi kaataa yhdessä muutaman muun jäsenmaan kanssa aivan kalkkiviivoilla. EU:n puheenjohtajamaa Belgia kuitenkin siirsi äänestystä tuonnemmaksi ja direktiivin kohtalo on yhä auki. – Nykyistä sitovampi yritysvastuusääntely on tarpeen, koska on käynyt selväksi, että pelkkä julkisen keskustelun ja kuluttajien luoma paine ei riitä. Se ei saa kaikkia yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja kantamaan vastuuta ympäristöstä, Ristelä sanoo. Suomessa myös monet yritykset ovat asettuneet pitkään valmistellun direktiivin taakse. Sääntely loisi markkinoille yhteiset pelisäännöt, mikä vaikeuttaisi hintojen polkemista ihmisoikeuksien ja ympäristön kustannuksella. Orpon hallitus on vastustanut direktiiviä, koska se soisi ammattiliitoille ja ympäristöjärjestöille ryhmäkanneoikeuden. Vaikka direktiivi nyt kaatuisikin, ei tarve yhteiselle sääntelylle ole kadonnut. “EU:lla on suuremmat rahkeet kuin millään jäsenmaalla.” Pekka Ristelän mukaan unioni on vuosien mittaan kohentanut monin tavoin työntekijöiden asemaa, mutta edelleen riittää tehtävää. K U VA : SA K
PAM.FI 2/2024 13 PUHEENVUORO J os Orpon-Purran hallituksen esitys paikallisen sopimisesta toteutuu, työntekijä on turvattomampi. P aikallisesta sopimisesta on kiivailtu ilta toisensa jälkeen televisiossa. On puhuttu kolmen euron tuntipalkoista ja ay-liikkeen vallanhalusta. Perusasia kaiken taustalla on sama kuin silloin, kun Helsingin Kirjatyöntekijät ensimmäisenä porukkana Suomessa sopivat työnantajiensa kanssa, mitä työstä piti maksaa ja kuinka pitkää päivää piti tehdä. Jokainen oli yksin liian heikko sopimaan. Työehtosopimus syntyi, mutta lakko siinäkin tarvittiin. M yöhemmin ehdoista ruvettiin sopimaan valtakunnallisesti, jotta yritykset eivät voi kilpailla työn hinnalla. Sopimuksia tekivät ammattiliitot ja työnantajaliitot ja niitä noudatettiin työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä. Vuonna 1970 työsopimuslaissa säädettiin, että myös työantajaliittoon kuulumattomissa yrityksissä piti noudattaa valtakunnallisten ja laajojen työehtosopimuksen vähimmäisehtoja. Syntyi yleissitovuus. N oin 90 prosenttia työntekijöistä on nyt yleissitovuuden kautta työehtosopimusten suojassa. Yleensä työehtosopimuksissa on sovittu asioista lainsäädäntöä paremmin, mutta esimerkiksi työajoista on annettu mahdollisuuksia sopia lakia heikommin työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä. Tästä seuraa myös vastuu: yritys ja työnantajaliitto ovat hyvityssakon uhalla molemmat vastuussa siitä, että sovittu pysyy työehtosopimuksen rajoissa. N yt hallitus esittää näitä poikkeuksia mahdollisiksi myös muille yrityksille, mutta ilman vastaavaa tilivelvollisuutta, ja vielä niin, että heikennyksistä voisi sopia ilman liiton luottamusmiestä. Sopimusten valvonta jäisi AVIn varaan lähes 300 000 työntekijän osalta. Jos näissä tilanteissa sallitut joustot venytetään äärimmilleen, voitaisiin joissakin tapauksissa teettää vaikka kuinka pitkään ylipitkiä päiviä normityöpäivän palkalla. Ehkä lopulta jopa kolmella eurolla tehtyä tuntia kohden. H allitus tarjoaa yrityksille muitakin kannusteita olla kuulumatta työnantajaliittoon. Jos yritykset niihin tarttuvat, menee työehtosopimuksilta jossain vaiheessa yleissitovuus. Silloin työehdot ja vähimmäispalkat nykyisellään koskevat vain työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä. Muissa voidaan tehdä millainen työehtosopimus tahansa. Sen voi jättää myös tekemättä, mikä ei ole mitenkään poikkeuksellista maissa, joissa yleissitovuutta ei ole. Silloin kolmen euron tuntipalkka on hyvinkin mahdollinen. H allituksen esittämässä muodossa paikallinen sopiminen tekee siis kaikkiaan työntekijöistä merkittävästi turvattomampia kuin nyt. Meidän ainut tarkoitus on turvata työntekijöiden asema. Emme me muuhun valtaa tarvitse. KIRJOITTAJA ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN ON PAMIN PUHEENJOHTAJA Voiko työntekijä saada jatkossa palkkaa kolme euroa tunnilta? 3_ K U V A A JA _S IV U SS A 2/2024 13 Jos näissä tilanteissa sallitut joustot venytetään äärimmilleen, voitaisiin joissakin tapauksissa teettää vaikka kuinka pitkään ylipitkiä päiviä normityöpäivän palkalla. Ehkä lopulta jopa kolmella eurolla tehtyä allitus tarjoaa yrityksille muitakin kannusteita olla kuulumatta työnantajaliittoon. Jos yritykset niihin tarttuvat, menee työehtosopimuksilta jossain vaiheessa yleissitovuus. Silloin työehdot ja vähimmäispalkat nykyisellään koskevat vain työnantajaliittoihin kuuluvia yrityksiä. Muissa voidaan tehdä millainen työehtosopimus tahansa. Sen voi jättää myös tekemättä, mikä ei ole mitenkään poikkeuksellista maissa, joissa yleissitovuutta ei ole. Silloin kolmen euron tuntipalkka on hyvinkin allituksen esittämässä muodossa Emme me muuhun ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN PUHEENJOHTAJA 3_ K U V A A JA _S IV U SS A
P alkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n järjestämä STOP nyt! -suurmielenosoitus täytti Helsingin Senaatintorin. Työntekijät eri aloilta ympäri Suomen kokoontuivat osoittamaan mielipiteensä hallituksen työelämäpolitiikasta. SAK:n järjestämiä bussikuljetuksia saapui torille pitkälti toista sataa. Desibelit nousivat torilla, kun täysi tori ilmoitti yhteen ääneen STOP! -vaatimuksensa hallitukselle. Sää suosi mielenosoittajia, ja puheista ja ohjelmasta päästiin nauttimaan aurinkoisessa talvisäässä. Myös PAMin puheenjohtaja ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN puhui Senaatintorille kokoontuneelle väelle. Rönni-Sällistä huolestutti eniten hallituksen politiikan myötä lisääntyvä köyhyys ja eriarvoisuus. – Hallitus leikkaa työntekijöiltä nyt ennennäkemättömällä tavalla. Tarvitsemme kokoaikatyötä ja parempia työehtoja, emme leikkauksia, Rönni-Sällinen painotti. Hallitus on mielenosoituksesta ja lakoista huolimatta jatkanut leikkausten ja työehtoja heikentävän lainsäädännön valmistelua. Hallitus pyrkii lähiaikoina saamaan eduskuntaan muun muassa lakko-oikeutta rajoittavat lait sekä paikallisen sopimisen kokonaisuuden, jonka myötä työehtoja voidaan heikentää etenkin pienillä työpaikoilla, joissa ei ole liiton luottamusmiestä. Yli 13 000 henkilöä kokoontui 1. helmikuuta Senaatintorille vastustamaan Orpon-Purran hallituksen leikkauksia ja työehtojen heikennyksiä. Vaatimukset tasapainosta, neuvotteluista ja kohtuullisuudesta toivat palkansaajat yhteen yli liittoja keskusjärjestörajojen. Sosiaaliturvan leikkaukset osuvat kipeiten lapsiperheisiin sekä osa-aikaja keikkatöitä tekeviin. Torilta kaikui työntekijö iden viesti hallitukselle PAULI UNKURI / kuvat PEKKO KORVUO 14 PAM.FI 2/2024
Yli 13 000 henkilöä kokoontui 1. helmikuuta Senaatintorille vastustamaan Orpon-Purran hallituksen leikkauksia ja työehtojen heikennyksiä. Vaatimukset tasapainosta, neuvotteluista ja kohtuullisuudesta toivat palkansaajat yhteen yli liittoja keskusjärjestörajojen. Hallitus lisää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, sanoi PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen puheessaan. Marimekon pääluottamusmies Tuuli Elokannas oli saapunut Senaatintorille. Oulusta saapunut tarjoilija Ahmed Nawaz pitää työntekijöiden oikeuksien puolustamista tärkeänä. Häntä huolettaa erityisesti hallituksen leikkausten vaikutukset työntekijöiden toimeentuloon, kun samaan aikaan inflaatio tuntuu jo nyt arjessa. Nawaz uskoo, että muutos voidaan saada aikaan yhdessä. Lauri Soini oli saapunut paikalle SAK:n yhteiskyydillä Jyväskylästä. Hän nosti esiin etenkin ay-liikkeen toiminnan vaikeuttamisen ja lakko-oikeuden rajoittamisen. Samalla Soinia huoletti myös yhteiskunnan kahtiajako, jota hallitus toimillaan jyrkentää. Linja-autossa toisensa tavanneet Nina Lagerroos, Anne Periaho, Maarit Hörkkö ja Tero Kapanen kuvasivat tunnelmaa torilla erinomaiseksi. Hörkkö totesi, että saneluun ei pidä alistua. Kapasen mukaan ei ole oikein, että pienituloisimmat kärsivät leikkauksista eniten. Torilta kaikui työntekijö iden viesti hallitukselle MIELENILMAUS PAM.F I 2/2024 15
16 PAM.FI 2/2024
PAM.FI 2/2024 17 Työhyvinvoinnista puhutaan paljon, mutta siihen merkittävästi vaikuttava osa–alue, emotionaalinen työ, jää usein keskusteluissa sivuun. Pohjimmiltaan kyse on tunteiden hallinnasta erilaisissa työhön kuuluvissa vuorovaikutustilanteissa. Saako palvelutyössä näyttää tunteita? TIINA HELIN / kuva GETTY IMAGES E simerkiksi häät ovat asiakkaalle ainutkertainen ja merkityksellinen juhla. Asiakas käyttää päiväänsä paljon rahaa ja odottaa kaiken sujuvan moitteettomasti. Tällöin henkilökunnalta odotetaan myötäelämisen taitoa ja kykyä liittyä hääjuhlan tunnelmaan, valottaa tunnetyön merkitystä Radisson Blu Hotel Oulun palvelupäällikkö HARRI PIEKKOLA. ?Toisaalta harvoin hotellissa käyville myös hotelliyöpyminen on juhlaa, vaikka työntekijälle tilanne on arkinen. Tähän tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota, jotta asiakkaan kokemus on aina priimaa ja hän saa rahoilleen täyden vastineen. Emotionaalinen työ on työaikana tehtävää tunnetyötä: tunteiden säätelyä, työn vaikutusta henkilökohtaisiin tunteiden kokemuksiin sekä organisaation odotuksia ja tunnesääntöjä. Emotionaalista työtä voi löytää lähes kaikesta työstä, myös organisaation sisäisissä palvelusuhteissa. Tunnetyötä tehdään kasvokkain, äänen välityksellä sekä tekstipohjaisesti. Pohjimmillaan kyse on siitä, miten työntekijä hallitsee tunteitaan kaikissa työhönsä kuuluvissa vuorovaikutustilanteissa. ? Ammatillisessa kontekstissa odotetaan aitojen tunteiden piilottamista tarvittaessa, ikään kuin näyttelijän roolisuoritusta, kertoo LAB Ammattikorkeakoulun lehtori JOHANNA HEINONEN , joka tekee parhaillaan väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistossa. Heinonen tutkii väitöskirjatyössään emotionaalisen työn vaikutuksia. ? Työpäivän aikana ei aina ole sopivaa näyttää omia tunteitaan, vaan työntekijältä odotetaan brändin tunnemaailmaan eläytymistä. Tärkeintä on, että asiakas saa sitä palvelua, jota odottaa brändiltä saavansa. Miten tunnetyö vaikuttaa työntekijöihin? Tunnetyö on piilotyövaatimus, jota ei usein osata sanoittaa ääneen työnantaji
18 PAM.FI 2/2024 en eikä työntekijöiden toimesta. – Työnantajan olisikin hyvä kiinnittää huomiota ihmisen luonteen soveltuvuuteen juuri haettavaan tehtävään ja tiimiin. Ristiriidat työntekijän luonteen ja työtehtävässä vaadittavan emotionaalisen työn välillä voivat kuormittaa sekä työntekijää että työnantajaa, Heinonen muistuttaa. Myös Harri Piekkola on rekrytointikokemuksissaan huomannut, ettei tunnetyön taidoille vielä osata antaa painoarvoa. – Monesti työuran alussa saattaa olla herkempi ja kokemuksen myötä sitten kovettua. Kaikilla meillä on varmasti tilanteita, jotka jäävät vuosiksi mieleen. Tunnetyö voi purkamattomana valua myös yksityiselämään vaikuttaen palautumiseen ja edelleen heikentää kykyä tehdä tunnetyötä työpäivän aikana. – Kierre voi johtaa stressiin, masennukseen ja kyynistymiseen, jatkuva purkamaton paha olo vaikuttaa sekä fyysiseen että mielenterveyteen. Emotionaalisella työllä ja sen tunnistamisella onkin myös kansantaloudellinen merkitys, Heinonen korostaa. Palveluja ravintola-aloilla tehtävä tunnetyö on arkipäivää ja Piekkolan mukaan työntekijät osaavat usein ulkoistaa vastaanottamansa negatiiviset tunteet. Toisinaan kritiikki ja purkaukset menevät kuitenkin ihon alle, vaikka palaute ei olisikaan itsestä kiinni. – Sanon aina, että asettukaa asiakkaan asemaan. Kauniilla kielenkäytöllä pääsee pitkälle ja on lottovoitto, mikäli kiukkuinen asiakas lähtee tilanteesta hymyillen. Heinosen mukaan palvelualoilla tehtävä emotionaalinen työ on parhaimmillaan antoisaa luoden merkitystä työlle. – Asiakaspalvelu on tosi kivaa, kun menee hyvin. Hankalatkaan asiakkaat eivät paina niin paljon, jos työstä saa onnistumisen kokemuksia. Positiiviset asiakaskohtaamiset ruokkivat itse itseään. Miten tukea tunnetyöstä palautumista? – Osoittamalla vakituisilleja vuokratyöntekijöille arvostusta sekä palkkaaTyöntekijät osaavat usein ulkoistaa vastaanottamansa negatiiviset tunteet, kertoo Radisson Blu Hotel Oulun palvelupäällikkönä työskentelevä Harri Piekkola. K U V A : P E T T E R I LO P P O N E N “Tunnetyö voi purkamattomana valua myös yksityiselämään.” van organisaation että työyhteisön puolesta. On tärkeää tuoda näkyväksi, että työntekijää arvostetaan ihmisenä ajatuksineen ja tunteineen, eikä vaan osaamisen näkökulmasta. Tällöin työntekijä halutaan pitää tyytyväisenä työssään ja työyhteisössään, Heinonen tiivistää. Myös työntekijöiltä kerättyä palautetta tulisi oppia hyödyntämään asiakaspalautteen tavoin. – Jos fiilismittarit kertovat negatiivisista tunteista, puututaanko näihin aidosti ja lähdetään kehittämään työhyvinvointia työntekijöitä kuunnellen? Piekkola korostaa työyhteisön ja vertaistuen merkitystä tunnetyöstä palautumisessa. – Hyvä tapa on se, että töiden jälkeen istutaan yhdessä käymään iltaa läpi. Jokainen saa mahdollisuuden purkaa ja kertoa mitä on tullut vastaan päivän aikana. Näin myös vanhemmat työntekijät saavat mahdollisuuden tukea tuoreempia kollegoitaan. Purkamattomasta tunnetyöstä syntyvän rasituksen vuoksi Johanna korostaa työnantajien roolia luoda mahdollisuuksia käsitellä emotionaalisesti kuormittavia tilanteita työpäivien aikana, tarjota koulutusta ja tietoa tunnetyöstä sekä taata pääsy työterveyden piiriin purkamaan jo kertynyttä kuormitusta.
PAM.FI 2/2024 19 K U V A : A N N A A U T IO Johanna Heinonen tekee väitöskirjaa emotionaalisesta työstä Itä-Suomen yliopistossa. Hänen selvitystensä mukaan hankalatkaan asiakkaat eivät paina niin paljon, jos työstä saa onnistumisen kokemuksia. Piekkolan mukaan työssä syntyvän tunnekuorman purkaminen onkin pitkälti työntekijöiden ja kollegoiden tarjoaman vertaistuen varassa. Työpäivän aikana tapahtuneet tilanteet puretaan lähtökohtaisesti vapaa-ajalla työpäivän jälkeen. – Erityisesti kesällä vertaistuen merkitys tulee näkyväksi, kun kokeneempi kollega ottaa kesätyöntekijän siipiensä suojaan, kertoo miten homma toimii ja tukee emotionaalisesti. Työntekijöiltä odotetaankin herkkyyttä ja oma-aloitteisuutta tiimiläisten emotionaalisesta hyvinvoinnista huolehtimisessa. – Epäitsekkyys, myötätunto, ystävällisyys, yhteistyö, lämpö ja välittäminen. Näiden piirteiden avulla pidetään huolta sekä kollegoista että asiakkaista, Piekkola päättää. Sinä osaat! Tervetuloa osaamisen kehittämisen pienryhmään! Pienryhmä on tarkoitettu palvelualojen työntekijöille, jotka haluavat kartoittaa ja kehittää omaa osaamistaan. Voit olla työnhakija, työssä oleva tai opiskelija, joka pohtii työnhakua. Keskiviikkoisin: 10.4., 17.4 ja 24.4. klo 10.30 – 12.30 Tervetuloa mukaan! Ilmoittaudu osoitteessa pam.fi/urapalvelu Yes you can! Help in recognizing and developing your talent! This small group is targeted to people working in service industry, who want to map out and develop their own talent. You can be either a job-seeker or employee/student considering seeking new jobs. At the registration the participants are asked about their expectations concerning the content of the training. Online groups: Thursdays: 11 April, 18April and 25April from 10:00 AM to 12:00 PM Welcome! Register at pam.fi/career-services
20 PAM.FI 2/2024 MARJA VASTAA ? Minut irtisanottiin työstäni koeajan viimeisenä päivänä, 28.2.2024. Työnjohtajani olisi halunnut pitää minut työssä, hänellä ei ollut mitään henkilökohtaista minua vastaan ja tein työni ahkerasti ja tunnollisesti. Mielestäni työsopimuksen purkaminen ei ollut kohtuullista. Kuuleminen järjestettiin 27.2.2024 ja heti seuraavana päivänä minut irtisanottiin koeajalla ilman, että syytä kerrottiin. Onko tässä menetelty oikein? VASTAUS: Koeajan tavoitteena on selvittää, täyttääkö työsopimus molempien osapuolten odotukset. Koeajasta on sovittava erikseen, ja koeajalla molemmat osapuolet voivat purkaa työsopimuksen. Purkuperusteen tulee olla kuitenkin asiallinen: se ei saa olla syrjivä, esimerkiksi työntekijän terveydentilaan liittyvä, eikä epäasiallinen koeajan tavoitteeseen nähden. Tuotannollis-taloudelliset syyt eivät oikeuta työsopimuksen purkamiseen koeaikana. Työnantajan on annettava kirjallinen selvitys irtisanomisen tai purkamisen syistä työntekijän pyynnöstä viipymättä. Tämä koskee myös koeaikapurkuja. Työntekijän on esitettävä seikat, jotka saattavat viitata siihen, että työsopimuksen purkamisen todellinen syy on epäasiallinen. Jos työsopimus on purettu vedoten koeaikaan, työntekijän on toimitettava näyttö siitä, että purkamisperuste on ollut syrjivä tai muutoin lain vastainen. Tämän jälkeen on työnantajan vastuulla todistaa, että Onko työsuhteeni purkamisessa koeajalla menetelty oikein? purkamisen syy on ollut lain edellyttämällä tavalla asiallinen. Olemme vastaanottaneet monia yhteydenottoja koeaikapurkuihin liittyen. Vaikka koeaikapurun perusteiden ei tarvitse olla yhtä tiukat kuin irtisanomistilanteessa, purun syy ei saa olla syrjivä tai muutoin epäasiallinen. Jos et saanut perusteluja koeaikapurullesi kuulemistilaisuudessa, voit pyytää niitä myös jälkikäteen. ? Hyvä Marja, olen myyjänä lähikaupassa ja teen 30 tuntia viikossa töitä. Perheemme saa sekä soviteltua työttömyysturvaa että asumistukea, koska mieheni on työtön ja meillä on kaksi lasta. Kuulin, että työttömyysturvan leikkauksien lisäksi huhtikuussa olisi tulossa muutoksia myös asumistukeen. Onko tämä totta? Asumme vuokralla Helsingissä, vuokramme kolmiosta on 1 395 euroa kuukaudessa ja asumistukemme on 760,82 euroa kuukaudessa. Mieheni saa Kelalta työmarkkinatukea ja itse saan palkkaa noin 1600 euroa kuukaudessa. VASTAUS: Hyvä jäsen, valitettavasti tämä pitää paikkansa. Työttömyysturvan lisäksi hallitus on päättänyt heikentää myös asumistuen ehtoja. Asumistuen leikkaukset kohdistuvat erityisesti työssä käyviin henkilöihin. Alkaen 1.4., työtulot otetaan asumistuessa huomioon kokonaisuudessaan. Suojaosa 300 euroa poistetaan, mikä tarkoittaa, että jokainen ansaittu euro vähentää asumistukea. Lisäksi yleisen asumistuen perusomavastuun osuus nousee 42 prosentista 50 prosenttiin, ja asumistuen korvausprosentti alenee nykyisestä 80 prosentista 70 prosenttiin. Lisäksi Helsingin erityisasema asumistuessa poistetaan ja Helsinki yhdistetään samaan kuntaryhmään muun pääkaupunkiseudun kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että Helsingille asetettu asumismenojen yläraja laskee. Hallitus on kuitenkin huomioinut lapsiperheet niin, että asumistuen perusomavastuun laskukaavassa lasten kerrointa on suurennettu ja aikuisten kerrointa pienennetty. Tämä tarkoittaa, että lapsiperheet saavat jatkossa hieman enemmän asumistukea kuin lapsettomat perheet. Antamiesi tietojen perusteella ja Kelan laskurin mukaan perheenne asumistuki tulee olemaan jatkossa 400–500 euroa kuukaudessa, eli saatte 260–360 euroa vähemmän kuin nykyisin. ? Rakas Marja, olen siivooja ja työskentelen noin 60 % työajalla. Olen myös kolmen lapsen yksinhuoltaja. Tähän asti olen saanut palkkaa 1 128,08 euroa ja soviteltua työttömyysturvaa 609 euroa, johon sisältyvät lapsikorotukset. Nyt olen kuullut, että lapsikorotukset poistuvat huhtikuun alusta. Pitääkö tämä paikkansa? Kolmen lapsen kanssa toimeentulosta on todella tiukkaa. VASTAUS: Valitettavasti on totta, että työttömyys