• Xxxxxxxx PÄÄVIESTI NRO 2 / 2021 • 7.4.• 22 . VUOSIKERTA ELÄMÄÄ VEITSENTERÄLLÄ Yli 3000 vastausta pandemian vaikutuksista toimeentuloon. KUNTAVAALIT KESÄKUUSSA Kenellä on oikeus äänestää? PAIKALLINEN SOPIMINEN Kokenut neuvottelija Petri Järvinen: TES tarvitaan turvaamaan vähimmäisehdot
  • Kun haluat turvata rakkaimpasi Suomen edullisimmalla* henkivakuutuksella, olemme rinnallasi. Järjestöjäsenen etuhinta koskee sekä sinua että puolisoasi. Laske hinta helposti netissä. Saat vakuutuksen voimaan heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen hintavertailu, Innolink 11/2020.
  • PAM.FI 2/2021 3 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? ALIPALKKAUSTA tapahtuu liian paljon ihan tavallisissa työsuhteissa. Olemme avustaneet poliisia laajemmissa rikostapauksissa, tehneet yhteistyötä työsuojeluviranomaisten kanssa ja toimineet yhdessä eri organisaatioiden ja järjestöjen kanssa työperäisen riiston poistamiseksi. Olemme myös tehneet lukuisia parannusesityksiä lainsäädäntöön muun muassa alipalkkauksen sanktioimiseksi. HANKINTALAKIA on uudistettava siten, että se kitkee nykyistä tehokkaammin työperäistä hyväksikäyttöä erityisesti julkisten palveluiden alihankinnassa. Yksi tehokkaimmista tavoista olisi lakimuutos, joka määrittäisi työlakien ja työehtosopimusten noudattamisen pakolliseksi myös muiden kuin valtiotoimijoiden hankintasopimuksissa. KUNNISSA tehdään suuri määrä julkisia hankintoja. Siksi on huolehdittava, että kuntien hankintaosaaminen kasvaa ja, että hankintaa tehdään suunnitelmallisemmin. Hankintamenettelyn ongelma on erityisesti syntyneiden sopimusten valvonnassa. Tällä hetkellä räikeimpiinkään rikkomuksiin ei puututa siksi, että valvontaan kohdennetut resurssit ovat liian pienet niin hankintayksiköissä, aluehallintovirastoissa kuin urakoitsijallakin. KEVÄTTÄ ja kesää odotan tänä vuonna tavallistakin innokkaammin. Odotusta siivitän MINNA CANTHIN sanoin – Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää! Uusi hankintalaki tarvitaan nyt PAMIN EDUNVALVONTAJOHTAJA JAANA YLITALO PITÄÄ TÄRKEÄNÄ, ETTÄ HANKINTALAKIA UUDISTETAAN PIKAISESTI. KUNNISSA TEHDÄÄN SUURI MÄÄRÄ JULKISIA PALVELUHANKINTOJA JA SIKSI MYÖS NIIDEN HANKINTAOSAAMISESTA ON HUOLEHDITTAVA. MIIA JÄRVI / kuva EEVA ANUNDI JOKO SEURAAT PAMin blogia osoitteessa pam.fi? 1 3 4 2 ALIPALKKAUSTA liian paljon ihan tavallisissa työsuhteissa. Olemme avus taneet poliisia laajemmissa rikostapauksissa, tehneet yhteistyötä työsuojeluviran omaisten kanssa ja toimineet yhdessä eri organisaatioiden ja järjestöjen kanssa työperäisen riiston poistamiseksi. Olemme myös tehneet lukuisia parannusesityksiä lainsäädän töön muun muassa alipalk kauksen sanktioimiseksi. on uudistettava siten, että se kitkee nykyistä tehokkaammin työperäistä hyväksikäyttöä erityisesti julkisten palveluiden alihankinnassa. Yksi tehokkaimmista tavoista olisi lakimuutos, joka määrittäisi työlakien ja työehtosopimusten noudattamisen pakolliseksi myös muiden kuin valtiotoimijoiden lutta elämää! 2
  • 4 PAM.FI 2/2021 Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja ETU PAMIN JÄSENILLE: CityShoppari 2021 -sovellus ilmaiseksi Jos puhelinnumerosi oli ajan tasalla PAMin jäsenrekisterissä ennen 11.2.2021, voit vain ladata sovelluksen ja kirjautua sisään puhelinnumerollasi! Voit myös tilata sovelluksen aktivointikoodin lähettämällä numeroon 045 7396 0175 tekstiviestin, jossa lukee PAM21 välilyönti jäsennumerosi (esim. PAM21 123456). Saat paluuviestinä koodin. Lisätietoa osoitteessa pam.fi/cityshoppari Yli tuhat etua käytössäsi ravintoloihin ja ostoksille! *4 h, keittiö, 8 petiä, kylpyhuone, sauna, TV, takka ja soutuvene Ålands Fackliga Semesterorganisation Facebook “f” Logo CMYK / .ai Facebook “f” Logo CMYK / .ai Tervetuloa lomalle Ahvenanmaalle! Ahvenanmaan ammattiyhdistys vuokraa pamilaisille lomamökkiä luonnon helmassa Hammarlandissa kaikkine mukavuuksineen*. Autotie vie perille asti. Hinta 550 €/viikko tai 79 €/vrk Varaukset puh. 040 5345 666
  • PAM.FI 2/2021 5 3000 kokemusta koronakriisin vaikutuksista toimeentuloon. MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Jaana Ylitalo? PAIKALLINEN SOPIMINEN LISÄÄ TUKEA luottamusmiehille PAMIN KYSELY selvitti ravintola-alan tilannetta ÄRRÄN MYYJÄ perää työn arvostusta KENELLÄ ON OIKEUS äänestää? LUOTTAMUSMIEHEN saappaissa SANOISTA TEKOIHIN IN ENGLISH JÄSENETU – Uraneuvonta PAMISSA TAPAHTUU PAM KOULUTTAA Kun luet tämän lehden tiedät, mitä kuuluu luottamusmiehen tehtäviin. 3 6 9 10 16 20 22 24 26 28 29 34 ”Paikallinen sopiminen on kahden kauppa.” TÄSSÄ NUMEROSSA Emre Ag: äänestämällä voin vaikuttaa kotikaupunkiini. Kesko Logistiikan pääluottamusmies Petri Järvinen pitää tärkeänä, että sopimisesta ei tule yksipuolista sanelua. PAMin kysely kertoo ravintola alan työntekijöiden tilanteesta. 10 sdksaaard ja hjhsfkjd 6 28 20 K A N N E N K U V A : E E V A A N U N D I Tia Laakkonen sai PAMin uraneuvonnasta apua työnhakuun.
  • 6 PAM.FI 2/2021 Petri Järvinen pitää tärkeänä, ettei paikallisesta sopimisesta tule yksipuolista sanelua. PETRI JÄRVINEN • Päätoiminen pääluottamusmies, Kesko Logistiikka • PAMin hallituksen jäsen • EWC-edustaja KUKA?
  • PAM.FI 2/2021 7 T eams-videoyhteys kilahtaa auki ja ruudulle ilmestyy Keskon pääluottamusmies Petri Järvinen. Hän on juuri hetkeä ennen saanut neuvottelut päätökseen tuoreimmasta paikallisesta sopimuksesta. Nekin käytiin etäyhteyksien välityksellä. Järvinen aloitti uransa Keskolla 35 vuotta sitten varastotyöntekijänä Vantaalla. Siellä sijaitsee myös hänen nykyinen työpaikkansa, Keskon logistiikkakeskus. Se koostuu kolmesta jättikokoisesta varastosta, josta toimitetaan elintarvikkeita kaikkiin K-päivittäistavarakauppoihin ympäri Suomea. Järvisestä tuli Kesko Logistiikan pääluottamusmies vuonna 2001, jolloin Kesko yhtiöitti liiketoimintojaan. Ensi töikseen hän neuvotteli uuden luottamusmiessopimuksen. Kun yksi yhtiö muuttui useiksi yhtiöksi, oli tärkeää sopia siitä, kuka edustaa ketäkin ja missäkin. Sen jälkeen hän on neuvottelut kymmenistä paikallisista sopimuksista työpaikallaan. PAIKALLISESSA SOPIMISESSA on kyse työpaikalla tapahtuvasta koko henkilöstöä tai sen osaa koskevasta sopimisesta. Työehtosopimuksissa on usein kohtia, joissa mainitaan erikseen, että asiasta voidaan sopia paikallisesti. Työntekijöiden puolesta paikallisia sopimuksia neuvottelee työehtoasioihin perehtynyt luottamusmies. ”Jotta sopiminen onnistuu, täytyy työpaikan olla järjestäytynyt”, Järvinen sanoo. ”Luottamusmiehellä pitää olla työntekijöiden tuki ja luotto takana, muuten siitä ei tule mitään. Henkilöstön kuunteleminen on avainasemassa, jotta hän ymmärtää, mitä työntekijät pitävät tärkeänä ja mitä pitäisi tehdä jotenkin toisin tai paremmin”, hän jatkaa. KESKOSSA PAIKALLISEN sopimisen historia ulottuu yli 50 vuoden taakse. Talon vanhin sopimus on vuodelta 1969 ja siinä on sovittu keskusvarastolisästä. Järvinen arvelee pitkän historian juontavan juurensa hyvästä ja pitkään KUNHAN KUMPIKIN HYÖTYY Petri Järvinen on neuvotellut paikallisia sopimuksia kahden vuosikymmenen ajan. Hän tietää, että onnistuneeseen ja aitoon sopimiseen tarvitaan luottamuksen ilmapiiriä, molemminpuolista hyötyä ja pitkää pinnaa. MINNA RAITAPURO / kuvat EEVA ANUNDI
  • 8 PAM.FI 2/2021 ”Ei pidä lannistua, jos joku asia ei heti mene läpi, vaan yrittää uudestaan.” toimineesta luottamusmiesjärjestelmästä. Molempien osapuolten luottamus on pohja, jolle sopiminen rakentuu. ”Esimerkiksi meillä logistiikassa on ollut pitkään joka toimipisteessä oma luottamusmies. He ovat osanneet neuvotella siitä, mikä on milloinkin hyväksi kummallekin osapuolelle”, hän pohtii. Työehdot ja työlainsäädännön tunteva luottamusmies on hänen mielestään yksi tärkeimmistä edellytyksistä paikallisen sopimisen onnistumiselle. ”Ei se keneltä tahansa onnistu. Keskeistä on ymmärtää kokonaiskuva yrityksestä, jotta luottamusmies pystyy neuvottelemaan yritykseen sopivia sopimuksia. On tärkeää analysoida tarkasti, mitä hyötyä kulloinkin ehdotetusta asiasta on työntekijöille pitkällä aikavälillä.” Hän itse suhtautuu paikalliseen sopimiseen myönteisesti, mutta yhdellä ehdolla. ”Mielestäni paikallinen sopiminen kannattaa, kunhan siitä ei tule yksipuolista sanelua.” PAMIN MARRASKUUSSA 2020 tekemän jäsenkyselyn mukaan 86 prosenttia PAMin jäsenistä ajattelee, että työehtosopimukset ovat paras tapa huolehtia pelisäännöistä työmarkkinoilla. 75 prosentin mielestä on tärkeää, että ammattiliitto sopii asioista työntekijöiden puolesta silloinkin, kun niistä sovitaan paikallisesti. Kokeneelle luottamusmiehellekään paikallinen sopiminen ei ole aina helppo rasti. Järvinen kertoo, että siinä missä jotkin sopimukset ovat syntyneet tunnissa, toisiin on voinut mennä 15 tai 20 vuotta. ”Ei pidä lannistua, jos joku asia ei heti mene läpi, vaan yrittää uudestaan. Joskus johtajien pitää vaihtua, ennen kuin päästään sopimukseen. Tämä on pitkäjänteistä työtä!” Tukena on myös oma ammattiliitto, josta saa neuvoja ja valmiuksia sopimiseen. Koulutusta liitto voisi Järvisen mielestä järjestää enemmänkin. ”Kun tulevaisuuden näköpiirissä on, että näitä sopimuksia tullaan tekemään yhä enemmän, luottamusmiehillä pitää olla osaamista niiden tekemiseen.” TYÖNANTAJIEN EDUSTAJAT ovat ehdottaneet viime vuosina paikallisen sopimisen laajentamisesta työnantajaliittoihin kuulumattomiin yrityksiin sekä sitä, että luottamusmiehen lisäksi sopijaosapuolena voisivat olla esimerkiksi työntekijät itse. Nämä ehdotukset Järvinen tyrmää. ”Palvelualojen henkilöstöllä on aika vähän valmiutta sopia. Kyllä työnantaja veisi työntekijää täysin 100–0, jos työehtosopimusta ei olisi ja kaikki sovittaisiin paikallisesti.” Hänen mielestään työehtosopimuksen sisällä tai sen päälle voi sopia melkein mitä vaan, mutta tes tarvitaan perälaudaksi määrittelemään aina vähimmäisehdot, jos muusta ei sovita. ”Nykyisillä työehtosopimuksilla pystytään sopimaan aika isosta määrästä asioita, etenkin kaupan alalla, jos vaan halua löytyy. Epäilen, että työnantajapuolella ei ole oikein käsitystä siitä, mistä kaikesta voidaan jo nyt sopia”, hän pohtii. LUKUISISTA JÄRVISEN urallaan neuvottelemista sopimuksista yksi nousee ylitse muiden. ”Merkittävin sopimus, jota olen ollut neuvottelemassa, takaa kaikille osa-aikaisille työntekijöille oikeuden kokoaikatyöhön”, hän kertoo. Aiemmin, kun työnantaja halusi palkata Keskon päivittäistavaravarastolle lisää työvoimaa, hänen oli työsopimuslain mukaan tarjottava töitä ensin osa-aikatyöntekijöille. Sitä varten täytyi joka kerta selvittää, kuka osa-aikaisista työntekijöistä haluaisi lisätunteja. Järvinen työryhmineen laati työnantajalle ehdotuksen siitä, että kaikilla työntekijöillä olisi automaattisesti oikeus kokoaikatyöhön. Työntekijä voisi itse ilmoittaa halunsa kokoaikatyöhön, jolloin työnantajan ei tarvitsisi kysyä jokaiselta työntekijältä erikseen, haluavatko he lisää tunteja. Ehdotus sai työnantajalta kannatusta ja sopimus tuli voimaan vuonna 2010. ”Tämä ei varmasti sovellu kaikkiin työpaikkoihin, mutta meillä se on toiminut hyvin. Siitähän paikallisessa sopimisessa on kyse, että kumpikin osapuoli hyötyy jotakin”, hän summaa. Keskon päivittäistavaravarastolla työskentelee yli 1500 työntekijää.
  • PAM.FI 2/2021 9 P itäisikö tavallisen työntekijän olla kiinnostunut paikallisesta sopimisesta? PAMin sopimuspäällikkö Ismo Kokon mukaan pitää, sillä tulevaisuuden näkymä on, että paikallisesti sopimalla määritetään entistä enemmän työehtoja. VASTUSTAAKO PAM paikallista sopimista? ”Ei, sopiminen on sinänsä hyvä asia. Paikallisesti sopiminen on hyvä tapa esimerkiksi silloin, kun yrityksellä menee hyvin ja työntekijöille halutaan taulukkoja korkeampi palkka. Sitä PAM vastustaa, jos pyritään heikentämään työntekijöiden ja ay-liikkeen asemaa. Työntekijöiden neuvotteluvoima perustuu joukkovoimaan. Mitä pienempiin ryhmiin työntekijät pilkotaan, sitä heikompia sopijaosapuolia meistä työntekijöistä tulee.” KYSELYISSÄ TYÖNTEKIJÄT arvelevat, että työnantajilla on paikallisesti sopiessa työntekijöitä enemmän valtaa. Pitääkö puntteja tasata? ”Pitää. Työnantaja on etulyöntiasemassa, koska heillä on yleensä paremmat lähtötiedot ja oikeus käyttää tulkintavaltaa. Työntekijöiden neuvottelijoiden pitäisi päästä saman tiedon lähteelle. Luottamusmiesten asemaa pitää vahvistaa ja sopimiseen pitäisi saada luottamusmiehen tueksi laajempi joukko työntekijöitä.” KUN MAAN HALLITUS EDISTÄÄ paikallista sopimista, mikä on PAMille tärkeää? ”Asiaa pitää edistää hallitusohjelman mukaisesti työehtosopimusten kautta. Jos halutaan lisää paikallista sopimista, luottamusmiehen asemaa on vahvistettava ja mahdollistettava luottamusmiehen valinta yhä useammalle työpaikalle.” // AULI KIVENMAA K U V A : E E V A A N U N D I ISMO KOKKO Ikä: 49 Asuinpaikka: Helsinki Perhe: Vaimo, neljä lasta, kaksi kania. Kokemukset paikallisesta sopimisesta: Sen onnistumiseksi tarvitaan omista asioistaan kiinnostuneita työntekijöitä ja luottamusta neuvottelijoiden välillä. Puntit tasan työpaikalla Työpaikalla työnantaja on vahvempi ja siksi luottamusmiehen asema on turvattava, sanoo PAMin sopimuspäällikkö Ismo Kokko. TUTUSTU oman alasi työehto­ sopimukseen verkossa pam.fi/ työehtosopimukset P luottamusmiehen asema on turvattava, sanoo TUTUSTU oman alasi työehto­ sopimukseen verkossa pam.fi/ työehtosopimukset
  • 10 PAM.FI 2/2021 Lähes puolet kyselyn vastaajista (48 %) kertoi toimeentulonsa heikentyneen merkittävästi.
  • PAM.FI 2/2021 11 Ravintola-alan työntekijät ovat eläneet jo vuoden veitsenterällä koronan varjossa. PAMin kysely kertoo numeroin ja ihmisten omin sanoin tilanteesta. SEISTÄ VAI KAATUA? ANTTI VEIRTO / kuvitus ANJA REPONEN V uosi sitten alkaneella ravintola-alan koronapiinalla on ollut raskaat seuraukset toimialan työntekijöiden toimeentuloon. PAM kysyi maaliskuun alussa matkailu-, ravintolaja vapaa-ajan palveluissa työskenteleviltä jäseniltään koronakriisin vaikutuksista heidän toimeentuloonsa. Kyselyyn vastanneista lähes puolet (48 %) kertoi, että heidän toimeentulonsa on heikentynyt merkittävästi. Samaa asiaa kysyttiin elokuussa 2020. Silloin vastanneista 39 prosenttia kertoi toimeentulon heikentyneen merkittävästi koronakriisin seurauksena. Yli 3 000 alan ammattilaista vastasi kyselyyn. Melkein puolet heistä kertoi avovastauksissa omin sanoin tilanteestaan. Vastaushetkellä 32 prosenttia oli lomautettuna ja 15 prosenttia työttömänä. Työssä lomautustai irtisanomisuhka niskassaan oli joka neljäs vastaajista. Toimeentulon heikentyminen on ollut rajuinta lomautuksia tai työttömyyttä vuoden aikana kohdanneiden keskuudessa. Maaliskuun alussa työttömänä tai lomautettuna olevista vastaajista kaksi kolmesta koki koronan heikentäneen heidän toimeentuloaan merkittävästi. Koronan seurauksena vastaajat olivat joutuneet tinkimään mm. ruoasta (64 %) ja vaatteiden hankinnasta (63 %). Kun nyt saatuja tuloksia vertaa elokuun tilanteeseen käy ilmi, että aikaisempaa isompi KYSELYN VASTAAJAT KERTOVAT PAMILAISET KERTOVAT ”KULUNEEN VUODEN aikana on ollut pitkäaikaisia lomautusjaksoja, jolloin taloudellinen tilanne on ollut todella haastava. Työttömyyskassan pitkät käsittelyajat ovat hankaloittaneet tilannetta entisestään. Harrastuksista on pitänyt luopua. On täytynyt ottaa luottoa ja siirtää maksujen eräpäiviä. Myös perheen menoista on joutunut karsimaan esimerkiksi vaatehankintojen suhteen. Jatkuvasti eletään veitsenterällä.” ”JÄIN TYÖTTÖMÄKSI melkein heti kun korona alkoi. Olen tinkinyt ruuasta, matkustelusta, harrastuksista, hiuksien leikkauksesta ja vaatteita en ole ostanut. Lääkkeet olen vielä saanut ostettua, kun olen välillä käyttänyt luottoa ja lainannut perheeltä.” “MUUTENKIN ON pieni palkka ja on ollut useampaan otteeseen lomautettuna, niin kyllä menee talous todella kuralle. Juuri tänään allekirjoitin jo viidennen lomautuslapun. Alkoi just näyttään siltä, että saisi rästilaskut maksettua ja pääsisi normirytmiin, niin taas lomautus. Ja duunissa vielä kilpailutus, et jos hävitään, ni ei pahemmin avoimia paikkoja firmassa ole, et se on sit kengän kuva persuuksissa kaiken lystin lisäksi.” “JO ENNESTÄÄN pienet tulot on tippuneet huomattavasti. Asuntolaina oli puoli vuotta tauolla mutta nyt pitäisi alkaa maksaa taas täyttä lyhennystä ja työt loppuu taas kuin seinään kun paikat pannaan kiinni.” Koronan seurauksena vastaajat olivat joutuneet tinkimään muun muassa ruoasta ja vaatteiden hankinnasta.
  • 12 PAM.FI 2/2021 Kyselyn perusteella nuoremmat ikäluokat ovat joutuneet muita enemmän etsimään korvaavia tulonlähteitä. PAMILAISET KERTOVAT ”PALKANALENNUS 20% , toimenkuvan muutos, osalomautus. Koulutuksella ja työkokemuksella ei tee mitään. Vain raha ratkaisee. Tämä jättää syvän epäluottamuksen työnantajaa kohtaan. Nyt on jo maahan lyöty, miten tästä enää saa omanarvontunnon. Lisäksi tulee ikärasismi.” ”JOUDUN SYSTEMAATTISESTI laskemaan jokaisen pennin, jonka käytän. Elän liiton rahoilla, mutta ne eivät riitä ellen laske päivittäisiä menoja.” ”ELÄMÄNLAATU ON huonontunut merkittävästi. Lomautukset ovat vaikuttaneet omaan jaksamiseen arjessa etenkin, kun harrastustoiminta (ryhmäliikunnat mm.) on lakkautettu, lomailemaan ei pääse, töissä joutuu tekemään kolmen ihmisen työt lomautusten takia ja työkavereita ei näe enää usein. Asiakas palvelussa asiakkaiden käyttäytyminen on hirviömäistä. Mielenterveys sekä jaksaminen ovat koetuksella. Myös lomautusten aiheuttama taloudellinen ahdinko lisää ahdistusta ja stressiä elämässä. Stressi on kova myös töissä, en työskentele ketjuhotellissa, vaan yksityisen omistamassa hotellissa. On todella raskasta yrittää kantaa oma kortensa kekoon, ettei suuri hotelli menisi konkurssiin. Samalla parhaat työkaverit on ulkoistettu tai irtisanottu. Korona on vaikuttanut elämänlaatuun todella paljon.” ”LASKUT JÄÄVÄT jälkeen ja tulee muistutusmaksuja paljon! Vuokrasta puuttuu tammikuu, hammaslääkäri 800 euroa, ruoka 30 euroa, maksulippu diagonialta. Ei paljon voi ostaa pesuaineita ja lääkkeet jäävät apteekkiin.” osuus marava-alan työntekijöistä on joutunut tinkimään arkisista elämän kulueristä menojensa kattamiseksi. Pienipalkkaisilla liikkumavara taloudessa on pieni normaalitilanteessakin. Kun työtulot ovat nyt pienentyneet tai tyystin loppuneet, on rahaa arkisten menojen kattamiseen kaivettu eri lähteistä. Vastaajista hieman yli puolet (55 %) on joutunut käyttämään aikaisemmin kartuttamiaan säästöjä. Osuus on kasvanut elokuun kyselystä. Toiseksi yleisin tapa (37 %) kattaa menetettyjä tuloja on ollut turvautua läheisten antamaan taloudelliseen tukeen. Kyselyn vastaukset viittaavat siihen, että nuoremmat ikäluokat ovat joutuneet muita enemmän etsimään korvaavia tulonlähteitä koronavuoden tuoman taloudellisen epävarmuuden seurauksena. PAMin kyselyyn saatujen vastauksien perusteella isoimmissa kaupungeissa asuvat ovat ainakin hieman muita useammin kohdanneet toimeentulon haasteita. Siihen on epäilemättä vaikuttanut se, että heistä isompi osuus oli maaliskuun alussa lomautettuna tai työttömänä. Maakuntia vertaillessa vastaushetkellä Uudellamaalla oli isoin osuus työttömänä tai lomautettuna (57 %). 3 ESITYSTÄ AHDINGON HELPOTTAMISEKSI 1 TEHDÄÄN ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan väliaikainen korotus. Se helpottaisi työntekijöiden tilannetta ennen kuin he pääsevät palaamaan tehtäviinsä. 2 LUOVUTAAN väliaikaisesti työttömyysturvan omavastuupäivistä. 3 VALMISTELLAAN yrityksille maksettava palkanmaksutuki, jonka avulla kyetään varmistamaan työsuhteiden jatkuvuutta rajoitusjakson päättymisen jälkeen. PAM on esittänyt em. toimia hallitukselle tilanteen helpottamiseksi.
  • Työttömyyskassan verkkosivut www.pam.fi/tyottomyyskassa Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14 puh. 020 690 211 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Jos työntekijän työaika ei ylitä 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta, on työntekijällä oikeus päivärahaan myös lomautuksen ulkopuolella. Jotta päivärahaa voidaan maksaa, työnhaun tulee olla voimassa TE-toimistossa. Osa-aikatyön aikana työnhaku kannattaa siis pitää voimassa koko ajan ja hakea päivärahaa myös lomautuksen jälkeen. Osa-aikatyöstä saatu palkka vaikuttaa ansiopäivärahan suuruuteen silloin, kun se maksetaan. Päivärahaa soviteltaessa ei ole merkitystä sillä, milloin työ on tehty. Päivärahan suuruuteen vaikuttaa siis myös lomautusta ennen ansaittu palkka, jos se maksetaan lomautusjaksolla. OSA-AIKATYÖTÄ TEKEVÄ – MUISTA PITÄÄ TYÖNHAKU VOIMASSA! Pyydämme soittamaan asiakaspalveluun tai lähettämään viestin verkkopalvelun kautta vain, jos se on välttämätöntä. Emme tällä hetkellä vastaa verkkopalvelussa ilmoitusluontoisiin viesteihin ollenkaan. Toivomme, että samasta asiasta ei lähetetä useita viestejä. Viesteihin vastataan saapumisjärjestyksessä ja vastausaika voi venyä pahimmillaan yli viikkoon. Vuosiloma tai palkallinen sairausloma hakujaksolla JOS HAKUJAKSOLLE on osunut vuosilomaa tai palkallista sairauslomaa, pyydämme liittämään hakemuksen yhteyteen palkkakuitin tai palkkakuitit, joista käy ilmi maksettu lomatai sairausajan palkka. Hakemuksella tulee myös ilmoittaa työvuorolistojen mukaisesti maksetut sairausajan työtunnit päiväkohtaisesti. Osa-aikatyöstä ansaitulta loma-ajalta on oikeus työttömyyspäivärahaan. Työttömyyskassa tarvitsee tiedot työssäoloehdon seurantaa varten. Ansiopäivärahan omavastuuaika OMAVASTUUAIKA otetaan, kun tulet ensimmäisen kerran ansiopäivärahan hakijaksi tai kun työssäoloehtosi täyttyy uudelleen. Omavastuuaika on viisi täysin työtöntä päivää ja sen ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. Omavastuuaika voidaan huomioida vain sellaiselta ajalta, millä työnhaku on ollut TE-toimistossa voimassa, eikä päivärahan maksamiselle ole muita esteitä (esimerkiksi karenssia tai taloudellisen etuuden jaksotusta). Osa-aikatyöntekijän omavastuuaika lasketaan tunteina. Omavastuuaikaan lasketaan täyden työajan ja tehtyjen tuntien välinen erotus ja se täyttyy, kun viittä työpäivää vastaava tuntimäärä on täynnä. Omavastuuaika pitää saada kerättyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Sitä ei voida laskea ajalta, jolla työaika ylittää 80 % kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Omavastuu työssäoloehdon täyttyessä uudelleen OMAVASTUUAIKA otetaan uudelleen, mikäli edellisen enimmäisajan alusta (= ensimmäisestä maksetusta päivästä) on kulunut yli vuosi tai jos päivärahaa ei ole maksettu yhtään päivää edellisen enimmäisajan alkamisen jälkeen. Omavastuuaikaa ei oteta uudelleen, mikäli edellisestä enimmäisajan alusta (=ensimmäisestä maksetusta päivästä) on alle vuosi ja omavastuuaika on silloin otettu. Työttömyyskassan asiakaspalvelu on ruuhkautunut
  • 14 PAM.FI 2/2021 TÄSSÄ JA NYT T E K S T I: S O L J A V IR K K U N E N K U V A T : A N N IN A M A N N IL A OLEN Aki Snellman, 23. ASUN Oulussa. LIITYIN PAMIIN 30.1.2021. TYÖSKENTELEN Hakosella. Työtehtäviini kuuluu kodinkoneen tai huonekalun vieminen asiakkaan asuntoon ja sen asentaminen käyttövalmiiksi. Työ vaatii hyvää fyysistä kuntoa ja pientä sorminäppäryyttä. TYÖAIKANI vaihtelevat kello 5–24 välillä. Ikinä en osaa aamulla kotoa lähtiessä sanoa tarkasti, mihin aikaan palaan takaisin. Haastavinta on rytmittäminen eli se, että saa rytmin käännettyä vapaapäivien ja työpäivien välillä. Näin ainakin nyt aluksi. Olen tehnyt yötyötä kaksi kuukautta, eli tämä on minulle vielä uutta. Jaksamisestani huolehdin nukkumalla hyvin ja ulkoilemalla. Kävelen töihin, koska se antaa energisen olon yövuoroon. Tykkään tästä enemmän kuin siitä, että tulisin aamuvuoroon suoraan yöunilta. Roosa Korhonen, myyjä Prisma Pirkkala Olen tehnyt yötyötä kymmenen vuotta, enkä koe, että tähän liittyisi erityisiä haasteita. Tietysti nukun joskus huonosti. Kolmivuorotyöhön verrattuna jatkuva yötyö on helpompaa. Perheen takia minulle on tärkeää, että vaihdan päivärytmin normaaliksi vuorojen jälkeen. Jokaisella on omat tapansa huolehtia jaksamisestaan. Outi Valo, myyjä Prisma Pirkkala Haastavinta on saada järjestettyä riittävä lepo. Ohjaan tämän työn lisäksi ryhmäliikuntatunteja joka iltapäivä. Työmatkoihin menee aikaa, eikä levolle tahdo aina riittää tunteja. Yritän nukkua aina kun voin. Kymmenen minuutin lepo työvuorojen välissäkin on parempi kuin ei mitään. Jos ei saa tarpeeksi unta, se alkaa nopeasti vaikuttaa jaksamiseen. Ines Rautavuori, myyjä Prisma Pirkkala Miten jaksat yötyössä? Kysyimme yötyötä tekeviltä pamilaisilta, mikä työssä on haastavinta ja miten he pitävät huolta hyvinvoinnistaan. Tervetuloa PAMiin, Aki! PARASTA TYÖSSÄNI on asiakkailta saatu palaute ja myös mahtavat työkaverit, joita en vaihtaisi. OPISKELIN ensi alkuun kiinteistönhoitajaksi ja niitä hommia teinkin noin vuoden. Sen jälkeen olen tehnyt vähän kaikkea, kunnes armeijasta sain rekkakortin ja löysin Hakosen kanssa yhteisen tien kulkea. LIITYIN PAMIIN , koska liitosta saa tukea ja turvaa pahan päivän varalle. VAPAA-AIKA kuluu harrastusten parissa ja ihan vaan sohvalla rötisemällä. K U V A : A N T T I J . L E IN O N E N GALLUP UUSI PAMILAINEN KUUKAUDEN TILASTO Matkailun kokonaiskysyntä Matkailun kokonaiskysyntä (milj. €) eri kehitysarvioissa vuosina 2021 ja 2022 Ilman koronaa Optimistinen Pessimistinen LÄHDE: TEM 20 14 20 18 20 16 20 20 20 22 20 13 20 17 20 15 20 19 20 21 10 000 4 000 12 000 6 000 14 000 16 000 18 000 8 000 2 000
  • PAM.FI 2/2021 15 TÄSSÄ JA NYT K U V A : G E T T Y IM A G E S VIIME KEVÄÄN POIKKEUSOLOT näkyivät Palvelualojen työttömyys­ kassassa moninkertaisina hakemus­ määrinä verrattuna aiempaan vuo­ teen. Pelkästään huhtikuussa 2020 ensimmäisiä hakemuksia kassaan saapui 18 646 kappaletta, mikä oli 17 362 enemmän kuin huhtikuussa 2019. Alkavien hakemusten käsittelyajat karkasivat yli 30 päivään toukokuun puolivälissä. Tilanne saatiin kirittyä elokuun alkuun mennessä lisätyövoi­ man, ylitöiden, uusien työjärjestelyjen ja tavallista lyhyempien kesälomien avulla. Nyt ravintolasulku näkyy taas jyrk­ känä nousuna alkavien hakemusten määrässä. Aivan viime kevään kal­ taista ruuhkaa ei ole tiedossa, mutta vaarana on, että käsittelyajat venyvät yli 30 päivään lähikuukausina. Muistathan, että lähin apu työttö­ myyden tai lomautuksen koittaessa löytyy omalta luottamusmieheltäsi. Ole yhteydessä asiakaspalveluun vain, jos et löydä kassan verkkosivuilta vastausta kysymykseesi. TÄYTÄ HAKEMUS HUOLELLISESTI ja liitä mukaan kaikki tarvittavat liitteet. Hakemus voidaan tällöin suuremmal­ la todennäköisyydellä käsitellä heti sen tullessa käsittelyvuoroon ilman lisätietopyyntöjä. Hakemuksen mukaan on hyvä liittää myös kopio työsopimuksesta ja lomautusilmoituksesta. Työttömyyskassa purkaa ruuhkaa 332 800 oli työttömien työnhakijoiden määrä tammikuussa 2021. Se on 81 200 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lähde: TEM Parturikampaajat haluavat työehtosopimuksen VÄHITTÄISKAUPASSA JA KULUTTAJAPALVELUISSA on vaara valtavasta lomautusaallos­ ta, jos liikkumisrajoitukset toteutuvat. Siksi on pikaisesti päätettävä yrityksille maksettavasta tuesta, jolla voidaan välttää lomautuksia. ”Nyt pitäisi kiireesti valmistella jo ennen rajoitusten toimeenpanoa tukimuodot, joiden avulla yritykset kykenisivät pitämään työnteki­ jänsä, PAMin puheenjohtaja ANNIKA RÖNNISÄLLINEN toteaa. Asia oli lehteen painoon mennessä eduskun­ nan käsittelyssä. Seuraa ajankohtaista tilannetta pam.fi. KAIKKI PAMIN aluetoi­ mistot ja keskustoimisto suljettiin maaliskuun alussa yleisöltä koronaepi­ demian leviämisen rajoit­ tamiseksi. Toimistot ovat kiinni ainakin 18.4. saakka. Sähköiset palvelut ja puhelinpalvelut toimivat normaalisti. Liitto palvelee jäsen­ ja työsuhdeasioissa verkossa kellon ympäri ja puhelimitse arkisin klo 10–14. Yhteystiedot: pam.fi HIUSALA ON OLLUT pian kaksi ja puoli vuotta ilman yleissitovaa, koko alaa kos­ kevaa työehtosopimusta. ”Alan houkuttelevuutta nuorten silmissä syö se, jos ainut vaihtoehto tutustua alaan on aloittaa ns. pakkoyrittäjänä, kun alalla ei ole työehtosopi­ muksen turvaa”, sanoo PAMin sopimusasian­ tuntija VILLE FILPPULA . Lue lisää työntekijöiden ajatuksista pam.fi. PAM vaatii parempaa tukea lomautetuille PAMin toimistot suljettu toistaiseksi Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista K U V A : G E T T Y IM A G E S K U V A : G E T T Y IM A G E S MISSÄ MENNÄÄN? LUE LISÄÄ pam.fi/ tyottomyyskassa
  • 16 PAM.FI 2/2021
  • PAM.FI 2/2021 17 ”K un työssä kohtaa päivittäin hyvin erilaisia asiakkaita, tarvitaan ennen kaikkea pelisilmää. On osattava käsitellä erilaisia ihmisiä”, sanoo R-kioskin myyjä Kristian Solala. Nokialla asuva Solala aloitti työuransa viisi vuotta sitten, kun hän löysi kesätyöpaikan Kangasalan R-kioskista. Kesätyö poiki kutsuja tuurausvuoroihin Nokian R-kioskille ja myöhemmin kymmeniin muihin kioskeihin Tampereen seudulla. Hän pohti jo tuolloin ammattiliittoon liittymistä, mutta hylkäsi ajatuksen, kun työkavereilta ja kauppiailta ei siihen kannustusta löytynyt. Kun työtunnit R-kioskissa eivät tahtoneet riittää, siirtyi Solala ajamaan taksia. PUOLENTOISTA VUODEN jälkeen puhelin soi, ja langan päässä oli tuttu R-kioskin kauppias. Tarjolla oli vakituista työtä kuukausipalkalla. Se tuntui Solalasta hyvältä. ”En ajatellut, että nykypäivänä enää tarjottaisiin tällaisia sopimuksia”, hän sanoo. Solala ehti iloita uudesta ennakoitavasta ja vakaasta työsopimuksesta kuukauden, kun koronapandemia levisi Suomeen. Asiakkaat kaikkosivat, ja sen myötä myös Solalalle hiipi pelko työn loppumisesta. Suuri osa Solalan asiakkaista katosi viikoissa ja huoli omasta altistumisesta työpaikalla loi valtavan ahdistuksen. AMMATTILIITON JÄSENYYS tuli uudestaan ajankohtaiseksi. "Tajusin, kuinka suojaton sitä itseasiassa onkaan, jos lomautus tai työpaikan menettäminen osuisi omalle kohdalle", hän kertoo. Solala otti yhteyttä tuttuun R-kioskin pääluottamusmieheen, joka kannusti liittymään PAMiin. OIKEISSA TÖISSÄ R-kioskin myyjä Kristian solala liittyi vuosi sitten PAMin jäseneksi. Hänen mielestään palvelualojen työhön liittyvissä mielikuvissa olisi paljon korjattavaa. MINNA RAITAPURO / kuvat ANNIINA MANNILA Kristian Solala toivoo, että asiakaspalvelutyötä arvostettaisiin enemmän.
  • 18 PAM.FI 2/2021 ”Korona-aika sai minut viimein ymmärtämään, kuinka tärkeää on kuulua liittoon. Kun nyt tiedän, miten kattavia etuja siitä on, ihmettelen, miksi ammattiliittojen merkityksestä ei puhuta jo kouluissa”, hän sanoo. SOLALA ON KOKENUT saavansa oman jäsenmaksunsa takaisin moninkertaisena hyödyntäessään liiton tarjoamia etuja. ”Kaikkien yhteisen edun, eli liiton neuvottelemien työehtosopimusten lisäksi PAMiin kuuluminen on myös kivaa. Tarjolla on jatkuvasti monenlaisia aktiviteetteja, kuten esimerkiksi ruokailuja, keilausta ja kursseja.” Solala pitää tärkeänä sitä, että liittoon kuuluisi nykyistä enemmän työntekijöitä. ”PAM on ainoa taho, joka vuosi toisensa jälkeen yrittää korottaa kaikkien palvelualojen lisiä ja kohentaa työehtoja. Se ei ”Aamulla et aina tiedä, mitä ilta tuo.” kuitenkaan onnistu, jos liittoon kuuluvien työntekijöiden osuus ja aktiivisuus vähenevät”, hän pohtii. "TÄSSÄ TYÖSSÄ TARVITAAN sosiaalisten taitojen lisäksi paineensietokykyä, kun jatkuvasti täytyy oppia uutta. R-kioskilta voi esimerkiksi vuokrata auton, ostaa leffalippuja, lähettää ulkomaille rahaa ja noutaa passit ja paketit. Olen myös siivooja ja kokki, joka on aina yksin töissä", hän kuvailee. Solala on harmissaan omaan ja ylipäätänsä palvelualojen työhön liitetyistä ennakkokäsityksistä. ”Ihmisten pitäisi ymmärtää, että monet meistä ihan oikeasti tykkäävät työstään. Osalla on pitkiäkin koulutuksia, eikä ihan kuka tahansa pärjää asiakaspalveluammatissa.” Asiakkaat kyselevät 23-vuotiaalta Solalalta säännöllisin väliajoin hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan ja muistuttavat opiskelujen tärkeydestä. Se osoittaa hänen mielestään sen, ettei kioskityötä pidetä ”oikeana” työnä. "Tuntuu, että palvelualojen ammatteja pidetään usein sellaisina töinä, joihin "joudutaan", kun muuta ei ole tarjolla. Oikeastihan palvelualojen sisällä on paljon erilaisia ja eripalkkaisia tehtäviä. Monissa ammateissa voi edetä esimiestehtäviin ja luoda mielenkiintoisen uran", hän muistuttaa. Asiakaspalvelu on Kristian Solalalle mieleistä.
  • PAM.FI 2/2021 19 MIIA JÄRVI / VISUALISOINTI ILONA MAUNOLA Riita poikki ja PAM väliin VIIME VUONNA PAMIIN TULI NOIN 50 000 YHTEYDENOTTOA TYÖSUHDEASIOISSA. NÄISTÄ JÄI RATKAISTAVAKSI REILUT 800 ERIMIELISYYTTÄ. VALTAOSA TAPAUKSISTA SELVITETÄÄN TYÖPAIKOILLA TAI PAMIN ALUETOIMISTOISSA. VAIN KYMMENISEN PROSENTTIA SIIRTYY TUOMIOISTUIMIEN KÄSITTELYYN. L Ä H D E : P A M IN R A T K A IS U Y K S IK K Ö J A E R IM IE L IS Y Y S R E K IS T E R I suljettua erimielisyystapausta vuonna 2020. vuonna 2020 PAMiin tuli yli 40 000 puhelua, noin 7 500 kirjallista yhteydenottoa ja noin 5 000 käyntiä. myönnettyä oikeusapua, jossa lakimies on ottanut jutun hoitaakseen ja se on edennyt oikeuteen. JAKO ALOITTAIN: ERIMIELISYYSASIAT: YHTEYDENOTOT: 823 50 000 79 80 % puheluita 15 % kirjallista yhteyden ottoa 5 % käyntejä toimistolla 35 % 27 % 19 % 2% 7 % 10 % Marava (työntekijät ja esimiehet) 35% Kauppa 27% Kiinteistöpalveluala 19% Vartiointi 2% Muu 7% Ei tessiä 10% KUUNTELE Työvoitto -podcast osoitteessa pam.fi/ pamin-podcastit
  • 20 PAM.FI 2/2021 INNOKKAAN koripalloharrastuksen ja kuntoilun lisäksi Emre on aktiivinen PAMin jäsen Turussa.