• Xxxxxxxx PÄÄVIESTI TES-NEUVOTTELUT PAM hakee parannuksia palkkaan ja työelämän laatuun TYÖN TURVATTOMUUS Henkilöstöresurssien alimitoitus huolettaa vartiointialaa AINA VAIN ENEMMÄN R-kioskilla työskentelevän Tiina Niemisen mukaan työn vaativuus kasvaa nopeammin kuin palkka NRO 1/2022 • 26.1.• 23. VUOSIKERTA
  • TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA AJANKOHTAISET TIEDOT Työttömyyskassan verkkosivut www.palvelualojenkassa.fi Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14, puh. 020 690 211 Työttömyyskassan osoite PL 93, 00531 Helsinki Tuoreimman tiedon ja ajantasaisen käsittelytilanteen näet varmimmin verkkosivuiltamme. Tutustu uusiin sivuihin osoitteessa www.palvelualojenkassa.fi Koronatilanteesta aiheutuvat rajoitukset ovat aiheuttaneet lomautuksia palvelualoilla. Tyypillistä rajoituksiin liittyville lomautuksille on ennakoimattomuus lomautus voi tulla sinulle eteen yllättäen ja sen kestosta ja toteutustavasta ei ole varmaa tietoa. Me työttömyyskassassa pyrimme huolehtimaan, että toimeentulosi on turvattu myös lomautusaikana ilman kohtuutonta viivytystä. MITEN TYÖTTÖMYYSKASSA REAGOI HAKEMUSMÄÄRÄN KASVUUN? Kun kassa saa tiedon laajamittaisista rajoitustoimenpiteistä tai muusta tilanteesta, joka saattaa aiheuttaa hakemusmäärän kasvua, tartumme asiaan viipymättä. Meille on kertynyt pitkään jatkuneen koronatilanteen vuoksi kokemusta siitä, mitkä toimenpiteet auttavat ruuhkatilanteessa. Kassa ehkäisee tartuntatilanteen pahenemisen vaikutusta toimintaansa työjärjestelyillä ja joustavilla etätyökäytännöillä. Hakemusmäärän voimakkaasti lisääntyessä toimintamme painottuu käsittelytyöhön ja tämä voi vaikuttaa asiakaspalvelun saatavuuteen. Asiakaspalvelu on meille hyvin tärkeää ja sitä jatketaan poikkeuksellisissakin olosuhteissa, mutta puhelinpalvelussa ja verkkoviesteihin vastaamisessa saattaa valitettavasti esiintyä ruuhkaa. MITEN VOIN ITSE VAIKUTTAA KÄSITTELYN ETENEMISEEN? Voit nopeuttaa hakemuksesi käsittelyä huolehtimalla siitä, että hakemus on huolellisesti täytetty ja kassalle on toimitettu riittävät tiedot hakemuksen käsittelyä varten. Kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin asioihin: 1. Kun saat tiedon lomautuksen alkamisesta, ota yhteyttä TE-toimistoon. Päivärahaan on oikeus vain ajalta, jolloin työnhaku on voimassa TE-toimistossa. 2. Täytä päivärahahakemus jälkikäteen vähintään kahdelta työttömyysviikolta. Päivärahaa haetaan jatkossa kuukauden tai 4 viikon jaksoissa. Osittaisen lomautuksen ja osa-aikatyön ajalta hakemukset toimitetaan palkanmaksukausittain. 3. Liitä ensimmäiseen hakemukseen kopio työsopimuksesta sekä lomautusilmoituksesta. Työttömyyskassa turvaa toimeentuloa myös poikkeusaikana 4. Ilmoita lomautuksessa tapahtuvista muutoksista (esim. lomautuksen päättyminen, lomautusmuodon muuttuminen) sekä työttömyyskassalle että TE-toimistolle. Kun tiedot ovat ajan tasalla, päivärahahakemuksen käsittely on sujuvampaa. Palvelemme sinua mielellämme. Silti toivomme, että otat ruuhkatilanteessa yhteyttä suoraan työttömyyskassaan vain silloin, kun se on välttämätöntä. Suosittelemme tutustumista verkkosivuihimme, joista löytyvät vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin sekä hakemusten käsittelyseuranta. Otathan yhteyttä kassaan vasta, jos käsittelytilanne on verkkosivujen mukaan jo ohittanut hakemuksesi saapumispäivän etkä ole saanut kassasta yhteydenottoa esimerkiksi lisäselvitysten pyytämisen muodossa. PAM0122_tyo?tto?myyskassa.indd 28 18.1.2022 14.00
  • PAM.FI 1/2022 3 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? K U V A : E T U N IM I S U K U N IM I MIELENTERVEYDEN tuen työkalupakki -projekti on osa Sosiaalija terveysministeriön Työelämän mielenterveys -ohjelmaa. Työkalupakin kehittämiseen osallistui Työterveyslaitoksen ohella yli 40 työyhteisöä, työterveystoimijoita, työeläkevakuuttajia ja kokemusasiantuntijoita. Se sisältää digitaalisia työkaluja, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä mielenterveyden ja työkyvyn ongelmia työpaikoilla. Tällaisia voivat aiheuttaa esimerkiksi työpäivän aikainen huono palautuminen, työyhteisön muutoskyvyttömyys tai epäreilu johtaminen. TAVOITTEENA on siirtymä yksilökeskeisestä, ongelmia korjaavasta toiminnasta kohti yhteisökeskeistä, aidosti ennaltaehkäisevää toimintaa. Työterveys on avainroolissa ohjaamassa tätä muutosta. Mielenterveyden työkalupakki tarjoaa välineitä syventää ja tehdä entistä vahvemmin ennaltaehkäisevää työyhteisöön ja työolosuhteisiin kohdistuvaa työtä. TYÖKALUPAKIN ideana on kehittää työpaikan mielenterveyttä tukevia voimavaroja, kuten työyhteisön toimivuutta ja hyvää ja oikeudenmukaista johtamista. Nämä toimintatavat ovat osa työpaikan kulttuuria, ja niiden kehittämiseen tarvitaan vahvaa työnantajan sitoutumista. Monet työkalupakin välineet onkin suunnattu henkilöstöhallinnon, esihenkilöiden, työsuojelun tai vaikkapa luottamushenkilöiden käyttöön. 3 1 2 Työkaluja mielen hyvinvointiin TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA MIELEN HYVINVOINTI OVAT OLLEET KOETUKSELLA PITKITTYNEEN KORONAPANDEMIAN AIKANA ERITYISESTI PALVELUALOILLA. MIELENTERVEYDEN TUEN TYÖKALUPAKKI TARJOAA VÄLINEITÄ KOKO TYÖYHTEISÖN HYVINVOINNIN YLLÄPITOON JA KEHITTÄMISEEN, KERTOO TYÖTERVEYSLAITOKSEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ KAISA MIKKOLA. MINTTU SALLINEN / kuva EEVA ANUNDI MIELENTERVEYDEN tuen työkalupakki -projekti on osa Sosiaalija terveysministeriön Työelämän mielenterveys -ohjelmaa. Työkalupakin kehittämiseen osallistui Työterveyslaitoksen ohella yli 40 työyhteisöä, työterveystoimijoita, työeläkevakuuttajia ja kokemusasiantuntijoita. Se sisältää digitaalisia työkaluja, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä mielenterveyden ja työkyvyn ongelmia työpaikoilla. Tällaisia voivat aiheuttaa esimerkiksi työpäivän aikainen huono palautuminen, työyhteisön muutoskyvyttömyys tai epäreilu johtaminen. TAVOITTEENA on siirtymä yksilökeskeisestä, ongelmia korjaavasta toiminnasta kohti yhteisökeskeistä, aidosti ennaltaehkäisevää toimintaa. Mielenterveyden syventää ja tehdä entistä vahvemmin ennaltaehkäisevää työyhteisöön ja työolosuhteisiin kohdistuvaa TYÖKALUPAKIN na on kehittää työpaikan mielenterveyttä tukevia voimavaroja, kuten työyh teisön toimivuutta ja hyvää ja oikeudenmukaista johtamista. Nämä toimintatavat ovat osa työpaikan kult tuuria, ja niiden kehittämiseen tarvitaan vahvaa työnantajan sitoutumista. Monet työkalupakin välineet onkin suunnattu henkilöstöhallinnon, esihenkilöiden, työsuojelun tai vaikkapa luottamushenki löiden käyttöön. 2 TYÖHYVINVOINTIA voimme edistää myös itse ja tukemalla toinen toisiamme. Suosittelen kaikille Mielenterveyden tuen työkalupakkiin kuuluvan Miten voit? -työhyvinvointitestin tekemistä. Se antaa tutkittuun tietoon perustuvaa tietoa omasta hyvinvoinnista ja neuvoja jatkoon. Testin tuloksista voi jutella vaikkapa oman esihenkilön kanssa. 4 TUTUSTU Mielenterveyden työkalupakkiin www.mielityö.fi
  • 4 PAM.FI 1/2022 ETU PAMIN JÄSENILLE: CityShoppari 2022 -sovellus ilmaiseksi Yli tuhat etua käytössäsi ravintoloihin ja ostoksille! Lisätietoa ja latausohjeet osoitteessa pam.fi/cityshoppari PAMin jäsenet saavat jäsenetuna CityShoppari 2022 -sovelluksen edut käyttöön veloituksetta (arvo 14,99€). Mobiilisovellus toimii kännykässä. SUOSITTELE PAMIA KAVERILLESI JA TIENAAT JOPA SATOJA EUROJA! Suosittele PAMin jäsenyyttä kaverillesi. Kun hän liittyy, saat palkinnoksi S-ryhmän lahjakortin. Myös uusi jäsen hyötyy: hän saa turvaa työelämään ja mahtavat jäsenedut! Voit suositella PAMia työkaverillesi, ystävällesi tai vaikka sukulaisellesi! Jos kaverisi opiskelee alalle, suosittele silloin PAMin opiskelijajäsenyyttä! Suosittelu on helppoa: Voit lähettää suosittelusivuston kautta valmiin viestin Messengerissä tai WhatsAppissa, valmiin sähköpostin tai postikortin. pam.fi/kerrokaverille Yhdestä jäsenestä saat 10 €, ja viidestä 250 € lahjakortin! I YO YO Y U
  • PAM.FI 1/2022 5 14 vuotta elokuvateatterissa. MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Kaisa Mikkola? TUHATTAITURIT TES-NEUVOTTELUT KIISTAAN ratkaisu VARTIOINTIALAN turvattomuus MISTÄ LISÄÄ OSTOVOIMAA? IN ENGLISH TÄSSÄ JA NYT URANEUVONTA OIKEUS VOITTI UUSI TUKIMALLI TAPAHTUMAT & KOULUTUKSET Tämän lehden luettuasi tiedät, mitä PAM tavoittelee tulevissa tes-neuvotteluissa. 3 6 12 13 14 18 19 20 22 24 25 26 Halpahalliketjun kiistaan ratkaisu TÄSSÄ NUMEROSSA “Vartijoiden kokemat vaaratilanteet herättävät huolta” Toimipaikkakohtaiset luottamusmiehet korvataan 1+4-mallilla. Jouni Kelarannan työnkuva on laajentunut filmiprojektorien pyörittämisestä ja lipuntarkistuksesta alkoholin ja ruoan tarjoiluun. 6 sdksaaard ja hjhsfkjd 13 22 14 Jyrki Ijäs sai apua työnhakuun PAMin uravalmennuksesta. K A N N E N K U V A : E E V A A N U N D I
  • 6 PAM.FI 1/2022
  • PAM.FI 1/2022 7 ”R-Kioski on kuin palveluiden tavaratalo” Tiina Nieminen, 46, on nähnyt arjessaan kioskimyyjän työtehtävien määrän nopean kasvun. Tamperelainen Nieminen aloitti R-Kioskin palveluksessa vuonna 2018. Hän eteni seuraavina vuosina kioskiesimieheksi ja toimii tällä hetkellä sekä pääluottamusmiehenä että -työsuojeluvaltuutettuna. ”Kioskimyyjän työtehtävät ovat moninkertaistuneet viime vuosina. Tavanomaisten myyjän työtehtävien rinnalle on tullut postipalveluita, matkakorttien lataamista, kahvinkeittoa, ruoan itsevalmistamista, puhelinliittymien myyntiä ja paljon muuta. Lista on pitkä”, Nieminen toteaa. Niemisen mukaan ruokatuotteiden valmistus ja myynti on ollut suurin muutos myyjän työtehtävissä. R-Kioskit olivat alun perin lehtikioskeja, sittemmin luukkukioskeja ja myöhemmin sisämyymälöitä, jotka hoitivat myös videovuokrauksen. Nyt R-Kioskit kilpailevat ympäri vuorokauden auki olevien kauppojen kanssa. Muutos on ollut merkittävä. MONIOSAAJAT Työtehtävät ovat kasvaneet ja monipuolistuneet viime vuosina monilla palvelualoilla, mutta palkat eivät ole pysyneet muutosvauhdissa mukana. Tiina Nieminen, Jouni Tallgren ja Jouni Kelaranta kertovat työnsä muuttuneista vaatimuksista ja toivovat, että ne huomioitaisiin myös palkkapussissa. MINNA RAITAPURO, EEMELI PELTONEN & SATU AHONEN / kuvat EEVA ANUNDI Kioskit kilpailevat ympäri vuorokauden auki olevien kauppojen kanssa. Tiina Niemisen mukaan kioskimyyjän työtehtävät ovat moninkertaistuneet aiemmasta.
  • 8 PAM.FI 1/2022 “Työergonomia ei toteudu riittävällä tavalla.” • Myyjät nostelevat painavia paketteja, mikä voi aiheuttaa työturvallisuusriskejä. • • R-kioskin myyjään työkuvaan kuuluu myös kahvinkeittoa ja ruoanvalmistusta. ”Muutos työtehtävien määrässä on seurausta työnantajan tarpeesta pärjätä alan kilpailussa. Kioskien palveluiden on ollut pakko monipuolistua kauppojen aukioloaikojen vapauduttua. Tämän päivän R-Kioski on kuin palveluiden tavaratalo. Sitä, mitä ei meiltä saa, ei tarvitse”, Nieminen naurahtaa. MUUTOS TOIMENKUVASSA ei ole tapahtunut ilman vaikutuksia työntekijöiden arkeen. Nieminen tuntee hyvin luottamustoimiensa kautta alalla työskentelevien tilanteen. Kivenä kengässä on muun muassa työergonomia, joka ei toteudu riittävällä tavalla epätarkoituksenmukaisissa työskentelytiloissa. ”Jos ajatellaan vaikka postin palvelua, kohdistuu työntekijöihin useita työterveysriskejä. Myyjät joutuvat nostelemaan painavia paketteja ja suorittamaan hyllyttämistä. Kioskit on kuitenkin rakennettu aikana, jolloin tällaisia palveluita ei meillä vielä tarjottu. Ongelma on todellinen.” Nieminen kokee, että palkkaus ei ole pysynyt työtehtävien laajenemisen perässä. Alalla toivotaan parannuksia palkan lisäksi myös työaikoihin. Ei voi olla niin, että samassa ajassa pitää hoitaa yhä useampia velvollisuuksia. Etenkin, kun työtehtävien määrän kasvulle ei ole näköpiirissä loppua. ”Muutos alalla on jatkuvaa. Tuskinpa työtehtävissä tapahtuvat muutokset jäävät tähän. Koko ajan tulee uusia tarpeita, joihin meidän tulee kioskissa pystyä vastaamaan. Siksi palkkaus on pakko saada vastaamaan alan vaativuutta. Edessä on pula osaavasta henkilöstöstä, jos muutosta ei tapahdu.” NIEMINEN KANTAA HUOLTA työntekijöiden jaksamisesta. Väkeä on vuoroissa liian vähän. Koska töissä ollaan pääsääntöisesti yksin, pitäisi aikaa jäädä myös kuulumisten vaihtamiseen seuraavaksi vuoroon tulevan kanssa. Yhteishengen puute ja jatkuva kiire kuormittavat työntekijöiden mielenterveyttä. ”Monelle työ R-Kioskissa on se ihan ensimmäinen työpaikka. Työn monipuolistumisessa on tietenkin sellainen hyvä puoli, että kokemusta alalta arvostetaan. Työntekijät haluaisivat tehdä työnsä hyvin ja saada siitä kohtuullista korvausta. Tähän heille pitäisi antaa reilu mahdollisuus.”
  • PAM.FI 1/2022 9 “Työnantajan nimi on vaihtunut työsuhteeni aikana 6-7 kertaa.” • Kansainvälinen ja tekninen asiakaspalvelu vaatii Jouni Tallgrenin mukaan kielitaitoa ja laaja-alaista osaamista. • Laajentunutta työnkuvaa ei ole huomioitu palkkauksessa, Tallgren sanoo. “Palveluneuvojan työ vaatii laaja-alaista osaamista” WebHelp Finlandin palveluneuvojana työskentelevä Jouni Tallgren, 43, aloitti puhelinpalveluntyössä 15 vuotta sitten. Tuolloin hänen työhönsä kuului pääasiassa käsitellä kanavatilauksia maksutelevisio-operaattorin asiakaspalvelussa. Työpaikka itsessään on pysynyt samana, mutta työnantaja on vaihtunut sitäkin useammin. ”Työnantajani nimi on vaihtunut työsuhteeni aikana 6-7 kertaa. Nykyinen työnantajani on yli 50 maassa toimiva ranskalaisyritys, joka halusi laajentaa Pohjoismaihin, mutta ei kuitenkaan kilpailla vanhojen yritysten kanssa, joten päätti sitten ostaa entisen työnantajani.” Tekniikan kehityksen ja yrityskauppojen myötä työnkuva asiakaspalveluja telemarkkinointialalla on monipuolistunut ja ala on muuttunut kansainvälistymisen ohella yhä monikanavaisemmaksi. Se pitäisi Tallgrenin mukaan ottaa paremmin huomioon myös palkkauksessa ja parempina työsuhde-etuina. Tekniikan sujuvan hallinnan, asiakaspalveluhenkisyyden ja kielitaidon lisäksi alalla pärjäämisen edellytyksenä on kyky oppia ja omaksua uusia tehtäviä. ”Asiakaspalveluja telemarkkinointialan pienempiä yrityksiä on fuusioitu isomman konsernin alle. Näiden muutosten myötä monet työntekijät ovat törmänneet uuteen haasteeseen: yhtäkkiä onkin täytynyt orientoitua tilanteeseen, jossa toimit monen erilaisen yrityksen tai tahon asiakaspalvelussa.” ALAN TÖIHIN sisältyy nykyisin pääasiassa asiakkaiden yhteydenottoihin vastaamista ja muita asiakaspalvelutehtäviä eri kielillä niin puhelimitse ja sähköpostitse kuin chatissa ja sosiaalisessa mediassakin. Pääasiallinen työväline on tietokone ja työhön liittyvät monet erilaiset tietokonesovellukset ja -ohjelmat. Lisäksi työtehtäviin saattaa ajoittain kuulua myös saapuvan ja
  • 10 PAM.FI 1/2022 “Korona-aikana töitä on ollut reilusti enemmän.” • Korona-aikana Jouni Tallgrenkin on työskennellyt osittain etänä. • Jouni Kelaranta on tehnyt työvuoroja useissa Finnkinon teattereissa, kuten Helsingin Kinopalatsissa, mutta Sellon teatteri on hänelle yhä mieluisin. lähtevän postin käsittelyä sekä esimerkiksi satunnaista varaston hoitoa. Kaikkea tätä on tehnyt myös Tallgren. Varsinaisten työtehtävien ohessa hän lisäksi kouluttaa ja toimii työpaikkansa työsuojeluvaltuutettuna. Hän katsoo, että työnkuvien muutoksilla on ollut asiakaspalvelutyöhön niin hyviä kuin huonojakin vaikutuksia. ”Harvoin käy niin, että jokainen päivä olisi samanlainen, joten töihin saa halutessaan vaihtelua. Lisäksi sähköisten asiointipalveluiden ja tietojen käsittelytapojen muuttuminen entistä helpommaksi teknisten ratkaisujen myötä on selvästi vähentänyt paperinja arkistokansioiden kulutuksen määrää. Toisaalta myös tehokkuusvaatimukset ovat lisääntyneet: käsiteltävien asioiden loppuun hoitamisen nopeus on muuttunut radikaalisti varsinkin nyt muutaman vuoden sisällä. Omat haasteensa tuovat esimerkiksi toimimattomat ohjelmat tai verkkoyhteyksiin liittyvät ongelmat.” KORONA EI OLE jättänyt tätäkään alaa vaikutuspiiristään. Tallgrenin mukaan korona-aikana töitä on ollut reilusti enemmän kuin ennen ja työnantajien on ollut pakko pääosin suostua siihen, että töitä voi tehdä esimerkiksi kotona tai vaikka vapaa-ajan asunnolta käsin, edellyttäen tietysti, että verkkoyhteydet toimivat moitteettomasti. ”Kansainvälisen terveystilanteen vuoksi monien on täytynyt opetella eräänlaiseen yksintyöskentelyyn, kun työkavereihin ei välttämättä saa muuten pidettyä yhteyttä tai purettua tuntemuksiaan kuin Teamsin keskusteluryhmässä.” ”Digitalisaatio mullisti elokuvateatterialan” Jouni Kelarannan, 51, ura elokuvateatterialalla alkoi vuonna 2008, kun Espoon kauppakeskus Selloon avattiin Bio Rex elokuvateatteri. Hänet palkattiin sinne vuoroesimieheksi. Uusi ala, mukava työporukka ja elokuvien maailma saivat Kelarannan viihtymään työssään. Samalla se tuntui sen verran vaativalta, että hän arveli jaksavansa sitä korkeintaan pari vuotta. Toisin kuitenkin kävi. ”Neljästoista vuosi lähti tässä juuri käyntiin”, hän naurahtaa. Suurin mullistus Kelarannan työssä tapahtui noin kymmenen vuotta sitten, kun
  • PAM.FI 1/2022 11 • Finnkino tarjoaa työntekijöilleen säännöllisesti hygieniapassi-, järjestyksenvalvontaja alkoholin anniskelupassi -koulutusta. • Elokuvateatterilaisten työnkuvaan kuuluu myös lämpimän ruoan tarjoilu. Suomessa siirryttiin esittämään elokuvia täysin digitaalisesti. ”Yhtäkkiä kaikista teattereista poistettiin kaikki filmiprojektorit ja -kelat. Kaikki meni uusiksi. Se hidasti hetkeksi aikaa teattereiden toimintaa, kun työntekijöiden täytyi ottaa aivan uutta tekniikkaa haltuun.” Samalla elokuvateatterilaisten tehtävänkuvat myös laajenivat. Kun filmikelojen pyörittäminen oli aiemmin täyttänyt Kelarannan ja monien hänen työkavereidensa työpäivät lähes kokonaan, aikaa vapautui muuhun. Sama työntekijä saattoi nyt myös siivota saleja, paistaa popcorneja, täyttää hyllyjä sekä myydä ja tarkistaa lippuja. Viimeisimpänä mukaan on tullut alkoholin ja lämpimän ruoan tarjoilua. Tänä päivänä Kelaranta saattaa tehdä kaikkea sitä yhden vuoron aikana. ELÄMYKSELLISYYS JA OHEISMYYNTI ovat elokuvateatterialan trendejä, joissa Odeon -konserniin kuuluva Finnkino haluaa olla vahvasti mukana. Juuri ennen koronapandemian alkua useiden Finnkinojen yhteyteen avattiin Oscar’s Bar, jossa voi nauttia lasillisen tai pientä purtavaa. Alkoholin myynti tuo paljon kaivattuja euroja elokuvateattereiden kassoihin ja vaihtelua työntekijöiden työpäivään. Moni alan työntekijä, Kelaranta mukaan lukien, toivoisi siitä kuitenkin korvausta. ”Elokuvateatterialan työehtosopimus ei ole pysynyt alan kehityksessä mukana. Alkoholin anniskelu ja ruoan tarjoilu pitäisi huomioida työehtosopimuksessa niin, että niistä maksettaisiin kaikille tasapuolinen ja jatkuva korvaus.” ELOKUVATEATTERIALA ON yksi niistä toimialoista, joihin yleisötilaisuuksien koronarajoitukset ovat kipeimmin osuneet. Supistuneet aukioloajat, lomautukset ja huoli toimeentulosta ovat tehneet ison loven työntekijöiden joukkoon. ”Tämä aika on ollut todella haastavaa erityisesti nuorille”, Kelaranta sanoo. Monia työntekijöitä on siirtynyt muun muassa ravintola-alalle ja kaupan alalle, jonka seurauksena elokuvateattereissa on ollut työvoimapulaa. Tilalle on palkattu vuokrafirman kautta paljon uusia työntekijöitä, jotka siirtyvät mahdollisesti koeajan jälkeen Finnkinon palvelukseen. Pääluottamusmiehenä toimiva Kelaranta on tehnyt yhdessä ketjun työsuojeluvaltuutetun kanssa hartiavoimin töitä työntekijöiden jaksamisen ja hyvinvoinnin eteen. Työsopimuksiin on nostettu työtuntien määrää, mutta palkkaa ei. ”10 ja 15 tunnin sopimukset ovat työntekijöiden yleisimmät sopimukset. On selvää, että niiden varassa ei kovin moni työntekijä elä”.
  • 12 PAM.FI 1/2022 MINIMIEHDOT ON VARMISTETTAVA VALTAKUNNALLISIN TYÖEHTOSOPIMUKSIN Kattavat minimiehdot turvaavat työntekijöitä aloilla, joilla on paljon pieniä yrityksiä ja työntekijöiden vaihtuvuus melko suurta. Valtakunnallisilla ja yleissitovilla työehtosopimuksilla turvataan kaikkien työntekijöiden työehdot. ANSIOTASON PARANNUS KAIKILLE PAMILAISILLE PAM hakee neuvotteluissa yleiskorotuksia ja korotuksia taulukkopalkkoihin. Myös osa-aikaisten työntekijöiden oikeutta lisätyöhön ja lisätunteihin on parannettava. Tällä on merkittävä vaikutus kokonaisansioihin. PAM hakee parannuksia työehtosopimuksiin KEVÄÄLLÄ NEUVOTELLAAN LÄHES KAIKISTA PALVELUALOJEN TYÖEHTOSOPIMUKSISTA. PAM HALUAA PARANNUKSIA SEKÄ OSTOVOIMAAN ETTÄ TYÖELÄMÄN LAATUUN. TYÖELÄMÄSSÄ TARVITAAN JOUSTOJA JA PALAUTUMISTA Työssä jaksaminen sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen on turvattava. Tarvitaan ennakoitavuutta, taukoja ja yhtenäisiä lomajaksoja. PAM haluaa yhtenäisiä linjoja ja parannuksia mm. lepoaikoihin, perhevapaisiin, sairauspoissaoloihin ja tasa-arvokysymyksiin. LUOTTAMUSMIEHISTÄ TURVAA PAMILAISILLE Jokaisella työntekijällä on oikeus asiantuntevaan apuun ja edustajaan omassa työpaikassaan ? siis luottamusmieheen. Luottamusmiehen yhteydenpito jäseniin on turvattava ja luottamusmiehen tasaverPAMin tavoitteet pohjautuvat jäsenten kokemuksiin PAM esittää työnantajaliitoille työehtosopimuksiin muutoksia, joiden tarve on käynyt ilmi jäsenille tehdyissä kyselyissä, jäsenten yhteydenotoissa työsuhdeneuvontaan, luottamusmiesten ja PAMin hoitamissa työpaikkojen riita-asioissa sekä liiton valtuustolle tehdyissä aloitteissa. Myös lakimuutokset on otettu huomioon. taiset neuvotteluedellytykset työnantajapuolen kanssa on taattava. PAIKALLISEN SOPIMISEN ON OLTAVA TASAVERTAISTA Paikallisella sopimisella voidaan parantaa työsuhteen ehtoja ja työoloja yritystasolla. Paikallisen sopimisen taustalla on kuitenkin oltava työehtosopimus. Sopijaosapuolten on oltava tasavertaisia ja neuvottelujen on oltava aidot ilman sanelua. PAM hakee edellytyksiä hyvään paikalliseen sopimiseen mm. luottamusmiesten ja henkilöstöpäälliköiden yhteisen kouluttamisen sekä luottamusmiesten toimintaedellytysten turvaamisen kautta. MINTTU SALLINEN / piirros JULIA TAVAST
  • PAM.FI 1/2022 13 H alpaHallien luottamusmiesjärjestelmää koskevaan kiistaan löydettiin ratkaisu Kaupan liiton ja PAMin välisissä neuvotteluissa joulun alla. Työnantajapuoli järjestäytyi pitkään jatkuneen kiistan lopulla, ja loppuneuvottelut käytiinkin liittojen välillä. Koko syksyn jatkuneita vaikeita neuvotteluja käytiin pitkään luottamusmiesten johdolla, ja ketjun työntekijöiden tuki neuvotteluille oli vahvaa. Luottamusmiesten ja työntekijöiden aktiivisuus palkittiin neuvottelujen positiivisella lopputuloksella. Ratkaisuhalua vaikeaan tilanteeseen löytyi joulun alla myös työnantajapuolelta. HalpaHallien uudessa luottamusmiesjärjestelmässä toimipaikkakohtaiset luottamusmiehet korvataan 1+4-mallilla, jossa pääluottamusmiehen lisäksi valitaan neljä alueluottamusmiestä. PääluottaTyöntekijöiden ääntä kuunneltiin HALPAHALLI-KETJUN PITKÄÄN JATKUNEEN KIISTAN LOPPUNEUVOTTELUT KÄYTIIN POSITIIVISESSA HENGESSÄ, KIITTÄÄ PÄÄLUOTTAMUSMIES ARJA VAKKURI. ONNISTUMINEN musmiehen tehtävä on kokopäiväinen ja alueluottamusmiesten toimintaan varataan 15 tuntia viikossa. ”Uudessa mallissa luottamusmiesten toimintamahdollisuudet ovat hyvät. Tulevaisuus näyttää, kuinka hyvin järjestelmä käytännössä toimii”, PAMin aluepäällikkö MARJA SALMIVUORI kommentoi neuvottelujen lopputulosta. LUOTTAMUSMIESTEHTÄVIIN KÄYTETTÄVISSÄ oleva kokonaisaika säilyy K U V A : P Ä IV I K A R J A L A IN E N “Kumpikin osapuoli sai haluamansa.” uudessa mallissa noin 100 tunnissa vuodessa luottamusmiestä kohden. Alueluottamusmiehet voivat vierailla työpaikoilla tarpeen mukaan eli enemmän kuin työehtosopimus edellyttää. Mallilla pyritään takaamaan se, että luottamusmiesten kontaktit työntekijöihin säilyvät tiiviinä. Sopimuksessa nykyisille luottamusmiehille taataan myös poikkeuksellinen 24 kuukauden jälkisuoja työnantajan puolelta. HalpaHallien logistiikkakeskuksen pääluottamusmies ARJA VAKKURI pitää saavutettua ratkaisua hyvänä: ”Työnantajapuoli sai haluamansa pääluottamusmiehen, mutta samalla työntekijäpuolta kuunneltiin alueluottamusmiesten muodossa. Katson luottavaisena tulevaan.” // MINTTU SALLINEN
  • 14 PAM.FI 1/2022
  • PAM.FI 1/2022 15 Jos vartiointija turvallisuuspalvelujen kilpailutuksissa halvin hinta ratkaisee, työntekijän riskit usein kasvavat. Turvallisuusalan luottamushenkilöt kaipaavat alalleen sääntelyä, joka velvoittaisi palvelujen ostajat mitoittamaan henkilöresurssit kunkin kohteen mukaan. P ohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi marraskuussa vankeuteen miehen, joka puukotti kahta vartijaa Iisalmen Citymarketissa elokuussa. Työvuorossa ollut vartija kielsi miestä tupakoimasta sisällä, jonka jälkeen mies hyökkäsi tämän kimppuun. Liikkeessä sattumalta vapaalla ollut vartija huomasi tilanteen ja riensi apuun, mutta loukkaantui myös itse. Tämä ja monet muut vartijoiden työssään kohtaamat vaaratilanteet ovat herättäneet kasvavaa huolta työtekijöiden turvallisuudesta vartiointialalla. Avarn Security Oy:n luottamusmies ja turvallisuusalan ammattiliitto Turva ry:n puheenjohtaja Arttu Korhosen mukaan julkisuuteen päätyy kaikista tapauksista vain jäävuoren huippu. ”Yksintyöskentely on työturvallisuusriski. On paljon isoja toimintoja, kuten automarketteja ja sairaaloita, joissa työskennellään tällä hetkellä yksin isojen asiakasmassojen keskellä”, hän sanoo. TYÖTURVALLISUUDEN HINTA PAMILAINEN KERTOO ”Työpari oli korvaamaton apu” “KAKSI KUUKAUTTA sitten minut hälytettiin työparini kanssa paikalle, kun aggressiivisesti käyttäytynyt potilas yritti lyödä ja potkia hoitohenkilökuntaa. Meillä oli täysi työ pidellä potilasta paikallaan. Adrenaliinin laskeuduttua huomasin vasta tilanteen jälkeen, että olin loukannut ranteeni. Siinä todettiin nivelsiteen repeämä, joka jouduttiin myöhemmin operoimaan ja vei sairaslomalle. Ilman työpariani tilanteessa olisi voinut käydä paljon pahemmin. Jos olisin hälyttänyt paikalle lisäapua toiselta osastolta, olisin voinut säästyä työtapaturmalta. Samalla kuitenkin toinen sairaalan kriittinen alue olisi jäänyt kokonaan turvaamatta ja siitä olisi voinut aiheutua vaaratilanteita. Tilanne oli hektinen ja päätös oli tehtävä nopeasti. Rauhoittelemme potilaita ja turvaamme hoitohenkilökunnan työskentelyä päivittäin. Moni ei tule ajatelleeksi sitä, että sairaalaan tuodaan sellaisia ihmisiä, jotka voisivat olla muualla vaaraksi itselleen tai muille. Työturvallisuuden vuoksi sosiaalija terveyspalvelukohteissa tulisi olla aina riittävästi henkilöresursseja. Vähintään työpari. Vartija, Oulun yliopistollinen sairaala
  • 16 PAM.FI 1/2022 Työpari tuo turvaa Vartijat kohtaavat työssään päivittäin uhkaja vaaratilanteita, kerrotaan alan suurimmista yrityksistä, Avarn Security Oy:stä ja Securitas Oy:sta. ”Vaaratilanteet eivät tietenkään aina johdu yksintyöskentelystä, mutta vartijalla on paljon paremmat valmiudet puuttua kohdehenkilön toimintaan, jos hänellä on apunaan työpari kuin että olisi yksin”, sanoo Avarn Securityn työsuojeluvaltuutettu Sampsa Laine. Suurin osa sattuneista työtapaturmista ei hänen mukaan liity suoraan siihen, että joku olisi tahallaan vahingoittanut vartijaa tai järjestyksenvalvojaa, vaan ne tapahtuvat heidän joutuessa puuttumaan kohdehenkilön vastarintaan. Vaikka tilanteen tai henkilön saisi hallintaan yksinkin, vartijoiden tai järjestyksenvalvojien on helpompi hoitaa voimankäyttötilanteet turvallisesti kaikkien osapuolten kannalta suuremmalla ylivoimalla. ”Sillä, että työntekijöitä on useita, on myös ennalta ehkäisevä vaikutus. Se voi lannistaa vastapuolen niin, että he eivät lähde edes kokeilemaan tai haastamaan”, Laine sanoo. Securitas Oy:n työsuojeluvaltuutettu Sami Enonkoski on samaa mieltä. Hän kertoo yksintyöskentelykohteissa tapahtuvien uhkaja vaaratilanteiden olevan nousussa. Yhtenä syynä siihen hän pitää työvoimapulasta kärsineelle alalle tulleiden uusien työntekijöiden kokemattomuutta vaaratilanteiden arvioimisessa. ”Muistutamme työntekijöitämme usein siitä, että heidän on aina arvioitava tarkasti riittääkö heidän rahkeet tilanteen turvalliseen hoitamiseen yksin.” Vastuullinen ostaja huomioi työturvallisuuden Jatkuvat kilpailutukset vaikuttavat erityisesti julkisen sektorin kohteissa siihen, kuinka monen vartijan tai järjestyksenvalvojan työpanoksen asiakas hankkii vartiointiliikkeeltä. Siinä missä tulli-, pelastus-, rajavartiointitai poliisityötä tehdään aina parityönä, vartijan työpari voidaan nähdä lisäkuluna. ”Esimerkiksi kauppakeskuksessa on voinut olla aiemmin kolme vartijaa. Kun vartiointityö kilpailutetaan, voi toinen toi“Uhkaja vaaratilanteet ovat päivittäisiä.”
  • PAM.FI 1/2022 17 mija tarjota samaa palvelua edullisemmin kahdella vartijalla ilman, että mietitään työntekijöiden turvallisuutta”, Korhonen sanoo. Hän peräänkuuluttaa turvallisuuspalvelujen ostajilta vastuuta turvallisuusalan työntekijöiden turvallisuudesta ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä. ”Jos aina alhaisin hinta ratkaisee, niin se on monesti myös työturvallisuuden hinta, jos jotain sattuu. Riskit siinä kasvavat tarpeettomasti.” Selkeämpiä pelisääntöjä Yksityinen turvallisuusala on Suomessa erityissäännelty toimiala, jonka toimintaa säätelee muun muassa työturvallisuuslaki ja laki yksityisistä turvallisuuspalveluista. Lainsäädännöllä on määritelty se, kuinka monta järjestyksenvalvojaa yleisötapahtumissa, kuten esimerkiksi konserteissa tai jääkiekko-otteluissa, tulee olla paikalla. Mikään laki ei kuitenkaan tällä hetkellä määrää sitä, kuinka monta vartijaa tai järjestyksenvalvojaa esimerkiksi kauppaTYÖTAPATURMAVAKUUTUSKESKUKSEN (TVK) vuosien 2016-2020 tilastojen mukaan vartijoille sattuu 700-900 työtapaturmaa vuosittain. • Suurin osa tapaturmista tapahtuu julkisissa työympäristöissä, joita ovat esimerkiksi kauppakeskukset tai liikenneasemat ja julkiset liikennevälineet. • Toiseksi eniten työtapaturmia tapahtuu myymälöissä, joiden osuus on noussut viimeisten viiden vuoden aikana. Kun vuonna 2016 myymälöissä vartijoille sattui TVK:n mukaan yhteensä 89 tapaturmaa, vuonna 2020 niitä kirjattiin 152. • 37 prosentissa vuosina 2016-2020 vartioille sattuneista työtapaturmissa vahingoittumista edelsi väkivalta, järkyttävä tilanne ja muu poikkeava läsnäolo. • Turvallisuusalan tutkijoiden vuonna 2018 toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan suurin fyysisen väkivallan riski on sosiaalija terveysalan kohteissa sekä ravintoloissa työskentelevillä henkilöillä. Lähteet: Työtapavakuutuskeskus, Itä-Suomen yliopisto (Paasonen & Aaltonen, 2019) FAKTA keskuksessa tai sairaalassa täytyy olla. Vaikka työsuojeluviranomainen määräisi vartiointialan yrityksen lähettämään tiettyyn kohteeseen esimerkiksi kaksi vartijaa, palvelun ostajan on mahdollista kiertää määräys vaihtamalla vartiointiliikettä sellaiseen, jolle vastaavaa määräystä ei ole annettu. ”On paljon asiakkaita, jotka ovat investoineet hyvin turvallisuuspalveluihin ja ymmärtävät riittävien henkilöstöresurssien merkityksen. Mutta valitettavasti paljon on myös niitä, joille vain halvin hinta ratkaisee”, kommentoi Sami Enonkoski Securitas Oy:stä. Luottamushenkilöt ovat yhtä mieltä siitä, että alalle tarvittaisiin asiakas-, kävijä-, tai potilasmääriin perustuvaa sääntelyä, joka velvoittaisi yksityisten turvallisuuspalvelujen ostajat mitoittamaan henkilöresurssit kunkin kohteen mukaan. ”Työturvallisuus ei välttämättä tule voimankäyttövälineistä, vaan monesti työkaveri on paras turvallisuuden takaaja”, Turva ry:n puheenjohtaja Arttu Korhonen muistuttaa. PAMILAINEN KERTOO ”Alimiehitys aiheuttaa stressiä” “TYÖSKENTELEN VILKKAASTI liikennöidyllä asemalla, jossa on vain yksi järjestyksenvalvoja kerrallaan vuorossa. Jatkuva ja selkeä alimiehitys stressaa monia. Ennen koronapandemiaa paikalla oli kaksi järjestyksenvalvojaa iltaisin ja viikonloppuisin, mutta pandemian puhjettua työn tilaaja vähensi miehitystä yhteen. Sen jälkeen voimankäyttötilanteet ovat lisääntyneet sekä niiden seurauksena myös lääkärikäyntiäja sairaslomaa vaativat tapaukset. Apua saamme piirinvartijoilta, jos he ehtivät paikalle. Usein he voivat olla kaukana, eikä apu ehdi ajoissa perille. Olen huomannut selvästi, että useamman järjestyksenvalvojan läsnäololla on psykologinen ja vaaratilanteita ennaltaehkäisevä vaikutus. On kaikkien osapuolten etu, että voisimme hoitaa voimankäyttötilanteet turvallisesti. Yksin se on haastavaa. Työn tilaaja on lupaillut lisämiehitystä paikalle jo useamman kuukauden ajan, mutta muutosta ei ole tapahtunut. Tuntuu, että säästöjä haetaan vääristä kohteista. Työnantajani haluaisi lähettää paikalle lisämiehitystä, mutta se ei tietenkään ole mahdollista, ellei asiakas siitä ole valmis maksamaan. Haluaisin tehdä työni hyvin, mutta tällä hetkellä se ei ole mahdollista.” Järjestyksenvalvoja, Pirkanmaa “Monille asiakkaille halvin hinta ratkaisee.”
  • 18 PAM.FI 1/2022 Olli Toivanen avaa tarkemmin inflaation saloja PAMin nettisivun jutussa Hinnat muuttuvat miksi ja miten? Hintojen nousu huomioon palkkaneuvotteluissa PAMin ekonomisti Olli Toivanen toivoo palkkojen nousevan niin, että työtekijöiden ostovoima kasvaa. V uosia supermatalana ollut inflaatio on nyt kiihtynyt. Miten inflaatio näkyy tavalliselle kuluttajalle, PAM ekonomisti OLLI TOIVANEN ? ”Inflaatiohan on painotettu keskiarvo hintojen kasvusta. Sen mataluuden taustalla on ollut muun muassa finanssikriisin jälkeinen hidas talouskasvu, globaali kilpailu, palkansaajien neuvotteluvoiman hiipuminen ja euroalueen hallitusten finanssipolitiikka.” “Nyt voimakkain hintojen nousu on nähty polttoaineissa. Inflaation kiihtymisen monet syyt liittyvät koronapandemiaan. Sen alussa hinnat laskivat ja nyt ne nousevat takaisin. Tuotanto väheni ja sen uudelleen käynnistäminen sai aikaan kilpailua resursseista. Hinnat kasvavat kysyntäpiikkien ansiosta nopeasti, mutta laskevat hitaammin.” MITEN INFLAATIO KANNATTAISI PALKKOJA NEUVOTELLESSA OTTAA HUOMIOON? ”Jos sopimuskauden palkankorotukset jäävät inflaatiota pienemmiksi, keskimääräinen ostovoima laskee. Työntekijöiden ostovoiman tulisi kasvaa palkkojen nousun ansiosta. Yksittäisten kuukausien inflaatiolukuihin ei kannata ylireagoida, mutta tulevien vuosien inflaatioennusteet on pidettävä mielessä.” MITEN INFLAATIOTA VOISI HIDASTAA? ”Inflaatio hellittää, kun energian hinnan kasvu tasaantuu ja tuotannon ja logistiikan pullonkaulat helpottavat. Pysyvämpää inflaatiosta tulee, jos palkat nousevat korkeiden inflaatio-odotusten myötä niin, että se nostaa tuotantokustannuksia. Tämä ei ole aina huono asia, jos sen seurauksena palkansaajien tulo-osuus kasvaa eikä kilpailukyky kärsi liikaa.” // AULI KIVENMAA OLLI TOIVANEN Ikä: 31 Asuinpaikka: Helsinki Lähimmät: Puoliso ja perhe Asia, jonka hintojen nousu harmittaa: Asuminen Tuote, jonka hintojen nousu ei haittaa yhtään: Tupakkatuotteet K U V A : E E V A A N U N D I
  • PAM.FI 1/2022 19 IN ENGLISH PAM member won 43 000 euro in damages for wrongful termination IF YOU HAVE unpaid membership fees, now is a good time to settle them. PAM’s membership fee is 1.5 percent of your salary. The fee is tax deductible. If you have many employers, remember to pay for all taxable wage income. More on employer collection and other payment options: www.pam.fi/easyfee P AM is negotiating the collective agreements for many hundreds of thousands of private service sector workers. PAM asked what Finnish people think about collective bargaining. TNS Kantar conducted a survey of the working-age population in November 2021 on the behalf of PAM. According to the survey, 80 percent feel that regulations such as collective agreements protect them in the workplace. Three out of four people think that trade unions are needed to ensure workers’ fair terms of employment when changes occur in working life. OVER HALF of Finns think a living wage is more than 2500 euros per month. The most common answer (chosen by 31%) was 2501-3000 euros. THE CENTRAL TRADE union organisation SAK has opened a new service for immigrants and youth who have questions about working life. The website provides information in 23 different languages. PAM supports the service. The SAK employee rights hotline advises on questions or problems concerning employment. The service is free, confidential and does not require trade union membership. Learn more and test your knowledge at www. fairplayatwork.fi A PAM MEMBER was fired after seven years on the job. The district court found that the termination was unlawful and sentenced the employer to pay 12 months wages and legal costs. PAM members get expert assistance in disputes relating to employment or working conditions. Legal assistance requires 6 months of membership and paid membership fees. Read more: www.pam.fi/en/wiki/ legal-assistance Are your membership fees up to date? Work-related information in 23 languages P H O T O : S H U T T E R S T O C K P H O T O :S A K NEWS Strong support for trade unions P H O T O : S H U T T E R S T O C K However, according to PAM’s most recent member survey, the average wage of PAM members is 2082 euro per month, with part-time workers earning on average 1707 euros per month and full-time workers earning 2324 euros per month. ACCORDING TO the survey, there is strong support for collective action. 85 percent support the right of low wage workers to strike. 79 percent of the respondents agreed that companies that hire workers from abroad should be responsible for providing language training. There was also strong support for introducing clear legal requirements for having part-time work. What short video at https://youtu.be/ NBGdwq3fl00 to learn about collective agreements and follow the negotiations at pam.fi
  • 20 PAM.FI 1/2022 TÄSSÄ JA NYT OLEN: Päivi Mäntykangas ASUN: Ruokolahdella PAMILAINEN olen ollut vuodesta 2007 lähtien. TYÖSKENTELEN Disas Fish Oy:ssä Lappeenrannassa. Työhöni kuuluu eri tuoteryhmien hyllytystä ja kassatyöskentelyä. PARASTA TYÖSSÄNI on erilaisten asiakkaiden kohtaaminen. Meillä käy venäläisiä, ukrainalaisia ja jopa valkovenäläisiä, ammatillisesti suurimpana joukkona rekkakuskit. Suomalaisetkin “Parasta PAMissa on yhteenkuuluvuuden tunne” ovat löytäneet mukavasti kauppamme. PARASTA PAMISSA on yhteenkuuluvuuden tunne. Sen olen kokenut lukuisissa koulutuksissa ja muissa tapahtumissa. PAMissa minut pitää myös turva. Maksamalla jäsenmaksua saan tarvittaessa apua työhöni liittyviin ongelmiin. VAPAA-AIKAANI vietän mahdollisimman paljon ulkona luonnossa. Kesällä häärin puutarhassa ja olen myös intohimoinen palapelien kasaaja. K U V A : L A U R I A A P R O PAMILAINEN ILMOITTAUDU TYÖTTÖMÄKSI TYÖNHAKIJAKSI TE-TOIMISTOSSA Työnhaun tulee olla voimassa viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä. Työttömyysetuutta ei voida maksaa, jos et ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Ilmoittautumista ei voi tehdä jälkikäteen, joten tee se mieluummin hyvissä ajoin. TÄYTÄ ANSIOPÄIVÄRAHAHAKEMUS Ansiopäivärahahakemus tulee täyttää, kun työttömyyttä tai lomautusta on kestänyt vähintään kaksi viikkoa. Hakemuksen täyttäminen onnistuu helpoiten työttömyyskassan verkkopalvelussa. Voit myös täyttää paperihakemuksen ja postittaa sen työttömyyskassalle tai käydä oman alueesi toimistossa. HANKI TARVITTAVAT LIITTEET Hakemuksen liitteeksi tarvitaan ainakin kopio työsopimuksesta ja lomautetuilta kopio lomautusilmoituksesta. Kassa saa palkkaverotiedot suoraan Verohallinnolta, jolloin etuudesta tehdään vähintään 25 prosentin ennakonpidätys. Halutessasi voit tilata muutosverokortin etuutta varten esimerkiksi OmaVero-palvelussa tai puhelimitse. Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan kokotai osa-aikaisesti, voit työttömyyskassan jäsenenä hakea Palvelualojen työttömyyskassasta ansiosidonnaista päivärahaa. Työttömyyskassan asiakkuuspäällikkö Marika Peltomäki kertaa, mitä ansiosidonnaisen päivärahan hakemisessa on tärkeä muistaa. Lisätietoja löytyy kassan uusilta verkkosivuilta www.palvelualojenkassa.fi. 3 X VINKIT 1 2 3 Holiday Clubin lomaviikot Varaa loma! Varaa loma! PAMin vapaana olevat lomakohteet ovat PAMin vapaana olevat lomakohteet ovat varattavissa viikkoon 22/2022 asti. varattavissa viikkoon 22/2022 asti. Tarkista varaustilanne ja varaa oma lomasi pam.fi/holidayclub Muistathan, että viikkojen 23-52 viikko-osakkeiden hakuaika on 15.2.–15.3. Lisätietoja pam.fi/holidayclub