Xxxxxxxx PÄÄVIESTI VUOKRATYÖN EPÄKOHDAT Vakituiset ja tuuraajat kilpailevat samoista tunneista YÖTYÖSSÄ Vuorokauden rytmittäminen haastaa öisin työskenteleviä KRIISIN ETULINJASSA Pääministeri Sanna Marin: Naisvaltaiset alat pitävät tämän maan pystyssä NRO 1/2021 • 17.2.• 22. VUOSIKERTA
Työttömyyskassan verkkopalvelu www.pam.fi/tyottomyyskassa Työttömyysturvaneuvonta ma–pe 10–14 puh. 020 690 211 (vk 53 puhelinpäivystys on auki vain ke 30.12.) TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Kassan verkkopalvelussa kohdassa ’Omat tiedot’ jäsen voi antaa kassalle luvan sähköpostija tekstiviestimuistutuksien lähettämiseen. Kun jäsen valitsee sähköpostimuistutukset, saa tämä sähköpostimuistutuksen saapuneista viesteistä, kirjeistä ja päätöksistä yhteystiedoissa ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen. Tiedon maksupäivästä saa tekstiviestillä, kun valitsee samalla sivulla maksuilmoituksen tekstiviestillä. Palvelussa voi myös valita sähköiset e-kirjeet ja päätökset, jolloin jäsen saa työttömyyskassan lähettämät kirjeet vain verkkopalveluun lukuun ottamatta takaisinperinnän kirjeitä. MUISTA PÄIVITTÄÄ TEKSTIVIESTIJA SÄHKÖPOSTIASETUKS ET KASSAN VERKKOPALVELUSSA Työttömyyskassan hakemusmäärät ovat kasvussa erityisesti soviteltujen päivärahan saajien osalta. VIELÄ SYYSKUUSSA soviteltua päivärahaa sai vajaa 7000 jäsentä, kun joulukuussa luku oli noussut jo lähes 9 000 jäseneen. Kasvaneet hakemusmäärät näkyvät käsittelyaikojen pidentymisenä. Kassassa tehdään kovasti töitä, jotta käsittelyaikoja saataisiin lyhyemmiksi ja hakemusruuhkaa purettua. Tilannetta ratkotaan muun muassa uusilla työjärjestelyillä, ylitöillä ja palkkaamalla uutta henkilökuntaa. Hakemusmäärien kasvaessa myös asiakaspalvelu tyypillisesti ruuhkautuu. Pyydämme soittamaan asiakaspalveluun tai lähettämään viestin verkkopalvelun kautta vain, jos jäsen arvioi sen välttämättömäksi. Emme tällä hetkellä vastaa verkkopalvelussa ilmoitusluontoisiin viesteihin ollenkaan. Toivomme, että samasta asiasta ei lähetetä useita viestejä. Viesteihin vastataan saapumisjärjestyksessä ja vastausaika voi venyä pahimmillaan yli viikkoon. Työttömyyskassa on saanut suorasiirtona Verohallinnolta päivärahan saajien verotiedot KASSA ON SAANUT Verohallinnolta suoraan päivärahan saajien verotiedot vuotta 2021 varten. Sähköisessä asiointipalvelussa näkyvä veroprosentti on vähintään 25 prosenttia etuudesta, jos asiakas ei ole erikseen tilannut verokorttia etuutta varten. Palvelussa näkyvä tuloraja on Verohallinnon arvio asiakkaan ansiosidonnaisen päivärahan tulorajasta. Se perustuu asiakkaan verokortilla näkyvään arvioon palkan määrästä. Tästä johtuen tuloraja poikkeaa palkkaverokortin vuositulorajasta. Etuutta varten voi halutessaan laskea ja tilata uuden verokortin Verohallinnolta esimerkiksi OmaVero-palvelun kautta. Osa-aikatyötä tekevä – muista pitää työnhaku voimassa! JOS TYÖNTEKIJÄN TYÖAIKA ei ylitä 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta, on työntekijällä oikeus päivärahaan myös lomautuksen ulkopuolella. Jotta päivärahaa voidaan maksaa, työnhaun tulee olla voimassa TE-toimistossa. Osa-aikatyön aikana työnhaku kannattaa siis pitää voimassa koko ajan, myös lomautuksen jälkeen. Ansiopäivärahahakemusten käsittelyssä ja kassan asiakaspalvelussa on ruuhkaa
PAM.FI 1/2021 3 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA? PAM KARTOITTAA VUOSITTAIN JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ JÄSENKYSELYLLÄ, JOKA KERÄSI VIIME VUODEN LOPULLA YLI 7 000 VASTAUSTA. TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ ANTTI VEIRTO NOSTAA TUTKIMUKSESTA ESIIN KOLME KESKEISTÄ HAVAINTOA, JOISTA YKSI SAATTAA YLLÄTTÄÄ. 1 2 4 Riskinä lisääntyvä epävarmuus MIIA JÄRVI /kuva EEVA ANUNDI 1 2 ETÄTYÖ ei ole arkipäiväistynyt. Kyselyyn vastanneista PAMin jäsenistä vain 10 prosenttia kertoo etätyön lisääntyneen. Ylemmillä toimihenkilöillä vastaava prosenttiluku on 77. Rakennemuutokset ottavat todennäköisesti koronakriisistä lisää vauhtia. Riskinä on, että nyt menetettävät kokoaikaiset ja vakituiset työt korvautuvat silpulla ja epävarmuudella. Jo nyt osa-aikaisesti työskentelevistä 67 prosenttia tekee sitä kyselyn mukaan vastentahtoisesti. TYÖTYYTYVÄISYYS on kohentunut edellisvuodesta kaikilla toimialoilla ja työyhteisöstä on tullut aikaisempaa merkityksellisempi. Side omaan työyhteisöön on vahvistunut. Esimiestyöhön ollaan entistä tyytyväisempiä. Mara-alan vastaajilla on toimivimmat välit esimiehiinsä. Heikoin tilanne esimiestyön osalta on turvallisuusalalla. LISÄÄNTYVÄ VALO piristää. Erityisen paljon nautin kevättalven hiihto-olosuhteista. 3 YT-NEUVOTTELUT ovat lisääntyneet edellisestä vuodesta. 43 prosenttia työssäkäyvistä vastaajista kertoo, että heidän työpaikallaan on käyty yt-neuvottelut. Mara-aloilla yt-neuvottelut ovat tulleet tutuiksi jopa 66 prosentille työssäkäyvistä vastaajista.
4 PAM.FI 1/2021 PAMin jäsenten Holiday Club -lomaedut PAMilla on tasokkaita viikko-osakkeita Himoksella, Katinkullassa, Kuusamossa, Naantalissa, Pyhällä, Saariselällä, Saimaalla, Sallassa, Tahkolla, Tampereella, Turussa ja Vierumäellä. Viikko-osakkeiden 23–52/2021 hakuaika jäsenille alkaa 16.2.2021. Lähetä hakemuksesi viimeistään 15.3.2021. Jäsenhintaiset lomat arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 19.3.2021 ja tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen. Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat ovat varattavina 26.3.2021 klo 10 alkaen. Sivuilla voit tehdä varauksesi myös kuluvan talven ja kevään yhä vapaina oleville ajankohdille. Osoitteessa www.pam.fi/edut löydät tietoja liiton lomakohteista, hakemisesta, hinnoista ja varauksista. LISÄTIEDOT: Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 arkisin klo 9–15 yrityspalvelu@holidayclub.fi Ihan Suomessa. ÄLÄ TYHJÄÄ JAUHA ÄÄNESTÄ KUNTAVAALEISSA Ennakkoäänestys 7.–13.4. Ilmoita ehdokkuudestasi PAMiin nettilomakkeella osoitteessa www.pam.fi/kuntavaalit PAMILAISTEN VAALIMAINOKSET PUOLEEN HINTAAN Kuntavaaliliite ilmestyy PAM.FI-lehden välissä 7.4., samana päivänä, kun ennakkoäänestys alkaa. Varaa ilmoituspaikkasi viimeistään 8.3. laittamalla sähköpostia osoitteeseen osasto.aineisto@pam.fi. Ilmoituskokovaihtoehdot valmiiksi alennettuine hintoineen löytyvät osoitteesta www.pam.fi/kuntavaalit/materiaalit. KUNTAVAALIT 18.4. Oletko ehdokkaana kuntavaaleissa? PAM tarjoaa kuntavaaleissa ehdokkaina oleville jäsenilleen ilmoitustilaa PAMin kuntavaaliliitteestä puoleen hintaan.
PAM.FI 1/2021 5 100 MITÄ MIELTÄ TÄSSÄ KUUSSA, Antti Veirto? PÄÄMINISTERI toivoo työntekijöille jaksamista LISÄÄ PALVELUJA pienituloisille TÄSSÄ JA NYT VUOKRATYÖN kirjavat käytännöt TYÖSUOJELULLE kiitosta IN ENGLISH TAULUKKOPALKAT nousivat YÖTYÖ vaatii selkeät säännöt PAMISSA TAPAHTUU PAM KOULUTTAA Kun luet tämän lehden tiedät, mitkä ovat mara-alan uudet vähimmäispalkat. 3 6 11 14 16 20 23 24 26 31 36 ”Alalla on ollut todella vähän tartuntoja.” TÄSSÄ NUMEROSSA ”Palkattomia työntunteja ei saa teettää.” PAMin asiantuntijat antavat työnantajille kiitosta korona-ajan työsuojelutoimista. 6 20 14 16 Siivooja Abdullah Al Shammari liittyi PAMiin viime vuoden marraskuussa. 167 maailman vaikutusvaltaisimman naisen joukkoon lukeutuva pääministeri Sanna Marin tahtoo tasa-arvoistaa työelämää. K A N N E N K U V A : H E L I S O R J O N E N
6 PAM.FI 1/2021 Sanna Marin toivoo kaikille työntekijöille jaksamista ja voimia vaikeiden tilanteiden keskelle.
PAM.FI 1/2021 7 O n kirkas ja kylmä tammikuun iltapäivä. Ulkona on lähes kaksikymmentä astetta pakkasta ja Helsingin Meilahdessa sijaitseva Kesäranta on saanut pehmeän lumipeitteen. Vuonna 1873 valmistunut pitsihuvila on tullut tunnetuksi pääministerin virka-asuntona sekä hallituksen neuvotteluja kokouspaikkana. Sen seiniä koristavat paksuihin kehyksiin ripustetut historialliset maalaukset ja ikkunoista avautuu talvinen näköala merelle. Kesärannan nykyinen asukas Sanna Marin nousi pääministeriksi joulukuussa 2019. Hän on suurimman osan tähänastisesta kaudestaan johtanut maata kriisioloissa. Se on vaatinut ympäripyöreitä päiviä usein viikon jokaisena päivänä, kun hallitus on tehnyt vaikeita kansalaisten terveyttä, taloutta ja työllisyyttä koskevia päätöksiä. Koronapandemian eteneminen ja sen vaikutukset ovat olleet päivittäisenä puheenaiheena viime maaliskuusta lähtien. Marinin mielestä yhdestä asiasta on kuitenkin puhuttu vain vähän. ”Tämä pandemia on kohdellut eri aloilla työskenteleviä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä hyvin eri tavoin. Kun jotkut meistä sinnittelevät yhteisen globaalin pandemian kanssa, toiset ponnistelevat sen lisäksi myös henkilökohtaisten kriisien keskellä”, hän sanoo. Samaan perheeseen voi osua useampi kriisi samanaikaisesti, kuten työn menetys ja läheisen sairastuminen tai menehtyminen. ”Lapsilla ja perheillä on myös erilainen kyky sopeutua etäopiskeluun ja erilaiset mahdollisuudet etätyöhön.” Kriisin etulinjassa Palvelu-, sosiaalija terveyssekä opetusalojen työntekijät ovat olleet kriisin etulinjassa. Heistä suurin osa on naisia. Marin sanoo koronakriisin tuoneen näkyväksi sen, miten arvokasta työtä näillä aloilla tehdään. Monia tehtäviä yhdistää se, ettei niitä voi tehdä etänä. ”Naisvaltaiset alat pitävät tämän maan pystyssä niin poikkeusoloissa kuin normaaliaikana.” Marin myöntää, että hallitus on joutunut tekemään raskaita päätöksiä monista ihmisten elämään vaikuttavista rajoituksista. Rajoitukset ovat koetelleet erityisesti kulttuuri-, tapahtuma-, matkailuja ravintolatoimintaa. Hän kantaa huolta erityisesti niiden puolesta, jotka ovat kriisin seurauksena menettäneet työnsä. ”Pyrimme tekemään kaikkemme, jotta taloudelliset vauriot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi ja lyhytkestoisiksi, jotta ihmiset pystyisivät työllistymään nopeasti uudelleen.” Pandemia osui myös tasa-arvoon Kaupunginvaltuutettu, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja, liikenneja viestintäministeri, pääministeri, SDP:n puheenjohtaja. Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana Sanna Marinin työja luottamustehtävät ovat vaihtuneet tiiviiseen tahtiin. Talouslehti Forbes ja BBC nostivat Marinin myös 100 maailman vaikutusvaltaisimman naisen listalle. Tasa-arvon asialla Vielä on puhuttu vähän siitä, miten erilaisissa tilanteissa ihmiset voivat koronakriisin johdosta olla, sanoo pääministeri Sanna Marin. Hän haluaa edistää työelämän yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa pandemiasta huolimatta. MINNA RAITAPURO / kuvat HELI SORJONEN NÄKEMYKSENI
8 PAM.FI 1/2021 Marin tunnetaan ennen kaikkea tasaarvon puolestapuhujana. Nyt hän on huolissaan sen heikkenemisestä. ”Tämä kriisi on osunut paitsi terveyteen ja talouteen, myös tasa-arvoon”, hän sanoo. ”Monissa maissa tasa-arvotilanne on heikentynyt koronakriisin seurauksena ja monet ihmisryhmät ovat jääneet kriisin jalkoihin.” YK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestö Unescon mukaan esimerkiksi satojen miljoonien lasten ja nuorten koulunkäynti on keskeytynyt rajoitustoimien myötä ja perheja parisuhdeväkivallan riski on kasvanut maailmanlaajuisesti. Marin painottaa, että koronan seurauksena ei saisi tulla pysyvää takapakkia, vaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon pitää kulkea eteenpäin kaikesta huolimatta. ”Suomen täytyy toimia kansainvälisesti tämän kehityssuunnan kääntämiseksi.” Kohti tasa-arvoisempaa työelämää Kun EMMA -tytär syntyi kolme vuotta sitten, Sanna Marin jakoi perhevapaat yhdessä miehensä MARKUS RÄIKKÖSEN kanssa. Se ei ole vielä Suomessa kovin yleistä, sillä äidit käyttävät valtaosan perhevapaista. Miten työelämään sitten saataisiin enemmän tasa-arvoa? ”Siihen on useita keinoja, joita pitää ottaa yhtä aikaa käyttöön. Yksi tulokulma on perhepolitiikka. Tulemme tekemään vanhempainvapaauudistuksen, jonka tavoitteena on se, että isät ja äidit käyttäisivät tulevaisuudessa perhevapaita ja vanhempainvapaita tasaisemmin. Perhepolitiikalla voidaan laajemminkin tukea ihmisiä heidän arkielämässään työn ja perheen yhteensovittamisessa. ”Perhepolitiikan lisäksi on myös se työ, jota voidaan tehdä tasa-arvon edistämiseksi muuten, esimerkiksi edistämällä palkka-avoimuutta, palkkatasa-arvoa ja puuttumalla perusteettomiin palkkaeroihin”, hän sanoo. Palvelualoilla töitä riittää kaikkina vuorokauden aikoina. Monen työntekijän haasteena on julkisten palvelujen saatavuus virastoaikojen ulkopuolella. ”Emme ole eläneet enää pitkään aikaan kahdeksasta neljään yhteiskunnassa. Päivähoito on yksi esimerkki niistä palveluista, joita ihmiset tarvitsevat työntekonsa mahdollistamiseksi sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Toisille esimerkiksi joukkoliikenteen kulkeminen erilaisina kellonaikoina on tärkeää siinä, miten työpaikalle päästään”, Marin sanoo. Päivähoidosta ja monista muista palveluista tehdään päätöksiä kunnissa, joihin valitaan uudet päättäjät huhtikuussa järjestettävissä kuntavaaleissa. Ne ovat vaikuttamisen paikka myös palvelualojen työntekijöille. • ”Palvelualojen työntekijät huolehtivat monista niistä toiminnoista ja palveluista, joita me kaikki käytämme lähes päivittäin”, sanoo Sanna Marin. • Helsingin Meilahdessa sijaitseva Kesäranta on tullut tunnetuksi pääministerien virka-asuntona.
PAM.FI 1/2021 9 ”Pidän tärkeänä sitä, että kuntapäättäjinä on eri alojen ja sukupuolten edustajia sekä eri ikäisiä ihmisiä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduiksi.” Kestävän tulevaisuuden askelmerkit Työelämä on murroksessa. Marin uskoo, että elämme käännekohdassa erityisesti digitalisaation näkökulmasta. Kaikkein tärkeintä hänelle on kuitenkin pitää huolta siitä, että työllä tulee tulevaisuudessa toimeen. ”Se on kaiken a ja o.” Työelämään tarvitaan hänen mielestään lisäksi selkeitä pelisääntöjä, jotta palvelualoillakin esiintyviin vahingollisiin ilmiöihin voitaisiin puuttua. Ne ovat Marinilla selvästi tiedossa. Hän nostaa esimerkiksi alustatalouden työntekijöiden tilanteen sekä ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön tai ihmiskauppaan rinnastettavan työn. ”Nämä ilmiöt ovat vahingollisia paitsi yhteiskunnan näkökulmasta, niin myös yritysten näkökulmasta. Rehelliset yritykset kärsivät siitä, että osa toimii väärin.” Reilujen työehtojen rinnalla Marin haluaa kehittää työelämää ja yhteiskuntaa kestävämmäksi myös ympäristön kannalta. Juuri ympäristökysymyksistä hän sai aikanaan myös kimmokkeen poliittiselle uralleen. Siihen ei ollut mitään yksittäistä hetkeä tai tapahtumaa, vaan pikkuhiljaa vuosien myötä Marin turhautui siihen, että silloiset päättäjät eivät edenneet riittävän nopeasti ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lisäksi hän halusi myös puolustaa suomalaista hyvinvointivaltiota. ”Meillä on niin paljon vaalimisen arvoista! Halusin vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessakin yhteiskunta olisi tasa-arvoinen ja hyvä kaikille, sen sijaan että se olisi sitä vain harvoille”, Marin avaa ajatteluaan. Nyt ilmastoasioissa edetään ja vauhdilla. Marinin johtaman hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali ja fossiilivapaa yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Hänen mielestään Suomi voi näyttää esimerkkiä muille siinä, että samaan aikaan on mahdollista sekä torjua ilmastonmuutosta, että luoda työpaikkoja ja hyvinvointia. ”Me voimme olla kokoamme suurempi ilmastovaikuttaja.” Ulkona hämärä on jo laskeutunut. Marinin aviomies Markus Räikkönen ja pastellinsävyiseen toppahaalariin pukeutunut Emma-tytär tervehtivät iloisesti lumileikkien keskeltä. Emma pysähtyy vilkuttamaan, kääntyy ympäri ja hypähtelee riemukkaasti. Hän taitaa tietää, että pääministerin loppuilta on varattu hänelle. • Marin ei pidä itseään musikaalisena, mutta hänen kolmevuotias Emma-tyttärensä nauttii flyygelin soitosta. • Marinin omaa jaksamista pandemian keskellä ovat helpottaneet hyvä keskittymiskyky ja unenlahjat sekä oman perheen tuki.
10 PAM.FI 1/2021 JOHANNA VISULAAKA Ikä: 36 Työ: Esimies R-Kioskissa Asuinpaikka: Tampere Perhe: Avomies ja 6-vuotias tytär Harrastukset: Kutominen, lukeminen ja lenkkeily TUTUSTU PAMin kuntavaaliteemoihin: pam.fi/ kuntavaalit
PAM.FI 1/2021 11 Y hdeksän vuotta. Se on aika, jonka Johanna Visulaaka, 36, on ollut töissä samassa R-kioskissa Tampereella. Työpaikkana ärrä oli tullut tutuksi jo aiemmin Hämeenlinnassa, jossa ketjun hommiin houkutteli oma täti, ärräläinen hänkin. Kaupan alalla Visulaaka on työskennellyt 15 vuotta, joista R-kioskeilla 12. ”Asiakastyö on mun juttu, höpöttelijä kun olen itsekin. Parasta kioskilla ovat asiakkaat ja vakkarit. Heidän kanssaan tulee juteltua enemmän. Osa on hyviäkin tuttuja ja he saattavat kysyä lapsenkin kuulumisia”, Visulaaka kertoo hymyillen. Tänään Visulaakan kanssa on tarkoitus puhua siitä, millaisena oma asuinkaupunki Tampere palveluineen näyttäytyy asukkaalle. VISULAAKA ASUU perheineen kerrostalossa Amurin kaupunginosassa aivan Tampereen keskustan tuntumassa. Työmatkan hän taittaa kävellen keskustan toiselle laidalle Rautatieaseman kupeeseen. Julkista liikennettä Visulaaka ei tarvitse. Kun liikkuu kävellen, katujen kunnossapitoon tulee kiinnitettyä enemmän huomiota. Sekä julkisesta liikenteestä että katujen kunnossapidosta vastaavat isoilta osin kunnat. ”Keväisin hiekoitussoran poisto saisi olla tehokkaampaa. Olen allergikko ja välillä ihmetyttää, miksi katuja ei siivota nopeammin?” Visulaakan mielestä Tampere on ihan kiva kotikaupunki, etenkin kesällä. Hän on mielissään läheltä löytyvistä liikuntaja viheralueista ja arvostaa perheellisenä ”KUINKA RAHAT RIITTÄVÄT?” Ärrän tiskin takana aistii ja kuulee, mitä tamperelaiset ajattelevat. Johanna Visulaakan mielestä palveluiden hinnat jatkavat nousuaan. Pahimmillaan se voi estää mahdollisuuden harrastukseen. MINNA RÄSÄNEN / kuvat ANNINA MANNILA Tampereella yhdeksän vuotta asunut Johanna Visulaaka aikoo äänestää kevään kuntavaaleissa. Äänestäminen on tapa saada asioita eteenpäin.
12 PAM.FI 1/2021 “Hinnalla on harrastuksissa väliä.” myös laadukkaita leikkipuistoja. Keskustan kulttuuritapahtumissa voi viettää aikaa katsellen ja kävellen. Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa. Niiden sanotaan olevan ihmisen arjen kannalta tärkeimmät vaalit. Kun on kyse koulutuksesta tai päiväkodeista, kulttuuritoiminnasta, kirjastoista tai kaupunkisuunnittelusta, kunnat vastaavat niiden toiminnasta. Johanna Visulaaka kertoo, että on äänestänyt aina – kaikissa vaaleissa. Niin hän aikoo tehdä nytkin. ”Nykyään katson aiempaa enemmän, mitä arvoja ehdokas ajaa. Teen paljon vaalikoneita ja vertailen ehdokkaan vastauksia omiini, Visulaaka kertoo. KUNNAT PÄÄTTÄVÄT itse useista palveluja asiakasmaksuista. Ne osuvat usein Visulaakan perheen kukkaroon. Perheen • Kunnat vastaavat kaupunkisuunnittelusta ja maankäytöstä. Läheltä kotia löytyvät ulkoilualueet ja leikkipuistot ovat tärkeitä perheelliselle. yhteinen harrastus on uinti. Lähin uimahalli löytyykin vain 100 metrin päästä kotiovelta. Jotta perheen uintikerrat tulisivat edullisemmiksi, he ostavat lipun joukkoliikenteen matkakortilla. Silloin Tampereella uimahallissa aikuisen kertalipun hinta tippuu 7,20 eurosta 5,50 euroon. ”Uiminen on hintavaa. Lisäksi minusta on outoa, että pienestä lapsesta pitää maksaa. Raja voisi mennä kouluikäisissä. Ei ne pienet yksin uimaan mene, vaan vanhemman kanssa”, Visulaaka pohtii. ”Monilla harrastamismahdollisuuksiin vaikuttaa se, paljonko niistä joutuu maksamaan. Tuntuu, että hinnat nousevat koko ajan. Maksuista voi jäädä kiinni, osallistuuko vai ei. Visulaaka harrastaa kutomista, lukemista ja lenkkeilyä. Lapsi käy kerran viikossa jumpassa. “Kun olemme etsineet harrastuksia, olemme verranneet hintoja. Niissä on eroja. Tuntuu, että mitä lähempänä keskustaa jokin harrastus on, sitä isompi on sen hinta”. 120 EUROA ON SUMMA , joka menee joka kuukausi kuusivuotiaan ENNI -tyttären hoitomaksuihin. Esikoulua käyvä Enni tarvitsee hoitoa 3–4,5 tuntia per päivä. ”Olemme onnistuneet järjestelemään • Korona on hiljentänyt harrastusmahdollisuudet, mutta onneksi voi ulkoilla, Johanna Visulaaka kertoo.
PAM.FI 1/2021 13 asiat niin, että Enni on ollut osapäivähoidossa ja hoitopäiviä on ollut vain kymmenen kuukaudessa. Sekin on tuonut vähän säästöä, koska hoitomaksut ovat olleet korkeimmassa maksuluokassa.” Visulaakan mukaan Tampereella päiväkodit ovat täynnä ja niitä ei ole tarpeeksi keskustassa. Kun tytär aloitti päiväkodissa, perhe ei saanut heti haluamaansa hoitopaikkaa. ”Vuoropäivähoitoa ei myöskään ole helposti saatavilla. En tiedä miten meille olisi käynyt, jos Ennin olisi pitänyt olla iltoja ja viikonloppujakin hoidossa”. Ensi syksynä Ennillä alkaa koulu. Tampereella 1.–2. vuosiluokkien oppilaille voidaan myöntää paikka aamuja iltapäivätoimintaan, jos siihen on välttämätön syy. ”Tarvitsemme työvuorojen vuoksi Ennille hoitoa aamuisin jo kello 7 lähtien. Nyt odotamme vastausta siitä, miten asiat hoituvat, kun Enni aloittaa koulun.” 20,25 ON KUNNALLISVEROPROSENTTI TAMPEREELLA . Sitä maksetaan ansiotuloista ja kunnallisveron osuus tulosta nousee ansioiden kasvaessa. Visulaaka pohtii hetken, kun miettii, mitä vastinetta hän kokee saavansa maksamilleen veroille. ”Koulusta ja esikoulusta ei tarvitse maksaa. Se on hyvä. Myös neuvolapalvelut ovat maksuttomia, samoin kuin pienen lapsen terveyspalvelut ja hammaslääkärit. Se on takaisinpäin.” Entäpä aikuisten terveyspalvelut? ”Vaihdoimme lähiterveyskeskuksen toiseen. Oman osoitteen mukainen terveyskeskus oli huono, emmekä saaneet sieltä sellaista palvelua kuin toivoimme. Miehellä on työterveys, minulla ei, joten minun on tarvittaessa haettava terveyskeskuksesta sairauslomatodistus työnantajalle. Niissä tilanteissa olen saanut asiat hoidettua helposti. Kynnys on kuitenkin korkealla lähteä pelkän flunssan vuoksi lääkärille.” Töissä Visulaaka kuulee paljon asioita. Politiikkaakin välillä. Ratikka on ollut useiden asiakkaiden puheenaiheena Tampereella viime vuosina. ”Kaupunkia rakennetaan koko ajan. Kuka hankkeet rahoittaa ja miten rahat riittävät?”, Visulaaka miettii. Hänen mielestään olisi tärkeää, että ne jotka maksavat palveluista, myös saisivat laadukkaita palveluita. ”Ja pitäisi huolehtia siitä, että rahat riittävät. Itse toivon, että kevään kuluessa ehdokkaat kertoisivat, mitä olisivat valmiita tekemään ja mitä palveluita he ajavat esimerkiksi vähävaraisille.” • Johanna Visulaakan työskentelee R-kioskilla neljä päivää viikossa. • Kunnissa tehtävillä päätöksillä vaikutetaan esimerkiksi joukkoliikenteen sujumiseen. • Joukkoliikenteen matkakortilla uimahallilipun voi ostaa edullisemmalla hinnalla.
14 PAM.FI 1/2021 TÄSSÄ JA NYT UUSI PAMILAINEN Kesko lopettaa kolme kenkäketjua Suhdannebarometrissa suunta alaspäin Compass Groupin yt-neuvottelut päätökseen KESKON KENKÄKETJUIHIN liittyneet yhteistoimintaneuvottelut päättyivät tammikuun lopussa. Päätökseksi tuli, että The Athlete’s Foot, Kookenkä ja Kenkäexpertti lopetetaan vuoden 2021 aikana. Se merkitsee 130 työntekijän työsuhteen päättymistä vuoden loppuun mennessä. MATKAILUJA RAVINTOLA-ALAN VASTAAJISTA 89,7 prosenttia arvioi Palvelualojen ammattiliitto PAMin uusimmassa suhdannebarometrissa koronaepidemian heikentävän työnantajansa myyntiä seuraavan kolmen kuukauden aikana. Pääasiallisena syynä myynnin heikentymiseen pidettiin hallituksen ja viranomaisten rajoituksia koronaepidemian aikana. SUOMEN COMPASS GROUPIN yt-neuvotteluiden piirissä oli yhteensä 2700 henkilöä. Koronapandemian vaikutusten aiheuttamien yt-neuvotteluiden tuloksena yhtiö aikoo irtisanoa enintään 365 henkilöä, osa-aikaistaa enintään 550 henkilöä ja lomauttaa 2300 henkilöä vuoden 2021 aikana. Lue lisää: pam.fi Kerromme tuoreimmat kuulumiset tutuista puheenaiheista K U V A : K E S K O K U V A : C O M P A S S G R O U P / S E L IN A M A R T O L A MISSÄ MENNÄÄN? Tervetuloa PAMiin Abdullah OLEN Abdullah Al Shammari, 31. ASUINPAIKKA: Vuokatti LIITYIN PAMIIN 27.11.2020. TYÖSKENTELEN kerrossiivoojana SOL-Palvelut Oy:ssä. TYÖTEHTÄVIINI kuuluu kerrossiivous ja huoneiden valmistelu vieraille Holiday Club Katinkullassa. OLEN OPISKELLUT siivousja kiinteistöpalvelualaa. Ennen kuin aloitin työni SOLissa, opiskelin suomea. LIITTYMINEN PAMIIN tuntui luonnolliselta, kun työskentelen palvelualalla. Kuulin ammattiliitosta SOLin tapahtumassa marraskuussa ja liityin jäseneksi samana päivänä. VAPAA-AJALLANI ulkoilen ja käyn kuntosalilla melkein joka päivä. Treenaa missä vain! M A R IE S A N D B E R G -C H IB A N I / K U V A : K IM M O R A U A T M A A JÄSENETU PAMin jäsenenä saat nyt 20 % alennuksen Yogaian vuositilauksesta. Katso kaikki edut: https://www.pam.fi/jasenyys/ jasenedut.html
PAM.FI 1/2021 15 TÄSSÄ JA NYT ”Koska toimimme asiakaspalvelutyössä, koskaan ei voi tietää kuka ovesta astuu sisään. On tullut vastaan tilanteita, joissa asiakasta ei kiinnosta asiakaspalvelijan hyvinvointi, vaan tiskille tullaan yskimään ja samalla kerrotaan, että on ollut nuhassa kaksi viikkoa. Välinpitämättömyys on yksi huolenaiheista.” Mats Eriksson, Scandic Hotels Oy / Scandic Waskia, alueellinen pääluottamusmies sekä työsuojeluvaltuutettu ”Koko marava-ala, ja etenkin Helsinki-Vantaalla toimivat yritykset, ovat kärsineet pandemiasta kohtuuttoman paljon. Elämme edelleen koronauhan keskellä ja matkustajaliikenne on lähes pysähtynyt. Töitä ei ole. Suurta osaa työntekijöistä pelottaa, kuinka kauan tämä vielä jatkuu. Koska päästään töihin? Saadaanko rokotuksia?” Merja Lehto, pääluottamusmies, SSP Finland ”Työturvallisuusasiat ovat viime keväästä asti olleet meillä hyvin hoidossa. Paljon on tehty olosuhteiden parantamiseksi ja työtehtäviä on myös muokattu. Työntekijöiden suurin huoli liittyy töiden jatkumiseen ja siihen, tuleeko vielä uusia rajoitteita pandemian vuoksi.” Päivi Vehmas, Keski-Suomessa toimivan Osuuskauppa Keskimaan ravintoloiden ja ABC-liikennemyymälöiden pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. “Rankinta on epätietoisuus” Kysyimme matkailuja ravintola-alan luottamushenkilöiltä korona-ajan huolenaiheista ja peloista. GALLUP 1,3 % Vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi viime vuonna koronasta huolimatta. Lähde: Tilastokeskus ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON tutkijat MERI KYTÖ ja KAARINA KILPIÖ keräävät palvelualoilla työskentelevien tai aiemmin työskennelleiden kokemuksia työpaikkojen taustamusiikista ja äänimaisemasta. Kysely on osa tutkimushanketta “Kuuntelun kulttuurit, medioidut äänet ja rakennetut tilat”. Tutkimuksessa kysytään, kuinka taustamusiikkia koostetaan ja käytetään sekä kuinka ihmiset kokevat yhteisessä tilassa soivan musiikin. Tutkijat ovat koostaneet verkossa täytettävän keruukyselyn, jonka painotus on työntekijän kokemuksissa taustamusiikista. Kydön ja Kilpiön mukaan kaikki vastaukset ovat arvokkaita siihen katsomatta, kuinka aktiivisesti vastaaja on kuunnellut työpaikkojensa musiikkia tai muodostanut siitä mielipiteitä. Keruu on tarkoitettu kaikille, joiden työtiloissa kuuluu tai on joskus kuulunut musiikkia. Kyselyyn on jo vastannut satoja PAMilaisia, ja lisää toivotaan. Lomakkeen vastaukset ovat nimettömiä, luottamuksellisia ja tarkoitettu ainoastaan tutkimuskäyttöön. Kirjoittamisen voi halutessaan korvata puhelinhaastattelulla jättämällä lomakkeen viimeiselle sivulle puhelinnumeronsa. Kaikkien 15. maaliskuuta 2021 mennessä vastanneiden kesken arvotaan yksi 100 € ja kaksi 50 € lahjakorttia S-ryhmän myymälöihin. Pääset vastaamaan kyselyyn osoitteessa https://webropol.com/s/taustamusiikki. Palvelualalla työskennellään usein musiikin kanssa – kerro mitä siitä pidät K U V A :M A S K O T
PAM.FI 1/2021 17 MARJA IKKALA / kuvitus ANJA REPONEN ”K un kiertää eri työpaikkoja lyhyillä keikoilla, saa aina jännittää, millainen on seuraava työkohde. Toimeksianto yhdessä työpaikassa voi myös kestää pitkäänkin. Silloin vuokratyöntekijä pääsee helpommin työyhteisön jäseneksi, mutta hänellä voi olla epävarma olo siitä, jatkuuko työ vielä seuraavalla vuorolistalla”. Nämä kokemukset tulivat esiin tähän juttuun haastatelluilta vuokratyöntekijöiltä, jotka esiintyvät nimimerkeillä AINO ja MAIJA. HELMI SOININVAARA on selvittänyt vuokratyötä PAMin korkeakouluharjoittelijana. Hän tunnistaa Ainon ja Maijan kokemukset ja kertoo, että työyhteisöön kuulumisen ongelmat ovat vuokratyöntekijöillä yleisiä. SATUNNAINEN HEITTOPUSSI Työyhteisön tuki puuttuu keikkaa tekevältä vuokratyöntekijältä, eikä työn jatkumisesta ole takeita. Lain mukaan vuokratyöntekijää on kohdeltava yhdenvertaisesti muihin työntekijöihin nähden. Työvuorolista kerrallaan ”VUOKRATYÖN HUONO PUOLI on keikkalaisuus. Se tuo jatkuvan huolen siitä, että onko töitä enää tämän vuorolistan jälkeen. Sitä elää oikeastaan työvuorolista kerrallaan. Monet vuokratyöntekijät vaihtavat työkohteita usein, mutta olen itse ollut jo useamman kuukauden samassa hotellissa töissä. Olen kuitenkin epätietoinen siitä, että jos tämä keikka loppuisi, niin pitääkö vuokrafirman edes tarjota minulle muuta työtä vai jäänkö silloin vain työttömäksi. Olen työsopimuksen mukaan tarvittaessa töihin kutsuttava. Minituntimäärää ei ole sovittu, ja se tekee työn jatkumisesta hankalan tietää. Pitkäaikainen työ samassa paikassa on auttanut siihen, etten koe ulkopuolisuuden tunnetta yrityksen omiin työntekijöihin nähden. Täällä vuokratyöntekijät kutsutaan esimerkiksi virkistyspäiville siinä missä muutkin. Mielestäni vuokratyöntekijän oma asennekin vaikuttaa tosi paljon siihen, miten hänet otetaan työyhteisössä vastaan. Kun itse arvostan työpanostani, muutkin arvostavat sitä. Toiveenani on silti saada vakituinen työ.” MAIJA, 22 PAMILAINEN KERTOO
18 PAM.FI 1/2021 Vuokratyöntekijöiden vaihtuvuus voi olla suurta. ”Työyhteisöön kuuluminen olisi tärkeää, sillä se tukee työhyvinvointia ja tekee työstä mielekästä.” Itsekin vuokratyötä tehnyt Soininvaara ymmärtää myös asian toisen puolen: ”Vuokratyöntekijät vaihtuvat usein. Työpaikan omat vakituiset työntekijät voivat kokea turhauttavana sen, että jatkuvasti pitää tutustua uusiin työntekijöihin ja opettaa heille työtehtäviä. Siinä mielessä vuokratyön käyttö heikentää myös vakituisten työyhteisöä.” Soininvaara kuvaa selvityksessään, että työpaikan vakituisen väen ja vuokratyöntekijöiden edut ovat myös ristikkäiset, mikä voi lisätä jännitteitä. He kilpailevat osin samoista lisätunneista. Vuokratyöntekijällä on myös epäkiitollinen osa toimia ”puskurityövoimana”. Totta onkin, että nykyisen epidemian aikana monet vuokratyöntekijät ovat huomanneet, että vähennykset alkoivat heistä. Soininvaara tuo selvityksessään esiin, että vaikka lain edessä ollaan samanarvoisia, työsuhteen eduissa on eroja. Keikkojen välinen tauko voi vuokratyössä toimia aikakatkaisuna sille, että vuokratyöntekijän edut aloitetaan alusta esimerkiksi työterveyden, vuosilomien, sairauslomien palkanmaksun ja kokemuslisien osalta. PAMIN TUOREESSA JÄSENKYSELYSSÄ ilmenee, että vuokratyöntekijöillä on jonkin verran etäisempi suhde työyhteiVUOKRATYÖN FAKTAT Vuokratyöntekijällä on kaksi isäntää: 1 VUOKRAFIRMA , joka maksaa palkan. 2 KÄYTTÄJÄYRITYS , esimerkiksi ravintola tai varasto, jonka työnjohdon alaisuudessa vuokratyöntekijä työskentelee. Vuokratyöntekijä on useimmiten joko tarvittaessa töihin kutsuttava tai määräaikainen, käytännössä harvemmin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Vuokratyössä työnantajan ja työntekijän sitoutuminen toisiinsa on vähäisempää kuin vakituisessa työsuhteessa. ”Vuokratyöntekijät kilpailevat samoista lisätunneista.”
PAM.FI 1/2021 19 1 TEE kirjallinen työsopimus vuokrafirman kanssa. Mikäli sopimuksessa on sinulle epäselviä kohtia, kysy työnantajalta, mitä ne tarkoittavat. 2 SELVITÄ työsopimuksen kesto sekä määräaikaisuuden peruste. 3 VAADI palkallinen perehdytys. Perehdytys työhön ja työpaikan työsuojeluasioihin kuuluu myös vuokratyöntekijälle. Perehdytysvuoroista tulee maksaa palkka! MARIANNE FRIMAN SOPIMUSASIANTUNTIJA, PAM 3 VINKKIÄ VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE “Ekstraa tarvitaan kassalle neljä” ”OLEN KIERTÄNYT vuokratyöntekijänä työssä noin 15 kaupassa ja ravintolassa Uudellamaalla. Ikävin puoli keikoissa on, etten koskaan tiedä etukäteen, mihin soppaan olen joutumassa. Työpaikat ovat niin erilaisia! Joissain kaupoissa perehdytysvuorot ovat olleet palkattomia. Olen tehnyt kuutta tuntia ilman että olen saanut niistä ollenkaan palkkaa. Toisessa kaupan yrityksessä perehdytysvuoroista on maksettu jälkikäteen, kun työt ovat jatkuneet. Palkattomat perehdytykset tuntuvat väärältä – saako sellaisia tarjota? Tulee olo, että pitää olla tosi tarkkana omista oikeuksista. Monissa työpaikoissa oletetaan, että me vuokratyöntekijät osaamme kaiken yhtä hyvin kuin ne, jotka ovat olleet työpaikassa pitkään. Vakituiset saattavat korottaa ääntään ja tiuskia, kun heiltä kysyy ohjeita. Sitten on se toinen ääripää, aika rasittava sekin. Koutsit. Se on kavereitteni kanssa antama nimi työpaikassa niille, joiden mielestä työn voi tehdä vain yhdellä ja ainoalla oikealla tavalla. Todellakin vuokratyöntekijä on työyhteisössä ulkopuolinen. Joskus työpaikan taukohuoneeseen menosta tulee hassu fiilis. Kuulen vain yhden töräyksen tervehdykseeni, vaikka siellä istuu kuusi ihmistä. Olen huomannut kuitenkin yhden asian, mikä helpottaa sitä, että tunnen olevani tervetullut työpaikkaan. Se on se, että työpaikan omilla vakituisilla on keskenään hyvä henki. Sellaisessa työpaikassa minua puhutellaan etunimellä. On paljon kivempaa, jos etunimi muistetaan ja sitä käytetään. Aika tavallista on kuitenkin saada kuulla, että ”ekstraa tarvitaan kassalle neljä”. Teen satunnaisia vuoroja nollasopparilaisena. Vuorot tulevat näkyviin kännykässä ja saattavat mennä minuutissa. Usein työpaikalla sanotaan jatkosta epämääräisesti, että ”katsotaan sitten ensi viikolla uudestaan”. Selvää on, ettei tällä saa vakautta talouteen. Vuokratyön jatkumisesta ei ole takuuta. Usein työ kai loppuu yksinkertaisesti siksi, ettei työvoimaa enää tarvita. Keväällä haluan etsiä itselleni vakituisen työn, mutta en usko, että saisin sen vuokratyöpaikoista. ” AINO, 20 PAMILAINEN KERTOO söön kuin muilla työntekijöillä. Heistä 76 prosenttia koki olevansa osa työyhteisöä, kun luku muilla on 83 prosenttia. Kyselyyn vastanneiden 7344 henkilön joukossa oli yli 300 vuokratyöntekijää. Vuokratyöntekijän työyhteisössä olemisen kokemusta edistäisi, jos hän olisi työehdoissa samalla viivalla vakiväen kanssa. SAK:n vuokratyöoppaassa korostetaan, että lain mukaan vuokratyöntekijää on kohdeltava yhdenvertaisesti muihin työntekijöihin nähden. Aino ja Maija ovat kuitenkin epätietoisia oikeuksistaan. “Saako vuokratyössä oikeasti teettää palkattomia perehdytysvuoroja”, Aino kysyy. ”Palkattomia työtunteja ei saa teettää”, PAMin sopimusasiantuntija MARIANNE FRIMAN vastaa. Nollatuntisopimuksella oleva Maija taas pohtii, pitääkö vuokrafirman tarjota hänelle uutta työtä, jos hänen pitempiaikainen keikkansa loppuu. Friman myöntää, että nollasopimuksiin liittyy työntekijän kannalta useita ongelmia. ”Ehdottomasti on parempi, mikäli työsopimuksessa on sovittu keskimääräiPalkattomia työtunteja ei saa teettää. nen vähimmäistyöaika.” Käytännössä ongelmia on ollut muun muassa työsuhteen päättymisessä, kun työnantaja on irtisanomisen sijasta lakannut tarjoamasta työntekijälle työtunteja. Hän kehottaa vuokratyöntekijää perehtymään työssä noudatettavaan työehtosopimukseen. ”Kaupan alalla ja hotellija ravintola-alalla varsinaiset nollatuntisopimukset eivät ole mahdollisia, koska niiden työehtosopimusten mukaan työssä on sovittava keskimääräisestä vähimmäistyöajasta.”
20 PAM.FI 1/2021 “Hyvin hoidettu” PAMin asiantuntijat antavat työnantajille kiitosta korona-ajan työsuojelutoimista, mutta muistuttavat riskinarviointien tekemisen tärkeydestä. AJAN HERMOLLA P AMin työympäristöasiantuntija ERIKA KÄHÄRÄ on seurannut tiiviisti palvelualojen tilannetta koronavuoden aikana. Hänen mukaansa työsuojeluasiat on yleisellä tasolla hoidettu hyvin, vaikka haarukkaan mahtuukin mukaan monenlaisia työnantajia. Korona-ajan työsuojelusta Kähärä antaisi arvosanaksi kahdeksan. ”Työnantajat lähtivät aika nopeasti suojaustoimenpiteisiin heti keväällä 2020, kun korona teki tuloaan. Kauppoihin ja monien työpaikkojen asiointitiskeille asennettiin suojapleksejä ripeästi”, hän muistelee. Keskustelu maskin käytöstä aiheutti työpaikoissa ongelmatilanteita, joista PAMiinkin otettiin yhteyttä. Monen mieltä askarrutti se, saako työntekijä pitää maskia ja kuka ne maksaa. ”Työnantajat luottivat sokeasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) ohjeistuksiin ja niitä noudatettiin pitkään koronavuoden aikana”. Miinusta työnantajat saavat Kähärältä siksi, ettei riskienarviointia ole tehty riittävän usein koronan aikana. Arviointi ei myöskään ole aina kattanut kaikkia työtehtäviä. ”Kun puhutaan puhtaasti työntekijöiden suojelusta, on lähdettävä liikkeelle MARIE SANDBERG-CHIBANI /kuvat EEVA ANUNDI LUE LISÄÄ työsuojelun toimintaohjelmasta PAMin wikistä: www.pam.fi/wiki/ tyosuojelun-toimintaohjelma.html