4 /2 2 5 | 12 .1 1. 2 2 5 | 6 5 . v u o si k e rt a
Tässä numerossa 2 3 18 28 Cancel-elokuvan tähdet Santtu ja Weksi elävät unelmaansa Cancel-elokuvan pääosissa on kolme valovoimaista sometähteä. Tavoitimme haastatteluun myös elokuvan ohjaajan Tuukka Temosen. Visioning a more hopeful future Ten young Europeans travelled to Madagaskar to connect internationally over global issues. Kierot, suorat ja vieraanvaraiset Osakunnilla on pitkät perinteet suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä. Kävimme tapaamassa Oulun yliopistossa toimivia osakuntia. Kulttuuria kampuksella Kulttuuripaja Moodi tarjoaa opiskelijoille vertaistoimintaa ja yhteisöllisyyttä. Päätoimittajalta Hyvinvointi vaatii kulttuurista muutosta. Ilmoitustaulu Haku OYY:n hallitukseen vuodelle 2026 on auki. Vertaismentoroinnissa opiskelijat tukevat toinen toisiaan. 4 14 Hoitotieteen vätöskirjatutkija sekä yliopisto-opettaja Petra Suonnansalo vastaa polttaviin kysymyksiin biohakkeroinnin hyödyistä ja haasteista. Biohakkeri myytinmurtajan kyydissä 8 22 Pitfalls Sudenk uoppia 32 36 Not fluent in Finnish yet? This is Oulu Student Magazine, an independent journalistic publication dedicated to student life and local culture. Though most of our articles are written in Finnish, we have included some articles written in English in this issue. For more English-written articles, go check out our website to keep up with what’s happening in the university community! If you’d like to participate in writing for the student community, you can reach out to our editor-in-chief for more information. in the life of an international student
4/2025 12.11.2025 65. vuosikerta Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti riippumaton. Vuonna 1961 perustettu lehti ilmestyy painettuna vuonna 2025 neljä kertaa. Matka jatkuu verkossa osoitteessa www.oulunylioppilaslehti.fi Löydät meidät myös mobiilisovellus Tuudosta! PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Heikura paatoimittaja@oyy.fi +358 40 526 7821 TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Pete Huttunen, Tatu Vornanen, Julia Virpi, Tuuli Turunen, Miro Ukkola, Kerttu Kalliorinne, Celine Okata, Viima Iivonen ja Mari Kivioja. KANNEN KUVA Tatu Vornanen TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Paavo Havaksen tie 5 huone 233, 2.krs 90570 Oulu toimitus@oyy.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta PAINO PunaMusta Oyj MAINOSMYYNTI Adaptipalvelut paula.manner@adaptipalvelut.fi +358 400 663 885 PAINOS 2000 kpl ISSN 0355-9238 (painettu) ISSN 1798-9922 (verkko) ISSN-L 0355-9238 SEURAA MEITÄ SOMESSA Oulun ylioppilaslehti @oulunylioppilaslehti Oulun ylioppilaslehden podcast 3 M eille on tänä päivänä kaikki maailman tieto saatavilla. Voimme etsiä neulesilmukoiden tekoon tutoriaalin youtubesta, kysyä tasapainoisen viikon ruokalistan chat gpt:ltä tai oppia itsemyötätunnosta self help -kirjoista. Miksi silti voimme niin huonosti? Sosiaalinen media tulvii inspiroivia tarinoita itsensä kehittämisestä ja elämän tasapainosta. Silti opiskelijoiden pahoinvointi kasvaa. Yhä useampi kokee uupumusta, ahdistusta ja riittämättömyyttä aikana, jolloin hyvinvoinnin reseptit ovat jatkuvasti näkyvillä. Tämä ristiriita paljastaa jotakin olennaista aikamme kulttuurista. Hyvinvointi on muuttunut yksilön vastuuksi ja suorituslajiksi. Opiskelijalle ei riitä, että selviytyy opinnoista. Yhtä aikaa tulisi olla myös energinen, sosiaalinen, liikunnallinen ja henkisesti tasapainossa. Tätähän algoritmi syöttää meille, samalla kun omassa sosiaalisen median kuplassamme näyttää siltä, että kaikki muutkin käyvät jatkuvasti dinnereillä, teatterissa, float-tankissa tai ”pakenevat somea ja arkea” erämaahan telttailemaan. KUN TIETO korostaa, mitä kaikkea pitäisi tehdä voidakseen hyvin, se voi kääntyä itseään vastaan. Hyvinvoinnista tulee uusi mittari, jossa epäonnistuminen tuntuu henkilökohtaiselta heikkoudelta. Puhumattakaan siitä, kuinka nykyään myös mittarit hyvinvointimme tasosta ovat sormessamme tai ranteessamme ja varmasti myös muistuttavat nousemaan ylös sohvalta säännöllisin väliajoin. Biohakkeroinnin myytteihin pureudutaan lisää tämän lehden sivulla 14. Moni opiskelija elää jatkuvassa vertailun paineessa. Toisten saavutukset ja hyvinvointirutiinit täyttävät somevirrat, ja omat vaikeudet tuntuvat poikkeukselta, vaikka ne ovat todellisuudessa yleisiä. Samaan aikaan elinkustannukset, epävarmat tulevaisuudennäkymät ja opiskelun kuormittavuus vievät voimia. Kun perusasiat, kuten toimeentulo ja lepo, ovat uhattuina, yksilölliset neuvot ”itsehoidosta” tuntuvat ontolta lohdulta. Opiskelijoiden hyvinvointi ei parane pelkällä tiedolla. Se vaatii rakenteellisia ratkaisuja: riittävää tukea mielenterveyspalveluihin, joustavampia opintokäytäntöjä, yhteisöllisyyttä ja turvaa arkeen. Ennen kaikkea se vaatii kulttuurista muutosta, jossa hyvinvointi ei ole projekti, vaan inhimillinen perusoikeus. Hyvinvointi ei parane pelkällä tiedolla PÄÄKIRJOITUS TUULI HEIKURA | PÄÄTOIMITTAJA Hyvinvointi vaatii kulttuurista muutosta, jossa ontoille itsehoitoneuvoille ja vertailulle ei ole sijaa.
4 ILMOITUSTAULU Haku OYY:n hallitukseen vuodelle 2026 on auki Haku Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) hallitukseen vuodelle 2026 on auki 2. joulukuuta asti. Hakuaika hallituksen puheenjohtajaksi päättyy 18. marraskuuta. Ylioppilaskunnan hallitus on työhallitus, ja sen arki koostuu viikottaisista kokouksista ja palavereista. Hallituksen jäsenet työskentelevät ylioppilaskunnan toimistolla useana päivänä viikossa. Ylioppilaskunta toimii kaksikielisesti, joten sekä suomen että englannin kielen taito katsotaan eduksi. Hallituksen jäsenen tehtävässä on eduksi aiempi kokemus järjestöissä toimimisesta, hyvät vuorovaikutustaidot ja tiimityötaidot. Hallituskauden aikana on mahdollista suorittaa opintoja, mutta tehtävä edellyttää sitoutumista viikoittaiseen työskentelyyn ylioppilaskunnan toimistolla. Toimiston sisäiset palaverit ja kokoukset ovat virka-aikaan, mutta edustustehtäviä ja tapahtumia sekä yhteydenpitoa sidosryhmiin on myös iltaisin ja viikonloppuisin. Hallituksen jäsenille maksetaan tehtävästä palkkiota, joka vuonna 2025 oli 650 euroa kuukaudessa. Hallituksen puheenjohtajan palkkion suuruus oli vuonna 2025 1050 euroa kuukaudessa. Yhteisen työskentelyn lisäksi hallituksen jäsenet saavat vastuulleen oman sektorin, jonka toimintaa he edistävät vuoden aikana yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi hallituslaisen vastuulla voi olla ainejärjestökummina toimimista tai toimintasuunnitelmaprojektin johtamista. Jokainen vuosi on erilainen, ja hallituslaisten roolit voivat hieman vaihdella. Esimerkiksi vuonna 2025 OYY:n hyvinvointituutorointi käynnistyi uudestaan, ja yhden hallituksen jäsenen vastuulla oli hyvinvointi. Yleisimpiä vuosittaisia vastuualueita ovat tapahtumat, koulutusja sosiaalipolitiikka, kansainväliset asiat, järjestöt sekä viestintä. Hallituksen puheenjohtaja taas edustaa ylioppilaskuntaa esimerkiksi antamalla haastatteluja medialle sekä tapaamalla yliopiston ja kaupungin johtoa. Hallitus ja puheenjohtaja sitoutuvat noudattamaan ylioppilaskunnan tavoitteita ja arvoja, jotka on määritelty edustajiston hyväksymässä strategiassa ja linjapaperissa. Kaikki hakijat esittäytyvät edustajistolle kokouksessa 9. joulukuuta. Edustajisto valitsee hallituksen jäsenet samassa kokouksessa. Hallituksen puheenjohtaja valitaan jo aiemmassa edustajiston kokouksessa 25. marraskuuta ja myös tällöin hakijoilla on mahdollisuus esittäytyä ja SARJAKUVA Soihtukulkue järjestetään jälleen itsenäisyyspäivänä Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) järjestää pitkäikäisimpiin akateemisiin perinteisiin kuuluvan itsenäisyyspäivän soihtukulkueen jälleen kerran 6. joulukuuta. Kulkueen aikataulua on muutettu aiemmista vuosista, ja tänä vuonna kulkue lähtee kauppatorilta klo 16.30. Soihtukulkueeseen ovat tervetulleita kaikki OYY:n jäsenet sekä ylioppilaskunnan alumnit. Kulkueen reitti vie Oulun Kauppatorilta Intiön hautausmaalle, ja matkan varrella kuullaan OYY:n sekakuoro Cassiopeian esitys kaupungintalon edustalla. Soihtukulkue kokoontuu Toripolliisi-patsaan luona klo 16. Soihdut ja Soihtukulkue-haalarimerkit jaetaan ennen kulkueen lähtöä. Soihtuja on jaossa 100 kpl, joten mikäli haluat kantaa soihtua, on syytä saapua paikalle hyvissä ajoin. Kaikki osallistujat saavat halutessaan haalarimerkin. Kauppatorilta lähdettyä kulkue pysähtyy kuuntelemaan Cassiopeian esityksen kaupungintalon edustalla. Esityksen päätyttyä kulkue jatkaa kohti Oulun hautausmaata, jossa lasketaan seppele sankarihaudoille. Soihtukulkueen päätyttyä soihdut palautetaan järjestäjälle.
5 Oulun yliopiston henkilöstö on valinnut edustajansa Oulun yliopiston hallitukseen Yliopiston vaalit järjestettiin 29.–30.10.2025. Vaaleissa valittiin edustajat Oulun yliopiston hallitukseen, yliopistokollegioon ja tiedekuntahallituksiin kaudelle 2026–2029. Oulun yliopiston hallitukseen valittiin professorit Marko Huttula ja Terhi Ruuska-Loewald. Oulun yliopiston hallitukseen muun opetusja tutkimushenkilöstön ja muu henkilöstön edustajiksi valittiin yliopistonlehtori Toni Liedes ja tutkijatohtori Pauli Väisänen. Valituista jäsenistä Toni Liedes on uusi hallituksessa. Tulevalla nelivuotiskaudella hallituksessa on yhteensä 10 jäsentä. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) edustajisto valitsi lokakuun kokouksessaan opiskelijoiden edustajiksi kauppatieteiden opiskelijan Lotta Pennalan sekä tieteiden ja aatteiden historian opiskelijan Vilma Sippolan. Lisäksi Oulun yliopiston kollegio valitsi jo toukokuussa yliopistoyhteisön ulkopuolisiksi jäseniksi teollisuusneuvos Pertti Huuskosen, dosentti Sakari Karjalaisen, dosentti Leena Nissilän ja dosentti Anneli Poudan. Lumo-valofestivaali järjestetään 21.—23. marraskuuta Oulun kaupungin järjestämä Lumo-valofestivaali valaisee jälleen kaupungin 21.–23. marraskuuta. 13. kerran järjestettävä Lumo tarjoaa iloa ja valoa vuoden synkimpänä aikana. Lumo-valofestivaalin ohjelma on julkaistu Lumon verkkosivuilla. Lumo-valofestivaali on avoinna perjantaista sunnuntaihin klo 16–22. Lumon teosreitillä on 16 teosta, lisäksi on oheisohjelmaa ympäri Oulua. Tämän vuoden ohjelmistossa on poikkeuksellisen paljon kansainvälistä väriä kaikkiaan 10 teosta on eri puolilta Eurooppaa saapuvien taiteilijoiden toteuttamia. Taiteilijoita saapuu Suomen lisäksi Ranskasta, Italiasta, Belgiasta, Kataloniasta, Hollannista, Tšekistä ja Latviasta. Ruutukaava-alueen ja Hupisaarten kaupunginpuiston lisäksi teoksia on Lammassaaressa, Linnansaaressa, Raatinsaaressa ja Pikisaaressa. Teokset ovat koettavissa myös suistoa ympäröiviltä kevyen liikenteen silloilta eri näkökulmista. Teosreitti päättyy Pikisaaren Villatehtaan pihamaalle, jossa Vanhan Villatehtaan julkisivuun projisoidaan Frozen People x Lumo -työpajayhteistyössä toteutettu teos, jonka sisällöstä vastaavat tuoreet oululaiset taiteilijat. Oulun tuomiokirkon sisälle toteutetaan hämeenlinnalaisen Immanuel Paxin Aika palapeli -teos. Teos pysähtyy pohtimaan elämää, avaruutta ja ajan rajallisuutta. Lasilevylle käsin maalatut kuvat heijastetaan suuritehoisilla analogiprojektoreilla kirkon seinäseiniin, kaareviin kattopintoihin sekä kattokupoliin. Festivaalin perinteinen Oulun koulujen kanssa toteutettava yhteisöllinen teos on tänä vuonna oululaisen Tiina Vehkaperän Black Snow . Teos on esillä kulttuuritalo Valveella Lumo-valofestivaalista Oulu2026-Avajaisfestareille 16.-18. tammikuuta 2026 saakka, jolloin se laajenee Franzenin puistoon. Keskustan kupeessa sijaitseva Lammassaari on oululaisten arjessa uinuva alue, joka herää eloon Lumossa kahden teoksen voimin. Italialaisen Lennowskin teoksessa Dreamscape digitaaliset maalaukset nousevat pimeydestä ja kutsuvat katsojan osaksi unenomaista valaistua tilaa. Sparknado -tulishow tarjoaa kolme kertaa illassa sykähdyttävän hetken, jossa yhdistellään tulitaiteen eri muotoja. Teoksen toteuttaa oululainen Tuluxxia. Hyvinvointi hukassa? HYVINVOINTI. Tuntuu, että puhun siitä koko ajan. Ylioppilaskunnan hyvinvointikoordinaattorina tehtäväni on järjestää hyvinvointituutorointia yliopiston opiskelijoille, jonka tarkoitus on tuoda opiskelijoita yhteen matalalla kynnyksellä. Valitettavasti olen törmännyt samaan ongelmaan, kuin monet muutkin hyvinvointia tukevat palvelut yliopistolla tavoitettavuuden puutteeseen. Yliopistolta löytyy paljon palveluita hyvinvoinnin tueksi, mutta ne eivät joko näy opiskelijoille, ne eivät vastaa opiskelijoiden tarpeisiin tai ne eivät ole saavutettavissa opiskelijoille. Tähän ongelmaan ratkaisun etsiminen on varmasti ikuinen kysymys. Aion etsiä siihen vastausta muun muassa torstaina 27. marraskuuta, kun järjestämme Hyvinvointipäivän. Koska puhe hyvinvoinnista ja sen tukemisesta saattaa usein jäädä ylätasolle, on hyvinvointipäivän ohjelmassa painotettu konkretiaa. Itse olen paikan päällä selvittämässä millaista hyvinvointituutorointia opiskelijat kaipaavat. Koko ohjelman löydät OYY:n ja HyWe:n (entinen hyvinvointihanke) instagram-tileiltä sekä ylioppilaslehden tapahtumakalenterista. Paljastan jo sen verran, että luvassa on muun muassa yliopiston pop-up liikuntaneuvonnan piste. TERVEISIÄ Terveisten lähettäjä Eveliina Tiusanen on Oulun yliopiston ja OYY:n yhteisen HyWEhyvinvointihankkeen koordinaattori.
6 J os opiskelija kokee opiskelijayhteisöön kiinnittymisen haastavana, opintojen junnaavan paikallaan tai kaipaa yleisesti vertaistukea opiskeluarkeensa, apu voi löytyä vertaismentoroinnin ohjelmasta. Ohjelma järjestetään Oulun yliopistossa kolmatta kertaa, ja se pilotoitiin Oulun yliopistolla lukuvuonna 2023–24. Ohjelma pohjautuu opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän Nyyti ry:n kehittämään Takaisin opintoihin -mentorointimalliin. ”Hakijoita on aina hyvin monenlaisista taustoista ja elämäntilanteista. Hakijalla ei välttämättä ole mitään opiskelemiseen liittyviä ongelmia, mutta hän saattaa kokea esimerkiksi yksinäisyyttä tai mielenterveyshaasteita”, kertoo opintopsykologi Tuomas Lukkari Oppimisen tuen ja hyvinvoinnin keskuksesta. Lukkari pitää vertaismentoroinnin ohjelmaa ainutlaatuisena, sillä se perustuu nimenomaan vertaisuuteen. Ohjelmaan valitut opiskelijat eli aktorit saavat itselleen mentorit, jotka ovat rooliinsa koulutettuja Oulun yliopiston opiskelijoita. Nyyti ry:n lanseeraama mentorointiohjelma on valtakunnallinen, ja sitä on kokeiltu muissakin korkeakouluissa eri toteutuksin. ”Tavoitteena ei ole, että mentori holhoaa aktoria vaan toiminnan keskiössä on nimenomaan vertaisuus. Aktori itse päättää, millaisia tavoitteita hän haluaa itselleen asettaa ja mentori on hänen tukenaan niiden saavuttamisessa”, Lukkari selittää. MENTOREIDEN koulutus koostuu neljästä luennosta, joilla perehdytään muun muassa mentoroinnin perusteisiin, teoriaan ja vuorovaikutustaitoihin. Koulutuksen keskiössä ovat ryhmätyöt sekä avoin keskustelu, joten koulutuspäivät järjestetään lähitapaamisina Linnanmaan kampuksella. Koulutus toteutetaan syyslukukauden aikana ja varsinainen mentorointi alkaa ensi vuonna. Lukkari vastaa mentoreiden ja Vertaismentoroinnissa opiskelijat tukevat toinen toisiaan Kun opiskelijan arki takkuaa, paras tuki voi löytyä toisesta opiskelijasta. Siksi Oulun yliopisto järjestää jälleen vertaismentoroinnin ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia sekä opiskeluyhteisöön kiinnittymistä. TEKSTI JA KUVAT Tuuli Turunen Tuomas Lukkari ja Katja Holtinkoski-Perttula vastaavat mentoreiden ja aktoreiden valinnoista, mentoriparien muodostamisesta sekä mentoreiden koulutuksesta .
7 aktoreiden valinnoista, mentoriparien muodostamisesta sekä mentoreiden koulutuksesta yhdessä Oppimisen tuen ja hyvinvoinnin keskuksen suunnittelijan Katja Holtinkoski-Perttulan kanssa. Tänä vuonna tavoitteena on saada 8–10 mentoriparia, jotka tapaavat toisiaan kevätlukukauden aikana viidestä kymmeneen kertaa. Parit sopivat tapaamiskertojen määrästä ja tapaamisten sisällöstä itse. ”Vaikka mentoritoiminta on hyvin itsenäistä, molemmilta osapuolilta vaaditaan sitoutumista, jonka merkiksi he allekirjoittavat ensitapaamisellaan kirjallisen sopimuksen, jossa määritellään toiminnan tavoite ja sitoudutaan siihen. Mentorointivaiheen aikana mentorit käyvät kahdesti YTHS:n psykologien vetämässä ryhmätyönohjauksessa ja voivat olla minuun ja Tuomakseen yhteydessä milloin vain”, Holtinkoski-Perttula kertoo. Mentoriparien muodostaminen vaatii ihmistuntemusta ja hyvää arviointikykyä. Holtinkoski-Perttula arvioi, että viime vuoden opiskelijapalautteiden perusteella parivalinnat olivat pääosin onnistuneita. ”Muodostamme mentoriparit aina parhaan kykymme mukaan. Kuuntelemme aktoreiden sekä mentoreiden toiveita ja tarpeita, mutta aika paljon tässä saa myös omaan intuitioon luottaa”, Holtinkoski-Perttula avaa. Toisinaan mentorilla saattaa olla omakohtaista kokemusta ongelmista, joita aktori käy parhaillaan läpi. Esimerkiksi neurokirjolla olevalle aktorille voi olla iso apu, jos hän saa tukea ihmiseltä, joka on itsekin kamppaillut samanlaisten haasteiden kanssa. Myös mielenterveyttä koskevissa kysymyksissä samaistumispinta voi lisätä ymmärrystä ja luottamusta. Samaan hengenvetoon Lukkari painottaa, ettei vertaismentorointi ole terapiaa, eivätkä mentorit mielenterveyden ammattilaisia. Jos haastatteluissa ilmenee, ettei opiskelija ole opiskelukykyinen tai saattaisi hyötyä muunlaisesta tuesta, hänet voidaan ohjata sopivamman avun piiriin. Ohjelmaan toivotaan opiskelijoita kaikilta tutkintoaloilta, eikä mentoriparien tarvitse olla keskenään samalla alalla. Aktorihaku on auki marraskuun alusta kuun 23. päivään saakka, ja mentoriksi voi hakea jälleen ensi syyslukukaudella. Vertaismentorointi pilotoitiin Oulun yliopistolla lukuvuonna 2023–24, ja se pohjautuu opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän Nyyti ry:n kehittämään Takaisin opintoihin -mentorointimalliin. • Olemme koonneet opiskelijoiden ohjeet, uutiset ja tapahtumat yhteen paikkaan: oulu.fi/opiskelijalle Löydät uutiset ja tapahtumat myös Tuudosta. Seuraathan yliopiston sähköpostiasi säännöllisesti. We have compiled the instructions, news and events for students in one place: oulu.fi/forstudents You will find news and events also on Tuudo. Please check your university email regularly.
8
9 sudenk uoppia Oulu on suosittu kaupunki kansainvälisille opiskelijoille. Muunkieliset opiskelijat ovat Oulussa tyytyväisiä muun muassa turvallisuuden tunteeseen, opiskelija-asuntojen laatuun sekä hintaan, mutta haasteita tuottavat yksinäisyyden kokemus sekä englanninkielisten tapahtumien vähäisyys. Täysin etänä suoritettavat opinnot tuntuvat vaativilta, koska vertaistukea ei ole eikä apua ole helppo kysyä. ILMIÖT TEKSTI Julia Virpi KUVITUS Tatu Vornanen
10 S adat kansainväliset opiskelijat löytävät itsensä vuosittain Oulusta, yhdestä maailman pohjoisimmista yliopistokaupungeista. Vuoden 2023 International Student Barometer -kysely kertoo, että useimmat kansainväliset opiskelijat ovat tyytyväisiä kokemuksiinsa Oulun yliopistolla – täysiä pisteitä saivat esimerkiksi turvallisuuden tunne sekä kestävyystoimet. Hyytävä pohjoistuulikaan ei säikäytä opiskelijoita, vaan sen sijaan kontaktien vähäisyys sekä englanninkielisen toiminnan puuttuminen harmittavat. Olen porukassa ainoa englanninkielinen – häiritsenkö muita? Italiasta Suomeen muuttanut maisterivaiheen opiskelija on asunut Suomessa vuoden. Hän kertoo että haluaisi käydä harrastustapahtumissa, mutta suurin osa sosiaalisista tapahtumista on luonnollisesti suomenkielisiä, eikä hän ole vielä oppinut kieltä kovin hyvin. ”Kävin kyllä Hurmoksessa, mutta koska en ole bilettäjätyyppiä, en useinkaan jaksa käydä perinteisissä opiskelijatapahtumissa. Tiedän että alkoholi on hyvä ”sosiaalinen öljy”, mutta itse pidän pienemmistä ja hiljaisemmista tapahtumista”, hän kertoo. Tuttavia on löytynyt lähinnä suomen kielen kurssilta. Opiskelijalla olisi halua tavata enemmän suomalaisia, mutta jostain syystä se tuntuu todella vaikealta. Yhteisillä kursseilla suomenkielisten kanssa opiskelijat ryhmäytyvät lähes poikkeuksetta erilleen toisistaan, joten suomalaisiin ei kursseillakaan saa kontaktia. Poikkeus tähän oli ekskursio, jossa opiskelijat asuivat saman katon alla. Ekskursiolla saunottiin ja vietettiin muuten aikaa yhdessä, ja silloin kontaktia sai enemmän. ”Kiltahuoneessa puhutaan lähinnä suomea, joten tuntuu että häiritsen, jos menen sinne ainoana englanninkielisenä. Samoin mennessäni ainoana englanninkielisenä suomenkieliseen harrastuskerhoon tuntuu se hieman kiusalliselta, koska kieltä pitää vaihtaa yhden ihmisen takia”, opiskelija kertoo kokemuksistaan. Integroitumiseen siis liittyy sosiaalisen elämän tavoittelun mutta samalla välttelyn noidankehä, johon vaikuttavat kielelliset seikat. ”Ehkä englanninkielinen toiminta, jossa voi samalla oppia vähän suomea voisi olla hyvä kehitysidea tähän ongelmaan”, opiskelija miettii. Kyseinen opiskelija haluaisi kaikesta huolimatta jäädä Suomeen valmistumisen jälkeen, koska rakastaa Suomen kaunista luontoa, talvea sekä sitä että Suomessa työn ja vapaa-ajan suhde on enemmän tasapainossa. ”Ihmisillä tuntuu olevan rennompi suhtautuminen elämään täällä”, hän summaa. Kulttuurierot kommunikaation tiellä Kiinasta Suomeen viime syksynä muuttanut opiskelija suorittaa koko kandidaatintutkintonsa Suomessa ja valitsi Oulun yliopiston, koska se oli QS Ranking -listalla hyvällä sijalla. Opiskelija kokee olevansa hieman yksinäinen, sillä suomalaiset eivät helposti juttele tuntemattomille. On helpompi saada ystäviä muista kansainvälisistä opiskelijoista. Sekin on ajoittain osoittautunut hankalaksi, koska taustat ovat niin erilaisia ja kielimuuri vaikuttaa toisinaan kommunikaatioon. ”Tietysti joidenkin opiskelijoiden kanssa voin puhua äidinkieltäni”, hän kertoo ja lisää, miten huomasi Hurmos-festivaalillakin kävijöiden jakautuvan vahvasti suomea puhuviin ja kansainvälisiin ryhmiin. Englanninkielisiä tapahtumia kaivattaisiin enemmän. Yliopiston pääaulan isoa mainostaulua katsellessa huomaa, että suurin osa julisteista on tosiaan suomeksi vaikka ne olisi tarkoitettu kaikille opiskelijoille, eikä englanninkielisiä tapahtumia oikeastaan mainosteta. ”Vietän itse paljon aikaa kotona, mutta muilta olen kuullut että on aika vaikeaa osallistua tapahtumiin, jos ei ymmärrä mitä mainoksessa sanotaan, eikä tunne olevansa tervetullut jos ei puhu suomea. Kielimuuri voi siten olla haaste. Olen itse opiskellut suomea vuoden mutta kieli on todella vaikea enkä ole vielä keskustelun tasolla”, opiskelija kertoo. Kiinnostusta kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa olisi esimerkiksi lautapelikerhoon tai animaatioklubin tyyppiseen toimintaan, jossa keskusteltaisiin katsotuista animaatioista lukupiirin tyyppisesti. Mielenkiintoa olisi myös tutustua Suomen luontoon, esimerkiksi oppia tunnistamaan erilaisia sieniä. ”Yksi tällainen tapahtuma oli tarjolla, mutta se oli suomeksi, joten en mennyt.” Jos joku järjestäisi englanninkielisen luontoaiheisen kurssin jolla mentäisiin vaikka keräämään yh
” Vietän itse paljon aikaa kotona, mutta muilta olen kuullut että on aika vaikeaa osallistua tapahtumiin, jos ei ymmärrä mitä mainoksessa sanotaan, eikä tunne olevansa tervetullut jos ei puhu suomea.
12 dessä mustikoita, opiskelijat kertovat ehdottomasti sen kiinnostavan. ”Ruoka täällä ei ole kaikista maukkainta, mutta opiskelijaruoka on niin edullista, että en voi valittaa. Lohikeitto on niin hyvää, sitä rakastan”, opiskelija kehuu. Espanjasta Suomeen neljä vuotta sitten muuttanut opiskelija suorittaa tutkintoaan täysin etänä. Hän suorittaa täydentäviä opintoja kokoaikaisesti, mutta ei ole oikeutettu Kelan tukiin. Hänen haasteensa on opintojen taloudellinen puoli. ”Taloudellinen tilanne täällä on todella haastava, enkä usko että pärjäisin jos asuisin yksin. Nyt asun kumppanini kanssa ja pärjään oikeastaan vain sen vuoksi, enkä osaa kuvitella millaista olisi jos tilanne olisi toisenlainen”, hän kertoo. IT-alan tutkinto on todella aikaavievä, ja opiskelija kertoo muutaman jääneenkin kurssilta sairauslomalle uupumuksen vuoksi. ”Itsekin olen todella lähellä sitä”, opiskelija kertoo. Alunperin hän halusi suorittaa opintoja ja työskennellä samaan aikaan. Opinnot eivät kuitenkaan ole kovin joustavia, ja vievät todella paljon voimavaroja. ”Opintojen lisäksi olen tehnyt pieniä projektiluontoisia töitä mutta en voi aktiivisesti etsiä uusia töitä”, hän harmittelee. Etäopinnoissa haastaa myös kontaktiopetuksen täydellinen puuttuminen eikä apua siten ole helppoa kysyä, koska omia opiskelijatovereita ei juuri tunne, ja opiskelijat ovat myös ihan eri tasoilla omien taitojensa suhteen. ”Meillä ei myös ole mitään oppimismateriaaleja, kaikki tieto pitää etsiä itse tai hyödyntää tekoälyä”, hän jatkaa. Ryhmä on tavannut pari kertaa, ja yrittää pitää yhteyttä toisiinsa. Kontaktiopetus olisi etäopiskelijan mukaan parempi vaihtoehto, koska hän usein kamppailee opintojen haasteiden kanssa yksin kotona. Hän aikoo kuitenkin jatkaa tutkintonsa loppuun, ja pyrkii siihen ettei ottaisi opinnoista niin suuria paineita. Nyyti Ry tarjoaa verkkoresursseja, opintopsykologi suosittelee Opiskelijoiden mielenterveyttä edistävä valtakunnallinen yhdistys Nyyti Ry tarjoaa runsaasti maksuttomia ja helposti saavutettavia verkkomateriaaleja ja -kursseja opiskelijan eri elämäntilanteisiin. Nyytin sivuilta löytyy esimerkiksi mahdollisuus vertaismentorointiin, yksilövalmennukseen, erilaisia vertaisryhmiä sekä verkossa toimiva ”olohuone” jossa voi keskustella muiden ihmisten kanssa vuorokauden ympäri. Osa materiaaleista on myös englanniksi. ”Harmillisen moni kansainvälinen opiskelija kokee yhteisöön kuulumattomuutta sekä vaikeuksia tutustua suomalaisiin. Joskus tutustumisen haasteena on erilaisia odotuksia sekä kulttuurisia normeja, joiden näkyväksi tekeminen helpottaisi ymmärtämään erilaisia tapoja toimia sosiaalisissa tilanteissa. On myös tärkeää löytää ne itselle sopivimmat tavat luovia erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä”, kertoo Nyyti Ry:n asiantuntija Annina Lindberg. On ymmärrettävää, että englannin kielellä toimiminen jännittää, ja kouluissa olisikin tärkeää madaltaa kynnystä sekä vaatimuksia englannin kielen käytölle. Tärkeintä on, että tulee ymmärretyksi ja kohdatuksi. ”Kielioppi on toissijaista”, Lindberg sanoo.
Menetetystä vapaa-ajasta maksetaan palkkio. Lisätietoa ja hakemukset paatoimittaja@oyy.fi Haluaisitko kynänjälkesi Oulun ylioppilaslehden seuraavaan numeroon? Etsimme kirjoittajia, kuvittajia, somettajia ja valokuvaajia. Lindberg myös suosittelee verkostojen rakennusta, vaikka niissä ei vielä suomalaisia olisikaan. ”On tärkeää, että kansainvälinen opiskelija tutustuu muihin kansainvälisiin opiskelijoihin: näin saa vertaistukea omaan ainutlaatuiseen elämäntilanteeseen, ja yhdessä muiden kanssa suomalaisiin tutustuminen voi tuntua helpommalta kuin yksinään.” Lindberg ehdottaa, että jos englanninkielistä toimintaa ei ole saatavilla, voi itse olla aktiivinen ja ehdottaa toimintaa vaikkapa opiskelijajärjestöille tai harrastuskerhotoimijoille. Jos mahdollista, voi myös itse ottaa roolin toiminnan järjestämisessä – usein ylimääräinen apu otetaan ilolla vastaan. Vapaaehtoistyö on myös yksi hyvä vaihtoehto löytää muita samanhenkisiä. ”Omasta koulusta varmasti löytyy myös englanninkielisiä tuutoreita, joilta voi kysyä näistä asioista”, Lindberg vinkkaa. Yksinäisyys ei ole yksilön syytä, vaan siihen liittyy monia eritasoisia tekijöitä. Lindberg peräänkuuluttaa yksinäisyyden vähentämiseksi yhteiskunnallisia, rakenteellisia sekä yksilöja yhteisötason toimia. ”Yksilötason keinoista vaikuttavimpia ovat yksinäisyyteen liittyvien haitallisten ajatusmallien tunnistaminen sekä sosiokognitiivisten taitojen harjoittelu. Yksinäisyyteen kannattaa hakea apua matalalla kynnyksellä, sillä toisen ihmisen tuella on helpompi löytää itselle sopivan kokoisia askeleita omaan arkeen vaikuttamiseksi”, Lindberg kommentoi. Yksilön vaikutusmahdollisuudet nykyajan suorituskulttuuriin ovat rajalliset, joten on tärkeää tarkastella niitä asioita joihin itsellä on vaikutusta. Uupumuksen kohdalla Lindberg suosittelee aktiivisesti priorisoimaan palauttavaa tekemistä, voimavarojen kerryttämistä ja lepoa. ”Ankaruudesta, liiallisesta itsekriittisyydestä ja vaativuudesta voi opetella päästämään irti. On myös olemassa keinoja joilla on mahdollista vahvistaa omaa itsemyötätuntoa. Vakavammissa tapauksissa on mahdollista pitää opinnoista taukoa”, Lindberg kertoo. Maailma ei kaadu, jos panostaa omaan hyvinvointiin. • Haastatellut opiskelijat halusivat pysyä anonyymeinä. Heidän henkilöllisyytensä ovat toimituksen tiedossa.
14 ILMIÖT Biohakkeri myytinmurtajan kyydissä TEKSTI Julia Virpi KUVITUS Viima Iivonen
15 H yvinvointia tavoittelemassa sekä terveyttä markkinoivassa yhteiskunnassa kehon toiminnot eivät ole enää terveydenhoidon ammattilaisten yksinoikeutta. Kansalaiset ovat tehneet uuden aluevaltauksen: pidempää ikää, parempaa oloa tai tehokkaampaa suorituskykyä on jo jonkin aikaa tavoiteltu eri konsteja hyödyntäen, joko teknologia-avusteisesti tai ilman. Biohakkeroinnin taustalla on kehon tai mielen altistaminen jollekin, jonka uskotaan edistävän fyysistä tai psyykkistä terveyttä. Terveyttä on vaalittu pitkään historiassa erilaisten luontaisvalmisteiden kautta eri kulttuureissa esimerkiksi intialainen ayurveda tai kiinalainen lääketiede ovat tästä yleisimpiä esimerkkejä. Biohakkerointi ei siis ole tuore konsepti, mutta itse termi on teknologiaan liittyvän hakkerointi-sanan yhdisteen myötä digitaalisen ajan tuote. Postmodernin maailman biohakkerointia ovat muun muassa aktiivisuusrannekkeiden, -sormusten tai terveyssovellusten käyttö. Ei-teknologiaa vaativaa biohakkerointia voisi olla esimerkiksi paastoaminen, lisäravinteiden käyttö, kylmäterapia, meditaatio, uusien liikuntatrendien omaksuminen, puhdistuskuurit (”detoxit”), nootrooppisten tai stimulanttivalmisteiden nauttiminen parantamaan kognitiivista suorityskykyä. Yleisesti omasta kehosta halutaan dataa jotta kehon viestejä ymmärrettäisiin paremmin, ja lisäravinteita nautitaan että arki sujuisi jouhevammin. Biohakkerointi on monilla tavoin tarpeellista, mutta jatkuva datan tuijottaminen sekä oman kehon tarpeiden arviointi voi myös olla ristiriitaista. Hoitotieteen väitöskirjatutkija sekä yliopisto-opettaja Petra Suonnansalo vastaa polttaviin kysymyksiin biohakkeroinnin hyödyistä ja haasteista. Oletko kuullut biohakkeroinnista, tai harrastatko sitä jopa itse? Termi on syntynyt symbioosissa teknologian kehityksen kanssa, ja tarkoittaa kehon toimintoihin liittyvää mittaamista, tarkkailua sekä oman suorituskyvyn maksimointia eri keinoin. Usein biohakkerointiin liittyy kehon toimintojen opiskelu, teknologian hyödyntäminen datan keräämisessä sekä erilaisten lisäravinteiden käyttö.
16 Miksi biohakkerointi eli oman kehon toimintojen mittaus ja suorituskyvyn maksimointi kiinnostaa ihmisiä? ”Kun ihmisiltä kysytään, mitkä heidän suurimmat elämää ohjaavat arvot ovat, terveys mainitaan lähes poikkeuksetta. Se on yksi syy, miksi en ihmettele biohakkeroinnin suosiota. Ajattelen, että on inhimillistä haluta ymmärtää, miten oma keho toimii ja selvittää sitä, kuinka omaa terveyttä voisi edistää tehokkaasti.” Mikä biohakkeroinnissa on hyödyllistä? Entä mitä haittaa siitä voi olla? ”Uskon, että biohakkerointi voi motivoida ihmisiä toteuttamaan terveellisiä elintapoja. Esimerkiksi päivittäisen askelmäärän seuraaminen voi kannustaa lisäämään arkiaktiivisuutta ja sykealueiden seuraaminen voi olla mielenkiintoista ja hyödyllistä kestävyysliikunnan aikana. Toisaalta varjopuolena voivat olla epäonnistumisen kokemukset esimerkiksi silloin, kun itselleen asetettu päivän aktiivisuustavoite ei täyty. Liian ankarassa datan seurannassa elämän inhimilliset realiteetit saattavat hämärtyä. Aktiivisuustavoitteen täyttyminen joka päivä ei välttämättä ole realistista.” Voiko aktiivisuusrannekkeiden dataan luottaa? ”Nykyisin yhä useampi käyttää aktiivisuusranneketta tai älysormusta liikuntasuorituksien, unen ja palautumisen seurantaan. Teknologia kehon toimintoja mittaavien sensoreiden ympärillä kehittyy koko ajan, mutta en kuitenkaan täysin aukottomasti luottaisi niiden tuottamaan dataan kehon tuntemusten seuraamisen kustannuksella. Aktiivisuusranneke arvioi saamaansa dataa pidemmällä aikajänteellä ja voi tuottaa väärän hälytyksen esimerkiksi silloin, jos henkilö treenaa aktiivisesti ilman ranneketta ja käyttää ranneketta vain satunnaisesti. Tällöin ranneke voi hälyttää mahdollisesta ylikuormituksen riskistä. Toisaalta esimerkiksi älysormus saattaa ”ennustaa” alkavan flunssan kehon lämpötilan nousun kautta.” Aiheuttaako terveysaiheinen data ristiriitaa, jos sitä mitataan kotioloissa? Kumpaa uskotaan helpommin – aktiivisuusrannekkeen dataa vai omaa kehoa? ”Lähtökohtaisesti toivoisin, ettei teknologian tuottama data menisi kehon tuntemusten seuraamisen edelle perusterveellä ihmisellä. Jos kokee olonsa fyysisesti kuormittuneeksi, ei ole terveyttä edistävää lähteä korkean intensiteetin treenille, vaikka ranneke niin suosittelisi.” Sosiaalisesta mediasta löytyy lukuisia suosituksia eri lisäravinteista. Miten voi tietää, mitä lisäravinteita juuri oma keho tarvitsee? ”Sosiaalisen median käyttäjiltä edellytetään kriittistä medialukutaitoa tunnistaa, mikä tieto on valheellista ja mikä luotettavaa. Kuka tahansa voi esiintyä terveysalan ammattilaisena sosiaalisessa mediassa ja suositella lisäravinteita seuraajilleen. Toisaalta sosiaalisesta mediasta löytyy myös luotettavia, tutkittuun tietoon pohjautuvia sosiaalisen median kanavia, jotka eivät tavoittele taloudellista hyötyä. Suosittelisin perehtymään ensin suomalaisiin ravitsemussuosituksiin ja selvittäisin, saanko tarpeelliset ravinteet ravinnosta. Tarvittaessa olisin yhteydessä terveydenhuoltoon.” Jos ajattelee opiskelijaelämää jossa stressitasot voivat välillisesti olla korkealla ja yöunet vähissä, mitä biohakkeroinnista inspiroituneita keinoja suosittelisit opiskelijoille? ”Kun heräät aamulla tai olet luentojen välisellä tauolla, ottaisitko puhelimen avaamisen sijaan muutaman minuutin aikaa oman kehosi kuunteluun: Miltä kehossa tuntuu tänään? Ota intuitiivisia hengityksiä – miltä hengitykseni tuntuu?” Suonnansalo suosittelee myös perehtymään Mielenterveystalon ilmaisiin rentoutusja läsnäoloharjoitteisiin, mutta tärkeintä on kuulostella mitä itselle kuuluu ilman teknologian väliintuloa. ”Kuuntele omaa kehoasi! Se on mielestäni tärkeintä eikä siihen tarvitse teknologiaa. Elämme korkeaärsykkeisessä, nopeatempoisessa maailmassa ja siksi olisikin tärkeää ottaa pieniä hetkiä päivästä itsellemme ja kuunnella, mitä minulle kuuluukaan tänään”, Suonnansalo summaa. •
17 Kontti secondhand Oulu Tyrnäväntie 14, 90400 Oulu 040 737 9527 Avoinna ma–pe 9–19, la 10–17, su 11–17 UUSIMMAT VANHAT TAVARAT LÖYDÄT TÄÄLTÄ H Y V Ä N M I E L E N T A L O • K O H T A A M I S P A I K K A Maksutonta keskusteluapua Tukea ja toivoa vertaisryhmistä Yhdessäoloa Kohtaamossa Voimaa taideryhmistä ja luontoretkiltä Merkityksellisyyttä vapaaehtoistoiminnasta M I E L I P A L E T T I 18-35 -VUOTIAILLE Taide-, luontoja peliryhmiä, vertaistukea, olkkaritoimintaa, yksilölllistä tukea www.hyvanmielentalo.fi Hyvän mielen talo KAUPPURIENKATU 23, 2.KERROS P. 041 463 5712 TUKEA MIELEN HYVINVOINTIIN Vertaistuen voimaa -tapahtuma (18-35v.) 22.11. klo 14-16 Kokemustarina elämästä ADHD:n, masennuksen ja epävakaan persoonallisuushäriön kanssa. Ei ilmoittautumista! Päiväretriitti (18-35v.) 29.11. klo 12-17 Ohjelmassa mm. rentoutumista, meditatiivista taiteilua sekö äänimatka. Tarjoamme ruuan. Ilmoittaudu p. 044 3346 141. Ohjelmassa mm.: oulunseurakunnat.fi oulunseurakunnat.fi/sinuntahtesi Tutustu tositarinoihin: Kirkon jäsenenä autat. Kiitos. 792 000 € TALOUDELLISEEN APUUN VUONNA 2025 23 000 JAETTUA ATERIAA VUODESSA 3600 JAETTUA RUOKAKASSIA VUODESSA Ku va : M ar ita Ah lg re n Soita tai lähetä viesti! Me kirkon työntekijät kampuksella halutaan tukea sua ja kaikkia muitakin opiskelijoita opinnoissa ja elämässä eteenpäin. Meidän erityisalaa on elämän yllättävät surut ja kriisit, ihmissuhdeongelmat sekä maailmankatsomukset ja hengellisyys. Tuu juttelemaan! Oppilaitospastori Katariina Pitkänen 050 386 8677 katariina.pitkanen@evl.fi Yliopistopastori Ari Savuoja 040 524 5919 ari.savuoja@evl.fi Oppilaitospastori Jenni Siljander 044 316 1450 jenni.siljander@evl.fi Oppilaitosdiakoni Kaija Siniluoto 040 574 7132 kaija.siniluoto@evl.fi Tuiran seurakunnan KIRKKOHERRANVAALI VAALIPÄIVÄ su 30.11.2025 ENNAKKOÄÄNESTYS 24.–28.11. Tietoa vaaleista ja ehdokkaista: oulunseurakunnat.fi/vaalit Sanna Komulainen | Lauri Kujala | Petteri Tuulos
18 Kitaristi Antti Hietala (vas.), rumpali Atte Siironen ja basisti Markku Siironen kertovat, että nykyisin harva bändi tekee oikeilla soittimilla aitoa rockmusiikkia. Kuvat Sanni Saari. Cancel-elokuvan pääosissa on kolme valovoimaista sometähteä. Niko, Santtu ja Weksi kuuluvat Suomen suosituimpiin tubettajiin. Santtu ja Weksi kertovat, että leikki ja hymyn saaminen ihmisten huulille on heille tärkeintä. Nyt he tuovat iloa ihmisten mieliin suurella kankaalla. TEKSTI Pete Huttunen KUVA Mari Kivioja Cancel-elokuvan tähdet Santtu ja Weksi elävät unelmaansa Weksi (vas.) ja Santtu tunnistetaan kadulla ja heitä pyydetään kuviin. ”Hienointa on, että saamme aikaan hymyjä ja hyvää mieltä.” K aikki lähti Santun ideasta ja unelmasta näytellä ja olla mukana oikeassa valkokangaselokuvassa. Unelmat on tehty toteutettaviksi. Tubettajien oma elokuva Cancel sai ensi-iltansa elokuun alkupuolella. Cancel on Tuukka Temosen ohjaama vauhdikas fiktiivinen sukellus tubettajien maailmaan. Santtu ja Weksi ovat työskennelleet elokuvan näyttelijöinä käsikirjoittajina viimeiset neljä vuotta. Santtu eli Santeri Hänninen perusti oman Youtube-kanavan 2012 ja sillä noin 172 000 tilaajaa. TikTokissa 27-vuotiaalla nuorella miehellä on noin 350 000 seuraajaa. Yhdessä elokuvan kolmannen päätähden Nikon eli Niko Meurosen kanssa Santtu tekee kummia tempauksia. NikojaSanttu -kanavalla on noin 425 000 tilaajaa. Weksi eli Henry Weckström on 32-vuotias tubettaja ja DJ. Vuonna 2020 hän alkoi tehdä aktiivisesti TikTokia. Kanava saavutti yli 400 000 seuraajan rajan ja hänet valittiin vuoden 2022 TikTok-vaikuttajaksi. Nykyisin hän keskittyy omaan Youtube-kanavaansa. ARVIO
19 Seuraajia ja tilaajia on tähdillä valtavasti. Jos heidät saadaan liikkeelle, kyse on kotimaisen elokuvan menestystarinasta. Oikea elämä ja aitous koukuttaa Ensimmäinen sukellus tubettajien luomaan sisältöön on hämmentävä. Katson kymmenien eri tähtien klippejä kummissaan. Katsantokannasta riippuen osa videoklippien sisällöstä on häpeilemätöntä mainontaa tai sitten tarkoituksenmukaista työtä. Sometähteys on myös ammatti. Jotkut videot ovat viihdyttäviä, mutta vain pienessä osassa on oivaltava ajatus ja vain murto-osassa tarina. Jos on jäänyt ajastaan jälkeen tai on yksinkertaisesti liian vanha, voi tulla mieleen, että mikä tässä oikein viehättää? ”Somettajat kuvaavat paljon normaalia elämää, tavallista päivää, johon katsoja pääsee mukaan. Ihmiset pääsevät katsomaan, kun olemme aitoja omia itsejämme”, Santtu kertoo. Hän haluaa näyttää videoillaan, että sometähdenkään elämä ei ole aina täydellistä ja uskaltaa olla myös haavoittuva. ”Tämä on rohkaisevaa katsojalle, koska mekään emme ole aina parhaimmillaan. Tunteiden skaala on moninainen ja uskallamme olla myös herkkiä”, Santtu pohtii sometähtien suosiota. Netissä videolla saattaa parhaimmillaan olla satoja tuhansia katsojia. Santtu sanoo, että hän on kertonut videoissaan noloja ja kiusallisiakin asioita, joita hän ei muuten paljastaisi. ”Juttelin just aiheesta tyttöystäväni Helmin (Helmi Kantola) kanssa, joka tekee myös Youtubea työkseen. Mietimme, että kun kuvaamme puhelimella, sille on helpompi kertoa asioita kuin edes parhaille kavereille”, Santtu pohtii. Paras palkinto on hymy katsojan huulilla Sometähdet vaikuttavat paljon nuorten ajatuksiin ja kulutusvalintoihin. Tubettajat kertovat, että tunne vastuusta on vuosien varrella korostunut. Santtu tähdentää, että hän haluaa näyttää videoissaan omalla esimerkillään, että kun on oma itsensä, se riittää. ”Näen vastuun tärkeänä. Mitä me tehdään, sen joku voi tehdä perässä. Tiedän myös, että sillä, mitä sanomme, on suuri vaikutus.” Katsojilta saatu palaute ilahduttaa sometähtiä. Hienoin palkinto työstä on saada hymy ihmisten huulille. ”Parasta on katsojilta tulevat viestit, esimerkiksi, että: mulla on tänään ollut tosi huono päivä, mutta kun mä katoin sun videon, mulle tuli tosi hyvä mieli”, Santtu hymyilee. Santun ja Nikon yhteisellä kanavalla on nähty useita hulvattomia tempauksia. Kaksikon hullut ideat syntyvät lapsenomaisista leikeistä. ”Kerran mietittiin, mikä voisi olla oudoin tai huvittavin juttu, mitä voisimme ajallamme tehdä.” ”Jostain tuli ihme päähänpisto, että ollaan kisaa pahvilaatikoissa. Miksi kukaan menisi pahvilaatikkoon ja olisi siellä yötä?”, Santtu muistelee nauraen. Hauskinta tempauksessa oli, että se toimi. Video oli yksi kaksikon ensimmäisistä hiteistä. ”Haluamme videoillamme näyttää leikkimistä. Leikki on positiivista ja kannustamme siihen. Nykyisin kaikki ovat vain puhelimilla koko ajan, ja leikkiminen on vähentynyt.” Sometähdet ovat tehneet kaikkea hassua ja hauskaa vuosien varrella. Pojat kuitenkin kertovat, että videoita ei ole poistettu ja mikään ei erityisesti kaduta tai nolota jälkikäteenkään. ”Kun Nikon kanssa aloitettiin, oltiin nuoria pojankloppeja ja riehuttiin tosi paljon. Oli kaikenlaista vauhdikasta sekoilua. Vanhempina olemme vähän rauhoittuneet. Se kuului siihen aikaan, että mentiin eikä meinattu”, Santtu kertoo. ”Meillä oli muun muassa videosarja, jonka ideana oli, että kaikkeen sanotaan kyllä. Otimme napakoruja ja nännilävistyksiä. Niko otti tatuoinnin, vaikka ei sellaista halunnut”, hän kuvailee nuoruuden intoa. Somesta valkokankaalle Santulla ja Weksillä on valtavasti kokemusta kameran edessä esiintymisestä. Mediat ovat kuitenkin erilaisia ja kaikkea opittua ei voi suoraan siirtää tubevideoista elokuvan tekemiseen. ”Someen kun tekee videoita, tärkeintä on herättää huomio ja katsojan kiinnostus. Siellä pitää olla kovaeleinen, äänekäs ja energinen. Valkokankaalla se ei toimi yhtään”, Weksi valaisee. ”Temonen sanoikin meille, että nyt te ootte jätkät aivan liikaa, nyt kierroksia alas. Paras neuvo, minkä sain, oli että elä näyttele. Ota se toisen repliikki ja reagoi siihen. Elokuva on paljon pienieleisempää”, hän lisää. Tubettajat kertovat, että Youtube-videot tehdään niin, että otetaan kamera käteen ja painetaan play. Kun on valmista, laitetaan poikki ja lisätään video Youtubeen. ”Elokuvan kuvauksissa oli haastavaa, että kun olin kaikkeni antanut kohtaukselle, Temonen tuli sieltä, että hyvä, otetaan uudestaan”, Santtu naurahtaa. Kohtaukset otettiin parhaimmillaan jopa 20 kertaa uusiksi, mikä oli ensikertalaisille näyttelijän työssä haastavinta. Erilaisia rooleja Elokuvassa miehet esiintyvät omilla nimillään. Santtu ja Weksi kertovat, että elokuvan roolihahmoissa on paljon heitä itseään, mutta hahmot ovat todella kärjistettyjä. He sanovatkin, että elokuvan suola on, että katsojalle jää kysymys, ovatko tyypit oikeasti sellaisia kuin elokuvassa. ”Kun pääsin kuvauksissa hahmoon sisälle, siinä oli tosi helppo pysyä. Hauskaa oli, että Temonen oli kysynyt Nikolta ja Weksiltä, että onko tuo Santtu oikeasti tuollainen. Sen saa katsoja itse päättää”, Santtu nauraa. Kokeneilla sometähdillä on useita erilaisia rooleja eri kanavissa, ja ne kytkeytyvät päälle kuin itsestään. ”Snapchatissa kuvaan arkielämää ilman roolia. TikTokissa olen toisenlainen, huomiota herättävä ja äänekäs”, Weksi valaisee. Santtu kertoo, että hänellä on monta eri hahmoa. ”Kun kamera käynnistyy SanttujaNiko –jutuissa, samalla kytkeytyy päälle valtava energia. Omissa videoissa olen paljon rennompi ja hitaampi.” Jännitystä ja suuria odotuksia Some on nopea ja reaktiot katsojilta saa miltei heti kuvausten jälkeen. Weksi kertoo, että elokuvaprojekti on kestänyt neljä vuotta, joten odotukset ja jännitys ovat nyt paljon suurempia. Elokuvan tekemisestä he ovat saaneet myös oppia, jota voi käyttää hyödyksi omissakin videoissaan. ”Olimme mukana käsikirjoittamassa ja se oli tosi siistiä. Elokuvaan luotiin hienosti tarinankerrontaa ja rakennettiin draamankaari. Se on ihan oma maailmansa. Kerrontaa ja dramaturgiaa voisin miettiä omillakin videoilla”, Santtu pohtii. Cancel on tiettävästi maailman ensimmäinen valkokangase
20 lokuva tubettajista. Santtu ja Weksi käyvät paljon elokuvateatterissa ja he harmittelevat, miten vähän siellä näkee nuoria. Tubettajien suuri toive olisi, että he saisivat uutta yleisöä teattereihin kokemaan elokuvan taikaa. Tällä tavalla tube-maailma ja elokuva tukevat toisiaan. ”Me ollaan supertyytyväisiä tähän ja halutaan rohkaista kaikkia katsomaan elokuvaa. Monilla on varmasti ennakkoluuloja, että nyt nuo tubettajat ovat elokuvassa, vaikka eivät ole näyttelijöitä”, Santtu pohtii. ”Itsellänikin olisi ennakkoluuloja tällaisesta, mutta sehän on vain yksi hyvä syy mennä katsomaan, pitävätkö se paikkaansa”, Weksi lisää. Neljän vuoden projekti on ollut sometähdille suuri unelma. Weksi sanoo arvoituksellisesti, että olisi aivan uskomattoman hienoa, että tämä saisi jatkoa. Tuukka Temosta olisi ärsyttänyt, jos joku toinen olisi ohjannut Youtuben maailmaan sijoittuvan elokuvan Cancel. Temonen on seurannut Youtuben kehitystä ihan alusta lähtien. Työskentely innostuneiden sometähtien kanssa sekä vapaus tehdä pöljiäkin asioita oli ohjaajalle palkitsevaa. TEKSTI Pete Huttunen KUVA Mari Kivioja Cancel-elokuvan ohjaaja Tuukka Temonen inspiroituu tubemaailmasta C ancel on tämän päivän vauhdikas komediaelokuva sometähdistä ja heidän seikkailuistaan. Kyse on aidosta elokuvasta, jossa on hyödynnetty tubemaailman nopeatempoisuutta, rytmiä ja kieltä. Ohjaaja Tuukka Temonen kertoo, että elokuva oli Santun eli Santeri Hännisen idea ja sen on käsikirjoittanut stand-up – koomikkonakin tunnettu Pietari Vihula yhdessä sometähtien kanssa. Cancel on tekijöidensä näköinen hauska ja kieltämättä täysin pöljä kohellus. Vauhtia, energiaa ja hauskoja tilanteita on valtavasi. Elokuva iskee varmasti tehokkaimmin kohdeyleisöönsä, teini-ikäisiin sometähtien faneihin ja seuraajiin. Kaikki vitsit ja meemit eivät avaudu ulkopuolisille, mutta vauhdikas, rento ja aito meininki vie mukanaan. ”Elokuvassa on paljon sellaisia juttuja, jotka aukenevat vain kohderyhmälle. Toisaalta sitä pitäisi välttää, että kyse ei ole vain sisäpiirijutusta. Ehkä siitä kuitenkin tajuaa, että tässä oli vitsi, vaikka sitä ei ihan ymmärtänytkään”, Temonen pyörittelee. Ainoa oikea ohjaamaan Temonen kertoo, että hän otti Youtuben haltuun heti, kun se perustettiin 2000-luvun alussa. Hän on seurannut, miten alusta on kasvanut ja kehittynyt vuosien varrella. Ohjaaja tuntee tyypit ja on myös kuvannut valtaosaa heistä muun muassa Ylen Summeriin ja Galaksiin. ”Mua ärsyttäis niin paljon katsoa tämä elokuva jonkun muun ohjaamana. Vaatimalla vaadin, että minun pitää päästä tekemään tämä, koska Suomessa ei ole toista ohjaajaa, joka pystyisi siihen”, Temonen naurahtaa. Youtuben maailma oli Temoselle alusta lähtien kiinnostava, jännittävä ja koukuttava. Kansainvälisen sisällön lisäksi hän on seurannut Suomi-tuben kasvua. ”Minulla on sen ikäisiä lapsia, että katsomme videoita yhdessä. Saan heiltä vinkkejä ja voin kertoa myös heille hauskoista videoista, joissa on ideaa ja oivallusta.” ”On toki selvää, että kaikki videot eivät ole mistään kotoisin. Jotkut ovat aivan helvetin pitkäpiimäisiä. En ymmärrä, miten joku jaksaa niistä innostua”, Temonen nauraa. Pitkät päivät yhtä hymyä Elokuvan tekemisessä on onnistumisien lisäksi paljon arkista työtä ja myös ärsytyksen aiheita. Työskentely sometähtien kanssa on ollut ohjaajalle inspiroivaa. Heille kaikki oli uutta ja jännittävää. ”Se oli superhauskaa ja jännittävää itsellenikin. Pojat olivat ekaa kertaa elokuvan kuvauksissa. Joka kerta, kun kuvaukset alkoivat, he olivat aivan järjettömän innostuneita ja yhtä hymyä.” ”Pojat tekivät nuoruuden innolla isoa unelmaa, omaa elokuvaa”, Temonen tähdentää. Ohjaaja kehuu, että pojat olivat tehneet kotiläksyt hyvin ja osasivat täysin kaikki vuorosanat. Ulkoa muistettavia vuoro