TÄSSÄ NUMEROSSA 2 23 14 10 4 3 25 28 36 Oululaisen opiskelijaruokailun loppu? Syksystä alkaen Oulun yliopiston kampuksilla ei ole enää paikallista ravintolatoimijaa. Tähän päättyy yli 60-vuotinen ajanjakso. Tuttu kasvo kampukselta Kaksi sukupolvea, sama palo vaikuttaa. Haastattelussa kaupunginja aluevaltuutettu Elisa Hallapuro sekä tiedeja kulttuuriministeri MariLeena Talvitie. Kulttuuria kaupungilla Geld Pipers valloittaa Hurmoksen tinkimättömällä rockilla. Päätoimittajalta Osallisuus ei synny yksin läppärin ruudulla. Ilmoitustaulu Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi lähestyy, ensi vuonna myös kampuksella koetaan kulttuuria viikoittain. Päähenkilö Arttu Hyry on tiellä tähtiin hokkarit jalassa. Kuin oma kielensä Murteet ovat sekä tärkeä osa aineetonta, kollektiivista kulttuuriperintöä, että yksilöllinen identiteetin rakennusväline. Kolumni Kansainvälinen elämänkoulu antoi paljon työkaluja opiskelijaelämään, kirjoittaa kolumnistimme Julia Virpi. Not fluent in Finnish yet? No worries, you can find most of our articles translated in English on our website . Go check it out and keep up with what’s happening in the university community!
3/2025 27.8.2025 65. vuosikerta Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti riippumaton. Vuonna 1961 perustettu lehti ilmestyy painettuna vuonna 2025 neljä kertaa. Matka jatkuu verkossa osoitteessa www.oulunylioppilaslehti.fi Löydät meidät myös mobiilisovellus Tuudosta! PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Heikura paatoimittaja@oyy.fi +358 40 526 7821 TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Kalle Parviainen, Pete Huttunen, Miia Torro, Julia Virpi, Siru Tirronen, Miro Ukkola, Sanna Niemi ja Essi Määttä KANNEN KUVA Essi Määttä TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Paavo Havaksen tie 5 huone 233, 2.krs 90570 Oulu toimitus@oyy.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta PAINO PunaMusta Oyj MAINOSMYYNTI Adaptipalvelut paula.manner@adaptipalvelut.fi +358 400 663 885 PAINOS 4000 kpl ISSN 0355-9238 (painettu) ISSN 1798-9922 (verkko) ISSN-L 0355-9238 SEURAA MEITÄ SOMESSA Oulun ylioppilaslehti @oulun_ylioppilaslehti Oulun ylioppilaslehden podcast 3 K orkeakoulu mielletään usein tiedon temppeliksi. Onhan sen tärkein tehtävä tiede ja tutkimus. Se on paikka, jossa opitaan, tutkitaan ja kirjoitetaan raportteja, jotka pölyttyvät pilveen nopeammin kuin ehtii sanoa ”Moodlen määräaika”. Mutta yhtä tärkeää kuin oppiminen on se, mitä tapahtuu käytävillä, kiltahuoneilla ja opiskelijabileiden tanssilattioilla: yhteisöllisyys. Osallisuus on tunne siitä, että kuuluu joukkoon – että on muutakin kuin opiskelijanumeronsa. Ilman sitä opiskelu voi tuntua yksinäiseltä maratonilta, jossa palkintona on paperi seinälle ja kasa tyhjiä kahvimukeja. Kun taas yhteisö on vahva, opinnot eivät ole vain selviytymistä, vaan myös yhdessä kasvamista. Suuri osa nyt aloittavista opiskelijoista saapuu Oulun yliopiston ovista sisään vastaitsenäistyneenä nuorena aikuisena, jolla ei ole mitään hajua, mitä seuraavat vuodet tuovat tullessaan. Suuri osa todennäköisesti lähtee noista samaisista ovista noin viiden vuoden kuluttua täysin eri ihmisenä. Sillä korkeakoulu on myös kasvamista. Tulet kohtaamaan valtavan määrän eri lähtökohdista tulevia ihmisiä, lukemaan loputtoman määrän tieteellisiä ja toivottavasti myös ei niin tieteellisiä artikkeleita, jotka muokkaavat maailmankuvaasi. Tulet oppimaan tarkastelemaan niin muiden kuin omaa ajatteluasi kriittisesti suhteessa oppimaasi ja kokemaasi. MUTTA osallisuus ei ilmesty itsestään kuin ryhmätyön osallistumismerkintä. Se vaatii vaivannäköä. Järjestöjen, korkeakoulun ja opiskelijoiden pitää yhdessä luoda tiloja ja tilanteita, joihin on helppo astua sisään. Toiselle se voi olla ainejärjestön hallituspaikka, toiselle lautapelikerho, kolmannelle karaokeilta, jossa rohkeimmat laulavat ja muut taputtavat sympatiaa. Tärkeintä on, että ovia on monia – eikä niissä lue ”vain supersosiaalisille”. Yhteisö ei tarkoita samanlaisuutta. Juuri erilaisuus tekee siitä vahvan. Kun samaan pöytään istuu insinööri, humanisti ja vaihtari toiselta puolelta maapalloa, syntyy kohtaamisia, joita yksin opiskellen ei koskaan kokisi. Tästä muistuttaa myös tiedeja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie tämän lehden sivulla 32. Siksi kysymys kuuluu: millaista yhteisöä haluamme rakentaa? Sellaista, jossa jokainen puurtaa yksin, vai sellaista, jossa voi löytää ystävän, tsempparin tai ainakin sen tyypin, jonka kanssa valvoa esseen deadlineen asti? Yhteisöllisyys on vähän kuin huonekasvi. Se ei kukoista, jos jokainen vain olettaa jonkun muun kastelevan, mutta kun sitä hoidetaan yhdessä, se kasvaa ja vahvistuu. Osallisuus ei synny yksin läppärin ruudun äärellä PÄÄKIRJOITUS TUULI HEIKURA | PÄÄTOIMITTAJA Järjestöjen, korkeakoulun ja opiskelijoiden pitää yhdessä luoda tiloja ja tilanteita, joissa opiskelijat saavat poikkitieteellisiä kohtaamisia.
4 ILMOITUSTAULU UFF avasi ensimmäisen liikkeensä Ouluun Second handja vintageketju UFF avasi ensimmäisenä myymälänsä Ouluun torstaina 14. elokuuta. Aluepäällikkö Topi Koskisen mukaan myymälän avaamista on suunniteltu jo parin vuoden ajan ja Oulu on pitkään näkynyt asiakaspalautteissa kärkipaikoilla, kun on toivottu uusia kohteita myymälöille. Oulun liike on ketjun 26. myymälä. Liike sijaitsee Rotuaarilla Kirkkokadulla entisen H&M:n, Hammarinkulmana tunnetuissa tiloissa. Kirkkokadun liike on ketjun pohjoisin, sillä muut pisteet sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereellä ja Jyväskylässä. Liike on kahden UFF:n myymälöiden konseptien yhdistelmä, sillä se on jaettu niin second hand -kuin vintagepuoliin. UFF:n valikoima koostuu tehdyistä lahjoituksista ja on rajattu vaatetukseen ja asusteisiin. Ask Me! -kampanja pyrkii madaltamaan avun pyytämisen kynnystä Syksyllä 2025 Oulun yliopistossa järjestetään ensimmäistä kertaa Ask Me! -kampanja, jonka tavoitteena on madaltaa kynnystä pyytää apua. Kampanjan aikana uudet opiskelijat voivat nykäistä hihasta kokeneempaa opiskelijaa tai henkilökunnan jäsentä ja esittää kysymyksiä. Kampanjaan osallistuvat avuntarjoajat tunnistaa pinkistä Ask Me! -logolla varustetusta rintamerkistä. Rintamerkin tarkoitus on tehdä näkyväksi, että henkilöltä voi kysyä esimerkiksi luentosalien sijainneista, opiskelijoiden palveluista tai ravintolasuosituksia. Kampanja on voimassa 14.8.–30.9.2025. Ask Me! -kampanjan toteuttaa tänä vuonna perustettu Oppimisen tuen ja hyvinvoinnin keskus. Kampanjan innoituksena on kansainvälinen Ask Me! -kampanja, jota on toteutettu Suomessa aiemmin Helsingin yliopistossa. Kampanjaan voivat osallistua avuntarjoajina niin kokeneemmat opiskelijat kuin yliopiston henkilöstö. SARJAKUVA Oulun yliopisto tarjoaa tiedettä elokuvissa syksyllä 2025 Oulun yliopisto tuo pimeneviin syysiltoihin elokuvia, joiden yhteydessä keskustellaan elokuvan teemasta tutkijan kanssa. Elokuvat näytetään elokuvateatteri Starissa Oulun Tuirassa, ja ne ovat osallistujille maksuttomia. Kaikki näytökset esitetään kello 17.30. Maksuttomat liput näytöksiin ovat varattavissa Elokuvateatteri Starin verkkosivuilta kolme viikkoa ennen näytöstä. Keskiviikko 3.9.2025 klo 17.30 Lumikki Keskiviikko 24.9.2025 klo 17.30 Valitut Maanantai 13.10.2025 klo 17.30 After Us the Flood (Jälkeemme vedenpaisumus) . Keskiviikko 5.11.2025 klo 17.30 Je’vida Torstai 27.11.2025 klo 17.30 The Forest Archipelago document (Metsien saaristo -dokumentti). Torstai 8.1.2026 klo 17.30 Lentävä kuolema. Hupisaarten kaupunginpuisto voitti kolmannen kerran Green Flag Award -palkinnon Oulun kaupungin Hupisaarten kaupunginpuisto voitti kolmannen kerran Green Flag Awardpalkinnon. Puisto vakuutti tuomarit jälleen monipuolisuudellaan ja laadukkaalla kunnossapidollaan. Hupisaarten puistoa kehuttiin monimuotoiseksi, kauniiksi ja viihtyisäksi. Lisäksi puistossa on paljon palveluja, kuten leikkipuisto, kesäkahviloita, kasvihuone, ruusutarha, grillauspaikka sekä teatteri. Puistossa voi viettää aikaa monella eri tavalla ja se toimiikin yhteisöllisesti kaupunkilaisten olohuoneena. Tuomaristo oli erityisen vaikuttunut alueen hyväkuntoisista istutusalueista, monipuolisesta kasvillisuudesta sekä arvokkaasta puroverkostosta. Green Flag Award on viheralueiden kunnossapidon ja hallinnoinnin laadun tunnistava palkintojärjestelmä, jota hallinnoi kansainvälisesti Iso-Britannian ympäristöhyväntekeväisyysjärjestö Keep Britain Tidy, Suomessa Viherympäristöliitto ry.
Kulttuuripääkaupunkivuosi näkyy kampuksilla vuoden jokaisena päivänä TEKSTI & KUVA Sanna Niemi O ulun kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 lähestyy kiihtyvää vauhtia. “Nyt ollaan pikajunan kyydissä”, kuvailee Tekla Heinonen. Hän on osana työryhmää, joka vastaa Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksilla näkyvästä kulttuurivuoden ohjelmasta. Heinonen hyppäsi jo liikkuvan junan kyytiin, sillä hän toimii vanhempainvapaan sijaisena kunnes työryhmässä aloittanut Mira Koski hyppää takaisin puikkoihin huhtikuussa. Kampuksella tulevaa vuotta varten on tehty valmisteluja jo useamman vuoden ajan ja siihen on päässyt osaksi yliopiston opiskelijoita, opettajia ja harrastejärjestöjen väkeä. Oulu aloitti matkansa kohti Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta kaupunginvaltuuston juhlakokouksessa keväällä 2017. Jo silloin syntyi päätös lähteä tavoittelemaan kulttuuripääkaupungin titteliä vuodelle 2026, jonka tiedettiin tulevan Suomeen. Kulttuuripääkaupunkeja on nimetty Euroopan kaupungeista jo vuodesta 1985 asti. Vuosien 2022-2033 kulttuurikaupunkien edellytetään käyttävän kulttuuria strategisessa kaupunkikehittämisessä ja ottavan tekijöiksi ja kulttuurin kuluttajiksi perinteisen kulttuuritarjonnan ulkopuolelle jääviä henkilöitä. Oulun lisäksi kulttuurivuoteen osallistuu yhteensä 39 Pohjois-Suomen kuntaa ja mittava joukko kulttuurin tekijöitä. Oulu 2026 -ohjelmavuoden takana oleva Oulun kulttuurisäätiö on tukenut yliopistoa tulevan vuoden toimintaa 115 000 euron rahoituksella. Oulun yliopiston ylioppilaskunta ja Oulun yliopisto ovat kampuksen kulttuurivuoden toiminnan järjestämisvastuussa ja yliopistolla on yhteistyötä OAMKin henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa muun muassa taidetta ja teknologiaa yhdistävässä AVARA Art&Tech <3 Play -ohjelmakokonaisuudessa. Uusia teknologian suuntia esittelevä konferenssin ja festivaalin yhdistelmä tuo mielenkiintoisia työpajoja ja kansainvälisiä puhujia Ouluun sekä taitelijoita Intiasta asti, kertoo AVARA Art & Tech projektipäällikkö Julia Heikkinen. Avara on ollut mukana kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmahaunalkuajoilta asti ja sen myötä OAMKille on kehittynyt uusi taiteen innovaatiotutkimusohjelma, joka tulee jatkumaan kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen. VIISI yliopiston tapahtumaa on saanut osarahoitusta Oulun kulttuurisäätiöltä Oulu2026-hakuprosesseissa. Tapahtumista neljä on jo aiemmin yliopistolla nähtyjä. ”Tulevana vuonna tapahtumat ovat entistä laajempia ja sisältörikkaampia”, Heinonen lupaa. OYY:n, OSAKOn ja O’Diakon järjestämä syksyn aloitustapahtumana tunnettu Hurmos kasvaa viikon mittaiseksi ja myös alumnipäivä kasvaa kokonaisuutena suuremmaksi. Alumnipäivänä on tarkoitus huomioida Oulu2026-teemat Rohkeasti reunalla, Villisti kaupunki, Vastakohtien voima ja sinne kutsutaan alumneja ympäri maailmaa.Tutkijoiden yö kasvattaa myös kulttuurisisältöä ja tapahtumaan osallistuu kansainvälisiä toimittajia. Linnanmaan kampuksella aiemmin päivän mittainen tapahtuma Festival of Cultures on vuonna 2026 viikon mittainen ja sen on tarkoitus sisältää muun muassa monipuolisia aktiviteetteja, keskustelutilaisuuksia ja työpajoja. Viikon sisällöstä vastaa itsenäiset kulttuuritiimit. Tapahtuma on enemmän osallistava ja ihmisiä yhteen tuova kokonaisuus. Tulevana vuonna kampuksella voi myös viettää kaikille avoimia after work keskiviikkoja, osallistua yhteisötaiteen tekoon tai esimerkiksi taidevalaisinnäyttelyyn, kertoo Tekla Heinonen. TÄYSIN uutena kokonaisuutena kulttuurivuonna Linnanmaalla nähdään Campus as a Stage -tapahtumasarja, joka sisältää viikottaista ohjelmaa kulttuuriluentojen ja -lounaiden merkeissä. Campus as a Stage tuo esiin yliopistoyhteisön kulttuuritoimijoita ja muita puhujia, jotka jakavat tietoa lounasravintoloiden yhteydessä. Ohjelma sisältää myös vaihtelevia musiikkija teatteriesityksiä. Tapahtumasarja on kulttuurivuoden suurin ponnistus ja eniten Oulun kulttuurisäätiön rahoitusta saanut kokonaisuus. Siihen on kiinnitetty jo 90 tapahtumaa, joissa on osana Cassiopeia, Kamariorkesteri, KPTK:n käsityöaineiden opettajat, LASTUn lapsiryhmät, Professoribändi, Studio Korppikela, Tapiiri ry, Teekkaritorvet, TeeKu, Oulun yliopiston taidetoimikunta, Oulun ylioppilasteatteri ja Tiedekirjasto Pegasus. Campus as a Stagen avajaisia vietetään tammikuussa 2026. • Tekla Heinonen toimii projektipäällikkönä kampuksen suurimmassa kulttuurivuoden kokonaisuudessa eli Creative Campus -projektissa.
6 Oulun yliopiston hallitus hyväksyi kiinteistöstrategian strategiassa kuvataan kolme mahdollista skenaariota yliopiston tulevaisuudelle O ulun yliopiston hallitus hyväksyi yliopiston kiinteistöstrategian kokouksessaan 10.kesäkuuta. Kiinteistöstrategia on pitkän tähtäimen suunnitelma, jonka avulla ohjataan yliopiston käytössä olevien kiinteistöjen elinkaarta ja investointeja siten, että tilat palvelevat yliopiston ydintoimintaa eli tutkimusta ja koulutusta parhaalla mahdollisella tavalla. Kiinteistöstrategia on jatkoa vuoden 2022 aikana tehdylle kampusvisiotyölle, jossa oli tarkoituksena tutkia edellytyksiä muodostaa mahdollisimman yhtenäinen kampusalue Oulun yliopiston Oulussa sijaitsevalle toiminnalle asteittain seuraavan 25 vuoden aikana. Tällöinkin visiotyöryhmä esitteli kolme skenaariota tulevaisuuden yliopistolle. Yliopiston hallitus valitsi kampusvisiotyön pohjalta pääasialliseksi tavoitteeksi yhden kampuksen skenaarion. Nyt työstetty kiinteistöstrategia perustuu yliopiston hallituksen asettamiin tavoitteisiin, joita vasten tulevia tilaratkaisuja arvioidaan. Tavoitteita ovat taloudellinen ja toiminnallinen kestävyys, hallintamuodon arviointi, ympäristöja luontovaikutusten arviointi sekä sosiaalisen vastuun huomioonottaminen. Yliopiston hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti kiinteistöstrategian tulee lisäksi ymmärrettävästi tukea yliopiston vetovoimaa Oulun yliopiston tulevaisuuden varmistamiseksi myös tulevina vuosikymmeninä, erityisesti pienenevien ikäluokkien ja täten kasvavan kilpailun keskellä. Kiinteistöstrategiassa tulevien tilaratkaisujen taloudelliseksi lähtökohdaksi on asetettu, että kiinteistökustannusten suhteellinen osuus yliopiston kustannuksista on korkeintaan nykyisellä tasolla yli elinkaaren. Jo tässä vaiheessa on todettu, että yliopiston kiinteistökustannukset nousevat nykyisestä tasosta huomattavasti, mikäli olemassa olevalle kiinteistöportfoliolle ei tehdä merkittäviä muutoksia. Tämä johtuu ennen kaikkea Linnanmaan ja Kontinkankaan vanhenevaan rakennuskantaan tarvittavista peruskorjauksista rakennukset omistavan Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) tekemän laskelman mukaisesti. Peruskorjaukset tarkoittavat tilojen kunnon palauttamista lähtötasolle, eivätkä ne sisällä niiden ominaisuuksien parantamista tai tilamuutoksia, joilla tilat saataisiin vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Jo nykyisellään on huomattu, että useat tilat eivät enää palvele nykyajan työja opiskelukulttuuria. KIINTEISTÖSTRATEGIAA varten toteutettiin kevään 2025 aikana tilatarveselvitys, jonka tavoitteena oli määrittää tulevaisuuden tilojen suunnittelupohjana käytettävät tilakonseptit ja löytää tilankäytön synergioita yliopiston tiedekuntien ja yksiköiden välillä. Tavoitteena on sekä pienentää tilatarvetta kokonaisuudessaan että lisätä yhteiskäyttötilojen kautta poikkitieteellistä yhteistyötä ja kohtaamisia vastaamaan tulevaisuuden opiskelun ja työskentelyn tarpeita, yliopiston tiedotteessa avataan. Tilatarveselvityksen toteutti yliopiston kaikkia tiedekuntia ja yksiköitä edustavan kiinteistöstrategiatyöryhmän ohjaamana ARCO Architecture Company Oy. Henkilökuntaa ja opiskelijoita osallistettiin yhteensä 28 tapaamisessa sekä kaikille yliopistolaisille avoimen kyselyn avulla, johon saatiin yli 1500 vastausta. Tilatarveselvityksessä laadittiin tilakonseptit opetusja opiskelutiloille, työympäristöille sekä laboratoriotiloille. Kaikkien tilakonseptien perusperiaatteita ovat tilojen muunneltavuus, luokitukset julkiseen-puolijulkiseen ja yksityiseen tilaan sekä niiden monikäyttöisyys. Osana tilatarveselvitystä aluekehitystoimisto MDI on laatinut mallintamalla ennusteen Oulun yliopistoon hakijoiden ja opiskelijamäärien muuttumisesta vuoteen 2050 asti. Mallinnuksen perusteella pohjoisen Suomen kohtaaman demografisen muutoksen vaikutus kohdistuu Oulun yliopistoon viiveellä ja on hillitympi kuin pelkän ikäryhmien kehityksen pohjalta voisi olettaa. Edellytyksenä tälle on, että kansallisen tavoitteen mukaisesti nykyistä suurempi osuus ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Koulutuspolitiikan ja rahoituksen vaikutus tulevaisuuden opiskelijamääriin on suuri. Toisaalta kansainväliset opiskelijat tuovat merkittävää liikkumavaraa opiskelijoiden määrään MDI:n ennusteen mukaan. On oletettavaa, että vastatakseen pienenevien ikäluokkien ja täten väheneviin opiskelijamääriin Oulun yliopiston on vahvistettava kansainvälisyyttään tutkinto-opiskelijoiden suhteen. Mallinnuksen perusteella tilatarpeet on mitoitettu vastaamaan melko lähelle Oulun yliopiston nykyistä 14 000 opiskelijan määrää. Myös henkilöstömäärän, yhteensä noin 4 000 henkilöä, oletetaan siten myös pysyvän tämänhetkisellä tasolla. Mallintamiseen liittyy kuitenkin epävarmuuksia, sillä ne ovat vain rajalliseen tietoon perustuvia ennusteita. PERUSTUEN tilatarveselvitykseen, tilakonsepteihin ja synergioihin on kiinteistöstrategiassa on tunnistettu kolme vaihtoehtoista skenaariota yliopiston tulevaisuuden tilatarpeiden toteuttamiselle. Kaikkia skenaarioita yhdistää tilavähennys vähintään 28 prosentilla. Ensimmäisen skeenariossa Kontinkankaalle rakennettaisiin täysin uusi yksi yhtenäinen kampus. Toisen skenaarion mukaan Oulun yliopisto jatkaisi Oulussa kahdella kampuksella, jossa Kontinkangas saisi uuden kampusrakennuksen ja Linnanmaan kampukselle suoritettaisiin peruskorjausja parannus sekä muutoksia tarvittavilta osin uudisrakennukset mukaanlukien. Kolmannessa skenaariossa rakennettaisiin kaksi uutta kampusta, joista toinen säilyisi Kontinkankaalla ja toinen kampuksista sijoitettaisiin uuteen paikkaan lähemmäs Kontinkangasta kuin nykyinen Linnanmaan kampus. On siis tunnistettu, että vähintään jonkinasteinen uudisrakentaminen on tarpeen ja taloudellisesti kannattavin ratkaisu. Myös Kontinkangas on skenaarioiden perusteella koettu yliopistolle suotuisaksi sijainniksi. •
7 Olemme koonneet opiskelijoiden ohjeet, uutiset ja tapahtumat yhteen paikkaan: oulu.fi/opiskelijalle Löydät uutiset ja tapahtumat myös Tuudosta. Seuraathan yliopiston sähköpostiasi säännöllisesti. We have compiled the instructions, news and events for students in one place: oulu.fi/forstudents You will find news and events also on Tuudo. Please check your university email regularly. www.osna.?, p. 08 3114 699 Palvelemme Ma-Pe 8-20, La 9-17 ja Su 11-17 | Linnanmaanapteekki.fi ELÄMÄNMITTAISTA HUOLENPITOA opiskelija-alennus -10% vapaakaupantuotteista Mainostaja! Tässä voisi olla sinun paikkasi näkyä Oulun korkeakouluyhteisölle. Seuraava Oulun ylioppilaslehden numero ilmestyy 12.11.2025. Varaa paikkasi nyt. paula.manner@adaptipalvelut.fi +358 400 663 885
Hanki Nuvoon kunnostettu tietokone, se on uutta parempi! Tietokoneet opiskelijahintaan Nuvoo.com ja Oulun myymälä Hurmos valtaa jälleen Linnanmaan kampuksen ja Kuusisaaren 11.–12.9. Hurmos avaa jälleen oululaisten opiskelijoiden tapahtumavuoden. Kaksipäiväinen opiskelijatapahtuma järjestetään tänä vuonna 11.– 12.9.2025. Hurmos on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY), Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) sekä Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (O’Diako) yhteinen lukuvuoden avajaistapahtuma. Hurmos järjestetään viidettä kertaa ja tapahtuma on kasvanut tasaiset joka vuosi. Torstaina 11.9. järjestetään päivätapahtuma Linnanmaan kampuksella klo 12-17, jossa erilaiset yritykset, organisaatiot ja opiskelijajärjestöt ovat esittelemässä toimintaansa. Tapahtumassa voi kerätä leimoja passiin yritysten ja organisaatioiden passiständeiltä. Leiman saa, kun on suorittanut vaadittavan tehtävän. Täydestä passista saa Hurmoksen päivä-haalarimerkin. Tapahtumassa voi halutessaan myös kulkea ilman passia ja ostaa esimerkiksi aineja harrastejärjestöjen haalarimerkkejä ja osallistua yritysten arvontoihin. Perjantaina 12.9. järjestetään Hurmos-festivaali Oulun Kuusisaaressa, jossa on esiintyjiä aina opiskelijabändeistä Suomen suosikkiartisteihin. Tänä vuonna Hurmoksessa nähdään Ellimei, TUULI, Ares ja illan päättää Ege Zulu. Opiskelijaesiintyjinä lavan valtaavat Booty Nonstop, Geld Pipers ja DJ Valyric. Tapahtumaan odotetaan reilu 7000 kävijää. Hurmoksen lipunmyynti on auki Kide.appissa.
PÄÄHENKILÖ 10
Tiellä tähtiin Oulun Energia Areena tuntuu houkuttelevalta paikalta heinäkuun lopun helteessä. Jäähallin sisällä olisi ihanan vilpoista, mutta sinne ei ole asiaa ennen kuin uusi Liiga-kausi käynnistyy syyskuun alussa. Oululaiskiekkoilija Arttu Hyry joutuu kuitenkin odottelemaan tositoimiin hyppäämistä lokakuulle, kun edessä on toinen kausi Atlantin toisella puolella Pohjois-Amerikassa. TEKSTI & KUVAT Miia Torro 11 M onilla huippu-urheilijoilla elämä rakentuu pitkälti urheilu-uran ehdoilla. Opiskelut voivat jäädä vähemmälle tai jopa olemattomiin peruskoulun tai viimeistään toisen asteen jälkeen. Töitä tehdään nuoresta pitäen sen eteen, että pärjäisi lajissaan ja muu on toissijaista. Elämää urheilun ulkopuolella aletaan miettiä, kun aktiiviura on ohi. Ehkä tämä on stereotyyppinen ajatus, ehkä ei. Arttu Hyry on joka tapauksessa toista maata. 24-vuotias oululainen panostaa kyllä jääkiekkouraansa, mutta sen lisäksi hän opiskelee tuotantotaloutta (tuta) Oulun yliopistossa. ”Kotona on aina arvostettu koulutusta. Se on tarttunut sieltä, että haluan opiskella ja jos vain mahdollista, niin yhdistää opinnot jääkiekkoon”, hän kertoo. Ajatus tuotantotalouden opinnoista heräsi lukiossa, kun Hyryn vuotta vanhempi paras kaveri kertoi olevansa kiinnostunut alasta. Hän perehtyi alaan, mutta kun oli aika hakea opiskelemaan, Hyry pohti kauppatieteiden ja tuotantotalouden välillä. ”Siinä on minusta kaksi sellaista koulutusta, jotka antavat aika laajat valmiudet melkein mihin tahansa hommiin. Tuta tuntui niistä paremmalta.” Kaverista ei lopulta tullut tutalaista, Hyrystä tuli. Hän on tyytyväinen valintaan ja on tykännyt opiskelusta. Opintoja on takana neljä vuotta, mutta Hyryn tahti on verkkaisempi kuin tyypillisellä opiskelijalla. ”Ensi vuonna voisi jo saada kandin valmiiksi, jos oikein urakoi.” Verkkainen tahti ei liene ihme, kun samalla pelaa ammatikseen jääkiekkoa. Hyry sanoo, että opiskeluun ei ole samanlaista konkreettista tatsia, etenkin kun ei käy kampuksella ja saa sitä kautta rytmiä. Se voi johtaa kommelluksiinkin. ”Minulla kaikki aikataulutus ja muu pyörii jääkiekon ympärillä. On käynyt ihan niin, että unohtui ilmoittautua jollekin periodille. Sitten olen laittanut sähköpostia perään, että pääsisikö sittenkin tälle kurssille, kun ne ovat kuitenkin joka vuosi siinä samassa periodissa”, Hyry kertoo. Joskus tämä on tuottanut tulosta, joskus ei. Hyryn mukaan yliopistolla on kuitenkin oltu tosi ymmärtäväisiä hänen tilan
12 teensa suhteen. Oulun Kärppien kasvatti tahkosi opintojensa alkuvaiheessa Liigaa ja sai sumplittua esimerkiksi kielten kursseja niin, että pääsi paikan päälle. Hyryä on kuvailtu jääkiekkoilijana muun muassa voimahyökkääjäksi sekä kärppävuosinaan joukkueen avainpelaajaksi ja Liigan nuoreksi tähdeksi. Mutta millainen hän on opiskelijana? ”Optimoin minun työmäärää hyvin”, Hyry hymyilee. Hän tarkentaa, että kurssien sisältö vaikuttaa hänen opiskeluunsa. Joissakin kursseissa on niin kiinnostavia aiheita, että niihin hän on halunnut perehtyä syvemmin ja osassa hänelle on riittänyt, että oppii keskeiset asiat ja kurssin pääsee läpi. ”Se ei ole niin tärkeää, että juuri siinä koetilanteessa saan parhaimman itsestäni irti, vaan sen verran ymmärrän sitä asiaa, että pääsen helpollakin suorituksella läpi.” HYRYLLE jo pelaaminen Kärpissä oli unelma. Juniorivuosiin lukeutuu aika, jolloin hän ei mahtunut Kärppien joukkueeseen ja hän pelasi pari kautta Kiimingin Kiekko-Pojissa. Sieltä alkoi nousu takaisin Kärppien junioreihin ja lopulta Hyry murtautui keltamustien edustusjoukkueen riveihin. Kärpissä hän nosti tasaisesti tasoaan, sai enemmän vastuuta ja pääsi pelaamaan maajoukkuepelejäkin. Sen myötä NHL-seurojen kiinnostus heräsi, ja kaudeksi 2024–2025 oli edessä iso muutos. Hyry teki kahden vuoden sopimuksen Dallas Starsin kanssa keväällä 2024. Saman vuoden syksyllä hän pelasi ensimmäiset ottelunsa Pohjois-Amerikassa. NHL-sopimuksen tekeminen oli puolestaan unelma, jonka toteutumiseen hän ei osannut uskoa ennen kuin se todella tapahtui. Hyryä ei ole varattu NHL:ään, joten hän oli vapaa tekemään sopimuksen minkä tahansa joukkueen kanssa. Hän tiedosti, ettei sopimus takaa yhtään peliä taalaliigaksikin kutsutussa NHL:ssä, mutta: ”Etenkin kun tällaisia niin sanottuja vapaita agentteja, pro scouttauksia, signataan NHL:ään, niin siihen on aina joku syy. Sitten tietää, että on ehkä mahdollisuus.” Keskushyökkääjän viime kausi meni pääasiassa Dallasin farmijoukkue Texas Starsissa, joka pelaa American Hockey Leaguessa (AHL). Kausi päättyi kesäkuun alussa läntisen konferenssin finaaleihin, jossa Texas Stars taipui Abbotsford Canucksille. ”Kaudesta jäi hyvä, positiivinen fiilis. Voi sanoa, että ylitti odotukset niin kaukalossa kuin sen ulkopuolella”, Hyry tuumaa. Tammikuun alussa Hyry pääsi pukemaan Dallasin paidan päälleen ja teki ensimmäiset luistimen piirtonsa NHL-jäähän. ”Vaikka pääsisikin pelaamaan lisää, niin ensimmäisiä pelejä tulee vain yksi ja sen kyllä varmasti muistaa sen koko päivän”, hän sanoo. Viime kaudella pelit nimivahvassa Dallasin NHL-joukkueessa jäivät viiteen otteluun, joissa tehoja kertyi yksi syöttöpiste. Dallas tunnetaan muun muassa niin sanotusta Finnish mafiastaan, sillä joukkueessa on pidempään ollut useita suomalaisia. Viime kaudella heitä oli Hyryn lisäksi viisi muuta: Miro Heiskanen, Mikko Rantanen, Mikael Granlund, Roope Hintz sekä Esa Lindell. He ottivat ensikertalaisen lämpimästi vastaan. ”Olin tottunut siihen, ettei ole yhtään suomalaista joukkueessa, kun meillä ei siellä alhaalla [AHL:ssa] ollut. Siinä oli oppinut sellaisen perus small talkin ja miten siellä käytännön asiat hoituvat. Kyllä se siellä ylhäällä [NHL:ssa] on aina vähän erilaista. Sen tietää, että suomalaiset auttavat siinä aika hyvin”, Hyry kertoo ja paljastaa, että Hintz muun muassa kuskasi häntä hallille. Opiskelun ja jääkiekon yhdistämisessä ei ole ollut paljon eroa siinä, pelaako Hyry Suomessa vai Pohjois-Amerikassa. Atlantin takana pelejä on ollut enemmän, mutta samalla on ollut enemmän reissupäiviä, joita Hyry on hyödyntänyt opiskeluun. Hyry kokee, että opiskeleminen on hyvää vastapainoa urheilulle. Jääkiekko on pitkälti täysipäiväistä työtä ja raskasta niin fyysisesti kuin henkisesti. ”Mielestäni on hyvä, että saa välillä miettiä jotakin muuta ja haastaa aivoja tavallaan muullakin tavalla. Muuten ne vähän turtuvat siihen ja lähtee sellainen viimeinen terä siitä suorittamisesta.” ”Siellä on aika paljon aikaa, niin jos vain malttaa käyttää sen fiksusti, niin saa edistettyä jotakin muutakin kuin pleikkarin peluuta”, Hyry naurahtaa ja viittaa elämään kaukalon ulkopuolella. KOSKA sekä opiskelu että ammattiurheilu vaativat veronsa, on jaksamiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Hyryn resepti palautumiseen on yksinkertainen: syö ja lepää. Kiekon kannalta on myös muistettava tehdä palauttavat harjoitteet. ”Sen huomaa kaukalossa, jos niitä ei ole tehnyt. Alkaa piiputtaa aiemmin ja ei oikein palaudu samalla tavalla vaihtojen välissä. Jääkiekko muuttuu yhtäkkiä aika hankalaksi peliksi”, hän kuvailee. Myös pelien välipäivinä on tarvetta aktiiviselle palautukselle. Hyry ja hänen tyttöystävänsä hankkivat viime kauden ARTTU HYRY KUKA? Jääkiekkoilija ja tuotantotalouden opiskelija KOTOISIN Oulusta IKÄ 24-vuotias PELIPAIKKA Keskushyökkääjä KÄTISYYS Oikea SEURA Dallas Stars / Texas Stars VAPAA-AJALLA viettää aikaa tyttöystävän ja koiran kanssa ja touhuilee mieluisten asioiden parissa päivän fiiliksen mukaan. On myös aloitellut golf-harrastusta ja välillä lukee paljon.
aikana rescue-koiran, joka on auttanut rytmittämisessä ja saanut Hyrynkin lähtemään mielellään kävelyille. ”Se on sitä vastapainoa. Saa jotakin muuta mietittävää kuin sen jääkiekon.” HYRY kannustaa yhdistämään opiskelun ja urheilun, jos on löytänyt itseä kiinnostavan alan. Hän myös kehottaa jatkamaan opintoja heti toisen asteen jälkeen. Jos kouluputkeen tulee tauko, voi olla vaikea hypätä opiskelujen pariin uudelleen. Hyry tokaisee, että esseen kirjoittaminen ei lähde ihan samalla tavalla, jos alla on parin vuoden huili. ”Se on varmasti paljon raskaampi etappi aloittaa sitten kuin koittaa edes lähteä tekemään omalla tahdilla. Eihän sinun tarvitse sykkiä siellä sitä samaa opintopistemäärää kuin mitä täyspäiväiset opiskelee. Se, minkä kokee, että on hyvä itsellä jaksamisen kannalta, se varmasti riittää”, kiekkoilija pohtii. ”Kaikki on eteenpäin. Jos tekee jotakin, niin se on parempi kuin ei tekisi mitään.” Hyry kertoo, että ei ole kertaakaan miettinyt, pitäisikö hänen lopettaa koulunkäynti. Sen sijaan hän on aina pohtinut seuraavaa askelta. “Katsotaan jossain vaiheessa, kun saa tämän tutan valmiiksi, että olisiko koulu-ura sitten siinä.” Jääkiekkouran kohdalla seuraava askel on matka takaisin Atlantin toiselle puolelle. Syyskuun alussa Hyry lähtee Dallas Starsin training campille antamaan näyttöjä ja hakemaan peliaikaa taalaliigan kaukaloissa. Tie tähtiin on yhä avoinna. • 13 Voimmeko joutua kierteeseen, jossa tämä kaupunki ei ole enää houkutteleva? ” ” Jos tekee jotakin, niin se on parempi kuin ei tekisi mitään.
TULLEEKO SE YKS? OOKKO NÄÄ MUUTEN OULUSTA? PITTÄÄ KATTUA. LÄHEKKÖ NÄÄ KAHAVILLE? OOKKO NÄÄ JO VALAMIS ? 14
TULLEEKO SE YKS? OOKKO NÄÄ MUUTEN OULUSTA? PITTÄÄ KATTUA. LÄHEKKÖ NÄÄ KAHAVILLE? OOKKO NÄÄ JO VALAMIS ? 15 Kuin oma kielensä
16 ” ”S issäinen rauha ja hilijasuus ejistää lyrriikan helemiin panneutumista. Tännään luen Leinua,” pohdiskelee Aku Ankka Oulun murteen erikoisnumerossa. ”Runnouven sympoliikka alako kyllästyttää tältä errää”, hän jatkaa ja taustalta kuuluu ovikellon kilahus. Joku huutaa ulkoa: ”Alahha aukasta!” Tunnistatko edelläolevan puhetyylin? Syntyperäisenä oululaisena murteemme auki kirjoittaminen huvittaa – viljelemme ylimääräisiä äänteitä sanojen sekaan varsin avokätisesti. Murteet ovat sekä tärkeä osa aineetonta, kollektiivista kulttuuriperintöä, että yksilöllinen identiteetin rakennusväline – ja paljon muuta. Puhekielen voidaan ajatella olevan varsin arkinen seikka, mutta on mielenkiintoinen tutkimusaihe monen eri tieteenalan näkökulmasta. Sukellamme seuraavaksi syvemmälle murteiden saloihin suomen kielen yliopistonlehtori ja kielitieteilijä Niina Kunnaksen avulla. Puhekielen tutkimus on Suomessa verrattain helppoa Järvenpäässä syntynyt Kunnas kiinnitti jo varhain huomiota siihen, että ihmiset puhuvat hyvin eri tavalla. Hänen omat vanhempansa ovat kotoisin Kuusamosta, ja lapsesta saakka Kunnas tarkkaili eroja pohjoisessa ja etelässä puhuttujen murteiden välillä. Kiinnostus johti nykyiseen ammattiin, ja Kunnaksen erikoisalaa onkin puhekielen tutkimus. Hän on muun muassa väitellyt vienankarjalan kielestä. “Suomessa on paljon erilaisia murteita, joiden erot ovat suurempia kuin vaikka Ruotsin kielen ja Norjan kielen välillä. Ne voitaisiin luokitella omiksi kielikseen kriteeristön puolesta”, Kunnas kertoo. Murteita tutkitaan tallentamalla puhekieltä, joka sitten litteroidaan. Myös keskustelupalstoilta ja sosiaalisesta mediasta saadaan aineistoa. Murteiden tutkimus ei ole Kunnaksen mukaan se “seksikkäin” aihe, vaikka keskusteluntutkijoita löytyy myös. Suomi on myös siinä mielessä poikkeuksellinen maa, että tallessa on tuhansia tunteja puhuttua kieltä ja murteita maailman mittakaavassa siis todella laajat olemassaolevat aineistot. Sotien jälkeen 50-luvulla oli olemassa kansallinen toimenpideohjelma, jonka tavoite oli tallentaa Suomen eri murteita. Mitä murre on? Kielitieteilijä kertoo omin sanoin, miten murre määritellään. ”Murre on alueellinen kielimuoto, joka eroaa muiden alueiden kielimuodoista äänen ja muotorakenteen osalta. Sanastollisiakin eroja on, mutta murteet erotellaan toisistaan äänen ja muotopiirteiden avulla”, Kunnas kiteyttää. Murteiden historiasta puhuttaessa Kunnas kertoo että Suomessa on tiettävästi ollut aikoinaan asutusta joka on puhunut paleoeurooppalaisia kieliä, mutta ei ole saatu selville tarkalleen mitä kieltä he ovat puhuneet. Suomen muinaismurteet, joista nykymurteet ovat kehittyneet, kuten Karjalan murre, ovat kuitenkin syntyneet rautakaudella. Ruotsin kieli on vaikuttanut lounaisosien murteisiin, ja venäjän kieli on vaikuttanut vastaavasti kaakkoisosien murteiden sanastoon. Oulun murteessa on ruotsalaisvaikutusta ruotsinkielisen sivistyneistön vaikutuksesta niiltä ajoilta kun kaupunkia perustettiin. Nykyään ruotsalaisvaikutus on korvautumassa englannista lainatuilla sanoilla. Oulun murre on arvostettua myös lähikunnissa Lapin ja Keski-Suomen välissä Perämeren rannikolla eleleOulun murre on törmäysmurre, täällä on erilaisia murteita sulautunut yhteen. On lounaista vaikutusta joka on todella vanhaa, savolaista vaikutusta sekä karjalaista vaikutusta myös. Oulun murteessa on siis myös karjalaisia piirteitä, mikä saattaa tulla monille yllätyksenä. Murteet ovat alueellisia kielimuotoja, jotka voivat erota hyvin radikaalistikin toisistaan. Eroja voi olla niin paljon, että eri murteet voisivat periaatteessa olla omia kieliään. Oulun alueen puhekielen tunnistettavimpia piirteitä ovat muun muassa kahdentunut konsonantti sekä sinää tarkoittava nää-sana. TEKSTI Julia Virpi KUVITUS Essi Määttä
17
18 vät oululaiset puhuvat levveesti, ylimääräisiä konsonantteja ja vokaaleja sanojen sekaan ripotellen. Konsonanttien lisääntyminen, geminaatio, sekä vokaalin lisääminen (esimerkiksi sanassa “pohojalainen”), svaavokaali, ovat oululaisen puhetyylin ominaispiirteitä. Kielikello.fi-sivuston mukaan ylimääräinen vokaali on mahdollisesti lisätty helpottamaan sanan ääntämistä. Oululaisella ei tunnu olevan puhuessaan kiire, sillä oululainen ei useinkaan lyhennä sanoja – päinvastoin. “Oulun murre on törmäysmurre, täällä on erilaisia murteita sulautunut yhteen. On lounaista vaikutusta, joka on todella vanhaa, savolaista vaikutusta sekä karjalaista vaikutusta myös. Oulun murteessa on siis myös karjalaisia piirteitä, mikä saattaa tulla monille yllätyksenä”, Kunnas kertoo. Oululaiset korostavat konsonanttien kahdentumista, esimerkiksi sanassa polliisi. Sana onkin varmasti monille tuttu ”pelekääkkö nää polliisia”-lausahduksesta, jossa näkyy useat oululaisen puhetyylin piirteet. Geminoituminen korostuu myös esimerkiksi tekkiin (tein)-sanan imperfektimuodossa. Kunnaksen mukaan geminoituminen vain laajenee, ja sitä käytetään aina uusissa konteksteissa. Kaikista tärkein sana tuntuu kuitenkin olevan nää. Oulun alueen “sinää” tarkoittava sana nää on siitä erityinen, että se on ekspansiivinen sana – se on nimittäin Kunnaksen mukaan levinnyt lähialueillekin. Tämä voi kertoa siitä, että Oulun murteella jotain prestiisiarvoa lähikuntien piirissä. Murteiden uusi tuleminen somen aikakaudella Murteet ovat jatkuvasti murroksessa. Kunnas kertoo anglismeja olleen aina, vaikka ihmiset usein ajattelevat sen olevan uusi ilmiö – onhan suomen kielessäkin ollut jo pitkään paljon lainasanoja englannin kielestä. Huolestuttavaa toisaalta on se, että jotkut nuoret saattavat osata englantia paremmin kuin ” Tubettajat ja useat muut sisällöntuottajat usein puhuvat reippaasti omalla murteellaa. Ennen televisiosta ja radiosta kuultiin lähinnä yleiskieltä, kun taas nyt yksittäisten ihmisten näkyminen mediassa lisää myös erilaisten puhekielten tunnettuutta. Tämä ilmiö on murteiden kannalta erittäin hyvä asia.
19 Suomi-Oulu-Suomi-sanakirja PAHKI mennä jotakin päin. “Mää meinasin mennä seinään pahki” RUUKATA tapana tehdä jotakin. “Ruukaakkonää juua kahavia?” PÖLJÄ hölmö, tyhmä. “Näähä oot ihan pöliä!” ÖLÖVINÄ olla muina miehinä. “Teikä oli iha ölövinä!” ALAKKO NÄÄ MUA / VOIKKONÄÄ ALAKAA? “Hengaillaanko?” RENTTAHELEKKA epäsiististi pukeutunut, huolimaton PÄNTIÖNNÄÄN paljon jotakin. “Metäsä oli päntiönnään puolukkaa.” TUL(U)KUTTAA sanoa vastaan, jankuttaa “Elä tulukuta!” EMÄNTÄ / ISÄNTÄ vanhempien kutsumanimet NÄÄ sinä “Ookkonää tulosa tänne?” TEKKIIN, NÄKKIIN tein, näin “Näkkiikkö nää tota eesäolevaa suomea. Esimerkiksi suomen kielen sanoja saattaa unohtua, koska ruudulla kaikki tapahtuu englanniksi. Toisaalta sosiaalinen media on myös lisännyt eri murteiden näkyvyyttä, ja omilla murteilla saatetaan jopa ylpeillä. ”Tubettajat ja useat muut sisällöntuottajat usein puhuvat reippaasti omalla murteellaan. Ennen televisiosta ja radiosta kuultiin lähinnä yleiskieltä, kun taas nyt yksittäisten ihmisten näkyminen mediassa lisää myös erilaisten puhekielten tunnettuutta. Tämä ilmiö on murteiden kannalta erittäin hyvä asia”, Kunnas kertoo. Murteet muuttuvat myös ymmärrettävästi ihmisten muuttaessa paikkakunnalta toiselle. Ihmiset myös omaksuvat uusia puhetyylejä eri kontekstissa, kuten työpaikalla. Kunnas kertoo, että tutkimusten mukaan murteen omaksumisessa on sukupuolieroja. Naiset omaksuvat helpommin laajalevikkisiä sanoja ja etelässä suosittua puhekieltä. Miehet taas pitävät kiinni oman kotiseutunsa varianteista. Tähän on monia syitä – naiset voivat olla herkempiä aistimaan mikä on arvostettua puheessa, toisaalta siihen myös vaikuttaa sitoutuminen omaan kotiseutuun. Tulevaisuudensuunnitelmat, esimerkiksi jos suunnitteilla on muuttaa pienemmältä paikkakunnalta muualle, vaikuttavat siihen minkälaista kieltä aletaan omaksumaan. Murre taas säilyy paremmin heillä, jotka ovat päättäneet jäädä omalle kotipaikkakunnalleen. Miten murteet muuttuvat? Kunnas kertoo, että Oulun murre on tutkitusti savolaistumassa. Piirteiden muuttumista on havaittu jo 70-luvulla, mutta varsinkin nuorten miesten ajatellaan rakentavan maskuliinista identiteettiä murteen piirteiden avulla. Siinä missä nää-sana on kulkeutumassa pidemmälle, vaikutteita otetaan vastavuoroisesti muualta. ”Myös väestön kansainvälistyminen vaikuttaa murteisiin, mutta ehkä ensimmäisenä sanastoon. Suomen kieltä oppivat omaksuvat itse asiassa melko hyvin paikalliset murteet. Suomen kielen kursseilla kuitenkin hyvin usein opetetaan yleiskieltä, vaikka kukaan ei niin puhu. Suomeen muuttaneet usein toivovatkin, että murretta opetettaisiin enemmän. Murteen omaksuminen liittyy myös paljon siihen, kuinka paljon haluaa identifioitua oululaiseksi. Murteen tarttuminen on tutkitusti yksilöllistä”, Kunnas kertoo. Kunnaksen mukaan on hyvin tavallinen olettamus että murteet ovat kuolemassa, mutta se ei ole totta – murteet vain muuttuvat, mikä on ihan luonnollista. Esimerkiksi nuorten kesken saattaa syntyä uusiakin murteita, vaikkapa muualta Suomeen muuttaneiden omista äidinkielistä ja sanonnoista, ja kaikki nämä sekoittuvat keskenään omaksi puhetyylikseen. Mikä on sitten Oulun murteen tulevaisuus? ”Vanhat piirteet säilyvät ihan hyvin. Edellä mainittu pahki-sana on mahdollisesti tuhansia vuosia vanha, ja sitä käytetään edelleen. Sanasto tulee tosin muuttumaan. Puhekielen muuttumiseen vaikuttaa myös aina se, kuka puhuja on: onko mies vai nainen, akateemisesti koulutettu vai ei, sekä minkälainen ammatti on. Sosiaaliset taustatekijät vaikuttavat murteisiin”, Kunnas kertoo. Kuulostaa siis siltä, että murteen muutoksia ei kannata pelätä, koska muutos on väistämätöntä. Kunnas kuitenkin suosittelee puhumaan omaa murretta reippaasti ja häpeilemättä. Oma murre voi tuntua nololta vaikkapa uudelle paikkakunnalle muuttaessa, vaikka erilaiset puhetyylit ovat oikeasti rikkaus. Alappa siis nääki puhua reippaasti Pohojois-Pohojanmaan tyyliin, jos se teikäläiselle passaa! •