TÄSSÄ NUMEROSSA 2 16 15 12 8 4 3 22 26 32 37 Kolumni Mikko Hakoniemi löysi uran yllättävästä suunnasta. Safe but lacking jobs The University of Oulu is attracting more and more international students. However, expectations are not always met. Jotain vaihtoehtoista Järjestetäänkö Oulun synkkien metsien syleilyssä ja rapistuvissa halleissa paheellisia bakkanaaleja? Kolumni Olli Laitinen on huolissaan opetuksen tulevaisuudesta. Kulttuuria kaupungilla Aamun Kuningatar tähtää suurille lavoille tarttuvalla pop-rockilla. Around the world now heading North Celine Schulz describes how it feels like to be a citizen of the world. Alumnilta oppia Haukiputaan kasvatti Kati Laitinen lähti EU-uralle, vaikka piti työstään opettajana. 38 42 Päätoimittajalta Oulun yliopiston hallitus on suuren tehtävän edessä. Ajankohtaista Kampusten ravintolakilpailutus meni uusiksi kolmannen kerran. Päähenkilö Drag on taiteenlaji muiden joukossa. Artistien vinkit lukuvuoteen Tavoitimme Blind Channelin ja Huoran Qstockista antamaan vinkkejä opiskelijoille uuteen lukuvuoteen. Kolumni Eetu Leinonen pohtii koulutuksen merkitystä. Turvaa, muttei töitä Oulun yliopisto houkuttelee entistä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita. Odotukset eivät kuitenkaan aina kohtaa arktista todellisuutta. 48 Psst! This article is also available in English on page 26.
3/2024 11.9.2024 64. vuosikerta Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti riippumaton. Vuonna 1961 perustettu lehti ilmestyy painettuna vuonna 2024 neljä kertaa. Matka jatkuu verkossa osoitteessa www.oulunylioppilaslehti.fi Löydät meidät myös mobiilisovellus Tuudosta! PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Heikura paatoimittaja@oyy.fi +358 40 526 7821 TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Pete Huttunen, Kalle Parviainen, Eetu Leinonen, Olli Laitinen, Celine Schulz, Essi Määttä, Maiju Putkonen, Mari Kivioja, Miia Torro, Mikko Hakoniemi, Miro Ukkola ja Miikka Niemelä KANNEN KUVA Essi Määttä TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Erkki Koiso-Kanttilan katu 1 2Tovi , 1 krs. 90570 Oulu toimitus@oyy.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta PAINO PunaMusta Oyj MAINOSMYYNTI Adaptipalvelut paula.manner@adaptipalvelut.fi +358 400 663 885 PAINOS 4000 kpl ISSN 0355-9238 (painettu) ISSN 1798-9922 (verkko) ISSN-L 0355-9238 SEURAA MEITÄ SOMESSA Oulun Ylioppilaslehti @oulun_ylioppilaslehti @ylkkari Oulun ylioppilaslehden podcast 3 O ulun yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1959 ja yliopiston ensimmäinen rehtori oli Pentti Kaitera. Sen jälkeen Oulun yliopistolle on valittu seitsemän rehtoria, joista jokainen on tähän saakka tullut Oulun yliopiston sisältä. Ensi vuoden alusta valtikka ja vastuu siirtyvät uudelle henkilölle vähintään seuraavaksi viideksi vuodeksi. Oulun yliopiston hallitus on suuren tehtävän ja tärkeän valinnan edessä. Rehtori on koko yliopistoyhteisön johtaja ja Oulun yliopiston koulutuksen ja tutkimuksen edustaja. Rehtorilta haetaan sitoutumista Oulun yliopiston hyvinvointiin ja koko Oulun alueen kehitykseen ja elinvoimaisuuden ylläpitoon. Rehtori on yliopistoyhteisössä näkyvä hahmo, ja odotukset ovat eittämättä korkealla. Rehtorin vastuut ovat suuret. Hän muun muassa toimii hallituksen kokousten esittelijänä, tekee hallitukselle esitykset vararehtoreista ja dekaaneista, johtaa yliopiston operatiivista toimintaa ja toimeenpanee hallituksen asettamia tehtäviä. Rehtori ei kuitenkaan vastaa yliopiston pyörittämisestä yksin, vaan muita päättäviä toimielimiä yliopistossa on hallitus, yliopistokollegio, tiedekuntahallitukset sekä neuvottelukunta. Rehtorilla on myös tukenaan vararehtorit, työvaliokunta sekä johtoryhmä. Kaikki edeltävät on määritelty yliopiston johtosäännössä, jolla tavoitellaan johtamisen vuorovaikutteisuutta ja päätöksenteon avoimuutta. Oulun yliopiston kehitys ja hyvinvointi on monen tekijän ja äänen summa. NYKYISESSÄ mediaympäristössä keskustelu tuppaa keskittymään henkilöhahmoihin. Tämä korostuu poliittisissa ja suuriin vastuisiin liittyvissä keskusteluissa. Asiat ja puolueet esitellään puheenjohtajien ja muiden johtavien poliittisten henkilöiden kautta. Vahvat henkilöhahmot, heihin kohdistuva kiinnostus ja henkilöbrändien vetovoima muuttavat voimasuhteita ja vaikuttavat keskusteluun, jossa medialla on suuri mielipidevaikuttajan rooli. Vaikka usein kuulemme mediassa tietyn organisaation edustajan yksittäisen äänen, tulee meidän lukijoina pystyä erottamaan asia ihmisestä. Rehtori edustaa yliopistoa, johtaa yliopiston toimintaa ja vastaa yliopiston tehtävien tuloksellisesta ja taloudellisesta hoitamisesta. Rehtori ei kuitenkaan ole tyhjiössä elävä entiteetti, joka nukkemestarin tavoin vetelee naruista päätöksentekoa haluamaansa suuntaan. Kyse on yhteistyöstä ja vuorovaikutuksen tuloksesta, jonka kasvoina johtavassa asemassa olevat henkilöt kuten rehtori toimivat niistä ulospäin viestittäessä. REHTORIN valintaa koskevissa kannanotoissa ja lausunnoissa toistuvat yhteisön jäsenillä samat teesit: yhteisön hyvinvoinnin vaaliminen ja yhteistyö. Erityisesti viime aikojen mediakuohunnan ja huhuttujen sisäisten ristiriitojen valossa Oulun yliopisto tarvitsee ennen kaikkea yhteistyöhaluisen rehtorin, joka näkee itsensä yhteisönsä etuja ajavana kuuntelijana ja yliopiston ensisijaisten tehtävien, vapaan tutkimuksen, tieteellisen sekä taiteellisen sivistyksen ja laadukkaan koulutuksen, vaalijana. Suuri vastuu PÄÄKIRJOITUS TUULI HEIKURA | PÄÄTOIMITTAJA
4 ILMOITUSTAULU Oulun joukkoliikenteen hinnoittelu muuttuu joulukuussa Oulun seudun liikenteessä siirrytään tasataksamalliin vuoden lopussa. Tasataksamallissa on yksi vyöhyke ja lipun hintaan vaikuttaa vain asiakasryhmä. Tähän saakka lipun hintaan on vaikuttanut vyöhykkeiden määrä, aisakasryhmä ja maksutapa. Uudistuksessa lipun hinta laskee pitkillä matkoilla ja nousee lyhyillä matkoilla. Jatkossa kertalippu maksaa aikuiselle 2,50 euroa. Bussista käteisellä ostetun kertalipun hinta sen sijaan on aikuiselle 4 euroa. Myös opiskelijan kausilippu kallistuu. Jatkossa 30 vuorokauden kausilippu maksaa 50 euroa aiemman 42 euron sijaan. Aikuiselle sama kausilippu kustantaa 60 euroa. Tasataksamallin on kerrottu tulevan voimaan 17. joulukuuta. Kolme hakijaa jatkoon rehtorihaussa Oulun yliopiston hallitus päätti kokouksessaan 15. elokuuta kutsua kolme hakijaa haastatteluun rehtorin tehtävää varten. Haastatteluihin kutsuttiin vararehtori, professori Mika Hannula, professori Helka-Liisa Hentilä ja vararehtori Arto Maaninen, joista Hentilä ja Maaninan ovat sisäisiä hakijoita. Hannula toimii tällä hetkellä Turun yliopiston vararehtorina. Rehtoriksi valittavalta edellytetään tohtorintutkintoa, rehtorin tehtävien vaatimaa kykyä ja ammattitaitoa sekä käytännössä osoitettua hyvää johtamistaitoa. Haastateltavien valinnassa hallitus arvioi hakijoiden kelpoisuutta, osaamista ja kokemusta hakemusasiakirjojen perusteella. Yliopistolain mukaan Oulun yliopiston hallintokieli on suomi, ja rehtoriksi valittavalta edellytetään erinomaista suomen ja englannin kielen taitoa sekä riittävää ruotsin kielen taitoa. Yliopiston rehtorin tehtävään haki yhteensä 20 henkilöä. Hallitus on haastatellut jatkoon valittuja kandidaatteja 22. elokuuta. Lisäksi valinnassa on osallistettu yliopistoyhteisöä, yliopistokollegiota sekä ylioppilaskunnan hallitusta, jotka ovat saaneet esittää kysymyksiä hakijoille sekä antaa omat lausuntonsa asiaan liittyen. Hallitus valitsee rehtorin 1.1.2025 alkavalle toimikaudelle syksyn aikana. Valinnan tarkemmasta aikataulusta ei ole tietoa. SARJAKUVA Avoimia vaikuttamisen paikkoja OULUN yliopiston ylioppilaskunta (OYY) hakee yliopistokollegioon varajäsentä jäljellä olevalla kaudelle 2024–2025. Yliopistokollegio on yliopiston hallituksen ohella Oulun yliopiston vaikutusvaltaisin toimielin. Kollegio koostuu 24:stä jäsenestä, jotka kattavat edustuksellaan yliopistoyhteisön eri ryhmät. Kollegion tehtäviin kuuluu esimerkiksi hallituksen jäsenmäärästä päättäminen ja hallituksen jäsenten valintojen vahvistaminen, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistaminen, vastuuvapauden myöntäminen sekä hallituksen jäsenten tehtävästään vapauttaminen. Tehtävään voi hakea OYY:n nettisivujen kautta 15.9. mennessä. OYY hakee edustajaa vuoden mittaiselle kaudelle Eurooppa-yliopisto UNIC:n Student Boardiin. UNIC Student Board koostuu yliopistoallianssin kymmenen yliopiston opiskelijaedustajista, joita on jokaista yliopistoa kohden kaksi. Student Board toimii opiskelijoiden äänenä Eurooppa-yliopistossa. Student Board kokoontuu kahdesti kuussa etänä ja kahdesta neljään kertaa vuodessa paikan päällä. Haku on avoinna 15.9. Lisätietoa kelpoisuuksista ja hakulomake löytyy OYY:n nettisivuilta.
5 Ravintolakilpailutus uusiksi kolmannen kerran Markkinaoikeus kumosi hankintapäätöksen Oulun yliopiston kampusravintoloiden kilpailutus päätyi jälleen markkinaoikeuteen. Vuodenvaihteessa tehty hankintapäätös ravintolatoimijoista kumottiin markkinaoikeudessa 3.kesäkuuta kilpailutuksessa ulkopuolelle jääneen Compass Group Oy:n valitettua päätöksestä. Valituksessa Compass Group Oy vaati markkinaoikeudelta hankintapäätöksen kumoamista sekä velvoittamaan hankintayksiköt korjaamaan virheellisen menettelyn. Vaatimuksen mukaan hankintayksiköt eivät ole varmistaneet sitä, että tarjoajien välistä kilpailua hyödynnettäisiin kokonaismääräisesti ja että tarjouskilpailun lopputuloksena on ollut aidosti kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta, kuten hankintalaissa edellytetään. Vaikka kilpailutus järjestettiin hinnan perusteella, valituksen mukaan kilpailutuksessa ei oltu huomioitu riittävän laajasti eri tuotteiden ja palveluiden yksikköhintojen vaikutusta tarjousten kokonaistaloudelliseen edullisuuteen. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n antaman vastineen mukaan kilpailutuksessa oli asetettu sama enimmäishinta opiskelija-aterialle, jotta se olisi kaikille tasapuolinen ja näin pyrittiin varmistamaan mahdollisuus tarjota laadukasta ja suositusten mukaisia aterioita. Aterioiden hinnan kilpailuttaminen tarkoittaisi aterioiden valmistamista halvemmilla raaka-aineilla ja pienemmillä henkilöstöresursseilla. Hankintayksikön esittämistä vastineista huolimatta markkinaoikeus kumosi hankintapäätöksen ja velvoitti hankintayksikköä järjestämään uuden tarjouskilpailun. Samassa päätöksessä markkinaoikeus kielsi Oulun yliopistoa ja Oulun ammattikorkeakoulu oy:tä tekemästä hankintapäätöksen mukaisia sopimuksia valituille toimijoille. Väliaikaiset hankintasopimukset oli kuitenkin jo tässä vaiheessa ehditty tehdä ja ravintoloiden vaihdosjärjestelyt käynnistetty. Vähintään syksyn ajan valitut toimijat toimivat hankintapäätöksessä asetetuissa tiloissa, kunnes uusi kilpailutus on saatu päätökseen. Nyt kumotun kilpailutuksen voittanut Uniresta pyrkii siihen, ettei väliaikainen oleminen uusilla toimipaikoilla vaikuttaisi olennaisimpaan toimintaan, eli laadukkaan ja maukkaan ruokapalvelun tarjoamiseen. Joitain sopeutuksia on jouduttu epävarmassa tilanteessa kuitenkin tekemään. “Uuden toiminnan käynnistäminen ja toiminnan kehittäminen vaatii aina investointeja, joihin emme valitettavasti uskalla tässä epävarmassa tilanteessa panostaa täysillä”, Unirestan myyntija markkinointipäällikkö Milja Seppälä kertoo. MARKKINAOIKEUDEN päätöksen mukaisesti Oulun yliopiston ja Oulun Ammattikorkeakoulu oy:n on täytynyt järjestää uusi kilpailutus, joka päättyy 20. syyskuuta. Kilpailutus järjestetään hintakilpailuna, jossa haetaan kokonaisedullisinta tarjousta. Unirestalta toivottiin, että kilpailutuksessa olisi huomioitu myös laadulliset kriteerit. Nyt ne ovat mukana kuitenkin vain täytettävinä vähimmäisvaatimuksina. Vähimmäisvaatimuksina kilpailutuksessa on 80% omavalmistusaste ja että toimijalla on kokemusta korkeakouluruokailun järjestämisestä Suomen valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Kelan korkeakoulusuositusten mukaisesti. Käytännössä kilpailutuksessa pärjää toimija, joka saa laskettua opiskelija-aterian hinnan alhaisimmaksi opiskelijaruokailun muodostaessa suurimman osan tarjouksen kokonaisarvosta. Kilpailutuksessa asetetun palvelukuvauksen mukaan kaikissa ravintoloissa tulee olla päivittäin saatavilla vähintään kolme ateriavaihtoehtoa, joista vähintään kaksi on opiskelija-aterian edullisimman vaihtoehdon mukaisia. Ravintolalla on siis oikeus tarjota eri hintaisia aterioita, jos tarjolla on vähintään kaksi perushintaista ateriavaihtoehtoa. Opiskelija-aterian hinnoittelun tulee noudattaa valtioneuvoston kulloinkin voimassa olevaa valtioneuvoston asetusta korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista. “Pelkällä hinnalla kilpailuttamisessa on vaarana, että kova hintakilpailu laskee väkisinkin ruuan laatua ja luulenpa, ettei kukaan ravintolatoimija tätä halua”, Seppälä sanoo. Puhtaalla hinnalla kilpailuttaminen pahimmillaan vääristää markkinoita, jossa ei enää voida puhua raaka-aineiden ja työn hinnan todellisista kustannuksista. Jotta palvelun kustannukset saadaan mahdollisimman alas, joudutaan leikkauksia tekemään kaikkialla. “Hyvin valikoiduilla ja mietityillä laadullisilla kriteereillä kilpailutuksessa voidaan painottaa korkeakouluruokailun ydintä eli tarjota sekä opiskelijoille että henkilökunnalle monipuolista ja terveyttä, opiskelusekä työkykyä sekä jaksamista edistävän ateriakokonaisuuden kohtuulliseen hintaan”, Seppälä avaa. KILPAILUTUKSEN tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan alustava hankintasopimusten alkamispäivä on 1. tammikuuta 2025, jolloin mahdolliset ravintolatoimijoiden vaihdokset tulisi toteuttaa käytännössä ennen vuodenvaihdetta. Tämä jättää toimijoille hyvin lyhyen ajan tehdä mahdolliset muutot ja tarvittavat investoinnit. Samalla nykyiset toimijat joutuvat syksyn ajan toimimaan epävarmuudessa. “Kaiken kaikkiaan tilannehan on sangen harmillinen kaikille osapuolille. Olemme ehtineet tehdä suuria investointeja ja rekrytä uutta henkilökuntaa uusien avauksien vuoksi. Nyt näyttää siltä, että varsinainen opertointiaika jää kovin lyhyeksi ja investoinnit on haastava maksaa tässä ajassa takaisin, puhumattakaan epävarmuudesta joka mietityttää ihan jokaista unirestalaista”, Seppälä sanoo. Kilpailutuksen palvelukuvauksen Linnanmaan ravintoloiden on tarkoitus avautua siten, että 7.tammikuuta 2025 alkaen Foobar on avoinna lukiolaisten ruokailua varten sekä korkeakouluruokailua ja henkilöstöruokailua varten ravintolat Medisiina, Julinia, Julinia Garden ja Lipasto. Muut ravintolat voivat aueta porrastetusti 2–3 viikkoa myöhemmin. Oulun ylioppilaslehti ei tavoittanut muita ravintolatoimijoita kommentoimaan tilannetta.
6 OPISKELIJAN BUDJETTI PLUSSAN PUOLELLE. plussa.fi/opiskelija
7 Meiltä teille ja teiltä meille. oulunmuuttopalvelu.fi 0400 415 588 Opiskelija-alennus muutoista -5% Tällä kupongilla myös ei opiskelijoille -5% muuttoalennus. Ota talteen! Kaipaatko tukea opiskeluun? Omaopettaja on ensisijainen ohjaajasi, joka tukee sinua opinnoissa ja opintojen suunnittelussa. Koulutuksen lähipalveluihin voit olla yhteydessä, kun kaipaat tietoa tai ohjausta tutkinto-ohjelmaasi tai opintoihisi liittyvissä kysymyksissä. Ohjauspalvelut tarjoaa yksilöja ryhmämuotoista ohjausta esimerkiksi opiskelutaitoihin, jaksamiseen ja stressiin sekä jännittämiseen liittyvissä asioissa. Career Centren asiantuntijat sekä uraohjaajat tukevat uran ja opintopolun pohdintaan liittyvissä asioissa sekä ohjaavat työja harjoittelupaikkojen hakemisessa opintojesi joka vaiheessa. oulu.fi/opiskelijalle Palvelemme Ma-Pe 8-20, La 9-17 ja Su 11-17 | Linnanmaanapteekki.fi ELÄMÄNMITTAISTA HUOLENPITOA opiskelija-alennus -10% vapaakaupantuotteista
Taiteenlaji Taiteenlaji muiden joukossa muiden joukossa Dragissa leikitellään sukupuolirooleilla ja niiden rajojen rikkomisella. Keskiössä ovat kuitenkin itsensä toteuttaminen sekä vuorovaikutus yleisön kanssa, joka tekee jokaisesta showsta ainutkertaisen kokemuksen niin esiintyjälle kuin yleisölle. TEKSTI Tuuli Heikura KUVAT Jere Höyhtyä & Matias Korhonen 8 PÄÄHENKILÖ
9 J ere Höyhtyä ja Matias Korhonen tunnetaan esiintymislavoilla nimillä Aurora the Queen of Stars ja Carrie. Perinteistä Suomi-dragia esittävä kaksikko nähdään tänä vuonna Hurmoksessa omalla showllaan sekä festivaalin juontajina. Jere Höyhtyä esiintyi ensimmäisen kerran mummonsa syntymäpäivillä jo vuonna 2012. “Silloin pukeuduin ja esiinnyin ensimmäisen kerran, se oli hauskaa ja siitä lähti innostus”, Höyhtyä sanoo. Hän löysi RuPaul’s Drag Racen Netflixistä ja into dragia kohtaan vain kasvoi. Matias Korhosen taas imaisi mukaansa muiden esitysten näkeminen. “Kinky Boots -musikaalin näkemin avasi monella tapaa maailmaa ja oli ensimmäinen kunnon kosketukseni dragiin”, hän kertoo. Taide veti mukaansa ja sai ottamaan yhteyttä toiseen drag-artistiin, Tina the Ballerinaan, josta pyörä lähti pyörimään ja parivaljakko päätyi hakemaan Helsinki Prideen esiintymään. “Sitten oli vähän kuin pakko tehdä”, Korhonen muistelee. DRAG on taiteenlaji, jossa henkilö ilmaisee itseään pukeutumisen, meikin ja esiintymisen kautta. Dragissa leikitellään usein sukupuolirooleilla ja niiden rajojen rikkomisella. Korhosta ja Höyhtyää dragissa kiehtovat esiintyminen ja yhteisö. Molemmat ovat aina nauttineet esiintymisestä ja ihmisten viihdyttämisestä. “Vaikka onhan tää hullua, kun miettii sitä työmäärää mitä shown kasaamiseen käyttää”, Korhonen sanoo. Kaikki työ on kuitenkin sen arvoista, kun pääsee yleisön eteen ja näkee ihmisten nauttivan. “Sehän se on kaikessa esittävässä taiteessa se juttu”, Höyhtyä lisää. Live-esiintymisessä on oma taikansa. “Voi tapahtua mitä tahansa”, Höyhtyä sanoo. Jokainen show on oma ainutkertainen kokemuksensa, joka elää yleisön ja vuorovaikutuksen mukaan. Isossa osassa on myös ympäröivä yhteisö. Haastateltavat puhuvat muista artisteista drag-siskoina. “Se on tietynlainen perhe ja tiivis yhteisö, jonka kanssa jakaa sitä, mitä tehdään.” Hurmoksessa duona esiintyvät Höyhtyä ja Korhonen kertovat myös yhdessä tekemisen ja ideoinnin olevan suuri voimavara. DRAGISSA pääsee toteuttamaan itseään luovalla tavalla. “Saa miettiä eri kokonaisuuksia ja esityksiä ja mennä omaan kuplaansa”, Höyhtyä sanoo. “Se oma luova prosessi, miten setti rakentuu on hieno tunne, kun asiat alkaa loksahtelemaan paikalleen.” Esityksissä näkyvät niin klassikoiksi muodostuneet hahmot kuin ajankohtaiset ja trendaavat tapahtumat. Vaikutteita otetaan niin muualta skenestä kuin muista kulttuuritapahtumista, kuten Euroviisuista. “Some on isossa osassa, kun haetaan inspiraatiota.” Korhonen ja Höyhtyä tekevät niin sanottua perinteistä Suomi-dragia, jossa show koostetaan ikonisten, kaikkien tuntemien hahmojen ympärille. Yleensä samat hahmot pyörivät Suomi-dragissa ja syystä. “En tiedä, tuleeko aikaa, kun Paula Koivuniemeä ei nähtäisi drag-showssa”, Korhonen sanoo. “Toki jokainen tekee oman tulkintansa ja valikoi omat biisit”, Höyhtyä tarkentaa. Shown rakentamisessa tulee myös huomioida yleisö. “Sama juttu ei välttämättä toimi Oulussa kuin Helsingissä.” Korhosen mukaan eteläisessä Suomessa on helpompi tehdä kokeellisempaa taidetta, koska alakulttuuria on yleisesti enemmän. PITKÄÄN omana alakulttuurinaan ja omissa tapahtumissaan pysynyt drag-taide on pikkuhiljaa alkanut valua myös valtaväestön tietoon ja osaksi isompia kulttuuritapahtumia. Isoimmassa roolissa taiteen leviämisessä suuremmalle yleisölle on luultavasti Netflixin RuPaul’s Drag Race -ohjelma. Samoin pitkään valtakunnallisesti kiertänyt ShoWhat -show on edesauttanut sitä, että dragista on tullut koko kansan viihdettä, jota mennään katsomaan teattereihin. Myös laivalla drag showt ovat jo pitkään olleet osa vakituista ohjelmistoa. Nyt välähdyksiä tuodaan kuitenkin osaksi myös muita suuria tapahtumia, kuten nähtiin esimerkiksi Olympialaisten avajaisissa. “Skene kehittyy ja monipuolistuu yhteisön ulkopuolelle”, Höyhtyä ja Korhonen komppaavat. “On tosi hyvä juttu, että drag aletaan nähdä samanlaisena taiteenlajina kuin muutkin, ei muuta kuin lisää dragia isompiin tapahtumiin esille.” He ovat iloisia, että dragia nostetaan arvoon ja normalisoidaan taiteenlajina. Muutoinkin tietoisuus taiteenlajista on yleistynyt, mikä näkyy myös asenteissa. Höyhtyä ja Korhonen eivät ole juurikaan kohdanneet ennakkoluuloja. “Yleensä kyse on vain siitä, ettei ymmärretä, niin halutaan kysyä.” Väärinymmärrykset ovat murrettavissa avoimella keskustelulla, ja he ovat kokeneet tällaiset kohtaamiset pääosin positiivisiksi. Dragin näkyminen valtavirran tapahtumissa on herättänyt myös säröääniä. Keskustelu menee helposti poliittiseksi vastakkainasetteluksi ja kysymyksiin
10 seksualisoinnin rajoista. “Yleensä negatiiviset kommentit liittyy siihen, ettei tiedetä tarpeeksi asiasta. Kun ei ymmärretä ja oudot asiat pelottaa, niin se aiheuttaa negatiivisen reaktion”, Höyhtyä pohtii. “Vaikka drag shown ei ensisijaisesti ole tarkoitus olla poliittinen kannanotto, painolasti on kuitenkin olemassa”, Korhonen sanoo. Esityksessä sen ei tarvitse kuitenkaan näkyä, tarkoitus on viihdyttää. Dragin yhteys seksuaalija sukupuolivähemmistöihin on olemassa lähinnä perinteen ja kulttuurin kautta. Merkittävänä taustasyynä pidetään pride-ilmiön syntyyn johtaneiden kesän 1969 New Yorkin Stonewall-mellakoiden näkyvinä hahmoina vaikuttaneiden voimakkaasti meikattujen ja korostuneen feminiinisesti pukeutuneiden henkilöiden toimintaa. Edelleen drag näkyy vahvasti osana pride-liikettä, mutta ennen kaikkea se on kuitenkin itseilmaisua muiden taiteenlajien joukossa. “Poliittisia hahmoja toki voi olla, ja esimerkiksi pinnalla olevat kohut tai muut ajankohtaiset asiat voivat näkyä showssa”, Korhonen sanoo. Taiteella on myös tapana ottaa kantaa ja kommentoida ilmiöitä, joten se näkyy myös dragissa. “Ajankohtaisia asioita kirjoitetaan showhun mukaan, niihin reagoidaan ja otetaan kantaa.” HURMOKSESSA Korhosen ja Höyhtyän päällä tullaan näkemään noin 40 asukokonaisuutta puolituntisen shown ja juontojen aikana. “Jos dragista on kiinnostunut ja haluaa nähdä mahdollisimman paljon, niin Hurmoksessa kannattaa olla tänä vuonna mukana ekoilta minuuteilta loppuun asti”, Höyhtyä kehottaa. Paljoa he eivät showsta tässä vaiheessa paljasta, mutta kertovat, että myös juontojen aikana näkyy asukokonaisuuksia ja hahmoja. Myös yksi Hurmoksen esiintyjistä tullaan kuulemma näkemään tuplana illan aikana. “Ruoska vilahtaa ja ehkä reiviluolakin räjäytetään kattoon”, he vinkkaavat. • Vaikka drag shown ei ensisijaisesti ole tarkoitus olla poliittinen kannanotto, painolasti on kuitenkin olemassa. ”
Jokainen koti tarvitsee vakuutuksen. LähiTapiolan kodin irtaimistovakuutus korvaa sinulle rakkaat huonekalut, kodinkoneet tai tavarat. Osta kotivakuutus verkosta – nyt vuodeksi -30 %. lahitapiola.fi/koti V U O DEK SI VER KO ST A 30% KO TIV AKUUTU S Palvelun tarjoavat LähiTapiolan alueyhtiöt. Kodin irtaimistovakuutuksen alennus on voimassa verkosta ostettaessa 24.6.-30.9.2024. Onnittelut opiskelupaikasta Oulun yliopistossa! Tervetuloa uuden lukuvuoden avajaisten ekumeeniseen jumalanpalvelukseen Pyhän Luukkaan kappeliin (Linnanmaalla yliopiston vieressä). Maanantaina 9.9. klo 13.30–14.30 Me kirkon työntekijät kampuksella halutaan tukea sua ja kaikkia muitakin opiskelijoita opinnoissa ja elämässä eteenpäin. Tuu juttelemaan! Meidän erityisalaa on elämän yllättävät surut ja kriisit, ihmissuhdeongelmat sekä maailmankatsomukset ja hengellisyys. Soita tai lähetä viesti. Yhteystiedot ovat tässä: Oppilaitosdiakoni Kaija Siniluoto 040 574 7132 kaija.siniluoto@evl.fi KIRKON OPPILAITOSTYÖNTEKIJÄT Oppilaitospastori Katariina Pitkänen 050 386 8677 katariina.pitkanen@evl.fi Oppilaitospastori Jenni Siljander 044 316 1450 jenni.siljander@evl.fi Yliopistopastori Ari Savuoja 040 524 5919 ari.savuoja@evl.fi
12 Artistien Artistien vinkit vinkit lukuvuoden lukuvuoden aloitukseen aloitukseen Lukuvuosi 2024–25 on pyörähtämässä käyntiin ja opiskelijat saapuvat kampuksille. Heidän joukossaan on paljon tuoreita korkeakouluopiskelijoita, joille opiskelijan arki on uusi, jännittävä asia. Miten lukuvuoden pyörteissä kannattaa pitää huolta omasta hyvinvoinnista? Oulun ylioppilaslehti kysyi vinkkejä yllättävästä suunnasta. TEKSTI & KUVAT Miia Torro N iin tamperelainen Huora kuin oululainen Blind Channel ovat viettäneet kiireistä vuotta. Kumpikin yhtye julkaisi maaliskuussa uudet albumit, jotka veivät bändit tien päälle. Huora on keikkaillut ahkerasti ympäri Suomen ja Blind Channel on kiertänyt niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin käynyt keikalla Japanin Tokiossa kotimaata unohtamatta. Qstock toi yhtyeet Ouluun ja kummankin yhtyeen jäseniä istahti hetkeksi Oulun ylioppilaslehden jututettavaksi. Vinkki: Yritä varautua stressikauteen etukäteen Mitä yhteistä on opiskelijalla ja kiertävällä artistilla? Ainakin
13 se, että stressi, paineet ja aikataulujen mukaan eläminen tulevat molemmille hyvin tutuksi. Mutta kun Huoran ja Blind Channelin jäseniltä kysyy, miten he käsittelevät näitä asioita, on vastaus alkuun naurunremakka. ”Sehän on pitänyt opetella tässä hommassa, kun lähti noviisina kolmekymppisenä tekemään musiikkia”, Qstock-viikonloppuna 41 vuotta täyttänyt Huoran laulaja Anni Lötjönen sanoo. ”Kaikki on pitänyt mennä perse edellä puuhun ja opetella sitä kautta, että on tehnyt ensin ne asiat vähän niin kuin väärin.” Samoilla linjoilla on Blind Channelin sampleista ja perkussioista vastaava Aleksi Kaunisvesi. ”Sitä oppii koko ajan kantapään kautta lisää, että milloin pitää ottaa vähän iisimmin ja milloin on hyvä hetki valvoa koko yö hengaillessa.” Yksi opetus on ollut se, että kun on pidemmälle välille olemassa suunnitelma ja tietää stressikauden ennakkoon, osaa siihen varautua ja latautua. ”Se on ollut sellainen tärkeä asia hoksata, että stressikaudet ja kuormitukset menevät aina aikakausittain. Sitten vain pitää muistaa oikeasti varata itselle luppoaikaa ja palautumisaikaa”, Blind Channelin basisti Olli Matela sanoo. Vinkki: Tutustu itseesi ja rajoihisi Lötjönen kertoo, että musiikkiura on laittanut tutustumaan itseensä sekä siihen, mitä jaksaa ja mihin kykenee. Tätä tutustumista täytyy toistaa, koska vanhenemisen myötä voimavarat sekä jaksaminen muuttuvat. Opiskeluvuosien aikana voi havahtua samaan: fuksina voi jaksaa eri tavalla opiskelijan arkea kuin opintojen loppupuolella. Huoran rumpali Saku Sahlstedt painottaa myös itsetutkiskelun merkitystä, jotta voi löytää omat rajat, joihin voimavarat riittävät. Tämän lisäksi hän nostaa esiin puhumisen tärkeyden – myös huonoista fiiliksistä. ”Kun pääset puhumaan muiden kanssa, niin se on myös keino käsitellä paineita ja stressiä. Jos vain vellot, pidät ne sisällä, niin nehän puristavat sinut ihan hengettömäksi. On pakko päästää ne ulos johonkin”, Sahlstedt sanoo. Kurssitehtävien deadlinet ja tenttipäivät voivat nostaa stressitasot korkealle, mutta puhumalla olo voi keventyä. Liikunta on toinen keino purkaa paineita ja pitää huolta hyvinvoinnista. Lötjönen mainitsee hiihdon yhtenä parhaimmista tavoista, jolla voi pitää huolta kehosta sekä mielestä. Hän hiihti paljon alkuvuodesta valmistautuessaan tuleviin kevät-, kesäja syyskiertueisiin. Myös Blind Channelin kaksikolle liikunta on osa elämää. Kaunisvesi kertoo urheilevansa aika paljon ja Matelakin käy paljon liikkumassa. Basistin lempipaikat Oulussa löytyvätkin veden ääreltä: joenvartta ja meren rantaa pitkin menee kilometrikaupalla reittejä, joilla lenkkeillä. Oulusta löytyy myös latuja, ja hiihtolenkin mittainen tauko voikin virkistää ja auttaa keskittymään paremmin.
14 Miten voimme kertoa tämänhetkisistä muutoksista, jos puolet alueesta puuttuu tilastoista ja tutkimusdatasta? ” Vinkki: Jokaisen opiskelupolku on erilainen Kampuksilla kulkee kirjava joukko opiskelijoita, joista jokaisella on omanlaisensa tausta. Sama on myös haastatelluilla artisteilla. Huoran Lötjönen suuntasi yläkoulusta lähihoitajaopintoihin ja Sahlstedt opiskeli ammattikorkeakoulussa tuotantotalousinsinööriksi. Lötjönen kertoo, että hän on ollut kiltti opiskelija ja panostanut opiskeluihin lähihoitajakoulusta hän sai stipendin. ”Olin ihan täysi vastakohta. Ryvin opiskelijayöelämässä ja kaverit meni neljässä vuodessa valmistumaan ja olin itse siellä vielä viidennen vuoden. Sitten ajattelin, että nyt on pakko valmistua”, Sahlstedt sanoo. Lötjönen harmittelee, miten opiskelu on tehty hankalaksi, kalliiksi ja kuluttavaksi. Moni opiskelijakin sen tietää: opintojen ohella on tehtävä töitä, jotta pärjää, mutta se voi tehdä opiskeluvuosista entistä kuormittavampia. Lötjönen opiskelisi enemmän, jos se olisi henkisesti ja taloudellisesti vähemmän riipivää. ”Mutta tykkään opiskelusta, siinä on järkeä”, hän lisää nauraen. Blind Channelin kaksikosta Matela kuvailee olleensa opiskelijana valikoiva, kun jotkut aineet kiinnostivat ja toiset eivät. Madetojan musiikkilukion jälkeen hän jatkoi opiskeluja Oulun konservatoriossa, joka oli ”pieni stressikoulu” ja opetti paljon. Kaunisvesi sen sijaan lähti kesken lukiovuosien opiskelemaan musiikin tuottamista Amsterdamiin. Opiskeleminen ulkomailla oli mallia kaikki tai ei mitään. ”Siihen piti pistää kaikkensa, koska oli muuttanut toiseen maahan ja laittanut kaiken uusiksi sitä varten, että sieltä valmistuu. Olin tavallaan kiinni siinä 24/7”, Kaunisvesi muistelee. Vinkki: Suunnitelmallisuus kannattaa Niin Huoran kuin Blind Channelin jäsenillä on artistiuraa takana jo useita vuosia. Kun heitä pyytää ammentamaan omasta kokemuksesta vinkkejä opiskelijoille, tulee ensimmäisenä vastauksena uni. Kiertueella lepo voi jäädä vähiin – aivan kuin opiskelijoillakin, kun luennot, tapahtumat, mahdolliset työt ja harrastukset täyttävät arjen. ”Se tekee ihmeitä, kun saa hyvin nukuttua”, Kaunisvesi muistuttaa. Lötjösen mukaan uni on pohja asioille. Lisäksi olisi hyvä olla lähellä ihmisiä, joista saa voimavaroja. Matela ottaa esiin aikatauluttamisen ja suunnitelmallisuuden, myös pitkällä tähtäimellä. Samoilla linjoilla on Sahlstedt. Hän kehottaa miettimään, mihin kannattaa panostaa. Opiskelijan arkeen kuuluvat monet tapahtumat ja bileet, mutta on hyvä pohtia, lähteekö viikonloppuna juhlimaan, jos maanantaina on tiedossa tentti. ”Tiedän, että se on vaikeaa. En tehnyt niin silloin nuorena, mutta jos saa antaa jollekin ohjeen, niin miettii sitä, että ne lyhyen aikavälin ’uhraukset’ kantaa hedelmää myöhemmässä vaiheessa”, rumpali vinkkaa. ”Yllättävän helposti se menee, kun ei ota kaikkea ihan liian vakavasti”, Kaunisvesi päättää. •
15 KOLUMNI Miksi edes kouluttaudun? KOLUMNI | Kolumnistimme Eetu Leinonen pohtii, mikä yliopiston tehtävä oikeastaan nykyään on. V ietin kesällä kolme viikkoa pohjoismaisella kesäkurssilla Tanskassa. Omaan tapaani koin painetta tehdä kokemuksesta elämää mullistavan. Tuntuu siltä, että muut kansainvälisillä kursseilla tai vaihdossa käyneet kertovat saaneensa elämänmittaisia ystävyyksiä ja mullistavia kokemuksia näistä ulkomailla vietetyistä päivistä. Rupesin siis pohtimaan, miksi olen lähtenyt kesäkurssille ulkomaille. Uuden suuren ystävyyssuhteen kehittäminen kolmen viikon aikana tuntui epätodennäköiseltä. En myöskään ole turistina suuri ikiliikkuja. Pidän siitä, että voin asettua paikoilleni ja hiljalleen kulkea tutustumassa kaupunkiin. En siis kerännyt listalleni valtavia määriä nähtävyyksiä ja kokemuksia niin kuin en koskaan aikaisemminkaan. Viimeiseksi vaihtoehdoksi oikeastaan jäi oppiminen, sillä en tarvinnut kurssia tutkintooni. Ei tanskalaiseen kirjallisuuteen keskittyvä kurssi taida sopia kovin hyvin suomen kielen pääaineeseeni. Aihe ei kiinnostanut valtavasti, mutta kielten oppiminen kylläkin. Kurssilla oli ihmisiä ympäri Pohjoismaita, ja kuulin jatkuvasti norjaa ja ruotsia sekä tietenkin opettajien puhumaa tanskaa. Tulin siihen johtopäätökseen, että kurssilla halusin oppia ymmärtämään skandinaavisia kieliä. Se oli tavoite, jossa onnistuin. Kurssikavereihin tutustuminen ja nähtävyyksien kiertäminen yhdessä tuki tätä, joten päädyin luomaan uusia ihmissuhteita ja kiertelemään kaupungilla. Mieleni perukoille jäi kuitenkin kysymys: miksi minä oikein kouluttaudun? Pidän itse oppimisesta ja uusiin asioihin tutustumisesta. Voisin tehdä kaiken kuitenkin vähemmällä stressillä, jos en joutuisi miettimään kurssien palautuksia ja tenttejä jatkuvasti. En taida tehdä tutkintoani samoista syistä kuin lähdin kesäkurssille. Olen tehnyt viimeiset vuodet tutkintoani töiden ohessa. Vuosi sitten suurin motivaationi valmistumiseen oli se, että maisterintutkinnolla voisin hakea itseäni kiinnostavia työtehtäviä ja siten taata vakaan toimeentulon. Kulutan siis yliopiston penkkejä, että voisin pärjätä yhteiskunnassa. Yliopistolaitoksen alkuperäinen tarkoitus taitaa olla jotain muuta. Yliopistolain mukaan yliopistojen ensimmäisiä tehtäviä ovat tutkimuksen ja sivistyksen edistäminen. Nämä ylevät ajatukset eivät ole olleet rehellisesti sanottuna mielessäni kovinkaan usein kursseilla istuessani. Olen vain halunnut saada kurssisuorituksen, jotta voisin sanoa läpäisseeni kurssin. En siksi, että voisin sanoa oppineeni kurssisisällöt. Sivistyksen itseisarvo omassa elämässäni on vähentynyt vuosien varrella. Vielä peruskoulussa paloin oppimisen ilosta. Halusin tietää kaiken, mitä oli tiedettävissä. Nyt teen opintoja suurimmilta osin velvollisuudentunteesta. Väitän, että sivistyksen itseisarvo on kadotettu myös yhteiskunnassamme. Tutkintojen tehtaileminen vaikuttaa olevan tärkeämpää kuin aito oppiminen. Kuitenkin lisäarvo ja innovaatiot luodaan tiedolla, ei tutkinnoilla. Työpaikkailmoituksia lukiessani huomaan, että moneen tehtävään hakijalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinto ei kuitenkaan takaa osaamista, vaikka nämä kaksi rinnastetaan suoraan toisiinsa. Jos sivistyksellä ei ole sijaa korkeakouluissamme ja yhteiskunnassamme, koulutamme vain kouluttamisen ilosta. Tarvitaanko maistereita oikeasti, jos oppimiselle ei ole sijaa opinnoissa? Kirjoittaja on tilastotieteilijä ja suomen kielen opiskelija, joka on vahingossa onnistunut kaveriporukoissa brändäämään itsensä keltaisella tuulitakillaan.
16 ILMIÖT Oulun yliopisto houkuttelee entistä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita. Odotukset eivät kuitenkaan aina kohtaa arktista todellisuutta. Tutkimukset paljastavat, että haasteita on erityisesti ystävien saamisessa ja työllistymisessä. TEKSTI Kalle Parviainen KUVITUS Essi Määttä Turvaa, muttei töitä
17 muttei töitä
18 O ulun yliopiston verkkosivujen mukaan yliopistossa opiskeli viime lukuvuonna 1814 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa ja 840 vaihto-opiskelijaa. Lisäksi henkilöstöstä 24 prosenttia tulee ulkomailta. Yliopisto korostaa kansainvälisyyttä ja sen merkitystä, mutta tuetaanko kansainvälisiä opiskelijoita tarpeeksi? International Student Barometer (ISB) on kansainvälisille opiskelijoille suunnattu palautekysely. Kyselyssä mitataan lukuisilla väitteillä muun muassa opiskelijoiden hyvinvointia ja tyytyväisyyttä korkeakouluun. Maailmanlaajuisesti vuoden 2023 kyselyyn vastattiin 155 korkeakoulussa 25 maassa. Kyselyn tuloksissa korkeakouluja verrataan keskenään. Oulun yliopiston kansainvälisiltä opiskelijoilta palautetta kerättiin syksyllä 2023 ja tulokset esiteltiin huhtikuussa 2024. Vastausprosentti Oulun yliopistossa oli 32 prosenttia, eli vastauksia saatiin yhteensä 577. Vastaajina oli tutkinto-opiskelijoita, väitöskirjatutkijoita ja vaihto-opiskelijoita. Vaihto-opiskelijoista vastaajia oli vain kolme prosenttia, joten vastaukset heijastavat pidempään Oulussa asuvien mielipiteitä. Oulu on turvallinen kaupunki ISB-kyselyn perusteella kansainväliset opiskelijat olivat hyvin tyytyväisiä Ouluun ja Oulun yliopistoon. Keskiarvoa paremmat pisteet saivat esimerkiksi tukipalvelut, kuten kirjasto ja ICT-palvelut, opintojen laatu, asuminen ja turvallisuus. Yli 90 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä opintoihinsa. Kiitosta saivat erityisesti verkko-opetus ja tuutorointi. Myös kampuksiin oltiin tyytyväisiä. Niin opiskelutilat, laboratoriot kuin teknologian hyödyntäminen opetuksessa saivat korkeat pisteet. Oulun yliopiston ISB-tuloksista julkaisemassa uutisessa todetaan, että täydet 100 prosenttia ensimmäisen vuoden kansainvälisistä opiskelijoista kertoi kokevansa olonsa turvalliseksi kampuksilla. Myös Opiskelijakaupunki Oulu -projektin kysely maalasi samanlaista kuvaa, ja useimmin Oulua kuvaavaksi adjektiiviksi valittiin ”turvallinen” ennen esimerkiksi ”viihtyisää” tai ”yhteisöllistä”. Sosiaalisen elämän haasteita ISB-kysely pyrkii selvittämään myös opiskelijoiden tyytyväisyyttä sosiaalisen elämäänsä. Tähän kategoriaan kuuluu esimerkiksi tyytyväisyys yliopiston aineja harrastejärjestöihin. Lähes 93 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä järjestötoimintaan. Toisaalta kuitenkin orientaation osana olevat järjestöjen esittelyt koettiin puutteellisiksi, ja alle 70 prosenttia oli tyytyväisiä niihin. Lisätietoa järjestöistä ja ylipäätään
19 suomalaisesta opiskelijakulttuurista kaivataan heti opintojen alkuun. Nykyisellään useat järjestöt kuitenkin jo pitävät tilaisuuksia uusille opiskelijoille myös englanniksi. Oulun teekkariyhdistyksen kansainvälisyysvastaava Miika Ahola nostaa esille viestinnän haasteen. ”Valitettavan usein infoviestit tulevat vain suomeksi”, hän toteaa sähköpostitse. Kansainvälisten opiskelijoiden entistä parempi huomioiminen vaatii selkeästi töitä sekä järjestöiltä että esimerkiksi tuutoropiskelijoilta, jotta halukkaat pääsevät osaksi suomalaista opiskelijayhteisöä heti opintojen alussa. Sosiaaliseen elämään kuuluvat uudet tuttavuudet ja ystävät. Tässä suhteessa kansainväliset opiskelijat olivat pettyneitä Ouluun: vain 60 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä siihen, miten he saivat ystäviä Suomessa. Kyselyn tuloksista kertovan yliopiston uutisen mukaan tarvitaan lisäresursseja tapahtumien ja aktiviteettien järjestämiseen erityisesti opintojen alkuvaiheille. Oulu ei kamppaile tämän ongelman kanssa yksin. Kaikki ISB-tutkimuksessa mukana olleet Suomen yliopistot pärjäsivät huonosti kategoriassa uusien ystävien saaminen kohdemaasta. Vastaavasti ystävien saaminen muista maista sai vastaajilta korkean tyytyväisyysprosentin. Opiskelijoiden keskuudessa puhutaan kansainvälisten opiskelijoiden kuplautumisesta, mikä näyttää kyselyn perusteella pitävän osittain paikkaansa. ”Siiloutumista on päässyt tapahtumaan”, kertoo Oulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) yhteisöasiantuntija Viljami Viinikka. “Ylioppilaskunnalla on kuitenkin esimerkiksi toimintasuunnitelmaprojekti, jolla asiaan vaikutetaan.” Huoli toimeentulosta painaa Kansainvälisten opiskelijoiden hyvinvointiin pureutuu myös Albina Marchenkon Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa tekemä pro gradu -tutkielma. Tutkielman osana haastateltiin Oulun yliopiston perustutkinto-opiskelijoita ja väitöskirjatutkijoita. Vastauksia peilattiin keväällä julkaistuun yliopiston kansainvälistymisen linjauksiin ja osana työtä laadittiin muutamia suosituksia. Kansainväliset opiskelijat eivät ole homogeeninen ryhmä. Marchenkon tutkielmasta käy selväksi ero EUja ETA-maista tulevien ja alueen ulkopuolisten opiskelijoiden välillä. Käytännössä ero kulminoituu lukukausimaksuihin, joita alueen ulkopuolelta opiskelemaan tulevat joutuvat maksamaan. Pro gradu -tutkielman haastattelujen mukaan tämä luo kansainvälisistä opiskelijoista kahden kerroksen väkeä. Vaikka koulutus on täysin samanlainen, joutuu osa opiskelijoista maksamaan lukukausimaksun ja esimerkiksi sairausvakuutusmaksuja. Lukukausimaksujen myötä kansainvälisten opiskelijoiden huoli toimeentuSaapuvien kansainvälisten opiskelijoiden odotukset suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen ja työllistymisen suhteen eivät tutkimuksen mukaan täyty. ”
20 losta on jopa suurempi kuin suomalaisilla. Erityisesti osa-aikaisia töitä kaivataan opintojen ohelle, jotta elämää Oulussa voi rahoittaa. Mikäli töitä ei löydy, on osa opiskelijoista jopa harkinnut luopuvansa opiskelupaikastaan. Opiskelujen aikana harjoittelupaikkojen saaminen on kansainvälisille opiskelijoille haastavaa, ja gradua varten haastatellut opiskelijat totesivat yliopiston tarjoaman tuen riittämättömäksi. Heidän mukaansa erilaiset työpajat ja messut eivät lopulta auta työmarkkinoille pääsyssä. Lisäksi tutkielman mukaan osa-aikatöistä kilpaillaan Oulun alueella tiukasti, eikä työpaikkoja riitä kaikille halukkaille. Työkokemuksen puute opintojen aikana voi vaikeuttaa myös siirtymistä työelämään. Pro gradun tulokset ovat selkeästi ristiriidassa ISB-kyselyn kanssa, sillä Oulun yliopisto valitaan opiskelupaikaksi usein siksi, että hakijan tavoitteena on työllistyä täysiaikaisesti Suomeen. Tutkielmassa tuodaan esille yliopiston markkinoinnin hakijoille luomat epärealistiset odotukset. Saapuvien kansainvälisten opiskelijoiden odotukset suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen ja työllistymisen suhteen eivät tutkimuksen mukaan täyty. Marchenko suosittaakin yliopiston markkinoinnin tarkastelua ja yltiöpositiivisten viestien välttämistä. Sekä ISB-kyselyn että pro gradu -tutkielman perusteella kansainväliset opiskelijat kaipaavat tukea työllistymiseen. Kuitenkin vain 18 prosenttia ISB-kyselyn vastaajista ilmoitti käyttävänsä yliopiston urapalvelua eli Career Centreä. Toisaalta taas palvelua kritisoitiin riittämättömäksi pro gradun haastatteluissa. ISB-kyselyssä Oulu sai kuitenkin kiitosta yliopiston opetusja tutkimushenkilökunnan opiskelijoille antamasta työllisyysja uraneuvonnasta. Keskinäisen kilpailun lisäksi kielimuuri koettiin usein esteenä työllistymiselle. Monet työpaikat vaativat suomen kielen osaamista, jota kansainvälisillä opiskelijoilla ei välttämättä ole riittävästi. Erään pro gradua varten haastatellun opiskelijan mukaan työhaastatteluun pääseminen vaatii oman alan ammattisanaston osaamista, eli opintojen ohella käyty yksittäinen suomen kielen kurssi ei riitä. Kieliopintojen tärkeyttä paikallisilla työmarkkinoilla painottaa myös Oulun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Mirja Illikainen. Illikaisen mukaan kuitenkin suhteellisen heikollakin suomen kielen taidolla on mahdollista työllistyä. ”Hakija antaa vaikutelman, että on tosissaan, mikäli hän osaa suomea edes vähän”, Illikainen totesi keväällä Oulun ylioppilaslehdelle (2/2024). Haaste työllistymisessä ja kansainvälisten opiskelijoiden kiinnittymisessä yhteiskuntaan on tunnistettu myös yliopiston puolella. Yliopiston keväällä julkaisemat kansainvälistymisen linjaukset vuoteen 2030 sisältävät muutamia työllisyyteen liittyviä tavoitteita. Näitä ovat e s i m e r k i k s i valmistuneiden kansainvälisten opiskelijoiden työllisyyden määrällinen ja laadullinen parantaminen. Linjauksissa mainitaan myös, että jokaiselle kansainväliselle opiskelijalle taataan työhön perustuva oppimiskokemus, joka voi johtaa työllistymiseen. Tulevina lukuvuosina selviää, tarkoittaako tämä käytännössä yliopiston tarjoamaa työharjoittelua vai jotain muuta. Edullista asumista Oulussa Suuri osa Oulun yliopiston vaihtoja kansainvälisistä opiskelijoista asuu Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (PSOAS) asunnoissa. ISB-kyselyssä asumiseen Oulussa ollaan pääosin tyytyväisiä. ”Olemme pärjänneet kyselyssä perinteisesti todella hyvin”, sanoo PSOAS:n palvelupäällikkö Jari Simonen. Tyytyväisyys yleiseen asumisen laatuun olikin kyselyssä lähes 94 prosenttia. PSOAS tarjoaa vaihto-opiskelijoille asuntoja, jotka ovat kalustettuja ja mu
kana on myös esimerkiksi vuodevaatteet. Simonen kertoo, että tutkinto-opiskelijoille on tarjolla pieni määrä kalustettuja asuntoja, mutta palautteen myötä niitä tarjotaan tulevaisuudessa enemmän. Yhtenä kohtana ISB-kyselyssä on ensimmäinen yö uudessa asunnossa. Tässä kategoriassa PSOAS sai varsin heikot pisteet. Koska suurin osa kyselyn vastaajista oli tutkinto-opiskelijoita, on syynä todennäköisesti asuntojen kalustamattomuus. ”Asiaa on lähdetty ratkaisemaan”, Simonen sanoo. Kyselyn perusteella myös asumisen hintaan Oulussa oltiin varsin tyytyväisiä. Tyytyväisiä asumiskustannuksiin oli hieman yli 79 prosenttia vastaajista. Luku on merkittävästi korkeampi kuin globaali keskiarvo, joka oli 57 prosenttia. Oulu sijoittuikin Rahalaitoksen keväällä 2024 tekemässä vertailussa Suomen edullisimmaksi korkeakoulukaupungiksi asumiskustannusten suhteen. Tutkimuksen mukaan Oulussa opiskelija maksaa keskimäärin kuukaudessa vuokraa 477 euroa, kun vastaava luku esimerkiksi Tampereella on 547 euroa. Rahalaitoksen mukaan Oulussa on paljon pieniä ja keskisuuria yksiöitä, mikä mahdollistaa kohtuuhintaisen opiskelija-asumisen. Ravintolat parantaneet Ravintolapalveluissa Oulun yliopisto sai huonommat pisteet verrattuna Suomen korkeakoulujen keskiarvoon. Oulussa tyytyväisyysaste ravintoloihin oli 84,7 prosenttia, kun se valtakunnallisesti oli 89 prosenttia. Verrattuna vuoden 2022 ISB-kyselyyn Oulussa tyytyväisyys ravintolapalveluihin kuitenkin nousi merkittävät 12 prosenttiyksikköä. Avoimissa vastauksissa kaivattiin kampusten ravintoloihin enemmän vaihtelua ruokiin, kuten lisää aasialaista ruokaa ja halal-teurastettua lihaa. OYY:n sosiaalipoliittisen asiantuntijan Essi Leinosen mukaan ylioppilaskunta on saanut muutamia yksittäisiä palautteita ruoan monipuolisuuteen liittyen. Kuitenkin esimerkiksi halal-teurastettu liha olisi lähes poikkeuksetta ulkomailta tuotua ja siten myös hyvin kallista. Ravintolat todennäköisesti katsovatkin, että kasvisja kalaruoat riittävät niille opiskelijoille, jotka eivät voi syödä tavanomaisesti teurastettua lihaa. Seuraavan ISB-kyselyn tuloksissa onkin mielenkiintoista nähdä, miten Linnanmaan ja Kontinkankaan ravintolatoimijoiden muutokset vaikuttavat ravintolapalveluiden saamaan arvosanaan. Muutto opintojen perässä toiseen maahan on suuri ja jopa pelottava elämänmuutos monelle. Kansainväliset opiskelijat joutuvat sisäistämään merkittävästi enemmän uutta tietoa suomalaisiin opiskelijoihin verrattuna. Pro gradu -tutkielma suosittaa aloittaville opiskelijoille annettavan tietotulvan selkeyttämistä ja tiedon saavutettavuuden helpottamista kaikissa viestintäkanavissa. Vaikka selkeä, monikanavainen viestintä ei ratkaise kaikkea kansainvälistymisen haasteita, on se yksi tärkeä keino osaajien sitouttamisessa korkeakouluyhteisöön ja Ouluun. • Olemme koonneet opiskelijoiden ohjeet, uutiset ja tapahtumat yhteen paikkaan: oulu.fi/opiskelijalle Löydät uutiset ja tapahtumat myös Tuudosta. Seuraathan yliopiston sähköpostiasi säännöllisesti. We have compiled the instructions, news and events for students in one place: oulu.fi/forstudents You will find news and events also on Tuudo. Please check your university email regularly.
22 Järjestötoiminnalla ammattiin? O piskeletko tällä hetkellä unelmiesi ammattia kohti? Onko työskentely tai tietty työtehtävä alallasi sellainen, johon olet aina haaveillut? Entä jos ei. Uskon meitä olevan monia Oulun yliopistossa, jotka hakivat opiskelupaikkaa puhtaasti mielenkiinnosta alaa kohtaan ilman varsinaisia haaveita unelmien ammatista. Ajatuksenani oli, että tämä mielenkiinto auttaa minua motivoitumaan ja jaksamaan opinnoissa. Sitä kautta myös tulevaisuuden näkymät täsmentyisivät opintojen ohella. Tämä onnistui mielestäni suhteellisen hyvin, mutta edelleen unelma-ammattia ei oikein tuntunut löytyvän. Itse korkeakouluopiskelu on vaihe elämässä siinä missä päiväkotiaika, peruskoulu tai työelämä. Vaikka korkeakoulutus luo valmistuttua valmiudet työelämään, ei siihen tule suhtautua pelkkänä välineenä tai vaiheena työelämään siirtymiseen. On tärkeää muistaa elää siinä hetkessä, jossa olemme elämässä eli opiskelijoina, jotta jaksamme myös pienempien arkisten haasteiden, kuten tehtäväpalautusten, tenttien ja iltaluentojen yli. Vaikka päätöksemme nyt vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, elämme kuitenkin tässä hetkessä emmekä tulevaisuudessa. KEINOJA tehdä opiskeluajoista ikimuistoinen on monia. Sitsit, approt, suunnistukset, juhlapyhien tapahtumat tai opiskelijaporukalla hengailut ovat osa monien opiskelijakokemusta. Näiden taustalla on usein opiskelijajärjestötoiminta, jonka ansiosta kyseisiä kokemuksia saadaan opiskelijoille mahdollistettua. Toisaalta opiskelijakokemukseen vaikuttaa myös opiskeluympäristö, kurssirakenteet, sivuainemahdollisuudet ja kurssien mielekkyys. Tämänkaltaiset aiheet ja niihin pureutuva edunvalvontatyö veivät puolestaan minut opiskelijajärjestötoiminnassa mennessään. Hakeuduin järjestöurallani tehtäviin, joissa opin yhä enemmän yliopiston hallinnosta, päätöksentekoketjusta sekä ennen kaikkea siitä, miten opiskelijat voivat vaikuttaa koulutuksellisiin asioihin omassa yliopistossamme. TAMMIKUUSSA aloitin työntekijänä OYY:n koulutuspoliittisena asiantuntijana. En olisi pari vuotta sitten osannut kuvitellakaan itseäni kyseiseen työtehtävään, enkä varmasti olisi tässä tehtävässä ilman sitä osaamista, kokemusta ja työelämätaitoja, joita opiskelijajärjestöissä toimiminen on minulle mahdollistanut. Esimerkiksi minulle fuksivastaavana toimiminen on harjaannuttanut organisointikykyä ja ryhmänohjaustaitoja, puhenjohtajuudet johtamisja hallinnointitaitoja, kun taas kopona toimiminen on kehittänyt tietotaitoa korkeakoulutuksen ja yliopistohallinnon osalta. Kaikkia näitä on jo opiskelijajärjestöissä, kun ne aidosti sanallistetaan. Nämä kokemukset ja taidot voivat luoda aivan uusia ajatuksia siitä, millaista työtä voisi tulevaisuudessa tehdä. Lupaa siis itsellesi ainakin harkita lähtemistä mukaan, kun syksy lähestyy ja monessa opiskelijajärjestössä haetaan jälleen seuraavaksi vuodeksi toimijoita. KOLUMNI | Kolumnistimme Mikko Hakoniemi löysi uran yllättävästä suunnasta. Kirjoittaja on koukuttunut kalamies, joka toimii myös OYY:n koulutuspoliittisena asiantuntijana. KOLUMNI
LAATUA EDULLISEEN HINTAAN! Kunnostetut premium-tietokoneet opiskelija-alennuksella Taitonetin verkkokaupasta ja Oulun myymälästä Karhunkedontie 1 Avoinna ma-pe 10-17, la 10-15 239€ Premiumkannettavat alk. PARTURI 21,90 alkaen VÄRJÄYS 99,90 alkaen Kampaamo 34,90 leikkaus alkaen 010 5267 707 www.newhairstore.fi Soita tai varaa aika netistä
H Y V Ä N M I E L E N T A L O • K O H T A A M I S P A I K K A hyvanmielentalo.fi Maksutonta keskusteluapua Tukea ja toivoa vertaistukiryhmistä ja erilaisilta kursseilta Yhdessäoloa ja uusia ystäviä olkkarista Voimaa taideja luontotoiminnasta Merkityksellisyyttä vapaaehtoistoiminnasta Hyvän mielen talo KAUPPURIENKATU 23, 2.KERROS P. 041 463 5712 TUKEA MIELEN HYVINVOINTIIN M I E L I P A L E T T I 18-35 -VUOTIAILLE Mukavaa tekemistä, taideja luontotoimintaa, vertaistukea sekä Kaveriolkkaritoimintaa Limingantullin Kierrätyskeskus Likke on tulevaisuuden tavaratalo, josta sinä voit löytää kotisi ihanuudet sekä lainata liikuntavälineet harrastuksiin. Piipahda pikaisesti tai viivy haaveillen, mutta tuu ensin Likelle. Likke on toiseksi paras tapa kuluttaa — heti ostamattomuuden jälkeen. Jääsalontie 16-18, 90400 Oulu | Likke.fi MA-PE klo 9-18, LA klo 10-15 Liikuntavälinelainaamo ma-pe 10-17 Sinä senkin opiskelija elä rohkeasti omannäköistä elämää! Kontti secondhand Oulu Tyrnäväntie 14, 90400 Oulu 040 737 9527 Avoinna ma–pe 9–19, la 10–17, su 11–17 UUSIMMAT VANHAT TAVARAT LÖYDÄT TÄÄLTÄ
SE O N Y K S LY ST I M ITÄ J UO T! Opiskelijoille! Hanasiideri 0,3 l Luomuleevi-olut 0,4 l 6 € Teerenpeli Oulu Kauppurienkatu 8 www.teerenpeli.com @teerenpelioulu Teerenpeli Panimo & Tislaamo -juoman ostajalle haalarimerkk i! Elämys edessäsi – hyödynnä opiskelijan etuhinta! Kertaliput 16–22 € Kolmen kausikonsertin minisarja 47 € * Kuuden kausikonsertin minisarja 79 € * Kausikortti 140 € * Kolmen erikoiskonsertin sarja 64 € * Kausikortti ja minisarjat sisältävät narikan ja käsiohjelman. Lisäale opiskelijaryhmille Yli 20 henkilön ryhmille 20 % alennus opiskelija hinnoista. Tule nauttimaan musiikista kaveri porukalla, vuosikurssisi tai ainejärjestösi kanssa. Kertaliput, minisarjat ja kausikortit myy Ticketmaster Ryhmävaraukset osoitteeseen oulusinfonia@ouka.?
26 The University of Oulu is attracting more and more international students. However, expectations are not always met. Research indicates that students face challenges in social life and employment. TEXT Kalle Parviainen ILLUSTRATION Essi Määttä Safe but lacking jobs IN ENGLISH
27
28 T he website of the University of Oulu states that there were 1814 international degree students and 840 exchange students enrolled last semester. Additionally, 24 percent of the staff comes from abroad. The university emphasises internationality but do international students receive sufficient support? International Student Barometer (ISB) is a feedback survey aimed at international students. The survey measures how satisfied students are with their studies and wellbeing with multiple claims. Globally in 2023, the survey was conducted in 155 higher education institutions in 25 countries. The results can be used to compare the institutions with each other. In Oulu, the feedback was gathered from students during the autumn period of 2023 and the results were presented in a webinar in April 2024. The survey was taken by 577 students, leading to an answer rate of 32 percent. This group included degree and exchange students and doctoral researchers. As only three percent of the respondents were exchange students, the results reflect people staying in Oulu for multiple years. Oulu is a safe city The ISB survey shows that international students were highly satisfied with the city and the university. Among categories with high satisfaction rate were support services, such as library and ICT services, the quality of education, living, and safety. More than 90 percent of respondents were happy with their studies. Especially online learning and tutoring were highly appreciated. The campuses were also well liked. Learning spaces, laboratories, and utilising technology in teaching were rated highly. The news article published by the University of Oulu notes that one hundred percent of the first-year international degree students felt safe and secure on campus. The Student City Oulu project painted a similar picture. Oulu was described as “safe” more often than, for example, “cozy” or “communal”. Challenges in social life The ISB survey also aims to examine how satisfied students are with their social life. This includes categories such as happiness with societies and guilds. Nearly 93 percent of the respondents were happy in this category. However, the introduction to guilds was found lacking, and less than 70 percent were happy with introduction to clubs and societies. On arrival, international students want more information on societies and on the Finnish student culture. However, many guilds are already organising welcoming and information events in English. Miika Ahola from the association for technology students, Oulun teekkariyhdistys, highlights the role of communication. “Too often the messages are only in Finnish,” he says via
29 email. Based on the feedback, more work is required from associations and tutors to enable international students to be introduced to the Finnish student culture right from the start of their studies. Making new friends is a part of social life. This aspect was a disappointment to many international students. Only 60 percent of the respondents were happy with how they made friends from their new home country. The University of Oulu states that more resources are needed to organise activities and events, especially at the beginning of studies. Oulu is not alone with this issue. All the universities in Finland participating in the ISB survey had relatively poor results in how the respondents managed to make friends locally. However, making friends from other countries had a high satisfaction rate. Students sometimes talk of international students living in a bubble. “Apparently there is some isolation happening,” says Viljami Viinikka, the Community Specialist of the Student Union of the University of Oulu (OYY). “However, we have an action plan project to remedy this issue.” Uncertain livelihood The wellbeing of international students is also the topic of Albina Marchenko’s recent master’s thesis. Written in the Faculty of Education and Psychology, the thesis contains interviews with international degree students and doctoral researchers. The results from the interviews were compared with the recent internationalisation policy of the university and a few recommendations were drawn up from these. International students are not a homogenous group. Marchenko’s research highlights the gap between students from EU and EEC countries and those coming from outside the area. In practice, the difference is tuition fees: students from outside Europe are required to pay tuition fees. According to the interviews in the thesis, this creates two completely different pools of students. Even though the education is identical, some students must pay for it, alongside additional healthcare insurance costs. With the tuition fees, international students are even more worried about their livelihood than Finnish students. Especially part-time jobs are needed to support staying in Oulu. Some students have even considered giving up their study right due to lack of employment opportunities. Obtaining internships is difficult for international students. The interviewees of the thesis stated that the support from the university is lacking. According to them, workshops and job fairs are not enough to gain a foothold in the Finnish job market. In addition, part-time jobs in Oulu are highly sought after, and there are not enough vacancies for everyone. The lack of work experience during studies can hinder one’s professional development after graduation. There is a clear discrepancy between the results from the master’s thesis and the ISB survey. The University of Oulu is often The expectations of arriving international students regarding employment and integration into the Finnish society are not fulfilled, according to the study. ”
30 chosen as a study place due to hopes of gaining full-time employment in Finland. The thesis also notes the unrealistic expectations created by the marketing of the university. The expectations of arriving international students regarding employment and integration into the Finnish society are not fulfilled, according to the study. Marchenko recommends the university to inspect their marketing and to avoid excessively positive marketing messages. Both the ISB survey and the thesis make it clear that international students require support in their career ambitions. However, only 18 percent of respondents in the ISB survey said they used the university’s Career Centre. On the other hand, the service was found insufficient in the thesis interviews. The university did gain some positive marks though, as the teaching and research staff was commended as giving helpful advice on employment for the students. Along with stiff competition, language barrier was seen as an obstacle in getting a job. Many employees require Finnish skills that international students might lack. One interviewee in the thesis said that to get a job interview, professional level of Finnish is required. Basic Finnish courses during studies fail to prepare students for this requirement. The importance of language skills was also highlighted by the Vice Rector for Education Mirja Illikainen. However, according to her, one can gain a job even with a weak level of Finnish. “The applicant shows that they are in earnest if they know Finnish even just a little bit,” Illikainen said to the Oulu Student Magazine in spring (2/2024). The University of Oulu has recognised the challenge of employment and integration of international students. Updated internationalisation policy for the university was published in the spring and it has a vision towards the year 2030 with some goals related to employment. The plan is to increase both the rate and quality of international graduate employment. The paper also claims that “a work-based learning experience” will be guaranteed to every international student. The coming semesters will show if this means an internship offered by the university or something else. Affordable housing in Oulu Many exchange and degree students in Oulu live in the student housing foundation Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö (PSOAS) apartments. The respondents of the ISB survey are very satisfied with housing in Oulu. “Traditionally, we have done well in the survey,” says Service Manager Jari Simonen of PSOAS. Satisfaction with housing generally was nearly 94 percent. For exchange students, PSOAS offers apartments that are furnished and contain, for example, bed linen. Simonen says that there is a small number of furnished apartments for degree students as well, and based on feedback, their number will be increased in the future. One category in the ISB survey is spending first night in the new apartment. In this category, Oulu scored rather poorly. As the vast majority of the respondents were degree students, the main reason for this rating is most likely the lack of furniture and other appliances in the apartments. “This issue is being resolved,” Simonen states. According to the survey, respondents were also satisfied with the cost of accommodation in Oulu. Over 79 percent of respondents were happy in this category. This number is significantly higher than the global average of 57 percent.
Kahvitarjoilu! Veripalvelu Oulu Isokatu 32 C ke–pe 11–18 Varaa aika veripalvelu.fi tai tule kysymään vapaita aikoja. Otathan mukaan ajokortin tai virallisen henkilötodistuksen. Info 0800 5801 Tervetuloa verenluovutukseen Avustajaksi Oulun ylioppilaslehteen? Etsimme kirjoittajia, valokuvaajia ja somettajia. Menetetystä vapaa-ajasta maksetaan palkkio. Ota yhteyttä paatoimittaja@oyy.fi Kirjoitellaan! Oulu was placed as the most affordable city for students in a comparison by Rahalaitos in spring 2024 when comparing accommodation costs. According to this research, the average rent in Oulu for a student is 477 euros per month. For comparison, in Tampere, another large Finnish city with plenty of students, the corresponding number is 547 euros. Rahalaitos states that Oulu has plenty of small and medium-sized single bedroom apartments, enabling affordable student housing. Improvements in restaurant services Compared with other universities in Finland, Oulu gained a poorer satisfaction rate in restaurant services. Happy with restaurants were 84.7 percent of the respondents with the national average being 89 percent. However, compared to the 2022 ISB survey, Oulu has improved in this category by 12 percentage points, a significant rise. In freeform feedback, more diverse cuisine was hoped for from the restaurants, such as Asian cuisines and halal meat. Specialist of Social Affairs Essi Leinonen from OYY says that the student union has received a few isolated messages regarding the variety of the food on offer. However, for example meat slaughtered in the halal way would have to be imported to Finland and would thus be extensively expensive. The restaurants most likely judge that vegetable and fish options are satisfactory for students unable to eat regularly slaughtered meat. As the restaurant service providers have been shuffled in both the Linnanmaa and Kontinkangas campuses, it will be interesting to see how this change affects the results of the next ISB survey. Moving to another country to study is an enormous and sometimes even scary event in one’s life. Compared to their Finnish counterparts, international students must digest a huge amount of new information. The master’s thesis recommends that the flood of information for arriving students would be clarified and made more accessible in all communication channels. Even though clear and multi-channel communication is no magic bullet for the issues facing international students, it is one of the ways to support integration of international talents into the university community and to keep them in Oulu after graduation. •
Reivit elävät uutta kultakauttaan. Elektroninen tanssimusiikki on pinnalla, ja bileitä järjestetään ravintoloissa ja suurissa halleissa. Mutta mitä tapahtuu pinnan alla? Järjestetäänkö Oulunkin synkkien metsien syleilyssä ja rapistuvissa halleissa paheellisia bakkanaaleja? TEKSTI Pete Huttunen KUVITUS Maiju Putkonen 32 Jo ta in va ih to e h to is ta ILMIÖT
33 K olme DJ:tä ja bileiden järjestäjää valottavat hieman Oulun ug-skeneä. Tarkempi valaisu jää himmeäksi, sillä ug viihtyy pimeässä. Jotain kuitenkin välkähtelee salaisuuden verhon välistä. Rene Tauriainen oli tuomassa rave-kulttuuria Ouluun. Juhani Oivo on järjestänyt erilaisia juhlia yli 20 vuotta ja Vilma Kallunki on nuoren polven tekijä. Rave-bileissä eli reiveissä DJ:t ja live-esiintyjät soittavat elektronista tanssimusiikkia tanssivalle yleisölle. Musiikissa yhdistäviä tekijöitä ovat säröltään vaihteleva aggressiivinen bassorumpu ja nopea tempo, joka vaihtelee eri tyyleissä. Rave-kulttuuri syntyi 1980-luvun puolivälissä USA:ssa ja levisi nopeasti Eurooppaan, etenkin Englantiin. Oulussa ensimmäiset bileet järjestettiin 90-luvun alussa. Ug eli underground on jotain vaihtoehtoista, arveluttavaa, epäkaupallista – ehkä jopa kiellettyä ja laitonta. Suomeksi puhutaan alakulttuurista, mutta ug-lyhenne on vakiintunut. Jotain tapahtuu maan tai ainakin pinnan alla – jotakin salaista, ehkä jopa vaarallista. Undergound pakenee määrittelyjä, sillä se on jo lähtökohtaisesti ainaisessa muutostilassa. Kaupalliset toimijat kuokkivat maan alta vaikutteita, ja asiat muuttuvat osaksi valtavirtaa. Rene Tauriainen pyörittelee ug:n käsitettä: “Ug poikkeaa valtavirrasta, mutta voi nykyisin olla myös tietyllä tavalla kaupallista. Myös kaupallisilla klubeilla esimerkiksi 45 Specialissa soitetaan ug-musaa.” “Ug-bileet järjestetään jossakin muualla kuin ravintolaympäristössä, baareissa ja klubeilla, mutta ug-kulttuuria tuodaan esille myös siellä. Ug-bileitä järjestetään pienelle asiaan perehtyneelle porukalle, ja niihin on yleensä kutsulista erikseen”, Vilma Kallunki kertoo. Ug-bileiden viehätys perustuu salaisuuden ja vaaran tunteen lisäksi vapauteen. Musiikki saa olla rankempaa, kokeellisempaa tai deepimpää kuin ravintoloissa. Valomerkkiä ei tule ja häirintä sekä muu huono käytös ovat baareja vähäisempää. Sana bileistä leviää puskaradion kautta, nykyisin yleensä netin suljetuissa ryhmissä. Juhlat pysyvät hallittavina, koska kutsuttujen määrä on rajattu ja kaikki tuntevat kulttuurin ja etiketin. Varhaiset rytmit varastobileissä Rene Tauriainen oli mukana, kun Oulussa järjestettiin ensimmäisiä reivejä 90-luvun alussa. Hän oli perustamassa Oulun Warehouse ja H.A.N.D (Have A Nice Day) -yhdistyksiä, joiden toiminta oli salaista. Oulun Warehouse järjesti bileitä tyhjissä varastohalleissa ja muissa autioissa tiloissa, kuten suljetulla keilahallilla. Mukaan pääsi vain tuntemalla oikeat henkilöt, ja reiveistä ilmoitettiin viime hetkellä salaisen puhelinlinjan välityksellä. Warehousen bileet alkoivat puolen yön jälkeen ja loppuivat joskus aamulla silloin kun järjestäjät niin päättivät. Sysäys bileiden järjestämiseen oli acid house -musiikki, jota ei voinut soittaa DJ-seteissä ravintoloissa. Diskomusa ja –kulttuuri oli jo Englannissa ja Jenkeissä muuttunut. “Frendit olivat käyneet siellä ja luimme artikkeleja sen ajan internet-lehdistä. Siinä viehätti poikkeuksellisuus ja vaaran tunne. Meitä oli samanhenkinen kaveriporukka ja päätimme järjestää Ouluunkin bileitä.” “Warehouse-bileissä kävi keskimäärin 100-150 juhlijaa, mutta meno oli kuin paikalla olisi ollut 15 000 bilettäjää. Paikat olivat pilkkopimeitä, täynnä savua ja stroboja oli hemmetisti.” Tieto laittomista bileistä kiiri myös poliisien korviin ja yhdet juhlat virkavalta keskeytti. “Mukana oli Mieskuoro Huutajien jäseniä, ja miehet esittivät Maamme-laulun poliisin tyhjentäessä paikkoja”, Tauriainen muistelee huvittuneena. Warehouse ry:n toiminta loppui 90-luvun loppupuolella. Euroopassa oli noussut moraalinen paniikki laittomista bileistä, joissa huhujen mukaan rikolliset käyttävät huumeita. Useissa maissa virkavalta kävi väellä ja voimalla reivejä vastaan. Siihen verrattuna Oulun poliisin toiminta oli
34 leppoisan isällistä. “Meillä oli bileet käynnissä ja satuttiin olemaan järjestäjien kanssa ulkona. Sen aikainen poliisipäällikkö saapui paikalle ja sanoi, että tiedän jätkät, että teillä on tuolla kellarissa bileet ja katson tätä vielä kerran sormien läpi, mutta seuraavista alkaa tulla laskua. Ettekö te voi mitenkään viedä tätä virallisemmalle tasolle?” “Sen jälkeen meidän täytyi ajatella toiminta uudella tavalla ja olihan niiden bileiden järjestäminen hemmetin raskasta näin jälkeenpäin ajatellen”, Tauriainen summaa. Uudet rytmit nousevat hiljaisuudesta Viime vuosina reivikulttuuri on ollut nousussa. Puhutaan renessanssista ja kolmannesta aallosta. Toinen aalto oli EDM:a ja eurodancea, joista ei ole kerrottavaa uskottavan alakulttuurin yhteydessä. Bileissä fiilistelee uusia tekijöitä ja kokijoita. Esimerkiksi Helsingin metsissä ja rannoilla tanssitaan kesällä lähes jokaisena viikonloppuna. Klubeilla ja suurissa halleissa järjestetään kaupallisia bileitä. Reivit ovat myös osa hyväksyttyä valtakulttuuria. Vilma Kallunki tunnetaan nimellä DJ Otilia ja hän soittanut keikkoja ulkomaita myöten. Kallunki on mukana monitaiteellisessa Cultish-kollektiivissa, joka järjestää bileitä ja erilaisia tapahtumia, joissa yhdistyvät videotaide, installaatiot ja elektroninen musiikki. Kallunki kertoo, että nyt on paljon tekijöitä, jotka järjestävät aktiivisesti monenlaisia mielenkiintoisia juttuja. Korona-ajan jälkeen on tullut paljon uusia ihmisiä mukaan. Bilekulttuuri elää ja voi hyvin. Rene Tauriainen on samoilla linjoilla. “Jossain välissä tuntui siltä, että täällä ei tapahdu yhtään mitään, mutta se, mitä olen nyt harvoin käynyt katsomassa, näyttää taas hyvältä.” Juhani Oivo on toiminut elektronisen musiikin parissa DJ:nä ja tapahtumatuottajana yli 20 vuotta. Oivo on järjestänyt satoja tapahtumia ja pyörittää levyjä nimillä DJ Oivo, DJ J Honey ja DJ Jay Day. Nykyisin hän järjestää muun muassa Elektorni-bileitä kesäisin Tähtitornissa Oulun Linnansaaressa ja talvisin 45 Specialissa. Kenttää sivusta seuratessa, näyttää, että elektronisen musiikin skene Oulussa henkilöityy Oivoon. Hän ei kuitenkaan allekirjoita ajatusta, vaikka Tauriaisellakin on mielikuva, että jossain vaiheessa Oivo oli ainoa aktiivinen järjestäjä. “Olen ihan eri mieltä. Ei tämä missään nimessä ole minun harteillani. Jossain vaiheessa Oulussa oli toki vähemmän tapahtumia, mutta nykyisin on paljon aktiivisia järjestäjiä.” “Ehkä 2000-2015 oli vähän hiljaisempaa ja bileissä ei käynyt porukkaa. Sinäkin aikana oli vaihtelua. Tähän vaikuttaa myös Oulun sijainti. Oulu ei ole suuri metropoli ja nuoret muuttavat etelään.” Oulussa on tyyliä Uusia elektronisen musiikin kollektiiveja on perustettu ympäri Suomea. Oivo kertoo, että suosion kasvu on näkynyt Oulussakin viimeisten 5-10 vuoden aikana. Vilma Kallunki on samaa mieltä. “Olemme Cultish-kollektiivin kanssa järjestäneet klubeja nelisen vuotta ja sinäkin aikana skene on mennyt paljon eteenpäin”, Kallunki tähdentää. Kallunki kertoo, että, Cultishin avoimille ja myös ug-tapahtumille on ollut kysyntää. Musiikin ja visuaalisen puolen yhdistelmä kiinnostaa yleisöä. Cultishin bileissä on tunnistettava visuaalinen tyyli. Musiikki nojaa teknoon, mutta vaihtelee paikan ja juhlien teeman mukaan. Kenttä kehittyy monin tavoin eri suuntiin, ja tekijät ottavat ja käyttävät vaikutteita ennakkoluulottomasti myös muista alakulttuureista. Reivien musiikkityyli vaihtelee eri kaupungeissa. Oivo kertoo, että Oulussa on soitettu perinteisesti paljon UK-musaa. Useat DJ:t ovat tarttuneet brittisaundiin ja Oivon järjestämällä Children of Boom –klubilla UK-musa oli vahvasti mukana. “Tässä on jatkumoa, se on yksi ominaispiirre Oulun saundissa. Toisaalta UK-saundi on nyt jälleen pinnalla laajemminkin Euroopassa.” “Myös ysärillä musa oli pääosin eurooppalaista ja erityisesti brittiläistä”, Tauriainen lisää. Missä bileet? Missä ja minkälaisia ug-biletä Oulussa järjestetään? Järjestäjät vaihtavat pitkiä katseita ja on hiljaista. Tauriainen vastaa lopulta. “Sanotaanko näin, että niitä on.” Ne eivät olisi ug-reivejä, jos ne olisivat julkisia. Tilat ja paikat pysyvät salaisuutena. Sen verran he suostuvat kertomaan, että useita ulkoilmabileitä eli open aireja järjestetään Oulunkin metsissä kesän aikana. Bileiden järjestäjät vaihtavat aiheen nopeasti ja sujuvasti julkisiin bileisiin. Kallunki kertoo, että Haluan pitää päihteet musiikista ja juhlista ihan erillään. Se ei kuulu minulle, jos joku douppaa ennen kuin tulee paikalle. ”
kaikille avoimia juhlia järjestetään Nelivitosessa ja Kulttuurilaboratoriolla. Hän muistelee, että erityisen hieno tapahtuma oli Cultishin järjestämät pride-teemaiset Glazed-bileet pari vuotta sitten. Oivo kertoo, että Elektornissa on tosi mukava soittaa, ja sehän on open air, kun ei olla sisätiloissa vaan tähtitaivaan alla. Tauriainen muistaa, että ensimmäinen Time Tunnel Valvesalissa oli erittäin vaikuttava kokemus. On turha udella enempää ug-bileiden paikoista tai luonteesta. Niitä siis järjestetään. Sekopäistä bailaamista? Tapahtumajärjestäjät viihtyvät parhaiten pienissä ug-bileissä ja suurissa kymmenien tuhansien ihmisten festivaaleissakin on puolensa. Tauriainen kertoo, että Lontoon squat-bileet vallatuissa taloissa ovat villejä. Kun sieltä tulee pois, voi sanoa, että on kokenut jotakin. “Olen käynyt Lontoossa sellaisissa bileissä, että huh huh, niistä ei viitsi puhua edes ääneen. Squat-bileissä kodittomat nukkuvat nurkissa, narkkarit vetävät piikkiä, ja helvetinmoinen drum´n´bass paukkuu. Jengi bailaa siellä sekopäisenä ties mihin saakka”, Tauriainen kertoo ja lisää, että ne eivät ole erityisesti huumeidenvetobileitä vaan yksi tapa bilettää. Lontoon squat-bileet ovat kaukana pienen pohjoisen kaupungin todellisuudesta, mutta koska bileet ovat salaisia, niistä liikkuu myös huhuja, joista ihan kaikki eivät ole totta. Järjestäjät kertovat kuin yhdellä suulla, että huumeista tulee aina puhe, vaikka heidän kokemuksensa mukaan baareissa porukka on enemmän sekaisin. Kaikki sanovat myös, että reiveihin tullaan musiikin takia. Vaikka rave-kulttuurissa käytetään huumeita, ja erityisesti MDMA, eli ekstaasi näkyy kuvastossa ja pupilleissa, aihe ei ole bileiden järjestäjille mieleen. Huumeet ovat herkullinen aihe medialle ja siitä saa hyviä otsikoita. Tällöin merkitys korostuu kohtuuttomasti. Vastaavasti suomirokin ydin ja olemus ei tiivisty väljähtyneessä keskikaljassa. “Haluan pitää päihteet musiikista ja juhlista ihan erillään. Se ei kuulu minulle, jos joku douppaa ennen kuin tulee paikalle. Eri asia on, jos tulee ongelmakäytöstä. Siihen on puututtava”, Tauriainen painottaa. Turvallisessa tilassa kunnioittavasti Vilma Kallunki korostaa turvallisemman tilan periaatteiden tärkeyttä. Reiveissä on kirjoittamattomia sääntöjä ja käytöskoodisto, joita myös noudatetaan. Jokainen saa tulla sellaisena kuin on. Juhlijoita ei saa tai ole kohteliasta kuvata ja ihmisiä kohdellaan kunnioittavasti. Kallunki kertoo, että vapaus ilmaista itseään ympäristössä, joka ei tuomitse, on merkittävää. Hänelle esimerkiksi pukeutuminen on tärkeä itseilmaisun muoto. Fantasia-asut sekä farkut ja t-paita ovat kuitenkin mo35 Rene Tauriainen (vas.), Vilma Kallunki ja Juhani Oivo tuntevat Oulun bileet. Kokemusta on usealta vuosikymmeneltä. Kuva Mari Kivioja.
36 lemmat tervetulleita. On myös etu, että ihmiset ovat jollain tasolla samanhenkisiä. Kun kaikki tietävät etukäteen, minne tulevat, on yhteentörmäysten vaara pienempi kuin esimerkiksi baareissa. Kallunki kertoo, että hän on kokenut ug-bileissä huomattavasti vähemmän huonoa käytöstä ja häirintää kuin ravintoloissa tai julkisissa bileissä. “Nykyisin onneksi suositaan ihan kirjoitettujakin sääntöjä, jotka jaetaan osallistujille etukäteen ja laitetaan tilaan myös esille. Ihmisten pitää sitoutua niihin, jos haluavat tulla tapahtumaan. Ongelmiin voidaan näin myös puuttua”, Kallunki tähdentää. Minäkin haluan bileisiin! Mitä pitäisi tehdä, jos haluaa päästä tamppaamaan eksklusiivisiin bileisiin? Ug-bileiden järjestäjät kertovat, että Oulussa ug-juhliin pääsee kohtuullisen helposti mukaan. Hyvä ensiaskel on mennä julkisiin bileisiin, esimerkiksi Elektorniin. Siellä tapaa samanhenkistä sakkia. “Sananlaskussa sanotaan, että kysyvä ei tieltä eksy. Suosituksia ei tarvita, mutta tietynlainen tunnettuus pitää olla, että saat kutsun”, Tauriainen valaisee. “On hyvä tuntea joku kulttuurissa sisällä oleva tai tietää jotkut bileet. Oulussa toiminta on aika avointa. Jos on kiinnostunut näistä musajutuista, kyllä sinne tiensä löytää”, Kallunki sanoo. Reivit vievät matkalle Mikä saa ihmiset järjestämään reivejä ja kokoontumaan yhdessä tanssimaan aamuun asti. Selittävätkö musiikki, yhteisöllisyys, eksklusiivisuus, salaperäisyys, huumeet ja estetiikka kaiken. Ug-bileitä järjestetään DIY-meiningillä ja tapahtumissa raha ei juuri liiku. Juhlien järjestäjät tiivistävät, että syy järjestää bileitä on ja oli hauskanpito ja rakkaus musiikkiin. Taika voi olla myös siinä, että parhaimmillaan reivit ovat mystinen kokemus: Liike toistuvaan rytmiin jatkuu loputtomasti. Musiikki, välke ja savu ja iskevät valtavalla voimalla koko kehoon ja kaikkiin aisteihin. Olet henkilö tai olento, joka haluat sillä hetkellä olla. Olet vapaa. Kokemus on ehkä primitiivinen, shamanistinen. Sielu vaeltaa hetkeksi maailman yläpuolelle. Kokemusta voi vahvistaa, mutta toiseen ulottuvuuteen pääsee ilman poppamiehen rohtoja. Hetken jokainen on yksin, mutta samaan aikaan yhtä toisten ihmisten ja kaikkeuden kanssa. • Reiveissä on kirjoittamattomia sääntöjä ja käytöskoodisto, joita myös noudatetaan. Jokainen saa tulla sellaisena kuin on. Juhlijoita ei saa tai ole kohteliasta kuvata ja ihmisiä kohdellaan kunnoittavasti. ”
37 Tekoäly tuli kouluihin KOLUMNI | Kolumnistimme Olli Laitinen on huolissaan opetuksen tulevaisuudesta. O lin taannoin opettajien koulutuspäivillä puhumassa tekoälystä. Noin satakunta opettajaa eri luokka-asteilta aina peruskoulun ensimmäisestä luokasta lukion viimeiseen oli paikan päällä kuuntelemassa ja keskustelemassa aiheesta. Mukavaa oli, mutta jälkeenpäin minun kävi sääliksi heitä. Jo koulutuksen ensi hetkistä lähtien huomasin huolestunutta päiden pudistelua, paikoin jopa kauhunsekaista naurua. Mitä tässä pitäisi oikein tehdä? Kahvitauolla vanhemmat kollegat iloitsivat siitä, että eläkeikä koittaa pian. Nuoremmat kollegat olivat hiljaisia. Koulutuksesta poistuttaessa kuulin, kuinka eräs nuorehko kaksikko keskusteli koulutuksesta heränneistä ajatuksista: “Tuli kyllä täyslaidallinen”, sanoi ensimmäinen. “Tekis mieli muuttaa johonkin metsän keskelle”, vastasi toinen. He opettivat jossain Itä-Lapin kunnista, luultavasti Savukoskella tai Pelkosenniemellä. En tiedä, miten sen enemmän metsän keskelle voisi päästä. Tekoälyltä ei tahdo päästä piiloon. HUOLI tuntuu olevan ensimmäinen tunne, joka monella opettajalle herää tekoälystä puhuttaessa – eikä ihme. Vuoden 2024 Opetusalan työbarometrin mukaan opettajia kuormittaa liiallinen työmäärä, työn keskeytykset sekä jatkuva kiire, kireät aikataulut ja toisarvoisten töiden aiheuttama kuormitus. Tekoälyn myötä listan jatkoksi voi laittaa opettamista ja oppimista ravisuttavan uuden teknologiamurroksen, ja siihen liittyvät lieveilmiöt. Tekoälyn vaikutus opetukseen on kokonaisvaltainen. Moni kokee neuvottomuutta tilanteessa, jossa aiemmin heikosti pärjännyt opiskelija alkaa yhtäkkiä palauttamaan erinomaisia esseevastauksia. Eräs saksan opettaja kertoi tarvitsevansa sanakirjaa esseevastauksia lukiessa, niin erinomaista oppilaiden palautuksissa käytetty kieli nykyään on. Pistokoetulokset tai puhetaito eivät sen sijaan olleet parantuneet. Muutos tulee olemaan kuitenkin paljon muutakin kuin uusiksi suunniteltuja kotiläksyjä. Työelämä kokee (jälleen) suuren murroksen, kun monet tietotyön osa-alueet siirtyvät tekoälyn tehtäväksi. Tulevaisuudessa erityisesti aloittelijaja harjoittelupaikkojen on pelätty vähenevän: miten nuori pääsee koskaan kiinni työelämään, jos ensimmäinen porras poistetaan käytöstä? Entä mitä opinto-ohjaajan tulisi sanoa nuorelle, joka haluaa opiskella kääntäjäksi, ja sitten valmistuessaan huomaakin, ettei kyseistä työtehtävää ole enää olemassa? Valmiita vastauksia tai toimintamalleja ei ole olemassa. Selvää on, että opettajat ja oppilaat tarvitsevat paljon tukea ja koulutusta tekoälyn ymmärtämiseksi ja hyödyntämiseksi. Vastuu tekoälyn käytöstä ei voi olla yksittäisillä opettajilla, linjoja pitää vetää laajemmalla tasolla. Koulun pitäisi pystyä valmistamaan oppilaitaan siihenkin mahdollisuuteen, että tekoälykehitys jatkaa huimaa vauhtiaan, ja tulevaisuudessa sellaista tietotyötä kuin nyt ei ole olemassa. Monet asiantuntijat pitävät tätä mahdollisena, jotkut jopa varmana. Kirjoittaja työskentelee sivutoimisena tekoälyja viestintäkonsulttina. KOLUMNI
KULTTUURIA KAUPUNGILLA 38 Aamun Kuningatar tähtää suurille lavoille tarttuvalla pop-rockilla Aamun Kuningatar soittaa melodista indie –pop-rockia tinkimättömällä asenteella ja omalla otteella. Bändin basisti Ville Valtonen säveltää tarttuvat melodiat ja kirjoittaa satumaisia sanoja, jotka laulaja Essi Korpi tulkitsee kauniin ilmeikkäästi. Nyt bändi työstää uutta albumia ja tekee aktiivisesti uutta musiikkia. TEKSTI Pete Huttunen KUVAT Mari Kivioja & Aamun Kuningatar L aulaja Essi Korpi, basisti ja biisintekijä Ville Valtonen sekä kitaristi Roope Valtonen kertovat, että Aamun Kuningatar keikkaili kesällä muun muassa 45 Specialissa ja Pohjois-Suomessa pikkufestareilla. Keikoilla oli energinen tunnelma ja muusikot lupaavat, että Hurmos–festareilla kuullaan uutta ja vanhaa musiikkia sekä nähdään monipuolinen vauhdikas show. Musiikissa on raskaamman rokin elementtejä, mutta myös keveitä kantrin ja folk-popin sävyjä. “Lavalla soittaminen on parasta, sinne on aina hauskaa purkaa kaikki kertynyt energia. Varsinkin kun pääsee soittamaan ulkona, siinä on ihan oma meininki”, kitaristi Roope Valtonen tähdentää Bändin juuri liittynyt kitaristi Vili Mäentausta on tuonut saundiin uusia sävyjä ja rumpali Jani Kenttä rytmittää menoa taidolla. Hyviä biisejä ja esikuvia Aamun Kuningatar perustettiin vuonna 2020. Ville kertoi kaverilleen mökillä, että hän on luopunut kokonaan musiikin tekemisestä. Kaveri oli pyöritellyt päätään, että eihän noin voi tehdä, kuulostaa ihan absurdilta! “Keskustelu jäi kaivelemaan. Minulla oli silloin jo levyn edestä biisejä valmiina ja aloin jäsentelemään niitä. Yhtäkkiä se tuntuikin hyvältä. Soitin Roopelle ja parille tutulle soittajille sekä kysyin Essiltä, lähtisikö hän laulamaan. Muutaman viikon päästä oli ensimmäiset treenit”, Ville muistelee. “Ville kertoi jo vuosia sitten, että hän tekee ihan ok pop-rock biisejä ja kysyi, kiinnostaisiko minua lähteä mukaan laulamaan. Taisin suostua jo silloin, mutta siinä meni sitten viitisen vuotta, että saatiin bändi pystyyn”, Essi Korpi nauraa. Saundissa ja tyylissä kuuluvat esikuvat YUP, PMMP ja Pariisin kevät. YUP iski yläkouluikäiseen Ville Valtoseen voimalla ja lyriikoiden merkitys musiikissa nousi aivan uudelle tasolle. “Se muutti koko elämäni ja en ole päässyt siitä ikinä yli – sen parempaa musiikkia ei ole tehty. PMMP ja Pariisin kevät ovat antaneet myös paljon inspiraatiota”, Ville sanoo. Essi kertoo, että Pariisin kevät ja PMMP ovat kaikille tärkeitä esikuvia. Tällä hetkellä häntä eniten innostaa Arpan ja Lyytin tekeminen. Roope ei kiistä yhteisten suosikkien merkitystä, mutta kitaristin esikuvat ovat raskaammasta päädystä. “Olen aina tykännyt Devin Townsendin saundimaailmasta olen ottanut siitä vaikutteita omaan soittamiseeni. Stam1na on kotimaisista bändeistä ehdoton suosikkini. Se ei välttämättä kuulu soitossa, mutta ehkä näkyy lavameiningissä.”
39
40 AAMUN KUNINGATAR OULULAINEN indie –pop-rockia soittava yhtye LAULU Essi Korpi, kitara Vili Mäentausta ja Roope Valtonen, basso Ville Valtonen, rummut Jani Kenttä ja kosketinsoittimet Tero Kemppainen DEBYYTTIALBUMI Kuvankaunis Laura Kuja ja Taksimatka Manalaan julkaistiin vuoden 2022 elokuussa. TEKEE parhaillaan uutta albumia. TUOREIMMAT singlet, Henget ja Jos sä mut haluut , löytyvät tärkeimmistä suoratoistopalveluista. ESIINTYY Hurmoksessa 13. syyskuuta yhtenä opiskelijaesiintyjistä. Ville Valtonen (vas.), Essi Korpi ja Roope Valtonen odottavat innolla Hurmoksen keikkaa. Luvassa on kunnon show. Kuva Mari Kivioja. Kaikki oppivat soittamaan bassoa Aamun kuningattaren muusikot ovat soittaneet pienestä pitäen ja bändivirityksiä on ollut aina. “Kaverin autoradiosta kuului Stratovariuksen Black Diamond . Sanoin, että tämä on parasta, mitä olen ikinä kuullut – aivan mielipuolista. Tuumasin, että mehän kasvatetaan pitkät tukat ja aletaan soittamaan.” “Menin tuttujen soittajien kanssa treenikselle ja sanoin, etten osaa soittaa mitään. Pojat löivät basson käteen ja sanoivat, että kaikki osaavat soittaa bassoa. Kaverit näyttivät, että näin menee Smells Like Teen Spiritin bassoriffi, ja kato, minähän soitin bassoa”, Ville naurahtaa. Essin lapsuudenperhe on hyvin musikaalinen ja hän soittanut ja laulanut pienestä asti. Välillä innostus soittamiseen katosi kokonaan useaksi vuodeksi. “Joskus 18-vuotiaana tuli sitten sellainen fiilis, että voisin alkaa tekemään musiikkia ihan työkseni. Päädyin Tornioon opiskelemaan musiikkia ja nyt opiskelen Oulun ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogiksi. Minusta tulee laulunopettaja.” Roope päätyi kokeilemaan rumpuja veljensä bänditreeneissä ja pääsi soittamaan biisejä koko bändin kanssa. Kitara tuli mukaan myöhemmin teininä. “Se oli niin hauskaa ja siistiä, että sitä oli pakko jatkaa. Seuraavana syksynä menin bändikouluun ja myöhemmin konsalle Tornioon. Siellä tutustuin Essiin ja suurin osa bändin soittajista on tavannut siellä”, Roope kertoo. Luomisen iloa ja tuskaa Ville kehuu, että Aamun kuningattaressa on taitavia soittajia ja lahjakkaita muusikoita. Mukana on erilaisia musiikkimakuja ja ideoita, joista syntyy omanlaisensa äänimaailma. “Ville tekee sanoitukset ja sävellykset ja tuo ne bändille vaihtelevan valmiina. Sitten alamme porukalla rakentamaan ja sovittamaan biisejä, Essi valaisee. “Minulla on aina joku ajatus, miltä biisin pitää kuulostaa. Joskus kaikki napsahtaa kerralla kohdilleen, joskus tehdään monta kertaa uudestaan. Kaikki biisit ovat yksilöitä, ja tekeminen vaatii nöyryyttä. Kuuntelen bändikavereita ja mietimme ratkaisuja yhdessä”, Ville kuvailee biisien tekemistä. Aamun kuningattaren sanoituksissa on kummallisia mielikuvia ja mielenkiintoisia tarinoita – iloa ja melankoliaa yhtä aikaa. Välillä kutsutaan pelottaviinkin tunnelmiin kepeyttä, koukkuja ja ironiaa unohtamatta.
Nyt on hyvä hetki tulla asiakkaaksi Sen vain tuntee, kun palvelut toimivat. Kun pankkija vakuutusasiasi ovat kunnossa, voit hyvillä mielin keskittyä opiskelijaelämään. • 18–25-vuotiaana OP:n asiakkaana tai 18–29-vuotiaana osuuspankin omistaja-asiakkaana saat maksutta yhden kortin (OP Classic tai OP Debit) sekä päivittäiset pankkipalvelut eli käyttötilin ja OP:n digipalvelut. • Osuuspankin omistaja-asiakkaana saat opintolainan ilman toimitusmaksua, kun haet opintolainaa op.fi-palvelussa. • 18-27-vuotiaana vakuutusasiakkaana voit saada yhteensä 24 %:n alennuksen useimmista vakuutuksistasi, kun olet sekä osuuspankin omistaja-asiakas että Pohjola Vakuutuksen etuasiakas. Tule asiakkaaksi osoitteessa op.fi/asiakkaaksi. Lue lisää opiskelijan eduista: op.fi/henkiloasiakkaat/teemat/opiskelijaelamaa Yhteystiedot paikallisille asiantuntijoillemme löydät: op.fi/pohjolan/soitasuoraan Voit liittyä omistaja-asiakkaaksi, kun maksat jäsenosuusmaksun, jonka suuruus on 100 euroa. Lue lisää omistaja-asiakkuudesta ja eduista: op.fi/omistaja-asiakkuus. Kortit myöntää OP Vähittäisasiakkaat Oyj “Teen sävellykset ja lyriikat yhtä aikaa. Ne on tehty palvelemaan toisiaan ja musiikin pitää elää lyriikan mukana”, Ville summaa. Jos sä mut haluut Yhtye työstää nyt aktiivisesti uutta albumia. Viimeisin sinkku Jos sä mut haluut on nyt bändin muusikoiden suosikki. Groovaava biisi on satumainen tarina, jossa on laajasti tunteita, tunnelmia, unia ja rakkautta. Tekoprosessi oli kuitenkin haastava ja kappale sovitettiin monta kertaa uusiksi. “Jotakin siitä aina puuttui, mutta yksi ilta kaikki loksahti kohdalleen, ja se oli siinä”, Ville sanoo. Vaikka luominen voi olla tuskaa, homma ei bändillä mene kuitenkaan keskinäiseksi vääntämiseksi. “Olen varmasti viisi kertaa opetellut soittamaan biisin uudestaan. Mieli pysyy virkeänä, kun joutuu ja saa mukautua monenlaiseen soittamiseen”, Roope nauraa. 2022 julkaistu debyyttilevy Kuvankaunis Laura Kuja ja Taksimatka Manalaan on konseptialbumi, jonka yhtenäinen kertomus tiivistyy ytimekkäästi nimessä. “Pahinta mitä bändi voi tehdä, on konseptialbumi. Nyt päätettiin vähän keventää ja tulossa on teemalevy, joka ei ole niin raskaan tarinallinen. Olemme julkaisseet jo pari sinkkua ja levy kertoo varttumisen myrskyistä”, Ville paljastaa. Saundi elää ja kehittyy Kokoonpanoon liittyi juuri uusi kitaristi Vili Mäentausta, ja bändi rakentaa uutta musiikkia uudella kokoonpanolla. “Saundimaailma muuttuu vähän uuden kitaristin myötä. Alkuaikoina mukana oli ihan mieletön hevikitaristi. Hän soitti mitä riffejä vaan, ja se kuuluu sen ajan musiikissa. Vili tulee kevyemmän fiilistelymusiikin maailmasta.” “Saundin pitää antaa elää ja kehittyä uusien soittajien kanssa. Nyt vaikuttaa, että uudesta levystä tulee edellistä rennompi ja yhtenäisempi paketti.” “Etsimme albumille julkaisijaa. Ensimmäinen levy julkaistiin JVR Music Groupin kautta. Teimme sen kanssa yhden levyn ja homma toimi oikein hyvin, mutta nyt etsitään uutta lafkaa. Tehdään nyt demo ja katsotaan, ketä se kiinnostaa”, Ville valottaa. Rantalavalle Ruissiin Ville kertoo, että tavoitteet ovat korkealla. Hyviä bändejä on paljon ja aina joku lyö läpi. Vaikka tekisi maailman parhaan biisin, se ei takaa menestystä. Asiat saattavat olla pienestä kiinni. “Painetaan siihen asti kuin tie vie. Päivätöitä ei ihan vielä kannata jättää, mutta niin kauan kiivetään kuin jalat kantavat.” “Ensi vuonna on tarkoitus valloittaa Etelä-Suomen lavoja. Olemme yhdessä sopineet, että joskus soitamme Ruisrockin Rantalavalla”, Essi tiivistää. Ennen Rantalavaa Aamun kuningatar valloittaa Hurmoksessa 13. syyskuuta. •
42 COLUMN Around the world now heading North I n a tiny cafe in Yamanashi, Japan, whilst sharing a drip coffee and apple pie with my partner, I decided to apply to Oulu University. It would become my 8th attempt to get into a university. There was always one reason or another, why it didn’t work out. However, I wanted to study education and this seemed to be the chance. So that night I wrote and sent in my application. A few weeks later, only two days before my Japan Visa would expire, I got the acceptance letter. EVERYBODY has their own study abroad story. I am lucky to have had a few of them already. After 10th grade I decided to go to the United States and ended up staying 2 years. It was a very difficult time with many problems to face. As a minor I lived with host families. It was only in my last semester that I found a lovely family, with whom I am still in contact with today. At school, things were mostly good. English was challenging. But in the end I received my High School degree and applied for scholarships to go to university there. This was probably the moment I started falling out of the “categories of applicants” -raster. I am European with a German citizenship, yet my High school degree and current residence were in Arizona. I had good grades and did many extracurricular activities. With an American passport I would have gotten a full scholarship. But since I didn’t have one, it was unaffordable to study. As my Visa expired I had to go home. Back in Europe I searched endlessly. UK: too expensive and Brexit, Poland and Germany didn’t recognize my High School degree. It was as if I had never graduated. I was told that if I study at any foreign university for at least 2 years, it would be (in most German states) considered equal to having a High school degree. Alternatively I can apply to a 1-year-program for immigrants, that gives you a university entrance qualification, limited to one subject, I had to choose and be accepted for in advance. So I was an immigrant now. And like many other immigrants I talked to about this, I felt insulted and frustrated. For reasons I cannot really remember now, I ended up in Japan. It would become my second home. I attended language school there and worked many odd jobs. My wish to study at university had not faded, so I eventually started to study for the entrance exam. From previous counseling I knew that if I would get an Education degree in Japan it would not be recognized in Germany and I would again be considered “uneducated” , but at this point, I didn’t care about formal recognition anymore. I wanted to study for the sake of studying and for the sake of becoming good at my job. This time only one university had a problem with my documents, the other one had a problem with my math skills. It was that time that my partner and I decided to get some coffee and discuss our future. IT MIGHT come as a surprise for some but, with all this drama considered, I still had a hard time deciding whether to accept the study offer from Oulu University. While moving back to Germany from Japan, I already had to decide about Oulu. There were many things to consider. The new apartment in Germany, can I sublease it? How do I finance another full-time study abroad? And do I again want to live in a place where my family isn’t a train ride away? The first time leaving home to study abroad was the easiest for me, but the hardest for my mother. After that, it also became heartbreaking for me every time. Being away from home for so long has forever changed my perspective. I grew closer to my hometown and my family. Moving abroad is not an easy decision to make, no matter how often you do it. I lingered for about 2 months before finally confirming my study place. NOW as I am writing this I am on my way to Oulu. I feel ready. Still a bit melancholic, but ready. In retrospect, I was (again) afraid to let go of what I know. I am always excited to change myself, but I still struggle with coming COLUMN | Our columnist Celine Schulz describes, how it feels like to be a citizen of the world.
HOP THE BUS Hop on the bus Download the app Buy the ticket Buy the student ticket, ?nd routes and follow the arrival of buses in real time. Get up-to-date information on any possible changes in tra c. More info: osl.? with the OSL app The writer is a first-year student at the Faculty of Education and Psychology who loves to bake bread, go on hikes, and learn to play the cello. home, and seeing things are different than they were when I left. My mom has had an amazing personal journey herself the past years, grandma moved away, our dog passed away and my sister grew up. I missed all of that, so every time I am home I cherish every moment. Whilst I am still pep-talking myself, I wish everyone the courage and the strength to persevere through the challenges of being an international student creating relationships, mastering the language, orienting yourself in this new culture. It will take time. One thing I have learned is that you can make it much easier by simply talking to people, which in itself is another challenge altogether. My personal goal this time, and I invite everyone to take on this challenge with me, is to go up to as many people as possible and say „Hei! Kuka sää oot?“ I know, it sounds cringe. What I mean by this is don’t make it harder by fighting through all of it by yourself. There are plenty of people here to support you. Friends and connections make life so valuable and much easier. Most of the time though, it is you who has to make the first step. I for my part am excited to have student life in Oulu surprise and challenge me. I am extremely grateful to finally study education and I am looking forward to getting to know friends, whom I haven’t met yet. It is relationships that we all so much need and thrive from. For example the ones where one says „Of course, they would love to have you! Just apply!“ while shoving a big sweet piece of apple pie into their mouth.
ALUMNILTA OPPIA 44
45 Haukiputaan kasvatti Kati Laitinen lähti EU-uralle, vaikka piti työstään opettajana. Aluksi tarkoitus oli lähteä pariksi vuodeksi ulkomaille, mutta Luxemburgissa vierähtikin yli kaksikymmentä vuotta. Nyt Laitinen jatkaa EU-uraansa Suomessa. TEKSTI Eetu Leinonen KUVAT Miikka Niemelä E nglantilaista filologiaa Oulun yliopistossa opiskelleesta Kati Laitisesta piti tulla kielten opettaja, mutta Suomen liityttyä Euroopan unioniin päätyi hän pitkälle uralle EU:ssa. Nykyisin hän työskentelee Euroopan komission Suomen-edustustossa viestintäpäällikkönä. Laitisen opintoaikoja Oulussa varjosti 90-luvun laman tuomat korkeat korot, mutta opettajansijaisuuksia tehneellä Laitisella oli luottoa työpaikan löytämiseen. Opinnot olivat mukavaa aikaa, ja oululaisesta opiskelijakulttuurista on jäänyt mieleen erityisesti Rauhala sekä Reidarin lauluillat. Opintoajat olivat Laitisen mielestä elämänsä stressaavinta aikaa – kuormittavampaa kuin työelämä. ”Sen takia ajattelen, että opiskelijana ei pitäisi joutua miettii miettimään toimeentuloa niin kauheasti, koska silloin oikeasti stressin aihetta on muutenkin.” Opintojen lopuksi gradu valmistui vuonna 1995 töiden ohella. ”Menin Sotkamon urheilulukioon tekemään sijaisuutta. Minulla ei ollut mitään muuta tekemistä siellä kuin töissä käyminen ja kansalaisopiston jumpat niin tein graduni valmiiksi siellä.” Kääntäjästä päälliköksi – ja eteenpäin Kun Suomi vuonna 1995 liittyi Euroopan unioniin, alkoi työpaikkailmoituksia EU:n avoimista työpaikoista ilmestyä lehdissä. Laitinen huomasi ilmoituksen kääntäjähausta Kalevassa, ja päätti osallistua kilpailuun. ”Minä olin aina ajatellut, että jossakin kohtaa tulen asumaan muualla kuin Suomessa. Se oli ehkä ollut enemmänkin, että minä asuisin jossakin Brittein saarilla, mutta sitten kun tuli tämä ilmoitus niin sitten rupesin miettimään, että kai sitä Brysseliä tai Luxemburgia voisi käydä kokeilemassa.” EU-urille haetaan EU:n henkilöstövalintatoimiston (EPSO) järjestämien kilpailujen kautta. Laitisen hakiessa kilpailu oli melko samankaltainen kuin nykyisin: ensimmäisessä vaiheessa oli kielitaitoa testaavia luetunymmärtämistehtäviä sekä tehtäviä EU-tietoudesta, jonka jälkeen kääntäjähakijat tekivät käännöstehtäviä kahdesta EU-kielestä omalle äidinkielelleen. Lopuksi hakijat pääsivät haastatteluun. ”Ja se haastattelu oli kyllä, kun ei ollut tottunut näihin EU-systeemeihin. Siellä 8 haastattelijaa istui rivissä ja sitten he rupesivat ampumaan kovilla. Tavallaan se oli ihan kiva ja rento tilanne, mutta se, että kahdeksan haastattelijaa haastattelevat sinua vieraalla kielellä, ja he kokeilivat kaikki ne kielet, mitä oli väittänyt osaavansa, niin olihan se semmoinen. Mutta, en minä koe, että se silleen mahdoton olisi ollut.” Laitinen läpäisi kilpailut ja kutsu EU-uralle kävi. Hän jätti juuri saamansa opettajan viran Patelan yläasteella ja suuntasi Opettajankoulutuksella uudisraivaajaksi Eurooppaan
46 ” Luxemburgiin. ”Minähän rakastuin itse työhön ja työyhteisöön Luxemburgiin tullessani. Siellä oli semmoinen kiva toistensa auttamisen henki. Vähän niin kuin uudisraivaajana oli suomalaisina tultu Luxemburgiin.” Kymmenen vuoden kääntäjän työn jälkeen Laitinen lähti päällikköuralle, vaikkei ikinä ajatellut haluavansa sellaiseen työhön. Luxemburgissa hän eteni Suomen käännösosaston päälliköksi asti ennen kuin häntä houkuteltiin nykyiseen tehtäväänsä komission Suomen edustuston viestintäpäälliköksi. Hän aluksi epäröi, mutta hetken sulattelun jälkeen muutos tuntui hyvältä. Laitinen on yli kaksikymmentä vuotta kestäneen uransa aikana kerennyt näkemään suuriakin muutoksia EU:n toiminnassa. Byrokratia on vähentynyt, ja komissiosta on tullut moderni työnantaja. Lisäksi EU-instituutioissa on käynnissä suuri sukupolvenvaihdos. Ensimmäiset suomalaiset EU-virkahenkilöt ovat nyt eläkeiässä, ja uusia suomalaisia tarvittaisiin kipeästi töihin unionille. ”Oli tulossa tämä sukupolvenvaihdos ja minä koin, että mulla on siinä tehtävä. Minun pitää huolehtia, että se käy Suomen käännösosastossa mahdollisimman hyvin. Ja sitten minä olisin se viimeinen, joka lähtee siitä vanhasta porukasta – ja jättää ne uudet sinne.” EU-uralle kaivataan tavallisia suomalaisia tekijöitä Laitinen rohkaisee jokaista kiinnostunutta pyrkimään EU-uralle. Suomalaisille vieraita kilpailuja voi kokeilla vaikka vain huvin vuoksi, eikä todistusarvosanoilla ole loppujen lopuksi suurta merkitystä. ”Katsotaan vaan sitä, että jos ihminen on ensinnäkin suorittanut tutkinnon, vaikka sitten huonollakin arvosanalla saanut sen tehtyä ja sitten työkokemusta ja sitten hakijan kanssa jutellaan haastattelussa.” Laitinen on tyytyväinen uraansa EU:n palveluksessa. Tehtävät ovat kiinnostavia, töissä pääsee kehittymään ja unioni tarjoaa hyvän palkkauksen. Unionissa kannustetaan myös kokeilemaan erilaisia tehtäviä talon sisällä. EU:lle töihin pääseminen ei ole myöskään mahdotonta. Laitinen kertoo olleensa hyvin tavallinen opiskelija. ”Usein mediassa uutisoidessa puhutaan huippuvaikeista testeistä ja kuinka pitää olla jotenkin poikkeuksellinen yksilö. -Olen tehnyt päältä katsoen komean EU-uran, mutta se on oikeasti tavallisten ihmisten tavallinen työpaikka.” • Minähän rakastuin itse työhön ja työyhteisöön Luxemburgiin tullessani. Siellä oli semmoinen kiva toistensa auttamisen henki. Vähän niin kuin uudisraivaajana oli suomalaisina tultu Luxemburgiin. KATI LAITINEN EUROOPAN KOMISSION Suomen-edustuston viestintäpäällikkö KOTOISIN Haukiputaalta. ASUU nykyisin Vantaan Viertolassa. HARRASTAA vapaa-ajallaan tanssia ja luonnosta nauttimista. TIETOA EU-URISTA : www.eu-careers.europa.eu/fi www.finland.representation.ec.europa.eu/lahde-eu-uralle_fi Eurooppalainen Suomi ry EU-uraverkosto Facebook-ryhmä
Startup Express esihautomo-ohjelmaan ovat tervetulleita kaikki startup-yrittäjyydestä kiinnostuneet. Mukaan voi tulla omalla yritysidealla tai innostuksella liittyä perustettavaan startup-tiimiin. Sata päivää kestävä esihautomo-ohjelma sisältää kymmenen valmennuskertaa, on kaikille avoin ja maksuton. Valmennuskerrat koostuvat luennoista, asiantuntijoiden puheenvuoroista sekä yksilötai tiimikohtaisesta mentoroinnista. Yhteiset kokoontumiset ovat englanniksi, mutta yksilövalmennusta vetävät valmentajat puhuvat myös suomea. BusinessAsema muutti Uudellekadulle! Löydät meidät Technopolis Ydinkeskustan kampukselta. Käynti Startup Stationille, yritysten palveluihin sekä tapahtumiin on osoitteesta Sepänkatu 20. SEURAAVA VALMENNUSRYHMÄ ALOITTAA 18.9. Hae nyt osoitteessa: oulu.com/en/startupexpress-pre-incubator Lisätietoa: jan.schmidt@crazytown.fi Valmennus on BusinessOulun järjestämä ja Crazy Townin toteuttama. Haku uuteen valmennusryhmään on käynnissä Startup Expressistä vauhtia yrittäjyyteen