2 /2 2 4 | 2 4 .4 .2 2 4 | 6 4 . v u o si k e rt a
TÄSSÄ NUMEROSSA 2 21 18 14 8 4 3 28 31 32 Arctic Researcher Anastasia Emelyanova researches demographic trends in the Arctic. Research in the University of Oulu Researchers guide you to the world of tiny life. Algoritmien muovaama todellisuus Luovatko algoritmit kuilua meidän ja muiden välille? What Can We Learn from the Trees? Trees teach us a good lesson on the concept of community. The Southgates tähtää brittipopilla maailmalle Kitaravetoista brittipoppia soittava yhtye Oulusta hamuaa korkealle. Arpapeliä Kauanko kestää ansaita yksi noppa? Kolmannella tutkinnolla kohti unelmaammattia Lääkisopiskelija Kalle Vehkaperä kertoo alanvaihdosta ja pääsykokeisiin valmistautumisesta. 30 40 Päätoimittajalta Liukuhihnalta eläkeputkeen. Ajankohtaista Yliopiston harjoittelutuet ovat taas haettavissa. Päähenkilö Oulun yliopiston uusi koulutusvararehtori Mirja Illikainen on osallistava johtaja. Kun opinnot keskeytyvät Tutkimus selvitti, miksi alemmat korkeakouluopinnot jäävät kesken. Kun opinnot keskeytyvät Anastasia Emelyanova tutkii arktisen alueen väestönkehitystä. Kolumni Maiju Putkonen pohtii, kannattaisiko aikuisenakin kokeilla asioita, joissa on huono. Vappukimara Vappujutuissa tarjolla on katsaus menneeseen, Gambinareseptejä, horoskooppia ja ristikko.joissa on huono. 42 22 46
2/2024 24.4.2024 64. vuosikerta Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti riippumaton. Vuonna 1961 perustettu lehti ilmestyy painettuna vuonna 2024 neljä kertaa. Matka jatkuu verkossa osoitteessa www.oulunylioppilaslehti.fi Löydät meidät myös mobiilisovellus Tuudosta! PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Heikura paatoimittaja@oyy.fi +358 40 526 7821 TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Kalle Parviainen, Francisca Prieto Fernández, Pete Huttunen, Maria Karuvuori, Jenni Maalismaa, Marjut Lauronen, Essi Määttä, Sanna Niemi, Maiju Putkonen, Mari Kivioja, Liisa Komminaho ja Maria Beslic KANNEN KUVA Essi Määttä TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Erkki Koiso-Kanttilan katu 1 2Tovi , 1 krs. 90570 Oulu toimitus@oyy.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta PAINO PunaMusta Oyj MAINOSMYYNTI Adaptipalvelut paula.manner@adaptipalvelut.fi +358 400 663 885 PAINOS 2000 kpl ISSN 0355-9238 (painettu) ISSN 1798-9922 (verkko) ISSN-L 0355-9238 SEURAA MEITÄ SOMESSA Oulun Ylioppilaslehti @oulun_ylioppilaslehti @ylkkari Oulun ylioppilaslehden podcast 3 Isoi juttui tulos PÄÄKIRJOITUS TUULI HEIKURA | PÄÄTOIMITTAJA L ähdimme rakentamaan tätä numeroa keskeneräisyyden ajatuksen kautta. Päädyimme pohtimaan oululaista mielenmaisemaa, jossa kaikki on vähän sinne päin eikä niin justiinsa. Pohjoisen Suomen pääkaupunki on todella omaksunut pohjoista leimaavan leppoisan ja huolettoman asenteen, jossa asiat kyllä tapahtuvat omalla painollaan. Valitettavasti sama asenne näkyy myös kaupunkikehitykseen suhtautumisessa. Aivan hyvä on näinkin, mitä sitä kelpoa muuttamaan. Suuret, Oulun elinvoimaisuuteen vaikuttavat hankkeet pyörivät kaupunginhallituksen työpöydällä vuosikausia, jopa vuosikymmeniä. Hankkeet junnaavat kaavamuutosten hitauden ja valituskierrosten vuoksi. Tähän liittyen olen viettänyt viime aikoina paljon aikaa rakkaan harrastukseni parissa – lehtijuttujen kommenttikenttiä lukien. Erityisesti minua kiehtovat juuri Oulun kaupunkikehityksestä käytävät keskustelut. Se, miten käynnissä olevista hankkeista ja kehityksestä puhutaan. Yleinen teesi on selkeä: vanhassa vara parempi ja uudistuminen on pahasta. Ongelmien juurisyy konkretisoituu kommentteja lukiessa. OULUSSA vallitsee vastahankoisuuden ja muutosvastaisuuden kulttuuri. Kaupungilla on halu kehittyä, mutta asiat tuntuvat jäävän puolitiehen yleisen vastustuksen vuoksi. Valitettavasti pysyäksemme kehityksen kelkassa ei meillä ole varaa enää tuudittautua siihen kulta-aikaan, kun Oulusta tuli teknologiakeskittymä ja kaupungilla ja sen elinkeinoelämällä meni lujaa. On aika siirtää katseet tulevaan. KAUPUNGIN valmistautuessa kulttuuripääkaupunkivuoteen Oululla on mahdollisuus luoda nahkansa uudelleen. Isoja juttuja on niin sanotusti tulossa, mutta päällimmäisenä hankkeessa puhutaan kulttuuri-ilmastonmuutoksesta, jossa olemassaolevaa ei hylätä, vaan sitä täydennetään uusilla innovaatioilla. Kumartamalla yhteen suuntaan ei pyllistä toisaalle. Kulttuuri-ilmastonmuutoksessa halutaan valjastaa piilevät voimavarat hyötykäyttöön. Luontoa voi hyödyntää tuhoamatta sitä ja teknologiaosaaminen tuodaan tukemaan taidetta sen sijaan, että ne asetettaisiin vastakkain. Iso laiva kääntyy hitaasti, mutta toivon, että tätä asennemuutosta saataisiin iskostettua kaupunkikuvan lisäksi myös kaupunkilaisiin.
4 ILMOITUSTAULU Opiskelijakortit uudistuvat Fyysisten opiskelijakorttien ulkoasu ja tilaustapa muuttuvat. Opiskelijakortit tilataan jatkossa Oulun yliopiston verkkokaupasta aiemman Kide.app-palvelun sijaan. Tilauksia hallinnoi Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY). Tilatut opiskelijakortit voi noutaa Linnanmaalta OYY:n toimistolta tai Kontinkankaalta Kiepin aulapalveluista. OYY:n pääsihteerin Kauko Keskisärkän mukaan muutos tehtiin, jotta samalle kortille saataisiin kampuksilla tarvittavia ominaisuuksia. Myös kortin toimitusaika on uudistuksen jälkeen lyhyempi. Korteissa on jatkossa 24/7-kulkuoikeudet, eli erillistä kulkukorttia ei enää tarvita. Kortti toimii myös kirjastokorttina yliopiston kirjastoissa ja sitä voi käyttää läppärilainaamoissa. Jatkossa VR myöntää myös väitöskirjatutkijoille opiskelija-alennuksen. Opiskelijakortilla todistetaan opiskelijastatus, joka oikeuttaa muun muassa Kelan ateriatukeen sekä alennuksiin VR:n ja Matkahuollon lipuista. Digitaalisiin opiskelijakortteihin ei tule muutoksia. Lehden mennessä painoon korttiuudistuksen aikataulu oli vielä varmistamatta, mutta Keskisärkän mukaan muutos tapahtuu kevätlukukauden aikana. Oulun seudun liikenne lisää runkolinjojen vuoroja kesäkaudelle Seudullinen joukkoliikennejaosto on päättänyt Oulun seudun kesäliikenteestä. Ensi kesänä ajetaan Oulussa 1 444 bussivuoroa arkipäivisin, mikä on lähes 15 prosenttia viime kesää enemmän. Lisäykset noudattavat Oulun kaupunginhallituksen tekemää palvelutasopäätöstä, jonka mukaisesti lisäyksissä priorisoidaan kaikkein ruuhkaisimpia linjoja. Näin myönnetyn rahoituksen resurssit saadaan kohdennettua tehokkasti, Oulun seudun liikenteen tiedotteessa kerrotaan. Vuorotarjontaa parannetaan erityisesti asiakasmääriltään suurimmilla runkoliikenteen linjoilla. Runkolinjoilla 1, 2, 3 ja 5 on selvästi aiempaa kesäliikennöintiä enemmän vuoroja. Osalle muista linjoista vuorotarjontaa lisätään maltillisemmin linjan ruuhkaisuus huomioiden. Osaa linjoista ei liikennöidä lainkaan kesällä vähäisen asiakasmäärän vuoksi. Esimerkiksi Linnanmaalle kulkevat pitkän matkan linjat 52K ja 58 eivät liikennöi kesällä. Myös suosittu linja 18 jää kesän ajaksi tauolle. Kesäliikenne alkaa 3. kesäkuuta ja päättyy 6. elokuuta. SARJAKUVA
5 Harjoittelutuet palautuivat vaikutustyön ansiosta Oulun yliopisto on jojoillut harjoittelutukien kanssa. Vuodelle 2024 varatut tuet ovat jo kertaalleen loppuneet palveluiden tiukan budjettikurin vuoksi, mutta asian saaneen kritiikin vuoksi tuille myönnettiin lisärahoitusta ja niitä on taas saatavilla. Yliopiston myöntämät harjoittelutuet tulevat hakuun aina vuoden alusta ja niitä myönnetään hakujärjestyksessä niin kauan kuin vuosittaista budjettia riittää. Yleensä tukia on saanut haettua pitkälle syksyyn. Tänä vuonna kuitenkin huhuja tukien loppumisesta alkoi kiertää jo tammikuun lopussa. Helmikuun toisella viikolla yliopiston harjoittelutukien myöntämiseen koskeville sivuille oli ilmestynyt teksti, jonka mukaan vuodelle 2024 varatut harjoittelutuet ovat loppuneet. Harjoittelutukien budjetista päättää Oulun yliopiston hallitus toimivaltansa mukaisesti. Yliopiston johto valmistelee vuosittaisen budjetin. Vuoden 2024 harjoittelutukiin budjetoitiin 90 000 euroa. Kuitenkin vuonna 2023 harjoittelutukia kotimaan ja kansainvälisiin harjoitteluihin myönnettiin yli 200 000 euron edestä. Koulutuspalveluiden johtaja Vesa-Matti Sareniuksen mukaan leikkaukset johtuvat yliopiston taloustilanteista ja palveluiden tiukasta budjettikurista. ”Yleisesti kustannusten nousu inflaation takia on vaikuttanut siihen, miten paljon rahaa on käytettävissä”, Sarenius avaa. Budjettileikkaukset eivät johtuneet siitä, ettei tuille olisi nähty tarvetta. Kotimaan ja ulkomaan harjoitteluista vastaavat suunnittelijat Johanna Aromaa ja Katja Kurasto sanovat, että osalla aloista harjoittelutuki on merkittävässä roolissa harjoittelupaikan saamiselle. Erityisesti ulkomaan harjoitteluissa apurahalla katetaan muun muassa matkaja asumiskuluja. Tukien loppuminen ja yliopiston riittämätön tiedotus asiasta herättivät paljon keskustelua yliopistoyhteisön sisällä. Monet työnantajat vaativat korkeakoulun tarjoaman tuen edellytyksenä harjoittelupaikan saamiseksi, sillä näin he voivat kattaa harjoittelusta koituvia kustannuksia ja kuitenkin tarjota mahdollisuuden opiskelijalle työkokemuksen kartuttamiseen opintojen aikana. Erityisesti aloilla, joilla palkattomat harjoittelut ovat edelleen hyvin yleisiä, harjoittelutuki on suuri apu opiskelijalle turvata talous ja saada samalla näyttöjä työelämästä. Kritiikin ja vaikuttamistyön tuloksena yliopisto tiedotti 25. maaliskuuta harjoittelutukien palautumisesta. Oulun yliopiston sivujen mukaan ”tukea voi hakea niin kauan kuin sitä on jäljellä.” Tiedossa ei ole, kuinka paljon budjettia on lisätty ja täten kuinka pitkään tukia riittää. Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) on erityisesti kritisoinut yliopistoa tilanteen hoitamisesta. OYY kommentoi, että tilanteen hoitaminen jätti toivomisen varaa. OYY:ltä huomautetaan, että ikävistäkin päätöksistä ja leikkauksista pitää viestiä suoraan, jotta opiskelijat voivat ottaa ne huomioon opintojensa ja harjoittelujen suunnittelussa. Samassa kommentissa OYY:ltä huomautetaan, että vaikka on hienoa, että tuet palautettiin, oli se myöhään ajatellen kesän harjoittelupaikkojen hakua ja tämän vuoksi vahinkoa ehti tapahtua monen opiskelijan kohdalla. Oulun yliopiston hakijamäärä kasvoi Oulun yliopistoon haki kevään toisessa yhteishaussa 18 356 hakijaa. Ensisijaisesti Oulun yliopistoon pyrkii 5 653 hakijaa. Kevääseen 2023 verrattuna kokonaishakijamäärä kasvoi noin tuhannella. Yliopiston suomenkielisissä koulutusohjelmissa on tarjolla yhteensä 2 448 aloituspaikkaa. Koulutusohjelmiin on sisäänottoa sekä todistusvalinnalla että valintakokeilla. Hakijat saavat tietää todistusvalinnan tulokset viimeistään 27. toukokuuta ja valintakokeiden tulokset 4. heinäkuuta. Oulun yliopisto läpäisi auditoinnin Oulun yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) auditoinnin. Yliopisto sai erinomaisen arvosanan arviointialueelta ”Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu” ja hyvän arvosanan arviointialueilta ”Osaamista luova korkeakoulu” ja ”Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu”. Auditointiraportissa yliopiston vahvuuksiksi mainitaan monitieteisyys, alueellisesti vakiintunut asema ja sitoutuminen kansainvälisyyden kehittämiseen. Kehityskohtia ovat puolestaan opiskelijapalautteen hyödyntäminen ja arktisen tutkimustoiminnan näkyvyyden lisääminen. Auditoinnin päätösseminaari pidetään 8. toukokuuta.
Noora Känsälä, suomen kieli, 4. vuosikurssi. Mitä teet kiltahuoneella tänään? Valmistelen opetusharjoitteluun tuntia. Kuinka usein vierailet kilta huoneella? Ainakin viikoittain. Paras muistosi kiltahuoneisiin liittyen? Kerran olimme kavereiden kanssa tekemässä tenttiä myöhään iltapäivästä ja pidimme taukojumppia välillä. Mitä parantaisit tai muuttaisit kiltahuoneella? Meitä on kolme järjestöä samassa kiltahuoneessa. Olisi kivaa, jos olisi enemmän tilaa. KILTAHUONEGALLUP Kiltahuoneet eli kiltikset ovat usein opiskelijoiden järjestötoiminnan sydän. Sekä opiskeluun että vapaa-ajan viettoon tarkoitetut tilat vaihtelevat vuosikymmeniä vanhoista väestönsuojista uudenkarheisiin monikäyttötiloihin. Oulun ylioppilaslehti kiersi muutamilla kiltahuoneilla kysymässä, mitä niissä touhutaan. Petteri Juurikka, kauppatieteet, 3. vsk. Mitä teet kiltahuoneella tänään? Juon kahvia. Kuinka usein vierailet kilta huoneella? Keskimäärin kerran viikossa. Paras muistosi kiltahuoneisiin liittyen? Täällä on mukavat sohvat ja saa kahvia. Mitä parantaisit tai muuttaisit kiltahuoneella? Pitäisin huolen, että kahvi ei pääse loppumaan. Milo Jussi, konetekniikka, 2. vsk. Mitä teet kiltahuoneella tänään? Lasken diffistä. Tulin aamulla englannin etätunnille. Kuinka usein vierailet kilta huoneella? Päivittäin. Paras muistosi kiltahuoneisiin liittyen? Ei erityistä muistoa. Jokainen päivä on mukava. Täällä näkee ihmisiä, saa juoda kahvia ja pelata Mario Kartia sohvilla. Mitä parantaisit tai muuttaisit kiltahuoneella? Parantaisin äänieristeitä. Isommat tilat olisivat myös aina kivemmat. Sara Solastie, maantiede, 4. vsk. Mitä teet kiltahuoneella tänään? Aion tehdä geoinformatiikan kurssin tehtävää. Kuinka usein vierailet kilta huoneella? Oulussa ollessani lähes päivittäin. Paras muistosi kiltahuoneisiin liittyen? Kun kiltahuoneella on paljon porukkaa, niin täällä on hyvä fiilis ja nauravainen energia. Se tuo lisäpiristystä päivään. Mitä parantaisit tai muuttaisit kiltahuoneella? Muutama lukollinen lokero olisi kiva. Nallikariin, huoneistohotelli Aallon yhteyteen on avattu tunnelmallinen italialainen ravintola. Kesäksi avautuu myös upealla merellisellä näkymällä oleva patio. Pöytävaraukset 044 760 5210 bistoria.fi Uusi italialainen ravintola avattu. Pöytävaraukset 044 515 1710 ravintolanallikari.fi Lounas arkisin 11-15 Brunssi viikonloppuisin 12-16 Herkullisia burgereita tarjolla joka päivä, aamusta iltaan. Ravintola Nallikari
Kontti secondhand Oulu Tyrnäväntie 14, 90400 Oulu 040 737 9527 Avoinna ma–pe 9–19, la 10–17, su 11–17 UUSIMMAT VANHAT TAVARAT LÖYDÄT TÄÄLTÄ
8 PÄÄHENKILÖ
Koulutuksen puolella Mirja Illikainen on Oulun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori. Opiskelijat ovat hänen tärkein yhteistyökumppaninsa. TEKSTI Kalle Parviainen KUVAT Tuuli Heikura 9 O ulun yliopiston uutena koulutuksesta vastaavana vararehtorina aloitti maaliskuun alussa professori Mirja Illikainen. Siirtyminen teknillisestä tiedekunnasta yliopiston koulutuksen johtoon tarjoaa Illikaisen mukaan mielenkiintoisen haasteen. Koulu tusvararehtorin vastuualue on laaja, mutta hän aikoo kuunnella ja osallistaa yliopistoyhteisöä. Nimitysuutisen tultua Illikaisen kalenteri täyttyi erilaisista kokousja tapaamispyynnöistä. Kiireistä huolimatta Illikaisella oli aikaa istua alas Oulun ylioppilaslehden kanssa maaliskuussa keskustelemaan koulutuksesta Oulun yliopistossa. Osallistava johtaja Koulutusvararehtori vastaa yliopiston verkkosivujen mukaan muun muassa yliopiston koulutustoiminnasta, sen tukipalveluista, koulutuksen laadusta ja kehittämisestä. Illikainen nostaa yhdeksi vararehtorin tärkeäksi ominaisuudeksi kyvyn kuunnella ja osallistaa korkeakouluyhteisöä. ”Koulutusvararehtori ei ole asiantuntija kaikilla aloilla, joten muiden osaamista täytyy arvostaa. Toivoisin, että voin tuoda innostunutta ilmapiiriä opetuksen kehittämiseen.” Koulutuksesta vastaava vararehtori on usein opiskelijoille tärkein ja näkyvin yliopiston neljästä rehtorista. Illikaisen edeltäjänä toiminut koulutusvararehtori Tapio Koivu siirtyi Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskuksen (STEK) toimitusjohtajaksi. Koivun läheisistä väleistä opiskelijoihin kertoo, että häntä kutsuttiin usein lempinimellä Tape. Ylioppilaskunnan edustajat ja lukuisat hallinnon opiskelijaedustajat pitävät tiiviisti yhteyttä koulutusvararehtoriin. Myös Illikainen sanoo opiskelijoiden olevan hänen tärkein yhteistyökumppaninsa. ”Minulta löytyy aikaa kuunnella opiskelijoiden näkemyksiä ja ajatuksia.” Opiskelijoiden ymmärrystä ja kokemusta omista asioista Illikainen pitää tärkeänä. Esimerkiksi opintojen tukipalvelujen kehittämiseen hän mielellään kuulisi näkemyksiä opiskelijoilta. ”Opiskelijat osaavat parhaiten arvioida, millaiset
10 tukitoimet heitä auttavat.” Opiskelun tukeen kuuluvat muun muassa omaopettajatoiminta, opintopsykologin palvelut ja uraohjaus. Vaativa työ motivoi Illikaista. Yliopiston koulutuksen johtamisen hän näkee sekä erittäin mielenkiintoisena että haastavana kokonaisuutena. Laajan kokonaisuuden haltuunotossa auttavat muut ihmiset. ”Olen osallistava johtaja, joten laitan mielelläni ihmiset töihin. Kokoukset eivät ole paikkoja, joissa käydään juomassa kokouskahvit.” Esimerkiksi koulutuksen johtoryhmä on merkittävä elin koulutuksen johtamisen kannalta. Pitkä ura yliopistolla Illikainen on tehnyt koko uransa Oulun yliopistossa. Jo kolmannen vuosikurssin opiskelijana hän toimi osa-aikaisena tutkimusharjoittelijana. Maisterin tutkinnon jälkeen Illikainen väitteli tohtoriksi. Väitöskirja liittyi metsäteollisuuden prosessitekniikkaan. Teknillisessä tiedekunnassa hän toimi vuosia yliopistonlehtorina ja professorina, kunnes nousi tiedekunnan dekaaniksi vuonna 2022. ”Vaikka työtehtäväni ovat muuttuneet, olen tehnyt töitä käytännössä yli 20 vuotta samalla käytävällä. On kiva aloittaa ihan uusi työ.” Teknillisessä tiedekunnassa Illikaisen tutkimuksen pääpaino oli teollisuuden sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämisessä rakennusmateriaaleissa. Siirtyminen tutkimuksesta hallinnollisiin tehtäviin on käynyt sujuvasti. ”En ole luopunut yhtäkkiä mistään, vaan olen siirtänyt hiljalleen tutkimusryhmän vastuita muille.” Illikainen kertoo tutkimusryhmän jäävän hyviin käsiin. ”Tutkimusryhmässä on taitavia asiantuntijoita ja tutkimuksen johtajia.” Alkaneella vararehtorikaudellaan Illikainen haluaa parantaa koulutuksen ja tutkimuksen yhteyttä. ”Yliopistoa ei olisi ilman koulutusta tai tutkimusta, joten niiden välistä yhteyttä tulee vahvistaa.” Illikaisen mukaan talven aikana päivitetty yliopiston strategia on koulutuksen kannalta erinomainen. Strategiassa tavoitteena ovat muun muassa laadukas ja joustava koulutustarjonta ja erinomainen oppimiskokemus. ”Hyvä alku opinnoissa kantaa loppuun asti” Yhtenä laajana kokonaisuutena Illikaisen työpöydällä on opiskelijoiden oppimiskokemuksen kehittäminen. OppimisOlen osallistava johtaja, joten laitan mielelläni ihmiset töihin. Kokoukset eivät ole paikkoja, joissa käydään juomassa kokouskahvit. ”
11 kokemuksen Illikainen määrittelee tunteeksi. ”Opiskelijalle tulee hyvä fiilis opintojen laadukkaan sisällön päälle.” Tuore vararehtori painottaa ensimmäisen vuoden tärkeyttä. Opiskelijan tulee kokea olevansa tervetullut yliopistoon. ”Erityisesti ensimmäisen syksyn opintojen tulee olla viimeisen päälle kunnossa”, Illikainen sanoo. Hän nostaa tärkeäksi osaksi myös opiskelijoiden ryhmäytymisen heti opintojen alkuvaiheessa. ”Hyvä alku opinnoissa kantaa myös loppuun asti, mikä on kaikkien etu.” Korkeakoulujen rahoitus on suurelta osin riippuvainen valmistuneiden määrästä. Suoritetut alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot muodostavat lähes kolmanneksen korkeakoulujen Opetusja kulttuuriministeriöltä (OKM) saavasta rahoituksesta. Oulun yliopistossa koulutuksen läpäisyssä on parantamisen varaa, sillä tutkintotavotteista jäädään lähes kaikilla aloilla. Maaliskuisessa haastattelussa Illikainen kertoo, ettei ole ehtinyt vielä perehtyä läheskään kaikkiin koulutukseen liittyviin asioihin. Esimerkiksi tulevat digitaaliset myllerrykset, kuten Digivisio-hankkeen ajama opin.fi-alusta, ovat vasta tutustumisvaiheessa. ”Digipedagogiikka ja digitaalisen koulutuksen lisääminen on yksi selkeä suunta koulutuksessa. Opiskelijan näkökulmasta kurssitarjonta tulevaisuudessa varmastikin laajenee.” Jatkuva oppiminen on niin ikään Illikaisen vastuualueena. Hän uskoo, että tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi tulevaisuudessa voi olla tarjolla entistä pienempiä opintokokonaisuuksia osaamisen täydentämiseen. ”Jatkuvaan oppimiseen uskotaan valtakunnan tasolla, ja osaamisen ylläpitämistä myös työuran aikana arvostetaan.” Illikaisen mielestä jatkuva oppiminen ei ole erillinen saareke, vaan peruskoulutuksen rinnalla kulkeva osa yliopiston tekemistä. Yliopistot tärkeitä Opetusja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen välisestä rahoitusmallista tuleville vuosille päätetään tänä keväänä. Rahanjakomallien pitää Illikaisen mukaan olla kannustavia ja samanaikaisesti läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia. ”Yliopistot ovat keskeinen tekijä koko Suomen kannalta, joten niiden rahoitus pitää turvata kaikissa olosuhteissa”, Illikai
12 nen linjaa. Hän huomauttaa maan tulevaisuuden olevan vahvasti yliopistoissa syntyvän osaamisen varassa. Oulun yliopiston sisäinen rahanjako noudattelee pitkälti OKM:n rahoitusmallia. Illikainen toteaa, että mallien samankaltaisuus helpottaa pärjäämistä kansallisessa kilpailussa. Yliopiston sisäisessä mallissa tulee kuitenkin huomioida alojen erilaisuudet. Kansainvälisyyden pulmia ratkomassa Oulun yliopiston päivitetyssä strategiassa kansainvälisyys on suuressa roolissa. Tavoitteiksi mainitaan muun muassa kansainvälisten tutkinto-ohjelmien opiskelupaikkojen täyttäminen ja ohjelmien tarjoama erinomainen opiskelijakokemus. Englanninkieliset maisteriohjelmat ovat houkutelleet suuria hakijamääriä viime vuosina. Yliopisto uutisoi tammikuussa, että hakemuksia ensimmäisessä yhteishaussa oli yli 21 000. Illikainen paljastaa kuitenkin hakijamäärän korreloivan huonosti ohjelmien täytön kanssa. ”Koko hakuprosessissa on vielä haasteita, sillä hakijoita on tolkuton määrä, mutta ohjelmia ei saada täyteen.” Suuren hakemusmäärän käsittely vie aikaa. Parhaat hakijat hakevat usein moniin hakukohteisiin, eivätkä valitse Oulun yliopistoa, vaikka pääsisivätkin sisään. Lisäksi joukossa voi olla hakijoita, joiden kielitaito ei riitä koulutukseen. EUja ETA-alueen ulkopuolisille hakijoille onkin tulossa hakumaksu, joka hillinnee hakijasumaa. Oulussa jo olevat kansainväliset opiskelijat Illikainen haluaa pitää alueella ja kiinnittää heidät nykyistä paremmin yliopistoyhteisöön. Yksi haaste kansainvälisten osaajien integroitumisessa on kielitaito. Illikainen toivoisi, että kansainväliset opiskelijat oppisivat opintojensa aikana ainakin suomen kielen alkeet. Hän nostaa esille yritysten näkökulman. ”Yritykset haluavat palkata pysyviä henkilöitä. Hakija antaa vaikutelman, että on tosissaan, mikäli hän osaa suomea edes vähän.” Illikainen toivoo alueen yritysten tarjoavan harjoittelupaikkoja kansainvälisille opiskelijoille. Myös kohtaamisia kansainvälisten opiskelijoiden ja suomalaistaustaisten kesken halutaan lisää. Kansainvälisen yhteistyön tiivistämisessä Illikainen heittää palloa opiskelijoille. ”Opiskelijoiden tulee pohtia, ovatko luontevat kohtaamispaikat opintojaksoilla vai vapaa-ajalla.” Illikaisen kausi vararehtorina alkoi maaliskuun alusta ja jatkuu helmikuulle 2029. Illikainen pyrkii kaudellaan edistämään yliopiston yhteisöllisyyttä. ”Vastakkainasettelun sijaan haluaisin, että olemme kaikki samalla puolella.” • Yliopistot ovat keskeinen tekijä koko Suomen kannalta, joten niiden rahoitus pitää turvata kaikissa olosuhteissa. MIRJA ILLIKAINEN OULUN YLIOPISTON KOULUTUKSESTA VASTAAVA VARAREHTORI KOULUTUS Väitteli tohtoriksi vuonna 2009. URA Toiminut aiemmin teknillisessä tiedekunnassa yliopistonlehtorina, professorina ja dekaanina. VAPAA-AJALLA Teatterin ystävä, talvisin viihtyy myös lumilaudan ja suksien päällä. ”
13 Meiltä teille ja teiltä meille. oulunmuuttopalvelu.fi 0400 415 588 Opiskelija-alennus muutoista -5% Tällä kupongilla myös ei opiskelijoille -5% muuttoalennus. Ota talteen! Avustajaksi Oulun ylioppilaslehteen? Etsimme kirjoittajia, valokuvaajia ja somettajia. Ota yhteyttä paatoimittaja@oyy.fi
Yliopistojen näkökulmasta opintojen keskeyttäminen on resurssien tuhlausta. Silti vuosittain tutkinto-ohjelmista tippuu pois opiskelijoita, joista yliopisto ei kerää valmistumisesta irtoavaa rahapottia. TEKSTI Marjut Lauronen 14 Kun opinnot keskeytyvät ILMIÖT O ulun yliopiston ylioppilaskunnan (OYY) teettämä tutkimus kartoitti alemman korkea koulututkinnon keskeyttämiseen johtaneita syitä. Kysely suoritettiin lokakuussa 2023, ja siihen vastasi 70 henkilöä. Syiksi lopettamiseen mainittiin muun muassa pettymys kursseihin, opintojen tarkoitus ja mielenterveyden haasteet. Raportista selviää, että opintojen keskeyttämistä harkitaan pitkään ja lopettaneet ovat varmoja päätöksestään. Suurin osa vastanneista on myös aloittanut uudet opinnot toisella alalla. Yliopiston näkökulmasta opintojen keskeyttäminen on resurssien tuhlausta, koska rahaa tulee vain valmistuneista tutkinnoista. Alalta toiselle surffailijat vievät toisaalta myös opiskelupaikan sellaiselta, joka haluaisi valmistua. Tarjotaanko hakijoille tarpeeksi tietoa opinnoista? Mitkä syyt johtavat opintojen lopettamiseen, ja mitä tukea keskeyttämistä pohtivalle on tarjolla? Lopettamisen syyt moninaisia Yleisin syy opintojen keskeyttämiseen oli opiskeltavan alan uranäkymät sekä alan tarkoitus. Kiinnostuksenkohteiden muuttuminen sekä pettymys kursseihin olivat seuraavaksi suurimmat syyt. Jaksamiseen liittyvät vaikeudet nousivat myös esille: jopa viidesosa mainitsi mielenterveyden haasteiden vaikuttaneen päätökseen. Tyytymättömyys opintojen joustamattomuuteen oli monen vanhemman opiskelijan keskeyttämisen syynä. Vastaajat kokivat, että yliopisto-opintojen ILMIÖT
15 ja perheen tai työskentelyn yhdistäminen oli liian vaikeaa. Tuloksia lukiessa on huomioitava alojen väliset erot. Luonnontieteet toimivat usein ponnahduslautoina lääketieteelliseen haluaville, kun taas tekniikan aloilla opinnot jäävät usein kesken työelämään siirtymisen myötä. Suurin osa opinnot jättäneistä tekee päätöksen siis omasta tahdostaan ja suunnitellusti. Mukana on kuitenkin henkilöitä, jotka päätyvät opintojen jättämiseen muista syistä. Kyselyyn vastanneita oli kaikkiaan 30 eri alalta. Eniten keskeyttäneitä oli varhaiskasvatuksella, kaikkiaan 10 prosenttia vastaajista. Opettajakoulutusta säätelevät useat lait ja asetukset, jotka tekevät opinnoista pitkälti valmiiksi aikataulutetut ja tiiviit. Tämä voi tulla yllätyksenä joillekin hakijoille, joiden mieleen on iskostunut ajatus akateemisesta vapaudesta. ”Tutkintoohjelman opetussuunnitelmaa kehitetään jatkuvasti tutkimusperusteisesti ja yhteiskunnalliset muutokset huomioiden”, tiivistävät Jaana Juutinen ja Sari Harmoinen Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnasta. Juutinen toimii varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelman vastuuhenkilönä ja Harmoinen on tiede kunnan koulutusdekaani. ”Geneerisillä aloilla tutkintojen rakenne on monesti joustavampi ja mahdollistaa yksilöllisen urapolun”, toteaa puolestaan OYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Hakoniemi. Muuttuvilla työmarkkinoilla joukosta erottuminen ja juuri omien vahvuuksien löytäminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Moni kokee generalisti opintojen olevan palkitsevia, kun tarjolla olevista kursseista saa räätälöityä itsensä näköisen tutkinnon. Opettajankoulutuksen ollessa tiukasti säädeltyä, ovat opiskelijan valinnaiset opinnot geneerisiä aloja vähäisempiä. Tiedekunnille opiskelijoiden mielipiteet ovat tärkeitä. Opiskelijat auttavat tiedekuntia kehittymään antamalla palautetta, jonka avulla muovataan kurssien sisältöä vastaamaan paremmin tulevaisuuden työelämän tarpeita. Reitti yliopistoon vaikuttaa jaksamiseen Yliopistojen opiskelijavalinnan siirryttyä todistuspainotukseen on opiskelijoiden asenteissa huomattu muutoksia. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Otuksen, ja Työn ja talouden tutkimuksen Laboren teettämästä Todistusvalintahankkeen loppuraportista selviää, että todistusvalinnalla valituiksi tulleet harkitsivat opintojen keskeyttämistä muita useammin. Todistuksella valitut myös kokivat muuta reittiä yliopistoon päässeitä useammin, että heidän opiskelumotivaationsa on yleisestikin heikompi ja opiskelutaidot puutteellisia. Oulun yliopisto järjestää vuosittain hakijan päivän, jossa on esillä kaikki Oulun yliopiston kevään yhteishaussa olevat opiskelukohteet. Yliopisto myös mainostaa itseään ja opintoalojaan aktiivisesti UniOulu-opiskelijalähettiläiden avulla. Tämän lisäksi yliopisto-opiskelijat itse jakavat arkeaan runsaasti sekä omillaan että yliopiston sosiaalisen median tileillä. Tietoa opinnoista on siis saatavilla, ainakin nuoremmille hakijoille. Hakijan omalle vastuulle jää kuitenkin opintokokonaisuuksien sisältöjen ja vaatimusten tutkiminen. Hakijoiden mielikuvat alasta syntyvät usein lukiokurssien pohjalta, jotka ovat monilla aloilla vain pintaraapaisu aiheeseen. Opinto-ohjelmien sisältöön kuuluu useilla aloilla paljon pääainetta sivuavia opintoja, jotka eivät välttämättä kiinnosta hakijaa lainkaan. Tämä voi olla jäädä monella väsyneellä abilla huomioimatta, ja alalle päädytään hakemaan juuri omien kokemusten perusteella. Kun todistuksella valittujen ei ole tarvinnut päntätä yliopistotason mateTodistusvalinnalla valituiksi tulleet harkitsivat opintojen keskeyttämistä muita useammin. ”
16 riaaleja pääsykokeita varten, voi myös opintojen vaativuus yllättää. Monet voivat kokea arjen aikatauluttamisen raskaaksi, kun opintojen paino siirtyy itsenäiseen opiskeluun ja käsiteltävät aihealueet ovat laajoja. Myös yliopiston ohjauspalveluista kerrotaan, että vastaan on tullut tilanteita, joissa opiskelijat ovat kertoneet valinneensa alan liian vähällä tiedolla ja väsyneinä heti ylioppilaskokeiden jälkeen. OYY:n teettämässä raportissa ehdotetaan, että keskeyttämistä voisi ennaltaehkäistä paremmalla opintoohjauksella jo toisella asteella sekä varsinkin opintojen nivelvaiheessa. Myös vanhemmille hakijoille suunnattu tapahtuma voisi lisätä tietoa opintojen sisällöistä ja vaatimuksista. Yliopisto jaksamisen tukena Raportissa tarkasteltiin myös yliopiston tarjoamien tukipalveluiden käyttöä. Oulun yliopiston opiskelijalle on tarjolla laajasti hyvinvointia ja opiskelua tukevia palveluita. Opintoihin liittyvissä kysymyksissä apua tarjoaa omaopettajien lisäksi opiskeluohjaus, opintopsykologit sekä Career Centre, joka tarjoaa työelämätaitoja urapolun rakentamiseen. Tutkimukseen vastanneet olivat yleisesti tyytyväisiä tarjolla oleviin palveluihin. Eniten negatiivista palautetta saivat YTHS ja psykologipalvelut pitkien jonotusaikojen takia. Suurin osa kyselyyn vastanneista ei tosin ollut käyttänyt näitä yliopiston tarjoamia palveluita ollenkaan – päätös opintojen lopettamisesta on siis monelle selvää. Nähtäväksi jää, tulevatko kaavaillut valintakoemuutokset vaikuttamaan yliopiston valmistumisprosenttiin. Uudistuksen myötä nykyiset, noin 120 valintakoetta, yhdistettäisiin yhdeksäksi eri valintakoekokonaisuudeksi. Kun mahdollisten valintakokeiden määrä vähenee, voi hakijalle jäädä enemmän voimavaroja opinto-oppaiden tarkasteluun. Yliopisto on täynnä erilaisia opintomahdollisuuksia, joista jokainen löytää varmasti omansa – joskus muutamankin mutkan kautta. Vaikka alanvaihdosta voidaan kokea epäonnistumisen tunnetta tai jopa häpeää, tarjoaa se opiskelijalle kuitenkin mahdollisuuden itsetutkiskeluun vahvistaen samalla myös opiskelutaitoja. Tulevaisuuden työmarkkinat tulevat tarvitsemaan generalisteja, joilla on näkemystä monesta eri alasta. Opiskelijat ovat tyytyväisiä yliopiston tarjoamiin tukipalveluihin, ja niiden turvaaminen on tulevaisuudessakin tärkeää. Kaiken kaikkiaan oululaiset yliopistoopiskelijat ovat motivoituneita, kun liki 90 prosenttia suorittaa kandidaatintutkintonsa loppuun. Luku on Euroopan muita yliopistoja suurempi, ja siitä voidaan olla ylpeitä. •
Hei mainostaja! Tässä voisi olla sinun paikkasi näkyä koko korkeakouluyhteisölle. Seuraava Oulun ylioppilaslehti ilmestyy 4.9. Ole mukana ja varaa mainospaikkasi! Varaukset ja aineistot 19.8. mennessä: myynti@adaptipalvelut.fi tai puh. 0400663885
18 Kartta: Arto Vitikka, Arktinen keskus, Lapin yliopisto. Rajojen lähde: Runfola, D. et al. (2020) geoBoundaries: A global database of political administrative boundaries. PLoS ONE 15(4): e0231866. 18 TIEDE
19 Arktisuuden tutkija Arktisen alueen väestönkehitystä tutkivan tutkijatohtori Anastasia Emelyanovan näkökulmasta on tärkeää huolehtia, etteivät pohjoisen erityispiirteet huku kansallisessa päätöksenteossa. Tutkijana hän toivoo, että tulokset heijastuisivat vahvemmin käytäntöihin. TEKSTI Jenni Maalismaa KUVAT Arto Vitikka, Anastasia Emelyanova K un maapalloa katsoo pohjoisnavalta käsin, kestää hetki hahmottaa, mitkä maa-alueet ovat kyseessä. Arktiseen terveyteen ja väestötieteeseen erikoistuneelle Oulun yliopiston Thuleinstituutin tutkijatohtori Anastasia Emelyanovalle napakeskeinen kuvakulma on kuitenkin yksi tutuimmista. Arkangelista, Oulun kanssa saman leveyspiirin tuntumassa sijaitsevasta Luoteis-Venäjän kaupungista kotoisin olevalle Emelyanovalle maailman hahmottaminen arktisesta näkökulmasta on luontevaa. Vaikka alueella syntyneelle ja työskennelleelle arktisuuden merkitys on luonnollista, maailmanlaajuisesti kyse on vain ”jostain siellä pohjoisessa”. Pari vuotta Itävallassa apurahatutkijana antoivat perspektiiviä siihen, millaisena pohjoisen asiat näyttäytyivät muualta katsottuna. ”Kun tutkimusalastani kyseltiin, ’art’ ja ’arctic’ menivät helposti ensikuulemalta sekaisin”, Emelyanova kuvailee yleistä sekaannuksen aihetta nauraen. Oulun yliopistossa arktiset teemat ovat tuttuja ainakin mainosmateriaalien ja asenteen tasolla. Vuoden 2023 alussa arktisuudelle julkaistiin ensimmäinen oma strategiansa, jonka avulla pyritään vastaamaan aikamme megatrendeihin planeetan hyvinvoinnin ja liiketoiminnan tavoitteet huomioiden. Mitä erityispiirteitä pohjoisuus tuo näihin globaaleihin haasteisiin? Alueen eroja ja yhteneväisyyksiä Hallinnollisiin arktisiin alueisiin kuuluu kokonaisuutena vain yksi maa, Islanti, sekin pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Tutkimuskohteena alue ei siis rajoitu orjallisesti tuohon yleiskielessä todellisen pohjoisuuden merkkinä pidettyyn leveyspiiriin, vaan noudattelee kansallisten hallinnollisten alueiden rajoja. Esimerkiksi Suomesta arktisen alueen tutkimusalaan lasketaan Lapin lisäksi usein PohjoisPohjanmaa ja Kainuu. Emelyanova korostaa alueen ja sen asukkaiden heterogeenisyyttä. Monimuotoisten alueiden tutkiminen kokonaisuutena on tärkeää, jotta pohjoisen erityispiirteet eivät hukkuisi kansallisen tason päätöksenteossa. Ratkaisujen kannalta noin 10 miljoonaa asukasta ja 10 prosenttia maapallon maapinta-alasta kattavalle alueelle ei silti toimi yksi ja sama keino. Selkein yhdistävä tekijä ovat ilmastoolosuhteet. Näiden läsnäolo heijastuu myös tällä hetkellä käynnissä olevaan Pohjoismaiden yhteiseen tutkimusprojektiin, josta Emelyanova vastaa Suomen osalta. Selvityksen alla on arktisella alueella elävien ikääntyvien kokemukset talven vaikutuksesta ulkoiluun. Ikääntyminen on tämän ajan megatrendi, johon etsitään ratkaisuja ympäri maailmaa. Asukaslähtöisyyden edistämiseen on löydettävä omat toimivat keinonsa alueellisesti. Parhaat ratkaisut saavutetaan ottamalla asianomaiset mukaan päätöksentekoprosesseihin. Väestönkasvu ja -lasku noudattavat arktisella alueella monilta osin koko maailman kehityskulkua kohti pienempää lapsilukua ja suurempaa eliniänodotetta. Alkuperäisväestöjen vahvoilla alueilla lapsiluku voi edelleen olla yleisestä kehityskulusta poiketen suurempi. Eliniänodotteen suhteen alueen eri osilla on jopa 20 vuoden ero. Yksi yhdistävä tekijä on myös inhimillisen pääoman liike pohjoisimmil
20 Miten voimme kertoa tämänhetkisistä muutoksista, jos puolet alueesta puuttuu tilastoista ja tutkimusdatasta? ta alueilta etelän kasvukeskuksiin. Jotain olisi tehtävä, jotta työelämästä ja opiske lusta hankittu osaaminen myös säilyisi pohjoisessa. Innovatiivisten, luovien ja osaavien ihmisten kerääntyminen on omiaan lisäämään vetovoimaa, mutta kaupunkien vetovoima olisi ensin saatava kääntymään. Yhteistyöllä kohti tulevaa ”Tutkijana koen tärkeäksi, etteivät tulo kset jää tietokoneeni uumeniin. Kirjoitamme muun muassa lyhyitä poli tiikkasuosituksia päätöksentekijöille sekä tulosraportteja tiedeyhteisöille ja tutkimukseen osallistuneille.” Kaunis tavoite tutkimuksen integroimisesta oikeaan elämään kuitenkin toteutuu harvoin. Täysin hukkaan heitetyksi toimintaohjeita ei voi kuvata, mutta datan ja tulosten käyttöön liittyy silti vastarintaa. Moniulotteisten haasteiden osalta laaja-alainen tutkimusyhteistyö korostuu. Emelyanova on osa kansainvälistä tutkimusryhmää, joka on yksi esimerkki Oulun yliopiston arktisen strategian Yhteinen terveys -painopisteen toiminnasta. Painopisteen mukaan ihmisten, eläinten ja ekosysteemien terveys kulkevat käsi kädessä. Yhteinen terveys -tutkimusryhmä toimii osana Arctic Five -foorumia, jonka kautta viisi pohjoista yliopistoa tekevät tutkimusja opetusyhteistyötä. Toinen Emelyanovan työhön kansainvälisyyttä tuova yhteisö on laajemmalle globaalille alueelle levittäytyvä, yli 230 toimijan UArctic-verkosto, jossa hän toimii varapuheenjohtajana terveyskysymyksiä painottavassa ryhmässä. Samalla hän on esimerkki siitä, mihin UArctic-mahdollisuuksia hyödyntämällä voi päästä, sillä hän on myös itse valmistunut teemaverkostojen maisterija tohtoriohjelmasta. Arktinen väestötiede tieteenalana asettaa jo itsessään omat vaatimuksensa yliopistojenväliselle yhteistyölle. Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa tärkeitä vertailukohtia sekä arktisen alueen sisällä että ulkopuolella. ”Yliopiston uuden arktisuusstrategian käyttöönotto tulee oletettavasti viimeistään lisäämään aspektia kaikkien opiskelijoiden elämässä”, Emelyanova odottaa. Sodan vaikutukset tutkijan työhön Vielä muutama vuosi sitten Emelyanova teki läheistä yhteistyötä venäläisten arktisen alueen tutkijoiden kanssa. Nyt pääsy monille datasivustoille on estetty, ja Venäjän aluekehitys on entistä vahvemmin muiden maiden tutkijoilta pimennossa. Tämä aiheuttaa arktiselle tutkimukselle mittavia haasteita. ”Venäjä kattaa arktisen alueen väestöstä noin 75 prosenttia ja maa-alueista noin 50 prosenttia. Miten voimme kertoa tämänhetkisistä muutoksista, jos puolet alueesta puuttuu tilastoista ja tutkimusdatasta? Koko alueen laajuinen analyysi ei ole näillä tiedoin mahdollista.” Tiedonpuute näkyy laajasti myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen tutkimuksessa. Monet alan julkaisut ovat joutuneet toteamaan, että Venäjän datan puuttuminen voi tehdä arktisesta ilmastoennusteesta merkityksettömän. Tutkijuuden monet puolet ovat siis tulleet Emelyanovalle tutuksi. Konferenssija koulutusmatkat, itselle tärkeiden yhteiskunnallisten asioiden parissa toimiminen sekä motivoivat kollegat lisäävät työn imua. Oman työn laadusta riippumaton epävarmuus on samalla koko ajan läsnä. ”Joskus ajattelen, että pitäisi vain eläköityä tutkimustyöstä ja hankkia vakaampi työsuhde”, Emelyanova naurahtaa. Haasteistaan huolimatta tutkijan työ tuntuu edelleen omalta, ja lapsiperhearjen sävyttämän muun elämän yhdistäminen sen kanssa palkitsevalta. • ”