1/ 2 2 6 | 2 5 .2 .2 2 6 | 6 6 . v u o si k e rt a
Tässä numerossa 2 3 20 OYY:n hallitus 2026 esittäytyy Vuoden alussa toimintansa aloittanut hallitus on jälleen ikuisuuskysymyksien äärellä. Kolumni Tuurilla työllistyy, sanoo kolumnistimme Olli Laitinen. Arviot Arvioimme tietokirjan sienistä ja japanilaisen kaunokirjallisen teoksen yksinäisyydestä. Peaceful future starts with dialogue Ecoality-project believes in open conversation when building a sustainable future. Tapahtumia moneen makuun Vuoden kulttuurikimara on käynnissä ja tapahtumia löytyy kissakahvilasta talviuintiin. Alumnilta oppia Tuija Lehtinen lähti Oulun yliopistoon lukemaan matematiikkaa, mutta hänestä tulikin palkittu kirjailija. Päätoimittajalta Vuoden kulttuurikimara – ja mitä sitten? Ilmoitustaulu Kielten opinnoista poistetaan osaamisvaatimuksia ympäri maata. Ulkomaalaislain muutos tarjoaa korkeakoulututkinnon suorittaneille oman väylän pysyvän oleskeluluvan saamiseen. Kaiken takana on Hellänelli Musiikilla itsensä elättäminen on vaikeaa, mutta Nelli Milan on keksinyt keinot, miten se tehdään. 4 26 Palveluasiantuntija Ismo Vääräniemi on kuratoinut Oulun yliopiston käytävillä olevan taidekokoelman. Kokoelmassa on satoja suomalaisten taiteilijoiden taideteoksia. ”Mikä tahansa kulttuurituote, joka tuottaa hyvää mieltä, on arvokas” 14 Murre, joki ja terva 38 40 Not fluent in Finnish yet? This is Oulu Student Magazine, an independent journalistic publication dedicated to student life and local culture. Though most of our articles are in Finnish, we have included some articles written in English in this issue. For more English content, go check out our website to keep up with what’s happening in the university community! 8 Kulttuuriperintö kuulostaa hienolta sanalta, mutta se on ihan arkinen asia, kertoo kulttuuriperinnön yliopistonlehtori Kirsi Laurén. 42 32 Translation: Facing eternal questions 34 24
1/2026 25.2.2026 66. vuosikerta Oulun ylioppilaslehti on journalistisesti riippumaton. Vuonna 1961 perustettu lehti ilmestyy painettuna vuonna 2026 neljä kertaa. Matka jatkuu verkossa osoitteessa www.oulunylioppilaslehti.fi Löydät meidät myös mobiilisovellus Tuudosta! PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Heikura paatoimittaja@oyy.fi +358 40 526 7821 TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Julia Virpi, Tuuli Turunen, Miro Ukkola, Kerttu Kalliorinne, Miia Torro, Essi Määttä, Miia Karhurinne, Eetu Leinonen, Sanna Niemi, Olli Laitinen ja Pete Huttunen KANNEN KUVA Essi Määttä TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Paavo Havaksen tie 5 huone 233, 2.krs 90570 Oulu toimitus@oyy.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Oulun yliopiston ylioppilaskunta PAINO PunaMusta Oyj MAINOSMYYNTI Adaptipalvelut paula.manner@adaptipalvelut.fi +358 400 663 885 PAINOS 2000 kpl ISSN 0355-9238 (painettu) ISSN 1798-9922 (verkko) ISSN-L 0355-9238 SEURAA MEITÄ SOMESSA Oulun ylioppilaslehti @oulunylioppilaslehti Oulun ylioppilaslehden podcast 3 O ulun kulttuuripääkaupunkivuosi on päässyt täyteen vauhtiin suuren, ohjelmantäyteisen avajaisviikonlopun jälkeen. Vai onko? Keskustaa ympäröivien värivalojen sammuttua tunnelma on hieman antiklimaattinen tässäkö se oli? Oulu2026-säätiön mukaan kulttuuri-ilmastonmuutos on usean vuoden projekti, joka vain huipentuu tähän vuoteen. Kun siis Oulu kantaa kulttuuripääkaupungin titteliä, puhe ei koske vain tapahtumakalenteria, matkailulukuja tai näyttäviä avajaisia. Kyse on syvemmästä muutoksesta. ”Kulttuuri-ilmastonmuutos kasvattaa ymmärrystä kulttuurista yhteisenä voimana alueen kehittämisessä. Oulun seudun on kehityttävä vahvaksi kulttuurikeskittymäksi tasapainottamaan Etelä-Suomeen painottuvaa kansallista kulttuurirahoitusta. Haluamme yhdistää ihmiset kulttuuriin. Oulun kulttuuristrategia vahvistaa kaikkien oikeuksia ja mahdollisuuksia luoda ja kokea kulttuuria”, seisoivat lupaukset Oulu2026-säätiön hakemuksessa kulttuuripääkaupungiksi. Oulu2026:n mukaan tämä tarkoittaa pohjoisen itseymmärryksen päivittämistä. Perinteinen kertomus syrjäisestä reunasta voi väistyä tarinan tieltä, jossa pohjoinen on suunnannäyttäjä: digitaalisuuden, kestävyyden ja yhteisöllisen luovuuden laboratorio. Kulttuuri ei ole irrallinen sektori, vaan voima, joka läpäisee koulutuksen, elinkeinot ja kaupunkisuunnittelun. Se muuttaa ilmastoa, jossa ideat syntyvät. KULTTUURI-ILMASTONMUUTOS ON myös osallisuuden laajentumista. Kun yhä useampi kokee voivansa osallistua kielestä, iästä tai taustasta riippumatta, syntyy luottamuksen kierre. Se on pääomaa, jota ei mitata pelkillä euroilla. Onnistunut kulttuuripääkaupunkivuosi ei näy vain kävijätilastoissa, vaan siinä, kuinka moni jää pysyvästi mukaan tekemään, kokemaan ja vaikuttamaan. Muuttuuko ilmasto todella vai jääkö se juhlapuheiden tasolle? Todellinen muutos mitataan vasta vuosien päästä. Jos kulttuuri-ilmastonmuutos onnistuu, vuosi 2026 ei ole huipentuma vaan lähtölaukaus. Myös me Oulun ylioppilaslehdessä toivomme kulttuurin arvostuksen renessanssia. Siksi, vaikka emme ole osa kulttuuripääkaupunkivuotta eli sen rahoituksen piirissä, pistimme ja tulemme pitkin vuotta pistämään oman lusikkamme kulttuurisoppaan ja tarjoilemme kulttuurisisältöjä vuoden ohjelmatarjonnan sisältä ja sen ulkopuolelta. OULUN YLIOPPILASLEHTI Tuuli Heikura Päätoimittaja PÄÄKIRJOITUS Vuoden kulttuurikimara – ja mitä sitten?
4 ILMOITUSTAULU K evään 2026 yhteishaussa esimerkiksi Oulun yliopistoon voi hakea opiskelemaan saksan kieltä ilman aikaisempaa kielitaitoa. Myös muissa yliopistoissa osaamisvaatimuksia poistetaan kielten opinnoista. Yliopistojen uudistus avaa saksan, ranskan ja venäjän tutkinto-ohjelmat ilman aiempaa osaamista kyseisistä kielistä. Muutos on osa laajempaa yliopistojen välistä muutosta, jossa tavoitteena on vahvistaa vieraiden kielten ja kulttuurien asiantuntemusta Suomessa. Uudistuksen myötä myös yliopistojen välinen yhteistyö lisääntyy kielten opetuksen osalta. Muutoksessa ovat mukana Jyväskylä, Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Ennen tätä kevättä kieliopinnot on ollut mahdollista aloittaa ilman aiempaa osaamista ainoastaan Åbo Akademissa. Yliopistot perustelevat muutosta huolella vieraiden kielten osaamisen heikentymisestä Suomessa. Kielten opetus on yksipuolistunut perusopetuksessa ja toisella asteella, ja muiden vieraiden kielten kuin englannin opetus on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Opetus jakautuu epätasaisesti paikkakuntien ja alueiden välillä. Tämän takia muiden kielten kuin englannin kouluopiskelu ei ole enää kaikkialla edes mahdollista, ja yhä harvempi on voinut hakea yliopistoon opiskelemaan muita vieraita kieliä, yliopiston tiedotteessa kerrotaan. Suuntauksen seurauksena vieraiden kielten asiantuntijoiden määrä on laskenut Suomessa. Monipuolisen kielivarannon merkitys on kriittinen Suomen kansainväliselle asemalle EU:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteisöissä. ”Suomella ja saksankielisellä alueella on tiiviit taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset suhteet. Saksa on Suomen suurin kauppakumppani, ja työelämässä on suuri tarve saksan kieltä osaaville työntekijöille”, sanoo Oulun yliopiston saksan kielen ja kulttuurin professori Sandra Reimann. Uudet hakuväylät tutkinto-ohjelmiin tulevat ensimmäistä kertaa hakuun kevään 2026 yhteishaussa 10.–24.3.2026. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa riittävän kielitaidon ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, minkä jälkeen opiskelija jatkaa perusopintoihin. Kaikissa yliopistoissa säilyy myös perinteinen hakuväylä, jonka kautta opintoihin voi hakea aiemmin hankitun osaamisen pohjalta. • Helmikuun alussa Linnanmaan kampukselle avattiin uusi opiskelualue, joka kulkee nimellä Poukama. Alue sijaitsee vihreiden naulakoiden takana, OYY:n entisissä tiloissa. Yliopiston tiedotteen mukaan Poukama tarjoaa monipuolisia tiloja opiskeluun ja työskentelyyn. Tilasta löytyy muun muassa loungetila, varattavia vetäytymistiloja, vapaasti käytettäviä pienhuoneita ja sermeillä erotettuja ryöpisteitä. Lisäksi Poukamassa on sohvaryhmiä ja lukunurkkaus nojatuoleilla myös vapaampaan oleiluun. Hiljaisesta työskentelytilasta ei siis ole kysymys. Poukaman ovet ovat auki yliopiston aukioloaikojen mukaisesti. • Uusi opiskelualue Poukama avattu Linnanmaan kampukselle Yliopistoihin voi jatkossa hakea opiskelemaan kieliä ilman aiempaa osaamista
5 O ulun yliopiston toimikautensa aloittanut hallitus on valinnut järjestäytymiskokouksessaan 27. tammikuuta 2026 puheenjohtajakseen Leena Nissilän ja varapuheenjohtajakseen Sakari Karjalaisen. Puheenjohtajat valittiin koko toimikaudelle 2026–2029. Dosentti, filosofian tohtori Leena Nissilä on Oulun yliopiston alumni suomen kielestä ja Kotimaisten kielten keskus Kotuksen johtaja. Nissilä on toiminut urallaan johtoja asiantuntijatehtävissä Opetushallituksessa ja eri tutkimus-, opetusja asiantuntijatehtävissä muun muassa Oulun, Helsingin ja Tallinnan yliopistoissa. Hänellä on ollut koulutuksen kehittämiseen liittyviä ohjausja työryhmien johtamistehtäviä muun muassa Opetushallituksessa, eri ministeriöissä ja yliopistoissa. Ylioppilastutkintolautakunnassa Nissilä on toiminut 20 vuotta. ”Haluan hallituksen puheenjohtajana korostaa luottamusta ja avoimen vuorovaikutuksen merkitystä yliopistoyhteisössä ja sitä ympäröivässä yhteiskunnassa. Hallituksen tehtävänä on tukea yliopiston johtoa ja koko yliopistoyhteisöä tärkeässä työssään. Oulun yliopistolla on valtavan suuri merkitys koko pohjoiselle Suomelle”, Nissilä sanoo yliopiston tiedotteessa. ”Tässä ajassa erityisen tärkeää on huolehtia tieteen vapaudesta. Myös laadukkaan opetuksen turvaamisen sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja heidän tulevaisuususkonsa vahvistamisen näen ensiarvoisen tärkeänä”, Nissilä lisää. Hallitus on yliopiston ylin päätöksentekoelin, joka päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta, ohjauksen periaatteista, toimintaja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta sekä laatii tilinpäätöksen. Oulun yliopiston hallituksessa on tällä toimikaudella kymmenen jäsentä. Professorit, muu henkilöstö ja opiskelijat ovat valinneet kukin kaksi edustajaa hallitukseen. Yliopistoyhteisön ulkopuolisia jäseniä on neljä ja heidät on nimittänyt yliopistokollegio. Yliopistolain mukaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan yliopistoyhteisön ulkopuolisista jäsenistä. • Leena Nissilä valittiin Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi SARJAKUVA Oulun yliopistossa otetaan käyttöön uusi opetusmuotoluokitus syksyllä 2026 Oulun yliopiston uudet opetusmuodot ovat lähi, monimuoto, hybridi, aikataulutettu verkko ja omaan tahtiin joustavasti. Uudet opetusmuodot otetaan käyttöön syksystä 2026 alkaen. Jatkossa opiskelijat näkevät opintojakson toteutusmuodon Pepistä ja Tuudosta. Oulun yliopiston opintojaksojen toteutusten opetusmuotoja (aiemmin opetusprofiilit: etä, monimuoto/joustava, lähi) koskevaa päivitystyötä on tehty syksyllä 2025. Työn tavoitteena oli luoda aiempaa selkeämpi ja myös opiskelijoille läpinäkyvä luokitus, joka tukee opiskelijaa opintojen suunnittelussa, auttaa opettajaa viestimään opetukseen osallistumisen reunaehdoista sekä auttaa tutkinto-ohjelmaa opetusmuotojen kokonaisuuden hallinnassa. Opintojakson vastuuhenkilö päättää yhteistyössä tutkinto-ohjelman vastuuhenkilön kanssa opintojakson toteutukseen sovellettavasta opetusmuodosta. Opetusmuoto on sitova. Toteutusmuotojen keräämisen jälkeen opetusmuotoa voidaan muuttaa vain koulutusdekaanin päätöksellä erittäin perustellusta syystä ennen opintojakson alkua. Pepissä opetusmuoto merkitään Pepin toteutuksen Luokittelu-kenttään, josta se tulee näkyviin opiskelijan Peppiin ja Tuudoon. •
6 U lkomaalaislaki muuttui 8. tammikuuta 2026. Maahanmuuttoviraston mukaan pysyvän oleskeluluvan voi jatkossa saada, jos on suorittanut Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, jatkotutkinnon tai alemman yliopistotutkinnon ja suomen tai ruotsin kielen taito on tasolla kehittyvä eli tasolla A2 tai on suorittanut 15 opintopisteen suomen tai ruotsin kielen opinnot korkeakoulussa. Aiemmin pysyvän oleskeluluvan on voinut saada pääsääntöisesti työn ja asumisajan perusteella. Lakimuutos lisäsi Suomessa tutkinnon suorittaneille oman polun oleskeluluvan hakemiseen, mikä helpottaa huomattavasti sen saamista. Myös muita hakupolkuja päivitettiin saman muutoksen yhteydessä ja erityisesti kielitaitoon liittyviä vaatimuksia kiristettiin. Lakimuutos tuli voimaan nopeasti eikä antanut yliopistoille juurikaan aikaa valmistautua. Vaikka muutos ei juridisesti suoraan vaikuta yliopistoihin, sen vaikutukset ovat näkyneet heti myös Oulun yliopistolla suomen kielen kurssien kysynnän kasvuna. Vuoden alussa kursseille jonotti enimmillään jopa 160–170 opiskelijaa. Kielija viestintäopintojen keskus Linguan johtaja Elina Palola ja koulutuspäällikkö Päivi Jokinen kertovat, että suomen kielen kurssien tarjontaa pyritään lisäämään uutta kysyntää vastaavaksi. Lingua on jo saanut lisäresurssia suomen opetukseen, ja kaikille vuoden alussa jonossa olleille opiskelijoille pyritään järjestämään opetusta kevään aikana. Tällä hetkellä kaikkiin Oulun yliopiston kansainvälisiin tutkintoihin sisältyy vähintään viisi opintopistettä pakollisia suomen kielen opintoja tohtorin tutkintoja lukuunottamatta. Lingua tekee yhteistyötä tiedekuntien kanssa, jotta opiskelijat voivat suorittaa tarvittavat 15 opintopistettä suomen kieltä ilman liiallista kuormitusta tai päällekkäisyyksiä muiden opintojen kanssa. Tutkintoon sisältyvien suomen kielen opintojen lisäämistä lakimuutosta vastaavaksi pohditaan useissa tutkinto-ohjelmissa, mutta haasteena on niiden mahduttaminen tutkintorakenteeseen. Huolimatta lakimuutoksen aiheuttamasta kiireestä muutos nähdään yliopistolla positiivisena ja lupaavana. Vetovoimatekijä Ulkomaalaislain muutos on vahva houkutin uusille opiskelijoille ja kannustaa valmistuneita työllistymään Suomeen. Koulutuspalveluiden johtaja VeKorkeakoulututkinnon suorittaneille oma väylä pysyvän oleskeluluvan hakemiseen TEKSTI Miia Karhumaa Jatkossa Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneet kansainväliset opiskelijat voivat saada pysyvän oleskeluluvan tutkinnon ja kieliopintojen perusteella.
sa-Matti Sarenius pitää ulkomaalaislain muutosta pelkästään hyvänä asiana ja korostaa, että on erittäin tärkeää saada kansainvälisiä opiskelijoita jäämään Suomeen töihin, koska osaamista tarvitaan. ”Aitojen korkeakoulutettujen osaajien jäämistä Suomen työmarkkinoille helpotetaan, ja se on ehdottoman hyvää politiikkaa”, Sarenius sanoo. Vähäisetkin kieliopinnot heijastuvat työmarkkinoille. Suurin osa Suomeen työllistyvistä kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy kansainvälisiin yrityksiin, joissa työkieli on usein englanti eikä laajaa suomen kielen taitoa välttämättä tarvita. Silti 15 opintopisteen kieliopinnot voivat huomattavasti madaltaa työnantajien rekrytointikynnystä. ”On yllättävän iso vaikutus sillä, mitä kieltä esimerkiksi kahvipöydässä puhutaan töissä”, Sarenius sanoo. ”Jos työpaikalla pystyy olemaan yhteisössä mukana suomen kielellä tavalla tai toisella, vaikka työkieli ei ole millään lailla suomi, se on tärkeää. Se on monen yrityksenkin mielestä tärkeää.” Lakimuutoksen kautta yliopiston vetovoiman uskotaan parantuvan myös kansainvälisten opiskelijoiden keskuudessa huolimatta tänä vuonna voimaan astuvista täysistä lukukausimaksuista EUja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Lukukausimaksujen seurauksena tämän vuoden haussa kansainvälisten hakijoiden määrä romahti noin 35 % viime vuodesta. Oulun yliopisto kuitenkin pärjäsi Suomen korkeakouluista parhaiten ja oli yksi ensimmäisistä, joka tiedotti lakimuutoksesta kanavissaan. ”Kaikissa yliopistoissa hakemusten määrä laski, mutta Oulun yliopisto sai eniten. Onko sillä, että me ensimmäisenä uutisoimme tästä ulkomaalaislain muutoksesta vaikutusta siihen, että Oulun vetovoima on lisääntynyt jo nyt? Jos meidän tutkinto-ohjelmissa voitaisiin tarjota 15 opintopistettä suomea osana tutkintoa, vetovoima varmasti lisääntyisi entisestään”, Palola miettii positiivisin odotuksin. 15 opintopistettä käytännössä 15 opintopisteen suomen kielen opintojen tavoitteena on saavuttaa eurooppalaisen viitekehyksen A2-taso eli kehittyvän kielitaidon taso. Jokisen ja Palolan mukaan tämä taso riittää arkielämään kuten esimerkiksi kaupassa toimimiseen. He painottavat, että täydellinen kielitaito ei ole koskaan tavoitteena, vaan tärkeintä on osata sen verran, että pääsee osallistumaan yhteiskuntaan jollakin tasolla ja tuntee kuuluvansa ryhmään yhteisen kielen kautta. Opiskelijoille suurempi määrä kieliopintoja voi olla kuormittavaa. Kielen opiskelu vaatii ajallisesti suurta panostusta tasosta riippumatta. Tällä hetkellä osa opiskelijoista suorittaa suomen kielen kursseja iltaopintoina, jolloin on usein jo väsynyt koulupäivän jäljiltä ja osalla voi olla myös töitä. Lingua pyrkii parantamaan kurssien saatavuutta, mutta aikatauluttaminen on jo nyt hankalaa puhumattakaan lisääntyneestä kysynnästä. 15 opintopistettä suomen kieltä on jaettu selkeään kolmen kurssin kokonaisuuteen, jonka voi suorittaa puolessatoista vuodessa. Lingua tarjoaa myös intensiivikursseja kesäloman aikana, jolloin kurssit voi suorittaa vuodessa. Juuri valmistuneet ovat saattaneet jäädä niin sanotusti uudistuksen ulkopuolelle, jos eivät omatoimisesti opiskelleet enempää suomen kieltä opintojensa aikana. Pysyvä oleskelulupa vaatii nimenomaan korkeakoulutasoisia kieliopintoja, joita on rajoitetusti saataville yliopiston ulkopuolella. Oulun yliopiston omille kursseille ei enää oteta yliopiston ulkopuolisia opiskelijoita resurssien riittämättömyyden takia. Jokinen ja Palola eivät koe suurena uhkana sitä, että suomen kielen opintoja suoritettaisiin vain vaatimusten täyttämiseksi ilman aitoa aikomusta oppia suomea. He uskovat suomen kielen kurssien luovan hyvän pohjan kielelle ja varmuutta, joka motivoi oppimaan lisää ja nauttimaan suomen kielestä, kun vaikein kynnys on ylitetty. ”Tuo [ulkomaalaislain muutos] on kuitenkin aika iso kädenojennus sille, että kun panostatte suomen kieleen, Suomi on myös halukas ottamaan teidät vastaan”, Jokinen luonnehtii. •
8 PÄÄHENKILÖ
9 Kaiken takana on Hellänelli Nelli Milanin yli vuosikymmenen kestänyt ura musiikin alalla on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivainen ja yhtä menestyksen tykitystä. Hän neuvoo vain sohimaan joka suuntaan, ja lopulta joku naru lähtee vetämään. TEKSTI & KUVAT Sanna Niemi
10
11 M usiikilla itsensä elättäminen on vaikeaa, mutta Nelli Milan, 36, on keksinyt keinot, miten se tehdään. ”Kannattaa vaan sohia joka suuntaan niin kyllä joku naru lähtee vetämään!”, kertoo Milan nauraen. Hinnat ovat nousseet ja palkat eivät ole nousseet sen mukana. Tilanne on sama monella alalla, kuten myös musiikkialalla. ”Saan tällä hetkellä pienempiä liksoja kuin jossain vaiheessa, koska muun muassa yleinen taloustilanne on vaikuttanut alaan niin paljon.” Oululaislähtöisellä musiikintekijällä on paljon tekeillä toimeentulon turvaamiseksi. Työ tuottajana, muusikkona, järjestössä, puhujana ja kouluttajana on kaikesta huolimatta siinä pisteessä, että sillä elää. Tilanteeseen pääsy on ollut viidentoista vuoden kivinen tie, jonka aikana oma jaksaminen on ollut koetuksella. ”En tekisi silti mitään toisin”, Milan sanoo. Pohjois-Suomesta Helsinkiin Nelli Milanin musiikillinen ura lähti liikkeelle Oulusta. Madetojan lukion kasvatti viritteli jo teini-iässä bändejä pystyyn ja sai koulusta hyvät pohjatiedot tekemiselle. Opinnot jatkuivat Torniossa ja hän valmistui sieltä muusikoksi. Vuodesta 2010 asti tekeminen oli helppoa ja oman kuplan mukavuus tuli vasta myöhemmin ilmi, kun sai uusia vertailukohteita isommissa ympyröissä. ”Tasan kymmenen vuotta sitten 2016 julkaisin debyyttialbumini Yli naapurin aitojen. Sen jälkeinen vuosi olikin sellainen, että voisi sanoa musiikkihommien lähteneen kunnolla liikkeelle.” Vuoden 2017 alkurysäyksessä Nelli Milan muutti Helsinkiin, sai sopimuksen arvostetun ja maailmanlaajuisen Universal Musicin kanssa ja pääsi Teoston Top 20 Future Hitmakers -kurssille lupaavien nuorten biisinkirjoittajien kanssa tutustumaan musiikkialaan sekä sen verkostoihin. ”Moni asia ammattilaispiireissä ja levy-yhtiötoiminnassa tuli vähän yllätyksenä. Olin yllättynyt hiljaisen tiedon määrästä mitä alalla on! Ei ollut esimerkiksi itsestäänselvyys, että ihmiset, joiden kanssa työskentelin kappaleideni eteen, saisivat työstään palkkaa”, Milan avaa. Maailmanlaajuinen levy-yhtiö toimii kuin sijoitusyhtiö ja haluaa tuottaa valtavirtamusiikkia, joka miellyttää mahdollisimman montaa kuulijaa. Milan oli kuvioissa muutaman vuoden, mutta jatkoi sen jälkeen omaehtoisena tekijänä ilman stressaavia tavoitteita valtavirtamusiikista. ”Suomen musiikkipiirit ovat niin pienet, että aika Universalilla avasi monia ovia ja tutustuin uusiin ihmisiin. Olen tehnyt rauhan menneiden kanssa ja uskon että kaikki on mennyt niin kuin pitääkin.” Berliiniin Alkurysäyksen vuosi meni Helsingissä nopeasti ja musiikkiähkyn saattelemana Nelli Milan muutti silloisen kumppaninsa luokse Berliiniin vuonna 2018. Kaupunki oli aiemmilta reissuilta tullut jo tutuksi ja siellä pystyi elämään luovassa ja inspiroivassa ympäristössä. Silloin Milan päätti ottaa haltuun taidot, joita tuottajana tarvitaan. Uuden opetteleminen tuntui haastavalta mutta ei kuitenkaan mahdottomalta. ”Arvelin silloin, että tarvitsen viisi vuotta ennen kuin pystyn tienaaman tällä ja niin siinä kävikin.” BÄMÄ Milan vietti korona-ajat Berliinissä ja teki kappaleita sekä sanoituksia muille artisteille. Tuona aikana syntyi Kaiken takana on bämä -kappale ja sitten pitikin miettiä, kenelle kappale sopisi esitettäväksi. Olemassaolevaa kokoonpanoa tälle ilmiselvälle posse-kappaleelle ei ollut, joten sellainen piti tehdä itse. Syntyi BÄMÄn ensihitti, jossa mukana olivat Helena Routa, Mon-Sala, Akidia, satu, Aina, Malka, Sorry Babe, Ida Alex, EME, Emilia ex ja Nelli Milan tuottajan, sanoitta
12 jan ja artistin roolissa. Oli vuosi 2023 ja suurten muutosten aika. BÄMÄn ensihitti toi mukanaan täyden festarikesän ja keikat. Samaan aikaan Milanin henkilökohtaisessa elämässä oli tapahtunut suuria muutoksia. Hän erosi kumppanistaan, muutti pois Berliinistä eikä jaksamista ollut. Keikat olivat toivottuja ja pitkän työn palkinto, mutta niiden tekeminen oli todella vaikeaa. ”Olin todella uupunut. Mietin, toivunko tästä koskaan ennalleni.” Enemmän eväitä jaksamiseen Kesti puolitoista vuotta ennen kuin Milan huomasi pilkahduksia paremmasta. Vuodet musiikin parissa olivat olleet intensiivisiä ja tavaksi oli tullut haalia kaikki mahdollinen työ. ”Omat rajat on ollut pakko asettaa. Joihinkin asioihin on joskus sanottava ei, jotta oma jaksaminen pysyy tasapainossa.” Milanin elämässä tasapainottavia asioita ovat olleet jooga, juokseminen ja kymmenen vuotta harrastettu meditaatio. Uusimpana kuvioissa on meditaatioon liittyvät retriitit. Arki oli alkanut näyttää siltä, että kaikki siihen liittyvä oli työtä, retriiteillä tilanne on täysin päinvastainen. Buddhalaisilla retriiteillä on aikaa pysähtyä ja keskittyä vain itseensä, pelkkään olemiseen ja muihin ihmisiin. Viime kesänä Milan oli ensimmäistä kertaa ulkomailla kahden viikon retriitillä. Retriitti järjestettiin Englannissa luonnonhelmassa ja siellä pääsi olemaan täysin offlinessa. ”Retriitillä sai kaivattua etäisyyttä kaikkeen. Ei puhelimia, ei uutisia, eikä appeja. Kokonaisuudessaan meditaatio sekä retriitit vievät ajatusmaailmaa mielestäni oikeaan suuntaan.” Ensimmäisellä ulkomaanretriitillä oli noin 30–40 henkilöä ja päivät sisälsivät yhteisiä meditaatiohetkiä. Lopulta telttakylä laitettiin kasaan ja ympäristö jätettiin takaisin luonnontilaan. Milanilla on jo keväälle tiedossa retriitti Suomessa ja hän aikoo palata Englannin retriitille tulevana kesänä. Hellänelli Viime vuosina Nelli Milan on viimein asettunut Helsinkiin ja päässyt takaisin pyyteettömän musiikin tekemisen pariin. Hän aloitti viime syksynä dj-keikkojen teon Hellänellinä. ”Hellänelli on ollut minulle tosi ihana terapiaprojekti. Uupumuksen jälkeen se on ollut minulle uutta ja pitänyt minut pinnalla.” Dj-keikoilla Milan soittaa alusta asti itse tuotettua, menevää konemusiikkia, johon on yhdistetty itse laulettuja vokaaleja. Uusi projekti on herättänyt kiinnostusta ja keikkoja on jo buukattu keväälle. Järjestöjen puolella Nelli Milanilla on monet langat käsissä. Vuonna 2019 hän liittyi Suomen Musiikintekijöiden etujärjestöön ja viime vuonna siirtyi sen jäsenestä hallitukseen. Hallituksessa koostuu seitsemästä ihmisestä ja järjestössä yhteensä 1300 jäsentä. Järjestön tehtävänä on edistää musiikintekijöiden arkea ja lainsäädäntöjä. ”Suomessa musiikintekijät ovat kuin pakotettuja yrittäjiä, joita ei koske mitkään sosiaaliturvat. On ollut esimerkkejä bändeistä, joiden jäsenistä vain osa on keikkojen vähennyttyä saanut työttömyysetuuksia, mutta toiset ovat jääneet täysin tyhjän päälle.” Milan on ollut aina järjestöjen puolella ja kannattaa tasapuolisuutta ja reiluutta kaikilla elämän osa-alueilla. Viimeisin musiikkialaan liittyvä uudistus, jonka puolesta hän haluaa pitää meteliä, liittyy Teosto-maksuihin ja niiden soveltamista muihin tukiin. Muutama vuosi sitten artistien vuosien varrella tehtyjen kappaleiden Teosto-maksut eivät vaikuttaneet sosiaaliturvaan, mutta tilanne on taas muuttumassa entiselleen. Milan pitää tärkeänä, että saavutetut edut pysyisivät vähintään samoina ja että niiden tärkeys tunnistetaan. Myös omassa tuottajan roolissaan Milan painottaa myös läpinäkyvyyttä ja reiluutta. Hän haluaa, että alalle saapuvat uudet tulokkaat tulevat kohdelluiksi tasavertaisina ja tietävät kaikkien tilanteiden kulut. Tällä hetkellä hän toimii tuottajana usealle indieja omakustanneartistille ja jakaa mielellään tietoa mieltä painavissa asioissa. Läpinäkyvästi, ilman hiljaista kirjoittamatonta tietoa. Polku muiden avuksi Milanin yli vuosikymmenen kestänyt ura on ollut tapahtumarikas ja opettanut paljon. Nykyään hän toimii kouluttajana ja puhujana musiikkialan tapahtumissa. Viime vuonna sulkeutui myös yksi ympyrä, kun Milan oli Teoston Future Top 20 Song Makersin -raadissa valitsemassa kurssille uudet osallistujat. Viimeisimmät puhujakeikat hän on tehnyt Oulussa musiikkialan opiskelijoille ja keväälle puhujan keikkoja on tiedossa Helsinkiin. Hän kertoo omien kokemuksiensa kautta, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomioita, jotta polku musiikkialalla olisi mahdollisimman vähäesteinen. Toinen meneillään oleva projekti on Roso ry:n matalan kynnyksen biisileiri, jonka toisena ohjaajana Milan on ollut viime vuodesta. Keväisin ja syksyisin järjestettävä leiri on matalan kynnyksen toimintaa 18–35-vuotiaille ja kahden kuukauden aikana osallistujat tekevät yhdessä julkaisuvalmiin kappaleen ammattilaisten opastuksella. ”Olen kiitollinen, että olen päässyt tähän tilanteeseen musiikkialalla. Mikään ei ole ollut itsestäänselvää eikä tie ole ollut helppo.” Nelli Milan jatkaa uusien artistien auttamista uralla ja pitää tulevaisuudessakin standardit korkealla, kaikkien yhteiseksi hyväksi. •
13 Seuraava Hellänellin dj-keikka on Frozen People -jatkoklubilla Kulttuuritalo Valveella 28. helmikuuta.
14
15 Murre, joki TEKSTI Julia Virpi KUVITUS Essi Määttä & terva
16 K ulttuuriperintöä on kaikkialla. Kulttuuriperinnöksi käsitetään kaikki sellainen, joka on peritty aiemmilta sukupolvilta ja jonka ihmiset kokevat merkitykselliseksi. Materiaalista perintöä ovat esimerkiksi rakennukset ja esineet, ja aineetonta perintöä ovat tavat, taidot ja kieli. ”Kulttuuriperintö kuulostaa hienolta sanalta, mutta se on ihan arkinen asia – siihen voi lukea kaiken sellaisen joka on siirtynyt meille aikaisemmilta sukupolvilta ja jonka koemme jollain tavalla tärkeäksi”, kulttuuriperinnön yliopistonlehtori Kirsi Laurén summaa. Aineetonta ja aineellista perinnettä on vaikea erottaa toisistaan, koska ne kulkevat melkeinpä aina käsi kädessä. Esimerkiksi käsityöperinteeseen kuuluu opittu taito sekä itse konkreettinen käsityö. On paljon perinteitä, joita ei ole enää olemassa. Näistä perinteistä voi saada tietoa valokuvien, arkeologisten löydösten, historiankirjoitusten ja muistitiedon kautta. On syynsä, miksi sodassa tuhotaan kulttuuriperintöä: tarkoituksena on tuhota kollektiivinen muisti, jotta ihmiset unohtaisivat omat juurensa ja kansallisen identiteettinsä kulmakivet. Kun asiaa tarkastelee tätä kautta, huomaakin miten paljon perintöä omassa ympäristössä onkaan. Uusia perinteitä tuotetaan jatkuvasti, ja jokainen ihminen on osallisena perinteiden jatkamiseen ja uusien perinteiden luomiseen. Vanhoja perinteitä voidaan myös aktiivisesti elvyttää, jos ne koetaan arvokkaiksi ja merkityksellisiksi. Vanhat rakennukset ovat hyvin todennäköisesti edelleen katukuvassa sen vuoksi, että niitä on aktiivisesti suojeltu ja kunnostettu. Yhteinen kulttuuriperintö vahvistaa alueellista identiteettiä ja luo kimmokkeen vuorovaikutukselle. Ihmisten kokemus kodista ja omista juurista pohjautuu muistiin, joka onkin kulttuuriperinnön säilyttämisen ja välittämisen kannalta arvokkainta pääomaa. Kulttuuriperintö on joukko aineellisia ja aineettomia asioita, jotka yhteisö mieltää tärkeäksi ja säilyttämisen arvoiseksi. Kulttuuriperintö tarttuu tyypillisesti sellaisiin paikkoihin, joissa liikumme paljon ja joissa teemme asioita. Oululaista kulttuuriperintöä ovat esimerkiksi vahva murre ja jokeen ja mereen kiinnittyvä kalastuskulttuuri. Kaupunki oli aikanaan yksi maailman tärkeimpiä tervakaupunkeja, mikä näkyy monin tavoin myös nykyisessä kaupunkikulttuurissa. Myös Oulun yliopiston kampusalueet ovat arvokasta rakennusperintöä.
Meren kainalossa kohiseva kaupunki Kaupunkiperintö on jotain, jonka yhteisö mieltää tärkeäksi ja säilyttämisen arvoiseksi. ”Kulttuuriperintö tarttuu tyypillisesti sellaisiin paikkoihin joissa liikumme paljon ja teemme asioita”, Laurén kertoo. Oulussa taideja tapahtumakulttuuri, merellisyys ja luonto kietoutuvat ainutlaatuisella tavalla yhteen. Keskustasta on suora yhteys vesistöihin, joita on hyödynnetty vuosisadat niin teollisuuden kuin -vapaa-ajan tarkoituksiin. Kaupungin edustalla on saarirykelmä, jonka jokaisessa saaressa on oma tunnelmansa. Pikisaaressa teollisuushistoria kohtaa käsityökulttuurin, Hietasaari on kaupungin oma luontokeskus lintutorneineen ja suistoineen; urbaanin Koskikeskuksen asemakaava on Alvar Aallon suunnittelema. Tuiran Merikosken voimalaitos valjasti kosken pauhun kaupungin elvyttämiseen sodan jälkeen. Keskustasta löytyvät aittamakasiinit, Toripolliisi sekä Kauppahalli, jotka edustavat rakennettua perintöä. Vesireittejä ja lippokalastusta Oulua ympäröivät vesistöt ovat oululaisille tärkeitä monestakin syystä. Joki on jopa mertakin näkyvämpi elementti paikallisille, koska meri ei näy keskustassa liikuttaessa. Oulun vaakunassakin on lohikala, joka kertoo vesistön tärkeydestä. Joki ja vesireitit ovat aikanaan hyödyttäneet teollisuutta ja kaupantekoa, joten niistä on muodostunut tärkeitä paikkoja. Lippokalastusta (eli lippoamista) harrastetaan aivan Oulun edustan virtapaikoissa. Hartaanselkä on kalastajien aitiopaikka, ja veneilijöitä saattaa nähdä Oulun keskustan välittömässä läheisyydessä ympäri vuoden säästä riippumatta. Myös hylkeitä tavataan näillä vesillä, ja Oulun historiaan kuuluu myös hylkeenmetsästys. Oulu on myös tunnettu tervahistoriastaan. 1800-luvun tervateollisuus oli olennainen osa Oulun taloutta, ja kaupunki onkin tituleerattu maailman tervapääkaupungiksi. Terva oli tuolloin olennainen osa laivojen rakennusta, ja sitä vietiin maailmalle kymmeniä tuhansia tynnyreitä. ”Tervaperinne huokuu täällä edelleen. Terva näkyy kaupungissa edelleen esimerkiksi paikannimissä. Kaikille ovat varmasti tuttuja myös Oulussa alun perin valmistetut Tervaleijona-karkit”, Laurén lisää. Kulttuuripääkaupungin tiimoilta tervakulttuuria on myös nostettu näkyville. Oululaisena kulttuuriperintönä Laurén mainitsee niinkin arkisen asian kuin pyöräilyn. ”Meillä on tietynlainen arktinen kulttuuri – pyöräilemme läpi talven. Olemme tästä ylpeitä, ja Oulun kaupunki onkin satsannut pyöräbaanoihin.” Pyöräily siis nähdään tärkeänä osana kaupunkikulttuuria. Samalla se nivoutuu osaltaan globaalin kestävyyden teemoihin, kun yksityisautoilua pyritään aktiivisesti vähentämään. Rakennettu Oulu Keskustasta hieman kauempana sijaitsee myös yksi tärkeä oululainen kulttuurija rakennusperintökohde: yliopisto. 17
18 ”Usein unohdamme, miten tärkeitä paikkoja yliopistot kaupunkilaisille ja maakunnille ovat”, pohtii Laurén. Linnanmaan valtava kampus on ainutlaatuinen ja merkittävä koko Suomen mittakaavassa. ”Kampuksella kaikki on saman katon alla, täältä ovat sukupolvet opiskelleet, valmistuneet, työskennelleet ja täällä on tehty tärkeää tiedettä. Rakennuksiin ja paikkoihin liittyy mittaamaton määrä aineetonta kulttuuriperintöä, kuten muistoja, tunteita ja tarinoita”, Laurén kertoo. Stereotyyppisesti arvokkaaksi rakennusperinteeksi katsotaan esteettiset rakennukset, jotka ovat samalla erityisen vanhoja. ”Rakennuksenhan ei tarvitse olla ikivanha tai erityisen kaunis ollakseen merkittävä”, Laurén huomauttaa. Estetiikkaa tärkeämpää voivat olla paikkaan liittyvät muistot ja merkitykset. Toppilassa sijaitseva Aalto-siilo on nostettu näkyviin kulttuuripääkaupunkivuoden kynnyksellä. Siilo edustaa tärkeää arkkitehtuuria suomalaisessa mittakaavassa, mutta aina sitä ei ole osattu arvostaa – siilo nimittäin on kertaalleen äänestetty Oulun rumimmaksi rakennukseksi. Siilo on kuitenkin erinomainen esimerkki siitä, miten lähes hylätty kohde voidaan elvyttää rikkaaksi kulttuurin keskiöksi. Vuonna 1931 rakennettua siiloa on viime aikoina kunnostettu alkuperäisyyttä ja oululaisuutta kunnioittaen. Siilolla on järjestetty muun muassa kansainvälisiä taidetapahtumia, ja se toimii myös Oulu2026-vuoden yhtenä tapahtumapaikoista. ”Koko jokisuisto rakennuksineen on tärkeää oululaista maisemaa”, Laurén kertoo. Oulun edustalla oleva saarten kokonaisuus on myös Laurénin mukaan hyvin erityislaatuista. ”Ehdottomasti veisin Oulussa vierailevan katsomaan saaristoa ja siltoja.” Toivoniemi, Hupisaaret, Raatinsaari ja Kuusisaari muodostavat hyvin uniikin alueen siltoineen, jossa meri ja joki myös risteävät. Kulttuuriperintö ei aina ole vain positiivisia asioita, siihen voi liittyä myös synkkää historiaa, surua tai menetystä. Tällöin puhutaan vaikeasta kulttuuriperinnöstä. Merikosken voimalaitos on Oulun seudulle tärkeä, mutta toisaalta ristiriitainen perintökohde. ”Kun voimalaitos rakennettiin, Oulu menetti Merikosken – yhden upeimmista koskista Suomessa”, Laurén kertoo. Sotien jälkeen voimalaitokset ovat kuitenkin olleet todella tärkeitä talouden kuntoon saattamiseksi. Laurén lisää rakennetun kaupunkiperinnön listaan myös Oulun museot. ”Ne ovat ikään kuin perinnön tiivistymiä.” Rakennukset itsessään ovat myös merkittäviä. Sekä Oulun taidemuseo että pian valmistuva museoja tiedekeskus Tiima sijaitsevat historiallisessa, entisen Weljekset Åström Oy:in nahkatehtaan tiloissa. Henkinen perintö Tärkeä osa oululaista perinnettä on vahva murre. Oululaiset tunnistetaan omasta puhetyylistään. ”Oululaiset ovat myös hyvin suorapuheisia ihmisiä – asuin kauan Itä-Suomessa, ja näen selvän eron tässä eri paikkakuntien välillä. Oululaiset eivät paljon käytä kiertoilmaisuja vaan menevät suoraan asiaan”, Laurén nauraa ja lisää, että toki suoruus on samalla hyvin suomalainen piirre. Kulttuuriperintöä voi olla siis myös opittu käyttäytyminen, esimerkiksi miten asiat ilmaistaan. Lauŕen kertoo, että Oulussa on myös ollut aikoinaan rikas suullinen tarinankerrontaja tietäjäperinne. ”Esimerkiksi Piippolasta kotoisin ollut Hätämaan Jussi oli
19 tunnettu tietäjä ja kansanparantaja. Sitten oli Tyrnävän Peilipoika eli Armas Pasanen, joka peilistä katsomalla ennusti asioita. Häntä myös pyydettiin ratkomaan rikoksia ja etsimään kadonneita tavaroita”, Laurén kertoo. Oulun seudun tarinoita on tallennettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon. Oululaisesta ruokakulttuurista Laurén mainitsee esimerkiksi rössypotun, tietynlaisen rieskan, lohikeiton ja kärkkärin (eli käristemakkaran). Myös ”känkky” (eli kämäpizza), majoneesilla kuorrutettu pizza on uudempaa oululaista perinnettä, joka aletaan nyt tuntea myös muualla Suomessa. Ruokaperinteissä olennaista ovat tapa, jolla ruoka tehdään ja ruoan yhteisöllinen merkitys. Kulttuuriperinnössä mielenkiintoista on se, että kaikilla voi olla oma käsityksensä siitä mikä on merkittävää perintöä. ”Jos kysyy kulttuuriperinnöstä joltain toiselta ihmiseltä, saataisiin varmaan hieman eri vastauksia”, Laurén selittää. Moni ihminen käsittää tärkeäksi nimenomaan omat henkilökohtaisten muistojen paikat, esimerkiksi koulut. Kouluihin syntyy merkittäviä suhteita tapahtumien ja kokemusten kautta myös perheenä. Kaupunkiperinnössä keskiössä ovat ne paikat, joihin moni kaupunkilainen on rakentanut suhdetta muistojen kautta. ”Opiskelijathan luovat myös jatkuvasti uusia perinteitä”, Laurén lisää. Pohjoispohjalaista kulttuuriperintöä ilmentävistä tapahtumista Laurén mainitsee ilmakitaransoiton MM-kisat sekä Pudasjärvellä taiteilija Kari Tykkyläisen järjestämän korkokenkäkukkamekkosuohiihdon ämmänkisat. Positiivisessa hengessä järjestetyt humoristiset tapahtumat edustavat Laurénin mukaan hyvin paikallista mielenmaisemaa. Laurén on itse tutkinut soita ja ihmisten suosuhdetta. ”Soilla järjestetään nykyään paljon kaikkea – suopotkupalloa, suolentistä, suosählyä. Vähän ennustelen, että Oulun seudulla syntyy uusia suotapahtumia, ja sen myötä uutta perinnettä”, Laurén kertoo. Aikaisemmin suolla on tehty töitä, marjastettu ja retkeilty, mutta nyt suohon etsitään uutta yhteyttä uusien tapahtumien kautta. Lähiluonnossa liikkuminen on osa kaupunkiperintöä, varsinkin kun suomalaiset ulkoilevat mielellään luonnossa, mikä vahvistui pandemian aikana ja näkyi lisääntyneinä kansallispuistokäynteinä. Suomalainen metsäsuhde lisättiin Museoviraston kansalliseen Elävän perinnön luetteloon vuonna 2021. Lähiluonnon merkitys korostuu kiireisessä elämässä, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta lähteä esimerkiksi etäällä oleviin kansallispuistoihin. ”Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi toivottavasti innoittaa ihmisiä etsimään omia juuriaan. Keitä me oikein olemme ja mitä oululaisuus on?”, Laurén pohtii. • ” Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi toivottavasti innoittaa ihmisiä etsimään omia juuriaan. Keitä me oikein olemme ja mitä oululaisuus on?
20 ILMIÖT Jälleen uusi opiskelijoista koostuva hallitus on päässyt vallankahvaan, kun Oulun yliopiston ylioppilaskunnan vuoden 2026 hallitus on aloittanut toimintansa. Puheenjohtaja Jonne Haapala uskoo, että tänä vuonna koossa on porukka, joka on motivoitunut tekemään töitä sen eteen, että OYY:tä saadaan näkyvämmäksi opiskelijoille. Ikuisuuskysymyksien äärellä HALLITUS ESITTÄYTYY