ORIMATTILAN SANOMAT TIISTAINA 3. helmikuuta 2026 N:o 8 – 74. vuosikerta ORIMATTILAN, MYRSKYLÄN JA PUKKILAN PAIKALLISLEHTI www.orimattilansanomat.fi OS tänään Irtonumero 2,90 € (sis. alv.) Orimattilan Sanomien seniori-teemanumerossa vieraillaan senioreiden vesijumpassa ja kuullaan, miten sähkömopo helpottaa liikkumista. Lisäksi piipahdetaan selvittämässä mitä suosituksi tulleessa seniorikahvilassa tapahtuu. SIVUT 5–7 Teemana seniori ANNA HAKAMA Orimattila Orimattilan K-Marketiin murtauduttiin torstain ja perjantain välisenä yönä. Kärrytiellä sijaitseva liike joutui murron kohteeksi myös viime viikolla. Kummallakin kerralla tekijät hajottivat useamman ikkunalasin päästäkseen sisälle. K-Kauppias Anne Baikov on harmissaan tapahtuneesta ja kertoo kaupan panostavankin nyt siihen, ettei uusia murtautumisia enää tapahtuisi. – Toimia on jo lisätty ja lisätään edelleen, ettei vastaavaa tapahtuisi. Ikkunoiden korjaaminenkin on aika kallista myös kiinteistön omistajalle, Baikov huomauttaa. Murtautujia oli Baikovin mukaan tällä kertaa kolme ja he ovat tallentuneet kaupan valvontakameroihin. – Katsotaan saako poliisi asiasta koppia, Baikov toteaa. Baikov ei halua kommentoida, mitä varkaat veivät mukanaan. Myöskään anastetun omaisuuden tarkkaa arvoa hän ei osannut vielä perjantaina sanoa. Orimattilan Sanomat ei tavoittanut Hämeen poliisista tutkinnanjohtajaa kommentoimaan tapausta. K-Market taas murron kohteena – turvatoimia lisätään Itä-Uudenmaan pelastuslaitos sai automaattihälytyksen Myrskylästä lauantaipäivällä puoli kahdentoista aikaan. Hälytys tuli Keskustieltä Myrskylän keskustasta. Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta kerrotaan, ettei kohteessa ollut paloa, eikä pelastuslaitokselle aiheutunut tehtävää. Myrskylässä automaattihälytys Säiliössä ollutta teräketjuöljyä pääsi valumaan betonilattialle noin 300 litraa Orimattilassa sijaitsevassa hallitilassa. Pelastuslaitos sai ilmoituksen öljyvahingosta torstai-iltana kahdeksan aikaan. Pelastuslaitos imeytti öljyn imeytysaineeseen ja keräsi pois. Koska öljy valui sisätiloissa betoniselle lattialle, ei tapauksesta aiheutunut pelastuslaitoksen mukaan ympäristölle haittaa. Öljyvahinko Orimattilassa Ennakkotietojen mukaan Myrskylän kunnan viime vuosi on toteutumassa jonkin verran arvioitua heikompana. Alijäämän odotetaan olevan vähän yli 700 000 euroa. Ylityksiä tulee muun muassa koulukuljetuksista, ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta ja kotikuntakorvauksista. SIVU 3 Myrskylän viime vuosi jonkin verran ennustettua heikompi Orimattilan skeittiparkin viereen ilmestyi lasketteluparkki. Nuoriso on rakentanut sen itse, ja paikka on kovalla käytöllä. TAKASIVU Lumiskuuttausta lasketteluparkissa www.orimattilanapteekki.fi Intiimialueen kosteutukseen ma–ke ja pe 9.30–16 (to suljettu) Pajatie 1 | Artjärvi | 044 978 4338 ma–pe 8.30–20 | la 8.30–16 | su 10–14 Erkontie 16 | Orimattila | 03 887 430 Helmikuun avaintarjouksessa Voidemainen Femisan CREAM 50g Valumaton Femisan VITAL 36g Emätingeeli hoitaa tehokkaasti emättimen kuivuutta. Käytetään asettimella emättimeen. (21,04) 17,90 (21,23) 17,90 Kosteuttaa intiimialueen ihoa ja limakalvoja. •Uudethammasproteesit •Vanhojenkorjaukset japohjustukset 044 051 2841 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Anna Hedlund Keskuskatu11,katutaso 04600Mäntsälä mantsalanhammas.fi Avaa tili! Saat 12kk korotonta maksuaikaa Ajanvaraukset myös netistä: www.orimattilannakokeskus.fi maTo 10-1 7 Näöntarkastus kaupan päälle (optikko) SAAT 2 OSTA 1 (kysy lisää myymälästä) SILMÄLASIEN OSTAJALLE AURINKOLASIT TAI LUKULASIT KAUPAN PÄÄLLE SILMÄLÄÄKÄRIT: Ke 4.2. Ritva Lemola Ma 9.2. Ilkka Puusaari Ke 11.2. Jukka Siitonen Ma 16.2. Aleksi Sarkola Ke 18.2. Ritva Lemola 1 = 2 Kuntosalille! Ota yhteyttä, niin aloitetaan treenit: 044 591 1271/Tinja tinja@fitmillstudio.fi www.fitmillstudio.fi Erkontie 12, 16300 Orimattila Tarjoamme 1 000 m 2 kokoisen viihtyisän ja monipuolisen treeniympäristön kuntosali-, ryhmäliikuntasekä pienryhmäharjoitteluun. Tervetuloa! 15 95 kg Katso lisää tarjouksia täältä! Käkeläntie 3, Orimattila, puh. 044 363 6832 ark. 7–21, la–su 8–20, www.k-supermarket.fi Lihamestarilta PORSAAN KASSLER Palana ja pihvinä SUOM I 6 99 kg Leroyn LOHIKUUTIO 300g (13,30/kg) Lihamestarilta PORSAAN PALVATUT LUUT JA POTKA 3 pkt kg rs 2.Mars, Twix tai Snickers JÄÄTELÖPATUKAT 6 kpl/pkt 205-273 g (12,21-16,26/kg) Ilman Plussa-korttia 4,97/pkt (18,21-24,24/kg) Plussa-etu kpl 3 99 pkt Rosten RUNEBERGINTORTTU 2kpl/240g (16,63/kg) 11 95 kg 3 99 Kalamestarilta KOKONAINEN LOHI Norja Ilmainen fileointi 9 99 PALVATTU KYLKI Ruokamestarilta oman keittiön MANSIKKARAHKA 10.5 50 Ilman Plussa-korttia 3,08-4,77 pkt (8,58-14,18/kg) Plussa-etu Kivikylän VALIKOIDUT TUOTTEET 250-400 g (6,88-11,00/kg) Pizzat, pyörykät, jauhelihapihvit, Wanhanajan nakki, luonnonkuorilenkit, ryynimakkarat ja Huiluntuhti-grillimakkarat HINNAT VOIMASSA MA-KE 2.-4.2.2026 ELLEI TOISIN MAINITA. Tuotteita rajoitettu määrä. SYÖTÄVÄN HYVIÄ TARJOUKSIA JA ETUJA! 6.VITAMIINIÄMPÄRI n. 6,5 kg (n. 0,92/kg) Appelsiini Navel, Egypti Verigreippi Star Ruby, Espanja Sitruuna Primofiori, Espanja Idared omena, Puola TIISTAI 3.2. TIISTAI 3.2. Kansallinen kalasoppapäivä! SUOMI 8 95 kg Fazer PUIKULA TÄYSJYVÄRUIS tai Oululainen REISSUMIES TÄYSJYVÄRUIS 6 kpl/330-355 g (2,82-3,03/kg) Ilman Plussa-korttia 1,34-1,48 ps (3,77-4,48/kg) 19 90 Lotus Soft Embo WC-PAPERI 24 rl ja Lotus Emilia TALOUSPAPERI 12 rl valkoinen Ilman Plussa-korttia wc-paperi 14,40/pkt ja talouspaperi 9,39/pkt Libero TEIPPIJA HOUSUVAIPAT koot 2-8, 20-47 kpl/pkt Ilman Plussa-korttia 8,71-9,41/pkt. Tarjous ei koske Libero Touch ja Big pack-tuotteita. Rajoitus 2 erää/talous. 19 90 Plussa-etu 1.kpl Plussa-etu 2 pkt SUO MI 12 90 TULPPAANI 20 kpl värimix ämpäri Atria NAUTA-VILJAPOSSU JAUHELIHA 1 kg 7 99 pkt ERÄ Rajoitus 2 pkt/talous Mobiilietu voimassa 2.-8.2.2026. Etu vain sovelluksesta. VALIOJOGURTTI LAKTOOSITON 1 kg Myös juotava 0,95 l Ei luonnonjogurtti+, A+, Balans eikä luomu Ilman aktivointia ja Plussa-korttia 1,98 tlk (1,98/kg, 2,08/l) 1.tlk AKTIVOI VIIKON MOBIILIETU! Aktivoi etu K-Ruoka -sovellukse ssa! 9.COSTA RICA ja PREMIUM BLEND JAUHETUT KAHVIT ja PAVUT 400-500 g (9,00-11,25/kg) Ei espressopavut Ilman aktivointia ja Plussa-korttia 7,59-7,99 pkt (15,18-19,98/kg) 2 pkt AKTIVOI SUPERPÄIVIEN MOBIILIETU Ilman Plussa-korttia 4,55 rs (7,58-9,10/kg) Valio OIVARIINIT 500-600 g (6,25-7,50/kg) Rajoitus 1 erä/talous 7 50 Plussa-etu 2 rs Järvikylä YRTIT (tilli, persilja, ruohosipuli, basilika, timjami, korianteri) Yksittäin 1,99/kpl 2 kpl YHTE ISHIN TAAN Plussa-etu 3 pkt 1,00/kg, 1,05/l) Rajoitus 2 tlk/asiakas Aktivoitava mobiilietu voimassa vain K-Supermarketista 2.-8.2.2026. SUOMI Rajoitus 1 erä/asiakas Pentti Järvi Ky Yli 30 v. AJONEUVOJEN RUOSTEENESTOA www.ruosteenestoa.fi puh. 03-779 7244 Aijan Hoiva Oy 040 3564 771 aijanhoiva@akson.fi | www.akson.fi Aijan Hoiva Oy 040 3564 771 aijanhoiva@akson.fi | www.akson.fi Kiireetön ja turvallinen apu arkeen omassa kodissasi. mm. ruuanlaitto, siivous, asioinnit, lääkejaot ja saattamiset lääkäriin. Aijan Hoiva Oy Luotettavaa hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille Olemme apunasi, kun kaipaat turvallisuutta, välittämistä ja aikaa kohdata. ?? www.orimattilansanomat.fi Seniori-teemalehti LUETTAVISSA ILMAISEKSI verkossa osoitteessa www. orimattilansanomat.fi
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina helmikuun 3. päivänä 2 – N:o 8 – 2026 Lukijan postia 40 vuotta sitten Päivyri Päivän miete Tänään tästä Tänään ilmestyi Orimattilan Sanomien ensimmäinen senioriaiheinen teemalehti. Tätä lehteä varten sain tammikuun lopulla kunnian lähteä Orimattilan seniorikahvilaan tapaamaan senioreita ja samalla ottamaan selvää, mitä seniorikahvilassa tapahtuu: mistä puhutaan ja mitä puuhataan. En osannut lähtiessäni aavistaa, miten hauskaa minulla seuraavan reilun tunnin aikana Olotilaksi nimetyn seniorikahvilan asiakkaiden kanssa olisi, ja miten lämpimän vastaanoton seniorikahvilassa saisin. Jo ovesta sisään astuessa aika ja kiire tuntuivat katoavan ja leppoisa kiireetön tunnelma sieppasi imuunsa. Heti perään tapasin joukon helposti lähestyttäviä ihmisiä, joilla oli paljon ajatuksia ja sanottavaa. Harvoin työkeikoilla tulee naurettuakaan niin paljon kuin peliensä äärellä olevien eläkeläisten kanssa tuona torstaina tuli. En ole ennenkään ajatellut eläkeikäisten elämän olevan tylsää tai tapahtumaköyhää, mutta se yllätti, miten valtavan toiminnan täyteistä se todellisuudessa voikaan olla, ja miten paljon seniorit ehtivät päivisin tehdä. Moni seniorikahvilan kävijöistä on aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa, joku tekee vielä satunnaisia työkeikkoja, yksi kertoi toimivansa koululla lukumummina ja moni sanoi käyvänsä aktiivisesti Orimattilassa eri toimijoiden järjestämissä tapaamisissa ja tilaisuuksissa. Orimattila palkittiin viime vuonna Suomen ikäystävällisimpänä kuntana. Viimeistään seniorikahvilassa ikäihmisten kanssa jutellessa kävi selväksi, ettei palkinto tullut Orimattilalle ilman ansioita. Vaikka porukka lasketteli hurttia huumoria, kaiken huulenheitonkin lomasta kuului selvänä tärkeä viesti: Orimattilassa on todella monipuolista toimintaa vanhemmalle väelle, sitä koetaan olevan riittävästi ja siihen ollaan todella tyytyväisiä. Toinen viesti oli sanaton: iäkkään ihmisen elämä voi olla äärimmäisen rikasta, mutta omaa aktiivisuutta ja tietysti jonkinlaista terveyttä ja liikuntakykyäkin se vaatii. Yksi seniorikahvilan tärkeimmistä tehtävistä on ehkäistä ikääntyneiden yksinäisyyttä. Tavoite ei ole turha eikä tuulesta temmattu, sillä hyvin monen seniorin puheessa korostui se, että paikalle tullaan ensisijaisesti olemaan yhdessä toisten kanssa. Myös uusia ystäviä seniorikahvila oli ihmisille tuonut. Seniorikahvilan kävijät rohkaisivat kaikkia heitäkin tulemaan paikalle, jotka eivät vielä ole kahvilassa käyneet. Oman kokemukseni perusteella sanoisin, ettei kyseessä ole matalan kynnyksen paikka, vaan kokonaan kynnyksetön paikka, johon jokainen on varmasti sydämellisesti tervetullut. Mitä seniorikahvilassa sitten tehdään ja puhutaan? Se selviää tämän lehden sivulta 5. ANNA HAKAMA Seniorikahvila tuo iloa ja poistaa yksinäisyyttä Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu luottamukseen. Siihen, että apua annetaan silloin, kun sitä aidosti tarvitaan, ja että järjestelmä kohtelee kaikkia oikeudenmukaisesti. Kansaneläkelaitoksen maksamat etuudet ovat keskeinen osa tätä kokonaisuutta, mutta järjestelmän toimivuus edellyttää jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Viime vuosien tilastot osoittavat, että toimeentulotuki on monin paikoin etääntynyt alkuperäisestä tarkoituksestaan. Viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi tueksi tarkoitettu etuus on osalle muodostunut pitkäkestoiseksi toimeentulon lähteeksi. Tämä ei ole kestävä kehityssuunta yksilön eikä yhteiskunnan näkökulmasta. Helmikuussa voimaan tullut toimeentulotuen kokonaisuudistus on askel oikeaan suuntaan. Uudistus vahvistaa tuen viimesijaista luonnetta ja ohjaa tuensaajia ensisijaisten etuuksien sekä työllisyyspalveluiden piiriin. Samalla se hillitsee menojen kasvua ja tukee julkisen talouden tasapainoa. On myös tunnustettava, että nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei aina kannusta työn vastaanottamiseen. Kun työnteko ei paranna taloudellista asemaa tai jokainen ansaittu euro leikkaa tukea nopeasti, syntyy passivoivia kannustinloukkuja. Esimerkiksi vieraskielisten osuus kasvaa tuensaajista ollen moninkertainen heidän osuuteensa nähden väestöstä ja mahdollistaa etenkin maahan integroitumattomien maahanmuuttajaväestön jäämisen tuen varaan. Arabiankielisistä yli 52 % sai toimeentulotukea vuonna 2024 ja somalinkielisistäkin lähes puolet. Julkisesti on esitetty, että tukien kokonaismäärät ovat osin kasvaneet jopa tuhansiin euroihin kuukaudessa, jolloin on ilmeisen selvää, että tämä ei kannusta työhön ja koettelee työssäkäyvien veronmaksajien tai pienituloisten oikeustajua. Näihin epäkohtiin on välttämätöntä puuttua, jos haluamme vahvistaa työllisyyttä ja osallisuutta. Lisäksi viranomaisten välistä tiedonvaihtoa on kehitettävä. Parempi tiedon liikkuvuus vähentää väärinkäytöksiä, keventää byrokratiaa ja vahvistaa kansalaisten luottamusta järjestelmään. Samalla sosiaaliturvan on vastattava muuttuneeseen väestörakenteeseen ja kotoutumisen haasteisiin, jotka näkyvät suoraan sosiaalimenoissa. Uudistuksista huolimatta perustuslain turvaama oikeus välttämättömään toimeentuloon säilyy. Ketään ei jätetä ilman ruokaa tai asuntoa. Kyse ei ole heikompien rankaisemisesta, vaan siitä, että sosiaaliturva kannustaa omatoimisuuteen, työntekoon ja vastuuseen silloin kun se on mahdollista. Näin rakennamme järjestelmän, joka on sekä inhimillinen että kestävä myös tulevaisuudessa. MIRA NIEMINEN Kansanedustaja, ps ORIMATTILAN SANOMAT TOIMITUS ma–pe klo 8–16.30 toimitus@orimattilansanomat.fi yleisonosasto@orimattilansanomat.fi tulkai.mukaa@orimattilansanomat.fi Päätoimittaja: Anna Hakama p. 044 7043 717 anna.hakama@orimattilansanomat.fi Toimitussihteeri Petri Sipiläinen p. 044 7043 713 petri.sipilainen@orimattilansanomat.fi Toimittajat: Miska Miettinen p. 044 7043 715 miska.miettinen@orimattilansanomat.fi Juho Kiuru p. 044 7043 714 juho.kiuru@orimattilansanomat.fi KONTTORI ma, ke, pe klo 8–16 ti, to klo 7.30-16.30 Toimistopäällikkö Marja Hakama p. 044 7043 720 marja.hakama@orimattilansanomat.fi Tilausja laskutusasiat: Susan Petäjä p. 03-876 678 Lauri Hakama p. 044 7043 722 tilaukset@orimattilansanomat.fi Ilmoitusmyynti Petri Hotti p. 0500 840 266 ilmoitusmyynti@orimattilansanomat.fi Ilmoitusvalmistus Arja Hämäläinen Julia Roine p. 044 7043 718 ilmoitukset@orimattilansanomat.fi TILAUSHINNAT (sis. alv. 10 %) Kestotilaus 12 kk 239 € 2 erässä á 121 €, 3 erässä á 82 €, 4 erässä á 62 € Paperilehden digilisä 1 €/kk. Digikesto 12 kk 147 €. Digitilaus 6 kk 80 €, 3 kk 45 €. Kestotilaus jatkuu ilman eri uu distus ta, ellei tilausta peruta tai muu teta. Kestotilaus laskutetaan kun kin laskutusjakson alussa voi massa olevan tilaushinnaston mu kaisesti. Määräaikainen tilaus 12 kk 249 €, 3 kk 71 € 6 kk 127 €, 1 kk 30 € Tarjous 3 kk 65 €, 6 kk 122 €. Ulkomaille tilattaessa kaksinkertainen maksu. – Lehti ei suorita tilaajalle hyvitystä lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia julkaisematta jääneistä numeroista. JAKELUHÄIRIÖT Orimattila ark. 6.30–16, la–su 6.30–12, puh. 0100 4070. Päiväkannon valitukset ma–pe 8–16 puh. 0100 5577. VEROTTOMAT ILMOITUSHINNAT Etusivulla 2,45 Tekstin edellä, tekstissä 2,20 Kuolinilmoitukset 2,20 Tekstin jälkeen 2,10 Takasivulla 2,30 Hintoihin lisätään 25,5 % arvonlisävero. Laista, asetuksista tai viranomaisten toimenpiteistä aiheutuvat kustannuslisäykset korottavat hintoja vastaavasti määräysten voimaantulohetkestä lukien. Korotukset koskevat myös jo tehtyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. Ilmoitukset on jätettävä konttoriimme viimeistään ilmestymispäivää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Vedosilmoitukset kaksi täyttä työpäivää ennen julkaisupäivää. VASTUU ILMOITUSVIRHEISTÄ Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tms syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Lehti ei vastaa painovirheistä, jotka johtuvat epäselvistä käsikirjoituksista tai puhelimessa sattuneista väärinkäsityksistä. Huomautukset on tehtävä kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisupäivästä lukien. Myrskylän, Orimattilan ja Pukkilan puolueeton uutisja ilmoituslehti. Postiosoite: PL 5, 16301 Orimattila Katuosoite: Erkontie 17 www.orimattilansanomat.fi puh. 03-876 678 JULKAISIJA: Pitäjäsanomat Oy Toimitusjohtaja Kullervo Hakama p. 044 7043 710 kullervo.hakama@orimattilansanomat.fi Ilmestyy: tiistaisin ja torstaisin Uutismedian liiton jäsen ISSN 1236-6609 PAINOPAIKKA Lehtisepät Oy, Lahti Toimeentulotuen on oltava viimesijainen turva, ei pysyvä ratkaisu JUHO KIURU Orimattila Myllylän koulu sai jälleen Erasmus-vieraita. Tällä kertaa Orimattilaan matkusti 16 oppilaan ja neljän opettajan joukko, josta puolet oli Saksasta ja puolet Espanjasta. Myllylän koululla ollaan kansainvälisissä tunnelmissa koko viikon eli vierailun ajan. Maanantaina koulun väki kokoontui tervetuliaisjuhlaan liikuntasaliin. Vieraat esittäytyivät englanniksi ja suomeksikin. Espanjalaiset olivat harjoitelleen suomea ja pystyivät kertomaan rakastavansa lunta, jalkapalloa ja tanssimista. Ja tanssiminen tosiaan sujui, vaikka lapset olivat opettajan mukaan vähän hermostuneita. Syynä oli ainakin se, että noin kymmenvuotiailla espanjalaisilla englanninkielen taito ole vielä ole sujuva. Mutta aina kielitaitokaan ei ole kaikki kaikessa. Alicanten maakunnasta Aspen kaupungista, Välimeren rannikon tuntumasta saapuneet vieraat innostivat tanssillaan koko koulun liikkumaan ja yhteys isäntäväkeen oli ehkä luotu sen myötä. Espanjalaisryhmän toinen opettaja Roberto Segura Lucas kertoi, että lapset ovat innoissaan mahdollisuudesta vie1. helmikuuta 1986 Pitäjäsanomissa puhuttiin Tapio Malmiharjusta. Artjärven kunnanvaltuusto on puheenjohtajistonsa hyväksi havainnut. Keskiviikkoisen valtuuston kokouksen yksimielisellä päätöksellä jatkaa valtuuston puheenjohtajana keskustan Tapio Malmiharju, ensimmäisenä varapuheenjohtajana keskustan Terttu Lepistö ja toisena varapuheenjohtajana sosiaalidemokraattien Pentti Nieminen. Artjärven keskiviikkoinen valtuustokokous oli lyhyt ja asiallinen. Puolen tunnin aikana käytetyt puheenvuorot pidettiin keskustelusävyssä riitaa haastamatta. Puheenjohtajista ei keskusteltu. Ensimmäisen esityksen uudelleenvalinnasta teki kokoomuksen Per Borup. – Vaikka kokoomuksella ei ole edustajaa puheenjohtajistossa, ryhmä esittää puheenjohtajien uudelleen valintaa, totesi Borup. Keskustan Pauli Pölönen nimesi esitykset ehdottaen puheenjohtajaksi Tapio Malmiharjua ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Terttu Lepistöä. SMP:n Arvi Anttila lisäsi ehdotukseen toiseksi varapuheenjohtajaksi Pentti Niemisen. ooo 4. helmikuuta 1986 Pitäjäsanomissa kerrottiin Myrskylän villisiasta. Viikkojen ruokinnan ja kyttäämisen jälkeen saatiin puolitoistavuotias villisika loukkuun sunnuntai-iltana Myrskylässä. Villisian kiinniotto kuuluu osana niin sanottuun Ähtäri-projektiin. Urospuolista villisikaa on yritetty saada kiinni, koska kaikki kolme Ähtärin eläinpuistossa asuvaa villisikaa ovat emakkoja. Nyt kiinni saatua villisikaa ei vielä ole tutkittu, mutta senkin epäillään olevan emakko. Ähtärin villisikaprojektin juuret löytyvät puolentoista vuoden takaa. Itsenäisyyspäivänä 1984 saivat Pukkilan Kanteleen metsämiehet kiinni kaksi muutaman kuukauden ikäistä villisikaa. Nämä villisiat olivat ensimmäiset, jotka Suomessa on saanut pyydystettyä elävinä. ooo 6. helmikuuta 1986 Pitäjäsanomissa haluttiin tietää Jorma Pylvään touhuista. Artjärven kunnanhallitus vaatii kunnanjohtaja Jorma Pylväältä selvitystä noin 3600 kopiosivusta, jotka kunnanjohtaja on ottanut vuokrarivitalo Salmelan Suoran asiapapereista. Kunnanhallitus haluaa tietää, mihin tarkoitukseen kopiot on otettu. Kunnanjohtaja Jorma Pylväs haki syksyllä Salmelan Suoran asiapapereita kunnan entisen rakennustarkastajan Jukka Petäjän työhuoneesta ja tyhjilleen jääneestä asunnosta. Petäjä vaati tuolloin Pylväälle syytettä muun muassa varkaudesta. Poliisitutkinnan jälkeen yleinen syyttäjä katsoi, ettei aihetta syytteisiin ole. Noin kuukausi sitten Salmelan Suoran hallitus jätti kunnanhallitukselle kirjeen, jossa vaaditaan kurinpitotoimia kunnanjohtajalle syksyisistä toimista. Artjärven kunta on periaatteessa valmis osallistumaan Uudenmaan maaseudun elinkeinojen kehittämisprojektin kustannuksiin. MISKA MIETTINEN Tapio Malmiharju sai jatkoa valtuuston johdossa Tänään: HUGO, VALO Keskiviikkona: RONJA, ARMI, MIO Olkimaja jossa nauretaan, on arvokkaampi kuin palatsi jossa itketään. KIINALAINEN SANONTA Kevättalvella järjestettävä Kylien digi-iltakiertue rantautuu myös Orimattilaan. Kiertue tuo maksuttomat ja kaikille avoimet digi-illat kylille eri puolilla Päijät-Hämettä. Orimattilassa kiertue pysähtyy Mallusjoen seuratalolle 30. maaliskuuta ja Pennalan koululle 20. huhtikuuta. Digi-illoissa tarjotaan käytännönläheistä ja ymmärrettävää opastusta digiturvaan, arjen digipalveluihin, viestintään sekä tekoälyn ja pilvipalvelujen hyödyntämiseen. Digi-illat toteuttaa PäijänneLeaderin Älykkäät toimijat – Viisaat kylät (ÄlliTälli) -hanke yhteistyössä Wellamo-opiston Voi Hyvin! -hankkeen sekä kohdekylien kanssa. Tilaisuudet on suunnattu kaikille kiinnostuneille, eikä osallistuminen edellytä ennakkotietoja tai erityistä digiosaamista. Mukaan ovat tervetulleita myös muiden kylien asukkaat ja alueen toimijat. Moni arjen palvelu ja viestintä on siirtynyt verkkoon, ja samalla digiturvaan ja huijausten tunnistamiseen liittyvät kysymykset ovat nousseet yhä tärkeämmiksi. Digi-illoissa on mahdollista pysähtyä näiden teemojen äärelle rauhassa ja kysyä mieltä askarruttavia asioita matalalla kynnyksellä. Halutessaan osallistuja voi ottaa mukaan oman puhelimen, tabletin tai tietokoneen. Kaikki Digi-illat alkavat kello 17. Tilaisuuksissa on kahvitarjoilu, ja osallistuminen on maksutonta. Mallusjoen illan aiheena on digiturva, digipalvelut arjessa ja tekoäly, Pennalassa digiturva ja tekoäly. Digi-illat kiertävät kyliä kevättalvella Orimattilan seniorikahvilasta seuraa löytyy jokaiselle. Myllylän koulussa vieraita Saksasta ja Välimeren rannalta Espanjasta Espanjalaisten tanssiesitys pisti suomalaisetkin jorailemaan. Saksalaisten ja espanjalaisten yhteiskuvassa ikuistettiin myös Orimattilan kaupungin lahjakassit. railla Suomessa. Päätavoitteena vierailussa on tutustua erilaiseen kulttuuriin ja oppia uutta. – Elämä on Espanjassa erilaista. Meillä ei esimerkiksi ole lunta, Lucas sanoi. Suomalaisillekin hyytävät pakkaset eivät ainakaan ensimmäisinä hetkinä olleet vaikeuttaneet vieraiden elämää liikaa. Kaikki matkalaiset eivät olleet varautuneet 25 asteen pakkasiin, mutta koulu ja isäntäperheet olivat. Vieraille löytyi lämpimiä lainavaatteita. Koululla toivottiin, että jokainen oppilas rohkenisi puhua kieliä ja olla tekemisissä vieraiden kanssa. Vieraita majoittavat isäntäperheet saivat lämpimiä kiitoksia. Ilman isäntäperheitä vierailut eivät onnistuisi. Suomi on saamassa kansallisen palvelun, joka vaihtaa ambulansseille, paloautoille ja ensihoidon yksiköille risteyksissä vihreän valon. Fintrafficin tieliikennekeskuksen mukaan järjestelmä tulee käyttöön kesällä. Sen tarkoituksena on nopeuttaa avun perillepääsyä ja vähentää riskejä vilkkaissa risteyksissä. Tieto liikkuu suojatussa ja salatussa viranomaisverkossa. Järjestelmä tunnistaa hälytysajoneuvon sijainnin ja vaihtaa valot automaattisesti. Kun ajoneuvo on ohittanut risteyksen, valot palaavat normaaleiksi. Testattu 300 ajoneuvolla Järjestelmää on Fintrafficin mukaan testattu 700 risteyksessä ja 300 hälytysajoneuvolla. Mukana on ollut useita kaupunkeja ja hyvinvointialueita. – Pilottivaiheessa mukana olleissa risteyksissä ei ole sattunut yhtään hälytysajoon liittyvää onnettomuutta. Tämä osoittaa järjestelmän toimivuuden käytännössä, ja sen vaikutus näkyy erityisesti ruuhkaisilla osuuksilla, joissa jokainen hetki pelastusja ensihoidon yksiköille on ratkaisevaa, Fintrafficin tuotepäällikkö Juho Neuvonen sanoo tiedotteessa. Palveluun voivat liittyä kaupungit, kunnat ja hyvinvointialueet. Tavoitteena on saada palvelu kattamaan koko maa. Palvelun tuotannosta ja ylläpidosta vastaa Fintraffic. Palvelun käyttäjät, kuten pelastuslaitokset ja ensihoitoyksiköt, vastaavat omien ajoneuvojensa laitteistosta ja kuljettajien perehdyttämisestä. Liikennevalojen omistajat, kuten kunnat ja valtio, huolehtivat ohjauslaitteistosta ja järjestelmien ylläpidosta. Hälytysajoneuvoille tulossa vihreä aalto Suomalaisten suosikkipuolueet seuraavan hallituksen muodostajiksi ovat SDP, keskusta ja kokoomus, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden kyselystä. Vastaajilta kysyttiin, minkä kolmen puolueen he ainakin tahtovat muodostavan pohjan seuraavalle hallitukselle. SDP:n, keskustan ja kokoomuksen hallituskoalitio suomalaisten toiveissa Vastaajista 51 prosenttia haluaa seuraavaan hallitukseen SDP:n, 46 prosenttia keskustan ja 37 prosenttia kokoomuksen. Toukokuussa tehdystä kyselystä SDP:n suosio putosi seitsemällä ja keskustan suosio yhdellä prosenttiyksiköllä. Kokoomuksen kannatus nousi kolmen prosenttiyksikön verran. Vasemmistoliiton hallituksessa haluaisi nähdä 25, perussuomalaiset 24 ja vihreät 23 prosenttia vastanneista. Kantar Agrin toteuttamaan kyselyyn vastasi yli tuhat suomalaista joulukuun puolivälin paikkeilla. Aineiston virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä.
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina helmikuun 3. päivänä 2026 – N:o 8 – 3 ANNA HAKAMA Myrskylä Myrskylän kunnan viime vuosi näyttää tilinpäätöksestä saatujen ennakkotietojen perusteella muodostuvan jonkin verran arvioitua heikommaksi. Alkuperäisessä talousarviossa viime vuodelle ennakoitiin hieman alle 600 000 euron alijäämää. Muutetussa talousarvossa alijäämän määrää kasvatettiin noin 625 000 euroon. Myrskylän kunnanjohtaja Esa Ukkola sanoo tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan lopullisen alijäämän asettuvan reilun 700 000 euron paikkeille. – Se on noin 80 000–90 000 euroa ennustettua huonompi, mutta kuitenkin huomattavasti parempi kuin viime vuonna, jolloin alijäämää oli toista miljoonaa euroa, Ukkola sanoo. Toissa vuodelta kirjattu 1,15 miljoonan euron alijäämä oli Myrskylän historian suurin. Viimeksi Myrskylän tilinpäätös on ollut ylijäämäinen vuonna 2020, jolloin ylijäämän määrä oli 0,9 miljoonaa euroa. Taseessaan Myrskylällä ei ole toissa vuoden jälkeen ollut enää vanhoja ylijäämiä. Koulukyydit ja kotikuntakorvaukset ylittymässä Ukkolan mukaan odotettua enemmän kustannuksia kunnalle toivat muun muassa koulukuljetukset, ostopalveluna hankittu ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja kotikuntakorvaukset, joita kunta maksaa toisille kunnille esimerkiksi yläkouluopetuksesta. – Kotikuntakorvauksiin tuli viime vuoden aikana tasokorotus, jolloin yksikköhinta nousi. Kotikuntakorvaukset oli arvioitu turhan varovaisesti, Ukkola arvioi nyt jälkikäteen. Myrskylän hallintojohtaja Matti Latva-Pirilä lisää myös niin sanottujen työttömyyden sakkomaksujen kurittavan Myrskylää. – Sieltä tulee ylitystä. Myös vesilaitoksen tulos näyttäisi ennakkotietojen osalta toteutuvan heikommin, Latva-Pirilä listaa. – Lisäksi verotulot jäi hieman budjetoidusta, kuten syksyn Kuntaliiton ennusteet ounastelivat. Talousarvion ja lopullisen toteuman osuus oli sen osalta noin 40 000 euroa. Rahoituskulut pystyttiin melkein 1 000 euron tarkkuudella budjetoimaan oikein, mutta rahoitustuotot jäivät budjetoidusta, Latva-Pirilä summaa. Toimintakulut ovat Latva-Pirilän mukaan kaikilla toimialoilla pienemmän kuin vuonna 2024. Latva-Pirilä muistuttaa viime vuotta koskevien lukujen muuttuvan vielä jonkin verran. – Luvut elävät vielä, kun tiettyjä tilinpäätössiirtoja ei ole tehty, hän sanoo. Vaikka Myrskylä näyttää kirjaavan viime vuodelta hieman suuremman tappion kuin mitä se odotti, Ukkola on kuitenkin optimistisella mielellä. – Suunta on oikea ja näin jatkuessa näyttäisi yhä, että saisimme nenän pinnalle vuosikymmenen vaihteen paikkeilla, hän arvioi. Myrskylän viime vuosi toteutumassa jonkin verran arvioitua heikompana Myrskylässä muun muassa viime vuoden koulukuljetuskustannukset ylittyvät talousarvion ennusteesta. JUHO KIURU Orimattila Orimattilan kaupungin henkilöstön vaihtuvuus ei näytä olevan erityisesti vilkkaampaa kuin verrokkikunnissa. Orimattilassa henkilökuntaa vaihtui 42 ihmisen edestä vuoden aikana, kun Hollolassa vastaava lukema oli 46 ja Heinolassa 36. Luvuissa ovat mukana myös eläkkeelle siirtyneet. Orimattilan luvut ovat viime vuodelta ja pikaisia poimintoja, sillä henkilöstöraportti ei vielä ole valmis. Viime vuonna itse eronneita oli 26. Yksi työntekijä erotettiin. Eläkkeelle Orimattilasta lähti 15 henkilöä. – Näihin kokonaisuuksiin liittyen ylin johto ja päällikkö -tasolla oli kolme henkilöä, lähiesihenkilötasolla kolme henkilöä ja muut olivat työntekijöitä, Orimattilan henkilöstöpäällikkö Mari Huttunen sanoo. Hollola ei kerro potkuista Hollolassa vakinaisia työsuhteita päättyi viime vuonna 46. Niistä 31 päättyi ”eroamiseen ja erottamiseen”. Eläkkeelle jäi 15 työntekijää. Kunnasta ei erikseen tilastoida ja raportoida johtajien ja päälliköiden vaihtuvuutta, koska kyseisiä henkilöitä on vähän. – Olen työskennellyt Hollolan kunnalla kolmen vuoden ajan eikä johtajien ja päälliköiden osalta ole ollut liikehdintää yksittäisiä uudelle uralle siirtymisiä tai normaalia eläköitymistä lukuun ottamatta, sanoo Hollolan henkilöstöpäällikkö Armi Marttila. Hollolasta ei kerrota myöskään irtisanottujen määrää, ellei kyse ole tuotannollisten ja taloudellisten syiden takia henkilöstön vähentämiseen tähtäävistä yhteistoimintaneuvotteluista. Viimeisen kolmen vuoden aikana sellaisia yt-neuvotteluita ei Hollolassa ole käyty. Henkilöstöpäällikkö Marttila kuvailee, että väen vaihtuvuus ei ole Hollolassa ollut merkittävää, vaan työpaikan vaihtamiset ovat liittyneet normaaliin elämään. – Päijät-Hämeen alueella siirrytään jonkin verran kunnasta toiseen, kun kiinnostavia tehtäviä avautuu, Marttila näkee. Mäntsälässä vaihtuvuus vähentynyt Heinolassa vakinaisen henkilöstön palvelussuhteita päättyi 36 viime vuoden aikana. Niistä 18 päättyi irtisanoutumisen takia, 14 eläkkeelle siirtymiseen, 3:n työsuhde purettiin ja 1 päättyi muun syyn takia. Johtajatai päällikkötasolle osui yksi eläköityminen sekä yksi irtisanoutuminen, kun työntekijä siirtyi kaupungin omistamaan yhtiöön. Mäntsälässä ei tarkkaan tiedetä, millainen vaihtuvuus kunnan työntekijöissä on. – Mitenkään suurta vaihtuvuus ei arviolta ole, vaan se on ihan tavallisella tasolla. Myöskin johdossa ja päällikkötasolla vaihtuvuus on ollut varsin vähäistä viime vuodet, sanoo Mäntsälän kunnan henkilöstöjohtaja Mika Lindgren. Kunnan toimintakertomus vuodelta 2024 toteaa, että ”henkilöstön osalta on vaihtuvuutta saatu vähennettyä ja olemme pääosin onnistuneet rekrytoinneissa.” Iitistä ei vastattu Orimattilan Sanomien tiedusteluun ollenkaan. Henkilöstön vaihtuvuus Orimattilassa naapurikuntien tasolla JUHO KIURU Orimattila Orimattilan Vesi oy:n toimitusjohtajan paikkaa tavoitteli yli 60 hakijaa. Heistä viimeisimpään vaiheeseen on valittu kolme hakijaa. Kolmikolle teetetään vielä soveltuvuusarvioinnit tällä viikolla. Sitten vesiyhtiön pitää vielä hyväksyttää uusi toimitusjohtaja Orimattilan kaupunginhallituksessa. Se kokoontuu 9. helmikuuta. Vesiyhtiö ei paljasta loppusuoralle yltäneen kolmikon nimiä. Sen yhtiö kertoo, että se on tyytyväinen hakijoiden tasoon ja koko hakuprosessiin. Toimitusjohtajaa vesiyhtiö etsi vantaalaisen Wanted Group oy:n avulla. – Hakijoiden kärkijoukko on ollut yllättävänkin korkeatasoinen. Yhdenkään hakuun ei vät ole vaikuttaneet Orimattilan kaupungin kohut, vaan Orimattila nähdään houkuttelevana, vesiyhtiön hallituksen puheenjohtaja Vesa Leino (kok) sanoo. – Hyvä ja tasaväkinen kolmikko valikoitui. Siksi haluamme vielä soveltuvuusarvioinnit, Leino toteaa. Palkka kilpailukykyinen Vesa Leino kertoo, että toimitusjohtajalle kaavailtu palkka on myös rekrytointiyhtiö Wanted Groupin mielestä oikealla tasolla ja alalla totutussa haarukassa. Leino kuvailee, että kärkihakijat eivät ole esittäneet mahdottomia palkkapyyntöjä, joten palkasta ei tule kynnyskysymystä. Leinon mukaan hakijoille ei ole ongelma myöskään Orimattilan vesihuoltoverkoston suuri saneeraustarve ja rahan niukkuus. – Jos on tuon alan ammattilainen, siihen törmää joka paikassa. Tilanne ei Orimattilassa ole mitenkään poikkeuksellinen. Mutta me olemme alueellisesti ehkä vähän helpommalla alueella. Meillä on tässä vesihuoltoon liittyviä monia hyviä asioita, Vesa Leino sanoo. Orimattilan Vesi oy hakee toimitusjohtajaa, koska edellinen toimitusjohtaja Petteri Kotonen irtisanottiin omistajan eli Orimattilan kaupungin kokeman luottamuspulan vuoksi. Orimattilan Veden johtajaksi halusi yli 60 hakijaa Uusi toimitusjohtaja pääsee pian Orimattilaan pähkäilemään ikääntyneen vesihuollon verkoston korjaamista. PETRI SIPILÄINEN Orimattila Orimattilaan nimetyn tilapäisen valiokunnan toiminta ei olekaan niin läpinäkyvää kuin etukäteen annettiin ymmärtää. Valiokunta ei aio esimerkiksi kertoa sitä, keitä se kutsuu kuultavaksi selvitystyön aikana. – Näin on päätetty. Haluamme työrauhan valiokunnalle emmekä halua mitään sivustaohjailua, perustelee valiokunnan puheenjohtaja Riitta Lonka (kesk). Valiokuntaa koskeva tiedottaminen on keskitetty hänelle. Valiokunta piti ensimmäisen kokouksensa viime perjantaina. Läsnä olivat kaikki valiokunnan varsinaiset jäsenet eli Lonkan lisäksi Venla Avelin (vihr.), Kimmo Rauhala (kok.), Tero Rönkkö (ps.), Tarmo Taavila (vs.) ja Suvi Järvinen (sd.). Lonkan mukaan valiokunnan toiminta lähti hyvin käyntiin. – Olen tyytyväinen. Porukan keskuudessa vallitsee hyvä fiilis, vaikka tällainen valiokuntatyö on kaikille uutta, hän sanoo. Kolmetuntisessa kokouksessa haettiin toiminnalle suuntaviivoja, mutta sen tarkemmin Lonka ei valiokunnan työskentelyä avaa. – Tilapäisen valiokunnan taustalla oleva valtuustoaloite ohjaa työtämme, hän kiteyttää. Seuraava valiokunnan kokous on aikataulutettu keskiviikoksi 11.2. Lonkan mukaan valiokunta kokoontuu aluksi kahden viikon välein, mutta maaliskuussa kokoustahtia jouduttaneen kiristämään. Päivämäärää sille, milloin valiokunta saa valmiiksi esityksensä valtuustolle, ei ole päätetty. Tilapäinen valiokunta on nimetty kaupungin hallinnon tarkastamista ja kaupunginjohtaja Kalle Larssonin erottamista varten. Siinä on edustus kaikista Orimattilan valtuustoryhmistä. Tilapäinen valiokunta valitsi nihkeän tiedotuslinjan PETRI SIPILÄINEN Orimattila Orimattilan sivistystoimeen haetaan taas talousja hallintoasiantuntijaa. Joulukuussa virkaan valittu ja koeajalla ollut Mikko Laakso irtisanottiin viime viikolla. Hän ehti hoitaa virkaa vain nelisen viikkoa. Laakso oli jo toinen samasta virasta koeajalla pois potkittu työntekijä puolen vuoden sisällä. Lokakuussa kaupunki irtisanoi hänen edeltäjänsä puolen vuoden koeajan loppumetreillä. – Joskus käy niin, ettei tehtävä ja työntekijän mahdollisuudet hoitaa sitä täyty, toteaa Laakson kaupungille palkannut sivistysjohtaja Heidi Nygren. Hän muistuttaa, että viran sisältämä tehtäväkokonaisuus on vaativa, sillä siinä pitää hallita kaupungin suurimman toimialan talousja hallintoasiat. Irtisanottu Laakso on koulutukseltaan sekä oikeustieteen että kauppatieteiden maisteri. Talousja hallintoasiantuntijan virka pantiin heti perjantaina uuteen hakuun. Hakuaika kestää 19.2. saakka. Edellisellä hakukerralla virkaan pyrki 15 hakijaa. Heistä 10 täytti viran hoidolle asetetut kelpoisuusehdot. Sivistystoimi irtisanoi puolen vuoden sisällä jo toisen asiantuntijan PETRI SIPILÄINEN Orimattila Orimattilan kaupunginhallitus on perustanut työryhmän pohtimaan keskustan kouluja, päiväkoteja ja keittiöitä koskevia ratkaisuja. Virkamieskielellä puhutaan kaupungin palveluverkon kehittämisestä, jonka ohjausryhmänä työryhmä samalla toimii. Ryhmältä toivotaan esityksiä vielä tämän kevään aikana. Yksi keskeinen ratkaisua odottava asia on se, rakennetaanko Jokivarren koulun paikalle 20 miljoonan euron hintainen monitoimitalo vain ryhdytäänkö peruskorjaamaan kaupungin nykyisiä kouluja Jokivarressa ja Tönnössä. Monitoimitaloon sijoittuisi alakoulun lisäksi päiväkoti ja uusi aluekeittiö. Työryhmään nimettiin kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen kustakin valtuustoryhmästä. Vasemmistoliittoa työryhmässä edustavat Tarmo Taavila ja Ulpu Riikonen, vihreitä Viivi Avelin ja Petra Virpiaro, kokoomusta Kimmo Rauhala ja Sari Eiranen, sosialidemokraatteja Vesa Teräs ja Sini Vilja sekä keskustaa Juha Hämäläinen ja Paavo Uusitalo. Perussuomalaisten kaksi edustajaa nimetään myöhemmin. Työryhmän nimetään myös virkamiehiä ja kaupungin henkilöstön edustaja. Työryhmä miettimään palveluverkon ratkaisuja Eduskunnan oikeusasiamiehelle tehtiin viime vuonna yli 7 300 kantelua, kertoo oikeusasiamies. Tämä on kaikkien aikojen toiseksi suurin kantelumäärä. Kanteluiden määrät kasvoivat lähes kaikilla hallinnonaloilla. Eniten kanteluja tehtiin sosiaalihuollosta, josta tehtiin 1 350 kantelua. Toiseksi eniten, vajaat 960, kantelua tehtiin poliisin hallinnonalasta ja kolmanneksi eniten, vajaat 780, terveydenhuollosta. Ulkomaalaisasioiden määrä yli kolminkertaistui edellisvuodesta. Näistä kanteluista yli puolet koski käsittelyn viivästymistä Maahanmuuttovirastossa. Oikeusasiamies ratkaisi yhteensä yli 7 000 kantelua ja 53 omaa aloitetta viime vuoden aikana. Lausuntoja annettiin yhteensä 148. Viime vuosi oli Petri Jääskeläisen viimeinen vuosi oikeusasiamiehenä. Tämän vuoden alussa tehtävässä aloitti Jari Råman. Oikeusasiamiehelle yli 7 300 kantelua Orimattilan kaupunginhallitus joutui maanantaina korjaamaan edellisessä kokouksessa tekemäänsä rivitalohuoneiston myyntipäätöstä. Kaitilantie 10:ssä sijaitsevan Asunto-osakeyhtiö Kivelän kaksio päätettiin aiemmin myydä Katja-Riina Kuosa-Kaartille, mutta todellisuudessa ostaja on Kamkar oy -niminen yhtiö. Kuo saKaarti toimi kaupassa yhtiön prokuristina. Virheellinen ostajataho oli jo elinvoimavaliokunnan osakekauppaa koskevassa esityksessä. Perintönä kaupungin omistukseen tullut kaksio vaihtoi omistajaa 53 000 euron hinnasta. Kaitilantien rivitalohuoneiston ostikin yhtiö Sunnuntai-iltana puoli yhdentoista aikaan tullut automaattihälytys kiidätti pelastuslaitoksen joukot Kaitilantie 30:een. Tulipaloa ei kiinteistössä ollut, vaan kyseessä todettiin olevan niin sanottu erheellinen hälytys. Pelastuslaitokselta arvioidaan lämpötilan vaihteluiden aiheuttaneen hälytyksen. Erheellinen palohälytys Kaitilantieltä KUVA: JUHO KIURU Kunnista todetaan, että työntekijöiden vaihtuvuus on normaalilla tasolla eikä se huolestuta. Jokivarren koulu on polttopisteessä, kun Orimattilan keskustan kouluratkaisuja mietitään. KUVA: IDA NIVA
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina helmikuun 3. päivänä 4 – N:o 8 – 2026 Sudokun ratkaisu tv-sivulla. Asiantuntevaa hautauspalvelua Hautajaisten kokonaisuuden hoitaminen Teitä yksilöllisesti palvellen Kauttamme uudet hautakivet – hautakivien kunnostustyöt – Kukkasidonnan erikoisliike – Kukka ja Hautauspalvelu Henriikka Oy www.henriikkaoy.fi Orimattila: Niementie 2, 16300 Orimattila 03-777 8160, ilt. 040-592 6870 Lahti: Hämeenkatu 13, 15110 Lahti 044-754 5877, 044-754 5874 ORIMATTILAN SANOMAT Erkontie 17, puh. 03-876 678. Konttorimme avoinna ma–pe klo 8–16. Eikö lehtesi tullut? Varhaiskannon valitukset arkisin klo 6.30–16.00, viikonloppuisin 6.30–12.00, puh. 0100 4070 Päiväkannon valitukset ma–pe 8.00–16.00 puh. 0100 5577 ANNA HAKAMA Orimattila Ehdotusvaiheeseen edennyttä Pennalan datakeskusalueen asemakaavaa ja Fortumin Orimattilan-hankkeita esiteltiin keskiviikkoiltana Yhteiskoululla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Fortumin, Rambollin ja Orimattilan kaupungin edustajat kävivät läpi kaavan sisältöä ja luonnosvaiheen jälkeen tehtyjä muutoksia sekä vastailivat asukkaiden kysymyksiin. Fortumin maankäyttöpäällikkö Miika Ruokonen avasi hankkeen tilannetta ja neuvottelujen etenemistä. – Kaavaehdotus on meille tosi iso askel ja siinä mielessä olemme prosessillisesti pitkällä. Meillä on kiinnostunut datakeskustoimija, jonka kanssa edelleen käydään kaupallisia neuvotteluja, hän sanoi. Kaupungin kanssa käydyt maankäyttösopimusneuvottelut ovat Ruokosen mukaan edenneet hyvässä hengessä, ja sopimus alueen infrakustannusten jakamisesta on tarkoitus tuoda hyväksyttäväksi ennen asemakaavan käsittelyä. Fortumin vanhempi hankekehityspäällikkö Lauri Pihlajamäki vahvisti, että yhtiöllä on taustalla toimija. Niin Pihlajamäki kuin Ruokonenkin korostivat kuitenkin prosessiin liittyvän vielä epävarmuuksia, mistä johtuen datakeskustoimijan nimen julkistusta joudutaan yhä odottelemaan. – Kaavaprosessi on vielä kesken, ja se on kesken niin kauan, kunnes meillä on lainvoimainen kaava, joka ennen kaikkea luo varmuuden hankkeen etenemiselle, Ruokonen kuvailikin tilaisuudessa. Yleisössä tyytymättömyyttä Yleisöä kiinnostivat muun muassa meluun, hukkalämmön hyödyntämiseen, luontoseikkoihin ja rakennusten korkeuteen liittyvät asiat. Lähialueen asukas Elina Suojala tiedusteli, valvotaanko melutasojen pysymistä luvan mukaisina myös myöhemmin. – Näin iso hanke vaatii ympäristöluvan, jossa asetetaan melutasot. Jos luvan määräyksiä rikotaan, pahin sanktio on se, että toiminta voidaan pysäyttää, eli kyllä tätä valvotaan, Ruokonen vakuutti. Rakennusten maksimikorkeus on noussut luonnosvaiheen 27 metristä 30 metriin. Korotusta perusteltiin datakeskustoimijan teknisillä tarpeilla. Suojalan ja Mira Rytkösen mukaan Fortumin aiempi viesti antoi ymmärtää, että rakennuskorkeuden kasvua pyrittäisiin kompensoimaan muilla asukkaiden kokemia haittoja lieventävillä ratkaisuilla. Kaavaehdotusta katsoessaan molemmat kokivat, että näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. – Tämä ei asukasnäkökulmasta kauheasti lisää luotettavuutta, Rytkönen arvosteli. Ruokonen sanoi ymmärtävänsä kokemuksen. – Meidän pitää katsoa kaavaa todella pitkälle aikajänteelle. Kaikki rakennukset eivät varmasti tule olemaan tätä korkeutta, mutta joidenkin rakennusten osalta näin tulisi olemaan ja siksi siihen on päädytty. Asia on lähtenyt Fortumista ja meidän asiakkaamme tarpeesta, hän sanoi. Katoille sijoitettavista laitteista kysymyksiä Katoille mahdollisesti sijoitettavat tekniset laitteet herättivät runsaasti kysymyksiä. Kysyttiin kuinka suuren osan kattopintaalasta ne vievät ja onko niiden korkeutta määritelty. Ruokosen mukaan laitteiden korkeutta ei ole määritelty kaavassa, vaan se ratkaistaan rakennuslupavaiheessa. Pasinassa asuva Jarkko Kaalikoski esitti, että katolle tulevien laitteiden kokoja avattaisiin vielä tarkemmin. – Tänään on tullut tosi paljon palautetta ja tämä on selvästi sellainen asia, johon täytyy löytää ratkaisuja, Ruokonen sanoi. Jussi Karinen kysyi mitä datakeskukselle tapahtuu tulevaisuudessa, jos esimerkiksi tallennustavat muuttuvat ja edessä on tilanne, jossa nykymuotoisia datakeskuksia ei enää tarvittaisikaan. – Miten varmistetaan se, että ne on varaa purkaa pois? – Jos puhutaan, että investointi on 30 vuodesta 50 vuotta, se mitä 50 vuoden jälkeen alueella on, on erittäin hyvä kysymys, Pihlajamäki totesi ilman tarkempaa vastausta. Huoli lepakoista Rambollin kaavasuunnittelija Tiina Heikkilä kertoi, että kaava-alueella on lepakoiden lisääntymisja levähdyspaikkoja sekä merkittäviä ruokailualueita ja siirtymäreittejä. Rakentaminen näille alueille edellyttää poikkeamislupaa. – Puhutaan lepakoista ja ettei levähdyspaikkoja ei saa heikentää, niin oletteko te sitä mieltä, että datakeskus ei heikennä niitä? kysyi Leena Eskelinen. Ruokonen kertoi viranomaisten edellyttävän kompensaatiotoimia, jos luonnonsuojelulain suojaamien kohteiden suojelusta poiketaan. – Tässä kohtaa joitain luotoarvoja joudutaan tällä alueella heikentämään, mutta toivon mukaan saadaan vahvistettua niitä toisaalla, hän vastasi. Pia Tuomalaa kiinnosti, miten todennäköistä poikkeamislupa on saada ja mitä kompensaatiotoimet käytännössä ovat. – Kompensaatio tarkoittaa, että alueelle, jossa eläimiä on, asennetaan esimerkiksi lepakkopönttöjä ja vahvistetaan alueella eläimen elinympäristöä, Ruokonen selvitti. Ruokosen mukaan poikkeamisluvan myöntäminen vaatii tiettyjen edellytysten täyttymistä, eikä lupa ole itsestäänselvyys. Mira Rytkönen kysyi, voidaanko datakeskuksen tuottama hukkalämpö vain puhaltaa ulos sitä mitenkään hyödyntämättä. Pihlajamäki vastasi, että datakeskustoimija pakotetaan jo kaavassa tekemään tekniset ratkaisut ja huomioimaan hukkalämpö. Pihlajamäen mukaan kaiken aikaa kartoitetaan myös uusia tapoja hukkalämmön hyödyntämiseen. Kaupunginjohtaja Kalle Larsson muistutti kaupungin näkökulmasta olevan keskeinen kysymys, miten hukkalämpöpotentiaali pystytään hyödyntämään. – Tällä hetkellä siihen haetaan ratkaisuja, hän sanoi. Datakeskusaluetta koskeva Rautamäentien asemakaavaehdotus ja alueen katusuunnitelmat ovat nähtävillä 19.2. asti. – Nyt on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälainen kaava menee kaupunginvaltuustoon. Mitään suuria muutoksia ei enää tässä vaiheessa tapahdu, mutta pienet muutokset ovat vielä ihan mahdollisia, kaupungin kaavoituspäällikkö Suvi Lehtoranta sanoi. Datakeskusalueen rakennuskorkeuden kasvaminen puhutti yleisötilaisuudessa Vanhempi hankekehityspäällikkö Lauri Pihlajamäki Fortumilta esitteli datakeskushanketta. Pihlajamäen takana Fortumin maankäyttöpäällikkö Miika Ruokonen ja etualalla Fortumin aurinkovoimahankkeesta kertonut Ville Ahvikko sekä avaussanat lausunut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riitta Lonka ja kaupunginjohtaja Kalle Larsson. Verohallinto hakee konkurssiin orimattilalaista kiinteistönvälitystoimistoa Asuntohelmi oy LKV:tä. Yritys on perustettu vuonna 2012. Verohallinnon mukaan sillä on orimattilalaisfirmalta saatavia reilut 36 000 euroa. Verohallinto katsoo, että yritystä on haettava konkurssiin, koska se ei ole maksanut vaadittuja maksuja. Asuntohelmeä haetaan konkurssiin Artjärveläinen Jouni Nurminen jättää kunnallispolitiikan. Hän on perussuomalaisten neljäs varavaltuutettu ja toimii jäsenenä myös keskusvaalilautakunnassa. Kaupunginvaltuusto valitsee Nurmisen tilalle uuden jäsenen keskusvaalilautakuntaan seuraavassa kokouksessaan. Perussuomalaisten varavaltuutetuksi nousee puolestaan Harri Ovaska, joka putosi valtuustosta viime vaaleissa. Nurminen on ilmoittanut eroavansa luottamustoimista henkilökohtaisten syiden takia. Hän istui edellisellä kaudella kaupunginvaltuustossa, mutta kevään vaaleissa äänet riittivät enää varapaikkaan. Artjärven Nurminen luopuu luottamustoimistaan Uusi rahapelilaki tulee pääosin voimaan heinäkuun alussa 2027, kertoo sisäministeriö. Uuden rahapelilain myötä Veikkaus Oy:n yksinoikeus rahapelien järjestämiseen päättyy. Uuden lain mukaan vedonlyöntipelit ja verkossa pelattavat raha-automaattija kasinopelit sekä sähköinen rahabingo avataan toimiluvanvaraisesti kilpailulle. Uudistuksen voimaantulon jälkeen Veikkaus Oy:lle jää yksinoikeus lottotyyppisiin arvontapeleihin, raaputusarpoihin sekä fyysisiin rahapeliautomaatteihin ja kasinopeleihin. Uusi rahapelilaki voimaan heinäkuussa 2027 ANNA HAKAMA Orimattila Orimattilan kirjastoauto Olga on tämän viikon poissa reitiltä äkillisen ajoneuvovian vuoksi. Kirjastoautonkuljettaja-virkailija Riku Myllylä kertoo Olgan oirehtineen jo perjantaina. Maanantaina auto ilmoitti ilmansyöttöjärjestelmässä olevasta häi riöstä. – Huolto on varattu keskiviikoksi samasta paikasta, missä Olga on käynyt huollossa, ja jos auto saadaan sieltä nopeasti, se palaa reitille jo loppuviikosta, lupaa Myllylä. Myllylän mukaan Olga on selvinnyt kylmästä talvesta tähän saakka mallikkaasti. Mittarissa sillä on Myllylän muistin mukaan 120 000–130 000 kilometriä ja vuodessa kilometrejä kertyy noin 10 000. Reitillä Olga on kaikkina arkipäivinä koulujen loma-aikoja lukuun ottamatta. Kirjastoauto Olga on vian takia poissa reitiltä tällä viikolla o Noin puolet suomalaisista haluaa lopettaa Suomen ja Israelin välisen asekaupan, selviää kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon tilaamasta kyselystä. Reilut 50 prosenttia vastasi myönteisesti väittämään, jonka mukaan Suomen tulee lopettaa asekauppa Israelin kanssa, kunnes Israel lakkauttaa palestiinalaisalueiden laittoman miehityksen. Vastaajista noin kolmannes oli eri mieltä asekaupan lopettamisesta. 13 prosenttia ei ottanut kantaa. Maahanmuutto Suomeen on laskussa, kertoo Maahanmuuttovirasto. Maahanmuuttovirastoon tuli viime vuonna kaikkiaan runsaat 180 000 eriperusteista hakemusta. Toissa vuonna hakemuksia tuli yli 196 000. Viraston mukaan työntekijöiden, opiskelijoiden ja kansainvälisen suojelun hakemusmäärät vähenivät viime vuonna, mutta perheenjäsenten hakemusmäärissä oli pientä kasvua. Myönteisten päätösten osuus laski viime vuonna toissa vuoteen verrattuna. Viime vuonna tehdyistä päätöksistä 80 prosenttia oli myönteisiä ja yhdeksän prosenttia kielteisiä. Maahanmuutto Suomeen on laskussa Sisäministeriö selvittää, voitaisiinko raaputusarpojen antaminen lahjaksi taas sallia. Selvityksessä tutkitaan, voisiko raaputusarvasta saadun voiton lunastaa joku muu kuin arvan ostaja. Raaputusarvat tulivat vuoden 2024 alussa pakollisen tunnistautumisen piiriin. Siitä lähtien niitä lahjaksi saanut henkilö ei ole enää voinut lunastaa mahdollisia voittoja. Eduskunta hyväksyi uuden arpajaislain joulukuussa. Samassa yhteydessä annettiin lausuma, jossa kehotetaan valtioneuvostoa selvittämään mahdollisuuksia antaa raaputusarpoja lahjaksi. Raaputusarpoja voi ehkä pian taas antaa lahjaksi (c ) Ar to In ka la ww w. ais ud ok u. co m 8 2 6 3 7 5 7 4 2 7 1 9 2 3 1 5 4 3 6 2 7 1 6 8 9 3 4 2 Tilaisuuden jälkimmäisen tunnin aikana yleisö pääsi kysymään ja keskustelemaan vapaammin paikalla olleiden asiantuntijoiden kanssa sekä kuuntelemaan omin korvin millainen äänitaso datakeskusalueella on. Miesten keskustelupiiri Anninkammarilla joka torstai klo 11–13. Kaikki miehet tervetulleita, niin entiset kuin uudetkin keskustelijat. Tuo omat mielipiteesi mukanasi. Vetäjänä toimii entiseen tapaan Reijo Savela. Jos kysyttävää, ota yhteys puh. 0400 712 451. Erityislasten vanhempien vertaisryhmä väliaikaisella Järjestötuvalla (Kotiseututie 6, Orimattila) torstaina 5.2. klo 17.30–19.30. Tule kohtaamaan toisia vanhempia sekä jakamaan ajatuksia ja kokemuksia erityisvanhemmuuteen liittyen. Lämpimästi tervetuloa! Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry Lisätietoja: p. 045 854 4085 Orimattilan omaishoitajien vertaisryhmä ikääntynyttä omaistaan hoitaville väliaikaisella Järjestötuvalla (Kotiseututie 6, Orimattila) torstaina 5.2. klo 15– 16.30. Ryhmään osallistuminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä eikä sopimusta omaishoidon tuesta. Lämpimästi tervetuloa! Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry Lisätietoja: p. 045 854 4085 Seurapalstailmoitukset: Tiistain lehteen maanantaihin klo 10 mennessä. Torstain lehteen keskiviikkoon klo 10 mennessä. Seurapalstalle voi lähettää tietoja myös sähköpostin kautta osoitteella: ilmoitukset@orimattilansanomat.fi sekä netin kautta osoitteella: www.orimattilansanomat.fi Viralliset kokouskutsut julkaistaan kokouksia-osastossa. Seuratoiminta Jouni Nurminen KUVA: PETRI SIPILÄINEN Kirjastoauto Olga on joutunut vian vuoksi varikolle. Rahapeliyhtiöt voivat hakea toimilupia Poliisihallitukselta jo 1.3.2026 lähtien. Veikkaus Oy:llä on yksinoikeus harjoittaa rahapelitoimintaa Poliisihallituksen valvonnassa kesäkuun 2027 loppuun saakka. Valtioneuvosto esitti istunnossaan torstaina, että tasavallan presidentti vahvistaisi rahapelilain presidentin esittelyssä perjantaina. Lakiuudistus perustuu pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan. Uuden lain tavoitteena on ehkäistä ja vähentää rahapelihaittoja ja parantaa sitä rahapelaamisen osuutta, joka kohdistuu kansallisella lainsäädännöllä säänneltyyn ja kansallisen viranomaisen valvomaan rahapelitarjontaan. Veikkauksen monopoli rahapeleissä murenee puolentoista vuoden päästä. KUVA: ANNA HAKAMA
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina helmikuun 3. päivänä 2026 – N:o 8 – 5 SENIORI OS-teema ANNA HAKAMA Orimattila Talvisena torstai-iltapäivänä Orimattilan Olotilassa käy iloinen puheensorina, ja pöytien ääreen on kokoontunut pieniä porukoita. Pöydillä on levällään erilaisia pelejä, joku lukee päivän lehteä ja monella on edessään kahvimuki. On viikon toinen päivä, jolloin seniorikahvilan ovet ovat auki ja yhteisöllisyyttä ja juttuseuraa tarjolla yllin kyllin. Yhden pöydän ääressä Taimi Jokinen, Arto Salminen ja Olavi Tuomela pelaavat Unokorttipeliä. Tiedustelen kolmikolta, mikä sai heidät tänään paikalle. – Syyllinen istuu tuossa, naurahtaa Salminen osoittaen vastapäätään olevaa Tuomelaa. Kaksikko kertoo tulleensa seniorikahvilaan suoraan Anninkammarilla kokoontuneesta miesten keskustelupiiristä, josta Tuomela on houkutellut Salmisen mukaansa. – Keskustelupiirissä puhuttiin jänismetsästyksestä ja hautaustoiminnasta, Tuomela valottaa päivän aiheita. Seniorikahvilassa Unon äärellä jutut sen sijaan polveilevat rajattomasti aiheesta toiseen. Tunnelma on iloinen ja naurua riittää, kun hyväntuuliset pelaajat heittävät vitsiä ja viiltävän teräviä sutkautuksia. Parasta on vapaus ja bingo Kolmikon mielestä seniorikahvilassa parasta on vapaus. – Ja bingo, Salminen muistuttaa. Tuomela on samaa mieltä. Kysyn käykö Jokinenkin jossain muissa senioritapaamisissa kuin Olohuoneessa. – Miesten keskustelupiirissä en käy, nainen hekottaa. – Mispalla käyn yhteisellä lenkillä ja siellä on myös kahvittelua ja bingoa. Olen kova bingon pelaaja, Jokinen paljastaa. Juttelun lomassa kolmikko pelaa koko ajan Unoa. Turinoidessa pelivuorot menevät sekaisin. – Näin se neljäs valtiomahti sekoittaa pelit, naureskelee Tuomela. Hän sanoo Unon valikoituneen peliksi, koska muuta ei osata. – Mie en osaa tätäkään, heittää Salminen. – Monta vuotta jo pelattu, Tuomela sanoo. Sitten Tuomela voittaa. Seuraa ja aivoille liikuntaa Senioriohjaaja Anni Myllylä kertoo, että seniorikahvilaan jokainen voi tulla omana itsenään ja tehdä sitä mikä itsestä hyvältä tuntuu. Kahvilan perimmäinen tarkoitus on vähentää ikääntyneiden yksinäisyyttä. Mahdollisuuteen tavata toisia on senioreiden keskuudessa tartuttu aktiivisesti. – Sää vaikuttaa kävijöiden määrään jonkin verran, mutta keskimäärin paikalla on noin 25 ihmistä. Paljon on porukoita, jotka pelailevat, osa tykkää vain istua ja jutella ja jotkut poikkeavat kahville ja lukemaan lehden, Myllylä kertoo. Kahdessa pöydistä pelataan Rummikubia. Ensimmäisessä ei haluta julkisuutta. Toisen pöydän pelaajista kaksi ei halua kuvaan, yksi ei halua nimeä lehteen ja yksi ei halua kumpaakaan. Se sallittakoon. Sinikka Laine ja Marja Huju kertovat viihtyvänsä seniorikahvilassa ja saaneensa sieltä paljon uusia ystäviä. Seuralliseksi ihmiseksi tunnustautuva Hellevi Hyvönen sanoo tulleensa paikalle nimenomaan seuran vuoksi. Jos viisikko ei pelaisi Rummikubia, saattaisi se pelata korttia. Huju kertoo pitävänsä eniten korttipeleistä, joista tämän hetken suosikki on canasta. – Huojuva tornikin on hyvä, mutta täällä on sydäntautisia ja siinä voi saada sydänkohtauksen, kun torni kaatuu, Huju nauraa ilmeisesti sortuvasta puupalikkatornista äkisti lähtevään meteliin viitaten. Laine kertoo käyneensä seniorikahvilassa jo silloin, kun se kokoontui Järjestötuvalla. – Kun on yksinään, on kiva lähteä. Täällä on pelikavereita ja saa aivoille liikuntaa, hän toteaa ja kannustaa kaikkia vähintään piipahtamaan. – Eikä täällä ole pakko pelata, jollei halua, mutta pelikavereita ja juttuseuraa löytyy varmasti. Riitta Peltonen lukee päivän lehteä. Hän pyrkii käymään seniorikahvilassa viikon molempina päivinä, tiistaina ja torstaina, jolloin kahvila on auki. Myös hänen mielestään seurustelu ja ihmisten tapaaminen ovat seniorikahvilan parasta antia. Aatteen väriä! Jokisen, Salmisen ja Tuomelan kanssa jutellessa käy selväksi, että senioreiden aika ei käy pitkäksi, jos itse on aktiivinen. Sitä tämä kolmikko on. Oma elämä alkaa yhtäkkiä tuntua suorastaan tapahtumaköyhältä, kun kolmikko kertoilee missä kaikessa on mukana ja miten valtavasti heidän päiviinsä mahtuu ohjelmaa. Tuomela kuuluu seitsemään yhdistykseen. Salminen puolestaan sydänyhdistyksen hallitukseen. – Minulla on niin vahva sydän, ettei tarvi mennä yhdistykseen, letkauttaa Jokinen. – Sulla ei oo diabetesta, veistelee Jokiselle Tuomela, jolta diabetes löytyy. Senioreiden keskuudessa sairauksiinkin suhtaudutaan elämänkokemuksen tuomalla tyyneydellä, eikä niistä arkailla puhua. Silloin vertaistukeakin voi saada ihan huomaamatta. Uno-peli jatkuu koko ajan. – Aatteen väriä! huudahtaa Jokinen päätettyään, että seuraavaksi lyödään punaista korttia. Sopivan lähellä ja härvelilläkin pääsee Olotila saa paikkana ja sijainniltaan kiitosta kävijöiltä. – Tilan saavutettavuus on hyvä. Jymylinna olisi liian kaukana ja Areena Jumalan selän takana, Hyvönen sanoo ja kehuu, että Olotilaan pääsee hyvin ”härvelilläkin”. Härveliksi hän nimittää rollaattoriaan. Seuraavaksi puhutaankin hetki siitä, millaisilla muilla nimillä rollaattoria kutsutaan. Huju tietää, että ainakin ”rölliksi”. Rakkaalla lapsella ja tärkeällä apuvälineellä on monta nimeä. Salmisen ja Tuomelan matka kotoa Olotilaan on sopiva. – Kivenheitto, jos on hyvä heittäjä, määrittelee Salminen. Jokisella ei ole yhtä hyvä tilanne. – Asun Jumalan selän takana, idässä. Polkupyörällä kuljettu neljän kilometrin matka Käkelästä Olotilaan ja takaisin on kuitenkin vaivan arvoinen. – Ai jai, kun täältä pääsen kotiin, on niin hyvä mieli, kun on saanut olla hyvässä seurassa, Jokinen huokaa ja antaa pelin tiimellyksessä myös suoraa palautetta peliseuralleen. – Minä ihan innostun, kun on herraseuraa! Olen tällainen puolivallaton leskinainen, hän huvittaa miespuoleisia pelikavereitaan. Seniorikahvilassa kahvi on ilmaista ja sen seuraksi on tarjolla jotain pientä makeaa. Myllylä kertoo, että toisinaan joku tulijoista tuo tarjottavia mukanaan. Senioritoiminnan laajuus saa kiitosta Senioreille suunnattuun toimintaja tapahtumatarjontaan Orimattilassa ollaan yksimielisen tyytyväisiä. Seniorikahvila on kaupungin palvelu, mutta erilaista ohjelmaa järjestävät monet muutkin tahot. – Todella hyvin on toimintaa, Laine sanoo. – Komppaan, on ihan tarpeeksi, Hujukin kehuu. Uno-pöydässä ollaan samaa mieltä. Enempiä ohjelmia ei edes kaivata. – Mitäs täs nyt mitään enempää, aika loppuu kesken, tuumaa Jokinen. Taas vuoro sekoaa Unossa. Järjestetyn toiminnan ohessa aktiiviset seniorit keksivät myös itse itselleen ohjelmaa, erityisesti pelaamista. – Kerran viikossa käydään pelaamassa Sinikalla – yksityisesti, Tuomela antaa esimerkin. Myös senioriohjaajan järjestämät teatteriretket saavat kiitosta. Taas yksi Uno-kierros päättyy. Nyt voittaa Jokinen. – Mutta sitä harmittelen, miksi kaupungintalon ovet pantiin kiinni, Tuomela keksii epäkohdan. – Siel oli liian kallis siivooja, Jokinen tuumaa. – Haluaisin ostaa OApaidan, mutten tiedä mistä sen saa ostettua. Ennen niitä myytiin kaupungintalolla, Tuomela jatkaa. Uhkakuva ilmoille Kahden maissa seniorikahvilaan virtaa lisää väkeä. He ovat yhtä aktiivisia kuin muutkin. Maire Parkkinen toimii lukumummina Myllylän koululla. Lukumummin hommia hän on tehnyt kaksi vuotta. Tuomela tiedustelee Parkkiselta onko ylijäämäruokailu vielä toiminnassa. Parkkinen tietää, että on, mutta jos on lapsille maistuvaa ruokaa, se saattaa loppua ennen kuin senioreiden ruoka-aika koittaa. Salminen joutuu lähtemään, mutta kun hän nousee, hänen paikalleen istuu Sisko Hanhijoki ja liittyy Uno-peliin. Tuomela vakavoituu hetkeksi ja pohdiskelee, että jonkunlaisia kyydityksiä kyliltä keskustaan pitäisi olla, että kauempanakin asuvat pääsisivät jouhevasti vaikka nyt seniorikahvilaan. Senioriohjaaja Anni Myllylä sanoo Tuomelan olevan oikeassa: palveluliikennettä kyliltä pitäisi olla. Myllylän mukaan senioreiden keskuudessa harmia on aiheuttanut myös kuntosalin lakkaaminen Helinäntuvalla puolisentoista vuotta sitten. Orimattilan vanhusja vammaisneuvostossa istuva Tuomela sanoo neuvoston kautta huomanneensa, miten moninaista toimintaa Orimattilassa senioreille on. – Kuinka kauan tämä hyvä kestää? Koska rahat loppuvat ja toimintaa aletaan supistaa? hän heittää ilmoille enemmän tai vähemmän todellisen uhkakuvan. Seniorikahvilassa pelit kulkevat ja huumori kukkii Arto Salminen (vas.), Olavi Tuomela ja Taimi Jokinen pelaavat Uno-korttipeliä. Vitsit sinkoilevat ja hurttia huumoria heitellään pelin tiimellyksessä. Sisko Hankijoki (kesk.) ryhtyi Uno-peliin Taimi Jokisen ja Olavi Tuomelan kanssa. Taustalla Riitta Peltonen päivän lehden äärellä. Rummikubia pelanneet Sinikka Laine (vas.) ja Marja Huju kehuivat vuolaasti Orimattilan senioripalvelutarjontaa. Seniorikahvilaan moni tulee pelaamaan. Peleissä riittää valinnanvaraa. ”Ja bingo.” Kolarityöt ja maalaukset • Korinoikaisulaitteet sekä mittalaitteet. Puh. 03-779 8585, Terriniementie 158, 16390 Pakaa AUTOPELTISEPPÄ SAIROLA Onko kodissasi pientä laitettavaa? Vaihdan: • Palaneet lamput • Ilmanvaihdon suodattimet • Palovaroittimet jne. Rastaankaari 16, Orimattila • vesa@leinopalvelut.fi • www.leinopalvelut.fi Puh. 0400 498 499 Maksu käy myös kortilla. 15 min työstä 15,1 h 46,(sis. alv ja pientarvikkeet) Hi nn at alk . Asennan: • Taulut, peilit, verhotangot ym. • Tukikahvat, kynnysluiskat, rampit Laitehankinnat, asennukset ym. Ruokakaupan kotiinkuljetukset. Perehdytämme sinut, ja voit toimia vapaaehtoisena kotikunnassasi tai puhelinkummina Päijät-Hämeessä. Tarjoamme vapaaehtoisille tukea, koulutusta, vakuutuksen sekä yhteisöllistä virkistystoimintaa. Tavallisen ihmisen taidot riittävät! palvelusantra.fi Tule Kuntokummiksi tai vapaaehtoiseksi ystäväksi ikääntyneelle Lisätiedot ja ilmoittautumiset: 044 739 2304 tai palvelusantra.fi Ikääntynyt, jos haluat itsellesi vapaaehtoisen tai Kuntokummin, soita meille!
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina helmikuun 3. päivänä 6 – N:o 8 – 2026 JUHO KIURU Orimattila Kun orimattilalaisen Anja Rusisen käveleminen oli mennyt huonommaksi, fysioterapeutti ehdotti liikkumisen avuksi sähkömopoa. 80-vuotta täyttävä Rusinen kiinnostui asiasta ja pääsi heti kokeilemaan mopoa sairaalan kellarikerroksessa. Autolla paljon ajanut Rusinen koki laitteen hyväksi ja sai oman moponsa noin viikkoa myöhemmin vuonna 2022. Kotona Orimattilan keskustassa vielä katsottiin paikat läpi, että mopo mahtuu hissiin ja kääntyy kulmauksista riittävän ketterästi. – Alussa arvelutti 90 asteen kulma eteisessä, että miten selviän. Mutta olen selvinnyt, sähkömopoonsa hyvin tyytyväinen Rusinen kertoo. Hän kulkee mopollansa lähialueella esimerkiksi uimahalliin, kauppaan ja lasten pelejä katsomaan. Pisin reissu oli 12 kilometrin päähän Pennalaan. Siellä mopoa piti ladata, jotta virtaa sai paluumatkallekin. – Kone muutti elämää valtavasti. Olen itsenäinen ihminen, Anja Rusinen sanoo. Hänellä on sukulaisia ja tukiverkkoa lähistöllä, mutta enää heitä ei tarvitse enää vaivata entiseen malliin. – Heillä on oma elämä. En halua olla riippuvainen ja olen aika huono pyytämään apua. Lumivalli ja jää vain hidasteita Sähköinen menopeli on toiminut hyvin. Renkaisiin on kyllä pitänyt lisätä ilmaa ja kerran akku ilmoitti yllättävästä hyytymisestä. – Oli loskakeli, räntää satoi. Mopo rupesi matkalla temppuilemaan ja väitti, että akku on lopussa. Sammutin mopon ja virtaa tuli vähän lisää. Sillä tavalla pääsin vähitellen kotiin, Anja Rusinen kertoo. Mopo oli pari viikkoa huollossa. Vapaaseen itsenäiseen liikkumiseen tottuneelle Rusiselle se aika tuntui pitkältä. Hän ajaa mopolla lähes päivittäin, mutta ei kovalla pakkasella. Lämmityslaitteita mopossa ei ole. Lämmitys hoidetaan kuskin omilla vaatteilla. Mopon suurin nopeus on reipasta juoksuvauhtia ja sillä menolla viima jo tuntuu paksummankin vuorauksen läpi. – Viima käy käsiin. Minulla onkin kumilenksut hihansuihin. Sinänsä mopo toimii talvellakin hyvin ja on vakaa kulkija. Pahin vastus on Rusisen mukaan lumiauran tekemä valli. Siitäkin pääsee, mutta tarkkana saa olla. Vallin ylitykseen pitää katsoa sopiva hetki, koska mopo voi jäädä lumeen hetkeksi jurnuttamaan. – Ja jää voi olla paha. Kerran oli vinosti jäätynyt pinta ja silloin mopo liirasi vähän. Ei se pitkälle luisunut, kun hidastin vauhtia. Yksi paha vastus on töyssyt. Niitä Rusinen välttelee, jottei selkään ja renkaisiin tule tälliä. Muut huomioivat hyvin – yleensä Mopon käyttöönotto oli helppoa. Mopossa on myös peruutusvaihde, lain vaatimat valot, varoitusääni ja kuormakori, johon mahtuu Rusisen mielestä vain niukalti tavaraa. Akun lataaminen täyteen kestää Rusisen muistin mukaan muutaman tunnin. Lataaminen on helppoa, mutta johdon kytkeminen vaatii vähän kumartelua kun seinäpistoke on lattian rajassa. Liikenteessä erityisesti lapset ja miehet ovat kiinnostuneita Rusisen sähkömoposta. He kyselevät, ja kuski vastailee. – Eivät liikaa kysele. Tykkään jutella, Savosta Iisalmesta kotoisin oleva Rusinen naurahtaa. Muut liikkujat ottavat sähkömopon valtaosin hyvin huomioon. Kerran kuitenkin kävi vaaratilanne, kun auto ampaisi hurjaa vauhtia suojatien keskisaarekkeelle ehtineen Rusisen ohi. Ja kerran nuori pyöräilijä oli vähällä törmätä. – Kaksi nuorta tuli rinnakkain pyörillä vastaan. Toinen väisti, toinen kännykkää käyttänyt ei. Huusin, ja pyöräilijä väisti viime tipassa. ”Hyvä korvike autolle” Ainoa nyrpistelyn aihe on mopon merkiksi valittu Karma. Sitä ovat muutkin kauhistelleet, Rusinen toteaa. Yhtiö puolustelee nimeä verkkosivuillaan näin. ”Haluamme tuoda myönteistä energiaa Karma-mopojen käyttäjille.” ”Uskomme, että kova työ ja myönteinen asenne tuovat hyviä asioita”. Anja Rusinen ei ainakaan jäänyt synkistelemään autostaan luopumista. Hänellä olisi ollut mahdollisuus hankkia ajokortti takaisin, mutta järkisyyt puolsivat autottomuutta. – Ajoin vain vähän ja auto tuli kalliiksi. Autosta luopuminen ei ollut paha asia, kun sain sähkömopon. Se on hyvä korvike ja edullinen käyttää. Yhteiskunta järjesti mopon Rusiselle. Jatkuvia huoltoja ei tarvita, eikä akun lataaminen mahdottomia maksa. Rusinen ei usko, että sähkövoima laiskistaisi ja vähentäisi lihasvoiman käyttöä. – Minä jumppaan, teen arkiaskareita ja kävelen rollan kanssa lähelle jalkahoitoon ja kampaajalle, kun on sopiva ilma. Sähkömopo toi virtaa elämään – Ilman mopoa minulla olisi aika tylsää. Täytyisi aina olla joku apuri, lumisen suojatien helposti ylittänyt Rusinen sanoo. Hissiin ajaminen vaatii tarkkuutta. ”Kone muutti elämää valtavasti. Olen itsenäinen ihminen.” STT Valinnanvapauskokeilu lähes kaksinkertaisti eläkeikäisten yksityisten yleislääkäripalvelujen käytön viime syksynä, kertoo Kela. Valinnanvapauskokeilussa 65 vuotta täyttäneillä on mahdollisuus hakeutua yksityiselle yleislääkärivastaanotolle julkisen perusterveydenhuollon asiakasmaksua vastaavalla hinnalla. Kokeilu tuli voimaan viime syyskuussa, ja se jatkuu vuoden 2027 loppuun saakka. Ennen valinnanvapauskokeilun alkamista eläkeikäiset kävivät viime elokuussa yksityisellä yleislääkärillä tai yleislääketieteen erikoislääkärillä 19 000 kertaa. Valinnanvapauskokeilun alettua eläkeikäisten yksityislääkärikäyntejä korvattiin lokakuussa jo 33 000. – Käytännössä eläkeikäisten yksityiset yleislääkärikäynnit lähes kaksinkertaistuivat kokeilun ensimmäisen kuukauden aikana, sanoo Kelan erikoistutkija Riina Hiltunen tiedotteessa. Kokeilussa on mukana noin 800 lääkäriä. Kelan mukaan yksityislääkärien kokonaismäärä ei ole toistaiseksi merkittävästi kasvanut kokeilun aikana. Runsaat kaksi kolmasosaa valinnanvapauskokeilun lääkärikäynneistä on ollut yleislääkäreiden tuottamia. Viidenneksen käynneistä ovat toteuttaneet yleislääketieteen erikoislääkärit. Loput käynneistä jakautuivat 31 erikoisalalle. Muut käynnit eivät vähentyneet odotetusti Ennen valinnanvapauskokeilun alkamista arvioitiin, että kokeilu vähentäisi selvästi muita yksityisiä yleislääkärikäyntejä. Kelan mukaan muutos ensimmäisten kuukausien aikana oli kuitenkin pieni. Muut kuin Kela-korvatut yleislääkärikäynnit vähenivät elokuusta lokakuuhun alle kymmenellä prosentilla. Kelan mukaan muiden kuin kokeiluun kuuluvien Kela-korvattujen yleislääkäripalveluiden käytön väheneminen oli yllättävän vähäistä. – Se voi johtua esimerkiksi yksityisistä vakuutuksista, vakiintuneista omalääkärisuhteista tai siitä, että uutta palvelua ei ole ollut riittävästi saatavilla tai tieto siitä ei ole riittävästi levinnyt, sanoo Hiltunen. Kuukausitasolla yksityislääkäripalveluiden käyttöön liittyy kuitenkin epävarmuutta ja vaihtelua. Kela uskoo, että arviot palveluiden käytöstä tarkentuvat, kun tietoa ja tilastoja valinnanvapauskokeilusta kertyy enemmän. Valinnanvapauskokeilussa mukana olevien lääkäreiden vastaanotolla voi käydä enintään kolme kertaa vuoden aikana. Kelan mukaan yhdeksi käyntikerraksi lasketaan lääkärin vastaanotto, mahdolliset lääkärin määräämät tutkimukset ja lääkärin puhelu tutkimusten tuloksista. Kaksivuotisen kokeilun tavoitteena on parantaa 65 vuotta täyttäneiden hoitoon pääsyä ja helpottaa perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta. Lisäksi sillä pyritään keventämään julkisen terveydenhuollon kuormitusta. Eläkeikäiset käyttivät syksyllä ahkerasti yksityislääkäripalveluita Taustalla valinnanvapauskokeilu SENIORI OS-teema Hollolan Kalustemaalaamo Keskikankaantie 4, 15860 Hollola puh. 040 759 5782 www.hollolankalustemaalaamo.net tarjoaa väliovien, keittiökaapiston ovien ym. maalausta. Kysy tarjous! YRITTÄJÄT! Hoidamme kokonaisvaltaisesti yrityksesi • kirjanpidon • palkanlaskennan • tilinpäätökset ja veroilmoitukset Laadukasta kirjanpitopalvelua jo 20 vuotta kaupungin keskustassa. Tervetuloa asioimaan kanssamme! Erkontie 13, Orimattila, 040 535 6130 tilitoimistomirakukkola.fi Ft Johanna Kelokaski akupunktio, neurologinen fysioterapia ja äitiysfysioterapia FtAMK Juho Läspä tukija liikuntaelinfysioterapia Essi Kekoniemi lymfaterapia Erkontähti, Niementie 2 H 5, 16300 Orimattila p. 03 777 3860, www.musculus.fi, myös kotikäynnit Ilmoittautumiset seniorikoordinaattorille 0447813991 Vaihtuvaa ohjelmaa; Kädentaitoja; To 19.2, 12.3, 16.4 klo 10.30-12.30 Digi-info; Pe klo 14-15.30, 6.2 Kuinka lähettää tiedostoja ja kuvia 20.2 Päijät-Sote sovelluksen käyttöönotto 6.3. Uuden laitteen hankinta (puhelin, tabletti) Puhujia; Ke klo 12.30-14 18.2 Varautuminen 25.3 Värien kieli Päiväkino; Pe 13.2, 10.4 klo 13-15, Bingo; Ke 4.2, 1.4 klo 13-14, Disco; Pe 13.3 klo 13-15 (Jymylinna) Kuoleman kahvila; Ma 2.3 klo 17.30-19 To 12.2 Lahden kaupunginteatteri, Mammal Hinta 40€ (sis matkat ja lipun) Näytös klo 12 Ilmoittautuminen alkaa ma 2.2 Mammal on näytelmä lapsuuden viimeisestä kesästä. Se kertoo kahden yksinäisen ihmisen hetkestä reunalla, elämän ja kuoleman rajalla, sukupolvien leikkauspisteessä. Pe 20.3 Kouvolan teatteri, Carola – Kielletyt leikit Hinta 40€ (sis matkat ja lipun) Näytös klo 13 Ilmoittautuminen alkaa ma 9.3 Tämä ei ole vain konsertti. Tämä on kohtaaminen musiikin, tunteiden ja muistojen rajapinnassa, kahden näyttelijän esittämänä. Carolasta sanottiin, että hän lauloi sielu auki ja ikään kuin eli kappaleet niitä esittäessään. Kielletyt leikit näyttää meille monipuolisen Carolan, tuoden esiin hänen elämänsä kipukohdat kuin ilotkin. Yksityisnäytös Pe 17.4 Lahden kaupunginteatteri, Maan ja veden välillä Hinta 40€ (sis matkat ja lipun) Näytös klo 12 Ilmoittautuminen alkaa ma 6.4 Marja-Liisa Vartio oli yksi merkittävimmistä suomalaisista prosaisteista ja runoilijoista, jonka kieli loisti kirkkaana 1950ja 60-luvuilla. Vartio oli aikanaan kaikkien tuntema supertähti, jonka teokset rikkoivat perinteitä ja liikkuivat unen ja todellisuuden rajalla sekä uudistivat suomalaista kirjallisuutta. Näytöksen jälkeen taiteilija tapaaminen Heidi Heralan kanssa noin 20min, vain meidän ryhmälle. AVOIN SENIORIKAHVILA (vk 9 ei ole, talvilomaviikko) Tiistaisin klo 12.30-15 Torstaisin klo 12.30-15 Kahvila on maksuton, sieltä löydät aina seuraa sekä monenlaista tekemistä käsitöistä lautapeleihin. Toiminta tapahtuu OLOTILASSA, Erkontie 20, ovi 14C Kulttuuritalon puolelta Senioripalveluiden kevään toiminta Yhteiset retket ja tapahtumat Senioriliikuntaa; (vk 9 ei ole, talvilomaviikko. Ei tarvitse ilmoittautua) Keskiviikkoisin Olotilassa, Tuolitanssi klo 14:30-15:00 ja tuolijumppa klo 15:00-15:30 (maksuton) Keskiviikkoisin Areenalla, kuntosaliopastus 12-13.30, mukaan pääset kuntosalimaksulla. Tervetuloa la 14.2.2026 klo 13-15 Ystävänpäivätyynykylään Pitsituvalle , Viljamaantie 4, Orimattila Tilaisuus tutustua nypläykseen, nyplääjiin sekä nyplättyihin tuotteisiin. Kahvia, arpajaiset Kurssija tapahtumatiedoista tarkemmin www.heinamaanpitsi.fi tai perinteinen@heinamaanpitsi.fi
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina helmikuun 3. päivänä 2026 – N:o 8 – 7 MISKA MIETTINEN Orimattila Orimattilan kaupungin liikunnanohjaaja Taru Riikosen vetämä tammikuisen tiistain vesijumppa tarjoaa senioreille ja muillekin liikunnan riemua sekä yhteistä aikaa tuttujen kesken. 93-vuotias Asta Suominen ja hänen tyttärensä Anni Paakkari ovat käyneet uimahallin jumpassa ainakin viitenä vuonna peräkkäin yhdessä. – Olen käynyt tässä monta vuotta, koska liikunta on hyvästä, Suominen hymyilee altaassa. Kesä ei katkaise harrastusta. – Silloin täytyy käydä järvessä. Hän on ainakin tämän tammikuisen tiistain aamuvuoron kokenein konkari. – Vesijumppa on siitä hyvä, kun jokainen tekee kuntonsa ja tahtonsa sallimalla rasituksella. Ja sosiaalisuus kasvaa, Tuomas Järvinen huikkaa vierestä. Kevyempää kuin juoksu Suominen huiskii altaassa siinä missä muutkin kymmenkunta liikkujaa. Tällä vesijumppakerralla tehdään ensiksi lämmittelyä muistuttavia liikkeitä ilman välineitä, sitten mukaan tulee niin sanottu lötköpötkö, joka tunnetaan myös nimellä allasnuudeli. Kolme varttia kestävän vuoron loppupuolella liikkeissä hyödynnetään altaan kaiteita ja seiniä. – Alakoukku on suosikkini. Siinä pääsee heittämään vettä! Järvinen maalaa. – Minulla on vesijuoksuhanskat, jotka auttavat myös jumpassa vastuksen suhteen. Ei kait tähän lajiin oikein muuta tarvitsisi kuin lötköpötkön tai ämpärin kannen. Se on kuin paino kuntosalilla. Meininkiä altaaseen luo taustalla soiva musiikki. Soittolistalla raikuvat muun muassa ikivihreät Shanghain valot ja Tinakenkätyttö. Lötköpötkö vaatii keskivartalon hallintaa, koordinaatiota ja tasapainoa sekä jonkin verran voimaa, koska se kelluu. – Tämän lajin sellainen nimellinen ystävällisyys houkuttelee mukaan. Teepä samat liikkeet kuivalla maalla, niin olet aika puhki! Paakkari naurahtaa. – Tämä on siitä kivaa, että pururadalla ei oikeasti niin paljoa jaksa, mutta altaassa vesi kannattelee. Eiköhän kokonaisuus tässä parasta ole. Ja jumppa yleensäkin. Äitiä kuskaan tänne, koska hän ei oikein voi enää ajaa, Paakkari jatkaa. Järvistä vesijumppaan houkuttelee tekeminen ja sosiaalisuus. – Uimahallillahan pitää olla sosiaalinen, mutta saa tässä samalla tekemistä aivoille ja keholle. Kokonaisuus on hyvä. Juuri näiden seikkojen takia laji nauttii suosiota varsinkin seniori-ikäisten keskuudessa. Epäkohtia ei meinaa löytyä Joillekin kolmevarttinen sessio on tarpeeksi pitkä, jotkut jatkavat vielä toiseen altaaseen. Järvinen treenaa yleensä puolitoista tuntia kerralla. Ainakin hänen on jatkettava hallilla muiden liikuntamuotojen pariin. – Nivelille ja luille tämä on armollisempaa kuin asvattitiellä käveleminen. Se vaatisi kunnon lenkkarit. Tässä vedenvastus on jumppaväline tai paino, mies sanoo ensiksi. – Eli tämä on hyvä ja sopiva treeni, jonka jälkeen voin vielä mennä vesijuoksemaan. Äiti-tytär-kaksikko käy vesijumpassa kerran viikossa. Valitettavaa ei näytä löytyvän. – Tämä on ehdottomasti paras tapa aloittaa päivä. Vesijumpan lisäksi käymme uimassa satunnaisesti. Hyödyt huomaan täältä lähtiessä sekä mielessä että kropassa, tytär kertoo. – Onhan täällä mukavaa olla muiden kanssa. Ja tytär pääsee auttamaan äitiä, Suominen hymyilee. Järvinen ei keksi vesijumpasta heikkoja puolia niistä udellessa. – Kun vesijumpan vetäjät vaihtuvat, jumppatuokioon tulee erilaisuutta. Vesijumppa sopii varsinkin Järvisen elämäntilanteeseen. Laji on turvallinen, koska vesi kannattelee kehoa ja vähentää kaatumisja loukkaantumisriskiä. – Minulla on aivovamma. Uimahalli on ainoa kuntoilupaikka tasapainohäiriöiselle, koska vedessä on turvallista kaatua. Vesijumppa tuo vielä 93-vuotiaallekin liikettä ja seuraa Asta Suominen (etualalla vas.) ja Anni Paakkari lötköpötkö kädessään nauttivat yhteisestä ajasta. Nuoret kokevat omat media lukutaitonsa sekä lukutaitonsa varsin hyvinä, käy ilmi Nuoret ja uutismediasuhde tutkimuksesta. Yli 80 prosenttia nuorista kokee osaavansa arvioida, mikä uutinen on totta ja mikä ei. Kolme neljästä kertoo tunnistavansa uutismedi oiden sisällöt muiden somesisäl töjen joukosta ja tietävänsä, mitä journalismi on. He myös keskus televat epäselvältä tuntuvista si sällöistä kavereiden tai tutun ai kuisen kanssa varsin usein. Nuorista 85 prosenttia kokee, että oma lukutaito on hyvä. Näistä nuorista 38 prosenttia vastaa ole vansa täysin samaa mieltä väit teen ”Minulla on hyvä lukutaito” kanssa ja 47 prosenttia on melko samaa mieltä. Jäljelle jäävät 10 prosenttia on melko eri mieltä, kaksi prosenttia täysin eri mieltä ja kolme prosenttia ilmoittaa, et tei osaa sanoa. Taru Riikonen näytti mallia, miten lötköpötköä tulee käyttää. ”Alakoukku on suosikkini. Siinä pääsee heittämään vettä!” ANNA HAKAMA Orimattila Uutismedian liiton Uutisten viikolle tuottamassa Nuoret ja uutismediasuhde tutkimukses sa on jälleen selvitetty millaista on 13–18vuotiaiden nuorten uu tisarki. Tutkimuksen mukaan kiinnos tus nuorten omaa elämää lähellä oleviin aiheisiin on selvässä kas vussa, ja nuorten elämään liitty vät uutiset ovat nyt nuoria kiin nostavien uutisaiheiden kirkkaas sa kärjessä. Samalla kiinnostus isoihin uutisaiheisiin maailmalla ja Suomessa on laskenut. Nuoret ovat aiempaa enemmän kiinnostuneita omaan paikkakun taan liittyvistä uutisista. Paikalli suutiset ovat nousseet nuoria kiin nostavien uutisaiheiden listalla neljänneksi. Oman paikkakunnan asioista eniten kiinnostavat muun muas sa tapahtumat, harrastukset, rikol lisuus ja ylipäänsä mitkä tahansa paikkakunnan asiat. Nuoren omaan arkeen liittyvät asiat kiinnostava eniten. Nuorten elämään liittyvät uutiset on pa lannut ykköspaikalle kiinnosta vissa uutisaiheissa vuoden tauon jälkeen ja osuus on selvästi kas vanut. Kakkosijalle on noussut omiin kiinnostuksen kohteisiin tai har rastuksiin liittyvät sisällöt, joka oli viime vuonna neljäntenä. Nuoret toivoisivat mediaan li sää nuorten ääntä. Vain 30 pro senttia nuorista on tyytyväinen siihen, kuinka hyvin medioissa kuullaan nuorten näkemyksiä. Tyytyväisyys nuoren kuulemi seen on laskenut viime vuodesta. Nuoret ja uutismediasuhde -tutkimuksen toteutti Kantar Media Oy joulukuussa 2025 Uutismedian liiton toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 796 nuorta. Nuorten kiinnostus paikallis uutisiin on kasvussa OS Tiktok on edelleen nuorten tär kein kanava uutisten seuraami seen, mutta sen rooli uutiskana vana ei ole enää kasvanut. Uuti sia seuraa alustalta 53 prosenttia nuorista. Asia selviää Nuoret ja uutismediasuhde tutkimuksesta. Instagram on noussut nuorten toiseksi tärkeimmäksi uutiskana vaksi, mutta se jää selkeästi Tik tokin taakse. Nuoret eivät käytä juuri lainkaan tekoälyn sovelluk sia uutiskanavanaan. Noin kolmannekselle Tiktokin käyttäjistä uutisvideot muodosta vat merkittävän osan alustalla näh dystä sisällöstä. Valtaosalle nuo rista kuitenkin suuri osa Tiktok sisällöistä on muuta kuin uutisia. Nuorten alustalla kohtaamista uutisvideoista aiempaa suurempi osa on uutismedioiden tuottamia. 45 prosenttia nuorista sanoo, ettei näkisi uutismedian sisältöjä mis tään muualta, jos se ei olisi Tik tokissa. Kolme neljästä nuoresta ko kee tunnistavansa uutismedioi den tuottamat sisällöt Tiktokissa ja 70 prosenttia nuorista luottaa niihin. Luottamus Tiktokiin ko konaisuudessaan on varsin mata lalla tasolla. Tiktok on säilyttänyt paikkansa nuorten ykkösuutiskanavana SENIORI OS-teema Nuorten kiinnostus paikallisuutisiin on kasvanut. Kaikkein eniten nuoria kiinnostavat nuorten elämään liittyvät uutiset. Tiktokin rooli nuorten suosituimpana uutiskanavana ei ole enää kasvanut, mutta se on silti säilyttänyt ykköspaikkansa. KUVA: ANNA HAKAMA 85 prosenttia nuorista kokee lukutaitonsa olevan hyvä KUVA: JUHO KIURU Nuorista 70 prosenttia törmää virheelliseen, valheelliseen tai epäselvään tietoon mediaarjes saan. Nuoret ja uutismediasuh de tutkimuksen mukaan nuoret kohtaavat virheellistä tai epäsel vää tietoa ennen kaikkea Tikto kissa. Seuraavana tulee Snapchat ja sitä seuraa Instagram. Somen kanavat ovat myös kär kipäässä uutisten seuraamisen ka navina, joten luonnollisesti nuo rilla on eniten mahdollisuuksia epäilyttävän tiedon kohtaami seen. Iltapäivälehtien verkkosivuilla, HS.fi:ssä, painetuissa sanoma, kaupunki ja iltapäivälehdissä tai oman alueen sanoma ja kaupun kilehtien verkkosivuilla epäilyt tävään tietoon törmääminen on kohtalaisen harvinaista sekä tyt Nuoret luottavat kykyynsä arvioida eri lähteiden luotettavuutta Lyhyet, neutraalit uutisvideot Lyhytvideo on nuorille mieluisin uutisen muoto Nuoret ja uutismediasuh de tutkimuksen mukaan nuoret seuraavat nyt aiempaa aktiivi semmin uutisia. Päivittäin uuti sia seuraa 42 prosenttia nuorista. Uutisten seuraamisen aktii visuus kasvaa iän myötä. Kun 13–14vuotiaista nuorista kol Aiempaa useampi nuori seuraa aktiivisesti uutisia töjen, poikien kuin eri ikäryhmi en mielipiteissä. Lähtökohtaisesti nuoret pitävät kyseisiä medioita luotettavina uutislähteinä ilman epäilyttävää tietoa. masosa seuraa uutisia päivittäin, 17–18vuotiaista päivittäisi uu tisten seuraajia on jo reilusti yli puolet. Aiempaa useampi nuori kertoo välttelevänsä jotakin uutisaihet ta. Tytöt välttelevät uutisia poikia useammin, ja heidän uutisvältte lynsä on viime vuodesta kasva nut. Vältellyissä uutisaiheissa ko rostuu sota. ovat nuorille kirkkaasti mieluisin uutisen muoto, selviää Nuoret ja uutismediasuhde tutkimuksesta. Yli 60 prosenttia nuorista seuraa uutisia mielellään neutraaleina ly hytvideoina. Seuraavaksi suosituimmaksi uutismuodoksi nuoret kertovat lyhyet videot, joissa jotkut hen kilöt tai toimittajat kertovat uuti sista omin sanoin. Nuoret kuitenkin myös luke vat uutisia. Noin puolet nuoris ta kertoo seuraavansa vähintään puolet uutisista lukemalla. Uutis ten lukijoina aktiivisimpia ovat 17–18vuotiaat tytöt. Kolmanneksi suosituimpana uutismuotona ovat tekstimuodos sa esitetyt lyhyet jutut kuvineen. VASTUULLINEN JOURNALISMI UUTISTEN VIIKKO 2.–6.2.2026 Se ei saa valehdella · Sitä ei voi lahjoa · Se vahtii vallanpitäjiä · Se ottaa selvää puolestasi ORIMATTILAN SANOMAT Nuorista 85 prosenttia kokee lukutaitonsa hyväksi. Rautaisella ammattitaidolla kaikki maanrakennustyöt sekä kaivinkoneja koneurakoinnit. Ota yhteyttä puh. 040 753 7323 www.koneurakointivillberg.fi, villberg.petri@saunalahti.fi KONEURAKOINTI Petri Villberg Oy Mäntsälän Pesupallolta laadukasta pesulapalvelua aivan Mäntsälän keskustasta Osuustie 1B, 04600 Mäntsälä • p. 050 501 3930 Avoinna: ma, ke, pe 9–17, ti, to 9–18 facebook.com/mantsalanpesupallo www.mantsalanpesupallo.fi
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina helmikuun 3. päivänä 8 – N:o 8 – 2026 MISKA MIETTINEN Orimattila Orimattilan Jymyn 16-vuotiaiden tyttöjen taival koripallon valtakunnallisessa 1. divisioonassa jatkui 50–75-tappiolla BC Nokian vieraana. Jymy voitti ottelun viimeisen neljänneksen 14–21. Muut neljännekset menivät 18–8, 19–7 ja 24–14. Hilla Kraus upotti 15 ja Emma Sairanen 13 pistettä, Loviisa Heikkinen heitti kymmenen pinnaa. – Viimeisellä jaksolla syötöt menivät paremmin perille ja heitot alkoivat upota koriin samoista paikoista, joista kolmella ensimmäisellä jaksolla epäonnistuttiin, joukkueen matkassa ollut valmentaja Hannu Kesänen näki. – Lisäksi pääsimme juoksemaan muutaman ylivoimahyökkäyksenkin. Eksoottinen alkamisaika Ottelu alkoi lauantaina Nokialla jo kello 11. – Lähdimme 28,5 pakkasasteessa peliin aamuseitsemältä. Diesel-lämmitteinen pikkubussi lämpeni lopullisesti vasta lähempänä Nokiaa. Hyvän alkulämmittelyn jälkeen sovimme pelaavamme huolellisesti syötöt omalle vapaalle pelaajalle ja hyvä viimeistely. – Pääsimme hyviin heittopaikkoihin, mutta toteutimme huonolla tarkkuudella. Seitsemän pelaajan vaihtoruletti pyöri vinhaan ja puolustuksen intensiteetti pysyi korkealla tasolla. Jymy jaksoi ylläpitää pelisuunnitelmaa pienistä takaiskuista huolimatta, kuten tuomariston sallimista selkään tuuppauksista. Periksiantamattomuus näkyi laajalti, ja tätä Kesänen kehui. – Puolustuksessa koko seitsikko ansaitsee kunniamaininnan. Myös toimitsijoiden taholta näin mainittiin ja siellä ihailtiin pelaajiemme tahtotilaa. Parempaa kohti yhä Jymyn kautta on pelaamatta neljän ottelun verran. Seuraavan kerran se hakee sesongin avausvoittoa lauantaina kotikentällään, jonne vastaan astelee turkulainen TuNMKY. Oletettavaa on, että turkulaisjoukkuetta vastaan Jymy voisi kamppailla tosissaan voitosta. Jymy on upottanut tämän vuoden kolmessa pelissä 151 pistettä, joka on liki yhtä paljon kuin viime vuoden puolella viidessä viimeisessä ottelussa yhteensä (158). Käyrä on osoittanut parempaa kohti hyvän tovin. Pelatut ottelut: 31.1. TuNMKY PeKa 42–81, Catz Kouvot 45–85, BC Sisu LePy 53–58, BC Nokia Jymy 75–50. Sarjataulukko O V T Koripisteet P LePy 11 10 1 720–466 20 PeKa 12 9 3 852–555 18 BC Nokia 11 8 3 733–615 16 Hyvinkään Ponteva 10 7 3 598–495 14 Kouvot 11 7 4 655–549 14 BC Sisu 12 5 7 684–665 10 Catz 12 3 9 547–752 6 TuNMKY 11 2 9 514–748 4 OrJy 12 12 452–910 Jymy voitti Nokialla yhden neljänneksen, mutta taipui Hilla Krausin kädestä lähti lauantaina komeat 15 pinnaa. Kuva on otettu ensimmäisessä kotipelissä lokakuussa. MISKA MIETTINEN Orimattila Enduron SM-kauden avaus oli haasteellinen Orimattilan Moottorikerhon Jonni Hujalalle. Hän oli lauantaina Mäntsälän kisan yleisessä luokassa vasta 26:s ja A:ssakin 12:s. Hujala piti yleiskilpailussa kolmanneksi nopeinta vauhtia, mutta AT-asemilla kohellukset toivat peräti kymmenen AT-minuuttia. Hujalan ero kärkeen kisan päätyttyä oli tasan 14 minuuttia. Aikatarkastusasema on reitin varrella oleva valvottu piste, jossa kilpailijan on ohitettava keltaiset taulut tarkasti heille määriteltynä ihanneaikaan. AT-asemat sijaitsevat yleensä maastokokeiden lähdössä, maalissa sekä huoltojen yhteydessä. Asemalla merkitään aikakorttiin saapumisaika, ja myöhästymisestä seuraa aikasakkoa. Yleiskilpailun voitti kotimaisemissaan Mäntsälän Moottorikerhon Albert Juhola ennen Hämeenlinnan Moottorikerhon Antti Ahtilaa (+4.58) ja Vantaan Moottorikerhon Ukko Laaksosta (+6.52). C-luokassa OriMK:n Mikko Sirparanta kaasutteli yhdeksänneksi ja Timo Savilaakso 12:nneksi. Kokouksia Jonni Hujalalla hankala SM-kauden avaus Orimattilalainen Mico Hämäläinen voitti tammikuun lopulla klassisen penkkipunnerruksen Suomen mestaruuden Nousiaisissa. Vuonna 2006 syntynyt Hämäläinen nosti 23-vuotiaiden miesten 120-kiloisissa tuloksen 145,0. Orimattilalaista hieman nuorempi Pomarkun Pyryn Eero Ruokoski otti hopeaa lukemin 132,5. Hämäläiselle kulta oli SM-tasolla toinen. Vuosi sitten hän otti hopeaa, onpa palkintokaappiin tarttunut myös EM-pronssi. Hämäläinen edustaa Lopen Voima ja Kunto Team -nimistä seuraa. Mico Hämäläiselle taas komeaa menestystä Salusjärven Avantouimarien Mira Syri oli sijalla 11 talviuinnin SM-kisoissa viikonloppuna Pajulahdessa. Syri kisasi 25 metrin rintauinnissa 40-vuotiaissa. Tuloslistalle ylsi sarjassa 22 uimaria. Mestaruuden vei Meriuimarien Ulla Tuomainen. Syri taipui voittajalle reilut seitsemän sekuntia. Hopeaa kauhoi Salusjärven Avantouimareissa vuosia uinut Sarah Ås. Työsuorituksia Avantouimareilla edustus SMkisassa MISKA MIETTINEN Orimattila Heinämaan Pallon pistepussi salibandyn eteläisen Suomen 4. divisioonassa kasvoi lauantaina yhdellä. HePa hävisi Helsingin Ruskeasuolla paikalliselle Darras Taasille 4–6, mutta tasasi pisteet toisen helsinkiläisen eli Superlaaserien kanssa 2–2. Ensimmäisessä pelissä joukkue jäi kolmen maalin takaa-ajoasemaan, mutta nousi 3–3:een. Tuon jälkeen joukkueet iskivät osumia päätöserässä vuorotellen liki loppuun asti. – Jussi (Raunio) tasoitti ilmaveivillä pelin 5–5:een, mutta maalia ei hyväksytty. Vastustaja teki viimeisen tyhjiin, joten tämä oli maalin peli käytännössä, pelaajavalmentaja Tomi Laaksonen sanoi. Raunio teki kaksi maalia ja Ville Valtonen tehot 1+1. Tuomas Häppölä iski yhden osuman, Joni Helen ja Erkki Bürkland kirjauttivat syöttöpisteet. – Pelissä syntyi pari lahjamaalia, menetimme palloa väärässä paikassa. Molari kentälle Superlaasereita vastaan kaksi ensimmäistä erää kirjattiin 1–1 niin, että kumpikin joukkue pääsi johtoasemaan kerran. HePalle avausmaalin iski Raunio, syötön siihen kirjautti lauantaiksi maalivahdin paikalta kentälle hälytetty Eemil Törnvall. Orimattilalaisten 2–2-tasoituksen teki Marko Purtilo. – Väänsimme ja taistelimme hienosti, lisäksi loimme paikat voittoon. Oli paikkoja meidän omassa päässäkin, ja sain kerrytettyä itseluottamusta, Laaksonen luetteli. Turnauksen tulos miellytti HePassa, joka oli matkassa vain yhdeksällä kenttäpelaajalla. – Onnistumisia tuli kaikille ja pisteet jakautuivat eri pelaajille. Eemil sai ensimmäisen pisteen kenttäpelaajana, Markon ja Villen maalit olivat kaunista katseltavaa. – Joukkue vastasi hyvin huutoon ja pelasimme ihan järkevää sählyä. Piste on ihan jees-suoritus. Seuraavaan turnaukseen miehiä enemmän? Orimattilalaisjoukkueen kausi jatkuu vasta kuukauden kuluttua 1. maaliskuuta. Helsingin Myllypurossa vastaan tulevat sarjan kärkipäässä painiva paikallinen RSJ ja keskikastissa majaileva tuusulalainen KaPa-90. – Sinne saamme suurella todennäköisyydellä hyvän määrä porukkaa. Yritän järjestää yhden treenipelin ennen seuraavaa turnausta. Pelatut ottelut: 31.1. SBS Graniitti Kurkkumopo II 2–2, Darras Taas HePa 6–4, SB Kurkkumopo II AC HAKI 3–4, HePa Superlaaserit 2–2, AC HAKI Darras Taas 6–5, Säbäpojat RSJ 8–3, Superlaaserit KaPa-90 3–10, RSJ Helsinki United III 10–3, KaPa-90, Säbäpojat 6–11, Helsinki United III SBS Graniitti 9–9. Sarjataulukko O V T H M P Säbäpojat 14 11 2 1 81–30 24 AC HAKI 14 10 4 57–49 20 RSJ 14 7 4 3 84–56 18 Darras Taas 14 7 2 5 66–42 16 Helsinki United III 14 5 3 6 73–95 13 KaPa-90 14 5 2 7 66–59 12 SBS Graniitti 14 4 4 6 56–63 12 Superlaaserit 14 4 3 7 52–71 11 SB Kurkkumopo II 14 2 4 8 40–66 8 HePa 14 2 2 10 34–78 6 HePa väänsi tärkeän tasapelipisteen MISKA MIETTINEN Orimattila Hiihtosuunnistuksen SM-viikonloppu Vantaan Hakunilassa oli menestys Orimattilan Rastivarsoille ja SOC Asikkalaa edustavalla tönnöläiselle Teuvo Lehtiselle. Miesten sprintin pääsarjassa Hannu-Pekka Pukema ylsi peräti neljänneksi kaikkiaan 30 urheilijan seassa. Hän hävisi turkulaisen MS Parman voittaja Aapo Viippolalle minuutin ja 56 sekuntia. Pronssimies Tuomas Outiselle (Kouvolan Suunnistajat) Pukema taipui minuutin ja kymmenen sekuntia. Kolmas palkintokorokemies oli hopeaa ottanut Kouvolan Niklas Ekström. D55-sarjassa toiseksi paras oli Maarit Dahlman, joka taipui haapajärveläisen RasTiimin Riitta Mattilalle 45 sekuntia. D20:ssa Aino Sipiläinen otti SM-pronssia reilut kaksi minuuttia sekä kullasta että hopeasta jääneenä. Saman värisen mitalin otti Markku Hämäläinen 65-vuotiaissa vähän päälle minuutin voittajalle ja hopeamiehelle taipuneena. H55:ssä Hannu Heinilä oli 12:s ja Jyrki Tuokko 16:s. Pukema lähellä kärkeä sunnuntainakin Sunnuntain takaa-ajossa Pukema oli pääsarjan kuudes viikonlopun kokonaisajalla 1.09.02. Sillä hän jäi viitisen minuuttia pronssista. Pääsarjan mitalit veivät Ekström, Viippola ja Outinen. Sipiläinen päätti viikonlopun SM-hopeaan, yli 13 minuuttia ylivoimaiselle voittaja Sanni Hoskarille (Alavuden Rastiketut) taipuneena. Rastivarsat nappasi SM-pistetaulukkoon 38 pinnaa, jolla pääsi seurojen vertailussa kärkikymmenikköön. Sijoitus on todennäköisesti kahdeksas, mutta tarkkoja pisteitä ollut ynnätty tämän jutun kirjoitushetkellä. SOC Asikkalan Lehtinen otti kultaa lauantaina H75:ssä. Hän löi taannoin maailmanmestaruuden ottaneen Juvan Urheilijoiden Seppo Ollikaisen 36 sekunnilla. Sprintti oli Lehtisen mukaan lähes virheetön suoritus. Kisoissa oli pakkasta reilusti päälle kymmenen astetta. Miska Tervala ei viikonloppuna kilpaillut sairasteluiden vuoksi. Hän lähtee keskiviikkona kohti Ruotsin maailmancupia. Orimattilaan tukku mitaleita SM-hiihtosuunnistuksesta Aino Sipiläinen oli yksi Rastivarsojen menestyneistä urheilijoista. PETRI SIPILÄINEN Orimattila Kaupungin kiinteistötoimen analytiikkapalveluita koskevan puitesopimuksen kilpailuttamiseen ei päästä vieläkään Orimattilassa. Kilpailutuksen järjestämistä on hierottu kaupungin hallinnossa viime marraskuusta lähtien. Asia tyssäsi viime viikolla jo toistamiseen kaupunginhallitukseen. Se vaatii, että kilpailutus valmistellaan elinvoimatoimialalla jälleen uudelleen – järjestyksessään jo kolmannen kerran. Hienolta kalskahtavissa analytiikkapalveluissa on kyse konsulttifirmoilta ostettavista töistä, jotka voivat koskea esimerkiksi selvitysten laatimista tai eri projekteihin liittyviä hankintaja ohjaustehtäviä. Kyse ei ole ihan pienistä rahoista, sillä näihin palveluihin voidaan Orimattilassa käyttää vuosittain useita satojatuhansia euroja. Puitesopimuksen kilpailuttamisen yhteydessä kaupunki valitsee ne firmat, joilta näitä palveluita tilataan. Tällä hetkellä kilpailutusta ollaan järjestämässä kaksivuotisesta sopimuksesta, joka on optiovuosien avulla mahdollisuus venyttää nelivuotiseksi. Kilpailutusta on puitu elinvoimavaliokunnassa ja kaupunginhallituksessa jo kahdesti ja edessä on nyt kolmas käsittelykierros. Ensimmäisellä kerralla hallitus palautti kilpailutuksen valmistelun takaisin valiokuntaan, koska asian valiokuntakäsittelyn yhteydessä julkisuuteen saatettiin tietoja, jotka olisi kuulunut vielä siinä vaiheessa pitää salassa. Erhe olisi saattanut tarjota valitusperusteen kilpailutuksen hävinneille yrityksille. Viime viikolla palautuksen syy oli se, että hallitus haluaakin nyt jakaa puitesopimuskokonaisuuteen kuuluvat analytiikkapalvelut pienempiin osioihin, jotta mahdollisimman monen yrityksen rahkeet riittävät tarjouskilpailuun osallistumiseen. Näin esimerkiksi palveluverkkoselvityksen laatimisesta voitaisiin laatia oma puitesopimus. Analytiikkapalvelujen kilpailuttaminen kompastelee STT Toimeentulotuen saamisen ehdot tiukkenivat kuun alussa. Toimeentulotuen perusosaa voidaan jatkossa vähentää puolella, jos asiakas ei kuukauden sisällä hae niitä ensisijaisia tukia, joita Kela on hänet ohjannut hakemaan. Perusosa on enimmillään noin 600 euroa. Mikäli perusosaa alennetaan puolella, olisi sen suuruus vain noin 300 euroa kuukaudessa. Toimeentulotukea edeltäviä ensisijaisia tukia ovat asiakkaan tilanteesta riippuen esimerkiksi työttömyystuki, asumistuet, opintotuki, sairauspäivärahat, vanhempainpäivärahat ja eläkkeet. Ehtojen tiukkenemisen lisäksi myös toimeentulotuen määrää leikataan. Lisäksi tuessa aiemmin ollut 150 euron ansiovähennys poistuu. Muutoksia tulee myös vuokranmaksuun. Palveluntarjoajien huolena on työvoimaresurssien riittävyys asiakasmäärien kasvaessa, kun toimeentulotukea aiemmin hakeneet hakeutuvat aiempaa useammin myös muiden palveluiden piiriin. Toimeentulotuen muutoksen ennakoidaan lisäävän merkittävästi asiakkaiden määrää esimerkiksi työllisyyspalveluissa. Kelan arvion mukaan palveluiden piiriin voi hakeutua jopa 40 000 uutta ihmistä. Myös sosiaalitoimen asiakasmäärien uskotaan kasvavan. Tilanne on hankala, sillä tuen tarvitsijoiden tulisi hakea töitä entistä enemmän, mutta töitä on tarjolla aiempaa vähemmän. Toimeentulotuen saamisen ehdot tiukkenivat LIIKEJA AMMATTIOSOITTEITA LVI-LIIKKEITÄ LVI-PutkiKaMa Oy KARI KORKKULA Puh. 040-531 1729, 16200 Artjärvi • LVI-asennukset • Kiinteistöhuolto www.putkikama.fi Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilintarkastukset (HT), veroym. konsultoinnit, yritysten perustaminen ja yhtiömuodon muutokset. Erkontie 20, Orimattila puh. 050 559 8634 www.tiliekspertti.fi TILIEKSPERTTI M. VINK OY – 35v. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen TILITOIMISTOJA PITOPALVELUJA ORIMATTILAN PUTKITYÖ OY Tilaukset 040 513 8073 Nettikauppa: www.orimattilanputkityo.fi Kaikki LVI-työt ja remontit nopeasti Pitopalvelu Vuokrattavat kokousja juhlatilat Puh. 050 300 5116, 050 542 4864, jasenkeittio@gmail.com Wanhan amiksen polku 3 D, 16300 Orimattila KUVA: SSL:N KUVAPANKKI Hitsaan autosi RUOSTEVAURIOT 30€/tunti. P. 0405010585. Orimattilan Seudun Sydänyhdistys ry SYDÄNILTA ja VUOSI KOKOUS ti 10.2. klo 18 PeliCafe, Kuismapolku 4, Orimattila. Sydäniskurin käytön harjoittelua ja ohjausta, puheen joht. ja esh Pirjo Pekkala. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! KIMMON KENKÄ ORIMATTILAN TORILLA keskiviikkona 4.2. klo 9–16 MYRSKYLÄN TORILLA torstaina 5.2. Klo 9–15 ORIMATTILAN TORILLA keskiviikkona 4.2. klo 9–16 MYRSKYLÄN TORILLA torstaina 5.2. Klo 9–15 STT Suomessa tilastoitiin viime vuonna ennätysmäärä pahoinpitelyjä. Viranomaisten tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi edeltävästä vuodesta yli seitsemällä prosentilla, selviää Tilastokeskuksen rikosja pakkokeinotilastosta. Vuoden 2020 tasoon verrattuna pahoinpitelyjen määrä lisääntyi lähes kolmanneksella. Pahoinpitelyjä ilmoitettiin viime vuonna kaikkiaan 44 600. Sekä yksityisasunnossa että yleisellä paikalla tapahtuneita pahoinpitelyjä tuli tietoon joitain prosentteja enemmän kuin vuonna 2024. – Vuoteen 2020 verrattuna poliisin tietoon tulleiden yksityisasunnoissa tapahtuneiden pahoinpitelyjen määrä on lisääntynyt runsaalla viidenneksellä, kun taas yleisellä paikalla tapahtuneita pahoinpitelyjä on ilmoitettu lähes 45 prosenttia enemmän. Ravintolapahoinpitelyissä suunta on sen sijaan ollut muutaman viime vuoden aikana alaspäin, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kimmo Haapakangas tiedotteessa. Myös muut henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset lisääntyivät viime vuonna. Henkirikokset vähenivät, mutta henkirikoksen yrityksiä tuli tietoon edellisvuotta enemmän. Tapon, murhan tai surman yrityksiä tilastoitiin kaikkiaan 423, mikä sekin on uusi tilastoennätys. Myymälävarkauksista suuri osa Helsingissä Myymälävarkauksien määrän kasvu jatkui myös vuonna 2025. Vuoden aikana poliisin tietoon tuli noin 76 500 myymälävarkautta, mikä oli yli viidesosan enemmän kuin edellisvuonna. Näpistysten ja muiden myymälävarkauksien määrä on kasvanut selvästi vuodesta 2022 lähtien, mutta tällainen harppaus rikosten määrässä on Haapakankaan mukaan kuitenkin hyvin poikkeuksellinen. Varkauksien määrän muutoksessa on merkittäviä alueellisia eroja. Esimerkiksi Helsingin poliisilaitoksen alueella myymälävarkauksien määrä on kasvanut vuoteen 2023 verrattuna yli 80 prosentilla, kun taas Oulun poliisilaitoksen alueella määrä on vähentynyt samalla aikavälillä lähes neljänneksellä. Helsingin osuus kaikista viime vuonna tilastoiduista myymälävarkauksista oli lähes 30 prosenttia. Pahoinpitelyjä viime vuonna ennätysmäärä Kutsu kokousväki paikalle ilmoituksella sanomalehdessä. ORIMATTILAN SANOMAT puh. 03-876 678 ilmoitukset @ orimattilansanomat.fi
ORIMATTILAN SANOMAT Yle TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 La Promesa – Salaisuuksien kartano 11.00 Yle Uutiset Uusimaa 11.05 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.10 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.15 Yle Uutiset Häme 11.20 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.25 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.30 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.35 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.45 Yle Uutiset Lappi 11.50 Yle Oddasat 11.55 Oddasat 12.05 Tanskalainen maajussi 12.35 Isä Brown ja hänen laumansa 13.20 Hedelmätön puu 14.40 Elävä arkisto: Moottoriruutu: Moskvitch Elite 1966 15.00 Elävät puut 15.30 Lapsivakooja 15.58 A-studio 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.08 Isä Brown ja hänen laumansa 17.56 Tunnelmia Unelma Lapista 2 -sarjasta 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Ihmisen tarina 19.50 Historian toinen puoli 20.05 Modernit miehet 20.26 UMK26: Artistit 20.30 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.01 A-studio 21.37 Yle Uutiset Uutis-Suomi 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.55 UMK26: Biisin tarina: Kiki 22.00 Ulkolinja: Syyrian tytöt 22.46 Oddasat 22.55 Kolmen naisen tarina 23.51–00.20 Tappavan väkivallan motiivit Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 3.2. 06.53 Pikkilän katras 07.05 Pampula 07.08 Pikku Kakkonen 07.12 Anna ja ystävät 07.19 Simo 07.25 Pikku Kakkonen 07.27 Martta puhuu 07.50 Kurnu 08.01 Pikku Kakkonen 08.03 Askarrellaan 08.09 Dinofarmi 08.21 Nimipäiväonnittelu: 3.2. 08.23 Pikku Kakkonen 08.24 Siivekkäät 08.28 Merten syvyyksissä 08.50 Jumppahetki 09.00 Siskonpeti 09.24 Siskonpeti: Hääpäiväselfie 09.30 Eränkävijät 10.00 Itse asiassa kuultuna: Lenita Airisto 11.00 Iskelmä-Suomi: Perutaan häät 12.00 Ruokamakasiini 12.30 Eläinsairaala 13.30 Elämä käännekohdassa 14.00 Tanskalainen maajussi 14.30 Osta, tuunaa ja myy 15.00 Kaikkea kaupan 15.30 Tanskan aarteenmetsästäjät 16.00 Unelmakoti 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Elämäni Biisi 18.48 Mikaelin naiset 19.00 Siskonpeti 19.30 Eränkävijät 20.00 Topi ja Sointu lomalla 20.30 Islanti saagojen valossa 20.57 Tunnelmia Unelma Lapista 2 -sarjasta 21.00 Kylmä kausi 21.50 alharich_S02 22.15 Stacey Dooley: Raiskausoikeudenkäynti 23.05–23.57 Stalkkerin vainoama MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 12.00 Emmerdale 12.30 Kauniit ja rohkeat 13.00 Ostoskanava Myori.fi 13.30 Unelmia Italiassa 14.00 Kotikeittiömestarit 14.30 Thank God, sä tulit! 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat 17.00 Viiden jälkeen 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Pitääkö olla huolissaan? 21.00 Olet mitä syöt 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Milli arvontalähetys 22.21 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 L/over – ikuisesti minun 23.35 Elsbeth 00.35 Murha Helsingörissä 01.30 Murha paratiisissa 02.25 More than Machine 03.20–03.45 Asian ytimessä. doc: Korvaamattomat Nelonen 03.10 Arman Pohjantähden alla 06.00 Bing 06.05 Muumilaakson tarinoita 06.30 Sunny Bunnies 06.35 Sunny Bunnies 06.40 Smurffit 06.50 LEGO Friends: Uusi luku 07.05 LEGO Ninjago: Lohikäärmeiden nousu 07.25 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut 07.50 Sonic Boom 08.00 Huvila & Huussi 09.00 Remppa vai muutto UK 10.00 Maryn helpot kokkailut 10.30 Jaksa paremmin 11.00 Raharemontti 12.00 Tähtiarpa 15.00 Remppa vai muutto UK 16.00 Haluatko miljonääriksi? 17.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay! 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Frasier 19.30 Frasier 20.00 Koti koiralle 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.05 Ketonen & Myllyrinne 22.40 Ketonen & Myllyrinne 23.10 Operaatio Valhalla 00.10 IS esittää: Sain sen videolle 00.20 Temptation Island Suomi 01.20 Kummeli esittää: Kontio & Parmas 02.20 Duudsonit 02.50 Duudsonit 03.20–04.20 Arman Pohjantähden alla MTV Sub 02.45 The Summit Australia 06.00 MTV sääkamera 07.00 Monchhichi 07.10 Muumilaakson tarinoita 07.35 Muumilaakson tarinoita 08.00 Poliisit UK: Parhaat ajojahdit 09.00 Sanansaattajat 10.00 Elämää äärirajoilla: Alaska 11.00 Vakoojavalaan mysteeri 12.00 Viisi miestä viikossa 12.30 Salatut elämät 13.00 Poliisit UK: Ajojahti 14.00 Penn & Teller: Naruta meitä! 15.00 Simpsonit 15.30 Simpsonit 16.00 Pitääkö olla huolissaan? 17.00 Poliisit UK: Ajojahti 18.00 Halliyleisurheilua: Ostrava 20.00 Suurmestari Uusi-Seelanti 21.00 Beck: Menetetty poika (42) 22.50 Hautalehto 23.50 Suurmestari Ruotsi 01.00 Simpsonit 01.20 Simpsonit 01.45 Viisi miestä viikossa 02.10–02.54 Sanansaattajat Yle Teema & Fem 07.28 Teiden sankarit 08.07 Vatsani ja minä 08.30 Studio 65 08.59 Efter Nio 09.59 Puutarhakisa 10.58 Äidiltä tyttärelle 11.15 Micken puuvene 11.30 Viinan jäljillä 12.00 Aikamatkaaja 13.01 Aurinko laskee Lemmenjoella 14.21 Eva Longoria Meksikossa 15.01 La Promesa – Salaisuuksien kartano 16.00 Pohjoismainen design, rakkaustarina 17.00 Isän mäyrä 17.20 Beethoven minuutissa: Onneton ihminen 17.25 Pörriäinen lentää hämärissä 17.50 Lemmikkilekurit 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 BUU-klubben 18.30 Älä seuraa unelmiasi 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.54 Norjaa ristiin rastiin 20.00 Castamarin keittäjätär 20.54 Rakkaani, kaupunki 21.00 Historia: Euroopan suuret muuttoliikkeet 21.55 Menolippu Mombasaan Road movie ystävyydestä, elämänhalusta ja kuoleman kohtaamisesta. Jusa lähtee unelmansa perään ja Pete heittäytyy mukaan. 23.20–00.06 Saapasjalkarock: Popeda Tiistaina helmikuun 3. päivänä 2026 – N:o 8 – 9 Ke s k i v i i k ko 4 . 2 . R a d i o o h j e l m a t Yle Radio 1 93,2 MHz • Yle Radio Suomi 97,9 MHz Sudokun ratkaisu Jere B.Virtanen Viivi ja Wagner T i i s t a i 3 . 2 . Yle TV1 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 La Promesa – Salaisuuksien kartano 11.00 Yle Uutiset Uusimaa 11.05 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.10 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.15 Yle Uutiset Häme 11.20 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.25 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.30 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.35 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.40 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.45 Yle Uutiset Lappi 11.50 Yle Oddasat 11.55 Oddasat 12.05 Superihmiset – piilotettua kykyä etsimässä 12.35 Isä Brown ja hänen laumansa 15.30 A-studio viittomakielelle tulkattuna 16.05 Mot 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.08 Isä Brown ja hänen laumansa 17.53 UMK26: Komiat Lululai 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Viikinkien imperiumin nousu 19.45 Historian toinen puoli 20.00 Kulttuuricocktail 20.30 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.06 A-studio 21.37 Yle Uutiset Uutis-Suomi 21.45 Yle Uutiset 21.49 Urheiluruutu 21.55 Pako Boliviasta 22.40 Spotlight: Koulupakolaiset 23.00 Oddasat 23.10 Sairas nuoruus 23.50–00.01 Some Deep Story Yle TV2 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu 4.2. 06.53 Kuu ja minä 07.16 Pikku Kakkonen 07.17 Arvaa kuinka paljon sinua rakastan 07.28 Pikku Kakkonen 07.29 Puuhailukylä 07.40 Osku 07.48 Onni-siili 07.55 Pikku Kakkonen 07.56 Auvo Raitanen 08.07 Mimosa ja Lennu 08.18 Nimipäiväonnittelu 4.2. 08.20 Pikku Kakkonen 08.21 Galaxi 08.22 Antiikin aikaan keksittyä 08.26 Supersisarukset 08.37 Näin meillä 08.50 Jumppahetki 09.00 Siskonpeti 09.24 Siskonpeti: Huono äiti 09.30 Eränkävijät 10.00 Itse asiassa kuultuna: Timo Honkela 10.55 Filmikellari 11.00 Elämäni Biisi 11.47 Mikaelin naiset 12.00 Ruokamakasiini 12.30 Elämää vastoin kaikkia odotuksia 13.30 Elämä käännekohdassa 14.00 Tanskalainen maajussi 14.30 Osta, tuunaa ja myy 15.00 Kaikkea kaupan 15.30 Tanskan aarteenmetsästäjät 16.00 Unelmakoti 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Elämäni Biisi 18.47 Mikaelin naiset: Pernilla 19.00 Siskonpeti 19.30 Eränkävijät 20.00 Curling, talviolympialaiset: Sekaparit 22.05 Jaakko Keso: Tämä on Amerikka 22.45 Vallan algoritmi 23.14 Vallan algoritmi 23.45–00.20 Aineissa MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 12.00 Emmerdale 12.30 Kauniit ja rohkeat 13.00 Ostoskanava Myori.fi 13.30 Unelmia Italiassa 14.00 Kotoisa 15.00 Pitääkö olla huolissaan? 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat 17.00 Viiden jälkeen 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Thank God, sä tulit! 21.30 Asian ytimessä. doc: Kohtalokas klikkaus 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Milli arvontalähetys 22.21 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Rikospaikka 23.35 Hautalehto 00.35 Murha Helsingörissä 01.30 Murha paratiisissa Uusi elämä. Nainen on murhattu kotiinsa, ja hänen suustaan löytyy kolikoita. Samalla kun murhavyyhti alkaa purkautua, Richardille tarjotaan hänen vanhaa työtään takaisin. Brittiläis-ranskalainen rikossarja. (Iso-Britannia, 2011) 02.25 Kotoisa 03.15 -03.40 Asian ytimessä.doc: Väkivaltainen Nelonen 03.20 Arman Pohjantähden alla 06.00 Bing 06.05 Muumilaakson tarinoita 06.30 Sunny Bunnies 06.35 Sunny Bunnies 06.40 Smurffit 06.50 LEGO Friends: Uusi luku 07.05 LEGO Ninjago: Lohikäärmeiden nousu 07.25 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut 07.50 Sonic Boom 08.00 Huvila & Huussi 09.00 Remppa vai muutto UK 10.00 Haluatko miljonääriksi? Elämänrahaa. Opinto-ohjaaja Annu toivoo voittavansa elämänrahaa opintovapaalleen. Proviisori Ville omistaa puolisonsa kanssa mittavan elokuvakokoelman, jolle tarvitsee lisää säilytystilaa. Toteutuvatko kilpailijoiden haaveet? Iltaa isännöi hurmaava Antti Holma. Kotimainen peliohjelma. (2023) 11.00 Raharemontti 12.00 Tähtiarpa 15.00 Remppa vai muutto UK 16.00 Haluatko miljonääriksi? 17.00 Koti koiralle 18.00 Leijonan luola USA 19.00 Frasier 19.30 Frasier 20.00 Poliisit 24/7 20.30 Poliisit 24/7 21.00 Temptation Island Suomi 22.05 Ketonen & Myllyrinne 22.40 Ketonen & Myllyrinne 23.10 Amazing Race Suomi 00.55 Kummeli esittää: Kontio & Parmas 01.55 Duudsonit 02.25 Duudsonit 02.55 Duudsonit 03.25–04.30 Arman Pohjantähden alla MTV Sub 06.00 MTV sääkamera 07.00 Monchhichi 07.10 Muumilaakson tarinoita 07.35 Muumilaakson tarinoita 08.00 Poliisit UK: Parhaat ajojahdit 09.00 Sanansaattajat 10.00 Vintiöt 10.30 Thank God, sä tulit! 12.00 Viisi miestä viikossa 12.30 Salatut elämät 13.00 Poliisit UK: Ajojahti 14.00 Elämää äärirajoilla: Alaska 15.00 Olet mitä syöt 16.00 Pitääkö olla huolissaan? 17.00 Valtateiden sankarit 18.00 Suurmestari UK 19.00 Kolmiodraama 20.00 Diddy: In Plain Sight Sean “Diddy” Combs oli yksi suosituimmista hiphop-artisteista ja musiikkimoguli, joka tunnettiin liiketoimistaan ja ylellisistä juhlistaan. Diddyn kiillotettu julkisuuskuva alkoi romuttua pahoinpitelysyytösten myötä. Nyt häntä vastaan on nostettu vakavia syytteitä mm. ihmiskaupasta ja parituksesta. Diddyn lähipiirin haastattelut paljastavat, miksi hänen toimintansa pysyi niin kauan salassa. 21.00 Beck: Uusi elämä (43) 22.45 Kosto odottaa 00.50 Bob’s Burgers 01.15 Bob’s Burgers 01.35 Suurmestari UK 02.25 Viisi miestä viikossa 02.45 Sanansaattajat 03.35–04.35 Sanansaattajat Yle Teema & Fem 07.51 Tiettömän taipaleen takana 08.21 Studio 65 08.50 Kysy lääkäriltä terveydestä 09.34 Lauman uusi jäsen 10.03 Puutarhakisa 11.02 Strömsö 2025 11.31 Arkkitehtuurin vedenjakajat 12.00 Kohtalon tähdet 13.40 Isän mäyrä 14.00 Taloja ja taikuutta – kapellimestari Ulf Söderblom 15.00 La Promesa – Salaisuuksien kartano 16.00 Castamarin keittäjätär 16.51 Rakkaudesta keramiikkaan 17.20 Beethoven minuutissa: Kuurous 17.25 Tanskalainen maajussi 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 17.55 18.00 BUU-klubben 18.30 Strömsö: Palkokasvien parhaat palat 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 19.30 19.54 Huippuvuoret yläilmoista 20.00 Castamarin keittäjätär Kausi 1, jakso 11/12. Voitto tai kuolema. Petos Castamarin haltijaa ja hänen rakkaitaan vastaan paljastuu. Jokainen liike on nyt vaarallinen. Diego saa niskaotteen pettureista, mutta edessä on kaksintaistelu, jossa voi käydä huonosti. (Espanja, 2021) 20.54 Those Were The Days 21.00 Saimaa-ilmiö 23.01–23.59 Yle Live: Popeda Tiistai 3.2. Yle Radio 1 23.40 Yöklassinen 6.30 Hartaita säveliä 6.50 Aamuhartaus 7.00 Yle Uutiset ja sää 7.06 Aamusoitto 8.00 Yle Uutiset ja sää 8.07 Radio 1:n aamu 9.00 Yle Uutiset 9.04 Muistojen bulevardi 10.00 Sari Valto 10.55 Yksi on hyvää seuraa 11.00 Klasariparatiisi Eva Tigerstedt: Peili on peili on peili 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Kadonneiden kaupunkien jäljillä: Mispa 12.25 Aristoteleen kantapää 12.50 Yksi on hyvää seuraa 13.00 Politiikkaradio 13.30 Radio 1:n iltapäivä 15.00 Kulttuuriykkönen: Suomikumma peleissä 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.07 Faunin iltapäivä 17.00 Uutispodcast 17.20 Yksi on hyvää seuraa 18.35 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Sielun tietotoimisto: Vapaamuurarit – Vuosisataiset salaisuudet ovat osa henkistä kasvua 20.00 Romano mirits 20.15 Maailman tärkein pieni asia 20.35 Maailmanpolitiikan arkipäivää 21.00 Politiikkaradio 21.31 Sari Valto 22.25 Uudet levyt 23.40 Yöklassinen Yle Radio Suomi 4.00 Yle Uutiset ja sää 4.02 Radio Suomen Varhaisaamu Miia Krause 5.00 Yle Uutiset ja sää 5.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.50 Merisää 5.53 Radio Suomen Varhaisaamu Miia Krause 6.00 Yle Uutiset ja sää 6.05 Radio Suomen Aamu Pirkkalainen ja Ylönen 7.00 Yle Uutiset ja sää 7.05 Urheiluradio 7.07 Radio Suomen Aamu Pirkkalainen ja Ylönen 7.30 Yle Uutiset läheltäsi: Uusimaa 7.50 Merisää 7.53 Radio Suomen Aamu Pirkkalainen ja Ylönen 8.00 Yle Uutiset ja sää 8.07 Ykkösaamu 9.00 Yle Uutiset 9.03 Urheiluradio 9.06 Koko Suomen Radio 9.30 Yle Uutiset läheltäsi: Uusimaa 10.00 Yle Uutiset 10.02 Koko Suomen Radio 10.30 Yle Uutiset läheltäsi: Uusimaa 11.00 Yle Uutiset 11.02 Koko Suomen Radio 11.30 Yle Uutiset läheltäsi: Uusimaa 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Urheiluradio 12.07 Paikka auringossa Jyrki Hakanen 12.45 Merisää 12.55 Paikka auringossa 13.00 Yle Uutiset 13.02 Radio Suomi lähelläsi 13.15 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 13.23 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 13.36 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 13.44 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomi lähelläsi 14.15 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 14.23 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 14.30 Yle Uutiset läheltäsi: Uusimaa 14.36 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 14.44 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomi lähelläsi 15.15 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 15.23 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 15.30 Yle Uutiset läheltäsi: Uusimaa 15.36 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 15.44 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.07 Urheiluradio 16.09 Radio Suomen Alkuilta Jenny Lehtinen 16.30 Yle Uutiset läheltäsi: Uusimaa 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.05 Urheiluradio 17.07 Radio Suomen Alkuilta Jenny Lehtinen 18.00 Yle Uutiset 18.02 Ihmisten ilta 18.50 Merisää 18.55 Ihmisten ilta 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Ihmisten ilta 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Radio Suomen Ilta 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.07 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.03 Urheiluradio 22.05 Yöradio 23.00 Yle Uutiset 23.02 Paikka auringossa Jyrki Hakanen 23.40 Yöradio 0.00 Yle Uutiset 0.02 Yöradio toiveiden yö 1.00 Yle Uutiset ja sää 1.02 Yöradio toiveiden yö 2.00 Yle Uutiset 2.02 Yöradio 2.15 Minna Pyykön maailma 2.40 Yöradio 3.00 Yle Uutiset 3.02 Sillanpään sunnuntai Keskiviikko 4.2. Yle Radio 1 23.40 Yöklassinen 6.30 Hartaita säveliä 6.50 Aamuhartaus 7.00 Yle Uutiset ja sää 7.06 Aamusoitto 8.00 Yle Uutiset ja sää 8.07 Radio 1:n aamu 9.00 Yle Uutiset 9.04 Muistojen bulevardi 10.00 Havaintoja muutoksesta 10.50 Yksi on hyvää seuraa 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 12 diktaattoria: Stalinistit: Georgi Dimitrov, Vulko Chervenkov ja Todor Živkov, Bulgaria 13.00 Politiikkaradio 13.30 Radio 1:n iltapäivä 15.00 Kulttuuriykkönen 15.55 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.07 Faunin iltapäivä 17.00 Uutispodcast 17.20 Yksi on hyvää seuraa 17.35 Jazzklubi 18.35 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Kaustisen kamarimusiikkiviikko & Aili Järvelä: Folk Songs 21.00 Politiikkaradio 21.31 Havaintoja muutoksesta 22.21 Sielun tietotoimisto: Vapaamuurarit – Vuosisataiset salaisuudet ovat osa henkistä kasvua 23.20 Ulkolinja-podcast: Turkista on tullut eurooppalaisen muovijätteen kaatopaikka 23.40 Yöklassinen Yle Radio Suomi 4.00 Yle Uutiset ja sää 4.02 Radio Suomen Varhaisaamu Jenny Lehtinen 5.00 Yle Uutiset ja sää 5.02 Radio Suomen Varhaisaamu Jenny Lehtinen 5.50 Merisää 5.53 Radio Suomen Varhaisaamu Jenny Lehtinen 6.00 Yle Uutiset ja sää 6.05 Radio Suomen Aamu Pirkkalainen ja Ylönen 7.00 Yle Uutiset ja sää 7.05 Urheiluradio 7.07 Radio Suomen Aamu Pirkkalainen ja Ylönen 7.30 Yle Uutiset läheltäsi: Uusimaa 7.50 Merisää 7.53 Radio Suomen Aamu Pirkkalainen ja Ylönen 8.00 Yle Uutiset ja sää 8.07 Ykkösaamu 9.00 Yle Uutiset 9.03 Urheiluradio 9.06 Koko Suomen Radio 9.30 Yle Uutiset läheltäsi: Uusimaa 10.00 Yle Uutiset 10.02 Koko Suomen Radio 10.30 Yle Uutiset läheltäsi: Uusimaa 11.00 Yle Uutiset 11.02 Koko Suomen Radio 11.30 Yle Uutiset läheltäsi: Uusimaa 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.05 Urheiluradio 12.07 Paikka auringossa Jyrki Hakanen 12.45 Merisää 12.55 Paikka auringossa 13.00 Yle Uutiset 13.02 Radio Suomi lähelläsi 13.15 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 13.23 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 13.36 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 13.44 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 14.00 Yle Uutiset 14.02 Radio Suomi lähelläsi 14.15 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 14.23 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 14.30 Yle Uutiset läheltäsi: Uusimaa 14.36 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 14.44 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 15.00 Yle Uutiset 15.02 Radio Suomi lähelläsi 15.15 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 15.23 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 15.30 Yle Uutiset läheltäsi: Uusimaa 15.36 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 15.44 Radio Suomi lähelläsi: Uusimaa 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.07 Urheiluradio 16.09 Radio Suomen Alkuilta Paavo Häikiö 16.30 Yle Uutiset läheltäsi: Uusimaa 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.05 Urheiluradio 17.07 Radio Suomen Alkuilta Paavo Häikiö 17.30 Pyöreä pöytä 18.00 Yle Uutiset 18.02 Luontoilta 18.50 Merisää 18.55 Luontoilta 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Luontoilta 20.00 Yle Uutiset 20.02 Sää 20.03 Metsä-Suomi 21.00 Yle Uutiset 21.02 Urheiluradio 21.07 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää 21.55 Radio Suomen Ilta 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.03 Urheiluradio 22.05 Yöradio 23.00 Yle Uutiset 23.02 Paikka auringossa Jyrki Hakanen 23.40 Yöradio 0.00 Yle Uutiset 0.02 Yöradio toiveiden yö 1.00 Yle Uutiset ja sää 1.02 Yöradio toiveiden yö 2.00 Yle Uutiset 2.02 Yöradio 2.15 Pyöreä pöytä 2.45 Yöradio 3.00 Yle Uutiset 3.02 Olli Haapakangas Tekstinkäsittelijä 3.50 Yöradio 8 2 9 6 1 3 7 4 5 6 5 3 7 4 9 1 8 2 4 7 1 2 5 8 3 9 6 2 3 7 8 9 1 6 5 4 9 1 4 5 7 6 8 2 3 5 8 6 4 3 2 9 7 1 3 4 2 9 6 7 5 1 8 7 6 8 1 2 5 4 3 9 1 9 5 3 8 4 2 6 7 Yle TV1 klo 17.08: Isä Brown ja hänen laumansa. Kausi 13, jakso 1/10.Suojakodin salaisuus. Rouva McCarthy palaa Kemblefordiin myydäkseen talonsa. Samalla hänen täytyy järjestellä suojakodista paenneen sisarentyttärensä asioita. Kun suojakodin hoitaja löytyy kuolleena, isä Brown ryhtyy selvittämään tapausta. (IsoBritannia, 2026) Sub klo 14.00: Elämää äärirajoilla: Alaska. Kausi 6, jakso 6/22. Suuri tuntematon. Sue tiedostaa, ettei ole enää nuori, ja alkaa tehdä suunnitelmia vanhuuden varalle. Ricko lähtee majavajahtiin, ja Hailstonet yrittävät kerätä mahdollisimman paljon puuta tulevia viikkoja varten. (2016)
ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina helmikuun 3. päivänä 10 – N:o 8 – 2026 JUHO KIURU Orimattila Orimattilan koirapuiston ja skeittiparkin viereen on ilmestynyt pieni lasketteluparkki eli mäki hyppyreineen ja temppuilussa käytettävine liukukaiteineen. Parkin on ideoinut ja pitkälti myös rakentanut Jokivarren kahdeksasluokkalainen Niila Salminen. Hän on SM-tason skuuttaaja eli potkulaudan taitaja. Lumiskuuttaus on hieman erilainen laji, joka tuo vaihtelua kesäiseen skuuttaukseen. – Toi on niin siistiä, kun pääsee itse niin helposti rakentelemaan parkkia. Ja pääsee laskettelukeskuksissa isoja rinteitä ja jättihyppyreitä laskemaan. Ei skuutilla pääse sellaisia vetämään, Salminen selvittää melko vähän esillä ollutta lajia. Parkkiin on alkutalven aikana ilmestynyt neljä metallireiliä. Lisäksi on ojarummusta tehty reili sekä melko suuri hyppyri. Reilit ovat omatekoisia. Niitä Salminen on tehnyt kaverinsa kanssa koulussa ja kaverin hallilla. Hieman tavallista leveämpi tuplareili valmistui kahden käsityötunnin aikana. Se on myös itse suunniteltu. – Noissa vanhemmissa reileissä kesti kauemmin, kun en ollut vielä niin hyvä hitsaaja, Salminen valottaa. Kaikentasoiset tervetulleita Lasketteluparkin Salminen rakensi skeittiparkin viereen. – Skeittiparkki ei ole niin hyvä lasketteluparkiksi. Ja kun skeittiparkin lumia ei tamppaa, parkin saa keväällä nopeammin käyttöön, Salminen sanoo. Lasketteluparkissa käy myös lumilaudalla ja suksilla laskijoita. – Tämä on nyt ensimmäistä talvea. Tässä on nurmikkorinne ja hyppyrit on tehty itse. Kun tulee lunta lisää, parannellaan ja tehdään uusia obstaakkeleita. Kyllä tätä aina voi muokata ja tehdä uusia juttuja. Salminen rakensi parkkia yksin ensimmäiset kolme päivää. Sitten muutkin innostuivat ja pari kaveria tuli auttamaan. – Joka päivä olen täällä. Kun on lumipallokeli, silloin on hyvä rakentaa hyppyreitä. Kovilla pakkasillakin tulee välillä rakennettua, mutta enää ei tarvitse niin paljon rakentaa kuin alussa. Parkki on kohdannut välillä ilkivaltaa. Perjantain laskusessio piti aloittaa reilien uudelleenasentamisella, koska ne oli väännetty irti. Suopeasti parkkiin suhtautuvat Salminen toivottaa tervetulleeksi. Mukaan mahtuvat kaiken tasoiset lumiskuuttajat sekä suksija lautalaskijat. Aloittelevia suksilaskijoita onkin uskaltautunut parkille. – On täällä kaiken tasoisia reilejä. Mutta pulkalle tämä ei ole hyvä, Salminen sanoo. Valaistus olisi plussaa Teräväkanttisia lumiskuutteja on ollut markkinoilla vuosia, mutta laji on vasta harvojen hallussa. Alkuun lumiskuutteja ei hyväksytty ainakaan kaikkiin laskettelukeskuksiin. Pari vuotta niillä on pystynyt Salmisen mukaan laskemaan myös Messilässä. Nykyään laite herättää suurta kiinnostusta. – Aina kun Messilässä laskee, kaikki tulevat kyselemään tästä ja haluisivat kokeilla. Salminen on laskenut pari vuotta ja temppuja hänellä on opeteltuna satakunta. – Joka päivä opin uusia temppuja. Perjantaina Salmisen laskuseuraksi saapuivat Sisu Vehnilä, Ohto Tolvanen ja Nikolas Nieminen. Vehnilä tuli parkkiin ensimmäistä kertaa. Paikka vastasi pojan odotuksia. Vehnilä laski laudalla, muut kaksi suksilla. Hyppyreitä ja reilejä nelikko hinkkasi innokkaasti. Vajaan 20 asteen pakkanen ei poikia haitannut, kun mäen kipuaminen ja lapioiden heiluttaminen pitivät lämpimänä. Talvista ilonpitoa häiritsi ainoastaan hiipivä hämäryys. Niila Salminen toivoisikin paikalle yhtä tai kahta katuvaloa. Valaistusurakka ei liene mahdottoman kallis, sillä sähkölinjoja on aivan vieressä. Skuuttaaja on talvella lumiskuuttaaja Skeittiparkin harjalta saa kohtalaiset vauhdit isompaankin hyppyriin. Sisu Vehnilä lautailemassa ensimmäisiä laskuja Orimattilan parkissa. Niila Salminen on itse rakentanut hyppyrit ja reilit lasketteluparkkiin. STT Lapissa oli tammikuussa tuntureita lukuun ottamatta harvinaisen kylmää, kertoo Ilmatieteen laitos. Lapissa koettiin kylmempi tammikuu monin paikoin viimeksi vuonna 1987. Kuukauden alin lämpötila oli Savukoskella 9. tammikuuta mitattu 42,8 pakkasastetta. Lukema on kolmanneksi kylmin Suomessa 2000-luvulla. Tammikuussa oli Ilmatieteen laitoksen mukaan tavanomaista kylmempää koko maassa. Kuukauden keskilämpötila vaihteli lounaissaariston –2 asteesta Lapin runsaaseen 20 pakkasasteeseen. Sademäärät jäivät tammikuussa monin paikoin harvinaisen tai poikkeuksellisen pieniksi. Suuressa osassa maata tammikuun sademäärä oli 10 millimetrin molemmin puolin, mikä on noin neljäsosa tavanomaisesta. Kuukauden sademäärä vaihteli Utsjoen 2,8 millimetristä Ahvenanmaan Jomalabyn 56,4 millimetriin. Erityisen vähäsateista oli maan keskiosassa, jossa usealla havaintoasemalla oli mittaushistorian vähäsateisinta. Vähäsateisuus näkyi lumensyvyyksissä. Maan keskiosassa lumen määrä oli 10–30 senttimetriä keskiarvojen alapuolella. Ilmatieteen laitoksen mukaan vähälumisimmilla alueilla on tähän aikaan vuodesta ollut viimeksi vähemmän lunta vuonna 2014. Lumensyvyys oli keskiarvojen yläpuolella ainoastaan KeskiLapissa. Myös auringonpaistetunteja kertyi koko maassa tavanomaista vähemmän. Kylmä sää on jatkunut helmikuun puolellakin. Sunnuntain ja maanantain välinen yö oli usealla havaintoasemalla maan eteläja keskiosassa tämän talven kylmin, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Pinja Rauhamäki. Kainuun Suomussalmella mitattiin yli 34 astetta pakkasta, ja Uudellamaalla Vihdissä pakkasta oli 31 astetta. Tiistain puolella sää voi jo alkaa lauhtua Eteläja Keski-Suomessa pilvisyyden runsastumisesta riippuen. Lämpötilat ovat kylmimmillä alueilla edelleen lähellä 20:tä pakkasastetta. Tammikuu oli Lapissa kylmin lähes 40 vuoteen Lunta monin paikoin harvinaisen vähän ORIMATTILA Erkontie 16 MA-PE 6.30–22 • LA–SU 8–22 Laskimme hintoja. Laskimme yli tuhannen tuotteen hintaa. Esimerkiksi nämäkin tuotteet nyt edullisemmin Ja Bonusta päälle. 1 48 kg 2 93 1 99 65 Kivikylän Palvarin Lihapyörykät 350 g (8,37/kg) Arla Kermajuustoviipaleet 150 g (13,27/kg) FIT Pehmeä rahka 200 g (3,25/kg) 2 19– 2 39 Saarioinen Keitot 300 g (7,30–7,96/kg) 3 65 Actimel Tehojuomat 800 g (4,56/kg) 5 96 9 50 Atria Kanan ohutleikkeet 200 g (29,80/kg) Suomi Kotimaista Kirjolohifilee pakaste Suomi 94 84 Kotimaista Kevytmaito 1 l Kotimaista Rasvaton maito 1 l LASKIMME HINTOJA. 85 1 l KOTIMAISTA RASVATON MAITO LASKIMME HINTOJA. 95 1 l KOTIMAISTA KEVYTMAITO Fazer Oululainen Reissumies täysjyväruisleipä 12 kpl, 705 g (2,10/kg) Coca-Cola 24 x 0,33 l 7,92 l (1,20/l) Hinta sis.pantit 9 91 kpl Coca-Cola Zero, Sprite Zero tai Fanta vadelma Zero 24 x 0,33 L 7,92 l (0,95/l) Hinta sis. pantit 11 90 90 4 96 O`boy Kaakao täyttöpussi 1 kg LASKIMME HINTOJA. 4 99 1 kg O’BOY KAAKAO TÄYTTÖPUSSI