• ORIMATTILAN SANOMAT TIISTAINA 28. maaliskuuta 2023 N:o 25 – 72. vuosikerta ORIMATTILAN, MYRSKYLÄN JA PUKKILAN PAIKALLISLEHTI www.orimattilansanomat.fi Irtonumero 2,20 e (sis. alv.) Vaalilehden näköislehti luettavissa ILMAISEKSI osoitteessa: www.orimattilansanomat.fi Pentti Järvi Ky Yli 30 v. AJONEUVOJEN RUOSTEENESTOA www.ruosteenestoa.?i puh. 03-779 7244 Kuntosalille! Ota yhteyttä, niin aloitetaan treenit: 044 591 1271/Tinja tinja@?tmillstudio.? www.?tmillstudio.? Erkontie 12, 16300 Orimattila Tarjoamme 1 000 m 2 kokoisen viihtyisän ja monipuolisen treeniympäristön kuntosali-, ryhmäliikuntasekä pienryhmäharjoitteluun. Tervetuloa! Venla Avelin Insinööri (AMK), vesihuollon käyttöpäällikkö, Orimattila 35 Koulutuksesta ei leikata V Ratkaistaan ikääntyneiden palveluiden hoitokriisi V Suojellaan monimuotoinen luonto V Turvataan maaseudun elinvoimaisuus V M ak sa ja : O rim at til an Vi hr eä t RAUTAPÄÄ TERESA 86 "Teresa on rautainen opetuksen ja kasvatuksen ammattilainen! Eduskuntaan tarvitaan enemmän Teresan kaltaisia työelämän osaajia." "Äänestän Teresaa eduskuntavaaleissa, koska hänellä on asiantuntemusta työelämästä, luottamustehtävistä ja lapsiperhearjesta." MIRVA ILLI-LAMPIO IDA JOKINEN MIKSI TÄNÄ KEVÄÄNÄ ON OIKEA AIKA ÄÄNESTÄÄ TERESAA? UUTTA JA TUORETTA | WWW.TERESARAUTAPAA.FI FM, ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN OPETTAJA M ain ok se n m ak sa ja : P or va rill in en siv ist ys se u ra ry MIKA MÄENTALO vanhempi rikoskonstaapeli luottamusmies Tolkun politiikkaa tuotetaan ruoka kotimaassa kulkuväylät kuntoon huolehditaan arjen turvallisuudesta 27 Maksaja: Mika Mäentalo Johanna Ekman Maakuntahallituksen jäsen Äänestä perusasiat kuntoon ja Orimattilalle oma kansanedustaja! 49 Tutustu minuun: eduskuntavaalit/ehdokas/johanna-ekman Maksaja: Perussuomalaisten Hämeen piiri ry /naistoiminta Rikoskomisario, HTM Varakansanedustaja 58 Vahva, rohkea ja keskusteleva tekijä eduskuntaan! ORIMATTILAN SANOMAT Teemana to 27.4. Piha & puutarha ilmoitusmyynti 0500 840 266 ORIMATTILAN SANOMAT PETTERI REDSVEN.fi PETTERI REDSVEN 73 • Yrittäjä sekä työnantaja Lahesta. • Yrittäjänä olen aina tottunut tekemään töitä ja päätöksiä. • Suomi saadaan nousuun yrittäjyydellä ja työnteolla. Tehdään tämä yhdessä mahdolliseksi! Sisäkartingyrittäjä, toimitusjohtaja M ak sa ja : Li ik e N yt La h ti ry ma–pe 8.30–20 | la 8.30–16 | su 10–14 Erkontie 16 | Orimattila | 03 887 430 Orimattilan apteekissa sinua palvelee lääkealan ammattilainen vuoden jokaisena päivänä ja Artjärven sivuapteekissa neljänä päivänä viikossa. ma–ke ja pe 9.30–16 (to suljettu) Pajatie 1 | Artjärvi | 044 978 4338 www.orimattilanapteekki.fi paineissa testattuna parhaimmillaan Rehula Tule tapaamaan Juhaa 28.3. Kahvila Marenki 16.15. Ministeri Antti Kurvinen mukana. 31.3. Orimattila, tori 15.30-16.30. Makkaratarjoilu. 30 juha2023.? ”Kokemuksellakin on väliä” M A KS A JA : M A A KA N SA N PY Käkeläntie 3, Orimattila, puh. 03-883 2100 ark. 7–21, la–su 8–20, www.k-supermarket.fi Kalatiskimme on sertifioitu SUOMI HELPPOA ALKUVIIKKO ON! TILAA JA NOUDA -PALVELU PLUSSA-KORTILLA 2,90! Ilman Plussa-korttia 6,90! 3 . MEILLÄ PAISTETTU! Atria Atria HINNAT VOIMASSA TI–KE 28.3.–29.3.2023, ELLEI TOISIN MAINITA. RS O R I M AT T I L A Ida red (yksittäin 2,19) 250 g Espanja /Marokko 300 g 85 g Oululainen UUNITUORE! RUISSATA RUISLEIPÄ OMENA Puola 9 95 400 g (9,97/kg) 3 99 KG KG RUUSU 10 kpl, Kenia Reilun kaupan 5 99 KIMPPU 69 KG KANANJAUHELIHA PORSAAN SISÄFILE Naturell 89 VADELMA-MASCARPONEVIINERI KPL KALAMESTARILTA PAISTOVALMIIT LOHISUIKALEET naturell ja marinoitu 1 75 KPL MEILLÄ PAISTETTU! 12 90 MAALAISITALIANSALAATTI RUOKAMESTARILTA MEILLÄ TEHTY! 29 95 KG alkuviikkoon! TARJOAMME MINILUUMUTOMAATTI 2 RS
• ORIMATTILAN SANOMAT Tänään: ARMAS Keskiviikkona: JOUNI, JONI, JOONAS, JOONA, JONNE, JONNI Tiistaina maaliskuun 28. päivänä 2 – N:o 25 – 2023 40 vuotta sitten Päivyri Päivän miete Tänään tästä Gra ikka: Bulls Säätiedot: Tiistai 28/3 Keskiviikko Torstai Perjantai +1 Lauantai +1 Orimattila Artjärvi Myrskylä Porlammi Pukkila 2,7 m/s Monien edellisvaalien aikaan on keskusteluihin noussut matala äänestysaktiivisuus. On ruodittu syitä, mikseivät äänestäjät löydä vaaliuurnille ja pohdittu mitä asialle pitäisi tehdä. Enemmän tai vähemmän tosissaan heitettyjä ehdotuksia on ollut sähköisen äänestyksen mahdollistamisesta aina äänestyspaikalla jaettaviin ämpäreihin asti. Vuosien mittaan on myös kampanjoitu äänestysaktiivisuuden nostamiseksi, mutta silti työtä sillä saralla riittää yhä. Yksi vaaleista toisiin matalalla prosentilla äänestävä ryhmä ovat äänestysikäiset nuoret, vaikka heidänkin äänensä kuuluminen vaaliuurnilla on tärkeää niin demokratian kuin tulevaisuudenkin näkökulmasta. Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin nuorten osallisuuden asiantuntija Silja Uusikangas kirjoittaa tuoreessa blogissaan keinoista saada nuorten äänestysaktiivisuus nousuun sekä syistä miksi nuoren ääni jää usein käyttämättä. Yhdeksi syyksi hän nostaa nuorten kokemuksen siitä, ettei nuoren äänellä ole väliä. Asian korjaamiseksi hän esittää käyttöön otettavaksi yhä laajemmin erilaisia nuorten kuulemisen rakenteita, sillä nuorten osallisuuden vahvistaminen antaa nuorille tärkeän signaalin siitä, että heitä kuullaan. Muita syitä nuorten äänestämättä jättämiselle ovat Uusikankaan mukaan esimerkiksi kokemus siitä, ettei tunne valtakunnan politiikkaa tarpeeksi tai että ehdokkaan löytäminen on vaikeaa. Näistä syistä erilaiset kouluaikana järjestettävät vaalipaneelit voikin nähdä tärkeinä opinahjoissa, joissa on juuri äänestysiän saavuttaneita nuoria. Vaalipaneeli järjestettiin viime viikolla myös Orimattilan Erkkolukiossa. Ehdokkaan löytäminen voi tuntua vaikealta vanhempanakin, mutta suuntia pystyy jokainen etsimään esimerkiksi vaalikoneista. Turuilla ja toreilla pääsee vaalien alla tapaamaan ehdokkaita ihan kasvokkainkin. Ehdokkaan valinnassa tärkeintä on, että ehdokas on riittävän samoilla linjoilla itselle tärkeistä arvoista ja asioista, sillä harvoin löytyy ehdokas, jota olisi kaikesta samaa mieltä. Jos silti ehdokkaat ovat vieraita, voi äänestää puolue edellä. Puolueiden linjoihin pääsee vaalien alla tutustumaan esimerkiksi vaalitenttejä seuraamalla. Ajatus vaaliväittelyiden seuraamisesta voi tuntua parikymppisen nuoren mielestä tympeältä tai vieraalta, mutta kannattaa silti kokeilla. Varsinkin näiden vaalien alla vaalitenttien viihdearvo on ollut vertaansa vailla. Vaikka ihmisillä on myös mitä mielikuvituksellisimpia äänestysperusteita, ei mikään niistä ole väärä, tärkeintä on, että äänestää. On huolestuttavaa, jos vain reilu puolet äänioikeutetuista valitsee päättäjät päättämään kaikkien yhteisistä asioista. Mitä harvempi äänestää, sitä suurempi painoarvo yhdellä annetulla äänellä on. ANNA HAKAMA Jokainen, myös nuoren, ääni on tärkeä. Myös nuoren äänestäjän ääni on tärkeä Kaupunginvaltuutettu Harri Ovaska arvioi Lahden museoiden tehtävää alueellisena vastuumuseona Orimattilan Sanomien mielipidepalstalla 16.3.2023 tavalla, joka jätti museon tehtävänkuvan hyvin hämäräksi. Päijät-Hämeen alueellisena vastuumuseona Lahden museoilla on kulttuuriympäristöön liittyen lakisääteisiä tehtäviä, joista yksi on lausuntojen antaminen kulttuuriympäristön osalta kattaen sekä arkeologisen kulttuuriperinnön että rakennetun kulttuuriympäristön. Tämän museolaissa määritellyn tehtävän tavoitteena on, että kulttuuriympäristön arvot tulevat huomioiduksi alueiden suunnittelussa ja erilaisissa maankäytön hankkeissa. Museon lausunnot perustuvat tutkimuksessa todettuihin arvoihin kulttuuriympäristössä. Tutkittua tietoa kulttuuriympäristöstä syntyy inventointien yhteydessä. Siinä tapauksessa, että suunnittelujen kohteena olevalta alueelta ei ole tehty riittävän kattavaa inventointia, edellyttää museo sen teettämistä osana maankäytön suunnittelua. Tämä prosessi on sama kaikissa kunnissa ja sillä pyritään varmistamaan, että kulttuuriympäristössämme tapahtuvat muutokset ovat harkittuja ja että suunnittelussa huomioidaan kulttuuriympäristön arvot. Laadukkaassa suunnittelussa olemassa oleva kulttuuriympäristö otetaan huomioon, eikä se synny tyhjiössä. Museo ei kategorisesti vastusta uuden rakentamista, mutta aikaa kestäviä ratkaisuja syntyy, kun ympäristön ajallinen kerroksellisuus otetaan huomioon. Ihmiset tutkitusti haluavat asua ympäristössä, jolla on juuret ja jossa näkyy myös menneiden sukupolvien käden jälki. Harri Ovaska viittasi mielipidekirjoituksissaan myös muutamaan museon lausuntoon yksilöidymmin. Näitä lausuntoja ja niiden perusteluja ei ole tarpeen tässä käsitellä yksityiskohtaisesti, sillä ne ovat julkisia asiakirjoja ja löytyvät mm. museon kotisivuilta. Mielipidekirjoituksessa esitettyihin väitteisiin lausunnoista ja niiden väitetyistä motiiveista on kuitenkin tässä yhteydessä syytä vastata. Lahden museoilla ei ole intressejä hankaloittaa eikä myöskään edesauttaa minkään yrityksen toimintaa eikä jarruttaa kuntien kehitystä. Lausuntomme keskittyvät yksinomaan tuomaan esille, miten eri suunnitelmat vaikuttavat alueen kulttuuriympäristöarvojen säilymiseen. TUULIA TUOMI museonjohtaja, Lahden museot LIISA KOSKELAINEN tutkimuspäällikkö, Lahden museot Lukijan postia ORIMATTILAN SANOMAT TOIMITUS Avoinna ma–pe klo 8–16.30 toimitus@orimattilansanomat.fi yleisonosasto@orimattilansanomat.fi tulkai.mukaa@orimattilansanomat.fi Päätoimittaja: Anna Hakama p. 044 7043 717 anna.hakama@orimattilansanomat.fi Toimitussihteeri Petri Sipiläinen p. 044 7043 713 petri.sipilainen@orimattilansanomat.fi Toimittajat: Ida Niva p. 044 7043 711 ida.niva@orimattilansanomat.fi Juho Kiuru p. 044 7043 714 juho.kiuru@orimattilansanomat.fi KONTTORI Avoinna ma–pe klo 8–16 Toimistopäällikkö Marja Hakama p. 044 7043 720 marja.hakama@orimattilansanomat.fi Ilmoituslaskutus Lauri Hakama p. 040 832 3028 lauri.hakama@orimattilansanomat.fi Ilmoitusmyynti Petri Hotti p. 0500 840 266 ilmoitusmyynti@orimattilansanomat.fi Lehtitilaukset p. 03 876 678 tilaukset@orimattilansanomat.fi Ilmoitusvalmistus Tarja Hietavirta p. 044 7043 718 ilmoitukset@orimattilansanomat.fi TILAUSHINNAT (sis. alv. 10 %) Kestotilaus 12 kk 184 e (2 erässä á 96 e , 3 erässä á 65 e , 4 erässä á 50 e ). Paperilehden digilisä 1 e /kk. Digikesto 12 kk 134 e . Digitilaus 6 kk 72 e , 3 kk 36 e . Kestotilaus jatkuu ilman eri uu dis­ tus ta, ellei tilausta peruta tai muu ­ teta. Kestotilaus laskutetaan kun ­ kin laskutusjakson alussa voi mas­ sa olevan tilaushinnaston mu kai­ sesti. Määräaikainen tilaus 12 kk 194 e , 9 kk 161 e 6 kk 114 e , 3 kk 64 e Tarjous 3 kk 51 e , 6 kk 98 e . Ulkomaille tilattaessa kaksinkertai­ nen maksu. – Lehti ei suorita tilaa­ jalle hyvitystä lakon tai muun ylivoi­ maisen esteen takia julkaisematta jääneistä numeroista. JAKELUHÄIRIÖT Orimattila ark. 6.30–16, vkl 6.30–11, puh. 03­615 1344. Päiväkannon valitukset ma–pe 8–16 puh. 0100 5445. VEROTTOMAT ILMOITUSHINNAT Etusivulla 2,25 Tekstin edellä, tekstissä 2,00 Kuolinilmoitukset 2,00 Tekstin jälkeen 1,90 Takasivulla 2,10 Hintoihin lisätään 24 % arvonlisä­ vero. Laista, asetuksista tai viranomais­ ten toimenpiteistä aiheutuvat kus­ tannuslisäykset korottavat hintoja vastaavasti määräysten voimaan­ tulohetkestä lukien. Korotukset koskevat myös jo teh­ tyjä tilauksia/ilmoitusvarauksia. Ilmoitukset on jätettävä kontto­ riimme viimeistään ilmestymispäi­ vää edeltävänä arkipäivänä klo 10 mennessä. Vedosilmoitukset kak­ si täyttä työpäivää ennen julkaisu­ päivää. VASTUU ILMOITUSVIRHEISTÄ Lehti ei vastaa ilmoittajille mahdol­ lisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotan­ nollisista tai vastaavista syistä jul­ kaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkai­ semisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Virheestä, joka johtuu esim. epä­ selvästä käsikirjoituksesta tai pu­ helinvälityksessä sattuneesta vää­ rinkäsityksestä lehti ei vastaa. Huomautukset on tehtävä 8 päi­ vän kuluessa ilmoituksen julkaise­ misesta tai ilmoituksen tarkoitetus­ ta julkaisupäivästä lukien. Myrskylän, Orimattilan ja Pukkilan puolueeton uutis­ ja ilmoituslehti. Postiosoite: PL 5, 16301 Orimattila Katuosoite: Erkontie 17 www.orimattilansanomat.fi puh. 03-876 678 JULKAISIJA: Pitäjäsanomat Oy Toimitusjohtaja Kullervo Hakama p. 044 7043 710 kullervo.hakama@orimattilansanomat.fi Ilmestyy: tiistaisin ja torstaisin Levikki 3 440 kpl (LT 2018) Uutismedian liiton jäsen ISSN 1236­6609 PAINOPAIKKA Sanoma Manu Oy, Tampere Lukijan postia Lahden museoiden kulttuuriympäristötehtävä Päijät-Hämeen alueellisena vastuumuseona Jos kivi on kovaa, me olemme kiveäkin kovempia. Jos työ on vaativa, me olemme työtäkin vaativampia. GEORGE CULLUM, SR. (1895–1983) Taide ja kulttuuri ovat yksilön perusoikeuksia, jotka turvataan paitsi kansainvälisissä sopimuksissa myös omassa perustuslaissamme. Näin tehdään siksi, että mahdollisimman moninaisen taiteen katsotaan olevan elintärkeä osa tervettä, demokraattista yhteiskuntaa. Taide on turvallinen tila käsitellä kriittisesti yhteiskuntaa ja sen valtarakenteita, se tuottaa meille ymmärrystä itsestämme ja muista, antaa mahdollisuuden laajentaa tunne-elämäämme ja viisastua tai tuo yhteisöt yhteen ja synnyttää kaivattua keskustelua taikka tarjoaa viihdettä ja todellisuuspakoa. Taide oli täällä jo ennen yhteistä kieltä kommunikaation ja tunteiden välittämisen välineenä. Se on edelleen osa arkea silloinkin, kun esimerkiksi muistisairaalla ei enää kieltä ole; musiikki, liike tai kuva koskettaa, rauhoittaa ja lohduttaa, vaikka keskustelu ei enää onnistu. Perustuslain 16 §:n 3 momentti turvaa taiteen vapauden perusoikeutena ja 22 § asettaa tällekin perusoikeudelle vahvan velvoitteen sen turvaamiseksi aktiivisin keinoin. Tämä tarkoittaa, että valtiovalta ei puutu siihen, millaista taidetta ja kulttuuria tehdään eikä estä sen tekemistä ja että valtion on edistettävä aktiivisesti taiteen vapauden toteutumista. Ilman julkista tukea taiteelle, tuota vapautta ja taiteen moninaisuutta ei ole. Taiteen ja sen vapauden merkityksestä yhteiskunnassa kertoo paljon se, että diktaattorit kaatavat ensin patsaat ja taiteilijat ja korvaavat ne omillaan, ilman vapautta. Siksi Riikka Purran (ps) kommentit taiteesta luksuspalveluna ja erityisesti kyseisen puheenvuoron jatko ja perussuomalaisten ohjelmien kommentit oikeasta ja väärästä kulttuurista tai ”kakkakulttuurista” eivät ole huolestuttavia vain kulttuurin kuluttajien ja ammattilaisten kannalta, vaan koko yhteiskunnan; perussuomalaisten kulttuuripolitiikka ei ole sitoutunut demokratiaan ja sananvapauteen. Tämä kulttuurivihamielinen asenne myös sulkee osan ihmisyyden ydintä isolta joukolta kansalaisia, joiden hyvinvoinnille taiteen vaikutukset olisivat erityisen tärkeitä. Valtio pysyy ja sen kuuluukin, taidetta rahoittaessaan pysyä ns. käsivarren mitan päässä. Siksi taiteen rahoituksen valinnat tehdään pääasiassa vertaisarvioiden taiteen asiantuntijoiden toimesta, ei poliitikkojen tai yksittäisten virkamiesten. Taide ei toimi, eikä sen kulu toimia markkinatalouden ehdoilla. Ilman julkista tukea, ei synny yhteiskunnallista kritiikkiä, eikä taiteen tekeminen tai kokeminen ole mahdollista, kuin varakkaimmille, koska taiteen tuotantokulut ovat korkeat. Taide on aina uutta ja uusiutuvaa, sitä ei voi korvata massatuotannolla eikä vain vanhaa kierrättämällä. Jotta meillä on jatkossa elinvoimainen ja vapaa taiteen ja kulttuurin kenttä takaamassa demokratiaa ja ihmisten hyvinvointia, on meidän turvattava taiteen ja kulttuurin toimintaedellytykset nostamalla kulttuuribudjetti vihdoin prosenttiin, jotta saamme turvattua taiteen tekemisen mahdollisuuksia apurahoituksella ja vaikuttavaa taidetta ihmisten arkeen sekä mahdollistettua taiteen perusopetuksen ja taidekasvatuksen yhä useammalle. Osallisuus taiteeseen tukee lapsen oppimista, tunnetaitoja ja itsetuntoa ja ilmaisemisen kykyä. Nämä kaikki ovat yhä tärkeämpiä taitoja. Monimutkaistuva maailma tarvitsee enemmän luovuutta, ei vähemmän. ELISA LIENTOLA kuvataiteilija, oikeusmuotoilija eduskuntavaaliehdokas, vas Monimutkaistuva maailma tarvitsee enemmän luovuutta, ei vähemmän 29. maaliskuuta 1983 Pitäjäsanomat vieraili kansallispukukurssilla. Tämänkertaisen työskentelyn alkaessa kurssikeskuksessa Helena-opettaja piti yli puolen tunnin mittaisen esityksen kansallispuvun alushameen valmistuksesta, kansallispuvun materiaaleista, puvun valmistamisesta, pesusta, pukuun liittyvistä koruista ja jalkineista sekä alusvaatteista. Muistin tueksi kurssilaiset saivat Suomen kansallispukuneuvoston julkaiseman ohjelehtisen ”Yleisohjeita kansallispuvun käyttäjälle”. Opettajan esitystä kuunneltiin keskittyneesti. Kun se päättyi, kädet alkoivat nopeasti työskennellä ja välillä koeteltiin liiviä, vyyhdettiin lankaa, tutkittiin kaavoja. Opettaja kiersi toisen luota toisen luo, neuvotteli, antoi ohjeita, tarkasteli huolellisesti työn tuloksia. – Hän on erittäin hyvä opettaja, vaativa ja asioihin perehtyvä, kertoivat kurssilaiset, jotka työskentelivät opettajan kuulomatkan ulkopuolella. – Hän on herättänyt meissä innostuksen perinteisiin ja arvostuksen perinteisiä työtapoja kohtaan. ooo 31. maaliskuuta 1983 Pitäjäsanomat uutisoi koirakurin tiukentumisesta Orimattilassa. Apua vapaana juoksentelevien koirien ongelmaan löytyi Mäntsälästä. Orimattila saa auttavan tassun Mäntsälästä ratkaistakseen koirakuriin liittyvät ongelmat. Orimattilan kunnan ja yksityisen koiratarhan välinen sopimus on irtisanottu kesällä 1981, minkä jälkeen kaava-alueella juoksentelevat koirat ovat saaneet juoksennella vapaasti, mutta nyt siitä tulee loppu. Paikalliset koiratarhat eivät ole olleet halukkaita yhteistyöhön kunnan kanssa koirakurin palauttamiseksi keskustaajamaan. Nyt Mäntsälä ja Orimattila ovat sopineet järjestelystä, jonka mukaan kiinniotetut koirat voidaan viedä Eläinlääketieteellisen korkeakoulun tiloihin Mäntsälään säilytettäväksi. Orimattila maksaa koirista aiheutuvat kulut suoraan eläintenhoitajalle ja Mäntsälän kunnalle koituvista kiinteistökustannuksista puolet. ooo Samassa Piturin numerossa kerrottiin Orimattilan karjalaisten vahvana elävästä virpomisperinteestä ja vierailtiin palmusunnuntain virpojaisissa. Vaikka virpomalorut ovatkin olleet samankaltaisia, on suuriakin eroja havaittavissa. Laura höysti virpomistaan seuraavin säkein: ”Nyt mie virvon viisahasti, taputtelen taitavasti. Munan eestä muksuttelen, rahan eestä rapsuttelen. Viikon päiviks velkaa, kauemmaks ei kelpaa.” Alinalla oli väkevän makuinen hoku: ”Virpoma varpoma, hutjana putjana. Niivitsa, naavitsa, natsimoo.” Varmaan hoku tehoaa, vaikkei sitä ymmärräkään – tai sen takia juuri. IdA NIVA Koirakuri tiukentui Orimattilassa Suomen metsät, ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä ovat nyt käytävien vaalien tärkeitä teemoja. Kaikki allekirjoitamme sen, että talouskasvumme ei voi perustua luonnonvarojen ylikulutukseen tai fossiilisiin polttoaineisiin. Laaja yksimielisyys on siitä, että metsät ovat Suomen hiilinieluja. Siitä huolimatta juuri metsistä käydään polarisoitunutta väittelyä, joka vie tilaa tosiasioilta. Nyt tarvitaan yhteinen ymmärrys nykytilanteesta. Suomi on metsien maa ja metsäteollisuus on yksi hyvinvointimme kivijaloista. Meidän ei tarvitse ratkoa ilmastopolitiikan kysymyksiä järkevän metsäpolitiikan kustannuksella. Eräiden tuoreiden tutkimustulosten mukaan Skandinavia ja Suomi ovat nyt jo hiilineutraaleja eivätkä aiheuta merkittäviä päästöjä. Todellisuudessa päästöt ovat näiden laskelmien mukaan pienempiä ja nielut suurempia kuin mitä on väitetty. On hyvä muistaa kuitenkin, että vaikka olisimme jo nyt vähintäänkin lähellä hiilineutraaliutta, ei hanskoja tule tulevaisuuden tavoitteiden osalta pudottaa. Ilmastonmuutoksen vastaista työtä on luonnollisesti jatkettava kaikin keinoin. Metsien monimuotoisuuden säilyttämisen osalta Suomen tilannetta helpottaa merkittävästi se, että meillä on lähes 600 000 pienmetsänomistajaa. Omistetun metsän keskikoko on pieni ja pienmetsänomistajat toimivat luontaisesti metsien monimuotoisuutta säilyttäen. Suomen osuus EU alueen päästöistä 1,3 prosenttia. EU:n osuus maailman päästöistä on puolestaan 8 prosenttia ja pienenemässä. Puolet EU:n energiapäästöistä ovat peräisin Saksasta ja Puolasta. Esimerkiksi Saksassa on fossiilisten polttoaineidenkäyttö lisääntynyt, koska ydinvoimalat ollaan sulkemassa huhtikuussa 2023. Faktaa on, että Suomi ei ole se maa, joka ratkaisee maapallomme kohtalon päästöjen osalta, mutta Suomi voi olla se maa, joka pystyy edistämään vihreän siirtymää kansainvälisesti. Energiamarkkinat ovat siirtymässä kovaa vauhtia kohti puhtaita ratkaisuja. Taustalla on mm. kuluttajien, asiakkaiden ja sijoittajien vaatimukset ja vastuullisuus. Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä esimerkiksi päästöttömän sähkön tuotannossa ja sen kehittämisessä. Suomen ilmastopolitiikan linjaa on muutettava. Päästövähennystavoitteiden rinnalle tulee tuoda puhtaan energian kehittäminen ja siihen liittyvän teknologian edistäminen. Alan yritysten kasvua tulee vauhdittaa ja seuraavalla hallituskaudella on laadittava vihreän kasvun strategia rajoittavan ilmastopolitiikan sijaan. AINO NäRKKI eduskuntavaaliehdokas, kok, Häme Suomella on vihreän siirtymän valttikortit käsissään Minulle on useasti tultu viime kuukausien aikana kertomaan valinnasta, jota ei Suomessa kenenkään pitäisi joutua tekemään. Miten ihmeessä vallassa olleet puolueet ovat saattaneet tämän maan rakentajat niin epäinhimilliseen asemaan, mitä he tällä hetkellä ovat? Vuosikymmeniä veroja maksaneet eläkeläiset maksavat edelleen eläkkeestään kovempaa veroa kuin vastaavasta palkasta joutuisi maksamaan. Jäljelle jäävä pieni summa asettaa useat eläkeläiset valitsemaan ruokakaupan ja apteekin välillä. Molemmissa hinnat ovat nousseet niin paljon, että raha ei vanhuksilla molempiin riitä. Vaihtoehtona on ostaa ruokaa ja jättää lääkkeet ottamasta tai ottaa lääkkeitä ja olla ostamatta ruokaa. Lääkepurkin kyljessä kuitenkin lukee: ei saa ottaa tyhjään vatsaan. Lääkeköyhyys on epäinhimillisin kiitos, mitä voimme olemassaolomme mahdollistajille antaa. Eiköhän laiteta tämä asia kuntoon ja lasketa vanhusten lääkkeiden hinta sellaiselle tasolle, ettei tällaistä valintaa kenenkään tarvitsisi jatkossa joutua tekemään. Jos mikään ei muutu, mitään ei muutu. PETER PETRO nuorisotyöntekijä / juontaja eduskuntavaaliehdokas, liik Vanhimpien vaikea valinta Orimattilan Sanomissa (23.3. 2023) uutisoitiin valtuustoaloitteesta, joka ehdottaa Orimattilan kaupungille omaa mobiilisovellusta. Yritin löytää Orimattilan kaupungin kotisivuilta (orimattila.fi) tuota aloitetta, mutta viimeisin sinne tuotu tiedosto on päivätty 1.10.2020. Joudun siis turvautumaan nyt Orimattilan Sanomissa asiasta kerrottuun. Mobiilisovelluksella voidaan tarkoittaa nykyteknologialla kahta eri asiaa. Ensimmäisessä, ns. natiivimallissa, toteutetaan kullekin mobiilialustalle (esim. Android, iOS) kyseisen alustan teknologiaa käyttäen sovellus, joka sitten hakee muuttuvan sisällön palvelimelta. Tällainen natiiviteknologiaan perustuva kehitys on todella kallista johtuen kahdesta alustasta ja siitä, että näitä sovelluksia pitäisi myös ylläpitää huomioiden alustojen kehittyminen. Tällaisen sovelluksen kehittäjiä varmasti löytyy ja raha kelpaa. Toinen vaihtoehto on ns. progressiivinen verkkosovellus (PWA), jossa tavallinen tietokoneella käytettävä verkkosivu (esim. orimattila.fi) koodataan vahvemmin tukemaan mobiilialustoja. Käytännössä mobiiliselaimen elementit häivytetään pois ja käyttökokemus on hyvin natiiviapplikaation tapainen. Jos sovellusta lähdetään viemään eteenpäin, suosittelisin vahvasti lähestymään ratkaisua Orimattilan kaupungin nettisivujen kehittämisenä. Hyväkään mobiilisovellus tai verkkosivu ei ole mitään ilman järkevää ja ajantasaista sisältöä. Esimerkiksi tällä hetkellä Orimattilan kaupungin kotisivuilta löytyvistä dokumenteista tuoreimmat ovat vuodelta 2020, ja viimeisin valtuustoaloite myös. Tässä marssijärjestys olisi laittaa ensin sisältö kuntoon ja sen jälkeen miettiä eri tapoja päästä sisällön ääreen. Yksi tapa parantaa sisällön ajantasaisuutta, melko edullisesti, on joukkoistaa sisällöntuotantoa kaupunkilaisille, tukien sitä kaupungin virallisilla lähteillä. Tässä esimerkiksi Wiki-tyyppiset sivustot ovat loistavia. Kaikkihan tietävät Wikipedia-sivuston. Harrastusprojektinani olen ylläpitänyt Orimattilan CityWiki-sivustoa (orimattila.citywiki.fi). Tuolla sivustolla kuka tahansa voi päivittää vanhentuneita tietoja ja muodostaa muutenkin ajankohtaisia sisältöjä. Esimerkkinä olen listannut kevään eri harrastusmahdollisuuksia sivustolle. Ehdottaisinkin, että sovelluskehitykseen löytyvä raha kohdennettaisiin ensisijaisesti sisällöntuotantoon, millä päästään kokeilemaan onko sisällölle edes kysyntää toivotussa määrin. Toivottavasti näistä ajatuksista on hyötyä päätöksenteossa liittyen Orimattilan kaupungin digitaalisten palvelujen kehittämiseen. JUHO RUTILA Ohjelmistotekniikan diplomi-insinööri Orimattila Orimattilan kaupungin mobiilisovelluksesta
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 28. päivänä 2023 – N:o 25 – 3 Päijät-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut Pennalassa asuvan vuonna 1971 syntyneen miehen törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Rikokset tapahtuivat Orimattilassa viime keväänä. Syyttäjän mukaan mies ajoi henkilöautoa ollessaan ajokiellossa ja 3,14 promillen humalassa. Lahdentiellä hän ajoi 150 kilometrin tuntinopeutta ja törmäsi edellä ajavaan autoon sillä seurauksella, että se suistui hetkeksi vastaantulijoiden kaistalle. Törmäyksen jälkeen molemmat autot suistuivat ojaan. Nopeusrajoitus alueella on 80 kilometriä tunnissa. Käräjäoikeus piti oikeudenmukaisena rangaistuksena viiden kuukauden vankeutta tai yhdyskuntapalvelua. Mies tuomittiin vankeusrangaistuksen sijaan 150 tunnin yhdyskuntapalveluun. Lisäksi hän joutuu maksamaan vakuutuskorvauksia yli 4500 euroa. Mies törmäili Lahdentiellä kovassa humalassa Päijät-Hämeen tuomitsi orimattilalaisen vuonna 2005 syntyneen miehen sakkoihin rattijuopumuksesta nuorena henkilönä. Mies sai rangaistukseksi 35 päiväsakkoa, joista hänen tuloillaan maksettavaa kertyy 210 euroa. Sakkorangaistuksen lisäksi mies määrättiin korvaamaan valtiolle 42 euroa päihdetutkimuskustannuksia. Mies syyllistyi rattijuopumukseen tämän vuoden tammikuussa. Tekohetkellä alle 18-vuotias nuori mies jäi poliisin haaviin Orimattilassa Muuraintiellä, missä hän oli alkoholin vaikutuksen alaisena yöaikaan liikenteessä henkilöautolla. Ajon jälkeen kuljettajan veren alkoholipitoisuus oli 0,58 promillea. Humalassa auton rattiin nousu toi sakot nuorelle miehelle Henkilöauto ajautui ulos Lahdentieltä Orimattilassa sunnuntaina yhdentoista aikaan aamupäivällä. Ulosajo tapahtui Miilumäetien risteyksen paikkeilla Virenojan kohdalla. Autossa oli ulosajon sattuessa neljä henkilöä, joista kukaan ei loukkaantunut. Paikalle hälytetty pelastuslaitos veti auton takaisin tielle. Ulosajo Lahdentiellä Törkeä maksuvälinepetos ja petos toivat vuonna 1985 syntyneelle orimattilalaismiehelle 60 päivän ehdollisen vankeusrangaistuksen Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa viime viikolla. Orimattilalaismies sai tuomion törkeästä petoksesta siirrettyään toisen henkilön tililtä tämän pankkitunnuksia käyttäen omalle tililleen ja useille maksunvälitysyhtiöille yhteensä runsaat 30 000 euroa. Asianomistajalle aiheutunut vahinko oli vajaat 25 000 euron suuruinen. Käräjäoikeus katsoi rikoksen olevan kokonaisuutena arvostellen törkeä, kun ottaa huomioon teon vuoden mittaisen keston. Petostuomio aiheutui orimattilalaismiehen otettua rahoitusyhtiöltä samaisen asianomistajan nimissä 6 000 euroa luoton. Käräjäoikeus tuomitsi orimattilalaismiehen korvaamaan asianomistajalle vajaat 25 000 euroa ja toisena asianomistajana olleelle rahoitusyhtiölle vajaan 6 000 euroa sekä asian selvittelykuluja 300 euroa. Petosrikoksista kaksi kuukautta ehdollista OS Alkavasta kelirikkokaudesta odotetaan keskimääräistä hankalampaa Päijät-Hämeessä. – Tällä hetkellä ennusteet lupaavat eteläisimpään Suomeen keskivertoa helpompaa kelirikkokevättä. Kantaja Päijät-Hämeeseen on vastaavasti odotettavissa hieman keskimääräistä vaikeampaa kelirikkokevättä”, kertoo Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen (ely) kunnossapitovastaava Henri Aaltonen. Hän muistuttaa, että kevään sää ja paikalliset olosuhteet kuitenkin vaikuttavat lopulta hyvin paljon siihen, kuinka vaikea kelirikosta tulee. Kelirikkoa on kahta tyyppiä. Pintakelirikossa sula vesi ja jää ei pääse poistumaan tieltä, koska tien rakenne on jäässä. Tällöin soratien pinta saattaa velliintyä ja siihen muodostuu uria. Runkokelirikossa roudan sulaessa tien rakenteissa siihen kerääntynyt vesi heikentää tierakenteen kantavuutta. Sään lämmetessä ja pintojen sulaessa esiintyy pintakelirikkoa. Pintojen pehmeneminen ja reikiintyminen haastaa teiden kunnossapitoa perinteisesti keväällä. Paikoin saattaa esiintyä runkokelirikkoa, joka heikentää tien kantavuutta ja aiheuttaa ongelmia erityisesti raskaalle liikenteelle. Kun tiestöllä on kelirikkoa, varoitetaan tienkäyttäjiä siitä liikennemerkein. – Pahimmissa paikoissa tielle voidaan joutua asettamaan painorajoitus tien vaurioitumisen ehkäisemiseksi, jotta kulkukelpoisuus voidaan turvata välttämättömiin kuljetuksiin, Aaltonen toteaa. Toistaiseksi Uudellamaalla ei ole kelirikon vuoksi painorajoituksia voimassa. Aaltonen kehottaa raskaita kuljetuksia hyödyntämään yöpakkasia, jos kuljetuksen voi ajoittaa aamuun. Talven aikana paikkaustarvetta on ollut Etelä-Suomessa runsaasti päällystetyillä teillä. Teiden sulaessa ja varsinkin vesisateilla lämpötilan vaihdellen pienen pakkasen ja plusasteiden välillä vaurioita syntyy helposti lisää. Uudenmaan ELY-keskuksen ylläpitämistä maanteistä noin 2030 kilometriä (22 prosenttia) on sorapintaisia. Kelirikosta tulossa Päijät-Hämeessä keskimääräistä vaikeampi PETRi SiPiLäiNEN Myrskylä, Pukkila Vuosi 2022 oli Orimattilan pienille naapurikunnille Myrskylälle ja Pukkilalle taloudellisesti karmea. Myrskylän talous painui ennätyksellisesti yli miljoona euroa tappiolle ja Pukkilankin tilinpäätöksen viivan alla on miinusta yli 600 000 euron verran. Kuvaavaa kummankin kunnan viime vuoden taloudenpidolle oli se, ettei kuntien tulorahoitus riittänyt edes kunnan juoksevien menojen hoitamiseen vaan ne joutuivat ottamaan niin sanotusti syömävelkaa. Tätä kuvaava vuosikate oli Pukkilassa miinuksella melkein 240 000 ja Myrskylässä vajaat 120 000 euroa. Pukkilassa usean sadantuhannen euron alijäämät ovat tuttuja, mutta Myrskylässä ei näin pahasti pakkaselle ole sukellettu vuosikymmeniin. Tällä vuosituhannella kivipitäjän huonoin tilinpäätös oli tätä ennen vuodelta 2007. Silloin alijäämää kertyi vajaat 570 000 euroa, mitä silloinen kunnanjohtaja Jouko Asuja luonnehti Orimattilan Sanomissa ”huonoimmaksi tilinpäätökseksi miesmuistiin”. – Lyhyesti sanottuna sote-menot, Myrskylän vt. kunnanjohtaja Matti Latva-Pirilä selittää suurta tappiota. Ne olivat Myrskylässä miljoona euroa suuremmat kuin vuoden 2022 budjetissa arvioitiin. Menot kasvoivat edellisvuodestakin 600 000 euron verran. – Kymenlaakson Sähkön osinkotulot alittuivat liki 200 000 eurolla. Lisäksi yleiset kustannukset ja rahoituskulut kasvoivat, hän listaa muita syitä jättitappioon. Pukkilassakin henkilöstöja sotemenot kasvoivat edellisvuodesta yli 900 000 euroa. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvaminen yli puolella miljoonalla eurolla ei riittänyt kattamaan menojen nousua. Pukkila luisuu kohti kriisikuntaa... Ennätyssurkea tulos syö Myrskylän kunnan taseessa olevia vanhoja ylijäämiä niin, että niitä on jällellä tämän tilinpäätöksen jälkeen enää 1,5 miljoonaa euroa. Pukkilassa taloudellinen puskuri kutistuu reiluun puoleen miljoonaan euroon. Taseessa on näin ollen varaa enää yhteen näin ison tappioon, sen jälkeen viheltää kriisikunnan hälytyspilli. Pukkilan kunnanjohtaja Katarina Helander näkeekin kunnan tulevaisuuden synkkänä: ”Kuntatalouteen jää kuitenkin soteuudistuksen jälkeen menojen ja tulojen välinen rakenteellinen epätasapaino. Kuntataloudessa vallitsee keskipitkällä aikavälillä rakenteellinen alijäämä, eli tulot eivät riitä rahoittamaan kaikkia käyttötalouden menoja ja investointeja”, hän toteaa tilinpäätöksessä. Niin Myrskylässä kuin Pukkilassakin tehtiin vuodelle 2022 miinusmerkkiset budjetit. Myrskylässä ounasteltiin vain pientä reilun 10 000 euron tappiota, Pukkilassa sen sijaan lähdettiin jo budjettivaiheessakin siitä, että alijäämää kertyy yli 600 000 euroa. ...Myrskylässä velkapeikko Jos Pukkilassa alkavat pahan päivän varalle kerätyt puskurit olla syöty, Myrskylässä huolettaa velkataakka. Sen kasvu johtuu pääosin kirkonkylän uudesta koulusta, Orimattilan yhdysviemäristä sekä parista tiehankkeesta. Velkamäärä on asukasta kohti laskettuna hieman yli kuntien keskiarvon, mutta Latva-Pirilän mukaan yhtä suuriin investointeihin ei Myrskylässä ole jatkossa varaa. Viime vuoden lopulla Myrskylällä oli velkaa yli 5 400 euroa jokaista kunnan asukasta kohti. Pukkilassa vastaava luku oli lohdullisempi, vähän yli 3 000 euroa per pukkilalainen. Myös Orimattilan kaupunki tekee viime vuodelta tappiollisen tilinpäätöksen. Alijäämää kertyy vajaan 580 000 euron verran. Sekä Myrskylän että Pukkilan kunnanhallitukset kuten myös Orimattilan kaupunginhallitus käsittelivät surkeita tilinpäätöksiään eilen maanantai-iltana pidetyissä kokouksissa. Pukkilakin kirjasi taas yli 600 000 euron tappion Myrskylän talous sakkasi miljoonan miinukselle ANNA HAKAMA Orimattila, Myrskylä, Pukkila Viime keskiviikkona alkaneen ennakkoäänestyksen viimeinen päivä on tänään tiistaina. Orimattilassa, Myrskylässä ja Pukkilassa oli eilisiltapäivään mennessä äänestetty vaihtelevalla vilkkaudella. Orimattilassa kolmeen mennessä oli äänestänyt 25 prosenttia, Myrskylässä 29 prosenttia ja Pukkilassa 26,8 prosenttia äänioikeutetuista. Myrskylässä ja Pukkilassa äänestysprosentti oli koko Uudenmaan vaalipiirin äänestysprosenttia (25,7) korkeampi, kun taas Orimattilassa oltiin jäljessä koko Hämeen vaalipiirin prosentista, joka oli eilen kolmeen mennessä 27,5 prosenttia. Orimattilassa ennakkoäänestystä vauhditti lauantaina kyliin kierrokselle lähtenyt kirjastoauto Olga. Päivän aikana kirjastoautossa pääsi äänestämään Heinämaalla, Kuivannolla, Luhtikylässä ja Artjärvellä. Tuttuun tapaan vilkkainta oli Artjärvellä, missä kirjastoauto pysähtyi iltapäivällä puoleksitoista tunniksi torille. Kaikkiaan kirjastoautossa äänesti ennakkoon tällä kertaa 102 ihmistä, joista seitsemän Heinämaalla, 18 Kuivannolla, 21 Luhtikylässä ja 56 Artjärvellä. Päivän ensimmäinen pysäkki oli Heinämaan entisen kaupan pihalla, mistä kirjastoauton kierros puoli kymmeneltä aamulla käynnistyi ilman ruuhkia. Heinämaan kylällä asuva Sasu Mälkiä tuli kirjastoautolle äänestämään kahden muun perheenjäsenensä kanssa. – Ollaan käyty kirjastoautolla äänestämässä ennenkin, tämä on oikein hyvä juttu, Mälkiä kiitteli äänestämisen jälkeen. Kirjastoautossa vaalivirkailijoina toimivat kaupungin toimistosihteeri Pirjo Rantalainen ja hallintosihteeri Satu Laaksonen. Rantalainen kertoi olleensa liikkuvan ennakkoäänestyspisteen matkassa useasti aiemminkin, Laaksoselle kerta oli ensimmäinen. Vaalivirkailijan tehtävä kirjastoautossa on siitä kiitollinen, että palaute on myönteistä ja päivän aikana kiitoksia kuuluu useita. – ihmiset ovat tyytyväisiä ja palaute on pelkästään positiivista, Rantalainen iloitsi. Äänestyspysäkeistä saa esittää toiveita Kun kirjastoauto aikanaan otettiin käyttöön kiertävänä ennakkoäänestyspaikkana, alkuun äänestämään pääsi kirjastoauton normaalilla reitillä. Vuosien mittaan hiljaisiksi äänestyspaikoiksi jääneitä kyliä, kuten Mallusjoki ja Virenoja, on pudotettu reitiltä ja tietyt kylät ovat vakiintuneet äänestyspaikoiksi. Rantalainen sanoo kirjastoauton olevan ennakkoäänestyspaikkana sikäli joustava, että jos ihmisiltä tulee toiveita, mihin kirjastoauton haluttaisiin pysähtyvän, toiveita on mahdollista toteuttaa. Kirjastoauton puikoissa lauantaina oli orimattilalaisen kaupunginvaltuutetun nimikaima Harri Ovaska. Hän kertoi, että alkujaan kuljettajaksi piti tulla toinen henkilö, mutta hänen estymisensä vuoksi Ovaska pääsi kuljettamaan liikkuvaa ennakkoäänestyspaikkaa. – Ensimmäistä kertaa olen vaalibussin kuljettajana, myhäili Ovaska ratin takaa. Joka neljäs Orimattilan äänioikeutettu oli äänestänyt eilisiltapäivään kello kolmeen mennessä. Orimattilan vaalibussissa annettiin lauantaina 102 ääntä OS tänään Myrskylän Säästöpankin johdossa reilut seitsemän vuotta työskennellyt Jari Oivo jää eläkkeelle tämän työviikon päätteeksi. Oivon mielestä asuntovelallisen ei tarvitse korkojen noustuakaan olla huolissaan, mutta tilanteeseen pitää sopeutua. Ovio itse sopeutuu eläkkeelle pehmeän laskun kautta. Töitä ja harrastuksia piisaa edelleen. SiVU 9 Myrskylän SP:n Jari Oivo eläkkeelle Uudelleen henkiin herätettyjä taidehistorian klassikoita on esillä Orimattilan taidemuseon vaihtuvassa näyttelyssä. Asialla on Kirsimaria E. Törönen, jonka Modelling Poses -sarjasta noin kolmasosa on tuotu Orimattilaan. Törönen haluaa tuoda klassikoihin uutta näkökulmaa ja tarinaa. SiVU 4 Taidemuseolla uusia tulkintoja klassikoista KUVA: IDA NIVA Pukkilan keskusvaalilautakunnan sihteeri Leena Lehtimäki ja Eero Mölsä valmistelivat vaalihuoneistoa. Sunnuntaina huipentuvat eduskuntavaalit ovat monelta kantilta esillä Orimattilan Sanomien vaalisivuilla. Lehti haastatteli alueen kaikki ehdokkaat ja ennakoi laajassa jutussa vaalien tulosta. ääneen ovat päässeet myös nuoret äänestäjät, Pukkilan vaalivirkailijakonkari sekä lukiolaiset kysymyksineen. Vaalitorejakin on kierretty ja aistittu kansanvallan juhlahumua. SiVUT 5–8 Ehdokkaat, äänestäjät, tunnelmat ja tulosennakot Orimattilan vuoden nuori yrittäjä on iR-Sähkötyö oy:n Ilpo Rönkkö. Orimattilassa kirjoilla oleva yritys pitää konttoriaan Lahdessa, missä tapahtui myös Rönkön kukitus Orimattilan yrittäjien toimesta viime viikolla. Lapsesta alkaen yrittäjähenkisyyttä osoittanut Rönkkö iloitsi vuoden yrittäjän tittelin olevan hänen yli kymmenvuotisen yrittäjäuransa ensimmäinen virallinen tunnustus. TAKASiVU ilpo Rönkkö on Orimattilan vuoden nuori yrittäjä Orimattilan Heinämaalla asuva Sasu Mälkiä äänesti lauantaina kirjastoautossa. Pirjo Rantalaiselle kiertävän ennakkoäänestysbussin matkassa oleminen tuo mukavaa vaihtelua työhön. KUVA: JUho KIUrU Kelirikosta ounastellaan tavallista vaikeampaa. o Puolet suomalaisista pitää nykyisiä alkoholipoliittisia rajoituksia sopivina, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta mielipidekyselystä. Vastaajista hieman alle kolmannes puolestaan haluaisi Suomeen nykyistä väljempää alkoholipolitiikkaa. Noin joka kymmenes taas kannattaa nykyistä tiukempaa politiikkaa. THL:n kyselyyn vastasi tammikuussa noin tuhat iältään 18–79-vuotiasta suomalaista.
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 28. päivänä 4 – N:o 25 – 2023 MTK-Orimattila ja MTK-Mäntsälä järjestävät kevätkokouksen yhdessä. Kevätkokous pidetään torstaina 30.3. klo 18. Kokouspaikkana on Ylä-Uudenmaan Osuuspankki, Orimattilan konttori (Erkontie 11, Orimattila). Ennen kokousta klo 16.00 Tuotto -hanke esittelee tuottajaorganisaatioita. Kahvit tarjolla klo 17.30. Kokouksessa käsitellään yhdistysten sääntöjen mukaiset kevätkokouksessa päätettävät asiat. Orimattilan Maatalousseura ry / Orimattilan Maaja Kotitalousnaiset kokoontuvat ke 5.4. klo 12 Peli Cafe Nikke Areena, Viljamaantie 4, Orimattila. Tervetuloa! Eläkeliiton Pukkilan yhdistyksen kerhoa ei ole ke 29.3. Toimelassa. Menemme Askolaan Ikämessuille. Orimattila-Seuran hallitus kokoontuu to 30.3. klo 17 Järjestötuvalla. Tervetuloa! Klubi 60. Kokoonnumme to 30.3. klo 13 ravintola Olaan. Tervetuloa! Seurapalstailmoitukset: Tiistain lehteen maanantaihin klo 10 mennessä. Torstain lehteen keskiviikkoon klo 10 mennessä. Seurapalstalle voi lähettää tietoja myös sähköpostin kautta osoitteella: ilmoitukset@orimattilansanomat.fi sekä netin kautta osoitteella: www.orimattilansanomat.fi Viralliset kokouskutsut julkaistaan kokouksia-osastossa. Juho Kiuru Orimattila omaperäisellä tekniikalla uudelleen tulkittuja klassikkoteoksia. Näin voisi kiteyttää taiteilija Kirsimaria E. Törösen orimattilan taidemuseossa esillä olevan näyttelyn annin. Tampereella syntyneen, nykyisin Mänttä-Vilppulassa asuvan taiteilijan reliefien näyttely ripustettiin perjantaina taidemuseolle. Siellä on esillä Törösen yhdeksän työtä toukokuun lopulle saakka. Törönen on työskennellyt ammattitaiteilijan 30 vuotta. orimattilassa esillä on hänen uraltaan Modelling poses -sarjan töitä, joista kuraattori Veikko Halmetoja valitsi taidemuseolle parhaiten soveltuvimmat. Ja tietenkin oman suosikkinsa Egonin. – Tässä haetaan 1900-luvun valkoinen kuutio -estetiikkaa. Yksinkertainen ripustus valkoisille seinille. Seinä ikään kuin kehystää teosta, halmetoja alustaa. Törönen ei jäljennä taidehistorian helmiä, vaan herättää ne uudelleen henkiin. Teoksiin tulee samalla uutta sisältöä ja näkökulmaa. Esimerkiksi Veikko Vionojan jähmettyneet körttinaiset pääsevät Törösen versiossa keskustelemaan toistensa kanssa. – Teoksesta tulee sosiaalisempi ja vuorovaikutteisempi, halmetoja toteaa. Kirsimaria E. Törönen haluaakin usein esittää naiset eri tavalla kuin vanhan ajan miestaiteilijat ovat esittäneet. – Esimerkiksi Pierre Bonnard maalasi vaimonsa kylpyammeessa. Vaimo oli kuin pakasteseiti. Monet mallit ovat olleet äänettömiä objekteja. Minä halusin tehdä naisellisemman mallin ja palauttaa viehkeyttä siihen, Törönen kertoo. inhimillistä ääriviivaa Törönen on perehtynyt töidensä esikuviin paikanpäällä teoksen luona. Se antaa erilaisen kokemuksen kuin kuvien katsominen. – Vanha maali saattaa olla paakkuista ja kerroksellista. Joskus teos saattaa haista. Voi aistia monella tapaa. Taiteilijaa kiinnostaa ääriviiva ja piirtäminen. Pieni koristeellisuuskin sallitaan. Se juontuu ehkä Törösen lapsuudesta, josta hän vietti osan Lähi-idässä vanhempiensa työskennellessä siellä. – Yritän inhimillistää, tuoda psykodraamaa. Ja sitä kautta saada ihmisiä kiinnostumaan alkuperäisistä teoksista. Näyttelyyn tullessa ei tarvitse tuntea alkuperäisiä töitä. – Jokainen löytää toivottavasti jotain mielenkiintoista. Jos kiinnostuu, tarjolla on lista, missä kerrotaan minun töideni referenssiteoksista. Kunnia olla taidemuseon teosten joukossa orimattilan näyttelyssä on kaksi työtä, mitkä eivät ole olleet esillä missään muualla: Gumma ja Gubbe sekä henrietta. Kirsimaria E. Törönen on tyytyväinen, että on saanut näyttelynsä hienon kokoelman keskelle. – olen samalla seinällä Pekka halosen kanssa. Yksi elämän tavoite saavutettu. Törösen työt ovat skaalautuvia. Teoksesta voidaan valmistaa eri tarpeisiin erikokoisia tai värisiä töitä. orimattilassa esillä oleva Shikumen oli Mäntän kuvataideviikoilla 8,5 metrin korkuisena. Veikko halmetoja arvelee, että se on työ, minkä suuri yleisö helpoiten tunnistaa. Esikuva on Masaccion Karkotus paratiisista. – henri Matissen Blue nude lienee myös tuttu monelle, halmetoja sanoo. Törönen on tehnyt siitä versioita mdf-levylle. Töitä on myös vanerista ja metallista. Modelling poses -sarjassa on kaiken kaikkiaan yli 30 teosta. – olen viime vuosina yrittänyt saada työskentelyäni hieman ekologisemmaksi. Teetän reliefit teollisesti, mikä on resurssitehokkaampi tapa. Kirsimaria E. Törönen Henriettan äärellä. Teoksen esikuvana on Francis Baconin Portrait of Henrietta Moraes. uudelleen tulkitut taidehistorian klassikot herättävät naiset eloon Sudokun ratkaisu tv-sivulla. Sekalaisia Seuratoiminta ANNA hAKAMA Orimattila Ensi viikon tiistaina 4. huhtikuuta MTV 3:n huomenta Suomi -lähestys tulee kello 8.15 alkaen suorana Soile Yli-Mäyryn Taidelinnasta orimattilan Erkonsillan kupeesta. haastattelijana lähetyksessä toimii Mika Tommola. Yli-Mäyryn laaja virtuaalinäyttely New Yorkissa Walter Wickiser -galleriassa on sujunut taiteilijan mukaan hienosti. Viime viikon sunnuntaina Yli-Mäyry suuntasi jälleen lasiveistostyömatkalle Venetsian Muranoon, missä hän on työskennellyt jo 16 vuoden ajan säännöllisesti pari kertaa vuodessa. Kesänäyttely Soile Yli-Mäyryllä on Kuortaneella sijaitsevassa Mäyryn Taidehallissa jo 31. kerran. Näyttelyn nimi on Särkyneet varjot, ja näyttelyyn tulevat nähtäville Yli-Mäyryn kaikki uudet lasiveistokset sekä yli kaksi metriä korkea lasitorni. Ennen kesänäyttelyään Soile Yli-Mäyry suuntaa vielä huhtikuussa työmatkalle Tokioon, missä hänen näyttelytoimintansa alkoi jo vuonna 1989. ORIMATTILAN SANOMAT Erkontie 17, puh. 03-876 678. Konttorimme avoinna ma–pe klo 8–16. Eikö lehtesi tullut? Varhaiskannon valitukset arkisin klo 6.30–16.00, viikonloppuisin 6.30–11.00, puh. 03-615 1344 Päiväkannon valitukset ma–pe 8.00–16.00 puh. 0100 5445 huomenta Suomi suorana Yli-Mäyryn Taidelinnasta Päijät-hämeen hyvinvointialue maksaa koronakorvaukset henkilöstölle maaliskuun lopussa. reilut 2000 työntekijää saa palkanmaksun yhteydessä koronakorvauksen eli 600 euron kertapalkkion. Korvausten kokonaissumma on noin 2,1 miljoonaa euroa. Koronakorvaus maksetaan työntekijöille, joilla oli koronaviruksen aiheuttama erityinen altistumisen riski ja joihin kohdistui valmiuslain rajoituksia koronapandemian alkuaikoina. Ehtona korvauksen saamiselle on, että työntekijän työsuhde oli voimassa vähintään seitsemän päivää valmiuslain voimassaoloaikana. Palvelussuhteen samaan työnantajaan on lisäksi pitänyt olla voimassa vielä 28.2.2023. Korvaus perustuu valtakunnansovittelijan tekemään sovintoehdotukseen. henkilöstöjohtaja Erja Saaren mukaan päätös noudattelee valtakunnallista linjaa, mutta henkilöstön edustajat ja työntekijät eivät olleet siihen tyytyväisiä. Hyvinvointialue maksaa koronakorvauksia yli 2 miljoonaa euroa Sosiaalihuollon kuljetuspalvelujen asiakasmaksuihin on tulossa muutoksia. uusien hintojen on tarkoitus astua voimaan 1. kesäkuuta. Sosiaalihuollon asiakas maksaa jokaisesta matkasta Lahden seudun liikenteen kertalippuun rinnastettavan kilometripohjaisen omavastuun. hintoihin esitetään muutoksia LSL:n hinnoittelun muuttumisen vuoksi. Aikuisilta perittävät omavastuuosuudet nousevat hieman alle 30 kilometrin matkoilla, mutta laskevat yli 50 kilometrin matkoilla. 7–16-vuotiaiden lasten omavastuuosuudet pienenevät kaikilla matkoilla. Alle 7-vuotiaalta ei peritä omavastuuta. hyvinvointialueella on sosiaalihuoltolain mukaisen liikkumisen tuen asiakkaita noin 460 ja vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen asiakkaita noin 3 500. Sosiaalihuollon kuljetusmaksuihin muutoksia orimattilan keskustaan tehdään modernin kulttuuriympäristön selvitys. Työn tekee konsulttiyhtiö ramboll oy 14 710 eurolla. Selvitystyötä tarvitaan kaupungin mukaan siksi, koska kirkonmäen ympärillä olevilla kaupungin kiinteistöillä on muutospaineita. – orimattilan keskustassa on tehty kuntotarkastuksia ja suunnitelmia saneeraamisesta useisiin kaupungin ja orimattilan Asuntojen omistamiin rakennuksiin. – Vuonna 2022 on tullut myös aloitteita julkisten rakennusten seinämaalauksista. Ennen päätöksiä tulee inventoida alueen kulttuuriympäristöarvot ja mahdolliset rakennushistorialliset arvot, kaupunginjohtaja Kalle Larsson toteaa. Alue on osittain valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, mutta uudemman rakennuskannan osalta inventointia ei ole päivitetty. Tarjous pyydettiin neljältä konsultilta, kaksi tuli. rambollin tarjous oli noin 2 500 euroa halvempi kuin Sitowise oy:n tarjous. Kulttuuriympäristöä tutkitaan 15 000 eurolla idA NiVA Mallusjoki Mallusjoen nuorisoseura on valittu Vuoden nuorisoseuraksi. Valinta julkistettiin viikonloppuna Nurmeksessa järjestetyssä Nuorisoseurapäivän juhlassa. Vuosittain jaettava Vuoden nuorisoseura -tunnustus annetaan nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua. Vuoden nuorisoseuran valitsee Suomen nuorisoseurojen hallitus ja valinnassa huomioidaan Facebookissa järjestetty kannatusäänestys. – Kyllähän tunnustus sai hyvinkin innostuneen vastaanoton meiltä kaikilta. Kieltämättä se tuntuu kivalta, vaikkakin loppupelissä sillä ei ollut väliä, valitaanko meidät vai ei, sillä tärkeintä kuitenkin on, että meillä on täällä hyvä porukka ja huippumeininki, seuran puheenjohtaja Tom Martelin kertoo tiedotteessa. Johtokunnassa toimivan Anni Kivisen mukaan parasta seuratoiminnassa on yhdessä tekeminen, talkoohenki ja yhteisöllisyys. – olemme avoimia uusille erilaisille asioille ja uskallamme ottaa riskejä ja puskea kohti uutta ja katsoa, mitä sitten tuleman pitää. usein tätä kautta syntyy hienoja juttuja, Kivinen sanoo tiedotteessa. orimattilassa toimiva Mallusjoen nuorisoseura on yli satavuotias talkoovoimin toimiva seura, joka järjestää harrastustoimintaa kaikenikäisille, kulttuuritapahtumia, kilpailuita sekä koko perheen retkiä. Tunnetuin seuran järjestämä kesätapahtuma on musiikkifestivaali Takinkääntöviikko, jota on järjestetty 1990-luvun alusta. Viime syksynä toiminta laajeni, kun Mallusjoen nuorisoseurantalolla alettiin järjestää Takkari-klubeja. Klubeilla ovat esiintyneet esimerkiksi The 69 Eyes, Jesse Kaikuranta, Katri Ylander sekä Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani. Seuran pitkään historiaan mahtuu monenlaista toimintaa. Teatteriesityksiä järjestävä Mallusjoen Näyttämö sekä esiintyvät ryhmät Mallusjoen Kansantanssijat ja Mallusjoen Miesvoimistelujoukkue ovat toimineet yli 40 vuoden ajan. Vuonna 2017 perustettiin kansanmusiikkivivahteinen sekakuoro Mallusjoen Pikkaraiset. Lisäksi seura järjestää suosittuja sirkusryhmiä eri-ikäisille lapsille, sählyä ja liikuntakerhoa. Mallusjoen Takinkääntöviikkoa on järjestetty yli 30 vuoden ajan. Mikrofonin ääressä Takinkääntöviikon taiteellinen johtaja Aleksis Kyrö. Tunnustus jaetaan aktiiviselle ja yhteisölliselle seuralle Mallusjoen nuorisoseura valittiin Vuoden nuorisoseuraksi (c ) A rto In ka la w w w .a is ud ok u. co m C od e: F9 FA C 59 7A 9 3 1 7 8 5 2 3 9 4 6 5 4 3 7 5 2 3 5 9 8 4 9 2 7 7 9 8 ORIMATTILAN KULTTUURITALOSSA TAPAHTUU! Lahdentie 65, 16300 Orimattila Kirjailijavieraina ti 18.4. klo 17.30 sarjakuvantekijät Jarkko Vehniäinen ja Marja Lappalainen (Kamala Luonto) Kaikille avointa digineuvontaa maanantaisin klo 13-15 3.4., 17.4., 24.4., 15.5. ja 29.5. Henkilökohtaista digiopastusta tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 12-14, 30 min/kerta. Varaa oma aikasi p. 044 781 3568 tai orimattilan.kirjasto@orimattila.fi Kirjaston poistomyynti 31.3. asti. Tervetuloa ostoksille! Kulttuuritalon 2. krs | p. 044 781 3567 Avoinna ti klo 12-19, ke-pe klo 12-16, la-su klo 11-15 www.orimattilantaidemuseo.fi Kirjaston asiakaspalveluaika: ma-ti klo 12-19, ke-pe klo 10-15 Omatoimiaika: ma-ti klo 7-12, klo 19-21, ke-pe klo 7-10, klo 15-21, la-su klo 7-21 ORIMATTILAN KIRJASTO ORIMATTILAN TAIDEMUSEO Kirsimaria E. Törönen MODELLING POSES 25.3.-28.5.2023 ilmestyy pääsiäisen aikaan torstaina 6.4. sekä 13.4. ORIMATTILAN SANOMAT Pääsiäis tä! KUVA: SAnteri HUlKKonen Päijät-hämeen hyvinvointialueen aluehallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy tehdyt muutokset. Kevään yhteishaussa perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen haki lähes 77 000 hakijaa, opetushallitus kertoo. hakijoista valtaosa, yli 60 000, oli yläkoululaisia, jotka päättävät perusopetuksensa tänä keväänä. heistä hieman yli puolet haki ensisijaisesti lukioon ja noin kaksi viidesosaa ammatilliseen koulutukseen. Kuusi prosenttia perusopetuksen päättävistä ei hakenut kumpaankaan vaihtoehtoon. opiskelijavalinnat julkaistaan 15. kesäkuuta. Liki 77 000 haki perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 28. päivänä 2023 – N:o 25 – 5 Petri SiPiläinen Orimattila Ensi sunnuntaina ratkeavissa eduskuntavaaleissa riittää valtakunnan tasolla jännittämistä, mutta kihelmöivä on tilanne myös Hämeen vaalipiirissä: Pystyykö keskusta pieneen ihmeeseen kaappaamalla takaisin toisen viime vaaleissa menettämistään kansanedustajan paikoista? Ketkä puolestaan jakavat eduskunnasta luopuneen Kalle Jokisen sekä vaalit väliin jättäneen Kristiina Hämäläisen muhkeat äänipotit kokoomuksessa? Neljä vuotta sitten demarit saivat Hämeen vaalipiirin 14:stä kansanedustajan paikasta neljä ja kokoomus sekä perussuomalaiset kumpikin kolme. Loput neljä paikkaa menivät keskustalle, vasemmistoliitolle, vihreille ja kristillisdemokraateille. Demarit ja vihreät voittivat vuoden 2015 vaaleihin nähden kumpikin yhden paikan, keskusta hävisi kaksi. Vaalipiirin viimeisen paikan nappasi kristillisten Päivi Räsänen. Lähimpänä Räsäsen paikkaa oli keskusta. Puolue olisi tarvinnut reilut 2 500 ääntä lisää, jotta se olisi pystynyt pelastamaan edes toisen häviämistään paikoista ja turvaamaan hollolalaisen ex-ministeri Juha Rehulan eduskuntapaikan. Perussuomalaisten olisi pitänyt saada noin 3 700 ja muiden puolueiden vielä enemmän ääniä yltääkseen kahmaisemaan kristillisten paikkaan itselleen. Pelastaako Iitin ihme keskustan? Kristillisten paikka on vaaravyöhykkeessä näissäkin vaaleissa. Helppoa sen kaappaaminen ei tule muille puolueille kuitenkaan olemaan. Keskustalla on tavoite voittaa toinen viime vaaleissa häviämistään paikoista itselleen takaisin. Kampanjointi on kiihkeää ja vaaliteltoilla riittää pöhinää. Takaraivoa viiltää kuitenkin puolueen entisestään laskenut kannatuskäyrä valtakunnallisissa gallupeissa. ”Gallupit on selätetty ennenkin”-mantraa ehdokkaat hokevatkin kuorossa vaalitilaisuuksissa. Hämeen ainoa keskustalainen kansanedustaja on tällä hetkellä asikkalalainen Hilkka Kemppi. Viime vaaleissa hän nappasi paikan konkari Rehulan nenän edestä vain vajaan 300 äänen erolla. Neljän vuoden aikana Kemppi on kiertänyt ahkerasti vaalipiiriään ja vankistanut asemiaan. Hän on ollut tuttu vieras Orimattilassakin. Toisen paikan voittaminen vaatii Hämeen keskustalaisilta pienen ihmeen. Sen syntymisessä iso rooli on Iitillä. Vielä viime vaaleissa tämä keskustan vahva tukialue kuului Kaakkois-Suomen vaalipiiriin. Nyt Iitistä uumoillaan heruvan Hämeen keskustalle ainakin tuhat ääntä lisää. Kristilliset tunnetusti ovat loistavia keskittämään äänensä, ja väki on uskollista äänestäjäkuntaa, joten Iitin lisä-äänien lisäksi keskusta tarvitsee myös muuta lisäbuustia. Kemppi lienee varma läpimenijä, mutta mahdollisessa toisessa paikassa on kiinni useitakin keskustalaisia ehdokkaita, Rehula tietysti jonon kärjessä. Kanta-Hämeen puolella keskustan matriarkka Sirkka-Liisa Anttila siivittää forssalaisen sairaanhoitajan Johanna Häggmanin vaalityötä, ja vaalipiirin vastakkaisella laidalla iittiläinen yrittäjä Atte Savolainen tekee isoa kampanjaa. Hänen tuekseen on ryhmittäytynyt muun muassa näyttävä joukko Orimattilan maataloussiiven keskustalaisia. Lahden kokoomuksella on nyt iskun paikka Lahti on näissä vaaleissa todennäköisesti saamassa 12 vuoden tauon jälkeen oman kokoomuslaisen kansanedustajan, sillä Päijät-Hämeessä ajelehtii ex-orimattilalaisen Jokisen ja hollolalaisen Hämäläisen jäljiltä liki 11 000 kokoomusääntä ilman isäntää tai emäntää. Kokoomuksen nykyisistä kansanedustajista forssalaisen ex-opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen asema on vahva ja Jokisen poistuminen näyttämöltä helpottaa myös loppilaisen Timo Heinosen tilannetta. Kolmanteen paikkaan on tiukimmin tarrannut puolueen lahtelainen varakansanedustaja ja yritysjohtaja Milla Bruneau, mutta hänelle tarjoavat tiukan vastuksen lahtelainen terveydenhoitaja Sari Niinistö, hollolalainen yrittäjä Teemu Kinnari sekä pienviljelijäksi nykyään itseään tituleeraava asikkalalainen Ilkka Viljanen. Viimeksi mainittu on istunut eduskunnassa takavuosina yhden kauden ja toiminut myös Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Joissain veikkauksissa kokoomukselle on povattu Hämeessä jopa yhden paikan voittoa. Jos näin käy, Lahden seutu saanee läpi kaksi kokoomuslaista kansanedustajaa. Demareiden kvartetti jatkamassa Hämeen sosialidemokraattien neljän paikan uskotaan yleisesti säilyvän, kiitos puolueen puheenjohtajan Sanna Marinin valtakunnallisen suosion. Nykyiset kansanedustajat, lahtelainen ministerimies Ville Skinnari, hämeenlinnalaiset Tarja Filatov ja Johannes Koskinen sekä lahtelainen Mika Kari uusinevat paikkansa. Viime vaaleissa varalle täpärästi jäänyt forssalainen Kaisa Lepola sai vain hieman Koskista ja Karia vähemmän ääniä. Lepola ei ole nyt mukana, mutta mieskaksikon niskaan huohottavat sen sijaan lahtelainen terveydenhoitaja Sirkku Hildén ja toiminnanjohtaja Marju Markkanen. Ainakin Kari tarjoaa kuitenkin kovan vastuksen, sillä hän on nostanut Nato-hässäkän myötä profiiliaan eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa. Vaalien yllättäjä voi olla Emmi Lintonen, joka pääsee näissä vaaleissa nyt yksinään haravoimaan kasaan puolueen tukiseutuihin kuuluvan Forssan alueen demariääniä. Orimattilasta demarien joukossa yrittää eduskuntaan insinööri Vesa Teräs. Lahtelaispoliisi hätyyttelee perussuomalaisten troikkaa Perussuomalaiset on nykyään kolmas iso tekijä suomalaisessa politiikassa. Hämeestä kansanedustajina istuvat hämeenlinnalainen Lulu Ranne, lahtelainen Rami Lehto sekä hollolalainen Jari Ronkainen. Kolmikosta Lehto on ollut vaalikauden aikana melko näkymätön, mutta kansanedustajapaikka tuskin on uhattuna hänelläkään. Jos puolue yltäisi vaalivoittoon Hämeessä ja saavuttaisi neljännen paikan, sen ottaisi todennäköisesti lahtelainen rikoskomisario Mira Nieminen, joka pärjäsi hyvin jo neljä vuotta sitten ja jäi silloin varalle. Kantahämäläisistä kyttäysasemissa ovat forssalainen teurastamotyöntekijä Pia Kuparinen sekä riihimäkeläinen yrittäjä Jari Heikkinen. Orimattilasta perussuomalaisilla on yksi ehdokas, brändilähettiläs Johanna Ekman. Vihreät ja vasemmistoliitto säilyttänevät paikkansa, Liike Nyt hakee jalansijaa Vihreistä eduskuntaan nousi viime vaaleissa hämeenlinnalainen lääkäri Mirka Soinikoski. Hänelle tarjosi kovan vastuksen näissäkin vaaleissa ehdolla oleva riihimäkeläinen erityisasiantuntija Sari Jokinen. Naisilla oli eroa vain 40 äänen verran. Vihreät pitänevät yhden paikkansa valtakunnallisesta gallupalhosta huolimatta. Naiskaksikon takana paikkaa Arkadianmäeltä vaanivat muun muassa hollolalainen nuoriso-ohjaaja Teemu Laine ja lahtelainen insinööri Minerva Kastehelmi. Orimattilasta vihreiden listalla on ehdolla käyttöpäällikkö Venla Avelin. Vasemmistoliiton tilanne on sama kuin vihreillä, nykyinen paikka on kutakuinkin turvattu. Riihimäkeläiselle kansanedustajalle ja ministerinäkin käväisseelle Aino-Kaisa Pekoselle ei löydy kunnon haastajaa. Kristillisdemokraatit ovat saaneet vaalista toiseen Hämeessä läpi yhden kansanedustajan – riihimäkeläisen Räsäsen. Nainen saa medianäkyvyyttä niin hyvässä kuin pahassakin ja panee tiukasti kampoihin. Kristillisten putoaminen olisikin Hämeessä iso uutinen. Neljä vuotta sitten Liike Nytin kannatus (1,6 prosenttia / 3 300 ääntä) ei riittänyt paikkaan Hämeessä. Nyt puolueella on täysi lista ehdokkaita ja tähtäimessä kristillisten viimeinen paikka. Kristilliset saivat viime vaaleissa yli 11 000 ääntä (5,7 prosenttia), joten nyttiläisillä on paljon kirittävää. Puolueesta tekevät näyttävää kampanjaa Orimattilassa kartingrataa pyörittävä lahtelainen yrittäjä Petteri Redsven sekä lahtelainen lakimies Tuija Saloranta, joka vielä aluevaaleissa oli ehdolla perussuomalaisten riveissä. Orimattilasta nyttiläisten joukossa eduskuntaan yrittää ict-alan työntekijä Jarmo Hänninen. Kokoomuksella on runsaasti ääniä uusjaossa, kun kansanedustaja Kalle Jokinen ja hyvin viime vaaleissa menestynyt Kristiina Hämäläinen eivät ole tällä kertaa ehdolla. – Puolueen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen herätteli äänestäjiä orimattilalaisessa Kahvila Marengissa helmikuun puolivälissä. Elpyykö keskusta, kuka nappaa Kalle Jokisen paikan? eduskuntavaalien jännitysmomentit Hämeessä MiSka Miettinen Orimattila Orimattilalaiset Erika Lehtinen (18) ja Johanna Jylhämaa (19) kertovat, että sosiaalisesta mediasta yllättäen TikTok sekä vaalikoneet auttavat ensimmäisissä valtiollisissa vaaleissa äänestäviä nuoria. Etenkin TikTok kuulostaa yllättävältä kanavalta, kun siitä saattaa tulla ensiksi mieleen arjen erilaisten käänteiden huumorivideot. – Sosiaalisesta mediasta tulee infoa mielestäni hyvin. TikTokissa on yllättävän paljon kaikenlaista mielenkiintoista politiikkaa. Vaalikoneita olen tehnyt aika paljon. En edes muista niitä kaikkia, Lehtinen valottaa. Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 2. huhtikuuta. Jylhämaa on saanut infoa tätä varten eniten TikTokista. – En ole käyttänyt vaalikonetta, mutta varmasti jossain vaiheessa käytän, Jylhämaa miettii. Jylhämaa ei koe politiikan nousemisen esille sosiaalisessa mediassa ahdistavaksi tai muutoin negatiiviseksi seikaksi. – Mielestäni TikTokista tulee hyviä ja mielenkiintoisia asioita liittyen politiikkaan. Minun on parempi seurata sieltä kuin esimerkiksi uutisista tai lehdistä, Jylhämaa tuumaa. ei teemoja, silti uurnille Kun varsinkin nuorten hallussa oleva some tarjoaa vaalitietoa ja mahdollisuuden yhteiskunnallisten asioiden perkaamiseen, voisi kynnyksen äänestämisuurnille kuvitella olevan matalalla. – Ei ole käynyt mielessäkään, etten äänestäisi. Haluan vaikuttaa siiten, ketkä ovat päättämässä tulevaisuudestamme, Lehtinen sanoo. – Minulla on vähän sama juttu. Jos ei äänestä, ei ole vara valittaa siitä, ketkä eivät ole päässeet läpi. Lehtinen ei usko äänestyksen olevan vaikeaa. Hän kertoo saaneensa kotiin kirjeen, josta löytyy ohjeet numeron kirjoittamiseen. – En ole perehtynyt teemoihin sen tarkemmin. Mutta tuolla somessahan niitä tulee eniten vastaan, Jylhämaa vastaa kysyttäessä, onko hän seurannut jotakin tiettyä teemaa vaalien alla. – Ei ole yhtä tiettyä teemaa, vähän kaikki kiinnostavat. Eräs kaveri on asettunut ehdolle, ja olen seurannut hänen touhujaan sekä näkemyksiään, Lehtinen jatkaa. Vaalikone auttaa Jylhämaa ei osaa sanoa sitä, mitä hänen ikätoverit meinaavat äänestyksen suhteen tehdä. – Joillekin nuorille äänestettävän löytäminen saattaa olla vaikeaa, joten vaalikonetta kannattaa käyttää. Nuorten vaalikone on tosi hyvä, Lehtinen kannustaa. – Kyllä nuorten kannattaa äänestää, kun on tullut äänioikeudelliseksi. Kumpikaan ei tämän haastatteluhetken aikaan osannut sanoa äänestettävää. – Kiinnostavia kohteita on, Lehtinen hymyilee. kärkästä, mutta sallivaa Yksi alkuvuoden merkittävimmistä puheenaiheista on ollut sukupuolen vahvistamista koskeva laki, eli translaki. Uudistus erottaa juridisen ja lääketieteellisen sukupuolen, ja jatkossa henkilö voi muuttaa sukupuolimerkinnän väestötietoihin hakemuksella. Tämä on yksi niistä aiheista, joita käsitellään Lehtisen mukaan enemmän kasvotusten. – Uudistus muutti varmaankin monen nuoren elämää. Se on varmasti hyvä asia monelle nuorelle. – Keskustelu on ollut kärkästäkin, mutta aika pitkälle sellaista sallivaa. Jylhämaan mukaan tästä asiasta ja muista pinnalla olevista teemoista keskustellaan jonkin verran kasvotusten koulussa. – Keskustelua käydään lähinnä opiskelijoiden kesken, ei opettajien aloitteesta. Keskusteluiden ääni riippuu siitä, keiden kanssa puhuu ja mistä. Itse olen kuitenkin saanut sanottua oman mielipiteeni. Erika Lehtinen (vas.) ja Johanna Jylhämaa eivät koe ahdistava sitä, että some puskee politiikkaa silmille enenevässä määrin. nuorille apua vaaleihin tiktokista 2023 Käytä ääntäsi reilumman työelämän, oikeudenmukaisemman tulonjaon ja turvallisten palvelujen puolesta! 100 M ak sa ja : tu ki ry hm ä PERUSSUOMALAISTEN KANSANEDUSTAJA www.ramilehto.fi RAMI LEHTO EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS 57 SUOMI ON MEILLE MAAILMAN TÄRKEIN MAA Muksusta mummoon, vauvasta vaariin hyvinvointi kuuluu kaikille. KANSANEDUSTAJA TARJA FILATOV 2 Tarjan tukiyhdistys KUVA: JUho KiUrU
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 28. päivänä 6 – N:o 25 – 2023 Ida NIva Orimattila Pitäisikö kannabis laillistaa? Mitä ilmastonmuutoksen suhteen pitäisi tehdä? Miten energiakriisi ratkaistaan? Muun muassa tällaisiin kysymyksiin paikalliset eduskuntavaaliehdokkaat pääsivät vastaamaan Erkko-lukion järjestämässä vaalipaneelissa. Vaalipaneeliin osallistuivat Venla Avelin (vihr) Johanna Ekman (ps) ja Vesa Teräs (sd) Orimattilasta, Santeri Ala-Röyskö (kesk) ja Teemu Kinnari (kok) Hollolasta sekä Elisa Lientola (vas), Ville Melanen (kd) ja Petteri Redsven (liik) Lahdesta. Osa kysymyksistä oli osoitettu kaikille ehdokkaille, ja joihinkin pyydettiin vastaus vain muutamalta ehdokkaalta, mutta muutkin saivat halutessaan kommentoida. Keskustelua vetivät 1. vuosikurssin opiskelijat Eetu Perttola ja Pinja Hämäläinen. Olivia Haakana toimi ajan ottajana ja kilisti kelloa, jos ehdokkaan vastaus venyi pitkäksi. Orimattilalaisilla ehdokkailla oli erilaisia näkemyksiä ilmastonmuutoksen torjunnasta. Teräksen ja Avelinin mukaan energiantuotanto on siirrettävä uusiutuviin lähteisiin. – Suomen täytyy pitää kiinni tavoitteestaan olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja tuottaa itse puhdasta energiaa, jotta emme ole riippuvaisia ulkomaisista toimijoista, Avelin sanoi. Ekman totesi Suomen päästöjen olevan vain pieni osa koko maailman päästöistä. – Kannustaisin kansainväliseen yhteistyöhön. Miten Kiinaa ja Intiaa saisi puhtaammaksi, entä mitä Venäjä ja Yhdysvallat tekevät? Koulutukseen lisää tukea Kysymykseen kannabiksen laillistamisesta ehdokkaat vastasivat olevansa samaa tai eri mieltä kohottamalla vihreän ja punaisen lapun. Teräs nosti ilmaan molemmat laput ja sai perustella vastaustaan. – Kannabiksella on tutkitusti terveyshyötyjä, sillä sitä käytetään lääkkeenä ja se on vähemmän haitallista kuin alkoholi. En täysin laillistaisi sen myyntiä, mutta huumeiden käyttörangaistuksien ei pitäisi estää riippuvaisia hakeutumasta hoitoon. Kysymys koulutukseen kohdistuvista säästöistä herätti paljon keskustelua. Monen ehdokkaan mielestä koulutukseen tarvittaisiin lisää resursseja, ei leikkauksia. – Taloutta ei voi korjata koulutuksesta leikkaamalla. Se haittaa talouskasvua, että peruskoulusta valmistuu nuoria, joilla ei ole riittäviä valmiuksia toisen asteen opintoihin, Lientola sanoi. – Kaikille pitää saada riittävä oppimisen tuki, jotta ei tule väliinputoajia, Ekman sanoi. Avelinin mukaan maksuttomasta koulutuksesta on pidettävä kiinni, sillä se antaa tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille. Ainoastaan Ala-Röyskö oli eri linjoilla. – Lähtökohtaisesti ei pitäisi säästää koulutuksesta, mutta tässä vaiheessa on turha sulkea mitään kohteita säästöjen ulkopuolelle. Energiakriisin ratkaisuksi orimattilalaiset ehdokkaat esittivät muun muassa omavaraista energiantuotantoa, sähköistä liikennettä sekä kotitalouksien tukemista kestävämpiin energianlähteisiin siirtymisessä. – Kun olemme omavaraisia, pystymme selviämään tulevistakin kriiseistä, Avelin tiivisti. Kohteliasta keskustelua Tunnin mittaisen keskustelun tunnelma pysyi kohteliaana ja rauhallisena. Ehdokkaat vastasivat kysymyksiin vuorollaan, eivätkä ajautuneet väittelyihin tai keskeyttäneet toisiaan. Myös annettuja vastausaikoja noudatettiin hyvin, mutta muutaman vastauksen kohdalla ajanottaja joutui kilistämään kelloa hieman painokkaammin. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijat olivat laatineet oppituntien aikana kysymyksiä, joiden pohjalta keskustelun vetäjät valitsivat paneelissa käsiteltävät aiheet. Perttolan, Hämäläisen ja Haakanan mukaan keskustelun kuunteleminen oli mukavaa ja kiinnostavaa. – Ehdokkailta tuli suoria vastauksia, mutta myös ympäripyöreitä kommentteja. Ennakko-odotukset kunkin puolueen edustajista pitivät aika hyvin paikkansa, he pohtivat keskustelun jälkeen. Osaan kysymyksistä vastattiin nostamalla vihreä tai punainen lappu. Kuvassa vasemmalta Venla Avelin (vihr), Santeri Ala-Röyskö (kesk), Johanna Ekman (ps), Teemu Kinnari (kok) ja Elisa Lientola (vas). Ilmastokriisi ja koulutusleikkaukset herättivät keskustelua Lukiolaiset tenttasivat ehdokkaita vaalipaneelissa Ida NIva Pukkila Kun pukkilalainen suuntaa vaalipäivänä äänestämään, kunnantalolla on vastassa tuttu mies. Vaalilautakunnan puheenjohtaja Eero Mölsä on äänestyspaikalla aamusta myöhäiseen iltaan ja vastaa siitä, että äänestäminen sujuu hyvässä järjestyksessä ja virallisten ohjeiden mukaan. Mölsä on toiminut vaalilautakunnan puheenjohtajana useita vuosia ja ollut toimitsijana kaikissa eri vaaleissa, joita Suomessa järjestetään. Hänen mukaansa vaalien ympärillä vallitsee nykyään voimakkaasti kaupallinen markkinatunnelma aina vaalipäivään asti. – Vaalivirkailijat ovat vaalipäivän virallisuuden valvojia ja tuottajia. Sen tunnelman luominen on välillä vaikeaa. Vaalilautakunta huolehtii vaalipäivän äänestyksen toimittamisesta äänestyspaikalla. Ennen ovien aukeamista vaalihuoneisto laitetaan kuntoon ja opasteet paikoilleen. – Vaalihuoneisto on järjestettävä niin, että äänestys sujuu jouhevasti eikä tule mitään sählinkiä. Äänestäjät eivät saa päästä kuiskuttelemaan keskenään. Lautakunnan tukena on oikeusministeriön laatima Vaaliohjeet-kirjanen, josta löytyy kuvallinen ohje vaalihuoneiston järjestämiseen. Mölsä toteaa, että suurin osa äänestäjistä tietää, miten äänestyspaikalla toimitaan. Ensikertalaiset saavat kuitenkin erityistä huomiota. – Vaalilautakunnan jäsenet ovat tosi sitoutununeita siihen, että uusille äänestäjille annetaan selkeät ohjeet esimerkiksi äänestyslipun sulkemisesta. Eduskuntavaaleissa äänestetään vaalipiireittäin, joten äänestyskopin seinään teipattavassa ehdokaslistassa on valtavasti nimiä. Ehdokkaiden nimet ja äänestysnumerot on siis painettu hyvin pienellä fontilla, mikä on otettava huomioon. – Jokaisissa vaaleissa ihmiset miettivät ehdokkaita vielä äänestyspaikalla ja etsivät niitä listalta. Siksi kopissa pitää olla silmälasit ja suurennuslasi. Tekniikka nopeuttaa Tämän kevään eduskuntavaaleissa sähköinen vaaliluettelo on ensi kertaa käytössä myös vaalipäivänä. Aiemmin sähköistä järjestelmää on käytetty vain ennakkoäänestyksessä, ja vaalipäivänä toimitsijat ovat merkinneet äänestämässä käyneet paperiseen vaaliluetteloon. Äänestäjän henkilökortti luetaan viivakoodinlukijalla, ja tieto äänestämisestä menee suoraan järjestelmään ilman ylimääräistä naputtelua. Mölsän mukaan tämä nopeuttaa prosessia ja vähentää työtä huomattavasti. Suurin pulma on saada ihmisille välitettyä tieto siitä, mitä äänestämään suunnatessa pitäisi olla mukana. – Suurin osa ihmisistä tulee äänestyspaikalle äänioikeudesta ilmoittavan kirjeen kanssa, vaikka sitä ei vaalipäivänä tarvita. Kaikki eivät tiedä, että mukana pitäisi olla henkilötodistus. Tämä aiheuttaa paljon hämmennystä. Kotiin tullut kirje kannattaa kuitenkin lukea huolella, sillä siitä selviää, missä voi vaalipäivänä äänestää. Jos äänestäjän nimeä ei löydy äänestyspaikan vaaliluettelosta, syynä saattaa olla se, että hän on hiljattain muuttanut toiselle paikkakunnalle. Äänestäjän palveluksessa Kun vaalihuoneiston ovet aamuyhdeksältä avataan, ensimmäinen äänestäjä tarkistaa, että vaaliuurna on tyhjä. Sen jälkeen Mölsä toteaa, että äänestys voidaan aloittaa. Vaalipäivän tapahtumat kirjataan tarkasti pöytäkirjaan. Mölsä huolehtii, että paikalla on koko ajan vaadittava määrä vaalitoimitsijoita, ja heidän nimensä kirjataan ylös. Jos äänestäjä käyttää vaaliavustajaa, se merkitään pöytäkirjaan. Mölsän mukaan vaalitoimitsijoiden tehtävänä on palvella äänestäjiä. – Korostan sitä aina uusille lautakunnan jäsenille, että meidän on tehtävä kaikkemme sen eteen, että ihmiset pääsevät äänestämään. Meidän puoleltamme äänestämiselle ei saa olla mitään estettä. Vaalipäivän äänestyskäyttäytymiseen vaikuttavat Mölsän mukaan sää ja tv-ohjelmat. – Jos vaalipäivänä on formulakisat, se määrittelee, milloin ihmiset tulevat. Myös viime hetken äänestäjiä on aina. Äänestyksen päätyttyä alkaa vaalitoimitsijoiden kiireisin urakka, sillä äänet on saatava laskettua mahdollisimman nopeasti. – Mediasta tulee paljon paineita siihen, että tulos täytyy olla heti selvillä. Kun äänet on laskettu, ne suljetaan kirjekuoreen ja toimitetaan Uudenmaan vaalipiiriin, jossa tarkastuslaskenta suoritetaan seuraavana päivänä. Valtakunnallisia vaalituloksia Mölsä ei seuraa kovin aktiivisesti. – Vaalitoimitsijana oleminen ei oikein lisää intoa siihen, hän toteaa. Pukkilan vaalilautakunnan puheenjohtaja Eero Mölsän mukaan vaalihuoneisto järjestetään tarkkojen ohjeiden mukaan. Äänestämään on päästävä myös esteettömästi. vaalipäivän virallinen valvoja vaalitoimitsija Eero Mölsä huolehtii, että kaikki pääsevät äänestämään. 2023 Pe 31.3. 18-20 Lettukestit Lanun aukio, Lahti La 1.4. 10-13 Hollolan Prisma La 1.4. 14.30-17 Lettukestit Lanun aukio, Lahti Reilumpi huominen kaikille, ei harvoille. 114 109 110 113 115 Nina Päivärinta Oskari Päätalo Harri Pikkarainen Elisa Lientola Anna Kaisa Kupiainen lahti.vasemmisto.? emmilintonen.f i Äänestä UUSI! 9 Eetu Perttola ja Pinja Hämäläinen (kesk.) vetivät keskustelua, Olivia Haakana (vas.) otti aikaa.
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 28. päivänä 2023 – N:o 25 – 7 69-vuotias keskustan Uudenmaan vaalipiirin ehdokas Myrskylästä, IT-alan ammatillinen koulutus, työskentelee some-vaarina, avioliitossa, vaimo, yksi lapsi ja kaksi lapsenlasta. Luottamustoimet: Pro Kirkkojärvi -yhdistyksen pj., Eläkeliiton Myrskylän yhdistyksen pj., Myrskylän kirjastolautakunnan jäsen. 1) Mikä on vaalibudjettisi? – 500 euroa. 2) Jos sinut valitaan eduskuntaan, missä valiokunnassa haluaisit toimia? – Ympäristöasiat kiinnostavat erityisesti, lisäksi talousja sosiaaliasiat. 3) Miten pelastat peruskoulun? – Peruskoulussa ei mielestäni ole mitään pelastettavaa, mutta opetussuunnitelmassa tosin on menty vähän metsään ja pitäisi palata siihen, kun olimme maailman parhaita ja katsoa, miten silloin hoidettiin asiat. Pitäisi kuunnella arjen tuntevia kokeneita opettajia, eikä niinkään ministeriön virkamiehiä, jotka tuntevat teoriat. Opettajat tietävät kaikkein parhaiten ja heillä on tuntuma sekä vanhempiin että oppilaisiin. 4) Ulottaisitko yleisen asevelvollisuuden koskemaan myös naisia? – En ulottaisi. Nykyinen systeemi, jossa naisilla on vapaaehtoisesti mahdollisuus osallistua, on minusta hyvä. 5) Valtion talouden sopeuttamistarve, mitä menoja karsisit? – Yrittäjien entisenä puheenjohtaja sanon, että yritystuissa on mahdollista löytää karsittavaa nimenomaan sen takia, että ne vääristävät kilpailua. Työntekoa pitää tehdä kannustavammaksi ja ansiosidonnaista työttömyyskorvausaikaa voisi lyhentää 500:sta 400:aan päivään. Yleisesti toimintaa tehostamalla ja vauhdittamalla julkisten palvelujen digitalisaatiota on mahdollisuuksia saada säästöjä. Digitalisaatio on sitä paitsi ympäristöystävällistä, kun ihmisten ei tarvitse autolla ajaa näitä palveluita hankkimaan. Puolustukseen ei missään nimessä pidä koskea näissä oloissa, eikä sote-palveluista leikata, sote-palveluista otetaan säästö nimenomaan digitalisaatiolla. 6)Tarvitaanko uusi soteuudistus? – Ei tarvita uutta, tämä lähti opposition maalaamista synkistä kuvista huolimatta ihan kohtalaisesti käyntiin, jotain ongelmia on, nyt pitää vaan ratkaista ne ongelmat. 7) Toisitko viinit ja buranat maitokauppaan? – En tässä vaiheessa. Alkoja on nykyään lähes joka kunnassa ja saatavuus on huomattavasti parantunut verrattuna meikäläisen nuoruusaikoihin. Ilman reseptiä saatavat peruslääkkeet, kuten aspiriinit ja buranat voisivat tulla kauppoihin. ANNA HAKAMA 48-vuotias sosialidemokraattien ehdokas Hämeestä, ryhmäpäällikkö, insinööri (amk), naimisissa, kaksi lasta, Orimattilan kaupunginvaltuuston jäsen, ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja, sivistysvaliokunnan jäsen. 1) Mikä on vaalibudjettisi? – Pieni. Tarkkaan ei osaa vielä sanoa. Noin 5 000 euroa. 2) Jos sinut valitaan eduskuntaan, missä valiokunnassa haluaisit toimia? – Tiedusteluvaliokunnassa. Minulla on työn kautta siihen liittyvää asiantuntemusta. Kiinnostavia ovat myös tulevaisuusvaliokunta sekä kulttuuri ja sivistys. 3) Miten pelastat peruskoulun? – Peruskoulu pelastetaan siten, että siihen on jatkossakin riittävästi resursseja. Rahoitusta ei leikata. Katsotaan, että ryhmäkoot eivät kasva liian suuriksi. Ja että on riittävästi aikuisia takaamaan sen, että kaikille on laadukasta opetusta, ja että heillä on aikaa oppilaille. 4) Ulottaisitko yleisen asevelvollisuuden koskemaan myös naisia? – Tätä voisi miettiä laajempana kokonaisuutena. Kaikilla voisi olla kansalaispalvelus sukupuolesta riippumatta. Tarkemman keskustelun myötä olisi mietittävä, kenelle se on aseellinen palvelus ja kenelle vaihtoehtoisesti muu kansalaisvelvollisuuden täyttäminen, tietenkään heikentämättä nykyistä puolustusvalmiutta. 5) Valtion talouden sopeuttamistarve, mitä menoja karsisit? – Sdp lähtee tietysti arvoiltaan siitä, että valtion talous tasapainotetaan lisäämällä kasvua, työllisyyttä ja myös tulopuolta. Menoissa on hirveän vähän karsittavaa, jos halutaan ylläpitää hyvinvointivaltiota. Karsinnan varaa on joissain tehottomissa ympäristölle haitallisissa tai kilpailua vääristävissä yritystuissa. – Veropohjan tiivistäminen ja verotuksen aukkojen paikkaaminen ja tehottomien tukien karsiminen ovat keinoja kasvun ja työllisyyden lisäämisen ohella. 6) Tarvintaanko uusi soteuudistus? – Nykyinen sote-malli on ollut käytössä kolme kuukautta vaalipäivään mennessä. On mielestäni ehkä hieman turhan aikaista alkaa sitä purkamaan tai miettimään tilalle uutta. On tärkeää katsoa, miten se lähtee toimimaan ja kehittää sitä eteen päin. 7) Toisitko viinit ja buranat maitokauppaan? – Apteekkitoimintaa voidaan uudistaa ja kehittää tuomatta lääkkeitä elintarvikekauppoihin. En lähtisi tuomaan niitä sinne tässä vaiheessa. – Mitä tulee viinien vapauttamiseen, oma kantani on se, että monella paikkakunnalla on hirveän helppoa hankkia ne viinit siinä ruokaostosten yhteydessä ihan sen takia, että Alkon myymälät ovat useimmiten sijoitettu valmiiksi elintarvikemyymälöiden yhteyteen. – Lisäksi on huomioitava, että viinien myynti muodostaa todella suuren osan Alkon liiketoiminnasta. Jos se siirtyy kokonaan elintarvikemyymälöiden puolelle, pian on seurauksena, että Alkon toiminta muuttuu kannattamattomaksi. Sen jälkeen on siirrettävä myös kaikki väkevät juomat elintarvikeliikkeisiin. – Se tulisi yhteiskunnalle kalliimmaksi haittojen hoitamisen jälkeen. JUHO KIURU Aku Eronen Vesa Teräs 2023 43-vuotias kokoomuksen Uudenmaan vaalipiirin ehdokas Myrskylästä, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut sairaanhoitaja, työskentelee ensija sairaanhoidon lehtorina, avioliitossa, kaksi lasta. Luottamustoimet: Myrskylän kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen vpj., sivistysja hyvinvointilautakunnan pj, aluevaltuutettu, varautumisja turvallisuuslautakunnan pj., ItäUudenmaan poliisin kumppanuusryhmän jäsen. 1) Mikä on vaalibudjettisi? – 6 000 euroa. 2) Jos sinut valitaan eduskuntaan, missä valiokunnassa haluaisit toimia? – Sosiaalija terveysvaliokunta olisi numero ykkönen, sitten sivistysvaliokunta ja puolustusvaliokunta. 3) Miten pelastat peruskoulun? – Ryhmäkokoja pitää saada selkeästi pienemmiksi ja tukea tarvitsevien lasten tulee saada tarvitsemansa tuki. Myös koulujen rakenteet on tärkeä asia, ja kampanjoidessani olen tuonut esiin Myrskylän hirsikoulua. Se on paikka missä on resurssit kunnossa, siellä on puhdas sisäilma ja siellä on väliseiniä, eikä kaikki ole yhtä suurta sekavaa oppimisympäristöä. 4) Ulottaisitko yleisen asevelvollisuuden koskemaan myös naisia? – En tässä kohtaa. Kannustaisin vahvasti, mutta jos Nato-asiakin menee läpi, en näe että se olisi Suomen puolustuksen kannalta pakollista. 5) Valtion talouden sopeuttamistarve, mitä menoja karsisit? – Ehdottomasti kannustinloukkuja täytyy purkaa ja työn vastaanottaminen täytyy tehdä kannattavaksi. Myös vammautuneiden tai osatyökykyisten ihmisten työn vastaanottamisen kannustavuutta pitää parantaa. Meillä on työvoimapula ja osa haluaisi tehdä töitä, eikä se tällä nykymallilla tule onnistumaan. Satu Lindgren 36-vuotias perussuomalaisten ehdokas Hämeen vaalipiirissä, brändilähettiläs ja opiskelija, kauppatieteiden ylioppilas, naimisissa, 1 lapsi. Maakuntahallituksen jäsen, aluevaltuuston 2. varavaltuutettu, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen yksilöasioiden jaoston jäsen, Päijät-Hämeen Perusnaiset ry:n hallituksen jäsen, Orimattilan Perussuomalaiset ry:n hallituksen jäsen, Orimattilan kaupungin ympäristövaliokunnan jäsen ja kaupunginvaltuuston varavaltuutettu. 1) Mikä on vaalibudjettisi? – 7 000–10 000 euroa. 2) Jos sinut valitaan eduskuntaan, missä valiokunnassa haluaisit toimia? – Sosiaalija terveysvaliokunnassa, sillä olen huolissani hyvinvoinnista ja terveyspalveluista. 3) Miten pelastat peruskoulun? – Peruskoulu tarvitsee pitkäjänteistä rahoitusmallia ja opettajien arvovallan palauttamista. Suosisin myös tavallisten oppikirjojen käyttöä ja kännyköiden käytön rajaamista oppitunneilla. Jos oppilas ei edisty, sitä ei pidä katsoa läpi sormien vaan kaikille on taattava riittävä osaamistaso. Perusasioiden, kuten lukemisen ja laskemisen on oltava vankalla pohjalla. Olisi hyvä tutkia, mikä on muuttunut siitä ajasta, kun Pisa-tulokset vielä olivat hyviä. 4) Ulottaisitko yleisen asevelvollisuuden koskemaan myös naisia? – En. Sotatilanteessa naisia tarvittaisiin pyörittämään maata. En pidä kaikkia koskevaa asevelvollisuutta hyödyllisenä, vaan siitä tulisi merkittäviä kustannuksia. Parempi vaihtoehto olisi esimerkiksi siviilipalveluksenkin korvaava muutaman kuukauden mittainen kansalaispalvelus, jossa harjoiteltaisiin esimerkiksi väestön ja ympäristön suojeluun poikkeustilassa liittyviä tehtäviä. 5) Valtion talouden sopeuttamistarve, mitä menoja karsisit? – Hallintoa tulisi keventää, sillä se on moninkertainen verrattuna moniin muihin pieniin maihin. Kehitysyhteistyöstä ja muille maille maksettavista EU-tukipaketeista voisi leikata, sillä meillä ei ole varaa auttaa muita maita velaksi. Tuulivoimatuista voisi leikata ja Yle-veroa keventää. Kuluja tulisi karsia toissijaisista kohteista, en suostu leikkaamaan varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta, vanhuksilta ja pienituloisilta. 6) Tarvitaanko uusi soteuudistus? – Ei tarvita ainakaan vielä. Hyvinvointialueet ovat toimineet vasta muutaman kuukauden, joten katsotaan ensin rauhassa, miten toiminta lähtee muotoutumaan. 7) Toisitko viinit ja buranat maitokauppaan? – Särkylääkkeitä en toisi ruokakauppaan turvallisuussyistä, sillä se voisi aiheuttaa lääkkeiden väärinkäyttöä ja lääkehaittojen lisääntymistä. On hyvä, että ne ovat apteekissa, missä koulutetut ammattilaiset voivat ohjeistaa lääkkeen käytössä. Viinit sen sijaan voisi tuoda kauppoihin. En usko, että se lisäisi alkoholinkäyttöä, sillä A-oluen myynnin vapauttaminenkaan ei lisännyt haittoja. Alko säilyttäisi edelleen roolinsa viinialan asiantuntijana. IDA NIVA Johanna Ekman 39-vuotias vihreiden ehdokas Hämeen vaalipiirissä, vesihuoltopäällikkö, insinööri (amk), naimisissa, kolme lasta. Orimattilan kaupunginvaltuutettu, Päijät-Hämeen aluevaltuuston varavaltuutettu, Orimattilan Vesi oy:n hallituksen jäsen, Länsi-Kymen Osuuspankin hallintoneuvoston jäsen. 1) Mikä on vaalibudjettisi? – 3 000 euroa, josta puolet on omaa rahaa. 2) Jos sinut valitaan eduskuntaan, missä valiokunnassa haluaisit toimia? – Sivistysvaliokunnassa, koska koulutus on yksi merkittävimpiä asioita Suomen tulevaisuuden kehityksen kannalta. Siihen pitää panostaa, jotta meillä on tulevaisuudessa tekijöitä ja mahdollisuuksia innovoida uusia keksintöjä sekä pysyä mukana teollisuudessa ja globaalissa markkinataloudessa. – Olen huolissani siitä, että peruskoulun oppimistulokset ja oppimiserot ovat kasvussa. Lukutaitoon pitäisi panostaa, koska sen varaan perustuu kaikki muu oppiminen ja mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan. 3) Miten pelastat peruskoulun? – Kouluihin tarvitaan lisää aikuisia, kuten opettajia, erityisopettajia, avustajia ja kuraattoreita. Olisi hyvä säätää erityisopettajamitoitus, jotta heitä saataisiin kouluihin tarvittava määrä. – Jos oppilaalla on huono päivä eikä hän jaksa opiskella, koulussa pitäisi olla aikuisia, jotka ottavat hänestä kopin. Tällä hetkellä opettajan aika saattaa mennä yhden erityistukea vaativan oppilaan kanssa, ja opetus jää toissijaiseksi. 4) Ulottaisitko yleisen asevelvollisuuden koskemaan myös naisia? – Kyllä. Kaikkia koskeva asevelvollisuus laajentaisi kansalaisten valmiuksia toimia kriisitilanteessa. Sotilaiden lisäksi ihmisiä tarvitaan erilaisiin yhteiskunnan perusrakenteita turvaaviin tehtäviin. 5) Valtion talouden sopeuttamistarve, mitä menoja karsisit? – Sellaisesta ei saa karsia, mikä tulevaisuudessa nostaisi hyvinvointipalvelujen menoja, eli koulutuksesta ja terveydenhuollosta ei saa leikata. – Ympäristölle haitallisista yritystuista löytyy leikattavaa, ja julkisissa hankinnoissa on 300 miljoonan euron tehostamisvara. Tuloja saataisiin lisää listaamattomien yritysten osinkoverotusta tiivistämällä ja niiden huojennukset poistamalla. – Lisää tuloja saataisiin haittaverotusta kiristämällä, ja tuloverotusta voisi vastaavasti laskea. 6) Tarvitaanko uusi soteuudistus? – Ei tarvita. Hyvinvointialueet ovat toimineet vasta muutaman kuukauden. Pitää antaa enemmän aikaa, ennen kuin voi arvioida, onko uudistus onnistunut vai ei. Toki pitää tarkasti seurata, onko hyvinvointialueiden rahoitusmalli oikeudenmukainen ja onko rahoitus riittävä siihen, että alueet voivat oikeasti tehdä työtään. 7) Toisitko viinit ja buranat maitokauppaan? – En pidä tätä kauhean tärkeänä kysymyksenä, mutta olen valmis tuomaan viinit ja buranat ruokakauppoihin. Näen sen myös aluepoliittisena asiana, koska Alkoa tai apteekkia ei välttämättä ole joka paikkakunnalla. IDA NIVA Venla Avelin 44-vuotias Liike nytin ehdokas Hämeestä, tradenomi (yamk), valmistumassa keväällä kauppatieteiden maisteriksi, ict-alan työntekijä, eronnut, kaksi tytärtä, ei luottamustehtäviä. 1) Mikä on vaalibudjettisi? – Karkeasti ottaen 1 400 euroa. 2) Jos sinut valitaan eduskuntaan, missä valiokunnassa haluaisit toimia? – Kyllä se olisi puolustusvaliokunta varmaan se mielenkiintoisin. Siinä pystyisin soveltamaan aika pitkälti omaa osaamistani. Olen reserviläistoiminnassa ja Päijät-Hämeen maakuntajoukoissa aktiivisesti. Olisi tietämystä siihen liittyen. 3) Miten pelastat peruskoulun? – Kouluissa on turvattomuutta ja oppitunneilla häirintää. Lähtisin siitä, että opettajilla pitäisi olla vähän laajempia oikeuksia puuttua asioihin. Mutta se ei pelkästään ratkaise, jos ei ole opettajia ja resurssia tarpeeksi. – Se on aika kokonaisvaltainen juttu. Ei ole yhtä oikeaa keinoa. On tutkittava juurisyitä, mitkä vaikuttavat oppimistulokseen ja siihen, miten koulussa viihdytään. 4) Ulottaisitko yleisen asevelvollisuuden koskemaan myös naisia? – Olisihan se hyvä, jos se koskisi kaikkia. Mutta mitkä ovat seurannaisvaikutukset? Ehkä sitä voisi portaittain kokeilla. – Naiset ovat olleet tosi aktiivisia vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa. En lähtisi tällä hetkellä vielä niin radikaaliin tapaan, että suoraan laittaisin asevelvollisuuden kaikille pakolliseksi. Toki kannatan sitä, että naiset ja miehet ihan yhtä lailla kävisivät armeijan. Naiset pärjäävät siellä, olen sen nähnyt. 5) Valtion talouden sopeuttamistarve, mitä menoja karsisit? – Olen miettinyt asiaa siltä kannalta, että miten saamme Suomeen enemmän tuloja. Voi olla, että karsittavaa olisi joissain julkishallinnon rakenteissa. Mutta se ei ole älytön summa. – En uskaltaisi tässä vaiheessa lähteä leikkaamaan. Siinä olisi aika suuret vaikutukset yhteiskuntaan. Jos vaikka ihmisten hyvinvoinnista otetaan, se tulee kuluina jonnekin muualle. – Voi olla, että tässä vaiheessa joutuu jotain karsimaan. Mutta pitkällä tähtäimellä pitäisi olla niin, että tulot nousevat. Nyt menee valtion lainan korkoihin niin kauheasti rahaa, että lainaa pitäisi saada pienemmäksi ja vienti vetämään. 6) Tarvintaanko uusi soteuudistus? – Juuri olemme tämän uudistuksen jälkimaininkeja selvitelleet. Jos nyt sama uudistetaan, siitä koituu todennäköisesti kamalasti kuluja. Varmaan pitäisi vähän aikaa katsoa, miten tällä sotella menee. Ja sitten kokemuksen kautta katsoa, mitä siinä pitää uudistaa. – Jos saman tien lähdetään muuttamaan, saatetaan muuttaa sellaista, mitä ei pitäisi muuttaa. Pitäisi saadaan muutokset kohdistettua oikeisiin asioihin. 7) Toisitko viinit ja buranat maitokauppaan? – Viinin kyllä, lääkkeitä en. Lääkkeillä on esimerkiksi yhdistelmävaikutuksia, ei voi olettaa, että ihmiset tietäisivät niitä. Farmaseutti on se, joka ne tietää. En toisi särkylääkkeitä kauppaan. JUHO KIURU Jarmo Hänninen Kuusi yrittää Orimattilan seudulta eduskuntaan KUVA: Petri SiPiLÄiNeN Vesa Teräs KUVA: ANNA HAKAmA Aku Eronen KUVA: ANNA HAKAmA Satu Lindgren Johanna Ekman KUVA: JUHo KiUrU Jarmo Hänninen Venla Avelin KUVA: idA NiVA KUVA: Petri SiPiLÄiNeN Tähän liittyy myös syrjäytymisen ehkäisy, olisi huomattavasti hienompaa että ihminen olisi jossain yhteisössä tekemässä mielekkäitä asioita kuin yksin syrjäytymässä kotona. Sote-menoista ei voi karsia, mutta niin sotessa kuin monessa muussakin asiassa ennen kuin karsitaan, toimintoja voisi tehostaa. Monet asiat voisi tehdä niin, että julkinen ja yksityinen sektori kulkisivat käsi kädessä. 6) Tarvitaanko uusi soteuudistus? – Ei tarvita uutta, mutta tarvitaan merkittävästi muutoksia nykyiseen ja yksi on koko Uudenmaan alueen rahoitus. Aluevaltuutettuna ihmisiä kuunneltuani olisin tässä kohtaa toivonut siirtymäaikaa. Nyt moni asia on vielä retuperällä ja se osuu ihmiseen ja sitä on ollut surullista seurata. 7) Toisitko viinit ja buranat maitokauppaan? – Viinit toisin. En näe, että se lisäisi merkittävästi alkoholin kulutusta. Buranan suhteen olen hoitajataustastani johtuen hiukan skeptinen. Myös käsikauppalääkkeillä on sivuja rinnakkaisvaikutuksia ja myös niistä tulee lääkehaittoja. Siksi toivoisin, että lääkkeiden luona olisi ihminen, jolta voisi kysyä. ANNA HAKAMA
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 28. päivänä 8 – N:o 25 – 2023 Nuorten vaaleissa suosituimmaksi puolueeksi nousi perussuomalaiset. Jos nuoret saisivat päättää, perussuomalaiset saisi 18,2 prosenttia äänistä, kokoomus 13,1 prosenttia äänistä ja SDP 13 Naisten osuus eduskuntavaalien ehdokkaista on suurempi kuin kertaakaan aiemmin, kertoo Tilastokeskus. Eduskuntavaalien ehdokkaista enemmistö on aina ollut miehiä. Nyt ehdokkaista miehiä on 1 385 ja naisia 1 039. Eduskuntapuolueiden ehdokkaista naisten osuus on pienin Liike Nytillä ja suurin vihreillä. 2023 AnnA HAkAmA Orimattila Orimattilan torilla heittäydyttiin vaalitunnelmiin lauantaina, kun puolueet ja ehdokkaat pystyttivät telttojaan tuuliseen aamupäivään. Ensimmäisinä torille nousivat demareiden Vesa Teräksen punainen teltta ja kristillisdemokraattien valkoinen teltta. Pullan ja keskustelujen kera nautittu kuuma kahvi lämmitti kylmässä aamussa. Päivän käännyttyä iltapäivän puolelle, paikalle saapui vielä laajaa kampanjaa tekevä keskustan iittiläisehdokas Atte Savelainen taustajoukkoineen. Savelaisen teltalla jaossa oli hänen kotitilaltaan peräisin olevia kaurahiutaleita. – Tässä on kaurapuuroaineet kahdeksi kerraksi tai kahdelle yhdeksi kerraksi, selvitti Savelaisen vaalitiimissä oleva 84-vuotias iittiläinen entinen kansanedustaja ja 16 vuotta eduskunnan varapuhemiehenä toiminut valtioneuvos Mikko Pesälä. Päivän odotetuin vieras ainakin yleisömäärän perusteella oli kuitenkin kristillisten ehdokas Päivi Räsänen, joka saapui puoli yhdentoista maissa torille keräten heti magneetin lailla joukon ihmisiä ympärilleen. Ritva Murtomäki antoi Räsäselle lämpimän halauksen ja kertoi tulleensa nimenomaan Räsäsen vuoksi torille. – Sun arvoja ei tarvi kysellä, Murtomäki suitsutti. Translaki puheissa kristillisten teltalla Kysyttäessä Räsäseltä ovatko kristilliset arvot hänen mielestään tänä päivänä kaikilta osin päteviä vai onko aika ajanut joistakin ohi, Räsänen vakuutti niiden olevan edelleen paras pohja ihmisten elämässä ja yhteiskunnassa. – Mutta meillä on yhä enemmän vihamielistä asennetta kristillisiä arvoja kohtaan. Räsänen on monesti noussut myrskylän silmään ulostuloillaan ja hän myönsikin saavansa kansalaisilta monenlaista palautetta. – Erittäin paljon on kuitenkin tullut nyt myönteistä viestiä. Käräjäprosessinikin on ehkä tehnyt sen, että monet – vaikka olisivat asiasta eri mieltäkin – puolustavat sananvapautta ja sanovat, ettei tässä prosessissa ole mitään järkeä. Monesti toritapahtumissa saattaa olla jono ihmisiä, jotka haluavat tulla halaamaan, hyväntuulinen Räsänen kertoi. Eduskunnan hyväksymä translaki sai Räsäseltä huutia myös Orimattilan torilla, kun hän mikrofonin varteen päästyään julisti translain olevan mielestään järjettömin laki, jonka nykyeduskunta on tehnyt. Tulevan kauden tärkeintä asiaa kysyttäessä Räsänen nosti ykköseksi talouden. – Talous pitää saada kuntoon, se on ihan ykkösasia. Olemme eläneet kriisien aikaa ja nyt tarvitaan sellaista järjen ääntä, että saadaan kriisit hoidettua. Talouden jälkeen seuraaviksi tärkeimpinä tulevat maatalouden ja terveydenhuollon kriisien ratkaisemiset. – Keskusta on kaksi vaalikautta pitänyt maatalousministerin salkkua ja meillä maatalous on syvimmässä kriisissä sitten Euroopan Unioniin liittymisen. Jos tähän ei saada suunnanmuutosta, meillä ei ole kohta suomalaista ruokaa lautasella ja tällaisena epävakaana aikana tarvitaan huoltovarmuutta. Valveutunut varhaisnuorisokin liikkui vaalitorilla Vaaliteltoilla liikkunut väki painottui lauantaina iäkkäämpään väestönosaan, mutta kaiken ikäisiä oli liikkeellä. Torin lähellä asuva 10-vuotias Kaapo Lind kertoi käyneensä tiistaista lähtien joka päivä vaalimakkaroilla. – Oliks se viis vai kuus makkaraa, hän laskeskeli kysyttäessä montako makkaraa on syönyt. – Nyt ei ole makkaraa, Kaapo joutui toteamaan aamupäivällä ennen keskustan grillin tuloa, mutta onneksi tarjolla oli sentään karkkia. Kenellä on ollut paras makkara? – Äsdeepeellä, tuli vastaus kuin apteekin hyllyltä. Jos pääsisit äänestämään, tietäisitkö ketä äänestäisit? – Lauri Jormanaista, se jakoi karkkia. Entä olisiko joku asia, jonka haluaisit muuttuvan? – Pitäisi voida kyytsätä pyörällä minkä ikäisenä tahansa, fillarilla liikenteessä ollut Kaapo sanoi. Eero Manniselle lauantaista jäi mukava muisto, kun hän pääsi yhteiskuvaan Päivi Räsäsen kanssa. – En ole vielä äänestänyt, mutta puolue, jota äänestän on aina ollut sama, Manninen jutteli. Annastiina Sundström oli tullut paikalle kahden nuorimman lapsensa kanssa. – Olen äänestänyt ja äänestin Päiviä. Minulle kristilliset arvot ovat tärkeä asia ja on hyvä, että niitä huomioidaan myös koulussa ja päiväkodissa, Sundström sanoi. Pilkkihaalarissa tarkenee vaalikiertueella Ehdokkaiden vaalitiimit ovat kiertäneet kuntia jo hyvän aikaa – säässä kuin säässä. Vesa Teräksen joukoissa oleva Olavi Lahtinen oli sonnustautunut lämpimän näköisesti. – Minulla on vanha pilkkihaalari, hän esitteli vaatetustaan, jossa tuskin on tarvinnut palella viileämmissäkään säissä. Teräs kertoi pikkuhiljaa loppusuoralle kääntyneen kampanjansa aikana keskustelleensa ihmisten kanssa kaikenlaisista aiheista aina heikommassa asemassa olevien toimeentulosta ympäristöasioihin. Perussuomalaisten Riikka Purran viimeviikkoinen kuvaus kulttuurista luksuspalveluna oli herättänyt Teräksessä hämmennystä. – Kulttuuriulostulo oli erikoinen. Jos haluaa puolustaa suomalaisten asiaa, mitä muuta kulttuurimme on? Pidän ulostuloa ristiriitaisena ja ehkä historiattomana myös, Teräs määritteli. makkara vetää vaaliteltoille Atte Savelainen saapui vaalivankkureineen Orimattilaan muiden telttojen jo poistuttua torilta. Makkara kuitenkin boostaa kansalaisten intoa tulla juttusille ehdokkaiden kanssa ja teltalla riittikin kävijöitä. – Juttelimme maatalouden tulevaisuuteen liittyvistä asioista, kertoi Savelaisen kanssa jutulla ollut Jouko Laakso. Sinikka ja Mauri Lohikoski poikkesivat hekin makkaralle. Sinikka Lohikoski totesi yllättyneensä iloisesti Mikko Pesälän paikalla olosta. – Olin jo hänen juttusillaan, hän kertoi. Lohikosket eivät olleet lauantaihin mennessä käyneet äänestämässä ja ehdokkaan valintakin oli vielä mietinnässä. – Onneksi on vielä aikaa. Vaalitenttejä olen katsellut, ne ovat herättäneet aika ristiriistaisia ajatuksia, ihan kuin olisi tappelu käynnissä ja kun puhutaan päällekkäin, ei saa mitään selvää, Mauri Lohikoski totesi. Ritva Murtomäki oli tullut torille Päivi Räsäsen innoittamana. Vaalitorilla puhuttiin politiikkaa ja purtiin makkaraa Perussuomalaiset suosituin puolue nuorten vaaleissa Ehdokkaista ennätysosuus on naisia • Hydrauliikkajärjestelmät • Hydrauliikkasylinterit • Hydrauliikkakomponentit • Pneumatiikka • Letkut • Tarvikkeet • Suunnittelu • Valmistus • Asennus ja huolto • Kaasut ja hitsaustarvikkeet HYDROS OY Konekorjaamontie 3, 15550 NASTOLA hydros@hydros.fi Puh. (03) 876 500 Päivystys gsm 044 587 6500 METSÄPALVELU metsätimo MTI Timo Lindgrén puh. 0400 687 831 Hyvä sijainti Launeella Citymarketin ja Prisman välissä. • Uudenkin auton takuu säilyy • Sähköiset huoltokirjat täytetään kaikkiin merkkeihin • Nykyaikaiset työvälineet • Laaja kokemus eri automerkeistä • Monipuoliset maksutavat • Sijaisauto Ajokatu 65, Lahti, ma–pe 8–16 puh. 050 549 9377, huolto@vadenautohuolto.com M a a l a a m m e j a k u s t o m o i m m e k a i k e n l a i s e t a j o n e u v o t p o t k u k e l k a s t a p u i m u r i i n . K y s y m y ö s m u o t o k u v a t ! www.karhuline.fi • 0400-411 840 / Jani Myllyläntie 40, 07560 PUKKILA Puh. 019 685 1164 VALMISBETONIA JA BETONITUOTTEITA Hyvän laadun ja palvelun talo Soita meille! Lokakaivojen tyhjennykset sekä imuautopalvelut. Viemärien avaukset ja sulatukset. Petri Lähdemäki ? 03-780 6780 ? 0400 352 762 Päi j ät-Hä mee n L okapalvelu Ky Timo Heinonen Neljännen kauden kansanedustaja Puolustusvaliokunnan jäsen, valtio varainvaliokunnan sekä hallintoja turvallisuusjaoston jäsen Valtion liikuntaneuvoston jäsen timoheinonen.fi @timoheinonen Maakunnan mies. Valtakunnan vaikuttaja. Kaapo Lind kertoi ehtineensä syödä jo puolenkymmentä vaalimakkaraa. Vesa Teräksen vaalitiimissä oleva Olavi Lahtinen tietää, että pilkkihaalari pitää lämpimänä myös vaalitorilla. Jouko Laakso vaihtoi keskustan Atte Savelaisen kanssa ajatuksia maatalouden tulevaisuudesta. TÄYDEN PALVELUN PIENKONEHUOLTO ORIMATTILASSA www.drmpromoto.fi Huollamme kaikki pienkoneet, mönkijät, moottoripyörät, mopot ja perämoottorit. Meiltä: • Kaikki -sahat ja puutarhan pienkoneet sekä niiden huolto. • Kotimaiset teolliset kaasut, hitsauskaasut ja kaasupullot. Mpja pienkonehuolto Wanhan Amiksen polku 3 C, Orimattila Avoinna ma–pe 9–16.30 044 7512 777 044 7512 787 prosenttia äänistä. Perussuomalaiset saisi eduskunnassa 46 paikkaa, kokoomus 31 paikkaa ja SDP 29 paikkaa. Nuorten vaaleissa valittujen kansanedustajien keski-ikä oli 42,9 vuotta. Nuorten vaaleissa annettiin 90 435 ääntä. Hylättyjä ääniä annettiin 5 068 eli 5,6 prosenttia kaikista äänistä. Nuorten vaalit on valtakunnallinen äänestystapahtuma peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja muussa nuorisotoiminnassa. Vaalipiiri määritetään oppilaitoksen osoitteen mukaan, ja äänioikeutettuja ovat kaikki alle 18-vuotiaat nuoret. Nuorten vaalit järjestettiin tänä vuonna kevään eduskuntavaalien yhteydessä 6.– 17. maaliskuuta.
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 28. päivänä 2023 – N:o 25 – 9 Ida NIva Porlammi Porlammin iloisen kyläteatterin toiminta on vuosien tauon jälkeen aktivoitunut. Teatteri harjoittelee parhaillaan uutta näytelmää, joka saa ensi-iltansa 1. huhtikuuta. Sähköä hoivakodin ilmassa -näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Tiina Heikka. Hoivakotiin sijoittuvassa komediassa käsitellään ajankohtaisia teemoja, kuten sähkön hintaa ja viime aikojen globaaleja tapahtumia. – Se on kreisikomedia, jossa hoivakotiin on päätynyt hyvin sekalainen seurakunta. Näytelmä keskittyy erilaisten hahmojen kohtaamisten ympärille. Hoivakodissa seikkailevat esimerkiksi jarrumies, Suomen positiivisin poliisi ja ihan oikea rotta. – vaikka menininki on hulvatonta ja järjetöntä, isompana viitekehyksenä on erilaisuuden hyväksyminen. Heikka sai idean näytelmän tekemisestä viime vuoden puolella. Porlammin nuorisoseura on kamppaillut sähkölaskujen kanssa, joten Heikka ajatteli, että näytelmän avulla seura saisi lisää tuloja. Heikka alkoi työstää näytelmää itselleen poikkeuksellisella menetelmällä. Ensimmäisissä harjoituksissa hän ei vielä tiennyt, mistä näytelmä kertoisi. – Kasasin ensin porukan ja vedin heille muutamat improvisaatiotreenit. Harjoituksissa syntyi aineistoa, joiden pohjalta ajatus alkoi itää ja kirjoitin näytelmän joululoman aikana. Usein minulla on ollut idea tai teema valmiina, mutta tämä oli tosi hauska ja erilainen tapa tehdä. Pitkä tauko ei haittaa Lavalla nähdään teatteriharrastajia Lapinjärveltä, Orimattilasta ja Myrskylästä. 11-henkisessä näyttelijäjoukossa on mukana niin kokeneita konkareita kuin uusiakin kasvoja. Edellinen näytelmä Porlammilla on tehty vuonna 2015. – ajan kulumisen huomaa siitä, että tyttäreni oli silloin vauva ja nyt hän on mukana näytelmässä, Heikka nauraa. Pitkästä tauosta huolimatta harjoitukset lähtivät heti sujumaan. – Porukkaa ei tarvinnut lämmitellä ollenkaan, vaan kaikki lähtivät heti mukaan. vaikka mukana on uusiakin näyttelijöitä, tuntuu kuin olisimme jo pidempään tehneet tällä porukalla. Heikka toteaa, että Porlammin nuorisoseuran alaisuudessa toimivaa teatteria tehdään pienellä budjetilla. Roolivaatteet hankitaan itse ja lavastus ja kaikki muukin tehdään omin voimin. Näytelmän kasaaminen on tekijäporukalle suuri voimanponnistus. – Toiminta on tosi kotikutoista, mutta siinä sen hauskuus ehkä piileekin. aiemmin mukana olleet tietävät, mihin ovat tulleet ja uudetkin ovat hyvin päässeet juoneen mukaan. Näytelmää esitetään Porlammin nuorisoseurantalo Soihtulassa. Ensiesitys on 1. huhtikuuta järjestettävissä iltamissa, ja toinen näytös seuraavana päivänä. – Esityksiä on vain kaksi, joten kannattaa olla hereillä, jotta se ei jää näkemättä. JUHO KIURU Orimattila Neljän pankkikonttorin Myrskylän Säästöpankki siirtyy parhaillaan uuteen aikakauteen, kun vajaat kahdeksan vuotta pankkia johtanut Jari Oivo lähtee eläkkeelle kuun lopussa. Oivo tuli pankkimaailmaan ennen lamaa vuonna 1989. Se aika on nyt esillä televisiossakin. draamasarjassa nousukausi on parhaimmillaan. Oivo muistaa, että oikeassakin elämässä rahaa käytettiin reippaasti. – Meillä oli hotellitason aamiainen henkilökunnalle joka aamu. Sitten kun lama alkoi, se oli tiukkaa aikaa. Oivo vastasi tuolloin riskienhallinasta ja perinnästäkin. asuntolainat asiakkaat hoitivat lamaaikaankin sitkeästi, mutta esimerkiksi firmojen halleja jäi maksamatta. Koviakin kohtaloita tuli eteen, mutta traumoja ei Oivolle jäänyt. – Työtä se vain oli. Oivo huomauttaa, että niistä ajoista viranomaismääräykset ovat tiukentuneet ja pankkien käytännöt tarkentuneet. – Pankit ovat nyt ihan eri kunnossa kuin silloin. Reipasta kasvua Jari Oivon aikana Myrskylän Säästöpankki on kasvanut ja tehnyt hyvää tulosta. Luottokanta on kohonnut 133 miljoonasta eurosta 258 miljoonaan. Ja mikä oleellista, asiakkaat pystyvät maksamaan luottojaan takaisin. – Säästöpankkien ryhmässä olemme siinä kärkipäässä, Oivo sanoo viitaten takaisinmaksun säntillisyyteen. Tuloksenteon takana on Oivon mukaan hyvä työntekijäkunta ja Säästöpankin toimintamalli. – Meillä on aina vastuuhenkilö, jonka saat kiinni. varsinkin pienyrityspuolella se tuntuu olevan tärkeää, Oivo sanoo. Hän ei allekirjoita väitettä, että jatkuvasti hyvää tulosta tekevät pankit nyhtävät liikaa asiakkailtaan. – Myrskylän Säästöpankki on kasvanut paljon ja joutunut rahoittamaan ison osan lainoista ulkopuolisella rahalla. Se maksaa meille lähes yhtä paljon kuin asuntolaina asiakkaalle, Oivo kuvailee. Oivon mielestä korkotason nousu auttaa pankkeja lyhyellä tähtäimellä, mutta tuo myös luottotappioita varsinkin kun muunkin elämisen hinta nousee. – Minusta meidän hintataso on kohdillaan, kun vertaa mitä sillä saa, Oivo sanoo. Hän huomauttaa, että Säästöpankkien toiminta-ajatus ei ole samanlainen kuin liikepankeilla. – Ne yrittävät tehdä tulosta omistajilleen. Meillä ei ole tuommoista niin sanottua ongelmaa. Toistaiseksi korkojen ja elinkustannusten nousu ei ole näkynyt vaikeuksina asiakkaille. – Ihmiset ovat pärjänneet, mutta varmasti ovat järjestelyjä joutuneet tekemään. Lyhennyslykkäykset ovat piirun verran kasvaneet. Oivo uskoo, että kauan ennustettuun uuteen korkotasoon mukaudutaan ja totutaan. – En olisi pankin asiakkaana kauhean huolissani. Hallitustyöt jatkuvat Oivo kertoo viihtyneensä hyvin Myrskylän Säästöpankissa. Orimattilan konttori on vilkas ja sen kassapalveluita käytetään enemmän kuin muiden konttorien. On ollut keskustelua, josko pitäisi avata viideskin konttori ja kasvattaa 25 työntekijän kaartia. – Mutta se on uuden miehen hommia, Oivo kuittaa. Uusi mies on Teemu Tuukkanen, joka otti tällä viikolla pankin toimitusjohtajan tittelin harteilleen. viime syksynä 64 vuotta täyttänyt Oivo laskeutuu eläkkeelle pehmeästi, sillä hän jatkaa Säästöpankkiliiton hallituksen varapuheenjohtajana ainakin vuoden. Säästöpankkiliitto on Säästöpankkiryhmän keskusyhteisö. – Se on ollut hyvä paikka nähdä asioita laajemmin. Iso etu, että on saanut olla siellä. Toki se on vienyt paljon aikaakin, puolet työajasta viime vuosina. Hommia on myös Lahden kaupungin yhtiöissä. Lahtelainen Oivo on parhaillaan tapahtumayhtiö Koko Lahti oy:n hallituksen puheenjohtaja. Sen tytäryhtiö on Lahti Events, mikä on paininut muun muassa Kymi Ringin kanssa. – Kesken kaiken menin mukaan. Juuri siivosin sähköposteja ja siellä oli varmaan satoja Lahti Eventsin suunnittelemiin tapahtumiin liittyviä viestejä. Paljon on ollut tekemistä. Kiva, kun tulee vähän helpompaa, Oivo sanoo aivan nurkan takana oleviin eläkepäiviin viitaten. Pankinjohtaja pehmeästi eläkkeelle, työ jatkuu SP:n keskusyhteisössä LähiPesula Heinämaantie 7, 16300 Orimattila Pesemme kaikki matot ja pyykit, lakanoista juhlavaatteisiin Meiltä myös vuokrapöytäliinat juhliisi Puh. 03 777 1608 • www.lahipesula.net Ft Johanna Kelokaski Lantionpohjan ft Neurologinen ft Akupunktio Äitiysfysioterapia FtAMK Ville Nieminen FootBalance pohjalliset FtAMK Kimi Holopainen Urheilufysioterapeutti Erkontie 20, Orimattila, p. 03 777 3860, www.musculus.fi Myös kotikäynnit! YKSITYISILLE JA YRITYKSILLE EERO KÄRKINEN lukkoseppä lpkarkinen@gmail.com Mekaanisten ja sähköisten lukkojen asennus-, huoltoja korjaustyöt. LUKITUSPALVELU KÄRKINEN Hollolan Kalustemaalaamo Keskikankaantie 4, 15860 Hollola puh. 040 759 5782 www.hollolankalustemaalaamo.net tarjoaa väliovien, keittiökaapiston ovien ym. maalausta. Kysy tarjous! Fysioterapia ja jäsenkorjaustekniikat Selkärangan, lantion, olkapään, lonkan ja polven kiputilat taustalla esim. nivelten virheasennot tai lihasepätasapaino Lisäksi Akupunktuuri, kuivakuppaus, kraniosakraaliterapia Wanhan Amiksen Polku 3B, Orimattila www.fysioterapeuttiauli.fi puh. 0400 497 585 AULI AUVINEN FYSIOTERAPEUTTI OMT NUOHOUSPALVELUT Nuohooja Veikko Rantanen TILAA NUOHOUS AJANVARAUS NETISTÄ: 040-188 2359 (myös viestit) www.veikkorantanen.fi nuohooja@veikkorantanen.fi Nuohous tehdään sinulle sopivana ajankohtana, ilman lisäkuluja! Hintaesimerkkejä: 1 tulisija + hormi = 50,(sis. alv) 2 tulisijaa + hormit = 65,(sis. alv) 3 tulisijaa + hormit = 80,(sis. alv) Rantanen Veikko Petteri Tmi Y-tunnus: 3314087-8 Tietäväläntie 412 16300 Orimattila AUTOPELTISEPPÄ SAIROLA 0500 583 686, 044 355 4537, www.mr-louhinta.fi, info@mr-louhinta.fi Kallion ja kivien louhintaa, nyt myös ilman räjäytystä! MR-LOUHINTA OY HAMMASHOITO OY S. ALATUPA • Hammaskiven poisto eläkeläisille -10 % suuhygienistillä! • Särkypotilaat nopeasti • Ilta-aikoja • Myös proteesityöt Vastaanotot katutasossa: Nastola: Timpurintie 2 p. 044 062 4270 Lahti: Yrjönkatu 1 p. 044 051 0805 Hammaslääkärit: Seija Alatupa Minna Fredriksson Elena Gustafsson Suuhygienisti: Taru Tuomala Maanrakennus Traktoripalvelu TRAKTORIPALVELU LAITINEN 0400 495 135 www.traktoripalvelu.net MAATILOJEN TILITOIMISTO www.es-maatalouslaskenta.fi 044 239 6733 anni.nieminen@es-maatalouslaskenta.fi Uudentuvantie 50 B, 07600 Myrskylä PALVELEMME LÄPI VUODEN! MA–PE 6.00–21.00 LA 7.00–21.00 SU 8.00–21.00 R-KIOSKI ORIMATTILA ERKONTIE 16 PUH. 050 566 4616 Ammattitaitoiset, kiireettömät sekä luotettavat kotipalvelut sinulle ja läheiselle ? Helpompaa arkea • Kotihoitoja hoivapalvelut • Omaishoitajien sijaisuudet • Kotiapupalvelut • Kauppaja ulkoilutuspalvelut • Siivouspalvelut • Tukipalvelut • Pienimuotoiset talonmiespalvelut Aijan Hoiva Oy p. 040 3564 771 aijanhoiva@akson.fi | www.akson.fi Salmelantie 11, Artjärvi myynti@artjarvensahko.fi www.artjarvensahko.fi YRITTÄJÄT! Hoidamme kokonaisvaltaisesti yrityksesi • kirjanpidon • palkanlaskennan • tilinpäätökset ja veroilmoitukset Laadukasta kirjanpitopalvelua jo 20 vuotta kaupungin keskustassa. Tervetuloa asioimaan kanssamme! Erkontie 13, Orimattila, 040 535 6130 tilitoimistomirakukkola.fi Rautaisella ammattitaidolla kaikki maanrakennustyöt sekä kaivinkoneja koneurakoinnit. Ota yhteyttä puh. 040 753 7323 www.koneurakointivillberg.fi, villberg.petri@saunalahti.fi KONEURAKOINTI Petri Villberg Oy KUVA: TiinA HeiKKA Sähköä hoivakodin ilmassa -komediassa tutustutaan monenlaisiin hahmoihin. Poliisikoiran roolissa nähdään Ruut Heikka. Näytelmä saa ensi-iltansa huhtikuun iltamissa Porlammilla tehdään teatteria vuosien tauon jälkeen Jari Oivon mukaan Myrskyän Säästöpankin menestyksen takana on muun muassa paikallisuus ja hyvä tavoitettavuus.
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 28. päivänä 10 – N:o 25 – 2023 Kuulutuksia Orimattila 26.3.: 4. Parisuhde padel -turnaus: 1) Mikko Kurki & Annina Kurki (Padel Lahti), 2) Jani Heikkinen & Jatta Heikkinen (Padel-Mesta, Orimattila), 3) Markus Nieminen & Mira Liljeqvist (Pyroll Areena, Pyhtää), 4) Tomi Numminen & Veera Numminen (Padel-Mesta, Orimattila). Pronssiottelu: Numminen & Numminen Liljeqvist & Nieminen 0–2 (3–6, 1–6). Finaali: Heikkinen & Heikkinen Kurki & Kurki 0–2 (4–6, 2–6). Orimattila 24.3.: Mexicano-turnaus. Harrastajat & pelurit: 1) Jani Höylä 123, 2) Joonas Syrjälä 119, 3) Niko Joronen 117. Padelia Orimattilan Kalakerho ja Myrskylän Kalakerho ottivat mittaa toisistaan pilkkikilpailussa Myrskylän Syväjärvellä 26.3. Viiden parhaan yhteenlasketun tuloksen jälkeen OKK-MKK-pilkkikilpailun voittajakPilkkiä MiSKA MieTTiNeN Orimattila enduromoottoripyörien 87. Päijänteen ympäriajoon osallistui vain yksi Orimattilan Moottorikerhon kuski. Timo Savilaakson urakka jäi viikonloppuna C21-luokassa kesken hylkäämisen takia. OriMK-kuskien vähyydestä huolimatta paikalliset pääsivät nauttimaan kisan taiasta sunnuntaina. Kisan 20:s maastokoe ajettiin Huhdanojan maastoissa. Mäntsäläläinen Jukka Pahkamäki on huolehtinut Päitsin nollapyöristä vuodesta 1997 alkaen, toisena tehtävänä on ollut Orimattilan maastokokeesta vastaaminen. Koska Me-Racingin seura-aktiivi kävi taannoin leikkauksessa, ei hän nollapyörää käskyttänyt tätä vuonna. Huhdanojan maastokokeen ympärillä on kuitenkin riittänyt puuhaa, ja sen rakentaminen alkoi joulukuussa. – Joskus karvaa ennen lumen tuloa se alkoi siltojen rakentamisella. Reittiin tuli muutoksia, joten teimme hommia normaalia enemmän. Reitti on vienyt aikaa kymmenen kokonaista viikonloppua, neljä tuntia per päivä. On siinä yhden viikon työtunnit täyttyneet nätisti. Jo perjantaina kisaorganisaatio tiedotti, että Pornaisten sunnuntain maastokoe peruttiin säiden takia. – Huhdanojalle piti mennä lauantaina katsomaan, että onko ojissa vettä, päästäänkö siellä ajamaan. Keli on meidän pahin vihollinen. Toisaalta mikäs siellä on nätissä pakkaskelissä ajaa. Nollapyörä vaatii kuntoa Nollapyörät kiertävät reitin läpi tarkistaakseen sen sekä ajanoton toimivuuden. Siirtymät mennään autokyydeillä, mutta muuten kuormitus on raaka. Pahkamäki tekee leipänsä yrittäjänä, joten hänen on “helppo” sumplia aikaa rakkaan harrastuksen pariin. – Nollapyöriin tarvitaan samanlaista kuntoa kuin kilpailuun. Pitää olla kyytiä, jotta nollapyörä pääsee kuskien alta pois. Merkatessa aikataulu tiukkenee, ja esimerkiksi joskus Jämsän Haapajoelle olen tullut vain kaksi minuuttia ennen kuskeja maaliin. Nollapyörän ajaminen vaatii kondista, pusikossa vetäminen on kovaa hommaa. Reittiä pitää ajaa talven mittaan, jotta se pysyy auki lumen satamisesta huolimatta. – Lajin eteen tekee mieli tehdä hommia. Rakentaminen ja nollapyörän ajaminen ovat harrastamista ja treenaamista. Ja Päitsihän on legendaarinen kisa, Pahkamäki muistuttaa. Pohjolalle kilpi Kisassa ajetaan yli 20 maastokoetta, joten talkooporukan määrä on iso. Tästäkin huolimatta isoimman päähuomion vei viikonloppuna kenties ymmärrettävästi Jämsän Seudun Moottorikerhon eemil Pohjola, joka voitti kisan viiden tunnin ja 17 minuutin taivaltamisen jälkeen. Salpausselän Moottorikerhon Antti Hänninen oli kakkonen viisi ja puoli minuuttia voittajaa perässä ja Vantaan Moottorikerhon Aleksi Jukola kolmas seitsemän ja puoli minuuttia ykköstä takana. Voitto oli Pohjolalle kolmas. Sen myötä hän sai himoitun Päijänne-kilven itselleen. – Kisa sujui hyvin alusta asti. eroa muihin alkoi tulla ja se helpotti omaa ajoa. Ainoastaan evon maastokokeella tuli tosi isot lipat, mutta ei onneksi käynyt mitään, hän toteaa. Jukka Pahkamäki on tehnyt enduron eteen paljon. eemil Pohjola oli kolmannen kerran endurokisan nopein Päijänne-ajon valmistelut alkoivat Huhdanojan metsissä jo joulukuussa MiSKA MieTTiNeN Lahti Orimattilalaistaustaisten Miia Purtilon ja Aino Savolaisen edustama Lahti Ringette voitti viikonloppuna lajin B-nuorten Suomen mestaruuden. Joukkue kellisti kahdella voitolla katkenneissa finaaleissa tuusulalaisen Blue Ringsin suoraan kiinnityksin 2–0. Lahdessa pelattu ottelu päättyi 8–2, Tuusulassa lauantaina käydyn ratkaisumatsin Lahti voitti numeroin 9–7. Mestaruus ratkesi kauden viimeisessä erässä, jossa mestarijoukkue teki vartin sisään peräti seitsemän maalia. Yhdellä voitolla katkenneissa välierissä Lahti löi aiemmin maaliskuussa espoolaisen eKS:n 7–6. Lahtelaisjoukkue oli vahva jo ennen pudotuspelejä. SM-runkosarjassa se ylsi kakkoseksi hävittyään 14 pelistä vain yhden, tätä edeltäneessä SM-karsintasarjassa se taisteli kolmanneksi häviten kahdesti. – Kautemme on ollut hieno ja ehdottomasti nousujohteinen. Olemme ylittäneet itsemme joka kerta ja taistelutahtomme on ollut 101 prosenttia, joukkueesta viestittiin. Kolmessa pudotuspeliottelussa sekä Purtilo että Savolainen iskivät tehot 1+1. Koko kauden saldo ensiksi mainitulla oli 30 pelissä massiivinen 19+36=55, Savolainen kirjautti 13 pelissä tehopisteet 3+4=7. Huhtikuussa Purtilo pääsee yrittämään kevään toista Suomen mestaruutta, kun hän ja Julia Rauta edustavat Lahden C-junioreita Järvenpäässä pelattavassa lopputurnauksessa. Vuosi sitten kyseiset junnut voittivat kotiturnauksessa Lahdessa SM-kultaa häviämättä peliäkään. Työsuorituksia Sekalaisia Sekalaisia Halutaan vuokrata Vuokrattavana ILMOITUSAINEISTOT tiistain lehteen vedostettavat viimeistään pe klo 10 mennessä, muut ma klo 10 mennessä. ILMOITUSAINEISTOT torstain lehteen vedostettavat viimeistään ti klo 10 mennessä, muut ke klo 10 mennessä. Teemanumeroissa poikkeava aineistoaikataulu. ORIMATTILAN SANOMAT p. 03-876 678 Lahti Ringette B-nuorten Suomen mestari MiSKA MieTTiNeN Orimattila Orimattilan Jymyn ampumahiihtäjät onnistuivat nousemaan mitaleille viikonloppuna nuorten SM-kisoissa. Aino Sipiläinen avasi mitalitilin Rovaniemellä lauantaina, kun hän ylsi N17-sarjassa pronssille. Hollolan Urheilijat -46:n ilona Rantakömi voitti Suomen mestaruuden reilun sekunnin erolla ennen Kontiolahden Urheilijoiden erika Kujalaa. Kaksi sakkoa ampunut Sipiläinen jäi voittajasta 22,8 sekuntia. – Onnistuneella suorituksella tuli kauan unelmoitu henkilökohtainen SM-mitali. Tämä kävi toteen onnistuneen ammunnan sekä hyvän hiihtovireen ansiosta. iso kiitos suksivoitelutiimille, Sipiläinen kertoi. Sunnuntaina Jymyn kolmikko Anniina Rantala Anni Hyvärinen Sipiläinen haki N22-viestistä hopean. Ahveniston Ampumahiihtäjät voitti, Jymy jäi ykkösestä 23,7 sekuntia. Saloisten Reipas oli kolmas, peräti yli yhdeksän minuuttia voittajaa perässä. Lisäksi henkilökohtaisilla matkoilla yhden sakon Rantala oli N22-sarjassa viides ja kuuden pummin Hyvärinen 11:s. ensiksi mainittu jäi mitalista minuutin ja voittajasta kaksi minuuttia. M15:n puolella Vilho Wirman taisteli seitsemänneksi, M22sarjassa Juuso Ketonen päätyi 13:nneksi. Viikonloppuna kisailtiin myös Koululiikuntaliiton hiihtomestaruuskisat Ristijärvellä. Siellä käsi kipsattuna hiihtänyt Oskari Juures oli hämmentävästi M15-sarjan yhdeksäs. Aino Sipiläinen otti SM-pronssia ampumahiihdossa Orimattilalaisen Teuvo Lehtisen hieno kausi päättyi ylivoimaiseen mestaruuteen hiihtosuunnistuksen SM-pitkänmatkan kilpailuissa Ylitorniossa. Rastivarsojen Hannu-Pekka Pukema sujutteli miesten pääsarjassa kahdeksanneksi. Miska Tervala joutui jäämään sivuun uusiutuneen flunssan takia. Markku Hämäläinen suunnisti neljänneksi talven ainoassa mestaruuskisassaan. Hiihtosuunnistuskausi päättyi Ylitornion kisaan. Hiihtosuunnistuksen SM-pitkä, 25.3., Ylitornio, tuloksia: H21 24,2 km: 1) Aapo Viippola, Teuvo Lehtiselle SM-kultaa • Huollot • Korjaukset • Ilmastointilaitehuollot • Pakokaasumittaukset – OBD + Diesel-savu • Ohjauskulmien suuntaukset • Ajovalojen kiillotukset • Vikakoodin luku Bosch/Autocom Kärrytie 17, Orimattila, puh. (03) 777 4498, 044 700 4498 ltautokorjaamo@gmail.com | www.ltautokorjaamo.fi LT-AUTOKORJAAMO KY MONIMERKKIKORJAAMO • LVI-urakointi, -asennukset ja -huollot • LVI-saneeraukset ja -remontit • Lämpöratkaisut Rami: 040 558 4557 Kim: 040 507 5495 www.putkipari.fi putkipari@putkipari.fi Paras kumppanisi rakentamiseen ja remontointiin: LIIKEJA AMMATTIOSOITTEITA KUMIja LASIHUOLTO – auton renkaat – tuulilasit – rengastyöt – koristelasit – rakennuslasit – peilit ORIMATTILA puh. 03-777 1670 SIIVOUSPALVELUA LVI-LIIKKEITÄ LVI-PutkiKaMa Oy KARI KORKKULA Puh. 040-531 1729, 16200 Artjärvi Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilintarkastukset (HT), veroym. konsultoinnit, yritysten perustaminen ja yhtiömuodon muutokset. Erkontie 20, Orimattila puh. 050 559 8634 www.tiliekspertti.fi TILIEKSPERTTI M. VINK OY – yli 30v. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen TILITOIMISTOJA PYYDÄ TARJOUS • Keittiökaapistot • Makuuhuonekomerot • Eteisryhmät • Irto-ovet • Työpöytätasot • Paljon ovivaihtoehtoja PUUJA KALUSTETUOTE Veljekset Ovaska Hirsitie 5, Orimattila p. 03-777 3308, 050 585 3468 www.velj-ovaska.fi ORIMATTILAN PUTKITYÖ OY Tokkolantie 8 Tilaukset 040 513 8073 Nettikauppa: www.orimattilanputkityo.fi Kaikki LVI-työt ja remontit nopeasti AUTOJA KULJETUSALA RAKENTAMINEN Jalkahoitaja. Kotikäynnit. Nyrs Edith tmi. 044 243 1701. EDUSKUNTAVAALIT PUKKILAN KUNNASSA VUONNA 2023 ENNAKKOÄÄNESTYS Ennakkoäänestys toimitetaan 22.3.-28.3. alla olevina kellonaikoina: maanantai keskiviikko ja perjantai klo 9.00 14.00 torstai klo 14 19 lauantai – sunnuntai klo 10.00 14.00 Ennakkoäänestyspaikka on kunnantalo, Hallitustie 2, 07560 Pukkila VAALIPÄIVÄN ÄÄNESTYS 2.4. klo 9-20 Äänestyspaikka on kunnantalo, Hallitustie 2, 07560 Pukkila. KÄYTÄMME EDUSKUNTAVAALIEN ÄÄNESTYKSESSÄ SÄHKÖISTÄ VAALILUETTELOA, JOTEN ON ERITTÄIN TÄRKEÄÄ, ETTÄ ÄÄNESTÄJÄLLÄ ON ESITTÄÄ ÄÄNESTETTÄESSÄ KUVALLINEN HENKILÖTODISTUS. KOTIÄÄNESTYS Kotiäänestys voidaan toimittaa jonakin ennakkoäänestysjaksoon kuuluvana päivänä klo 9-20. Kotiäänestyksessä on oltava läsnä vaalitoimitsijan lisäksi äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö. Kotiäänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 21.3.2023 klo 16.00. Ilmoituksen voi tehdä äänestäjän puolesta tämän valitsema henkilö. Ilmoittautumisia ottaa vastaan keskusvaalilautakunnan sihteeri p. 040 831 3625. Ilmoituksen voi tehdä myös kirjallisesti. Lomakkeita saa kunnantalolta. LAITOSÄÄNESTYS Kunnan vaalitoimikunta järjestää ennakkoäänestyksen Hyvinvointikeskus Onnin Onninkodeissa. Pukkilassa 10. päivänä maaliskuuta 2023 Pukkilan keskusvaalilautakunta Hallitustie 2, 07560 PUKKILA p. 040 831 3625 sähköposti: leena.lehtimaki@pukkila.fi Peltoa p. 045 340 0909. Rt 2h+k+s 59,5 m 2 , autopaikka Irmantie 7, Orimattila Vapautuu 1.5.2023 Puh. 045-773 04003 Orimattilan Kalakerho järjestää 1.4. NUORTEN PILKKITAPAHTUMAN Salusjärven leirikeskuksessa klo 10–13. Sarjat alle 8-, 12ja 15-v. Tarjolla pientä purtavaa ja grillimakkaraa. Kaikki palkitaan. Tervetuloa! Aleksi Jukola palasi Päijänteelle muutaman välivuoden jälkeen. Voittoon asti lennokkaalta näyttänyt vauhti ei riittänyt. Päijänne-ajo toi kuhinaa Salusjärven leirikeskukseen sunnuntaina. KUVA: MisKA Miettinen SonPa, 1.17.19, 2) Tuomas Outinen, KyS, 1.18.31, 3) Ville-Petteri Saarela, KemU, 1.19.25,... 8) Hannu-Pekka Pukema, RaVa, 1.24.47. H55 11,9 km: 1) Antti Virtanen, TarpSu, 44.14,... 20) Jyrki Tuokko, RaVa, 1.14.07. H65 11,6 km: 1) ismo Paukku, iPR, 54.07, 2) Jorma Varkila, SaSu, 55.30, 3) Heikki Peltonen, iPR, 57.27, 4) Markku Hämäläinen, RaVa, 58.07. H75 7,6 km: 1) Teuvo Lehtinen, SOC, 42.39, 2) Jorma Hyyryläinen, JuvU, 48.45, 3) Leo Jokinen, KoS, 52.51. si nousi Orimattilan Kalakerho. N: 1) Tuula Töyrylä OKK 2 276 g, 2) Marja-Liisa Kuparinen OKK 1 926, 3) Anneli Avonius OKK 624, 4) Mia Huotari OKK 30. M: 1) Lasse Dahlsten MKK 2 782 g, 2) Reijo Louna OKK 2 668, 3) Matti Huotari OKK 2 556, 4) Aaro Avonius OKK 2 548, 5) Petteri Neuvonen OKK 2 390, 6) Seppo Neuvonen OKK 2 016, 7) Jarmo Ruhanen MKK 1 870, 8) Pekka Anttila MKK 1 718, 9) Aleksi Vilkman MKK 1 548, 10) eino Töyrylä OKK 1 354, 11) Kauko Hakanen OKK 1 342, 12) Antti Heinänen MKK 636, 13) Lauri Mäkipää OKK 546, 14) J-P Anttila MKK 512. Orimattilan Kalakerhon pilkkikilpailu järjestettiin Mukkulassa Vesijärvellä 25.3.: 1) Petteri Neuvonen 3 360 g, 2) Tuula Töyrylä 2 940, 3) Reijo Louna 1 568, 4) Pekka Jauho 1 258, 5) Veli-Pekka Jarva 820, 6) eino Töyrylä 802, 7) Lauri Mäkipää 800, 8) Seppo Neuvonen 642. KUVA: MisKA Miettinen
• ORIMATTILAN SANOMAT Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Tukalat paikat (12) 10.55 Yle Uutiset Uusimaa 11.00 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.05 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.10 Yle Uutiset Häme 11.15 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.20 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.25 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.35 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.40 Yle Uutiset Lappi 11.45 Yle Oddasat 11.49 Oddasat 12.05 MOT 12.35 Alexa ratkaisee (12) 13.20 Hei, rillumarei! (S) 14.45 Ikimuistoinen: Tamara Lund 15.00 Eduskuntavaalit 2023: venäjäksi 15.45 A-studio 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Alexa ratkaisee (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Prisma: Jääkauden jalanjäljet 20.00 Akuutti: Diabeteslääke laihduttaa ja hoitaa masennusta? 20.30 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.00 A-studio 21.30 Perjantai-dokkari: Kielteinen päätös 21.45 Yle Uutiset 21.45 21.49 Urheiluruutu 21.53 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Avioliitto (12) 23.00 Oddasat 23.15 Perjantai: Pelastaako maahanmuutto Suomen? 23.55 Puoli seitsemän 00.25 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 28.3. 06.53 Anniina Ballerina (S) 07.19 Pikkurilli (S) 07.24 Suurenmoinen herra Kunkku (S) 07.33 Puuharit (S) 07.45 Robo ja riiviöt (S) 07.51 Muru (S) 08.02 Askarrellaan 08.09 Ruso ja rihmalat (S) 08.23 Galaxi 08.24 Avaruuden aarteet (7) 08.50 Jumppahetki: Vetreyttä selkään 09.00 Luontomatkalla 10.00 Kalastuselämää 10.30 Suurperheen maalaiselämää 11.15 Holby Cityn sairaala (12) 11.55 Halt And Catch Fire (12) 12.45 Unelmia ja studiohommia 13.15 Søren Vesterin puutarha 13.45 Tanskalainen maajussi 14.15 Sydänmailla (12) 15.00 Siskonpeti (7) 15.25 Mieheni vaimo (12) 16.10 Sohvaperunat 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Näin Norjassa 18.15 Mieheni vaimo (12) 19.00 Modernit miehet (12) 19.30 Ketonen & Myllyrinne (7) 20.00 Häikäisevä Australia 21.00 Mooseksen perintö (7) 21.50 Mist sä tuut? 22.15 Mist sä tuut? 22.45 Parkourin vaara ja lumo (12) 23.45 Pasila (12) 00.10 Uutisikkuna MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.00 Huomenta Suomi 08.00 Huomenta Suomi 09.00 Huomenta Suomi 10.00 Emmerdale 10.30 Kauniit ja rohkeat 11.00 Ostoskanava Tvins.com 12.00 Teknavi 12.30 Muodin huipulle 13.30 Puutarhat uusiksi 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 Kämppikset (12) 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat 16.58 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikoishaastattelu 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 MasterChef Suomi 21.00 Bachelor Suomi 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pitääkö olla huolissaan? 23.35 Laulu Rakkaudelle: Secret Song Suomi 01.05 Muodin huipulle 02.00 Uusi elämä etelässä 02.55 Love in the Flesh 03.55 Remonttipiiskuri Nelonen 06.00 Bing (S) 06.05 Sunny Bunnies (S) 06.10 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 06.35 Smurffit (S) 06.45 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.10 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S) 07.20 LEGO Ninjago (7) 07.35 Tara Duncan (7) 07.45 Sonic Boom (7) 08.00 Puutarhan pelastajat 09.00 Hauskat kotivideot by Roni Back 10.00 Annan herkulliset leivonnaiset 10.30 Jaksa paremmin 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Remppa vai muutto: Muuttuiko mieli? 14.55 Save the Date Suomi 15.55 Poliisikoira Rex (12) 16.55 Onnenarpa 17.00 Farmi Suomi 18.30 Diili 20.00 Mestarileipurit 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Koskinen (16) 22.05 Tulossa: Tähdet, tähdet 22.10 Elokuva: Hobitti – Viiden armeijan taistelu (12) 01.05 NCIS Rikostutkijat (12) 02.05 Suomen huutokauppakeisari 03.05 Australian rajalla 03.40 Australian rajalla MTV Sub 06.30 Teletapit (S) 06.55 Muumilaakson tarinoita (S) 07.20 Muumilaakson tarinoita (S) 07.45 Ikku-Pikku Ritari (S) 07.55 Ikku-Pikku Ritari (S) 08.10 Daltonit (S) 08.35 Paavo Pesusieni (7) 09.00 Käräytyskamera (12) 09.30 Koiralle koti 10.00 Ostoskanava Tvins.com 11.00 Poliisit UK: Ajojahti (12) 12.00 Moderni perhe (S) 12.30 Salatut elämät (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Simpsonit (12) 14.00 Suurmestari UK 15.00 Pitääkö olla huolissaan? 16.00 Panttilainaamo 16.30 Panttilainaamo 17.00 Simpsonit (7) 17.30 Simpsonit (7) 18.00 Suurmestari UK 19.00 Huutokaupan metsästäjät 19.30 Huutokaupan metsästäjät 20.00 Frendit (S) 20.30 Frendit (S) 21.00 Subleffa: Escape Plan 2: Hades (16) 23.00 Wayne (16) 23.50 Kuokkavieras Kataja 00.50 Nyrkki (12) 01.45 Suurmestari Ruotsi 03.15 Huutokaupan metsästäjät 03.45 Huutokaupan metsästäjät 04.15 Suurmestari UK Yle Teema & Fem 08.20 YLE FEM 08.20 Mitä vain vuoksesi, lemmikkini 09.00 Efter Nio 10.00 Sportliv 10.10 Pohjanmaan sankarit (7) 10.40 Puoluejohtajien suuri kaksikielinen vaalikeskustelu 2023 viitomakielelle tulkattuna 12.00 YLE TEEMA 12.00 Dos vidas – Kaksi elämää (12) 12.53 Me elokuvantekijät: Kaisa Rastimo 13.00 Sininen laulu: Suomen taiteiden tarina 14.00 Historia: Orjakaupan synkkä menneisyys 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.00 Milanon naisten paratiisi 16.40 Aivan yksin 17.25 YLE FEM 17.25 Ruotsin muoti 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Margareeta II – koko Tanskan kuningatar 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 YLE TEEMA 20.00 Syyttäjä Imma Tataranni (12) 20.55 Oo aina ihminen (S) 21.00 Historia: Antisemitismin historia 21.53 365 astetta – Tanssi Ukrainalle 21.59 Making of 365 22.10 Kino Suomi: Perkele – kuvia Suomesta (16) 23.45 Kserkseen katseen alla (S) 00.00 Uusi Kino: Auringonpistos (7) Tiistai 28.3. Yle Radio 1 6.00 Yle Uutiset ja sää 6.05-6.34 Aamusoitto 6.35 Hartaita säveliä 6.50 Aamuhartaus 6.59 Hyvää huomenta 7.00 Yle Uutiset ja sää 7.10-7.50 Aamusoitto 7.53 Ykköskolumni 7.59 Hyvää huomenta 8.00 Yle Uutiset ja sää 8.10 Ykkösaamu 9.00 Yle Uutiset 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 10.00-10.55 Sari Valto 11.00 Klasariparatiisi – Eva Tigerstedt 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Tiedeykkönen: Veikö keskittymiskyvyn ADHD vai itseaiheutettu keskittymishäiriö ADT? 13.00 Politiikkaradio 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Viiden euron ruokaohjelma: Roskia ja ruokaa 14.50 Kielen päällä: Saamen kieli II 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen 15.55-15.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Uutispodcast 17.35 Kissankehto – Susanna Vainiola 18.30 Viikon luontoääni: harakka 18.35 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Sydänjuurilla – Amanda Kauranne 20.00 Romano mirits 20.15 Kuusi kuvaa 21.00 Radioteatteri esittää: Sanansaattajat 12/20. 21.15 Musiikkikamari 21.30 Iskelmien maantiede: Matkalla Tahitiin paljastuu suuri Puttiputti-huijaus 21.50 Kuuluttajan vieras: Dokkarifestivaalin tuottaja Satu Kurvinen 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Lukulamppu 22.14 Hyvää yötä 22.15-6.00 Yöklassinen Yle Radio Suomi 4.00 Yle Uutiset ja sää. 4.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.00 Yle Uutiset ja sää. 5.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.30 Yle Uutiset ja sää. 5.32 Radio Suomen Varhaisaamu 5.50 Merisää. 5.52 Radio Suomen Varhaisaamu 6.00 Yle Uutiset ja sää. 6.05 Alueradio 7.00 Yle Uutiset ja sää. 7.10 Urheiluradio. 7.13 Alueradio 7.50 Merisää. 7.53 Alueradio 8.00 Yle Uutiset ja sää. 8.10 Urheiluradio. 8.13 Alueradio 9.00 Yle Uutiset. 9.05 Urheiluradio. 9.10 Sää. 9.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset. 10.02 Radio Suomen päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi. 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset. 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi. 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää. 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset. 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 14.00 Yle Uutiset. 14.02 Alueradio 15.00 Yle Uutiset. 15.02 Alueradio 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.10 Urheiluradio. 16.13 Alueradio 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.10 Urheiluradio. 17.13 Alueradio 18.00 Yle Uutiset. 18.02 Kadonneen levyn metsästäjät 18.50 Merisää. 18.55 Kadonneen levyn metsästäjät 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.02 Urheiluradio. 19.05 Kadonneen levyn metsästäjät 20.00 Yle Uutiset. 20.02 Sää. 20.03 Roots-ilta 21.00 Yle Uutiset. 21.02 Urheiluradio. 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.17 Roots-ilta 21.50 Merisää. 21.55 Radio Suomen Ilta. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Urheiluradio. 22.08 Yöradio – toiveiden yö. 23.00 Yle Uutiset. 23.02 Yöradio – toiveiden yö. 0.00 Yle Uutiset. 0.02 Yöradio. 1.00 Yle Uutiset ja sää. 1.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 1.55 Yöradio. 2.00 Yle Uutiset. 2.02-2.59 Entisten nuorten sävellahja. 3.00 Yle Uutiset. 3.02 Entisten nuorten sävellahja. 3.47-4.00 Yöradio. Keskiviikko 29.3. Yle Radio 1 6.00 Yle Uutiset ja sää 6.05-6.34 Aamusoitto 6.35 Hartaita säveliä 6.50 Aamuhartaus 6.59 Hyvää huomenta 7.00 Yle Uutiset ja sää 7.10-7.50 Aamusoitto 7.53 Ykköskolumni 7.59 Hyvää huomenta 8.00 Yle Uutiset ja sää 8.10 Ykkösaamu 9.00 Yle Uutiset 9.05-9.58 Muistojen bulevardi 10.00-10.55 Brysselin kone 11.00-11.50 Riston Valinta 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12 12.00 Yle Uutiset ja sää 12.10 Kalle Haatanen: Antisemitismi 13.00 Politiikkaradio 13.30 Klassinen kattaus 14.30 Aristoteleen kantapää 14.55 Yksi on hyvää seuraa 15.00 Yle Uutiset 15.02 Kulttuuriykkönen: Dungeons & Dragons – miksi maailman kuuluisimman roolipelisarjan lumo on nyt suurempi kuin koskaan? 15.5515.58 Yle News 16.00 Yle Uutiset ja sää 16.10 Faunin iltapäivä 17.00 Yle Uutiset ja sää 17.10 Uutispodcast 17.35 Laura Korhosen Jazzklubi 18.35 Hartaita säveliä 18.50 Iltahartaus 19.00 Yle Uutiset ja sää 19.02 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 21.30 Iltasoitto 22.00 Yle Uutiset ja sää 22.05 Lukulamppu 22.14 Hyvää yötä 22.15-6.00 Yöklassinen Yle Radio Suomi 4.00 Yle Uutiset ja sää. 4.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.00 Yle Uutiset ja sää. 5.02 Radio Suomen Varhaisaamu 5.30 Yle Uutiset ja sää. 5.32 Radio Suomen Varhaisaamu 5.50 Merisää. 5.52 Radio Suomen Varhaisaamu 6.00 Yle Uutiset ja sää. 6.05 Alueradio 7.00 Yle Uutiset ja sää. 7.10 Urheiluradio. 7.13 Alueradio 7.50 Merisää. 7.53 Alueradio 8.00 Yle Uutiset ja sää. 8.10 Urheiluradio. 8.13 Alueradio 9.00 Yle Uutiset. 9.05 Urheiluradio. 9.10 Sää. 9.11 Alueradio 10.00 Yle Uutiset. 10.02 Radio Suomen Päivä 10.30 Yle Uutiset alueeltasi. 10.33 Radio Suomen Päivä 11.00 Yle Uutiset. 11.02 Radio Suomen Päivä 11.30 Yle Uutiset alueeltasi. 11.33 Radio Suomen Päivä 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 12.13 Radio Suomen Päivä 12.45 Merisää. 12.55 Radio Suomen Päivä 13.00 Yle Uutiset. 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 14.00 Yle Uutiset. 14.02 Alueradio 15.00 Yle Uutiset. 15.02 Alueradio 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.10 Urheiluradio. 16.13 Alueradio 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.10 Urheiluradio. 17.13 Radio Suomen Ilta. 17.30 Pyöreä pöytä. 18.00 Yle Uutiset. 18.02 Luonto-Suomen teemailta 0203-17600. 18.50 Merisää. 18.55 Luonto-Suomen teemailta 0203-17600. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.02 Urheiluradio. 19.05 Luonto-Suomen teemailta 0203-17600. 20.00 Yle Uutiset. 20.02 Sää. 20.03 Metsäradio. 21.00 Yle Uutiset. 21.02 Urheiluradio. 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.17 Radio Suomen Ilta 21.50 Merisää. 21.55 Radio Suomen Ilta. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Urheiluradio. 22.08 Yöradio – toiveiden yö. 23.00 Yle Uutiset. 23.02 Yöradio – toiveiden yö. 0.00 Yle Uutiset. 0.02 Yöradio. 1.00 Yle Uutiset ja sää. 1.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. 1.55 Yöradio. 2.00 Yle Uutiset. 2.02 Toni Laaksosen Lauantaitanssit 2.55 Yöradio. 3.00 Yle Uutiset. 3.02 Toni Laaksosen Lauantaitanssit 3.54-4.00 Yöradio. Tiistaina maaliskuun 28. päivänä 2023 – N:o 25 – 11 R a d i o o h j e l m a t Yle Radio 1 93,2 MHz • Yle Radio Suomi 97,9 MHz Sudokun ratkaisu Jere B.Virtanen Viivi ja Wagner (c ) A rto In ka la w w w .a is ud ok u. co m C od e: F9 FA C 59 7A 9 3 6 1 7 2 9 5 8 4 8 5 2 4 1 3 6 9 7 4 9 7 8 6 5 3 1 2 9 4 3 1 8 2 7 5 6 7 2 8 5 4 6 1 3 9 5 1 6 3 9 7 2 4 8 1 8 5 6 7 4 9 2 3 6 3 9 2 5 8 4 7 1 2 7 4 9 3 1 8 6 5 T i i s t a i 2 8 . 3 . Ke s k i v i i k ko 29. 3 . Yle TV1 04.00 Uutisikkuna 06.25 Ylen aamu 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Tukalat paikat (12) 10.55 Yle Uutiset Uusimaa 11.00 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.05 Yle Uutiset Lounais-Suomi 11.10 Yle Uutiset Häme 11.15 Yle Uutiset Pirkanmaa 11.20 Yle Uutiset Keski-Suomi ja Etelä-Savo 11.25 Yle Uutiset Itä-Suomi 11.30 Yle Uutiset Pohjanmaa 11.35 Yle Uutiset Pohjois-Suomi 11.40 Oddasat 11.57 Kaksi hauskaa vekkulia (S) 13.30 Vaalikauden päättäjäiset 2023 15.00 Eduskuntavaalit 2023: arabiaksi 15.45 A-studio viittomakielellä 16.15 Lyhytelokuva: Tuhka (S) 16.35 Yle Uutiset selkosuomeksi 16.40 Yle Oddasat 16.45 Novosti Yle 16.50 Yle Uutiset viittomakielellä 16.55 Yle Uutiset alueeltasi 17.00 Yle Uutiset 17.00 17.10 Alexa ratkaisee (12) 18.00 Yle Uutiset 18.00 18.21 Puoli7 tänään 18.23 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Historia: Historian roskakori 20.00 Kulttuuricocktail Live 20.30 Yle Uutiset 20.30 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.45 Yle Uutiset 21.45 21.49 Urheiluruutu 21.50 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.00 Van der Valk, kanavakaupungin kyttä (12) 22.45 Oddasat 23.00 Viimeinen sana 23.30 Puoli seitsemän 00.00 Uutisikkuna Yle TV2 04.00 Uutisikkuna 06.50 Pikku Kakkonen 06.51 Nimipäiväonnittelu: 29.3. 06.52 Touhukkaat (S) 07.17 Stella ja Sami (S) 07.29 Petran poppoo (S) 07.42 Kiri ja Lolo (S) 07.48 Rossi ja Rymy (S) 08.01 Apina Apunen, asentaja-apina (S) 08.06 Kengulahti (S) 08.20 Galaxi 08.21 Keskiajalla keksittyä (7) 08.25 Mimun maailma (7) 08.38 Näin meillä (7) 08.50 Jumppahetki: Kehonhallinta 09.00 Luontomatkalla 10.00 Kalastuselämää 10.30 Suurperheen maalaiselämää 11.15 Holby Cityn sairaala (12) 11.55 Halt And Catch Fire (12) 12.45 Unelmia ja studiohommia 13.15 Søren Vesterin puutarha 13.45 Tanskalainen maajussi 14.15 Sydänmailla (12) 15.00 Siskonpeti (7) 15.30 Mieheni vaimo (12) 16.15 Oikean Punaisen Lokakuun tapaus 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Näin Norjassa 18.15 Mieheni vaimo (12) 19.00 Modernit miehet (12) 19.30 Ketonen & Myllyrinne (7) 20.00 Suuri keramiikkakisa 21.00 Tehdas (12) 21.50 Manchesterin sarjaraiskaaja (16) 22.50 Theroux ja autistit (12) 23.50 Le Saboteur (S) 00.05 Uutisikkuna MTV3 06.15 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 07.00 Huomenta Suomi 08.00 Huomenta Suomi 09.00 Huomenta Suomi 10.00 Emmerdale 10.30 Kauniit ja rohkeat 11.00 Ostoskanava Tvins.com 12.00 Jamie Oliver: Helpot arkiruoat 13.30 Puutarhat uusiksi 14.30 MTV Uutiset Live 15.00 MasterChef Suomi 16.00 Salatut elämät 16.30 Kauniit ja rohkeat 16.58 Uutiset 17.04 Päivän sää 17.05 Viiden jälkeen 17.25 Uutiset 17.30 Viiden jälkeen 17.55 Uutiset 18.00 Päivän sää 18.05 Viiden jälkeen erikoishaastattelu 18.30 Emmerdale 19.00 Seitsemän uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 22.00 Kymmenen uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Pääministeritentin jatkot 23.00 Bachelor Suomi 23.55 Uusi elämä etelässä 00.50 Myytinmurtajat: Siinäpä pulma! 01.50 Puutarhat uusiksi 02.50 Gordon Ramsay: Vaarallinen kokaiinikauppa 03.50 Remonttipiiskuri Nelonen 06.00 Bing (S) 06.05 Sunny Bunnies (S) 06.10 Tuire ja Sateenkaarimaa (S) 06.35 Smurffit (7) 06.45 Miraculous: Ladybugin ja Cat Noirin seikkailut (7) 07.10 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (7) 07.20 LEGO Ninjago (7) 07.35 Tara Duncan (7) 07.45 Sonic Boom (7) 08.00 Puutarhan pelastajat 09.00 Hauskat kotivideot by Roni Back 10.00 Nyt jos koskaan (7) 11.00 LIVE: Onnenarpa 12.55 Valitut Palat Collection 13.55 Annan herkulliset leivonnaiset 14.25 Hauskat kotivideot 15.25 Onnenarpa 15.30 Poliisikoira Rex (12) 17.20 Sesongin salat 17.30 The Voice of Finland 19.00 Huvila & Huussi – parhaat remontit 20.00 Rikkaat ja rahattomat 20.58 Keno ja Synttärit 21.00 Christoffer Strandberg Show Kausi 1. Jakso 2/8. Club Tofferilla on tänään kuuma tunnelma heti alusta lähtien, kun Benjamin Peltonen avaa Cristoffer Stranberg -shown omistamalla hittibiisinsä suomalaisille sairaanhoitajille. Kekkereihin on kutsuttu myös juontaja Shirly Karvinen sekä näyttelijä Mikko Töyssy. Hississä ratkaistaan murhamysteeriä ja Tofferi esittelee yhden uuden sukulaisensa. Kotimainen viihdeohjelma. (42’) 22.00 Tulossa: Tähdet, tähdet 22.05 Koskinen (16) 23.05 4D: Lyö itsesi läpi OnlyFansissa (12) 00.10 NCIS Rikostutkijat (12) 01.10 Suomen huutokauppakeisari 02.10 Narcos: Mexico (16) MTV Sub 06.30 Teletapit (S) 06.55 Muumilaakson tarinoita (S) 07.20 Muumilaakson tarinoita (S) 07.45 Ikku-Pikku Ritari (S) 07.55 Ikku-Pikku Ritari (S) 08.10 Daltonit (S) 08.35 Paavo Pesusieni (7) 09.00 Käräytyskamera (12) 09.30 Koiralle koti 10.00 Ostoskanava Tvins.com 11.00 Poliisit UK: Ajojahti (12) 12.00 Moderni perhe (S) 12.30 Salatut elämät (7) 13.00 Simpsonit (7) 13.30 Simpsonit (7) 14.00 Suurmestari UK 15.00 LEGO Masters Australia 16.15 Pilanpäiten 16.30 Huutokaupan metsästäjät 17.00 Simpsonit (7) 17.30 Simpsonit (7) 18.00 Suurmestari UK 19.00 Huutokaupan metsästäjät 19.30 Huutokaupan metsästäjät 20.00 Frendit (S) 20.30 Frendit (S) 21.00 Subleffa: Täydellinen maailma (16) 23.50 Survive the Night (16) 01.50 Suurmestari 02.45 Suurmestari UK 03.45 Panttilainaamo 04.15 Panttilainaamo Yle Teema & Fem 08.10 Iloa puutarhasta 08.35 Kotijumppaa Sofian kanssa 08.55 Vatsani ja minä 09.15 Kalastajat 09.50 Tanskan aarteenmetsästäjät 10.20 Livet – suomenruotsalaisia tarinoita 10.30 Yksineläjä Severin 11.00 Strömsö 11.30 Sisukkaat saamelaissiskot 12.00 Nothing Compares: Sinéad O’Connor (12) 13.35 Sodankylän parhaat (S) 13.45 Kaunis änkytykseni 14.35 Luontohetki: Intian ihmeelliset eläimet 15.00 Isä Matteon tutkimuksia (12) 16.00 Milanon naisten paratiisi 16.45 Aivan yksin 17.25 Haluamme luonnon takaisin 17.55 Yle Nyheter TV-nytt 18.00 BUU-klubben 18.30 Geeninmetsästäjät 19.17 Geeninmetsästäjät opettavat lisää 19.30 Yle Nyheter TV-nytt 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti 22.00 Richard E. Grant kirjailijoiden jäljillä 23.00 Kino: Solmut (12) Yle TV2 klo 9.00: Luontomatkalla. Kausi 3, 4/9. Kun ihminen valtaa käyttöönsä yhä uusia alueita, eläinten luonnolliset elinympäristöt käyvät yhä ahtaammiksi. Anders pääsee seuraamaan, kuinka kurjille asetetaan GPS-lähettimiä. Saadulla tiedolla pyritään torjumaan tulevia vahinkoja. Tuotanto: SVT, 2016. Uusinta. Yle Teema & Fem klo 23.05 Kino: Solmut. Tunteellinen parisuhdedraama sijoittuu Napoliin ja Roomaan, ja kertoo Aldosta ja Vandasta joiden avioliitto hajoaa, kun Aldo myöntää, että hänellä on rakastajatar. Tarina, joka alkaa 1980-luvulta seuraa eron vaikutusta Aldoon, Vandaan ja heidän lapsiinsa aina nykypäivään asti. Perhesiteet pitävät heidät yhdessä, mutta suhdetta muokkaavat edelleen sydänsuru ja katkeruus. O: Daniele Luchetti. N: Alba Rohrwacher, Luigi Lo Cascio, Laura Morante.
• ORIMATTILAN SANOMAT Tiistaina maaliskuun 28. päivänä 12 – N:o 25 – 2023 AnnA HAkAmA Orimattila Orimattilan vuoden 2023 nuori yrittäjä on IR-Sähkötyö oy:n tänä vuonna 36 vuotta täyttävä yrittäjä Ilpo Rönkkö. Orimattilan yrittäjät yllättivät Rönkön viime torstaina tunnustuksen ja kukkien muodossa IR-Sähkötyön konttorilla Lahden Laatukadulla. Orimattilassa kirjoilla olevalla yrityksellä on meneillään kolmastoista toimintavuosi ja yritys työllistää 14 henkilöä. Toimisto sijaitsee Lahdessa, koska yrityksen työtkin tapahtuvat paljolti siellä. Sähköalalle oppisopimuksella kouluttautunut Rönkkö on lähtöisin Iisalmesta. Orimattilaan elämä toi hänet sattumalta vuonna 2008, jolloin hän oli töissä Vantaalla. – Sähköyritys, jossa Vantaalla olin töissä, meni konkurssiin juuri, kun olimme ottaneet ison asuntolainan, Rönkkö muistelee. Uusia alan töitä löytyi kuitenkin pian. Ennen kuin Rönkkö päätyi perustamaan oman yrityksen, ehti hän olla vielä lahtelaisessa sähköalan yrityksessä, joka sekin teki konkurssin. – Lähdin yrittäjäksi sen takia, kun olin nähnyt kolme konkurssia ja mietin, että onko yrittäminen niin vaikeaa, Rönkkö paljastaa myöntäen samaan hengenvetoon, että yrittäjän tie on ollut oppimista ja kerran konkurssi on ollut lähellä itselläkin. Tuolloin Rönkön onnistui kuitenkin kääntää tilanne edukseen ja ottaa oppia tulevaisuuden varalle. Alkuun Rönkkö lähti liikkeelle toiminimellä, mutta yhtiömuoto muuttui vuonna 2018 osakeyhtiök si. Rönkön mukaan jälkikäteen ajatellen yhtiömuotoa olisi kannattanut vaihtaa jo paljon aikaisemmin. Kilpailuvalttina nopea reagointi IR-Sähkötyön kilpailuvaltteja on Rönkön mukaan nopea reagointi asiakkaiden tarpeisiin. Yritys tekee muun muassa linja-, julkisivuja liiketilasekä omakotitalosaneerauksia, mutta myös uudisrakentamista. Asiakkaista noin 80 prosenttia on yritysasiakkaita. Rönkön mukaan erityisesti nuorten työntekijöiden pysyvyys on nykyään haaste, samoin erityisesti kokeneista työntekijöistä on alalla pulaa. – kokeneemmat työntekijät yleensä pysyvät yrityksessä nuoria paremmin, on Rönkön näkemys. IR-Sähkötyö panostaa työntekijöihinsä muun muassa tukemalla työntekijöiden liikuntaharrastuksia sekä tarjoamalla hierontaja osteopatiapalveluja. Asia, jonka Rönkkö näkee yrittäjyydessä parhaaksi on vuosien saatossa vaihtunut. – Jossain vaiheessa se oli vapaus, mutta enää se ei ole parasta. Parasta on nähdä, että pystyy tarjoamaan työtä, jonka ansiosta työntekijät pystyvät ottamaan isoja asuntolainoja. Se kertoo myös, että yritykseen luotetaan, Rönkkö sanoo. Rönkölle yrittäjyys on ollut luontainen valinta, ja hän kertookin olleensa lapsesta lähtien yrittäjähenkinen. Jo 9-vuotiaana Rönkkö ilmoitti, että on tulossa mansikkapellolle töihin kitkemään rikkaruohoja. Palkka oli viisi markkaa tunnilta ja työmaalle hän kulki polkupyörällä. – myöhemmin keräsimme mustikoita ja puolukoita ja myimme niitä isosiskoni kanssa, Rönkkö muistelee hymyillen. Vuoden nuoren yrittäjän tunnustuksen Rönkkö kertoo olevan hänelle ensimmäinen virallinen tunnustus. Orimattilan vuoden nuori yrittäjä on IR-Sähkötyö oy:n Ilpo Rönkkö. Vuoden nuorta yrittäjää, kuten syksyllä valittavaa vuoden yrittäjääkin, juhlistetaan syksyllä järjestettävässä yrittäjäjuhlassa. Tunnustuksen saanut nauttii yrittäjyydessä siitä, että pystyy työtä tarjoamalla mahdollistamaan muiden unelmia IR-Sähkötyön Ilpo Rönkkö on Orimattilan vuoden nuori yrittäjä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen näytteenotto siirrettiin takaisin terveysasemille eilisestä lähtien. näytteenottoautosta sisätiloihin siirryttiin myrskylässä ja Pukkilassa sekä myös Lapinjärvellä ja Askolassa. Liikkuvan näytteenottopalvelun auto palvelee yhä Loviisan koskenkylässä. näytteenottoon on mahdollisuus keskiviikkoisin myrskylässä ja torstaisin Pukkilassa. Näytteenotto sisätiloihin Orimattilan S-marketin kiinteistöstä tullut paloilmoitus työllisti pelastuslaitoksen väkeä lauantaina Orimattilassa. Vähän puolen päivän jälkeen tulleen hälytyksen syy ei selvinnyt, mutta tulipalosta ei kuitenkaan ollut kyse. Palohälytys S-marketilta Porkkallion uuden asuinalueen ykkösvaiheen rakentaminen edellytti vielä pienen maakaupan solmimista. kaupunki osti hiljan pennalalaiselta Petri Greijulalta Rannanraitin varrella olevan noin 5 400 neliön suuruisen kiinteistön vajaalla 11 000 eurolla. kaupassa neliöhinta on sama 2,50 euroa kuin alueelta aiemmin tehdyissä kaupoissa. kokonaishinnasta on vähennetty Rannanraitin yksityistieksi luokiteltu osuus kiinteistöstä. kaupasta päätti kaupungin maankäyttöpäällikkö. Porkkallio vaati vielä pienen maakaupan JUHO kIURU Orimattila Orimattilan myllylän koulun ja esikoulun pihoille hankitaan uusia leikkivälineitä 60 000 eurolla. kesällä koulujen loman aikaan tehtävässä piharemontissa myös siirretään nykyinen koripallokenttä sivummalle huoltotiestä ja rakennetaan kentän ympärille aita. Samalla koululle asennetaan lisää kiinteitä pyörätelineitä, mitkä ovat kestävämpää tekoa kuin irralliset telineet. Pyörätelineitä tulee sekä Luhtikyläntien puolelle että myllylän asuinalueen puolelle. Frisbeegolf-koreja asennetaan kuusi kappaletta pihan reunalle metsäiselle puolelle. Päiväkodilla monitoimilaitteen paikkaa vaihdetaan. Leikkivälineet hankitaan kilpailutuksen jälkeen kompan Suomi oy:ltä. Valinnassa arvioitiin liekkivälineiden toimintojen määrää ja leikkiarvoa sekä visuaalisuutta ja toiminnallisuutta. koulun sekä varhaiskasvatuksen henkilöstö sai vaikuttaa toiminnallisuuden ja visuaalisuuden arvioinnissa. Välineissä painotettiin liikunnallisuutta. kiinteistöisännöitsijä Marja Ovaska kertoo, että koululle tulee muun muassa supernova-karuselli ja hämähäkkikeinu, mitkä ovat suosituimmat välineet valtakunnallisestikin. Remonttiin on haettu aluehallintoviraston avustusta. Myllylän koululle uudet leikkivälineet kesällä nahkhiir.fi • puh. 0400 711 290 P appis sanoi, että meillä on niin paljon väkeä kesällä töissä, että hiekat voitais poistaa vaikka hammasharjalla, ja nurmikot leikata vaikka saksilla. M utta onhan meillä uudenkarheat koneet ja hyvät kuskit, niin otetaan mieluummin uusia asiakkaita, kun mentäisiin taaksepäin kehityksessä. 1 Saloranta Tuija Lakimies, Varatuomari 74 YTM, MBA, johtava elinkeinoasiantuntija Aluevaltuutettu Kokenut konkari Vastuuta kaikista sukupolvista – myös tulevista. tekijä vaikuttaja HÄME 85 suomalainen yrittäjyys tuo työtä ja toimeentuloa hoitotyön resurssit kuntoon kohtuulliset elinkustannukset turvataan suomalainen ruoan tuotanto ja omavaraisuus Elämän perusarvojen puolesta Saija Granlund sairaanhoitaja amk, sote ry luottamusmies. vammaisneuvosto pj, aluevaltuutettu, HHJ https://vaalit.perussuomalaiset.fi/eduskuntavaalit/ ehdokas/saija-granlund https://www.facebook.com/granlundsaija 51 Tarvikke et pääsiäis askarte luun ja virpomis een: höyhene t tiput ja puput askarte lupunok set silkkipap erit kreppip aperit korttip ohjat tarrat kimaltee t ym. Virvon varvon... Orimattilan Kirja ja Toimistotarvike Erkontie 12, Orimattila p. 040 190 8888 Avoinna ma-pe 10-17.30, la 10-14 Runokimara -tapahtuma 31.3. klo 14 Kipa-kirjakaupassamme. Ohjelmassa runonlausuntaa ja runokirjan julkistaminen. Kirjakauppa tarjoaa kahvit ja pullaa. Tervetuloa! Pääsiäiskortit ja postimerkit ORIMATTILAN SANOMAT Ei riidellen, vaan rakentaen K iertäessäni viime viikot maakuntaa, olen tavannut satoja ihmisiä ja kuunnellut herkällä korvalla, mikä ihmisistä on epäoikeudenmukaista tai minkä pitäisi muuttua. Olemme aiheellisesti huolissamme lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Resurssit varhaiskasvatukseen ja kouluun ovat tärkeät. Mutta emme saa ulkoistaa rajoja, rakkautta ja välittämistä kodeista yhteiskunnan vastuulle. Opettajien on saatava keskittyä opettamiseen. 30 vuotta pienyrittäjänä, pk-yrittäjänä ja politiikassa mukana olleena on antanut näkemyksen siitä, millaista lainsäädäntöä tarvitsemme yritysten menestymisen ja työllisyyden pohjaksi. Minun on vaikea ymmärtää, että 45 vuotta työelämässä ollut ihminen saa eläkettä vähemmän, kun työikäinen ja työkykyinen, joka elää avustusten varassa. Järjestelmän pitää kannustaa aina työkykyinen töihin. Näiden epäkohtien perustaksi tarvitsemme taloudessa suunnan muutoksen. Se edellyttää päättäjiltä sivistynyttä rohkeutta, vastuullisuutta, tolkun politiikkaa – sitä kuuluisaa maalaisjärkeä sekä yhteistyötä. Hyvää on harvoin saatu aikaiseksi huutamalla ja räyhäämällä, tai toisen virheissä elämällä. J os jostain olen kiitosta saanut, se on yhteistyökyky, laajat verkostot ja kyky toimia yli puoluerajojen, yhteistä etua ajatellen. Olen valmis koko Lahden seudun edustajaksi.