• NRO 28 2 7 . M A R R A S K U U T A 2 2 4 Oudon paikallinen. MONTAKO VASKISLAISTA MAHTUU LAVALLE? KAKUTALOT TULEE! JASMIN ALSHAM VETI MICHELINIT NÖYRÄKSI The Promissa ollaan kuin sillit suolassa s. 22 Kaupunkikultturitaloja tulee kaksi. Mutta tuleeko hyvät? s. 18 Ei. Pysty. Ahtaa. Loppuun. Asti. s. 26
• 2 T Ä S T Ä L Ä H T E E PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho ari@myrtsi.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Elina Iijalainen TOIMITUS Sirkka Inkinen Suve Pääsukene Viivi Kaskela Laura Manninen KIELENHUOLTO Suve Pääsukene TAITTO Topias Dean KANSIKUVA Tommi Otsavaara JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Tuusula ISSN 2489-8465 Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi VAPAAEHTOISEKSI? Etsimme aina toimittajia, kuvaajia, editoijia, avustajia ja muita osaavia tekijöitä pieneen joukkoomme.Otahan siis yhteyttä osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi mikäli lehden teko tavalla tai toisella kiinnostaa. facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyräncolo, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi ANTAA KIELEN KUULUA! TIMPAT JA TOMPAT SEKAISIN PÄ Ä K I R J O I T U S O I K A I S U AION tässä pääkirjoituksessa häpeämättömästi verrata Myyrmäkeä Södermalmiin, enkä puhu nyt “Ruotsin mallista”. Kuuntelin hiljattain podcastia, jossa pohdittiin suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden eroja. Yhtenä esimerkkinä oli liikennekulttuuri, jossa toiselle annetaan tietä ja hyväksytään virheitä. Sen kuultuani olen hieman vähemmän huutanut ratissa “Minä, minä, minä, minä, minä!” ja koittanut ymmärtää heitä, jotka eivät osaa Myyrmannista tultuaan ryhmittäytyä ensin omalle kaistalleen, jolloin liikenne kulkisi nopeammin. TOINEN esimerkki liittyi mediassa esiintyviin maahanmuuttajiin. Siihen, kuinka murteellisella ruotsilla esiinnytään aivan pokkana jopa televisiossa. Meillähän maahanmuuttaja on kotoutunut vasta kun osaa parempaa suomea kuin kantamyrtsiläinen. Nyökyttelin siis tyytyväisenä ja mietin, että tähän suuntaan meidänkin olisi mentävä. JOUDUIN omien ennakkoluulojeni vangiksi hyvin nopeasti, kun törmäsin somepostaukseen, jossa tarjottiin apua esiintymiseen sosiaalisessa mediassa. Olin jo kommentoida, että kannattaisi ehkä ensin opetella kielioppi. Sitten mietin, että apua. En halua vaatia täydellisyyttä, että toinen voisi tuoda esille esimerkiksi vasta perustetun yrityksensä. Vähemmälläkin ymmärtää. Hetken päästä paikallisryhmässä kommentoija käytti väärää sijamuotoa. Joku väänsi siitä vitsin, vaikka asia tuli varsin hyvin selväksi. Kaikille vitsi ei auennut. Ei edes heille, joiden äidinkieli oletettavasti on suomi. Se tuskin jäi kuitenkaan huomaamatta, kenelle naurettiin. Keskustelupalstoilla kohtaa peittelemätöntä vihapuhetta ja huomaamattompaa syrjintää, jota on myös toisen tuottaman informaation vähätteleminen kieliasuun vetoamalla. Ymmärtääkö mistä on kyse? Jos ymmärtää, niin taistelut siitä, montako ämmää mihinkäkin mahtuu tai onko kellään älliä, voisi jättää väliin. ITSE jouduin kaivamaan naftaliinista kouluruotsini juurikin Södermalmilla, kun ravintolan pitäjältä ei englanti taipunutkaan. Pärjäsimme minulle heikommalla yhteisellä kielelläkin aivan hyvin. Myöhemmin mietin kuinka virkistävää oli puhua ruotsia omalla taitotasollani, Suomessa kun usein oletetaan että sitä puhutaan täydellisesti tai ei ollenkaan. MYYRMÄEN asukkaista noin kolmanneksen äidinkieli on joku muu kuin suomi. Lapset oppivat suomea varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Aikuisille toivoisin rohkeutta käyttää kieltä osaamisen tasosta riippumatta. Kun naapurin isoäidin aikuiset lapset ovat paikalla, hän tyytyy lähinnä nyökkäilemään. Kun kohtaamme kahden, keskustelemme aivan toisin. KIELEN opettelu ja sen käyttäminen ovat osoitus halusta olla osa yhteiskuntaamme. Enkä tarkoita että olisi me ja he. Vaan että me kaikki Myyrmäen asukkaat olemme yhdessä yhteiskunta, jossa elämme. Jos oletamme, että kanssakulkijoiden viestinnän tulisi olla virheetöntä ennen kuin suostumme kuulemaan sitä, olemme myöhässä monessa asiassa. Otankin siis ilolla vastaan väärät sijamuodot ja yhteenkirjoittamattomat yhdyssanat. Se on rikkautta sekä suomen kielessä että kulttuurissa. Myyrmäen liikennekulttuuri taas taitaa olla kokonaan toisen pääkirjoituksen aihe. LEHTEMME elokuun numerossa oli kahden kirjaimen moka, mutta merkityksellinen sellainen. Vehkalanmäen luontopolusta kertovassa jutussa “Läjäpäin uutta elämää” toimittaja sekoitti asiantuntijan nimen useaan otteeseen. Vantaan kaupungin ympäristökeskuksen ympäristöasiantuntija on tietenkin TOMI SALIN eikä Timo Salin, kuten toimittaja-tomppeli kirjoitti. Tomppeli pahoittelee. SP ELINA IIJALAINEN Toimituspäällikkö elina@myyryorktimes.fi
• 3 KULTTUURITOIMIJAT ”valtasivat” kesällä 2021 Myyrinpuhoksen suurimmaksi osaksi tyhjillään olleen kiinteistön, kun Osuuskunta Myyrmäen kulttuuritalo vuokrasi itselleen noin 3000 km2 tilaa. Purku-uhan alla olleen talon vuokrasopimus solmittiin toistaiseksi, tiedossa oli että talossa voitaisiin olla kolmesta viiteen vuotta. OSUUSKUNNAN tavoitteena oli muodostaa Myyrinpuhokseen merkittävä kulttuurialan toimijoiden keskittymä, Myyräncolo. Osuuskunta vuokrasi edelleen työhuoneita ja muita tiloja. Talossa toimi parhaimmillaan useita kymmeniä kulttuuriyrittäjiä. Kaupunkilaisille näkyvimpiä osuuskunnan projekteja olivat todennäköisesti Myyr York Park -nimellä kulkeneet ulkoilmatapahtumat vuosien 2022 ja -23 kesinä. KIINTEISTÖN tilanne kuitenkin muuttui joulukuussa 2023, kun Myyrinpuhoksen, sen pysäköintialueen, parkkitalon ja Isomyyrin asemakaavamuutosehdotus hylättiin ja kaavatyö päätettiin aloittaa alusta. Edessä oli jälleen useiden vuosien odotus ennen kiinteistön lopullisen kohtalon ratkeamista. Osuuskunnan toiminta keskeytyi kaikessa hiljaisuudessa mm. vuokravelasta johtuviin talousvaikeuksiin toukokuun 2024 lopussa. MYYRINPUHOKSEN kiinteistö ei ole kuitenkaan hiljennyt. Suurin osa osuuskunnan jäseninä olleista yrityksistä ja yhteisöistä on jatkanut ja jatkaa edelleen normaalisti tästäkin eteenpäin, nyt vain suoraan kiinteistönomistajan vuokralaisina. Uusiakin vuokralaisia on tullut. UUTTA muotoa yhteisölliselle olemiselle ja tekemiselle etsitään parhaillaan. Myös Vantaan kaupunki haluaa kulttuurikeskittymän säilyvän Myyrmäessä. “Meille on erittäin tärkeää, että Myyrmäen aktiivinen ja monipuolinen kulttuurielämä jatkuu ja kehittyy edelleen”, apulaiskaupunginjohtaja RIIKKA ÅSTRAND sanoo. “Haluamme olla omalta osaltamme tukemassa toiminnan kehittymistä entistä vakaampaan ja elinvoimaisempaan suuntaan yhteistyössä toimijoiden kanssa.” Myyr York Timesia kustantava Myyr York Media Oy on aiemmin vuokrannut työtilaa Osuuskunta Myyrmäen kulttuuritalolta ja osa lehden toimituskunnasta työskentelee edelleen Myyrinpuhoksessa. KULTTUURITOIMINTA MYYRINPUHOKSESSA JATKUU ILMAN OSUUSKUNTAA P I H I N Ä Ä JA P Ö H I N Ä Ä P U H O K S E S S A U U T I S E H K O T HELSINGIN seudun ympäristöpalvelut eli tuttavallisemmin HSY perustaa uuden Sortti-aseman pääkaupunkiseudun kasvavan väestön jätehuollon tarpeisiin. Asema kaavoitetaan Martinkyläntien varteen, Martinkyläntien ja Matkatien väliin sijoittuvan Pärispruunpuiston alueelle. Kaavamuutosalueen pohjoisja itäpuolella sijaitsee Vantaan Energian voimalaitoksen toimintoja, lounaassa Variston yritysalue. SORTTI-ASEMALLE tulee toimisto, vastaanottoja sosiaalitilat sekä lämmintä ja kylmää varastotilaa. Kaavatyön lähtökohtia esiteltiin asukastilaisuudessa Teams-kokouksessa 29.10.2024. REPSOTTAAKO? Katuvalot pois päältä? Lähtikö maa alta? Kaupunkia kiinnostaa nyt vantaa.fi/palaute Vaan toimiiko se? Ehkä joukossa on voimaa. Jätetään palautetta, pikana tai kuvan kera. Saatamme hämmästyä! M I TÄ S O R T T I A ? KO K E I LTA I S KO. . . UUSI SORTTIASEMA VARISTOON ...ANTAA JOUKOLLA PALAUTETTA? SKENESALINA tunnettu Myyrinpuhoksen kellarissa sijaitseva keikkapaikka on ollut tauolla syksyn ajan. Vantaan elävän musiikin yhdistys Velmu ry järjestää joulukuussa kaksi keikkaa, kun Suomiräpin “outolintu” Melo saapuu vihdoin Myyrmäkeen. Sitä on selkeästi odotettu, koska toinen ikärajattomista keikoista on loppuunmyyty. “Tulee kyllä hyvä ilta!” Velmun TOMMI OUVINEN hehkuttaa. SKENESALI ehti saada jo hyvää mainetta pääkaupunkiseudun keikkapaikkojen joukossa. Apulaiskaupunginjohtaja RIIKKA ÅSTRAND kertoo, että ensi vuoden puolella toimintaa pyritään vakiinnuttamaan Velmun ja Vantaan kaupungin yhteistyöllä. KEVÄÄLLE on suunnitteilla myös suosittujen, paikallisvoimin pidettyjen Hella-klubien paluuta. Toukokuulle on kiinnitetty The Balls solistinaan tietenkin ikoninen Marjo Leinonen. H E L L A Y E A H ! SKENESALI TEKEE PALUUN VA U N U R A L L I A L K A KO O N MARTINLAAKSON neuvola muuttaa kauppakeskus Myyrmannin tiloihin joulukuussa 2024. Muuton vuoksi neuvola on suljettu 3.–8.12.2024. Normaalisti Kivimäen koulussa toimiva neuvola joutuu evakkoon, kun koulua remontoidaan. Neuvola muuttaa kauppakeskus Myyrmanniin, osoitteeseen Iskoskuja 3A, 3.krs. 01600 Vantaa. Neuvolan tilat Myyrmannissa ovat entiset HUSLABin tilat. MARTSARIN NEUVOLA MYYRMANNIIN NEUVOLA avautuu asiakkaille Myyrmannin tiloissa maanantaina 9.12.2024. Ennen muuttoa Martinlaakson neuvola palvelee asiakkaita normaalisti Kivimäen koulun tiloissa osoitteessa Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa. NEUVOLA-ASIAKKAITA pyritään muistuttamaan muuttuneesta osoitteesta tekstiviestillä.
• 4 VANTAAN ammattiopisto Varian opiskelijoista merkittävä osa pääsee ensi syksynä uusiin tiloihin, kun Vehkalan toimipiste valmistuu Kehäradan länsipuolelle Kehä III:n tuntumaan Vehkalan aseman läheistyyteen. Uusi toimipiste on osa laajempaa ammattiopisto Varian toimitilaverkon kehitystä; opetus keskitetään entisten neljän toimipisteen sijasta kolmeen. Vehkalassa tullaan ensi syksynä opiskelemaan ajoneuvoalaa, logistiikka-alaa, lentokoneasennusta, sosiaalija terveysalaa, sähköja automaatioalaa sekä tietoja viestintätekniikkaa. TEKNIIKAN opetusalat tarvitsevat suuria ja monimuotoisia tiloja. Suunnittelussa on otettu huomioon ympäristövastuu, käyttäjälähtöisyys ja pitkän tähtäimen muunneltavuus. Rakennusten laajuus on noin 24 000 neliömetriä, ja niihin tulee muun muassa raskaan kaluston korjaushalleja, lentokoneasennuksen työhalleja ja moderneja ict-laboratorioita. Lentokoneasennusta varten rakennetaan tuulitunneli ja simulaattoritiloja. Useisiin halleihin tarvitaan sisäänajoja läpiajoväylät, mikä on pitänyt ottaa huoT E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U VA : T O M M I O T S AVA A R A JYRKI NURMINEN ja SANTERI SIREN päättivät valtakautensa rantalentopallossa seitsemänteen perättäiseen Suomen mestaruuteen. Pitkän uransa aikana Nurminen ja Siren pelasivat maailmankiertueella 35 turnausta ja Euroopan kiertueella kaksi turnausta sekä edustivat Suomea EM-kisoissa vuonna 2022. Santeri Siren siirtyi työelämän ja opiskelun pariin, mutta Jyrki Nurmisen toiminta jatkuu Variston Hiekka Beach Volley Club -hallissa lajin pelaajana, valmentajana ja halliyrittäjänä. VUODEN alussa julkaistun haastattelumme (1/2024) mukaan Jyrki suhtautuu erityisen intohimoisesti tavoitteellisten junioriryhmien, lajin tuotteiden ja lajin kannattavuuden kehittämiseen. KUN Varian uudet tilat valmistuvat Vehkalaan, vuonna 1984 valmistunut Varian Myyrmäen rakennus on tarkoitus purkaa. Tontille kaavaillaan rakennettavaksi 900 oppilaan yhtenäiskoulua ja liikuntahallia. Tontin pohjoisosaan on lisäksi suunnitteilla asuntorakentamista jopa 25 000 kerrosneliön verran. Rakentamisen korkeudet vaihtelisivat 2½-kerroksisista kaupunkipientaloista 9-kerroksisiin asuinkerrostaloihin. VARISTON IKUISEN KESÄN ISÄNNÄN KUULUMISIA VARIAN MYYRMÄEN RAKENNUS PURKUUN M I TÄ M E S TA R I T ? Y H T E I S KO U L U M ÄTÄ O JA N K U P E E S E E N VÄ H Ä N I S O M P I O P I N T O P I S T E VARIAN UUSI TOIMIPISTE KÄYTTÖÖN SYKSYLLÄ 2025 mioon rakennusten koossa ja sijoittelussa. Sekä sisälle että ulos tulee säilytystilaa opetuskäytössä oleville lentokoneille, työkoneille ja kuorma-autoille. Piha-aluetta käytetään myös raskaan kaluston lastausja ajoharjoitteluun, mikä aiheuttaa erityisvaatimuksia mm. pihan kantavuudelle ja hulevesien poistolle. Opiskelijoiden ja henkilökunnan pysäköinti sijoitetaan tontin ulkopuolelle. Rakennuskokonaisuuteen on suunniteltu viherkattoja ja aurinkopaneeleita sekä maalämpökaivoja. Maalämmön tavoitellaan kattavan noin puolet tulevasta lämmönkulutuksesta. VARIAN Vehkalan toimipisteen tilat palvelevat valmistuttuaan 2130 opiskelijaa ja 250 työntekijää. Kokonaisuus toteutetaan kaupungin omistaman VTK Kiinteistöt Oy:n hankkeena. Pääurakoitsijana toimii Jatke Oy. VTK Kiinteistöt on Vantaan kaupungin merkittävien strategisten hankkeiden kehittäjä ja toteuttaja. Kirjoittaja on VTK:n hallituksen jäsen. MINIHUUHKAJIEN EM-karsinnat etenivät syksyn kuluessa mainiosti Kreikkaa vastaan pelatuissa otteluissa, sillä molemmat ottelut voitettiin. VJS:n NIILO SIREN on maajoukkueessa vaihtanut pelipaikkaansa hyökkääjästä pakiksi, josta sai ansaitusti kehuja päävalmentaja KAI NYYSSÖSELTÄ Palloliiton sivuilla: “Niilo Siren on hyvä esimerkki siitä, kuinka nopeasti pelaajamme pystyvät sopeutumaan uusille pelipaikoille. Niilo on pelannut seurajoukkueessaan laiturina, mutta nyt hän pelasi todella vahvasti pakkina”. SIREN onnistui jälkimmäisessä Kreikka-ottelussa myös maalinteossa. Hän laukoi Suomen toisen maalin, kun peliä oli pelattu 89 minuuttia. Molemmat lokakuussa pelatut ottelut päättyivät Suomen 2-0 voittoon. VJS:N NIILO SIREN JATKAA U-17 MINIHUUHKAJISSA H Y VÄ N I I L O ! U U T I S E H K O T
• 5 H I M O I T T U, O D O T E T T U, PÄ I H I T TÄ M ÄT Ö N . . . TRIVIA V AS T AU KS ET Ali Jahangiri Ellenin Urhot Nothing for Money plays Dire Straits Aili Ikonen Trio Stand Up Stance Brothers Samppanjatasting Knipi Trio Stand Up Pulkkinen LIVE Jussu Pöyhönen Tequila-tasting Tero Lindberg & The Tijuana GT Dunkel & Rautio plays Lighthouse Julye Blom Stand Up Loiriplugari Music of Steely Dan SoulSisters High-D Wappuspesial Duo Pimperot 16th Avenue Stand Up Pauli Hanhiniemi Muutokset ja lisäykset mahdollisia. lobbymyyrmaki.fi Lobbyn kevät 2025 16.1./17.1./18.1. 24.1. 25.1. 31.1. 5.2. 8.2. 14.2. 14.2. 5.3. 7.3./8.3. 15.3. 21.3. 21.3. 28.3. 29.3. 2.4. 5.4. 11.4. 11.4. 26.4. 30.4. 3.5. 7.5. 17.5. 1. Basilios on a) Italialainen ravintola Paalutorin kulmalla b) SynLabin uusi laboratorio Myyrmannissa c) Seutulan vanhan kaatopaikan lempinimi? 2. Vaskivuoren lukion kevään 2025 näytelmä on a) Nummisuutarit b) Ylpeys ja ennakkoluulo c) Hamlet? 3. Myyrmäen Koskikujalla toimi 70-luvulla a) Antti Einiön ohjelmatoimisto b) Aira Samulinin tanssikoulu c) Hurriganesin treenikämppä? 4. Kaivokselan talousvesi tuli alun perin a) Silvolan tekoaltaasta b) Espoon Pitkäjärvestä c) Nykyisen Vetokannaksen uimarannalla sijainneesta lähteestä? 5. Vantaa otettiin kunnan nimeksi 1972, kun Helsingin maalaiskunnasta tuli kauppala, mutta mikä alue tunnettiin sitä ennen Vantaana? a) Tikkurilan suuralue b) Vantaankosken ympäristö c) Vantaanjoen alkulähde Hausjärvellä 6. Pähkinärinteen asemakaavan laati vuonna 1969 rakennusliike Otto Wuorion toimeksiannosta a) arkkitehti Pentti Ahola b) arkkitehti Erkki Karvinen c) arkkitehti Aarne Ervi? 7. Helsingistä Kaivokselaan kulkenutta linjaa liikennöi alun perin vuodesta 1962 a) Helsingin kaupungin liikennelaitos b) Vantaan liikenne c) Suomen Turistiauto? 8. Missä sijaitsee Reittipuisto? a) Vapaalassa b) Vantaanpuistossa c) Kivistössä 9. Mistä löytyy kuvanveistäjä Jouko Toiviaisen teos “Äyriäinen”? a) Uomatorilta b) Laajaniityn aukiolta c) Jokiuomanpuistosta 10. Risto Jarvan elokuvan “Yhden miehen sota” yksi kuvauspaikka sijatsi a) Louhelassa b) Hämeenkylässä c) Kaivokselassa? Taas se on käsissäsi. Totuuden hetki. Pidätkö kynsin hampain kiinni kaikkitietävyytesi illuusiosta, vai oletko viimein valmis nöyrtymään tietämyksesi äärettömän rajallisuuden edessä? Ja toisaalta, jos kaiken tietäisit, missä olisi uuden oppimisen ilo? Mahdollisuus, joka epävarmuudessa piilee? Mene ja tiedä. Tai ole tietämättä. 1a, 2b, 3a, 4c, 5b, 6a, 7c, 8b, 9a ja 10c Eipäs kurkita siellä!
• 6 KAIVOKSELASSA mäen päällä kohoaa maamerkkinä vesitorni. Sen vieressä ovat ahkerassa käytössä olevat tenniskentät. Mäen alla olevalle pellolle ovat painautuneet kävelylenkit ja hiihtolatujen paikat. Vantaan kaupunki on laatinut yleissuunnitelman Kaivokselan liikuntapuistoon, Kaivospuistoon (eli vesitornin viereiseen metsään) ja Mätäojanlaaksoon. Vaikuttaa siltä, että PÄHKINÄRINTEEN, Hämeenkylän ja Variston asukkaita palvellut K-Supermarket Herkkupähkinä suljettiin isänpäivänä. Kiinteistön elinkaari tuli 35-vuotiaana tiensä päähän. Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja MIKA SIVULA on kuitenkin hyvin kartalla lähialueiden tilanteesta: ”Siinä on puolen kilometrin päässä Pähkinärinne ja kilometrin tai parin päässä Hämeenkylä ja Myyrvalinta”. MARKKINA on Keskon mukaan kovaa vauhtia jakautumassa uudelleen. On alueita, joissa väestö vähenee ja on alueita, joissa se kasvaa. K-ryhmässä ajatellaan niin, että on oltava siellä, missä markkina on nyt, mutta myös siellä, missä se on tulevaisuudessa. ”Mielestäni meillä on hyvä kattaus ympäri Suomea. Merkkejä oli kuitenkin siitä, että hypermarketteja kaivattiin. Viimeisin uusi Cittari on avattu Sastamalassa vuonna 2017, kunnes K-Citymarket Columbus nyt marraskuussa avattiin Vuosaaressa”, Sivula mainitsee. Sitä seuraava on tulossa vuonna 2026 lähiseudulle Kivistöön. HYPERMARKETTIEN eduiksi hän kertoo valikoiman runsauden, koska vaatteet, kosmetiikka ja pienet kodinkoneet saadaan samasta kaupasta kuin ruokakin. K-Supermarkettien ja K-markettien lähipalvelut ovat silti myös tärkeitä. Ruokaa myyvät kaupat eivät sentään ole samalla tavalla kärsimässä ulkomaisten verkkokauppojen vaikutuksesta kuin moni muu. ”Lähipalveluiden sijoittumisen kannattavuuteen vaikuttaa kuitenkin moni asia, yhtenä muun muassa liikennevirrat”, toteaa Mika Sivula. Tämän saattaa todeta jokainen, joka on yrittänyt kulkea Myyrmäenraittia viime vuosina. PUISTOON on asennettu uusi ympäristötaideteos Kultainen häkki. Kuvanveistäjä JOHANNA ILVESSALO on toteuttanut teoksen linnut yhteistyössä Jokiuoman ja Louhelan päiväkotien esikouluryhmien kanssa. Viisi kullanhohtoista lintuhäkkiä ja kymmenen pronssiin valettua lintua on ripustettu neljän metrin korkuisiin tolppiin. Teos on valaistu. TAITEILIJA Johanna Ilvessalon mukaan teos sisältää symboliikkaa, jolla viitataan erilaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja vapauteen. Sillan alla virtaava puro symboloi elämää ja sen jatkuvuutta. “Yhteiskunta sekä me itse muodostamme erilaisia häkkejä, joiden vangiksi saatamme joutua. Häkkien ovet ovat raollaan, mutta niistä ulos lähteminen vaatii uskallusta ja rohkeutta lähteä pois”, Ilvessalo kertoo. KAIKKAAN KUNTOILUN KEIDAS HEIPAT HERKKUPÄHKINÄLLE JOKIUOMAN PUISTOON UUSI TAIDETEOS K U M I K E N T TÄ JA K U N T O P O R TA AT PÄ H K I N Ä P U R T U T I T I T Y Y liikaa ei muuteta, parannetaan olemassa olevia toimintoja ja korjataan epäkohtia. LUOLAPOLUN päähän tulee käyttäjille selkeä pysäköintipaikka. Hiekkakenttä, tai virallisesti kivituhkapintainen jalkapallokenttä, parannetaan tekonurmipintaiseksi ja aidataan. Päissä olevat kentät säilyvät entisellään, mutta toiseenkin päätyyn tuodaan ulkokuntoilulaitteita. Kaivospuiston suunnittelua ovat rajoittaneet liito-oravat. Maisemalliset arvot perustuvat metsäiseen mäenrinteeseen ja vesitorniin. Nykyistä puustoa ja muuta kasvillisuutta säilytetään mahdollisimman paljon. KUNTOPORTAAT lähtevät vesitornin pohjoispuolelta, eli vastakkaiselta suunnalta kuin nykyinen kulku. Ne päätyvät pellolle toisen nykyisen metsäpolun linjaa noudatellen. Pellolla pääsee jatkossa liikkumaan kivituhkapintaisia reittejä pitkin. Niillä ei ole talvikunnossapitoa eikä valaistusta. LOPULLISET rakentamissuunnitelmat valmistuvat alkuvuodesta 2025. Rakentaminen jakautuu vuosille 2025 ja 2026. Kokonaiskustannusten arvio on noin 1,2 miljoonaa euroa. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N LINNUT syntyivät, kun esikoululaiseet tutkivat Ilvessalon opastuksella eri lintulajeja ja muovasivat niitä saveen. Savilinnuista valmistettiin vahamuotit, joiden avulla linnut valettiin pronssiin. Osa linnuista on vielä häkeissään, mutta osa on lennähtänyt niiden läheisyyteen orrelle. “Lasten tekemät linnut kuvastavat heidän omaa sukupolveaan, joka on valmis etsimään oman polkunsa häkin ulkopuolelta”, Ilvessalo kuvaa. UUSI TEOS muodostaa vastinparin vuonna 2017 valmistuneelle, myös Johanna Ilvessalon tekemälle veistokselle Lintukoto. Kauempaa tarkasteltuna Ilvessalon teokset muodostavat yhtenäisen taidekokonaisuuden. Myös Kultainen häkki -taideteos liitetään osaksi Vantaan taidemuseo Artsin julkisen taiteen kokoelmaa. Onko olo kuin kultaisella linnulla häkissään? Mars Jokiuomanpuistoon hakemaan inspiraatiota taiteesta. K U VA : S A M I PA R K K I N E N U U T I S E H K O T
• 7 Su 1.12. klo 10 Jouluaatto ti 24.12 . klo 10 Perheiden aattohartaus klo 13 Aattohartaus (ruotsiksi) klo 15 Aattohartaus klo 22 Jouluyön messu Kirkon ovet auki klo 9–16 ja 21–23 Joulukirkkolive Myyrmäen kirkosta aattoaamusta klo 10 joulupäivään klo 11 Vantaankosken seurakunnan YouTube-kanavalla. Joulupäivä ke 25.12. klo 10 Joulupäivän messu To 28.11. La 7.12. Su 8.12. Ke 11.12. Pe 13.12. La 14.12. Joulukonsertit Vantaan musiikkiopisto Vantaan Laulun Oltermannit Käsikelloja lauluyhtye Sonus Vantaan musiikkiopiston laulajat Puhallinorkesteri Louhi Saint-Saëns: Jouluoratorio Vantaan naislaulajat Vaskivuoren lukio Vantaan mieskuoro Vantasia Qoro Quando Ma 16.12. Ti 17.12. To 19.12. La 21.12. klo 18.30 klo 18 klo 18 klo 19 klo 19 klo 18 klo 19 klo 19 klo 19 klo 18 Konsertteihin vapaa pääsy, ohjelma 10-25 e 1. adventtisunnuntain Hoosianna-kirkko myös Vantaankosken seurakunnan YouTube-kanavalla. Su 8.12. klo 15 Vauvojen joulukirkko Ma 9.12. klo 9.30 ja 10.30 Joulumuskarit Ma 9.12.24–6.1.25 klo 16–22 Kuusi ja tähti – Valometsä kirkon puistossa To 12.12. klo 9.15 ja 10.15 Jouluiset muskarikirkot Su 15.12. klo 15 Lasten Kauneimmat joululaulut Ti 24.12. klo 10 Perheiden aattohartaus Lasten joulu Myyrmäen kirkon joulu Joulun kirkot MYYRMÄEN KIRKKO Vantaankosken seurakunta Valoa! Su 1.12. Ti 10.12. To 12.12. Su 15.12. Su 22.12. Kansainväliset kauneimmat joululaulut International Christmas Carols. Klo 15 kahvit / coffee Kauneimmat joululaulut valoisaan aikaan Lasten Kauneimmat joululaulut klo 16 klo 18 klo 13 klo 15 klo 18 Lahjoita jouluiloa! Osallistu joulukeräykseen Keräyksen tuotto käytetään oman alueen ihmisten auttamiseen. Pienikin lahjoitus auttaa. MobilePay 16 403 Tilinro FI31 1578 3007 1011 93. Kirjoita viestikenttään "Vantaan srkyhtymä, Vantaankosken srk, diakoniatyö, jouluavustus" ( Keräyslupa nro RA/2020/1560) Kaikki joulun tiedot löydät osoitteesta vantaanjoulu.? Tervetuloa Valon kirkkoon! Uomatie 1 S A R J A K U V A U K S E L L I S T A
• 8 VETOKANNAS veti puoleensa uimareita jo toukokuisten helteiden aikaan keväällä, vaikka varsinainen kesäkausi oli vielä viikkojen päässä. Samalla huomattiin jokakesäinen vieras. Rihmalevä. ALUEEN kaupunginvaltuutetut ryhtyivät toimeen ja valtuustoaloite Vetokannaksen ruoppaamiseksi eteni lokakuussa kaupunginhallituksen vastaukseen asti. Siinä ajankohdaksi ounasteltiin kevättä 2026 toiveissa olleen kevään 2025 sijasta. ”Olen kuullut kommentteja, että ihmiset joutuvat väistelemään ja siirtämään leväkasvustoa uimaan mennessään”, myöntää terveydensuojelutarkastaja SARI RAJAJÄRVI (Vantaan Ympäristöterveys/Ympäristökeskus). ”Se on varmasti epämiellyttävää, mutta veden laatu on sekä kesällä että talvella tehdyissä mittauksissa todettu hyväksi”. VANTAAN taidemuseo Artsissa voi käydä tutkimusmatkalle luontoon ja meihin itseemme. Yhteenkietoutuneet maailmat -näyttely on kutsunut mukaan brittiläisen REBECCA LOUISE LAW’N , joka taidetta on ensimmäistä kertaa esillä Suomessa. Law’n installaatiot ovat paikkasidonnaisia, mutta niiden materiaaleja kierrätetään näyttelystä toiseen. Vantaalla tekemiseen osallistuivat myös Artsin lähiyhteisöt, jotka keräsivät materiaalia ja toteuttivat työpajoissa osia teoksesta. UUSI hiekkapohjainen uimapaikka Kuninkaantammen alueella, Palettilampi, avattiin 15.7.2024. Entinen vedenpuhdistuslaitoksen allas täyttyy Päijännetunnelista tulevalla vaihtuvalla järvivedellä. Käyntiin päästiin vähän yskähdellen, koska vain kuukausi ennen rannan avaamista havaittiin, että alueella pesii erittäin uhanalainen mustakurkku-uikku. Elokuussa ihmeteltiin Palettilammelle ilmaantunutta hajua, ja vasta käyttöön otettu lampi nousi otsikoihin. Ennen kuin veden testaus valmistui, epäiltiin että vesi ei lammessa vaihdu riittävän nopeasti. Virtausta ja vaihtuvuutta nopeutettiin. ”VEDEN laatu todettiin erittäin hyväksi. Ainoa haitta oli haju”, kertoo Helsingin kaupungin terveysinsinööri SARI FRONT. ”Lampi haki vielä lajien välistä ekologista tasapainoa”. Syylliseksi todettiin kultalevä, jonka kukintojen hajoaminen aiheuttaa hajua, mutta on myrkytöntä ja vaaratonta. Elokuun lopussa tehdyt mittaukset osoittivat, että kasvusto oli vähentynyt ja tilanne tasapainottunut. ”Harmi kyllä tämä tieto ei päätynyt enää otsikoihin”, Sari naurahtaa. ”Vasta ennen kesän uimakautta testataan taas. Huhu kertoo, että Palettilammessa uidaan yhä, mutta valvonta siellä alkaa vasta 15.6.2025”, Sari muistuttaa. KIINTEISTÖ OY Martinlaakson Kivivuorentie 4 on toimittanut kaavamuutoshakemuksen kaupungille kesäkuussa 2024. Siinä suunnitellaan ostarin tontin pohjoisosaan kahden korkeahkon kerrostalon rakentamista. Ajo ostarin pysäköintiin katolle järjestettäisiin spiraalimaisesti entisen pitkän rampin sijaan. Nykyinen huoltopiha halutaan erottaa omaksi kiinteistökseen. Uusi kiinteistö muuttuisi liikerakennusten korttelialueesta asuin-, liikeja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle suunnitellaan arviolta 10 500 k-m2 rakentamista. Kuvissakin esitetty suunnitelmaluonnos pyrkii havainnollistamaan mahdollista rakennusoikeuden määrää sekä rakennusten massoittelua korttelissa. Arkkitehtuuria kehitetään tavoitteiden mukaisesti jatkosuunnittelussa eli kaavaehdotusvaiheessa. ASUKASTILAISUUS pidetään Martinlaakson päiväkodilla tiistaina 3.12.2024 klo 17.30–19.30 (Martinlaaksonpolku 7). MIELIPITEITÄ voi toimittaa Vantaan kaupungin kirjaamoon 61.2025 mennessä. Enää ei riitä kaavan numeron mainitseminen (002599), vaan mukaan otsikkoon tulisi liittää koodi VD/4917/10.02.04.00/2024. Toimitus kiittää kaupunkia asukasosallistumisen yksinkertaistamisesta. T E K S T I S I R K K A I N K I N E N A I K ATA U L U L E VÄ L L Ä Ä N H A J U S TA V I I S KO R K K I R U U V I A K AT O L L E ! VETOKANNAS ODOTTAA RUOPPAAMISTA PALETTILAMPI VETI KESÄLLÄ PUOLEENSA LAPSIPERHEITÄ MARTINLAAKSON OSTARIN AJORAMPPIEN TILALLE ASUNTOJA RIHMALEVÄT ovat nopeakasvuisia ja ne uusiutuvat vuosittain. Talvella jäät tuhoavat tätä vesirajan rihmalevävyöhykettä, mutta uusi kasvu lähtee keväällä käyntiin kasvualustaan jääneistä tyvisoluista. VETOKANNAS on entiseen hiekkakuoppaan muodostunut pohjavesilampi, joka on vähäravinteinen ”pienen riskin” vesi. Lähialueilla ei ole esimerkiksi teollisuutta, maataloutta, jätevesiverkostoa tai vastaavia ravinteita lisääviä tai veden laatua pilaavia riskiaiheuttajia. Uimarannan palveluitakin on lisätty, joten Vetokannas on syystäkin suosittu ja turvallinen uimapaikka. RUOPPAUSSUUNNITELMAN valmistuminen ja mahdollisen vesiluvan hankinta vievät kuitenkin leväratkaisua ainakin yhden kesän yli. Odottavan aika on pitkä. U U T I S E H K O T TOINEN näyttelyyn kutsutuista on turkulainen taiteilijaryhmä IC-98. Sen muodostavat PATRIK SÖDERLUND ja VISA SUONPÄÄ. Heidän taiteessaan nousevat esiin luonnon prosessit, elollisen ja elottoman luonnon suhde nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi mukana ovat Vantaan taidemuseon kokoelmataiteilijat S ATU AUTERO, EMMA HELLE ja KARI VEHOSALO. Yhteenkietoutuneet maailmat Vantaan Taidemusoe Artsissa 2.3.2025 asti. K U V A : A M A N D A K A U R A N N E K Y L M Ä Ä PA KO O N ARTSIN UUSI NÄYTTELY TUO KESÄISTÄ TUNNELMAA TALVEN KESKELLE
• 9 PIENI SUURI LAHJA! ANNA YSTÄVÄLLE ELÄMYS. KINO MYYRIN JOULULAHJALIPUT KAUNIISSA LAHJAKUORESSA Joululahjaliput 4 kpl 40€ Voit myös ostaa lahjakortin vapaavalintaiselle summalle, ja se oikeuttaa lippujen ja leffaherkkujen ostoon Kino Myyrissä. Joululahjaliput kelpaavat myös Rekolan Kinossa! Tule ostoksille Kino Myyriin tai verkkosivuille: kinomyyri.fi MIKE’S DINER LÄHTI MYYRMÄESTÄ T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N S E N P I T U I N E N S N Ä G Ä R I MIKKO SORJOLAHTI saapui Myyrmäen Liesigrillille töihin kolmisenkymmentä vuotta sitten, silloin kun Myyrmannia rakennettiin. Vuonna 1997 hän osti kioskin omakseen. Myyrmäen asema remontoitiin 2014, ja sen jälkeen katsottiin, ettei nakkikoppi sovi kaupunkikuvaan. Mikko siirsi grillin sisätiloihin. Niin syntyi Mike’s Diner. ASEMAT ovat läpikulkupaikkoja, joita on perinteisesti pidetty levottomina. Remontin jälkeen huolena olikin, että asema jälleen sotketaan ja paikkoja hajotetaan. Mikko katsoi asiakseen ylläpitää ravintolan ohella sosiaalista kontrollia. “Jos on sellainen tunne, että turvallista on vain siellä, missä on vartija niin jossain on menty pieleen”, Mikko toteaa. “Totta kai valvontaa pitää olla, mutta ratkaisuna ei voi olla vain vartijoiden ja koirapartioiden lisääminen.” MIKE’S DINER toi asemalle myös tapahtumia. Aulassa soivat vuosikausia pianot, ja Mikko jaksoi kantaa uuden aina hajotetun tilalle, kunnes korona karkotti soittajat. Aseman edessä järjestettiin tapahtumia, milloin osana Why so Myrtsiä, milloin moottoripyöräkerhojen torstaiajojen päätösjuhlaa noin sadan pyörän voimin tai hevoset kaljakärryjen edessä kopsutellen. MAAILMA muuttui, siinä samalla myös Myyrmäki ja Mikon elämä. Ensin tuli korona, joka oli raju isku ravintola-alalle. Yrittäjästä on silti vaikea saada henkeä pois. Sorjolahti perusti toisen Mike’s Dinerin Tikkurilaan. Sen jälkeen hän lähti Thaimaahan, vuokrasi rantantotin ja alkoi tehdä itselleen vaihtoehtoista työpaikkaa. 26 metrin mittaiselle rantapalstalle rakentui kaksi bungalowia, ravintola, hierontapaikka, rantabaari ja jopa sauna. Tarkoituksena oli luoda mahdollisuus tehdä töitä joko Suomessa tai Thaimaassa. “Maaliskuun 18. päivä tuli aivoinfarkti, se loppui siihen”, Mikko kertoo. Paluu Suomeen ei tapahtunut maitojunalla vaan lääkärilennolla. Vaikka toipuminen infarktista sujui hyvin, jätti se jälkensä. Välillä Sorjolahti hakee sanoja, ja jaksamista ei enää ole samalla tavalla kuin ennen. Kun rakkaat ravintolat olivat Thaimaan talven aikana joutuneet vaikeuksiin, oltiin vaikeiden ratkaisujen äärellä. MYYRMÄEN liiketoiminta myyntiin ja Mike’s Dinerin ovet suljettiin syyskuussa 2024. Tikkurilan toimipiste jatkaa toistaiseksi toimintaansa. Hyvästien jättö Myrtsille tuntuu haikealta. ”Kuvittele nyt”, Mikko kuvailee Myyrmäen aseman avajaisia kymmenen vuotta aiemmin. ”Poliisit vetäisivät maijan parkkiin oven eteen ja toinen soitti virka-asussaan Hill Street Bluesia. Sellainen huokuu hyvää fiilistä.” Sorjolahden “ottofaija” vietti aikoinaan kolmekymmentä vuotta portsarina entisen Pantterin, nykyisen Femman ovella. Yhtä paljon vuosia ehti kertyä Mikolle Myrtsissä. Jäämme kaipaamaan Sorjolahden puuhamiehen ominaisuuksia. ”Pitäisi saada monta Nakki-Mikkoa lisää”, mies huikkaa ratkaisuksi Myyrmäen tilanteen parantamiseksi. ”Yksi ei enää jaksa.” S U R U U U T I S E H K O
• 1 ARKKITEHTUURIOHJELMAAN VOI VAIKUTTAA NYT HYVÄSTIT SILLOILLE? M I T E N N I I N V I I H T Y I S Ä Ä ? JOS ET, et ehkä ole kokenut sitä karmaisevaa tunnetta, kun oma ratsusi kieltäytyy hyppäämästä. Onneksi Myyrmäen kirjasto auttaa tässäkin asiassa. Kirjastot tarjoavat keppihevosten ja aineistojen lisäksi muitakin laite-, esineja tilapalveluja. Kirjastossa voit järjestää tapahtuman, työskennellä etänä, opiskella, kokoustaa ja olla luova. Esimerkiksi Kivistön kirjastossa järjestetään työpajoja. Ystävällinen kirjastovirkailija kertoi minulle, että voin lainata myös urheiluseurojen kausikortteja: ”Meillä on ainakin Kiekko-Vantaan ja PK35:n kausikortit”. KÄYTTÄMÄLLÄ Helmet-kirjaston hakua löytyy paljon muutakin, sillä ajantasaiset tiedot eri kirjastojen lainamateriaaleista löytyvät sieltä valitsemalla aineistotyypiksi esineet. Voit lainata esimerkiksi porakoneita, tennismailoja, luistimia, kuulokkeita, suksia, sykemittareita ja soittimia eri kirjastojen valikoimista. Lainattavat esineet täytyy palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu ja jonka kokoelmiin ne kuuluvat. Esineitä ei voi varata. ONKO suosikkiartistisi tulossa Lobbyyn keikalle? Kysy kirjastosta Lobbyn korttia ja varmista sisäänpääsysi. Onko pörssisähköhintojen seuraaminen tylsää? Lainaa kirjastosta sykemittari ja hämmästy. ”Otamme myös ehdotuksia uusista lainattavista vastaan”, huikkaa kirjaston setä vielä lähtiessäni. “Puuttuvia palveluita tai aineistoja voi ehdottaa hankittavaksi hankintaehdotuslomakkeella.” Helmet-kirjastot ovat kaikkien käytettävissä, asuinpaikasta riippumatta. ”ARKKITEHTUURI koskee meitä kaikkia, ja se on merkittävä tekijä vantaalaisen identiteetin muodostumisessa. On sitten kyseessä asunnot, työskentelypaikat, ostospaikat tai matkakohteet, haluamme kaupungilla edistää arkkitehtuuria, joka on toimivaa, kaunista ja kestävää”, kertoo Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja SAMPO PERTTULA Kehäkukka-palkinnon myöntämisen perusteista. Kehäkukka-palkinto meni tänä vuonna Tikkurilankosken puistoalueen suunnittelijoille, Myyrmäen kirkon peruskorjaus ylsi kunniamainintaan. VANTAAN kaupunki kutsuu asukkaat mukaan vaikuttamaan Vantaan arkkitehtuuriohjelmaan. Kaikki fyysinen rakennettu ympäristömme on arkkitehtuuria: talot ja niiden väliset tilat. Vantaan arkkitehtuuriohjelma sisältää valmistuttuaan tavoitteet sille, miltä vantaalaiset rakennukset ja kaupunkitilat, kuten puistot ja katualueet, näyttävät tulevaisuudessa. MYYRMÄEN kävelysiltojen ja alikulkujen kohtaloon yritetään vaikuttaa milloin asemakaavamuutoksissa, milloin niiden ulkopuolella. Yhtenäistä tapaa ei ole, ja kaupunkilainen saakin olla tarkkana milloin kannattaa älähtää. TOIMITUS älähti, kun Kelan talon tontin kaavamuutoksen yhteydessä näytti siltä, että Vaskivuorentien ja Jönsaksentien ylittävät sillat poistetaan. Asukastilaisuudessa kerrottiin, että ylikulkusillat eivät kuulu Ojahaanrinne 4 -kaavaan, vaan Myyrmäen liikennesuunnittelua tehdään omana kokonaisuutenaan. Jäimme odottamaan Vaskivuorentien liikennesuunnitelmaa, josta emme saaneet pyytämälläkään lisätietoja. Kerrottakoon, että kaupungin linjauksena on liikenteen rauhoittaminen esimerkiksi tuomalla kevyt liikenne samaan tasoon muun liikenteen kanssa. MYYRMÄKI-MARTINLAAKSON kaupunkikeskustojen seurantaryhmässä on jo huhtikuussa esitetty toivomus, että kaupunki huolehtii siitä, ettei kevyen liikenteen turvallisuus vaarannu. Ryhmä on korostanut tätä erityisesti Vaskivuorentien, Jönsaksentien ja MyyrTIESITHÄN, ETTÄ KIRJASTOSTA VOIT LAINATA KEPPIHEVOSEN? KO P O T I KO R T I L L A T E K S T I & K U VA S I R K K A I N K I N E N T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E OHJELMAN tarkoituksena on edistää viihtyisää ja toimivaa kaupunkiympäristöä. Sen tavoitteet ja toimenpiteet vaikuttavat asemakaavojen ja julkisten rakennusten sekä katujen, puistojen ja aukioiden suunnitteluun. MIELIPITEENSÄ Vantaan arkkitehtuurin tulevaisuudesta voi esittää vastaamalla verkkokyselyyn osallistuvavantaa.fi-sivustolla 6.1.2025 saakka. Samassa osoitteessa voi hakea mukaan myös asukasraatiin, jonka jäsenet pääsevät vaikuttamaan arkkitehtuuriohjelman laatimiseen. Raatiin valitaan noin 30 jäsentä, jotka edustavat eri ikäryhmiä ja taustoja ja Vantaan seitsemän eri suuralueen asukkaita. Asukasraatiin haku on auki 15.12. asti. VUODEN 2015 arkkitehtuuriohjelma “Kaunis ja kestävä Vantaa” löytyy Vantaan kaupungin verkkosivuilta. mäentien kohdalla. Pöytäkirjamerkintä saatettiin tiedoksi Kadut ja puistot -palvelualueen suunnittelupäällikkö MARKUS HOLMILLE , mikä johti siihen, että mainittujen kevyen liikenteen siltojen korvaamista palvelutasoltaan ja turvallisuudeltaan paremmilla tasoliittymillä tutkitaan sittenkin Ojahaanrinne 4 -kaavahankkeen yhteydessä. TULKINTAMME mukaan se tarkoittaa, että sillat poistuisivat ja Vaskivuorentien ympäristö tehdään kaupunkikorttelimaiseksi, jossa katujen varsilla on kivijalkaliikkeitä. Liikkuminen kaikissa muodoissaan tapahtuisi katutasossa. Asemakaavamuutos ei silti ilmeisesti ole tulossa uudelleen nähtäville, vaan etenee seuraavaksi kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyyn. NYT siis näyttäisi, että asemakaavamuutos kerrallaan sillat ja alikulut poistuvat Myyrmäestä. Sen myötä historiaan jää yksi Myyrmäen suunnittelun parhaista paloista; se, että Myrtsissä pääsee halutessaan liikkumaan kaikkialle ilman, että joutuu ylittämään yhtään katua samassa tasossa kuin autot. AUTOILIJOIDEN asennekasvatusta odotellessa. K AT K E A M A T T O M A N JA L A N K U L U N L O P P U JA A U T O J E N Y L I V A L L A N A L K U ? N O O N P A S P A L J O N U U T I S T A N Y T . . .
• 1 1 MYYRMÄKELÄINEN nykytanssiteatteri Mamia Company vietti tänä vuonna 10-vuotisjuhlavuottaan. Kesällä teatteri jäi kodittomaksi, mutta ei työttömäksi. Syyskaudelle tuli hieman yllättäen koulukiertue, joka on vienyt teatteria ympäri Suomea. Länsi-Vantaalla kulttuurilasten esitykset ja työpajat on saatu järjestettyä muissa tiloissa. UUSI ESITYS, Kisu Pikkulaisen uintiretki, nähdään lastenkulttuurikeskus Toteemissa vielä joulukuussa. Kulttuurilapset on Vantaan kaupungin toimintaa, jossa vuonna 2023 tai sen jälkeen syntyneet lapset saavat kutsuja maksuttomiin tapahtumiin aina siihen asti kunnes lapsi täyttää 7 vuotta. “On ihanaa, että meillä on lasten maailma niin vahvasti edustettuna”, koreografi, ohjaaja NINA MAMIA huokaa. Kisu Pikkulaisen jouluesitystä on sitäkin varattu ensi vuoteen 15 esityksen verran. Vuodelle 2025 on tulossa esitys myös aikuisille, kun Psyyken Triptyykki sarjan kolmas osa saa ensi-iltansa. Aiemmat osat olivat nimeltään Mykkä ja Surussa, kolmannen nimi on vielä salaisuus. KODITTOMUUS alkoi, kun Myyrinpuhoksen kiinteistön vuokrat nousivat uusien järjestelyjen myötä. “Selvää oli, että jos vuokra nousee niin on lähdettävä”, Mamia kertoo. “Ja se nousi, ei paljon, mutta sen verran että täytyi lähteä.” MAMIA COMPANY on tuonut vahvasti esille sen, että vaikka vuokrankorotuksia ei olisi tullut, he eivät olisi voineet jäädä Myyrinpuhoksen kiinteistöön. Myös VanDance-tanssifestivaalin tilajärjestelyt aiheuttivat ongelmia. Festivaali saatiin onneksi siirrettyä rahoituksineen seuraavalle vuodelle. “Myyrmäessä toimiminen on ollut erittäin haastellista”, Mamia kertoo. “Asioita jätetään kertomatta ja pimitetään tietoa. Toiminta on ollut vähättelevää kautta linjan.” Mamia Company etsiikin nyt uutta kotia, mistä vain Vantaalta: “Mikään alue ei ole toista edellä.” NYKYTANSSITEATTERI MAMIA COMPANY ETSII UUSIA TILOJA T E AT T E R I TA I VA S A L L A (hyvinvointi) Se raffimpi hiusstudio Myyrmäessä. Studiowest.fi Ruukkupolku 14 050 557 5157 IG @studiowest_14 Westissä teitä palvelee Katja, Minna, Mika, Sari, Mona, Veera, Sanni, Dalia ja Kaori. Oliskos aika laittaa jouluksi kuontalo kuntoon? -15% Tammikuun ajan hiustenleikkuu * Ta r j o u s v o i m a s s a t a m m i k u u n 2 2 5 l o p p u u n a s t i . tällä kupongilla.* K U VA : M A M I A C O M PA N Y
• 1 2 YKSI yllätys, jonka yleisö yleensä kokee klubille tullessaan, on sen miellyttävä kuulokuva. “Sinne on pakattu aika paljon villaa”, Suvanne kertoo. “Takaseinään, lavan alle, lavan kattoon. Akustiikkaan on käytetty merkittävästi vaivaa. Lavalla on lähes studio-olosuhteet ja sitten se aukeaa vähän sinne yleisön suuntaan.” Se mahdollistaa Suvanteen mukaan sen, että vaikka lavalla soitettaisiin näennäisesti kovaa, korviin ei satu. Ja toisaalta hiljaisestakin saa selvää. Tila, joka on siis alun perin tehty toimistokäyttöön, muistuttaa sijainniltaan salakapakkaa, sisustukseltaan klubia ja akustiikaltaan huippuluokan konserttipaikkaa. Toinen yleinen palaute tulee suhteellisen samanlaisena sekä esiintyjiltä että yleisöltä: on ihanaa olla lähellä. “Lavan ja pöytien väliin ei jää metrien kuilua, vaan siinä ollaan ihan toisella tavalla läsnä kuin monessa muussa paikassa”, Suvanne sanoo. Saksofonisti William Suvanne valitsee Lobbyn esiintyjät yleisöä ajatellen, ja nauttii päästessään kuuntelemaan keikkoja, joilla ei ole pakko soittaa itse. JAZZKLUBI LOBBY JUHLI TÄNÄ SYKSYNÄ KOLMIVUOTISSYNTTÄREITÄÄN T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VAT E M M A T U R U N E N JA Y YK A A KO O “YLI 150 konserttia, voitko kuvitella?” WILLIAM SUVANNE hehkuttaa. Myyrinpuhoksen toisessa kerroksessa sijaitseva jazzklubi on päässyt kunnioitettavaan kolmen vuoden ikään ja siirtyy pois taapero-kategoriasta. Vielä on askeleissa haparointia, mutta näiden vuosien mittaan on syntynyt jo toimivia toistoja, ja lisäksi lukuisia yllätyksiä. E I V A R M A A N S O I P A R A N O I D
• 1 3 Kolmevuotiaalla alkaa olla jo perinteitä. Knipikin nähdään Lobbyn lavalla uudestaan tänä keväänä. WILLIAM Suvanne on ammattimuusikko, joka ennen koronaa teki itse 140–190 keikkaa vuodessa. Se tarkoitti, että useimmat illat ja viikonloput hän oli töissä, eikä ehtinyt olla kuuntelijan roolissa juuri koskaan. “Lobbyssä olen saanut etuoikeuden buukata esiintymään ne, jotka olisin itse halunnut nähdä”, Suvanne virnistää. Klubin pitäjänä ja tuottajana hänen on tietysti edelleen oltava paikalla. “Mutta kotoa klubille on kahden minuutin lompsinta, eikä edes ole pakko esiintyä.” Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että Suvanne usein kutsutaan lavalle saksofoninsa kanssa. Pelkkien omien mielitekojen varassa ohjelmistoa ei voi kuitenkaan rakentaa. Suvanne on huomannut, että artistit tuovat helposti yleisönsä mukanaan. Sen sijaan myyrmäkeläisten hän toivoisi antavan itselleen mahdollisuuden nauttia kulttuurista lähikulmilla. “Kulttuuritapahtumissa käyminen tuottaa ihan toisella tavalla onnellisuutta”, Suvanne vakuuttaa. “Kun aika on sellaista, että suoratoistopalvelun anti houkuttaa, niin moni täällä käytyään huokaa, että olipa ihanaa että tuli lähdettyä.” TOISAALTA Suvanne sanoo, että jos kulttuurin tuottaminen olisi hyvää liiketoimintaa, klubeja olisi paljon. Lobby on kuriositeetti melkein koko pääkaupunkiseudun mittakaavassa. Klubin toimintaa tukevat Musiikin edistämissäätiö ja Vantaan kaupunki. “Näillä asiakaspaikoilla, esiintyjien palkkioilla ja työntekijöiden palkkaamisella yhtälö ilman tukia olisi käytännössä mahdoton.” Siksi Lobbyynkin on pakko yrittää valita esiintyjiä, joilla on kysyntää ja kuulijoita. Lisärahoituksella Suvanne nostaisi instrumentaalimusiikin määrää ”noin kymmenestä prosentista” kolmannekseen ja toisi lavalle yleensäkin isompia kokoonpanoja. VIIHDETTÄ hän ei silti väheksy, vaan kertoo nauttivansa myös itse monipuolisesta ohjelmistosta. Yhdeksi suosikikseen hän nostaa jälleen ensi vappuaattona esiintyvän, vanhoja, rivoja kansanlauluja laulavan DUO PIMPEROT. “Meno oli rietasta, yleisössä korvat punoitti ja itse nauroin vedet silmissä”, Suvanne kertoo. KEIKKOJEN lisäksi ja niiden yhteydessä Lobbyssä järjestetään erilaisia maistelutilaisuuksia. Maaliskuussa ennen TERO LINDBERG & THE TIJUANA GT :n keikkaa lasiin laitetaan Tequilaa. Samppanjatasting-lahjakortit ovat löytäneet tiensä myös myrtsiläisten pukinkontteihin. “Hautajaisia lukuun ottamatta on käyty koko elämän kaari läpi”, Suvanne huomauttaa pohtiessaan tiloissa järjestettyjen yksityistilaisuuksien luonnetta. “On ollut ainakin häät, ristiäiset ja ylioppilasjuhlat.” Myös yritysten juhlat järjestyvät. LOBBYN ohjelmisto suunnitellaan taiteellisesti korkeatasoisen jazzja muun musiikin ympärille. Stand upit ja ensi maaliskuussa nähtävä PULKKINEN edustavat kevyempää linjaa. Kevään esiintyjistä Suvanne nostaa esiin KNIPIN vakiokeikan helmikuussa ja PAULI HANHINIEMEN vierailun toukokuussa. Sen verran hyvä maine paikalla on, että esiintyjiä olisi tulossa enemmän kuin heitä voidaan bookata. Jazzklubin pitäminen lähiössä ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa. Neljättä vuotta silti mennään. “Parasta on, että saa tarjota ihmisille kokemuksia ja elämyksiä”, William Suvanne summaa. “Ja tietysti myös itselleen.” “Hautajaisia lukuun ottamatta on käyty koko elämän kaari läpi.”
• 1 4 Yksinäisyys ja yhteiskunnasta syrjäytyminen ovat ilmiöitä, jotka kohdistuvat useasti nuoriin aikuisiin. Vantaan kaupunki haluaa auttaa 18–29-vuotiaita nuoria aikuisia antamalla heille mahdollisuuksia sosiaalistua muiden samanikäisten nuorten kanssa. Palvelut halutaan tehdä saavutettavaksi eri puolilla Vantaata, ja ne ovat saapuneet myös Myyrmäkeen. HANKKEESSA mukana olevat nuorisotyön koordinaattori JOEL SAIKKONEN ja valmentavan nuorisotyön esihenkilö KIRSI SULAOJA kertovat, että Vantaalla järjestettävä toiminta on varsin rentoa. Se saattaa kattaa rentoutumista nuorten aikuisten olohuoneessa asukastiloissa tai nuorisotaloilla, joissa järjestetään harrastustoimintaa tai työpajoja. Sen voi nähdä paikan päällä esimerkiksi Myyrmäen olkkari-illoissa. Nuoret pelaavat lautapelejä tai Nintendo Switchiä yhdessä sekä juttelevat yhteisen tekemisen ääressä. Ilmassa voi kuitenkin huomata pienen ujouden, eikä paikalla pidetä kovaa ääntä. Ohjaajat ovat läsnä nuorten kanssa ja lisäävät puheensorinaa käymällä keskusteluja heidän kanssaan. He myös toivottavat ovelta saapuvat nuoret tervetulleeksi. Myyrmäen asukastila, jossa olkkari-illat järjestetään, sijaitsee Myyrmäkitalon ensimmäisessä kerroksessa, minne voi poiketa ja suoraan kysyä, mistä tapahtumasta on kyse. Ilmapiiri on kannustava ja turvallinen. MYYRMÄEN olkkari-iltojen ohjelmana on suunnittelematonta yhdessäoloa, mutta nuorten mahdolliset toiveet otetaan huomioon. “Täällä on toivottu, että olisi ruokaa tarjolla, KAUPUNGIN HANKE HALUAA ESTÄÄ MYRTSIN NUORTEN AIKUISTEN YKSINÄISYYTTÄ T E K S T I & K U VAT V I I V I K A S K E L A & L A U R A M A N N I N E N A I K U I S T E N O I K E E S T I NUORISOPALVELUT voivat parhaimmillaan tarjota nuorille paikan, jossa voi kuulua yhteisöön ja tutustua muihin nuoriin. Nuoret aikuiset eivät kuitenkaan kuulu perinteisten nuorisopalveluiden piiriin. Varhainen aikuisikä ei välttämättä tarkoita sitä, että tukea tällaisista palveluista ei enää tarvittaisi. Suomen Punaisen ristin julkaisema yksinäisyysbarometri paljastaa, että lähes puolet 25-vuotiaista kertoo kokevansa yksinäisyyttä. Myös 25–34-vuotiaat kokevat yksinäisyyttä enemmän kuin heitä vanhemmat ikäryhmät. Syyksi arvioidaan esimerkiksi yksin asumista, ystävien vähyyttä ja huonoa rahatilannetta. Ne saattavat johtaa jättäytymisen pois tapahtumista, jossa voisi sosialisoitua. Tutkimustuloksista selviää myös, että avun hakeminen yksinäisyyteen ei ole yleistä. Vantaa haluaa löytää ongelmaan ratkaisun. NUORET aikuiset voivat osallistua Vantaalla juuri heille suunnattuihin tapahtumiin, joissa tarjotaan erilaista tukea ja ohjausta. Palveluihin kuuluvat muun muassa oppilaitosnuorisotyötä, työpajatoimintaa ja harrastusja vapaa-ajan toimintaa. Harrastusja vapaa-ajantoiminnan hanke sai alkunsa vuonna 2019. M A T A L A N K Y N N Y K S E N Y H D E S S Ä O L E I L U A
• 1 5 Myyrmäen olkkari-iltoja vietetään Myyrmäkitalolla tiistaisin. Erilaisten pelien pelaaminen on yleistä olkkari-iltojen tekemistä. Lämpimien voileipien lisäksi Myyrmäen asukastilassa tapahtuvissa olkkari-illoissa saattaa olla tarjolla keksejä, kakkua ja lämmintä juotavaa.
• 1 6 KYSYNTÄÄ nuorten aikuisten tapahtumille on selkeästi havaittu. On kuitenkin monia samanikäisiä nuoria, jotka eivät välttämättä ole kiinnostuneita samoista tapahtumista. Tämän takia nuorten aikuisten tapahtumille asetetut tavoitteet eivät liity vahvasti kävijämääriin, vaikka niitä koitetaan kasvattaa. “Yksinäisyyden vähentäminen, eriarvoistumisen ehkäiseminen ja kaikille mahdollisuuden antaminen harrastaa ja olla yhteydessä muiden kanssa ovat tärkeimpiä tavoitteitamme. Ajattelemme että pienillä resursseillamme olemme näissä onnistuneet”, Kirsi Sulaoja kuvailee. AMI, 26, on yksi Myyrmäen olkkari-iltojen kävijöistä. Tekemisen puute sai hänet kiinnostumaan nuorten aikuisten tapahtumista. Hän kertoo, että olkkari-iltoihin on mukava tulla käymään. Amilla on vaikea näkövamma, mutta Myyrmäen olkkari-illat ovat hänelle sopivan etäisyyden päässä. Hän kertoo pääsevänsä sinne suoraan Martinlaaksosta bussilla. “Täällä on muitakin, joilla saattaa olla joitakin poikkeavuuksia. Olen huomannut, että tämä paikka on helposti lähestyttävä ja tänne löytää helposti. Olen myös tutustunut pikkuhiljaa uusiin ihmisiin”, Ami selittää. Ami on suositellut nuorille aikuisille suunnattuja tapahtumia muillekin, myös naisystävälleen. Hän kertoo, että olkkari-illat ovat sopivan kokoisia, ja niiden ympäristö on rauhallinen. “Naisystävälläni on sosiaalisten tilanteiden pelko. Hän on sanonut, että Myyrmäen olkkari-illat ovat sopivia hänelle, koska siellä ei ole liikaa porukkaa”, Ami selostaa. niin sitten me olemme koittaneet järjestää esimerkiksi lämpimiä voileipiä olkkaria varten”, Saikkonen sanoo. Saikkosen työnkuvaan kuuluu luoda verkostoja ja selvittää, missä päin Vantaalla olisi kysyntää ja mahdollisuuksia toteuttaa tapahtumia nuorille aikuisille. Tämän lisäksi hän toimii yhtenä nuorten aikuisten tapahtumien ohjaajista ja on yksi “Vantaan nuoret aikuiset” -nimisen Discord-kanavan moderaattoreista, jossa nuoret voivat jutella nimimerkin takana sekä saada tietoa tulevista tapahtumista ja harrastusmahdollisuuksista. Hyötyjä on vaikea mitata luvuissa Joel Saikkonen on ollut alusta asti nuorten aikuisten toiminnassa mukana. M A T A L A N K Y N N Y K S E N Y H D E S S Ä O L E I L U A
• 1 7 Myyrmäen uudet kodit valmistuvat helmikuussa – tule tutustumaan! Onnella on osoite. Myyrmäkeen valmistuu erinomaiselle sijainnille uusi 13-kerroksinen asumisoikeustalo, Kilterinkaari 6, joka tarjoaa 62 uutta kotia yksiöistä neljän huoneen asuntoihin. Lähes kaikissa asunnoissa on lisätilaa tuovat lasitetut parvekkeet ja keittiöissä on arkea helpottamassa keraaminen liesi ja astianpesukone. Näihin asuntoihin kannattaa tulla tutustumaan paikan päälle: esittelemme 3. kerroksen malliasuntoja torstaina 28.11. klo 16–17 osoitteessa Kilterinkaari 6, Vantaa. Lämpimästi tervetuloa! Tervetuloa uudiskohteen malliasuntojen esittelyyn to 28.11. klo 16–17 Kilterinkaari 6 Myyrmäki, Vantaa Arvioitu valmistuminen .......... 2/2025 Energialuokka ...................................... A Esimerkiksi Neliöt Käyttövastike alk. Asomaksu alk. 1h+kt 33,0–34,5 m 2 611,78 €/kk 24 383,71 € 2h+kt 46,0–49,5 m 2 767,26 €/kk 30 580,68 € 3h+kt 61,5 m 2 956,54 €/kk 38 124,81 € 4h+kt 74,0 m 2 1106,95 €/kk 44 119,71 € Vakuusmaksu ..................... 250 € Vesimaksuenn./hlö/kk ......... 25 € Vantaa, Myyrmäki, Kilterinkaari 6 | KT Tutustu asuntoihin ja lähetä hakemus: asuntosaatio.fi/kilterinkaari Lisätiedot: Karita Koppinen, p. 020 161 2446, karita.koppinen@asuntosaatio.fi Huomioithan, että asunnot ovat vasta rakenteilla ja esittely on vielä keskeneräisellä rakennustyömaalla, minkä vuoksi lapset, liikuntaesteiset ja koirat eivät valitettavasti voi turvallisuussyistä tulla esittelyyn. Havainnekuva Palveleva kukkakauppa Myyrmäessä. 6.11. 10-16 24.12. 8-14 25.12. 12-14 26.12. 11-15 Olemme auki myös jouluna! ARKISIN 9-18 LA 9-17 SU 10-16 UOMARINNE 2 040 0577 477 WWW.TULIKUKKA.FI SAIKKONEN kertoo, että toiminnan tarkoituksena onkin sosiaalinen vahvistuminen. Sen lisäksi hänen mielestään on mukavaa nähdä, että jotkut kävijöistä alkavat tavata toisiaan vapaa-ajalla. “Siitä tulee onnistunut fiilis. Se on vain merkki siitä, että olemme onnistuneet tavoitteissamme”, Saikkonen kertoo hymyillen. OLKKARI-ILLOISSA ohjaajia on paikalla aina vähintään kaksi, joista toinen saattaa olla vapaaehtoinen. Kävijämäärät ovat kasvaneet hiljalleen. “Toiminta ei ole rakentunut päivässä, vaan olemme pitkäjänteisesti järjestäneet toimintaa pienelle porukalle”, Saikkonen kuvailee. MYYRMÄESSÄ järjestettävät olkkari-illat ovat yksi tapahtumista, joissa kävijämäärät ovat jääneet pieniksi. Ne vaihtelevat viiden ja kymmenen kävijän välillä. Saikkosen mukaan syytä on ollut vaikea arvioida. “Jonkinlainen juttu toimii tosi hyvin, jokin toiminta ei välttämättä heti lähde käyntiin. Kun meillä oli hetken aikaa futsalryhmä Myyrmäessä, siellä oli jopa 30 kävijää. Se kolahti juuri oikeaan kohtaan. Meille tuli haasteena ison salin saaminen käyttöön, joten toiminta jouduttiin lopettamaan”, Saikkonen muistelee. TÖITÄ palvelujen kasvattamiseen täytyy edelleen tehdä. Vaikka kävijöitä löytyy monista muista Vantaan tarjoamista nuorten aikuisten palveluista, Myyrmäen tapahtumiin halutaan enemmän kävijöitä. Ihmisiä koitetaan löytää tapahtumien äärelle esimerkiksi somemainonnan avulla, levittämällä julisteita ja muiden järjestöjen kautta. “Toimintamme tulisi aina olla tarpeellista ja perusteltua. Jos Myyrmäessä olohuonetoiminta ei tälläisenään vielä houkuttele, kehitämme toimintaa alueella ja muutamme sitä sitten toimivammaksi”, Saikkonen kertoo. Saikkonen arvioi, että Myyrmäessä olisi kuitenkin paljon potentiaalisia kävijöitä. Myyrmäki on yksi Vantaan väkirikkaimmista alueista, ja sen suuralueella asuu noin 60 000 asukasta, joista nuoria on reilu 8000. “Mietimme, johtuuko vierasmäärän vähyys siitä, että nuoria ei vain ole Myyrmäessä. Emme usko tähän, vaan siihen, että he eivät ole saaneet tietoa tai sitten he eivät kaipaa tämän tyylistä toimintaa. Toisaalta voi olla niinkin, että kynnys lähteä toimintaan mukaan on korkea”, Saikkonen tuumii. Hitaampi kasvu kävijämäärissä on kuitenkin ollut myös hyvä asia. Pieni tiimi on voinut kehittää toimintaansa rauhassa, kun kävijämäärät kasvavat pikkuhiljaa suuremmiksi. Nuoria pitää edelleen tavoitella
• 1 8 TULE HYVÄ KAKUTALO T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U V I T U S T O P I A S D E A N MYYRMÄEN keskustaan rakennetaan uusi kaupunkikulttuuritalo, joka sijoittuu kahteen rakennukseen. Ensimmäinen ”kakutaloista” valmistuu niin sanotulle Montun tontille Iskostielle vuonna 2028. Sen jälkeen pistetään Paalutori uusiksi, jonka jälkeen aletaan rakentaa toista rakennusta. Se tulee Myyrmäkitalon tilalle joko niin, että jokin osa vanhaa säilytetään ja taloa laajennetaan tai sitten niin, että tehdään kokonaan uusi rakennus. Sen on tarkoitus valmistua vuonna 2031. Tähän kokonaisuuteen sijoittuisivat ainakin aikuisopisto, asukastila, elokuvateatteri, kirjasto, kuvataidekoulu, lastenkulttuurikeskus, musiikkiopisto, nuorisotila, taidemuseo ja Vantaa-info. Kun Montun tontin talo valmistuu, päästään sinne siirtämään Myyrmäkitalossa olevat toiminnot – osa pysyvästi ja osa odottamaan kakkostalon valmistumista. NYT on meneillään tarveselvitys, ja ensi vuoden alkupuolella alkaa ensimmäisen talon hankesuunnittelu. Tästä aiemmin Opistotalona esitellystä rakennuksesta käytetään nyt työnimeä Oivallusten talo. Myyrmäkitalon tilalle tulevaa rakennusta taas kutsutaan Elämysten taloksi. Ne ovat kuitenkin vain työnimiä. Hankepäällikkö KIRA HAVELA Vantaan kaupungilta ajattelee, että lähempänä valmistumista pidetään nimikilpailu. “Vantaalla on yleensä toimittu näin, että kuntalaiset saa päättää, sillä kuntalaisillehan me näitä tehdään”, toteaa Havela. Poikkeuksellista on se, että suunnitteilla on samaan aikaan kaksi eri rakennusta. Ja se, miten niitä suunnitellaan. Alueen asukkailta ja täällä toimivilta järjestöiltä on kysytty eri tavoin mielipiteitä siitä, mitä kulttuuritaloilta halutaan. Viimeisimpään netissä tehtyyn asukaskyselyyn tuli melkein 1300 vastausta. “Se on ihan valtava määrä”, Havela ihastelee. ”Niiden purkamisessa on päästy vasta alkuraapaisuun, joten tässä menee vielä pari viikkoa ennen kuin päästään analysoimaan vastauksia.” ALUEEN järjestöille pidettiin lokakuun loppupuolella työpaja, jonka yhteenveto Havelalla on jo valmiina. ”Tärkeimpinä sieltä nousivat se, millaisia tiloja järjestöt tarvitsisivat sekä se, että sinne kaivataan paikkoja, jossa olisi eri sukupolvien ja erilaisten ihmisryhmien välistä luonnollista kohtaamista. Että kun tulee sisään, niin tulee heti sellainen lämmin ja tervetullut olo”, Havela kuvailee. Hänen mukaansa toiveissa oli myös tiloja, joissa voi olla omassa rauhassaan vaikka lehtiä lukemassa, ja nuorille taas tiloja, jossa voisivat rauhassa riehua ja leikkiä. ”Näitä samoja toiveita on tullut myös muissa kyselyissä”, hän toteaa. ”Tärkeimpinä sieltä nousivat se, millaisia tiloja järjestöt tarvitsisivat sekä se, että sinne kaivataan paikkoja, jossa olisi eri sukupolvien ja erilaisten ihmisryhmien välistä luonnollista kohtaamista. Että kun tulee sisään, niin tulee heti sellainen lämmin ja tervetullut olo.” Ä L Ä T U L E PA H A K A K U, K Y S E O N S I I S K A U P U N K I K U L T T U U R I T A L O S T A
• 1 9 Katse tulevaisuuteen VAIKKA netissä ollut viimeisin kysely on jo päättynyt, kannustaa apulaiskaupunginjohtaja RIIKKA ÅSTRAND asukkaita ja järjestöjä ideoimaan lisää, mitä taloilta halutaan tulevaisuudessa. Nyt ei olla rakentamassa 1980-luvun monitoimitaloja, jossa oli samassa rakennuksessa erillisiä tiloja kullekin eri toiminnolle, vaan niiden on tarkoitus limittyä. AIEMMISSA kyselyissä ja saaduissa mielipiteissä on tullut vastaan aika paljon sellaisia asioita, jotka ovat jo kaupungilla tiedossa, kuten että järjestöt tarvitsevat tiloja ja asukkaat toivovat elokuvateatteria ja kahvilaa. Talon rakentaminen on kuitenkin konkreettista puuhaa ja asukkaat halutaan osallistaa, ennen kuin yhtään seinää on edes piirretty. Åstrand toivookin alueen asukkaiden pohtivan, millaiset kohtaamisen tilat tai minkälaiset asiat voisivat lisätä yhteisöllisyyttä. ”Onko esimerkiksi isoja perheitä, jotka asuvat tiiviisti, ja jotka pääsisivät toteuttamaan itseään jossain muualla, jos ei siellä omassa kodissa ole siihen mahdollisuutta. Millaista tilaa he tällaisesta uudesta kokonaisuudesta toivoisivat?” Åstrand kysyy, miten eri toimijat voisivat toimia yhteisissä tiloissa siten, että jokainen toteuttaa omaa tarkoitustaan, mutta kaikki silti elävät jonkinlaista yhteiseloa. ”Asukkailla tulisi olla tiloissa vahva rooli, että he eivät vain käy lainaamassa yhtä kirjaa, vaan voivat viettää aikaa, tehdä asioita ja tavallaan siirtää kodistakin jotain tekemistä sinne.” Millaisessa kaupunkikulttuuritalossa haluaisit viettää aikaa ja mitä siellä tehdä vuonna 2034? Entä 2044? Tai jopa 2054? Kaupunkikulttuuritalon tarveselvitys on käynnissä, ja hankesuunnittelu starttaa pian. Apulaiskaupunginjohtaja haastaa asukkaita ja järjestöjä visioimaan, millainen talon tulisi olla tulevaisuudessa. Pallo on nyt meillä, Myyrmäen asukkailla ja järjestöillä, mutta ei kauan -aikaa potkaista on enää korkeintaan pari kuukautta. Sen jälkeen voi tulla huteja. Tule tulevaisuustyöpajaan Myyrmäkitaloon torstaina 12.12. klo 17.30. Myyrmäki-Seura tarjoaa kahvit työskentelyn tueksi. Nyt on aika unelmoida ja suunnitella yhdessä! SUUNNITTEILLA on siis kahden talon verran suurimmaksi osaksi ei-kaupallista vapaa-ajan tilaa kaupunkilaisia varten. Nyt pitäisi enää osata toivoa, mitä sinne halutaan. ”Erityisen tärkeää on se, että kokonaisuudesta saataisiin asukkaiden näköinen”, Åstrand sanoo. ”Tässähän mennään radikaaliin osallistumiseen siinä mielessä, että yleensä on menty suunnitelmissa jo aika pitkälle ennen kuin asukkailta on kyselty mitään, eikä silloin voi enää oikeasti vaikuttaa kovin syvällisesti. Nyt yritetään muuttaa tekemisen tapaa niin, että tarve tulee aidosti asukkailta. Että ihan oikeasti huomioidaan se, mitä ihmiset siltä rakennukselta kaipaavat.” Myyrmäkeläisiä varten MYYRMÄEN kaupunkikulttuuritalojen rakentaminen on yksi Vantaan harvoista kärkihankkeista. Apulaiskaupunginjohtaja tuntuu olevan hyvin innostunut asiasta. ”Tämähän on ihan erityinen hanke, eihän tällaista ole missään muualla Suomessa,” hän sanoo ja ottaa esille Oodin. ”Oodi on erityinen myös, mutta se on pelkästään kirjasto, jossa on lisäosia. Meidän kokonaisuuteemme on tarkoitus yhdistää todella monenlaisia palveluita ja monia näkökulmia.” Åstrand toteaa, että Oodia ei ole rakennettu paikallisyhteisölle, vaan koko Helsingille. ”Tai ehkä koko pääkaupunkiseudulle tai jopa koko Suomelle”, hän jatkaa. ”Mutta me rakennamme todella monipuolista, muutoskykyistä tilaa nimenomaan Myyrmäen paikallisyhteisön tarpeisiin, ja käytämme siihen paljon rahaa. Toki samalla toivomme, että kokonaisuus kiinnostaa ihmisiä myös Vantaan ulkopuolella, ja se siten vahvistaa Myyrmäen elinvoimaa.” KUMPAANKIN rakennuksista on tulossa noin 12 000 kerrosneliötä. Koko hankkeen alustava talousarvio on 97 miljoonaa euroa, josta Montun tontille tulevan osuus olisi 40 miljoonaa. Jäljelle jäävä osuus jakautuisi Myyrmäkitalon kohdalle tulevan rakennuksen ja Paalutorin kesken. Summat tarkentuvat helmikuussa 2025 tehtävässä kustannuslaskelmassa. Talojen valmistumiseen on aikaa neljästä seitsemään vuotta. Niiden tulisi kestää käyttöä useita kymmeniä vuosia. On siis aika päästää irti totutuista kaavoista ja heitellä ilmoille ideoita, joista suunnittelussa voidaan ponnistaa. ”Jos ei nyt osata ajatella ihan sinne kolmenkymmenen vuoden päähän, niin voisiko ajatella millaista toimintaa siellä muutamien vuosien päästä olisi, jos tilat olisivat oikeanlaisia”, Riikka Åstrand maalaa. Montun tontille nousevan rakennuksen toteuttaa VTK Kiinteistöt Oy, joka on Vantaan kaupungin merkittävien strategisten hankkeiden kehittäjä ja toteuttaja. Kirjoittaja on VTK:n hallituksen jäsen. K O P K O P . K U K A S I E L L Ä ? K A K U . K A K U K U K A ? K A K U T A L O ! Myyrmäkitälo To 12.12 klo 17.30 .. Hyppää äikäkoneeseen jä suuntää tuleväisuuteen! .. ..
• 2 OLETKO koskaan matkustanut paikkaan, jonka kieltä et osaa? Tai mikä vielä hurjempaa – maahan, jonka kulttuuri on sinulle tuntematon. Nykypäivän nomadeja ovat esimerkiksi kapellimestarit ja jalkapalloilijat, mutta ihan tavallisille ihmisillekin voi ’hyppy tuntemattomaan’ olla mahdollinen. Voi osata viittä kieltä, mutta ei ymmärrä miten paikallisessa liikenneympyrässä ajetaan. JOS yhteistä kieltä ei ole, sen puutetta voi korvata monilukutaidolla. Monilukutaidolla tarkoitetaan niin kirjoitetun, kuvallisen kuin näiden yhdistelmiäkin käyttävien tekstien ymmärtämistä, tulkitsemista ja tuottamista. Muusikolle se voi tarkoittaa nuotteja, tai sitä että tunnistetaan soitettu teema ja improvisoidaan sen pohjalta. Urheilijalle se voi tarkoittaa ilmeitä, eleitä ja varsinkin kanssaihmisten toiminnan seuraamista, jos kyse on joukkueurheilusta. Turvaudumme erilaisiin taitoihin ja välineisiin tullaksemme ymmärretyksi tilanteissa, joissa yhteistä – puhuttua tai kirjoitettua – kieltä ei ole. Välineitämme ovat symbolit, kuvat, kartat, ilmeet, eleet, toisten matkiminen ja näinä aikoina onneksi myös käännösohjelmat. SYKSYLLÄ Länsi-Vantaalla onkin voinut nähdä ryhmän, joka on seisahtunut bussipysäkille tutkimaan sen merkintöjä. Vantaan kaupungin työllisyysja kotoutumispalveluiden VANHEMMAT MUKAAN KOULUUN JA TYÖELÄMÄÄN -hanke (VaMu) ja Helsingin ja Vantaan seurakuntien yhteinen MONINAINEN ARKI -hanke lähestyvät yhdessä maahanmuuttajien arkea todella käytännöllisesti. Kielen opiskelu tapahtuu sekä ulkona tutustuessa lähiympäristöön että sisätiloissa pöydän ääressä keskustellessa. VAMU-RYHMÄÄ ohjaa S2-valmentaja JAANA JÄÄSKELÄINEN. Jaana piti tärkeänä tulevaa vierailua kirjastoon: ”Käymme hankkimassa niille vanhemmille kirjastokortit, joilla sitä ei vielä ole, ja tutustumassa myös lastenkirjojen valikoimaan”. Hän jatkoi vielä: ”On tärkeää lukea lapselle vaikkapa iltasatu kotona käytettävällä kielellä, koska äidinkieli on monikieliselle tärkeä perusta oppia uutta”. Lapsi oppii isänsä ja äitinsä kielet kotona, mutta opiskelee suomeksi. Vanhempienkin kielitaito karttuu lasten kasvaessa, kun tutuksi tulee esikoulun sijasta ”eskari” ja monta muuta arkista sanaa. MONINAINEN ARKI -hankkeen projektikoordinaattori KAISA AALTO tekee ryhmän kanssa “kielikävelyitä”. Kävelyretkiä toteutetaan hankkeessa mukana olevien toiveiden mukaan lähiympäristössä: ”Kerran viikossa kävelemme ja tutustumme muun muassa bussipysäkkien merkintöihin, liikennemerkkeihin ja siihen, mitä ne tarkoittavat”. Pidämme itsestään selvänä niin monia asioita, ettei aina tule ajatelleeksi mikä kaikki on uutta tänne muuttaneelle. Niinpä ryhmä on opiskellut myös säätiedotuksessa esiintyviä symboleita ja varoituksia. TÄÄLLÄ länsipuolella Vantaata käynnistyi VaMu-hankkeen uusi ryhmä elokuussa. Kaivokselassa startannut ryhmä on alusta alkaen tehnyt yhteistyötä niiden alueella jo toimivien yhteistyökumppaneiden ja toimijoiden kanssa, jotka myös työskentelevät maahan muuttaneiden vanhempien parissa. MITÄ OIKEASTAAN ON YHTEINEN KIELI? T E K S T I S I R K K A I N K I N E N S2-valmentaja Jaana Jääskeläinen. Kuva: Tommi Otsavaara Matkalla Vihertien asukaspuistoon. Kuva: Hanna Ruohonen Kuvakortit tukevat opiskelua. Kuva: Tommi Otsavaara K I E L T Ä M Ä T T Ä
• 2 1 Opiskelu kiinnostaa! SYYSLOMAVIIKOSTA huolimatta sain tavata Kaivokselan ryhmästä S2-valmentaja Jaanan, projektikoordinaattori Kaisan ja kolme VaMu-ryhmän vapaaehtoista ja innostunutta äitiä. He olivat muuttaneet Suomeen Turkista, Jemenistä ja Irakista. Kaikki kolme olivat osallistuneet hankkeen tarjoamaan mahdollisuuteen olla mukana joko oman alueensa yhteistyökoulussa tai päiväkodissa, jossa he ovat päässeet tutustumaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja varhaiskasvatukseen. Koulussa oleva on osallistunut opetukseen esimerkiksi suomen ja matematiikan tunneille, ja päiväkodissa olleet ovat olleet mukana päiväkotiryhmän toiminnassa. JAANA ja Kaisa ovat luoneet ryhmään innostavan ja keskusteluun kannustavan ilmapiirin, joten kaikki läsnä olevat osallistuivat vastauksiin. Vanhemmat pitivät hyödyllisenä tutustumista uusiin ystäviin, yhteisöllisyyttä, ryhmässä opittuja taitoja ja sitä, että voi ottaa lapset mukaan. ”Olin liian monta vuotta yksin kotona!” huudahti yksi. Toinen totesi saaneensa lisää rohkeutta pyytääkseen apua johonkin. Kolmas halusi oppia lisää ihan kaikkea. Opiskelua ulkona ja sisällä ALKUSYKSYSTÄ VaMu-ryhmässä suunniteltiin ryhmän toimintaa yhdessä hyödyntäen suunnittelun avuksi tehtyjä kuvia. Ryhmällä on käytössä Signal-sovellus, jossa viestitellään ja pidetään yhteyttä. Elokuusta alkaen Jaanan ja Kaisan ryhmät ovat tehneet yhteistyötä ja vierailleet eri kohteissa Myyrmäen alueella. Tutustuttiin muun muassa Viherpuiston asukaspuistoon ja avoimeen kohtaamispaikkaan, Myyrmäen asukastilaan ja Lastenkulttuurikeskus Toteemiin. Yksi vanhemmista muisteli keskustelussa hänelle mieleen jäänyttä ’onnenhetkeä’ koulun kentällä. Hän pääsi opastamaan ulkoliikuntalaitteiden käytössä ja organisoimaan juoksukilpailua yhdessä koulun opettajan ja oppilaiden kanssa. Tilaisuus käyttää omia vahvuuksiaan oli mieluinen tälle omassa kotimaassaan liikunnan opettajan työtä tehneelle vanhemmalle. MYÖS muilla alueilla toimivat VaMu-ryhmät ovat vierailleet arjen kannalta hyödyllisissä paikoissa kuten leikkipuistoissa, matonpesupaikalla ja viljelypalstalla sekä tutustuneet Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella muun muassa alkusammutuksen tekemiseen sekä erilaisiin sisäja ulkoliikuntapaikkoihin. Vantaa-infosta kerrottiin ja siihen tutustuttiin jo alkumetreillä. Monikielinen neuvonta tarjoaa maksutonta henkilökohtaista neuvontaa monissa asioissa, ja palvelukielinä ovat suomi, ruotsi, englanti, viro, venäjä, somali, dari, farsi, arabia ja kurdi. Ryhmä kantaa ja kannustaa RYHMIEN yhteishengelle on ominaista se, että kannustetaan toinen toisiaan ja juhlistetaan niin ammattiin valmistuneita kuin opiskelemaan päässeitä. Keskustellessamme vanhempien omista tulevaisuuden toiveista kaksi kertoi haluavansa opiskella varhaiskasvatusta ja yksi toivoi saavansa työharjoittelupaikan liikunta-alalta. Kaikilla on vahva motivaatio ja halu olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Kaikki myös ilmaisivat kiitollisuutensa tästä mahdollisuudesta. MYÖS ryhmän ohjaajat Jaana Jääskeläinen ja Kaisa Aalto olivat mielissään ryhmän onnistumisista. ”Minä tunnen tekeväni merkityksellistä työtä tätä tehdessäni”, innostui Jaana lopuksi. ”Siltikin, tarkoitus on se, että me teemme lopulta itsemme tarpeettomiksi”, hymyili Kaisa. Kaksi hanketta käsi kädessä Vantaan kaupungin työllisyysja kotoutumispalveluiden VANHEMMAT MUKAAN KOULUUN JA TYÖELÄMÄÄN -hanke (VaMu) on suunnattu vantaalaisille maahan muuttaneille vanhemmille. Hanke toimii Vantaalla viidellä MEK (Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelma) -alueella: Hakunila, Havukoski, Länsimäki, Mikkola ja Myyrmäki. Ryhmän S2-valmentaja JAANA JÄÄSKELÄINEN: ”Maahan muuttaneiden verkostot laajenevat, kun tapaamme suuremmalla porukalla ja tutustumme toisiimme tehden yhdessä jotain mielekästä ja toiminnallista. Tätä yhteistyötä toteutan muun muassa MoniNainen arki -hankkeen kumppaneiden kanssa”. Vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hankkeen tavoitteita ovat arkija työelämän suomen kielen taidon vahvistaminen sekä suomalaisessa yhteiskunnassa toiminen ja osallisuus. MONINAINEN ARKI -hanke puolestaan on Helsingin ja Vantaan seurakuntien yhteinen, Euroopan unionin osarahoitteinen hanke. Sen tarkoituksena on vahvistaa monilukutaitoa yhteisöllisen kotoutumisen tukena. Moninainen Arki -hanketta edustaa projektikoordinaattori KAISA AALTO: ”Olemme järjestäneet eri puolilla Vantaata viisi yhteisövalmennusryhmää, jossa mietittiin mistä tulemme, mitä haluamme tulevaisuudessa, tutustumme toistemme kulttuureihin ja mietimme omia vahvuuksiamme. Nämä ryhmät ovat myös omaa aikaa äidille, joten ryhmissä on lastenhoitajat mukana”. Uusia tapahtumia suunnitellaan. Kuva: Tommi Otsavaara Projektikoordinaattori Kaisa Aalto. Kuva: Tommi Otsavaara Vihertien asukaspuisto ja kohtaamispaikka. Kuva: Hanna Ruohonen
• 2 2 THE PROM T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N K U VAT T O M M I O T S AVA A R A O P I S K E L I JAT L AVA L L A K U I N S I L L I T TÄ H T I P Ö LY P U R K I S S A S YYSILTA on pimeä ja Myyrmäenraitilla tuulee. Uudelleenmaalatut delfiinit uivat hiekka-altaassaan, kun sujahdan sivupolkua pitkin kohti Vaskivuoren lukion pääovea. Koulun käytävät ovat vaiti, mutta rakennuksessa tuntuu silti aina siltä kuin nuorten energiasta jotain jäisi sinne silloinkin kun he eivät ole siellä. Vanhasta puutyöluokasta, nykyisestä teatteriopetustila pajasta kuuluu pianonsoittoa, laulua ja innostuneita huudahduksia. “Joo joo, toi on hyvä!” siellä kannustetaan. Tunnistan äänen, osaan toki myös odottaa sitä. Tämänvuotisen musikaalin, The Promin, ohjaajana toimivan SARI SIIKANDERIN nimi kiinnitti huomioni heti kun ohjelmisto julkaistiin. Vaskivuoren lukiolla on ollut onni saada työskennellä usein nimekkäiden ammattilaisten kanssa, mutta poikkeuksellisesti Siikander nousee tänä vuonna myös lavalle. Hänen kanssaan siellä nähdään TAISTO OKSANEN ja JUKKA KURONEN. He ovat mukana Taiteilija koulussa -hankkeessa. Vastaavaa tapahtui Vaskiksessa viimeksi vuonna 2002. Yli kaksikymmentä vuotta sitten, eli vielä silloin kun suurin osa musikaalin esiintyjistä oli pilkkeenä vanhempiensa silmäkulmissa. HARJOITUKSISSA ovat tänään mukana Emman ja Alyssan roolien näyttelijät, Sari Siikander ja musikaalin musiikinjohdosta vastaava, Vaskivuoren lukion musiikkilinjan johtaja MATTI SUOMELA. Musikaalissa opiskelijoiden rooleissa on tuplamiehitys, joten Emmoja ja Alyssoja on paikalla kaksin kappalein. Toisten esiintyessä toiset seuraavat. “Niitä alkoi jännittää, kun toimittaja tuli paikalle”, Siikander huomauttaa, kun yksi ensimmäisistä kohtausharjoituksista keskeytyy kikatukseen ja sähläämiseen. Toimittajaakin jännittää. Mutta pian keskittymisen taiVaskivuoren lukio tuottaa musikaalin joka vuosi. Se on yksi isoimmista koulun panostuksista. Lavalla nähdään tänäkin vuonna 60 oppilasta. Heidän lisäkseen esiintyjäkaartiin liittyy kolme kokenutta konkaria. Matka päättäjäistanssiaisiin voi alkaa. Matti Suomela (etualalla) johtaa tottuneesti musiikkia. Muodostelmaan on ryhmittäytynyt vain osa lukiolaisten 60 hengen ensemblestä. L U K I O L A I S M U S I K A A L I L U K I O L A I S I T T A I N
• 2 3 ka palaa, nuoret seisovat lavalla ja laulavat, ja mietin, miten rohkeaa se on. Suomela säestää pianolla. Välillä pysähdytään miettimään, miten sanoa heippa ilman että alkaa naurattaa. Yhdessä pohditaan voisiko sen korvata jollain toisella sanalla. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa. Harjoituksia on elokuusta eteenpäin kahtena iltana viikossa. Martinukseen päästään vasta kymmenen päivää ennen ensi-iltaa. Intiimissä tilassa muutaman ihmisen kesken on vaikeaa ymmärtää, että lavalle marssii kuudenkymmenen hengen ensemble. Kaikki ovat lavalla, kukaan ei istu katsomossa, joten moni opettelee parikin eri paikkaa esityksessä. Suomela muistuttaa, ettei mikään helsinkiläinenkään teatteri saa tuollaista joukkoa näyttämölle. “Vaskivuori pystyy”, hän summaa rauhallisesti. “Siellä sitä ollaan kuin sillit suolassa”, Siikander nauraa. K OKO lauman paimentaminen lavalla on suurelta osin koreografi OSKU HEISKASEN heiniä. Siikander kehuu Heiskasen työpanosta: “Olemme ennenkin tehneet töitä yhdessä ja hän on ollut mukana myös muidenkin kuin tanssikohtausten fyysisessä puolessa. Olemme yhdessä etsineet eleitä.” Koreografille riittää töitä, koska The Prom on ensisijaisesti tanssimusikaali. “Valtavasti tanssia”, Siikander huokaa, ehkä osin onnellisenakin. Siikander pitää tämän vuoden vahvuutena sitä, että ammattilaisia on harjoituksissa läsnä useampi. “On kolme aikuista, joilta voi kysyä ja ottaa oppia”, hän huomauttaa. Mutta opettavat lukiolaisetkin ohjaajaa. “Onhan tässä erona ihan sukupolvien välinen kuilu”, Siikander sanoo. “Näillä on todella erilainen nuoruus. He ovat paljon tiedostavampia ja tarkkoja niistä väitteistä, joita esityksessäkin esitetään.” “Me tarvitaan kolmekymmentä toistoa, nuoret kolme ja ne on ihan että homma hanskassa.” ”Näillä on todella erilainen nuoruus. He ovat paljon tiedostavampia ja tarkkoja niistä väitteistä, joita esityksessäkin esitetään.” Sari Siikander ei pelkää heittäytyä ja näyttää nuorille esimerkkiä. Oppimista tapahtuu silti molempiin suuntiin. Koreografi Osku Heiskanen pistää paitsi nuoret tanssimaan, välillä itsekin jalalla koreasti.
• 2 4 “Vaskivuoren lukio on oikeasti taidelukio.” L U K I O L A I S M U S I K A A L I L U K I O L A I S I T T A I N KOE-ESIINTYMISET ovat osa myös mahdolliseen ammattiin harjoittelemista. “Ainahan se on jännittävää”, MONA DANSKA sanoo. “Sitä pitää vaan luottaa, että pöydän takana istuvat tekee oikeat valinnat.” Vihma komppaa Danskaa: “Mentiin näyttämään se mihin pystytään, ja sitten ohjaaja näkee, että kuka mihinkin sopii.” Siikander antoi toivottaessa myös palautteen koe-esiintymisestä. Osa saattoi käydä kokeilemassa onneaan vain kokemuksen vuoksi, ja se on myös sallittua. TOISEN vuoden opiskelija LILIAN HYYTIÄINEN ei ole aiemmin ollut mukana musikaalissa. “Tämä on ollut todella opettavaista”, hän kuvailee tähänastista harjoituskautta. “Olen kehittynyt ja saanut uusia kavereita. Musikaali on tosi kattava kokonaisuus. Parasta on olla mukana.” “Vaskivuoren lukio on oikeasti taidelukio”, Siikander sanoo. “Täällä nuoret kasvavat tekemiseen, ovat monessa mukana, ja erilaisissa jutuissa. Opitaan siihen, että mitä tahansa tapahtuukin niin mennään eteenpäin.” SIIKANDER haluaa rakentaa harjoituksista turvallisen tilan. Harjoitusten hitaampi rytmi on ammattilaisille epätyypillistä, mutta Siikanderin mukaan syksyn aikana on ehtinyt jo kehittyä parempi luotto yhteiseen tekemiseen. Ryhmä tiivistyy ja syntyy ymmärrys siitä, että samaa juttua tehdään. “Yhdessä asiassa nämä lukiolaiset ovat poikkeuksia”, Siikander lausuu. “He kannustavat todella paljon toisiaan harjoituksissa ja seuraavat toistensa tekemisiä, vaikka olisi heidän vuoronsa istua katsomossa.” Lavalla saa tapahtua. Ammattilaiset ovat omalla esimerkillään näyttäneet, että siellä kuuluukin mokailla. Sillä tavalla poistetaan suorittamisen tarve. Klassisesti moka voi olla myös lahja, sen kautta voi löytyä jotain uutta, joka valjastetaan palvelemaan esitystä. MATTI Suomelalla on monen vuoden kokemus Vaskivuoren musikaalien tekemisestä, joten hänelle nuorten taitotaso tuskin tulee yllätyksenä. Kun kysyn eroista ammattilaisten kanssa työskentelemiseen, Suomela muistuttaa Siikanderille kuulleensa ohimennen keskustelun siitä, kuinka nopeasti nuoret oppivat. “Joo niin se on”, Siikander vahvistaa. “Me tarvitaan kolmekymmentä toistoa, nuoret kolme ja ne on ihan että homma hanskassa.” N IIN, ne nuoret. Toimittajakin meinaa jäädä leijailemaan suuren teatteridiivan tähtipölyyn lukiolaisten istuessa kuuliaisesti lattialla odottamassa vuoroaan. Diivailulle ei ole tässä produktiossa tilaa. Musikaaliin pidettiin tietysti koe-esiintymiset, ja niitä ennen vielä intensiiviviikonloppu, joka antoi Siikanderille mahdollisuuden tarkastella opiskelijoiden energiaa ja asennetta. Ulkopuolisen arvio onnistuu kertomaan myös lukiolaisille jotain uutta heistä itsestään. “Emman rooli oli yllätys”, ELSA PETTINEN kertoo. “Sitten vaan ajattelin, että nyt mennään.” Myös SARA VIHMA mietti valinnasta kuultuaan, että pystyisiköhän hän rooliin. “Totesin, että kaikkein tärkeintä on oppia.” “Kukaan ei ole valmiiksi valmis rooliinsa”, Siikander huomauttaakin. Nuoret nyökyttelevät. Ensin osasta roolitus tuntui oudolta, mutta harjoitusten myötä sen osuvuus on alkanut paljastua. “Sitä tajuaa sitten myöhemmin, että miksi on saanut jonkun roolin”, Pettinen toteaa.
• 2 5 Luota alueesi ammattilaiseen! J OS Siikander kumppaneineen ja lavalla liikuskeleva lukiolaislauma eivät ole riittävän hyviä syitä mennä katsomaan The Prom -musikaalia, listaavat nuoret muutamia houkuttimia. “Musikaali on ajankohtainen, koskettava ja hauska”, Vihma sanoo. “Isot tanssikohtaukset ovat näyttäviä jo nyt”, Pettinen vinkkaa. “Kaikki varmasti viihtyvät. Sen lisäksi musikaali käsittelee isoja asioita.” “Yleisössäkin on mahdollisuus oppia jotain uutta”, Danska huomauttaa. “Kannattaa tulla katsomaan, mihin vaskislaiset pystyvät!” Vihma täydentää. Siikander kysyy huolehtivasti, että olisiko haastattelu jo siinä, nuorten täytyisi päästä kotiin lepäämään. Tosin yksi heistä karkasi jo Suomelan kyydissä toisiin harjoituksiin. “Musikaali on ajankohtainen, koskettava ja hauska.” The Prom elämäsi tanssiaiset Vaskivuoren lukiolaisten musikaali Kulttuuritalo Martinuksessa 9.–19.1.2025 Näitkö tämän kuvan jo? Musikaalissa on päärooleissa tuplamiehitys, jotta mahdollisimman moni saa kokemusta. V ALOT sammutetaan ja sullon käytävällä toppatakkia päälleni. Mietin miksen itse aikoinani hakenut Vaskivuoren lukioon. En ehkä silloin tiennyt sen olemassaolosta. Elämäni olisi voinut olla hyvinkin toisenlaista, jos olisin jo nuorena oppinut, että tunteiden ja tilanteiden ollessa liian jännitteisiä ainoa mahdollisuus on puhjeta laulamaan. Kotiin kävellessäni Myyrmäenraitti on hiljainen. Mietin, miten pienestä kasvaa jotain niin suurta. Kuinka pajaluokan keskellä laulavasta tytöstä kasvaa musikaalitähti. Ja miten upeaa, että sellaista tapahtuu juuri täällä.
• 2 6 VÄLILLÄ tekee mieli jotain ihan muuta. Siksi suuntaamme itämaisten (liha)patojen äärelle Jasmin Alshamiin, joka sijaitsee niin sanotun ”Louhelan valtaväylän” eli Ojahaanpolun varrella. Anteroa houkuttivat paikalle karttasovelluksessa olleet hienot kuvat ja kattaukset. Samalla paikalla on ollut vaikka kuinka monta ravintolaa, mutta ne tuppaavat vaihtumaan vuoden–parin välein. Ihme on, että joku löytääkin perille. Ovi betoniseinän keskellä on ankeahko. Sisällä sen sijaan on ryysis. Sunnuntai-ilta on tuonut perheet ja pienemmätkin kaveriyksiköt syömään. Meille löytyy vielä tilaa pienehkön ravintolan pöydästä. Tarjoilijalla on alkuun kiire, joten omatoimisina tehokoneina ehdimme hakea menut ja istua pöytään ennen kuin tarjoilija ennättää hätiin. RAVINTOLAN sisustus on itämainen. Anteron möläytys ”katanat ja kaappikello” kuvaa seinäsomisteita hyvin. Liplattava vesiaihe tiskin edessä luo... tunnelmaa? Fiilis ei ole klaustrofobinen, mutta JASMIN ALSHAM M I C H E L I N I T Ä H K Y N Ä I TÄ M A I S I T TA I N Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmin, joskus jopa perheen kanssa. täydessä ravintolassa asiat tuntuvat oudoilta. Ympärillä leijuu tuttu ja turvallinen kebabbilan tuoksu, joka tarttuu vaatteisiin. RUOKALISTALTA löytyy kyllä pizzaa, burgeria ja shawarmaa, mutta niihin ei lähdetä. Jos haluaa jotain muuta, otetaan jotain muuta. Listalla on kiinnostavia vaihtoehtoja, joita ei olekaan saatavilla. Näitä ovat muun muassa Muhammara sekä Rucola Jir Jir. Tilataan siis niitä, mitä on. Alkupaloiksi otamme tabbouleh-salaattia (6 €) sekä hummusta (5 €) ja tzatsikia (5 €), joille toimitetaan seuraksi myös dippileivät. Lisäksi valitsemme kolmea eri tyylistä sambusaa (kana, liha ja kasvis, á 2 €), eli itämaista kolmiopasteijaa. Pääruoaksi Antero ottaa Mandi Lammasta (17 €). Sakari valitsee Kabsa kanaa (12 €). Juomaksi valitaan erittäin hyväksi osoittautuva ”Minttu ja sitruuna” (5 €), eli mojiton tyylinen alkoholiton kasvisdrinkki. Hintaan sisältyy myös itse annosteltava mausteinen alkukeitto, jonka maut saavat odottamaan tilattuja ruokia. T E K S T I JA K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T
• 2 7 talvikauden uusittu ruokalista! talvikauden uusittu ruokalista! Kivivuorentie 4, 01620 Vantaa | Martinlaakson Ostari | Puh. 044 7467232 | westsidestory.fi Laaja valikoima erikoisoluita | Laaja valikoima erikoisoluita | Sporttia Sporttia || Livemusiikkia Livemusiikkia Biljardi & Darts Biljardi & Darts || Gastropub menu Gastropub menu Ma-To klo 10-00 Pe-La klo 10-02 Su klo 11-22 RAVINTOLA WEST SIDE STORYN RAVINTOLA WEST SIDE STORYN Aukioloajat: Tervetuloa testaamaan Tervetuloa testaamaan _______________________________________ arkisin klo 14-18 AF TER WORK Viinitarjous 25€ ____ PLO (norm. 39€) RUOKA PALVELU VIIHTYISYYS KAIKKI ruoat toimitetaan nopeasti ja samassa rytäkässä. Pöytä täyttyy kulhoista ja lautasista. Alkupalat ovat loistavia! Sekä hummus että tzatsiki toimivat leipiensä kanssa ja yhdistettynä muihin ruokalajeihin. Voiton vievät kuitenkin sambusat. Maultaan ne ovat suhteellisen samanlaisia, mutta ah! niin hyviä. Pelkästään sambusoita voisi syödä lounaana, hummukseen tai tzatsikiin dipaten. Aijai. Tabbouleh tuo raikkautta sekä yhdessä että erikseen. PÄÄRUOAT ovat hervottoman kokoisia. Riisiä on niin paljon, että yhdestä annoksesta söisi kaksi koko illan. Sakarin lautaselle on upotettu pieni kana. Molemmissa pääruoissa maistuu riisiä myöten hiiligrillin savuinen maku, mutta muuten ne jäävät valjuiksi. Mukana tulee tulinen maustekastike ja sitä käyttää ihan mielellään, mutta mieluiten pääruokaan yhdistää alkuruoan hummusta ja tzatsikia. Koska valinnanvaraa on pöydässä paljon, käsi hakeutuu alkuruokia kohti. Maussa ei ole valittamisen varaa, mutta tulee kyllä vähän äitiä ikävä näin isojen annosten kanssa. Olikohan pääruoka tarkoitus jakaa kahdelle? Vai kenties koko perheelle? Syömme kunnes tulee ähky ja senkin jälkeen Antero yrittää vielä parhaansa. Valitettavasti michelinien historiassa tulee ensimmäistä kertaa hävikkiä, kun kaikkea ei saada millään ahdettua kupuun. ERILAISTA haettiin ja erilaista saatiin. Asiakasmäärän perusteella tämä paikka on tullut jäädäkseen ja michelinienkin matka suuntautuu sinne varmasti toistekin. Listalle jäi vielä kokeiltavaa, mutta sambusoita on ainakin pakko saada lisää! Ä H K Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y Y ! ! !
• VASTAA RAVINTOLAKYSELYYN! Myyrmäkeen ja Martinlaaksoon on tullut runsaasti uusia ravintoloita, mutta samalla moni vanha toimija on lopettanut. Ravintoloihin ei enää jonoteta samalla tavalla kuin 90-luvulla, moni kärsii nykyisin jopa asiakaspulasta. Tutkimusten mukaan erityisesti nuorten miesten alkoholin käyttö on vähentynyt. Ravintoloissa ei myöskään käydä enää samassa mittakaavassa syömässä, kun ateriat voi tilata kuljetuspalveluiden kautta kotiin. Vastaa kyselyyn ja kerro, miten oma ravintolapalveluiden käyttösi on muuttunut. Mitä odotat alueen ravintolatarjonnalta? Mikä on suosikkibaarisi tai ruokapaikkasi ja miksi käyt juuri näissä paikoissa? Kysely löytyy linkistä: www.myrtsi.fi/ravintolakysely Kyselyn tuloksista kerrotaan Myyr York Timesin numerossa 1/2025