• BURGERIN SEURASSA Michelinit Burger Companyssä. s. 20 ACCESS DENIED Raidekatko kesällä koettelee kärsivällisyyttä. s. 8 HOKIMAAHOKIMAAHOKI Alkuperäinen hockey pelataan ilman jäitä. s. 16 NRO 33 4 . M A A L I S K U U T A 2 2 6 Paikallisuuden puolesta ulvoja. SABRINA JA SAARTEN TYTTÄRET Kantelettaresta alkunsa saanut kuoro juhlii kymmenvuotistaivaltaan tietenkin laulamalla s. 12
  • 2 T Ä S T Ä L Ä H T E E facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Myyr York Times Myyrinpuhos, Lokero 15 Jönsaksentie 6 01600 VANTAA www.myyryorktimes.fi LEFFATEATTERIN PITÄÄ TARJOTA KOKEMUS, JOKA VOITTAA KOTISOHVAN PÄ Ä K I R J O I T U S MYYRMÄEN kaupunkikulttuuritalon ensimmäiseen vaiheeseen, eli Oivallustentaloon, on hankesuunnitelman mukaan tulossa monitoimisali, jossa toimisi myös elokuvateatteri. Tila muuntuu moneen käyttöön, ja elokuvanäytöksissä katsomo vedetään esiin seinästä. ns. teleskooppiratkaisuna. Ratkaisu on tehokas – mutta riittääkö se? Elokuvateatteri kun on yksi niitä urbaaneja mukavuuksia, jotka vahvistavat alueen veto-, pitoja lumovoimaa. MINÄ en ole kovin ahkera elokuvissa kävijä. Nautin leffoista mieluiten kotisohvalla. Mutta silloin, kun haluan nauttia suurista elämyksistä ja hakeudun leffateatteriin, minulle on tärkeää Oikea Elokuvateatteri. Se, missä mukava, pehmeä penkki sulkee minut syliinsä kuin mummon kutoma hartiahuivi, mutta kenenkään takaraivo ei silti peitä puolta valkokankaasta. Haluan kunnollisen äänimaailman ja sen yhteisen kokemuksen, joka syntyy, kun koko sali pidättää hengitystään samaan aikaan ja elää samaa tarinaa. Elokuvateatterin pitää tarjota elämys, joka voittaa kotisohvan. T E L E S KO O P P I K AT S O M O T ovat käytännöllisiä, mutta usein kompromisseja. Penkit voivat olla kovia klaffituoleja ja liikkuminen hankalaa. Kaikki eivät kykene kiipeämään portaita jyrkästi nousevaan katsomoon, eikä kenenkään pitäisi pelätä tulevansa rytinällä alas. Jos halutaan mukavat penkit ja kunnollinen katsomo, ratkaisut pitää miettiä tarkkaan jo suunnitteluvaiheessa. Elämyksellisyyttä on hankala lisätä jälkikäteen – tai ainakin se on kallista. Taloudellinen puoli on vähintään yhtä tärkeä. Lipputuloista suuri osa menee elokuvien levittäjille. Pienen elokuvateatterin kannattavuus syntyy pitkälti oheismyynnistä – poppareista, juomista ja sen sellaisista – sekä erikoiskuten anniskelunäytöksistä ja tilavuokrauksista. Ilman toimivaa oheismyyntiä yksityinen toimija ei yksinkertaisesti pärjää. Naapurikaupunki Helsinkiin onkin avautunut muutamia uudenlaiseen elämykseen panostavia korttelikinoja, kuten Kino Konepaja sekä Riviera Kalliossa ja Punavuoressa. Niissä katsojat voivat tilata istumapaikalleen ruokaa ja juomia nautittavaksi elokuvan aikana. TÄHÄN liittyy olennainen kysymys. Kaupunki suunnittelee kilpailuttavansa alakertaan erillisen kahvilayrittäjän. Kahvilan toivotaan palvelevan talon vierailijoita, henkilöstöä, alueen asukkaita sekä esitysten väliaikoja ja elokuvissa kävijöitä. Ajatus viihtyisästä kahvilasta on sinänsä hyvä – mutta miten se sovitetaan yhteen elokuvateatterin liiketoiminnan kanssa? Jos elokuvakävijöiden tarjoilu ohjautuu erilliselle kahvilalle, elokuvateatterin tärkein katelähde katoaa. Silloin yksityinen toimija kantaa riskin, mutta ei saa tuottoa. PIENI ELOKUVATEATTERI on paljon enemmän kuin yritys. Se tuo valoa iltoihin, ihmisiä keskustaan ja asiakkaita ravintoloihin. Se lisää elävyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Se rakentaa paikallista identiteettiä – sitä tunnetta, että täällä tapahtuu. Siksi kysymys ei ole vain siitä, saako monitoimisaliin valkokankaan. Kysymys on siitä, halutaanko Myyrmäkeen oikea elokuvateatteri – sellainen, joka pitää huolen siitä, ettei leffaelämyksiä tarvitse lähteä hakemaan Helsingistä. Jos vastaus on kyllä, sen soisi näkyvän myös tilaratkaisuissa. JOS Myrtsiin halutaan oikea elokuvateatteri, sen pitää myös tuntua siltä. SUVE PÄÄSUKENE Päätoimittaja suve@myyryorktimes.fi PÄÄTOIMITTAJA Suve Pääsukene suve@myyryorktimes.fi TOIMITUS Sirkka Inkinen Suve Pääsukene Petteri Niskanen TAITTO Topias Dean KANNEN KUVA Jesse Pasanen JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 3089791-2 PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Lahti ISSN 2489-8465 Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi VAPAAEHTOISEKSI? Etsimme aina toimittajia, kuvaajia, editoijia, avustajia ja muita osaavia tekijöitä pieneen joukkoomme. Osaatko esimerkiksi kehittää verkkosivustoja? Otahan yhteyttä osoitteeseen toimitus@myyryorktimes.fi mikäli lehden teko tavalla tai toisella kiinnostaa. ”Pieni elokuvateatteri on paljon enemmän kuin yritys. Se tuo valoa iltoihin, ihmisiä keskustaan ja asiakkaita ravintoloihin.”
  • 3 CAN U LOUHELA JAM -bändikilpailuun ilmoittautuminen on vielä muutaman päivän avoinna. Ilmoittautumisaika päättyy 7.3.2026. Kilpailuun voivat osallistua kaikki bändit ja sooloartistit yhdellä omalla kappaleella, jonka pitää olla ladattuna YouTubeen. Kilpailua alusta asti luotsannut Janne Nurmi luonnehtii kilpailua tärkeäksi tavaksi tarjota uusille artisteille mahdollisuus esiintyä oikeilla festareilla ja tuoda uutta musiikkia yleisön kuultavaksi. TUOMARISTO valitsee 30 kappaletta yleisöäänestykseen. Viisi eniten ääniä saanutta artistia pääsee Louhela Jamien Can U Louhela Jam -lavalle. Lisäksi tuomaristo valitsee yhden esiintyjän suoraan. Louhela Jam järjestetään Jokiuomanpuistossa sunnuntaina 31.5. Ilmoittautumislomake kilpailuun: louhelajam.fi/canulouhelajam LOUHELA JAM etsii taas vapaaehtoisia avuksi erilaisiin tehtäviin 29.–31.5. Puuhaa on aina kahvinkeitosta erilaisiin rakennusja roudaushommiin sekä muihin mielenkiintoisiin askareisiin. Aiempaa kokemusta ei vaadita. Hakemuslomake: louhelajam.fi/ vapaaehtoishakemus U U T I S E H K O T KINO MYYRI // VUFF.FI VUFF VANTAAN URBAANI FILMIFESTIVAALI 9–12/4/2026 O N N E A K A I S I T T E N K Ä M O U N ! BÄNDIT HUOMIO! OJAPUISTON KOULU SAI NIMENSÄ KAUPUNKI ETSII ASUKASRAATIA KAAVARUNGON PÄIVITYS JA INNOVAATIOKAAVA PUREUTUVAT TYÖPAIKKOIHIN T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E KAUPUNKI on päivittämässä Myyrmäen kaavarunkoa ydinkeskustan, eli käytännössä Rajatorpantien ja Vaskivuorentien väliin jäävän alueen osalta. VA I K U TA K A K U TA L O O N T Ö I L L E O I S T I L A U S TA MIKÄ KAUPUNKIKULTTUURITALO? Myyrmäen kaupunkikulttuuritalohanke on Vantaan strateginen hanke, joka kokoaa kulttuurija vapaa-ajan palvelut uuteen Oivallustentaloon ja Elämystentaloon. Elämystentalo voidaan toteuttaa joko uudisrakennuksena Myyrmäkitalon tilalle tai korjaamalla ja laajentamalla Myyrmäkitaloa. Noin 100 miljoonan euron arvoinen kokonaisuus valmistuu vaiheittain. Päätöksenteko ensimmäisen vaiheen rakentamisesta on meneillään. ASUKASRAATIIN pitää tehdä hakemus verkkolomakkeella, joka avautuu hankkeen verkkosivuilla (vantaa.fi/kaupunkikultturitalo) maanantaina 2.3. ”Siihen haetaan noin vuodeksi, ja tapaamisia on pitkin vuotta. Ei kuitenkaan kovin tiuhaan tahtiin, ehkä 5–6 tapaamista vuoden aikana, ja jokainen voi osallistua omien aikataulujensa rajoissa”, Kutilainen sanoo. Avoin asukasilta TORSTAINA 19.3. klo 17.30 järjestetään Kaupunkikulttuuritalon asukasilta Kino Myyrissä. Tilaisuudessa pääsee tutustumaan hankkeen suunnitelmiin ja kommentoimaan niitä. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Työssä etsitään paikkoja täydennysrakentamiselle ja kaupallisesti kehitettäville alueille sekä ohjataan ydinkeskustan kehitystä vuosina 2030–2050. ERILLINEN innovaatiokaava puolestaan selvittää vielä tarkemmin, kuinka alueella voidaan lisätä työpaikkoja. Kaupunki on lisäksi teettämässä WSP:llä erillistä konsulttiselvitystä työpaikkojen määrän lisäämismahdollisuuksista. MYYRMÄEN ydinkeskustaa ja innovaatiokaavaa koskeva asukastilaisuus järjestetään keskiviikkona 18.3. klo 17.00–19.30 Vaskivuoren lukion auditoriossa, Virtatie 4. KUN on jo Vaskis ja Uomis, niin miksei Mätis? Ojahakaan tulevasta koulusta ei tule Mätäojan eikä Halavasepikän koulua. Harmi. MYYRMÄEN kaupunkikulttuuritalo on yksi Vantaan keskeisimmistä rakennushankkeista, ja ensimmäisen vaiheen eli ns. Oivallustentalon (aiemmin Opistotalo) oletetaan valmistuvan vuonna 2029. Kaupunkilaisia on otettu mukaan kulttuuritalokokonaisuuden ideointiin eri tavoin matkan varrella. TÄLLÄ kertaa etsitään alueen asukkaita ryhmään, joka osallistuu tilojen, palveluiden ja toiminnan yhteiskehittämiseen. ”Työskentely voi olla yhteisiä työpajoja, keskustelutilaisuuksia tai esim. kyselyihin vastaamista, kertoo kaupunkikulttuuritalon hankepäällikkö KIRA HAVELA. ”Mukaan etsitään monipuolista osallistujajoukkoa. Erityisosaamista ei vaadita. Riittää, että on kiinnostunut alueen kulttuurija vapaa-ajan palveluista”, hän jatkaa. ”Haluaisimme mukaan erilaisia lähialueiden asukkaita, jotta raati olisi mahdollisimman moniääninen”, lisää osallisuusasiantuntija KAISA KUTILAINEN. ”Haemme yli 16-vuotiaita lähialueiden asukkaita, mutta mukaan voi tulla myös koko perhe. Osassa tapaamisista voivat perheet olla mukana, mutta osassa vain huoltajat.” Laaja kulttuuritaloja koskeva juttumme löytyy MYT numerosta 28.
  • 4 UOMIS PARAS TYÖKOHDE PETER PAN MARTINUSSALISSA MARTSARIN JÄÄLINNA SULI JO? Myyrmäen Eläkkeensaajissa on nelisensataa jäsentä, ja kerhoihin osallistutaan vilkaasti. Tässä torstain viikkokerho. KUNTA-ALAN henkilöstövuokrausyhtiö SEURE on valinnut Uomarinteen koulun vuoden parhaaksi opetusalan työkohteeksi jo toisen kerran peräkkäin. Koulussa työskentelee noin sata koulun omaa työntekijää sekä suuri joukko sijaisia ja tukipalveluiden ammattilaisia. Seurelaiset tulevat Uomarinteeseen töihin mielellään yhä uudelleen. Seuren mukaan sijaisten vastaanottoon ja perehdytykseen on panostettu, jotta jokainen tietää päivän kulun ja oman roolinsa heti työvuoron alussa, ja koulun omien ja Seuren työntekijöiden viihtyminen on merkki toimivasta arjesta. Onnea Uomikselle! VANTAAN musiikkiopiston musiikkiteatterin toteuttama koko perheen musikaali Peter Pan kunnioittaa J. M. Barrien klassikkotarinaa ja tuo siihen herkästi soivan, voimakkaan tunnelman säveltäjä JUKKA LINKOLAN musiikilla. Suurmusikaalissa esiintyvät opiston musiikkiteatteriryhmät yhdeksänhenkisen orkesterin säestämänä. Esitykset: PE 22. 5. klo 18.30–20.45 LA 23. 5. klo 13.00–15.15 SU 24. 5. klo 13.00–15.15 MARTSARIN asukkaita innostettiin tekemään jäälinnaa Martinuksen takapihalle samaan tapaan kuin viisi vuotta sitten, jolloin sinne rakentuikin iso ja hieno jäätaideteos. Tänä talvena kävi hiukan heikommin; lauha sää vesitti projektin jo heti sen alkumetreillä. TOIVOMME kaupungin muille rakennushankkeille parempaa menestystä. U O M A R I N N E , U O M A R I N N E . . . H U L I N A A JA H E L I N Ä Ä S U O JA S Ä Ä N E N S I U H R I U U T I S E H K O T IKINUORET IHMEISSÄÄN T E K S T I & K U VA S U V E PÄ Ä S U K E N E S I S Ä I L M A O N G E L M I A A R K I S S A AIEMMIN IsoMyyrissä sijaitsevassa nuorisotila Arkissa on havaittu sisätilaongelmia. Siksi nuorisotila on muuttanut väliaikaisesti Kilterin koululle. Arkissa toimii nuorisotoiminnan lisäksi 7 yhdistystä. Niiden toiminta voi jatkua siellä vielä kevään ajan. Nuorisotilan siirtäminen Kilterin koululle oli syytä toteuttaa nopeasti, sillä sisäilmaongelmista kärsi ennen kaikkea nuorisotilan henkilökunta, joka työskenteli tiloissa täysipäiväisesti. “Työnantajina olemme vastuussa työntekijöiden asianmukaisista ja terveistä työtiloista. Arkin tilat eivät enää täyttäneet näitä kriteereitä”, kertoo kaupungin vs. nuorisoja yhteisöpalvelujohtaja HANNA HÄNNINEN. “Virkamiehenä vastaan omien työntekijöitteni työturvallisuudesta henkilökohtaisella virkavastuulla ja siksi siirsin henkilöstön pois kyseisistä tiloista. Toisen kerroksen tiloissa ei ole havaittu yhtä hankalia sisäilmaongelmia. Muiden IsoMyyrin tilojen osalta minulla ei ole tietoa.” NUORISOPALVELUT joutuu luopumaan viimeistään syksyllä kokonaan Arkin tilan vuokraamisesta, ettei sille kohdistuisi kohtuuttoman suuria sisäisiä vuokria kahdesta tilasta. “Me siis edelleen maksamme Arkin kulut, vaikka emme niissä tiloissa nyt toimikaan”, sanoo Hänninen. Syksyllä nuorisotila muuttaa Virtataloon, sillä kaupungin omista tiloista ei löytynyt nuorisotilaksi sopivaa. Muutaman vuoden sisällä nuorisotilat sijoittuvat nyt suunnitteilla olevaan kaupunkikulttuuritalokokonaisuuteen. ARKIN muut kuin nuorisotoimijat ovat olleet huolissaan siitä, mitä heille tapahtuu. Mistä tilat syksyllä? Hänninen rauhoittelee: “Kaikki Arkissa toimivat järjestöt saavat tulla Virtataloon uusiin tiloihin ja vuokrata tilaa silloin, kun emme itse sitä käytä.” Hän lisää kuitenkin, että ihan kaikkia entisiä toimintoja ei voida toteuttaa. “Uudet tilat ovat hieman erilaiset kuin vanhat. Niissä ei ole liikuntasalia eikä useita erillisiä huoneita, kuten Arkissa. Muutama järjestö käyttää Arkin kuntosalia, vain yksittäisiä tunteja. Tätä emme valitettavasti voi jatkossa heille tarjota. Virtatalossa on yksi suuri tila, johon taatusti mahtuvat halukkaat ihmiset, mutta erillisiä toimintoja voi olla haastavampaa järjestää.” ELÄKELÄISJÄRJESTÖILLÄ on Arkissa useita kerhoja, kuten käsitöitä, taidetta, biljardia, bocciaa, tanssia ja karaokea, joita on voitu järjestää yhtäaikaisesti. Jatkossa se ei onnistu. Ainakin Myyrmäen Eläkkeensaajat on jo hakenut uusia toimintatiloja kerhoilleen myös Myyrmäkitalon asukastilasta ja Martinlaakson nuorisotilasta. Hänninen on ehdottanut yhdistyksille yhteistyötä. “Voisivatko järjestöt toimia yhdessä ja avata toimintaansa kaikille ikäihmisille, jolloin nuorisotila olisi kaikenikäisten tila päivisin?” Hyvä kysymys. UUSI RAVINTOLA KEITTIÖMESTARIN TILALLE T E RV E T U L O A N E PA L DA R B A R MYYRMÄKEEN on viimeisen parin vuoden aikana pulpahdellut uusia ravintoloita kuin sieniä sateella. Vanhoja on myös joutunut sulkemaan ovensa. Tällä kertaa Myyrmäessä lopetti ravintola Keittiömestari, jonka paikalle on avautunut nepalilainen ravintola Nepal Darbar, joka lupaa tarjota sekä mietoja että tulisempiakin ruokia, laadukkaita raaka-aineita ja aitoja mausteita. Ravintolan ruokalista on pitkä kuin nälkävuosi, joka ei yleensä lupaa hyvää, mutta laaja kasvisja vegaaniruokien tarjonta ilahduttanee monia. Jännä nähdä, kuinka monta nepalilaiskeittiötä tämä alue pystyy elättämään. Toivottavasti tämä ravintola pysyy pystyssä viemättä kilpailijoiltaan kaikkia asiakkaita edes niin kauan, että Myyr Yorkin Michelinit ehtivät käydä maistelemassa. A-oikeudet. Myyrmäentie 2 E.
  • 5 T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U VA T O P I A S D E A N ISKOSTORIN laidalla ollut Postin OmaPosti-kioski suljettiin 8.2. Sulkeminen herätti hämmästystä ja hämmennystä ainakin Myyrmäen somekanavilla, joten kysyimme sulkemisen syistä. ”Olemme avanneet uuden OmaPosti-kioskin Myyrmäentie 2:ssa, ja se on ollut käytössä jo joulukuusta alkaen”, kertoo Postin verkostopäällikkö KARI REIMI. “Palvelupisteverkostossamme tapahtuu jatkuvasti muutoksia, kun pisteitä suljetaan ja uusia avataan. Seuraamme asiakaspalautteita jatkuvasti ja kehitämme palvelupisteverkostoamme niiden pohjalta.” UUSI KIOSKI sijaitsee Myyrmäen uimahallia ja urheilutaloa vastapäätä, paikassa, jossa ennen oli Ravintola Domu. Reimin mukaan Myyrmanniin on silti tulossa uusi pakettiautomaatti – joka on oletettavasti jo avautunut tämän lehden ilmestyessä. ”Avaamme helmi-maaliskuun vaihteessa Myyrmanniin kauppakeskuksen parkkihallikerrokseen uuden pakettiautomaatin, josta voi lähettää ja noutaa valmiiksi maksettuja paketteja. Tavoitteenamme on vastata kysyntään ja tuoda suositut pakettipalvelut mahdollisimman lähelle asiakkaita.” MYYRMANNIN keskuspäällikkö JOHANNA SIIKALUOMA vahvistaa, että Postin kanssa on jo sovittu uudesta pisteestä kauppakeskuksessa, mutta hän ei vielä osaa sanoa, mikä toimija vanhan postipisteen tilalle tulee. ”Postin lokeroita löytyy jatkossakin Myyrmannista ja Postilta jäävään tyhjään tilaan etsitään tällä hetkellä sopivaa vuokralaista”, hän toteaa. “Keskitämme jatkossa kaikki jakeluautomaatit, kuten Matkahuolto, Budbee ja Posti Parkkiaulaan –1-kerrokseen, jotta ne löytyvät fiksusti samasta paikasta”, Siikaluoma sanoo. POSTI on myös tammikuun lopussa avannut uuden lähipisteen Louhelan K-markettiin. Ennestään marketin tuulikaapissa on ollut mm. Postin pakettiautomaatti, mutta lähipiste tarkoittaa sitä, että kaupan sisällä on piste, jossa palvelee oikea ihminen. Sieltä voi siis noutaa myös kirjatut kirjeet ja muut lähetykset, joissa vastaanottajan henkilöllisyys on tarpeen tarkastaa. Lähipiste toimii usein myös varapaikkana, mikäli pakettiautomaatin lokerot ovat täynnä. K U S T I P O L K E E Y H Ä MUUTOKSIA POSTIN PISTEISIIN OmaPosti-kioski Iskostorin laidalla laittoi lapun lasioveen helmikuussa. Lämminhenkinen jumalanpalvelus. Lapsille pyhäkoulu. Warm and welcoming Church Service. Sunday School for kids. Sunnuntaina klo 10 / Sunday 10 AM 22.3., 19.4., 24.5. Keskustellaan elämän eri aiheista ja tavataan uusia ihmisiä. A gathering to discuss different topics and meet new people. Sunnuntaina klo 15–18 / Sunday 3–6 PM 12.4., 3.5. Myyrmäen kirkko / Myyrmäki Church, Uomatie 1 Welcome! Tervetuloa! Ystävämessu – Friendship Mass Friend’s Café Friendship Mass & Summer Party 7.6. klo 14 / 2 PM Seutulan kappeli / Seutula Chapel
  • 6 U U T I S E H K O T VANTAAN kaupungilta vuokratulle tontille Kivistöön on tulossa Suomen suurin sisätapahtuma-areena. Yksityisomisteinen Arena 3.3 Oy aikoo rakentaa monitoimiareenan lisäksi noin 300 huoneen hotellin, ravintolan sekä suunnilleen tuhat autoa sisuksiinsa mahduttavan pysäköintitalon. Rakennusoikeutta on yhteensä 56 400 kerrosneliömetriä. Hankkeen julkisten nettisivujen mukaan valmista pitäisi olla jo vuonna 2027, mikä kuulostaa melko optimistiselta. KIVISTÖN tapahtuma-areenan rakentamislupa on vasta vireillä, mutta puut tontilta kaadetaan ennen huhtikuuta – siis ennen kuin lintujen ja liito-oravien pesimäkausia alkaa. Osa alueesta on liito-oravan ydinaluetta. ELY-keskus velvoittaakin perustamaan liito-oraville tarkoitettuja hyppypuita, jotta ne pääsevät liikkumaan lähimetsiin. Hyppypuiden perustusten asentaminen on jo aloitettu. Varsinaiset hyppypuut pystytetään arviolta touko-kesäkuussa. ASENNUSTÖIDEN vuoksi joudutaan Tikkurilantien ajokaistoja, jalkakäytäviä ja pyöräteitä kaventamaan tai sulkemaan ajoittain. KIVISTÖÖN TAPAHTUMAAREENA PUITA KAATOON ENNEN PESIMÄAIKAA K U R R E A K E T U T TA N E E KO H TA TA PA H T U U KYTKE-FESTARI TULEE TAAS T E K S T I E L I N A O L K I K A N N I S T O S TA K A JA H TA A TÄNÄ vuonna KYTKE-festari järjestetään lauantaina 16.5. kello 13–17 tuttuun tapaan Kanniston Kenraalinpuistossa. Samana päivänä läheisellä Kenraalinkentällä vietetään Keimolan Kaiun jalkapallojaoston KeiKa-päivää, joten alueella riittää vilinää ja vilskettä, kun eri-ikäiset joukkueet pelaavat otteluitaan pitkin päivää. FESTARILLA luvassa on jälleen maksuttomia toimintapisteitä, kirppiskatualue, herkkuja ruokamyyntiä sekä monipuolista lavaohjelmaa. Lavalle nousee tänäkin vuonna mm. Aurinkokiven koulun musiikkiluokkalaisia sekä Ylästön koulun bändikerholaisia. KYTKE-FESTARIN parhaita puolia on sen luoma yhteisöllisyys – se kokoaa yhteen alueen toimijoita, perheitä ja eri-ikäisiä asukkaita. Festari ei ole pelkkä tapahtuma, vaan myös kohtaamispaikka. Lisäksi tapahtuma tarjoaa myös paikallisille lapsille ja nuorille matalan kynnyksen mahdollisuuden esiintyä ja saada arvokasta kokemusta yleisön edessä. KYTKE on lapsille ja nuorille matalan kynnyksen mahdollisuus esiintyä yleisölle. Kuva: Paula Artes. K U V A : M A R J A V E R K K O K U V A : M A R J A V E R K K O
  • 7 V AS T AU KS ET Eipäs kurkita siellä! . . .G O E S M A R T S A R I ! TRIVIA! 1a, 2b, 3b, 4c, 5b, 6a, 7c, 8a, 9b, 10a Eipäs kurkita siellä! 1. Martinuksen ensimmäisenä johtajana toimi a) Harri Saksala b) Markku Johansson c) Jorma Hynninen? 2. Viherkummun siirtolapuutarha perustettiin a) 1940 b) 1950 c) 1960? 3. Kuka TV-julkkis keräsi poliisille 58 uutta poliisiautoa jouduttuaan Vantaankosken seudulla liikenneonnettomuuteen? a) Heikki Kahila b) Niilo Tarvajärvi c) Paavo Salmensuu 4. Länsi-Vantaan ensimmäistä rautatieasemaa suunniteltiin a) nykyisen Martinlaakson uimahallin tuntumaan b) Friherrsin c) nykyisen Vantaankosken alueelle? 5. Myllymäen kansalaiskoulu valmistui a) 1963 b) 1965 c) 1967? 6. Annikki Sairanen toimi vuodesta 1956 lähtien a) Länsi-Vantaan terveydenhoitajana b) 2. kunnanlääkärinä c) Vantaan kansakoulun rehtorina? 7. Martinlaaksossa toimi oma oppikoulu vuodesta a) 1971 b) 1972 c) 1973? 8. Martinlaakson nuorisotilan toiminta keskeytyi 1975 koska a) nuorisotalo paloi käyttökelvottomaksi b) tilat suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi c) Tilat jouduttiin ottamaan koulukäyttöön? 9. Hannes ja Hilkka Heikkonen avasivat Martinlaakson ensimmäisen päivittäistavarakaupan 1969 a) Martinkeskuksessa b) Raiviosuonmäellä c) Raappavuorenpolulla? 10. Martinlaakson ensimmäinen anniskeluravintola oli a) Vippi b) Martinralli c) Moukari? Martsarispesifin-triviamme innoittajana toimi Jussi Iltasen ”Martinlaakso ja Vantaanlaakso – keskiaikaisen Mårtensbyn perilliset” -historiateos. Kirjan arvion löydät tästä lehdestä. Teoksen saat hankkia ihan itse. (hyvinvointi) WHY SO MYRTSI XII 27.8.2026 Myyrmäen Taiteiden yö Why So Myrtsi järjestetään jälleen elokuussa. Tapahtuma on vuodesta 2015 saakka järjestetty kaupunginosajuhla, jossa paikallisilla yhdistyksillä, yrityksillä sekä muilla toimijoilla on omia ohjelmapisteitään. Why so Myrtsin toteutuksesta vastaa Myyrmäki-Seura r.y. yhdessä MYYRMÄKI-liikkeen muiden toimijoiden kanssa. Paikallisia yhdistyksiä ja muita toimijoita kutsutaan mukaan. Ilmoittakaa oma pisteenne alla olevalla linkillä: www.whysomyrtsi.fi/ohjelmapiste Tervetuloa suunnittelukokoukseen keskiviikkona 15. huhtikuuta klo 18 Myyrinpuhokseen (Jönsaksentie 6 A) kolmanteen kerrokseen!
  • 8 KESÄN JUNAKATKO TESTAA LÄNSIVANTAALAISTEN HERMOJA Huopalahden ja Myyrmäen välinen junaliikenne katkeaa kesällä 2026 kahdeksi kuukaudeksi ja toukoja syyskuussa on harvennetut vuorovälit. Korvaava bussi on kuitenkin tulossa. Nyt olisi ehkä hyvä aika huoltaa polkupyörä tai miettiä muita vaihtoehtoisia tapoja matkustaa täältä Helsinkiin tai sieltä tänne. J U N AY H T E Y S K I E R T O R A DA L L E T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E Not so fast! Kesä-elokuussa junailija joutuu kulkemaan Tikkurilan kautta mikäli mielii Helsinkiin. MALTSU K U V A : T O M M I O T S A V A A R A J O U K K O L I I K E N N E H Ä I R I Ö
  • 9 K ATKO vaikuttaa kymmeniin tuhansiin matkustajiin, erityisesti Länsi-Vantaalla, jossa junayhteys Helsinkiin on monelle arjen selkäranka. Junaliikenne on kokonaan poikki Huopalahden ja Myyrmäen välillä kesä-elokuussa 2026, sillä Pohjois-Haagan, Kannelmäen ja Malminkartanon asemat vaativat kiireellisiä perusparannuksia, kerrotaan Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenne Oy:stä, jolle nämä asemat kuuluvat. ”Töitä ei voi tehdä liikennöinnin lomassa, koska korjaustyöt ovat laajoja ja ulottuvat radan sähköistetyille alueille, asemien pintarakenteisiin ja kantaviin rakenteisiin. Kaikki asemien perusparannukseen liittyvät työt tehdään yhtäaikaisesti, jotta katkosta tulisi mahdollisimman lyhyt”, Kaupunkiliikenne toteaa. VAIKKA remontit ajoittuvat lomakaudelle, monen arki hankaloituu merkittävästi, ja pinna on vaarassa kiristyä. Lyhyestä kesästä olisi mukavampi nauttia ulkoilmassa kuin ruuhkabussissa tai ylipitkällä lähijunamatkalla. Lisäksi kukkaro on koetuksella, kun AB-lipun sijasta pitää hankkia ABC-lippu, mikäli Myyrmäkeen mielii matkustaa junalla. Kesä-elokuun täyskatkon lisäksi katkon molemmissa päissä joka toinen junavuoro jää pois Helsinki–Myyrmäki-välillä, kun junat kulkevat 3.–31.5. ja 10.8.–6.9. harvennetulla 20 minuutin vuorovälillä. Matkahankaluuksista kärsitään siis hiukan yli neljä kuukautta. HSL:N joukkoliikennesuunnittelija MARI LINNA vahvistaa, että vaikutukset ovat huomattavat. “Junien matkustajamäärät ovat kesäkuussa 2025 olleet arkisin Pohjois-Haagan kohdalla keskimäärin 14 000 matkustajaa molempiin suuntiin, eli vaikutus olisi silloin arviolta vähintään noin 28 000 matkaan päivässä.” Määrät lasketaan siitä, kuinka monta kertaa vuorokaudessa kyseiseltä asemalta on junaan noustu. ”Junayhteys esimerkiksi Myyrmäestä Helsingin keskustaan on normaalisti huomattavasti bussiliikennettä nopeampi, joten matka-aikojen pidentymiseen on hyvä varautua” HAAGA RUSA PASILA PIRKKOLA KANTSU MALTSU KUNINKAANTAMMI MYRTSI 401X MISSÄ? Huopalahti–Myyrmäki -välillä MITÄ? Suora junayhteys Myyrmäestä Helsinkiin katkeaa kesän ajaksi. MILLOIN? Kesä-elokuu 2026 MITEN PERILLE? I-junat kulkevat 1.6.–9.8. vain reitillä Helsinki – Tikkurila – Lentoasema – Myyrmäki. P-junat kulkevat vain reitillä Myyrmäki – Lentoasema – Tikkurila – Helsinki ja niillä on harvennettu 20 minuutin vuoroväli tai epätasainen 5–15 minuutin väli. Korvaavat yhteydet: 401X + pidennetty linja 52. Lisäksi mahdollisia reittimuutoksia linjoille 37, 40, 41 ja 400. Liput: Tikkurilan kautta kulkeva tarvitsee ABC-lipun. Toukoja syyskuussa: Junakatkon lisäksi Malminkartanon aseman sulun aikana 3.–31.5. ja 10.8.–6.9. junat kulkevat Helsinki– Myyrmäki-välillä harvennetulla 20 minuutin vuorovälillä. KORVAAVA BUSSI Matka-ajat venyvät ja vaihtojen määrä kasvaa HSL:N arvion mukaan matka-ajat kasvavat keskimäärin 10–25 minuuttia, ruuhka-aikoina sitäkin enemmän. Linnan mukaan matkustajien on syytä varautua pidempiin matka-aikoihin. “Junayhteys esimerkiksi Myyrmäestä Helsingin keskustaan on normaalisti huomattavasti bussiliikennettä nopeampi, joten matka-aikojen pidentymiseen on hyvä varautua – kulki sitten korvaavilla busseilla tai Tikkurilan kautta junalla.”
  • 1 Katko kurjistaa kukkaroa HSL:N mukaan ainakaan toistaiseksi ei ole luvassa poikkeustilanteesta johtuvia alennuksia. Kun Helsingistä pääsee Länsi-Vantaalle nyt AB-lipulla, se ei katkon aikana onnistu junalla. “AB-lipulla ei voi matkustaa Tikkurilan kautta Myyrmäkeen, vaan pitää ostaa lippu niille vyöhykkeille, joiden kautta kulkee. Tässä tapauksessa tarvitsee siis lipun ABC-vyöhykkeille”, Mari Linna toteaa. KATKO vaikuttaa myös lentoasemalle kulkeviin. Lentoasemalle ei ole suoraa junayhteyttä Pasila– Myyrmäki-välin asemilta katkon aikana, ja myös Tikkurilan kautta junat kulkevat harvennetuin vuorovälein. Linnan mukaan kaikilta Vantaan asemilta pääsee kuitenkin junalla Lentoasemalle läpi kesän. “Iltaisin I-junat kulkevat Lentoaseman kautta Myyrmäkeen asti jopa hieman myöhempään kuin normaalisti.” Tuleeko tupaten täyttä? LINNA kertoo, että linjaa 401X ajetaan viidellä bussilla. Se kuulostaa kovin vähäiseltä. HSL on kuitenkin mallintanut matkustajavirtoja ja mitoittanut bussit sen mukaan: “Meillä on tiedossa nykyisten bussilinjojen ja junien matkustajamäärät asemittain ja pysäkeittäin”, Linna sanoo. “Näiden perusteella on arvioitu vapaata kapasiteettia ja junista siirtyvien matkustajien määrää. Ruuhkia ei voida täysin välttää, mutta aikatauluja ja reittejä on säädetty mahdollisimman toimiviksi.” MATKUSTAJAT ovat varmaankin ainakin alkukesästä ihmeissään siitä, millä välineellä ja miltä pysäkiltä matka onnistuu. HSL tiedottaa tästä myöhemmin keväällä. “Kuitenkin hyvissä ajoin ennen poikkeuksia”, Mari Linna vakuuttaa ja lisää, että työmaiden tiedotusta ja opasteita on suunniteltu yhdessä urakoitsijoiden kanssa. Toivottavasti poikkeusjärjestelyistä osataan tiedottaa mahdollisimman hyvin, ja opasteista tulee selkeitä, näkyviä ja ymmärrettäviä satunnaisillekin matkustajille. Linna ei kuitenkaan odota, että Kehäradan itäpuoli ruuhkautuisi merkittävästi, vaikka osa matkustajista kiertää Tikkurilan kautta: “Matkustaminen Myyrmäestä keskustaan Tikkurilan kautta on lähtökohtaisesti hitaampaa verrattuna korvaavien bussien käyttöön. Arvioimme, ettei suurta ruuhkautumista ole odotettavissa.” Korvaavat kulkuneuvot KATKON ajaksi otetaan käyttöön uusi linja 401X, joka kulkee reittiä Myyrmäen asema – Jönsaksentie – Vaskivuorentie – Hämeenlinnantie – Hakamäentie – Veturitie – Pasilan asema. Lisäksi linjaa 52 jatketaan tilapäisesti Myyrmäkeen asti, jolloin Huopalahden ja Myyrmäen väli saa suoran bussiyhteyden. Bussia pitää Myyrmäessä vaihtaa, mikäli on menossa Louhelaan, Martinlaaksoon, Vantaankoskelle, Vehkalaan tai Kivistöön. Bussien aikataulut tulevat Reittioppaaseen noin kaksi kuukautta ennen muutosta. Matka Helsinkiin kestää kesällä aiempaa pidempään. Matkan ratoksi kannattaa napata mukaansa tuorein Myyr York Times lähimmästä telineestä. Kesällä 2021 aloittanut runkolinja 30 on sekin varteenotettava, joskin hitaahko vaihtoehto Myyrmäestä Helsingin keskustaan kulkevalle. ”AB-lipulla ei voi matkustaa Tikkurilan kautta Myyrmäkeen, vaan pitää ostaa lippu niille vyöhykkeille, joiden kautta kulkee. Tässä tapauksessa tarvitsee siis lipun ABC-vyöhykkeille” K U V A : E L IN A II J A L A IN E N K U V A : S U V E P Ä Ä S U K E N E J O U K K O L I I K E N N E H Ä I R I Ö
  • 1 1 VUFF 2026 VUFF 2026 – Vantaan urbaani filmifestivaali kutsuu jo neljännen kerran ennen näkemättömien uutuuksien, ennakkoensi-iltojen, yllätysten, musiikin ja inspiroivien kohtaamisten äärelle. Luvassa on jälleen myös koirakino sekä ilmaisnäytöksiä kouluille ja päiväkodeille. Tänä vuonna festivaali pohtii elävin kuvin ja sanoin mm. elokuvien voimaa muuttuvassa Euroopassa ja ihmisten arjessa ja yksinäisyydessä. Kino Myyri hyväksyttiin Europa Cinemas -järjestön jäseneksi vuonna 2024 kahdeksantena suomalaisena teatterina. Järjestön tavoitteena on lisätä eurooppalaisen elokuvan katsojamääriä ja tehdä Euroopan monimuotoisuutta tunnetuksi. FESTAREILLA nähdään ennakkoensi-iltana TAHVO HIRVOSEN ja ANNE LAKASEN ohjaama dokumentti ja konserttitaltiointi Tuomari Nurmio – 13 kylmää laulua. Muissa teattereissa tämän leffan voi nähdä vasta 20.4. TUOMARI NURMIO kertoo kirjoittaneensa konsertin laulut yli 40 vuoden aikajänteellä, ja ne ovat pysyneet ajankohtaisina valitettavan hyvin. “Olen itse kasvanut kylmän sodan ja kauhun tasapainon aikana Euroopan syrjäisessä kolkassa, jota kutsuttiin myös Kekkoslovakiaksi. Suuri ja mahtava Neuvostoliitto kontrolloi jokaista poliittista säröääntä pienessä naapurimaassaan.” Nurmion mukaan maailmankirjat ovat taas kerran sekaisin. Venäjän autoritaarinen johto pyrkii nyt palauttamaan sen mahtiaseman, jonka se saavutti edellisen suursodan jälkeen. Ukrainan sota uhkaa koko Euroopan turvallisuutta. “Se on koko Euroopan asia. Kyse on tavallisten ihmisten oikeudesta saada elää rauhassa omassa maassaan”, hän sanoo ja jatkaa, että myös kansanmurha Gazan alueella on jatkonäytös ikuiselta tuntuvalle konfliktille Lähi-idässä. “Ankeina aikoina ihmiset kaipaavat kipeästi hetken helpotusta huonojen uutisten aiheuttamaan ahdistukseen. Komediat ja harmiton viihde ovat tarpeellisia hyvin ymmärrettävistä syistä.” Mitkään laulut eivät Nurmion mukaan näitä asioita ratkaise. “Kuitenkin tuntuu tärkeältä jollain tavalla jakaa tätä ahdistusta ja toivoa, ettei se jaettuna kaksinkertaistu. Olemme lopulta kaikki samassa veneessä, josta emme pääse pakoon. Toivottavasti se edes lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Vaikka teemat ovat pohjavireeltään synkkiä, niiden musta huumori toivottavasti toimii myös terapiana näinäkin pelon ja epävarmuuden aikoina.” VUFFISSA nähdään myös viime vuonna ensi-iltansa saanut kotimainen elokuva Jossain on valo joka ei sammu. Elokuvassa syntyvä, sen näyttelijöistä koostuva yhtye esittää myös livekonsertin. Lisäksi tullaan näkemään Euroopan Oscarista kisaava eli Lux-kilpailussa ehdolla oleva elokuva, joka ei ole tulossa varsinaiseen teatterilevitykseen lainkaan. Järjestäjä haluaa pitää elokuvan nimen vielä yllätyksenä. KOKO OHJELMA julkaistaan ja lipunmyynti alkaa pari viikkoa ennen tapahtuman alkua maaliskuun loppupuolella. Festivaalin tuottavat Kino Myyrin toiminnasta vastaava Pop Up Kino Helsinki yhteistyössä Vantaan kulttuurija kirjastopalveluiden kanssa. www.vuff.fi sa on työmatka-aikoihin niin hirveät määrät väkeä, että aika paljon saavat busseja laittaa liikenteeseen.” JOHNNY, LOUHELA: ”Junat on jo nyt ruuhka-aikoina täynnä. Mitä sitten kun harvennetaan? Eipä tämä ole niin paha juttu, kun etukäteen tietää, enkä ole ladannut kautta vapusta eteenpäin. Mutta haluaisin rahat takaisin, jos olisin. Onneksi nyt sentään menee kolme asemaa kerralla, eikä me olla remppa-asemien sisällä. Varmaankin kuljen pyörällä.” HELI, KIVISTÖ: ”Minulle ei ole suurta merkitystä, joudun joka tapauksessa maksamaan ABC-lipun, joten hinnannousu ei haittaa. Siirryn varmaan käyttämään omaa autoa.” JOHANNA, LOUHELA: ”Pakkohan se on ratatyöt ynnä muut saada tehtyä. Kesäaika on niille parempi aika kuin talvi.” ELINA, LOUHELA: ”Haittaa ja hidastaa. Aion kulkea keskustan menot bussilla. Joudun käymään myös Käpylässä säännöllisesti, niin sinne on varmaan pakko kiertää Tiksin kautta. Olisi kyllä hyvä, jos saisi kulkea AB-lipulla poikkeuksellisesti sieltä C-vyöhykkeen läpi. Joskus muistaakseni näin oli jonkun katkon aikana. En kyllä enää yhtään muista, että mikä tilanne silloin oli.” ROBERT, LOUHELA: ”400-bussi kattaa elämälle kriittiset palvelut. Haaveena toki, että näitä kulkisi ruuhka-aikana pari lisää.” HELI, LOUHELA: “En kulje säännöllisesti, mutta etenkin kesällä melko usein. Kyllähän tuo haittaa kulkemista, harmittaa ja ärsyttää, mutta eihän sille mitään voi. Toivottavasti korvaavaa liikennettä järjestetään riittävästi, ja se olisi sujuvaa eikä lisäisi matka-aikaa ja kustannuksia matkustajille.” TARJA, MYYRMÄKI: ”Ei kyllä kovin hyvältä kuulosta. Vaikuttaa varmasti ihmisiin, joilla on aikataulu ja harmittaa heitä. Minä voin kyllä käyttää bussiakin, kun en ole enää työelämässä. Mutta varmasti vaikuttaa niihin, jotka käyvät töissä.” JOUNI, LOUHELA: ”Kaikki harrasteet stadissa eli haittaa, mutta ei estä. Bussi 400 vie. Ikävä homma, mutta joskus remontit on tehtävä. Onkohan seuraavana vuonna Louhelan vuoro? Katos vuotaa ja on vuotanut sateella jo vuosia, jännä ettei mennyt samaan remonttiin.” IITU JA ANTTI, VAPAALA: ”Kuljemme junalla tosi usein. Tiesimme jo, että liikenne katkeaa. Meitä se ei ihan hirveästi haittaa, sillä olemme eläkkeellä ja voimme järjestellä omia aikataulujamme. Yllätyksenä nyt tuli se, että Tikkurilan kautta matkustaessa pitää maksaa ABC-lippu. Kuljemme kesällä ehkä silti junalla Tikkurilan kautta, sillä Vapaalasta eivät bussit nykyään kulje kuten aiemmin.” ANNA, LOUHELA: ”Haittaa, harmittaa, ärsyttää. Ja todella paljon. Soittelin jo HSL:lle, kun tästä kuulin ja kysyin, että saakohan junamatkailla edes sitten AB-lipulla tuon pidemmän reissun Tikkurilan kautta. No ei tietenkään, mutta lupasi viestiä eteenpäin – tuskinpa tapahtuu mitään. Oma työni on sellainen, että voisin tehdä junassa töitä. Ei mitään järkeä minun mennä autolla, kun työt on keskustassa. JunisKATKOGALLUP VUFF 2026 Kyselimme, miten alueen asukkaat suhtautuvat kesän junaliikenteeseen. Osa tiesi jo katkosta, joillekin se tuli täytenä yllätyksenä. Vantaan ainoa elokuvajuhla lataa tunnelmaa Myyrmäkeen 9.–12.4.2026. Tapahtumapaikkana on entiseen tapaan Kino Myyri. H A A S TAT T E L U T S U V E PÄ Ä S U K E N E & S I R K K A I N K I N E N T E K S T I S U V E PÄ Ä S U K E N E K U I S TÄ Ä L L Ä A I O TA A N K U L K E A ? R A I N A R I E M UA !
  • 1 2 2015 Sabrina Ljungberg perustaa Sabrina ja Saarten tyttäret -laulukollektiivin esittämään sävellyksiään Kantelettaren teksteihin. 2017 Yhtyeen ensimmäinen yhdessä säveltämä konserttiteos Kantelettaren joulutarina valmistuu. SABRINA JA SAARTEN TYTTÄRET 10 VUOTTA K Y M M E N E N V U O T TA K U LTA A K U R K U S S A Juhlakonsertissa maaliskuussa tehdään matkaa tunnelmasta toiseen koko kymmenen vuoden tuotannon ajalla. T E K S T I A N N U K K A LY R A SAARTEN TYTÄRTEN ENSIMMÄISET 10 VUOTTA K U VA : J E S S E PA S A N E N S Y N T T Ä R I S A N K A R I T T A R E T
  • 1 3 OLKAAMME TYTÖT YHESSÄ! Siitä se alkoi vuonna 2015: SABRINA LJUNGBERG kulki pitkin Helsingin saaristoa, ja samaan aikaan syntyivät ensimmäiset sävellykset Kantelettaren runoihin. Ajatus kypsyi nopeasti, ja syksyllä 2015 alkoivat projektikuoron Sabrina ja Saarten tyttäret harjoitukset. Sabrina Lungberg on kuvannut, että nämä ensimmäiset olivat lauluja, jotka tuntuivat syntyvän kuin itsestään. Ne käsittelivät nuoren naisen kasvua, eroja ja luopumisia, mutta myös ystävyyttä, rakkautta, toivoa ja iloa. “Hämmennyin siitä, kuinka ajattomilta vuosisatojen takaiset runot yhä tuntuivat”, Ljungberg kertoo. SABRINA ja Saarten tytärten ensiesiintymiset keväällä 2016 olivat täynnä yhteistä innostusta. Tässä kohtaa alkoi näyttää siltä, että projekti jatkuu ja kehittyy eteenpäin pysyvämpänä laulukollektiivina. Tiukkoja aiheita vuosisatojen takaa SABRINA ja Saarten tyttäret löysi alkuvuosinaan kotinsa Myyrmäestä, jossa omaleimainen taiteellinen suunta kehittyi. Vuonna 2017 yhtye loi Ljungbergin ohjauksessa ensimmäisenä yhteisöllisenä sävellysprojektinaan Kantelettaren joulutarinan eli suomalaisen kansanperinteen version Raamatun joulukertomuksesta. Yhdessä säveltäminen jatkui Kalevalan neljänteen runoon pohjautuvassa projektissa Ainon tarina. Teoksessa olivat mukana sähkökanteleartisti JOHANNES KAIRA ja visualisti SUVI SIEVILÄ. Ainon tarinassa yhtye tarttui arkaan aihepiiriin: mielenterveysongelmiin, itsetuhoisuuteen ja hylätyksi tulemiseen. Koko kuoroa osallistava luova projekti hitsasi tekijöitä yhteen niin taiteellisesti kuin henkisesti. Kollektiivista on kehittynyt merkittävä yhteisö, joka kannattelee jäseniään paitsi taiteellisesti, tukee myös erilaisissa elämänvaiheissa. VAIKEITA aiheita ei kaihtanut myöskään Sabrina ja Saarten tytärten tuorein teos Äänetär -loitsurunokonsertti. Teokseen sävellettiin ja tällä kertaa myös sanoitettiin yhdessä uusia, tämän ajan kalevalamittaisia loitsuja. Äänetär toteutettiin yhdessä lavarunoilija NIHKEEN kanssa, Myyrmäen seudun kasvatteja hänkin. Sanoitustyöpajoissa yhtye tarkasteli kalevalaista loitsuperinnettä ja pohti, minkä asioiden puolesta nykypäivän ihmiset haluaisivat loitsuta. Syntyi joukko uusia kalevalamittaisia loitsurunoja, jotka käsittelevät muun muassa riittämättömyyden ja voimattomuuden kokemuksia keskellä muuttuvaa ympäristöä. Esitys sai ensi-iltansa Vantaan taidemuseo Artsissa vuonna 2024. Omaleimainen ja itse sävelletty musiikki kantaa YHTYEELTÄ kysytään toisinaan, kuka säveltää sen esittämän musiikin. “Siihen on upeaa saada vastata: me itse. Olemme pitäneet alusta asti kiinni siitä, että kaikki yhtyeen esittämä musiikki on omaamme. Ja toisaalta runot kuten Kun mun kultani tulisi tai Lemmennosto ovat genrensä ehdottomia klassikoita, joiden versiointi omalla äänellämme on kunnia-asia”, Ljungberg kertoo. Sabrina ja Saarten tyttäriä on ohjannut halu tuoda yleisölle jotain erilaista, koskettavaa ja yllättävää – uudistaa kansanperinnettä rohkeasti. Itämerensuomalainen kansanrunous on suusta suuhun kulkevaa perintöä. Sen versiointi luo uusia tulkintoja ja takaa perinteen välittymisen eteenpäin. Olkaamme, laulakaamme! Saarten tyttäret 10 vuotta juhlakonsertti Balderin sali, Helsinki Lauantai 28.3.2026 klo 14.00. Juhlavuoden muut esiintymiset saartentyttaret.com, Facebook ja IG. 2025 Kantelettaren joulutarina -EP julkaistaan. 2018 Yhtye kotiutuu Myyrmäkeen ja lähtee mukaan perustettavaan Myyräncolon kulttuuritalo-osuuskuntaan. 2019 Toinen sija Aarhus Vocal Festivalin kansainvälisessä kuorokilpailussa ja erityispalkinto kilpailun innovatiivisimmasta esityksestä. 2021 Pandemia tekee kuorolaulusta “vaarallista”. Yhtye kehittää etäharjoittelun muotoja. Ainon tarina saa ensi-illan. 2022 Sabrina ja Saarten tyttäret Vaasan kuorofestivaalin yhtenä pääesiintyjänä. 2024 Ainon tarina julkaistaan äänitteenä. Äänetär-teos saa ensi-illan. Myyrmäen asemalla vuonna 2023. Kuva: SST. Artsissa vuonna 2021. Kuva: SST. ”Hämmennyin siitä, kuinka ajattomilta vuosisatojen takaiset runot yhä tuntuivat” ”Olemme pitäneet alusta asti kiinni siitä, että kaikki yhtyeen esittämä musiikki on omaamme” SABRINA LJUNGBERG on Louhelassa vuodesta 2020 asunut säveltäjä ja kuoromusiikin ammattilainen. Ljungbergin puoliso on Vantaan katutaidekentällä vahvasti vaikuttava kuvataiteilija JESSE PASANEN . LÄHILUONTO, toimivat palvelut ja hyvät julkiset yhteydet ovat olleet suuri vetovoimatekijä taiteilijapariskunnan elämässä. ”Vaikka toisinaan haave rauhallisemmasta asuinpaikasta nostaa päätään, tuntuu että Louhelassa arki on yksinkertaisesti liian sujuvaa, ja metsäiset näkymät kuudennen kerroksen asunnosta liian kauniit, jotta täältä raaskisi muuttaa pois”, Ljungberg sanoo. Ljungberg johtaa Saarten tyttäriä keikoilla perinteisestä tavasta poiketen laulamalla muiden kollektiivin jäsenten mukana, jolloin sekä johtaja että laulaja ovat yhdessä instrumentti, tulkitsija ja tarinankertoja. MYYRMÄKEEN asettunut laulukollektiivi on Ljungbergin tärkeimpiä ammatillisia projekteja. ”Kuoronjohtajana on luksusta, että voin kävellä kotoa töihin vartissa! Myös moni laulajistamme ja yhteistyökumppaneistani asuu lähiseudulla. Täällä on selvä luova keskittymä, jonka toimintaedellytyksiä kannattaa vaalia.” MYÖS yhtyeen muualta tulevat laulajat ovat kertoneet, että Myyrmäkeen on helppo tulla: ”Myyrmäkeen liittyy kaupunginosana tiettyä rentoutta ja rouheutta, joka antaa luvan taiteelliselle kokeilulle ja uuden tutkimiselle.” SABRINA LJUNGBERG: MYYRMÄEN LUOVAA YHTEISÖÄ KANNATTAA VAALIA Kirjoittaja laulaa Sabrina ja Saarten tyttärissä.
  • 1 4 H I S T O R I A L L I S T A JUSSI ILTASEN kirjoittama MARTINLAAKSO JA VANTAANLAAKSO – KESKIAIKAISEN MÅRTENSBYN PERILLISET (2025 ) sopii esimerkiksi kahvakuulan korvikkeeksi. Iltalukemiseksi sitä ei voi suositella, sillä sen kannatteleminen sängyssä on hankalaa ja pudotessaan opus voi aiheuttaa suurtakin vahinkoa. Kirja on syystäkin painava, sillä se sisältää hirvittävästi asiaa. Siinä missä radanvarren kaupunginosien historia alkaa usein kerrostaloalueiden rakentamisesta, kertoo Iltanen onnistuneesti 200 sivun verran ajasta ennen sitä, kivikaudesta teollistuvaan yhteiskuntaan ja lopulta omakotitaloalueen kautta ruutuasemakaavaan. Tekstisisällön lisäksi mukana on runsaasti kuvia, karttoja ja muuta visuaalista aineistoa, mikä syventää ja selkeyttää kulloistakin aihetta hienosti. ENTISEN Martinkylän alueella on säilynyt historian kerrostumia enemmän kuin Myyrmäen kaupunginosassa ja kirja antaakin kattavan peruskäsityksen tiloista ja taloista. Ihmisten nimet uhkaavat vilahtaa ohi, mutta toisille ne saattavat olla juurikin kirjan suola. Täytyy nostaa hattua Iltaselle, joka on haastatellut sellaisia henkilöitä, jotka muistavat paikallishistoriaa joko itse koettuna tai kuultuina tarinoina. Samoin kuvitusta on saatu myös yksityishenkilöiden omista kokoelmista, ja osin se tekeekin kirjasta ihmisläheisen. Toisaalta taas kirjan tekninen vivahde vuosilukuineen, synnyinja kuolinvuosineen ja esimerkiksi paikannimiin liittyvine faktoineen tekee siitä hieman puisevan. Iltanen onnistuu kuitenkin kuvailemaan myös paikallista elämää, eikä tyydy vain pelkästään luetteloimaan asioita, mikä kertoo kattavasta tausta-aineistosta. Siitä olisi ollut kenties enempäänkin. Nyt teoksessa asiat ovat tavallaan tasa-arvoisia keskenään. Rytmi ja rakenne säilyvät samankaltaisina teoksen läpi, eikä minkään osion kohdalle pysähdytä toista enempää. Erikoismaininnan annan siitä, että menneistä ei maalata liian ruusuista kuvaa, vaan epäkohdistakin kerrotaan. Samoin on hauska aina lukea esimerkiksi syystä tai toisesta toteutumatta jääneistä suunnitelmista. Kirjaa lukiessani pysähdyin jälleen viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtuneiden myllerrysten äärelle. Vuonna 1946 Martinkylässä ja Myllymäessä asui yhteensä 162 henkeä. Vuoden 2023 lopussa Martinlaaksossa oli lähes 14 000 asukasta. On siis syytäkin muistaa, että täällä on ollut vuosisatojen ajan muutakin kuin kerrostaloja. Pääasiassa tietysti peltoja ja metsää, mutta silti. SUOSITTELISIN kirjaa mielelläni myös muille kuin paikallishistoriasta kiinnostuneille, mutta veikkaanpa että sellaisten käsiin se enimmäkseen PAIKALLISHISTORIAA NIIN ETTÄ HEIKOMPIA HIRVITTÄÄ Kirja on myynnissä Kellastuvan verkkokaupan lisäksi myös Suomalaisen Kirjakaupan Jumbon ja Myyrmäen myymälöissä sekä Vantaan kaupunginmuseon museokaupassa Tikkurilassa. päätyy. Mikä on suurelta osin myös harmi. Kirja toimii hyvänä hakuteoksena paikallisiin asioihin ja vaikuttaa lähdeluettelonsakin puolesta uskottavalta. Eikä kirjaa ole mikään pakko kahlata läpi kertaistumalta (edelleen suosittelen lukemista istuma-asennossa). Sitä voi katsastaa vaikkapa kuvaukset Martinkylän ja Myllymäen tiloista ja lähteä kävelylle tai pyörälenkille etsimään siltä ajalta säilyneitä rakennuksia. Tai kavuta Raappavuorelle tunnelmoimaan toteutumatta jäänyttä moottoritietä ja hiihtokeskusta. ESIPUHEESSAAN Iltanen kiittää JUKKA HAKOA, jonka teos Myyrmäki – kampakeramiikasta kauppakeskukseen on tämän selkeä (ehkä jo hieman päivitystäkin odottava) sisarteos. Heidän tekemänsä kotiseututyö ansaitsee kaiken kunnioituksen. Ja jos kuvittelee tietävänsä paikallishistoriasta kaiken tietämisen arvoisen, tietojaan voi testata tämän lehden erikoistriviassa sivulla 7. Martinlaakson ja Vantaanlaakson historiaa -ilta MA 9.3. klo 18.00 Martinlaakson yhteisötila, Laajaniityntie 3 Martinlaakso ja Vantaanlaakso – keskiaikaisen Mårtensbyn perilliset -kirjasta ja samalla myös alueiden historiasta ovat kertomassa sen kirjoittaja, tietokirjailija Jussi Iltanen ja kustantaja Jukka Hako. Iltaa isännöi Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hans Tuominen, pitkän linjan martsarilainen. Vapaa pääsy. Kirjaa myynnissä tilaisuudessa. Tapahtuman järjestää Vantaankosken seurakunta. JÄ R K Ä L E K I R JA K S I T E K S T I & K U VA E L I N A I I JA L A I N E N
  • 1 5 Luota alueesi ammattilaiseen! K A U K A L O K I R J E E N VA I H TA JA A I ETTÄ, kevättä kohti mennään. ”Kevät on kiekkoilijan parasta aikaa”, oksettava fraasi, mutta pitää paikkansa. Aurinko paistaa hieman korkeammalta, päivä pitenee ja tosipelit ovat oven takana. Evussa se tarkoittaa, että vanhemmat ikäluokat valmistautuvat mahdollisiin playoff-/ sijoitusotteluihin, kun taas nuoremmat joukkueet aloittavat kevään turnaukset. Molemmista on mahdollisuus rakentaa hienoja elinikäisiä muistoja. OTETAAN ensimmäiseksi aiheeksi Vantaan jäähallitilanne. Asiaan vihkiytyneet tietävätkin, että Vantaalle piti tulla uusi Elmo-nimeä kantava jäähalli. Rakennustyöt oli tarkoitus aloittaa piakkoin, mutta hallinto-oikeuteen tehty valitus laittoi rakennushankkeen jäihin. Tämä oli valtava takaisku vantaalaiselle jääurheilulle. Evussa on historian paras kausi pelipassien määrässä mitattuna, olemme pääkaupunkiseudun kolmanneksi suurin tällä saralla. Kasvattajaseura Evu siis liikuttaa lapsia ja vähän vanhempiakin tässä määrin! Oikeita asioita tapahtuu Myyrmäessä. Toki jos Vantaalle ei saada lisää jäätä, meidän on mahdoton kasvattaa toimintaa enempää, rajat tulevat vastaan. Me kyllä varaudumme kaikkeen. Toivon, että kaupunki myös. SEURAAVA polttava kirjoituksen aihe löytyy vanhempien kiireestä viedä harrastava lapsi logoseuroihin. Se taitaa olla ikuisuusongelma vähän joka lajissa. Eikä tätä helpota lainkaan nämä nykypäivän palveluiden tarjoajat luisteluvalmennuksessa, select-ryhmät ja muut vastaavat. Siellä kokoontuu sitten viisasten kerho katsomossa ja soppa on valmis. ”Kyllä meidänkin lapsen pitää pelata hifkissä tai jokereissa.” Ei ole kiire mihinkään! Unohtakaa se harjoittelu AAA+ -pelaajien kanssa ja kysykää lapselta, missä haluaisi harrastaa. Tärkeintä on saada peliaikaa ja pelata siellä missä itse haluaa. Tulee murrosiät ja muut haasteet mitkä muuttavat voimasuhteita vielä moneen kertaan. Yllä olevaan todisteeksi vaikka tämän kauden liigadebyytit: Evun junnuputken läpikäyneet Oliver Hult, Veikka Fagerström ja Juho Keinänen saivat kaikki kasteen liigatasolla tällä kaudella. Tunnen kaikki kundit, todella onnellinen heidän puolestaan, kova juttu jätkät! On minulla tähän omaakin kokemusta, kun molemmat poikani pelaavat Vantaalla. Kilpaa kiekkoileva isoveli pelannut läpi koko Evun ja Vantaan kiekkopolun. Pikkuveli taas pelaa harrastepuolella Evussa, ja on päässyt pelaamaan jopa Tiktok-kulttimaineessa olevassa Evu Ystävissä. Yhteistyötä yli ikärajojen. Näin niitä positiivisia muistoja rakennetaan. LOPPUUN sitten omien joukkueitteni katsaus. Näyttää siltä, että neljällä joukkueella viidestä on mahdollisuus mennä vaikka päätyyn asti eli todennäköisimmän joku noista tuo mestaruuden seuralle. Painotetaan nyt vielä, että en ole omaa häntääni nostamassa. Nuo ovat sarjatasoillaan vähiten valmennetut ja harjoittelevat joukkueet. Hyviä pelaajia hyvällä joukkuehengellä, sillä mennään pitkälle. Viime kaudella tuli yksi väsynyt pronssi, sitä ennen viisi vuotta putkeen vähintään yksi mestaruus kaudella. Seuran minulle teettämä Mestari-pelipaita pölyttyy vaatekaapissa. Ei voi jatkua näin. Niinpä nyt tulee kova lupaus: omaa palstaa lehdessä ei voi pitää pronssivalmentaja! Eli jos tällä kaudella ei joku mestaruuspytty löydä kotiin, on seuraavassa lehdessä minun viimeinen kirjoitukseni! Jos näin käy, sitten kerrotaan totuus mitä viime keväänä kävi junioripuolen vantaalaisessa kiekkoyhteistyössä. Saattaa olla, että liiton toiminnastakin löytyy mielipide. Ainakin yllä olevat tahot varmaan toivovat mestaruuksia Myyrmäkeen… HYVÄÄ KEVÄTTÄ KAIKILLE! KOUTSIN KOIRANKOPPI KO U T S I JA S K A T S U PA R I
  • 1 6 A NTTI EINIÖ poistui 89-vuotiaana keskuudestamme viime syksynä, mutta hänen vaikutuksensa Suomen viihdemaailmassa elää yhä. Pitkän uransa ensimmäisen oman yrityksen hän perusti Myyrmäen Koskikujalle, hyvien yhteyksien solmukohtaan. Vuonna 2024 Erikois-Emmalla palkittu musiikkija konserttimaailman ’grand old man’ ehti elämänsä aikana toimia monessa roolissa. Antti Einiö syntyi vuonna 1935 veljessarjan iltatähtenä perheeseen, jossa isä välitti agentuuriliikkeensä kautta tuontitavaroita ympäri maailmaa ja kielitaitoinen äiti hoiti kirjeenvaihtoa ja kirjanpitoa. Isän bisnesvainu ja äidin kiinnostus kieliin tarttui Anttiin jo nuorena poikana. Kun vielä isoveli PAAVO EINIÖ kiinnostui 1940-luvun nuorten musiikista, jazzista, oli tulevan uran peruskivet muurattu jo nuorena. ”Kävin keskikoulua Norssissa, mutta autoin samalla isää firmassa lähettinä ja kuskasin raitiovaunulla laskuja Pauligille, Tukoon ja muualle ympäri kaupungin. Tein myös konekirjoitustyötä”, kertoo Einiö TOMI LINDHOLMIN kirjoittamassa elämäkerrassa. K UN Paavo, joka oli Anttia kymmenen vuotta vanhempi, perusti Bottalla toimineen Jive Club ry:n sodan jälkeen ja alkoi järjestää jazzkonsertteja Helsingissä, tutustui Anttikin musiikkimaailmaan paremmin. Paavon perustama Rytmi-yhtiö toi maahamme ensimmäisenä jazzlegendana LOUIS ARMSTRONGIN vuonna 1949. Rytmi oli ensin pelkkä harrastus, mutta myöhemmin siitä tuli liiketoimi. Antista kehkeytyi yleismies, joka otti artistit vastaan lentokentällä, kuljetti heidät hotelleihin ja hoiti artistien juoksevia asioita heidän ANTTI EINIÖ – ELÄKÖÖN S H OW M I E S , P R O M O O T T O R I , T V-TÄ H T I , U R H E I L I JA , T V-URANSA ohella Antti oli työskennellyt veljensä Paavon ja JOHAN ”MOSSE” VIKSTEDTIN musiikkiharrastuksesta syntyneessä levy-yhtiössä, jonka nimi oli Scandia-Musiikki Oy. Antti toimi yhtiön nuottikustantamossa kustannuspäällikkönä. ”Siinä yhteydessä jouduin usein tekemisiin STIKKAN ANDERSONIN kanssa. Hänhän tuli myöhemmin tunnetuksi Abban taustavaikuttajana. Stikkan ja muut ruotsalaiset musiikki-ihmiset soittelivat minulle ja tarjosivat mitä erilaisimpia kansainvälisiä biisejä suomalaisten artistien levytettäviksi”, Antti kertoi Tomi Lindholmin kirjassa. Suhteet olivat kunnossa myös sen ajan johtavaan pohjoismaiseen konserttipromoottoriin, THOMAS JOHANSSONIN EMA Telstariin, jonka lukuun tuotiin Suomeen suuri joukko kansainvälisiä tähtiä. Koko suomalainen musiikkibisnes oli uuden edessä, kun suuret ikäluokat olivat löytäneet musiikkinsa. Ohjelmatoimistoja putkahteli esiin, bändejä perustettiin ja levyjen myyntikäyrät sojottivat ylöspäin. Oli vain loogista perustaa oma yritys. LEGENDA! T E K S T I S I R K K A I N K I N E N pyynnöstään. Kaverin pakettiautolla kuljetettiin yhtyeiden rummut, bassot ja muut soittimet Kulttuuritalolle ja muihin konserttipaikkoihin. Bill Haleyn tähdittämän Rock Around the Clock -elokuvan ensi-ilta vuonna 1956 ei vielä aiheuttanut Suomessa mellakoita, vaikka niin pelättiin. Osasyynä saattoi olla tähden olemus, jota nykykielellä kuvattaisiin ehkä ’setämies’-termillä. V ASTA Antin ikätoveri Elvis Presley sai aikaan sen, että nuorten ihmisten suosima musiikki alkoi todella eriytyä yleisestä tarjonnasta omaksi lajikseen. Samaan aikaan televisio teki tuloaan suomalaisten koteihin. Paavo oli saanut idean uutta TV-ohjelmaa varten Yhdysvalloista, DICK CLARKEN American Bandstand -ohjelmasta, jossa nuoret tanssivat TV-studiossa, ja tiskijukka eli DJ juonsi levyjä. Lisäksi ohjelmassa oli vierailevia artisteja. Paavo ehdotti Anttia uuden, nuorille suunnatun suomalaisen ohjelman juontajaksi. ”Nuorten tanssihetki” oli huippusuosittu ja ohjelma pyöri telkkareissa vuosina 1961–1967. Ohjelman legendaarisin vierailija oli JIMI HENDRIX, joka oli vasta uransa alkuvaiheessa. Tilaa saivat myös kotimaiset suosikit, joista DANNY (Ilkka Lipsanen) oli suosionsa huipulla. Hän keksikin perustaa oman ohjelmatoimiston erityisesti omia kiertueitaan varten. Einiö puolestaan siirtyi sujuvasti kiertuemaailmaan ja juontamisen lisäksi levytti itse pari singleä, jotka jopa menestyivät. K U V A : M U S E O V IR A S T O K U VA : M U S E OV I R A S T O Antti Einiö entisessä Messuhallissa 1964. M O N I T O I M I M I E S 1 9 3 5 – 2 2 5
  • 1 7 KOLMAS Hurriganes-keikka koitti Myyrmäen yhteiskoulussa vasta kun Hurriganes tuli Ruotsista äänitettyään Roadrunnerin”, Kosonen muistelee. Yhteiskoulussa on nähty monia aikansa huippuesiintyjiä. Pertti luettelee vaikuttavan litanian: ”Juice Leskinen ja Coitus Int, Gugi, Arto Vilkko Nenä-bändeineen, Kisu & Uniset, Eero Raittinen, Tapio Rautavaara, Wigwam, Tasavallan Presidentti ja kermana suoraan Ruotsista Lalla Hansson. Kaikki tapahtui vuosina -74 ja -75.” SIIHEN aikaan Myyrmäen yhteiskoulu oli Vantaan vilkkain keikkapaikka. Bileet vetivät yleisöä parhaimmillaan toista tuhatta henkeä. ”Virkavalta tuli tutuksi jo nuorella iällä eli huvilupia myöntävät poliisit ja järjestysmiehinä toimineet konstaapelit, joille maksettiin palkkio koulun takana”, Pertti kertoo sen aikaisesta tavasta toimia. Urkeniko oppilaskunnan puheenjohtajalle tästä uusi keikkajärjestäjän ura? ”Ei. Aika koulussa meni bileiden järjestelyssä. Todistukseen sain kuusi nelosta eli jäin luokalle. Bisnestä taas opin sen verran, että olen pärjännyt yrittäjänä suht hyvin”, Kosonen päättää villien vuosien muistelunsa. ANTTI Einiön Artistit Oy meni konkurssiin 1970-luvun lopulla taisteltuaan ansiokkaasti verottajan kanssa palkkioiden maksamisesta artistien yhtiöille. Koko viihdebisnes oli vielä nuori ja toimintaympäristö hajanainen, joten verottaja purki esiintyvien taiteilijoiden yhtiöt ja langetti maksut ohjelmatoimistoille. Einiön voitettua lopulta verottajan kanssa syntyneet kähinät oikeudessa oli moni pienempi toimija hänelle kiitollinen. Einiö jatkoi uraansa ja perusti uuden, Metronome-nimisen yrityksen, veljensä Paavon kanssa. Erinäisten vuosikymmenten ja moninaisten fuusioiden jälkeen viihdemarkkinoilla vaikuttaa nykypäivänä jättiläinen, Live Nation, mutta sielläkin on mukana palanen Antti Einiön polkua. M YYRMÄEN Koskikujalle haettiin vuonna 1973 lehti-ilmoituksella ’sihteerin apulaista’. Ohjelmatoimiston nimi oli Artistit Oy, ja sen oli perustanut Antti Einiö. PERTTI KOSONEN oli 1970-luvun alkupuolella Myyrmäen Yhteiskoulun oppilaskunnan puheenjohtaja. Einiön ohjelmatoimiston sijainti ei jäänyt mieheltä huomaamatta, joten koulun bileiden järjestäminen helpottui huomattavasti, kun bänditarjontaa olikin yhtäkkiä koulumatkan varrella. Kun kesälavat olivat talvitauolla, olivat yhteiskoulujen tyyppiset paikat otollisia paikkoja nuorten suosikeille tuhatpäisen yleisön saavuttamiseksi. VELJESKATRAAN nuorimpana kasvanut Antti poimi parhaat palat veljiensä kiinnostuksen kohteista. Urheilussa esikuvana oli KAARLO EINIÖ , joka edusti Suomea Olympialaisissa 1952. Laji oli maahockey. Maajoukkuepelaajan pikkuveli pääsi seuraamaan pelejä numeropoikana, joka vaihtoi Velodromin kentällä numerot numerotauluun aina kun tuli maali. Toimitsijakortilla pääsi vielä vapaa-ajalla katsomaan kaikkea muutakin. KANSAINVÄLISESTI tunnettu maahockey oli kuitenkin Suomessa tuore laji ja olosuhteiltaan hankalampi harjoitella kuin sen talvinen serkku, jääpallo. ”Kävin lapsena usein Väinämöisen kentällä luistelemassa. Pelasimme siellä kavereiden kanssa mailoilla ja pallolla lumikimpaleista tehtyihin maaleihin. Yhden kerran Viipurin Susien jääpallojoukkueen valmentaja tuli värväämään meitä joukkueensa C-junioreihin, joka oli siihen aikaan nuorin ikäluokka. Ihastuin nopeasti jääpalloon, josta tuli todellinen päälajini”, Einiö muisteli Rokkia ikä kaikki -kirjassa. Samaan aikaan suosiota kasvatti myös jääkiekko, mutta sen kulta-aika oli kuitenkin vasta edessä. ”Pidin jääpallosta enemmän kuin jääkiekosta, sillä kiekko ei oikein tahtonut kulkea huonoilla ja nahkeilla jäillä. Jääpallossa pallo liikkui aina kentän kunnosta huolimatta, kun taas lätkän pelaaminen oli usein täyttä tuskaa. Jääpallo oli tuohon aikaan yleensäkin ottaen jääkiekkoa selvästi arvostetumpi laji. Silloinhan pelattiin myös jääkiekkoa ulkona kovalla pakkasellakin, kun ei ollut jäähalleja olemassa”, Antti selvensi tilannetta. ENSIMMÄINEN Suomen mestaruus tuli vuonna 1954 maahockeyssä ja sitä seurasivat mestaruudet jääpallossa vuosina 1958 ja 1959. SM-tason tai divarin menestystä tuli myös koripallossa ja jalkapallossa. Maahockeyn suomenmestaruuksia hän voitti kaikkiaan yli kaksikymmentä ja pelasi vielä 1990-luvun alkuun saakka mestaruussarjassa, joten on perusteltua sanoa, että Einiö oli yksi maamme kokeneimmista joukkueurheilijoista. Vuonna 1982 Einiö menetti silmänsä jääpallo-ottelussa, mutta palasi vielä jatkamaan peliuraansa. Parhaimmillaan hänellä oli viikon aikana yhdeksät treenit eri urheilulajeissa. Vasta vaimon ehdoteltua pukukoppiin muuttamista mies päätti luopua joistakin lajeista lähestyessään kuuttakymmentä ikävuotta. HÄNEN tietotaitoaan tarvittiin vielä, kun vuosituhat vaihtui ja Helsinkiin suunniteltiin jääpallohallia. Hän osallistui hankkeeseen vuosien 2013–2023 aikana tuomalla näkemystään ja kokemustaan lajin markkinoinnin ja tunnettavuuden edistämiseksi. MUSIIKKIA JA URHEILUA T E K S T I S I R K K A I N K I N E N ”Antti Einiön kerrostalossa sijaitsevassa kellaritoimistossa asioin useamman kerran. Ensimmäisellä kerralla kysyin Hurriganesia, mutta sanoivat, että hoitavat keikkansa itse. Antti antoi Cissen puhelinnumeron. Soitin numeroon ja siellä vastasi Cissen mummo, joka huusi Christeriä puhumaan. Ihmettelin vähän tilannetta”, Pertti naurahtaa. ”Sovimme ensimmäisestä keikasta 3 x 45 minuutin setistä ja hinnaksi 500 markkaa. Kun tulivat soittamaan koululle sanoin rehvakkaasti, että jos soittavat hyvin, niin palkkio nousee seuraavalla kerralla kuuteensataan markkaan. Näin todella kävi. Kolmannella kerralla kun soitin Cisselle, niin eivät päässeet, koska Remu oli ”lomalla”. Antti ehdotti, että voisin ottaa Hullujussin, jonka keulamiehenä toimi Viktor Kalborrek. Ajattelin että tuskin vetää väkeä, mutta vetihän tuo.” K U VA : M Y Y R M Ä E N Y H T E I S KO U L U N 7 L U V U N O P P I L A AT / K A R I T U U R I K U VA : M Y Y R M Ä E N Y H T E I S KO U L U N 7 L U V U N O P P I L A AT / P E R T T I KO S O N E N K U VA : M Y Y R M Ä E N Y H T E I S KO U L U N 7 L U V U N O P P I L A AT / J Y R K I T U O M I N E N A J A S T A I K I M U I S T O I S U U T E E N Antti Einiö – Rokkia ikä kaikki. Helsinki: Visual Media Productions, 2014. Vapaasti luettava ja ladattava e-kirja.
  • 1 8 MAAHOCKEY L AJIN historia alkaa jo muinaisen Egyptin ajalta noin 4000 vuotta sitten. Se on “emolaji” kaikille joukkuepeleille, mukaan lukien jalkapallo. Nykymuotoiset säännöt luotiin Englannissa 1852 ja laji rantautui Suomeen sopivasti ennen vuoden 1952 Olympiakisoja, joissa siis kisasi myös isäntämaan maajoukkue. Vantaalainen maahockeyseura, HC VANTAA, vaalii tätä perinteikästä lajia ja sai kunnian järjestää EuroHockey Indoor Club Challenge II Men and Women -turnauksen voitettuaan viime vuonna Suomen mestaruudet sekä miesten että naisten joukkueissa. URHEILUTALON turnauksen laji oli talviaikaan sisätiloissa pelattava indoor hockey, jota pelataan pienemmillä joukkueilla kuin ulkokenttälaji, englanniksi Field Hockey. Ulkokenttä on hieman jalkapallokenttää pienempi, ja joukkueen koko on kuten jalkapallossa 10+1 =11. Oppaanani turnauksessa oli HC Vantaan KATE LESSEY, joka on seuran puheenjohtaja ja vastaa muun muassa koulukerhoista ja U12-junioreista. Harrastamaan pääsee ilman aiempaa kokemusta, eikä laji vaadi välttämättä edes omaa mailaa, sillä niitä voi lainata seuralta. Suomen kielen taitokaan ei ole välttämätöntä, sillä lajin pariin on saatettu tulla perheiden ulkomaan komennusten jälkeen, joten englannillakin pärjää. Hockey on matalan kynnyksen helposti saavutettavissa oleva harrastus. Kate haarukoi haastateltavaksi naisten joukkueesta Johannan (27-vuotias) ja miesten joukkueesta Elmerin (20-vuotias). JOHANNA kertoo tutustuneensa lajiin asuessaan Japanissa: ”Siellä hockey oli yksi koulun tarjoamista urheiluharrastuksista talvikaudella. Harrastin myös yleisurheilua kevätkaudella, mutta hockey oli lempilajini. Se on joukkuelaji ja lisäksi olympialaji! Minulla on maajoukkuekokemusta ja halua jatkaa lajin parissa.” ELMERI Rihtilän tie kulki pesäpallon ja salibandyn kautta Vantaa HC:n junioreihin ja Suomen huipulle: ”Olin viime syksyn Myyrmäen Urheilutalossa pelattiin ystävänpäivän viikonloppuna turnaus lajissa, joka on maailman kolmanneksi seuratuin urheilulaji ja Euroopan toiseksi suosituin joukkuepeli jalkapallon jälkeen. Sitä seuraa noin kaksi miljardia ihmistä ympäri maailmaa. Todennäköisesti kuitenkin sinä, joka luet tätä, et ole sitä seurannut. J O S JÄ Ä K I E K KO O N JÄ K E Ä , O N KO M A A K I E K KO. . . M A K E A ? T E K S T I S I R K K A I N K I N E N Naisten SM-sarja. Porvoo HC vs HC Kilppari. Miesten maajoukkuepelaaja Elmeri Rihtilä Klaus Saijonmaa ojensi SM-finaalin parhaan pelaajan palkinnon Johannalle. K U V A : V IL L E J Ä R V IN E N K U V A : T A R Y N B A K E R K U V A : V IL L E J Ä R V IN E N U R H E I L U L L I S T A
  • 1 9 pelaamassa Italian cupissa paikallisen seurajoukkueen kanssa, ja mahdollisesti myös ensi kesänä. Nyt pelaan miesten maajoukkueessa.” PAIKALLE saapui myös Suomen Hockeyliiton puheenjohtaja JARMO RUOHONEN: ”Jos kerrot Itämeren eteläpuolella harrastavasi hockeytä, kaikki tietävät, että et puhu jääkiekosta. Keski-Euroopassa näkee paljon koululaisia polkemassa pyörällä ja maila repussaan kohti hockey-treenejä, koska ulkokentillä pelattava laji ei vaadi harrastajaltaan suuria rahallisia uhrauksia. Lasten ja nuorten vuosikustannukset pysyvät 50–100 euron tuntumassa.” Kysyessäni maajoukkuelegenda ANTTI EINIÖSTÄ kohderyhmäni taisi olla liian nuorta, mutta sopivasti ohi kävelevä Hockeyliiton hallintopäällikkö KLAUS SAIJONKIVI reagoi nimeen: ”Muistan kyllä. Hänhän pelasi monta vuosikymmentä sitten, 80-luvun loppupuolelle asti.” ENSI KESÄNÄ on mahdollisuus tutustua lajiin lisää. Helsingin Velodromilla pelataan 9.–12. heinäkuuta 2026 EuroHockey Championship -karsintaturnaus, jossa kohtaavat Suomen lisäksi Gibraltar, Unkari, Liettua, Luxemburg, Malta ja Kreikka. Mukana on siis 11 joukkuetta, joista 7 on miesten ja 4 naisten maajoukkuetta. Kansainvälisesti tunnettu laji, jossa on mahdollisuuksia edetä pitkälle, mutta ei vaadi valtavia satsauksia, ja joka toivottaa kaikki tervetulleiksi – kuulostaa hyvältä! ”Jos kerrot Itämeren eteläpuolella harrastavasi hockeytä, kaikki tietävät, että et puhu jääkiekosta.” Ruotsi vs Suomi -maaottelu Turnauksen paras maalivahti Paavo Ondreka ja Hockeyliiton Jarmo Ruohonen. Kate Lessey vastasi myös turnauksen sujuvuudesta. K U V A : T A R Y N B A K E R K U V A : T A R Y N B A K E R K U V A : T A R Y N B A K E R U R H E I L U L L I S T A
  • 2 N Ä L K H Ä N T Ä S S Ä T A A S T U L O O . . . BURGER COMPANY M I C H E L I N I T P U R I L A I S T E N S E U R A S S A S ILLOIN kun pakkanen vielä paukkuu nurkissa ja lumi narisee kenkien alla, Michelinien tähtäin siirtyy Myyrmäen pohjoisosaan ja Uomatien varteen syntyneeseen grillikeskittymään. Siellä on tietysti klassikko Myyrin Krouvi, hieman hapokkaasti nimetty Al Pacino ja Kuohukujan ostoskeskuksen lipan alla olevat kaksi grilliä. Tiedustelujoukot paljastavat, että grillikeskittymä ei ole enää kovin keskittynyt – yhden luukulla on aukioloajat, mutta valot ovat sammuneet. Noh, vatsoissa onkin tilaa vain yhdelle annokselle, joten suuntana on Burger Company. Anterolle BG on tuttu Lintuvaarasta ja Woltista. Se on ketju, jonka ravintolat ovat itsenäisten yrittäjien pitämiä. Kuohukujan ostarin piste on Vantaalla ensimmäinen. KOSKA puheissa on grilli, Sakarin odotuksissa on rasvankäryinen loukko, mutta koppi on symppis ja rasvankäry loistaa poissaolollaan. Ravintola tuo mieleen Cyberpunkin katuruokakopit. Anteron mielestä kopissa ollaan kuin näyteikkunassa, sillä näkymä on suoraan kadulta valaistuun ravintolaan isojen ikkunoiden kautta. Täällä pitää miettiä kenen kanssa uskaltaa näyttäytyä. Sakarin mielestä iso lasipinta ja hyvä näkyvyys tuovat avaruutta ja mukavuutta. Ravintola on enemmän kioski – sisällä on kuusi pöytäryhmää. Sisustus on korostetun pelkistetty. Tilauslaitteen lisäksi on vain kapea luukku keittiöön ja pöydät. Ruokailun aikana muut pöydät pysyvät tyhjinä, mutta Wolt-kuskit pörräävät sisään ja ulos jatkuvalla syötöllä. Taitaapa joku hakea takeawaynkin. Vessa löytyy. Se on siisti ja LÄMMIN. Näillä keleillä kaikki lämpö on kotiinpäin. TILAUKSET hoidetaan laitteella. Menu on suppea. Burgereissa löytyy: smash-burgerit, vegeburgetit ja kana-burgerit sekä erilaiset ranskalaiset. Lisukkeissa on vielä sipulirenkaat ja nugetit. Dippejäkin on kaupan. Antero haluaisi pelkän burgerin ja juoman, mutta ateriat ovat tarjouksessa (13,50 €), joten sillä mennään. Antero valitsee Garlic Double Smash -burgerin bataattiranskalaisilla ja kokiksella. Dipik”Sakarin burgeri on melko lailla hiilikopio Anteron bursasta, mutta ilman valkosipulin vivahteikkuutta.” Anteron burgerissa on valkosipulivoimaa. Bataatit sen sijaan tuottavat pettymyksen. T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T