NRO 16 2 1 . E L O K U U T A 2 2 1 Myyr Yorkin taiteellisin paikallislehti. KUNTAVAALIKRAPULA: KEITÄ TULI VALITTUA? HALLELLUJAH! MICHELINIEN TESTISSA CHEESUS BURGER MUUTOKSET MYRTSIN LIIKENTEESSÄ ”YLLÄTTIVÄT” AUTOILIJAN s. 18 s. 10 s. 14 s. 6 OHJELMA LIITTEENÄ! 26.8. WHY SO MYRTSI TAIDE LEVIÄÄ KADULLE! TAITEIDEN YÖ
2 KYMMENEN VUODEN RAKENNUSAIKA KOETTELEE ASUKKAITA PÄ Ä K I R J O I T U S ARI MARTINAHO Päätoimittaja ari@myrtsi.fi Tätä lehteä ovat olleet tekemässä: PÄÄTOIMITTAJA Ari Martinaho 020 7300 906 ari@myrtsi.fi TOIMITUS Elina Iijalainen Ille Martela (urheilu) Sirkka Inkinen KIELENHUOLTO Suve Pääsukene VALOKUVAUS Tommi Otsavaara TAITTO Topias Dean TRAFIKOINTI Airi Pantsu MAINOSMYYNTI Tero Pohjonen JULKAISEMINEN Myyr York Media Oy Y-tunnus: 00089791-2 JAKELU Suomen suoramainonta Oy PAINAMINEN Lehtisepät Oy, Tuusula PL 21 • 01601 • VANTAA myyryorktimes.fi facebook.com/ myyryorktimes instagram.com/ myyryorktimes Juttuvinkit, tiedotteet ja yhteistyökuviot toimitus@ myyryorktimes.fi Mainosta, sponsoroi tai kustanna? ilmoitusmyynti@ myyryorktimes.fi T Ä S T Ä L Ä H T E E KOKO VUODEN jatkuneet rakennustyöt ja niistä aiheutuneet harmit ovat puhuttaneet paikallisia niin torilla kuin somessa. Vaikka esittely-, kuulemisja keskustelutilaisuuksia on ollut, täydennysrakentamista edeltävä laaja vanhojen talojen purku ja rakennustöiden aiheuttamat arjen haitat ovat tulleet monelle yllätyksenä. Monet ovat kysyneet, ihan aiheellisesti, onko rakennusaikaisista tilapäisjärjestelyistä tehty mitään suunnitelmaa, vai yllättivätkö rakentamisen mittasuhteet myös viranhaltijat. Kaupungin asukkaiden pitää myös rakentamisen aikana pystyä elämään omaa arkeaan. LIIKKUMINEN ja kulkureitit ovat alusta alkaen tuottaneet harmia kaikille, erityisesti huonosti liikkuville vanhuksille ja lastenvaunuja käyttäville lapsiperheille. Varsinkin Myyrmäenraitin liikenteen katkaiseminen herätti tunteita. Kiertotietä ei ollut tehty eikä rakentamisen alkaessa ollut varmistettu, että rakentaja olisi huolehtinut tilapäisistä kulkureiteistä ja niiden valaistuksesta. Vaikka tilanne laukesi Paalukylän puiston läpi tehdyllä oikoreitillä, varmasti paikallinen katselmus ja tutustuminen alueeseen ennen rakentamisen aloitusta olisi säästänyt monet kitkerät kommentit. Selkeiden opasteiden puute muutenkin sokkeloisella alueella ja työmaa-aitojen paikkojen muutokset ovat tuoneet myös omat ongelmaansa, jotka ovat heijastuneet paljon laajemmalle kuin pelkästään rakennuskohteeseen ja sen lähiympäristöön. NYT kun rakentaminen on toden teolla alkanut, sen laajuus ja kesto ovat valjenneet paikallisille asukkaille. Tämä on lisännyt huolta siitä, miten pitkä, liki 10 vuoden rakennusvaihe vaikuttaa Myyrmäen arkeen ja tulevaisuuteen. Kaupungin kehittäminen ja rakentaminen on tärkeää ja sitä tullaan vastaisuudessakin tekemään. Siksi rakentamisen vaikutusten ja haittojen ennakointia olisi syytä tehdä. Se tulisi tehdä yhdessä asukkaiden kanssa. Olisi hyvä saada myös tutkimuksellista tietoa siitä, miten tällainen pitkä rakennusprojekti vaikuttaa alueen kehitykseen, viihtyisyyteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. VIELÄKÄÄN ei ole liian myöhäistä tarttua tähän asiaan, sillä rakentamisvuosia on vielä roimasti edessä. Varmasti uusillakin valtuutetuilla on innostusta viedä ajatusta eteenpäin ja olla mukana tällaisessa asukkaiden kannalta merkityksellisessä asiassa. Samoin toivon, että kaupungin viranhaltijat omalla panoksellaan edistävät tätä hanketta. MYYRMÄESSÄ rakennetaan kaupunginosan kannalta keskeisellä paikalla. Ollaan paraatipaikalla huolimatta siitä, että ollaan rakennuskohteessa. On tärkeää, että rakentamisen aikanakin alueen kaupunkikuvasta pidetään huolta. Tähän soveltuvat hyvin paitsi tilojen väliaikaiskäyttö, myös erilaiset tilapäiset tilataidekokeilut, performanssit, graffitit ja muraalit. Taidetta voi luoda monin tavoin ja samalla luodaan jotain tilapäistä ja pysyvää yli koko rakennuskauden. ISSN 2489-8465
3 U U T I S E H K O T O S O I T T E E N M U U T O S K I L PA I L UA I S O M Y Y R I N K I V I YA L A S S A S U M P P I A S A A TA A S R O C K ’ N ’ R O A D KO KO K A N S A N B Ä K K Ä R I MYYR YORK TIMES MUUTTI MYYRÄNCOLOON MARTINUKSEN ”BACKSTAGE” AUKI VIELÄ PARI VIIKKOA YALLA AUKI ISOMYYRIIN ENSIKOSKETUS KARAMEL KOFFEESEEN LOUHELA JAM HEITTÄYTYI KESÄKIERTUEEKSI MYYR YORK TIMESIN toimitus on ylpeä voidessaan ilmoittaa muuttaneensa osaksi Kulttuurikeskittymä Myyräncoloa. Lehden toimitus sijaitsee nyt Myyrinpuhoksen kolmannessa kerroksessa. Emme ole säännöllisesti paikalla, joten juttuvinkit kannattaa edelleen toimittaa tuttuun tapaan sähköpostin, Facebookin tai Instagramin kautta. Tai lähettäkää postikortti osoitteella Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, ilahdumme varmasti! ULKOILMATAPAHTUMAT ovat ymmärrettävästi lisänneet suosiotaan. Myös Kulttuuritalo Martinus vastaa tähän kutsuun. Takapihan puistossa toimii Backstage syyskuun alkupuolelle asti. OHJELMISTOON mahtuu vielä ainakin Tanssilauantai, musiikkimeditaatiota, koko perheen musiikkiseikkailu HUUGO HYLJE YSTÄVINEEN PELASTAA ITÄMEREN, keväällä 2021 esikoisalbuminsa julkaissut rap-lupaus HASSAN MAIKALIN konsertti, ulkoilmaleffateatteriesitys SEURAPELI sekä tietysti päättäjäiset lauantaina 4.9. KULTTUURITALON kahviosta voi useimmissa tapahtumissa ostaa pientä purtavaa myös ulos mukaan otettavaksi. Tapahtumiin on vapaa pääsy, mutta paikkoja on rajoitetusti. Tarkista tapahtumien tiedot Martinuksen sivuilta kulttuuritalomartinus.fi ETNISTEN elintarvikkeiden erikoismyymälä Yalla on avannut uuden myymälän Isomyyrin kauppakeskuksen ensimmäisessä kerroksessa. Myyrmäen liike on ensimmäinen läntisellä pääkaupunkiseudulla, ketjun kaksi aiempaa myymälää sijaitsevat Vuosaaressa ja Koivukylässä. Etnisen supermarketin noin 2000 m2:n tiloissa mahtuu tutustumaan väljästi valikoimiin. Marketin yhteydessä on kahvila ja myymälään on tiettävästi suunnitteilla myös tekstiilija käyttötavaraosasto. MARTINLAAKSON OSTARILLE on avattu uusi kahvila, Karamel Koffee. Ketjusta ei ehkä vielä voi puhua, mutta samanniminen kahvila löytyy myös Suurpellon ostarilta. Kahvilan istumajärjestys on ilmava. Paikka vaikuttaa etätyöystävälliseltä, ainakin pistorasioita on runsaasti. PIKAISELLA vierailulla teimme havaintoja ystävällisestä henkilökunnasta ja monipuolisesta valikoimasta sekä suolaista että makeaa purtavaa. Tarjolla on myös kevyitä lounaskeittoja ja -salaatteja. LOUHELA JAM, tuo perinteinen suuremman luokan paikallinen puistokonsertti, jouduttiin tänäkin vuonna perumaan. Järjestäjät halusivat haastaa itsensä ja järjestivät Vantaata kiertävän minikiertueen. Kolmen bändin piti kiertää viikonlopun aikana neljällä eri paikkakunnalla, mutta sairastapaus sotki hieman kuvioita. Sekä lauantaina että sunnuntaina yleisöä ilahduttivat MATKA MAAILMAN YMPÄRI ja JONI EKMAN & KOIRA , lauantaina ELMERI ja sunnuntaina KISSA . Keikkapaikat olivat Kivistössä, Myyrmäen montulla, Korsossa ja Tikkurilassa. “Idea syntyi siitä, että kun emme voineet olla varmoja koronarajoituksista ja halusimme kuitenkin tuoda kulttuuria Vantaalle”, kertoo JANNE NURMI Jamien taustajoukoista. TAPAHTUMA toteutettiin pitkälti vapaaehtoisvoimin, Velmun ja Vantaan kaupungin tuella. “Huipun viikonlopun” jälkeen tiimi vetää hetken henkeä ja alkaa suunnitella lisää jekkuja ensi vuodelle, toivottavasti jälleen puistospektaakkelin merkeissä. Martinlaakson metsissäkin viime vuonna musisoinut Eerika Patrakka aka. Mysterykah avaamassa Backstagea. Kissa mouruaa. K U V A : T O M M I O T S A V A A R A K U V A : T O M M I O T S A V A A R A
4 TAIDEMUSEO ARTSIN ikkunoissa ja Paalutorin työmaa-aidoissa on nähtävillä valokuvataidetta syyskuun loppuun asti. Näyttelyyn on valittu töitä yli 30 kansainväliseltä taiteilijalta. Valokuvaseinä toteutettiin yhteistyössä Vantaan taidemuseo Artsin, Hartelan ja Firan kanssa ja se on osa Helsinki Photo Festivalin ohjelmaa. FESTIVAALIN TEEMANA on tänä vuonna K AT U G A L L E R I A P Ö H I N Ä L A B R A T U T K I I R U O A N T U O TA N N O N M U U T O S TA pelottomuus, joka on pandemian takia ollut varsin osuva. “Olen ylpeä saatuani vastaanottaa yli viidestäkymmenestä maasta varsin erinomaisia ja monipuolisia töitä, jotka edustavat rohkeutta, sydäntä ja sankaruutta”, taiteellinen johtaja RAFAEL RYBCZYNSKI ILOITSEE. VUOSITTAIN järjestettävä, järjestyksessään neljäs näyttely esittelee kolmestakymmenestä eri maasta kotoisin olevien, 62:n taiteiliAMMATTIKORKEAKOULU Metropoliassa on käynnistetty uusi innovaatio-ohjelma, The Lab. Sen taustalla on yksi Suomen nuorimmista yrittäjyysjärjestöistä: Metes eli Metropolia Entrepreneurship Society. Metes on perustettu vuonna 2020 ja siihen voivat liittyä kaikki halukkaat, siis muutkin kuin opiskelijat tai Metropolian alumnit. Hallituksen kahdeksasta jäsenestä viiden kampus on Myyrmäessä. Myös Metesin Marketing Manager SONJA HÄYHÄ opiskelee Myyrmäessä International Business and Logistics -koulutusohjelmassa. “Monissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on jo pitkään ollut aktiivinen yrittämiseen kannustava järjestö”, Häyhä kertoo. “Oli jo aikakin, että Metropoliaan saatiin vastaava.” VIIME KEVÄÄNÄ käynnistyi järjestön ensimmäinen pilottiprojekti innovaatio-ohjelmassa The Lab. Asiakasyrityksenä on yksi Suomen suurimmista kansainvälisistä yrityksistä. Projektin vetäjänä on toiminut TANJA jan uusia töitä, jotka eivät aiemmin ole olleet näytteillä Suomessa. Tänä vuonna suurin osa näyttelystä on ulkotiloissa. Useimpiin tapahtumiin on vapaa pääsy. Valokuvaukseen keskittyvä kuvataidetapahtuma päättyy 30. syyskuuta. ELOKUUN 26. PÄIVÄNÄ järjestetään maksuton opastettu näyttelykierros osana Why so Myrtsi VII – Myyrmäen taiteiden yö -tapahtumaa. HELSINKI PHOTO FESTIVAL PAALUTORILLA PROJEKTI METROPOLIASSA YHDISTÄÄ OPISKELUA JA YRITTÄMISTÄ DRCA, joka on myös Metesin puheenjohtaja. PROJEKTIN AIHEENA on ruoantuotannon muuttuminen Euroopassa vuoteen 2030 mennessä. “Olemme rajanneet kohderyhmäksi niin kutsutun Z-sukupolven, joka on tuohon aikaan kolmenkympin hujakoilla”, Drca kertoo. “He saattavat tehdä suurimman muutoksen kuluttamisessa. Toki milleniaalitkin (noin vuosien 1980–1995 välillä syntyneet, toim. huom.) ovat tiedostavia, mutta Z-sukupolvella on tarkemmat kriteerit ostettaville tuotteille ja sille, mitä yrityksiä he tukevat. Ruokaan liittyy muitakin arvoja kuin se miltä se maistuu.” INNOVAATIO-OHJELMA The Labissä pyritään rajaamaan asiakkaan ongelma tarkasti. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään tiedonkeruuta ja olemassa olevien ratkaisujen toimivuuden tarkastelemista. Toisessa vaiheessa ongelmaa lähestytään insinöörimäisesti saatuja tietoja hyödyntäen. Kun ongelmaan on kehitetty ratkaisu, suunnitellaan se edelleen käytännölliseksi kokonaisuudeksi. Neljännessä vaiheessa on tarkoitus tutkia, miten ratkaisu viedään osaksi yhteiskuntaa ja miten toimiva se on. Lopputuloksena voi olla esimerkiksi raportti, käyttöönottoratkaisu tai vaikkapa prototyyppi. PILOTTIPROJEKTIN loppuraportti julkaistaan syyskuun puolivälissä ja Metes toivoo saavansa yritysyhteistyöstä vahvan referenssin jatkoa ajatellen. THE LAB on ollut toiminnassa vasta viime keväästä asti, mutta nyt jo sen projektiin palkatusta tutkimusryhmästä on syntynyt useita uusia yrittäjiä. Se on Metesin tarkoituskin. “Opetamme tämän kautta, miten yrittäminen toimii projektityöskentelyssä”, Häyhä kuvailee. Mukaan on tarkoitus saada myös ne alat, joilla ei perinteisesti ole niin usein yrittäjyyttä. “Haluamme tarjota saman mahdollisuuden kaikille opetusaloille”, Häyhä painottaa. Näyttää ihan #tieteeltä. KUVA : THE LAB T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N U U T I S E H K O T
5 T U RVATA I D E T I E KO E T T U U N H I S T O R I A A N Teos tulevasta näyttelystä. Shubhangi Singh – Bringing a poem to a gunfight HEI ARTSI, MITÄ KUULUU? MYYRMÄELLE OMA KULTTUURIPOLKU TURVALLISUUS on yksi ihmisen perustarpeista, mutta miten ja millä keinoin turvaa luodaan ja ylläpidetään? Ketä suojellaan ja miltä tai keneltä? Vantaan taidemuseo Artsi paneutuu kysymyksiin tulevassa Turvattu – kehojen ja tilojen politiikkaa näyttelyssään 8.9.– 24.10.2021. Näyttelyamanuenssi CHRISTINE LANGINAUER antaa esimerkin: ”Mietitään vaikka museoiden ja näyttelyiden moniulotteista turvallisuutta, joka sisältää teosten, vieraiden ja henkilökunnan turvallisuuden. Tai laajemmin yhteiskunnan tai julkisten tilojen turvallisuutta, joka näin pandemia-aikana tuo vielä yhden lisäaspektin.” NÄYTTELY toteutetaan yhteistyössä Frame Contemporary Art Finlandin Vieraanvaraisuusharjoituksia-ohjelman kanssa, jossa harjoitellaan taiteilijoiden ja taideorganisaation toimintaa yhä globaalimmassa maailmassa. Yhteiskunnalliseen toimintaan ja taiteeseen osallistuu yhä enemmän ihmisiä, joilla on erilaisia taustoja ja tarpeita. ”KORONARAJOITUSTEN johdosta olemme joutuneet peruuttamaan esimerkiksi performanssitapahtumia, mutta onneksi performanssitaide, kuten myös graffiti ja katutaide, tulevat olemaan näkyvästi esillä tulevassa toiminnassamme. Kaikesta työn alla olevasta emme vielä voi kertoa”, päättää Christine Langinauer hymyillen ja toivottaa tervetulleeksi museoon. Artsin sivuilta löytyy myös dokumentointihanke, joka kerää koronavirusepidemian poikkeusaikaan liittyviä kuvia, graffiteja ja seinämaalauksia. Ne tallennetaan osaksi Artsin arkistoa. MYYRMÄEN KAUPUNGINOSAAN on tekeillä Kulttuuripolku. Se kuuluu Suomen kulttuurirahaston Uudenmaan rahaston pilottiprojektiin. Uuden polun pohjana on vuonna 2009 Vantaan kaupungin kanssa yhteistyössä toteutettu, PAULI SALORANNAN luotsaama Kotikaupunkipolku, jollainen on tehty useissa pääkaupunkiseudun kaupunginosista. Hankkeeseen valikoitui ensimmäisessä vaiheessa kaksi paikkaa, Myyrmäki ja Roution kaupunginosa Lohjalta. Tarkoituksena on, että näiden alueiden asukkaat pääsisivät vierailemaan toistensa luona. KULTTUURIPOLKUA RAKENNETAAN yhteistyössä erilaisten paikallisten toimijoiden kanssa, kirjallisista lähteistä kaduntallaajan kommentteihin. Niiden tarkoituksena on lisätä paikallistuntemusta niin uusille kuin vanhoillekin asukkaille ja muuten Myyrmäestä kiinnostuneille. Reitille valikoidaan kohteita historiasta ja nykyisyydestä, tulevastakin. Mukaan mahtuu luontoaiheita, kulttuuria, julkista taidetta, arkkitehtuuria, merkittäviä henkilöhahmoja sekä paikallisia erikoisuuksia. “KOTIKAUPUNKIPOLUSSA on oleellista kokonaisuuden ja yksityiskohtien yhdistäminen, yhteiskunnallisen ja yksilöllisen leikkauspinta”, Pauli Saloranta kuvailee. “Eri aihepiirejä on tarkoitus yhdistää tasapuolisesti. Lisäksi kävelyreittiin tulee mukavaa yllätyksellisyyttä, kun pienen etäisyyden päässä onkin jo ihan jotain muuta.” Mukaan punotaan arkisiakin asioita, kuten pulkkamäkiä, elämän varjopuolia unohtamatta. Kyseessä ei siis ole vain perinteinen nähtävyysluettelo. HANKKEESSA ovat mukana myös koreografi, yhteisötaiteilija PIA LINDY ja äänisuunnittelija J. KOHO . Taiteilijoiden työskentelyn kautta pyritään löytämään erilaisia lähestymistapoja omaan ympäristöön, kirjoitetun tai puhutun informaation ja katsomisen kautta tulevan tiedon lisäksi. Tärkeitä huomioita voivat olla esimerkiksi mistä ja miten kuljetaan, missä on mukava viipyillä, mitä tunteita herää, millaisia ääniä korviin kantautuu, missä on tuulinen kohta… “On hienoa, jos ihmiset tunnistavat omia merkityksellisiä tapojaan ja tunnelmiaan ja pystyvät avaamaan niitä toisille”, Pia Lindy kertoo. “Sitä miten ympäristö vaikuttaa itseen ja myös miten itse vaikuttaa ympäristöön.” LINDY JA KOHO ovat käyneet kesän aikana muutaman kerran Myyrmäessä ja kohdanneet paikallisia. “Myyrmäkeläiset tuntuvat viihtyvän Myyrmäessä”, Pia huomauttaa. “Sanotaan että Myrtsistä ei tarvitse lähteä mihinkään, koska kaikki on lähellä ja saatavilla.” Vaikka monipuolisuus on valttia, on keskusteluissa muutamia vahvempia teemoja. “Paljon puhutaan puista, metsistä, luonnosta, mutta melkein enemmän koetusta historiasta”, Pia Lindy kertoo. “Useamman kerran on tullut esille sukupolvien ketjut ja ajan kerrostuminen. Ollaan oltu lapsina jossain paikoissa, ehkä välillä poissa, tultu takaisin, itse aikuisena ja ehkä vanhempanakin.” KULTTUURIPOLKU-HANKKEEN tavoitteena onkin luoda ajan ja paikan kerroksellisuudesta ammentava, asukkaiden kokemuksilla rikastettu kävelykierros. Taidelähtöisessä työskentelyssä syntyneitä äänitallenteita ja muita materiaaleja käytetään myös osana alueen esittelyä. Kulttuuripolkua voi kiertää oppaan kanssa tai omatoimisesti. Pia Lindy ja J. Koho ovat paikalla Why so Myrtsi VII – Myyrmäen taiteiden yö -tapahtumassa. Myyrmäen kulttuuripolku -ryhmä Facebookissa: fb.me/myyrmaenkulttuuripolku Tämän jutun kirjoittaja työskentelee myös Kulttuuripolun tekijänä. T E K S T I E L I N A I I JA L A I N E N Kerroksellisuutta digiajassa: Vanhalle polvelle Äyriäinen. Uudelle polvelle PokeStop.
6 Historia Triennaali Kollektiivi 8 L U V U L L A K AT U TA I T E I L I J O I TA JA H DAT T I I N R I KO L L I S I N A . KATUTAIDETRIENNAALI T E K S T I S I R K K A I N K I N E N K U VAT T O M M I O T S AVA A R A MYYRMÄKI sai Myyr York -lempinimensä hieman ennen kuin katutaide jätti ensimmäisiä merkkejään seudulle 1980-luvulla. Siihen aikaan oli lähes yhtä tärkeää omistaa nopeat jalat kuin taitavat kädet. Maailma on muuttunut, ja nykyään Myyr Yorkin suuraluetta voisi kutsua jo katutaiteen pyhätöksi, sillä Kehäradan varren kolme upeaa, katutaiteen värittämää juna-asemaa tarjoavat ainutlaatuisen näkymän sekä ohitse matkustaville että paikallisille asukkaille. Katutaide on kasvanut isoksi. Myyrmäkeä on kutsuttu katutaidekaupunginosaksi. Nyt nimi saa lisäpontta, kun alueella järjestetään katutaidetriennaali. Järjestäjänä toimii taiteen ammattilaisryhmä SAV Taidekollektiivi. Teemoina ovat väliaikaisuus ja ympäristöystävällisyys. Alueelle valmistuu useita taideteoksia, joista kaikkia ei ole tarkoitettukaan kestämään, mutta myös kokonainen kerrostalon pääty saa uuden seinämuraalin. Kokonainen katutaidetapahtuma MYYRMÄESSÄ järjestetään Katutaidetriennaali 23.8.–28.8.202. Tapahtuman järjestäjänä toimii SAV Taidekollektiivi – JESSE PASASEN, JENNI VÄISÄSEN, ESSI RUUSKASEN ja MAIKKI RANTALAN muodostama taiteen ammattilaisryhmä, jonka toimintaa ohjaavat asukaslähtöisyys, yhteisöllisyys, korkealuokkainen taide ja humaanit arvot. Ryhmä tunnettiin aiemmin nimellä STREET ART VANTAA , ja se sai alkunsa myyrmäkeläisistä tekijöistä vuonna 2013, kun Jesse Pasanen ja Jenni Väisänen järjestivät ensimmäisen kollektiivisen tunnelimaalaustyöpajan Martinlaaksossa. Nykyään toiminta kattaa Vantaan lisäksi myös muuta Suomea ja sisältää katutaiteen lisäksi myös laajemmin julkisen taiteen teoksia, joita toteutetaan nimellä SAV Taidekollektiivi. Myyrmäen katutaidetriennaali on kollektiivin kuratoima. Essi Ruuskanen ja Jenni Väisänen levittävät työssä.
7 Triennaali Kollektiivi Ympäristö Katutaidetriennaali levittää viikon aikana eteemme runsaan kirjon monenlaisia julkisen tilan teoksia kukkapoluista ostoskärryihin. Jännityksen ystäville on tarjolla myös seinän maalaamisen katsomista livenä – kerrankin on mahdollisuus katsoa maalin kuivumista. SAV on lyhenne tärkeästä menneisyydestä ”Nimenmuutos tuli oikeastaan siitä, että koimme taidekollektiivin kuvastavan meidän tiimiämme paremmin. Toimimme muraalitaiteilijoina, kaupunkiaktivisteina, yhteisötyöntekijöinä, projektisuunnittelijoina ja myös kulttuurituottajina”, kertovat Jenni Väisänen ja Jesse Pasanen. Yhteys Vantaalle ja Myyrmäkeen erityisesti on ollut tärkeä, monivuotinen ja kasvattava kokemus. Asiointi kaupungin kanssa on lupien hakemisen ja muun byrokratian suhteen on ollut joustavaa ja yhteistyö MYYRMÄKI-LIIKKEEN kanssa antoisaa. Jenni kertookin saaneensa koulutukselleen hyvän alun toimiessaan ensimmäisen Why So Myrtsi -tapahtuman tuottajana. ”Street Art Vantaa keksi tapahtuman nimenkin silloin”, Jenni naurahtaa. Yhteistyöhön sopii siis sekin, että SAV toteuttaa ensimmäisen katutaidetriennaalinsa Myyrmäen ympäristössä 23.–28.8.2021 eli samalla viikolla kuin Why so Myrtsi VII – Myyrmäen taiteiden yö (26.8.2021). Väliaikaisen ei tarvitse olla välinpitämätöntä Katutaidetriennaalin teemat ovat väliaikaisuus ja ympäristöystävällisyys. Teemoista molemmat toteutuvat esimerkiksi käytettävissä luonnonmaaleissa, itse tehdyissä välineissä ja kierrätysmateriaaleissa. Katutaiteessa käytetään julkisivumaaleja, jotka yleensä sisältävät muovia. Sinänsä seinän maalaaminen kuviolliseksi ei välttämättä kuormita luontoa yhtään enempää kuin yksiväriseksi maalaaminen. Ehkä jopa päinvastoin? ”Tunnistamme hyvin omassa työssämme sen, miten käyttämämme materiaali saattaa lisätä hiilijalanjälkeä ja kuormittaa ympäristöä”, Jenni myöntää. ”Väliaikaisuus-teema antaa mahdollisuuden kokeilla ja testata erilaisia ympäristöystävällisempiä materiaaleja tai keinoja toteuttaa katutaidetta, joten triennaali on myös kollektiiville oppimisen ja kehittymisen paikka.” MYYRMÄKI ELÄÄ myllerryksen aikaa, N Y T H E U U D E L L E E N M Ä Ä R I T E L E VÄT KO KO N A I S E N K A U P U N G I N I D E N T I T E E T T I Ä . KATUTAIDETRIENNAALI ”Väliaikaisuusteema antaa mahdollisuuden kokeilla ja testata erilaisia ympäristöystävällisempiä materiaaleja tai keinoja toteuttaa katutaidetta”
8 Arkeologi usein käyttää rasististen ja äärinationalististen pyrkimysten tukena ja se onkin uhka, johon pitää arkeologiassa suhtautua vakavasti”, toteaa Essi ja jatkaa: “Katutaiteessa ja arkeologiassa on paljon yhteistä – esimerkiksi Pompejissa on paljon seinämaalauksia ja julkisen tilan maalaaminen on ollut ihan tavallista jo Babylonian ajoista lähtien.” TRIENNAALISSA PYRITÄÄN myös hyödyntämään kalliomaalaustutkimusta siten, että yksi taiteilijoista testaa teoksen tekemistä punamultamaalilla, johon on lehtori Antti Lahelman vinkistä sekoitettu kalaliimaa mahdollisesti tuottamaan samanlainen pysyvyys kuin kalliomaalauksissa. Triennaalin lopuksi järjestetään yleisökierros, joka lähtee Myyrmäen juna-asemalta lauantaina kello 18.00. mikä näkyy ja kuuluu monille asukkaille. Rakennuksia on purettu ja tullaan purkamaan, uutta on rakennettu ja rakennetaan, aitoja on pystytetty ja tullaan pystyttämään. Mistä kuljimme kerran emme kulje enää, joten muodostuu uusia kulkuja ja uusia näköaloja uusiin paikkoihin. ”Olemme huomanneet, että kun joku paikka nimetään purettavaksi, siitä ei huolehdita enää niin hyvin. Varsinaiseen purkuun saattaa silti mennä viisikin vuotta. Viisi vuotta on pitkä aika vaikkapa lapsen elämässä, kun muistoja kotipihasta syntyy”, toteaa Jenni. ”Miksi väliaikainen ei voisi olla myös hauskaa, värikästä ja iloista?” KATUTAIDETRIENNAALIN TARKOITUS on tehdä Myyrmäen työmaiden myllerryksestä ja purkua odottavista ostareista inspiroiva maisema niiden ympäristössä eläville ihmisille. Taideyhteisön mukaan kyseessä on viikon mittainen katutaiteen testilaboratorio ja leikkikenttä. Jenni tarkentaa vielä: ”Voi kokeilla monenlaisia tekniikoita, värejä ja tapoja tehdä, miettimättä sitä kestääkö materiaali samanlaisena edes rakennuksen elinkaaren loppuun.” Tapahtuman ohjelma on suunniteltu niin, että mahdolliset uudet rajoitukset vaikuttavat hyvin vähän toteutukseen. Se, mihin ei voida vaikuttaa, on sää, mutta luontoäidin armoille ei ole montaa asiaa jätetty. Taiteilijana ja tuottajana samaan aikaan ESSI RUUSKANEN on aikaisemmin ollut tekemässä suuria teoksia muun muassa Martinlaakson asemalle. Katutaidetriennaalissa hänellä on kaksoisrooli sekä tapahtuman tuottajana että taiteilijana, mikä on tyypillistä toimintaa SAV Taidekollektiiville. “Kysymyksiä vanhojen ’mitä tehdään, kuka tekee, missä tehdään’ ohella ovat myös ‘entäpä rahoituksen hankinta, sponsorien löytäminen, yhteistyökumppanit’”, Essi luettelee. Essin ja Maikki Rantalan yhteistyönä tehtävä teos on Löydöstien kivikautisen asuinpaikan lähelle kerrostalon päätyyn maalattava seinämuraali. Muinaisjäännösalueelta löytyi aikanaan paljon esineitä ja jälkiä elämästä, joten paikka on historiallisesti kiinnostava. Muraali tehdään yhteistyössä STO Finexter Oy:n kanssa, StoColor Photosan -julkisivumaalilla. Maali on fotokatalyyttisesti aktiivinen, joka tarkoittaa sitä, että se voi hajottaa moottoreista aiheutuvia päästöjä ja epäpuhtauksia. Mukana ovat myös Museovirasto, Hämeen Rakennuskone Oy, Asunto Oy Myyrinlahti, Vantaa-Seura ja Vantaan kaupunginmuseo. RUUSKANEN ON OPISKELLUT arkeologiaa viisi vuotta ja ollut mukana kaivauksissa kotimaan ohella myös Italiassa Helsingin yliopiston Pompeji-projektissa (EPUH). ”Arkeologiassa kiehtoi se, että ihan konkreettisesti voi pitää kädessään esinettä, jota toinen ihminen on pidellyt tuhansia vuosia sitten. Se on tosi iso ja vavahduttava tunne”, Essi sanoittaa kiinnostustaan. Essi pitää tärkeänä myös sitä, että me voimme tässä hetkessä oppia historiasta, ehkä välttyä tekemästä osaa samoista virheistä, tai edes kokea kuuluvamme ikivanhaan jatkumoon. ”Tätä yritetään K A T U T A I D E T R I E N N A A L I ”Katutaiteessa ja arkeologiassa on paljon yhteistä – esimerkiksi Pompejissa on paljon seinämaalauksia ja julkisen tilan maalaaminen on ollut ihan tavallista jo Babylonian ajoista lähtien.”
9 Glokaali PEHMEÄ VANDALISMI KATUTAIDETRIENNAALIIN osallistuu myös useita taiteellisia yhteistyökumppaneita. Pehmeä Vandalismi on kansainvälinen urbaaniin taiteeseen keskittynyt avoin taideyhteisö, jossa on tällä hetkellä reilut 20 jäsentä ympäri maailmaa. PARAGUAYSTA kotoisin oleva, nyt Helsingissä asuva taiteilija YVAPURÜ SAMANIEGO BONNIN työskentelee Suomessa monissa kulttuurija taidealojen tehtävissä. Yvapurü on kouluttautunut maailmalla sekä saanut tunnustusta useista kansainvälisistä näyttelyistä ja projekteista. Hänen mottonsa on, että olemme elävä museo omasta historiastamme. YVAPURÜ KERTOO ryhmän toiminnasta: ”Ryhmämme koostuu taiteen ammattilaisista, joille on tärkeää löytää omaperäisiä paikkoja tai tiloja jollekin yllättävälle. Se voi olla väri, esine, tila tai maalaus, joka ilmestyy jonnekin, joko vain hetkeksi tai sitten pysyvästi.” K A T U T A I D E T R I E N N A A L I Pehmeän Vandalismin vaikutus on visuaalisesti erilainen, yllättävä ja leikkisä. PEHMEÄSTÄ VANDALISMISTA triennaalille osallistuu kuusi taiteilijaa. Heistä MARIANNE KURKI on mukana projektillaan ”Shopping Carts of Myyr York”, jonka idea syntyi samannimisestä muutaman vuoden takaisesta Facebook-ryhmästä, joka esitteli kauppojen ostoskärryjä luonnollisessa elinympäristössään – joskus välttelemässä työkavereitaan tai yrittämässä painaa liikennevalojen vaihtonappia ylittääkseen tien. SHOPPING CARTS OF MYYR YORK sai inspiraationsa Humans of Myyr York -sivustosta, joka puolestaan oli inspiroitunut Humans of New York -ryhmästä. Omassa projektissaan Kurki tuo Facebookissa julkaistuja ostoskärryjen tarinoita visuaaliseen ja kosketeltavaan muotoon. Myyrmäessä vaeltavat ostoskärryt saavat Talon pääty ilman muraalia on kuin luolan seinä ilman maalausta. Oon treenannut kovaa ja saavuttanut viimein unelmavartaloni. Kävin vielä solariumissa viimeistelemässä tän upeen adonis-lookin. Ihan kohta alkaa kesäkuu ja voi luoja, mä olen valmis! Aion relaa Vetokannaksen rannoilla ku rantaleijona. *** I’ve been training hard and now I’ve finally reached my dream body. I even went to a solarium to finish my new adonis look. Soon it will be June and ooh Lord I’m ready, bring it on! I’ll be chillin’ on Vetokannas beach like a beefcake. KUVA: SHOPPING CARTS OF MYYR YORK KUVA: ELINA IIJALAINEN
1 MYYRMÄEN SUURALUE 16 KIVISTÖN SUURALUE 7 PÄÄTTÄJÄT LÄNNESSÄ kurila, Kivistö ja Myyrmäki. Itä-Vantaa vei leijonanosan paikoista. Jakauma on 23–44, riippuen siitä, mihin lännen ja idän raja piirretään. Tässä laskelmassa rajana on Vantaanjoki, jolloin Ylästön kolme edustajaa on laskettu itään, sillä Ylästö kuuluu Aviapoliksen suuralueeseen. Tämä on siis hypoteettinen laskentatapa ja kertoo vain jakauman suuruusluokkaa. ympäristötekniikan M.Sc., kaupunginvaltuutettu Hämeenkylä (Myyrmäen suuralue) hoitotyön opettaja, kaupunginvaltuutettu Hämeenkylä (Myyrmäen suuralue) ”Aion tuoda monipuolisesti esiin Länsi-Vantaan näkökulmaa ja alueellisuutta päätöksenteossa. Hyvin tärkeäksi koen yhteisöllisyyden edistämisen sekä viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön kehittämisen. Monipuoliset liikuntaja ulkoilumahdollisuudet ovat tärkeä osatekijä asukkaiden hyvinvoinnin edistäjinä.” luokanopettaja, kaupunginvaltuutettu Vapaala (Myyrmäen suuralue) kansanedustaja, KTM, Myyrmäki “Haluan varmistaa, että Länsi-Vantaalla olisi toimitila, joka kutsuisi vantaalaisia tutustumaan toisiinsa. Kaupunkimme kasvaa nopeasti ja on tärkeää näin myös koronan jälkeen vantaalaisten kohdata. Kaipaamme yhteisöllisyyttä, jotta hyvinvointi ja turvallisuus voisivat kaupungissamme eheytyä.” yhteiskuntatieteiden maisteri, johtava sosiaalityöntekijä, Kivistö “Länsi-Vantaalla on alueita joissa pysäköinti on tehty haastavaksi, mikä hankaloittaa monen kuntalaisen arkea. Esimerkiksi Kivistön keskustaan on saatava lisää parkkipaikkoja. Pyrin myös kaikin voimineni vaikuttamaan siihen, ettei kunnan kehnon talouden lopullisesti romuttavaa ratikkahanketta toteutettaisi.” VANTAAN KAUPUNGINVALTUUTETUT LÄNSI-VANTAALTA 2021-2025 VERTAUSLUVUN MUKAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ KAUPPINEN, SIRPA (SIRU) VIHR, 749 ÄÄNTÄ RAJA-AHO, MAARIT, KOK, 1069 ÄÄNTÄ LUNDELL, KAI-ARI, PS 890 ÄÄNTÄ AL-TAEE, HUSSEIN, SDP 791 ÄÄNTÄ UUSI VELTHEIM, ERIKA, PS 788 ÄÄNTÄ UUSI VANTAALLA kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 jäsentä ja kaupunginosia on 61. Jokaisella kaupunginosalla olisi siis ollut mahdollisuus saada oma valtuutettu, ja joillekin olisi riittänyt jopa kaksi. Näin ei todellisuus kuitenkaan toimi. Asukasmäärät ja äänestysaktiivisuus eri alueilla vaihtelevat suuresti, ja valtuutettuja tulikin valituksi vain noin puolesta kaupunginosista. Näistäkin monista vain yksi, osasta useampi. Myyrmäen suuralueelta tuli valituksi 16 valtuutettua (joista 5 itse Myyrmäen kaupunginosasta) ja Kivistön suuralueelta 7 (joista 6 Kivistön kaupunginosasta ja 1 Seutulasta). VALTUUSTON tehtävänä on kaupungin tasapuolinen kehittäminen ja asukkaiden tarpeiden ja palvelujen parantaminen ja turvaaminen, riippumatta ihmisten asuinpaikasta. Tässä tarvitaan valtuutettujen yhteistyötä yli puolueja asuinpaikkarajojen. Siksi edustajan asuinpaikkaan tuijottaminen ei kerro ja selitä sitä, mitä edustaja valtuustossa tekee. Ei silti ole aivan merkityksetöntä, missä päin valtuutetut asuvat. Koko kaupungin kehittämisessä voi syntyä umpisolmuja, joissa eri alueiden intressit joutuvat voimakkaastikin vastakkain. Silloin oman kaupunginosan valtuutetuilla on merkittävä ja tärkeä tehtävä. KESÄKUUSSA pidetyissä kuntavaaleissa eniten edustajia kaupunginosista saivat TikP A I K A L L I S P O L I T I I K K A A Vantaan kaupunginvaltuusto istuu Tikkurilassa, kovin kaukana Länsi-Vantaalta, tai siltä ainakin välillä tuntuu. Kaupungin tasapuolisen kehittämisen takaamiseksi valtuutettuja olisi hyvä olla joka puolelta Vantaata. Myyr York Times selvitti, ketkä uuden kaupunginvaltuuston jäsenistä asuvat Myyrmäen tai Kivistön suuralueella. Katso kuka vaikuttaa asuinalueellasi – vai vaikuttaako kukaan – ja miten idän ja lännen valtasuhteet Vantaalla jakautuvat. Jutun lopussa on myös valtuutettujen esittely. T E K S T I A R I M A R T I N A H O K A R T TA VA N TA A N K AU P U N K I & M Y Y R YO R K T I M E S Esittelyt jatkuvat mainosliitteen jälkeen. LÄNTEEN 23 KAUPUNGINVALTUUTETTUA 1 2 1 HÄMEENVAARA 3 VAPAALA 5 MYYRMÄKI 1 VARISTO 2 HÄMEENKYLÄ 1 ASKISTO 6 KIVISTÖ 1 SEUTULA MARTINLAAKSO VANTAANLAAKSO
VII WHY SO MYRTSI 2021 26.8. KLO 15-24 KATUTAIDETRIENNAALI ITÄMERIPÄIVÄ OHJELMA & KARTTA AVOIMIA OVIA ALLU MELANKOLIA JENNA JYTÄ AJ TURTIAINEN GRAFFITIA RUOKAA TEATTERIA KATUTAIDETTA TYÖPAJOJA BONGAA MUUN MUASSA MUSAA TAITEIDEN YÖ 1
VII 2021 WHY SO MYRTSI TAITEIDEN YÖ LISÄTIETOA TRIENNAALISTA WWW.SAVTAIDE.FI/TRIENNAALI Myyrmäen katutaidetriennaalin 2021 taiteilijat paikan päällä työstämässä tai esittelemässä teoksiaan, livemaalausta Noli Myyrmäen avoimet ovet klo 17–19. Vapaa pääsy seuraamaan Terhi Ekebomin seinämaalaustyötä sekä Noli Myyrmäen uusia tiloja osoitteessa Raappavuorentie 6. Myyrmäki – Kivikaudesta katutaiteeseen historiakävely. Lähtö 17.30 ravintola Wandasin edestä. Oppaina Vantaan kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto ja SAV Taidekollektiivin taiteilia Jesse Pasanen Pesugraffitityöpaja yhteistyössä Vantaan itämeripäivän ja Lastenkulttuurikeskus Toteemin kanssa MUSIIKKIESITYKSIÄ, KIRKKOSALI HOTELLI NOLI MYYRMÄEN AVOIMET OVET KLO 17-19 DELFIINIPUISTO 17-20 Hämeenkylän musiikkiluokkien kuoro AJ Turtiainen Allu Melankolia Krampus Vie! Jenna ja Jytäurpot -Rebound Kaikki muutokset aikatauluihin ja ohjelmamuutoksiin pidätetään. Tapahtuma toteutetaan voimassa olevien koronarajoitusten mukaisesti. Tiedotamme somekanavissamme mahdollisista sisältöja aikataulumuutoksista. KATUTAIDETRIENNAALI P E L I 26.8. KLO 15-24
MYYRÄNCOLO AVOIMET OVET KLO 17-19 ASEMAN YMPÄRISTÖ KLO 18-22 SKEDE-HALLI, MYYRINPUHOS KLO 18 MUSIIKKIESITYKSIÄ, KIRKKOSALI ETSIVÄTOIMISTO NAPPI LAPSILLE, MONITOIMITILA KUOHU VIRTAKIRKKO KLO 17–21 LIESITORI KLO 17-18 RAVINTOLA WANDAS, IITÄMERITEEMAINEN LOUNASKLO 10.30-14, HISTORIAKÄVELYN LÄHTÖ KLO 17.30 JOKIUOMAPUISTO, OMATOIMINEN LÄHIÖPUROSUUNNISTUS RASTEINEEN TOTEEMI, KALAMAGNEETTIEN ASKARTELUPAJA KLO 15.30 JA SEINÄNPESUTAIDETTA KLO 17 DELFIINIPUISTO 17-20 Hämeenkylän musiikkiluokkien kuoro AJ Turtiainen Allu Melankolia Krampus Vie! Jenna ja Jytäurpot -Rebound Uusi kulttuurija yhteisötalo esittäytyy Koko perheen tanssiteatteriteos Mamia Company Paikkavaraukset osoitteeseen mamiacompany @gmail.com Klo 18.00 lasten musiikkiesityksiä Klo 18.30 Kantelevirret, Maisa Kumpulainen kantele, Iisakki Seppä laulu Klo 19.15 Laulava suntio, Urpo Pakarinen Klo 20.00 Saa laulaa: Ripariveisut! Yhteislauluina rippikouluista tuttuja Nuoren seurakunnan veisuja. Klo 17.30 ja 18.30 Vauvatanssi (kesto n. 30min) Klo 17.30 19.00 Pomppulinna Pieni kahvio on auki klo 17.00–20.30, tuotot Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. -Leidit.fi katujumppa -Prinsessa kyyditys -Hair stop, rock kampauksia -Petsku Lemström -Johnny Filter Band -Hac Cheerleaders -Belenos tulishow Paikallisten urheiluseurojen toiminallisia pisteitä kaiken ikäisille VASKIS ON STAGE -Vaskivuoren lukion bändit ja artistit lavalla ITÄMERIPÄIVÄ Klo 15 ja 17.45 Mandys Nyckel musiikkiyhtye Paalutorilla Ravintola Wandasissa Itämeriteemainen lounas klo 10.30–14. Lapsiperheille sing along -tyyppinen nukketeatteriesitys Leppäkerttu Pilkuton klo 17 Paalutorilla Kalamagneettien askartelupaja klo 15.30 ja Toteemin edustalla klo 17.30 työpaja, jossa lapset tekevät taidetta pesemällä seiniä sapluunoiden avulla Louhelan Jokiuoman puistossa omatoiminen lähiöpurosuunnistus rasteineen PAALUTORI KLO 15-21 WHY SO MYRTSI VII LIVE
Taiteidenyön tarjouksena taitelija viini 20 € /plo McGuigan Shiraz tai pinot grigio VII 2021 TAPAHTUMAN MAHDOLLISTAA WHY SO MYRTSI TAITEIDEN YÖ
1 1 johtaja, lakimies, Vapaala (Myyrmäen suuralue) “Haluan tehdä työtä sen hyväksi, että tällä Länsi-Vantaalla on hyvä elää ja asua. Olen toiminut muun muassa Pähkinärinteen nuorisotilan ja kirjaston, Lammaslammen virkistyskäytön ja Myyrmäen kulttuuritilojen puolesta. Sekä ajanut vanhojen asuinalueiden kehittämisohjelmaa ja nykyistä paremmin pientaloalueita suojaavaa kaavoitusta. Samalla linjalla tulen jatkamaan.” ammattikorkeakoulun opettaja, FM Hämevaara (Myyrmäen suuralue) “Työpaikkojen säilyminen Myyrmäen alueella on tärkeää, samoin kaavoituksen ja rakentamisen hallitseminen. Lisäksi alueiden viihtyisyydestä, siisteydestä ja turvallisuudesta on huolehdittava. Täydennysrakentamista ei saa tehdä viihtyisyyden kustannuksella. Yhdistysten ja järjestöjen kokoontumistilat on turvattava, ja sosiaalija terveydenhuollon palveluiden pitää säilyä Länsi-Vantaalla myös sote-uudistuksen jälkeen. Terveysasemille on saatava yhteys ja vastaanotolle on päästävä kohtuullisessa ajassa. Kaikkein tärkeintä on huolehtia ihmisistä.” servicedirektör, stadsfullmäktigeledamot, palvelujohtaja, kaupunginvaltuutettu, Kivistö “Tässä muutama asia, joita on mielestäni tärkeää edistää Länsi-Vantaalla laajemmin. Parkkipaikkojen riittävyys kaupunkikeskustassa, työpaikkojen edellytyksiä lisättävä ja että kaupunki tukee ja toteuttaa myös Länsi-Vantaalla erilaisia tapahtumia jatkossakin.” kaupunginvaltuutettu, VTM Askisto (Myyrmäen suuralue) erityisopettaja, kaupunginvaltuutettu Vantaanlaakso (Myyrmäen suuralue) opettaja, FM, Kivistö “Tärkeää on toimiva ja turvallinen arki. Palveluiden pitää olla laadukkaita ja riittävän lähellä. Palveluiden käyttämisen pitää olla mutkatonta, mikä tarkoittaa myös liikkumisen helppoutta. Näin tuetaan samalla vantaalaista palveluyrittämistä.” toimistopalvelupäällikkö, Kivistö “Haluan mahdollistaa sen, että Vantaalla kaikki lapset voivat harrastaa tulotasosta riippumatta. Haluan laajentaa kesällä tapahtuvan leikkipuistoruokailun kattamaan koko Vantaata. Tehdään Vantaasta vetovoimainen ja turvallinen kaikille sen asukkaille.” valtiotieteiden tohtori, kaupunginvaltuutettu, Myyrmäki artisti, juontaja, Vapaala (Myyrmäen suuralue) “Koko nuoruuteni Myyrmäessä asuneena pidän tällä hetkellä tärkeänä edistää alueen turvallisuutta. Toinen tärkeä asia on suojella pieniä lähimetsiä, joita on vielä jäljellä alueen ympärillä.” toiminnanjohtaja, tietokirjailija Martinlaakso (Myyrmäen suuralue) “Minulle tärkeä hanke on Myyrmäen kaupunkikulttuuritalon rakentaminen ja että taloon tulee riittävän paljon tilavia ja maksuttomia kokoontumistiloja kansalaisjärjestöille. Toinen tärkeä hanke on saada Martinlaaksoon ja Kivistöön riittävästi asukastiloja kaupunkilaisten osallistumisen mahdollistamiseksi.” liikennetutkija, DI, Varisto (Myyrmäen suuralue) “Tärkeää on, että Vantaan eri alueita kohdellaan tasapuolisesti. Palveluita ei saa keskittää vain Tikkurilaan. Peräänkuulutan suurempaa kunnianhimoa Länsi-Vantaan liikennehankkeisiin ja asunto-/liikerakentamiseen. Haluan, että Myyrmäki on yhtä houkutteleva ja monipuolinen keskus asukkaille ja yrityksille kuin Tikkurila.” yrittäjä, Myyrmäki “Arvostan Länsi-Vantaalla virkistysalueita, jotka ovat helposti saavutettavissa asumiskeskuksista. Haluan että viheralueet pyritään säilyttämään ja lisärakentaminen keskitettäisiin keskustojen täydennysrakentamiseen, jolloin esim. Myyrmäen ja Kivistön ydintä voitaisiin kehittää entistä kaupunkimaisemmaksi.” luokanopettaja, kaupunginvaltuutettu Myyrmäki “Länsi-Vantaan alueen elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kohentaminen vaatii panostuksia kaupungin eri toimialoilla. Positiivinen opiskeluja työpaikkakehitys keskustoissa kuten Myyrmäessä, omakotitalorakentaminen aivan läntisimmillä alueellamme sekä Petikon virkistysalueen kohentaminen ja viihtyvyyden parantaminen meidän kaikkien hyvinvoinnin lisäämiseksi ovat minulle tärkeitä. Vuorovaikutus ja kumppanuus kaupungin ja eri asuinalueiden aktiivisten toimijoiden välillä sekä sujuvat arjen palvelut tekevät hyvän kaupungin.” yrittäjä, Seutula (Kivistön suuralue) terveysja kasvatusalan asiantuntija, terveydenhuollon maisteri, Kivistö “Oman terveysaseman saaminen Kivistöön mahdollisimman pian sekä lasten-, äitiysja perheneuvoloiden ilta vastaanottoaikojen lisääminen ja säännöllistäminen. Alueen asukkaille ja alueella vierailevien autojen parkkipaikkojen lisääminen ja alueen liikenneturvallisuuden lisääminen sekä peruspalvelujen saatavuuden parantaminen Kivistön, Keimolan, Seutulan ja Lapinkylän asukkaille.” diplomi-insinööri, projektipäällikkö Myyrmäki “Myyrmäen seudun hallittu kasvu edellyttää, että asumisessa on tarjolla riittävästi vaihtoehtoja, ympäristö säilyy viihtyisänä, ja palvelut pelaavat. Liikkumisen painopiste siirtyy pakostikin enenevässä määrin joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn, joita pitää kehittää. Joukkoliikennettä kehitetään nytkin uusilla bussilinjoilla, mutta pitää katsoa eteenpäin myös pikaraitiotielinjoihin. Työpaikka-alueena Myyrmäki on jäänyt vauhdista. Metropolian Myyrmäen toimipiste on “vihreän teknologian ja bisneksen kampus”, ja haluan edistää tätä missiota.“ lähihoitaja Martinlaakso (Myyrmäen suuralue) yrittäjä, kaupunginvaltuutettu Kivistö P A I K A L L I S P O L I T I I K K A A LÄNSIJA ITÄ-VANTAAN käsittely ikään kuin vastapooleina on toki keinotekoista. Mutta kun kaupungin kehittämisessä resurssit asettavat rajoja ja toimia pitää priorisoida, on merkitystä sillä, millaisilla äänenpainoilla minkäkin alueen tärkeitä projekteja edistetään, viedään eteenpäin, ja kuuluuko myös asukkaiden ääni. MYT listasi Myyrmäen ja Kivistön suuralueiden edustajat kaupunginosan tasolla. Lisäksi mukana on edustajan saama äänimäärä. Mielestämme tämä tieto on paikallisille asukkaille relevanttia, sillä valtuutettujen läsnäolo ja yhteydenpito asukkaisiin myös vaalien välillä on tärkeää. On hyvä tietää, että valtuustossa on joku, joka todella tuntee paikallisten ihmisten arjen ja asuinalueen kehittämistarpeet sekä vahvuudet. Länsi-Vantaalla merkitsee myös se, onko ihminen Myrtsistä, Martsarista, Hämevaarasta tai vaikkapa Vapaalasta tai Kivistöstä. Jokaisella alueella on oma identiteettinsä. Alueella asuvilla valtuutetuilla on mahdollisuus hyödyntää paikallistuntemustaan valtuustotyöskentelyssä silloin, kun oman kaupunginosan asiat nousevat esiin. NYT aloittavan kaupunginvaltuuston LänKAIRA, LAURI, KOK 651 ÄÄNTÄ KAUKOLA, ULLA, SDP 488 ÄÄNTÄ ÅSTRAND, STEFAN, RKP 407 ÄÄNTÄ ORPANA, ANITTA, KOK 478 ÄÄNTÄ RAUTAVAARA, MAIJA, VIHR 404 ÄÄNTÄ SUSANNA, KAIJU, KOK 362 ÄÄNTÄ UUSI HALL, ANU, SDP 321 ÄÄNTÄ UUSI JÄÄSKELÄINEN, JOUKO, KD 421 ÄÄNTÄ DEHGHAN, MILAD, PS 376 ÄÄNTÄ UUSI SÄRKELÄ, JUSSI, SDP 315 ÄÄNTÄ UUSI IIVARINEN, OSKARI, KOK 327 ÄÄNTÄ UUSI SUONIEMI, JUHA, PS 316 ÄÄNTÄ UUSI AHOKAS, SIRI, KOK 306 ÄÄNTÄ KIVIMÄKI, OTSO, KOK 325 ÄÄNTÄ UUSI LUOKKALA, PIRJO, KESK 402 ÄÄNTÄ UUSI VIILO, MIKKO, VIHR 410 ÄÄNTÄ UUSI DEMIRI, FUNDA, VAS 557 ÄÄNTÄ UUSI AURA, ANSSI , KOK 538 ÄÄNTÄ Jatkoa sivulta 10. Jos haluatte viestiä jotain ehdokkaallenne istuntokauden aikana, Vantaalla edustajat tavoittaa yleensä sähköpostiosoitteella: etunimi.sukunimi@vantaa.fi si-Vantaalla asuvista valtuutetuista peräti 12 on uusia. Osa heistä on jo toiminut edellisellä tai edellisillä kausilla varavaltuutettuina, lautakuntien jäseninä tai muissa kaupungin luottamustehtävissä. Ensimmäinen uuden kaupunginvaltuuston kokous on 23.8.2021. PYYSIMME kaikilta Länsi-Vantaalta uuteen valtuustoon valituilta pienen tiivistelmän asiasta tai ajatuksista, jotka edustajalle juuri täällä ovat tärkeitä tai päällimmäisinä. Kaikilta emme valitettavasti saaneet vastausta, mutta monet kuitenkin ehtivät vastaamaan lomiensa keskellä.
1 2 T E K S T I & K U VAT I L L E M A R T E L A VAMMAISUIMARI MERI-MAARI MÄKINEN on edustanut Suomea kahdesti paralympialaisissa, Lontoossa 2012 ja Riossa 2016. Mäkisen parhaat saavutukset päälajistaan 200 metrin sekauinnista ovat MM-kulta vuodelta 2017 sekä EM-hopeat vuosilta 2016 ja 2018. ODOTUKSET tämän kesän Tokion paralympialaisiin pääsystä ja hyvistä sijoituksista siellä olivat valmentautumisen puolesta realistisia, mutta tielle tuli esteitä, joihin Mäkinen ei itse voinut vaikuttaa. “Meillä vammaisuinnissa tuli isoja muutoksia, jotka eivät olleet minulle edullisia. Ensiksi vuonna 2018 kaikki liikuntavammaiset luokiteltiin uudelleen. Toiseksi lievemmästä vammaluokasta siirtyi uimareita minun SM7-luokkaani”, Mäkinen kertoo. Mäkiseltä kiellettiin tapa, jolla hän on uinut perhosuintia. “Koska toinen puoli kehostani ei toimi normaalisti, niin olen uinut perhosuintia vasemmalla kädellä. Oikea käsi on ollut kyljessä kiinni”. Tämän tavan kieltäminen hidasti 50 metrin perhosuinnin aikaa kymmenellä sekunnilla. “Jouduin opettelemaan uuden lajin yhtäkkiä”, Mäkinen täsmentää. Edelleen kisoissa ui uimareita, jotka uivat vain toisella kädellä, mutta Mäkiseltä tämä tyyli on kielletty. 29-VUOTIAS Mäkinen aloitti uinnin harrastamisen 8-vuotiaana. Kokenut uimari saa harjoitella seuransa Vandersin vammattomien uimareiden kilparyhmän kanssa ANTTONI LAITISEN valmennuksessa, kun tilaa on. “Kilpailuissa uin alaraajahalvaantuneijoilla”, Mäkinen mainitsee hänen arkeansa määritteleviä tekijöitä. URHEILUN RAHOITTAMISEKSI Mäkinen siirtyi suoraan lukiosta työelämään. Hän oli työelämässä monta vuotta urheilun rinnalla. Tällä hetkellä Mäkinen on kuitenkin ammattiurheilija. Vielä 2011 Mäkiselle myönnettiin 7500 euron apuraha, eikä hän ennen Lontoon paralympialaisia ollut töissä, mutta sen jälkeen uimari on saanut tulla toimeen omillaan. SUOMEN UIMALIITON tehtävä on pitää huolta uimareiden oikeuksista. Mäkiselle kävi kalpaten vammaluokitusten kanssa vuoden 2018 EM-uinneissa. “12 tuntia ennen kuin kisat alkoivat, minulle ilmoitettiin illallispöydässä, etten saa uida vaan yhdellä kädellä”, Mäkinen täräyttää. Urheilijan oikeuksia loukattiin. Tuloksena oli kuitenkin hopeaa kisoista. “Riossa minut hylättiin, koska perhosuinnin potkut olivat liian eriaikaisia. Minulla on vammaluokittelussa sääntöpoikkeus, jossa lukee pyrkimys samanaikaiseen potkuun. Edellisenä päivänä 50 metrillä kaikki oli OK, mutta 200 metrillä tuli hylkäys tekniikan takia”, Mäkinen kertoo vammaisuinnin kummallisuuksista. Lajiin kuuluvat nämä veteen piirretyt viivat. VAMMAISURHEILULLA on suuri arvo ihmisille, jotka eivät ole muissa elämänalueissaan omatoimisia. “Toivoisin päättävältä puolelta, erityisesti Uimaliitolta, enemmän tukea. Todella vaikeasti vammaiset, jopa neliraajahalvaantuneet pystyvät huippu-urheiluun”, Mäkinen hehkuttaa. Vammasurheilussa luokittelulla on valtava merkitys menestymisen suhteen. Mäkisellä on suunnitelmana uida kilpaa vielä vuosia. “Päätähtäin on ensi vuoden luokittelussa. Sen on mentävä niin kuin kuuluu. Meri-Maari Mäkinen on ollut suomalaisen vammaisuinnin kärkeä yli kymmenen vuoden ajan. Mäkisen tavoitteet ovat edelleen kansainvälisellä huipulla, mutta tukea tarvitaan Uimaliitolta. Harjoittelusta menestys ei jää kiinni, mutta vammaisurheilussa luokittelu on vähintään yhtä tärkeä menestykseen vaikuttava tekijä. den ja lyhytkasvuisten kanssa sekä sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on kaksi raajaa amputoitu”, Mäkinen mainitsee esimerkkejä vammakirjosta hänen sarjassaan. “Liikunta kuuluu kaikille, mutta huippu-urheilussa pitää saada määrittää rajat, ketkä kilpailuun voivat osallistua”, Mäkinen muistuttaa. Mäkisellä on laaja lajikirjo sekauinnin lisäksi. “Uin 50 metrin vapaaja perhosuintia, mutta uin mieluummin 100 metrin vapaa-, selkäja rintauintia, koska en ole sprintteri”, Mäkinen toteaa. Monipuolinen Mäkinen nousi huipulle jo 2010-luvun alussa. “Vammaisuinnissa pystyy tekemään pitkää uraa. Merkittävää on vammanhallinnan taito, jota voi kehittää läpi urheilu-uran. Tätä taitotekijää ei voi verrata vammattomaan urheiluun”, Mäkinen sanoo. MÄKINEN on tottunut taistelemaan muutenkin kuin kilparadalla syntymästään saakka. “Olen syntynyt keskosena, pari kuukautta etuajassa reilun kilon kokoisena”, Mäkinen kertoo. Hapen puute syntymän yhteydessä aiheutti CP-vamman. Mäkisellä on kokonaisvaltaisesti vaikuttava hermostollinen vamma, aivovaurio. “Hermostoni on yliaktiivinen, mikä vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi siihen miten kestän harjoittelua, miten huonosti siedän kylmyyttä ja muun muassa tasapainoon.” CP-vamman vaikutukset ulottuvat myös urheilun ulkopuolelle. “Nukun enemmän, vaadin lepoa enemmän, ruokaa pitää saada säännöllisesti. Energiavaje kumuloituu rasituksen sietoon, joka on koko ajan äärira“Huippu-urheiluun pitää antaa kaikki ja vielä enemmän. Minulle ei riitä, jos saan siitä vain kädenlämpöistä” U R H E I L U L L I S E T VETEEN PIIRRETTY VIIVA
1 3 ”UINTIA KAIKILLE” – VANDERS TARJOAA VALMENNUSRYHMIÄ JA KURSSEJA Vandersin toiminta on keskittynyt Myyr Yorkin uimahalleihin. Seura tarjoaa monipuolisesti valmennusta ja uimakouluja eri tasoisille uimareille perheen pienimmistä senioreihin. V E S I P E D O N K E S Y T TÄ JÄ T E K S T I I L L E M A R T E L A KESÄKUUSSA 2014 kolme vantaalaista uimaseuraa päätti yhdistymisestään. Tuolloin sai alkunsa uimaseura Vanders. Poseidon, Vantaan Uimarit ja Vantaan Vesikot jäivät fuusion myötä historiaan. ”Vandersin aktiviteetit keskittyvät nimenomaan Myyrmäen ja Martinlaakson halleihin. Tikkurilassa toimintaa on ainoastaan muutamalla kilpauintiryhmällä sekä vesipallolla. Länsi-Vantaan halleissa tarjoamme perheille vauvauintia, perheuintia sekä vanhempi & lapsi -uimakouluja”, lupaa seurakoordinaattori CARMELA ”KARKKI” STRANDBERG. Vandersin toimintaan kuuluu lisäksi lasten ja aikuisten uimakouluja, Vesiralleja (uinnin tekniikkaopetusta) sekä kilpauinnin ja taitouinnin valmennusta. Aikuisille löytyy tekniikkaopetusta edistyneemmille harrastajille sekä vesijumppia. Seura järjestää myös erityisuimakouluja erityistukea tarvitseville. Lapsiperheille harrastusvaihtoehtojen pohdinta on tuttua. Miksi nuoren tai vanhan kannattaa päätyä uintiin? Uimataito on halvin henkivakuutus tuhansien järvien maassamme. Uinti rasittaa koko kehoa ja sopii kunnon kohentamiseen sekä lihasten vahvistamiseen eikä rasita niveliä ja luustoa. Loukkaantumisriski on uinnissa hyvin pieni. VANDERSILLA ON VISIONA ”uintia kaikille”. ”Seurassa on valmennusryhmissä hieman alle 300 uimaria. Tästä määrästä seniori-ikäisiä Masters-uimareita on 25 ja vesipalloilijoita 37. Kurssitoiminta liikuttaa vuosittain yli kolmea tuhatta vantaalaista vauvasta vaariin”, Strandberg jatkaa. Kilpaurheilu ei ole kaikkia varten. Se vaatii urheilijan itsensä lisäksi usein voimakasta sitoutumista koko perheeltä. Vanders on profiloitunut menestyvänä kilpaurheiluseurana, mutta pyrkii huomioimaan myös lasten ja nuorten harrastetoiminnan mahdollisimman laajasti. ”Harrastepuolella tarjonnassa on Sporttia Kaikille -uimakouluja tytöille ja pojille erikseen, lasten ja nuorten harrasteryhmiä sekä nuorten treeniryhmä, johon voi siirtyä kilparyhmistä, jos kilpailukipinä hiipuu, mutta on halu pysyä lajin parissa”, Strandberg kertoo. URHEILUSEUROISSA toimittiin aiemmin vapaaehtoispohjalta. Nykyisin eri lajien seuroissa on palkattuja toimihenkilöitä urheilijoita varten. Myös Vanders haluaa panostaa laatuun ja laajentaa toimintaa. Seurassa toimii kaksi päätoimista valmentajaa. Päävalmentaja ANTTONI LAITINEN vastaa edustusryhmän valmentamisesta ja ylimpien ryhmien toiminnasta. Nuorten valmennuspäällikkö OLLI KANTOLA valmentaa pääasiallisesti 10–13-vuotiaiden Rollo-ryhmiä ja vastaa organisaatiossa lapsuusvaiheen toiminnasta. Nuorten valmennuspäällikkö ja päävalmentaja ovat laatineet seuran uintivalmennukseen Uimarin polun, joka mukailee Uimaliiton vastaavaa, mutta joka huomioi vantaalaiset erityispiirteet ja seuran linjaukset. He myös vastaavat polun päivittämisestä. “Lisäksi seurassa on noin 20 oman toimen ohella toimivaa valmentajaa ohjaamassa uinnin, taitouinnin ja vesipallon ryhmiä”, Kantola lisää. Uinti sopii läpi elämän harrastukseksi. Aloittaa voi käytännössä milloin vain. Harvaa liikuntamuotoa pystyy jatkamaan lähes hamaan tappiin asti. Uinti ei katso ikää. Lisätietoja: www.vanders.fi VETEEN PIIRRETTY VIIVA Selvitetään yhteistyössä Suomen Uimaliiton kanssa, miten tämä tehdään, ettei vuoden 2018 farssi uusiudu”, Mäkinen painottaa. Luokittelun tulos määrittää paljon. Jos Mäkinen saa uida yhdellä kädellä, niin ura jatkuu. Muussa tapauksessa ura on todennäköisesti paketissa. Käsivedolla on uinnissa niin merkittävä rooli. YKSIN UIMINEN on puurtamista. Mäkinen on onneksi saanut harjoitella myös ryhmässä. Uran aikana hänellä on ollut matkaja taitosekä voimapainotteista harjoittelua. “Huippu-urheiluun pitää antaa kaikki ja vielä enemmän. Minulle ei riitä, jos saan siitä vain kädenlämpöistä”, Mäkinen päättää.
1 4 Maustetut perunat eivät lapselle maistuneet. E N S I M M Ä I N E N JA V I I M E I N E N AT E R I A V I R T UA A L I R AV I N T O L A S S A ? S Y Ö Ö Ö Ö Ö Ö M Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä N ! MICHELINIT: CHEESUS BURGER SELAAMME valikoimaa ja päädymme Cheesus Burgeriin. Iskevän nimen takana on ”virtuaaliravintola”. Konseptissa joku paikallinen ravintola pyörittää vain kotiin kuljetettavaa menua oman toimintansa ohessa, virtuaaliravintolan resepteillä. Toimivaa? Nopean arvostelusilmäyksen perusteella – vaihtelevasti. Tartumme kuitenkin täkyyn. TILAAMME Heavenly BBQ Bacon burgerin (9,90€), Double Cheesus burgerin (11,90 €), Loaded BBQ Tasty Tatersit (5,90 €), Halloumi n’ Fries (5,90 €) sekä Skin on Fries (ranskalaiset) (3,90 €) perheen pienimmille. Lisukkeita täydentävät Klassinen majoneesi (1 €) sekä Cheesus BBQ -kastike (1,90 €). Jälkiruoaksi tilaamme browniet (3,90 €). Tilaamme osan erilaisina ateriakomboina ja osan erikseen. Lopulta olemme itsekin sekaisin, mitä kannatti tilata mitenkin. Ei siis selvin mahdollinen paletti. Tilaus on iso ja nälkä kasvaa syödessä – ei kun… Puolentoista tunnin odotuksen ja perään soiton jälkeen lukemamme vaihtelevat arvostelut käyvät järkeen. Soitto paljastaa myös toimittavan ravintolan ja pieni pelko hiipii mieleen. Grillikierroksemme kokemukset kyseisestä ravintolasta olivat hyvin ristiriitaiset. Mikron pling-ääni soi yhä korvissa. (Katso MYT 4/2018.) Ruoka kuitenkin saapuu lopulta ja käymme appeen ääreen. Ehkä Cheesus pelastaa? KUN RUOAT asemoidaan pöytään ja jaetaan lautasille, todellisuus iskee. Huh, paljon on ruokaa pöydässä! Ensimmäisenä huomio kiinnittyy isokokoisiin burgereihin. Niillä on myös hyvin suunnitellut paksut pahvipakkaukset, jotka aukeavat näppärästi lautasiksi. Kotona syödessä jaamme annokset puoliksi. Kaikki vaikuttaa laadukkaalta. Jopa pippurilla maustetut ranskalaiset ovat rapeita kuljetuksen jälkeen. Double Cheesus burger maistuu perinteisen grilliburgerin ja Mäkkärin triplajuuston yhdistelmältä. Ja epäilijöille tiedoksi: erittäin hyvässä mielessä! Maku keskittyy pihvin ja reilun juuston dynamiikkaan. BBQ Bacon burgerissa jalapeno tarjoaa kerrankin sopivan ja tasaisen poltteen sekä BBQ-kastikkeen makeuden ja savuisuuden. SKIN ON FRIESIT on maustettu pippurilla ja muilla mausteilla, joten pienet eivät niitä syö, mutta Michelineille ne maistuvat. Sen sijaan muksuille vaihdetaan halloumi-ranskalaisten maustamattomat ranet. Friteeratut halloumit on paneroitu ja seassa on todennäköisesti seesaminsiemeniä (joita ei näy tilauskuvassa tai tekstissä). Maku vaatii totuttelua, mutta on varsinkin dippien kanssa hyvä. Ranskalaiset olisivat voineet olla pippurilla maustettuja tässäkin annoksessa, mutta maustamattomina perunat upposivat hyvin pienille. LISUKKEIDEN KUNINGAS on kuitenkin Loaded BBQ Tasty Taters. Pohjana on uppopaistettuja perunapalloja, joiden päälle on laitettu sipulia, majoneesia, BBQ-kastiketta sekä pekonia. Vähän kuin eliittiversio makkaraperunoista. Tämä todella toimii! Mehevä peruna, majoneesin rasva, sipulin raikkaus ja pekonin lihaisuus T E K S T I & K U VAT M Y Y R YO R K I N M I C H E L I N I T Laiskottaa. Antero saapuu kylään. Sakari on jo odotellut, nälkä närppii. Sateenvarjo runnotaan suihkukoppiin kuivumaan. Ulkona sää muistuttaa syksyä, ja ajatus aterioinnista terassilla tuntuu todella kaukaiselta. Michelinit kääntyvät jälleen kuljetuspalveluiden puoleen.
1 5 (hyvinvointi) HÄRKÄ TARTAR AVOK ADOP ASTA GAMBAS PIL PIL ARA NC INI MUSTIKKACRU MBLE SHARE & TASTE PIZZA VAPAALA KOREAN VEGGIE COBB MA KSA A ETANAT SMASHBURGER TAITEIDENYÖNÄ 26.8 PIKKU TAITEILIJAT SYÖVÄT VELOITUKSETTA AIKUISEN SEURASSA uusi ruokalista 25.8. Tilauksen odottelu käy paastosta. Itsea ruoka saa kuitenkin synninpäästön. Maistat! Myyr Yorkin Michelinit ovat rehtejä, Kaivokselassa kasvaneita, raavaita miehiä, jotka arvostavat riittävän suuria annoksia, mutta myös hyvää makua ja asiallista palvelua. Miehet liikkuvat välillä yksin, usein kaksin tai kolmin, joskus jopa perheen kanssa. BBQ-kastikkeen savulla. Oolalaa! Yksi parhaista lisukkeista, joita olemme syöneet. Isompana annoksena voisi mennä itsenäisestikin. Browniet ovat nekin isoja. Itse kakkuosuus on kuljetuksesta huolimatta kuohkeaa, keskeltä sopivan kosteaa ja maukasta. Sen sijaan päällä oleva pähkinäkuorrute on tykännyt kyttyrää ja sen maku rampauttaa kokonaisuuden. Lisäksi annoksista puuttuu luonnollisesti jätski tai vastaava, joka tasapainottaisi brownien tuhtiutta. NO PELASTIKO CHEESUS? Kyllä! Alkuasetelma arvosteluineen piti ennakko-odotukset matalina, mutta ruoka oli pääosin erinomaista muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Jos pitäisi suositella, tilaisimme burgerit ja Tasty taterssit. Virtuaaliravintolakonsepti näytti sekä kyntensä että ahterinsa. Idea on hyvä ja tuo uusia vaihtoehtoja alueelle. Toisaalta toteutus ja asiakaspalvelu on aina yksittäisen ravintolan harteilla, joten laadun vaihtelua esiintyy varmasti. Ruoan puolesta voisimme hyvinkin tilata uudestaan, kunhan toimitus tulee ajallaan. RUOKA KULJETUS KV-Tili O y Isomyyrin kauppakeskus 2.krs | www.kv-tili.fi | 040 8315 660 Paikallinen ja palveleva sähköinen tilitoimisto – ota yhteyttä ja jutellaan lisää! ilmoitusmyynti@myyryorktimes.fi
1 6 OSALLISTUVA BUDJETOINTI – MEIDÄN MARTSARI OSALLISTUVA BUDJETOINTI on Vantaalla melko uusi toimintatapa. Ensimmäinen kokeilu tehtiin vuosina 2018–2019 Korsossa Meidän Korso -hankkeena. Projektin lopputulos koettiin positiiviseksi, sille asetetut tavoitteet saavutettiin ja siitä tehty arviointiraportti tuki näitä johtopäätöksiä. Raportti tarjosi myös havaintoja asian jatkokehittämiselle ja tulevien projektien ohjaamiselle. Hyvät kokemukset johtivat siihen, että syksyllä 2020 osallistuvaa budjetointia päätettiin seuraavaksi soveltaa Martinlaaksossa ja Hakunilassa. Hankkeet liittyivät Vantaan kaupungin Myönteisen erityiskohtelun ohjelmaan (MEK). VANTAALLA osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on viihtyisän ja turvallisen lähiympäristön kehittäminen yhteistyössä asukkaiden kanssa. Tärkeää on parantaa asukkaiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksia omalla asuinalueellaan ja tavoittaa erilaisia asukkaita ja asukasryhmiä. yhteensä 226 asukasta äänesti”, Lettenmeier toteaa. Hänen mukaansa suurimmat haasteet liittyivät siihen, että osalle asukkaista netissä äänestäminen oli vaikeaa. Tämän perusteella suunnitteilla onkin myös perinteinen paperinen äänestysmahdollisuus. MARTINLAAKSOSSA toteutui lopulta 11 hanketta. “On hienoa, että hankkeita tuli niin paljon ja että pystyimme toteuttamaan monia erilaisia asioita”, Lettenmeier iloitsee. Esimerkiksi Jokiuomanpuistoon kylvettiin keväällä ötökkäystävällisiä kukkaniittylaikkuja. Mukana on sekä yksivuotisia kasveja, jotka kukkivat loppukesästä, että monivuotisia kasveja, jotka kukkivat tulevina vuosina. Kivimäenpuiston ja Kivimäentien sekä Martinkyläntien ja Laajavuorentien risteysalueille istutettiin kirsikkapuiden ryhmiä. Puuryhmien alle tehtiin samalla kasvualustat mahdollisesti syksyllä istutettaville kukkasipuleille. Kivimäenpuistoon on alkukesän aikana asennettu piknik-ryhmä. Martinlaakson linja-autoterminaalin alueelle sekä Martinlaaksonpolulle ja Raappavuorenpolulle tuotiin kesäkuussa kesäkukkalaatikoita. Viljelylaatikoita sijoitettiin Kirsikkapuistoon. Viljelylaatikot arvottiin keväällä kiinnostuksensa ilmoittaneiden asukkaiden käyttöön kesän 2021 ajaksi. Puistojooga käynnistyi kesäkuussa ja päättyy nyt elokuussa. Tiesitkö? Osallistuva budjetointi on mahdollisuus Osallistuva budjetointi sai alkunsa brasilialaisessa Porto Alegren kaupungissa vuonna 1989, jossa kansalaisten osallistamisella pyrittiin demokratian sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kehittämiseen. 2000-luvun alkupuolelta lähtien toimintatapa on levinnyt latinalaiseen Amerikkaan, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan mukaan lukien Kiina. Osallistuva budjetointi luo mahdollisuuden ottaa asukkaat mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sen toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa menetelmää, vaan sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Osallistuvaa budjetointia voidaan käyttää monissa erilaisissa tilanteissa, monenlaisten tarpeiden ja ongelmien ratkaisemisessa. Sitä voidaan hyödyntää myös, kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä esimerkiksi investoinneista tai palveluista. Ei siis pelkästään lähiympäristöön, asukasviihtyisyyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Käytettävän budjetin suuruutta ei ole myöskään määritelty missään. Osallistuvassa budjetoinnissa hankkeet ja euromäärät voivat olla suuriakin. BUDJETOINTI ETENEE seuraavasti: ensiksi asukkaat pääsevät ideoimaan asuinalueensa parantamisajatuksia ja ideoita. Sen jälkeen ne käydään läpi ja niistä suunnitellaan äänestykseen etenevät ehdotukset. Ehdotuksista äänestetään ja eniten ääniä saaneet toteutetaan. Äänestysoikeus oli kaikilla yli 12-vuotiailla kaupunginosan asukkailla. Ideoiden toteuttamiseen oli käytettävissä 50 000 euron budjetti. PROJEKTIA veti Martinlaaksossa osallisuuskoordinaattori LAURA LETTENMEIER ja hän piti kokemuksia oikein hyvinä. “Lähdimme avoimin mielin kokeilemaan, miten tämä onnistuisi. Martinlaaksossa asukkaat ideoivat erittäin aktiivisesti verrattuna muihin alueisiin, ideoita kertyi jopa 142”, hän kertoo. Niitä jatkokehitettiin työpajassa, jossa yhdessä asukkaiden kanssa käytiin keskustelua. Sitten esityksistä koottiin suunnitelmia, jotka etenivät äänestykseen. “Äänestysinto oli kohtalaista, “JA VIELÄ on jotakin jäljellä, kun alueen siisteyteen liittyvät roskikset ja aseman ja ostarinseudun tehopesu ovat vielä tulossa”, Laura Lettenmeier sanoo. Hän kertoo myös, että yhteistyötä on tehty mm. ostarin, päiväkodin, kirjaston ja järjestöjen kanssa, ja saadun palautteen perusteella asukkaat ovat kiinnostuneita vaikuttamaan kaupungin rahojen käyttöön. “Osallistuvaa budjetointia pidettiin tervetulleena uutena vaikuttamisen muotona”, hän toteaa. MYÖS kaupungininsinööri HENRY WESTLIN pitää kokemuksia myönteisinä. “Asukkaiden ideoita saatiin Martinlaaksosta jopa yllättävän paljon ja niitä on myös pystytty mukavasti tänä kesänä toteuttamaan”, hän sanoo. MARTINLAAKSON ja Hakunilan hankkeet ovat osa Vantaan Myönteisen erityiskohtelun (MEK) ohjelmaa ja siihen liittyvää Osbu (osallistuva budjetointi) -hanketta. “Tänä vuonna osallistuvaa budjetointia jatketaan Havukosken, Länsimäen ja Mikkolan alueilla. MEK-alueet selvästi painottuvat idän suuntaan ja Martsari on ainoa lännessä oleva alue. Näin ollen myös osallistuva budjetointi kohdistuu pääosin itään”, kaupungininsinööri Henry Westlin summaa lopuksi. T E K S T I & K U VA A R I M A R T I N A H O Voisiko budjettirahalla istuttaa verorahapuun? Y H T E I S R A H A N K Ä Y T T Ö Ä