• DONNA BIANCA JOULUSIIVOUKSET Huopalahdentie 10 | Hyvän olon hoitola lähelläsi! Lämpöisia tuoksuja kaamokseen! a kodistasi paikan, Lakeuden Emännät siivoa kava tulla. mu on johon pukin Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p. 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi Phyts aromaattinen kasvohoito 70? (100 % luomua) Jalkahoito 57? Pikamanicure hoidon yhteydessä 15? Tilaa oma aikasi ja tule hemmotteluun Soita 050 3300588 Talvimallistot saapuneet ? Kauneus -ja jalkahoitola Myymälässämme paljon sesongin uutuuksia. Uudet housuvärit ja talvilaadut saapuneet. Meillä sinua palvelevat koulutetut pukeutumisen ammattilaiset. www.donnabianca.fi Facebook/donnabianca Runeberginkatu 51 (Döbelninkadun kulma) 09-677 067. Ma-pe 10-18, la 10-14 www.dressingroom.fi Verkkokauppa auki 24/7 MunkinSeutu 2016 - Viikot 48-49 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 47. vuosikerta - Nro 22 HARKITSETKO OMA KODIN MYYNTIÄ? Kartoitetaan yhdessä unelmasi ja toiveesi. Kun olet tehnyt päätöksen, voit huoletta jättää kaiken muun hoidettavakseni. Lisäksi voit valita kodinvaihtoa helpottavia lisäpalveluja, jotka auttavat sinun ja perheesi arkea. Ota reippaasti yhteyttä! Minulla on aina aikaa Sinulle ja tutuillesi kaikissa asuntoja koskevissa asioissa! www.maijahertzbaumann.com puh 040 6807700 | maija.hertzbaumann@kahdeksas.fi www.kahdeksaspaiva.fi Kahdeksas päivä Oy | LKV Maija Hertz-Baumann Metsänneidonkuja 12, 02130 Espoo SE TUNNE KUN ASIAT LOKSAHTAVAT PAIKOILLEEN. Harkitsetko kodinvaihtoa? Kutsu ammattilainen kylään! Opastamme sinua kaikissa kodin myymiseen, ostamiseen, rahoittamiseen, vakuuttamiseen ja muuttamiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä! Leena Burgman Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV 050 535 0259 Seppo Tanskanen Myyntineuvottelija 040 680 7744 HELSINGIN OP-KIINTEISTÖKESKUS OY LKV, Haaga-Munkinseutu, Mannerheimintie 114, etunimi.sukunimi@op.fi.
• MunkinSeutu 2 Nro 22 ? Viikot 48-49 Elämä on muutakin kuin asuntoasioita. Näin joulun alla Vuokraturvan perustaja ja joukko suomalaisia huippumuusikoita suuntasivat studioon, ja siellä syntyi musiikkia. Olisiko Timo Metsolan kannattanut pysyä lestissään ja keskittyä asuntoasioihin? Se selviää vain kuuntelemalla. Kuuntele Spotify-palvelusta tai osta levy! www.cdon.com Levystä otettu painos on jo ylittänyt kaupallisessa jakelussa kultalevyyn oikeuttavan määrän. Tutustu sinäkin. Mukana mm. Sanin uusi koskettava joululaulu ?Lapsuuden joulu?. Tapio Liinoja lohduttaa kuulijaa laulussa ?Mut elämä jatkuu?. Vuokraturvan Timo Metsola laulaa ?Vanhat valokuvat? ja ?Pakoon itseltään?. in etu an nn osan u t v kä ar Oy se ulu us n o o k kim t . a rv man ttäjä oustu tu l li Ta kra rhaim avä o r u a k V p uo ä ett ut v an a s Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi Ilmalankuja 2, HKI
• Viikot 48-49 MunkinSeutu Vuoden munkkalainen 2017 on Tuija Talvitie ??Munkkiniemen yhteiskoulun vuosittain järjestettävän alumnipäivän juhlatilaisuudessa torstaina 17.11.2016 koulun juhlasalissa paljastettiin koko koulun ja paikalle tulleiden koulun entisten oppilaiden läsnä ollessa Vuoden munkkalainen 2017. Hän on CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie. Vuoden munkkalaisen palkinnon, Munkki-patsaan ja asiaan kuuluvan kukkapuskan Tuijalle tilaisuudessa luovuttivat Senioriyhdistyksen puheenjohtaja Antti Kaihovaara, väistyvä Vuoden munkkalainen Seppo Ainamo ja rehtori Aki Holopainen. Aiemmista ansioistaan munkkalaisuuden hyväksi ja tulevan vuoden aikana toteutettavasta yhteistyöstä koulun kanssa rehtori Holopainen luovutti Tuija Talvitielle myös koulun hallituksen myöntämän kultaisen ansiomerkin. Tuija on koulun ylioppilas vuosimallia 1979, vuotta omaa ikäluokkaansa myöhemmin oltuaan välissä vuoden vaihto-oppilaana USA:ssa. Jatko-opinnot Tuija suoritti Helsingin yliopistossa, josta valmistui Filosofian maisteriksi. Koko työuransa Tuija on ollut kansainvälisissä ympäristöissä, ensin British Counselissa Suomen toimiston vetäjänä ja nyt CMI:ssä toiminnanjohtajana. Suomalainen konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management 47. vuosikerta ? nro 22 Ajankohtaista Muutoksia suunniteltuun pysäköintikokeiluun Ruskeasuolla Initiative (CMI) ehkäisee ja ratkaisee väkivaltaisia konflikteja epävirallisen neuvottelun ja vuoropuhelun avulla. Rauhannobelisti Martti Ahtisaari perusti järjestön presidenttikautensa jälkeen vuonna 2000. Nykyisin CMI on yksi maailman johtavista toimijoista alallaan. Tuija Talvitie toimi ensin neljä vuotta CMI:n hallituksessa, jonka jälkeen on ollut toiminnanjohtajan yli 7 vuotta. Tuijan aikana CMI:n toiminta on huomattavasti laajentunut ja työntekijämäärä kasvanut kymmenillä asiantuntijoilla. ??Asukkailta saadun palautteen perusteella rakennusvirasto tekee muutoksia Ruskeasuolle suunniteltuun pysäköintikokeiluun. Muutokset koskevat Raisiontietä ja Lehtikuusentietä, joilla pysäköintiä ei rajoiteta suunnitellussa laajuudessa. Kokeilussa pysäköinti sallitaan vain toiselle puolelle katua. Mikäli pysäköinti on vain toisella puolen katua, jalkakäytävän vieressä, se siirtyy kadun vastakkaiselle puolelle. Järjestely koskee Kiskontietä, Maskuntietä, Nousiaistentietä, Paraistentietä ja Sauvontietä. Koroistenkadulla ei tehdä muutoksia. Ratsastielle on järjestetty 27 korvaavaa asukaspysäköintipaikkaa. Raisiontiellä pysäköinti sallitaan iltaisin ja viikonloppuisin mutta kielletään arkisin kello 8.00?15.00. Lehtikuusentiellä nykyiset liikennejärjestelyt säilytetään ennallaan. Tämä helpottaa autoaan työssä käyttävien arkea, mutta samalla mahdollistaa kadun auraus- ja liukkaudentorjuntatyön sekä puhtaanapidon. Järjestelyt toteutetaan ennen talven tuloa, kuitenkin aikaisintaan 1.12.2016 alkaen. Pysäköintikokeilun ajaksi jalkakäytävän viereen tuodaan pysäköintikieltomerkit. Ruskeasuon pysäköintikokeilun tarkoituksena on parantaa alueen katujen hoitoa. Kokeilussa pysäköintiä rajoitetaan jalkakäytävän vierellä, jotta jalkakäytävän hoito helpottuisi. Tavoitteena on ennen kaikkea jalkakäytävän käytettävyyden ja turvallisuuden parantaminen. Kun autot eivät ole edessä, jalkakäytävän lumenpoisto, liukkaudentorjunta, puhtaanapito ja kuivatus helpottuvat huomattavasti. Liikennejärjestelyitä ja pysäköintikokeiluja tehdään myös muualla Helsingissä ? sekä kantakaupungin alueella että lähiöissä. Munkkiniemen yhteiskoulun senioriyhdistys, eli alumniyhdistys on valinnut Vuoden munkkalaisen vuodesta 2001 lähtien. Vuoden munkkalaisen kunniamaininnan voi saada Munkkiniemen yhteiskoulun seniori, jolla on erityisiä ansioita yhteiskunnallisesti ja joka osoittaa hyvää Munkka-henkeä tai on valitsijoiden arvion mukaan muuten tehtävään sopiva ja tittelin arvoinen. Vuoden munkkalainen saa palkintonsa koululla pidettävässä tilaisuudessa. Nimeämisensä jälkeen Vuoden munkkalainen myös antaa panoksensa koulutyöhön yhteisesti sovittavalla tavalla juhlavuoden aikana ja sen jälkeenkin. Vuoden munkkalainen 2017 CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie. Joukkoliikenteessä lisävuoroja Talvikaudella Helsingissä on kahmalokaupalla maksuttomia Koko Suomi luistelee Helsingissä -luistelutapahtumia. Kuva: Akifoto oy/liikuntavirasto Koko Suomi luistelee Helsingissä ? ? Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuotena vuonna 2017 Helsingissä järjestetään taitoluistelun MM-kilpailut sekä pikaluistelun nuorten MM-kilpailut. Näiden arvokilpailujen kunniaksi molemmat lajiliitot sekä Helsingin liikuntaviras- to ovat mukana Koko Suomi luistelee -projektissa, joka innostaa suomalaisia luistimille, vaalimaan luistelutaitoa ja nauttimaan luisteluliikunnasta. Sivu 6 ??Helsingin seudun liikenne HSL järjestää lisälähtöjä busseille, metrolle ja raitiolinjalle 5 pikkujoulukaudella 18. joulukuuta asti. Bussit ajavat lisälähtöjä myöhäisiltaisin perjantain ja lauantain sekä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, joten ensimmäinen lisälähtöjen yö on perjantain 18. lokakuuta jälkeinen yö. Lisälähtöjä on Helsingin linjoilla 20N, 39N, 43, 65, 67, 68, 71, 72N, 85N, 92N, 94N ja 97N sekä seutulinjoilla 132NT, 231N, 235N ja 411. Metro liikennöi pikkujoulukaudella kaksi tuntia tavallista pidempään perjantain ja lauantain jälkeisinä öinä. Raitiolinjalla 5, joka liikennöi Rautatieaseman ja Katajanokan terminaalin väliä, on lisäliikennettä perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin. Linja liikennöi Katajanokan terminaalin laivojen kulkuaikoina 5-10 minuutin vuorovälillä.
• MunkinSeutu 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 22 Asukkaat tyytyväisiä pienempiinkin neliöihin H uoneistokeskus selvitti suomalaisten asumistoiveet. Lähes neljäsosa (24 %) suomalaisista sanoo vaihtavansa asuntoa erittäin tai melko todennäköisesti seuraavan kahden vuoden aikana. Alle 35-vuotiailla asunnonvaihdon todennäköisyys on suurempi kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Heistä lähes puolet on erittäin tai melko todennäköisesti vaihtamassa asuntoa seuraavan kahden vuoden aikana. Suomalaisten yleisimmät syyt asunnonvaihtoon ovat halu parantaa asumisen tasoa sekä perhetilanteen vuoksi muuttunut asuntotarve. Tiedot selviävät Huoneistokeskuksen Kantar TNS:llä teettämästä tutkimuksesta. Suomalaisten yleisimmät syyt asunnonvaihtoon ovat halu parantaa asumisen tasoa (27 %) sekä perhetilanteen vuoksi muuttunut asuntotarve (20 %). Nuorimmilla vastaajilla yleisin syy muuttoon on työ- tai koulutuspaikan saanti: sen ilmoitti syyksi 37 % 20?24-vuotiaista vastaajista. Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät kaipaa valtavia asuntoja, vaan toiveasunnon koko sijoittuu 68 prosentilla suomalaisista 40 ja 100 neliömetrin väliin. Nuorilla ja yksinasuvilla myös alle 40 neliön asunnot ovat toiveissa. Asunnon etsijät painottavat nyt neliömäärän sijaan muita ominaisuuksia kuten asunnon sijaintia, Huoneistokeskuksen vt. toimitusjoh- taja Lea Jokinen sanoo. Asunnon ikä ei ole merkittävä tekijä toiveasunnon valinnassa, mutta noin joka kymmenes suomalainen toivoo asuntonsa olevan uudiskohde. Suomalaisten tärkeimmät asumisympäristön ominaisuuksiin liittyvät toiveet ovat asuinympäristön rauhallisuus, hyvä maine sekä palvelujen läheisyys kävelyetäisyydellä. Asumisympäristön rauhallisuuden tärkeys kasvaa, kun vastaajan ikä tai talouden koko kasvavat. Asuinympäristön rauhallisuuden arvioi erittäin tai melko tärkeäksi 77 % suomalaisista, hyvän maineen 68 % ja palveluiden läheisyyden kävelyetäisyydellä 62 % vastaajista. Naisille palveluiden läheisyys on tärkeämpää kuin miehille: naisista 68 % piti palveluiden läheisyyttä joko erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, miehistä näin näki 56 %. Reilut puolet (54 %) suomalaisista toivoo, että asunnon ympärillä olisi paljon luontoa. Hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä 41 prosentille Uudenmaan alueella asuvista suomalaisista. Kaikista suomalaisista hyvät joukkoliikenneyhteydet arvioi erittäin tärkeäksi toiveasunnon ominaisuudeksi vain 27 % vastaajista. Tutkimuksessa asunnon tilaratkaisuista tärkeimmiksi nousivat avara pohjaratkaisu, parveke ja runsas vaatteiden säilytystila. Puheenvuoro sef halusi myydä Betlehemin joulumarkkinoilla härän hyvään hintaan, sillä härkä oli uhrieläimenä arvossaan. Härkä on alusta lähtien kuulut jouluasetelmaan. Jo Vanhan Testamentin Jesaja ennusti: ?Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen.? Olen pannut merkille miten tarkasti joulun symbolit liittyvät maailmantapahtumiin. Sota ja rauha, usko ja raha ovat aina tapahtumien keskipisteessä. Piispa Mikko Heikka lausuukin kirjassaan ?Kapitalismi, kristinuskon musta joutsen?? miten paljon rahassa on taikavoimaa. Se tuo kunniaa, se korruptoi, se synnyttää omistamisen kiihkon. Kerrotaan että Aatamin kumppani Eevakin kiirehti Betlehemin seimelle heti paimenten ja tietäjien jälkeen lahjoittamaan Jeesukselle punaisen omenan hyväntuulisen jouluilon merkkinä. Omenat ja punaiset posket ovat erottamaton osa jouluiloa. Joulun henki, rakkauden ja rauhan lupaukset ovat punaposkisuutta parhaimmillaan. Joulupuu viittaa salaisesti Golgatan ristinpuuhun joka on ?hyvältä tuoksuva uhri Jumalalle.? Raamatussa paratiisin elämänpuulle tekevät seuraa LIbanonin setrit, palmut, oliivi- ja laake- Länsimetron viivästyksen kustannukset kohtuuttomia ??Laura Rissanen joka tietääkseni on edelleen kokoomuslainen kertoo: Miten kannattaa ottaa oppia tamperelaisista, kun hän muistuttaa Länsi-Metron kalleudesta! Kuten monet tietää olen ollut useat vuodet Kommunistisen Työväenpuolueen (KTP) rp:n ehdokkaana eri vaaleissa, mutta olen ennenkin tuonut esiin, että jos  kokoomuslainen pu- huu järkeviä, niin häntä pitää arvostaa ! Omasta mielestäni helpommaksi tulisi mikäli espoolaiset menisivät ensimmäisiin vaunuihin jotka lyhyempinä irrotetaan Lauttasaaressa ja taas kytketään, kun ne on käyneet Espoossa! Näin tehtiin aikoinaan, kun Raumalle vielä kulki juna, niin Poriin menevät olivat ensimmäisissä vaunuissa jotka irro- tettiin muistaakseni Peipohjassa kyseisen pysäkin kohdalla ja Porin juna jatkoi omaan suuntaansa ja Raumalle menevät jatkoivat yleensä ?Lättähatulla?  omaan suuntaansa! Näin voitaisiin menetellä myös Espoon suhteen vai onko tämä nyt niin vaikeaa ? Lassi Tiittanen Munkan mummon jupinat Pieni on kaunista ??Olenkohan missään elämäni vaiheessa kuullut tai lukenut niin paljoa Yhdysvaltain presidentin vaaleista kuin nyt näistä viime vaaleista. Tulee ihan yhdysvaltalainen olo! Ihan niin kuin olisimme valinneet presidenttiä itsellemme. On se niin metka juttu tämä globalisaatio. Kaikkien maiden asiat ovat meidänkin asioitamme, vaikka emme saa äänestää, ja meidän mielipiteitämme tuskin kukaan ottaa huomioon. Miksi ottaisi? Olemmehan kuin viiden miljoonan inisevän hyttysen joukko, ääni ei kuulu minnekään, eikä voimapolitiikka riitä mihinkään. Tulee mieleeni Spede Pasasen sketsi rajaloukkauksista. Siihen aikaan ruotsalaiset valittivat Suomen ulkopolitiikasta siinä mielessä, ettemme uskalla ilmaista venäläisille omia mieli- piteitämme ja sanoa heille heidän kanssaan poikkipuolisia ajatuksiamme. Olimme niin suomettuneita. Speden sketsissä kaksi suomalaista ministeriä menivät tapaamaan venäläistä puolustusministeriä sanoakseen suorat sanat rajaloukkauksista. Ja he sanoivatkin: haukkuivat, huusivat, ilmaisivat loukkaantumistaan mitä värikkäimmin sanakääntein. Puolustusministeri kuunteli ja nyökytteli ja sanoi sitten ymmärtävänsä, että suomalaiset ovat loukkaantuneita asiasta. Tämän jälkeen hän kysyi: Entäs sitten?? Entäs sitten? Suomalaiset katsoivat ministeriä hölmistyneinä, kiittivät audienssista ja siitä, että olivat saaneet sanoa suorat sanat! Entäs sitten kysymys jäi vastaa- matta kuten olettaa sopii!! Kuten Paavo Haavikko on lausunut: keskustelut suurvallan ja pienen valtion välillä ovat aina yksityisiä, koska niissä on vain yksi osapuoli! Muistakaamme, että tämä on globalisaationkin aikana realiteetti! Paasikivikin huokasi, että kyllä se on saatanaa, kun kansa on pieni! Globalisaatio tai ei joulunaika saapuu joka tapauksessa. Toivotan kaikille lukijoille hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa. Elina Kuosmanen Dextra Munkkivuori ja Hope yhteistyössä vähävaraisten perheiden hyväksi Mustan joutsenen voima ??Prunkkalan pappi kertoi saarnassaan kerran, että viikon päästä adventtisunnuntaina näytän teille miten Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Niinpä pappi vei Simolan sonnin kirkkonsa porstuaan odottamaan ratkaisevaa hetkeä. Hän oli päättänyt ratsastaa sonnilla kirkkonsa halki kesken jumalanpalveluksen, mutta seurakuntalaiset olivat saaneet vihiä tästä hurjasta ajatuksesta ja kävivät tuikkaamassa tulipakkulan sonnin hännän alle. Kun pappi sitten nousi ratsunsa selkään, alkoi tuli hännän alla poltella ja sonni säntäsi raivoisaan lentoon. Ei pappi kuitenkaan häkeltynyt vaan rauhoitteli kuulijoita: ?Hyvä seurakunta, ei Jeesus sonnin lailla laukannut vaan ratsastin aasilla palmunlehvin ja Hoosiannahuudoin suosiotaan osoittavan kansanjoukon halki kuninkaallisen arvokkaasti. Tämä tositarina kertoo härän voimasta ja härkäpäisyyden olemuksesta. Amerikka tärisee ja Venäjä uhittelee, maailma mylvii ja pelko kasvaa. Härkä on alusta lähtien kuulunut maailman voimapolitiikkaan. Kun Maria ja Joosef ratsastivat aasilla Nasaretista Betlehemiin he ottivat mukaansa härän. Joo- Nro 22 ? Viikot 48-49 Lääkäriasemalla asioinnin ohessa hyviä tekoja lapsiperheiden jouluun Veli-Matti Hynninen ripuut. Myös Kalevala nosti tähän sarjaan ?katalan? tammen joka peitti auringon ja kuun valon ja esti sateen tulon maan päälle. Väinämöisen kaadettua tammen maa pääsi jälleen kasvamaan. Joulupuu välittää viestin, että valheiden ja väkivallan maailmaan on tullut toivo. Vaikka me ihmiset ahneudessamme käymme sotaa maapallomme elämää vastaan lisäämällä hiiltä, vahvistamalla kapitalismia, antamalla väärille valinnoille ylivallan, sittenkin voimme pelastua. Lopulta me itse päätämme ilmastonmuutoksesta ja maailmanrauhasta. Elämäntapamme todistaa mihin toivomme nojaa. Helsingin Senaatintorin 20-metrinen, Mikko Säterin pihalta nostettu joulukuusi ja Vartioharjusta Hakaniemen torille tuotu hieman pienempi kuusi kertovat joulun tuomasta toivosta pelastuksen merkkinä. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info ??Asioinnin yhteydessä Dextra Munkkivuoren asiakkaat voivat osallistua ja auttaa vähävaraisia ja kriisin kokeneita perheitä lahjoittamalla lapsille joululahjoja. Hyväntekeväisyyskampanja toteutetaan yhteistyössä Hope-yhdistyksen kanssa. Osallistuminen ei vaadi varattua aikaa lääkäriasemalta ? auttamaan voi poiketa ohikulkumatkalla. Munkkivuoren Dextra lääkäriasemalla sijaitsevan kuusen oksilta löytyy koristeita, joissa on Hope- yhdistyksen toimittamia, oikeita lasten joululahjatoiveita. Hope-yhdistys huolehtii, että kaikki lahjat menevät oikeisiin kohteisiin. Osallistumalla keräykseen Dextra lääkäriaseman asiakkaat voivat tarjota mahdollisuuden hyvään jouluun perheelle, jolla ei ole varaa ostaa lapsille lahjoja. Asiakkaat voivat osallistua jouluiseen hyväntekeväisyystempaukseen seuraavalla tavalla: 1. Ota kuusen oksalta lappu. 2. Käy ostamassa siinä toivottu lahja ja tuo se takaisin kuusen alle niin, että lappu on kiinnitettynä nä- Jouluna 2015 Pihlajalinna-konsernin toimipisteissä järjestetty Hope-keräys oli erittäin onnistunut - myös toimipisteiden henkilökunta antoi arvokkaan panoksen Hope-keräykseen. Pihlajalinna-konsernin viestintäpäällikkö Jatta Tuomikoski ja markkinointiviestinnän koordinaattori Kimmo Laaksonen toivottavat asiakkaat ja ohikulkijat tervetulleeksi osallistumaan Hope-yhdistyksen ja Dextran hyväntekeväisyyskampanjaan Munkkivuoren Dextra lääkäriasemalle. kyvästi lahjan päälle. 3. Lahjat tulee palauttaa kuusen alle viimeistään 08.12.2016, jotta ne varmasti ehtivät perille ennen joulua. Hope-yhdistys huolehtii lahjojen viemisestä eteenpäin.
• MunkinSeutu Viikot 48-49 ? Nro 22 5 Munkkiniemen asukasillassa aktiivisia ja kiperiä kysymyksiä kaupungin viranhaltijoille Munkinseudun asukasiltaa viettiin viime viikolla, torstaina 24. marraskuuta Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasalissa ??Ylipormestari kutsui Munkkiniemen, Munkkivuoren, Niemenmäen, Lehtisaaren, Kuusisaaren ja Talinrannan asukkaita yhteiseen keskustelutilaisuuteen. Illan aikana keskusteltiin asukkaita puhuttavista ajankohtaisista asioista. Asukkaiden kysymyksiin vastasivat kaupungin eri hallinnonalojen asiantuntijat. Heitä olikin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen lisäksi yhteiskoululle saapunut tasan 20 ja he istuivat eturivissä korokkeella yleisön edessä valmiina vastaamaan asukkaiden kysymyksiin. Keskustelua veti ylipormestari, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Asukasilta lähetettiin myös suorana Munkkiniemen yhteiskoululta Helsinki-kanavalla ja sen voi katsoa myös myöhemmin tallenteena samalta kanavalta. Tilaisuuden järjesti Helsingin kaupunki yhdessä Munkinseutu ry:n kanssa. Kaupunginjohtaja totesi avauspuheeseeen, että hän on ollut Munkkiniemessä kerran samanlaisessa tilaisuuudessa vuonns 2009. Samalla hän kiitti koulun rehtoria Aki Holopaista siitä, että tilaisuus oli mahdollista koulun tiloissa järjestää. Samoin hän kiitti hyvää yhteistyötä Munkinseutu ry:n ja puheenjohtaja Tarja Sarjakosken kanssa. Aki Holopainen luovutti kaupunginjohtajalle Munkkiniemen yhteiskoulun historiikin ja kertoi omassa puheenvuorossaan, että Munkkiniemen yhteiskoulun toiminta on nyt säätiöity. Puolillaan väkeä Yhteiskoulun juhlasali on noin puolillaan väkeä, kun tilaisuus pääsi alkamaan ja alkuesittelyjen ja puheiden jälkeen kysymyksiä viranhaltijoille satelikin aktiiviseen tahtiin. Munkinseutu ry:n puheenjohtaja Tarja Sarjakoski kysyi ensimmäiseksi miten on suunniteltujen kaupunkibulevardien laita ja mitä kuuluu tunnelin suunnitelmalle välille Turunväylä Hakamäentie. Juuri valmistuneessa yleiskaavassa hankkeet ovat mukana, mutta kaupunkibulevardien rakentamisesta ei ole minkäänlaisia suunnitelamia tai päätöksiä. Samalla arveltiin, ettei Turunväylän kaupunkibulevardiksi muuttaminen liene hankkeeessa aivan ensimmäisten joukossa. Samoin tunnelivaraus on olemassa, mutta sen toteuttamiseksi ei ole olemassa suunnitelmia eikä hanke liene muutenkaan ajankohtainen tällä hetkellä. Yleisöä puhuttivat erityisesti pyöräliikenteen tilanne, niin Paciuksenkadulla, Laajalahdenaukiolla kuin Puistotielläkin. Kaupunki pyrkii luomaan kaupungin alueelle jatkuvan pyöräilyn reitistön ja sen vuoksi myös Munkin seudulla pyöräilyväylät ovat olemassa. Ne kuitenkin ajoittain aiheuttavat vaaratilanteita, kun ahtaissa paikoissa liikkuvat monet eri kulkuneuvot ja vielä mukaan täytyisi mahtua jalankulkijatkin. Erityisesti Munkkiniemen yhteiskoulun nurkilla sekä Paciuksenkadun ja Huopalahdentien sekä Puistotien kulmauksissa on runsaasti ruuhkaa juuri pyöräilijöistä johtuen. Munkkiniemenaukiolle kaupunki on laatimassa uutta suunnitelmaa ja siinä yhteydessä myös liikennejärjestelyt tulevat uudelleen huomioiduiksi. Vanha kladettikoulu Valtion kiinteistöyhtiö Senaattikiinteistöt on alkanut myydä vanhaa kadettikoulun rakennusta Munkkiniemessä. Kaupunkiaktiivi Helena Leinonen esitti virkamiehille kysymyksen siitä, olisko mahdollista että kaupunki ottaisi kiinteistön haltuunsa ja alkaisi järjestää siihen toimintaa. Kulttuuriasioista vastaava virkamies Stuba Nikula kertoi vastauksessaan, että koko kiinteistö oli hänelle tuntematon ja sai vastaansa heti buuaukset yleisön puolelta. Hän kuitenkin jatkoi ja kertoi kaupungin toimien olevan sen suuntaiset, että ensin selvitetään alueen kaupungin jo omistamien kiinteistöjen tilanne ja vasta sitten voidaan tutkia uutta. Eli että ensin hankittaisiin kiinteistö ja sitten suunniteltaisiin siihen toimintaa, ei Nikulan mukaan ole mahdollista. Leinonen pohti, ettei vanhalle kadettikoululle kävisi niin, että se ajautuu toimistokäyttöön vaan että se Munkkiniemen yhteiskoulun juhlasali täyttyi alueen asukkaista ylipormestarin asukasillassa. saataisiin yleiseen käyttöön. ? Vaikka kiinteistö on ikoninen ja hieno, ei kaupungilla ole tällä hetkellä edellytyksiä sitä ostaa ja ottaa hoitoonsa, Nikula sanoi. Kuusisaaren tien liikenne Erityisesti lehtisaarelaisia puhututti alueelle vievän Kuusisaarentien runsas liikenne. Liikennevaloja kaivataan tielle, jolloin pikkuväyliltä olisi parempi mahdollisuus ja helpompi päästä ison tien liikenteeseen mukaan. Myös pyöräilijät ovat vaarassa, kun sivuteiltä tullaan runsasliikenteiselle tielle ruuhkaisessa liikenteessä. Otaniemi, jonne länsimetron asema avautuu, tulevat jatkossa olemaan Lehtisaaaren ja Kuusisaaren kanssa samassa maksuvyöhykeessä, jolloin nykyinen vyöhykeraja tulee poistumaan. Nykyisin Kuusisaaresta ja Lehtisaaresta Espoon puolella liikennöinti edellyttää seutulippua. Myös Munkinpuiston jatkosuunnitelmat puhuttivat väkeä, ja kaupungin edustajat vastasivat sinne olevan tulossa ainakin leikkipuiston peruskorjauksen. Samoin hule-sulamis- ja sadevesien kulkutiet on huolettava ja kunnostettava. Samalla alueen pikku lampi ilmeisesti kunnostetaan ja ehkä suurennetaan. Asukkaiden pelko siitä, että nelosen ratikan aikatauluihin tulisi harvennuksia kumottiin. HKL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi kertoi, että Helsingin ratikoista nelonen ja kymppi ovat eniten käytettyja, eikä Kaupungin virkakoneistosta saapui 20 viranhaltijaa vastaamaan asukkaiden kysymyksiin. Illan juontajana toimi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. niihin suunnitella harvennuksia tai supistuksia. Rihtniemen mukaan jos Vihdintien suunnittelu alkaa suuremmin edetä, tulee ajankohtaiseksi myös Huopalahdentien suunniuttelu ja se tarkoittaa raitiotietä Huopalahdentielle. Aikataulusta tai suunnitelmista ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole tietoa. Vihdintien taajama-asteen nouseminen tarkoittaa lisää asukkaita ja silloin myös raitiovaunuliikenteen rakentaminen siihen suuntaan Munkkivuori mukaan lukien on mahdollinen. Naseva kysymys nousi yleisön keskuuudesta: miten meillä ei ole varaa ylläpitää ja pitää avoinna Seurasaaren kupeessa sijaitsevaa presidentti Urho Kekkosen museota, mutta meillä on varaa sijoittaa kymmeniä ellei satoja miljoonia euroja amerikkalaiseen Guggenheim - museoon? Yleisö ratkesi kuuluviin aplodeihin tämän kultuaan. Virkamiehiltä penättiin tietoa myös siitä, miksi alueen asukkaat eivät tienneet mitään siitä, että Munkkivuoreen sijoitettiin seikkailumetsä. Pikku metsä johon seikkailumetsä varusteineen sijoitettiin pienensi Munkkivuoren metsäaluetta ja siitä ollaan huolissaan. Myös seikkailumetsän laajennussunnitelmat huolettivat. -j.a. Guggenheim-esitys jäi pöydälle ??Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi pienin muutoksin esityksen kaupungin ensi vuoden talousarvioksi. Valtuusto käsitteli talousarviota ensimmäisen kerran 16. marraskuuta. Esitys Guggenheim-museon perustamisesta jäi odotetusti pöydälle. Seuraavan kerran asia oli esillä kahden viikon kulutttua. Kaupunginhallitus lisäsi yksimielisesti talousarvioon 10 miljoonaa euroa käytettäväksi opetustoimeen ja 11,5 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveys- toimeen muun muassa vanhusten kotihoidon palveluihin. Kaikki muutokset näkyvät varsinaisessa päätöstiedotteessa. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti esityksen, jossa kehotetaan kaupunginkansliaa antamaan selvitys  Länsimetron liikennöinnin viivästymisen syistä ja kaupungille aiheutuvista lisäkustannuksista siinä vaiheessa, kun Länsimetro Oy:n teettämä selvitys on valmistunut. Sen on määrä olla valmis vuoden loppuun mennessä. Asiaa käsitellään kaupunginhallituksessa tammikuussa 2017. Kaupunginhallitus hyväksyi äänestyksen jälkeen hätämajoitusta koskevan aloitevastauksen. Siinä edellytetään, että sosiaali- ja terveysviraston ohjeistusta kriisimajoituksesta muutetaan siten, että henkeä tai terveyttä uhkaavissa tilanteissa välttämätön hätämajoitus järjestetään perustuslain vaatimalla tavalla kaikille kansalaisuudesta, kotipaikasta ja oleskelulupastatuksesta riippumatta. Asia menee vielä valtuuston käsittelyyn. Rotaryklubi myöntää nuorisostipendin Vasemmalta eturivissä Sivu Rihtniemi, Sami Haapanen, Stuba Nikula ja Petteri Huurre keskitttymässä asukkaiden kysymyksiin. ??Munkkiniemen rotaryklubi julisti haettavaksi nuorisostipendin. Sen tavoitteena on innostaa nuoria munkkiniemeläisiä ideoimaan ja toteuttamaan hyvän tekemisen projekteja alueella. Projektien tulisi kohdistua lähiympäristön asukkaisiin esimerkiksi ihmisiin, nuoriin ja lapsiin. Hakijat ideoivat ja kehittävät itse toimintamallin ja esittävät sen vapaamuotoisessa hakemuksessa Munkkiniemen rotaryklubille. Hakuaika päättyy 30.1.2017 ja sen suuruus on 200 - 1 000 euroa.
• MunkinSeutu 6 Päivyri Nro 22 ? Viikot 48-49 Seurakunta Viikon mietelause: Me olemme samaa ainetta josta unet on tehty, (engl.) We are such stuff As dreams are made of. Nimipäivät: William Shakespeare (1564-1616) Viikko 48 Ma 28.11. Heini, Kaisla Ti 29.11. Aimo Ke 30.11. Antti, Atte, Antero To 1.12. Oskari Pe 2.12. Unelma, Anelma La 3.12. Meri, Vellamo Su 4.12. 2. adventtisunnuntai. Airi, Aira Viikko 49 Ma 5.12. Selma Ti 6.12. Itsenäisyyspäivä. Niko, Niklas, Niilo, Niki, Nikolai Ke 7.12. Sampsa To 8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä. Kyllikki, Kylli Pe 9.12. Anna, Anne, Anu, Anni, Annika, Annukka, Anneli, Annu, Annikki La 10.12. Jutta Su 11.12. 3. adventtisunnuntai. Tatu, Daniel, Taneli Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 14-17 kirkossa, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Ke 30.11. klo 9.30 Tarinakirkko ?Jouluevankeliumi?, sukella tarinan lumoihin, Mannermaa, Etäniemi, Valtonen. Klo 13 Keskiviikkokahvila, keittolounas, Frilander, Valtonen. Klo 18 Tähden valossa -joulukonsertti, Kannel- 2. adventtisunnuntai Britannia lähti Brexitin tielle kohti irtautumista Euroopan unionista. Yhdysvaltain presidentin vaalit olivat yllättävät eurooppalaisesta näkökulmasta. Molempia vaaleja yhdisti ainakin mediasta päätellen melkoiset tunteet. Tunteiden logiikka on toinen tai ainakaan ihmiset eivät toimi jonkun tietyn logiikan mukaan. On hyvä että emme tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Tulevaisuus mahdollistaa ihmiselle vapauden. Tulevaisuudessa voi tehdä myös toisin ja siinä on myös armo. Emme ole ohjelmoituja koneita, vaan tunnemme, unelmoimme, kaipaamme. Olisi aika armotonta jos tietäisimme kaiken sen mitä tulee tapahtumaan. Evankeliumin kohta jatkuu: ?Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, minä yön tuntina varas tulee, hän ei antaisi murtautua taloonsa. Olkaa tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista?. Tästä uskon salaisuudessa on kysymys. Me emme osaa ja ymmärrä kaikkea, mutta voimme rukoilla: Herra armahda meitä. Juha Luodeslampi Kirjoittaja on asiantuntija jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikössä Kirkkohallituksessa ??Suomen itsenäisyyspäivän ekumeeninen juhlajumalanpalvelus pidetään tiistaina 6.12.2016 klo 12 Helsingin tuomiokirkossa. Jumalanpalveluksessa saarnaa Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström. Liturgeina toimivat kappalainen Seppo S. Kosonen ja pastori Maria Repo-Rostedt. Jumalanpalveluksessa avustavat ortodoksisen kir- Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Ke 30.11 klo 19 Ilta elävän veden lähteellä, Glad, Valtonen. Sanaa, rukouspalvelua, ylistystä, ehtoollinen. Iltatee. To 1.12. klo 10 Tarinakirkko ?Jouluevankeliumi?, sukella tarinan lumoihin, Mannermaa, Etäniemi, Valtonen. Klo 1819.30 Projektimuotoisen Joululaulukuoron harjoitukset. Tied. kanttori anne. viljamaa@evl.fi. La 3.12. klo 18 Levollisuuden messu, Frilander, Valtonen. 2. adventtisunnuntai 4.12. klo 13 Messu, Peltohaka, Valtonen. Kirkkokahvit. Klo 17.30 Miss? enkel? äänin laulut soi ?joulukonsertti, La Folia ?kuoro Victoria Alatalon johdolla. Ti 6.12. klo 11 Itsenäisyyspäivän sanajumalan- Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Ti 13.12. klo 10 Lasten joulukirkko, Frilander, Valtonen, Salmi, Ahonen. Muuta Su 11.12. klo 12-17 Joulupolku Seurasaaressa. Joulukuvaelmassa mukana Munkkivuoren ja Lehtisaaren iltapäiväkerholaiset. www.joulupolku.net. Jatkoa sivulta 3 ??Luistelujuhlavuoteen otetaan varaslähtö jo joulukuussa 2016, jolloin Helsingin Oulunkylän ja Jääpuiston tekojäillä järjestetään maksuttomat koko perheen Koko Suomi luistelee Helsingissä -tapahtumat. Lisäksi Koko Suomi luistelee Helsingissä -tapahtumia järjestetään aina maaliskuulle 2017 asti, ja tapahtumissa on tarjolla muun muassa rusettiluistelua, luisteluopastusta, luisteluratoja lapsille ja aikuisille, hauskoja ja monipuolisia harjoituksia sekä hienoja luisteluesityksiä. Tapahtumissa on myös taitoluistinlainaamo, eli mahdollisuus kokeille miltä oikeat taitoluistimet tun- Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 kon metropoliitta Elia, katolisen kirkon piispa Teemu Sippo SCJ ja Pelastusarmeijan everstiluutnantti Aino Muikku. Tekstinlukijana avustaa ministeri Sanni Grahn-Laasonen. Musiikista vastaavat urkurina Seppo Murto ja kanttorina Inka Kinnunen sekä kamarikuoro Gloria johtajanaan Seppo Murto ja Märt Grell ja Cantores Minores -koulutusryhmien kuoro johtajinaan Anna Hurme ja Timo Pihkanen. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu jumalanpalvelukseen. Kolehdin sotainvalidien ja -veteraanien hengellisen työn hyväksi kantavat partiolaiset Helsingin Hakatyttöjen ja Helsingin Sinihaukkojen lippukunnista. Jumalanpalvelus televisi- oidaan suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä klo 11.55? 13.00 ja radioidaan Yle Radio 1:ssä klo 12.00?13.00. Seurakuntalaisille, joilla ei ole kutsukorttia, on varattu paikkoja kirkon eteläja pohjoisparvilta. Sisäänkäynti kirkkoon tapahtuu klo 11.10?11.30 kirkon etelä- ja pohjoisovista. Koko Suomi luistelee Helsingissä Täyden palvelun hautaustoimisto ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi kuoroa johtaa Lenne Mitt. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. La 3.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut Munkkivuoren ostoskeskuksessa, Hartikainen, Valtonen. 2. adventtisunnuntai 4.12. klo 11 Messu, Hartikainen, Valtonen; La Folia ?kuoro Victoria Alatalon johdolla. Kirkkokahvit. Ke 7.12. klo 13 Keskiviikkokahvilan kuusijuhla. To klo 18.30 Iltatee. Su 11.12. klo 11 Messu, Frilander, Valtonen. Kirkkokahvit. Klo 17 Perhemessu, verkosto.net. Ma 12.12. klo 18.30 Kirjallisuuspiiri, Antti Ritvanen: Miten muistat minut, Otava. Alustaja Elina Kuosmanen. Klo19 Kohti joulua ?konsertti. Sekakuoro Procantus, johtaa Sakari Ylivuori. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. Ke 14.12. klo 9.30 Lasten joulukirkko, Frilander, Valtonen, Mannermaa, Etänie- palvelus, Hartikainen, Valtonen, Soitinyhtye Puhallus. Partiolaisten lupauksen anto. N. klo 12.15 kunniakäynti Munkkiniemen sankarihaudoilla, Pikkuniementie. Puhe rovasti Jaakko Simojoki. La 10.12. klo 18 Siitä meille tähti syntyi ? joulukonsertti, HowManyMothers-lauluyhtye, johtaa Anne Viljamaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. Su 11.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut ?messu, Peltohaka, Valtonen, tenori Simo Mäkinen. Kirkkokahvit. Ma 12.12. klo 10 Lasten joulukirkko, Frilander, Viljamaa, Eronen. Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus Sunnuntaiksi ??Luukkaan evankeliumissa (Luuk. 12: 35-40) puhutaan siitä, kun Jeesus tulee: Pitäkää vaatteenne vyötettyinä ja lamppunne palamassa. Olkaa niin kuin palvelijat, jotka odottavat isäntäänsä häistä valmiina heti avaamaan oven, kun hän tulee ja kolkuttaa. Autuaita ne palvelijat, jotka heidän herransa palatessaan tapaa valvomasta! Totisesti: hän vyöttäytyy, kutsuu heidät pöytään ja jää itse palvelemaan heitä. Autuaita nuo palvelijat, jos hän tapaa heidät näin valvomasta, tulipa hän ennen sydänyötä tai sen jälkeen?! Jeesus ei näytä tulevan sähköisen kännykkäkalenterin mukaisesti vaan silloin kun sattuu tulemaan. Vaikuttaa siltä, että kristityn pitäisi kuitenkin koko ajan elää niin, että tilanne voisi olla koska tahansa. Kristillisessä uskossa kerta toisensa jälkeen ennakointi osoittautuu vaikeaksi. Jos kysymys olisi logiikasta, kaikki olisi nähtävissä päättelyketjuina. Looginen ajattelu on ollut näihin aikoihin saakka länsimaisen elämänmuodon ytimessä samoin kuin usko, joka ei purkaannu helpoiksi lauseiksi. Uskossa on jotakin mikä on vaikea sanoittaa. Siihen vain uskotaan. Maailmanpolitiikka tuntuu aika ennustamattomalta. mi. Klo 18 Joulukonsertti, Ranskalaisen koulun ystävät ry. Liput 10 ? ovelta. To 15.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut, Frilander, Viljamaa, Joululaulukuoro. Tapiola Tapiontori 1 02100 Espoo puh. 4559 5650 tuvat (saatavilla koot 35½, 37, 38 ja 39). Pikaluistelun nuorten MM-kisat luistellaan Oulunkylässä Helsingissä 17.?19.2.2017. Taitoluistelun MM-mitaleista kisataan Hartwall Arenalla Helsingissä reilua kuukautta myöhemmin, 29.3.?2.4.2017. Maksuttomat Koko Suomi luistelee Helsingissä -luistelutapahtumat: 6.12.2016 Oulunkylän liikuntapuiston tekojää klo 12.00-14.00 perhe- luistelutapahtuma, n. klo 14.15-15.00 rusettiluistelu, laita parasta päälle ja pukeudu juhlallisesti! 31.12.2016 Jääpuisto klo 12.00?15.00 perheluistelutapahtuma 5.-6.1.2017 Jääpuisto klo 17.00?19.00 perheluistelutapahtumat ja luisteluesitys 6.1.2017 Käpylän liikuntapuisto klo 12.00-14.00 perheluistelutapahtuma 14.2.2017 Jääpuisto klo 17.00?18.15 perheluistelutapahtuma ja luisteluesitys, rusettiluistelu n. klo 18.20-19.00 18.?19.2.2017 Oulunkylän liikuntapuiston jäähalli klo 12.00-14.00 Jäähallissa perheluistelutapahtumat 22.2.2017 Brahenkenttä klo 12.00-14.00 perheluistelutapahtuma 8.3.2017 Jääpuisto klo 17.00?19.00 perheluistelutapahtuma ja luisteluesitys Itsenäisyyspäivänä Kansakunta mi vapaana elää saa. Oisko lahjaa mitään sen parempaa. Muista heitä ketkä sai aikaan sen. Joka veteraania kiittäen. Myös lottaa jokaista muistaen. Liput tangoissa tänään hulmuaa. Suomen itsenäisyyttä juhlistaa. Heitä muistaen kaikkia siunaten. Hyvää itsenäisyyspäivää. Isänmaalle onnea toivottaa. Olavi Kylliäinen
• MunkinSeutu Viikot 48-49 ? Nro 22 7 Maunula-talo avaa ovensa jouluksi ??Maunula-talo avautuu kaikelle kansalle torstaina joulukuun 22. päivä klo 12. Taloon muuttavat Maunulan kirjasto, Maunulan nuorisotalo sekä työväenopisto. Asukkaat ovat olleet mukana suunnittelemassa taloa ja sen toimintoja alusta lähtien. Ovien avautuessa toimintansa aloittaa myös Maunula-talon kahvila, jota pyörittävät työkokeilussa olevat nuoret. Heidän ohjauksesta vastaan nuorisoasiainkeskus ja ammattikoulutuksesta Stadin ammattiopisto. Maunula-talon huoneistoala on noin 2200 htm2 ja sen suunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto K2S. Talon suunnittelijoina ovat toimineet Kimmo Lintula, Niko Sirola ja pääsuunnittelijana Mikko Summanen. Avaraa taloa hallitsevat puuseinät ja -katto, vaalea tiili ja maalaamaton betoni sekä isot lasipinnat. Katto on viistetty monimuotoiseksi ja se kulkee saumattomasti tilasta toiseen. Yhteisöllinen tapa toimia Maunula-talo ja sen toimintamalli edistävät alueen yhteisöllisyyttä, kotoutumista ja kansalaisaktiivisuutta: se on samaan aikaan kulttuuritila, elämystila, oleskelutila, työskentelytila, kahvilatila ja oppimisen tila. Talossa on 178-paikkainen monitoimisali, joka mahdollistaa korkeatasoistenkin esitysten järjestämisen. Korkeassa ja valoisassa kirjastosalissa on asiakkaille oma rauhallinen työtila ja lapsille satuhuone. Uutta on, että asiakkaiden käytettävissä on myös kannettavia tietokoneita ja lehtitabletteja. Työväenopiston tiloissa on kahden normaaliluokan lisäksi märkätilaksi suunniteltu monitoimiluokka, äänieristetty musiikkiluokka, erillinen bänditila sekä avoimeen oppimiseen tarkoitettu tila. Nuorisotalon puolella on muun muassa pelikonein varustettu huone sekä tyttöjen toiveet ja tarpeet huomioon ottava huone. Talossa on myös tiloja asukkaiden erilaisiin kokoontumistarpeisiin. Maunula-taloa varten on luotu demokraattinen toimintamalli, jossa asukkaat ovat vahvasti mukana. Kaikille avoimissa foorumeissa keskustellaan taloon liittyvistä ideoista ja odotuksista. Foorumi valitsee vuosittain kolme asukasedustajaa talon yhdeksänhenkiseen Maunula-talo avaa ovensa 22.12.2016 klo 12. Kuva: K2S neuvottelukuntaan. Neuvottelukunta vastaa muun muassa talon yhteisistä tapahtumista sekä valmistelee osallistuvan budjetoinnin prosessin, jossa asukkaat pääsevät vaikuttamaan talon vuotuiseen ohjelmaan ja resurssien käyttöön. Kirjasto ja nuorisotalo aloittavat toimintansa Maunula-talossa heti talon avauduttua. Alkuvaiheessa kirjasto on avoinna arkisin ma?to 9?20, pe 9?16 ja la 10?16. Nuorisotalon toiminta jatkuu arkisin klo 21 saakka. Työväenopiston opetus tiloissa käynnistyy tammikuussa. Kevään aikana talossa otetaan käyttöön ns. omatoimikäyttö, joka mahdollistaa talon käytön varsinaisten aukioloaikojen ulkopuolella. Talon virallista avajaisviikkoa vietetään 30.1.?4.2.2017. Alueen asukkaat osallistuvat viikon ohjelmiston tuotantoon. IC-98 taiteilijakaksikon Sukupuut-teos avautuu talon sisällä ja ulkona Maunula-talon rakentami- sessa on huomioitu prosenttiperiaate, jossa osa rakennushankkeen kustannuksista käytetään taiteeseen. Taloon tulee Sukupuut-taideteos, jonka toteuttaa IC-98 eli taiteilijakaksikko Visa Suonpää ja Patrik Söderlund. Teos koostuu kahdesta osasta: kirjastosaliin ripustettavasta grafiikanlehtisarjasta sekä Maunula-talon puistoon kirjastosalin ikkunoiden eteen istutettavasta pienestä omenapuulehdosta. Sisäosan teossarja muodostuu kahdeksasta kehystetystä grafiikanvedoksesta, jotka toteutetaan tontilta rakennustöiden yhteydessä kaadettavaksi määrättyjen koivujen materiaaleista. Omenapuulehtoon istutetaan kahdeksan monilajista omenapuuta. Sisältä kirjastosalista katsottuna maisemaikkunoista syntyy vuodenaikojen ja vuosien mukaan elävä fresko. Ulkona, puiston puolella tämä maisemakuva muuttuu todellisuudeksi, jossa puiden katveeseen voi istahtaa lukemaan lainaamaansa kirjaa. Maunula-talo on virallinen Valtioneuvoston Suomi 100 -ohjelmaan mukaan hyväksytty hanke. Alvar Aalto -museon näyttelyvuoden päättää nykyarkkitehtuuri ???Suomen arkkitehtuuria. Kaksivuotiskatsaus 2016? -näyttely avautui Alvar Aalto -museon Galleriassa Jyväskylässä 25.11.2016. Kaksivuotiskatsaus nostaa tänä vuonna esille rohkeaa ajattelua ja kokeilevaa arkkitehtuuria. Mukana ovat muun muassa Jyväskylässä sijaitseva arkkitehtuurin Finlandiapalkinnon voittanut Puukuokka ja korjausrakentamisen osaamista esittelevä Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kirjasto. Kaksivuotiskatsaus esittelee viisitoista asiantuntijajuryn valitsemaa kohdetta, jotka ovat valmistuneet heinäkuun 2013 ja kesäkuun 2015 välillä. Kärkikohteita ovat koulu- ja oppimiskeskus Opinmäki (Espoo 2015), asuinkerrostalo Puukuokka (Jyväskylä 2014) ja Serlachius-museo, Göstan paviljonki (Mänttä 2014). Tällä kerralla mukaan valikoitui useita kiinnostavia avauksia asuntorakentamisen puolelta. Myös kotimainen osaaminen korjausrakentamisessa on monipuolisesti edustettuna ajankohtaisessa valikoimassa. Juryn muodostivat puheenjohtajana toimiva kansainvälisesti tunnettu hollantilainen arkkitehtuurikuraattori ja poleeminen kommentoija, Shenzhenissä vuonna 2017 avautuvan Design Societyn johtaja Ole Bouman, Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen ja arkkitehti Hilla Rudanko. Neuvoa-antavana asiantuntijana oli toimitusjohtaja Helena Soimakallio Suomen Rakennusinsinöörien Liitosta. Näyttelyssä on esillä valokuvia, piirustuksia ja pienoismalleja. Jokaisesta kohteesta on tehty myös video. Näyttelyn suunnittelusta on vastannut arkkitehti Philip Tidwell. Toimittaja Jonni Roos ja kuvaaja Raimo Uunila ovat tehneet Katsauksen kohdevideot. Kaksivuotiskatsaus nostaa esiin laadukasta kotimaista arkkitehtuuria ja herättää keskustelua arkkitehtuurin ajankohtaisista aiheista. Se on suunnattu sekä suomalaiselle että kansainväliselle yleisölle. Arkkitehtuurin ajankohtaiskatsauksia on järjestetty 1950-luvulta lähtien. Katsauksen järjestävät Alvar Aalto -säätiö, Arkkitehtuurimuseo ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA. Näyttelyn tukemiseen ovat osallistuneet Akukon, Betoniluoma, L2 Paloturvallisuus, Wienerberger oy ab ja Helsingin asuntotuotantotoimisto ATT. Näyttelyjulkaisu on toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön tuella. Ensi vuoden tuloveroprosentiksi 18,5 ??Helsingin kaupunginvaltuusto keskusteli ehdotuksesta kaupungin ensi vuoden talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2017 - 2019. Talousarviota koskevat äänestykset pidetään keskiviikkona 30. marraskuuta. Valtuusto vahvisti vuoden 2017 tuloveroprosentiksi 18,5 %. Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi valtuusto päätti 0,93% ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroksi 0,41%. Kaupunginvaltuusto päät- ti kaupungin hallintosäännöstä, joka tulee voimaan uuden organisaation aloittaessa 1. kesäkuuta 2017. Hallintosäännöstä päätettiin nyt kokonaisuudessaan. Sen pääperiaatteet hyväksyttiin jo kesäkuussa. Valtuusto hyväksyi äänestysten jälkeen hätämajoitusta koskevan aloitevastauksen. Siinä edellytetään, että sosiaali- ja terveysviraston ohjeistusta kriisimajoituksesta muutetaan siten, että henkeä tai terveyttä uhkaa- vissa tilanteissa välttämätön hätämajoitus järjestetään kaikille kansalaisuudesta, kotipaikasta ja oleskelulupastatuksesta riippumatta. Kyselytunnilla valtuusto keskusteli sosiaali- ja terveysviraston lähisuhdeväkivallan vastaisesta kampanjasta, jonka teemana on tänä vuonna välinpitämättömyys lapsia kohtaan. Kampanjan toteutus herätti paljon arvostelua mutta se sai myös tukea ja kiitosta valtuuston keskustelussa. Hyvä yrittäjä, joulu lähestyy! Toivota asiakkaillesi hyvää joulua ja uutta vuotta tervehdysaukeamallamme! Huom! Jouluextra ilmestyy jo viikolla 51 ja aineistopäivä on perjantaina 9.12. Soita ja varaa paikkasi ajoissa! Riitta Juslin 09-413 97 377 riitta.juslin@karprint.fi
• MunkinSeutu 8 Nro 22 ? Viikot 48-49 Risto Kolanen Marraskuun kulttuurikierros Harjutorin kupeessa sijaitsevan Kamiter-Ars lähettää aktiivisesti Kulttuurikiertäjälle kutsuja näyttelyavajaisiin. Pääsin paikalle, kun siellä myös avattiin Kallio kipinöi -festivaaliviikko. ??Tupa oli ihan täynnä taideliikkeessä ja tunnelma korkealla Lulu ja Hono lauloivat ja soittivat kivasti, tällä kertaa triona: Leena Virtanen ukulele, laulu, Ray Rummukainen dobro ja laulu sekä Tomppa Salonen, rummut. Kyselin erikoisesta dobro-kitarasta. Hono kertoi, että se muistuttaa resonaari(vahvistin)kitaraa ajalta ennen kuin vahvistimet yleistyivät. He soittivat Onni Gideonin Hawaijilaissoundeja, ja muuta 1950-luvun kamaa. Avajaisvieraan Vilja-tytär varasti lattialla koko shown. Alle 2-vuotias svengasi enemmän kuin vanhemmat yhteensä ja tanssi kaikki kappaleet. Mitä nyt haki välillä suolakeksejä. Runo katetaan näyttämölle Nuori näyttelijä istuu esityksen aikana viereeni pen- killä ja luo Giulietta Masinan Gelsominoa muistuttavan katseen Fellinin ?Tiessä? (1954). Huumaannun. Selvittyäni luen esitteestä: ? Tämän pöydän ääressä ei voi syödä. Tämä kattaus on tehty haaveilijalle. Järisyttävän vaikuttavaa uutta ekspressiivistä teatteria on Esitystaiteen seuran ?Asetelmia? Korjaamon Kulmasalissa Töölön kulttuuritalolla. Se sai ensi-iltansa siellä elokuun Stage-festivaalilla ja uusintaesitykset alkuviikon iltoina. Laura Rämä, Tuukka Vasama ja ääni- ja ohjausnauhoja hallitseva Vihtori Rämä esittävät näyttämöllisen teoksen Tuomas Timosen runoteokselle ?Asetelma?. Esitys on itsenäinen jatko-osa Vasaman v. 2009 Kajaanin Runotapahtumassa tulkitsemalle Timosen runolle ?Oodi rakkaudelle?, josta kolmas kuva on. Istumme kahden puolin isoa pöytää, joka toimii Dylan-lauluista vastaa Tomi Pulkkinen (kesk), veli Tero Pulkkinen (o Nevalainen Leena Virtanen, Ray Rummukainen ja Tomppa Salonen soittivat hawaijilauismusiikkia Kallio kipinöi -avajaisissa. Edessä heihin keskittyy Vilja. Kuva: Juhani Styrman Sitten menen viereiseen Valtimonteatteriin, jossa on vierasesityksenä Mad Housessa keväällä kultti- näyttämönä fyysiselle teatterille, jossa ei ole rooleja tai tarinaa. Vuorovedoin soi joko John Coltranen 1960-luvun jazz tai Verneri Pohjolan uudempi, molemmat mukaansatempaavasti. Rämä ja Vasama pukeutuvat harvaneulaisiin kuusiin, Runoa tanssivat ja lausuvat Laura Räty ja Tuukka Vasama toisiinsa ja kuusiin sekaantuneina. Kuva: Jenna Ojala Salla Hakanpää valtaa merenneitona vesielementin Kallion urheilutalon altaassa ja sen päällä. Kuva: Riku Pihlanto mainetta luonut ?Eino henkilökohtainen sukupuolihistoria?. Lavalle tulee Valto Kuuluvainen, joka soittaa välillä musiikkia, ripustaa mustan lavan poikki pyykkinarun, jossa on hänen henkilökohtaisia muistilappujaan, päiväkirjamerkintöjä vuosilta 2011-2013. Aiheena on yksi asia: transsukupuolisen elämä ja asema yhteiskunnassa, muiden ihmisten asenteissa, omissa peloissa. Miltä naisesta tuntuu liimata rinnat kainalon alle sivuun? Ja miltä tämä näyttää tyttöjen pukuhuoneessa? Milloin leikkauttaa ylimääräiset rinnat pois, vai odottaako ensin pitkälle hormonihoidon tuloksia? Miltä tuntuu kuin karvoja tulee joka puolelle? Tuntea itsensä uudeksi, oudoksi nisäkkääksi elämässä. Sukupuolikkaan naisen/miehen vapaa-ajanasun päällä on Batman ja Superman -logoja. Esitys on vaikuttavan kaunis. Eino näyttää muuten mieheltä, mutta hänellä näyttäisi yhä olevan ne rinnat? Tai sitten olen vain juuttunut miehen katseeseeni ja oletan näkeväni rinnat paidan alla. Kannatti kokea tämä elämys ja laajentaa tajuntaa, asenteita. hallitsevat katsetilaamme ja lukevat Timosen runoja kokoelmasta. Nimet kertovat paljon: Virkamiehen hätä, Virkamies ja vesivahinko, Virkamiehen onni, Virkamiehen surumieli jne. Vaikka tässä pöydässä ei voi syödä, syömme lopussa ison, makoisan mustikan kiertävältä lautaselta. Laura Räty palkittiin juuri vuoden 2016 nuorena näyttelijänä. Hän luo Gelsominon magiikan. Sukupuolikas ihminen Eino Kuuluvainen teki pari vuotta päiväkirjalappuja sukupuolihistoriastaan, joita hän luki vierailuesityksessä Valtimonteatterissa. Kuva: Hannamari Johansson Aleksi Kivenkadun Populuksen ohi kulkiessani kuulen karaokelaulua: ?Aikuinen nainen tuntee arvon rakkauden?. Vilkaisen sisään ovesta ja kuuntelen hetken laulajaa, joka on tietysti mies. Hyppykollektiivin Katja Korpi, Saana Kulmala ja Carita Lähteenmäki Jouni Ihalainen
• MunkinSeutu Viikot 48-49 ? Nro 22 9 Helsingin kulttuuripalkinto Viva Granlundille oik) ja Veli-Petteri Asikainen (vas) valkoisessa maskissa. Kuva: Kirsi Merenneito Kallion urheilutalolla Suomalaisen nykysirkuksen 2010-luvun valovoimainen tähti on Salla Hakanpää. ?Pinnassa? hän teki vertikaaliköydellä Cirkossa kaiken, mitä sillä voi tehdä veden päällä. ?Valomatka? oli keväällä tehty lapsille festivaalinäytökseksi Espoon kaupunginteatteriin, mutta sen visuaalinen ja kolmiulotteinen animaatiomaailma sopi ehkä paremmin aikuisille. What the Cirk -pienoisfestari piristi marraskuun puoliväliä Baltic Circlen rinnalla ja ?sisällä?. Tällä kertaa Hakanpää siirtyi köydestä ja ilmasta veteen. ?DIVE? esityksessä veden alla elävän naisen tarina käännetään päälaelleen. H.C. Andersen tuskin kääntyy haudassaan tästä Pienen Merenneidon tulkinnasta ei enempää tai vähempää kuin Kallion Urheilutalolla, Brahen kentän vieressä.  Uimahalliin mahtui vain 85 ihmistä kerrallaan. Saimme kenkäsuojaimet jalkaan ja sisään astuessa meidät tyrmäsi kloorin haju, mutta kutsuvasti lapsuuden muistot mieleen tuoden. DIVE:ssa Hakanpää sukeltaa toiseen todellisuuteen. Ilma-akrobaatti ve- den alla; näemme hänet sekä elävällä silmällä uivana koko ajan että elävällä kameralla kuvattuna, joka tuo ihan uudenlaisen kauneuden ja estetiikan. Veden syvyys pudottaa akrobaatin painottomaan maailmaan, jossa hengityksen pidätystä on harjoiteltu ihailtavalla tavalla. Uima-altaan pohjalla merenneito vaihtaa valkoisen barokkisen juhla-asun punaiseen iltapukuun pöydän, tuolin ja viinipullon äärellä. Tämän taiteilijan tulevaisuutta seuraan tarkkaan. Valtava uteliaisuus ja uusien keinojen hallinta vievät alle 30-vuotiasta naista jo kansainvälisille areenoille. Hän on opiskellut Laajasalo-opistossa rytmilaulua, josta saimme näytteen uimahallin altaanvierustakävelyn aikana. Viva Granlund on ajaton kuva- ja katutaitelija, joka tekee ympäristöämme kauniimmaksi. Kuva: Mika Ruusunen ria on vaatinut taiteellisen näkemyksen lisäksi päättäväisyyttä ja oma-aloitteisuutta asioinnissa kaupungin virastojen kanssa. Yksi työ, Opintoputki, syntyi taiteilijan kokoaman ryhmän toimesta v. 2006 Kaisaniemen metroasemalle. Viva Granlund kiitti tun- teikkaasti vanhempiaan, jotka istuivat ihan salin edessä. Hän kiitti tuesta, jota ilman työnsä ei olisi ollut mahdollista. Myös kulttuurikeskusta ja sitä hallinnoivaa kulttuurilautakuntaa, joka on myöntänyt tukea kaiken mitä voi. Sekä muita taiteilijoita ja ystäviä jne. Se oli lyhyt ja kaunis kiitospuhe. Taiteilija oli valinnut v. 2016 Voice of Finland -finalistin Ilona Gillin laulamaan kaksi laulua, mm. ?Imaginen?. Kulttuurilautakunta jakoi myös 65 taideapurahaa rotaatiokiertovuorossa olleille viidelle taidelajille. Tunteiden äärilaitaa lattialla Annantalon alakerran salissa olen vuosia katsonut lastenteatteria Helsingin kaupungin lastenkulttuurikeskuksessa. Mutta sieltä löytyy tanssiesitys ensi sijassa aikuiselle yleisölle. Resilienssi on v. 2013 perustetun Hyppy!Kollektiivi-ryhmän uusin, valtavan energinen ja ääntä ja liikettä luovasti yhdistävä proggis. He käyttävät amerikkalaista ?Jump Rhytm? -tekniikkaa. Katja Korpi, Saana Kulmala ja Carita Lähteenmäki tanssivat kolmenvartin rytmisen ja iskutarkan esityksen vauhdilla ja taidolla. Onhan kyse ?äkkilähdöstä muutokseen?. Kasvojen ilmeisen käyttö tunteiden äärilaidasta toiseen on olennainen osa esitystä. Taustanauhamusiikin lisäksi yksi tanssija, Kulmala, soittaa kauniin melodisen sävelmän Dylanin ajankohtaista sanomaa iskuntarkkoina Annantalolla. Kuva: ??Kaupungintalolla jaettiin 22.11. kaupungin kulttuuripalkinto kuvataiteilija Viva Granlundille. Ensimmäisen sai v. 1963 Eino Kalima. Pitkä on kulttuurin matka Kalimasta Granlundiin. Hänen pitkäaikainen työnsä on keskittynyt taiteen ja kaupunkiaktivismin rajapintaan, luonut ennen kaikkea julkiseen kaupunkitilaan vaikuttavia seinämaalauksia, jotka pysäyttävät ohikulkijat ihailemaan ja ajattelemaan eri puolilla Helsinkiä. Värikkäät ja yksityiskohdiltaan runsaat muraalit ovat 2000-luvun mittaan tuoneet elämää betonisiin alkukulkuihin seiniin ja sillanaluksiin Teollisuuskadulla, Hakaniemenrannassa, Pasilan asemalla ja pyöräilyväen Baanalla. ? Työt ovat enemmän kuin maalauksia, ne ovat sekä lopputulos että tekemisen performanssi, joka kannustaa aktiivisuuteen ja synnyttää sekä ohikiitävää että pysyvämpää keskustelua, lautakunta kiittää ja huomioi Granlundin töiden osallistavan ja yhteisöllisen luonteen. Helsingissä julkisten tilojen katutaiteen matka töhrytaistelusta osaksi laillista nykykulttuu- Moni muistelee Nobelin kirjallisuuden palkinnon saaja, laulaja-lauluntekijä Bob Dylania, jonka sanoitukset ovat vaikuttaneet meihin aikalaisiin yli puolen vuosisadan ajan. Jo keväällä lehtemme esitteli Jasmine Valentin laulaa, Miritza Lundberg, Tuure Koski ja Aram Aflatuni liittyvät mukaan Sampo soikoon!-klubilla. Kuva: Henna Lundberg Bar Kapsäkin Dylan-iltaa. USA:n presidentinvaalituloksen julkitulon jälkeisenä päivänä Kaapelitehtaan H-rapussa koettiin musiikkiteatterin, mimiikan ja tarinankerronnan keinoin toteutettu intensiivinen ja omapera?isen inspiroiva luotaus mystisen mestarin lauluihin, ela?ma?a?n ja luomistyo?ho?n. Tuotannosta vastasi Performance Sirkus, jonka Billie Holidayja muita naisklassikkoiltoja olemme selostaneetEsitys tutkii Bob Dylanin musiikkikappaleiden yhteiskunnallista puolta ja sanomaa Esitys tulkitsi Dylanin tarkkanäköisten laulutekstien kautta ihmisen moraalin, etiikan ja valintojen moniulotteista elämän- prismaa. Dylan-tulkinnoista vastasi Tomi Pulkkinen kauniilla äänellä, veli Tero Pulkkinen ainakin kolmessa instrumentissa ja Performance Sirkuksen johtaja Veli-Petteri Asikainen isäntänä, harlekiinina valkoisessa asussa ja maskissa, joka haki daameja välillä tanssimaankin. Romanimusiikin vivahteikkaita helmiä Miritza Lundberg & Baro Baht Ensemble toi Sampo soikoon! ?klubille eurooppalaisen romanimusiikin kauneimmat kappaleet kolmen vuosisadan ajalta. Kuulimme leikitteleviä virtuoosimaisia viulu- esityksiä, syvältä sydämestä laulettuja perinnelauluja ja riehakkaita tanssiinkutsuja. Vuonna 2016 perustettu Baro Bath Ensemble koostuu erilaisista taustoista tulevista muusikoista, jotka ovat ansioituneita omilla aloillaan. Yhtyeen perustaja on Miritza Lundberg joka on yksi nuoren polven arvostetuimmista romaniartisteista. Hänen viulusoolonsa olivat todella upeita. Hän on aloittanut taiteellisen tohtoritutkinnon opinnot Sibelius-Akatemiassa ja ajatuksena on saada kokoonpanolle jatkuvuutta ja taiteellisesti korkea taso. Yhtyeen musiikissa yhdistyy perinteinen romanimusiikki muihin aineksiin sekä kansanmusiikista että taide- musiikista. Komeasti kaikui perinteinen laulu ?Illan tummetessa?. Yhtyeen ohjelmisto koostuu instrumentaalikappaleista ja lauletusta perinteestä. Miritza Lundberg, viulu ja laulu, Mertsi Lindgren, kitara ja laulu, Jasmine Valentin, kitara ja laulu, Joni Auvinen, kitara, Aram Aflatuni, lyömäsoittimet ja Tuure Koski, kontrabasso. Kun Sampo soikoon! ? emäntä Susan Aho haastatteli Jasminea alussa, moni ei ehkä huomannut, että siinä on kaksi Suomen Euroviisuedustajaa! Teksti: Risto Kolanen
• MunkinSeutu 10 Nro 22 ? Viikot 48-49 Risto Kolanen Marraskuun kuvataidetta ??Punavuoren, Kruununhaan ja Kampin galleriat tuovat jälleen esiin taitelijoita marraskuun näyttelyissä. Bronda, Papu ja Tiketti palaavat esittelyyn. Nuoren polven miehiä on enemmän. Ihmiskasvot lähtökohtana Galleria Katariina, Kalevankatu 16, on Helsingin Taiteilijaseuran ylläpitämä galleria, jossa on pääsalien ja takahuonestudion eri näyttelyjä. Jyri Ala-Ruona (s. 1986) esittelee öljyväri kankaalle -maalauksiaan ?Mandylions?-teemalla, kristillisen kuvailmaisun perinteessä. Teosten lähtökohtana ovat ihmiskasvot. ? Maalaukset esittävät kasvojen ihon pikkutarkasti huokosia, laskoksia ja uurteita myöten. Nämä ovat mahdollisimman todistusvoimaisia tulkintoja ulkoisista ja sisäsyntyisistä jäljistä ihmisen pinnalla, hän kertoo. Malleinaan Ala-Ruona on käyttänyt hänelle läheisiä ihmisiä, joiden elämät nivoutuvat taiteilijan elämään intiimillä ja kokemuksellisella tasolla. Näiden suhteiden läheisyyden myötä taiteilija pyrkii tuomaan esiin rajallisen ihmisen kokemusmaailman väistämättömiä muutostiloja. Taiteilijatapaaminen on päätöspäivänä sunnuntaina 4.12. klo 14?16. Studiossa on Tiina Herttuan & Erika Kusumoton maalauksia ?Kaksi näkökulmaa?. He katsovat maisemaa ja ihmisen suhdetta luontoon oman kulttuurinsa lähtökohdista. Pohjoisen valoa Galleria Bronda, Annankatu 16, esittelee 4.12. asti Tiina Kivisen grafiikkaa, Kuvataiteilija Jyrki Ala-Ruona ja suurikokoinen öljyväriteoksensa Skin So Thin and Left to Love (2015-2016) Katariinassa. Kuva: Raimo Granberg mm. mezzotinto- kuivaneulatekniikalla ja muilla. Niiden innoittajana toimi taiteilijan matka Norjan rannikkoa yhdistävällä laivareitillä Bergenistä Kirkenesiin vuonna 2015. ? Jylhän luonnon ihmeiden äärellä ihminen tuntee itsensä pieneksi ja yrittää löytää paikkansa tässä kokonaisuudessa, hän sanoo. Nämä tunnelmat, talven kylmä pohjoinen valo, sen harmaan ja sinisen sävyt, tallentuivat uusiin kuviin ja piirustuksiin, joiden pohjalta teokset syntyivät. Samalla kuvattiin myös dokumentti taiteilijan työstä, joka nähdään näyttelyssä. Jäinen syli Galleria G12, Annankatu 16, tuo esiin nuoremman polven akryyli ja muste muovilevylle ?töitä tekevän Antti Sojakan, jolla on ollut paljon näyttelyjä ulkomailla. Näyttelyn lähtökohtana on yksi Ted Hughesin runo. Niin ihmistä kuin kaikkea muutakin maailmassa muokkaa poispäin vetävä jännitys sekä kasautuva, murskaava paine. Hän käyttää maalauksissaan ja veistoksissaan sekatekniikoita ja useita materiaaleja. ? Mieleni syvimmissä pohjukoissa tosin mikään ei muovaa maailmaani niin kuin onni ja suru. Kuin katse, jolla ei ole kehoa, maalaukset ovat vapaita sukeltamaan maan sisään. Lähdin etsimään omia saksiani, näitä mieleni aarrekarttaan merkattuja ristejä. Haudatut muistot ovat kuin tunteiden fossiileja, ajan kivettämiä koetun hetken monikerroksisia jäänteitä. Vai ovatko ne vain hetkeksi jään sylin jähmettämiä?, hän kysyy. vät töitä lasista ja lasimosaiikista. Joukosta nousevat parhaiten esille Inkisen lasimosaiikkiteokset. He käyttävät erilaisia materiaaleja, värimaailmoja ja aiheita, jotka luovat monipuolisen kokonaisuuden. Mosaiikkitaide on tunnettu tuhansia vuosia vanhana. Andamento tarkoittaa palojen liikettä ja rytmiä. Palat ovat värillistä lasia, kiveä, keramiikkaa ja muuta. Myös muodot vaihtuvat kaksiulotteisesta täysplastiseen. Älä vartu hetkeen Tiketti Galleria, Urho Kekkosen katu 4-6, ava- Mosaiikkiväriä ja palojen liikettä Anssi Sojakka edessään hartsista ja kipsistä tänä vuonna tehty teos Jäinen syli Galleria G12:ssa.Kuva: Raimo Granberg Galleria Artikan, Uudenmaankatu 19, toinen marraskuun esillepano on neljän naisen hyvin mielenkiintoinen ja tasokas ?Andamento ? Mosaiikin matka? ?yhteisnäyttely. Lea Bisio, Sanna Inkinen, Taija Kaarre ja Leena Nio teke- Taija Kaarre (vas), Sanna Inkinen, Leena Nio ja Lea Bisio. Taustalla kaksi lasimosaiikkiteosta (vas) ovat Sanna Inkisen MrGreen ja MrFeenx ja oikealle Taija Kaarren lasimosaiikista ja lasista tehty teos Sydänkäpyseni. Kuva: Raimo Granberg Kiba Lumberg teoksensa Musta Saara edessä Topelius-galleriassa n . Kuva: Hannele Salminen Monialataiteilija Anssi Kasitonni yhdessä lasikuidusta tekemänsä omakuva-veistos MR T., 2014, Tiketti Galleriassa. Kuva: Raimo Granberg si ovensa kesällä 2015. Se pyrkii tuomaan ripauksen klubitunnelmaa kuvataiteen kentälle ja vastavuoroisesti kuratoimaan kuvataidetta askeleen lähemmäksi hyvän musiikin ystäviä. Anssi Kasitonnin ja Maria Stereon yhteisnäyttely ?Älä vartu hetkeen? on esillä kaksi kuukautta 5.12. asti. X-sukupolven arvostettu kulttitaiteilijapariskunta vyöryttää näyttelyssä katsojien eteen läkähdyttävän määrän teoksia, joiden juuret ammentavat 1980-luvun populaarikulttuurista. Töissä hehkuu uteliaisuus, joka yhdistyy kuvataiteilijan ammattimaiseen tekniseen osaamiseen. Ilo ja lapsenomainen riemu vä- littyvät katsojalle. Tekniikkana on valuhartsi, pahvi & tarra ja sekatekniikka. Anssi Kasitonni toimi kesällä 2016 uuden kävijäennätyksen tehneen Mäntän kuvataideviikkojen kuraattorina. Hän voitti Ars Fennica -palkinnon vuonna 2011. Taiteilijapariskunta on tehnyt vaikuttavan uran myös vaihtoehtomusiikin parissa, kiertäneet klubeja niin yksin kuin yhdessäkin. Kasitonni ja Stereo julkaisivat vastikään ennen tauolle siirtymistään yhteisen uran niputtavan 10-vuotisjuhlakasetin. Stereo keskittyy nyt uuteen bändiinsä ?Maria ja Marsialaiset? ja Kasitonnin soololevy odottelee julkaisuaan. Taidemaalari Antti Virkkunen ja öljyvärimaalauksensa Syksy Dixissä. Kuva: Raimo Granberg
• MunkinSeutu Viikot 48-49 ? Nro 22 11 Josa Jäntti Ovatko ammattijärjestöt Sisyfoseja jäsenilleen? Seppo Niiranen teoksensa Agathan talo edessä Arkkitehtuuri XO -näyttelyssään Papu Galleriassa. Kuva: Hannele Salminen ??Kreikkalaisen mytologian mukaan Sisyfos oli Korintin perustanut kuningas. Hän ei piitannut jumalista ja joutui siksi Manalaan. Pääsi takaisin elämään ja joutui uudelleen Manalaan eikä pelännyt Kuolemaa. Jumalat rankaisivat sitten häntä uuden, elämään paluun jälkeen. Sisyfos joutuu rangaistukseksi vierittämään pyöreää kiveä jyrkän rinteen päälle. Kun hän oli saanut sen huipulle, se vieri huipulta toiselta puolelta rinnettä alas. Mitä tämä kuva kertoo ay ? järjestöistä ja niiden jäsenistä? Kuvan kiveä rinnettä ylös pyörittävä mies on kuin ammattijärjestö, joka vuosi vuodelta pyrkii huolehtimaan mm. jäsentensä palkoista. Säännöllisin vä- liajoin ay-järjestöt varmistavat, edellyttävät ja vaativat, että palkat seuraavat hintoja ja niiden reaaliarvo säilyttää elintason nousun. Viimein kunkin ammatin ja jäsenen palkkataso on korkeimmillaan ennen eläkkeelle jäämistä! Toisin sanoen pyöreä kivi on huipulla. Mutta sitten se lähtee vierimään vastakkaista rinnettä alas eli ay-liikkeen jäsenet ovat siirtyneet eläkkeelle. He eivät enää maksa liitoilleen jäsenmaksuja. Ammattijärjestöt unohtavat heidät välittömästi. Mitä kauemmas kivi pyörii alaspäin, sitä kauemmas alkuperäinen eläke (60% silloisesta palkasta) tuosta huipusta karkaa. Kymmenessä vuodessa siitä on jäljellä keskipalkasta 52 prosenttia ja 20 vuodessa n. 40 prosenttia. Tämä johtuu TAITETUSTA INDEKSISTÄ, jonka EK:n johtajat , Sanna Inkinen yhdessä vuosina 2013-2014 tehtyjen lasimosaiikkiteostensa MrGreen (vas) ja MrFeenx kanssa Artikassa. Kuva: Raimo Granberg Sielun ovi auki Kuvataiteilija, kirjailija Kiba Lumberg pitää 4.12. asti näyttelyään Galleria Pirkko-Liisa Topeliuksessa, Hietalahdenranta 17. ? Aloin nähdä liikaa joka puolella ja oli halu lähteä karsimaan pois kaikki ylimääräinen mitä jää. Silloin, voiko olla painoa, keveyttä, ilmaa, maata tai taivasta. Kuinka se kaikki toimisi? Miten välittyisi ne tunnelmat, mitkä koen ja näen?, hän sanoo. Taiteilija toivoo ja uskoo, että pensselin alla valkoinen maali liukuu kuin ajatus. ? Pensselin alla valkoinen väri löysi oman tavan kulkea kangasta pitkin. Musta väri luoden muotoja ja viivoja niin, että niitä voit jatkaa Sinä, joka katselet teosta. Näyttelyn nimi, ?Jokainen Meistä?, tuli tämän pohdinnan myötä. Jokainen meistä näkee ja kokee omalla tavallaan jotain, mikä on myös jotain yhteistä. ? Sekin on niin, että jätän Sinulle sielun oven auki, Lumberg avautuu. Havainto kerrostuu Uusi, kahvilan yhteydessä toimiva, Papu Galleria, Mariankatu 24, on koko marraskuun esitellyt kuvantekijä, arkkitehti ja valokuvaaja Seppo K. Niirasen tajuntaa täräyttäviä teoksia. ?Arkkitehtuuri/XO? kertoo arkkitehtuurin katsomisesta, miten näköhavainto kerrostuu ja kiertyy värien ja muotojen vuorovaikutuksessa. ? Katsomalla tilaa ja sitä rajaavia rakennuksia monikertaisesti katseen suuntaa ja havainnoijan sijaintia vaihtamalla voi arkkitehtoninen kohde paljastaa itsestään salattuja sisältöjä. Kenties näin löytyy se pohjimmainen ajatus, joka rakentajalla on alkujaan ollut, Niiranen uskoo. Isokokoi- set pigmenttivedoskollaasit vakuuttavat katsojan. ?Risteys? ja vastakkaisen seinän ?Agathan talo? ja ?Linnoitus? ovat komeita teoksia. Videoteoksen liikkuva kuva toistaa uskollisesti suurissa still-kuvissa käytetyn kerrostustekniikan. Rakentajasta taidemaalariksi Antti Virkkunen kulki pitkän tien rakentajan uralta taidemaalariksi. Hän kunnioitti ja arvosti kuvataidetta, mutta ei harrastanut sitä. Hän tiesi silti aina osaavansa piirtää ja maalta. Virkkunen vaihtoi työvälineensä ja opiskeli uuden ammatin työväenopiston alkeiskurssin ja sitten kolmen vapaan taidekoulun kautta. ? Unelma valtasi mieleni. Päätin tehdä kaikkeni tullakseni taidemaalariksi. Päätöksen tekeminen oli lopulta hyvin yksinkertaista, seurasin vain vaistoani ja sydämeni ääntä. Järjellä ei ollut mitään tekemistä asian kanssa, enhän ollut siihen mennessä koskaan edes pitänyt sivellintä käsissäni. Käytännön järjestelyt veivät aikansa ja sitten vuoden 2004 lopussa päättyi 33 vuotinen rakentajan työurani. Näistä vuosista 19 viimeisintä ahersin rakennusyrityksen toimitusjohtajana. Virkkunen siirtyi taiteen maailmaan suoraan pystymetsästä. Maalariksi ryhtyminen oli hyppy täysin tuntemattomaan. ? Uskon, että minulle se oli juuri oikea polku taiteeseen. Olen pystynyt seuraamaan johtotähteäni ja itsenäisesti etsimään ja löytämään. Näin toivon välttäneeni ne kliseet, kuplat ja keisarin uudet vaatteet -ilmiöt, joita taiteen maailma on tulvillaan, hän arvioi piristävästi. Teksti: Risto Kolanen Mäen vasemmalla ammattijärjestöt ja niiden jäsenet (mies vierittämässä kiveä). Mäen vastapuolella alamäessä (oikealla) ammattijärjestöjen eläkkeelle jääneet ex-jäsenet työeläkeyhtiöt (ETK + TELA) ja ay - pomot haluavat säilyttää ex-ay-jäsentensä kustannuksella! Miksi? Silloin eläkerahastot kasvavat siten, että ne ovat ETK:n ennusteiden mukaan v. 2080 1.500 miljardia ?! Ja siitä hyötyvät juuri eläkeyhtiöiden hallituksen jäsenet ja johtajat suurine kokouspalkkioineen, bonuksineen ja lisäeläkkeineen, jotka kaikki maksetaan kerätyistä työeläkemaksuista?! Edes osaa rahastojen tuotoista ei anneta niitä maksaneille eläkeläisille palkkaindeksillä, jonka seurauksena ETK:n saman ennusteen mukaan rahastot ovat 800 miljardia ? v. 2080! Näin sanotaan ETK:n julkaisussa = Työeläkkeiden indeksisuoja: Mitä nopeampaa palkkojen reaalikehitys on, sitä nopeammin eläkkeet jäävät jälkeen palkansaajien keskiansiotasosta (eli tuosta alkuperäisestä 60% silloisesta palkasta) sivut 36 -37! Tätä ETK perustelee sillä, että eläkeläisille alempi tulo- ja elintaso riittävät, koska heidän kulutusmenojensa rakenne on erilainen. Tämän mukaan eläkeläiset muuttuvat yhdessä päivässä erilaisiksi ihmisiksi kuin töissä ollessaan. Eivät asu kuten ennen, syövät eri ruokia, harrastavat kokonaan eri asioita eli elävät aivan toisella tavalla! Siksi ei toteudu koko työeläkejärjestelmämme alkuperäinen tarkoitus: eläkkeen on säilytettävä kohtuullinen elintaso eläkkeellä oltaessa. Miten tätä palkkaindeksiä vastustetaan? Noudatetaan TELAn entisen tiedotusjohtajan markkinointistrategiaa. Ei kerrota kenellekään ? ei ainakaan kansanedustajille, jotka omalta osaltaan vastaavat maamme talouden parantamisesta ? palkkaindeksin dynaamisista ja elvyttävistä vaikutuksista. En ryhdy enää niitä tässä toistamaan uudelleen, koska niistä olen jo kertonut ja ne on mainittu Senioriliikkeen ja sen puheenjohtaja Kiljusen toimesta ainakin kahdessa kirjassa ja kansalaisaloitteessa. ?Eläkekatekismus? on lähetetty kaikille edustajille. Nyt riippuu vain lukemisesta, sen ymmärtämisestä ja tahdosta, miten aloitteesta on äänestettävä ? toivottavasti omantunnon mukaan. Halutaanko nykyisten ja TULEVIEN eläkeläisten elintasoa alentaa taitetulla indeksillä alkuperäisen ja oikeudenmukaisen palkkaindeksin sijasta, joka pitää myös TULEVIEN ELÄKELÄISTEN elintason kohtuullisena eläkkeelle jäätäessä! Josa Jäntti Hyvä Joulumieli -keräys jo 20. kerran ??Köyhyys koskee yli 100 000 lasta Suomessa. Se kaventaa lapsen mahdollisuuksia osallistua ja aiheuttaa ulkopuolisuutta ja pahoinvointia. Hyvä Joulumieli -keräys muistuttaa lapsiperheköyhyydestä ja kerää rahaa ruokalahjakortteihin, joilla ilahdutetaan vaikeassa tilanteessa eläviä perheitä. 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tavoitteena on jakaa 30 000 lahjakorttia, joiden arvo on 70 euroa. Keräys alkoi 25.11. ja jatkuu jouluaattoon asti. Yli 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on joutunut luopumaan rahanpuutteen vuoksi harrastuksestaan, lähes 40 prosenttia joutunut jäämään pois luokkaretkiltä ja yli puolet joutunut kiusatuksi köyhyyden vuoksi. Toimeentulohuolet vaikuttavat perheen mielialaan, heikentävät vanhempien jaksamista ja aiheuttavat huolta myös lapsille. Vaikein tilanne on yksinhuoltajaperheillä, joista monet joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Köyhyyden taustalla on usein työttömyyttä, mutta yhä useammin köyhyys koskee myös perheitä, joiden vanhemmat ovat työssä, mutta pätkä- tai osaaikatyön vuoksi tulot jäävät pieniksi. Köyhyys koskee yli 100 000 eli joka kymmenettä lasta Suomessa. Lapsiperheiden tilannetta vaikeuttaa se, että yhteiskunnan tuki on heikentynyt. Sosiaaliturvaa on leikattu ja palveluja, esimerkiksi varhaiskasvatusoikeutta rajattu. Lapsilisän keskimääräinen reaaliarvo on 30 prosenttia alempi kuin 20 vuotta sitten. Lisäksi palvelumaksuja kuten koululaisten iltapäivätoiminnan maksuja on korotettu. ? Palvelujen ja sosiaaliturvan leikkauksilla on yhteisvaikutuksia, joita ei ole arvioitu, ja ne vaikuttavat eniten heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin. Köyhyys on vaikea ja monisyinen ongelma, mutta sitä voidaan vähentää, jos päättäjillä on tahtoa. Olisi ymmärrettävä, että aikuisiän hyvinvoinnin ja työ- toimintakyvyn perusta syntyy lapsuudessa. Lapsiin kohdistuvat leikkaukset tulevat yhteiskunnalle kalliiksi, sanoo johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta. Hyvä Joulumieli -keräys ilahduttaa kotimaan vähävaraisia lapsiperheitä ruokalahjakorteilla. Vuoden 2016 tavoitteena on 2,1 miljoonan euron keräystulos. Keräyksen tuotolla 30 000 perhettä saa 70 euron arvoisen lahjakortin, jolla voi ostaa ruokaa joulupöytään K-ruokakaupoista, Lidlin myymälöistä tai S-ryhmän ruokakaupoista. Keräys järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. 20 vuoden aikana kaikkiaan 200 500 perhettä on muistettu yllätyslahjalla. ? Tässä istun ja itken onnesta. Olen kahden tytön yksinhuoltajaäiti. Sain yllättäen Hyvä Joulumieli -lahjakortin. Ruokabudjettimme on viikossa maksimissaan noin 40 euroa. 70 euron lahjakortista ei siis ole iloa vain yhdeksi illaksi, siitä on iloa ja apua jopa kahdeksi viikoksi. Nyt saimme koko perheelle joulu-, välipäivä- ja uuden vuoden herkut, kuvaili eräs vuonna 2015 lahjakortin saanut äiti. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punainen Ristin yhteistyössä Ylen kanssa järjestämä keräys alkoi perinteiseen tapaan Helsingin rautatiease- malla perjantaiaamuna 25.11. ja jatkuu jouluaattoon saakka. Keräykseen voi osallistua lahjoittamalla osoitteessa www.hyvajoulumieli.fi/ lahjoita, soittamalla lahjoituspuhelimeen 0600 1 6555 (10,01 ?/puhelu + pvm) tai lähettämällä tekstiviestin HJM numeroon 16499 (10 e). Hyvä Joulumieli -keräyksen nettisivuilla julkaistaan keräyksen aikana viikoittain artikkeleita lapsiperheköyhyydestä sekä juttuja keräykseen osallistuvista vapaaehtoisista ja kortteja saavista perheistä.
• MunkinSeutu 12 Helsingin uusille asuinalueille muutetaan läheltä Kirja-arvostelu Kesädekkari Helsingistä ??Ruumis paljastuu torninosturista kiikarilla katsellen rakennustyömaalla Helsingin keskustassa. Vieressä ovat Hietaniemen hautausmaa ja Marian sairaala. Rakennetaan uusia taloja Kamppiin. Liittyykö ruumis jotenkin niihin ? Tätä ratkotaan kirjailija Ata Hautamäen kuudennessa jännitysromaanissa ? Siell`on hieno hietakehto? ( Myllylahti 2016 ). Vaikka yksi ruumis löytyykin Helsingin keskustasta, Hautamäki vie lukijaansa paljon myös Tampereen Teiskoon, jossa kauniissa järvimaisemassa on hukkunut tai murhattu nainen. Moni- puoliseen juonikuvioon liittyy myös laitonta maahanmuuttoa, ehkä talousrikollisuuttakin, huume-kauppaa, naiskauppaa. Tarina hipoo välillä uskottavuuden rajoja, mutta pitää silti otteessaan. Saksassakin käydään ja tarinaan kuuluu kuten suomalaisiin nykydekkareihin lähes aina niin romanialaisia, puolalaisia kuin tietysti venäläisiä konnia. ?Konnuuspaikkana? Marian sairaala on uusi löytö. Hautamäki kuvaa paljon poliisin toimintaa eri tilanteissa. Naispoliisit saavat tuntea sukupuolensa aliarvostuksen. Poliisin sisäinen kilpailu, nokittelu ja arvojärjestys saavat kirjassa ansaitut huomiot,kuvaukset ovat ja eivät ole mairittelevia poliisikunnalle. Kokonaisuutena Ata Hautamäen ?Siell`on hieno hietakehto? on ihan luettava dekkari, ehkä liiankin rönsyilevä. Kevyt kesädekkari Helsingistä. Pekka Hurme Kolmasosa työpaikoista Helsingin seudulla ??Helsingin seudun osuus maan työpaikoista on noussut 35 vuodessa yhdeksän prosenttiyksikköä. Vuonna 1980 työpaikkoja oli Helsingin seudulla 486 000 ja vuonna 2015 jo 712 000. Kasvua on erityisesti palvelualoilla. Tieto ilmenee Helsingin seudun ympäristöpalveluiden julkaisemasta yrityskatsauksesta. Helsingin seudun eli 14 kunnan osuus koko Suomen työpaikoista kasvoi 22 prosentista 31 prosenttiin vuosina 1980?2015. Vuonna 1980 suomalaisista asui Helsingin seudulla 20 prosenttia ja vuonna 2015 26 prosenttia. ? Helsingin seudun osuus työpaikoista kasvoi huomattavasti väestöosuutta nopeammin vuoteen 2000 asti. Sen jälkeen työpaikkaosuus ja väestöosuus ovat nousseet suunnilleen samaa tahtia. Tämä johtuu seudun väestökasvun kiihtymisestä ja työpaikkakasvun hidastumisesta, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Työpaikkakehitystä ovat leimanneet rajut suhdannevaihtelut. Suurin pudotus työpaikkojen määrässä tapahtui 1990-luvun laman aikoihin. Helsingin seutu toipui lamasta muuta maata nopeammin. Kasvu on ollut laimeampaa vuoden 2008 jälkeen. Se on kuitenkin ollut silloinkin muuta Suomea selvästi suurempaa. ? Työpaikkojen määrän kasvu on painottunut hyvin vahvasti palvelualoille. Selkeästi eniten toimialoista ovat kasvaneet informaatio- ja liike-elämän palvelut sekä muu palvelusektori, johon kuuluvat muun muassa taiteet, viihde ja virkistys, seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen HSY:stä kertoo. ? Informaatio- ja liike-elämän palvelut ovat nousseet 35 vuodessa suurimmaksi toimialaryhmäksi, jonka osuus kaikista työpaikoista oli vuonna 2015 jo 29 prosenttia. Työpaikkoja on menetetty eniten teollisuuden ja alkutuotannon piirissä, Tähtinen jatkaa. Selvitä Kurren talviturkin arvoitus Korkeasaaressa ??Tervetuloa Korkeasaareen selvittämään talviturkin arvoitusta yhdessä Kurre-oravan kanssa! Joulukaudella 26.11.-8.1. Korkeasaaren lipunmyynnissä on saatavilla Kurren talviturkin arvoitus -tarina, joka johdattaa perheen pienimmät retkelle eläintarhan ympäri oravan jalanjäljissä. ? Kurre-orava loikki kohti Korkeasaarta. Kalenterin Nro 22 ? Viikot 48-49 mukaan pitäisi olla jo talvi ja säät olivat viilenneet, mutta Kurrella oli edelleen ruskea kesäturkkinsa, eikä lämmintä harmaata talviturkkia. Tämä oli hyvin huolestuttavaa. Olivatko vuodenajat menneet sekaisin vai nuori orava itse? Korkeasaaresta Kurre tiesi saavansa vastauksen, sillä se on tunnettu eläintarha, jossa asuu paljon viisaita eläimiä. ??Helsingin muuttovirroista suurin osa on kaupungin sisäistä muuttoa. Vaikka Helsingin asuinalueet keräävät muuttajia laajasti ympäri Suomea, kattavat läheltä ja kaupungin sisältä tulevat muutot suuren osuuden kaikista asuinalueille suuntautuvista tulomuutoista. Tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu Helsingin uusien asuinalueiden tulomuuttovirtoja: kuinka usein uusien alueiden ensimmäiset muuttajat tulevat läheisiltä asuinalueilta ja kaupunginosista. Vertailuna on tarkasteltu myös 2000-luvun alussa rakentuneiden asuinalueiden tulomuuttorakenteen muutosta. Uusia alueita edustivat Jätkäsaaren ja Kalasataman laajemmat aluerakentamiskohteet sekä Vallilan konepajan alue. 2000-luvulla valmistuneista alueista tutkittiin Arabianrannan, Aurinkolahden ja Latokartanon alueita. Yli 70 % uusille asuinalueille muuttaneista tulee Helsingin sisältä Uusille rakentuville asuinalueille Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Konepajaan tehtiin noin 5 500 tulomuuttoa vuosien 2012?2014 välillä. Yli 70 prosenttia uusille alueille muuttaneista oli muuttanut Helsingin sisältä. Noin puolet Kalasataman ja Jätkäsaaren alueiden tulomuutoista oli lähtöisin korkeintaan viiden kilometrin etäisyydeltä eli käytännössä viereisistä kaupunginosista. Helsingin sisältä muuttaneiden osuudet Arabianrantaan, Latokartanoon ja Aurinkolahteen muuttaneista olivat hieman pienemmät: 66?72 prosenttia kaikista alueille muuttajista. Korkeintaan viiden kilometrin etäisyydeltä muuttanei- ta oli 40 prosenttia tulomuuttajista. Jätkäsaari ja Kalasatama väestöltään varsin samankaltaisia Jätkäsaareen ja Kalasatamaan on muuttanut keskimäärin iältään, äidinkieleltään ja koulutustaustoiltaan hyvin samankaltaisia ensimuuttajia. Jätkäsaari on kuitenkin houkutellut hieman enemmän kaupungin sisältä muuttaneita lapsiperheitä ja 30?39-vuotiaita aikuisia, kun Kalasatamaan on puolestaan muuttanut enemmän opiskeluikäisiä (18?29 vuotiaita aikuisia). Heistä osa on tosin hakeutunut alueelle rakentuneisiin opiskelija-asuntoihin. Kalasatama sijaitsee kaupunkitapahtumistaan tunnetun Kallion tuntumassa, mikä voi olla luontevam- pi vaihtoehto nuoremmalle muuttajalle. Vallilan Konepajan alue eroaa muista vertailluista alueista kaupunkirakenteen sisäisellä ja kompaktilla sijainnilla. Myös Konepajan alueella tulomuuttajat ovat suhteellisen nuoria. Aurinkolahti iäkkäämpien suosiossa, Latokartanossa paljon lapsia 2000-luvun alussa rakentuneet asuinalueet ovat houkutelleet enemmän muuttoja muualta maasta. Arabianranta on pysynyt vetovoimaisena läheltä tuleville muutoille ja näyttäytyykin kahta muuta aluetta nuorempana ja koulutetumpana. Arabianranta sijaitsee korkeakoulukeskittymän ja meren läheisyydessä ja on raitiovaunuyhteyk- siensä puolesta eräänlainen kantakaupungin jatke. Aurinkolahteen on muuttanut keskimäärin iäkkäämpiä muuttajia ja Latokartanoon puolestaan keskimäärin nuorempaa väkeä, sillä aikavälillä 2010?2014 lähes joka viides uusi asukas on ollut alaikäinen lapsi. Kieliryhmissä on alueellisia eroja. Arabianrantaan muuttaneista yli kymmenesosa on ruotsinkielisiä ja Aurinkolahteen sekä Latokartanoon muuttaneista noin viidennes puhuu vierasta kieltä. Vieraskieliset muuttavat Aurinkolahteen ja Latokartanoon paitsi ulkomailta, myös kaupungin sisältä ja muualta maasta. Arabianrantaan muuttaneet vieraskieliset tulivat pääosin ulkomailta. Ulkomailta muuttavien joukossa on myös paljon suomenkielisiä, jotka ovat todennäköisesti paluumuuttajia. Kertalippujen hinta ei nouse, kausi- ? ja arvolippuihin tulee korotuksia ??HSL:n joukkoliikenteen lippujen hinnat nousevat vuoden 2017 alussa keskimäärin 4,1 prosenttia. Korotuksia tulee kausi- ja arvolippujen sekä vuorokausilippujen hintoihin. Mobiililipun ja muiden kertalippujen hinnat eivät nouse. Kausilippujen hinnat nousevat keskimäärin 4,2 %. Esimerkiksi yhden vyöhykkeen matkoilla ? vaikkapa Helsingissä tai Vantaalla ? kelpaava, 30 päivän aikuisten kausilippu maksaa ensi vuonna 54,70 euroa eli hinta nousee 2,30 eurolla. Vastaavan seutulipun hinta nousee 4,10 euroa, uusi hinta on 106,50 euroa. Koko HSL-alueella kelpaava lähiseutu 3 -lippu 30 päiväksi maksaa ensi vuonna 158,40 euroa, eli hinta nousee 6,10 eurolla. ?HSL:n kausilipulla matkustaminen on edelleen edullista. Kun laskee esimerkiksi työmatkojen kustannuksia ja jakaa 30 päivän kausilipun hinnan keskimääräisel- lä työmatkojen määrällä eli 44:lla, tulee aikuisen yhden työmatkan hinnaksi seutulipulla 2,42 euroa ja yhden vyöhykkeen matkoilla 1,24 euroa. Mitä enemmän kausilipulla matkustaa, sitä vähemmän yksittäinen matka maksaa.?Lasten ja opiskelijoiden liput maksavat 50 prosenttia aikuisten hinnoista. Muiden erityisryhmien alennukset ovat 25 tai 50 prosenttia.?Matkakortille ostettavien arvolippujen hintoja korotetaan keskimäärin 5,5 prosenttia. Aikuisten arvolipun hinta yhden vyöhykkeen matkalla on 2,18 euroa (korotus 0,12 euroa), seutumatkalla 4,25 euroa (korotus 0,21 euroa) ja lähiseutu 3 -matkalla 6,32 euroa (korotus 0,23 euroa). Arvolippu on siis jatkossakin aina kertalippua edullisempi vaihtoehto.?Kertalippujen hinnat säilyvät ennallaan. Kuljettajalta ostettu yhden vyöhykkeen aikuisten kertalippu maksaa ensi vuonnakin 3,20 euroa, kertaseutulippu 5,50 euroa ja lähiseutu 3 -kertalippu 8,00 euroa. Ennakkoon ostettuna kertalipun saa edullisemmin: yhden vyöhykkeen aikuisten kertalippu maksaa 2,90 euroa, seutulippu 5,00 euroa ja lähiseutu 3 -lippu 7,20 euroa.?Kertalipun voi ostaa ennakkoon mobiilisovelluksella, tekstiviestillä ja automaatista. Viime vuonna käyttöön otettu mobiililippu ja myös tekstiviestilippu ovat kasvattaneet suosiotaan voimakkaasti. Niiden hintoihin ei tule muutoksia vuoden vaihteessa.? Automaatista ostettavien kertalippujen hinnat laskevat muualla paitsi Helsingissä. Jatkossa kertalipun saa koko seudulla automaatista noin 10 prosenttia edullisemmin kuin kuljettajalta. Tällä hetkellä automaatin kertaliput ovat kuljettajalta ostettuja edullisempia vain Helsingissä. Hinnoitte- lun yhtenäistäminen nostaa automaatista ostettavien kertalippujen hintaa Helsingissä 10?20 sentillä.     ? ? Kaikkiaan olen tyytyväinen, että korotus saatiin rutistettua toukokuussa arvioitua pienemmäksi: tuolloin vielä näytti, että hintoja joudutaan nostamaan 5,5 prosenttia. Korotusten taustalla ovat joukkoliikenteen kasvavat infrakustannukset. Hintalaskelmissa on lähdetty siitä, että länsimetro olisi kulussa ensi vuonna puolen vuoden ajan. Toiselta puolelta vuodelta laskelmissa ovat mukana metron tilalle hankitun bussiliikenteen kulut, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi toteaa.?HSL:n joukkoliikenteen kustannuksista noin puolet katetaan lipputuloilla ja puolet kuntien rahoituksella eli verorahoilla. HSL esittää joukkoliikenteen tarkastusmaksun korottamista 80 eurosta 100 euroon.
• MunkinSeutu Viikot 48-49 ? Nro 22 13 Luther-kirkko ehdolla Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon saajaksi ??Helsingin Luther-kirkko on saanut merkittävää tunnustusta. Fredrikinkadulla sijaitseva kirkko on ehdokkaana Europa Nostran kult- den 2017 palkinnon saajaksi. Europa Nostra on kulttuuriperintöjärjestö, joka toimii 40 maassa. Järjestö tekee läheistä yhteistyötä Luther-kirkko 2016. Kuva: Olli Häkämies. tuuriperintökilpailun vuo- Euroopan unionin kanssa ja on saanut tehtäväkseen muun muassa jakaa EU:n vuosittaiset kulttuuriperintöpalkinnot. Helsingin Luther-kirkon historia on ainutlaatuinen. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) rakennutti uusgoottilaisen rukoushuoneen Helsinkiin Fredrikinkadulle vuonna 1894 K.A.Wreden suunnitelmien mukaan. Vuonna 1931 Hilding Ekelund laati muutos­ja lisärakennussuunnitelman, jonka mukaan Wreden rukoushuone muutettiin Suomen ensimmäiseksi funkkis­tyyliseksi kirkoksi. 1980­luvulla suunniteltiin huonoon kuntoon päässeen kiinteistön purkamista. Kirkko päätettiin kuitenkin suojella, mutta Sley joutui myymään kiin- Helsingin seurakunnat antavat yöksi suojan kodittomille ??Helsingin seurakunnat avaavat ovensa kodittomille. Seurakunnat tukevat kaupunkia kodittomien auttamisessa ja antavat pakkasilla yösijan kirkoissaan. Seurakuntien tilat ovat avoinna ensi maanantaista alkaen sovitusti vuoroviikoin ilman pakkasrajoja kello 21?07. ? On painokkaasti sanottava, että kyse on ihmisistä. Kirkkona on mahdotonta sulkea ovia tarvitsijoilta, jotka ovat Jumalan luomia ainutlaatuisia kanssaihmisiä. Haluamme tehdä kodittomien yösuojasta yhteisen asian. Herättää itsemme lisäksi muita toimijoita huomaamaan heidät ja löytämään ratkaisu, jolloin kenenkään ei tarvitse talvella yöpyä kaduilla ja puistoissa, Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki kertoo päätöksen taustasta. Ensimmäisenä avautuu Lauttasaaren kirkon tilapäismajoitus viikolla 47 eli 21.?27.11. Seuraavana on vuorossa Paavalin seurakunta viikolla 48, 28.11.?4.12. ? Lauttasaaren seurakunnassa otettiin viime syksynä yhtenä Helsingin seurakunnista vastaan kaupunkiin saapuneita turvapaikanhakijoita. Tämän hätämajoituksen järjestäminen antaa meille kokemusta, jonka takia yösijan tarjoaminen nopeasti ensimmäisenä onnistuu, Rintamä- ki sanoo. Yösijoja on päätetty tarjota vuoden loppuun asti. Jatkosta päätetään tarpeen ja tilanteen mukaan erikseen. Loppuvuonna mukana ovat myös Matteuksen ja Vartiokylän, Kallion ja Malmin seurakunnat. Yösijan antaminen on mahdollista vapaaehtoisten auttajien turvin. Helsinkiläisiä onkin jo ilmoittautunut runsaasti kirkkoihin erilaisiin tehtäviin kuten yöpyjien vastaanottajiksi ja yörauhan valvojiksi. Vapaaehtoistyo.fi:n kautta on ilmoittautunut lähes 200 vapaaehtoista mukaan. Kirkkojen yösuoja täydentää Hermannin diakoniatalon ja Helsingin Diakonissalaitoksen Munkkisaaren suojia, joissa tehdään yhteistyötä Diakonissalaitoksen kanssa kaupungin rahoituksella. Talven tultua asiassa tarvittiin nopeaa reagointia. Hermannin diakoniatalon hätämajoitus aukesi perjantaina 4.11., siellä ovet ovat auki vielä parisen viikkoa. Hermannissa on tilaa 30 yöpyjälle, ja talo on ollut tähän mennessä täynnä joka yö. Yöpyjät ovat olleet lähinnä liikkuvaa väestöä eli Romanian ja Bulgarian romaneja. Rintamäen mukaan viimekädessä vastuu on Helsingin kaupungilla. ? Kukaan ei toisaalta tiedä kuinka paljon kodittomien, paperittomien tai liikkuvan väestön osalta tarve yömajoitukseen on. Siksi asiasta pitää tehdä yhteinen, jolloin eri tavoin pystymme tavoittamaan nämä ihmiset. Tekemällä asiasta haloon saamme tavoitettua toisaalta tarvitsevat ihmiset, mutta myös tahot, jotka voivat auttaa. Kirkot ovat avoinna kaikille suojaa etsiville, niin liikkuvalle väestölle kuten romanikerjäläisille, paperittomille kuin kaikille muillekin asunnottomille. Rintamäen mukaan Helsingin seurakunnat ovat tässä kaupungissa ihmisten arjessa heidän tukenaan ja apunaan: ? Tämä on seurakunnan ydintehtäviä. Helsingin seurakuntien yösijan antaminen on laastarin liimaamista, kodittomien äkillisen hädän auttamiseksi. Meidän pitää yhdessä löytää kestävämpi ratkaisu. Tällöin on hyvä huomata, että puhutaan eri ihmisryhmistä, jolla on erilaisia tarpeita ja näin myös tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Ihmiset eivät yhteisössäänkään ole samanlaisia ja siksi tarvitaan herkkyyttä. Tilapäissuojan antaminen täydentää akuutissa tilanteessa asunnottomien hyväksi tehtävää kirkon työtä. Kirkko Helsingissä ehkäisee asunnottomuutta perustyössään muun muassa tukiasumisen, asumisneuvonnan ja vuokrarästien maksamiseen suunnatun kriisirahaston avulla. Hermannin diakoniatalolla tilapäismajoitus jatkuu vielä parisen viikkoa, ensi maanantaista myös seurakuntia tulee mukaan antamaan yösijan kodittomille. Hermannin diakoniatalolla paikat ovat olleet täynnä joka yö. Kuva: Sirpa Päivinen Hilding Ekelundin suunnittelema Luther-kirkko vuonna 1932 © Arkkitehtuurimuseo. teistön. Luther­-kirkon tilat muutettiin ravintolaksi. Vuodesta 1995 lähtien entisen kirkon tilassa toimi lukuisia eri ravintoloita, joista kukin vuorollaan turmeli kirkon sisätiloja. Lopulta entisestä kirkkotilasta oli jäljellä vain mustaksi maalattu luola. Vuonna 2014 Sley päätti palata takaisin aikaisemmin omistamaansa kirkkoon ja aloitti huomattavat kunnostustyöt tuhouTila syksyllä 2015, kun viimeinen yökerho on poistunut © Sley tuneen kirkon palauttamiseksi Ekelundin suunnitelmia kun- roopan unionin ja Europa kyseisen kategorian ainoa nioittaen kirkolliseksi toi- Nostran yhteiset kulttuuri- suomalainen ehdokas. Muut mintakeskukseksi. Kirkko perintöpalkinnot komissaari kilpailuluokat ovat Tutkiavattiin uudistettuna touko- Tibor Navracsicsin kanssa. mus ja dikititointihankkeet kuussa 2016. Sley teki mer- Palkintojuhla on osa isoa sekä Koulutus ja tietoisuukittävän kulttuurityön myös eurooppalaista kulttuuripe- den lisääminen. eurooppalaisessa mittakaa- rintötapahtumaa European Sley on evankelisen hevassa pelastaessaan kirkon. Heritage Congressia, joka rätysliikkeen vuonna 1873 Voittajat kulttuuriperin- järjestetään Turussa 10.? perustettu keskusjärjestö ja tökilpailussa julistetaan 13. 14. toukokuuta 2017 osana kirkon virallinen lähetystoukokuuta. Maailmankuulu itsenäisyyden juhlavuoden järjestö. Sley toimii valtaoopperalaulaja ja kulttuuri- ohjelmaa. kunnallisesti ja tekee läperintöjärjestö Europa NoLuther-kirkko on ehdolla hetystyötä yhdeksässä eri stran puheenjohtaja Plácido palkinnon saajaksi Konser- maassa. Domingo jakaa Turussa Eu- vointi-kategoriassa. Se on Helsinki suunnittelee tonttien varaamista yli 3000 asunnon rakentamiseen ??Helsingin kaupunki suunnittelee tonttien varaamista noin 3 150 asunnon rakentamiseen eli 6000 asukasta varten. Varattaviksi esitettävien tonttien rakennusoikeus on yhteensä 258 000 kerrosneliömetriä. Helsingin kaupunginhallitus käsittelee kiinteistöviraston valmistelemaa esitystä maanantaina 21.11.2016. Mikäli kaupunginhallitus hyväksyy ehdotuksen, kaupungilla on varattuna tontteja yli 22 000 asunnon rakentamista varten eli noin viiden vuoden tarpeisiin. Kaikkiaan asuntorakentamiseen on tarkoitus varata nyt 46 tonttia, jotka sijaitsevat pääosin uusilla asuinalueilla Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Kruunuvuorenrannassa, Tapaninkylän Fallkullan kiilassa sekä täydennysrakentamisalueilla. Suurimmalla osalla tonteista talonrakentaminen voi alkaa vuosina 2018?2019. Asuntojen määrällä laskettuna tonteista lähes puolet on tarkoitus varata kau- pungin omalle asuntotuotantotoimistolle ATT:lle. Hieman alle kolmannes varataan luovutettavaksi myöhemmin erilaisten kilpailujen kautta, ja loput varataan keväällä saatujen hakemusten perusteella yksityisille rakennusalan toimijoille ja ryhmärakennuttajille. Kaupunki järjesti viime keväänä yleisen tonttihaun, jonka kautta asuntotontteja haki yli viisikymmentä toimijaa. Tonttien hakijoina oli useita uusia rakennusalan toimijoita, joista seitsemälle esitetään varattavaksi Helsingin kaupungin tontti nyt ensimmäistä kertaa. Kaupunki edistää kohtuuhintaista asumista Varausesityksen selkeä pääpaino on kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämisessä. ATT:lle varattavista tonteista noin kolmannes on tarkoitettu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon ja loput hitas-, osa- omistus- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoon. Yksityisten toimijoiden osuudessa säännellyn tuotannon osuus on noin 75 prosenttia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2016 asumisen ja siihen liittyvän maankäytön uuden toteutusohjelman. Helsingin määrällisenä tavoitteena on 6 000 asunnon vuotuinen asuntotuotanto, josta 4 320 asuntoa on tarkoitus rakentaa kaupungin luovuttamille tonteille. Lisäksi tavoitteena on luoda edellytykset asuntotuotannon määrä nostamiselle 7 000 asuntoon vuoteen 2019 mennessä. Uusilla asuinalueilla tähdätään monipuoliseen asuntojakaumaan. Kaupunki pyrkii luovuttamaan 25 % tonteistaan valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, 30 % välimuodon asuntotuotantoon ja 45 % sääntelemättömään asuntotuotantoon. Tilanne vastaa tavoitetta hyvin.
• MunkinSeutu 14 Nro 22 ? Viikot 48-49 Puheenvuoro HANKI TÄNÄ JOULUNA HYÖDYLLISEMPI KORTTI, NIMITTÄIN AJOKORTTI. Katso lisää: www.autokouluhakaniemi.fi Jo 25 vuotta rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Aito stadilainen pienyritys AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Hämeentie 14, 00530 HKI www.autokouluhakaniemi.fi Hoitajamitoitusta ei lasketa ??On ilouutinen, että sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) kaavailulle säästötoimenpiteelle pienentää hoitajamitoitusta on nyt hallituksessa löydetty parempi vaihtoehto. Tämä oli viisas päätös, jonka eteen tein paljon töitä yhdessä muiden hallituspuolueiden sosiaali-ja terveysvaliokuntavastaavien kanssa. Päätös tarkoittaa, että tilanne säilyy nykyisellään hoitajamäärän osalta.  Päätös oli välttämätön ikäihmisten hyvän hoidon turvaamiseksi. Päätös on myös arvostuksen osoitus hoitotyöntekijöiden tekemää tärkeää työtä kohtaan ja korostaa ikääntyneiden hyvän hoivan tärkeyttä. Päätös on myös positiivinen viesti hoitotyön koulutukseen hakeutumista pohtiville nuorille. Henkilöstön tarpeen arviointi on kiinteä osa hoitotyön kokonaissuunnittelua ja johtamista. Sopiva henkilöstömitoituksen taso vaihtelee muun muassa hoidettavien toimintakyvyn ja hoitoisuuden, henkilöstön koulutuksen ja osaamisen ja hoitoympäristön fyysisten tilojen mukaan, joten yksi luku ei sovi suoraan kaikkiin hoitoa tarjoaviin yksiköihin. Hallitus sopi, että hoi- toon osallistuvan henkilöstön mitoitusta yhdenmukaistetaan siten, että mitoitus on jatkossa sama yksityisillä ja julkisilla palvelutuottajilla. Henkilöstömitoitukseen lasketaan jatkossa mukaan joustavammin perustein hoitoon osallistuva henkilökunta. Tämä vaatii vielä työstämistä eikä ole yksinkertainen asia. Sosiaali- ja terveysministeriö uudistaa laatusuositusta  hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Tätä työtä tehdään nyt uudistetulta pohjalta. Edessä on vielä iso työ, joka on tehtävä huolella. Hoitohenkilöstön osaaminen ja samalla teknologian uudet mahdollisuudet sekä parhaat käytännöt on saatava nykyistä joustavammin varmistamaan ikäihmisten hyvää hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta. Vanhuspalvelulain mukaan henkilöstön mitoituksen perusteena on aina oltava asiakkaiden hoidon ja palvelujen tarve. Nyt tehtävän muutoksen tavoite joustavoittaa toimintaa niin, että asiakkaiden hoitoisuus ja siinä tapahtuvat muutokset otetaan paremmin huomioon. Hallitusohjelman mukaisille sovituille säästöille etsitään vaihtoehtoisia toteu- Sari Sarkomaa tustapoja, jotka varmistavat hallituksen sovitun talouslinjan ja valtion talouden kehyksissä pysymisen. Tämä on myös tärkeää. Johtamani Kokoomuksen sosiaali-ja terveysvaliokuntatyöryhmä vaikuttaa aktiivisesti vanhuspalveluiden laatusuosituksen valmisteluun. Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä. Sari Sarkomaa Kansanedustaja www.sarisarkomaa.fi Kauppakartanonkatu päivä havainnekuva. Uusi keskus harjakorkeudessa Visbyn Gotlanninkadun kulma havainnekuva.  ? Nimeksi Easton Helsinki Easton Helsinki nimikilpailun satoa ??Keskon Itäkeskukseen rakenteilla oleva uusi kaupunkikeskus juhlii tänään sen ensimmäisen osan harjannostajaisia. Samalla otetaan käyttöön kaupunkikes- kuksen nimi Easton Helsinki, tuttavien kesken Easton. Eastonin ensimmäinen osa avautuu asiakkaille syksyllä 2017. Tuolloin uudessa kaupunkikeskuksessa ovat jo mukana täysin uuden konseptin mukainen K-citymarket sekä noin 30 päivittäiseen arjen asiointiin liittyvää kauppaa ja palveluntarjoajaa. Kaupunkikeskuksen nimi Easton Helsinki valikoitui keskuksen nimeämiseksi järjestetystä nimikilpailusta, johon tuli yli 700 ehdotusta. ? Easton on nimenä lyhyt ja ytimekäs. Se istuu sekä suomalaiseen että kansainväliseen puheeseen ja kytkeytyy vahvasti Itä-Helsingin alueeseen. Lisäksi nimeen on helppo liittää sitä sisältöä, jota kaupunkikeskukseemme on tulossa; ruokaa, viihtymistä ja yhdessäoloa modernissa kaupunkiympäristössä, Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Antti Palomäki sanoo. Odotettavissa ylivertainen asiakaskokemus Näkymä Kauppakartanonkadulta. Eastonin ensimmäinen osa keskittyy erityisesti ruokaan ja ruokailuun sekä arjen asiointiin. Jo ensimmäisessä osassa Easton tarjoaa asiakkailleen ylivertaisen asiointikokemuksen sekä yrityksille maan kehittyneimmät puitteet monikanavaiseen yrittämiseen. Eastonin suunnittelussa on erityisesti kiinnitetty huomiota sen helppoon saavutettavuuteen niin kävellen, pyöräillen kuin autollakin. ? Pelkästään Eastonin ensimmäiseen osaan on tulossa parkit yli 300 polkupyörälle ja lähes 1000 autopaikkaa, joista suurin osa sijaitsee sisätiloissa. Lisäksi Helsingin kaupunki on ra- kentanut Itäväylän suuntaisesti Iiriksen talon kulmalta leveän Gotlanninkadun kaupunkikeskukseen. Se sujuvoittaa asiakas- ja huoltoliikennettä merkittävästi. Kokonaisuus yli 200 miljoonan euron investointi Easton Helsingin ensimmäisen vaiheen rakennusoikeus on 26 000 kerrosneliömetriä, josta vuokrattavaa tilaa on yhteensä 20 000 kerrosneliömetriä. Ensimmäisen vaiheen investoinnin arvo on noin 100 miljoonaa euroa ja sen työllistämisvaikutus on noin 250 henkilötyövuotta kahden vuoden ajan. Rakennushanke toteutetaan projektijohtopalveluna, josta vastaa Haahtela - rakennuttaminen Oy. Easton Helsingin kokonaisrakennusoikeus on noin 62 000 kerrosneliömetriä liiketilaa sekä 8 400 kerrosneliömetriä asumista. Suunnitteilla on kaksi tornitaloa keskuksen toisen vaiheen länsipäätyyn. Easton Helsingin toisen osan on arvioitu valmistuvan vuonna 2019. Koko kokonaisuuden investoinnin arvo on yli 200 miljoonaa euroa.
• Viikot 48-49 ? Nro 22 Valokuvaamot PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Kauneus Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 487 107 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa 15 LVI Lämpö- ja vesijohtoliike Kuulutukset ? vuodesta 1952 Hetipalvelut R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Ostetaan Ostetaan henkilö- ja pakettiautoja vm. 1998-2015. Noudetaan paikan päältä. P. 044-9544 867 P. 4585 6503 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Riitta Juslin puhelin 413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ajankohtaista Munkkiniemen Rotaryklubi ? Munksnäs Rotaryklubb Munkkiniemen rotaryklubi julistaa haettavaksi ?Nuorisostipendin? Nuorisostipendin tavoitteena on innostaa nuoria munkkiniemeläisiä ideoimaan ja toteuttamaan erimuotoisia ?hyvän tekemisen? projekteja Munkinseudulla. Projektien tulisi kohdistua lähiympäristön asukkaisiin, esim. ikäihmisiin, nuoriin tai lapsiin. Projektien sisältö voi olla esim. hyvinvointia edistäviä aktiviteetteja, virkistäytymistä ja virikkeitä tuottavia elämyksiä tai arjen haasteisiin kohdistuvaa avuntarjoamista. Aktiviteetit voivat olla projektin kehittäjien itsenäisesti toteuttamia tai vuorovaikutteisesti yhdessä kohderyhmän kanssa toimien. Aktiviteetit tulee toteuttaa vuoden 2017 aikana. Stipendin hakijat ideoivat ja kehittävät itse toimintamallin ja esittävät sen vapaamuotoisessa stipendihakemuksessa Munkkiniemen rotaryklubille. Hakemuksessa tulee myös esittää stipendin käyttötarkoitus. Rahat voidaan käyttää joko projektin toteuttamiseen tai ryhmän esittämään muuhun tarkoitukseen. Stipendi voidaan myöntää mille tahansa järjestäytyneelle nuorisoryhmälle toimialueellamme. Hakijoina voivat olla esim. harrasteryhmät seurakunnissa, nuorisotalolla, musiikkiopistossa, koulujen oppilaskunnat, koulujen leirikouluryhmät tai luokkaretkiryhmät, partioryhmät, urheiluseurat jne. Edellytyksenä stipendin myöntämiselle on ryhmänä toimiminen. Haettavan stipendin suuruus tulisi olla 200 -1000 euroa. Stipendi maksetaan kun sovittu aktiviteetti tai palvelu on suoritettu suunnitelman mukaan ja raportoitu Munkkiniemen rotaryklubille. Stipendien hakuaika päättyy 30.1.2017 Vapaamuotoiset hakemukset osoitetaan: Munkkiniemen Rotaryklubin palveluprojektit Puheenjohtaja Paavo Peltosaari email: paavo.peltosaari@saunalahti.fi Mahdolliset tiedustelut sähköpostitse tai puh. 0400-630263 Hakemuksessa tulee käydä ilmi lyhyesti seuraavat asiat: - ryhmän nimi, toiminnan tarkoitus - ryhmän henkilöiden nimet ja henkilötiedot - haettavan stipendin suuruus, käyttötarkoitus ja perustelut - projektin selkeä yksilöity toiminta-ajatus aikatauluineen Enkeli kruunasi herrasväen kuusen ??Hakasalmen huvilan tunnelmallinen 1800-luvun musiikkisalonki saa joulukaudeksi 27.11.2016?8.1.2017 tyylinmukaisen jouluasun, joka kiidättää katsojan keskelle entisajan säätyläisten joulunviettoa. Adventin avauksesta alkaen huvilan lukuisissa matineoissa ja iltakonserteissa voi nauttia joulun sävelistä ja muusta ajankohtaan sopivasta musiikista. Uusia joulutapoja tulvi Suomen säätyläiskoteihin 1800-luvun lopulla, ja joulunvietto alkoi vähitellen muotoutua nykyiselleen. Tuon ajan helsinkiläiseen herrasväen jouluun voi eläytyä Hakasalmen huvilan jouluasuisessa musiikkisalongissa. Joulukuusen latvassa on enkeli ja oksilla runsaasti paperista askarreltuja nauhoja, tuutteja, kuusenkaramelleja ja lumihiutaleita. Hyasintteja ja tulppaaneja on komeissa kukkakoreissa, ja ruukuissa versovat kukkaan hyödetyt joulukielot. Pöydän ääressä maistellaan pähkinöitä ja jouluomenia sekä tutkitaan joululehtiä ja vä- Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan. Perinteinen joulujuhla Myös tänä vuonna Helsingin messukeskuksessa jouluaattona 24.12.2016 klo 12.00. Ovet avataan klo 11.00. Ilmainen jouluruoka kahveineen sekä lämmintä yhdessäoloa. Jouluohjelmassa: Laulaja, tenori Lasse Riutamaa tyttärensä Vilja Riutamaan kanssa. Säestäjänä pianisti Janne Maarala. Avustajat / vapaaehtoiset: Kokoonnumme aattona klo 8.00 messukeskuksen pääovilla. Ilmoittautumiset vain sähköpostilla os. sini.hursti@hurstinapu.fi. AUTA MEITÄ AUTTAMAAN SWIFT koodi DABAFIHH Tilinumero FI80 8000 11700 79090 POL-2014-13004 Otamme vastaan uusia vaatteita, ruokaa ja juomaa os. Helsinginkatu 19 joka arkipäivä klo 10.00-17.00 ja sopimuksen mukaan. Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry Heikki Hursti 050 582 8272 Sini Hursti 045 630 8548 Siunattua joulua ja onnellista vuotta 2017 kaikille! Pitäjänmäki, kirjasto Pohjois-Haaga, kirjasto Tali, urheilukeskus Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Ålandsbanken Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren seurakunta Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Ulvilantie, Parturi ja suolahoito Hämäiläis-Osakunnan Laulajien tiernapojat ovat avanneet kaupunginmuseon joulukauden ensimmäisenä adventtisunnuntaina jo 20 vuotta. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo rikkäitä joulukortteja. Kuusen alla on kasa ruskeaan paperiin käärittyjä, lakalla sinetöityjä paketteja. Adventin avauksesta alkaa joulumusiikin runsaus Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2016 Juhlimme Suomen itsenäisyyttä Hakaniemen torilla 6.12.2016 klo 12.00 ruokakassien merkeissä. Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Itsenäisyyspäivä Hakasalmen huvilan Musiikkia!-näyttelyn 1800-luvun lopun salonkiinteriööri on jouluasussa 8.1.2017 asti. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/ Mari Valio Ensimmäisenä adventtisunnuntaina 27.11.2016 aloitetaan joulunodotus klo 12 Hämäläis-Osakunnan Laulajien mieskvartetin perinteisellä tiernapoikaesityksellä. Klo 12.30?14 voi tutustua tutkijan opastuksella joulunviettoon 1800-luvun lopun säätyläiskodissa. Klo 14 saa nauttia nuoren ja rennon Kumolauluyhtyeen joulukiertueen avauskonsertista, jossa kuullaan ensi kertaa yhtyeen sovituksia tutuista ja Munkkiniemen puistotie ---Neste ---Raikan Rauta ---Kiinteistömaailma ---Alepa ---Huoneistokeskus ---Munkkiniemen Yhteiskoulu ---Saga Seniorikeskus ---Ruissalo säätiö ---Apteekki ---Kirjasto ---Nordea ---Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Professorintie 2 ---Munkkiniemen Apteekki tunnelmallisista jouluklassikoista. Lisäksi yhtye esittää omia uusia joululaulujaan. Adventin avaus -tapahtumaan on vapaa pääsy. Joulukaudella huvilan matineoissa ja konserteissa soi joulumusiikki Suomesta ja maailmalta niin kuorojen kuin solistienkin laulamana. Yleisö pääsee itsekin ääneen Joulun vaiheita laulaen -yhteislaulutilaisuudessa 14.12.2016 klo 18. Laajimman musiikkikattauksen tarjoaa Helsingin Konservatorio, joka pitää lauantaina 10.12.2016 klo 12?16 Joulufestarin. Matineoissa kaikuvat myös kotimaiset sävelet lähestyvää Suomi 100 -juhlavuotta ennakoiden, ja Sibeliuksen syntymäpäivän aattona 7.12.2016 klo 18 voi kuulla ainutlaatuisen Sibelius-sinfoniakonsertin ? pianolla soitettuna 1900-luvun alun salonkien tyyliin! Kaikkiin matineoihin ja Sibelius-konserttiin on vapaa pääsy.
• Munkin Seutu 84 x 100 mm_84x100 23.9.2016 11.41 Sivu 1 16 JOULUKONSERTTI Mestari-Laulajat & Jaakko Ryhänen Munkkivuoren kirkossa la 17.12.2016 klo 19.30 MunkinSeutu Nro 22 ? Viikot 48-49 ARKITEKTUR I MUNKSNÄS - FRÅN SAARINEN TILL AALTO FRAM TILL IDAG TORSDAG 1.12 ? KL. 18-20 ? KADETTSKOLAN I MUNKSNÄS ?HOLLÄNDARVÄGEN 11 Diskussion tillsammans med riksdagsledamöterna och arkitekterna Anders Adlercreutz och Veronica Rehn-Kivi. Kretsordförande Cecilia Ehrnrooth leder diskussionen. AVAAMME www.sfp.fi Arrangör: SFP i Munksnejden Asustehuolto Ullastiina Liput 20 ? Ticketmasterilta tai ovelta tuntia ennen. Munkkiniemen Kiinteistöhuolto ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytys- ja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Helsingin Pitäjänmäen Alkon myymälä avataan uudistettuna pe 2.12. klo 9. Palvelemme ma?pe 9?20, la 9?18. Tervetuloa! alko.fi Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 HOITOA ALKOHOLISMIIN Minnesota-mallista hoitoa päihde- ja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet nyt myös äänikirjana. keväthuolto Teboil Munkkivuori palvelee joka päivä klo 22 asti! Tällä kupongilla: Tehopesu vahalla Tarjous voimassa 4.12. asti. 15? Autoasi korjaamo huolTAA ja korjAA kaikki merkit Teboil Munkkivuori Huopalahdentie 22 p. 09-565 5800 Avoinna ark. 6-22, la 7-22, su 8-22 Hyundai-huolto