Viikot 4-5 – Nro 2/2019 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 50. vuosikerta M unkin S eutu Kuiva iho pehmeäksi! Heel & Elbow Cream erikoisvoide jaloille ja käsille Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 Nettiajanvaraus: timma. /kosmetiikkahelmi Tulokset jo 3 viikon käytön jälkeen (norm. 37 €) 29 € HYPOXI-STUDIO MEILAHTI Paciuksenkaari 14, Helsinki | puh. 044 300 0050 meilahti@hypoxi.fi | LUE LISÄÄ: WWW.HYPOXIMEILAHTI.FI Varaa ilmainen konsultaatio! Haluatko senttejä pois vyötäröltä, vatsanseudulta, reisistä tai lantiolta? TV:stä tuttu! Luonnollinen ja tehokas kehonmuokkausmenetelmä HYPOXI® perustuu kevyen liikunnan ja alipaineen yhdistelmään. HYPOXI® kohdentaa rasvanpolton ongelmakohtiin sekä poistaa selluliittia. Saat näkyviä tuloksia nopeasti. HYPOXI® muokkaa tehokkaasti myös miesten keskivartaloa. Varaa jaksosi 31.1. mennessä, saat 2 lisäkertaa kaupan päälle (arvo 98-130€). HYÖDYNNÄ NYT Smartumja muut liikuntasetelit sekä kortit meillä. Pesula Munkkiniemi Avajaistarjous! Tarjous voimassa 31.1.2019 asti. Alennus ei koske kodintekstiilien pesuja, eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. www.sol.fi VAATTEIDEN PESUT -15% SOL Pesula Munkkiniemi Laajalahdentie 18 p. 040 779 7224 Harkitsetko asuntosi myyntiä? Kysy tarjousta! Arvioimme asuntosi ilmaiseksi! Teresa Sarkkinen Myyntineuvottelija puh. 044 9726003 | teresa.sarkkinen@openmarket.fi Open Market Kiinteistönvälitys Tehokkaampi tapa tehdä asuntokauppaa alk. 3800euroa / 4,9% sis.alv | Ideal Kodit Oy LKV Ulvilantie 19, 00350 Helsinki, p. 010 387 6100, www.pikkuranska.com, pikkuranska@pikkuranska.com AVOINNA: MA 10.30-16.00, TI-TO 10.30-22.00, PE 10.30-22.00(24), LA 12.00-22.00(24), SU 12.00-20.00 Uutta Pikku Ranskassa: Uusittu A La Carte menu! Lounasbuffetissa nyt joka päivä myös VEGAANIRUOKAA. Leivotaan korvapuustia ja leipää, voit ostaa myös mukaan! Viikosta 4 BLINIVIIKOT, bliniannos 15€ (myös lounasaikaan) Jäljelle jäänyttä buffetlounasruokaa myydään arkisin klo 14.30-15.00 välisenä aikana mukaan hintaan 5€/rasia. Itsepalvelu! Niin kauan kuin riittää! Tervetuloa herkuttelemaan lämpimään Pikku Ranskaan! Teboil Munkkivuori, Huopalahdentie 22, 00350 Helsinki Avoinna ma-pe 6-21, la 8-21, su 9-21, Puh 09-5655 800 Renkaat ja renkaanvaihdot. Meiltä edullisesti! huoltaa autoja ja ihmisiä KAUSIHUOLTO 189 € sis. täys.synt 0/40 moott.öljy, tiiviste, öljynsuodatin, raitisilmasuodatin, ongelmajätemaksu sekä 16-os. huoltotarkistus PESUKUPONKI TÄLLÄ KUPONGILLA 15 Kuponki voimassa 6.2.2019 asti TB-Munkkivuori TEHOPESU VAHALLA Autovuokraamo www.keharent.fi Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita emännille p . 010 281 2600 www.lakeudenpito.fi K aiKKi KotitalouKsien siivouspalvelut ! Rentoa ajo-opetusta kaupungin sykkeessä! Hämeentie 14, 00530 Helsinki www.autokouluhakaniemi.fi AUTOKOULU HAKANIEMI 09-730 700 Katso sinulle sopivat kurssit osoitteessa www.autokouluhakaniemi.fi TALVEN LIUKKAUTEEN! Varmista turvallinen liikkuminen ajokoulun kautta! Aito stadilainen pienyritys yli 25 vuotta!
2 Viikot 4-5/2019 • Nro 2 M unkin S eutu EDUSKUNTAVAALIT SUNNUNTAINA 14.4.2019 ENNAKKOÄÄNESTYS 3. – 9.4.2019 . KYSY TARJOUS! Riitta Juslin 09 413 97 377, riitta.juslin@karprint.fi EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS, TAVOITA ÄÄNESTÄJÄSI M unkin S eutu Helli, elä ja harrasta! V as ta an ot ta ja m ak sa a po st im ak su n Le h d e n ti la a ja / la h ja ti la u k se n m a k sa ja La h ja ti la u k se n sa a ja Su k u n im i E tu n im i Lä h io so it e P o st in u m e ro P o st it o im ip a ik k a P u h e li n Su k u n im i E tu n im i Lä h io so it e P o st in u m e ro P o st it o im ip a ik k a Ky llä kii tos , til aa n K ar p ri nt O y in fo H M S op im us 50 03 50 5 Va nh a Tu ru nt ie 37 1 03 15 H uh m ar i n An tii kk i ja Ta id e 6 nr oa 43 ,0 n He vo sm aa ilm a 6 nr oa 48 ,0 n Ki ss af an i 6 nr oa 48 ,0 n M ei dä n Ko ira 6 nr oa 43 ,0 (M ää rä aik ain en til au s.) n Its el le ni n La hj ak si Koko perheen koiralehti Meidän Koira on erinomainen lukupaketti kaikille koiranomistajille: lehden jutuista löytyy tietoa niin oman koiran hankintaa suunnittelevalle, aktiiviselle koiraharrastajalle, perheen nuoremmille koiran hoitajille, oman koiran terveydestä huolehtivalle tai ikääntyvälle koiralle hyvän huolenpidon keinoja etsivälle lukijalle. Meidän Koira -lehden sisällön aiheryhmittely on monipuolinen, lehden jokaisesta numerosta löytyy rotuesittelyjä sekä juttuja erilaisista koirista, koiranomistajista ja -kasvattajista. www.meidankoira.fi KOIRA Meidän 6/2018 6,90 RO TUES ITTELYSSÄ COL LIE Suomen vanhin? Piko jo 20-vuotias Sankarikoirat palkitaan Ihmisten pelastajat Mikä koirarotu sopii minulle? Bichon frisét netin tähtiä! Talven riemuja: • Hiihtoladulle • Valjakkokisoihin ALASKAN KLEE KAI kuin pieni husky Hevosharrastajan monipuolinen erikoislehti Lehden sisällössä käsitellään monipuolisesti hevosmaailman tärkeitä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Hevosen kokonaisvaltainen hyvinvointi ruokinnasta terveydenhoitoon on yksi lehdessä säännöllisesti käsiteltävistä osa-alueista, myös varuste-esittelyt ja turvallisuus ovat vahvasti mukana sisällössä. Lehti tarjoaa mielenkiintoista luettavaa kaikille hevostalouden toimijoille, niin raviharrastajille kuin ratsastajillekin. www.hevosmaailma.fi 6/18 6,90 Salmiakki Poika Tammojen kiimakipu Kiistat ovat hevoskaupoissa melko yleisiä: Miniaasi Rölli hurmaa palvelutalossa Issikoiden viiden askellajin SEIKKAILU Hevosalalla voi hyödyntää monta eri koulutusta 18-vuotias Hanna pelastaa hevosia Portugalissa voidaan tulkita ähkyksi on musta hurmuri Halvan hinnan tulee herättää ostaja Kissaihmisen oma lehti Lämminhenkinen ja asiantunteva Kissafani on jokaisen kissaihmisen toivelehti. Lehti esittelee tietoa ja vinkkejä kissan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimiseen ja aitoja tarinoita erilaisista kissoista ja kissanomistajista. Lehden rotuesittelyt ja näyttelyreportaasit antavat kattavan katsauksen erilaisista kissaroduista ja kasvattajista. Lehdestä kissan omistajat löytävät tietoa kissan ruokinnasta, varusteista ja harrastamisesta kissan kanssa. . www.kissafani.fi HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 6,90 6/2018 ROTUESITTELYSSÄ RAGDOLL LEMPEÄ JÄTTI Nyt on KISSAKRIISI! • Kissoja ei leikkauteta • Arvostus yhä huonompi • Puolivillit laumat kasvavat Näyttelyssä kissoja 27 maasta Sani loukuttaa karkureita jo lähes työkseen Lykoi näyttää sudelta tai apinalta Kissan kuva mukiin Maailman kissatähdet Suomessa Lehti antiikin ja taiteen ystäville Antiikki ja taide on lehti taiteesta, taiteilijoista, keräilystä, vanhoista esineistä ja historiasta kiinnostuneille lukijoille. Lehdessä nousevat esiin niin ajankohtaiset ilmiöt kuin historialliset aarteet ja sen syväluotaavat artikkelit kertovat kattavasti valituista aiheista. Lehti tarjoaa lukijoilleen mielenkiintoisia kertomuksia ja tietoa suomalaisesta taiteesta ja sen historiasta. www.antiikkijataide.fi ENTISÖINTI n KERÄILY n KÄDENTAIDOT n ARJEN HISTORIA 6/2018 • 8,90 € Tyylisuunnat: Renessanssi Kumelan 850 upeaa esinettä LEGENDAARINEN LENTOKONE Hanssin Jukka KARAMELLIKÄÄREET Herkulliset taideteokset Petäjäveden 700-vuotias kirkko PAAVO ORRE 250 uuninluukun kokoelma Kotona tuhansia enkeleitä HELENA MINKKINEN Maailman ainoa kantelemuseo Kunnianosoitus lasitehtaalle Ti la a pu h. 09 41 3 97 30 ta i po st itt am al la oh ei ne n ku po nk i ta i sä hk öp os til la til au ks et @ ka rp ri nt .fi ta i le hd en in te rn et -o so itt ee ss a. Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -näyttely S ata suomalaista kielellistä elämäkertaa -näyttely Helsingin työväenopiston Opistotalon Aulagalleriassa 16.1.–14.2.2019 esittelee suomalaisten elinpiiriä ja kielimaisemaa ja tekee tutuksi erikielisten ja -taustaisten suomalaisten kielellisiä kokemuksia. Näyttelyssä on esillä valokuvia, tekstejä sekä äänija videonäytteitä. Näyttelyn kuvat on ottanut valokuvaaja Sakari Röyskö. Näyttely on osa Helsingin yliopiston Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -tutkimushanketta, jossa on kerätty yli sadan Suomessa asuvan ihmisen kielellinen elämäkerta haastattelemalla. Haastatellut ovat 6–104-vuotiaita eri puolilla maata asuvia suomenja ruotsinkielisiä sekä kielivähemmistöjen edustajia. Haastateltavien valinnassa on otettu huomioon väestöpainotettu alueellinen edustavuus siten, että nyky-Suomen kielellinen moninaisuus saadaan näkyviin. Haastattelun teemat liittyvät kunkin yksilön asuinhistoriaan, perheeseen, elämänvaiheisiin ja käsityksiin omasta kielenkäytöstä ja kielitaidosta sekä eri kieliin ja kielimuotoihin liittyviin asenteisiin. Haastattelussa on kysytty esimerkiksi, milloin haastateltava on ensi kertaa kiinnittänyt huomiota erilaisiin puhetapoihin, mitä suomen kieli merkitsee hänelle ja mitä kieliä hän osaa. Haastatteluaineisto on kerätty lukuvuonna 2017–2018 pääosin opiskelijavoimin hankkeeseen liittyvällä kurssilla. Kurssi järjestettiin Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Aineistoa tutkitaan kielitieteen, kansatieteen, folkloristiikan ja sosiaalipolitiikan menetelmin. Aineistossa on pyritty uudenlaiseen avoimuuteen: suuri osa haastatelluista on antanut luvan käyttää oikeaa etunimeään, ja näyttelyssä esillä olevat henkilöt antavat omat kasvonsa kielinäytteille. Valokuvaaja Sakari Röyskö on kuvannut osan haastatelluista. Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -tutkimushankkeen yhteistyökumppaneina ovat toimineet Kielipankki, Svenska litteratursällskapet i Finland ja Kotimaisten kielten keskus, ja se on Koneen Säätiön rahoittama. Näyttely kiertää kevään aikana ainakin Tampereella, Oulussa ja Joensuussa. Näyttely on avoinna ma–pe klo 8–22, la–su klo 9–18. Luennot ke 16.1.–30.1. klo 17–18.30, Opistotalo, Viipurinsali, 2. krs, Helsinginkatu 26 23.1. Monikielisyys kielielämäkerroissa, FT Kaarina Mononen. Helsinkiläinen kielielämäkerta, professori Pirkko Nuolijärvi 30.1. Mikä kielessä ärsyttää?, FT Katri Priiki. Kielellinen kohteliaisuus kielielämäkertojen valossa, dosentti Hanna Lappalainen Helsingin työväenopistossa tammikuussa avautuvassa näyttelyssä tutustutaan suomalaisten kielellisiin kokemuksiin valokuvin, tekstein sekä äänija videonäyttein. Näyttely ja aiheeseen liittyvät luennot ovat osa Helsingin yliopiston tutkimushanketta. Kuva: Sakari Röyskö
50. vuosikerta – nro 2 Viikot 4-5/2019 Ajankohtaista M unkin S eutu Palvelut päättyvät Munkkivuoren postissa Sivu 5 Hahmotelma Puistosairaalan sisäänkäynnistä. Kuva: Arkkitehtiryhmä Reino Koivula. Lauttasaarenmäen alueella alkaa katutöitä L auttasaaressa Myllykallion pohjoisreunassa Lauttasaarenmäen alueella alkaa katutöitä, jotka kestävät ainakin kuluvan vuoden ajan. Lauttasaarenmäen pohjoispuolelle on rakennettu viime vuosina uusia asuinrakennuksia. Vuonna 2019 asuinrakentaminen jatkuu myös kadun eteläpuolelle, minkä johdosta myös katua parannetaan. Lauttasaarenmäki-katua jatketaan itäpäästä noin 80 metriä ja kadun molemmille puolille rakennetaan jalkakäytävät. Kadulla sijaitseva kunnallistekniikka uusitaan. Lauttasaarenmäen ja Lauttasaarentien välille rakennetaan uusi jalkakäytävä ja pyörätie, joka sijoittuu koulun pihan ja väliaikaisen koulurakennuksen väliin. Työmaan pääsee ylittämään nykyisen porraskäytävän kautta. Samassa yhteydessä rakennetaan kunnallistekniikkaa myös Lauttasaarentiellä Lauttasaarenmäen liittymän lähellä. Alueella on katutyömaan lisäksi käynnissä useita talonrakennushankkeita. Jalankulku Puistokaaren ja Myllykallion koulun välillä on turvallisinta koira-aitauksen vierestä menevää puistokäytävää pitkin. Työn aikaiset liikennejärjestelyt muuttuvat rakentamisen edetessä ja on tärkeää noudattaa alueella olevia opasteita. Urakoitsijana toimii Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara. Puistosairaalan rakennuksen korjauksen ensimmäinen osa S kanska ja HUS ovat solmineet kehitysvaiheen sopimuksen Puistosairaalan kiinteistön peruskorjauksen ensimmäisestä osasta. Kyseessä on Meilahden sairaala-alueella sijaitseva entinen Lastenklinikka, josta viimeiset lastenyksiköt muuttivat syyskuussa Uuteen lastensairaalaan. Puistosairaalan peruskorjaushanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa peruskorjataan noin puolet rakennuksesta. Tämä käsittää vanhan, vuosina 1946 ja 1986 valmistuneen osan peruskorjauksen sekä vuonna 2010 valmistuneen laajennusosan tilamuutokset. Kyseessä on sairaalan Paciuksenkadun puoleinen pää. Sivut 8-9 Huhtikuussa 2019 kaupunginmuseossa avataan virtuaalielämys Aikakoneen uusi versio 2.0. Aikakoneessa Signe Branderin sadan vuoden takaiset valokuvat heräävät eloon uuden teknologian avulla. Kuva: Maija Astikainen. Helsingin kaupunginmuseossa kolmas ennätysvuosi peräkkäin H elsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvissa museoissa vieraili vuonna 2018 yhteensä 444 898 kävijää. Kulunut vuosi oli museolle jo kolmas kaikkien aikojen ennätysvuosi peräkkäin. Helsingin kaupunginmuseo Senaatintorin kulmalla. Kuva: Julius Konttinen Helsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvien museoiden – Helsingin kaupunginmuseon, Hakasalmen huvilan, Ruiskumestarin talon ja Ratikkamuseon – yhteenlaskettu kävijämäärä vuodelta 2018 oli 444 898. Työväenasuntomuseo oli suljettuna koko vuoden 2018, mutta on avoinna yleisölle jälleen kesäkauden ajan 4.5.– 1.9.2019. Sivu 7 Urheilulehdon katuremonttia hetki Mannerheimintiellä Y li satavuotiaan vesijohdon uusimistyöt siirtyvät hetkeksi Mannerheimintien puolelle. Työt haittaavat liikennettä Nordenskiöldinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä, jossa yksi Mannerheimintien kaista kohti pohjoista joudutaan sulkemaan noin kaksi viikkoa kestävän työn ajaksi. Haittaa pyritään vähentämään ohjelmoimalla liikennevaloja ja tekemällä töitä vuorotöinä. Urakoitsijan arvion mukaan Urheilulehdon hankkeen kaikki työt valmistuvat kesäkuun loppuun mennessä. Urheilulehdon ympäristön työt tähän mennessä: Peruskorjaus alkoi Töölön Urheilulehdon kaduilla toukokuussa 2017. Nordenskiöldinkadulla Urheilukadun ja Mannerheimintien välillä on tehty viime aikoina vesijohtotöitä, jossa vuonna 1914 rakennettu vesijohto uusitaan. Reijolankadulle on rakennettu raitiotiekiskot ja yksisuuntaiset pyörätiet. Nordenskiöldinkadulla on uusittu raitiotiekiskot ja rakennettu yksisuuntaiset pyörätiet. Reijolankadulla on uusittu hulevesiviemäri ja vaihdettu kaukolämpöputket. Urheilukadulla on saneerattu osa kaukolämpölinjasta. Alueelle on rakennettu uusia vesijohtoja ja uudet kaukojäähdytysputket. Myös Mannerheimintien ja Reijolankadun risteyksessä on uusittu kunnallistekniikkaa. Kaikilla ympäristön kaduilla on uusittu kilometreittäin maanalaisia kaapeleita.
4 Viikot 4-5/2019 • Nro 2 M unkin S eutu Yleisönosasto Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Nro 2/2019 Kaukolämpöön roimat tehot Helsingissä K aukolämpöön liitettiin viime vuonna ennätyspaljon tehoa Helsingissä. Uusia liittymiä on 80 megawatin verran, mikä vastaa kaksinkertaisesti Mäntsälän kaukolämpöjärjestelmän liittymistehoa. Kaukolämpöön on yhden vuoden aikana liitetty viimeksi enemmän tehoa 1970-luvulla. Helsinki kasvaa, ja kaukolämpöä tarvitaan uusille alueille muun muassa Kalasatamaan, Jätkäsaareen ja Kruunuvuorenrantaan. Myös uudet isot kauppakeskukset ovat valinneet kaukolämmön lämmitysmuodokseen. Yksi näistä on Pasilaan nouseva Tripla, johon rakennetaan kauppakeskuksen lisäksi myös mm. asuntoja, toimistoja ja hotelli. Kaukolämpö on ylivoimaisesti suosituin lämmitysmuoto Helsingissä, yli 90 % Helsingin kiinteistöistä on liittynyt kaukolämpöön. Helsingin kaukolämmön kulutus vastaa Tampereen, Turun ja Espoon kulutusta yhteensä. Kaukolämpö on myös yleisin lämmitysmuoto koko Suomessa. Helen tuottaa kaukolämpöä yhteistuotantovoimalaitoksissa, lämpöpumppulaitoksissa sekä lämpölaitoksissa. Uusiutuvan energian määrä kaukolämmön tuotannossa kasvaa vuosittain. Helenin kahdessa suuressa lämpöpumppulaitoksessa, Katri Valan puiston alla ja Esplanadin puiston alla, teollisen mittakaavan lämpöpumput pystyvät hyödyntämään yhä enemmän hukkaenergioita kiinteistöistä, kodeista ja konesaleista. Yhä useampi kiinteistö on valinnut lämmitystavakseen puupelleteillä ja biokaasulla tuotetun uusiutuvan kaukolämmön. Sen osuus kasvoi viime vuonna 85 prosenttia. Helen ostaa myös yritysten ja kiinteistöjen ylimääräisiä lämpöjä. Avoimella kaukolämmöllä lisätään lämmön hankinnan monimuotoisuutta ja edistetään kiertotaloutta sekä ilmastoneutraalia energiantuotantoa. Pankkiautomaatti Munkkiniemeen! Kaupunkilaiset valovaelluksella ? Munkkiniemessä on vuoden vaihteessa tapahtunut paljon muutoksia. Alueella on kova hätä, sillä menetimme alueen ainoan pankkiautomaatin. Nyt kotoinen kylämme on siis ilman pankkikonttoria ja lähimmät automaatitkin ovat Munkkivuoressa ja Pikku-Huopalahdessa. Asukasluvultaan Munkkiniemi on huomattavasti suurempi kuin suurin osa Suomen kunnista, mediaani vähän yli 6000. Munkkiniemessä on asukkaita n. 9000, ja suuri osa meistä käyttää elinvoimaisen puistotiemme liikkeitä aktiivisesti. Joukossamme on edelleen ihmisiä, jotka syystä tai toisesta tarvitsevat käteistä ja haluavat sitä käyttää kauppa-asioidensa hoitamiseensa. Munkkiniemessä on paljon iäkkäitä asukkaita. He ovat tottuneet maksamaan käteisellä. Perheelliset vielä kasvattavat lapsiaan ymmärtämään rahan arvoa opastamalla heitä käyttämään käteistä rahaa. Lapsilla ja nuorilla ei kaikilla – kuten ei kaikilla iäkkäilläkään – ole käytössään maksukortteja. Pankkiautomaateista vastaa ja niiden sijoittamisesta päättää Automatia Pankkiautomaatit Oy. Kaikki munkkalaiset vaatimaan pankkiautomaattia kyläämme! Munkinseudun Kokoomus ry hallitus Puheenvuoro ? Jokatalvisen valokarnevaalin aikana Helsingissä voi kävellä kilometrikaupalla lumoavassa valossa. Hohdokasta valoshowta Kansalaistorilta Töölönlahden kautta Etu-Töölöön. Lux-reitti korostaa valaistuksen voimaa opastamalla kulkijan, muistomerkkien ja kulttirakennusten liepeille. Pienemmät kaupungit ovat seuranneet pääkaupungin mallia. Myös kuningattaren kaupunki Loviisan torimiljöö on saanut tästä ansaittua kiitosta ja huomiota. Lux Helsinki keskittyi aiemmin Senaatintorin ja Tuomiokirkon ympäristöön, nyt valoreitti johtaa Kansalaistorilta Töölönlahdelle. Oopperatalo, Finlandiatalo, museona palveleva Hakasalmen huvila, Musiikkitalo, Keskuskirjasto Oodi liitettiin tänä vuonna valovaellukseen. Valoteosten spektaakkelit lumoavat ja väliin värisyttävät, kun valo solmi kekseliäästi yhteyksiä eri elementtien kesken. Mainosmaailmasta tutut jättikokokoiset valotaulutkin saatiin tässä valossa näyttämään arvokkaammilta. Valo on maalareista ensimmäinen. On vaikea löytää sellaisia kohteita joita syvä valo ei kaunistaisi. Valoa kutsutaankin Jumalan esikoistyttäreksi (Thomas Fuller 1608-82). Raamatun alkulehdillä jo vedotaan Jumalan kykyyn luoda valo ja pimeys. Jumala sanoi: ”Tulkoon valo!” Ja valo tuli. Jumala näki, että valo oli hyvä. ”Jumala erotti valon pimeydestä ja hän nimitti valon päiväksi ja pimeyden hän nimitti yöksi.” (1.Moos.1:5). Vuorisaarnassaan Jeesus puolestaan antoi valon ihmiselle tehtäväksi: ”Te olette maailman valo.” Kansalliskirjailijamme Johan Ludvig Runeberg korotti ihmisen valorakkauden korkeisiin sfääreihin lausuessaan, että muuttolinnutkin kaipaavat valoon vaeltaessaan aina sitä kohti missä päivä on pisin. Kristillisessä ajattelussa valon kehittynein muoto on ”uskon valo” (lat.luemen fidei), joka saadaan Pyhän Hengen lahjoittamassa illuminaatiossa eli valaistumisessa. Kristityt ovat vanhastaan kohdistaneet rukouksensa auringon nousuun päin mikä kuvastaa kääntymistä Jumalan puoleen. Jo varhain alttari sijoitettiin aina kirkon itäpäätyyn, auringon nousun puolelle. Jumalan vertaaminen aurinkoon muistuttaa, että valo on kaiken elämän edellytys. Valolla on myös varjopuolensa. Kiinalaiset näkevät, että pimein paikka on aina lampun alla. Kristillisessä uskontulkinnassa valo ymmärretään päinvastaisena. Raamatun viimeinen luku korostaa valon mahtia: ”Yötä ei enää ole, eivätkä he tarvitse lampun tai auringon valoa, sillä Herra Jumala on heidän valonsa.”(Ilm. 22:5) Kristitylle valo on samalla vertauskuva majakasta, Jumalan sanasta, joka valaisee ja ohjaa läpi karikoiden satamaan, taivaaseen. Pimeyden teot joutaa hylätä ja elämä on varustettava ”valon asein” (Room.13:12). Palava kynttilä viittaa voittoisaan Kristukseen. Hän on valo, joka tuo toivon kuoleman varjossa eläville. Loviisan hautausmaan suurikokoinen pääsiäiskivi on muodostunut rukouspaikaksi. Se valaistaan juhlana ja usein myös arkena kynttilöillä. Suurikokoinen pääsiäiskynttilä palaa kirkoissa pääsiäisestä helluntaihin. Se sytytetään aina hautaan siunattaessa ja liitetään rukoukseen: ”Herra, anna hänelle iankaikkinen lepo, ikuinen valo häntä valaiskoon.” Vaikka maailma ja sen tulkinta ei näytä kovin valoisalta, kirkolla ja taiteella on yhteinen suuri tehtävä valaista maailmaamme. Goethen kerrotaan kuolinvuoteellaan pyytäneen palvelijaansa avaamaan ikkunaluukkuja hämärän huoneen valaisemiseksi. Hän lausui: Enemmän valoa! (Mehr Licht!). Veli-Matti Hynninen Hyvä teko lapselle -palkinto FinnBrain tutkijoille E nsija turvakotien liitto on myöntänyt vuoden 2018 Hyvä teko lapselle -palkinnon FinnBraintutkimusryhmälle. Ryhmä tutkii raskauden ja lapsuuden aikaisten elämäntapahtumien ja olosuhteiden vaikutuksia vauvan kehitykselle. Tutkimusryhmä on tuonut esiin vauva-ajan korvaamattoman merkityksen aivojen kehitykselle ja lapsen koko elämälle innovatiivisella tavalla. Kiistaton tutkimustieto auttaa vaikuttavien palvelujen kehittämisessä ja lisää ymmärrystä vauvojen elämään pitkäkestoisesti vaikuttavista päätöksistä. FinnBrain-tutkimus on aloitettu vuonna 2010. Sen tarkoituksena on selvittää ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Vuonna 2015 tutkimuksessa oli mukana jo yli 4000 vapaaehtoista perhettä. Perheitä on pyydetty mukaan tutkimukseen ensimmäisen ultraäänitutkimuksen yhteydessä. Vanhempia, lasta ja perheen elinympäristöä tutkitaan odotusajasta lähtien. Raskauden ja lapsuuden aikaisten elämäntapahtumien sekä olosuhteiden tiedetään vaikuttavan lapsuudessa ja vielä aikuisenakin, mutta asiasta on aikaisemmin tiedetty liian vähän. FinnBrain-tutkimus keskittyy lapseen ja hänen kehitykseensä sekä vanhemman ja lapsen väliseen suhteeseen. Tarkoituksena on seurata tutkimuksessa mukana olevia lapsia aina aikuisikään saakka. Lapsista kerätään kattavasti tietoa kyselylomakkeilla muun muassa heidän elinympäristöstään ja elämäntapahtumistaan sekä temperamentista, unesta ja puheen kehityksestä. Lisäksi pienemmillä osatutkimuksilla kartoitetaan esimerkiksi lapsen aivojen rakennetta ja toimintaa, stressin ja infektiosairauksien yhteyksiä sekä tulehdusproteiinien ja stressihormonien toimintaa. – Finnbrain-tutkimusryhmä tuottaa täysin uutta ja uraauurtavaa tietoa lapsen aivojen kehityksestä ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä, toteaa Tuula Haatainen, Ensija turvakotien liiton puheenjohtaja. – Päätöksenteon tueksi tarvitaan faktoja ja tietoa siitä, miten erilaiset tekijät vaikuttavat vauvojen elämään pitkällä aikavälillä ja miten vauvaperheitä voidaan parhaiten tukea, Haatainen muistuttaa. Tutkimusryhmä on nostanut esiin vahvasti vauva-ajan korvaamattoman suuren merkityksen aivojen kehitykselle ja koko vauvan tulevaan elämään. Tutkimusryhmä on tuonut esiin mm. äidin raskauden aikaisen stressin merkittävän vaikutuksen vauvan kehitykselle. Finnbrain – tutkimusryhmän tuloksilla on suuri vaikutus Ensija turvakotien liiton toiminnan kehittämisessä ja vauvavaiheen merkityksen ja tärkeyden esiin nostamisessa vaikuttamistoiminnassamme. Tiedolla pysytään vaikuttamaan päätöksentekoon ja lisäämään ymmärrystä siitä, mikä merkitys odotusja vauvavaiheella sekä tuolloin tarjotulla tuella -tai sen puutteellaon läpi myöhemmän elämän. Tutkimusryhmä on innovatiivinen, innostunut ja ajassa mukana sekä sitoutunut nostamaan esiin ja julkiseen keskusteluun vauvavaiheen erityistä merkitystä ja heille suunnatun tuen suurta tärkeyttä. Hyvä teko lapselle -palkinto on kuvanveistäjä Erkki Kannoston pronssiveistos ”Ylittäjä”. Palkinto on myönnetty vuosittain lasten hyväksi tehdyssä vaikuttamistoiminnassa tai käytännön työssä ansioituneille henkilöille tai yhteisöille vuodesta 1985 alkaen. Ensija turvakotien liiton toiminnan yksi ja perinteisin toiminnan kivijalka on haavoittavissa olosuhteissa elävien vauvaperheiden auttaminen ja kuntoutus. Vuonna 2017 Ensija turvakotien liiton verkostossa autettiin yli 12 000 apua tarvitsevaa. Sen jäsenyhdistysten yhdistysten ylläpitämissä 10 ensikodissa autettiin 316 äitiä, 245 lasta ja 87 isää. Päiväryhmät tavoittivat 92 perhettä 10 paikkakunnalla. Baby Blues -työntekijät auttoivat 269 perhettä ympäri Suomea. Arvokisoissa menestyneiden helsinkiläisurheilijoiden palkitseminen K aupunki haluaa palkita helsinkiläisurheilijoita menestyksestä olympialaisissa ja paralympialaisissa tai olympiaja paralympialajeissa järjestetyissä MM-kisoissa. Kaupunginhallitus hyväksyi periaatteet, joiden mukaan arvokisoissa menestyneitä huomioidaan. Periaatteet antavat mahdollisuuden myös harkinnanvaraiseen palkitsemiseen menestyksestä MM-tasolla sellaisissa kansainvälisen lajiliiton kilpailujärjestelmän alaisissa lajeissa yksilöja joukkueurheilun yleisessä sarjassa, joihin kansallinen lajiliitto on nimennyt urheilijat. Palkittavan kotikunnan tulee olla Helsinki saavutuksen ja palkitsemisen aikaan. Urheilijalle tai joukkueelle voidaan myöntää vain yksi stipendi kalenterivuoden aikana ja stipendi myönnetään parhaan saavutuksen perusteella. Vuoden helsinkiläisurheilijaksi voidaan kuitenkin valita jo kansainvälisen urheilumenestyksen perusteella stipendillä palkittu urheilija. Helsinkiläisurheilija voi saada olympialaisten tai paralympialaisten kultamitalista 10 000 euron suuruisen tunnustuksen. Stipendisummat muista menestyksistä ovat luettavissa kaupunginhallituksen kokouksen esityslistalta (asiakohta 12). Myönteinen lausunto Kaupunginhallitus antoi hyväksyvän lausunnon MAL2019-suunnitelmaluonnoksesta eli Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisestä suunnitelmasta. Suunnitelmaluonnoksen valmistelusta ovat vastanneet tiiviissä yhteistyössä alueen kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo sekä HSL, HSY, Uudenmaan liitto sekä valtion liikenneja ympäristöviranomaiset. Suunnitelmaluonnoksessa tavoitellaan vähäpäästöistä, houkuttelevaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua. Suunnitelma on myös seudun lakisääteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja sitä koskee velvollisuus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista.
5 Nro 2 • Viikot 4-5/2019 M unkin S eutu Palvelut päättyvät Munkkivuoren postissa perjantaina 1. maaliskuuta Munkkivuoren postinumeroalueen kirjeet ja muut lähetykset, jotka eivät sovellu automaatteihin, ohjautuvat tämän jälkeen Töölön postiin P osti tarjoaa verkkokaupan kasvuun jatkuvasti nopeampia ja monipuolisempia palveluvaihtoehtoja. Digitaaliset palvelut yhdistettyinä pitkin aukioloajoin palveleviin automaatteihin tekevät pakettien noutamisesta ja lähettämisestä entistä sujuvampaa. Munkkivuoren ostoskeskuksen posti muuttuu pakettipalveluita tarjoavaksi itsepalvelupostiksi 2.3.2019. Pakettipalvelujen saatavuus paranee automaateilla, jotka palvelevat viikon jokaisena päivänä ma-su klo 07-22.30. ? Kehitämme palvelumallia, koska Munkkivuoren myymälä on ollut asiointimääriltään Helsingin pienin eikä alueelta ole löytynyt kumppania jatkamaan postipalvelujen tarjoamista. Suurin osa asioinnista koskee pakettien noutoa. Teemme siitä Munkkivuoressa mahdollisimman helppoa tuomalla asiakkaiden käyttöön pakettiautomaatit ja nykyistä laajemmat aukioloajat, Postin palvelupisteverkoston johtaja Lasse Huttunen kertoo. Automaatit otetaan Munkkivuoren postissa käyttöön jo 11.2., jolloin valtaosa lähetyksistä voidaan noutaa automaateista. Muut palvelut päättyvät postissa perjantaina 1.3. klo 14. Munkkivuoren postinumeroalueen kirjeet ja muut lähetykset, jotka eivät sovellu automaatteihin, ohjautuvat tämän jälkeen Töölön postiin. Alueen asiakkaat saavat lähempänä muutosta tiedon kotiin kirjeellä. Automaatit ovat suosituin tapa noutaa lähetyksiä. Ne mahdollistavat paketin noutamisen sekunneissa, ja niistä voi lähettää verkossa tai OmaPosti-sovelluksella valmiiksi maksettuja paketteja. Postin henkilöstö on opastamassa asiakkaita digitaalisten palvelujen ja automaatien käytössä 15.3. asti arkisin klo 10-18. Automaatteihin tulee kaikkiaan 306 lokeroa. Munkkivuoren ostoskeskuksen monet liikkeet myyvät postimerkkejä ja kirjelaatikko sekä postilokerot säilyvät tutuilla paikoillaan. Munkkivuoren S-marketin automaatti on edelleen asiakkaiden käytössä. Valmiiksi maksettuja lähetyksiä voi lähettää automaattien lisäksi Munkkiniemen puistotien R-kioskin Postin noutopisteestä, joka myy myös pakkaustarvikkeita. Postin noutopiste palvelee myös K-Market Pikku Huopalahdessa Tilkankadulla. Postilta voi tarvittaessa tilata lähetyksen kotiinkuljetuksen lisäpalveluna. Töölön posti myös lauantaisin Töölön postin palvelua laajennetaan 25.2. alkaen sekä arki-iltaisin että lauantaisin. Lisäksi postin myymälän palvelun rinnalle tulevat automaatit, jotka ovat avoinna viikon jokaisena päivänä. Postin henkilökunta palvelee jatkossa myös lauantaisin. Töölön posti, os. Linnankoskenkatu 14, 00250 Helsinki Avoinna 25.2.2019 alkaen: ma-pe klo 9-20 ja la klo 1015. Töölön postiin tulevat automaatit ovat asiakkaiden käytettävissä viikon jokaisena päivänä: ma-su klo 7-22. Helsingin keskustan pääpostin yhteyteen avataan 28.1. niin ikään itsepalvelualue, jossa otetaan käyttöön maailman suurin, 412 lokeroinen pakettiautomaatti. Postin verkostoon kuuluu noin 900 postia ja yli 1 000 automaattia. Posti kasvattaa myös tänä vuonna suosittujen automaattien määrää. Automaatin voi saada myös omaan taloyhtiöön tai yrityksen kiinteistöön. Pakettien postimaksun voi maksaa edullisimmin etukäteen OmaPosti-sovelluksella tai verkossa ja samalla voi varata automaatista lokeron, johon lähetyksen voi jättää kuljetettavaksi. Valmiiksi maksetun paketin voi jättää myös mihin tahansa postiin Helposti-koodilla, eikä osoitekorttia tarvitse täyttää. Lisätietoa palvelusta: posti.fi/lahettaminen. Yritykset voivat tarvittaessa tilata Postin nouto-jakelupalvelun, jossa lähetykset viedään ja noudetaan suoraan yrityksistä. Yritysten lähettämistarpeissa palvelevat muun muassa yrityspisteet Konalassa ja Ilmalassa. Kaikki Postin palvelupisteet näkyvät kartalla: posti.fi/kartta Meilahden huvilaalueelle merellinen levähdyspaikka K aupunginvaltuusto hyväksyi 14. kaupunginosan, Taka-Töölön katu-, puistoja vesialueita sekä 15. kaupunginosan, Meilahden kulttuurihistoriallisia ympäristönsuojelualueita, puisto-, lähivirkistys-, palstaviljely-, vesi-, venesatama-, liikenne-, katuja pysäköintialueita sekä urheiluja virkistyspalvelualuetta koskevan asemakaavan muutoksen 19.1.2016 päivätyn ja 23.10.2018 muutetun piirustuksen mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavan muutoksen myötä muodostuu uusi kortteli. Samalla kaupunginvaltuuston hyväksyi seuraavan Tuomas Rantasen toivomusponnen: Valtuusto edellyttää, että jatkosuunnittelussa selvitetään mahdollisuutta varata merellisen kevyen liikenteen väylän yhteyteen levähdyspaikka, jonka yhteydessä voisi olla pysähdystila jäätelöja/tai kahvilapalveluita tarjoavalle autotai pyöräkioskille. Helsingin venepaikkojen haku sähköiseksi Taka-Töölön Alko isompaan liiketilaan M annerheimintiellä sijaitseva Alko muuttaa viereiseen kiinteistöön suurempaan liiketilaan osoitteeseen Mannerheimintie 96, käynti Messeniuksenkadun puolelta. Vanha myymälä sulkee 23.1. poikkeuksellisesti jo klo 18. Uusi liike avataan torstaina 24.1. klo 10. Myymälä muuttaa suurempaan liiketilaan, koska nykyinen tila on alueen asiakastarpeeseen nähden liian pieni. Muutossa myymälän liiketila kasvaa 25 neliömetristä noin sataan neliömetriin. Alko etsi pitkään sopivia liiketiloja Töölöstä, kun aiemmin Tullinpuomissa sijainnut myymälä suljettiin hotellityömaan tieltä vuoden 2014 lopussa. – Sopivaa samankokoista myymälätilaa ei ollut tarjolla, joten avasimme kaksi myymälää, toisen Pikku-Huopalahteen ja toisen Mannerheimintien liiketilaan. Etsimme alun perinkin suurempaa tilaa ja kun tällainen on nyt löytynyt, on myymälän muuttaminen luonteva askel Helsingin liikepaikkojen kehittämisessä, avaa liiketoimintajohtaja Kari Pennanen muuton taustoja. – Pikku-Huopalahden myymälä tulee jatkamaan nykyisellä liikepaikallaan. Muuton myötä myymälän valikoima kaksinkertaistuu noin 300 tuotteeseen ja myös logistiikan toimivuus on parempi. – Myymälä toimii myös verkkokaupan noutopisteenä, ja sinne on siten saatavilla lyhyellä toimitusajalla Alkon koko valikoima eli noin 8 500 tuotetta. Sijainti on alueen asiakkaille tuttu, koska muuttomatka on lyhyt, kertoo aluepäällikkö Tatu Vanninen. Valikoima painottuu viineihin, mutta vaihtoehtoja löytyy kaikista tuoteryhmistä. Valikoimaa uudistetaan jatkuvasti, ja painotukset vaihtuvat sesonkien sekä vuodenaikojen mukana. – Valikoimaa uudistetaan mieluusti myös asiakaspalautteen perusteella, lupaa myymäläryhmän palvelupäällikkö Mari Tammi. Tiimiläiset palvelevat Mannerheimintien lisäksi myös Töölöntorin ja Taivallahden myymälöissä. Alko pyrkii aina sijoittumaan paikkaan, joka on asiakaskokemuksen kannalta paras mahdollinen sijainniltaan ja liikehuoneistoltaan. Lisäksi logistiikan sujuva hoito edellyttää toimivaa tilaratkaisua. Liiketilan valintaa ohjaavat myös ympäristönäkökulmat. Myymälätilan valinnassa kiinnitetään huomiota mm. toimivaan jätehuoltoon, monipuolisiin jätteiden kierrätysmahdollisuuksiin, ympäristöystävällisiin lämmitysmuotoihin, mahdollisuuteen yhteiseen pullonpalautukseen kiinteistön muiden toimijoiden kanssa sekä tilatehokkuuteen. Kaupunkibulevardien suunnittelu käynnissä K aupunkibulevardien suunnittelutyö on käynnissä, ja kaupunki etsii erilaisia näkemyksiä kaupunkibulevardien toteuttamiseen. Kilpailun tavoitteena oli etsiä korkeakouluyhteistyön kautta erilaisia ideoita siihen, miten urbaani asuminen, monipuoliset palvelut ja kaupunkiympäristön elämyksellisyys yhdistyvät kestäviin liikkumismuotoihin ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen tukien Helsingin tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kilpailuun saapui 25 ehdotusta, jotka tarjosivat ajatuksia herättäviä ideoita kaupunkibulevardien ja sivukatujen ihmislähtöiseen kaupunkitilaan. Kilpailun tuomaristo päätti palkita seuraavat ehdotukset: • Jaettu 1. palkinto (à 3 500 euroa) The Wood City Boulevard of Light Helsinki Streams • Jaettu 2. palkinto (à 2 000 euroa) Let's walk with green hub • 3. palkinto (à 1 500 euroa) The Living Street • Lunastukset (à 1 000 euroa) HAIRPIN MAUNULA TOWN SQUARE Seuraa meitä! M unkin S eutu Uusia venepaikkoja haetaan 17.1.2019 alkaen ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella osoitteessa venepaikat.hel.fi. H elsingin kaupungin venepaikkojen suoravuokrauspaikkojen hakuprosessi muuttuu asteittain sähköiseksi. Uusia venepaikkoja haetaan 17.1.2019 alkaen ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella osoitteessa venepaikat.hel.fi. Sähköinen haku koskee tässä vaiheessa vain uusia hakemuksia. Loppukeväästä palvelu laajentuu koskemaan myös venepaikan vaihdon sekä veneen talvisäilytyspaikan hakemukset. Sähköisten hakujärjestelmien käyttöönotto ei vaikuta aikaisemmin jätettyjen hakemusten käsittelyyn, eikä aiemmin jätettyjä hakemuksia tarvitse uusia. Uutta sähköistä hakua on kehitetty yhdessä helsinkiläisten veneilijöiden kanssa. – Meille on tärkeää suunnitella palveluita, jotka vastaavat aidosti käyttäjien tarpeisiin. Sähköinen venepaikkahaku on osa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan digitalisaatio-ohjelmaa, jonka tavoitteena on tarjota helsinkiläisille entistä sujuvampaa ja helpompaa asiointia. Huomioimme silti edelleen myös asiakkaat, jotka kokevat digitaalisten palveluiden käyttämisen haastavaksi tarjoamalla myös kasvokkaista ja puhelimitse tapahtuvaa asiakaspalvelua. Toisaalta pyrimme tekemään digitaalisista palveluista niin selkeitä ja helppokäyttöisiä, että kaikki osaavat halutessaan hyödyntää niitä, kertoo Vene Helsingissä -hankkeen projektipäällikkö Suvi Ervamaa. Sähköisen hakemuksen käyttäminen on maksutonta. Hakemuksen voi kuitenkin edelleen tehdä myös paperisella lomakkeella, joka on toimitettava henkilökohtaisesti venepaikkavarausten asiakaspalveluun. Tällöin asioinnista peritään 8 euron käsittelymaksu. Lomakkeen voi printata venepaikkojen verkkosivulta tai hakea asiakaspalvelusta. Venepaikkavarausten asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 9–16 Töölön Kisahallissa (Paavo Nurmen kuja 1 E). Puhelinneuvonta (09 310 87900) on avoinna ma–pe klo 9–14. Hae venepaikkaa sähköisesti osoitteessa venepaikat.hel.fi Katso lisätietoja kaupungin veneilijöille suunnatuista palveluista osoitteessa hel. fi/veneily
6 Viikot 4-5/2019 • Nro 2 M unkin S eutu VIIKKO 4 KE 23.1. Enni, Enna, Eini, Eine TO 24.1. Senja PE 25.1. Pauli, Paavo, Paul, Paulus, Paavali LA 26.1. Joonatan SU 27.1. Vainojen uhrien muistopäivä Viljo VIIKKO 5 MA 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies TI 29.1. Valtteri KE 30.1. Irja TO 31.1. Alli PE 1.2. Riitta LA 2.2. Jemina, Lumi, Aamu SU 3.2. Kynttilänpäivä Hugo, Valo VIIKKO 6 MA 4.2. Ronja, Armi TI 5.2. n J.L. Runebergin päivä Asser Pyhäaamu. Hiljaisuus. Viljo Kojo (1891 – 1966) Päivyri Sunnuntaiksi Seurakunta Menneitä muistellen Usein lapsuuden polkuja kulkiessain, palaa muistot aikoihin lapsuuden. Silloin pokemonia ei pelattu, ei maailman murheita relattu. Paljon urheilua harrastettiin, toinen toistamme vastaan kisailtiin. Illan tullen olo oli raukea, päivän touhuja hauska oli muistella. Olavi Kylliäinen Runopalsta Mantere Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy • Arkut ja uurnat • Kuljetukset • Kukat ja sidontatyöt • Pitopalvelut • Hautakivityöt • Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Haaga Tunnelitie 2 00320 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Tapiontori 3B 02100 Espoo puh. 4559 5650 Matt. 8:5–13 Kunpa ei tapahtuisi niin kuin uskon O lin alle kouluikäisenä kuullut, että kun johonkin oikein kovasti uskoo, tuo toive täyttyy. Sanoohan Jeesus: "Totisesti: jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, te voisitte sanoa tälle vuorelle: 'Siirry täältä tuonne', ja se siirtyisi. Mikään ei olisi teille mahdotonta.” (Matt. 17:20) Minulta oli lähtenyt hammas. Perheessämme oli tapana, että kun hampaan laittoi yöksi tyynyn alle, hammaskeiju toi tyynyn alle rahan. Tällä kertaa päätin, että on aika tehdä rahaa. Päätin uskoa, että tällä kertaa hammaskeiju tuo minulle tuhat markkaa. Lähdin viikonlopuksi mummolaan ja jätin hampaani tyynyn alle odottamaan. Tuona viikonloppuna hoin mielessäni rukousta: ”hammaskeiju tuo tonni, hammaskeiju tuo tonni”. Kun oli aika palata mummolasta kotiin, näin naapurin pihalla leikkikaverini. Rehvastelin hänelle, että kohta hän näkee tuhannen markan setelin. Tyynyn alle kurkatessani pettymys oli suuri. Siellä oli yksi markka. Teologisesti voisi saivarrella, että minun olisi pitänyt rukoilla Jumalaa eikä hammaskeijua. Minun olisi pitänyt pyytää jotain vähän hurskaampaa kuin rahaa. Mutta nuo ovat sivuseikkoja. Sen suurempaa uskoa minulla ei eläessäni ole ollut kuin tuo viisivuotiaan usko tuhannen markan seteliin. Silläkään uskolla ei vuoria siirretty. Se usko oli lähtöisin ihmisestä. Vuoria voi siirtää vain Jumalan voima. Ja se jolla on todellinen valta, ei näe tarvetta sillä rehvastella. Kun Jeesus käytti uskoaan, hän auttoi aina toisia uskomaan. Kyllä tässä elämässä täytyy jonkun muun uskolla yrittää pärjätä kuin omalla. Toivottavasti Jeesus ei sano minulle niin kuin sadanpäämiehelle: ”Tapahtukoon niin kuin uskot.” Minun kohdalla käy toivottavasti ennemmin niin kuin Jeesus minusta uskoo. Ainakin tähän asti on sillä menty. Matti Hernesaho Kirjoittaja on nuorten aikuisten pastori Turun Mikaelinseurakunnassa Tammikuun impressio Koira järsii luita, ihminen kärsii, ulvoo kuita. Olkoon nyt näin: minä sytytän kynttilän Buddhalle, vietän aikaa maailman kanssa. Nokia irtisanoo, joku muu jakaa ennätysosinkoo. Iltaisin kun laivat saapuvat olen jo muilla vierailla rannoilla. Kimmo Mantere ? Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ke klo 14-17, to ja pe klo 9-13, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Blogi Munkan kulmalta: https://munkkiniemensrk. wordpress.com Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Messut Munkkivuoren kirkossa su klo 11. Arkiehtoollinen 6.2. klo 19 kirkossa. Puhujana Laura Mäntylä. Muut tilaisuudet Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Tied. Minna Pirinen p. 044 986 7850. Lukukausimaksu 20 €, ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä diakoniatyön kanssa. Merimieskirkkopiiri ma 28.1. klo 14 päätykamarissa, kokoontuu joka toinen viikko. Askarteluryhmä maanantaisin klo 18-20 alakerran nuorisotilassa. Vetäjänä Marie Turunen. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä muiden kanssa. Raamattuja rukousryhmä joka toinen tiistai parillisina viikkoina klo 18.30 seurakuntatalon Päätykamarissa. ToivonBistro yhteisöruokailu kesiviikkoisin seurakuntasalissa klo 13. Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18-20.30, seurakuntatalon alakerrassa. Lapsikuoro, yli 6 v. to klo 16.30-17.15, seurakuntasalissa, ihana ja ilon täyttämä harrastus, mukaan mahtuu vielä! Lisätiedot olga.makinen@evl.fi Kirkkokuoron harjoitukset torstaisin klo 18, tervetuloa entiset ja uudet laulamaan kanttori Senni Valtosen johdolla senni.valtonen@evl.fi Toivoncafé yhteisökahvila torstaisin klo 18.30 seurakuntasalissa. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 25.1. klo 13 seurakuntasalissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kuljetusta tarvitsevat yhteys p. 09 23405138. Kohti tarkoitusta, valoa ja uusia toivon näköaloja –seurakuntailta pe 25.1. klo 18-20 seurakuntasalissa. Seurakuntailta logoterapiasta ja sen ajatuksista. Luento ja keskustelua pastori, logoterapiaohjaaja Maritta Hartikaisen johdolla. Tarjoilua. Aikuisten bänditoiminta starttaa tammikuussa Munkkivuoren kirkolla! Tervetuloa mukaan, soititpa sitten mitä instrumenttia tahansa, paremmin tai huonommin! Ota yhteyttä kanttori Senni Valtoseen, senni.valtonen@evl.fi Latinan laulajat kuoro juuri sinulle! Tule laulamaan latinaksi! Tämä lauluryhmä on kaikille laulamisesta pitäville, aikaisempaa kuorokokemusta ei tarvita. Laulamme yhdessä helppoja lauluja. Kokoonnumme kerran kuussa maanantaisin (11.2. 11.3. ja 8.4.) seurakuntatalon alakerrassa klo 18-19.15. Ryhmää johtaa kanttori Senni Valtonen. Tule kaikkiin neljään kokoontumiseen tai vain kerran kokeilemaan Miksi olen olemassa –luentosarja. Tilaisuus alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Ke 30.1. vieraana piispa emerita Irja Askola. Tilaisuuksissa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen. Isäntänä kirkkoherra Leo Glad. Luennon jälkeen maksullinen keittolounas seurakuntasalissa klo 13. Thaimaalainen ilta ke 30.1. klo 18.30 kirkossa. Vieraina nimikkolähettimme Tero Massa ja Katariina Kiilunen. Yhteisvastuu –avaus su 3.2. klo 11 messun jälkeen lounas seurakuntatalossa yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Invakuljetus tied. Heli Erkkilä p. 09 2340 5158. Kirjallisuuspiiri ma 4.2. klo 18.30 seurakuntatalon alakerrassa. Isaac Bashevis Singer: Nousee päivä, laskee päivä (Tammi) Alustus Kati Lind. Yhteyshenkilö Kaarina Osmoviita, kaarina.osmoviita@gmail.com Naisten kesken –ilta pe 8.2. klo 18 seurakuntasalissa. Voimauttava valokuvaus, alustajana diakoniatyöntekijä Liisa Merivuori. Tuo mukanasi valokuva joka on sinulle merkityksellinen. Lasten musiikkikonsertti ja kakkukestit la 9.2. klo 15 kirkossa ja kakkukestit seurakuntasalissa. Tuotto yhteisvastuukeräykseen. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Verkoston messu joka sunnuntai klo 17. Perinteinen messu su 27.1. klo 13. Viikko-ohjelma löytyy osoitteessa Verkosto.net. Muut tilaisuudet Avoin päiväkerho maanantaisin 9.30-11.30 ja torstaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Avoimeen päiväkerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Kerho on maksuton. Ensilapsikerho maanantaisin klo 15-16.30 kirkon Taivastuvassa. Jos odotat esikoistasi tai hän on alle vuoden ikäinen, tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Rukouspalvelu maanantaisin klo 16-17.30. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa rukousaiheesi ja he rukoilevat puolestasi. Raamattupiiri maanantaisin klo 18 kirkon ryhmätilassa. Luontopäiväkerho, ti, ke ja to klo 9-12 kirkon Taivastuvassa. Päiväkerhoihin on haku keväällä. Myös kesken kauden ohjaajilta voi tiedustella vapaita paikkoja. Sanan äärellä tiistaisin klo 11. Keskustelua Raamatun äärellä. Olohuone tiistaisin klo 13-15. Avoin vapaaehtoisten voimin pidettävä kahvila. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13. Rukouspiiri perjantaisin klo 18-20. Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta. Ilta elävän veden lähteellä 25.1. klo 18. Sanaa, ylistystä ja rukouspalvelu. Illan puhujina ovat Susanne ja Markku Laitinen Healing Rooms Finland ry:stä. Muualla Vapaaehtoisten koulutuspäivä la 9.2. klo 1014 Vapaaehtoisten Kohtaamisen ABC-koulutus järjestetään Meilahden kirkon seurakuntasalissa, Pihlajatie 16. Koulutus on tarkoitettu jo toiminnassa oleville vapaaehtoisille ja se antaa lisävalmiuksia kohdata seurakuntalaisia lähimmäispalvelun kotikäyntitehtävissä sekä erilaisissa tehtävissä, esim. ruokailutoiminnassa ja tapahtumissa, joita järjestetään seurakunnan toimipisteissä. Koulutuksessa tarjoillaan lounas. Koulutus järjestetään yhteistyönä Töölön, Haagan, Pitäjänmäen, Munkkiniemen ja Kannelmäen seurakuntien kesken. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 1.2.2019 mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Lauri Anttilalle, lauri.anttila@evl.fi tai 0503877154. Huopalahden rovastikunnan sururyhmä alkaa ke 13.3. klo 17.30 – 19 Huopalahden kirkon Haagasalissa, Vespertie 12, 2. krs. Vetäjinä diakonissa Mia Salmio ja rovasti Tuula Sääksi. Kokoontumiset 5 kertaa 13.3. – 10.4.sekä pääsiäisen jälkeen 24.4. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 28.2. mennessä: Mia Salmio, p. 09 2340 5128, mia.salmio@evl.fi. Järjestää Haagan, Kannelmäen, Munkkiniemen ja Pitäjänmäen seurakunnat
7 Nro 2 • Viikot 4-5/2019 M unkin S eutu Puheenvuoro Lux Helsinki keräsi jälleen puoli miljoonaa kävijää 9 Reflection Studies4. Kuva: Otso kahonen L ux Helsinki houkutteli jälleen valtavan yleisön valotaiteen pariin. 5.–9.1. Kansalaistorin ja Etu-Töölön alueilla järjestetty valofestivaali on vakiintunut monen hartaasti odottamaksi talven valopilkuksi. Lux Helsinki oli tänä vuonna monessa suhteessa suurempi kuin koskaan aiemmin: mukana oli ennätysmäärä teoksia, ohjelmaa, Lux Helsinki Eat -ravintoloita ja kumppaneita. Festivaalilla nautittiin lähes 30 valoteoksesta, yli 10 lokaatioon leviävästä oheisohjelmasta ja 34 ravintolan festivaalimenusta. – Lux Helsinki kehittyy koko ajan merkittävämmäksi ja kansainvälisesti tunnetummaksi valoa ja taidetta juhlistavaksi kaupunkitapahtumaksi. Kiinnostus tapahtumaa kohtaan ei osoita laantumisen merkkejä vaan päinvastoin yhä useammat tulevat arktiseen Helsinkiin nähdäkseen valotaidetta, Lux Helsingin kuraattori Ilkka Paloniemi kertoo. Lux Helsinkiin tullaan perheen, ystävien ja rakkaiden kanssa. Valofestivaali tarjoaa kaikille jotain ja luo yhteisiä kokemuksia. – Lux Helsinki istuu talven aiheuttamaan henkiseen olotilaan mitä parhaiten. Joulun jälkeen ihmiset kaipaavat ulos, kokemaan jotain todellista. Visuaalisuus ja kuvauksellisuus ovat festivaalin valttikortteja, ja sosiaalinen media vaikuttaa varmasti Lux Helsingin suosioon. On uusi ilmiö, että kävijät luovat festivaalista somekanaviin yhteisen muistojen arkiston, Paloniemi jatkaa. Festivaali levittäytyi satelliittiteosten myötä kaupungin rajojen ulkopuolelle Lux Helsinki esitteli jälleen valotaidetta monipuolisesti kymmenien taiteilijoiden voimin. Sekä perinteisin että modernein tekniikoin toteutetut teokset ihastuttivat, puhuttelivat ja koskettivat yleisöä. Kollektiivisesti luotu, varsinainen Lux Helsinki -klassikko Lyhtypuisto keräsi tänä vuonna erityisen paljon kiitosta, kun noin 300 lyhtyä loivat Hakasalmen huvilan idylliseen ympäristöön maagisen ja unenomaisen tunnelman. Hollantilaisen Ivo Schoofsin massiivinen heiluriteos Large Pendulum Wave vei hypnoottisella liikkeellään ja musiikillaan yleisön täysin mukanaan: Nervanderin puistikossa tanssivat antaumuksella niin lapset kuin aikuisetkin. Yhdysvaltalaisen Zach Liebermanin interaktiivinen Reflection Studies ihastutti kekseliäisyydellään. Teos kutsui yleisön leikkimään erilaisilla kirjaimilla ja kuvioilla valopöydän ääreen, ja Taidehallin seinään heijastui mitä mielikuvituksellisimpia tuotoksia. Ensimmäistä kertaa festivaalin ohjelmassa mukana olleet satelliittiteokset levittivät Lux Helsingin aiempaa laajemmalle. Kaapelitehtaalla järjestetyssä Lux In -näyttelyssä nähtiin festivaalin ainoa live-esiintyjä, kun panssarisiimalevä hämmästytti yleisöä bioluminesenssin ilmiön aiheuttamalla hohdollaan. Espoon Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus ilahduttaa valotaiteella vielä festivaalin jälkeenkin: Lux Hanaholmeniin kuuluvat teokset ovat nähtävillä aina 3. maaliskuuta asti. Pääpartnerit: Sun Effects, Clear Channel Partnerit: OP Helsinki, SATO Kumppanit: Ramboll, Granlund, HYY Yhtymä, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Amnesty International Suomen osasto, Sanoma Media Finland, Local Crew, Johan & Nyström, City Tuotantopartneri: Bright Yhteistyössä: U.S. Embassy Finland Helsingin kaupunginmuseossa kolmas ennätysvuosi peräkkäin Hakasalmen huvilassa voi nähdä parhaillaan Suruton kaupunki -näyttelyn, joka tarjoaa kurkistuksen 1920-luvun Helsinkiin. Näyttely on esillä 1.9.2019 asti. Kuva: Maija Astikainen Diabeteksen hoidon puutteet tulevat kalliiksi ? On vakava tosiasia, että Suomessa diabeteksen hoitovälineiden saatavuus on räikeän epätasa-arvoista. Helsingissä diabetesta sairastavien on vaikea saada kudossokerin sensorointia ja insuliinipumppuja. Tyypin 2 diabetesta sairastavien kohdalla verensokeriliuskojen jakelua on rajoitettu voimakkaasti. Hoitotarvikkeita tulisi tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen. Pidän hälyttävänä, että Suomessa diabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja tekniikan antamia mahdollisuuksia. Sensorointiteknologian nykyistä laajemmalla käyttöönotolla on saavutettavissa parempaa elämänlaatua ja apua omahoitoon. Sen kustannukset maksavat itsensä takaisin lisäsairauksien vähentyessä. Suomessa vain 20 prosenttia tyypin 1 diabetesta sairastavista ja 70 prosenttia tyypin 2 diabetesta sairastavista pääsee hoitotavoitteeseen. Huono hoitotasapaino altistaa vähitellen syntyville lisäsairauksille. Lisäsairaudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja toimintakyvyn menetystä, ja niiden hoitaminen tulee paljon kalliimmaksi kuin itse diabeteksen. Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista diabetes vie noin 15 prosenttia. Diabetesliiton ja Tampereen yliopiston kustannustutkimuksen mukaan lisäsairauksien ehkäisyllä voitaisiin saavuttaa yli 550 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Terveydenhuollon uudistamisessa on erityinen tarve kehittää laajojen kansansairauksien, kuten diabeteksen hoidon laatua. Helsingin on syytä ottaa diabeteksen hoidon laadun nostaminen erityistoimenpiteeksi. Diabeteksen hoito on järjestettävä niin, että hoitotulokset paranevat. Tyypin 1 diabeteksen ja vaativan tyypin 2 diabeteksen hoito tulisi keskittää osaamiskeskuksiin ja -verkostoihin ammattilaisten riittävän osaamisen ylläpitämiseksi. Monelle on varmasti hämmästyttävä tieto, että kaikki julkiset terveydenhuollon palveluntuottajat eivät seuraa hoidon laatua järjestelmällisesti. THL on aloittanut aloitteestani eduskunnan myöntämällä määrärahalla terveydenhuollon kansallisten laaturekistereiden pilotoinnin, jossa pilotoidaan myös diabetesrekisteriä. Rekisterit tuovat valtakunnallisesti vertailukelpoista ja läpinäkyvää tietoa hoidon laadusta, mikä vauhdittaa yhdenvertaisten ja vaikuttavien palveluiden kehittämistä. Kansainväliset kokemukset terveydenhuollon julkisten laaturekistereiden vaikutuksesta palveluiden laadun kehittymiseen ovat vakuuttavia. Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. Liikunta on oiva lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoitoa ja hyvää elämää monin tavoin. Se on olennainen osa itsehoitoa, jolla hoitotasapaino saavutetaan. Tervetuloa mukaan vieraakseni eduskuntaan to 7.2 klo 17.45! Tilaisuudessa keskustelemme ajankohtaisista Arkadianmäen kuulumisista ja tutustumme uudistettuun eduskuntataloon. Ota myös ystäväsi mukaan! Ilmoittaudu vierailulle avustajalleni sähköpostitse sina.nordman@eduskunta.fi. Saat vastausviestinä osallistumisvahvistuksen sekä saapumisohjeet. Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä tai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari. sarkomaa@eduskunta.fi. Sari Sarkomaa helsinkiläisten kansanedustaja kolmen lapsen äiti Eduskunnan diabetesverkoston puheenjohtaja Ajokorttia voi käyttää henkilöllisyystodistuksena Kelan palvelupisteissä K un asioit Kelan palvelupisteissä tai kuntien asiointipisteissä, voit todistaa henkilöllisyytesi passilla, kuvallisella henkilökortilla, oleskelulupakortilla tai ajokortilla. Lakia vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista muutettiin vuoden 2019 alusta. Muutos koskee vahvoja sähköisiä tunnistamisvälineitä kuten verkkopankkitunnuksia ja matkapuhelimen mobiilivarmennetta. Vuoden alusta 2019 tunnistusvälineitä tarjoavien pankkien ja teleyritysten on edellytettävä, että henkilöllä on esittää voimassa oleva passi tai henkilökortti. Muissa asiointitilanteissa voidaan jatkossakin hyväksyä ajokortti iän tai henkilöllisyyden todistamiseen. Esimerkiksi Kelan palvelupisteissä ja kuntien asiointipisteissä henkilöllisyyden voi todistaa ajokortin lisäksi oleskelulupakortilla, passilla tai kuvallisella henkilökortilla. Virallisia henkilöllisyystodistuksia ovat edelleen passi ja poliisin myöntämä kuvallinen henkilökortti. Ajokortti ei ole aikaisemminkaan ollut virallinen henkilöllisyystodistus, vaan ainoastaan ajo-oikeudesta todistava dokumentti. Jatkoa sivulta 3 H akasalmen huvilassa, joka oli remontin vuoksi kiinni kevään ja kesän ajan, vieraili vuoden 2018 aikana 27 558 kävijää. Hakasalmen huvilassa voi nähdä parhaillaan Suruton kaupunki -näyttelyn, joka tarjoaa kurkistuksen 1920-luvun Helsinkiin. Näyttely on auki 1.9.2019 asti. Vuoden 2018 suurimman kävijämäärän, 364 543, keräsi Senaatintorin kulmalla sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo. Kaupunginmuseo sai myös kunniamaininnan kansainvälisessä European Museum of the Year -kilpailussa. Tuomariston perusteluissa mainitaan, että kaupunginmuseo on lämmin, helposti lähestyttävä museo, jossa yhteistoiminta kaupunkilaisten kanssa on otettu tärkeäksi periaatteeksi. – On hienoa, että kävijöiden määrä on noussut ja vakiintunut kolmessa vuodessa erittäin hyvälle tasolle. Näyttää siltä, että helsinkiläiset ovat aidosti löytäneet oman museonsa ja museo on myös matkailijoille vetovoimainen kohde, iloitsee museonjohtaja Tiina Merisalo. Vuonna 2019 kaupunginmuseossa vietetään Signe Branderin 150-vuotisjuhlia. 15. huhtikuuta 1869 syntynyt Brander kuvasi Helsingin muinaismuistolautakunnalle ja kaupunginmuseolle noin tuhat valokuvaa vuosina 1907?1913. Ne ovat kaupunginmuseon valokuvakokoelmien perusta. Huhtikuussa museossa avataan myös virtuaalielämys Aikakoneen uusi versio 2.0. Aikakoneessa Signe Branderin sadan vuoden takaiset valokuvat heräävät eloon uuden teknologian avulla.
8 Viikot 4-5/2019 • Nro 2 M unkin S eutu Ilmakuva Lastenklinikan sisäpihalta. Kuva: Paula Järvinen / HUS. Ravintola Kivitorppa lopetti ostarilla M unkkivuoren ostarilla yli 30 vuotta asiakkaita palvellut ravintola Kivitorppa sulki ovensa viimeisen kerran 31.12. Tilan omistava HOK-Elanto ei ole vielä julkistanut uutta vuokralaista. Talvinen turistikausi käynnissä Autolla Suomessa -esite kertaa perusasiat matkailijoille Urheiluväki juhlii Gaalassa TV-suosikit Kristiina ja Mikko Kekäläinen nauttivat viime kerralla Gaalasta juhlavieraina. Sami Jauhojärvi on siirtynyt taustalle kommentaattoriksi. Olympiavoittaja Iivo Niskanen on vahva ehdokas Vuoden Urheilijaksi. T orstaina 17.1.2019 suomalainen urheiluväki kokoontuu juhlistamaan Urheilugaalaa sekä menneen urheiluvuoden sykähdyttävimpiä hetkiä, jotka ovat syntyneet sisukkaiden urheilijoiden saavutuksista. Eri urheilulajien edustajat tapaavat juhlan merkeissä toisensa Hartwall areenalla ja kaikki muut voivat tv:n välityksellä osallistua hienoon juhlaan, jossa palkitaan viime vuoden parhaita ja muistellaan menneitten vuosien urheilusankareita. den paras urheilija valittiin ensi kerran 1947. Presidentti Urho Kekkosen ja kauppaneuvos Kalle Kaiharin Urheilutoimittajain liitolle kiertopalkinnoksi 1974 lahjoittama Kultainen Kiekko luovutettiin Vuoden Urheilijalle jo 45. kerran. Ensimmäisen kerran sen vastaan otti Euroopan mestari Riitta Salin. Suomi on urheilumaa edelleen. Viime vuonnakin monet urheilijamme menestyivät loistavasti. Pienempien lajien saavutuksia ei uutisoida riittäUrheilugaala syntyi tiettävästi Risto Niemisen ja Hjallis Harkimon ideasta. Vastaavia tapahtumia järjestetään muissakin maissa. Urheilugaalassa urheiluväki, Olympiakomitea ja lajiliitot pääsevät yhdessä juhlimaan ja urheilijoiden saavutukset saavat arvostusta, Veikkaus saa näkyvyyttä urheilun tukijana ja Hartwall-halli loistavan tapahtuman. Kun YLE lähti vahvasti toteutukseen mukaan ja Urheilutoimittajain liitolle sopi Vuoden parhaan urheilijan valinta Urheilugaalassa, syntyi kiinnostava perinne, joka on säilyttänyt muotonsa jo kahdentoista vuoden ajan. VuoPuistosairaalan rakennuksen korjauksen ensimmäinen osa Jatkoa sivulta 3 T oisen vaiheen peruskorjaustaso sekä tiloihin tulevat käyttäjät määrittyvät myöhemmin. – Molempien vaiheiden tarkemmat korjaussuunnitelmat määritetään omissa kehitysvaiheissaan, joiden jälkeen teemme erilliset päätökset toteutuksista, kertoo projektipäällikkö Lari Warva HUS-Kiinteistöt Oy:stä. Skanska valittiin ensimmäiseen kehitysvaiheeseen ennen kaikkea hankkeen kilpailutuksessa saamiensa korkeiden laatupisteiden vuoksi. Yksi hankkeen päätavoitteista on tehdä sairaalasta terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö. Ensimmäisen peruskorjausvaiheen on tarkoitus valmistua vuonna 2021. Arvokkaan rakennuksen korjaus yhteistyössä museoviranomaisten kanssa Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokas rakennus on suojeltu, minkä vuoksi muun muassa kaikista rakennuksen ja piha-alueiden muutos-, korjausja lisärakentamistöistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Esimerkiksi julkisivuun liittyvät korjaustoimenpiteet on tarkoin määritelty ja sairaalan puiston pihasuunnitelma on tehty yhdessä Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Rakennustöiden häiriöt ympäristöön minimoidaan Kun rakennustyöt alkavat, niitä tullaan tekemään käytössä olevien tilojen välittömässä läheisyydessä peruskorjauksen vaiheistamisen myötä. – Työmaan ja sen ympäristön turvallisuuden ja häiriöttömyyden varmistaminen tulee olemaan toteutusvaiheen keskeisimpiä tavoitteita, ja tähän kiinnitetään huomiota jo suunnitteluvaiheessa, toteaa tulosyksikön johtaja Urmas Soots Skanskasta. Tietomallinnusta hyödynnetään kokonaisvaltaisesti Rakennuksen olemassa olevat rakenteet on laserkeilattu ja lähtötilanteen tietomalli on mallinnettu keilauksen peEsitteessä muistutetaan, että revontulien ihailu on tehtävä turvallisesti eli esimerkiksi parkkipaikalla. T alven matkailusesonki käy kuumana, ja yhä useampi Suomeen saapuva turisti liikkuu itsenäisesti autolla paikasta ja nähtävyyksistä toiseen. Liikenneturvan ja Liikennevakuutuskeskuksen Autolla Suomessa -esite kertaa perusasiat matkailijoille ja sopii mainiosti jaettavaksi esimerkiksi auton vuokrauksen yhteydessä. Liikenneturvan ja Liikennevakuutuskeskuksen toteuttama Autolla Suomessa -esite sisältää autolla liikkumisen tärkeimmät asiat kompaktissa sekä helposti jaettavassa ja käytettävässä muodossa. Yhden A4:n kokoinen ja kaksipuolinen esite on tehty kahdeksalle eri kielelle: suomeksi, englanniksi, venäjäksi, kiinaksi, japaniksi, espanjaksi, ranskaksi ja italiaksi. Esite on ensisijaisesti suunnattu Suomeen saapuville turisteille, jotka yhä useammin autoilevat itsenäisesti paikasta toiseen. Esitettä voivat jakaa esimerkiksi autovuokraamot, matkanjärjestäjät ja tulli. – Talviset ja usein myös kehnot ajokelit voivat yllättää Suomeen saapuvan matkailijan. Esitteen avulla haluamme parantaa kaikkien tielläliikkujien turvallisuutta – se antaa eri toimijoille entistä paremmat lähtökohdat ohjeistaa Suomessa autoilevia turisteja, sanoo Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo. – Esite sopii hyvin muun muassa Suomessa ahkerasti vieraileville venäläisille. Myös ostosmatkailijan on hyvä tietää, mitä Suomen liikenteessä kannattaa huomioida, kertoo Venäjä-asiantuntija Seija Väyrynen Liikennevakuutuskeskuksesta. Esite eri kieliversioineen löytyy Liikenneturvan verkkosivuilta katsottavaksi, ladattavaksi ja tulostettavaksi. Näin esimerkiksi autovuokraamoyritys saa esitteen nopeasti käyttöönsä, ja sitä voi helposti tulostaa lisää tarpeen mukaan. Revontulien ihailu vain turvallisessa paikassa Esitteessä on ohjeita muun muassa turvalaitteista, valojen käytöstä, nopeusrajoituksista ja vaikeista ajo-olosuhteista. Tärkeä kohderyhmä on suoraan lentokentältä auton vuokraavat turistit, joita saapuu esimerkiksi Lappiin yhä enemmän. – Lapissa matkailijoita kiinnostavat usein revontulet, joita pysähdytään tarkkailemaan. Esitteessä muistutetaan, että se on tehtävä turvallisesti eli esimerkiksi parkkipaikalla. Ei niin, että jätetään auto pimeänä tielle tai katsellaan taivaalle ajon aikana. Turvallisuus ensin kaikissa tilanteissa, muistuttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Petri Niska Rovaniemeltä. Esite muistuttaa myös siitä, ettei maastoreiteille ole autolla asiaa. Monille vaikkapa moottorikelkkareitit voivat herättää hämmennystä, varsinkin jos luottaa sokeasti esimerkiksi Google Mapsin ohjeisiin. – Navigointilaitteet tai puhelimen karttasovellukset voivat joskus ohjata muualle kuin autotielle. Kelkkareiteillä, hiihtoladuilla ja muualla maastossa autolla ajaminen on kielletty, muistuttaa Niska.
9 Nro 2 • Viikot 4-5/2019 M unkin S eutu Hahmotelma siitä, miltä Puistosairaalan aulassa voisi näyttää. Kuva: Arkkitehtiryhmä Reino Koivula. Piispa Irja Askola Munkkivuoren kirkossa 30.1.2019 klo 11.30 Kolme legendan tapaamisessa oli juhlan tuntua. Hymykuvassa Siiri Rantanen, Arvi Lind ja Seppo Kannas. vän hyvin. Perinteisissä lajeissa mielenkiinto ja menestyksen nälkä ovat suurempia. Olympiakisojen näkyvyys on valtaisa, mutta MM-kisoissa kohtaavat saman lajin kaikki huiput. Jälleen oli mielenkiintoista nähdä ketä erinomaisista ehdokkaista valitaan Vuoden Urheilijaksi. Iivo Niskanen voitti olympiakultaa 50 km matkalla. Petra Olli paini MM-kultaa ensimmäisenä naisena ja valittiin maailman parhaaksi naispainijaksi vuonna 2018. Matti Suur-Hamari voitti paraolympiakullan ja pronssia. Krista Pärmäkoski saavutti Olympialaisista hopeaa ja kaksi pronssia. Kaisa Mäkäräisen suorituksia kansa jännitti tv:n ääressä ja lopputuloksena oli maailmancupin kokonaiskilpailun voitto. Urheiluvuosi toi esille uskomattoman monta suomalaista EM-kisoissa, jopa MM-kisoissa menestynyttä urheilijaa. Heille ja heidän lajeilleen toivoisi enemmän huomiota. Maailman huipuiksi nimetyn joukkuepelaajan on myös vaikea nousta yksilövalinnoissa kärkeen. Joukkueissa Suomesta löytyy maailmanmestarit mm. salibandyssä ja muodostelmaluistelussa. Joukkevoimistelussa Minetit saavutti sekä MMettä EM-hopeaa. Naiset taistelivat jääkiekossa olympiapronssia. Jalkapallossa, koripallossa ja lentopallossa maajoukkueet onnistuivat jne. Urheilutoimittajat valitsevat äänestyksessään myös Vuoden Valmentajan. Gaalassa on monenlaisia muitakin palkintoluokkia, kuten EsikuApulaispormestari Nasima Razmyar oli isäntänä lauantaina 8.12. Töölön kisahallissa Urheilugaalan palkintoehdokkaiden julkistamistilaisuudessa. Kuva on viime Urheilugaalasta. va, Läpimurto, Taustavoima, Urheilukulttuuri, Aktiivisin työpaikka, Liikkuvin kunta ja Vuoden urheiluseura. Suomen kansa saa äänestää vuoden Sykähdyttävimmän urheiluteon. Erilaiset raadit ja toimikunnat ovat tehneet pohjatyön. E-urheilu ei löydy listoilta, koska kyseessä ei, ainakaan toistaiseksi, oikeasti ole urheilu, vaan eletroniikkapelien pelaaminen kilpailullisesti. Se, että näissä kilpailuissa on jaossa suuria rahapalkintoja tekee niistä kiinnostavia. Rahapalkinnoissa on kyse ennen muuta tietokoneja videopelien markkinoinnista ja mediajulkisuuden saavuttamisesta. Sillä alalla pyörii paljon rahaa. Peliyhtiöt keräävät koukkuun jääneiltä lapsilta ja heidän vanhemmiltaan jättipotin. Ketkä meillä olivatkaan verolistojen kärkipäässä? Kovat rahapalkinnot toimivat myös oikeitten urheilulajien ympärillä bisneksen markkinoinnissa. Ajat muuttuvat ja ajan myötä myöskin arvot. Urheilugaalassa urheiluväki kokoontuu ansaitusti juhlimaan ja palkitsemisten ohella erilaisia eettisiä arvojakin punnitaan, kun kuulumisia vaihdetaan. Entistä useammille urheilu-ura on ammatti, mutta kaikille muille urheilun ystäville se on ennen kaikkea erinomainen terveyden ja hyvinvoinnin lähde. Jarmo Niemenkari Puistosairaalan rakennuksen korjauksen ensimmäinen osa rusteella. Eri suunnittelualojen suunnittelu toteutetaan tietomallipohjaisesti. – Tietomalleja tullaan hyödyntämään hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa kokonaisvaltaisesti esimerkiksi suunnittelun ohjauksessa, hankintojen valmistelussa ja hankinnoissa, työturvallisuussuunnittelussa sekä tuotannon suunnittelussa ja tuotannossa, Soots kertoo. Peruskorjattuihin tiloihin HUSin aikuiskirurgiaa Peruskorjauksen jälkeen Puistosairaalassa on 10 leikkaussalia sekä runsaasti polikliinisia sekä päiväkirurgisia toimintoja. Lisäksi toimenpidehuoneiden varustelulla mahdollistetaan, että kaikkia toimenpiteitä ei tarvitse tehdä leikkaussalitiloissa. Vuodeosastoja tulee kahteen kerrokseen yhteensä 50 sairaansijaa. Uudistettuun sairaalarakennukseen muuttaa vuonna 2021 muun muassa rintarauhaskirurgia-, plastiikkakirurgiaja verisuonikirurgiatoimintoja, suuja leukasairauksien hoitoa ja kliinistä fysiologiaa. Ilmakuva entisestä Lastenklinikan rakennuksesta, vieressä Uusi lastensairaala. Kuva: HUS. Modig ehdolle eduskuntavaaleihin V asemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modig, 42, asettuu ehdolle huhtikuun eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä. Modig on toisen kauden kansanedustaja, eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2011. Modigin tärkeimmät eduskuntavaaliteemat ovat ilmastonmuutoksen hillintä, oikeudenmukainen asuntopolitiikka sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen. Modigin mukaan seuraavalla eduskunnalla on edessään suuri työ myös niin sosiaalija terveydenhuollon kuin kaivoslain uudistamisessa. Silvia Modig avasi kampanjansa 11. tammikuuta Rautatieasemalla. S uosittu esitelmäja keskustelusarja MIKSI OLEN OLEMASSA? jatkuu. Ensimmäiseksi vieraaksi saapuu Suomen ensimmäinen naispiispa, nyt eläkkeellä oleva Irja Askola. Haastatteluissa Askola on todennut, että hän ei etukäteen arvannut, kuinka suuri elämänmuutos virasta luopuminen oli. Hän kutsuu sitä surutyöksi ja uuden etsimiseksi. Nyt elämä on kuitenkin jo tasapainottunut. Edelleen yksi Askolan lempilausahduksista on tämä: Jumalan kaunein sana jokaiselle on “tervetuloa”. “Myönteisyys voimaannuttaa. Muistamisen taito, taito puhua, on tärkeää kansakunnan muistin ja yksittäisen ihmisen muistin kannalta. Se auttaa selviytymään ja oppimaan virheistä. Epätoivo kumpuaa usein siitä, että vaatii itseltään ja muilta täydellisyyttä. Jos hyväksyy keskeneräisyyden, tulee tilaa kasvaa.” Irja Askolan ajatuksia aiheesta MIKSI OLEN OLEMASSA kuulet Munkkivuoren kirkossa 30.1. klo 11.30 Vieraan puheenvuoron jälkeen on mahdollisuus kysymyksiin ja kommentteihin. Keskusteluja voi jatkaa yhteisen aterian äärellä klo 13 (vapaaehtoinen 5 euroa) seurakuntasalissa. Tapaamisten isäntänä toimii kirkkoherra Leo Glad. Tilaisuudessa kerätään kolehti vieraan osoittamaan kohteeseen. Tervetuloa kaikki ja kaikenikäiset! Sen tien kulkijat MIKSI OLEN OLEMASSA? 2019 Keskusteluja esitelmäsarja Munkkivuoren kirkolla keskiviikkoina klo 11.30 30.1. piispa, emerita Irja Askola 27.2. päätoimittaja Jaakko Heinimäki 27.3. toimittaja Katri Kallionpää 24.4. toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Irja Askola. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio Konkurssit kääntyivät viidenneksen kasvuun K onkurssikehitys niin Suomessa kuin Ruotsissakin on kääntynyt monen laskuvuoden jälkeen nousuun. Suomessa konkurssiin asetettiin viime vuonna 1 860 yritystä, kertovat Asiakastieto Groupin tilastot. Konkurssien määrä kasvoi lähes viidenneksellä (19 %), kun tätä ennen konkurssiin asetettujen yritysten määrä oli laskenut neljä vuotta peräkkäin. Hieman entistä suurempi osa hakemuksista johtaa konkurssiin, sillä asettamiset ovat lisääntyneet nopeammin kuin hakemukset. Asiakastiedon tilastoista voidaan havaita, että velkojat ovat käyttäneet konkurssihakemusta perintäkeinona entistä hanakammin. Velkojien tekemien konkurssihakemusten määrä (noin 2 000 kpl) kasvoi viidenneksellä, kun taas velallisen itse jättämien hakemusten kokonaismäärässä (noin 8 00 kpl) kasvua oli vain 12 prosenttia. Suurista toimialoista kuljetusalalla (+38 prosenttia) sekä majoitusja ravitsemusalalla (+32 prosenttia) kasvu oli kovinta. Kaupan alalla konkurssihakemusten määrä kasvoi 15 prosentilla. Sen sijaan rakennusalalla (+5 prosenttia) sekä teollisuudessa (-1 prosentti) tilanne oli huomattavasti vakaampi. Kaiken kaikkiaan maksuhäiriöisiä yrityksiä oli vuoden 2018 lopussa Asiakastieto Groupin rekisterissä 52 100 eli noin 500 enemmän kuin vuotta aiemmin. Edelliset vuodet määrä on ollut laskussa. Maksuhäiriömerkintöjä yrityksille rekisteröitiin hiukan edellisvuotta vähemmän. 75 prosentilla kaikista häiriöisistä yrityksistä tuorein merkintä on korkeintaan vuoden vanha eli maksuongelmat ovat varsin tuoreita. Asiakastieto Groupiin kuuluvan UC:n tilastot kertovat, että konkurssikehitys on Ruotsissa suunnilleen sama kuin Suomessa. Ruotsissa konkurssien määrä kasvoi viime vuonna 12 prosentilla. Asiakastieto Group on yksi Pohjoismaiden johtavista digitaalisten yritysja kuluttajatietopalveluiden tarjoajista. Konsernin tuotteita ja palveluita käytetään ensisijaisesti riskienhallinnassa, taloushallinnossa, päätöksenteossa sekä myynnissä ja markkinoinnissa. Asiakastieto Group on listattu Nasdaq Helsinkiin kaupankäyntitunnuksella ATG1V.
10 Viikot 4-5/2019 • Nro 2 M unkin S eutu Kulttuuri Risto Kolanen: Poimintoja syksyn teatterista Rosanna Kemppi (vas.) ja Kreeta Salminen antavat kaikkensa Jurkan modernissa Ibsenin Nukkekoti -sovituksessa Nora. Kuva: Marko Mäkinen. Niko Saarela (vas.) ja Juho Milonoff ovat KOM:n Ateriassa hampulaisbaarin työntekijöitä, joille työelämän valtasuhteet tulevat selviksi. Kuva: Patrik Pesonius. Mirjami Heikkinen (edessä) on kapinoiva tytär, Jukka Pitkänen jyrkkä pappi ja Ella Pyhältö sovitteleva vaimo Papin perheessä Avoimissa Ovissa. Kuva: Mitro Härkönen. Pyry Nikkilä ja Minna Haapkylä tulkitsevat Q-teatterissa avioparia, joiden yhteys katoaa. Kuva: Patrik Pesonius. Laura Rämä (edessä) ja Jonnakaisa Risto ovat upseita esiintyjiä Asu-näyttämölorussa, joka tutkii riisumista ja pukemista elämän perustoimintoina Kirjalla. Kuva: Tani Simberg. Nuori Ella Mettänen esittää kolmekymppistä naista, jolle tavalliset asiat ovat vieraita ja Juha Kukkonen tekee mainion Urho-Kaleva-koiran osan Ryhmäteatterissa. Kuva: Mitro Härkönen. ? Syyskausi antoi mahdollisuuden nauttia monipuolisen hyvää aikuisteatteria. Esittelen tarjontaa pienissä ja keskisuurissa teattereissa. Nora kävelee kadulle Nukkekodista Mikä sopisikaan paremmin Kruununhaan pieneen, intiimiin huoneteatterin kuin vapaa uudelleen tulkinta Henrik Ibsenin ”Nukkekoti”-näytelmästä. Jurkassa on kaksi Noraa, ja esitys irtautuu niistä kulisseista, rooleista ja rajoista, joiden sisään nainen ei mahdu. Teatteri Jurkan Nora palaa Alma Lehmuskallion ohjauksessa ja Marie Kajavan käsikirjoitustuella alkuperäiseen vapauden kaipuuseen ja haluumme suojella ja hajottaa samaan aikaan ihan kaikki. Esitys selvittää, mitä tapahtui sen jälkeen tapahtuu Noralle, joka kävelee Nukkekodista ulos Vironkadulle. Rosanna Kemppi ja Kreeta Salminen ovat kaksi Noraa. Heillä on yhteisiä, vuorovaikutteisia kohtauksia, mutta myös paljon monologeja. Niiden tunneskaala vaihtelee laidasta laitaan elämänpohdinnoissa. Kemppi ryömii usein Jurkan lattiamaton alle etsimään itseään ja rajojaan; Salminen tekee hysteerisen mainion kohtauksen, jossa hän kiukuttelee satunnaiselle kanssaihmiselle, millaista on olla Esko Salmisen tytär. Jo suunympäristö, hymy ja silmät paljastavat isän! Norat aloittavat esityksen 1800-luvun siveissä kauluspaidoissa ja päättävät sen rennoissa asuissa fyysisesti vaativan tulkinnan jälkeen. Myötätuntoa saa vain viemärirotta KOM-teatterin ”Ateria” oli yksi syksyn odotettuja esityksiä. Harvoin on kritiikin ja katsojakäyttäytymisen välillä näin suurta ristiriitaa. Kriitikot ja teatteri-blogistit ylistivät. Istuin joulun alla yhdessä viimeisessä esityksessä, josta neljä katsojaa käveli ulos kesken kaiken. Näyttämöllä esiintyvä teatterijohtaja sanoo heidän perään: ”Terve”. Okko Leon teksti on työläiskuvaus vailla mitään sankaruutta tai uhrimieltä. Se kuvaa hampurilaisravintolaa, joka on ”evoluution päätepiste”. Niko Saarelan tulokas Meke tulee töihin vielä idealistisena maailmanparantajana, jota kokenut Juho Milonoff Koistisena opastaa talon rujoille tavoille, joihin kuuluvat selkeät alistussuhteet. Pian tulokas nousee vuoropäälliköksi ja alkaa puolestaan sortaa Koistista. Sääli on viimeinen asia, jota nämä kielipuolet kielimiehet keneltäkään kaipaavat. Myötätuntoa saa vain viemärirotta. Milonoff määritti tv-haastattelussa esityksen kuvaukseksi ”toksisesta maskuliinisuudesta” eli patriarkaatin, miehisen vallan haitallisuudesta. Mika Leskisen ohjaama Ateria on purevan tarkka esitys siitä, miten eriarvoiset rakenteet vaikuttavat ihmisiin, jotka ovat tuomittuja pyörimään kaiken nielevän hampurilaiskoneen rattaistossa. Tekijät puhuvat räjähdyspanoksesta, mutta esityksessä se vain tussahtaa. Molemmat näyttelijät ovat taitavia fyysisesti vaativassa esityksessä, jos kestää Milonoffin puhefraseerauksen maneerin. Olen siihen kyllä tottunut kymmenen vuoden katsomisella. Ateriassa ilkeät sanat, vihapuhetapa luo ilkeää todellisuutta. Paskatyön tekijöistä tulee aika paskoja ihmisiä. Vanha perhemalli väistyy kitisten ”Papin perhe” jatkoi Teatteri Avoimien Ovien uudistettujen klassikkotulkintojen sarjaa, johon pitkäaikainen johtaja Heini Tola on ohjaajana keskittynyt. Se on kunnianosoitus Minna Canthille, jonka jalanjäljissä teatteri on kulkenut vuosien ajan. Näytelmä on osa kirjailijan 175-juhlavuotta, joka alkoi 2018 ja huipentuu 2019. Juoni on isän vanhoillisuuden ja lasten uusien aatteiden törmäyskurssi. Pastori Henrik Valtarilla ja hänen vaimollaan Elisabethilla on kolme lasta, Jussi, Hanna ja Maiju. Lapset ovat kiinnostuneita niin naiskysymyksestä kuin työväen asioistakin. Pappi-isän mukaan naiset eivät ymmärrä asioita, eivätkä ne naisille kuulukaan. Isä toivoo poikaansa mukaan vanhoilliseen lehtityöhön, mutta Jussi valitsee liberaalin lehtityön. Lopulta isä näkee nuorimman taiteellisen tyttären Maijun teatterin ensi-illan jälkeen ja joutuu taipumaan. Lavastus on pelkistetyn yksinkertainen; tunnelma on tiivis nuorien, äidin, ja isän asenteille. Ankara puritanismi kuuluu aina kirkon kellojen soidessa. Yleisö seuraa näytelmää herkeämättä. Maijun roolissa Mirjami Heikkinen suorastaan värisee sisäistä ja ulkoista herkkyyttä. Seppo Merviä on uhmakas kapinapoika. Ella Pyhältö nöyränä ja perheen ristiriitoja sovittelevana, mutta myös tahtoaan osoittavana äitinä ja Outi Vuoriranta vanhempana sopeutuvana tyttärenä tekevät hienoa työtä. Olen nähnyt teatterin vakiohahmon Jukka Pitkäsen monen osan luotettavana taiturina, mutta en koskaan näin hyvänä kuin vanhoillisena pastorina. On ahdasta elää omassa ankarassa maailmassaan, jota oma vaimokaan ei ymmärrä. Vanhojen totuuksien täytyy väistyä uuden tieltä. Ihminen pyrkii vuoren yli toisen luo Helsingin keskisuurista ammattiteattereista Q-teatterin syysesitys oli mielenkiintoisin. ”Mount Everest” jatkaa jo monen vuoden ajan kehittynyttä, paikaltaan nyrjähtäneen maailman, tulkitsemista. Dramaturgia kodin, naapuritalon huoneen ja suurvuoren rinteiden välillä on onnistunut nopeine siirtymineen. Muutos maisemassa tapahtuu hetkessä, pienen valokatkoksen aikana, koska lavastus on täysin pelkistetty. Monisyinen psykologinen näytelmä, trilleri onnistuu Antti Hietalan käsikirjoituksessa ja ohjauksessa, johon Jani Volanen teki dramaturgian, jonka rakenne on todella tyylikäs. Yhtenä päivänä masentunut nainen ei vain jaksa enää liikkua kotisohvaltaan. ”Hän haluaa vain olla”. Hän näkee levottomia unia, joiden jälkeen kokee ulkopuolisen maailman uusin silmin. Kun näytelmä kuoritaan loppuun, ilmenee että häntä on petetty. Omalla miehellä on toinen koti naapuritalossa. Nainen päättää lähteä Mount Everestille huonosti varustautuneena. Näytelmä kertoo siitä, miten ihminen aina pyrkii toisen luo, vaikka vastassa olisi maailman korkein vuori. Elokuvissa ja tv-näytelmissä loistanut Minna Haapkylä ei minusta ole aina onnistunut Tunturikadun näyttämöllä. Osat ja tulkinnat ovat olleet jotenkin keinotekoisia, pinnistettyjä. Mutta nyt Haapkylä on vähäeleisen erinomainen masentuneen aviovaimon esittäjänä. Lotta Kaihua on toinen onnistuja monotoniseen puheeseen juuttuneena naapuritalon tyttärenä, joka on Barbie-asussa. Pyry Nikkilä on kireä aviomies, Pirjo Lonka naapuritalon outo äiti ja Paavo Kinnunen aika sekopäinen muuttomies. Tuuhean parran alta on vaikea nähdä näyttelijän ilmeitä. Ihmiseltä puuttuu turkki Baltic Circle –festivaalin mielenkiintoisimpia ja vaikuttavimpia esityksiä oli Katariina Nummisen ohjaama ”Asu” (Näyttämöloruja) Kirjan juhlasalissa. Teos tutki riisumista ja pukemista elämän ja esityksen perustoimintoina. Laura Rämä ja Jonnakaisa Risto esiintyivät ylipukeissa, pukeissa, puolipukeissa ja välillä ilman pukuja. He käyttävät perinteisen juhlaja esityspaikan suorakulmaista tilaa reunoja myöten taitavasti. Lopun yliäyräiden pukeutumisessa Risto tarvitsi yleisön kekseliästä apua vaatteiden riisumisessa päältään. Asun filosofia kuuluu: – Esityskin on puku joka puetaan. / Puhe vaatteena ja viittana. / Puhe joka riisuu ja viettelee. / Sanoiksi puettu. / Siis / kieliasun saanut. Esitykselle äiti on ”ihmisen ensimmäinen asunto” ja ”ensimmäinen vaate”. Ihminen on eläin, jolta puuttuu turkki ja jonka on ”tehtävä yl
11 Nro 2 • Viikot 4-5/2019 M unkin S eutu Heini Reynolds (vas.), Heidi Ripatti ja Tuija Pihkanen esittävät Kultsalla roolihahmoja, joilla on menossa kaaos elämässään, mutta nurkkaan ei mennä itkemään. Kuva: Mikael Rekola. Karoliina Franck (vas.), Eeva Litmanen ja Anna-Sofia Tuominen ovat vaikuttavia karjalaisnaisia Litmasen sukukokemuksiin perustuvassa näytelmässä KokoTeatterissa. Kuva: Heidi Bergström. Outi Ikonen (vas.) ja Sirja Sauros ovat mainioita Valtimonteatterin Sykleissä naisina, joilla ei ole mitään puhuttavaa, ellei satu olemaan valkoiset housut jalassa. Kuva: Ilkka Saastamoinen. Joonas Heikkinen (vas.), Joanna Haartti, Olli Riikonen ja Niina Hosialuoma kohtaavat vieraan olion Takomon esityksessä. Kuva: Mitro Härkönen. Vallankumous syö lapsensa. Alma Pöystin esittämä Charlotte Gorday surmaa Carl Almin esittämä Marat`n kylpyammeeseen Universumissa. Kuva: Raisa Kilpeläinen. lään kannettava suoja”. Ei mennä nurkkaan itkemään Teatteri Kultsan syksyn viimeinen näytelmä ”Kaaos” on Kansallisteatterin nykyisen johtajan Mikä Myllyahon kirjoittama näytelmä kolmelle naiselle. Rooleissa ovat Tuija Pihkanen, Heini Reynolds ja Heidi Ripatti. Kaikilla naisilla, opettaja Sofialla, psykologi Julialla ja toimittaja Emmillä on menossa ankaraa kaaosta elämässään. He ovat ystäviä ja yrittävät tukea toisiaan. Kaaos on Elina Hagelinin ohjauksessa hulvaton musta tragikomedia kolmen naisen elämänhallinnan menettämisestä ja kaiken kestävästä ystävyydestä, jossa pidetään huolta toisesta.. Ystävyys piikittelee, naurattaa ja nostaa itsetuntoa ahdistavissa tilanteissa. Mikä parasta, naisilla on kadehdittavaa temperamenttia ja elämänasennetta vaikeuksista huolimatta. Räiskettä, pauketta ja miesten maailman keinojakin. Ei itketä vain nurkassa. Esitys puhuttelee ja pitää katsojan otteessaan koko näytelmän ajan. Kolme naisroolia muuntuu useiksi eri hahmoksi. Välillä tarvitaan koulun rehtoria, terapeutin miespotilasta, johon rakastutaan vastoin ammattietiikkaa, tai pikkutytöksi, joka soittaa Finlandiaa koulun 100v-juhlassa, tai tuomariksi. Sofia on opettaja, jonka koulua ollaan lakkauttamassa. Terapeutti Julialla on suhde potilaansa kanssa. Emmi on toimittaja, joka käy läpi huoltajuustaistelua ja saa yllättäviä raivonpuuskia. Yhden talven ja kevään aikana kaikki he kokevat rajuja mullistuksia, jotka saavat heidät tuntemaan, että elämä on luisumassa pois hallinnasta. Vaiettu sukutarina tulee julki Vielä ennen muistovuoden loppua ehti valmistua näytelmäksi ”Valmiina muistamaan” KokoTeatteriin. Se on sukutarina ja perustuu näyttelijä Eeva Litmasen Rajakarjalaisen isoäidin Anna Litmasen elämään sodan heitellessä perhettä rajan molemmin puolin. Anna ja Taneli Litmasella oli kolme lasta, jotka sota jälkiseurauksineen teki isättömiksi. Mies valitsi Venäjän, jossa annettiin tiedustelutehtäviä punapakolaisille. Annan elämässä alkoi vuosia kestänyt sekasortoinen, turvaton ja entistä suuremman köyhyyden sävyttämä jakso, johon liittyi usein pelko siitä, että tulee ammutuksi rajaa laittomasti ylittäessä. Olemmeko valmiita muistamaan? Tutustumalla isoäitiinsä Litmanen on tehnyt tutustumismatkan myös itseensä ja sukunsa historiaan ja vaikenemiseen. Näytelmässä nykyajan ja sisällissodan välillä ei ole aukkoa, vaan asiat tapahtuvat rinnakkain ja päällekkäin. Hienovireisen kaunista esitystä ryydittävät Litmasen sukulaisen Larin Parasken keräämät karjalaiset kansanlaulut. Kahdessa eri aikatasossa kulkevan esityksen rakenne on hyvin onnistunut. Litmanen kulkee näyttämöllä tuon tuosta tapahtumien kertojana ja runojen lausujana. Tiina Pirhonen ohjaa. Musiikista vastaavat Jussi Tuurna ja Vilma Timonen, joka välillä hyppää kanteleen ääreltä ja muista soitinpuikoista nopeasti kohtauksiin esittämään hersyvää karjalaisnaista taidolla. Anna-Sofia Tuominen on tavattoman herkkä ja uskottavan isoäidin osassa; hän myös laulaa kauniisti. Pyry Kähkönen on kiihkeä nuoren punakapinallisen uhossa; hän ei kaadu sodassa, mutta kuolee Venäjällä toverin selkään puukotukseen. Tatu Siivonen esittää monta sivuosaa, joista koomisimmat onnistuvat parhaiten. Litmasen teatteriperheen tytär Karoliina Franck on sekä hauska että traaginen eri osissaan. Esityksiä on vielä 26.-30.1. nähtävilllä. Klara ei jaksa suorittaa ”9 hyvää syytä elää” on tarina nuoresta naisesta, joka on pudonnut yhteiskunnan kelkasta, mitä tulee opintoihin, työelämään ja ihmissuhteisiin. – Sitä kutsutaan syrjäytymiseksi. Mutta ei kukaan oikeasti ole syrjässä. Jokainen on oman elämänsä keskipisteessä. Yhteiskunnan vaatimusten viidakossa, menestystä, superuria ja julkisuutta ihannoivassa ajassa, arvokkuutensa voi helposti hukata, Ryhmäteatteri perustelee Anna Krogeruksen näytelmää, joka kertoo kadotetun luottamuksen uudelleen löytämisestä. Näytelmä on pienten tilanteiden draama, jonka henkilöt ovat ”ulospäin vähäpätöistä väkeä, mutta sisältä suuria ihmisiä, kukin omalla tavallaan”. Sitten teatterin todellisuuteen. Ensimmäinen puoliaika oli melkoista haahuilua, näyttämöllä kulki kuusi ihmistä perättäisissä, liian lyhyissä, kohtauksissa, osin eri rooleissa ja mihinkään ei päässyt kiinni. Avecini karkasi väliajalla. Kriitikko jäi katsomaan, mikä kannatti. Toisella puoliajalla roolit saivat lihaa luiden ympärille Kaisa-Liisa Logrenin ohjauksessa. Nuori Ella Mettänen on Klara Harmaana hyvä; hän näyttää neuvottomalta, koska monet tavalliset asiat ovat ylivoimaisia. Suuri herkkyys ympäristölle on taakka, mutta myös mahdollisuus. Sulkeutunut epäonnistuja kasvaa valoon, toisista ihmisistä välittämiseen ja rakkauteen koiraa kohtaan. Urho-Kaleva –koiraa esittää teatterinjohtaja Juha Kukkonen, joka tekee erittäin onnistuneen paluun Helsinginkadun estradille. Koira kasvattaa Klaran hyvääoloa. Omaan ensimmäiseen kotiin muuttanut Klara antautuu uudelle lähiöympäristölleen. – Rosoisesta maisemasta löytyykin kauneutta ja hyvinvointiyhteiskunnan rauniolta armoa, tekijät perustelevat romanttisesti kuin Aki Kaurismäki. Roskisten ja kauppojen kulmilla Minna Suuronen tekee yhden loistavan virolaishahmon, töykeän kaupankassan, Santtu Karvonen postimies-runoilijan nopeat mielialahäiriöt ja Robin Svartström ilkeän rappioalkoholistin. Kuukautisten kulttuurihistoriaa Valtimonteatterin ”Syklit” oli eri tekstija tyylilajeihin nojaava esitys siitä, mistä ei ole mitään puhuttavaa, ellei satu olemaan valkoiset housut jalassa, Asta Honkamaan kirjoittama ja ohjaama esitys lupaa kiinnostavasti. Ja todellakin tennisasuissa Outi Ikonen ja Sirja Sauros nauttivat ja vihaavat naisena olemisesta. Lavastus on hyvin pelkistetty, teepöytä ja mikrofoni, ja niiden välissä on juhlat. Naiset tietävät missä vaiheessa ovat, mistä ovat tulossa, ja sen mitä heille seuraavaksi tapahtuu. Puhutaan, pelataan, pestään toisen jalat jonkinlaisena raamatullisena rituaalina. Intiimiys ja etäisyys vaihtuvat, kun näyttelijät hakevat tilaansa. Alien palaa Fredantorille – Äiti aina sanoi, ettei hirviöitä ole olemassa. Mutta hän oli väärässä. Repliikki kuultiin Fredantorilla, Teatteri Takomon kokosyksyn näytelmässä ”Alien”, joka on saanut inspiraationsa v. 1979 scifikauhuleffasta. Pelko ja sankaruus saavat monta muotoa tässä esityksessä, joka on ollut ohjaaja Jukka Ruotsalaisen pitkäaikainen haave ja jonka hän nyt toteuttaa. Neljä näyttelijää matkaa läpi avaruuden syvässä unessa Takomo-aluksen uumenissa. Uni keskeytyy ja aluksen tietokone, äiti, antaa heille tehtävän. Heidän on tutkittava viesti, joka tulee pukuhuoneen uumenista. Yksi heistä lähetetään asialle. Hän palaa näyttämölle jotain kasvoihin tarttuneena… Tuttua kauhusaagaa populaarikulttuurin filmiklassikosta. Uutta ja kokeilevaa on se, että kullekin roolihenkilölle tai pikemmin näyttelijälle kehitetään rinnakkaistarinoita maanpäältä. Keski-ikäinen nainen muuttuu yksiössä hirviöksi, miesnäyttelijä paljastaa kehonsa ja koko näyttelijäseurue joutuu menemään uudelle tasolle. Vuorotellen he tarttuvat Alienin houkutukseen lavan takana ja häviävät. Näyttelijöinä on Takomon perusjoukkoa Joanna Haartti, Joonas Heikkinen ja Niina Hosiasluoma täydennettyä nuorella Olli Riipisellä. Haartti artikuloi tapansa mukaan tarkasti painottaen, mikä korostuu yhdessä pitkässä monologissa. Heikkinen ja Hosiasluoma laittavat koko kehonsa peliin. Riipinen istuu myös hyvin Takomon viistoon maailmankuvaan, mutta hän jää sivuun, kun yrittää lavalle uutena roolihenkilönä. Se ei sovi muille: –Teos edellä, on Takomon perusajatus, Heikkinen todistaa. Upeimman roolisuorituksen tekee Ruotsalainen itse Alienin puhumattoman uskottavassa hirviöasussa. Muuttaako yksilö vai joukko maailmaa? Syksyn lumoavin teatteriesitys esitys nähtiin Teatteritalo Universumin Betania-kirkkosalissa Punavuoressa kolmen suomenruotsalaisen pienteatterin Klockriketeatern, Sirius Teatern ja Teater Mestola yhteistyönä. Esitys oli ruotsiksi, ja arkaaisen kielen takia paikoin vaikeasti ymmärrettävää, mutta onneksi se saa suomenkielisen ensi-illan Espoon kaupunginteatterissa 22.3.2019. Juha Hurmeen mahtava taito kiteyttää ulkomaisia ja kotimaisia klassikoita näyttämölle ansaitsee sen. Teksti on kuulun saksalaissyntyisen kirjailijan Peter Weissin. Aika on Ranskan vallankumouksen jälkeiset kuohuvat vuodet. Näyttämöllä on kaksi historian suurmiestä, jakobiinien vallankumoussankari Jean-Paul Marat ja sadismille nimensä antanut ranskalainen aristokraatti, kiistelty filosofi ja kirjailija markiisi de Sade. Hän ohjaa näytelmää näytelmässä, jonka esittävät Charentonin mielisairaalan potilaat sairaalan johtajalle; de Sade on itsekin siellä potilaana. Aiheena on marttyyrimyyttisen kuuluisa Marat’n kuolema ja siihen johtaneet historialliset tapahtumat. Hänet murhaa girondisteihin kuuluva Charlotte Corday, jonka sekopäisenä tulkkina on Alma Pöysti. Carl Alm esittää Marat`n ja Paul Olin de Sade osat. Martin Åkesson ja Mirva Tarvainen loihtivat esiin livenä trubaduurihenkistä musiikkia. – Ammattinäyttelijälle ei voi antaa parempaa haastetta kuin sekopäisen, mahdollisesti psykopaattisen harrastelijanäyttelijän esittäminen. Marat/Sade on sen tason taideteos, että se on aina ajankohtainen, Juha Hurme arvioi. Teksti: Risto Kolanen
12 Viikot 4-5/2019 • Nro 2 M unkin S eutu Josa Jäntti Verokarhun suosituimmat saaliit Motto: miksi eläkeläisiä on verotettava muita kovemmin ? Näinä viime päivinä ovat kaikki mediat olleet pullollaan verotietoja monien erilaisten ryhmien osalta. Samoin vertailut eri maakuntien veronmaksajista. Halukkaat ovat voineet olla kateellisia naapurien ja muiden henkilöiden ammattiryhmittäin maksamista veroista. Työeläkeläiset ovat poikkeuksellinen ryhmä (1 % eläkkeensaajista lukuun ottamatta), joita kukaan ei voi kadehtia. Eikä mikään media kerro, että eläkeläiset maksavat enemmän veroa kuin muut vastaavasta palkkatulosta! Monissa EU-maissa on käytäntö, että kun kansalainen jää eläkkeelle, heidän verotuksensa kevenee – meillä päinvastoin. Vuodesta vv. 1996 – 2018 (v. 2018 ennakkoarvio) on työeläkkeitä maksettu 370 miljardia. Tästä tyel – ja työttömyysmaksua vastaava eläkeläisten lisävero (= korkeampi eli suurempi) vero on ollut 21.8 miljardia €. Ko. aikana näiden maksujen prosentti on ollut 5,73 %. Kun tarkastellaan neljää viimeistä vuotta eli 2015 -2018 lähtökohtana, voimme todeta, että palkansaajan ja työeläkkeen saajan tulo (se, mikä se tällä hetkellä on, niin lähes 1 500 000 työeläkeläisen osalta / esimerkki tapauksessa on 18 000 €/ vuosi), niin alla oleva taulukko kertoo rajun totuuden: Koko kansantaloutemme kannalta edellä oleva kertoo, että työeläkkeensaajat ovat maksaneet (2015 – 2018) vastaavaan palkansaajan verotukseen verrattuna ylimääräistä veroa 9.437 miljardia! Jos oletetaan jo aikaisemmin esittämäni mukaan, että tyelja työttömyysvakuutusmaksua on työeläkeläisten maksettava kuolemaansa saakka – nyt verona (palkansaaja voi vähentää työeläkemaksut verotuksessaan), verotuksen eroa jää eläkeläien tappioksi senkin jälkeen ko. neljänä vuonna yli miljardi (1) €. Alla siitä taulukko Meillä Suomessa on kummallista, että kun kansalainen siirtyy eläkkeelle hänen toimeentulonsa tippuu merkittävästi ja hän joutuu edelleen maksamaan työeläkemaksua – ei enää työeläkeyhtiöihin, vaan verona Valtiolle. ETK:n + TELAn lobbarit väittävät ja kansanedustajat uskovat, että eläkemaksutulot eivät riitä kattamaan eläkemaksuja (tämä on toteutunut vain 2 – 3 viime vuotena, mutta ei 53 vuoden työeläkejärjestelmämme voimassa oloaikana). Siinäkin (2 – 3 vuotta) aikana eläkerahastot ovat kasvaneet 20 miljardia. Eikö niiden tuotoista voisi osan siirtää työeläkkeiden korottamiseen ?! Surkein joukko Taitetun indeksin leikkuri on ollut tehokas. Kahdenkymmenen vuoden aikana se on johtanut siihen, että yli 80-vuotiaiden (heitä on 300 000) työeläkkeiden keskiarvo oli v.2017 vain 1.172 €/ kk. Ilman taitettua indeksiä se olisi ollut viime vuonna (2017) 1.545 €/kk. eli 4.476 € enemmän vuodessa. Näin noin 300 000 yli 80-vuotiaan eläkkeensaajan kuuluisi saada 31.8 % :n korotus. Näin Isänmaa palkitsee sodassa ja sotavuosien jälkeen töitä tehneitä vanhimpia kansalaisiaan – joukossa vielä pieni ryhmä sotaveteraaneja! Labradorinnoutaja edelleen Suomen suosituin rotu Suomenlapinkoira on jo Suomen toiseksi suosituin rotu. Kuva: Hannu Huttu Suomen suosituimmat rodut vuonna 2018 Suluissa rotujen sijoitus ja rekisteröintimäärä viime vuodelta. (1) labradorinnoutaja 2195 (2125) (5) suomenlapinkoira 1464 (1181) (2) jämtlanninpystykorva 1394 (1649) (4) saksanpaimenkoira 1213 (1305) (6) kultainennoutaja 1174 (1149) (3) suomenajokoira 1151 (1364) (7) shetlanninlammaskoira 1015 (1098) (12) karjalankarhukoira 900 (693) (10) harmaa norjanhirvikoira 846 (771) (8) jackrussellinterrieri 826 (929) L abradorinnoutaja on edelleen suomen rekisteröidyin koirarotu. Toiselle sijalle tilastossa nousi ensimmäistä kertaa suomenlapinkoira. Sen lisäksi myös kaksi muuta kotimaista rotua, suomenajokoira ja karjalankarhukoira, mahtuivat suosituimpien kymmenen rodun joukkoon. Kaiken kaikkiaan Suomen Kennelliitto rekisteröi viime vuonna 45 704 koiraa. Labradorinnoutajan suosiolle ei näy haastajaa. Rotu oli suosituin 2195 rekisteröidyllä koiralla. Tämä tarkoittaa, että noin viisi prosenttia rekisteröidyistä koirista oli labradoreja. Kansainvälinen koiranjalostusliitto FCI on jakanut koirarodut tyypin ja käyttötarkoituksen perusteella roturyhmiin. Kymmenestä ryhmästä ensimmäiseksi sijoittui pystykorvat ja alkukantaiset koirat 9859 rekisteröinnillä. Suosittujen kotimaisten, suomenlapinkoiran ja karjalankarhukoiran, lisäksi tästä ryhmästä kymmenen parhaan joukkoon ylsivät jämtlanninpystykorva (3.) ja harmaa norjanhirvikoira (9.) Toiseksi suurin roturyhmä olivat seuraja kääpiökoirat 7403 koiralla. Ryhmään kuuluvat esimerkiksi bichon frisé, havannankoira ja chihuahuat, joiden rekisteröintimäärät pysyivät 400-500 koirassa. Kotimaisten rotujen suosio ilahduttaa Suomenlapinkoira nousi toiseksi suosituimmaksi 1464 rekisteröinnillä. Tämä oli noin 300 koiraa enemmän, kuin vuonna 2017. Karjalankarhukoira nousi kymmenen suosituimman joukkoon, sijalle kahdeksan. Karhukoiria rekisteröitiin viime vuonna jo 900 koiraa. Suomenajokoiran sijoitus laski sijalta kolme kuudenneksi. Niitä rekisteröitiin 1151, mikä on noin 200 koiraa vähemmän kuin edellisvuonna. Suomenpystykorva oli tilastossa 16. ja lapinporokoira 36. – On upeaa nähdä, että kotimaiset rotumme ovat nosteessa. Suomen itsenäisyyden juhlavuonna nämä viisi rotua olivat paljon esillä, ja silloin tehty työ tuottaa nyt tulosta. Suomenlapinkoiran kipuaminen ensimmäistä kertaa tilaston kakkossijalle on hieno saavutus, toteaa Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen ilahtuneena. Rekisteröintejä aikaisempaa vähemmän Kokonaisuudessaan rekisteröintien määrä laski vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna noin 800 koiralla. Suomen Kennelliiton toiminnanjohtaja Markku Mähönen ei näe notkahdusta vielä huolestuttavana. – Rekisteröintien määrä laski, mutta kyse on normaalista vaihtelusta pentujen syntyvyydessä. On kuitenkin hyvä tämän tilaston kohdalla muistaa, että kaikkien koirien rekisteröinti on tärkeää, jotta koirien alkuperästä saadaan tietoa niiden hyvinvoinnin tueksi. Toivommekin aktiivisuuden lisääntymistä myös monirotuisten koirien rekisteröinneissä, toteaa Mähönen. Tunnistusmerkitseminen ja rekisteröinti ovat olleet paljon esillä keskusteluissa eläinten hyvinvointilaista. Maaja metsätalousministeriössä on myös valmisteltu selvitystä koirien ja kissojen virallisen rekisterin perustamisesta Suomeen. Kennelliitolla on hyvät valmiudet kerätä kaikkien koirien tunnistusja omistajatiedot. Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa on 700 000 koiraa. Näistä noin 530 000 on Kennelliiton rekisterissä. Kennelliitto kerää tietoa sukupolvia kattavan rotukoirien kantakirjarekisterin lisäksi monirotuisista koirista tunnistemerkintäja omistajarekisteriin eli niin sanottuun FIX-rekisteriin. Rekisterissä on jo noin 16 000 koiraa. – Myös monirotuisen koiran rekisteröinnissä on hyötynsä ja nämä tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Koiran tietoihin on tulevaisuudessa mahdollista saada rokotustiedot näkyviin, harrastusmahdollisuudet monipuolistuvat ja kadotessa koira palaa nopeammin takaisin omistajalleen, kertoo Mähönen monirotuisen koiran rekisteröinnin hyödyistä. Labradorinnoutaja jatkaa Suomen selvästi suosituimpana rotuna. Kuva: Ida Lehtonen
13 Nro 2 • Viikot 4-5/2019 M unkin S eutu Kirja-arvostelu Onko äidinmaito väärässä? R akenteellinen valta voi yhtälailla avata mahdollisuuksia kuin alistaa. Unohdetut 2 -näyttelyssä selviää miten siihen liittyvät palaneen ja romahtaneen nyrkkeilykehän kanveesiin valvontakamerasta heijastuva nänniään pesevä äiti. Entä mitä kertovat Kafkan kahdet kasvot? Miten hiiltyneisiin kehäköysiin liittyy Pyrrhoksen voitto? Vielä pari viikkoa ehtii Galleria Heinoon avaamaan yhteisöllisiä silmiään taiteen tohtori, kuvataitelija, tutkija ja tietokirjailija Mika Karhun ”Unohdetut 2” -näyttelyyn. Se on näyttely ihmisistä, joiden elämän kohtaloista tai niiden piirteistä on vaiettu tai joiden elämän kulkua ei ole tunnustettu vallankäytön näkökulmasta. Se sisältää installaation, sekä valikoiman muotokuvia, jotka kuvaavat kaltoin kohdeltujen ihmisten läsnäoloa, niitä, jotka ovat olleet vallankäytön kohteena, ja jotka on unohdettu. Teokset kuvaavat unohdettua kipua ja elämän menetystä. – Meidän pitäisi suhtautua kasvamiseen myönteisemmin. Imemme äidinmaidosta tapoja ja tottumuksia. voivatko ne olla vääriä? Kuvittelemme voittavamme, onko se turhaa? Onko taistelukehältämme pohja poissa? Pitäisikö meidän uudelleenarvioida kulttuurimme rajoja? Olemme luoneet lainsäädäntöä ja säädöksiä, joihin turvaudumme, sekä joiden suojaan piiloudumme, olisiko jo aika kyseenalaistaa niitä? – sanoo niin kotimaassa kuin Berliinissäkin vaikuttava Mika Karhu. Näyttelyn teema näkyy kaikkialla ympärillämme. – Me kaikki altistumme vallan eri muotojen vaikutukselle. Valtaa on kaikkialla, rakenteellisessa ja konkreettisessa muodossa. Vallan rakenteelliset käytännöt muokkaavat ja kasvattavat. Rakenteellinen valta on kulttuuristen käytäntöjen alueella toimivia tapoja ja tottumuksia. Se sisältää lainsäädännön, hallinnan arkkitehtuurin ja tiedon, jonka kautta integroidumme vallitseviin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin. Rakenteellinen valta koskettaa meitä kaikkia, mutta sillä on erilaisia vaikutuksia esimerkiksi eri sosiaaliryhmiin. Se voi kohdistua yhteiskunnallisesti heikossa asemassa oleviin väkivaltaisesti ja alistavasti. Toisaalta se voi olla kasvattavaa ja avata mahdollisuuksia. Vaikka vallankäytön kokemukset tapahtuvat yksilöille, eivät ne koske pelkästään yksilöä. Kokemukset liittyvät ihmisten välisiin monimutkaisiin vuorovaikutustapahtumiin ja kaikissa kokemuksissa on yhteisiä piirteitä, vaikka ne poikkeaisivatkin toisistaan sisällöltään ja olisivat yksityiskohdiltaan kuinka erilaisia tahansa. Kokemukset ovat vuorovaikutusta kokijan ja jonkin hänen ulkopuolisen maailmansa osa-alueen kanssa. Ei ole olemassa ympäristöstään riippumattomia ihmisiä; kaikki yksilöt kasvavat ja toimivat aina jonkin sosiaalisen yhteisön jäseninä. Siksi vallan eri ulottuvuudet koskettavat meitä kaikkia joko suorasti tai epäsuorasti. Vallankäyttäjiä ja kohteita on kaikkialla ja niiden väliset suhteet vaihtelevat. yksilöiden sosiaalinen ympäristö muokkaa hyvin olennaisesti heidän kykyjään, halujaan, ajatteluaan ja toimintaansa. Helmikuun 3. päivään saakka avoinna oleva yksityisnäyttely ottaa kantaa siihen, miten meidän olisi kyettävä yhä paremmin ymmärtämään monimutkaisen maailmamme tuottamia kokemuseroja. – Taiteen avulla voi pohtia miten voisimme kehittää yhteiskuntaamme oikeudenmukaisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Historian esiin nostaminen on siihen yksi tie, toteaa Mika Karhu. Unohdetut 2 -näyttely koettavissa Galleria Heinossa Uudenmaankadulla 3.2.2019 saakka. Hieno kirja Ohranan talosta ? ”Sua kuunnellaan, seinilläkin korvat on,” lauloi Eino Grön. ”Jos nämä seinät vaan voisivat kertoa”, sanotaan menneitä haikaillen. Nämä ajatukset tulevat lukijalle mieleen, kun hän lukee kirjaa ”Historian paraatipaikalla – kivitalo Helsingin sydämessä ” ( Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2018 ). Tämän kirjan päähenkilö on Talo Helsingissä Korkeavuorenkadun ja Punanotkonkadun kulmassa. Tästä komeasta talosta on toimittaja Unto Hämäläinen tehnyt talon arvon mukaisen komean kirjan. Viittaus seiniin, jotka voisivat kertoa on tämän talon osalta enemmän kuin paikallaan. Tämä Ohranan talo on vuodesta 1889 lähtien ollut täynnä salaisuuksia,juonitteluja joita Unto Hämäläinen on ansiokkaasti yrittänyt meille kirjassaan avata. Ruotsalaisten tekemä Talon rakennuttaja Pär Erik Färlander oli maahanmuuttaja 1880 -luvun lopulla. Toinen Ruotsista muuttanut Axel Högberg laati arkkitehtipiirustukset eli talon aivan poikkeuksellisen komean,taiteellisen ulkonäön. Tätä ruotsalaiskaksikkoa saamme kiittää siitä, että meillä on tämä talo Korkeavuorenkatu 21:ssä. Hämäläinen kertoo kirjassaan alkuperäisten piirustusten kautta Talon asuntojen sijainnin,asuintaloksi Talo oli tarkoitettu, Färlanderkin asui siinä. Alkuaikojen kuuluisin asukas oli kirjailija Juhani Aho puolisonsa Venny Soldan-Brofeltin kanssa, he asuivat Talossa 1891. Ahon kotona Talossa Korkeavuorenkadulla Albert Edelfelt maalasi ystävästään Ahosta muotokuvan, joka on osa kirjan hienoa kuvitusta. Ohranan taloksi Vuonna 1903 Talon tulevaisuudessa tapahtui ratkaiseva muutos. Talossa asunut talon omistaja helsinkiläinen Aleksander Jefremov myi Talon Venäjän valtiolle. Talo siirtyi Venäjän santarmilaitoksen käyttöön, siitä tuli asuintalon sijasta virastotalo yli sadaksi vuodeksi. Venäjän salainen poliisi asettui Taloon. Silloin syntyi talon nimi ”Ohrana”, joka oli suomenkielinen vapaa tulkinta salaisen poliisin kyrilisten aakkosten nimilyhenteestä. Vaikka tsaarin armeijan santarmit ja salainen poliisi olivat Talossa vain vähän aikaa, nimi elää vieläkin ainakin vanhojen stadilaisten tietoisuudessa. Toinen Ohrana on lähellä eli Ratakadulla Suojelupoliisin nimityksenä erityisesti 1930-luvun Helsingin salaisen poliisin perintönä. Mannerheimin ”duunimesta” Talon monien kuuluisien kävijöiden joukossa ykköseksi kohoaa marsalkka Mannerheim. Talo oli Mannerheimin työpaikka 1930-luvun alusta Talvisodan syttymiseen. Puolustusneuvoston puheenjohtajana Mannerheim sai omat työtilat. Hän käveli usein Kaivopuistosta Talolle. Hän oli aristokraattinen näky, mutta polvivamman takia käveli hieman keinahdellen.Tällöin syntyi pilkkalaulu ” Mannerheimi vankka, kävelee kuin ankka ”. Kirjan kertomus Mannerheimista työskentelyssiä Talossa on erittäin mielenkiintoinen ja paljolti tuntematon osa Marsalkan elämänvaiheita. Talo säästyi kuin onnella sotien pommituksista, Stalin ei osunut. Staliniakin ehkä suurempi uhka tuli Helsingissä 1960-luvulla riehuneesta kaupungin ja valtion vimmasta purkaa ja hävittää vanhoja kivitaloja. Mitä komeampi ja koristeellisempi, sitä varmemmin se hävitettiin. Jostain syystä Ohranan talo säästyi, taas onnella! Armeijalta Rajavartiostolle Armeija, Suojeluskunnat hallitsivat virastotaloa 1920ja 1930 -luvuilla. Toisen maailmansodan jälkeen Taloon asettui Rajavartioston johto, joka oli Talossa pitkälle 2010-luvulle saakka. Hissun kissun voi todeta. Talon riehakkaimmat tapahtumat lienevät olleet Talon yläkerrassa sijainneessa saunassa vietetyt ”poikien saunaillat ”, joiden tarjoilumenusta on kirjassa paljon kertova näyte. Hissun kissun Talossa oli töissä 1960-luvulla myös Kalevi Sorsa, joka nousi sittemmin valtakunnan poliittisen elämän huipulle 1970ja 1980-luvuilla. Nyt 2018 talo palaa yli sadan vuoden jälkeen asuintaloksi. Valtava uudistus-,saneeraustyö on tehty, ei helppo. Tätä uutta vaihetta Unto Hämäläinen valottaa monipuolisen ansiokkaasti. Unto Hämäläisen kirja Ohranan talosta, ” Historian paraatipaikalla” on aivan erinomainen lahjakirja kaikille historian, kulttuurin ja Helsingin ystäville. Hienoa että Talo on saanut arvoisensa teoksen. Ainoa häiriö näyttävän kirjan kustantamisessa on se että Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ansiokas isänmaallinen yhteisö jo vuodesta 1831, on painattanut Kirjan ulkomailla, Tallinnassa! Pekka Hurme Olympiastadionin uudet penkit ovat suomalainen innovaatio Havainnekuva Olympiastadionin penkit arkkitehtiluonnos 1 H elsingin Olympiastadionin uudet penkit ovat suomalaisen innovaatiotyön tulos. Stadionin istuimet hankittiin poikkeuksellisesti innovaatiokumppanuusmenettelyllä, jossa tarjoajat sitoutuivat kehittämään uusia ratkaisuja. Olympiastadionin pääkatsomo ja kaarteet valmistuivat vuonna 1938. Puupenkit ja niiden juoksuratojen suuntaa toistava rimoitus ovat leimanneet katsomojen arkkitehtuuria. Olympiastadionin uudistustyön yhteydessä katsomoihin suunniteltiin muutoksia turvallisuuden ja palvelutason parantamiseksi, erityisryhmien huomioimiseksi ja hyvien katsomopaikkojen määrän maksimoimiseksi. Samassa yhteydessä myös stadionin penkit uudistetaan. Tavoitteena oli löytää istuin, joka kunnioittaa alkuperäistä selkeää muotokieltä ja on samalla ergonominen ja toimiva. Markkinoilla ei ollut valmista puutai puukomposiittituotetta, joka täyttäisi materiaalin kestävyyden, huollon ja paloturvallisuuden vaatimukset. Lisäksi uuden istuimen tuli täyttää stadionia koskevat rakennussuojelun vaatimukset. Hankintaprosessi alkoi kesällä 2017. Tarjousten perusteella valittiin innovaatiokumppaneiksi kolme eri ryhmittymää. Kumppanuuksien aikana kehitettiin kunkin ryhmittymän kanssa erikseen katsomon istuinta kumppanin toimittaman arkkitehdin suunnitelmiin perustuvan prototyyppi-istuimen pohjalta. Prosessiin sisältyi väliarviointeja, jossa arvioitiin ja viimeisteltiin esimerkiksi istuinten ergonomiaa, materiaaleja ja yksityiskohtia. Innovaatiokumppanit jättivät syksyllä 2018 lopulliset tarjouksensa, joiden pohjalta toimittaja valittiin. Heidän kanssaan jatkettiin kehitystyötä ja istuimelle tehtiin vielä esimerkiksi tarkemmat paloturvallisuuskokeet. – Olympiastadion uudistetaan nykyaikaiseksi tapahtuma-areenaksi, joka tarjoaa elämyksiä kaikille suomalaisille. Katsojalle ja käyttäjälle tapahtumassa erityisen tärkeässä roolissa ovat istuimet. Niiden pitää olla mukavat ja toimivat, mutta samalla muotoilultaan ajattomat ja tyylikkäät, jotta ne sopivat stadionin ainutlaatuiseen arkkitehtuuriin. Olen erittäin iloinen, että onnistuimme yhdessä kehittämään innovaatiokumppanuusmenettelyn kautta varta vasten stadionille suunnitellut istuimet, jotka edustavat alkuperäistä stadionin henkeä. Toivottavasti uusista istuimista muodostuu yhtä legendaarisia kuin aiemmista penkeistä, toteaa Olympiastadionin uudistusja perusparannushankkeen arkkitehti Kimmo Lintula. Ympäristöystävällinen ja kotimainen tuote Uuden istuimen toteuttajaksi valittiin lopulta salolainen perheyritys Piiroinen. Istuimen runko on erikoispinnoitettua terästä ja rimat puukomposiittia. Istuin ja sen osat valmistetaan Suomessa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut pitkä käyttöikä ja kestävyys: istuin on mukava ja hengittävä, mutta samalla helppo puhdistaa ja korjata. Istuinosa nousee vastapainon avulla ylös, kun penkkiä ei käytetä. Näin kulkukäytävä on mahdollisimman leveä ja istuin pysyy puhtaampana. Jokaiselle stadionin katsomopaikalle on erillinen numeroitu istuin. – Olympiastadionin uusi istuin on ympäristöystävällinen ja kotimainen tuote. Puukomposiitin valmistuksessa käytetään prosessin sivutuotteita eli ns. hukkapaloja. Siten uusi isOlympiastadionin uusi istuin • Kehitetty erityisesti Olympiastadionille innovaatiokumppanuusmenettelyn kautta • Runko terästä, istuinosa puukomposiittia • Suunniteltu ja valmistettu Suomessa • Jokaiselle stadionin katsomopaikalle on erillinen numeroitu istuin • Istuimia tulee stadionille noin 36 200 kappaletta tuin edustaa kestävän kehityksen periaatteita ja sen hiilijalanjälki on pieni. Tärkeää on tietysti myös käyttömukavuus: puukomposiitti materiaalina on esimerkiksi lämpimän tuntuista verrattuna puhtaaseen muoviin. Suomalaisena perheyrityksenä olemme äärettömän ylpeitä, että pääsemme toteuttamaan istuimet uudistuvalle Olympiastadionille, sanoo Piiroisen toimitusjohtaja Risto Piiroinen. Suomalaiset pääsevät myös tutustamaan Olympiastadionin uuteen istuimeen jo ennen stadionin ovien avautumista. Uusi istuin tulee nimittäin kansalaisten koeistuttavaksi Helsingin keskustassa vuoden 2019 aikana. Unohdettu, 2018, tussi paperille.
14 Viikot 4-5/2019 • Nro 2 M unkin S eutu Kuvataide Risto Kolanen: Tammikuun kuvataide Taiteilija Pilvi Ojala on täysin mukana Mykkien enkelten kuorossa näyttelyssään Galleria Livessä. Kuva: Hannele Salminen. Valokuvaaja Toni Härkönen ja Jähmetys -teoksensa Galleria Laterna Magicassa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Paula Pitkänen ja Lily of power -teoksensa Jade Galleryssa. Kuva: Raimo Granberg. Valokuvaaja Noora Geagealla on ARTag Galleryssä esillä videoita. Videolla Niko Saarela kamppailee metsässä matkalaukun kera. Kuva: Raimo Granberg. Kuvataiteilija Merituuli Laatu taustallaan seinällä hänen maalauksiaan Galleria 4-kuudessa. Kuva: Raimo Granberg. Kuvanveistäjä Riikka Puranen ja Pyhä neljä -kokonaisuuteen kuuluva nimetön teos, joka koostuu 3D-tulosteesta, pronssivalusta sekä grafiikan vedoksesta, Galleria Sculptorissa. Kuva: Raimo Granberg. ? Sorbus-galleria Sörkan Vaasankadulla on taiteilijavetoinen taidetila. Se lopettaa kuuden vuoden jälkeen; vetäjät keskittyvät oman taiteen tekemiseen. Tilassa esitettiin yhdeksänkymmentä näyttelyä ja pitkälle toistasataa muuta tapahtumaa. Muistan monet taskulämpimät performanssit kadulta. Pienen ihmisen kamppailua maailmassa ARTag Gallery, Hietalahdenkatu 10, avasi vuoden kahdella näyttelyllä. Noora Geagea on kuvataiteilija ja ohjaaja, joka valmistui taiteen maisteriksi Lontoossa. Hän työskentelee sekä valokuvan että liikkuvan kuvan parissa. Struggle –näyttelyssä häneltä on esillä sekä videoita että valokuvia saman nimisestä teossarjasta. Niiden kohteena ja yhteistyökumppanina on näyttelijä Niko Saarela, joka kamppailee videoilla valtameren aalloissa, vetää talvimetsässä raskaanoloista matkalaukkua tai odottaa nimikyltti kädessään lentoasemalla vierasta. Hauskassa video-otoksessa Saarela nuokkuu taidenäyttelyssä. Struggle –sarja tutkii sinnikkyyttä ja tarvetta selviytyä jokapäiväisessä elämässä: – Se peilaa tämän päivän ihmisen mielenmaisemaa ja valintoja. Teokset kuvaavat lämpimästi ja humoristisesti pienen ihmisen kamppailua muuttuvassa maailmassa. Toinen näyttely koostuu Laura Kärjen tekstiiliveistoksista ja -reliefeistä. Niissä kolmiulotteinen muoto yhdistyy kaksiulotteiseen siirtokuvaan. Violetin sävyistä ripaus mielenrauhaa Paula Pitkänen on uusmaalainen kuvataiteilija, tekstiilisuunnittelija ja piirtäjä artesaani, joka on laajentanut koulutustaan graafisen suunnittelun ja viestinnän suuntaan. Hän kävi Hyvinkään taidekoulun ja oli näyttelyissä 30 vuotta sitten. Sitten tuli se tavallinen tarina: perhe ja kolme lasta veivät ajan. Nyt Pitkänen on tehnyt paluuta kuvataiteeseen neljän vuoden ajan. Teoksia on ollut esillä edesmenneissä Artikassa ja Rööperin taidesalongissa sekä Kaapelilla. Jade Gallery, Punavuorenkatu 4, esittelee nyt akryylimaalauksia kankaalle. Pitkänen kertoo, että hänellä on vaihtuvien värien kausia, sinisestä vaaleanpunaiseen ja nyt violettiin. Sen sanotaan olevan hyvin henkinen väri, rauhoittava ja pysähdyttävä. – Minulle maalaaminen merkitsee pysähtymistä, hiljentymistä ja oman sisäisen maailman järjestymistä – mielenrauhaa. Tämä näyttely on kuin päiväkirja, kertomus pätkästä elämääni violetin sävyissä. Enkelikuoro ei laula Galleria Live, Tenholantie 10 Ruskeasuolla, avaa vuoden kuvataiteilija, taidegraafikko Pilvi Ojalan näyttelyllä, jonka työt on tehty paperin, vesivärin, värikynien ja kevytlevyn yhdistelmillä. Hän hahmottaa maailmaa kuvina ja pyrkii töissään usein todenmukaisen illuusion luomiseen. – Haluan siirtää katsojalle kokemuksen siitä, mitä olen itse tuntenut tai nähnyt; kuvani ovat näkymiä todellisesta maailmasta sekä muistija mielikuvista. Osa teoksistani on kolmiulotteisia, eräänlaisia pienoismalleja tai pienoisnäyttämöitä. Ojala valmistui Kuvataideakatemian taidegrafiikan osastolta. Hänellä on ikäänsä nähden ollut hyvin paljon näyttelyjä kotimaassa ja ulkomailla. Erityisen kaunis on hänen iso ”Mykkien enkelten kuoro” –teoksensa. Kysyin, miksi enkelit ovat mykkiä? Ahdistusta, taiteilija epäili. Teoksia on esillä myös ravintola Salvessa, Hietalahdenrannassa. Liven Ministudion taiteilija on hyvin nuori kuvataiteilija Emmi Kataja nukkekotiluomuksellaan. Tuhkan välissä Valokuvaaja Toni Härkösen ”Between Ashes / Maan välissä” teoskokonaisuuden kuvat ovat valokuvia, jotka ovat leikattu keskeltä kahtia ja sama kuva on toistettu leikkauskohdasta peilikuvana, aivan kuin Rorschachin musteläiskätestissä. Teokset on kuvattu syksyllä 2018 Nikkilän mielisairaalan hautausmaalla ja kuvat ovat nimetty Nikkilän mielisairaalan ehkä kuuluisimman potilaan, L. Onervan runojen pohjalta. Härkönen tunnetaan pääasiassa hänen pitkästä urastaan lehtija henkilökuvaajana. Hänellä on takanaan myös pitkä ura mainoskuvauksen sekä kuvankäsittelyn saralla. Hänet valittiin 2003 vuoden muotokuvaajaksi. Between Ashes on ensimmäinen yksityisnäyttely ja esillä Laterna Magican, Rauhankatu 7, galleriassa. Ystävänsä näyttelyn avajaisissa puhui kirjailija Sofi Oksanen. Kuva piiloutuu silmien eteen Henni Kitti on kuvataiteilija ja kirjailija. Hän piirtää, maalaa, kuvaa ja kirjoittaa. Erilaiset katsomistekniikat kiinnostavat häntä; se, että kuva ei ole katsottavissa ensi silmäyksellä, vaan on asetuttava tiettyyn kohtaan tai muutettava silmien asento sellaiseksi, että kuvan voi nähdä. Kuva piiloutuu silmien eteen, on näkyvillä, muttei silti nähtävissä. – Aihe kulkee usein läpi jonkinlaisen evoluution työstäessäni sitä eri tekniikoin, ja kuvien elementit syntyvät yhä uudenlaisina muunnoksina teokseen toisensa jälkeen. Galleria Huudossa, Kalevankatu 43, esiintyvää Kittiä kiinnostaa valot ja värit. Hän saattaa jakaa erilaisia valoja spektreiksi ja ottaa valokuvan tai piirtää lyijykynällä säteitä ja estää valoa heijastumasta valkoisesta paperista muuttamalla sen harmaaksi. – Valo ja näkeminen lävistävät kaikkia viimeaikaisia teoksiani. Asiat jakautuvat ja yhdistyvät, yhdistyvät ja jakautuvat, sykli jatkuu, muoto muuttuu. Ensimmäinen romaani ”Elävän näköiset” ilmestyi 2014. Kaipuu aikaan, jota ei ollut Galleria 4-kuus, Uudenmaankatu 4, esittelee ”New Beginning” –yhteisnäyttelyssään peräti 74 työtä kymmenkunnalta taiteilijalta. Enempää ei olisi mahtunut. Monia on lehdessä esitelty. Uusi löytö on sisustuslasi artesaani Minna Raijas, jonka Lasikukka-sarjan paperipainoissa ja ainutkertaisissa lasikoruissa väriskaala on herkkien pastellien ja murrettujen, maanläheisten sävyjen väliltä. Hän työskenteli Malagassa paikallisessa taidelasiyrityksessä, josta mosaiikkiteokset saivat virikkeitä ja jatkaa nyt Ikaalisissa lasinpuhalluksen parissa. Erityisen hieno on ”Impineito” mustissaan. Merituuli Laadun öljyvärimaalaukset kuvaavat usein lapsenomaisia, kepeitä asioita, mutta niiden taustalla on ajatus elämän hetkellisyydestä ja ajan kiitämisestä. Hänelle nostalgia on kaipuuta aikaan, jota ei koskaan ollut. Maalaukset ovat ajan kuvia eri vuosikymmeniltä, osa todellisia, osa elokuvista ja osa suvun vanhoista valokuvista. Taiteilija kulkee luodun muiston ja todellisen muiston rajapinnalla. Materiaalien ja työtapojen runsautta Galleria Sculptorin, Eteläranta 12, näyttelyssä Metamorfoosi Riikka Puranen käsittelee veistoksen erilaisia olomuotoja ja ilmentymiä. Pyhä neljä (2019) teossarjassa neljä kappaletta muuttuvat veistoksen, animaation ja grafiikan keinoin. 3d-tulostetut teokset on toteutettu kahdessa mittakaavassa: pronssiin valettuina miniatyyreinä ja veistoksina jotka yhdistävät eri materiaaleja rekonstruoiden kappaletta. Grafiikan vedokset tallentavat veistoksen pintaa, joka muuttuu kuvaksi tai käärinliinaksi. Animaation piirustukset ovat nopeita luonnoksia, hetkiä veistoksen äärellä. Purasen taiteelliselle työskentelylle on ominaista materiaalien ja työtapojen runsaus. Lukuisten yksityisja yhteisnäyttelyiden lisäksi hän on toteuttanut julkisia teoksia Helsingissä. Harppi ja tähdet valmistui viime kevääksi Toukolan rantapuistoon ja Sirenan kielet Myllypuron metroaseman edustalle 2004. Teksti: Risto Kolanen
15 Nro 2 • Viikot 4-5/2019 M unkin S eutu Dosentintie 12 Saga Seniorikeskus Ruissalo säätiö Huopalahdentie 1 Neste Huopalahdentie 28 Talin urheilukeskus Jousipolku 1 Pitäjänmäen kirjasto Kaupintie 4 Pohjois-Haagan kirjasto Munkkiniemen puistotie 8 Kiinteistötoimisto Ilkka Vuoksenturja Oy Munkkiniemen puistotie 11 Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 14 Nordea Huoneistokeskus Munkkiniemen puistotie 15 Puisto Apteekki Kiinteistömaailma Munkkiniemen puistotie 20 Alepa Laajalahdentie 19 Ravintola Ukko-Munkki Laajalahdentie 21 Munkkiniemen Yhteiskoulu Lehtisaarentie 2 A Alepa Lehtisaari Professorintie 2 Munkkiniemen Apteekki Raumantie 1 Munkkivuoren S-market Munkkivuoren Apteekki Munkkivuoren Kahvila Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra Munkkivuoren parturi Munkkivuoren K-kauppa Raumantie 3 Munkkivuoren seurakuntatalo Riihitie 22 Munkkiniemen kirjasto Solnantie 26 Royal Pokhara Solnantie 35 Alepa Munkkiniemi Ulvilantie Parturi ja suolahoito Ulvilantie 19 Pikku Ranska Munkinseudun voit noutaa seuraavista paikoista: Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Mediamyynti: Riitta Juslin puhelin 09-413 97 377, sähköposti riitta.juslin@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 09-413 97 330, sähköposti juha.ahola@karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Puhelin vaihde 09-413 97 300 telefax 09-413 97 405 Ilmoitushinnat: Määräpaikkakorotukset 10%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero (24%) lisätään hintaan. Ilmestyy: Joka toinen viikko Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä torstaina. Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 09-8866 1055 Jakelupalaute: http://hjex.fi/fi/jakelupalaute Lue lehti myös: www.munkinseutu.fi lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2019 ISSN 2323-4091 (painettu) ISSN 2489-8589 (verkkojulkaisu) €/pmm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi TILAISUUS! Myydään AUTOHALLIPAIKKA uutta vastaava, ”M.niemen Helmestä” Lämmin, valoisa, autom.ovi kaukosäädöllä. Tied./esitt. 0500 468 800 Pienoismalli vuoden 1878 Helsingistä herää eloon lisätyn todellisuuden avulla Vuoden 1878 Helsingin pienoismalliin pääsee tutustumaan entistä syvällisemmin lisätyn todellisuuden avulla. Kuva: Yehia Eweis Pelissä liikutaan eri puolilla Helsinkiä ja samalla paikat, kuten Laivaveistämö, Seurahuone, Rautatieasema ja Turun kasarmi tulevat tutuiksi. Kuva: Christina Saari Peli on suunnattu noin 10–12-vuotiaille, mutta soveltuu kaikille historiasta kiinnostuneille. Kuva: Yehia Eweis H elsingin kaupunginmuseo ja palvelumuotoiluja ohjelmistokehitysyritys Exove kehittivät lisättyä todellisuutta (AR) hyödyntävän oppimisympäristön Helsinki 1878 -pienoismallin ympärille. Helsingin valitut palat -näyttely tarjoaa Helsingin kaupunginmuseon kävijöille mahdollisuuden päästä kokemaan pääkaupungin menneisyys kaikilla aisteilla. Yksi näyttelyn helmistä on 90 vuotta vanha pienoismalli vuoden 1878 Helsingistä. Kaupunginmuseo ja Exove ovat elävöittäneet pienoismallia lisätyn todellisuuden (AR) avulla. Nyt pienoismalliin pääsee tutustumaan entistä syvällisemmin Helsinki 1878 -pelin avulla. Peli julkaistiin 17. tammikuuta 2019. Peli kannustaa perehtymään arkistoihin unohtuneisiin tarinoihin kiinnostavien hahmojen kautta. Pelissä liikutaan eri puolilla kaupunkia ja samalla paikat, kuten Laivaveistämö, Seurahuone, Rautatieasema ja Turun kasarmi, tulevat tutuiksi. Ajan ilmiöistä nousevat esiin muun muassa vesijohtojen rakentaminen, rokonistutus, maidonvalvonta, huvitukset ja monikielisyys. Peli on suunnattu noin 10–12-vuotiaille, mutta soveltuu kaikille historiasta kiinnostuneille. Sitä voi pelata yksin tai enintään neljänä joukkueena. – Olemme Exoven kanssa luoneet pienoismalliin lisäsisältöjä, jotka elävöittävät näyttelykokemusta ja tukevat oppimista. Yhteistyö on ollut hyvin antoisaa: museo on tarjonnut historiatietämystä ja dokumentteja kokoelmistaan, Exove on täydentänyt suunnittelua muotoiluja peliosaamisellaan, toteaa Helsingin kaupunginmuseon museolehtori Anna Finnilä. – Museoiden arkistoista löytyy paljon mielenkiintoisia tarinoita ja yksityiskohtia ihmiskunnan ja luonnon historiasta, joilla voidaan rikastaa näyttelyitä. Pienoismallin ympärille rakennettu AR-kokemus ja pelin toimintaperiaate ovat skaalautuvia, joten sitä on helppo soveltaa mihin tahansa museoympäristöön, oli sitten kyse pienoismalleista tai kokonaisista näyttelytiloista, Exoven suunnittelija Pekka Antti-Poika kertoo. Peliä on ollut testaamassa eri vaiheissa oppilaita, joilta on saatu hyvin rehellistä palautetta ja oivaltavia ideoita pelin kehittämiseksi. Testaustilanteet ovat myös näyttäneet, että uudelle sukupolvelle pelaaminen on mielekäs tapa perehtyä historiaan. – Tällaiselle ratkaisulle onkin varmasti kysyntää myös maailmanlaajuisesti. Projektin päätyttyä haluamme jatkaa pelin kehittämistä, ja ehkä jonain päivänä peli nähdään vielä Louvressa tai MoMa:ssa, Antti-Poika toteaa innostuneesti. Helsinki 1878 -peli on osa 6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanketta. Hanke vahvistaa oppimiseen sekä älykkäisiin fyysisiin ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyviä palveluita, tuotteita ja teknologioita kehittävien yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeen puitteissa järjestettiin yhteiskehittämishaaste, johon kymmenkunta kiinnostunutta firmaa tarttui. Tarjouksista erottautui Exoven ehdotus, jota lähdettiin toteuttamaan. Työttömille mahdollisuus opiskella ja uusia tapoja aktiivisuusehdon täyttämiseen 1 .1.2019 lähtien 25 vuotta täyttänyt työtön työnhakija voi opiskella lyhytkestoisia, enintään kuusi kuukautta kestäviä opintoja menettämättä työttömyysetuutta. Opintojen tulee antaa ammatillisia valmiuksia tai tukea yritystoimintaa. TE-palvelut tutkii, täyttyvätkö nämä ehdot. Lyhytkestoisella opiskelulla voi jatkossa myös täyttää aktiivimallin ehdot. Myös muu sivutoiminen opiskelu kerryttää aktiivisuutta. Sivutoimisina pidetään sellaisia opintoja, jotka eivät estä kokoaikatyön vastaanottamista. Aktiivisuus on riittävää, jos opiskelua on 65 maksupäivän tarkastelujaksolla vähintään viisi päivää. 1.4.2019 lähtien aktiivimallin piiriin tulee lisäksi uusia toimijoita, joiden järjestämä toiminta hyväksytään aktiivisuudeksi. Tällaisia toimijoita ovat muun muassa kunnat, kuntayhtymät, Työttömien keskusjärjestö, sen jäsenyhdistykset ja ammattiliitot. Myös rekisteröidyt yhdistykset, jotka saavat julkista rahoitusta, voivat tarjota aktiivimallin mukaista toimintaa. Jotta työttömän osallistuminen hyväksytään aktiivisuudeksi, toiminnan tulee olla työllistymistä tukevaa. Järjestäjän tulee antaa osallistujalle todistus, jolla työtön osoittaa Kelalle osallistumisensa aktiivisuutta kerryttävään toimintaan. TE-palveluiden ja Kelan verkkosivuille tulee helmikuussa lisää tietoa aktiivisuutta kerryttävän toiminnan sisällöstä ja järjestäjistä.
16 Viikot 4-5/2019 • Nro 2 M unkin S eutu ALUEMAKSULLA 10€: TUUBIMÄKI PULKKAMÄKI POMPPULINNAT TUUBILIUKU GRILLIKOTA WINTERPARK-RINNE KAIKKI RINTEET AVOINNA SUOSITUT HIIHTOLOMA-KURSSIT 18-24.2. välisenä aikana Lauantaisin Helsinki-Vihti Ski-Helsinki 39€ sis. kuljetus + rinnelippu (klo 10.20-16) aikataulu/pysäkit: VIHTISKI.FI/SKIBUS 7-14 vuotiaille Joka päivä opetusta 100min. Myös jatkokursseja suksiopetuksella Suksija lautakursseja alkeisopetuksella Yhden päivän kurssi 65€ 2 päivän kurssi 90€ 4 päivän kurssi 129€ TERVETULOA! AUKIOLOAJAT: Ma-pe klo 16-21 La-su klo 09-18 WWW.VIHTISKI.FI SKIBUS LIIKENNÖI TAAS Tehokasta hoitoa päihdeja peliriippuvuuteen sekä läheisille. Kysy myös koulutuksistamme: AVOMINNE KLINIKAT HELSINKI-RIIHIMÄKI-LAHTI-TAMPERE-KOKKOLA-OULU www.avominne.fi kutsuu Sinut eduskuntaan to 7.2 klo 17.45. Ilmoittautuminen sari.sarkomaa@eduskunta.fi Sari Sarkomaa Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ? Kiinteistönhuolto ? Siivouspalvelut ? Huoltomiespalvelut ? Talonmiessijaisuudet ? Painepesut ? Hälytysja valvonta 24h/vrk ? Lumityöt ja hiekoitustyöt ? Imulakaisukonepalvelut Munkkiniemen Kiinteistöhuolto MONICA TERASTE Osakas, LKV, LVV, KiAT 044 599 0000 | monica.teraste@spkoti.fi Sp-Koti Helsinki Töölö | CMH-Koti Oy Vänrikki Stoolin Katu 2 A 1, 00100 Helsinki ASIAKKAANI ETSII pääkaupunkiseudulta asuntoosakeyhtiöistä remontoitavia asuntoja yksiöstä aina suurempiinkin asuntoihin. Asiakkaani maksaa välityspalkkion. Pyydä asunnostasi arvio ja tehdään unelmista totta! • • Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti. Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein. Teemme kotija palvelutalokäyntejä. Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija. Soita 010 2715 100 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4 Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa p. 050-5533 050 Erikoishammasteknikot Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita tilaukset@karprint.fi | www.karprint.fi