• Asustehuolto Ullastiina myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 Munkkiniemi Perustie 19 ~ Hyvä palvelu (09) 488 404 ~ Takuutyö Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 DONNA BIANCA Kauneus -ja jalkahoitola ? Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Laajalahdentie 19, 00330 Helsinki (09) 482 710 ugari.ukko.munkki@ gmail.com Huopalahdentie 10 | Hyvän olon hoitola lähelläsi! Tule lämmittelemään: Kuumakivihieronta selälle 40? Talvi-ihon hoitoon: Ripset+kulmat ja kasvohieronta (decollte kaula, kasvot ja pää) 60? Jalkahoito 53? Soita ja varaa aikasi 050 3300588 ? Tervetuloa! www.donnabianca.fi MunkinSeutu 2014 - Viikot 4-5 OTA YHTEYTTÄ Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti Välittäjillä on väliä. Tutustu tähtiluokitukseemme Ota yhteyttä meihin niin saat kaksi välittäjää yhden hinnalla Patrick Frisk Partner, M.Sc. 040 534 3590 patrick.frisk@huom.fi Betjäning även på Svenska! 45. vuosikerta - Nro 2 Suomen Asuntopalvelut Oy www.huom.fi Metsänneidonkuja 12, Espoo Olemme molemmat Munkinseutulaisia, joten tunnemme seudun parhaiten NÄYTTÖJÄ LÖYTYY. Maija Hertz-Baumann LKV, Partner 040 680 7700 maija.hertz-baumann@huom.fi Asiakkaamme etsivät alueelta yksiöitä tai pieniä kaksioita! Helsinki / Oulunkylä OKT 206m² Helsinki / Töölö KT 5h+k+s+kph+at Kalliolle perustettu, huolellisesti rakennettu talo, jonka suuret huoneet ovat erittäin monikäyttöiset. Kodissa on valoa, tilaa, ilmaa, sekä aitoja materiaaleja! (D) Mh.595.000?. Oppipojantie 17 9433758 81m² 2h+halli+keittiö+kph Muuttovalmis, hiljattain remontoitu, inspiroiva läpitalohuoneisto, fiksulla pohjaratkaisulla. (D) Mh. 476.000 ?. Runeberginkatu 40 B. 9775142 Myyjälle ei kuluja. Ota yhteyttä! Helsinki / Kuusisaari RT 139,5 m² 4h+k+rt+kph+2wc+s+2vh+p+ aidattu piha. Parasta Kuusisaari asumista loistavassa yhtiössä. Kahden tason rivitaloasunto jossa erinomainen pohjaratkaisu ja länsipuoleinen kaunis pieni piha. Mh. 775.000?. (E2007) Kuusisaarenpolku 2 D 9567475 Ne on venäläisiä lettuja ?Nyt alkaa taas verkot nousta järvistä, mikä tarkoittaa, että blinien seuraksi sekoitellaan mätiä, sipulia ja smetanaa Jokainenhan tekee sen vähän eri tavalla. Mä sekoitan kaikki kerralla, maustan suolalla ja pippurilla ja laitan sekoituksen letun päälle. Ryystän sen sitten oluella tai snapsilla tai jopa valkoviinillä. Ja kun vähään aikaan ei ole mainostettu, niin muistutetaan, että Solna on yhä Suomen ainoa lähiöravintola, jolla on Bib Gourmand -merkintä Michelinin oppaassa. Siis hinta?laatusuhde kohdallaan. Myös letuissa.? Blini-kausi alkanut! Blinejä tarjolla lounaasta illalliseen. Alkuruoaksi pieni, pääruoaksi iso. Blini-kauden aikana tarjotaan myös toista vanhaa suomalais-slaavilaista herkkua, nimittäin matikkaa eli madetta. Jos niistä löytyy mätiä, niin sitten saa blinien kanssa sitäkin harvinaisuutta. ? SOLNAN JANNE Solnantie 26, Munkkiniemi (Maailma pyöreä, Muncca lätty) 09 530 1411 ? solna.fi
• MunkinSeutu 2 Jean-Paul Sartre Suljetut ovet Viikot 4-5 TALVIKARNEVAALIT Pe 31.1. ? La 1.2.2014 klo 20.00 Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 487 107 TERVETULOA Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa P. 4585 6503 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki ? 10 pulloa www.teatterikultsa.fi Käenkuja 6-8, Katri Valan puiston väestönsuoja, Sörnäinen www.simsalabim.fi Vauva-­­ja­perheuinnit,­lasten­uintikurssit­ sekä­aquagym. Myös­erityisryhmät. Turvallisia­ja­laadukkaita­uinteja­jo­ 10-­vuoden­kokemuksella. Tervetuloa­kevätkaudelle­2014! Tiedustelut­0440110660­ info@simsalabim.fi­ Helsinki­ Arabia­?­Itäkeskus­?­Käpylä­?­Kamppi­?­Ruskis­ ?­Meilahti­?­Pikku-­Huopalahti Liput 10 ? Karibialainen herkkupöytä klo 20-01 PITOPÖYTÄ SUNNUNTAISIN klo 11.30-15.30 24?/aikuinen, 13,50?/8-14v., 10,50?/ 4-7v. Päivällinen ma-la klo 17.00-19.00. 16,50?/aikuinen, 10?/8-14v., 8?/4-7v. Life Sörnäinen Havupuuuutejuoma (suom. Marja Rankkala) Ohjaus: Jukka Hurjanen  Ensi-ilta la 11.1.2014 klo 19 Liput 13/15? Muut esitykset 14.1.?8.2.2014 Sambaryhmä Império do papagaio & Latinalaisia rytmejä Tico Ticon tahdissa 5995 norm. 79,95e Life Sörnäinen P. 09 - 753 0976 Hämeentie 58-60 (Kurvissa), 00500 HKI Ma-pe 9.30-17.30, la 10-14 A?LA CARTE, PIZZAT, TILAUSPALVELU Lue netissä ? www.lehtiluukku.fi Pöytävaraukset 030 608 4243 | www.paivakumpu.fi MUSIIKKIA JA TAPAHTUMIA Pe 24.1. TAISTON KARAOKE. Liput 2? La 25.1. MINNA VAITTINEN & VIRSELL. Liput 5? Tiistaisin BINGO klo 18.30 / Eläkeliiton Karjalohjan Yhdistys ry TULOSSA: La-Su 25.-26.1. Liikunnallinen viikonloppu LEIDIT ja LYYLIT Perjantain tanssit alkavat klo 20.00. Lauantain tanssit klo 20.30, poikkeavasta ajasta tieto orkesterin alla! lle! Tervetuloa Karjalohja Ylhäntie 1, 09120 Karjalohja Puhelin 030 608 4100 ? Faksi 030 608 4200 Puhelin 030 608 4243 / Ravintola myynti@paivakumpu.com | www.paivakumpu.fi Vuonna 2014 Helsingissä juhlitaan 100-vuotiasta leikkipuistotoimintaa Scandic Park -hotellikiinteistön omistaa Pandox ja urakoitsijana toimii Consti. Continental vaihtaa nimensä Scandic Park -hotelliksi ??Scandicin Helsingin keskustan tuntumassa sijaitsevan Scandic Continental -hotellin mittava uudistaminen on edennyt vaiheeseen, jossa puolet hotellin huoneista avataan täysin uudistettuina. Samalla hotelli vaihtaa nimeään ja on nyt Scandic Park. Suomen suurimman hotellin uudistustyö valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2015 alkuun mennessä. Scandic Parkin muotokieli perustuu Scandicin hiljattain luomaan uuteen hotellikonseptiin. Hotellin uudistusten suunnittelussa on hyödynnetty vaikutteita sitä ympäröivästä urbaanista puistosta, joka tarjoaa jokaiselle elämyksiä ja inspiraatiota. Viihtyisä ja ilmapiiriltään rento hotelli palvelee monipuolisesti sekä työ- että lomamatkaajia. ? Continentalilla on Helsingissä erittäin pitkät pe- rinteet, mutta uudistusten myötä oli selvää, että vanha nimi ei enää toimi. Scandic Park on moderni ja raikas hotelli, ja uusi nimi kuvaa sitä hyvin, onhan se Keskuspuiston alkujuurilla, kertoo hotellinjohtaja Kari Kurppa. Scandic Park hotelli sijaitsee keskeisellä paikalla, aivan Helsingin keskustan tuntumassa, vastapäätä kaunista puistoa. Hotellihuoneet on sisustettu kolmen erilaisen värimaailman mukaan ripauksella yllätyksellisyyttä. ? Scandic Park -hotelli tarjoaa täysin uudenlaisen ja inspiroivan kokemuksen asiakkaille ulko-ovelta hotellihuoneisiin saakka. Se näkyy ennen kaikkea materiaalivalinnoissa, kalusteissa, valaistuksessa ja ilahduttavissa yksityiskohdissa. Sisustuksessa on aistittavissa hienovaraisia viittauksia läheiseen puistoon ja luontoon, kertoo suunnittelun toteuttaneen ruotsalaisen arkkitehtitoimisto Doosin sisustusarkkitehti SIR/MSA Bronwynn Welsh. Hotellin vaiheittain tapahtuvassa uudistuksessa ensimmäisenä avautuvat vastaanotto, parkkihalli sekä 232 uudistettua huonetta, eli noin puolet hotellin huonekapasiteetista. Maaliskuussa 2014 avautuvat uudet kokoustilat tarjoavat joustavuutta, inspiroivan ympäristön sekä upeat puistomaisemat erikokoisille, jopa 500 hengen tapahtumille. Toukokuussa 2014 hotelliin aukeaa uusi ravintola. Uudistuksen viimeisessä vaiheessa valmistuvat loput huoneet, jotka ovat valmiina vastaanottamaan yöpyjiä tammikuussa 2015. ??Leikkipuistojen satavuotista taivalta juhlitaan koko vuoden 2014 ? SADALLA TAPAHTUMALLA?. Kaikissa leikkipuistoissa ja perhetaloissa ideoidaan ja toteutetaan juhlavuosi yhdessä lasten, perheiden ja alueen toimijoiden kanssa. Tänä vuonna 125 vuotta täyttävä Korkeasaaren eläintarha juhlii kumppanina kanssamme järjestämällä lapsille toimintaa ja työpajoja. Tervetuloa juhlimaan leikkipuistoihin! Tee kanssamme leikkimisen maailmanennätys! Seuraa nettisivuillamme juhlakalenteria ja facebooksivuamme! Leikkipuistot lapsille ja perheille Suomen Voimisteluopettajainliitto teki aloitteen vuonna 1913 leikkipuistotoiminnan aloittamisesta kesäisin Helsingissä. Toiminta aloitettiin seuraavana vuonna viidessä puistossa muutaman tunnin ajan päivittäin. Säännöllinen toiminta alkoi vuonna 1915. Maksuttoman keittoaterian tarjoaminen kesällä lapsille aloitettiin 1942. Syyskuussa 1951 perustettiin ensimmäinen ympärivuotinen leikkipuisto Brahe Kallion kaupunginosaan. Tänä päivänä Helsingissä toimii 66 leikkipuistoa ja viisi perhetaloa arkipäivisin ympäri vuoden. Helsingin leikkipuistot kokoavat yhteen lapsia, koululaisia, perheitä ja alueen asuk- kaita. Puistoissa järjestetään erilaista toimintaa: leikkitoiminnan kerhot toimivat aamu- ja iltapäivisin leikkipuistojen sisätiloissa, puiston pihalla tai lähimetsissä ja iltapäivisin koululaisille on ohjattua ja vapaata toimintaa. Perhetaloissa on toimintaa lapsille ja vanhemmille.
• Viikot 4-5 MunkinSeutu Helsinki-Vantaan lentoasema -alueella lähes 20 000 työpaikkaa ??Helsinki-Vantaan lentoasemaalueesta on kasvanut keskeinen työllistäjä pää-kaupunkiseudulla. Finavian tekemän selvityksen mukaan noin 2?7 % lähikuntien työllisistä käy töissä lentoaseman seudulla. Lisäksi lentoliikenne tuo välillisesti työtä Suomessa noin 100 000 henkilölle. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtolentoasema. Matkustajia on vuodessa 15 miljoonaa, ja lentoasema-alueella toimii yli 1 000 yritystä. Finavia teki viime vuonna selvityksen, johon osallistuneiden kotikunnan perusteella arvioitiin, kuinka suuri osuus kuntien kaikista työllisistä käy töissä Helsinki-Vantaan alueella. Otokseen kuuluu noin 7 100 lentoasema-alueella työskentelevää henkilöä. ? Helsinki-Vantaan lentoasema-alue työllistää suoraan lähes 20 000 henkilöä. Arviomme mukaan esimerkiksi 6,8 % Tuusulan, 4,0 % Vantaan, 3,7 % Järvenpään ja 3,1 % Nurmijärven työllisistä käy töissä HelsinkiVantaan lentoaseman alueella. Helsingin työllisistä lentoasema-alueella työskentelee noin 2,2 %. Lentoasematoiminnalla on siten merkitystä myös usean kunnan verotulojen kannalta, kertoo Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Ville Haapasaari Finaviasta. Lentoasema on merkittävä kasvun moottori Uudellamaalla, mutta tuo työtä ja toimeen-tuloa myös muualle Suomeen. Lentoliikenteen synnyttämien välillisten työpaikkojen määrä on jopa 100 000, ja lentoliikenne tuottaa 3,2 % Suomen vuotuisesta bruttokan-santuotteesta. Ilmailualan toimijoiden maksamat suorat ja välilliset verotulot ovat valtiolle vuodessa noin 2,5 miljardia euroa. Määrä riittäisi kattamaan koko valtiontalouden budjetoidut menot noin 17 päivän ajan. Miljoona uutta matkustajaa tuo työtä tuhannelle Helsinki-Vantaan lentoasema valmistautuu palvelemaan 20 miljoonaa matkustajaa 2020-luvun alkupuolella. Lentoaseman 900 miljoonan euron kehittämistyöt alkavat vuonna 2014 ja jatkuvat vuoteen 2020. Lähtöselvitys- ja vaihtomatkustuskapasiteetin kasvattamisen ja liikennejärjestelyjen parantamisen lisäksi matkustajia houkutellaan Helsinki-Vantaalle tarjoamalla sujuvia ja elämyksellisiä matkustajapalveluita. ? Lentoliikenteen lisääntyessä myös työpaikkojen määrä kasvaa. Helsinki-Vantaan matkustajamäärän nousu 20 miljoonaan synnyttäisi seuraavan 10 vuoden aikana eri yrityksiin noin 5 000 uutta pysyvää työpaikkaa. Itse kehitysohjelman työllisyysvaikutus on arviolta 14 000 henkilötyövuotta, Haapasaari jatkaa. Pitkäjänteistä työtä lentokonemelun hallitsemiseksi ? Lentoliikenteen kasvaessa Finavia tekee jatkuvasti työtä myös lentokonemelun hallitsemiseksi kehittämällä muun muassa lentoonlähtö- ja lähestymisreittejä. Esimerkkinä melunhallintatyöstä voidaan mainita marraskuussa 2013 toteutettu uudistus, jossa Helsinki-Vantaan kiitotielle 1 idän suunnasta laskeutuvien koneiden välilähestymiskorkeutta muutettiin. Muutos vähentää lähestyvien lentokoneiden melua iltapäivän kiiretuntien aikana sekä öisin, Haapasaari päättää. Sivu 5 45. vuosikerta ? nro 2 Ajankohtaista Päiväkoti Laajasuo avaa ovensa Haagassa ??Haagaan on valmistunut uusi noin 90-paikkainen päiväkoti, joka sijaitsee osoitteessa Poutunkuja 4. Lapsiperheiden määrä alueella on kasvanut viime vuosina, ja päiväkoti Laajasuo rakennettiin vastaamaan päivähoitopaikkojen kasvaneeseen kysyntään. Toinen uusi päiväkoti, päiväkoti Kylätie, avattiin Haagassa keväällä. Päiväkodin rakennustyöt alkoivat tammikuussa 2013, ja toiminta käynnistyy tammikuussa 2014. Kaksikerroksisessa päiväkodissa on lasten ryhmä- ja muita tiloja yhteensä 765 m². Piha on suunniteltu siten, että myös läheisen puiston käyttäminen lasten ulkoilualueena on mahdollista. Päiväkoti sijaitsee asutuksen keskellä ja liikenteen solmukohdassa. Hanke on suunniteltu Helsingin kaupungin matalaenergiaohjeiden mukaisesti. Kaupunki käytti Laajasuon päiväkodin rakentamiseen noin 3,2 miljoonaa euroa. Kaupunki on varannut päiväkotien uudisrakennuksiin 16 miljoonaa euroa vuodelle 2014. Perusparannuksiin on varattu 9,2 miljoonaa euroa. Lisäksi kymmenissä päiväkodeissa tehdään pienempiä korjaustöitä. Meilahden huvilaaluetta kohennetaan ??Meilahden huvila-alueelle laaditaan asemakaavan muutosta. Tavoitteena on kehittää alueen virkistyskäyttöä sekä turvata kulttuurihistoriallisten ja luontoarvojen säilyminen. Merellistä virkistyskäyttöä halutaan tukea rakentamalla rantaan ulkoilureittejä, uimapaikkoja ja laitureita pienveneille. Kävely- ja pyöräilyreittejä parannetaan ja lisätään ja tulevalle baanayhteydelle osoitetaan reitti Humallahden rantaan ja Paciuksenkadun länsipuolelle. Tavoitteena on myös lisätä viljelypalstoja. Kaavoituksen yhteydessä selvitetään tarpeet Meilahden liikuntapuiston lisärakentamiselle. Huviloiden ja niiden ympäristöä koskevat suojelumerkinnät säilytetään. Samalla määritellään huviloiden käyttötarkoitus ja kerrosala. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet rakentaa talousrakennuksia huviloiden yhteyteen. Kaavassa pyritään löytämään myös joitakin uusia rakennuspaikkoja muualta siirrettäviä huviloita varten. Kaavatyössä tutkitaan asuinja toimitilarakennusten raken- tamista Paciuksenkadun varteen Meilahdentien risteyksen luoteispuolelle. Seurasaarentien lähialueilta etsitään tilaa pysäköintipaikoille, jotta Urho Kekkosen museon edustan paikoitusalue voidaan kohentaa laadukkaaksi aukioksi. Keskustelutilaisuus suunnittelusta pidetään 20. tammikuuta kello 18?20 Meilahden virkistyskeskuksessa, Heikinniementie 2. Näkemyksiä ja ehdotuksia alueen kehittämisestä voi esittää myös kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla www. ksv.hel.fi/keskustelut 7. helmikuuta asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä suunnitteluperiaatteet ovat esillä 7. helmikuuta asti mm. Munkkiniemen kirjastossa, Riihitie 22, näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä Kaupungintalolla, Pohjoisesplanadi 11?13. Aineistoon voi tutustua myös kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla, www.hel.fi/ ksv kohdassa Nähtävänä nyt. Asemakaavan pohjaksi laaditut suunnitteluperiaatteet esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle keväällä 2014. Taiteilija Viivi Varesvuo. Pikkuruinen kotigalleria Munkkiniemessä Munkkiniemessä, Ritokalliontiellä sijaisee pieni, viehättävä kotigalleria ??Gallerian pitäjä on Munkkiniemessä pitkään asunut taidegraafikko Viivi Varesvuo. Vii- vi työskenteli aikanaan kuvausjärjestäjänä ja oli jo tuolloin kiinnostunut grafiikasta. Unel- ma päästä Pariisiin taideopintojen pariin toteutui vuonna 1988, Atelier de Sévres:n koulutuksessa. Kaikkiaan Pariisissa vierähti kolme vuotta parissa muussakin taidekoulussa. Sivu 8
• MunkinSeutu 4 MunkinSeutu Viikot 4-5 ? Nro 2 Uudistuksilla lisää kohtuuhintaista asumista? K ohtuuhintaisia vuokraasuntoja tuotettaan vain noin 2 000 vuodessa, tarve olisi moninkertainen, kertoo Ara eli asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Asuntojen määrä on romahtanut 2000-luvulla, vaikka kaupungistuminen kiihtyy ja tarve lisääntyy. ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti vaatikin rohkeutta uudistuksiin ARA-päivässä 14.1. Pitkään jatkunut alhainen uusien vuokra-asuntojen tuotantomäärä näkyy etenkin pääkaupunkiseudulla. Kohtuuhintaisten asuntojen riittävällä tarjonnalla vaikutetaan osaltaan myös talouskasvun edellytyksiin. Uhkana on, että asuntotilanne huononee edelleen jos uusien asuntojen tuotanto jää edelleen yhtä alhaiselle tasolle. Helsingin seudun sekä muiden suurimpien kasvukeskusten väestönlisäyksen ennustetaan olevan vuoteen 2030 mennessä peräti 430 000 henkilöä. Määrä on mittava varsinkin Suomen oloissa. Valtion tukemia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja rakennettiin 1970ja 1980-luvuilla sekä vielä 1990-luvulla keskimäärin 10 000 uutta asuntoa vuodessa. Mutta 2000-luvulla on rakennettu vuosittain vain reilut 2 000 uutta kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. Talouden rakennemuutos ja siihen liittyvä kaupungistuminen jatkuu edelleen voimakkaana. Kehitys näkyy myös asuntomarkkinoilla. Asuntomarkkinoilla ne, joilla on varaa, hankkivat uusia asuntoja kysytyiltä alueilta ja pienituloiset sijoittuvat enenevässä määrin vanhoihin lähiöihin. Erot asumisen mahdollisuuksissa ovat kasvaneet ja näyttävät kasvavan edelleen. Asuntopolitiikan keskeinen haaste on kaupungistumisen hallinta niin, että varmistetaan riittävän asuntotarjonnan lisäksi se, etteivät asuinalueiden väliset erot pääse kasvamaan liian suuriksi. Näin kuitenkin on perinteisesti Helsingissäkin päässyt tapahtumaan, monilla alueilla on ikävä kaiku ja ne ovat asuinalueina vähemmän haluttuja verrattuna muihin alueisiin ja kaupunginosiin. Toisten alueiden asuntojen hinnat nousevat ja muissa alenevat. Jokaiselle aluelle tulisikin sijoittaa ja rakentaa erityyppisiä asuntoja, kerrostaloja, omistus- ja vuokra-asuntosoja sekä asumisoikeusasuntoja. Rivitaloja tulisi rakentaa esikaupunkialueille, niin että yhdyskuntarakenne olisi mahdollisimman monipuolinen. Niin sanottu slummiutuminen eli korkeiden massiivisten kerrostalojen rakentaminen edullisesti, muttaa helposti koko alueen mielikuvan negatiiviseen suuntaan. Näin Suomessa on toimittu monilla alueilla. -j.a. Joulusaarna tälle jumalattomalle kansalle. Kiirastulta ja hammasten kiristelyä. Siihen sulaneeseen lumihankeenko ovat hukkuneet toinen toisensa huomioonottaminen ja kiitollisuus näistä sentään kohtuullisen hyvinvoinnin ajoista. Vuonna 1930 oli suomalaisten miesten keski-ikä 53 vuotta ja naisten 59 vuotta, nykyisin 76,7 ja 83,2. On siinä kehitystä toden totta! Enhän osannut laulaakaan joulukirkossa mitään. Kun tunsin tutun virren lauloin sen aivan väärillä sanoilla. Tulimmaista, harmittelin! Ja lopetin laulamiseni siihen paikkaan. Sisareni kanssa kerran laskeskeltiin, että koulujen aamuhartauksissa olimme laulaneet virsiä ainakin 2000 kertaa! Ei ihme, että edelleenkin osaamme ne hyvin vanhoilla sanoilla! Aamuhartauksilla, aamunavauksilla ja virsillä peruskoulu yhtenäiskasvatti koko ikäluokan oppilaita kotitaustasta riippumatta! Nyt jokainen kuuntelee omaa ipadiaan, kirjoittelee omaa blogiaan, ja tietokonesäveltää omia kappaleitaan. Yhteisöllisyyttä huudetaan avuksi vaikeuksiin, mutta mistä sitä enää löytyy? Kysyn vaan? Tulevasta vuodesta onnittelen Teitä tällä John Steinbeckin mietelauseella: Kaikki, mitä ihmisessä Yleisönosasto Vihreää koplausta Guggenheimilla?? ??Ihmettelin vihreiden poliittista moraalia, kun he ilmoittivat tukevansa Guggenheim-hanketta ehdoilla, jotka liittyivät osin ihan muihin asioihin, kuten Helsingin liikenneinvestointeihin. Kysyin, onko vihreitä kaupunginhallituksessa edustava Tuuli Kousa ?ei ehkä muodollisesti, mutta moraalisesti jäävi? päätöksentekijänä. Kousa on viestintätoimisto Miltonin johtajia, nyt ?sapattivapaalla? ministeri Haaviston erityisavustajana, ja saman firman Milton Networks on palkattu lobbaamaan Guggenheim-museohanketta. Sain vihreiltä palautetta, jossa esittämiäni epäilyjä pidettiin aivan aiheettomina. Sittemmin Kousan jääviyden nosti esille myös taidekriitikko Otso Kantokorpi blogissaan. - Ja nyt Kousa ilmoittaa jääväävänsä itsensä päätöksenteossa, koska ?asioita voidaan tulkita eri tavoilla? (Yle 7.1.). Kousan päätös on paikallaan, ja hyvä niin. Mutta varsinaista asiaa se ei muuta. Vihreät tukevat tontin varaamista Guggenheimmuseolle arkkitehtuurikilpailua varten, vaikka museohankkeen talous on vähintäänkin kyseenalainen.? Mistä rahat ? työttömätkö maksumieheksi? Tällä erää on tiedossa vain se, että kaupungin ja osin valtion pitäisi vastata museon rakentamisen ja ylläpitämisen kustannuksista, ja kantaa riskit - sen sijaan miljonäärien hallitsema Guggenheim-säätiö ei laita museon rakentamiseen ja ylläpitämiseen senttiäkään, mutta sille taataan vuosittain miljoonien tuotot museosta. Vihreät esittivät museohankkeen rahoittamisen edellytyksenä luopumista joistain isoista liikenneinvestoinneista, joita he itse ovat vastustaneet. Mitä muuta tämä on kuin pelin politiikkaa, ?sulle-mulle?lehmänkauppaa? Mistään nappikaupasta ei ole kyse, ovathan Guggenheim-hankkeen kustannukset noin 260 miljoonaa euroa. Tähän kaupankäyntiin ei sovi myöskään avoin keskustelu museon paikasta ? Guggenheim-säätiö ei siihen suostu vaan vaatii tontin paraatipaikalta, ja ilmaiseksi. Museon vuotuisiin miljoonien käyttömenoihin vihreät esittivät kohdennettavaksi kaupungin elinkeinorahoitusta. Ainoa isompi summa Helsingin elinkeinorahoituksessa ovat työllisyyden hoitamiseen varatut määrärahat. Muista elinkeinorahoista ei museon tarvitsemia miljoonia löydy. Työttömien kustannuk- sellako vihreät siis rahoittaisivat museon toimintaa vai eivätkö he tiedä, mistä puhuvat? Jos vihreät taas tarkoittavat elinkeinoelämän maksamia veroja kaupungille, niin Kataisen hallitushan juuri leikkasi rajusti yhteisöveroja ja näiden verotulojen ohjaaminen Guggenheimille olisi pois muutenkin riittämättömästä kaupungin omien peruspalvelujen rahoituksesta. Jos joku esittäisi kaupunginhallitukselle sosiaali-, terveys- tai muista kunnan peruspalveluista hankkeen, jonka talous olisi niin tyhjän päällä kuin Guggenheim-hanke nyt, hanke torjuttaisiin suoralta kädeltä. Kokoomuksella ja vihreillä näyttää kuitenkin olevan kaupunginhallituksessa ihan eri kriteerit miljonäärien hankkeille. Rehellisintä olisi sanoa selvästi ei Guggenheimille ? tontinluovutukselle ei ole kestäviä perusteita. Guggenheim voi järjestää arkkitehtuurikilpailun ja perustaa museonkin, mutta omilla varoillaan. Yrjö Hakanen? Kaupunginvaltuutettu SKP ja Helsinkilistat?www.yrjohakanen.fi Puheenvuoro Lapselle kannattaa lukea Munkan mummon jupinat ??Hohhoijaa, taas on joulu ja uusivuosi takanapäin. Luojan kiitos! Henkikulta on vielä tallella nippa nappa. Harmittava seikka jouluna: lumipeitto puuttui tyystin. Pimeys vallitsi maan päällä, onneksi siis liukkaus ei ollut kiusanamme tänä jouluna. Eteenpäin pääsi, kunhan vain silmä tottui täydelliseen pimeyteen. Katuvalojen valokenttä on vuosien varrella kapeutunut ja heikentynyt, mistä lie johtuukaan? Liekö osuutta omalla näkökyvyllä vai kaupunginisien säästökuurilla?! Joulu on näet ikäihmisille vuoden vaarallisinta aikaa. Rasvaiset ja suolaiset jouluruoat lihottavat, turvottavat, ähkyttävät, oksettavat. Nämä sivuoireet aikaansaavat helposti vähintään sairaalareissun. Piikitettyinä ja liotettuina useimmat palaavat jokseenkin ennalleen. Taas jaksaa odottaa uutta joulua, uutta uutta vuotta. Näin se menee, vuoden kierto jatkuu. Kävin joulukirkossa. Ei ole entinen meininki sielläkään. Muistelin nuoruuteni joulukirkkoa, komeaa kivirakennusta valaistuna. Sinne mentiin reellä, jossa istuttiin paksujen vällyjen alla. Kirkko oli tupaten täynnä, virret laulettiin kovaa ja korkealta ja saarna ei ollut mitään lällyä hymistelyä. Kunnon kamaa ja synnintunnon kohotusta. Sellaista nyt tarvittaisiin Viikot 4-5 ihailemme ? ystävällisyys, anteliaisuus, avomielisyys, rehellisyys, ymmärtämys ja tunne ? ovat meidän oman epäonnistumisemme merkkejä ja ne ominaisuudet, joita inhoamme ? oveluus, ahneus, alhaisuus, egoismi, itsekeskeisyys - ovat menestyksen edellytyksiä. Ja vaikka ihmiset ihailevatkin noita edellisiä ominaisuuksia, he mieluummin synnyttävät itseensä noita jälkimmäisiä. Elina Kuosmanen ??Heikentynyttä lukutaitoa ja vähenevää kiinnostusta lukemiseen ei saa jättää vain opettajien harteille. Tietenkin lukutaidon edistäminen on asia, joka on otettava vakavasti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämisessä mutta kaikkea lukemisen merkitystä on hyvä miettiä joka kodissa. Kannustan ja innostan vanhempia, isovanhempia ja muita lasten lähellä olevia aikuisia lukutalkoisiin lasten lukutaidon edistämiseksi. Kotona lukemisella on aivan erityinen merkitys. Vanhempien ja muiden läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Lapselle lukeminen on monin tavoin merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Kun luemme lapselle, vahvistamme lapsen kielen kehitystä, tulevaa lukutaitoa ja kiinnostusta lukemiseen. Lapselle lukeminen ja yhdessä lukeminen lapsen opittua lukemaan auttavat lapsen koulunkäyntiä ja helpottavat tulevaisuudessa hänen oppimistaan. Haapaniemenkadun työvoimatoimisto kiinni ??Työ- ja elinkeinotoimisto Haapaniemenkadulta muuttaa Pasilaan. Haapaniemenkadun toimipaikka, osoitteessa Haapaniemenkatu 4 B, 00530 Helsinki, palvelee viimeisen kerran keskiviikkona 22.1.2014. Toimipaikan asiakaspalvelu on suljettu kokonaan to-pe 23.24.1.2014. Uudessa paissa avataan maanantaina 27.1.2014 osoitteessa Ratapihantie 7, 00520 Helsinki. Sisäänkäynti on Veturitorin puolelta. Arjessa tehdyt asiat voivat joskus olla paljon tehokkaampia kuin valtiovallan säädökset ja hankkeet. Lukutalkoot on myös talouden tiukassa tilanteessa keino, joka ei maksa mitään. On tärkeä muistaa, että ovi lukemisen maailmaan avataan yhteisen lukemisen avulla ja tässä vanhemmilla ja muilla lasten läheisillä aikuisilla on päävastuu. Kotona opitaan myös sitoutuminen koulutyöhön ja koulun sekä opettajien arvostus sekä se, että oppiminen vaatii ahkeruutta. Nämä ovat tärkeitä taitoja lapselle koko elämän. Lastemme heikentynyt lukutaito vakava uhka koko maamme sivistykselle ja osaamiselle, onhan lukutaito kaiken oppimisen kivijalka. Nuorten lukutaito on heikentynyt ja kiinnostus lukemista kohtaan on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Heikkoja osaajia on aiempaa enemmän ja erinomaisia puolestaan aiempaa vähemmän. Samaan aikaan niiden nuorten osuus, jotka eivät lue läksyjen lisäksi lainkaan vapaa-ajallaan, on merkittävästi kasvanut. On välttämätöntä, että Suomessa löydämme monipuolisia keinoja innostaa kaikkia lapsia lukemaan. Koulujen lukuharjoitukset ja kirjailijavierailut, kirjallisuuskerhot, koulujen kirjastot sekä yhteistyö yleisten kirjastojen kanssa ovat asioita, joita meidän tulee vaalia ja vauhdittaa. Parhaillaan työn alla oleva perusopetuksen uudistus on lukemisen innostamisessa iso mahdollisuus, jota meillä ei ole varaa huka- Sari Sarkomaa ta. Samoin työn alla oleva päivähoitolain uudistamisen varhaiskasvatuslaiksi. Kirjastojen kanssa tehtävä yhteistyö on hyvä olla osa jokaisen päiväkodin arkea. Päiväkodit ja koulut voivat osaltaan innostaa ja kannustaa perheitä yhteiseen lukuharrastukseen. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Lukeminen on osa perustaitoja, joita on vaikea myöhemmin nopeasti kiriä. Tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja sivistykseen ovat asia, jotka viisaimmin tehdään varhaisessa vaiheessa. Oppivelvollisuuden päättyessä ollaan jo monin tavoin myöhässä. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän. Sari Sarkomaa Kansanedustaja (kok) Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja www.sarisarkomaa.fi
• MunkinSeutu Helsinki saa Muumeilla kuvitetun kirjastoauton ja uusitun kirjaston ??Helsingin kaupunginkirjaston uusi kirjastoauto saapuu juhlistamaan uudistuneen Roihuvuoren kirjaston avajaisia 18.1. Kirjastoauto on nimeltään Skidi ja se on tiettävästi maailman ainoa käytössä oleva Muumeilla kuvitettu kirjastoauto. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen tulee avaamaan uuden auton käyttöön. Skidi kuljettaa Muumeja Helsingissä Tove Janssonin juhlavuotena Uusi Muumeilla koristeltu kirjastoauto Skidi kiertää kaupungilla tarjoamassa kirjastopalveluja lapsille ja lapsiperheille niillä alueilla, joissa ei ole kaupunginosakirjastoa. Kirjastoauton pysäkkejä on ympäri kaupunkia yhteensä 14. Uusia pysähtymispaikkoja auton reitillä ovat muun muassa Herttoniemenranta, Kivikko ja Ruskeasuo. Värikkäästä kirjastoautosta löytyy lainaus- ja palautusautomaatti ja autossa voidaan järjestää myös pienimuotoisia tilaisuuksia auton takaosan toimiessa auditoriona. Helsingin kaupunginkirjasto halusi kunnioittaa juhlavuottaan viettävää helsinkiläistä kirjalijaa ja taiteilijaa Tove Janssonia kirjastoauton Muumi-kuvituksella. Moomin Characters Ltd:n luova johtaja ja Tove Janssonin veljentytär Sophia Jansson arvioi Muumien olleen tärkeitä taiteilijan uran kannalta. ? Tove Janssonista tuli Muumikirjojen ansiosta maailmanlaajuisesti tunnettu lastenkirjailija ja on selvää, että Muumeilla on aivan ratkaiseva merkitys Toven tuotannossa, Sophia Jansson sanoo. Auton onnistunut ulkoasu saa myös kiitosta. ? Kirjastoauton muumikuvitus on todella hieno. Olen hyvin iloinen siitä, että kirjastoauto alkaa kiertää Helsingissä juuri Toven juhlavuoden aikana, Sophia Jansson iloitsee. Värikäs Roihuvuoren kirjasto huokuu 50-lukua Roihuvuoren kirjaston tilat ovat uudistuneet remontissa täysin. Uudistuksessa on kunnioitettu kirjas- ton alkuperäistä 50-luvun designia. Avajaisjuhlaa vietetään lauantaina 18.1. kello 12 alkaen. Ohjelmassa on muun muassa musiikkia, lastenohjelmaa sekä kahvi- ja kakkutarjoilu. Avajaisia tulevat juhlistamaan myös Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sekä Finlandia-palkittu kirjailija Riikka Pelo. ? Asukasryhmät voivat varata tilojamme nyt myös aukioloajemme ulkopuolella. Lämpimästi tervetuloa uudistuneeseen kirjastoomme! Roihuvuoren kirjaston johtaja Leeni Hurskainen sanoo. ??Melualue Helsinki-Vantaalla on pienentynyt merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, vaikka liikenne on kasvanut. Vielä vuonna 1990 pääkaupunkiseudun lentomelualu- Havaintoja ??Kuten jo kilta veronmakviime kerralla sajilta. kerroin, mielikahvilas? ? ? samme (Max Cafe) kokoonKaupungin tui taas vakioRakennusvijoukkomme. rasto ( pitäisiUllan avuskö sanoa nytajan mainio kyään STARA) N I pikkumies ( asetti KadetinM U L KO ILIAS 4v.) kertie 7 kohdalle toi  lasten tajo marraskuussa paan avoimeskyltit, että autot ti kokemuksiaan. on poistettava 29.11.2013 !, Hän sanoi, että isovan- jolloin katuosuus puhdistehempien oli pakko luopua taan kadulle käkikellostaan. Se kukkui kertyneistä runsaista lehaina yöllä ja samalla esti tikasoista ja autojen renkairauhallisen nukkumisen. den alle murskaantuneista Eräs porukkamme jäsen terhoista. Tunnolliset ausanoi siihen, että olisihan toilijat tottelivat määräyskellon käelle voinut antaa tä. Moni munkkalainen on unilääkettä ! Vakioaiheem- pyytänyt, että kirjoittaisin me on edelleen hämmäste- asiasta - nyt sen teen ! ly, miksi Lastensairaalaan Olen ollut sähköpostilei löytynyt julkisia varoja la ko. virastoon yhteydestarpeeksi, koska hoitajien sä monta kertaa. Olen saaterveys - puhumattakaan nut monenlaisia selityksiä sairaalassa olevista lapsista lumen tulon odottelusta ja - on liian kovalla koetuk- jopa lupauksia, että homsella. Joltakin taholta tä- ma hoidetaan. Mitään ei ole hän vastattiin, että ei hoi- kuitenkaan tähän tajien keskuudessa ole ollut mennessä tapahtunut. tarpeeksi SAIRAUSPOISSA- Samanlainen tilanne on OLOJA ! Hoitajien pitää siis Munkkiniemen Puistotieltulla työpaikalleen vaikka lä (5) Raikan Raudan pysairaana lapsipotilaiden ta- säkin jälkeen ennen kahkia - niinkuin varmasti mo- vilaa. Nyt kun lumen tulo net homeongelmista kär- ei ole vieläkään alkanut, sivät hoitajat tekevätkin. luulisi, että kalustoa Onko motiivina varojen keriittää näiden pikkuhomrääminen kansalaisilta se, mien hoitamiseen. Asia taiettä ihmiset heltyvät sairai- taa pyöriä lehti - ja terhoden lasten takia lahjoitta- murskan tapaan jossain bymaan rahaa helpommin ? rokratian rattaissa. Valtiohan olisi voinut käytJännityksellä kahvilapotää palkansaajilta 2 vuotena rukkamme odottaa Puisja ELÄKELÄISILTÄ pysyväs- totien kunnostamista jo 5 ti  ? raippaverolla ? kerätyt vuotta sitten tehdyn suunvarat tulevaisuuden toivo- nitelman mukaan - edes väjen eli lasten uuden Lasten- hän kerrassaan. Näin meilsairaalan rakentamiseen ?! le on luvattu, että kunnosOnhan Lastenlinnassa poti- tus alkaa 2014 ! laina lapsia kaikkialta Suomesta eli rahat tulisivat kaiJosa Jäntti Suomenkieliseen esiopetukseen hakeminen alkoi Helsingissä Helsinki-Vantaan lentoasema -alueella lähes 20 000 työpaikkaa Jatkoa sivulta 3 5 Josa Jäntti Viikot 4-5 eella asui 97 000 ihmistä. Vuonna 2011 melualue oli pienentynyt 14 000 asukkaaseen. Melualueen pienentyminen on seurausta muun muassa lentokoneiden tekniikan ja lennonjohdon toimintatapojen kehittymisestä. Finavia tarjoaa ja kehittää lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja, joiden kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Finavian kattava 25 lentoaseman verkosto mahdollistaa kansainväliset yhte- ydet Suomesta maailmalle - ja maailmalta eri puolille Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava vaihtoasema kaukoliikenteessä. Vuoden 2012 liikevaihto oli 359 miljoonaa euroa ja konsernin henkilöstömäärä 2800. ??Helsingissä suomenkielistä esiopetusta järjestetään päiväkodeissa. Esiopetusta annetaan neljä tuntia päivässä pääsääntöisesti koulujen toiminta-aikoina. Esiopetuksen lukuvuosi alkaa 12.8.2014 ja päättyy 29.5.2015. Lapsella on oikeus saada maksutonta esiopetusta ? vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua ? myös 7-vuotiailla, joiden koulunkäyntiä on siirretty vuodella sekä ? 5-vuotiailla, joille on tehty päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta. Esiopetukseen hakeminen  Esiopetukseen haetaan ajalla 7.-29.1.2014 sähköisellä päivähoitohakemuksella osoitteessa www.hel. fi/esiopetus. Hakulomakkeen voi myös hakea kunnallisesta päiväkodista tai tulostaa viraston internet- sivuilta. Kaikki kunnalliset päiväkodit ottavat paperisia hakemuksia vastaan keskiviikkona 29.1.2014. Esiopetukseen haun yhteydessä voi hakea myös  esiopetuksen lisänä tarvittavaa kunnallista päivähoitoa. Perheet saavat tiedon lapsen esiopetuspaikasta viimeistään viikolla 14. Mitä esiopetus on? Esiopetus on alle kouluikäisten lasten tavoitteellista ja suunnitelmallista opetusta, kasvatusta ja hoitoa. Tavoitteena on edistää ja tukea lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä mahdollistaa luonteva siirtyminen kouluun. Esiopetukseen hakemisesta voi kysyä lisätietoja varhaiskasvatusviraston palveluneuvonnasta arkisin klo 10-16, puh. 09 310 44986 tai internetsivuilta www. hel.fi/esiopetus Munkkiniemen ala-aste peruskorjataan 2014 Pysäkkimuutoksia ??Tapaninkylässä osoitteessa Tilhipolku 6 sijaitseva lasten päiväkoti Tilhi peruskorjataan. Työt alkavat helmikuussa ja niiden on määrä valmistua marraskuussa 2014. Peruskorjauksen sisältämien korjaustöiden yhtey- dessä päiväkodin nykyiset tilat muutetaan nykyaikaisiksi lasten päivähoito- ja henkilökunnan työtiloiksi. Lisäksi tilamuutoksilla otetaan vajaakäytössä olevia tiloja hyötykäyttöön. Päiväkodissa on noin 100 1?6-vuotiasta lasta. Raken- nustöiden arvonlisäveroton kustannusarvio on noin 3,7 miljoonaa euroa. Myös Munkkiniemen alaasteelle tehdään perusparannus. Osoitteessa Tietokuja 1 sijaitsevassa noin 320 oppilaan koulussa toteutetaan rakennustekniset, ilmanvaihto-, putki-, sähkösekä rakennusautomaatiourakat. Rakentaminen alkaa helmikuussa 2014 ja päättyy heinäkuussa 2015. Rakennustöiden arvonlisäveroton kustannusarvio on noin 7 miljoonaa euroa. Siilitien metroasemalla ??Bussilinjojen H79 ja 802 pysäkkijärjestelyt muuttuvat Siilitien metroasemalla keskiviikosta 15.1. n. klo 10 alkaen noin kahden kuukauden ajaksi. Muutos koskee linjaa 79 Herttoniemen metroaseman suuntaan ajettaessa ja linjaa 802 Itä- keskuksen suuntaan. Pysäkki ?Siilitie? (M) (H4178) siirtyy väliaikaisesti taaksepäin noin 50 metriä. Itäväylän sillan alla tulee käyttöön väliaikainen pysäkki ?Mekaanikonkatu? (H4176).
• MunkinSeutu 6 Seurakunta Päivyri Nimipäivät: Viikko 4 Ma 20.1. Sebastian Ti 21.1. Aune, Oona, Netta, Auni Ke 22.1. Visa To 23.1. Enni, Eine, Eini Pe 24.1. Senja La 25.1. Paavo, Pauli, Paul, Paavali Su 26.1. Joonatan Munkkiniemi Viikko 5 Ma 27.1. Viljo. Vainojen uhrien muistopäivä Ti 28.1. Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies Ke 29.1. Valtteri To 30.1. Irja Pe 31.1. Alli La 1.2. Riitta Su 2.2. Jemina, Lumi, Aamu. Kynttilänpäivä Mit? on elämä ja onni? Unta, unta! V.A. Koskenniemi (1885-1962) Menovinkkejä ??Torstaina 6.2.2014 klo 13.15 Munkkiniemen palvelukeskuksessa. Varatuomari Jutta Vuoksenmaa pitää luennon aiheenaan Testamentti jäämistö- ja perintöverosuunnittelussa. Tämä kiinnostanee meitä senioreita, tervetuloa kuuntelemaan. Järjestäjänä Munkkiniemen Kansalliset Seniorit/ Yhteiskunta Tänään ohjelmisto. ??Munkiseudun Kansalliset Seniorit ry juhlii 35-vuotista taivaltaan 6.2.2014 klo 12.00 Munkkivuoren kirkon seurakun- Viikot 4-5 tasalissa. Jäsenet ja toiminnastamme kiiinnostuneet tervetuloa. ??Suuren suosion saanut Palvelumessut järjestetään Munkkiniemen palvelukeskuksessa (Laajalahdentie 30, 00330 Helsinki) keskiviikkona 29.1.2014 klo 12.30?14.30. Messuille saapuu eri palveluntuottajia kertomaan ikääntyneille kotiin järjestettävistä palveluista mm. hoiva-, siivous-, ateria-, kauppa-, apuväline- ja kampaajapalveluista. Tapahtuma on maksuton. Tervetuloa! Kirkkoherranviraston uusi osoite: Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 14-17, p. 2340 5100, munkkiniemi. srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 2340 5118. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Ke klo 13 Keskiviikkokahvit. 29.1. keskiviikkokahvit ja keitto, mukana Jouni Hartikainen. 5.2. Kari Leikko. Ma klo 10 Seniorien kun- tojumppa +65, harjoittelu oman kunnon mukaan. Tutustumme myös kodin pienapuvälineisiin. Ei maksua, vetäjänä fysioterapeutti Minna Pirinen. Ma klo 13 Merimieskirkkopiiri. Ke klo 9.30 Avoin päiväkerho. Su 26.1. klo 11 Messu, Leikko, Hartikainen, Sidoroff. Rippikoulusunnuntai, mukana nuorten lauluryhmä ja bändi. Kirkkokahvit ja infotilaisuus rippikoululaisten vanhemmille. Ma 20.1. klo 18 Raamattupiiri. To 30.1. klo 19 Metallimessu, Haka Kekäläinen, saarna; diakoniatyöntekijät Maj Packalen ja Leena Leppilahti; Metallimessu bändi, esilaulajana Henriika Steidel. To 27.2. klo 19 Metallimessussa saarnaa piispa Irja Askola. Su 2.2. klo 11 Messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus, Peltohaka, Sidoroff. Lasten Taidepläjäys klo 9-11, pyhäkoulu klo 11. Taidepläjäys sisältää mm. työpajat: pullapaja, vauvojen värikylpy (klo 9.15 ja 10), muskaripaja ja non-stop askartelupaja. Tied. ja ilm. Leena p. 050 3804064. Klo 17 Messu, Kotiryhmäverkosto. Ma 3.2. klo 18 Raamattupiiri. Ma 3.2. klo 18.30 Kirjallisuuspiiri. Javier Marias: Rakastumisia, Otava. Alustus Juhani Hares Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Ma klo 9.30 Avoin päiväkerho. Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa. Ti klo 11 Sanan äärellä ?raamatturyhmä kirkon aulassa. Ti klo 13.30-15.30 Olohuone ? avoin kahvila kirkon aulassa. Ke klo 15 Ensilapsikerho. To klo 14 Eläkeläisten kahvihetki. To klo 15 Avoin päiväkerho. To klo 18 Kirkkokuoron harjoitus Kaisa Sidoroffin johdolla. Tervetuloa nykyiset ja uudet laulajat! Su 26.1. klo 13 Messu, Leikko, Sidoroff. Su 2.2. klo 13 Messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus, Peltohaka, Sidoroff. Kirkkokahvit. Lehtisaaren kappeli, Papinpöydänkuja 4 Ti klo 9.30 Avoin päiväkerho. Ke klo 10.15 Raamattupiiri. Toivottu lisäpainos Kruunuvuoren huvilakirjasta ??Helsingin kaupunginmuseo julkaisee yleisön pyynnöstä lisäpainoksen loppuunmyydystä ?Kruunuvuori ? unohdettujen huviloiden tarina? -kirjasta. Tutkija Minna Torpan ja valokuvaaja Aurora Reinhardin teos kertoo Laajasalossa sijainneen kesäparatiisin erikoisesta kohtalos- Seurakuntavaalit isänpäivänä ? nuoret äänestävät toista kertaa kuvat, Leppänen kertoo. ??Luterilaiseen kirkkoon valitaan uudet paikallispäättäjät marraskuussa. Seurakuntavaalit ovat toistaiseksi ainoa valtakunnallinen vaali, jossa äänioikeus on 16 vuotta täyttäneillä. ? Kirkko antaa nuorille tärkeän vaikuttamismahdollisuuden. Ennakkoäänestys on mahdollista esimerkiksi monissa oppilaitoksissa, ja vaalikone on mukana auttamassa äänestyspäätöksessä, seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen sanoo. Valituiksi tulevat päättäjät ovat avainasemassa esimerkiksi seurakuntien virkoihin, tilankäyttöön ja määrärahoihin liittyvissä ratkaisuissa. ? Seurakuntien rakennemuutokset ja tiukkeneva taloustilanne vaativat päättäjiä tekemään vaikeitakin valintoja monen hyvän asian väliltä. On tärkeää, että nuorten ääni kuuluu, Mari Seurakuntavaalit järjestetään isänpäivänä 9.11.2014. Ennakkoäänestys toteutetaan 27.-31.10. Seurakuntavaaleissa valitaan jäsenet paikallisseurakuntien kirkkovaltuustoon (itsenäiset seurakunnat) sekä seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon (seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat). Kirkkovaltuusto päättää seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista, kirkollisverosta, rakennushankkeista ja virkojen perustamisesta. Seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt valitsevat myös kirkolliskokouksen maallikkoedustajat. Ehdokkaina voivat olla 18 vuotta täyttäneet, konfirmoidut seurakunnan jäsenet. Äänioikeus on 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä. Leppänen muistuttaa. Vaalikampanjassa hyvän tekemiseen Katukuvassa seurakuntavaalit näkyvät teemalla Usko hyvän tekemiseen. Kirkon tekemä auttamistyö on yksi merkittävimmistä syistä kuulua kirkkoon. ? Vaalien yhteydessä haluamme muistuttaa siitä hyvästä, mitä seurakunnat jäsentensä kautta tekevät, Leppänen sanoo. Seurakuntavaalit ovat vahvasti mukana myös sosiaalisessa mediassa, Facebookissa sekä Twitterissä. Tavoitteena on nostaa äänestysprosenttia edellisistä vaaleista, jolloin äänestämässä kävi 17 prosenttia äänioikeutetuista kirkon jäsenistä. ? Erityisesti ennakkoäänestysviikolla lokakuun lopussa vaalit näkyvät siellä, missä ihmiset liik- Kirkkovaltuusto ylin päättävä elin Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650 Kruunuvuoren rantajyrkänteellä kohoava jugendhuvimaja, jonka Aurora Reinhard kuvasi vuonna 2003, on nyttemmin jo luhistunut. Kuva: Aurora Reinhard. ta suurpolitiikan ja rakennusbisneksen kiemuroissa. Upeasti kuvitettu kirja tarjoaa visuaalisesti vaikuttavan matkan ylellisten huviloiden nurmikoilta nykypäivän metsittyneisiin raunioihin. Kirja on entistäkin ajankohtaisempi Kruunuvuorenrannan rakentamisen edistyessä. Laajasalon länsirannalla sijaitsevan Kruunuvuoren rantakallioilta aukeaa esteetön merinäköala kohti Helsingin keskustaa. Aarniometsän keskellä lepää nykyään kymmenkunta pääosin jo rappeutunutta huvilaa. Alue kuului alun perin Uppbyn kartanoon, jonka maita vuokrattiin 1880-luvulta alkaen Helsingin säätyläisille huvilapalstoiksi. Kesänvietto huvilalla oli tuolloin tulossa muotiin. Vuonna 1906 Uppbyn kartanosta erotettiin Hålvik-Håkansvik-niminen tila Cygnaeuksen perheen kesäpaikaksi. Alueelle rakennettiin useita huviloita. Kuusi vuotta myöhemmin tila myytiin saksalaissyntyiselle kauppaneuvokselle ja Saksan konsulille, Albert Goldbäck-Löwelle, joka nimesi sen Kissingeksi. Konsulin oma Villa Kissinge tuli tunnetuksi Helsingin seuraelämässä. Toinen maailmansota mullisti leppoisan kesänvieton. Saksan hävittyä sodan Suomessa asuneiden saksalaisten omaisuus luovutettiin Neuvostoliitolle, myös Kissinge. Suomen Kommunistinen Puolue sai kuitenkin vuokrata huviloita eturivin jäsentensä virkistyspaikaksi. Vuonna 1955 Neuvostoliitto myi Kruunuvuoren huvila-alueen vuorineuvos Aarne Aarniolle, joka kaavaili sinne kerrostaloja. Kun kaupunki ei myöntänyt rakennuslupaa, huvilat jätettiin oman onnensa nojaan Aarnion Palkki Oy:n työntekijöiden kesäasunnoiksi. Talojen vähitellen rapistuessa Kruunuvuori on lähes autioitunut. Kruunuvuoren surumielinen idylli katoaa pian, sillä öljysataman paikalle kohoaa lähivuosina Kruunuvuorenrannan asuinalue kymmenelle tuhannelle asukkaalle. Onneksi Minna Torpan ja Aurora Reinhardin teos tallentaa ansiokkaasti ja elämyksellisesti ainutlaatuisen huvila-alueen vaiheet ja muistot. Minna Torppa ? Aurora Reinhard: Kruunuvuori ? unohdettujen huviloiden tarina. Helsingin kaupunginmuseo. ISBN 978952-223-413-1. Sidottu, 158 sivua. Hinta 29 euroa (sis. alv). KutsuPlus vie entistä laajemmalle ??HSL:n Kutsuplus-palvelua on 2. tammikuuta alkaen tarjolla entistä laajemmalla alueella.Lännessä palvelualue ulottuu Tapiolan Etelätuulentielle ja Pohjantielle asti. Itä-Helsin- gissä Kutsuplus-alue laajenee Itäkeskukseen ja Myllypuroon. Bussien käyttöön tulee reilusti yli sata uutta pysäkkiä. Kutsuplus-bussien käytössä olevat pysäkit löyty- vät kartalta osoitteesta kutsuplus.fi/pricing, jossa on myös hintalaskuri. Pysäkit saa näkyviin lähentämällä karttaa.
• MunkinSeutu Viikot 4-5 7 Pompeji ??Vesuvius peitti 24.8.79 alleen vulkaanisella tuhkallaan ja kivisateellaan Pompejin ja Herculaneumin sekä muutamia pienempiä kaupunkeja Napolinlahdella. Vuonna 1711 löydettiin Herculaneumista roomalainen huvila ja vuonna 1748 löydettiin Pompejin kadonnut kaupunki. Nämä löydöt valottavat antiikin ihmisten oikeata arkielämää ja ruokkivat jälkipolvien mielikuvitusta ainutlaatuisuudel- laan. Ne olivat myös suurin syy uusklassisen tyylin synnylle 1700 -luvun puolivälin jälkeen Euroopassa. Antiikin ihailu heräsi henkiin ja Pompejiin tehtiin matkoja myös kaukaisesta Pohjolasta. Esimerkiksi kuningas Kustaa 111 kävi paikan päällä tammikuussa 1784. Pompejin kaupunki oli perustettu 600-luvulla eaa. Edellinen sijainti Sarmusjoen suulla ja hyvä satamapaikka kiinnostivat niin kreikkalaisia kuin etruskeja, joiden vaikutusvallan alla alue ajoittain oli. Toisella vuosisadalla eaa Pompejista oli kehittynyt yksi Italian vauraimmista kauppakaupungeista. Sen vauraus perustui viinin ja oliiviöljyn vientiin. Sijainti kauppareittien varrella edisti asiaa. Hyvinvointi näkyi kaupungissa, elämä oli mukavaa, sen takasivat teatteri, kylpylä, forumi, urheilukenttä, temppelit sekä bordellit. Myös Roomaa kiinnostivat Campanian alueen kauppasatamat ja se ottikin vallan Pompejissa ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Roomalaiset vallanpitäjät vaihtuivat tiheään tahtiin, jotkut sallivat kaupungin varsinaisten asukkaiden osallistumisen hallintoon, jotkut eivät. Silti kaupunki kukoisti, kauppiaita ja käsityöläisiä oli paljon ja rahaa virtasi kaupunkiin. Samoin myös vettä. Keisari Augustuksen aika- Kolmannes Suomen yritysten henkilöstöstä Helsingin seudulla ??Helsingin seutu on edelleen ylivoimaisesti Suomen suurin, tärkein ja erikoistunein yritystoiminnan keskittymä. Koko maahan verrattuna Helsingin seudun 14 kunnassa sijaitsee lähes neljännes yritysten toimipaikoista ja kolmannes yrityssektorin henkilöstöstä. Yli puolet seudun yrityksistä on perustettu 2000-luvulla. Tiedot käyvät ilmi HSY:n julkaisemasta Helsingin seudun yritysraportista. Vuonna 2011 Helsingin seudulla oli noin 80 000 yritystä, joilla oli yhteensä 86 000 toimipaikkaa. Ne työllistivät lähes 486 000 henkilöä, mikä on laskennallinen henkilöstömäärä henkilötyövuosina. Uusien yritysten osuus koko seudun yritysten henkilöstömäärästä oli kolmannes. ? Helsingin seudun yritystoiminta on muuttunut huomattavasti 2000-luvulla. Seudun yrityksistä 55 prosenttia on perustettu edellisen 10 vuoden aikana, kertoo HSY:n seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen. Yritystoiminta on keskittynyt kantakaupunkiin ja raideliikenteen asemien läheisyyteen Helsingin seudun yritysten henkilöstöstä 75 prosenttia on sijoittunut alueelle, joiden yhteispintaala on noin prosentti seudun maa-alasta. Yritystoiminta on keskittynyt voimakkaasti Helsingin kantakaupunkiin sekä raideliikenteen eli lähijunien ja metrojen asemaseutuihin ja liikenteen pääväylien sol- mukohtiin sekä työpaikka-alueisiin. ? Hyvä saavutettavuus on edellytys tavaroiden, palveluiden ja työvoiman liikkumiselle. Lisäksi se on edellytyksenä eri alueiden väliselle kaupalle ja erikoistumiselle, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen sanoo. ? Yritysten sijoittuminen kestävien liikkumistapojen kannalta hyville alueille tukee myös muun yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja kestävyyttä ja siten seudun ympäristötavoitteiden saavuttamista. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -aiesopimuksessa asetetut tavoitteet ja sovitut raideliikenteen tehostamistoimenpiteet ovat myös hyvin yhteensopivia yritystoiminnan keskittymistaipumusten kanssa. Toimipaikkojen henkilöstöstä hieman yli puolet eli 52 prosenttia työskentelee enintään kilometrin etäisyydellä raideliikenteen asemista. Pääkaupunkiseudulla osuus on vielä hieman korkeampi eli 56 prosenttia. Toimipaikkojen keskikoko on pieni Toimipaikkojen keskikoko on seudulla pieni. Valtaosassa toimipaikoista työskentelee alle viisi henkilöä. Vuonna 2011 noin 2 300 toimipaikkaa muutti sijaintiaan kunnasta toiseen. Muuttaminen liittyy yleisesti toimipaikan kasvuun. ? Muuttaneiden toimipaikkojen henkilöstömäärä kasvoi Helsingin seudulla vuoden aikana keskimäärin kahdeksan prosenttia. Henkilöstön määrän kasvu yleisesti toimipaikoilla oli kaksi prosenttia, Kaupunkitutkimus TA Oy:n toimitusjohtaja Seppo Laakso kertoo. Palvelualojen suuri osuus ja monipuolisuus yritystoiminnan erityispiirteinä Helsingin seutu houkuttelee alueelle erityisesti toimialoja, jotka hyötyvät seudun suuruudesta, tiiviydestä ja monipuolisuudesta. Helsingin seudulle on keskittynyt erikoistuneita palvelualoja, kuten rahoitustoimintaa ja tutkimusta ja kehittämistä sekä konsulttipalveluita. Lisäksi seudulla on erityisesti tukkukaupan ja logistiikan yrityksiä, informaatio- ja kommunikaatioaloja sekä vahvoja teollisuuskeskittymiä, kuten elektroniikka- ja lääketeollisuutta sekä elintarvikkeiden valmistusta. Vuonna 2011 Helsingin seudun suurimmat yritykset olivat Itella Posti Oyj, HOK-Elanto Liiketoiminta Oy, Stockmann Oyj Abp, Nordea Bank Finland Abp ja ISS Palvelut. Kukin näistä työllisti yli 4 000 henkilöä. Itella on ollut suurin yritys vuodesta 2008 alkaen. HSY:n julkaisema yritysraportti sisältää 14 kunnan yritystoiminnan perustiedot ja keskeiset muutospiirteet sekä sijoittumisen ja keskittymät karttaesityksin. Tiedot perustuvat HSY:n ylläpitämiin seudullisiin paikkatietoaineistoihin sekä Tilastokeskuksen yritysrekisteritietoihin. Raportin ovat laatineet HSY ja Kaupunkitutkimus TA Oy. na rakennettu vesijohtojärjestelmä, akvedukti toi veden sisälle taloihin. Elämä järkkyi vuonna 62 jaa. Campanian kaupunkeja kohtasi suuri maanjäristys ja Pompeji kärsi niin suuria vaurioita, ettei kaikkea ehditty korjata ennen seitsemäntoista vuotta myöhemmin tapahtuvaa tulivuoren purkausta. On arvioitu, että kaupungin kymmenestätuhannesta asukkaasta 20003000 ihmistä menehtyi kaupungin sisälle. Osa kaivauksista on vielä kesken, halutaan suojata arkaa kohdetta ja kehittää parempia kaivausmenetelmiä. Pompeji on löytymisensä jälkeen ollut erittäin suosittu turistikohde. Sen hienot huvilat ja niiden kauniit freskot ja mosaiikit ovat inspiroineet taiteilijoita yli kahdensadan vuoden ajan. Uusklassisen ajan koristeaiheet olivat Pompejista, jopa huonekalut saivat antiikin leiman. Ihmiset yksinkertaisesti hullaantuivat Pompejiin ja antiikkiin. Kuvat; guassityöt ovat 1800 -luvun matkamuistoja Vesiviukselta. Eija Hirvonen Helena Leinonen Anni Rantasalo, kuvat Tapaamme jälleen helmikuussa ja tuolloin aiheena on VÄRIT. Helena Leinonen Eija Hirvonen Ystävien viisaudet samoihin, väritettäviin kansiin ??Tammikuussa kauppojen hyllyltä löytyy käytännöllinen ja yhteisöllinen Viisaat ystäväni -kirja. Kirja on yhdistelmä syvällisiä kysymyksiä ystäville, musteella käsin piirrettyjä värityskuvia sekä voimaannuttavia sanoja hienoilta, viisailta ajattelijoita. Idea Viisaat ystäväni -kirjaan (Basam Books) lähti kirjan tekijältä, kommunikaatiokouluttaja?yksilövalmentaja Sanna Wikströmiltä jo vuosia sitten. ?Kun toistuvasti kuuntelin omien viisaiden ystävieni kokemuksia ja ajatuksia elämästä, ajattelin, että hitsi vie, kun nämä kaikki voisi saada samoihin kansiin. Ystävillä on niin paljon elämänkokemusta, josta voi ammentaa viisautta omaan elämään.? Värityskuva-ajatus tuli mukaan, kun Wikström seurasi oman lapsen ensimmäisiä värityspuuhia: ?Mummolassa aikuiset kävivät vuorotellen tyttäreni kanssa värittämässä, ja jokainen oli haltioissaan puuhasta. He pitivät värittämistä terapeuttisena mutta täysin unohtuneena ilona?, Wikström kertoo ja jatkaa: ?Koen, että luovuus on sielun värien ilmentämistä. Nyt myös ystävien sielun värit pääsevät kirjaan!? Kirjan kauniit mandalahenkiset kuvat on piirtänyt käsin intuitiivisena mustemaalauksena kuvittaja?joogaopettaja Meri Mort. Mortin kädenjälki ja kirjan syvälliset kysymykset tuovat lapsuudesta tuttuun ystäväkirjaformaattiin käytännöllisen aikuisuuslisän: ?Omat ystävät tekevät kirjan omistajalle ikään kuin elämäntapaoppaan, johon voi jälkeenpäin omissa pohdinnoissaan palata. Kirja on siis yhdistelmä lapsuudesta ja nuoruudesta tuttuja puuhia sekä uniikkia elämäntapaopasta. Kirjaan voi kerätä ystävien tekemiä tärkeimpiä oivalluksia vaikkapa vuosittain. Näin ystävien jaetut ajatukset muodostavat viisauden aarre-aittoja, joiden pariin voi aina palata?, Wikström kertoo. Ja sitä paitsi: kirjan kannen voi maalata tai värittää! Eri tapahtumista ja tilaisuuksista voi kerätä oman kirjansa, ja maalaamalla kannet kirjat ovat uniikkeja oppaita kirjahyllyssä. Kirja sopii lahjaksi, vieraskirjaksi, polttarimuistoksi, hääkirjaksi. Se on kirja, joka kerää tärkeiden ihmisten ajatukset, tunteet ja sielun värit samoihin kansiin. Tipattoman tammikuun afterwork museossa ??Helsingin kaupunginmuseo kutsuu nenänvalkaisijat ja kaikki muutkin perjantaina 24.1.2014 töiden päälle klo 17?21 Sofiankatu 4:ään. Museon Hulluna Helsinkiin -näyttelyyn voi tutustua iltaan asti rennosti musiikin säestyksellä ja mehudrinkkejä siemaillen. Radio Helsingin dj Mikko Mattlar soittaa valikoituja kotimaisia iskelmiä vuosikymmenien varrelta. Museobaarista voi ostaa värikkäitä mehukimaroita kuten Tammikuun piristys, Talven aurinko ja Vihreä startti. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. Kaupunginmuseon Tipattoman tammikuun afterwork tarjoaa piristystä nenänvalkaisijoille ja muillekin perjantai-illan viettäjille. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
• MunkinSeutu 8 Viikot 4-5 Pikkuruinen kotigalleria Munkkiniemessä Jatkoa sivulta 3 ??Palattuaan Suomeen Viivi kävi Lahden Taideinstituutin grafiikan jatkolinjan sekä Vapaan Taidekoulun värioppikurssin ja näiden opintojen lisäksi hän on jatkuvasti osallistunut useille eri tämän alan järjestämille Pastelliliitutyö Uimassa. Pastelliliitutyö Fär-saaret. Elefantti. kursseille. Viivi toimii aktiivisesti Fiskarssin Osuuskunnassa, ollen Osuuskunnan taiteellisen toimikunnan jäsen ja viime kesän 20-juhlavuoden ILOA -näyttelyn työryhmän puheenjohtaja. Fiskarssin Osuuskunta on käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden yhteisö. Jäseniä 1996 perustetussa osuuskunnassa on tällä hetkellä n. 120 ja heidän valmistamia käyttö- ja taide-esineitään myydään osuuskunnan ylläpitämässä ONOMA-SHOP -liikkeessä Tornikello-rakennuksessa aivan Fiskarsin keskustassa. Fiskarsin työpajat, myymälät, kahvilat jne.ovat avoinna myös talviaikaan, mainio retkikohde lähellä Helsinkiä! Mutta palatkaamme Munkkiniemeen. Viivi Varessuo on noin vuosi sitten perustanut kotinsa yhteyteen tämän pienen gallerian, työskentelytilat ovat muualla. Viivi työstää grafiikkaa ja pastellitöitä monista eri inspiraatiolähteistä, mutta mieluisimmat ovat luonto ja erilaiset eläimet, kotieläimistä koirat kiinnostavat eniten. Lemmikkieläinten muotokuvia Viivi tekee pastelliliiduilla valokuvan perusteella ja niissä lemmikin luonteen saaminen esille teokseen on tärkeintä. Näitä tauluja on gallerian seinille paljon, toinen toistaan upeampia. Myös perhoja on monelle kalastuksen harrastajalle ikuistettuna kuvaksi. Viiville eläimet ovat visuaalisen kauniita, niiden katse vangitsee katsojan, villieläimistä varsinkin elefantit ja jääkarhut ovat usein tutkinnan kohteena. Näitä tauluja on gallerian seinillä paljon, toinen toistaan upeampia. Muutakin kaunista galleriassa on, esimerkiksi mainiot lampunvarjostimet, eri sävyisinä. Varjostimissa grafiikka on työstetty ohuelle paperille, joka on kiinnitetty kangas- tai lasikuitupohjalle. Varjostimien aiheena on myös paljon eläinaiheista grafikkaa. Viivi maalaa ja piirtää lisäksi asetelmia ja maisemakuvia käyttäen töissään pastelliliituja, öljy- tai akryylivärejä ja tehden myös sekatekniikkateoksia, joissa yhdistyvät vanhat kirjansivut, kultalangat ja luonnonmateriaalit grafiikkaan ja piirrokseen. Yksi uusi taidemuoto on tullut mukaan Viivin töihin viime vuonna Helsingin Yrittäjät vaikuttanut jo 75 vuotta ??Yksityisyrittäjäin Helsingin aluejärjestön perustamiskokous pidettiin 10.1.1939. Helsingin Yrittäjät täyttää tänään 75 -vuotta. Perustamiskirjassa linjattiin yhdistyksen tarkoitukseksi toimia alueen eri yksityisyrittäjien välisenä yhdyssiteenä, pyrkiä kaikin laillisin keinoin työskentelemään sekä alueen että koko maan yksityisyrityksellisen kaupan, teollisuuden ja muun liikealan hyväksi, valvoa ja edistää yksityisyritteliäisyyden yhteisiä etuja sekä työskennellä yksityisyritteliäisyyden yleisen aseman vakiinnuttamiseksi maassa. Tänäkin päivänä järjestön tärkein tehtävä on olla mukana luomassa helsinkiläisille yrityksille hyvät olosuhteet menestyä, työllistää ja luoda uutta. Vaikutamme ja palvelemme herkällä korvalla ja teemme päivittäin töitä jokaisen yrittäjän puolesta. ? Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteekseen olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuoteen 2016 mennessä. Tavoite on erittäin haasteellinen, ja meidän tehtävänämme on muistuttaa kaupungin päättäjiä niistä päätöksistä, joita pitäisi tehdä, jotta siihen päästäisiin, Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja* Pia Pakarinen* toteaa. Juhlavuotta vietetään työn merkeissä, mutta toki vuoden mittaan merkkipäivää myös juhlitaan. Vuosi huipentuu perinteisesti Itsenäisyysjuhlaan 5.12., jolloin on oiva tilaisuus juhlistaa myös järjestön 75-vuotista taivalta. Lampunvarjostimet. Pastelliliitutyö Riikinkukkona. eli posliininmaalaus tai voisi sanoa ?posliinipiirtäminen?. On kalalautasia, sammakkokuvioisia mukeja, norsukulhoja jne. Viiviltä voi tilata vaikkapa oman lautassarjan teemajuhliin, esim rapulautaset rapujuhliin. Astiat kestävät konepesun. Ovat oikein hauskoja! Viivi on osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin ja pitänyt myös yksityisnäytte- lyitä.Tiedos- Sekatekniikkatyö Luontokoru. sa on toukokuussa 2014 Valligrafian yhteisnäyttely p u h e ja myös 18.5 aukeavassa lin 040isossa Fiskarsin kesänäytte- 5 0 3 8 3 9 0 , lyssä hän on mukana. Loka- n e t t i s i v u t kuuksi syntyy oma näyttely. www.viivivaresvuo.fi Viivin kotigalleria on avoinna sopimuksen muHelena kaan ottamalla yhteyttä Leinonen Helena Leinonen viivi@viivivaresvuo.fi Helsingissä elintarvikevalvonnan Oiva-tarkastusten tulokset hyviä ??Vuonna 2013 Helsingin ympäristökeskuksen elintarvike- ja terveystarkastajat tekivät Oiva-tarkastuksia 1163 kappaletta. Tarkastuksissa 77 prosenttia sai arvosanan oivallinen tai hyvä. Lähes kolmannes kaikista Oivan piirissä olevista helsinkiläisistä elintarvikehuoneistoista tarkastettiin. Suurin osa tarkastuksista tehtiin elintarvikkeiden tarjoilupaikkoihin kuten ravintoloihin, kahviloihin ja laitoskeittiöihin. Oiva on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran koordinoima järjestelmä, joka tuo elintarvikehuoneistojen valvontatulokset kuluttajien tietoon. Suomessa Oiva-tarkastuksia on tehty 1.5.2013 lähtien. Oiva-raportissa elintarviketurvallisuutta arvioidaan hymynaamasymboleilla. Hymynaamoja on neljä: oivallinen, hyvä, korjattavaa ja huono. Helsingissä tarkastetuista yrityksistä oivallinen ar- vosana oli 38 prosentilla. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ravintolan, kahvilan tai myymälän toiminta oli vaatimusten mukaista. Arvosana hyvä oli 39 prosentilla tarkastetuista. Tällöin toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka eivät kuitenkaan heikennä elintarviketurvallisuutta. Arvosana korjattavaa oli 22 prosentilla tarkastetuista kohteista. Tällöin toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa, jonka jälkeen tehdään uusintatarkastus. Syitä korjattavaan arvosanaan olivat muun muassa puutteet omavalvontakirjanpidossa, tilojen ja laitteiden yleisessä siisteydessä ja puhtaanapidossa sekä epäkohdat elintarvikkeiden säilyttämisessä. Arvosana huono oli alle yhdellä prosentilla. Syitä huonoon arvosanaan olivat esimerkiksi merkittävät puutteet tilojen puhtaudessa ja kunnossapidossa sekä elintarvikkeiden säilyttämisessä. Oivan tarkastustulokset ovat luettavissa Oiva-raportteina internetissä (www.oivahymy.fi. Tämän vuoden alusta Oiva-raportit on julkistettava myös yrityksen sisäänkäynnin yhteydessä tai muussa kuluttajan kannalta sopivassa paikassa. Ympäristökeskus suosittelee, että Oiva-raportti laitettaisiin esille esimerkiksi läpinäkyvässä muovitaskussa tai kehyksissä. Elintarvikealan yritykset, joille ei ole vielä tehty Oiva-tarkastusta, voivat halutessaan tulostaa Oivahymy. fi -sivustolta sisäänkäyntiensä yhteyteen laitettavan ilmoituksen kuulumisesta elintarvikevalvonnan ja Oivan piiriin. Ilmoitus korvataan Oiva-raportilla, kun ensimmäinen Oivan mukainen tarkastus on tehty.
• MunkinSeutu Viikot 4-5 9 Musiikkiteatteri Kapsäkin keväässä kolme ensi-iltaa Helsingin kaupungin??Musiikkiteatteri Kapsäkin viides kevätkausi on käynnistymässä. Uusia ensi-iltoja ovat Kurtisaani ja neitsyt -musiikkinovelli, Huippuosaajat ? Alaston komedia työelämästä sekä Peacock-teatterissa nähtävä uusi koko perheen musikaali Risto Räppääjä ja Elvin paluu, joka toteutetaan yhteistyössä Komediateatteri Arenan kanssa. Lisäksi mukana on reilu annos edellisten kausien hittiesityksiä sekä konsertteja ja klubeja. Kauden ensimmäisenä ensi-iltana nähdään musiikkinovelli Kurtisaani ja neitsyt 26.2. Esityksen sävellyksistä, sanoituksista ja roolisuorituksista vastaavat Tuija Rantalainen ja Katriina Honkanen. Honkanen vastaa myös käsikirjoituksesta sekä ohjauksesta. Esityksen tematiikka käsittelee kurtisaaniäidin ja tämän tyttären suhdetta. Suojeleva äiti tahtoo pitää tyttärensä neitsyenä, kunnes löytyy sopiva mies. Rakka- us on sitä, että haluaa toisen onnea, mutta yhteiseen onneen ei rakkautta tarvita. Toisessa kantaesityksessä sukelletaan työnteon maailmaan monessa eri muodossa. Huippuosaajat ? Alaston komedia työelämästä tuo lavalle sketsejä, lauluja ja tarinoita työstä ja elämästä yleensä 6.3. alkaen. Esityksessä ei kaihdeta myöskään työelämän varjopuolia lomautuksineen ja uraputken turbulensseineen. Lavalla nähdään mm. Kätevä emäntä -sarjasta tutut huippunäyttelijät Minna Kivelä ja Annu Valonen. Esityksen musiikki on koottu tutuista kappaleista sekä uusista sävellyksistä, joista vastaa muusikko Antti Korhonen. Musiikkinäytelmän ohjaa pitkän linjan teatteriohjaaja, Jukka Keinonen. Kapsäkki on mukana myös uudessa koko perheen musikaalissa Risto Räppääjä ja Elvin paluu, joka saa ensi-iltansa Peacock-teatterissa 29.4. Sinik- ka ja Tiina Nopolan käsikirjoittaman esityksen musiikin sävellyksestä vastaa Iiro Rantala ja esityksen ohjaa Milko Lehto. Risto Räppääjänä nähdään jo ensimmäisessä Räppääjä-musikaalissa loistanut Paavo Kerosuo. Kevään muina esityksinä nähdään edellisten kausien hittiesityksiä, kuten Oot sä onnellinen?, Kabaree Berlin ja Kapsäkkipimeää. Esitysvalikoimaan saadaan vahvistusta myös ulkopuolisten taiteilijoiden esityksistä. Heidi Heralan suosikkiesitys Nainen ja anjovis saapuu Kapsäkkiin tammikuussa. Helmikuussa nähdään Jaakko Kuusiston ja Jari Järvelän pienoiskamarioopperat Makuukamariooppera ja Leirintäalueooppera sekä Merja Larivaaran hersyvän hauska esitys Kotiapulaisettoman naisen ilta. Pienet enkelit -pienoisoperetissa Johanna Rusanen-Kartano ja Ville Salonen kertovat tarinaa tuttujen operettikappaleiden kielellä. Kapsäkin konsertteja tähdittävät mm. Laura Pyrrö ja Raimo Laukka (Leivoskahvikonsertit), Sinikka Sokka ja Ritva Auvinen (Les Girls), Janna Hurmerinta ja Laura Voutilainen (Ruuskanen Railio Klubit), Rajamäen Pojat ja Paleface sekä Anna-Mari Kähärän Orkesteri. Ravintola Allotrian puolella klubeja vetävät mm. Johanna Försti, Jarmo Saari ja Mari Rantasila. Musiikkiteatteri Kapsäkki on toiminut Helsingin Vallilassa syksystä 2009 lähtien vakiinnuttaen asemaansa pääkaupunkiseudun ammattiteattereiden joukossa. Kohonnut kävijätaso sekä esitysten kasvava määrä kertovat jo osaltaan siitä, että tasokkaalle musiikkiteatterilla, uudelle kotimaiselle oopperalle ja marginaalisemman taidemusiikin konserteille sekä uusille lastenesityksille on kysyntää.  Ruokamenoissakin voi säästää: Kotiruokaa kolikoilla ??Marttapiirit ympäri Suomen järjestävät viikolla 4 kaikille avoimia Kauha & kukkaro ?tapahtumia, joissa puhutaan ruoasta ja rahasta. Hyvä ja edullinen ruoka syntyy itse tehden. Ja mikä parasta, samalla venytetään senttejä ja nautitaan tekemisen ilosta. Kotiruoka on edullista, helppoa ja terveellistä. Tekemällä itse voi vaikuttaa paljon siihen mitä syö. Kun suunnittelee ruokalistat viikon tai kahden tarpeiksi, helpottuu niin kauppalistan teko kuin ruokamenojen ennakointi. Myös ruokahävikkiin voi ja kannattaa kiinnittää huomiota: ruoan heittäminen hukkaan on kallista niin omalle kukkarolle kuin ympäristölle. Martat haluavat rohkaista kaikkia tekemään ruokaa itse ja yhdessä muiden kanssa. Tärkeää on myös muistaa nauttia kotiruoasta Ruokamenoissakin voi säästää; Kuva Sami Repo hyvässä seurassa - rauhassa, vinkkaa Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen. Marttaliitto on edistänyt kotien hyvinvointia jo 115 vuoden ajan. -Juhlimme tekemällä ja toimimalla sekä tietysti innostamalla kaikkia mukaan marttailemaan ? elämä on parasta itse tehtynä! Marttojen Kauha & kukkaro -tapahtumissa kannustetaan suunnittelemaan ruokalistoja, vertailemaan hintoja ja laatua sekä leipomaan ja valmistamaan ruokaa itse. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille. Kevään aikana on vielä kaksi Kauha & kukkaro ?tilaisuutta: viikolla 11 tehdään Kattilamatka Kameruniin ja viikolla 18 hyötyviljellään. Piirien tapahtumien ja luentojen tarkat ajat ja paikat löytyvät piirien kotisivuilta www.martat.fi/piirit museon tapahtumat tammikuussa 2014 ??TAPAHTUMIIN ON VAPAA PÄÄSY 4.?8.1. Lux Helsinki -tapahtuman valoteos Unen ääret Hakasalmen huvilan, Mannerheimintie 13b, julkisivussa klo 17?22. Rasvaletti-näyttely on auki 4.?7.1. klo 11?22 ja 8.1. klo 11?17. Vapaa pääsy. Hakasalmen huvila on osa Lux Helsinki -valotapahtuman Kansallisoopperalta Uudelle ylioppilastalolle kulkevaa pääreittiä, jonka varrella näkee useimmat ainutlaatuisista valoteoksista. Hakasalmen huvilan valaisee lavastaja-valosuunnittelija Mika Haaranen, jonka teos Unen ääret verhoaa julkisivun unenomaisiin muistoihin ja näkyihin. Valoreitin kulkijat pääsevät Hakasalmen huvilaan 4.?7.1. klo 22 asti lämmittelemään ja katsomaan Rasvaletti-näyttelyä. Lisätietoja tapahtumasta www.luxhelsinki.fi ke 15.1. Askarrellaan! -työpaja: Heijastimet klo 13?15 Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 16? 18. Vapaa pääsy. Lasten kaupungissa pidetään talvella kolme askartelutyöpajaa, joista ensimmäisessä tehdään huovasta heijastin. Lisätietoja antaa työpajaohjaaja Päivi Makkonen puh. 09 3103 6489 tai paivi.makkonen@hel.fi. to 16.1. Yleisöopastus klo 17 Rasvaletti-näyttelyssä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13b. Vapaa pääsy. su 19.1. Nukketeatteri Sytkyt: Tammen tarinoita ? miten maailma syntyi klo 12, 13 ja 14 Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 16?18. Vapaa pääsy. Nukketeatteri Sytkyt esit- tää Lasten kaupungin koululuokassa näytelmän, jossa tammipuusta ilmestyvät muun muassa Maukka ja Väykkä. Esitys kestää noin 20 minuuttia ja sopii 3?9-vuotiaille. Lisätietoja antaa Juha Laukkanen puh. 044 917 5983 tai laukkanensytkyt@gmail.com. ke 22.1. Muistojen paikat: Kaupungin löylyissä klo 13?14.30 kaupunginmuseon kuva-arkistossa, Sofiankatu 4. Vapaa pääsy. Sauna on suomalaisille rakas paikka, ja helsinkiläisten mieleen ovat jääneet erityisesti yleiset saunat, joita aikoinaan oli tiheässä. Kaupunginmuseon muistelutyöpajassa palautetaan valokuvien avulla mieleen muistoja Helsingin saunoista, kipakoista löylyistä ja riuskoista saunottajista. Lisätietoja antaa työpajaohjaaja Marja Nykänen puh. (09) 3102 9843 tai marja.nykanen@hel.fi. to 23.1. Guidning kl. 17 i utställningen Brylcreem i Villa Hagasund, Mannerheimvägen 13b. Fritt inträde. pe 24.1. Tipaton afterwork museossa klo 18? 21 Sofiankatu 4:ssä. Vapaa pääsy. Tipattoman tammikuun kunniaksi nenää voi kuivattaa perjantai-iltana töiden päälle vaikkapa museossa. Hulluna Helsinkiin -näyttely tarjoaa puitteet rennolle alkuillan tilaisuudelle. Tunnelmaa luo Radio Helsingin dj, joka soittaa valikoituja kotimaisia iskelmiä vuosikymmenien varrelta. Laseissa helmeilevät terveyttä ja energiaa uhkuvat mehukimarat. Lisätietoja antaa tutkija-tiedottaja Jere Jäppinen puh. 09 3103 6505 tai jere. jappinen@hel.fi. Lue netissä ? www.lehtiluukku.fi Munkkiniemen rotaryklubi julistaa Valokuva hyvin esillä Helsingin haettavaksi ?NUORISOSTIPENDIN? kaupunginmuseossa 2014 Stipendin tavoitteena on synnyttää projekteja, jossa nuoret ideoivat ja toteuttavat Munkinseudulla projekteja, jotka parantavat alueellamme asuvien elinoloja. Tekemiselle annetaan hyvin väljät raamit; ?hyvän tekeminen?. ??Nuoret itse kehittävät palvelukonseptin eli toimintamallin ja esittävät sen Munkkiniemen rotaryklubille. Samalla he esittävät asian, johon he rahaa tarvitsevat ja keräävät. He voivat tehdä jotain ryhmänä itsenäisesti tai kehittää vuorovaikutteisen kuvion, jossa toimivat yhdessä esimerkiksi vanhusten parissa. Stipendin voi saada mikä tahansa järjestäytynyt nuorisoryhmä toimialueellam- me. Esimerkkeinä koulujen leirikoulu- tai luokkaretkiryhmät, partiot, urheiluseurat, harrasteryhmät seurakunnassa, nuorisotalolla, musiikkiopistossa ja muualla jne. Stipendi maksetaan kun sovittu tehtävä/palvelu on todisteellisesti ja oikein suoritettu. Stipendin hakijalta edellytetään seuraavaa: -ryhmänä toimiminen (katso yllä) -ryhmän toiminta kohdistuu Munkinseudun alueelle (Munkkiniemi, Munkkivuori, Lehtisaari, Kuusisaari, Kaskisaari) Haettavan stipendin arvo tulisi olla 200 ? 1.000 euroa. Stipendeinä jaetaan yhteensä 2.000 euroa. Vapaamuotoiset hakemukset osoitetaan Munkkiniemen Rotaryklubin Yhteiskuntapalvelukomitealle. Puheenjohtaja Jari Karppinen , email : jari.karppi- nen@ovi.com Mahdolliset tiedustelut , puhelin 050  435 1242 / Karppinen Stipendien haku päättyy 21.2.2014. Hakemuksesta tulee käydä ilmi lyhyesti seuraavat asiat: -ryhmän nimi ja toiminnan tarkoitus sekä perustelut, mihin rahaa kerätään ja haettava summa -ryhmänä esiintyvien hakijoiden henkilötiedot -selkeä yksilöity toimintaidea aikatauluineen -mikäli tekemisen kohteena on joku toinen taho (esimerkiksi vanhustentalo, seurakunta tms) on eduksi, että asiasta on sovittu ennen hakemuksen esittämistä ja mukana on yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Ideointi sallittu, luovuus toivottu ja toiminta odottaa. ??Helsingin kaupunginmuseon tuoreet näyttelyt, Sofiankatu 4:n Hulluna Helsinkiin ja Hakasalmen huvilan Rasvaletti, jatkuvat suurimman osan vuotta 2014. Sofiankatu 4:n Lyhtysalissa nähdään kaksi uutta valokuvanäyttelyä. Sederholmin talon Lasten kaupungissa leikitään maaliskuun loppuun, jolloin naapuritalojen remontti sulkee museon pariksi vuodeksi. Kaupunginmuseoon on aina vapaa pääsy. Kaupunginmuseon päärakennuksessa, Sofiankatu 4, jatkuu Hulluna Helsinkiin -näyttely, jossa Helsingin historia avautuu helsinkiläisten lempipaikkojen ja tarinoiden kautta. Sen yhteydessä Lyhtysalissa on vaihtuvia näyttelyitä. Kansainvälinen Art nouveaun luonto -näyttely kertoo 16.2.2014 asti luonnosta 1800?1900-lukujen vaihteen arkkitehtuurin ja muotoilun innoittajana. Menneen tal- ven lumia -valokuvanäyttely esittelee 1.4.?14.9.2014 kesäturisteille talvisen Helsingin kauneutta ja ankaruutta ? ja muistuttaa samalla suomalaisiakin entisajan vaihtelevista talvikeleistä. Syksyllä Lyhtysalissa on Amatörfotografklubbenin 125-vuotisjuhlanäyttely. Hakasalmen huvilassa lentävän lähdön saanut Rasvaletti-valokuvanäyttely jatkuu marraskuun 2014 loppuun asti. Näyttelyn koskettavissa kuvissa herää henkiin 1950-luvun Helsinki, jossa sodan varjot väistyivät modernien talojen, uusien lähiöiden ja nousevan nuorisokulttuurin tieltä. Vuoden mittaan näyttelyssä on runsaasti oheisohjelmaa, joka avaa uusia näkökulmia 1950-lukuun. Uuden kaupunginmuseon luominen Elefantti-kortteliin, Sederholmin talon naapurustoon alkaa toden teolla keväällä 2014, jolloin rakennuksissa käynnistyy pe- rusteellinen remontti. Sen takia Lasten kaupunki sulkeutuu 30.3.2014 ja avautuu uudistuneena keväällä 2016, nyt osana Uutta kaupunginmuseota. Mutta vielä alkuvuodesta 2014 ehtii siis hyvin tutustua Helsingin lasten vaiheisiin Sederholmin talon huippusuositussa museossa. Myös Ruiskumestarin talo on kiinni kesäkauden korjaustöiden takia. Helsingin perinteisten puutalomiljöiden elämänmenosta voi kuitenkin nauttia tuttuun tapaan Työväenasuntomuseossa. Kaupunginmuseon näyttelyt ja aukioloajat 2014 Helsingin kaupunginmuseo Hulluna Helsinkiin -näyttely. Auki ma?pe klo 9?17, to klo 9?19, la?su klo 11? 17. Art nouveaun luonto -näyttely Lyhtysalissa ?16.2.2014. Samat aukioloajat kuin edellä.
• MunkinSeutu Viikot 4-5 Kirjavinkki 10 Filosofian maisteri, kirjailija Tarja Lappalainen on tutkinut perusteellisesti Salonkielämää -teoksessa ilmentyvät vaiheet. Tarja Lappalainen Salonkielämää: Rakkautta, riitoja ja kirjoittamisen paloa ??Salonkielämää johdattaa lukijan aatelirouva Elisabet Järnefeltin ja kirjailija Minna Canthin salonkien pyörteisiin. Salonkien keskiössä liikkuu komea, naisia puoleensa vetävä Juhani Aho. Kirja vie lukijan 1880-luvun värikkääseen aikaan ja miltei anarkistisuuteen asti yltyvään suomalaistaisteluun, jonka kärkinimiä ovat Juhani Aho sekä Arvid Järnefelt. Arvidin vaimon Elisabet Järnefeltin salongissa Ahosta hioutuu vähitellen mestarikirjailija. Näiden kahden välille kehittyy yksi vuosisadan kuuluisimmista rakkaustarinoista. Se alkaa Järnefeltien kesänviettopaikassa Rantalassa. Täällä he kesän kuumina öinä kokivat lemmen koko hurman. Vireä, kulttuurintäyteinen elämä jatkuu Minna Canthin salongissa Kuopiossa, jonne Aho seuraa rakastettuaan Järnefeltien muutet- Salonkielämää ?teoksen kauniin kannen ja taiton on suunnitellut taiteilija Mikko Sallinen tua kaupunkiin. ?Kanttilassa? rakastetaan, riidellään, luodaan kulttuuria ja rea- lismia saaden koko kaupunki kuohuksiin. Kuohuksissa on myös Elisabet mustasukkaisuudessaan Juhania kohtaan. Aho puolestaan suree menetettyä rakkautta Elisabetin tyttäreen, Ainoon, jonka on kihlautunut Jean Sibeliuksen kanssa. Henkilöt ja aikalaistapahtumat kirjallisuuden, kulttuurin ja ihmissuhteiden saralla punoutuvat teoksessa yhteen mielenkiintoisella ja värikkäällä tavalla. Salonkielämää perustuu Tarja Lappalaisen laaja-alaiseen tutkimustyöhön. Lappalaiselta on tätä ennen ilmestynyt 11 teosta, muun muassa Urheilukirurgi Sakari Orava meillä ja maailmalla, Kansalliskirjailija Juhani Aho (yhdessä prof. Martti Turtolan kanssa) sekä Ruijansuomalaista elämää ? Historiaa ja tarinoita Jäämeren rannalla. Kirja julkistetaan helmikuun aikana historiallisessa Päivälehden museossa. LOISTAVA ELLA! tekee paluun syntysijoilleen ??Loistava Companyn kiertävä esitys Loistava Ella! vierailee Valtimoteatterissa: helmikuussa la 1.2. klo 15 ja 19, su 2.2. klo 15, sekä huhtikuussa to 17.4. klo 19, sekä la 19.4. klo 15 ja klo 19. Maaliskuussa esityksiä myös Kotkan Kaupunginteatterissa (www.kotkanteatteri.fi). Loistava Ella! on monologi kahdelle Ellalle. Esityksessä Ella Erosen rinnalle asettuu nuori freelancenäyttelijä Ella Mustajärvi, joka pohtii omia ratkaisujaan ja tulevaisuuttaan. Ella Erosta nimitettiin suomalaisen teatterin viimeiseksi diivaksi. Hän oli nainen, joka rakensi uransa tyhjästä ja nousi yhdeksi suomalaisen teatterin suurimmista näyttelijöistä. Hän oppi täydellisen diivan elkeet ja rakensi itsestään myytin. Loistava Ella! esi- tyksen on käsikirjoittanut ja ohjannut Aino Kivi. Esitys sisältää puheen lisäksi myös molempien Ellojen bravuurilajeja: tanssia ja runonlausuntaa. Esitys sai ensi-iltansa Valtimonteatterilla syyskuussa 2012, minkä jälkeen on tapahtunut paljon. Esityksen ympärille syntynyt vapaa ryhmä Loistava Company on tehnyt uusia esityssuunnitelmia, Ella Mustajärvi on kiinnitetty näyttelijäksi Kotkan kaupunginteatteriin ja ohjaaja Aino Kivi puolestaan Joensuun kaupunginteatteriin. Loistava Ella! on kiertänyt menestyksekkäästi mm. Tampereella, Iitissä, Haminassa ja Kotkassa. Keväällä 2014 esitys palaa vierailemaan Valtimonteatterilla, entistä ehompana, ensin helmikuun alussa ja myöhemmin huhtikuussa. Kiertuesuunnitelmat jatkuvat tällä erää jo syksylle 2014 saakka. Lauantaina 1.2. Ravintola Kultakuppi palvelee yleisöä Valtimonteatterilla vielä klo 19 Loistava Ella! näytöksen jälkeenkin. Ohjelma jatkuu n. klo 20 Loistava Companyn uunituoreiden kirjallisten tuotosten merkeissä. Henni Kiri esittää runoja joulukuussa 2013 ilmestyneestä esikoisrunokokoelmastaan Tila ihmisten välissä. Esityksen kesto n. 1h. Lipunmyynti ovella 1h ennen esitystä. Liput 12/18?, teatteriala 10? Lisätiedot ja varaukset: p. 050 362 6085 (Aino Kivi)/ loistavaella@gmail.com katso myös: loistavaella. blogspot.com Väestön ikääntyminen lisää verisuonikirurgisten toimenpiteiden kysyntää HUS-alueen ainoa hybridisali uudistettiin Meilahdessa ??Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat alkavat olla iässä, jolloin valtimokovetustaudin aiheuttamat sairaustilat ilmaantuvat. Myös diabetes lisää verisuonikirurgisten potilaiden määrää ja toimenpiteiden tarvetta. Voimakkaimmin lisääntyvät alaraajan valtimotaudista johtuvan kriittisen hapenpuutteen takia tehtävät hoidot, toteaa ylilääkäri Anders Albäck Hyksin verisuonikirurgian klinikasta. Mm. näitä toimenpiteitä tehdään Meilahden tornisairaalan leikkausosastolla toimivassa, HUS-alueen ainoassa ns. hybridisalissa, joka on käynyt läpi mittavan remontin. Hybridisali on leikkaussali, jossa ki- rurgisten toimenpiteiden lisäksi voidaan tehdä siihen liittyviä angiografia-avustettuja suonensisäisiä toimenpiteitä. Uusi laajennettu leikkaussali ja uusittu laitteisto, mm. huippumoderni angiografialaite, mahdollistavat aiempaa laajemman toimenpidekirjon. Lisäksi ne lisäävät potilasturvallisuutta ja laatua samoin kuin henkilöstön työturvallisuutta. Hybridisalia käytetään pääosin verisuonikirurgisissa toimenpiteissä, missä kiireellisten ja päivystysluonteisten toimenpiteiden määrä on lisääntymässä. Hybridisalissa voidaan tehdä mm. haastavia vatsaaortan repeämän hätäleikkauksia suonensisäisinä toi- menpiteinä, tämä vähentää leikkaukseen liittyviä riskejä. Vuositasolla salissa arvioidaan tehtävän kaikkiaan noin 500 verisuonikirurgista toimenpidettä, päivystykselliset ja suunnitellut toimenpiteet mukaanlukien. Verisuonikirurgisten toimenpiteiden lisäksi hybridisalia käytetään tietyissä sydänkirurgisissa läppätoimenpiteissä (TAVI-toimenpiteet) samoin kuin radiologien suorittamissa erilaisten verenvuotojen suonensisäisissä hoidoissa. Esimerkiksi gynekologit ja radiologit tekevät vuosittain yhdessä muutamia suuressa vuotovaarassa olevien äitien sektioita tai synnytyksen jälkeisiä vuodon lopettavia toimenpiteitä. Löylynlyömiä muistoja ??Helsingin kaupunginmuseo järjestää keskiviikkona 22.1.2014 klo 13?14.30 muistelutyöpajan, jonka aiheena ovat Helsingin saunat. Sauna on suomalaisille rakas paikka, ja helsinkiläisten mieleen ovat jääneet varsinkin yleiset saunat, joita oli aikoinaan tiheässä. Työpajassa muistellaan valokuvien avulla saunoja, kipakoita löylyjä ja riuskoja saunottajia. Tapahtuma on museon kuvaarkistossa, Sofiankatu 4, ja sinne on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. Löylyä, löylyä! Enää ei yleistä saunaa löydy joka kulman takaa, mutta saunamuistoja onneksi riittää. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Jalmari Aarnio, 1976.
• MunkinSeutu Viikot 4-5 11 Kirjojen julkistamistilaisuuksia: Metropolia-teatterissa Inishmaanin rampa ??Tiina Raevaaran, Laukaisu, julkistettiin kirjailijatalo Villa Kivessä 16.1. Kirjailija Raevaara totesi tilaisuudessa uuden kirjansa aihepiiristä, että perhesurma on rikoksista ehkäpä vaikeimmin ymmärrettävä teko. Miksi kukaan haluaisi tuhota läheisiään, saati omia lapsiaan? Silti joku tekee niin, Suomessakin, vaikka onneksi melko harvoin. Tiina Raevaara tutkii romaanissaan ilmiötä kaunokirjallisuuden keinoin. Romaanikerronta vie samaan aikaan lähelle kohdettaan, mutta auttaa myös etäännyttämisessä ? onhan tarinassa kuitenkin kyse vain tarinasta, ei oikeasta, pakahduttavasta uutisesta. ??Oscar-voittaja Martin McDonaghin (Kukkoilijat, Seitsemän psykopaattia) käsikirjoittama Inishmaanin rampa on merenmusta draamakomedia menetyksestä. 1930-luvun Irlantiin sijoittuvassa näytelmässä seurataan pienen Inishmaanin saaren asukkaiden karua ja koleaa elämää. Ohjaaja Samuli Jaskio käsittelee hirtehisellä otteella yhteisön menetystä, unohdusta, luopumista ja kaipausta. Tätiensä pölyttyneen sekatavarakaupan nurkissa kyyhöttelevä orpo Billy (Liila Jokelin) on 17-vuotias, herkkä ja rampa. Saarelaisten ennakkoluulot sekä aikuistumisen ahdistus painavat päätä, eikä orastava rakastuminen kylän äkkipikaiseen punapäähän auta asiaa. Suuren maailman raottaessa oveaan Billyn on päätettävä, tyytyykö hän tuttuun vai jättääkö kaiken tavoitellakseen unelmiaan. Esitys on Samuli Jaskion Metropolia Ammattikorkeakoulun teatteri-ilmaisun ?Aihe on vaivannut minua kauan?, Raevaara kertoi. ?Mietin, kuinka pienistä asioista ihmisen sortumisessa oikeastaan onkaan kyse. Olin pitkään sitä mieltä, etten voi enkä halua kirjoittaa noin raskaasta aiheesta. Lopulta tarina kuitenkin suorastaan vyöryi päälleni, ja kirjoitin kirjan ensimmäisen version kahdessa viikossa.? Yhteen päivään voi mahtua koko elämä. Laukaus kuvaa juuri sellaista päivää, päivää, jolloin Pauliinan ja Kerkon perhe-elämä suistui kohti tuntematonta. Kirjailijatalo Villa Kivessä julkistettiin myös Tuija Välipakan, Take away, joka on runoteos kuolemasta. Lempeä, ironinen, makaaberi. Kuolemassa kieli muuttuu: pilkut eivät enää pysäytä : kaksoispiste liimautuu lopullisen ajatuksen ruumiiseen. Runo avautuu Rorschachin mus- teläiskäksi, liihottaaaukeaman yli tai puristuu tiiviiksi kuin arkku. Kuolemasta ei saa puhua, siksi siitä on pakko kirjoittaa, se on suurin elossa oleva klisee. Teos on Tuija Välipakan kolmas runokokoelma. ohjaaja (AMK) -tutkintoon kuuluva taiteellinen opinnäytetyö. Ohjaus: Samuli Jaskio Käsikirjoitus: Martin McDonagh Suomennos: Sami Parkkinen Rooleissa: Liila Jokelin / Vilma Kinnunen / Siina Mäenpää / Kiia Laine / Teo Mattila / Johanna Ahonen / Aki Kuukasjärvi / Eemeli Utunen Lavastus: Satu Sinkko Puvustus: Aliisa Hautaviita Valosuunnittelu: Joonas Saine Äänisuunnittelu: Henri Vahtere Musiikki + grafiikka: Simo Pitkänen Videospesialisti: Eero Lehtinen Tuotanto: Salla Ryynänen Markkinointi: Jalmari Eskelinen Esitykset Metropolia-teatterin Teatterisalissa (Hämeentie 161, 00560 HKI). Dekkaristi Matti Laine siirtyy Paasilinnalle Tuija Välipakan Take away on runoteos kuolemasta ??Viisi jännitysromaania kirjoittaneen Matti Laineen seuraava dekkari ilmestyy ensi syksynä Paasilinnalta. Romaani Merkitty mies, sijoittuu helsinkiläiseen alamaailmaan. Kirjan päähenkilö on Laineen aiemmasta romaanista tuttu, entinen huippujääkiekkoilija Elias Vitikka, joka on nyt edennyt urallaan yhä syvemmälle rikollisten maailmaan. ?Kirjoittaminen ja kirjallisuus oli minun ensirakkauteni?, Matti Laine kertoo. ?Olin kolmevuotias, kun ilmoitin äidilleni, että minusta tulee kirjailija.? Laineen kotona luettiin paljon. Isä annosteli jo viisivuotiaalle Matille Seitsemää veljestä, pikkupätkissä. ?Minulla on aina ollut erittäin vilkas mielikuvitus. Se etsii eri teitä purkautua.? Helsingissä varttunut Laine kävi Kallion Ilmaisutaidon lukion, oli mukana harrastajateatterissa ja koulun jälkeen siirtyi opiskelemaan draamalinjalle Tampereen yliopistoon. ?Enemmän kirjoittamaan, kuin näyttelemään?, Laine muistelee. Tampereen ylioppilasteatteri imaisi hänet mukaansa. Sitten seurasivat näyttelijäopinnot Teatterikorkeakoulussa. Kolmekymppisenä freelance-näyttelijänä hän päätyi myös kirjailijaksi. ?Free-näyttelijällä on toisinaan tilaa kalenterissa, joten päätin, että se on now or never. Jos en tosissani kokeile, pohtisin loppuikäni, että olisiko pitänyt.? Nyt Laineelta on julkaistu jo viisi jännitysromaania. ?Minulla on aina ollut vilkas mielikuvitus. Henkirikoksissa ollaan äärimmäisten kysymysten äärellä? ?Kirjoitan aina henkilöhahmot edellä. Muu on toissijaista. Toki juonenkäänteet, rikokset ja toimintaympäristön pitää olla uskottavia, mutta henkilöiden täytyy olla aitoja, samaistuttavia.? Juonenkuljetuksessa ja dialogin rakentamisessa Laine hyötyy hänen teatteriopinnoistaan ja näyttelijätyöstään. ?Rakastan hyviä tarinoita. Aristotelesin ru- Matti Laine (s. 1976) on kirjailija ja näyttelijä. Teatteritaiteen maisteri Laine on kotoisin Helsingistä. Hän on näytellyt lukusissa näytelmissä, televisiosarjoissa ja elokuvissa. Pääroolin hän esitti elokuvassa Ajomies. Matti Laine kirjoittanut viisi jännitysromaania. Kirjailija Matti Laine tuo syksyllä tervetuliaisina Paasilinnalle jännittävän dekkarin, Merkitty mies. nousoppi, siellä on paljon hyvää kamaa?, hän nauraa. Kun tuntee säännöt, niitä voi rikkoa. ?Olen sitä sukupolvea, jonka kirjoittamiseen on vaikuttanut elokuvakerronta, jopa Miami Vice ? ei voi mitään!? Laine lukee paljon, ja puolet on jännityskirjallisuutta. James Ellroy, Elmore Leonard ja pohjoismaisista Jo Nesbø ovat hänen suosikkejaan. Alamaailman kuvauksessaan Laine tuntee hengenheimolaisuutta Jens Lapiduksen kanssa. ?Ihmisen pimeä puoli kiehtoo minua. Henkirikoksissa ollaan aina äärimmäisten kysymysten äärellä?, Laine pohtii dekkariviehtymystään. Hän tekee romaaneihinsa aina tarkat taustatyöt, sekä kirjallisista lähteistä että erityisesti haastatteluilla. Rikoslehtiä tai -sivustoja Laine ei lue. Hän on kiinnostunut ihmisistä. Asiantuntijoiden avulla pääsee paitsi muuten suljettuihin paikkoihin, voi myös kysyä miltä asiat tuntuvat, maistuvat ja tuoksuvat. ?Olen esimerkiksi ky- synyt rikostutkijalta, mitkä ovat ne kolme lausetta, joilla hän aloittaa kertoessaan uhrin omaisille suru-uutiset?, Laine kertoo. Taustahaastatteluissaan hän harrastaa myös ?kalastelua? tapaamalla ihmisiä vaikkei etukäteen tiedäkään tarkkaan, miksi. Näyttelijänä Matti Laine pääsi ensi kertaa elokuvan päärooliin viime joulukuussa ensi-iltaan tulleessa Ajomiehessä. Tänä keväänä hän näyttelee myös Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa Wikileaksnäytelmässä Verkossa. Tämän rinnalla hän viimeistelee seuraavan romaaninsa  Merkitty mies, joka ilmestyy ensi syksynä Kustannusosakeyhtiö Paasilinnalta. Teoksen päähenkilö on siis tuttu Laineen aiemmasta rikosromaanista Pahojen miesten seura: entinen huippujääkiekkoilija Elias Vitikka. Teksti esittelymateriaalista: Hannu Hirvikoski ??Lempeä, ironinen, makaaberi. Kuolemassa kieli muuttuu: pilkut eivät enää pysäytä: kaksoispiste liimautuu lopullisen ajatuksen ruumiiseen. Runo avautuu Rorschachin musteläiskäksi, liihottaa aukeaman yli tai puristuu tiiviiksi kuin arkku. Kuolemasta ei saa puhua, siksi siitä on pakko kirjoittaa, se on suurin elossa oleva klisee. Teos on Tuija Välipakan kolmas runokokoelma. Esikoinen käsitteli naiseutta, seksuaalisuutta ja naisen paikkaa sukupolvien ketjussa, toisessa kokoelmassa tutki sirkuksen kehysten lävitse olemisen pelkoa, ilmestymisen ja katoamisen teemoja sekä järjestyksen alla lymyävää kaaosta. Runosta Take away - tutkimus kuolemasta on tehty runovideo, joka tuli valituksi Tampere Filmfestivaalin Finnhits -sarjaan 2013 ja esitettiin elokuvateatteri Plevnassa festivaaliviikolla. Tamperelaisen Tuija Välipakan (s. 1967) esikoisteos, vuonna 2003 ilmestynyt runokokoelma Lasimorsian oli arvostelumenestys. Teos käsitteli naista, naiseutta ja seksuaalisuutta. Välipakan viimeisin kokoelma Klovnin pelko  (2010) valaisee lyriikan keinoin sirkusta ja pelon olemusta. Teos sai vuoden 2010 Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinnon. Välipakka on  myös kirjoittanut kaksi romaania, Härkätanssija (2004) ja Maailman vahvin tyttö (2007) sekä suurmenestyksen saaneen tietokirjan Sata tapaa tappaa sielu (2007), jossa narsismin uhrit pääsevät ääneen. Hän on myös osallistunut useisiin antologioihin. Välipakka toimii kirjailijan ja runoilijan ammattiensa ohella myös sanataideohjaajana. Hän ohjaa erilaisia ryhmiä koululaisista eläkeläisiin sekä toimii runolähettiläänä. Tampereen Runokaupungin hallituksessa ja tapahtumatuottajana hän on työskennellyt vuodesta 2009. Hannu Hirvikoski Tamperelaisen Tuija Välipakan (s. 1967) esikoisteos, vuonna 2003 ilmestynyt runokokoelma Lasimorsian oli arvostelumenestys. Teos käsitteli naista, naiseutta ja seksuaalisuutta. Välipakan viimeisin kokoelma Klovnin pelko  (2010) valaisee lyriikan keinoin sirkusta ja pelon olemusta. Teos sai vuoden 2010 Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkinnon.
• MunkinSeutu 12 Viikot 4-5 HTN:llä juhlat Hesarilla TUL:n avoin nyrkkeilyturnaus Urheilutalossa ??TUL:n mestaruudet isketään avoimessa turnauksessa 25-26. tammikuuta. Urheilutalon kehään Helsin- gin Työväen Nyrkkeilijät palaa 20 vuoden jälkeen. Vuonna 1994 HTN vietti juhliaan järjestäen avoimet TUL:n mestaruuskilpailut samassa paikassa. Nyt juhliessaan 80-vuotista toimintaansa seura uusii perinteen. Alkukilpailut ovat lauantaina klo 12 ja klo 18. Finaalit otellaan sunnuntaina alkaen klo 12. Juhlakilpailujen johtaja Heimo Kinnula odottaa Urheilutalon katsomoon kannustavaa nyrkkeily-yleisöä ja kehään hyviä matseja. Lippuja saa ostaa ennen kilpailuja Urheilutalosta. Kilpailujen avoimuus sallii kaikkien Suomen parhaitten nyrkkeilijöiden nousemisen kehään. Urheilutalossa ottelee myös joukkue Virosta ja Ruotsistakin on tulossa muutamia nyrkkeilijöitä. Koska säännöt estävät A-nuorten (sv 1996- HTN:n nuori Pekka Kokkonen näytti kiltiltä, mutta hänen iskunsa oli armoton. Pekka menestyi kansainvälisesti ja oli Suomessa ylivoimainen, muttei silti päässyt 1956 Melbournen Olympialaisiin. Kokkonen menestyi myös ammattilaiskehässä ja hänestä tuli yleisön suosikki Askintalliin. HTN:n puheenjohtaja Juha Kulju kuuluu Suomen Nyrkkeilyliiton johtokuntaan ja on tuttu henkilö mm. Ruskiksen skaboissa. 1997) ottelut yleisessä sarjassa (sv 1974-1995), järjestetään nuorille omat sarjat painoluokissa 64 ja 75 kg. TUL turnaus antaa mainiota kokemusta huhtikuussa tulevaan kansainväliseen GeeBee- turnaukseen, mikä järjestetään huhtikuussa Urheilutalossa (11.-13.4.2014) Puheenvuoro Kreisibailut näppeimmillää ??Mistä löytää oikeat sanat oikeaan aikaan? Matti Vilppula kirjoitti kerran kielen kahleista ja sanojen valinnasta yli satavuotiaaksi eläneen isoäitinsä hautajaisista. Pappi halusi siunauspuheessaan luoda me-henkistä läheisyyttä muistuttamalla miten me olemme nyt yhdessä saattamassa Selma-mammaa viimeiselle matkalleen. Omaiset hämmästelivät hieman papin sanavalintaa. Suvun keskuudessa ei isoäitiä näet koskaan oltu puhuteltu mammaksi. Lisäksi pappi puhui koko ajan Selmasta, vaikka vainajan nimi oli Sanelma. Kaksi väärää sanaa pilasi koko tunnelman. Vesa Karvisen kirjoittamissa kirjoissa (26 kirjaa) puhutaan usein nauramisen vaikutuksista. Uusimman kirjan nimi ?Kaiken takaa löytyi nauru? paljastaa miten Vesasta tuli nauruspesialisti. Kertomukset pyörivät naurun ja huumorin ympärillä. Niistä hänen oma elämänsä ilontuottajana on rakentunut. Kovatkin koettelemukset voivat jalostaa huumoriamme, vakuuttaa tämä huumorivalmentaja. Vesa ei väännä vitsejä eikä keksi tarinoita vaan hän kertoo elävästä elämästä. Tavallinen arkielämä on syvimmältään hauskaa. On päästävä tapahtuneen taakse, sieltä paljastuu yllättävää ja voimaannuttavaa koomisuutta. Kerran eräässä pikkukaupungissa haudattiin kunnallispoliittista vaikutta- jaa. Pappi kehui siunauspuheessaan vainajan yhteiskunnallisia ansioita mutta valitteli ettei vainaja ollut eläessään ehtinyt tulla kuluttamaan kirkonpenkkiä. Tästä riemastuneena kajautti etupenkissä istunut vainajan leski välihuudon: ?Ei olisi tullut nytkään, mutta pojat kantoivat.? Sanat eivät vain synny ja elä, vaan ne puhuvat, usein vielä laulavat. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) kirjaa vuosittain käyttöön hyväksyttäviä uusia sanoja. Kun alakoulu muutettiin ala-asteeksi ja yläkoulu yläasteeksi, kapinoin. Kauniit vakiintuneet sanat vaihdettiin kömpelöihin aste-sanoihin. Onneksi sanat osaavat tehdä myös parannusta, ala- ja yläkoulu ovat palanneet oikeille paikoilleen. Vierasperäiset sanat valtaavat suomenkieltä, maailmanlaaja (globaali) keskinäisriippuvuus takaa sen, että jokainen suomalainen oppii ymmärtämään vierasperäisiä sanoja. Fanitan HIFKiä ja HJK:ta, Harkimofanit kannustavat Jokereita. Rötosherrat viihtyvät stadin liepeillä, mutta salarakas saattaa asua kaukanakin. Helsinkiläisnuoriso kreisibailaa eli juhlii hillittömästi, mutta Savossa pökäleonni eli lyhyt onnenhetki otetaan vastaan rauhallisemmin ajan ja intohimon kanssa. Kun ?morsmaekki on näppeimmillää? , silloin tyttöystävä on kauneimmillaan. Savonkieli on seksikästä koska sana soi ja immeine ellää sanojesa mukasesti. Kahdentuneella kon- Veli-Matti Hynninen sonantilla (yleisgeminaatiolla) männää ensi halloomaa ja sitte makkoomaa. Papitkin osaavat joskus naurattaa kuulijoitaan. Sutjakka savolaispappi Teuvo V. Riikonen on opetellut pitämään saarnansa twitterinomaisesti. Twitter-saarna on nimeltään enintään 140 sanaa käsittävä twaarna. Riikosen twaarnassa väärään suuntaan menevän on tehtävä parannus eli U-käännös. Itämaantietäjillä oli GPS-yhteys tähden kautta suoraan seimelle. Olen omalla tyylilläni saarnannut kohta puolivuosisataa. Pitäisiköhän nyt näillä vuosikymmenillä vielä opetella twaarnaamaan? Mitä sanotte? Vai olisiko aika opetella soittamaan vaikka selloa? Kielitoimisto ehdotti, että selloa pitäisi kutsua haarasoipioksi. Ehdottihan Lönnrotkin kieleen sanaa varataivas, mutta kansa ei sitä hyväksynyt vaan alkoi puhua sateenvarjosta. Sitä on kyllä tänä talvena tarvittu. Mutta onneksi - jos ennustajien sanoihin on luottamista - talvi sittenkin on tulossa. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Viisikymmentä- luvun alku oli Suomen nyrkkeilylle loisto aikaa. Vuoden 1956 TUL:n liittojoukkuekin olisi voinut kohdata maailmalla kenet vaan. Historiallisessa kuvassa nyrkkeilijät vasemmalta Aarne Hernberg 51 kg, Jorma Limmonen 54kg, Olli Mäki 57kg, Väinö Järvenpää 60 kg, Pentti Niinivuori 63,5 kg, Martti Huhtala 67 kg, Mauri Backman 71 kg, Vihtori Matinaho 75 kg, Pekka Kokkonen 81 kg ja Reino Kivekäs +81 kg. Valmentajana oli Soini Jantunen. Joukkuekuva otettiin ennen kilpailumatkaa Puolaan. jo 33. kerran. HTN:llä on takanaan arvostettu nyrkkeilyhistoria. Seuran vahvamies Erik Ahlroos on ylpeä siitä, kuinka ansiokkaasti Helsingin Työväen Nyrkkeilijät on toiminut Suomen nyrkkeilyurheilun hyväksi ja pystynyt kasvattamaan lukuisia huipputason urheilijoita, joiden kehäsaavutuksia kelpaa muistellen juh- lia. Monikaan ei tiedä, että seuran perustajiin lukeutuneen näyttelijä Tauno Palon nimikkopuisto on aivan Urheilutalon lähistöllä. Loistokas Olli Lehtinen oli ensimmäisenä suomalaisena nyrkkeilijänä Euroopan joukkueessa USA:ta vastaan. Pentti Kontula edusti Suomea Helsingin Olympialaisissa. Legendaarisin seuran kasvateista on Pekka Kokkonen, joka oli sitten ammattilaisena Askin tallin yleisömagneetti vanhassa Messuhallissa, Hän juhlii omia 80-vuotipäiviään (s. 18.1.1934) juuri ennen kisoja ja on varmaan kisakatsomossa kunniavieraana kuten myös nyrkkeilyn huippuasiantuntija Ilmo Lounasheimo muitten ohella. Hekin odottavat nuorista HTN:lle seuran perinteen jatkajia. Toistaiseksi yleisen sarjan edustajista on pulaa. Kuitenkin puheenjohtaja Juha Kuljun ahkeruus seuran kehittämisessä ?Pakilan puutarhuri? Pekka Kokkonen työskenteli ystävällisenä ja hymyilevänä kukkakauppiaana Hakaniemen torilla pitkään. Nykyään kahdeksankymppisenä hän on eläkkeellä, mutta käy silti muiden mestarinyrkkeilyveteraanien kanssa edelleen torikahveilla. näkyy jo. Valmennusta on tehostettu. HTN:n harjoituksissa Olympiastadionilla isketään juhlavuonna vilkkaasti ja kovempaa. Seuran nyrkkeilijöitä valmentaa nykyisin Viron päävalmentaja Ervin Kade, joka oli aiemmin myös Suomen maajoukkueen päävalmentajana. Hän on työssä Helsingissä ammattikoulun liikunnanopettajana. Nyrkkeilyssä suhteet Suomen ja Viron välillä ovat aina olleet läheiset. Helsingin Työväen Nyrkkeilijöiden toiminnasta löytyy tietoa osoitteesta: http://www.htn.fi/ . Mukavaksi lämmittelyksi ennen Urheilutalolle lähtöä kannattaa katsella Ylen Areenasta nyrkkeilyfilmi vuodelta 1954. Silloin TUL:n Liittojuhlilla Olympiastadionilla käytiin kovatasoiset kansainväliset nyrkkeilykilpailut. Pekka Kokkonen oli niin pitelemätön, ettei kuvaajakaan pysynyt mukana, kun hurjat vastustajat putosivat pyllylleen. Kiitos YLE:lle, filmi löytyy osoitteesta: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/tul_ja_ nl_nyrkit_vastakkain_6786. html#media=6788. Jarmo Niemenkari
• MunkinSeutu Viikot 4-5 13 Autoalan vahva moniosaaja Veho täyttää 75 vuotta 2014 ??Alkanut vuosi 2014 on Vehon historian juhlavuosi, sillä yhtiön perustamisesta tulee kuluneeksi 75 vuotta. Veho Oy:n yhtiöjärjestys laadittiin tammikuussa 1939, mutta yhtiön juuret Suomessa yltävät jo vuoteen 1892. Tänään Veho on yksi suomalaisen autoalan keskeisistä toimijoista ja perinteilleen uskollisena edelleen vakavarainen perheyritys. Vehon historia Suomessa sai tavallaan alkunsa jo vuonna 1892, jolloin saksalainen teknikko Max Greuling muutti Tampereelle mukanaan vaimonsa ja seitsemän lasta. Tampereella Greuling toimi tulitikkutehtaan teknisenä johtajana. Perhe juurtui Suomeen ja Tampereelle niin hyvin, että ajatus muutosta takaisin Saksaan haudattiin. Greulingin perheen toinen poika Walter astui työelämään vuonna 1898. Hän siirtyi Mercantilen palvelukseen vuonna 1904, ja yhtiö muutti pääkonttorinsa Helsinkiin. Ensimmäisen maa- Veho Autotalo. ilmansodan vuodet edelleen saksalainen Greuling vietti Tukholmassa, mutta hän palasi mahdollisimman pian Suomeen ja sai maan kansalaisuuden 1919. Mercedes-Benzille syntyy oma maahantuontiyhtiö Sodan jälkeen Walter Greulingista kehittyi merkittävä teknisen kaupan ja teollisuuden vaikuttaja. Hän oli ostanut Mercantilen koko osakekannan ja toimi yhtiön johtokunnan puheenjohtajana aina kuolemaansa eli vuoteen 1944 saakka. Hän oli myös radiotehdas Helvar Oy:n pääomistaja. Greuling oli myös Suomen vanhimman autoliikkeen Oy Nikolajeff Ab:n suurin omistaja. Sergei Nikolajeff oli aloittanut autokaupan Helsingissä jo vuonna 1904. Nikolajeff edusti amerikkalaisia General Motorsin sekä saksalaisen MercedesBenzin autoja. Kun erilaiset automerkit eivät enää 1930-luvun maailmanpoliittisessa tilanteessa sopineet saman katon alle, kypsyi ajatus kokonaan uuden, vain Mercedes-Benzin maa- Veho 1958 myyntinäyttely. hantuontiin keskittyvän yrityksen perustamisesta. Sen omistaisivat suurimmaksi osaksi samat osakkaat kuin Nikolajeffinkin. Vuonna 1939 kotimaan autokauppa oli jo elpynyt 1930-luvun lamavuosista, mutta autokanta oli edelleen vaatimaton. Vuotta ennen Vehon perustamista koko maassa oli yhteensä 27  788 henkilöautoa, 18 284 kuorma-autoa sekä 3021 linja-autoa. Vaikka koko Euroopan yllä leijui uuden suursodan uhka, suomalaisten tulevaisuudenuskoa nostivat vuonna 1940 tulossa olevat kesäolympialaiset sekä kaupan ja varsinkin puunjalostusteollisuuden elpyminen 1930-luvun loppuvuosina. Suomessa myös usko Mercedes-Benzin menestykseen oli voimakas, sillä merkillä oli jo tuolloin erittäin hyvä maine. Saksalaisen autoteollisuuden vahvaa asemaa ja osaamista olivat edistänet DaimlerBenzin järjestämät Merce- des-kiertueet, jotka joka vuosi suuntautuivat Pohjoismaihin. Autoja oli mukana viidestä kuuteen, ja lisäksi vetonauloina nähtiin kompressori- ja kilpa-autoja. Kiertueita johti tavallisesti Pohjoismaiden myynnistä vastannut Rudolf ?Rudi? Oeser, jolla vuonna 1939 tuli olemaan rooli myös Vehon perustamisessa. Sanoma- ja autolehdissä julkaistiin jo tuolloin myös kirjoituksia ja arvioita Mercedes-mallien koeajoista. Veho Group Oy Ab jatkaa vuonna 1939 alkanutta taivalta Suljetut ovet avaa ihmisenä olemisen vaikeutta Milja Vojinovic ja Matti Riikonen. Kuva: Jukka Hurjanen. ??Teatteri Kultsan teatterivuoden käynnistää yksi hienoimmista näytelmistä kautta aikojen: Jean-Paul Sartren Suljetut ovet. Ranskalainen filosofi ja kirjailija Jean-Paul Sartre kirjoitti näytelmän vuonna 1944. Toinen maailmansota ja vankileirit kuuluvat tekstissä. ? Sartre kirjoitti näytelmään kolme tasavahvaa roolia. Näytelmäteksti on mielestäni näyttelijän kannalta herkullista, kertoo ohjaaja Jukka Hurjanen. Kultsan lavalla näytelmässä nähdään Matti Riikonen, Suvi Lahdenmäki ja Milja Vojinovic. Absurdi ja sokkeloinen tarina kertoo julmuudesta ja ihmisten välisistä peleistä. Hurjasen mukaan näytelmän suuri kysymys on, miksi juuri kyseiset kolme henkilöä ovat yhdessä lukitussa tilassa. Veho Tennispalatsi 1949. Vaikka tekstissä on syvällisiä pohdintoja, siinä on myös aimo annos absurdia huumoria. ? Parhaimmassa tapauksessa katsoja oppii Suljetut ovet katsottuaan jotain uutta itsestään ja ihmisenä olemisesta. Se on oikeastaan ainoa, mitä voin ohjaajana toivoa, Hurjanen miettii. Näytelmän filosofinen sanoma on jokaiselle katsojalle kuitenkin omanlaisensa, riippuen katsojan omista lähtökohdista. Tunnetuin sitaatti näytelmästä on ?Helvetti ? se on muut.? Ensi-ilta la 11.1.2014 Muut esitykset: ti 14.1, ke 15.1, pe 17.1, la 18.1, ke 22.1, pe 24.1, la 25.1, to 30.1, ti 4.2, to 6.2, la 8.2. Esitykset aina klo 19. Tulevan Oy Veho Ab:n yhtiöjärjestys laadittiin tammikuussa 1939. Nimi Veho löytyi latinan kielestä, jossa se tarkoittaa ?minä kuljetan?. Yhtiön perustava kokous pidettiin Hotelli Kämpissa 1.2.1939, ja kaupparekisteriin se ilmoitettiin 16.2.1939. Nykyinen Veho Group Oy Ab jatkaa vuonna 1939 alkaneita perinteitä. Konserni on Aminoffin suvun omistama perheyritys, jonka toimitusjohtaja on Kenneth Strömsholm. Vuonna 2012 Vehon liikevaih- to oli 1,06 miljardia euroa. Työntekijöitä konsernissa on noin 2000. Suomessa sekä maahantuojana että vähittäiskauppiaana toimiva Veho edustaa Mercedes-Benzin lisäksi smartia, Citroënia ja Peugeotia sekä hyötyajoneuvoissa Mercedesin ohella Setra-linja-autoja sekä Fuso Canter ?kuorma-autoja. Veho Autotalot edustavat lisäksi Fordin, Hondan ja Skodan henkilöautoja. Ruotsissa Veholla on jälleenmyyntiliikkeet neljällä paikkakunnalla. Veho toimii Citroënin maahantuojana ja jälleenmyyjänä kaikissa Baltian maissa, Tallinnassa ja Vilnassa myös Hondan jälleenmyyjänä. Liikevaihdolla mitaten Veho on tänään Suomen suurin autoalan yritys. Veho 75 -juhlavuosi käynnistyy 12.?13.1. Veho Autotaloissa järjestettävällä viikonloppunäyttelyllä. Esillä ovat kaikki konsernin edustamat automerkit, ja näyttelyn yhteydessä tarjolla monipuolisia erikoistarjouksia Kuvissa Tennispalatsin myymälä ja Helsingin Autotalo Kampissa, jossa Vehon myymälä sijaitsi, ja jossa pääkonttori on toiminut pitkään. Mari Puoskari jatkaa Helsingin valtuuston puheenjohtajana ??Helsingin kaupunginvaltuusto valitsi vuoden ensimmäisessä kokouksessaan valtuuston puheenjohtajaksi Mari Puoskarin (vihr). Puoskari toimi puheenjohtajana myös vuonna 2013. Valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Harry Bogomoloff (kok) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Sara Paa- volainen (sd). Myös Bogomoloff ja Paavolainen toimivat varapuheenjohtajina vuonna 2013. Helsingin kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaan kaupunginvaltuusto valitsee kunkin vuoden ensimmäisessä kokouksessaan keskuudestaan puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan.
• MunkinSeutu 14 Viikot 4-5 Uusi lehti! ? Tilaa lehti! www.antiikkijataide.fi ja taide www.antiikkijataide.fi
• Viikot 4-5 15 Kirpputorit Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi ITSEPALVELUKIRPPIS HIETSUMARKET Hietalahdenranta 11 Pöytävaraus p. 09-676 021 Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15 Palvelukseen halutaan Vuokralle tarjotaan VUOKRALLE TARJOTAAN VARASTOT Kustantaja ja lehtipaino Karprint Oy kustantaa tänään lähes 20 lehteä. 50 ? Artturi Kanniston tie 4. Hyväkuntoinen ja valoisa varasto/toimisto HAAGASSA (kolme toimistohuonetta) + varastosali yht; 140 m². WC ja erillinen suihku. Kulku katutasosta, ilmainen paikoitus.  Vuokrapyyntö 980 ?/kk(7 E/m²) Rajasaarentie 9. Siisti varasto TÖÖLÖSSÄ 145 m², yksi iso tila. Autolla pääsee kulkuovelle asti. Vuokrapyyntö 980 ?/kk. Levikkiosastolle haemme nyt osaavaa ja määrätietoista OA ! 2 VIIKK levikkimarkkinoijaa www.hietsumarket.fi Yhteydenotot: p. 040 584 3122 tai sandels.sandels@gmail.com Lähetä sähköpostia marja.naukkarinen@karprint.fi tai puhelin 413 97 367. Vuokrauspalvelut Ostetaan Ostetaan kaiken näköistä romua myös romuautot huomioidaan, nouto paikan päältä ja maksu käteisellä. 045 1759 883 Työsuorituksia Valokuvaamot AMMATTITAITOINEN VUOKRAUS- JA MYYNTIPALVELU PASSIKUVAT HETI Huoneistot, kiinteistöt, arvokohteet MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi RuutsaloVaahtio Liisa LVV, VuT 050 995 0032 Vaahtio Hannu Vaahtio KTM, LKV Iiro 0400 555 311 010 622 4040 050 995 0031 myynti@asumaan.fi vuokraus@asumaan.fi Area m2 Oy LKV, Ilmarinkatu 10, 00100 Helsinki, vaihde 010 622 4030 Palkkiot: myynti; huoneistot 3,9% velattomasta hinnasta, vuokravälitys; 1-1,24% x kuukauden vuokra Sekalaista Ostetaan Näkijä Henkinen Auttaja Anu 0700-95550 pl 183, 33101 Tre / 2,21 ? min+pvm Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Määräpaikkakorotukset 20%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero lisätään hintaan. ILMA N FORMU LA KOIRA Extrahinta 3,90 YK Näin koira esitetään näyttelyssä! irat Eroahdistusko ja pennut päiväkotienkaita vakioasiak Keltainen nauha taluttimessa: ÄLÄ LÄHESTY! B vita miini tärkeää kissan turkille Koske s antaa kissalle eltuäm änuskoa Kissa nauttii varpaiden polkuanturoi ja den hieronnasta tykorva Thaimaan pys on yksi uusista rotutulokkaista Kiinanharjakoir issa on varaa KARVATON TAI valita: UISKU UTERIH NÄYTTÄVÄ PU äyttelyissä sen Voittaja-nkoiraa Messukeskuk tys: 23 000 maailmanennä 6/2013 6,10 EYHOUNDIT AA ILMAN ORMULA F Extrahinta 3,90 YK irat Eroahdistusko ja pennut n päiväkotie aita vakioasiakk Kalenterikissa Tiikerin kova onni vaihtui kodin lämpöön 6/13 6,00 HOITO ? RAVINTO ? UUTU UDET ? NEUVOT ? VINKIT KORKEASAAREN ELÄINTARHA ha Keltainen nauuhana a: laisten taluttimess kissapetojen ÄLÄ LÄHESTY! koti stykorva Thaimaan py ta on yksi uusis a rotutulokkaist MIMMA valmiina talveen! Sylissä pidetyistä pennuista kasvaa luottavaisia aikuisia varaa valita: Suloinen satu: Rotuesittelyssä: * räsynukkemainen RAGDOLL * suloinen ja sininen KARTUSIAANI B U askattien Pakk UTERIHUISK I NÄYTTÄVÄ PU matkassa KARVATON TA issä oirissa on Kiinanharjak 6/2013 5,90 Näin koira esitetään näyttelyssä! a-näyttely uksen Voittaj koiraa Messukesken tys: 23 000 nä an ilm maa Testaajakissa IINES maistelee märkäruoat aok ru us kä a är ts M ka Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2014 Rotuesittelyssä: * räsynukkem ainen AA 6/2013 6,10 , a t i e t n u t , ä t t e d Asiaa, viih a j a i v u k a t i e p u a t i o n i r a t ä i v ä t t y Meidän A hell KOIR KÖ AM IR Lue lehti myös: lehtiluukku.fi AM ? NEUVOT ? VINKIT RAGDOLL sinine KARTUSIAANIn Pakkaskattien matkassa Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Meidän EYHOUNDIT * suloinen ja Suloinen satu : Testaajakissa IINES maistelee märkäruoat GR MIMMA valmiina talveen! Sylissä pidetyistä pennuista kasvaa luottavaisia aikuisia SIÄ GR KO Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina HOITO ? RAVI NTO ? UUT UUDET KORKEASAAREN ELÄINTARHA uhanalaisten kissapetojen koti 6/2013 5,90 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi ?/ppm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Ilmestyy: Joka toinen viikko. Kalenterikissa Tiikerin kova onni vaihtui kodin lämpöön Töölön Putkiliike Oy Ilmoitushinnat: Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. R ka uo är us rk tsa Mä ka Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@ karprint.fi Hetipalvelut IR Ilmoituspäällikkö: Linnea Kotiranta puhelin 413 97 360, sähköposti munkinseutu@karprint.fi Kissojen ja Koirien hyvinvoinnille vuodesta 1952 KO Julkaisija: Karprint Oy ? Lämpö- ja vesijohtoliike SIÄ Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. LVI KÖ myös puhelinaikoja p. 044-3311 643 vitamiini tärkeää kissan turkille Valjakkoa on vaativ jo hevos- a urheilulaji Tallien ko vaatimuk rkeusen tuli joustose a ? Hyvä loimi on hevosen urheiluvaate ? Russit valloittavat sydämet ? Nokkoses ta hyvinvoint hevoselle ia Kosketus antaa kissalle elämänuskoa sTealälvsivsaäelluksella issikan vo Kissa nauttii varpaiden ja polkuanturoiden hieronnasta imaantuu Hevosalalla monipuolis ta koulutusta Meidän KOIRA
• 16 MunkinSeutu Viikot 4-5 Ravintola Pikku Ranska ILTATARJOUS: Häränpihvi 10? (voimassa tammikuu-helmikuu ma-la klo 17-20). Seniorilounas arkisin klo 13-15 VAIN 5? (+65v) Tule maistamaan maukasta pizza, 3 omavalintaista täytettä 5,50?! Myös mukaan. Mainio juhlapaikka, kysy tarjousta www.pikkuranska@pikkuranska.com Tervetuloa herkuttelemaan!! RAVINTOLASSA ON A-OIKEUDET AUKIOLOAJAT: MA-TO 10.30-22 (MA 20.1. AUKI 10.30-16) PE 10.30-22, LA 12-22 SU SULJETTU (avoinna ryhmätilausten tarpeen mukaan) Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com Juhlapalvelu: 040 705 1218, puheluita otetaan vastaan klo 19 - Lounas ark. klo 10.30?15 Salaattipuffet, pääruoka Maukas à la carte ? erikoisuuksia ja tuttuja herkkuja Take away, A-oikeudet yksityistilaisuudet (100 paikkaa) juhlabuffet, catering, merkkipäivät, kokoukset ? Uuden vuoden alkutarjous LOUNAS klo 10:30-15:00 kaikki listalta -10% Meiltä mausteinen nepalilainen tee ja kahvi sekä paikallinen olut. A´la carte ma- pe klo 15-22, la-su klo 12-22 kaikki listalta Kaikkiin annoksiin sisältyy basmatiriisi, tandoori naanleipä, raita papukastike tai minttuchutney ja salaattibuffet -20% Kaikkiin annoksiin sisältyy basmatiriisi, tandoori naanleipä, jogurttiraitakastike, papuja ja salaatti. Voimassa koko tammikuun 31.1.2014 asti tällä kupongilla Nepalilainen Ravintola Gurans Mannerheimintie 168, p. (09) 454 6181 Ma-pe 10.30?22.30, la-su 12?22.30 www.ravintolagurans.fi ? Teboil -bensa-asemaa vastapäätä