• Asustehuolto Ullastiina ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 Ikkunanpesut! 050 5589984 Kevätauringon iloksi. myös taitoluistinteroitus/ Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella. Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 p. 010 281 2600 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemen Rakennuspalvelu Ky Maalaus ja tapetointi. Lattiatyöt ja laatoitukset. Parketit. Keittiöremontit. Märkätilaremontit. Soita Alajärven Emännälle M. Bucht Puh. 040 5590 594 Katso www.munkkiniemenrakennuspalvelu.com MunkinSeutu 2015 - Viikot 12-13 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti Lounas ark. klo 10.30?15 Salaattipuffet, pääruoka Maukas à la carte ? erikoisuuksia ja tuttuja herkkuja Meiltä mausteinen nepalilainen tee ja kahvi sekä paikallinen olut. Asiakkaamme ovat arvioineet kiinteistövälittäjämme ja kaikilla on nyt tähtiluokitus. Tutustu osaamiseemme ja valitse välittäjäsi juuri oikein perustein. Syntyperäinen munkkiniemeläinen! Take away, A-oikeudet yksityistilaisuudet (100 paikkaa) juhlabuffet, catering, merkkipäivät, kokoukset ? 46. vuosikerta - Nro 6 Tarjoukset www.maijahertzbaumann@com A´la carte ma- pe klo 15-22, la-su klo 12-22 LOUNAS klo 10:30-15:00 kaikki listalta -10% Maija Hertz-Baumann Kiinteistönvälittäjä LKV, Partner 040 680 7700, maija.hertz-baumann@huom.fi kaikki listalta -20% Kaikkiin annoksiin sisältyy basmatiriisi, tandoori naanleipä, raita papukastike tai minttuchutney ja salaattibuffet Kaikkiin annoksiin sisältyy basmatiriisi, tandoori naanleipä, jogurttiraitakastike, papuja ja salaatti. UUSI KOHDE Voimassa 1.3.-31.3.2015 asti tällä kupongilla, ei pyhäpäivinä. 1 annos/kuponki/hlö ? Nepalilainen Ravintola Gurans Mannerheimintie 168, p. (09) 454 6181 Ma-pe 10.30?22.30, la-su 12?22.30 www.ravintolagurans.fi Ruskeasuon Teboil -bensa-asemaa vastapäätä Kaksi pikkuperheen kotia turvallisella ja lapsiystävällisellä Latokasken alueella Espoossa odottaa uutta kesää! PT 79,5m2 3h+k+s  Rauhallinen paritaloyhtiö, jossa luonto ja hyvät ulkoilumahdollisuudet vieressä. Kodissa on avara ja valoisa alakerta, jossa olohuone jatkuu saumattomasti ruokailutilaan. Yläkerrassa kaksi makuuhuonetta ja tilava ikkunallinen vaatehuone. Vapautuu nopeastikin! Mh. 239.000? (E 2007) Pellavakaskenmäki 9 F 9875674 Huom! | Suomen Asuntopalvelut Oy PT 79,5m2 3h+k+s  Kaunis ja remontoitu koti odottaa kesää ja uusia asujia. Keittiö on remontoitu tyylikkääksi v.2011, samalla kun lattia on hiottu ja lakattu, sekä pinnat maalattu. Kodissa on tilava vaatehuone ja lisäksi hyvin kaappitilaa makuuhuoneissa. Heti muuttovalmis koti! Mh. 238.000? (E 2007) Kaskenpäänkuja 4 C 9490293 Metsänneidonkuja 12, Espoo PUHTAASTI KAUNIIMPAA Tilaa maksuton ja sitoumukseton ASUNNON MYYNTISUUNNITELMA Saat asunnostasi luotettavan katselmuksen, markkina-analyysin ja realistisen hinta-arvion veloituksetta. Asunnon myyjille maaliskuun palkkiotarjous: Yksiöt ja kaksiot 3.000? (kiinteä palkkio, sis. alv) tai Raksystemsin pesutilakatselmus/ kuntotarkastus veloituksetta. Alueesi asiantuntija: MEIKKIOPASTUS Torstaina 19.3. klo 12 - 18 Paikalla kosmetologi henkilökohtaista meikkausopastusta varten sekä opastamassa meikkaustekniikoita. Varaa itsellesi aika meikkiopastukseen etukäteen! KURT GRÖNHOLM p. 040 509 9250 kurt.gronholm@ylinkerros.fi Munkkalainen vuodesta 1990. Betjäning också på svenska. YLINKERROS OY, Runeberginkatu 61, 00260 Hki, Kauppalantie 42, 00320 Hki, www.ylinkerros.fi - Onnistuneita asuntokauppoja vuodesta 1990. Munkkivuoren ostoskeskus. Puh. 09 - 5656 010 Raumantie 1 A, 00350 Helsinki
• MunkinSeutu 2 Muutto, remontti, kesäkalusteet, venetarvikkeet, urheiluvälineet, arkistot, välivarasto, sesonkituotteet, messutarvikkeet, lisätilaa yritykselle... Viikot 12-13 Palauta tämä myymäläämme. Saat lukon kaupan päälle vuokrauksen yhteydessä. n e i P t o t s 2 a r a v m 0 3 1? t... ny 4 kuukauden ajan* *Tarjous voimassa rajoitetun ajan, valituista varastotiloista, koskee ainoastaan uusia asiakkaita, ei sisällä aloitusmaksua. Tilaa kaikelle... Pääkaupunkiseutu: Vallila, Lauttasaari, Ruoholahti, Töölö, Herttoniemi, Konala, Ala-Tikkurila, Malmi, Kilo, Olari Turku: Itäharju, Länsikeskus 0207 007 700 ? www.tilaakaikelle.fi
• Viikot 12-13 MunkinSeutu 46. vuosikerta ? nro 6 ÂAjankohtaista Nuorten kesätyöhaku kaupungille käynnistyi Kalasatama Helsinki houkuttelee kasvulla älykkyydellä ja tehokkuudella Kasvun akseli Pasila-Vallilla-Kalasatama ??Helsinki on Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkeja. Kaupungissa on käynnissä useita Euroopan suurimpiin kuuluvia kaupunkikehityshankkeita. Helsinki esittäytyy kiinteistö- ja sijoitusalan suurtapahtumassa MIPIM 2015:ssä Ranskan Cannesissa 10?13.3.2015 teemalla ?Smart City ? Smart Choice? eli älykäs kaupunki, älykäs valinta. Päähuomio kiinnitetään voimakkaasti kehittyvän Pasila? Vallila?Kalasatama-akselin tarjoamiin mahdollisuuksiin. Startup-myönteisyyttä ja inhimillistä pääomaa Helsinki tavoittelee tapahtumassa ulkomaisia sijoittajia ja kiinteistökehittäjiä vahvuutenaan kaupungin voimakkaat kasvunäkymät ja edelläkävijyys energiatehokkuudessa. Helsinki on myös vahva startup-yritystoiminnan keskiö. Helsinki sijoittui Lontoon jälkeen toiselle sijalle Financial Timesin fDI Intelligence -yksikön parhaiden eurooppalaisten kaupunkiseutujen ranking-listalla 2014/15, joka mittaa alueiden ja kaupunkien houkuttelevuutta suorille ulkomaisille investoin- neille. Luokittelussa käytettiin viittä kategoriaa: taloudellinen potentiaali, inhimillinen pääoma ja elämäntapa, kustannustehokkuus, infrastruktuuri sekä myötämielisyys liiketoiminnalle. Lisäksi fDI pyysi osallistuvilta alueilta tietoa näiden ulkomaisia investointeja edistävistä strategioista. Helsinki tarjoaa myös avoimen ja joustavan toimintaympäristön, jonka väestö on hyvin koulutettua. Helsinki on sijoittunut toiselle sijalle inhimillistä pääomaa mittaavassa World Economic Forum 2013 -listauksessa. Kasvun akseli Pasila? Vallila?Kalasatama Voimakkaassa muutoksessa on Pasila?Vallila?Kalasatama-akseli, jonne Helsingin ydinkeskusta laajenee. Pasilan uudistuminen ja kehittyminen Helsingin toiseksi keskustaksi alkaa Triplakaupunkikeskuksen rakentamisesta Pasilan aseman ympärille ja jatkuu syksyllä 2015 käynnistyvällä Keski-Pasilan tornialueen kansainvälisellä arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailulla. Akselin toisessa päässä on alkamassa Kalasataman keskuk- Kaupunki hakee asuntotonteille rakennuttajia ??Helsingin kaupungin vuotuinen asuntotonttien varauskierros alkoi. Haettavissa on pääasiassa kerros- ja rivitalorakentamiseen tarkoitettuja tontteja, joista suurin osa sijaitsee täydennysrakentamisalueilla. Tontteja on tarjolla Sompasaaren, Jätkäsaaren, Tapaninkylän, Mellunkylän, Laajasalon, Kruunuvuoren, Siltamäen, Roihuvuoren, Tankovainion, Kontulan ja Vuosaaren alueilla. Tonttien rakennusoikeus on yhteensä noin 115 000 kerrosneliömetriä, joten niille voidaan rakentaa noin 1400 asuntoa.Tontit on teknisistä ominaisuuksistaan johtuen suunnattu erityisesti ammattimaisille rakennuttajille ja rakennuttajakonsulteille. Haku on kuitenkin avoin ja tontteja voivat hakea kaikki kiinnostuneet, jotka katsovat pystyvänsä toteuttamaan hankkeen.  Tontteja voidaan varata myös ryhmärakennuttamista varten. Etusijalle asetetaan hakemukset, jotka kohdistuvat valtion tukemaan tai muuhun säänneltyyn tuotantoon, kuten ARA-vuok- ra-asuntojen ja Hitas-asuntojen tuotantoon. Tankovainion ja Roihuvuoren alueen tontteja voi hakea muiden hankkeiden lisäksi Helsinki-kerrostalon kehittämistä varten. Helsinki-kerrostalo on kaupungin vetämä hanke, jonka tavoitteena on tuottaa kohtuuhintaisia, mutta arkkitehtonisesti korkeatasoisia ja monistettavia ratkaisuja asuntotuotantoon. Helsinki-kerrostaloa kehitetään vauhdittamaan vanhojen asuinalueiden täydennysrakentamista.Helsingin kaupunki pyrkii luovuttamaan vuosittain tontteja 3 600 asunnon rakentamiseen. Kokonaistavoitteena on, että Helsinkiin rakennetaan vuosittain 5 500 asuntoa. Tällä hetkellä kaupungilla on varattuna tontteja lähes 17 500 asunnon rakentamiseksi. Helsingin asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti lähes 60 % tonteista on varattu säänneltyyn kohtuuhintaiseen tuotantoon, kuten ARA-vuokra-asuntoja, hitas-, asumisoikeus- ja opiskelija-asuntoja varten. sen Redin rakentaminen. Väliin jäävää Vallilan aluetta vahvistetaan yritysalueena. Alueella on jo ja sinne on asettumassa suuria finanssialan ja terveysteknologian yrityksiä sekä useita startup-yrityksiä. Helsinki?Finlandyhteisosasto MIPIM-tapahtuman Helsinki? Finland-osastolla Helsingin johdolla esittäytyvät myös Espoon, Tampereen, Turun, Kotkan ja Jyväskylän kaupungit. Yrityksiä on mukana neljä: SRV, YIT, Skanska ja HGR Property Part- ners. Kaupunkien ja yritysten lisäksi osastolla ovat mukana myös Team Finland -verkosto sekä palvelu- ja asiantuntijaorganisaatio Invest in Finland. MIPIM-tapahtuma (Le Marché International des Professionnels de I?IMmobilier) kokoaa tänä vuonna noin 20 000 kävijää sekä näytteilleasettajaksi yrityksiä, alueita ja kaupunkeja 93 eri maasta yhteensä noin 2 300. Sijoittajayrityksiä osallistuu messuille noin 1 700. Lehdistöä on paikalla noin 160 mediatalosta. Helsinki on osallistunut MIPIMtapahtumaan 1990-luvun puolivälistä alkaen. ??Nuorten kesätyöhaku alkaa maanantaina 9.3. ja päättyy perjantaina 20.3. klo 16.00. Hakuun tulevat 16?17-vuotiaille suunnatut kesätyöt sekä 16?20-vuotiaille suunnatut Siisti kesä -hankkeen työpaikat. Molempiin otetaan sekä nuoria, joilla ei ole aiempaa työkokemusta että nuoria, joilla jo on aiempaa työkokemusta. Nuorten kesätyöt ovat avustavia tehtäviä, kuten vanhusten kanssa seurustelua, lasten kanssa leikkimistä ja erilaisia toimistotehtäviä. Eniten 16?17-vuotiaiden kesätyöpaikkoja on sosiaali- ja terveysvirastossa, nuorisoasiankeskuksessa ja varhaiskasvatusvirastossa. Siisti kesä -hankkeen työntekijät puolestaan huolehtivat puistojen, aukioiden, kadunvarsien sekä liikunta- ja uimapaikkojen siisteydestä. Näitä työpaikkoja on haussa HKL:ssä, Starassa ja liikuntavirastossa. Nuorten kesätyöt kestävät kolmesta viikosta kahteen kuukauteen. Lyhyen työelämäkokemuksen lisäksi kesätyö kaupungilla on oiva keino tutustua kaupunkiin työnantajana. Aurinkovoiman tuotanto käynnistyi Suvilahdessa ??Suomen suurimman aurinkovoimalan tuotanto käynnistyi maaliskuun alussa Helsingin Suvilahdessa. Helenin voimala kasvattaa koko Suomen verkkoon kytkettyä aurinkosähkötehoa yli 10 prosentilla. Suvilahden aurinkovoimalan paneelien asennustyöt saatiin valmiiksi helmikuun lopussa, ja voimalan sähköntuotanto käynnistyi maaliskuun alussa. Paneelit asennettiin olemassa olevan sähköaseman katolle muun remontin yhteydessä. Aurinkovoimalan teho on jopa yli 340 kW, ja se on Suomen suurin. Voimala tuottaa vuodessa noin 275 megawattituntia aurinkosähköä, mikä vastaa noin 137 kerrostalokaksion sähkönkulutusta. Suvilahden 1188 aurinkopaneelia myytiin nimikkopaneeleina. Asiakas saa nimikkopaneelinsa tuottaman aurinkosähkön käyttöönsä kuukausimaksulla, ja paneelin tuottaman sähkön arvo hyvitetään sähkölaskussa. Yksi Suvilahden nimikkopaneeli tuottaa yli 11 % kerrostalokaksion kuluttamasta sähköstä. Jos kaksion asukkaat säästävät energiaa ja heillä on käytössään viisi paneelia, asukkaat voivat vuositasolla tuottaa kaiken kotona kuluttamansa sähkön itse suoraan auringosta. Keskellä kaupunkia Aurinkovoimala kaupunkiympäristössä mahdollistaa puhtaan energian tuottamisen siellä, missä energiaa käytetään. ? Aurinkovoimala edistää konkreettisesti hiilineutraalin tulevaisuuden saavuttamista, muistuttaa projektinjohtaja Atte Kallio Helen Oy:stä. ? Helen on sitoutunut rakentamaan uutta aurinkovoimaa kysynnän mukaan. Asiakkaamme voivat vaikuttaa suoraan kotimaisen ja uusiutuvan energian tuotannon kasvattamiseen ilmoittautumalla uusien nimikkopaneelien varausjonoon. Suvilahden aurinkovoimalan konseptissa on huomioitu erityisesti helppo skaalattavuus: aurinkovoimala voidaan toteuttaa moniin eri kohteisiin missä tahansa kaupungissa. Uusi aurinkovoimala pääkaupunkiseudulle on suunnitteilla. Nimikkopaneelien ennakko-ostajaksi voi jo ilmoittautua netissä. : AT T K ? S u v i l a h d e n aurinkovoimala vähentää hiilidioksidipäästöjä ja toimii siten konkreettisena keinona kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. ? Hanke on yhteiskunnallisesti merkittävä. Helen Oy on sitoutunut rakentamaan uutta aurinkovoimaa kysynnän mukaan. ? Voimalan teho on yli 340 kW. Voimala kasvattaa koko Suo- FA Suvilahden 1188 aurinkopaneelia myytiin nimikkopaneeleina. Asiakas saa nimikkopaneelinsa tuottaman aurinkosähkön käyttöönsä kuukausimaksulla, ja paneelin tuottaman sähkön arvo hyvitetään sähkölaskussa. Paneelit myytiin loppuun muutamassa päivässä. Aurinkovoimalaa voi seurata reaaliajassa verkossa, ja nimikkopaneelin hankkineet asiakkaat näkevät oman paneelinsa tuotannon pian julkaistavassa nettipalvelussa. Yksi Suvilahden nimikkopaneeli tuottaa yli 11 % kerrostalokaksion kuluttamasta sähköstä. Jos kaksion asukkaat säästävät energiaa ja heillä on käytössään viisi paneelia, asukkaat voivat vuositasolla tuottaa kaiken kotona kuluttamansa sähkön itse suoraan auringosta. men verkkoon kytkettyä aurinkosähkötehoa yli 10 prosentilla. ? Arvioitu vuosituotanto on 275 MWh. Energiamäärä vastaa noin 137 kerrostalokaksion sähkönkulutusta. ? Investoinnin arvo on noin 600 000 euroa. Voimala toteutettiin Ympäristöpenni-varoilla. ? Paikkana Helsingin Suvilahti, Helen Sähköverkko Oy:n sähköaseman katto.
• MunkinSeutu 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola ÂYleisönosasto Nro 6 Verottaja harmaan talouden kimpussa V erohallinto päätti aloittaa ravintola-alan valtakunnalliset tarkastukset. Tarkastusten tavoitteena on ravintola-alan harmaan talouden vähentäminen. Jopa kymmenen prosenttia ravintola-alan liikevaihdosta arvioidaan olevan harmaan talouden piirissä. Verotarkastajat aloittivat tarkastukset jo helmikuussa. Tiettyyn toimialaan keskittyvä tehostettu verovalvonta on osoittautunut hyväksi toimintatavaksi harmaan talouden vastaisessa toiminnassa. Ravintolaprojektin tavoitteena on kitkeä harmaata taloutta ravintola-alalta ja sitä kautta vähentää verovajetta. Samalla helpotetaan myös rehellistä ravintolatoimintaa harjoittavien tilannetta puuttumalla epäterveeseen kilpailuun, joka perustuu lakisääteisten velvoitteiden täyttämättä jättämiseen. Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla kuten rakennus- ja ravintola-aloilla. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuonna Viikot 12-13 2010 teettämän tutkimuksen mukaan arviolta noin kymmenen prosenttia ravintola-alan liikevaihdosta on harmaan talouden piirissä. Verojen menetykset ovat selvityksen mukaan noin 260 miljoonaa euroa ja lakisääteisten vakuutusmaksujen menetykset noin 60 miljoonaa euroa. Ravintola-alalla harmaa talous ilmenee esimerkiksi ohimyyntinä, pimeästi maksettuina palkkoina ja työnantajamaksujen laiminlyöntinä. Ohimyyntiä tapahtuu, kun kaikkia myynnistä saatavia tuloja ei kirjata kirjanpitoon. Verohallinto tekee ravintolatarkastuksissa yhteistyötä muiden viranomaisten kuten poliisin, aluehallintoviraston, tullin ja Valviran kanssa. Verohallinnon ravintolaprojekti kestää ensi vuoden kevääseen asti. Verohallinnon aiempi ravintolaprojekti toteutettiin vuosina 2003 - 2005. Tuolloin tuli ilmi harmaata taloutta noin 81 miljoonan euron edestä ja sen johdosta esitettiin maksuunpantaviksi lähes 35 miljoonan euron verot. -j.a. Suomenkielisten kielipoliittinen aloite eteni ? kokeilu ei riitä ??Eduskunta hyväksyi äänin 93-89 ponnen, jolla valtioneuvostoa kehotetaan selvittämään mahdollisuudet alueellisiin kokeiluihin kielten valinnaisuuden lisäämiseksi. Ruotsin valinnaisuuden vaikutuksia selvittävä kokeilu merkitsee piirun verran joustavampaa kielipolitiikkaa. Tämä on hyvä asia. Kokeilua ei kuitenkaan pidä rajoittaa esimerkiksi vain itärajalle, ja koskemaan vain venäjää vaihtoehtona, vaan kokeilu tulee ulottaa koko maahan ja koskemaan myös muita kieliä. Esimerkiksi Saksa on Suomen viennin kannalta jopa tärkeämpi kieli kuin venäjä. ? Aloite merkitsi voittoa myös siinä, että eduskunnassa tuotiin esille suomenkielisten näkökulma kielipolitiikkaan. Tämä lisää kielipolitiikan läpinäkyvyyttä. ?Ruotsi valinnaiseksi -kansalaisaloite voi johtaa nykytilanteen paranemiseen. Valinnan vapautta kannattavilla, siis kolme neljännestä suomenkielisistä, on syytä iloon, toteaa yhdistyksen varapuheenjohtaja Heikki Orsila. ? Jatkon ja kokonaisuuden kannalta tulos ei riitä. Seuraavaksi on äänestäjien vuoro. Eduskuntaan tulee saada vapaan kielivalinnan kannalla olevia kan- Maamme asiat ovat rempallaan, pisarasta ja muusta uhotaan. Ihanteemme on kadonneet, kauniit kukat kuihtuneet. Nälkä, tuska toisen ihmisen nautinto on kylmän sydämen. Ootteko kuulleet kummempaa, miten vanha kettu hehkuttaa? ?Rehellisyys tyhmyyttä onkin ja sillä kansaa ruokitaan?. Joko meidän silmät aukeaa, utopian kuplat puhkaistaan? Työperäisestä maahanmuutosta Puhumatta paras ??Meillä esiintyy tänä kännykkäkautena jatkuvaa puhesaastaa niin busseissa, junissa kuin kävelykierroksillakin. Sille altistuminen herkistää kuuloaistit, aiheuttaa pätkimistä aivotoiminnassamme ja saa aikaan levottomuutta ulkoisissa elimissämme. Mutta jotain hyvää tästäkin toiminnastamme voisi yrittää löytää. Onko nyt vihdoin keksitty ratkaisu entisaikojen yleisimpään ongelmaamme eli puhumattomuuteen. Kännykätkö sen ongelman ratkaisivatkin? Sillä lapsuutta, vanhemmuutta ja aikuisuutta muistelevat kirjat, sotamuistelmat ja elokuvat käsittelevät useimmiten puhumattomuutta kanssaihmisten kesken. Vanhemmat, aikuiset, lapset, sotajermut, rakastetut, vainotut eivät puhu asioista keskenään, eivätkä he puhu ja selitä asioita läheisimmilleen. Isät eivät ole kertoneet sotakokemuksistaan lapsilleen, ei sukulaisilleen, ei kellekään. Tätä asiantilaa on sitten taivasteltu sadoissa ja taas sadois- sa kirjallisissa tuotteissa, musiikissa, taiteissa ja elokuvissa. Kävin kerran Israelissa työmatkalla. Siellä jopa päiväkotilapset kierrätetään 2. maailmansodan kauhujen esittelymuseoissa. Kun kyselin asiasta museon johtajalta, hän sanoi, että kaikkien pitää tietää yhteinen historia lapsuudesta asti. Mietin silloin, ettei vain kierrätettäisi samalla myös vihaa ja katkeruutta. Kysellessäni isältäni ? joka oli 5 vuotta sodassa ? että miksei hän kerro minulle sodasta ja venäläisistä? Hän vastasi, ettei halua minulle niistä kertoa, koska minä joudun todennäköisesti elämässäni heidän kanssaan tekemisiin ja hän ei halua antaa minulle valmiita ennakkoluuloja ja vihantunteita. Minun pitää elämässäni tehdä omat johtopäätökset ihmisistä. Puhumattomuudellakin voi siten olla hyviä puolia. Ainakin se, että jos ihminen on hiljainen, niin kun hän sitten jotain sanoo, muut kuuntelevat. Se voi olla harvinaista herkkua ja usein mietittyä asiaa. Ne lauseet jäävät mieleen ikuisesti kuten isäni selitys puhumattomuudestaan. Joskus olen myös miettinyt sitä, että tarvitseeko meidän ihan kaikesta puhua? Itseäni ainakin kyllästyttävät jatkuvat kukkaron nyörien kiristämisen seurannat. Olisi hauska nähdä, mitä nykyisessä avoimuuskulttuurissa kasvaneiden lasten kirjat tulevaisuudessa vanhemmistaan ja heidän kasvatuskeinoistaan kertovat? ? Mutsi ja fade ne vaan bamlas koko ajan, me ei ehditty tehdä mitään kivaa, kaikki aika meni, että ne sai edes kotihommat johonkin kuosiin! Ei ne meille mitään puhuneet tai kertoneet! Ei mitään, mitä me ei oltais jo tiedetty. Kato, me oltiin kaikki netistä luettu tuhanteen kertaan ja ne ei olleet päiväkausiin ehtineet päivittää tietojaan. Kuka nyt vanhaa stoorii viitsii kuunnella, ei kukaan!? Heikki Orsila Vapaa Kielivalinta ry:n tiedottaja Ilmari Rostila Vapaa Kielivalinta ry:n puheenjohtaja Löytyykö vastuunkantajaa? Milloin herää Suomen maa, kansalaiset ideat oivaltaa? Idän mustat pilvet pelottaa, ÂMunkan mummon jupinat sanedustajia. Vaalien jälkeisen hallituksen on otettava huomioon suomenkielisten näkökulma. On todennäköistä, että asiasta tarvitaan vielä uusi kansalaisaloite. Jokaisen suomenkielisen kodin ja opiskelijan tulee voida vapaasti valita, opiskeleeko ruotsia vai ei, muistuttaa yhdistyksen puheenjohtaja Ilmari Rostila. ??Luin 11.03(.2015) Iso numero-lehdestä otsikolla: ?Unelma omasta kodista? artikkelin kuinka Suomeen hankitaan maahanmuuttajia, mutta ei tarjota asuntoja ! Muistan oman Helsinkiin tuloni kuinka jouduin asumaan autossa 14 asteen pakkasessa, mutta suostuessani mihin tahansa työhön, niin eräs rakenteiden tarkastaja sääli minua, kun sai tietää asunnottomuuteni ja kertoi asuntolasta johon pääsin sitten seuraavaan asuntolaan ja tukiasuntoon ja ilmeisesti arvostettiin, kun tein ruokani sekä sopeuduin muihin asukkaisiin, niin sain noin 8 vuoden jälkeen kaupungin asunnon. Näyttää, että täällä ei pystytä myöntämään kohtuuhintaista asuntoa vieläkään, mutta ollaan väkisin teettämässä kaikille työläisille orjantyötä ! Lassi Tiittanen Kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 29.3., jolloin kelloja siirretään yöllä kello kolmelta tunti eteenpäin kello neljään. puhurit laivaamme keikuttaa. Löytyykö valkoisia enkeleitä vai onko heitä ollenkaan? Selkosanainen viisas ihminen, avaisitko portit parempaan? Anna jokaisen kunnon ihmisen kantaa kekoon omia korsiaan. Kun työhön vielä tartutaan, järkeä ja sydäntä tarvitaan. Maamme asiat ovat rempallaan, löytyykö vastuunkantajaa? Päättäjiltä ryhtiä vaaditaan, järkeä ja sydäntä tarvitaan. Toivo Levanko Keväästä kesään Kevät saapui, luonto puhuu virran solinassa. Tuulen huminassa, lintuin muutossa. Ei metsä enää hiljainen, taas muuttolinnut laulaa. Pian puut ja pensaat on juhlapuvuissaan. Koivut, haavat lehdet saavat, luonto kukoistaa. On ihmismieli iloinen jälkeen talven tuiskujen. Olavi Kylliäinen Hallitus ei myönnä virheitään ??11.03(.2015) Kuulin Radio Suomen aamu-uutisissa kuinka Suomen hallitus aikoo pakottaa työttömät töihin uhkaamalla poistaa kaikki tuet jos ei mene töihin ! Mihin töihin, kun Suomen hallitus on omilla toimillaan poistanut kaikki työpaikat antamalla suuryri- tyksille tukea, mutta nämä ovat laittaneet ?kilometritehtaalle? työntekijät ja tämä mamo- hallitus EI USKALLA PYYTÄÄ NÄILTÄ VÄÄRIN TOIMINEILTA YRITTÄJILTÄ Rahoja takaisin, vaan ne on menneet Kankkulan kaivoon ! Lassi Tiittanen Liputta matkustaneiden määrä pysyi vähäisenä ??HSL:n tarkastamista matkustajista ilman asianmukaista matkalippua matkusti vuonna 2014 noin 2,7 prosenttia. Osuus on yhtä suuri kuin edellisenä vuonna. Kaikkein eniten liputtomia matkustajia oli lähijunissa, metroasemien laiturialueilla ja raitiovaunuissa. HSL tarkastaa matkalippuja koko HSL-alueella ja lisäksi VR:n lähi- ja kaukojuna- liikenteessä. HSL:n tavoitteena oli pitää liputtomien matkustajien määrä alhaisella tasolla tarkastamalla lippuja näkyvästi ja tehokkaasti. Tavoitteessa onnistuttiin: HSL tarkasti vuoden 2014 aikana yhteensä 3,8 miljoonan matkustajan liput, mikä on hieman edellisvuoden määrää (4 miljoonaa) pienempi.
• MunkinSeutu Viikot 12-13 5 Kyselytunti puolueille -osa 1 la, joihin puolueet vastasivat niin ikään vuoden loppuun mennessä.  Josa Jäntti ??Suomen Senioriliike ry lähetti puolueille kysymyksiä jo viime vuoden puolel- MNI KOLU Uusista metrojunista ensimmäinen toimitettu HKL:lle ??Helsinkiin tilatuista uusista metrojunista ensimmäinen on toimitettu HKL:n Roihupellon metrovarikolle. Metrojuna numero 301 toimitettiin Vuosaaren satamasta kahdessa osassa maanantain ja tiistain aikana. Varikolla juna ensin kootaan ja sille tehdään ensimmäisiä testejä. Jos kaikki on kunnossa, aloitetaan koeajot varikon testiraiteella ensi viikolla. Myöhemmin maalis-huhtikuussa aloitetaan koeajot linjaraiteella metron liikennöintiajan ulkopuolella. Ensimmäiset matkustajat pääsevät kyytiin tämän hetkisen tiedon mukaan loppukeväällä. M300-junan on valmistanut HKL:lle espanjalainenkiskokalustovalmistaja CAF. Uusi metrojuna on nelivaunuinen ja lähes 90 metriä pitkä eli nykyisten junien kahden vaunuparin mittainen. Metro on kokonaan läpikäveltävä eli sen sisätilat ovat täysin yhtenäistä tilaa. Junissa on myös ilmastointi. Junia on tilattu kaikkiaan 20. Sarjan seuraavat junat toimitetaan Helsinkiin niin, että kaikki junat on toimitettu kesällä 2016. Uusia junia tarvitaan Länsimetron liikenteen alkaessa. STM jatkaa soteuudistuksen valmistelua ??Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sote-uudistuksen valmistelua. Jatkovalmistelun kannalta on välttämätöntä tehdä virkavalmisteluna riittävä selvitys vaihtoehdoista, joilla perustuslakivaliokunnan linjausten mukaan voidaan edetä ja saavuttaa uudistuksen tavoitteet. Tälle valmistelulle on varattava riittävä aika. Sote-uudistus on edelleenkin välttämätön ihmisten perusoikeuksien turvaamiseksi ja kestävyysvajeen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen väestöpohjaa on laajennettava sekä uudistettava palvelurakennetta ja toimintatapoja. Uusi valmistelu on tar- peen käynnistää mahdollisimman nopeasti. Perustuslakivaliokunnan lausunnot antavat suunnan jatkotyölle. Jotta valmistelussa päästään parhaaseen lopputulokseen, tarvitaan nyt virkavalmisteluna tapahtuvaa uutta selvitystyötä poliittisen päätöksenteon tueksi. Se tarkoittaa eri vaihtoehtojen sisällöllistä selvittämistä sekä vaikutusten arviointia. Tähänastinen monivaiheinen valmistelu on osoittanut, miten tärkeä soteuudistus on yhteiskunnalle. Tietoisuus uudistuksen tarpeesta ja laaja-alaisesta vaikutuksesta on lisääntynyt. Eri toteutusvaihtoehtoja ja näkemyksiä on selvitetty laajasti hallituskau- den aikana. Jo tehtyä työtä hyödynnetään jatkovalmistelussa. Sosiaali- ja terveydenhuolto toimii nykyisin hyvin vaihtelevalla palvelu- ja kustannustasolla, eikä vastaa veronmaksajien odotuksia. Tarvitaan toiminnan ohjauksen vahvistamista myös kansallisesti. Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa ja yhdistää koko sosiaali- ja terveydenhuolto yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Nämä tavoitteet ovat edelleen keskeisiä jatkotyössä. Tour De Helsingin juhlavuosi Pyöräilykauden ykköstapahtuma Tour de Helsinki juhlii kymmenvuotista taivaltaan ??Pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan teillä ajettava Tour de Helsinki on Suomen merkittävin pyöräilytapahtuma. Tämän vuoden TdH on kymmenvuotisjuhla-ajo, joka poljetaan sunnuntaina 30. elokuuta. Mukana on laaja joukko maamme eturivin kilpapyöräilijöitä, mutta ennen kaikkea kyseessä on kuntotapahtuma hyvän harrastuksen merkeissä. ? Vaikka matka on 140 kilometriä, sen voi ajaa rauhallisella vauhdilla eikä kulkuvälineen tarvitse olla kilpapyörä, sanoo tapahtuman perustaja Tuomas Pernu. Kuntoajossa onkin nähty maantiepyörien ohella maastopyöriä, hybridejä ja retkipyöriä ? ja kaikilla on päästy maaliin. Nuorimmat polkijat ovat olleet kymmenvuotiaita. Naisten osuus osanottajajoukosta on kasvanut koko ajan. Pyöräily on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, ja Pernu toivoo yhä useamman kaksipyöräisellä liikkuvan innostuvan loppukesän tempauksesta. Reitin pystyy polkemaan läpi, vaikka olisi harjoitellut maltillisesti. ?Kun ihmiset ovat ajaneet maaliin, Velodromin ruokailupaikalla on nähty todella onnellisia ilmeitä, Pernu kertoo. Kaikki alkoi yhteislenkistä Tour de Helsinki sai alkunsa syyskuussa 2005, kun Tuomas Pernu kutsui Fillarilehden keskustelufoorumilla pyöräilijöitä kauden päätöslenkille otsikolla ?Tour de Helsinki?. Mustavuoren ulkoilualueen parkkipaikal- le ilmaantui kymmenkunta innokasta, jotka ajoivat raekuuron säestämänä 170 kilometrin lenkin. Vuonna 2007 lähtö- ja maalipaikka vietiin Käpylän Velodromille ja matkaksi tuli 140 km. Osallistujia tässä ensimmäisessä virallisessa TdH-kuntoajossa oli noin 400. Velocitor Oy ryhtyi vastaamaan tapahtuman järjestelyistä vuonna 2008.  Loppukesän kuntoajo kasvatti suosiotaan vuosi vuodelta: osanottajaennätys nähtiin 2012, jolloin lähtöviivalle asettautui 2 291 polkijaa. Kilpailun voittajat: 2014 Oskar Nisu (Viro) 2013 Matti Manninen 2012 Jaan Kirsipuu (Viro) 2011 Mihkel Räim (Viro) 2010 Matti Helminen 2009 Kimmo Kananen 2008 Riivo Schumann (Viro) 2007 Eärendel Fingerson (USA) Jos katsomme ETK:n (Eläketurvakeskus) ennustetta tulevaisuuteen 30 vuotta eteenpäin, niin ansiotasoindeksin mukaan silloin eläkkeiden korotus aiheuttaisi eläkemenoihin 3.680 miljardin ? lisäyksen, mutta sen mukaan eläkerahastojen tuotot olisivat 44.460 miljardia ? ja eläkerahastojen varat peräti 808. 390 miljardia ?  5,5 % prosentin kasvuoletuksella  (=15 viime vuotta) eli ansiotasoindeksin kumulatiivinen hinta ei ole horjuttamassa eläkejärjestelmää. Näin ei ole käynyt Alankomaissa eikä Tanskassakaan! Kaikkihan kasvavat kumulatiivisesti, palkat, työeläkerahastot jne, eli jos jonain vuonna palkat nousevat 2%, niin seuraavana vuonna sitä ei oteta pois, vaan aina lisäykset lisätään edelliseen vuoteen. Viime vuonna rahastojen tuottojen kasvu on ollut n. 7-8 %.  Ensimmäisen kerran taitettu indeksi uskallettiin syrjäyttää nyt, kun eläkkeiden korotus sen mukaan olisi pitänyt olla 1.4 %, niin se muutettiin 0,39 %:ksi! Toisin sanoen vasta ETK ja Kimmo Kiljunen ovat tuoneet reilusti esille ansiotasoindeksin todellisen vaikutuksen vuonna 2013 ja 30 vuoden kuluttua! Olisi todella hyvä, että nykyisten ja tulevien kansanedustajien silmät avautuisivat ja oikea tieto ansiotasoindeksin vaikutuksesta menisi perille! Tämä tieto puuttui, kun Lipposen hallituksen esityksestä PÄÄTETTIIN v.1996 taitetetusta indeksistä. Ajatelkaapa, jos ansiotasoindeksi olisi säilytetty, kuinka paljon eläkeläiset olisivat maksaneet eläkkeistään valtiolle ja kunnille veroja ja kuluttaneet (lisää veroja alv :n kautta) pitäen työllisyyttä yllä 19 vuoden aikana. Aikamoinen virhearviointi  Lipposen hallitukselta! Kaiken kaikkiaan ansiotasoindeksi on se ainoa, alkuperäinen ja oikeudenmukaisin korotusmenetelmä eläkkeisiin, joka ylläpitää ja säilyttää sen eläkeidean, että eläkkeelle jäädessä n. 60% silloisesta palkasta säilyttää ostovoiman eläkepäivinäkin! Uskon, että kaikki tulevat eläkeläisetkin ovat samaa mieltä iästä riippumatta!
• MunkinSeutu 6 Päivyri Seurakunta Viikon mietelause: Nimipäivät: Viikot 12-13 Ihmisen pitäisi varoa miten nauraa, sillä nauraessaan hän paljastaa kaikki vikansa. Viikko 12 R.W. Emerson (1803-82) Ma 16.3. Ilkka Ti 17.3. Kerttu, Kerttuli Ke 18.3. Eetu, Edvard To 19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä. Juuso, Josefiina, Joose, Jooseppi, Joosef Pe 20.3. Aki, Kim, Kimi, Joakim, Jooa, Jaakkima La 21.3. Kevätpäiväntasaus. Pentti Su 22.3. Marian ilmestyspäivä. Vihtori Viikko 13 Ma 23.3. Akseli Ti 24.3. Kaapo, Gabriel, Kaapro, Kaappo Ke 25.3. Aija, Aava To 26.3. Manu, Manne, Immo, Immanuel Pe 27.3. Sauli, Saul La 28.3. Armas Su 29.3. Palmusunnuntai. Kesäaika alkaa. Joni, Joonas, Jouni, Joona, Jonne, Jonni Menovinkit ??Mestari-Laulajien 100-vuotiskonsertti Yliopiston juhlasalissa la 28.3. klo 16 (Aleksanterinkatu 5). Solisteina Tommi Hakala ja Johanna Tuomi. Johtaa Märt Ratassepp. Liput 25 ? ovelta. Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Ke klo 13 Keskiviikkokahvit, 18.3. ei kahvia, vaan lähiretki Antarcticavalokuvanäyttelyyn Canon Oy:n tiloissa. Tutustumme luontokuvaaja Arno Rautavaaran johdolla hänen Etelämantereen kuviinsa. Lähtö Munkkivuoren kirkolta klo 13, mukana Jouni Hartikainen. Ke 25.3. klo 13 keittoateria, mukana Katariina Wirta. Ma klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65. Klo 14 Merimieskirkkopiiri, 23.3. vieraana viestintäpäällikkö Marko Toljamo. Ma klo 18 Katekismuksen äärellä ? ilta. 23.3. Sakramentit, Hartikainen; 30.3. Raamattu, rippi, rukous, Wirta. Tule tutkimaan kristinopin vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. Su 22.3. klo 11 Messu, Rinne, Sidoroff, sekakuoro Procantus johtajanaan Mirjam Kyrönseppä. Ke 25.3. klo 10 Lapset soittavat lapsille ? Länsi-Helsingin musiikkiopiston konsertti, Sidoroff. Vapaa pääsy. To 26.3. klo 10.30-12.30 ja klo 16-18 YV-tempaus Munkkivuoren ostoskeskuksessa K-kaupassa. Pe 27.3. klo 13 90-vuotiaitten keskusteluryhmä. Klo 19 Rukousryhmä nuorten puolesta. La 28.3. klo 12-14 Pääsiäismyyjäiset. Mukana seurakunnan omia toimintapiirejä sekä yhteistyökumppaneita. Su 29.3. klo 11 Körö körö kirkkoon ?vauvakirkko! Vauvakirkko on perheen pienimpien oma kirkkohetki, jossa lauletaan, leikitään, rukoillaan ja siunataan. Mukaan voi ottaa oman helistimen. Tuo vauvasi riemulliseen kokemukseen yhdessä Munkinseudun vauvojen kanssa. Lapset siunataan alttarilla ja vanhemmille ehtoollinen. Vauvakirkon jälkeen seurakuntasalissa kirkkososeet ja sosekeittoa sekä kirkkokahvit. Kirkkoon ovat tervetulleita kaikenikäiset ! Katariina Wirta, Jouni Har- tikainen, Kaisa Sidoroff, Leena Eronen ja Rauna Mannermaa. Ti 31.3. klo 18 Hiljaisen viikon iltamusiikki, Sidoroff, Valtonen. Ke 1.4. klo 9.30 Lasten pääsiäiskirkko, Frilander, Sidoroff. Tervetuloa myös kotihoidossa olevat lapset hoitajineen. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa. Ti klo 11-12.30 Sanan äärellä. Klo 13-15 Olohuone ? avoin kahvila. Ke 18.3. klo 18 Vanhan musiikin iltasoitto - LänsiHelsingin musiikkiopiston konsertti. Vapaa pääsy. To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki. Pe  klo 18 kokoonnutaan rukoilemaan Suomen ja muiden ajankohtaisten asioiden puolesta. Tervetuloa! La 21.3. klo 16 Hengellisen musiikin toivekonsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi la 21.3. klo 16. Toiveita toteuttavat seurakunnan kanttorit sekä kirkkokuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 5 ? Yhteisvastuukeräykselle. Su 22.3. klo 13 Messu, Rinne, Valtonen. Ke 25.3. klo 19 Ilta elävän veden lähteellä ? sanaa ja rukousta, puhe Katariina Wirta. Ehtoollinen. La 28.3. klo 18 Levollisuuden messu, Wirta, Sidoroff. Iltatee. Esilauluryhmän harjoitukset klo 17, tervetuloa mukaan, kuoro- tms. laulukokemusta ei edellytetä. Ma 30.3. klo 10 Lasten pääsiäiskirkko, Frilander, Sidoroff. Tervetuloa myös kotihoidossa olevat lapset hoitajineen. Ke 1.4. klo 18 Hiljaisen viikon iltamusiikki, Sidoroff, Valtonen. Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Ke klo 10.15-11.15 Raamattupiiri, Erkkilä. Ti 31.3. klo 10 Lasten pääsiäiskirkko, Frilander, Sidoroff. Tervetuloa myös kotihoidossa olevat lapset hoitajineen. Muuta Lasten avoimet päiväkerhokerhot: Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä. Munkkivuori ke klo 9.30-11.30. Munkkiniemi, ma klo 9.30-11.30, to klo 15-16.30 sekä ensilapsikerho ke klo 15-16.30. Lehtisaari ti klo 9.30-11.30. Sururyhmä läheisensä menettäneille 9.4.-4.6. (joka toinen to klo 1617.30. Tied. ja ilm. ryhmän vetäjille 1.4. menn. Elise Rinne p. 09 2340 5162 tai Leena Pankakoski p. 050 560 8279. Tervetuloa mukaan kävelyryhmään, iloiseen joukkoon ti klo 10. Lähtöpaikat: 17.3. Puistotie 1 ratikkapysäkki. 24.3. Pikku Ranska, Ulvilantie. 31.3. Munkkivuoren kirkko. Villa Elfvikin luontotalossa maalis-huhtikuussa Tilaisuudet pidetään Villa Elfvikin luontotalossa, Laajalahdessa,  Elfvikintie 4. Tietoa luontotalosta ja ajankohtaiset tiedon tapahtumista löydät internetsivuiltamme www.espoo.fi/villaelfvik. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.   ??Mäyrän metsän satuhetki su 1.3. ja 5.4.2015 klo 11 Opas lukee satuja Villa Elfvikin luontotalon Mäyrän metsässä. Luontotalon yläaulaan on rakennettu suomalainen metsä - Mäyrän metsä, missä voi pukeutua metsän asukkaaksi ja leikkiä metsäneläinkäsinukeilla. ??Luontoretkiä lapsiryhmille toukokuussa - ilmoittautuminen alkaa 10.3.2015 Opas johdattaa lapsiryhmiä luontoretkelle Villa Elfvikin lähiluontoon arkipäivisin (ma-pe) koko toukokuun ajan. Toiminnallisia 1,5 - 2 tuntia kestäviä retkiä on valittavana kolme erilaista. Maksuttomia retkiopastuksia voi varata 10.3. klo 9 alkaen Villa Elfvikin luontotalosta, puh. 09 816 54400.  ??Luomutuotteiden suoramyyntiä su 15.3. ja 19.4.2015 klo 10?15 Villa Elfvikin luontotalossa on mahdollisuus ostaa suoraan viljelijältä herkul- lisia luomutuotteita, mm. juureksia, sipulia, korppuja, spelttituotteita, leipää ja pakastemansikkaa. Café Satakielessä molempina päivinä luomukeittolounas! ??Villa Elfvikin ystävät ry:n vuosikokous ma 16.3.2015 klo 18 Villa Elfvikin ystävien tavoitteena on tukea Villa Elfvikin luontotalon toimintaa ja edistää ympäristötietoisuutta ja -kasvatusta Espoossa. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen myönteisiä kokemuksia luonnosta ja Villa Elfvikin rakennus- ja kulttuurihistoriasta. Kahvitarjoilu. ??Kansallispuisto Porkkalaan? yleisötilaisuus ti 24.3.2015 klo 18?20 Metsähallituksen edustaja kertoo luontokuvien kera Porkkalan kansallispuiston perustamisen eri vaihtoehdoista ja ylläpidon haasteista. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kanssa ja saamme kuulla myös heidän kommenttinsa. Aikaa on varattu myös yleisön kysymyksille ja keskustelulle. Luontotalossa voi samalla tutustua näyttelyyn aiheesta. Kahvitarjoilu. ??Luontovalokuvaustyöpaja la 28.3.2015 klo 11?14 Mikä kimaltaa keväisessä ruovikossa? Millaisia kuvaaarteita kätkeytyy luontotalon lähiseudulle?Jaa löytämäsi kuva-aarteet kavereidesi kanssa Instagramissa! Työpajan vetää valokuvaaja ja ympäristökasvattaja Taika Ilola. Osallistua voi myös ilman omaa kameraa. Ilmoittautuminen viimeistään 22.3.2015 Villa Elfvikiin, puh. 09 8165 4400 tai villaelfvik@espoo.fi. ??Laajalahden linturetki la 11.4.2015 klo 8-11 Muuttolintujen saapuminen on varma kevään merkki. Aikuisille suunnattu maksuton retki alkaa Villa Elfvikin luontotalon pihalta. ??Retkeilykummi ? kurssi la 11.4.2015 klo 10-13 Retkeilykummi edistää lasten ulkoilullista elämäntapaa ja on mukana mahdollistamassa ulkona tapahtuvaa opetusta. Käytännön lä- Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650 heisellä kurssilla opit, mikä on tärkeää lasten ja nuorten ohjaamisessa ja miten aloittaa retkeilykummitoiminta koululuokan, iltapäiväkerhon tai päiväkotiryhmän kanssa. Maksuton koulutus järjestetään yhteistyössä Suomen Latu ry:n Luokasta luontoon -hankkeen kanssa. Kouluttajana on projektikoordinaattori Mari Parikka-Nihti. Ilmoittautuminen Villa Elfvikin luontotaloon viimeistään 2.4.2015, puh. 09 8165 4400 tai villaelfvik@espoo.fi. ??Tervetuloa takaisin! ? koko perheen linturetki Laajalahdelle su 12.4.2015 klo 10.30?12.30 Kiipeämme lintutorniin ja liikumme rannan tuntumassa tarkkailemassa kevään lintuja. Retki sopii erityisesti perheen pienimmille. Yksi retken kohokohdista on tietysti evästauko, joten tuo mukanasi retkieväät. Maksuton retki alkaa Villa Elfvikin luontotalon pihalta. ??Laajalahden linturetki su 26.4.2014 klo 18-20, lähtö Otaniemestä! Vesilinnut ja kahlaajat saapuvat Laajalahdelle. Aikuisille suunnatulle maksuttomalle retkelle lähdetään osoitteesta Konemiehentie 1. Lämpimästi päälle!  Vaihtuvat näyttelyt ??Vuoden luontokuvat 2014 15.3.2015 asti Näyttely koostuu 40 vuoden 2014 Vuoden Luontokuva -kilpailussa palkitusta työstä. Voittajakuvan lisäksi esillä ovat kaikkien sarjojen voittajat sekä kunniamaininnan saaneet kuvat. Suomen luonnonvalokuvaajat ry:n järjestämä Vuoden luontokuva -kilpailu on Pohjoismaiden suu- rin luontovalokuvakilpailu. ??Porkkala uudelleen kansallispuistoksi 18.3. ? 26.4.2015 Näyttely esittelee Suomen luonnonsuojeluliiton tekemää Porkkalan kansallispuistoesitystä ja alueen hienoa merellistä luontoa sanoin ja kuvin. Näyttelyn toteutuksesta vastaa Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Kirkkonummen ympäristöyhdistys.   Villa Elfvikin luontotalo on avoinna maaliskuussa ma-pe klo 9-15 ja su klo 10?16. Huhtikuussa siirrytään kesäaikaan, joten 1.4. alkaen talo on avoinna ma-pe klo 9-16 ja la-su klo 10?16, pääsiäispyhinä klo 10?16. Café Satakieli on avoinna viikonloppuisin ja pyhinä talon aukioloaikoina. Sisäänpääsy luontotaloon on maksuton. Helsingin yliopiston kirjasto testaa sunnuntaiaukioloa ??Helsingin yliopisto kerää huhtikuussa kokemuksia kirjaston sunnuntaiaukiolosta. Kevät on kiireistä aikaa opiskelijoille ja juuri tämän vuoksi kokeilu sijoitettiin kevätkauteen, jolloin lukupaikoista on huutava pula. Kaisa-talossa sijaitseva pääkirjasto on avoinna kolmena sunnuntaina ja kävijöiltä kerätään mielipiteitä aiheesta. Lukukauden aikana yliopiston kirjastossa vierailee arkipäivisin yli 6000 kävijää ja lauantaisin määrät nousevat pariin tuhanteen. Esimerkiksi yliopiston pääkirjaston viihtyisät lukupisteet ruuhkautuvat tenttikausien, ylioppilaskirjoitusten ja pääsykokeiden edellä. Kokeilulla yliopiston kirjasto selvittää, kannattaisiko myös sen tarjota monen kaupungin kirjaston tapaan palveluitaan sunnuntaisin. Helsingin yliopiston pääkirjasto on avoinna pääsiäisen jälkeen kolmena sunnuntaina: 12.4., 19.4. ja 26.4. Asiakaspalvelu sisääntulokerroksessa ja työskentelytilat koko Kaisa-kirjas- tossa ovat asiakkaiden käytettävissä klo 12:00?18:00. Kaisa-kirjasto Fabianinkatu 30 00100 Helsinki Sunnuntaisin sisäänpääsy Fabianinkadulta ja Helsingin yliopiston metrotasolta. Pääsiäisenä kirjaston toimipaikat ovat kiinni pe? ma 3.?6.4. Kiirastorstaina 2.4. palvelemme seuraavasti: Kaisa-talo 9?18 Kumpula, Minerva, Terkko ja Viikki 9?16 Hammaslääketieteellinen 9?15
• MunkinSeutu Viikot 12-13 7 Porkkala uudelleen kansallispuistoksi -näyttely Villa Elfvikin luontotalossa ??Näyttely esittelee Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF:n tekemää Porkkalan kansallispuistoesitystä ja alueen hienoa merellistä luontoa sanoin ja kuvin. Tiistaina 24.3.2015 järjestetään yleisötilaisuus, jossa saadaan kuulla esittely Metsähallituksen selvityksestä kansallispuiston eri vaihtoehdoista. Porkkalan kansallispuistoa suunnitellaan perustettavaksi pääosin jo suojeluun varatuille valtion maille ja vesille. Metsähallituksen selvityksessä on ehdotettu myös viime kesän inventoinneissa löytyneitä biologisesti rikkaita matalikkoja mukaan kansallispuistoon. Kansallispuisto sovittaa suojelumuodoista parhaiten yhteen virkistyskäytön ja luonnonsuojelun. Uudelleen henkiin herätetystä Porkkalan kansallispuistosta löytyisivät lähes kaikki ne uusmaalaiset luontotyypit, jotka läheisistä Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistoista puuttuvat. Espoosta on valtuustoaloitteella esitetty Porkkalan kansallispuistoon liitettäväksi Pentalan ja Stora-Herrön saarten suojelualueita. Valtuusto käsitteli asiaa keväällä 2014 ja suhtautui myönteisesti asian selvittämiseen, mutta nyt odotetaan tarkempia päätöksiä ennen kuin otetaan kantaa Espoon alueiden liittämisestä kansallispuistoon. Näyttely on tehty Suo- menlahti-vuoden 2014 kunniaksi ja antaa vastauksia myös siihen, mitä jokainen voi tehdä hienon meriluontomme säilymiseksi. Näyttelyn toteutuksesta vastaa Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ja Kirkkonummen ympäristöyhdistys. Tiistaina 24.3.2015 klo 18 järjestetään Villa Elfvikissä yleisötilaisuus, jossa Metsähallituksen edustaja esittelee kuvin Porkkalan upeaa luontoa ja eri vaihtoehtoja kansallispuistoksi. Mukana keskustelemassa on mm. Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin ja Senioripalvelutalo Villa Ensi Senioripalvelutalo Tule mukaan laulamaan Lauluyhtye Aikamiehet vahvistaa rivivejään. Jos sinulla on voimakas halu olla mukana Suomen johtavassa lauluyhtyeessä, ota yhteyttä. www.aikamiehet.fi Espoon merellisen ulkoilun edustaja. Villa Elfvikin luontotalo on avoinna maaliskuussa ma-pe klo 9-15 ja su klo 10?16. 1.4. alkaen ma-pe tarjoaaVilla tuettuaEnsi ja turvallista asumismukavuutta tarjoaakeskellä tuettua ja turvallista kauneinta Helsinkiä. asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. klo 9-16 ja la-su klo 10-16. Pääsiäispyhinä klo 10-16. Café Satakieli on avoinna viikonloppuisin talon aukioloaikoina. Sisäänpääsy luontotaloon on maksuton. Tällä hetkellä huoneistoja vapaana! SoitaMerikatu meille 23, ja kysy Osoite 00150 lisää! Helsinki Tiedustelut: MaaritLisbethBlomqvist Ylimäki Puh.044 044 747 7474177 Puh. 4177 S-posti: taitoimisto@villaensi.?i sähköposti www.villaensi.?i toimisto@villaensi.fi Merikatu 23, 00150 Helsinki www.villaensi.fi Harmaalokki poikasineen, Porkkala, Sommarö, kuva Olli Saksela/ Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Kesäretki Porkkalan saaristoon. Kuva: Jussi Pesola/ Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Laajasalontien muutos puistokaduksi käynnistyy ??Laajasalontiestä suunnitellaan puistokatua ja sen ympäristöön kaupunkirakentamista. Muutos voi mahdollistaa asuntoja yli 3 000 asukkaalle. Uutena liikennemuotona kadulle suunnitellaan raitiovaunua. Laajasalontien muutos käynnistyy suunnitteluperiaatteiden laatimisella. Laajasalon puistokadulle on suunniteltu kaksi raitiotiekaistaa, neljä autokaistaa, kävely- ja pyörätiet, pyöräilyn laatukäytävä Baana sekä puurivejä. Liikenne-ennusteessa vuodelle 2035 kadun vilkkaimpien osien liikennemäärät vastaavat lähes nykyisiä Mäkelänkadun ja Turunväylän liikennemääriä. Liikennejärjestelyjen lisäksi suunnitteluperiaatteissa tarkastellaan rakentamismahdollisuuksia Laajasalontien molemmin puolin. Nykyistä moottoritien luonteista aluetta on tarkoitus kehittää saaristokaupunginosan keskustak- si, jonne saavutaan kaupunkibulevardin tyyppisesti puistokaduksi muutettavaa Laajasalontietä pitkin. Yliskylän liikekeskusta täydennetään asumisella, palveluilla ja toimitilojen laajennuksella sekä liityntäpysäköinnillä. Puistokadulle keskuksen kohdalle tulisivat bussi- ja raitioliikenteen vaihtopysäkit sekä pyöräpysäköintiä. Tasoristeykset korvaisivat kaksi nykyistä ajoneuvosiltaa. Uudistus alkaa uuden kauppakeskuksen rakentamisella. Keskuksen asemakaava on tullut voimaan tammikuussa 2015. Se mahdollistaa myös asuintalojen rakentamisen nykyisen ostoskeskuksen tilalle ja Isosaarentien varteen. Kauppakeskuksen Itäpuolelle suunnitellusta Yliskylän puistokadusta on nähtävillä liikennesuunnitelma. Suunnitteluperiaatteilla annetaan suunta tuleville asemakaavamuutoksille puistokadun alueella sekä siihen liittyvillä muilla alueilla Yliskylässä. Muutos luo edellytyksiä lisäksi asuntorakentamiselle liikekeskuksen kortteliin sekä uuden asuinalueen suunnitteluun Yliskylänlahden rantaan, nykyisen venesataman kehittämiselle sekä kelluville asunnoille. Laajasalo ja sen ympäristö on voimakkaassa muutoksessa. Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksessa on varaus saaristoraitiotielle kantakaupungista Kruunuvuoreen, Yliskylään ja siitä Vartiosaareen ja Vuosaareen. Tilanteessa, jossa Kruunuvuorenrannassa ja Vartiosaaressa asutaan ja vanhaa Laajasaloa on täydennetty, saarinaapuruston alueella voi asua yli 40 000 helsinkiläistä. Laajasalontien puistokadun suunnitteluperiaatteet perustuvat yleiskaavan selvitykseen ?Laajasalon alueellinen kehittämissuunnitelma ja kaupunkibulevardi?. Selvitykseen voi tutustua osoitteessa www.yleiskaava.fi Matkakortti uudistuu siniseksi 2016 ??HSL:n matkakortit vaihdetaan uusiin ensi vuonna. Korttien vaihto alkaa syksyllä 2016. Kortit vaihdetaan, jotta ne toimivat yhteen uuden vyöhykemallin kanssa. Uudet matkakortit mahdollistavat myös korttien lataamisen verkossa. Näillä näkymin nämä molemmat saadaan käyttöön vuoden 2017 aikana. Matkakorttien tilalle tuleva HSL-kortti on vakioasiakkaan kantakortti. Kortin haltija saa kaikki HSL:n asiakkailleen tarjo- amat edut eli edulliset matkaliput sekä HSL:n kumppaniedut: kortilla saa alennusta esimerkiksi erilaisista tapahtumalipuista, kahviloista ja kivijalkaliikkeistä. Lisäksi kortin haltija saa etuja HSL:n tulevasta verkkokaupasta. Uusi HSL-kortti on sininen ja sitä kuvittavat HSL:n logo sekä tutut joukkoliikenteen piktogrammit eli kuvasymbolit. Visuaalisen ilmeen pohjalla on Helsingin seudun karttakuva, joka on täynnä monipuolisia kul- kuvälineitä, reittejä ja palveluita, kaikkea sitä, mihin uudella HSL-kortilla pääsee osalliseksi. Kortin keskiössä on asiakas, joka saa nauttia sujuvasta liikkumisesta sekä ympärillään olevista palveluista ja eduista. Samalla uudistetaan myös kertakortin ulkoasu. Sen nimeksi tulee matkailijakortti, ja sille ladataan jatkossakin vuorokausilippuja. Valkoisen matkailijakortin visuaalinen ilme perustuu samaan karttakuvaan kuin HSL-kortti. järki ja tunteet SARI SARKOMAA helsinkiläinen kokoomuksen kansanedustaja terveydenhuollon maisteri kolmen koululaisen äiti Munkkalainen kansanedustaja ja ehdokas tavattavissa la 21.3. klo 10-12.30 Munkkiniemen puistotien varrella Lippakioskin kulmilla Laajalahden aukiolla. Tapahtumassa myös minikirppis. Asiaa Munkasta, Helsingistä ja Suomesta. Tervetuloa tapaamaan ja kahville! PIDETÄÄN YHTEYTTÄ! Voit laittaa minulle terveisiä tai tilata politiikan kuulumisia sisältävän eduskuntakirjeeni kotisivuiltani, sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 00102 Eduskunta tai 09 432 3033. Kotisivuillani www.sarisarkomaa.fi voit tutustua ajatuksiini ja eduskuntatyöhöni. @sarisarkomaa #Sarkomaa2015 www.facebook.com/sarkomaasari Aina on oikea hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin. Sarin tukiyhdistys
• MunkinSeutu 8 Viikot 12-13 Heikki A. Reenpää muistelee Henrik Renqvistiä Väki vanhenee ? ovatko palvelut ajan tasalla? Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista ikäihmisten asioista. Paikka Saga Munkkiniemi (Dosentintie 12), ma 23.3.15 klo 17.30-19.00. Alustajina ke Sari Sarkomaa ja emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä. Ilmoittautumiset Sagan vastaanottoon puh 09-458 560 16.3.15 mennessä. Paikkoja rajoitetusti. Tervetuloa! Verhoomo Tiisa Raati ?Tyyli- ja antiikkihuonekalut ?Modernit kalusteet ?Kangas- ja tarvikemyynti ?Kuljetus Soita ja tilaa ilmainen arviointi p. 040-774 2565 Munkkiniemessä jo vuodesta 2001! Vaihtuvilla nopeusrajoituksilla joustoa nopeuksiin ??Maaliskuun alusta lukien moottoriteiden vaihtuvat nopeusrajoitukset ovat sallineet hyvissä sääoloissa ja  valoisaan aikaan kesäajan rajoituksen 120 km/h. käytön. Yöllä ja hämärän aikaan sekä kelin niin vaatiessa rajoitukset pidetään vielä talvinopeuksissa eli moottoriteillä 100 km/h tai mahdollisesti jopa alempina. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella vaihtuvia nopeusrajoitusmerkkejä on asennettu mm. Turun moottoritielle ja Kotkaan johtavalle valtatielle 7. Merkkien ohjauksesta vastaa Liikenneviraston Tieliikennekeskus vallitsevien olosuhteiden ja liikennetilanteen mukaan. Pimeässä ja huonoissa keliolosuhteissa nopeusrajoitukset pidetään edelleen alempina.   Esim. Helsinki - Turku -valtatien moottoritieosuudella on voimassa sään ja kelin mukaan muuttuvat nopeusrajoitukset 120/100/80/60 km/h. ? Liikenneviraston viime syksyisen talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusohjeen mukaisesti 120 km/h rajoitusta voidaan käyttää 1.3. alkaen moottoritiejaksoilla, joilla on sään ja kelin mukaan muuttuva nopeusrajoitus. Pimeässä ja huonoissa keliolosuhteissa 120 km/h on ehdottomasti liian suuri nopeus, eikä sitä niissä oloissa voida käyttää ennen kuin koko maantieverkolla siirrytään kesärajoituksiin. Keliolosuhteet voivat maaliskuussa muuttua nopeasti huonoiksi ja silloin myös moottoriteiden vaihtuvien rajoitusten jaksoilla palataan keliohjauksen perusteella talviajan rajoituksiin, sanoo Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuusvastaava Marko Kelkka. Koko tiestöä koskevat varsinaiset talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset poistetaan Liikenneviraston päätöksellä kevään aikana. ??Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta, kun Henrik Renqvist julkaisi ensimmäisen kirjansa, kun puolestaan Otavan ensimmäisen kirjan julkaisemisesta tulee kuluneeksi 125 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Otavan omistajajäsen ja sen eläkkeellä oleva johtaja professori Heikki A. Reenpää muistelee esi-isäänsä Henrik Renqvistiä, tunnettua herännäisjohtajaa ja Reenpään suvun ensimmäistä kirjankustantajaa. Heikki A. Reenpään sukujuuret vievät muun muassa Karjalaan Ilomantsiin Sonkajan pitäjään. Juuri täällä hänen isoisoisänsä Heikki Kukkonen, joka vaihtoi myöhemmin nimensä Henrik Renqvistiksi, syntyi 1.8.1789 Akonlammesta laskevan puron ja Sonkajanjoen välissä olevassa Ruohosuon niityn venevalkamassa. Tämän pidemmälle esikoistaan odottava Anna Kukkonen (o.s. Lehikoinen) ei kerinnyt Ruokosuon niityltä heinänteosta. Lapsi kastettiin isänsä mukaan Heikiksi. Tämä nimi onkin periytynyt meidän suvussamme sen muillekin jäsenille, kuten minullekin, Heikki A. Reenpää kertoo. Reenpään käy läpi Kukkosten suvun vaiheita: Olli Kukkonen oli tullut tilalle vaimonsa Maria Tikkasen kanssa jo vuonna 1678. Tilan peri poika Pekka, jonka poika Heikki Kukkonen puolestaan oli. Karjalalaisuus oli siis hyvin tiukassa Kukkosten suvussa. Myös Heikki A. Reenpää kokee tämän siteen lujana itsellään Karjalaisuus on saanut ohjata näkemyksiäni suomalaisesta yhteiskunnasta. Myös äidin äitini (o.s. Parviainen) kotona Lohjalla oli perin karjalainen tunnelma ruokineen. Ei tarvinnut arvailla mistä sitä oltiin kotoisin. Perheemme muistot liittyvät kiinteästi Karjalaan. Parviaisten sukuhaara oli Kiihtelysvaarasta. He olivat ahkeria ja yritteliäitä. Suku vaikutti monin tavoin myönteisesti Suomen kehitykseen muun muassa Joensuun kaupungin syntyyn, jonka ensimmäiset porvarit tulivat tästä suvusta. Suvun jäsenistä mainittakoon Petter Parviainen, joka oli 1860-80-luvuilla Joensuun johtavia kauppiaita. Hänellä oli oma laivastokin. Hän on minun äidinäidinisä, Reenpää kertoo. Opin tielle Parviaisistakin löytyisi Sortavalan vapautumisen 2-vuotisjuhla. Henrik Renqvistin muistopatsaan paljastustilaisuudesta. Puhumassa professori Alvar Renqvist. Myös piispa Salomies puhui tilaisuudessa. Tilaisuus pidettiin 15.8.1943 Heikki A. Reenpää vielä paljon mielenkiintoista kerrottavaa, mutta palataan takaisin Kukkosiin. Ajan tavan mukaan Heikki kävi sunnuntaisin kirkossa vanhempiensa ja sisariensa kanssa. Tuolloin Ilomantsin kirkon sisäseinät olivat paljaasta hirrestä, nykyisin ne ovat kauniiden maalausten ja kuvien peittämät. Kukkosten talossa arvostettiin luku- ja kirjoitustaitoa. Talon isännän Heikin isänisänisä Olli Kukkonen oli aikanaan toiminut lautamiehenä. Kukkosten talossa asui jo vanhastaan valistunutta väkeä. Ilomantsiin Kukkoset olivat muuttaneet lännestä. He asuttivat Ilomantsissa useita taloja. Kukkoset ovat alun perin Antreasta ja myöhemmin Saimaan seutuvilta. Henrik Renqvistin isä Heikki oli kirkkoväärti, ja heidän tilansa oli melko suu- ri, Reenpää kertoo. Hänestä löytyy melko vähän tietoja, mutta hänellä oli ilmeisen läheinen suhde Ilomantsiin muuttaneen rovasti Johan Molanderin kanssa. Tämä mahdollisti Henrikin pääsyn Molanderin yksityiskouluun. Täältä hänet lähetettiin lisäoppia saamaan Kuopion trivaalikouluun, jonne hän kirjautui 26.3.1805. Samalla hänen isänsä luopui ajatuksesta kasvattaa esikoisestaan kotitilansa jatkaja. Tämä ei ollut enää niin tärkeää, koska perheeseen oli siunaantunut lisää lapsia, Reenpää kertoo. Henrikin opiskellessa Kuopiossa Suomen kohtalosta käytiin kamppailua. Suomen sota syttyi. Sodan ajaksi koulu sulki ovensa. Renqvist hyödynsi tämän toimien kauppiaana. Kuopiossa hän tutustui myös kirjakauppias Pietari Väänäseen. Tämä oli merkittävä valistusaatteen ajaja. Juuri häneltä Henrik sai käytännön opetusta siitä, mitenkä kirjakauppa toimii ja kuinka kirjoja pystyy parhaiten myymään, Reenpään kertoo. Väänäsen innoittama Renqvist aloitti hengellisten kirjojen levitystoimintansa. Samalla hänelle kypsyi ajatus jatkaa opiskelua ja lu- kea papiksi. Tätä ennen Suomen hallitsija oli jo vaihtunut, elettiin Suomen suuriruhtinaskuntana Venäjän vallan alla, Reenpää toteaa. Turussa papiksi ja kirjankustantajaksi Papin opinnot Renqvist aloitti Turussa linnansaarnaaja Juhana Lönnmarkin johdolla. Kaupungissa oloaika oli monin eri tavoin merkityksellistä. Täällä hän tutustui muun muassa pastori John Patersoniin, joka toimi Englannin evankelisessa herätysliikkeessä, sekä myös Pipliaseuran edustajana. Kahden vuoden päästä tästä kansainvälisiä kontakteja saanut Henrik matkusti Ruotsiin ja tapasi siellä Tukholman Evankelisen seuran sihteerin, Johan Waetterdahlin. Ruotsissa Henrikistä tehtiin Tukholman Evankelisen seuran Suomen asiamies Turkuun, Helsinkiin ja Porvooseen. Renqvist rahoitti opintojaan kirjakauppatoiminnallaan, jota hoiti Turusta käsin menestyksekkäästi myös Helsingissä ja Porvoossa, Reenpää toteaa. Matka Tukholmaan antoi Henrikille muitakin, kuin vain hengellisiä ja kirjojen levitystyöhön liittyviä virikkeitä. Juuri täällä hänen sydämeensä syttyi kipinä ryhtyä julkaisemaan itse myös kirjoja. Matkasta ei kulunutkaan kauaa, kun Renqvistin julkaisema ja hänen itsensä kääntämä suomenkielinen Yxi Sangen Merkillinen Historia (1815) näki päivänvalonsa. Tämä tapahtui pari vuotta ennen hänen papiksi vihkimistään. Vihkimys toimitet- Sortavalan vapautumisen 2-vuotisjuhla. Henrik Renqvistin muistopatsaan paljastustilaisuudesta. Puhumassa  piispa Salomies. Tilaisuus pidettiin 15.8.1943
• MunkinSeutu Viikot 12-13 tiin Porvoon tuomiokirkossa vuonna 1817. Vihkimyksen jälkeen Renqvist sai nimityksen Liperiin kirkkoherran apulaiseksi, Yksin hänen ei tarvinnut kuitenkaan paikkakunnalla olla, sillä Turussa hän oli tutustunut Eeva Maria Öhmaniin. Heidät vihittiin 1.4.1818. Pappina Liperissä Liperissä Renqvist tarttui vasta valmistuneena pappina voimakkaasti toimeen. Hän pyrki uudistamaan hallintoa ja opettamaan lukutaitoa ja sivistämään seurakuntalaisiaan. Hän halusi työskennellä kansan keskellä ja syventää myös sen hengellistä elämää ja ryhtyi myös levittämään heidän keskuuteensa hengellistä kirjallisuutta. Hänellä oli taustansa vuoksi aseita ja välineitä aloittaessaan työnsä. Hän ymmärsi, mikä sivistävä merkitys oli lukemisen ja kirjoittamisen oppimisella ja kuinka näiden avulla saadaan seurakunnassa valistushenkinen ja myöskin raitishenkinen henki ja tunnelma, Reenpää toteaa. Pitäjä oli hyvin laaja, osittain hyvin viljelty ja vauras, mutta suurten järvien takana avautui tiettömiä erämaita. Hengellisesti seutu oli sangen pimeä. Kristillisestä elämästä ei välitetty ja elämä oli paheellista - näin aikalaislähteet ja myös Henrik Renqvist itse muistelee. Hänen mukaansa kaksi kolmannesta pitäjän miehistä oli julkijuoppoja, jotka tappelivat ja jopa häiritsivät jumalanpalvelusta siivottomalla käytöksellään. Jumalan sanan opetusta tarvittiin kipeästi. Eräs mies otaksui lunastuksen tapahtuvan - ei kullalla eikä hopealla vaan ? seteleillä. Aikalaislähteet luovat melko väritteisen kuvan pitäjästä. Niiden mukaan taikausko rehotti voimakkaana ja ammattinoidat harjoittivat taikuuksiaan monien lähteitten, järvien ja pitämyspuiden luona. Viikonlopun öinä kirkkotarhassa paloivat heidän nuotionsa, joiden äärellä alastomat ihmiset tuntikaupalla talvipakkasellakin olivat heidän käsiteltävänään. Reenpää kuitenkin hieman naurahtaa kuvaukselle. Tämä on tyypillistä aikalaiskerrontaa, aika lailla väritteistä ja juuri näin kerrottuna ei kyllä ihan pitäne paikkaansa. Herätystä ja ristiriitoja Renqvistin aikana Liperin seurakunnassa koettiin herätyksen aikoja, jopa niin että vuonna 1760 luvulla rakennettu kirkko kävi seuraväellä ahtaaksi. Väkeä virtasi jumalanpalveluksiin pitkienkin matkojen päästä kulkuyhteyksien ollessa heikot. Renqvist rakennuttikin heitä varten rukoushuoneen, jossa he saattoivat yöpyä. Paikkakunnalla oloaikana pariskunnalla syntyivät perheen ensimmäiset lapset: Henrik (1819), Karl (1820) ja Johan (1822). Heistä Henrik valitsi isänsä tavoin papin uran ja toimi Sysmän kirkkoherrana sekä Heinolan rovastikunnan lääninrovastina. Hän osallistui myös Suomen valtiopäiviin ja säätyjen toimintaan. Liperin seurakunnassa Renqvist sai paljon myönteisiä tuloksia aikaiseksi. Hän vaati uudistuksia, joita rovasti ja hänen kannattajansa suostuivat pitkin hampain toteuttamaan. Julistuksessaan hän painotti armoa ja anteeksiantoa. Pian Renqvistillä alkoi olla kannattajia enemmän kuin rovasti N. J. Peranderilla, eikä rovasti pitänyt syntyneestä tilanteesta. Seurakunta alkoi jakaantua: sivistyneet talonpojat olivat Renqvistin puolella, kun vallasväki puolestaan tuki rovastia. Renqvistin vahva luonne ja ehdottomuus aiheuttivat skismaa, välit kiristyivät kiristymistään ja lopulta Renqvististä valitettiin tuomiokapituliin. Täällä ymmärrettiin, että hänen toimintansa koitui sinällään paikkakunnan parhaaksi ja elvytti Liperin hengellistä toimintaa. Porvoosta käsin koetettiinkin rauhoitella Henrik Renqvistiä, että hän toimisi hieman varovaisemmin ja koettaisi ottaa enemmän rovasti Peranderin mielipiteitä huomioon. Johan Molanderkin, joka oli aikoinaan opettanut Henrikiä kotikoulussaan ja kohonnut Porvoon piispaksi yritti tyynnytellä Renqvistin sävyä maltillisemmaksi, Reenpää kertoo. Reenpää toteaa, että Pelander saattoi olla enemmänkin ?leipäpappi?, jota ei kiinnostanut puhua seurakuntalaisilleen arvoista ja järjestyksestä ja yrittää saada heitä ?ruotuun?. Tätä oletusta tukee Renqvistin oma toteamus esimiehestään, että tämä on ?hengellisesti sokea?, hän ei juuri piitannut seurakuntansa tilasta. Myös Molanderin poika, joka oli lukenut papiksi, tuki Renqvistiä ja pyrki toiminnallaan vaikuttamaan tuomiokapitulin päätökseen myönteisessä mielessä. Liperin kylän miehetkin lähettivät Porvoon hiippakunnan piispalle vuonna 1823 puoltokirjeen, jossa he toivat esille myönteisiä seikkoja, joita Henrik oli tehnyt seurakunnan ja seurakuntalaisten eteen. Mikään ei kuitenkaan auttanut, tuomiokapitulin päätös oli Renqvistin vastainen ja hän joutui eristetyksi Svartholman linnoituksen v.t. Saarnaajaksi heinäkuussa 1826. Liperissä hän oli toiminut vuoteen 1823 saakka, Reenpää kertoo. Renqvist toimi ennen karkotustaan vielä Porvoon pedagogion virkaa tekevänä rehtorina vuonna 1824. Ja mikä mielenkiintoista: tuomiokapitulin ylimmäisenä amanuenssina vuonna 1826. Tämä osoittaa Reenpään mukaan sitä, että Porvoon tuomiokapitulin valistuneet jäsenet ja silloinen koko Suomen valistunut kirkkoväki ymmärsi ja arvosti Renqvistin seurakunnallista valistustoimintaa. Myöhemmässä vaiheessa myös kirkko otti valistustyön omaan ohjelmaansa. Tämä tapahtui Renqvistin työn loppuvaiheessa. Svartholmaan Olikohan Svartholmaan karkotuksessa kuitenkin hieman onni onnettomuudessa, sillä nämä vuodet olivat erityisen hedelmälliset Renqvistin hengelliselle kustannustoiminnalle. Täältä käsin hän painatti muun muassa Pietari Toppin ?Huutavan ääntä? kokonaiset 16 000 kappaletta. Jälkipolvet ovatkin antaneet hänen työlleen tunnustusta, koska Loviisan kaupungin Svartholman linnanraunioihin kiinnittämässä marmoritaulussa lukee seuraavasti: Svartholmassa asui vuosina 1826-1836 pastori Henrik Renqvist, hengellinen herättäjä, kirjojen julkaisija, uupumaton rukoilija. Vankilan muurit eivät voineet estää hänen vaikutustaan leviämästä yli maan.? Svartholmissa Henrik Renqvist saarnasi vangeille, käänsi hengellisiä kirjoja ja painatti kustannuksellaan teoksia muun muassa Turun ja Viipurin painoissa. Hän käytti vankiparkoja hyväkseen, kun heillä ei ollut muutakaan hom- maa. Heidät pantiin sitomaan kirjoja, järjestämään niitä ja puntittamaan. Kun sitten vangit lähtivät pois, Renqvist antoi heidän mukaan kirjoja, joita he sitten veivät omalle alueelleen. Tämä organisaatio ulottui aina kauas Suomen erämaihin, Reenpää kertoo. Hän oli myös kirjeenvaihdossa raittiusliikkeeseen. Svartholman aikana hän kirjoitti ehkä tunnetuimman teoksensa Viinan Kauhistus ja Lyhykäinen tutkinto Rukouksen tarpeellisuudesta. Hän käänsi suomen kielelle myös virsirunoutta. Rahallisesti Renqvist oli tiukoilla. Hän sai kaivattua apua teollisuuden parista. Finlaysonin suku tuki ja levitti hänen julkaisujaan, Reenpää toteaa. Samana vuonna, kun perhe saapui Svartholmaan, heidän neljäs poikansa Fredrik Wilhelm kuoli kahdeksankuisena. Seuraavana vuonna heille syntyi Edvard, joka toimi myös kirjakauppa- ja painoalalla. Heidän ainoa tyttärensä Anna Maria syntyi viiden vuoden päästä Edvardista 1832. Nikolai I armahdus ja Sortavalaan Renqvistin saamaan karkotusta käsiteltiin pitkään. Se vietiin aina korkeimpaan oikeuteen saakka. Asia ei täälläkään vielä puitu loppuun, vaan se meni aina Venäjän hallitsija Nikolai I:lle saakka. Hänen päätöksensä oli vapauttava. Nikolai I ei ollut mitenkään kuuluisa suvaitsevaisuudestaan, hän oli enemmänkin taantumuksellinen. Tämä lisää mielestäni vielä päätöksen painoarvoa. Isä ja poika Molander olivat tärkeitä tässä prosessissa, heidän oppinäkemyksensä pelasti Renqvistin Svatholmasta, Reenpää kertoo. Armahduksen ja vapauttavan päätöksen Renqvist sai vuonna 1832. Tämän jälkeen hän toimi vielä Svartholmassa, mutta siirtyi vuonna 1836 Sortava- 9 laan kappalaiseksi ja jätti linnakkeen pölyt taakseen. Sortavalassa hänen elämäntyönsä sai uudenlaista näkyvyyttä. Tästä osoituksena hänelle myönnettiin varapastorin arvo vuonna 1842. Aika ja elämän kokemus olivat vuosien varrella hioneet pahimpia särmiä ja tasoittanut Renqvistin kiivauteen taipuvaa luonteenlaatua ja esiin kuoriutui yhä enemmän karjalaista elävää ja avointa luonteenlaatua. Sortavalassa hänet nähtiin ajelevan reki täynnä lapsia, jotka välittömästi mieltyivät ystävälliseen ?KukkosPappiin?, joka jutteli lapsille hauskasti ja kehotti rukoilemaan. Renqvist jatkoi ahkeroimistaan Sortavalassa. Hän sivisti ihmisiä, opetti kirjoittamista ja lukemista. Saarnasi, jakoi hengellisiä lehtisiä ja kirjasia. Sortavalan aikana Renqvist perusti paikkakunnalle myös 89 pyhäkoulua. Sukunsa kustannustoiminnan ?kantaisä? Henrik Renqvistin kuoli pidettynä pastorina vuonna 1866. Henrik Renqvististä voidaankin todeta, että hän aloitti sukunsa kirjankustannustoiminnan historian, joka jatkui Kustannusosakeyhtiö Otavassa. Alvar Renqvist, hänen pojan poikansa, oli Otavan miltei alkuvaiheista asti mukana kustannusosakeyhtiön toiminnassa. Henrik Renqvist luetaan yhdeksi aikansa suurimmaksi suomalaista kirjallisuutta julkaisseista yksityishenkilöistä vuosina 1830-1840. Otava oikeastaan perustettiin sen vuoksi, että Minna Canthin kirjoja ei ollut oikein saatavissa. Otava otti julkaistavakseen kaksiosaisen Minna Canthin novelleja sisältäneet teokset. Tällä teollaan se toi Canthin laajemmin suuren yleisön tietoisuuteen. Otavalla oli suunnitelmissa julkaista lisää Canthin teok- sia, mutta Canthin kuolema vuonna 1897 katkaisi tämän yhteistyön, Heikki Reenpää toteaa. Aikalainen Juhani Aho, jonka Canthkin hyvin tunsi, oli isoisäni Alvar Renqvistin hyvä ystävä ja kirjallinen neuvonantaja. Hänellä oli suuri vaikutus Otavan julkaisutoimintaan juuri noina alkuvuosina. Osittain hänen kauttaan monia lupaavia kirjailijoita tuli Otavaan. Reenpää kertoo, että Alvar Renqvist, joka syntyi vasta kaksi vuotta isoisänsä kuoleman jälkeen, arvosti kovasti isoisäänsä. Hän on maininnut, että kuta vanhemmaksi tuli, sitä läheisemmältä ja huomioon otettavammalta hänen isoisänsä toiminta oli tuntunut. Hän palkkasi Ilmari Salosen, joka vaihtoi myöhemmin sukunimensä Salomieheksi, kirjoittamaan kaksiosainen teoksen Henrik Renqvistin elämästä ja työstä. Salomies nimitettiin myöhemmin Suomen arkkipiispaksi Renqvistin toiminta on kantanut suvussa hedelmää. Suvussa on kustannustoimintaa jo kahdeksannessa polvessa. Otava on myös ainoa suomalainen kustannusalan perheyritys tällä hetkellä. Tämä vuosi 2015 on merkkipaalu perheemme ja sukumme 200-vuotisen kirjankustantamisen saralla. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta, kun Henrik Renqvist julkaisi ensimmäisen kirjansa. Tästä vuodesta aina tähän päivään saakka, sukumme on julkaissut joka vuosi jotakin, Reenpää mainitsee. Heikki A. Reenpää on itsekin eri tavoin osallistunut Otavan toimintaan. Jopa niin, että voidaan puhua kustannusalan yhdestä legendoista. Arvostettu ahkera merkkihenkilö Legenda oli myös hänen esi-isänsä Henrik Renqvist. Hän jätti toiminnallaan Suomen kustannusalan historiaan merkittävän kädenjäljen hengellisten kirjojen kustantajana ja kääntäjänä. Eikä vähäpätöinen ollut hänen kädenjälkensä suomalaisessa hengellisessä kentässä. Ilomantsikaan ei ole unohtanut suurmiestään. Henrik Renqvistin merkkikilpi löytyy muistokivestä kirkon edestä. Renqvistin ei tarvitse olla siellä yksin ? kirkon alueelta löytyy myös toinen muistokilpi Afrikan helteitä kokeneen lähetyssaarnaaja Pietari Kurvisen muistoksi. Samoin Sortavalan seurakunta kunnioitti myös pidettyä, ahkeraa ja toimeliasta pappiaan.
• MunkinSeutu 10 Viikot 12-13 Kolumni Kirjoittajavieras Tulevankin hallituksen otettava Nainen tulee opiksi ? sotesta laiskanläksyä kauniiksi rakkaudesta ??Eduskuntakausi on osoittanut, että valtioneuvoston tomintarakenteita ja -tapoja on uudistettava. Luovutimme Kesärannassa parlamentaarisen työryhmämme voimin esityksemme uudesta tavasta toimia pääministerille. Tavoite on tehdä hallituksesta kollegiaalisesti toimiva yhtenäisempi kokonaisuus. Rakenteellisia muutoksia on kyettävä viemään hallitusti eteenpäin. Oli suuri pettymys, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus lykkääntyi. Syynä se, että eduskunta ei voinut hyväksyä puutteellisesti valmisteltua hallituksen esitystä. Tulevankin hallituksen on otettava opiksi. Lainsäädännön laadusta ei ole lupa tinkiä. Mukaan on otettava johtamani valtiovarainvaliokunnan jaoston Ruotsin työmatkalta tuomani raha seuraa potilasta -malli, josta on tehtävä Suomeen peruspalvelut paremmaksi -malli. Ihmisten on päästävä lääkärille ilman kohtuutonta jonotusta. Mallissa julkinen raha seuraa ihmistä, joka saa itse valita, mistä palvelun ottaa. Muut pohjoismaat ovat uudistaneet terveydenhuoltonsa. Nyt se on kotimaassakin onnistuttava. Uudistuksen tavoite on mitä tärkein: paremmat edellytykset tuottaa laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut ja tehdä sosiaali- ja terveydenhuollosta apua tarvitsevan ihmisen kannalta toimiva - eli lopettaa ihmisten "pompottelu". Terveydenhuollon asiantuntemukselle on nyt kovaa käyttöä. Uudistus on myös oiva mahdollisuus edistää muistisairaiden ja apua tarvitsevien ikääntyneiden ihmisten asiaa. Vanhusten palveluiden kuntoon laittaminen on soten lisäksi asia, jossa on tehtävä ripeästi työtä. Muistisairaille ja heidän omaisilleen on luotava mahdollisuuksia saada apua ja tukea arkeen, jotta elämä muistisairaudesta huolimatta olisi hyvää ja turvallista. Oli hyvä, että onnistuimme talvella eduskunnassa lisäämään voimavaroja omaishoitajien tukipalveluiden kehittämiseen ja omaishoitajien terveystarkastuksiin. Ihmiset ovat erilaisia ja ikääntyneiden toimintakyky sekä palveluntarve yksilöllisiä. Siksi tarvitsemme riittävästi henkilöstöä ja erilaisia vaihtoehtoja: kotihoitoa, omaishoitoa, palveluasumista ja laitoshoitoa. Ikäihmisille turvattava sujuva pääsy palveluasumiseen, kun omassa yksityisessä kodissa ei enää ole mahdollista elää turvallisesti. Kun ikääntynyt ihminen tarvitsee lääketieteellisin syin tai turvallisuutensa vuoksi laitoshoitoa, se on hänelle järjestettävä. Muistiliitossa valmistelemme hyvän hoidon kriteereitä muistisairaan ihmisen hoidon ja hoivan arvioimiseen ja kehittämiseen. Pidän tärkeänä, että elämän turvallisuus, merkityksellisyys ja arvokkuus, puolisoiden mahdollisuus asua yhdessä ja hoitojärjestelyjen pysyvyys toteutuvat. Hoidon ja hoivan olennaisena osana on oltava mahdollisuus kuntoutukseen, ulkoiluun ja liikuntaan. Liikunta kuuluu kaikille. Muistiliittomme ja sen yhdistykset toimivat, jotta jokainen sairastunut voi elää mahdollisimman täyttä ja omannäköistään elämää. Liitomme toiminta tarjoaa myös kullanarvoista vertaistukea muistisairaiden omai- Sari Sarkomaa sille. Liikunnan ystävänä on ilahduttavaa, että Helsingin Altzheimer-yhdistys tekee hyvää työtä muistisairaiden liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi. Tämän hetkinen virallinen vanhuspolitiikka liian usein lisää muistisairaiden ja heidän läheistensä yksinäisyyttä. Ikäihmiset jäävät liian helposti neljän seinän sisään. Yksinäisyyden kitkeminen onkin asia, jossa me voimme kaikki tehdä jotain. Kirkko ja järjestöt tekevät kullanarvoista työtä sekä samoin monet lähimmäiset. Ihmisten on voitava luottaa, ettei ketään jätetä yksin. Järjestämme vanhusten palveluista avoimen keskustelutilaisuuden Saga Care Munkkiniemessä (Dosentintie 12), ma 23.3.15 klo 17.30-19.00. Ilmoittautumiset Sagaan puh nroon 09-458 560. Tervetuloa tapaamaan! Sari Sarkomaa kansanedustaja valtiovarainvaliokunnan kunta -ja terveysjaoston puheenjohtaja Muistiliiton varapuheenjohtaja www.sarisarkomaa.fi Onko eläke sosiaalitukea? si ei vastaa selta - unohtuvan eläkeläisten se, että nämä ? kulutusta, ongelmajäte ?vaan enimeläkeläispolvet mäkseen ovat työllään ailapsiperheikoinaan mahdolden ? Milistaneet nykyitäs luulette, sen hyvinvointi jos pankkiin - Suomen ! Työolisi työssä tähän kokoomus N oloaikanaan nyt korostaa. I M U L KO säästänyt Uusi keino joka kuukausi tietyn työaikojen summan (esim. 200 ?/kk) pidentämiseksi ja sitä olisi  kertynyt pankkitilille 30 työvuoden jälTämä sisältyy myös kokeen 60.000 ? ja mennes- koomuksen listaan. Kalle sään nostamaan itse sääs- Isokallio - tämän lehden tämiään rahoja, pankissa blogisti - on siihen esittäsanottaisiin, että ei täällä nyt oivan keinon, mikä on ole kuin 45.000 ? ?! helppo vielä toteuttaa. Kokoomuksen lista anJos ja kun eläkkeellee taa sellaisen käsityksen, jäänyt työntekijä  hyväettä nyt eläkeläisiä so- kuntoisena haluaa jatkaa kaistaan luulemaan, että työnantajansa suostumukmaan huono talous on sella, häneltä ei peritä työheidän syytään ! eläkemaksua ja hän saa Ansiotasoindeksin avulla 7 % : n palkankorotukei tarvitsisi jäädyttää mitään sen joka kuukausi ja työnja se olisi tulevaisuudessa antajan ei tarvitse maksaa oikeudenmukaisin ! omaa osuuttaan työeläkeNykyiset nuoret sukupol- maksusta eli yritys sääsvet esimerkiksi hallitukses- tää 23 % sivukuluista myös sa luulevat, että eläkeläisil- joka kuukausi. Eläkeläisen läkin on aikoinaan ollut täl- ostovoima nousee ja työnlaiset samat etuudet, joita antajan kilpailukyky paranyt tässä listassa halutaan nee. Eläkeläinen maksaa supistaa ?  Nyt tuntuu päät- tietysti edelleen eläkkeestäjiltä - ainakin kokoomuk- tään ao. veron. Josa Jäntti ??Tällaisen käsityksen saa kokoomuksen ? työlistasta ? ? Siinä on kohta, että etuudet eivät saa nousta palkkoja enemmän - mitähän se tarkoittaa? Jokainenhan on maksanut ja maksaa työeläkemaksua tulevaa eläkettään varten työeläkeyhtiöihin. Nämä varat ovat kunkin kohdalla perustuslain mukaan omaisuuden suojan piirissä - ikäänkuin ne olisivat pankkitalletuksia. Näitä varoja on kunkin eläkeläisen kohdalla ? nipistetty ? taitetulla indeksillä siten, että jos on ollut eläkkeellä esim. 15 vuotta , niin eläkkeen ostoarvo on 60 %:n palkasta sijasta (eläkkeelle jäätäessä ) enää n. 45 % ! Tähän kokoomuksen yllämainittuun tavoitteeseen on olemassa jo valmiina oiva ratkaisu ? Sen on keksinyt jo 1960 - luvulla eräs koko työeläkejärjestelmämme pääarkkitehdeistä Teivo Pentikäinen ja se on ansiotasoindeksi ! Silloin eivät eläkkeet voi nousta palkkoja enemmän ja ne  seuraavat palkkojen tavoin hintojen nousua ja elinkustannusmuutoksia. Taitettu indeksi johtaa sen sijaan harhaan, koska siinä oleva kuluttajahintaindek- ??Kaikki naiset näkevät unia, jotkut pitävät unissa puheitakin. Ranskalainen sanoo, että missä vain on nainen, on syytä epäillä, että nainen on kaiken takana. Tämä suosittu fraasi antaa ymmärtää että niin unessa kuin valveilla, niin hyvässä kuin pahassa nainen on aina keskeisessä roolissa. Jo roomalainen satiirikko, runoilija Juvenalis aikoinaan arveli, että tuskin on riitaa, jota nainen ei olisi perimmältään aiheuttanut. Niin tai näin, nainen on jännittävä substantiivi luonnon sanankirjassa. Runoilija taitaa olla oikeassa sanoessaan, että naisen kanssa on mahdotonta elää, mutta vielä vaikeampaa on elää ilman. Naiseksi ei synnytä vaan naiseksi tullaan, naisessa on kaikki sydäntä, pääkin. Siksikö naisen suussa kieltokin muuttuu joskus myönnön veljeksi, tiedä häntä. Maria Jotuni (18801943) tiesi aikanaan että naiselta voi viedä perheen, kunnian, maineen, rikkauden, ja hän alistuu. Mutta jos hänen rakkauttaan loukataan, heräävät hänessä kaikki petoeläimen vaistot. Toinen ihastuttava naiskirjailija Merette Mazarella kertoo kirjassaan ?Ainoat todelliset asiat? leskimiehestä joka matkusti laivassa seuranaan vaimonsa uurna. Vaimo oli kuulemma rakastanut risteilyjä, joten mies halusi joka vuosi tehdä laivamatkan hänen uurnansa kanssa. Eikä täl- lä hyvä. Mies oli pakannut laukkuun vaimovainajansa vaatteet, joita hän muisteli vaimonsa käyttäneen näillä matkoilla. Kuuntelin Suomalaisella Klubilla Maarit Tyrkön (Huovisen) kuvausta hänelle läheiseen Urho Kekkoseen. Kirjassaan ?Tyttö ja nauhuri? hän paljastaa ettei neljänkymmenenseitsemän vuoden ikäero haitannut nuorta tyttöä eikä himmentänyt vetovoimaisen tasavallan presidentin lumovoimaa: ?En tiedä etkä Sinä tiedä, miten näin on käynyt. Mutta sen tiedän - ja sen tiedät Sinä - että se on todella näin käynyt? (UK). Rakkaudessa ovat liikkeellä jumalalliset voimat. Sveitsiläisen psykiatri Carl Gustav Jungin mielestä dogmi Neitsyt Marian ruumiillisesta taivaaseen astumisesta merkitsee pyrkimystä tuoda miehisesti painottuneeseen kolminaisuuteen naisellinen elementti. Heikosta koulumenestyksestä kärsineet saavat lohtua tiedosta että tarvitaan neljäs, koska neljä on täydellisyyden luku. Yksi merkittävimmistä suomalaisista naishahmoista, sisälähetystyöntekijä ja vankien auttaja Mathilta Wrede syntyi maaliskuun kahdeksantena 1864. Naistenpäivä muotoutui eurooppalaisten naisten halusta saada äänioikeus. Englantilaiset naisasianaiset eli suffragetit alkoivat osoittaa tämän vaatimuksen tueksi mieltään maaliskuun Veli-Matti Hynninen kahdeksantena. Naistenpäivän perimmäinen tavoite oli olla ?kaikkien työtätekevien naisten kansainvälinen solidaarisuuspäivä.? Vaatimuksen naisten äänioikeudesta eri kansojen naiset esittivät Suomen Miina Sillanpään kanssa naissosialistien ensimmäisessä kongressissa Kööpenhaminassa (1910). Suomessa äänioikeus naisille oli avattu jo aikaisemmin, vuonna 1906. Kuitenkin vasta 1978 YK kelpuutti naistenpäivän viralliseksi juhlapäiväksi. Naistenpäivä on siis vahvasti vasemmistolaista alkuperää, mutta myöhemmin vasemmistolaisuus on sulanut ympäripyöreäksi yhteiskunnalliseksi aktiivisuudeksi. Jos kauppiaita on uskominen on naistenpäivän varsinaisena tehtävänä nykyään vihkiytyä vaikka ripsivärien tai muotioikkujen suloisiin maailmoihin. Ne jotka eivät ohita naistenpäivää kevyesti, muistavat hemmottelun ja viehkeyden virkistävän voiman ja sen että nainen tuoksuu aina hyvältä ja tulee kauniiksi vain rakkaudesta. Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen.info Jätkäsaaren Bunkkerille etsitään ostajaa ??Helsingin kaupunki aloittaa toteutuskilpailun Jätkäsaaren Bunkkerista. Tavoitteena on löytää Bunkkerille ostaja, joka suunnittelee ja toteuttaa rakennukseen uimahallin ja muita liikuntatiloja. Niiden ohella Bunkkeriin voidaan rakentaa muun muassa asuntoja. Jätkäsaaressa sijaitsevan entisen sataman kappaletavaravarasto Bunkkerin tontti on varattu kilpailua varten vuoden 2016 loppuun saakka. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan 15.huhtikuuta 2015 mennessä. Kilpailuehtojen mukaan kaupunki myy kiinteistön rakennusoikeuksineen kokonaisuuden toteuttajaksi valitulle taholle, joka kehittää Bunkkeria omalla kustannuksellaan. Samalla kaupunki sitoutuu vuokraamaan uimahallin ja muut rakennettavat liikuntatilat pitkäaikaisesti omaan käyttöönsä. Liikuntatilojen on valmistuttava kesään 2019 mennessä, jolloin alueelle valmistuu peruskoulu. Suunnitteluratkaisusta riippuen kaupungin tarvitsemien tilojen lisäksi Bunkke- riin on mahdollista rakentaa esimerkiksi noin 400 asuntoa. Tulevan tontin koko on noin 9 000 m2 ja rakennusoikeutta tontille tulee noin ?36?000? k-m2. Tästä hieman alle puolet varataan liikuntatiloja varten. Liikuntatilojen rakentaminen on voimassa olevan asemakaavan mukaista, mutta muiden tilojen rakentaminen edellyttää kaavamuutosta, joka on jo vireillä. Bunkkeriin on mahdollista tehdä radikaalejakin muutoksia rakennuksen ominaispiirteet silti säilyttäen. Ylimpiä kerroksia tai osia niistä voidaan purkaa ja korvata uudisrakentamisella, julkisivuja voidaan muokata tekemällä uusia ikkunoita ja maantasokerroksen kantamattomat betoniseinät saa vaihtaa lasisiksi. Rakennuksen räystäslinjaa on myös mahdollista korottaa suunnilleen samalle tasolle viereisen Verkkokauppa.comin rakennuksen kanssa. Bunkkerin arkkitehtuurin merkittävimpiä, suunnittelussa huomioon otettavia piirteitä ovat muun muassa rakennuksen pyö- ristetyt kulmat, nauhaikkunat, betoniset katokset, alimman kerroksen julkisivun sisäänveto, välipohjien kasettirakenne, jykevät pylväät sekä puhtaaksi valetut betonipinnat. Kilpailulla joudutetaan liikuntatilojen valmistumista Kilpailu toteutetaan julkisena hankintana, sillä toteutukseen kuuluu kaupunkilaisten käyttöön tulevia liikuntatiloja. Kilpailumenettelynä käytetään rajoitettua menettelyä. Hankkeen toteuttaminen yksityisin varoin jouduttaa alueelle kaivattujen liikuntatilojen valmistumista, sillä niiden rakentamiseen ei ole varattu määrärahoja kaupungin omassa investointiohjelmassa. Bunkkerin nykyisistä tiloista suurin osa on vuokrattu Verkkokauppa.comin varastotiloiksi. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa toimii paintball-pelihalli sekä lajin varustemyymälä. Kellarikerros on tällä hetkellä kaupungin omassa käytössä. Kesäaika alkaa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 29.3., jolloin kelloja siirretään yöllä kello kolmelta tunti eteenpäin kello neljään.
• Viikot 12-13 11 ÂVapaa-aika ÂKauneus ja terveys www.galleriasaima.fi Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki, näyttelyaikoina ke-pe 11-17, la-su 12-16. Tervetuloa! ÂPalveluja tarjotaan ÂValokuvaamot PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi Tilaa maksuton palvelukartoitus Kotisiivous | Kotipalvelu | Hoiva-ja sairaanhoito 010 3 2 7 7 10 0 | w ww. do me d i. f i  Suomalaista luonnonkosmetiikkaa ja turvehoitoja Sekalaista I ajanvaraus p. 040 0190 790 Näkijä Henkinen Auttaja Anu 0700-95550 pl 183, 33101 Tre / 2,21 ? min+pvm myös puhelinaikoja p. 044-3311 643 Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@ karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/ppm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 20%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2015 R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Ilmoituspäällikkö: Linnea Kotiranta puhelin 413 97 360, sähköposti munkinseutu@karprint.fi ÂVuokralle tarjotaan Merja Lampa Hetipalvelut Julkaisija: Karprint Oy Parturikampaamo Saga-Hius ÂLVI Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Selkä-hartiakääre jännitys- ja kiputiloihin 85? Lämmin jalkahoito ? aromahieronta ja turvehaudehoito 45? Kokovartalon turve - aromahoito - stressiin, kipuun ja unettomuuteen 135? P. 4585 6503 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki Tilaisuus! LIIKETILA Nummelan keskustasta 122m2+38m2 P. 0400818187 / Sami Kiiski Oikotie kohde: 9004928 Maskeeraus&Make up Huopalahdentie 3 p. 487 107 TERVETULOA Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Uudella Risto Räppääjä -elokuvalla jo 200 000 kävijää ??Kaksi viikkoa sitten ensiiltansa saanut Risto Räppääjä ja Sevillan saituri on kerännyt jo 201 033 katsojaa. Se on tällä hetkellä maamme tämän vuoden katsotuin elokuva ja myös nopeimmin 200 000 katsojan rajan ylittänyt Risto Räppääjä ? elokuva. Sadantuhannen katsojan rajan se ylitti ennätyksellisesti vain kuudessa päivässä. Elokuvan levittäjäyhtiön The Walt Disney Company Nordicin Suomen toimitusjohtaja Jussi Mäkelä on tyytyväinen elokuvan koko Suomen kattavaan menestykseen. ? Suomalainen menestyselokuva on aina iloinen ja tärkeä asia koko kotimaiselle elokuvatuotantoketjulle, tuotantoyhtiöistä teattereihin saakka, Mäkelä sanoo. ? On tärkeää saada uudet katsojapolvet katsomaan kotimaista elokuvaa nimenomaan valkokankaalta, jonne se on luotu, hän jatkaa. Elokuvan on ohjannut Timo Koivusalo ja käsikirjoitus on Sinikka ja Tiina Nopolan. Elokuvan päärooleissa nähdään Samuel Shipway, Sanni Paatso, Minttu Mustakallio, Riitta Havukai- nen, Vesa Vierikko, Esko ÂOstetaan Roine ja Tom Lindholm. OSTAMME ASUNTOSI Ei välityspalkkiota pyydä tarjous netistä: www.finnreal.fi puh. 040 516 9611 Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari p. 09 - 413 97 300
• MunkinSeutu 12 TUTKITTU TEHO, NÄKYVÄT TULOKSET. Viikot 12-13 Ravintola Pikku Ranska PÄÄSIÄISLOUNAS Ma 6.4.15 klo 12-17 Kissasi virtsateiden terveys on tärkeää. Kohdistettua ravitsemusta johon voi luottaa. A LA CARTE- LOUNAS: HÄRÄNFILE tai MERIANTURAFILE Aikuiset: 16?, lapset 10? LOUNASBUFFET: mm. Lammashöystöä, kanafileitä, pashaa Aikuiset: 12?, lapset: 7? Tee pöytävaraus! Tarkempi menu ja pääsiäisen aukioloajat löytyvät ravintolan etusivulta TULE MAISTAMAAN !! HERKULLISTA PIZZAA AUKIOLOAJAT: RAVINTOLASSA ON A-OIKEUDET MA 10.30-16.00 TI-PE 10.30-22.00 (keittiö 10.30-21) LA 12.00-22.00 (keittiö 12.00-21) SU 12.00-16.00 (keittiö 12.00-16) Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com Juhlapalvelu: pikkuranska@pikkuranska.com VÄHENTÄÄ VIRTSAKITEIDEN MUODOTUMISEN RISKIÄ NE AIDOT JA OIKEAT! Auttaa tasapainottamaan virtsan kivennäisainepitoisuutta ja laskemaan virtsan pH-arvoa, muokaten virtsan koostumusta virtsateiden terveyden kannalta edulliseksi. Luo virtsaan mahdollisimman epäsuotuisat olosuhteet virtsakiteiden muodostumiselle. LIFE FOR Polvisukat Reisisukat LEGS Lääkinnälliset hoitosukat naisille ja miehille. 69,90 pari 107,00 pari Meiltä myös DELILAH Leikkaa talteen! Tällä kupongilla ILMAISEKSI 400 g Urinary Care -kuivaruokaa + 85 g säilykepussi! TUKISUKAT Kuponki on voimassa Lemmikkikulmassa 18.?20.3. 1etu / talous. Polvisukka alk. 19.90 lääkesumuttimet Sveitsiläistä laatua Kevään uudet kävelykepit nyt liikkeessä! Alk. 39,00 Munkkiniemen Puistotie 3 ? puh. 09 4289 2503 ? Avoinna ma?pe 10?19, la 10?16 ? www.lemmikkikulma.fi kevatmessut.fi MEDI SHOP Avoinna: ma 9-18, ti-pe 9-16, la suljettu. Topeliuksenkatu 3, puh. 040 764 3788, www.medishop.fi Tehopesu alustanpesulla +kuumavaha Tarjous voimassa 31.3.15 asti 15,? KausiHuolTo HenKilöauTo Oma Koti on asumisen, rakentamisen ja remontoinnin messut, josta etsitään uusia tuotteita sekä haetaan ideoita ja vinkkejä. Myös asiantuntijoiden neuvot ja työnäytökset ovat osa Oma Koti -messujen monipuolista antia! VIIDET MESSUT YHDELLÄ LIPULLA: norm. 20,90 Toimimme valtuutettuna HYunDai HuolToPisTeenÄ + autoasimonimerkkikorjaamo 4. sylinterinen bensiini Sis. Täys synt. 0/40 moott.öljy+ö-suod. +raitisilmasuodatin ja 16.os.työ Tarjous voimassa 31.3.2015 asti ? ? 26.-29.3. Messukeskus Helsinki Huolla autosi Huolla autosi Munkkivuoren Teboililla Munkkivuoren Teboililla 189,- Meiltä myös ala Carte pihvit päivittäin sekä KoTiPiZZa -Tervetuloa syömään uuDeT auToT vuoKraaMMe HenKilö/ PaKeTTiauToT KeHarenT.fi Teboil Munkkivuori Teboil Munkkivuori Avoinna: to ja pe klo 10-18, la klo 9-18 ja su klo 10-17. Pääsyliput: 18/11 ?. Osta lippusi edullisemmin ennakkoon verkkokaupasta: shop.messukeskus.com OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. Huopalahdentie 22, Helsinki Huopalahdentie 22, Helsinki Puh. 09-5655 800. avoinna ma-pe 6.30-22, la 8-22, su 9-22 Puh. 09-5655800 Huyndai-huolto Avoinna ma-pe 6.30-22, la 8-22, su 9-22 Hyundai-huolto Huoltaa autoja ja ihmisiä.