• Asustehuolto Ullastiina ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. SAARENMAAN OOPPERAPÄIVÄT 22.?27.7.2014 Hotellit Grand Rose Spa, Arabella, Mardi, Spa Meri Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Laajalahdentie 19, 00330 Helsinki (09) 482 710 ugari.ukko.munkki@ gmail.com 22.?24.7. alkaen 291 ?, Mozartin Requiem ja Verdin Don Carlos 22.?27.7. alkaen 435 ?, Hotelli Grand Rose Spa 715 ? 24.?27.7. alkaen 331 ?, Lysenkon Natalka, Gaala ja Bellinin Norma 25.?27.7. esim. 363 ? Hotelli Spa Meri sisältäen kylpyläpaketin. Hintoihin sisältyy kuljetukset ja majoitus kahden hengen huoneessa. Oopperaliput lisämaksusta. Edullisia lippuja. Myös retkiä tarjolla. Myös paljon muita kulttuuri- ja sotahistoriallisia matkoja. myös taitoluistinteroitus/ Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Puh 09-444774 tai myynti@vihdinliikenne.? ? www.vihdinliikenne.? MunkinSeutu 2014 - Viikot 16-17 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 45. vuosikerta - Nro 8 Oletko harkitsemassa asuntosi myyntiä? Onnistunut kodinvaihto alkaa Kotikäynnistä. Kutsu meidät Kotikäynnille me kutsumme sinut ja perheesi Linnanmäelle la 17.5. Munkkiniemi Kiinteistömaailma Munkkiniemi | Puh. (09) 436 3500 | munkkiniemi@kiinteistomaailma.fi Munkkiniemen puistotie 15, 00330 HELSINKI ja Raumantie 1, Munkkivuoren ostoskeskus, 00350 Helsinki Aukioloajat: to 17.4. pe 18.4. la 19.4. su 20.4. ma 21.4. klo 06:30 - 24:00 klo 08:00 - 24:00 klo 08:00 - 24:00 klo 08:00 - 24:00 klo 08:00 - 24:00 Pääsiäishintaan Pehmoharjapesu ja vahaus 15 ? (norm.20,90) Voimassa 30.04.2014 saakka tällä ilmoituksella. Hyvää pääsiäistä! Toivoo Neste K-market Munkkiniemen väki Munkkiniemi Huopalahdentie 1, 00330 Helsinki Puh. (09) 480 433 Avoinna: ma-pe 06:30-24 la-su 08-24 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN Leikkaa irti ? Palvelemme teitä joka päivä myös pääsiäisenä.
• 2 MunkinSeutu Viikot 16-17
• Viikot 16-17 MunkinSeutu Käteisen käyttö vähenemässä 45. vuosikerta ? nro 8 Ajankohtaista Kirjastossa kokeillaan varattujen teosten itsepalvelunoutoa ??Nordean Munkkiniemen Puistotien konttorin kassapalvelut päättyvät 9.5.2014. Sen jälkeen Munkkiniemen Nordea keskittyy neuvonta- ja ajanvarauspalveluihin. Asiakaskäyttäytyminen on muuttunut viimeisten vuosien aikana rajusti. Asiakkaat käyvät yhä vähemmän pankin konttorissa nostamassa rahaa, laittamassa rahaa tililleen tai maksamassa laskuja pankin tiskillä. Muut pankit ovatkin lopettaneet jo konttorinsa Munkkiniemestä. Käteisen määrä on maksutapana vähentynyt viime vuosina huikeaa vauhtia, sillä yhä useampi maksaa nykyisin ostoksensa kortilla. Tämä trendi ja vaihtoehtoisten asiointitapojen lisääntyminen ovat myös muuttaneet konttorin merkitystä käteispalveluja tarjoavana instanssina. Nordean asiakkaista vain runsas 1 % käyttää pankin päivittäispalveluita säännöllisesti. Tämä tarkoittaa sitä että n. 99 % Nordean asiakkaista asioi pankissa muissa asioissa kuin käteisen tai laskunmaksun takia. Käteispalvelut loppuvat, mutta palvelu ei, kertoo Munkkiniemen Nordean konttorinjohtaja Sirke Muurimäki. Palvelemme asiakkaitamme neuvontapalveluasioissa edelleen pankin aukioloaikana klo 10.00 - 16.30, sekä sovittaessa myös aamulla tai illalla aukioloaikojen ulkopuolella. Käteistä saakin nykyisin helposti R-kioskilta tai K-kaupan kassalta ruokaostosten yhteydessä. K-kaupasta käteistä saa 200 euroon asti. R-kioskilta voi nostaa käteistä pieniä summia aina viidestä eurosta viiteen kymppiin asti. Näin on vastattu niiden asiakkaiden toiveisiin, jotka toivovat pankkiautomaatilta saatavan pienempiä summia kuin nykyinen alin summa 20 euroa. R-kioskit ja kaupat ovat auki viikon jokaisena päivänä ja pidempään kuin pankkien konttorit, joten asiakkaat eivät ole riippuvaisia pankin aukioloajoista. R-kioskeja on Munkkiniemen puistotiellä peräti kaksi ja Munkkivuoren ostarilla yksi. Käteisnostopalvelua tarjoavia Keskon ruokakauppoja on Helsingissä yhteensä viitisenkymmentä ja Espoossa parisen kymmentä. Munkin Seudun asiakkaita käteisnostoissa palvelee K-Supermarket Munkki Munkkivuoren ostarilla. Viime vuoden puolella Automatia toi käyttöön TalletusOtto-automaatit. Näillä automaateilla voi nostaa tuttuun tapaan rahaa ja tallettaa käteistä korttiin liitetylle tilille. Automaatti hyvittää talletuksen tilille heti. TalletusOtto-automaatit on sijoitettu vilkkaille paikoille joissa liikkuu paljon ihmisiä, kuten kauppakeskuksiin tai Helsingin keskustaan. Paikat on tarkkaan valittu jotta niiden valvonta on helppoa ja aukiolo mahdollisimman laaja. TalletusOtto-automaatteja on Helsingin seudulla nyt kymmenisen kappaletta ja Espoossa kaksi. Määrää lisätään ja tämän vuoden loppuun mennessä TalletusOtto-automaatteja tulee olemaan 140 kappaletta valtakunnallisesti. Laskujen maksamiseen on kätevä käyttää maksupalvelua mikäli verkkopankin tai laskunmaksuautomaatin käyttäminen tuntuu vieraalta. Maksupalvelukuorta ei tarvitse juoksuttaa pankkiin, sillä sen voi pudottaa lähimpään postilaatikkoon, josta posti toimittaa laskut Nordeaan eräpäivänä maksettavaksi. ? Autamme ja neuvomme mielellämme asiakkaita laskujen maksamisessa verkkopankilla ja laskujenmaksuautomaatilla. Koska mobiilipalveluiden määrä ja merkitys on koko ajan nousemassa, niin Helsingin sataman liikenne kasvussa Muuttovoitto suurinta yli 40 vuoteen Raitiovaunu- ??Maaliskuussa Helsingin sataman yksiköidyn tavaraliikenteen määrä kasvoi 5%. Tuonnin kehitys kääntyi nousuun pitkäaikaisen vaimean jakson jälkeen. Yksiköityä tuontia oli 7 % ja vientiä 4 % enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Liikenteen määrä oli 888 000 tonnia ja se jakaantui tasaisesti tuontiin ja vientiin. Laivamatkustajia oli maaliskuussa 800 000, 1 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tammi-maaliskuussa yksiköidyn tavaraliikenteen määrä oli 2,4 miljoonaa tonnia, kasvua oli 3 % viime vuoden ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Tuonnin määrä saavutti vertailukauden tason ja vienti oli 6 % vertailuajanjakson määrää suurempi. Tuonnin määrä oli lähes 1,2 miljoonaa tonnia ja viennin määrä oli lähes 1,3 miljoonaa tonnia. Tammi-maaliskuussa matkustajia oli 2,1 miljoonaa, saman verran kuin vuotta aikaisemmin. Tallinnan matkailu kasvoi edelleen 4% viime vuodesta. Tallinnan laivamatkustajia oli 1,6 miljoonaa matkustajaa, osuus oli 76 % koko Helsingin laivamatkailusta. ??Helsingin seudun väkimäärä kasvoi reippaasti viime vuonna: alueelle muutti asukkaita lähes 18 000. Muuttovoittoa tästä oli yli 11 000 henkeä eli enemmän kuin kertaakaan vuoden 1972 jälkeen.* Väestönkasvu keskittyy vahvasti metropolialueelle: 75 prosenttia koko Suomen kasvusta kertyi Helsingin seudulle. Edellisvuoteen verrattuna seudun kasvu voimistui, ja muun maan kasvu hidastui. Metropolialue houkuttelee väkeä myös muualta Suomesta: maassamuuton muuttovoitto nousi 4300 henkeen eli tähän mennessä korkeimmalle tasolle 2000-luvulla. Seudun väestökasvu painottui pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin, jossa asukkaiden määrä kasvoi 8 600 hengellä. Espoossa kasvua oli 3 750, Vantaalla 2 600 ja kehysalueella 2 800 henkeä, selviää Helsingin seudun kauppakamarin julkaisemasta Toimialakatsauksesta. ? Helsingin seudun ja erityisesti pääkaupunkiseudun kasvu tuo haasteita asuntotuotantoon, palveluihin ja infrastruktuurin rakentamiseen. On tärkeää, että metropolialueen toimintaedellytyksiin panostetaan ??Varattujen teosten itsepalvelunoutoa kokeillaan 5. toukokuuta lähtien Kallion, Pukinmäen ja Pitäjänmäen kirjastoissa sekä Kirjasto 10:ssä. Varausten itsepalvelunouto tarkoittaa, että asiakas voi hakea etukäteen varaamansa teoksen kirjaston varaushyllystä ilman, että hänen täytyy kääntyä henkilökunnan puoleen. Teos odottaa asiakasta hänen valitsemansa kirjaston varaushyllyssä. Sen välissä on varauslappu, jossa on joko asiakkaan nimi tai hänen aiemmin kirjastosta hankkimansa nimimerkki. Nimimerkkiä käyttämällä asiakkaan tietosuoja paranee. Asiakas löytää varaamansa teoksen hyllystä varauskuitin perusteella. Asiakas lainaa teoksen ja maksaa varausmaksun normaaliin tapaan tiskillä. Maksu on 50 senttiä teokselta. Konttorinjohtaja Sirke Muurimäki (vas.) ja asiakasneuvoja Kati Ahola selaavat tabletilta mobiilipankkia. Kyseessä on puolen vuoden kokeilu olemme hankkineet konttoriimme iPadin, jolla voimme opastaa asiakkaitamme mm. miten maksaminen tabletilla onnistuu, kertoo konttorinjohtaja Sirke Muurimäki. Hän kehottaakin yhdessä palveluneuvoja Kati Aholan kanssa poikkeamaan Puistotien Nordeaan, mikäli päivittäisten pankkiasioiden hoitaminen askarruttaa. Konttorimme asiantunteva henkilökunta neuvoo erittäin mielellään ja uskomme että näin ? Itsepalvelunoutomahdollisuus säästää sekä asiakkaan että henkilökunnan vaivaa ja sujuvoittaa asiointia, kertoo Kallion kirjaston johtaja Kirsti Tuominen. ? Vastaava on kokeiltu muun muassa Kirjasto Omenassa Espoossa ja siellä kokemukset ovat olleet hyviä, hän jatkaa. Kyseessä on puolen vuoden kokeilu, joka alkaa maanantaina 5.5 ja päättyy vuoden lopussa. kaikin keinoin. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei alueelle synnytetä uusia maksuja tai veroja eikä hallintobyrokratiaa, painottaa Helsingin seudun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä. Kilpailukykyä vahvistettava Helsingin seudun tuotanto laski viime vuonna noin prosentin verrattuna vuotta aikaisempaan tilanteeseen. Metropolialueella tuotetaan yli kolmannes Suomen bruttokansantuotteesta. ? Teollisuuden rakennemuutos laskee edelleen tuotantoa. Taantuma on hiljentänyt myös palvelualojen, erityisesti kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin kehitystä. Myös liike-elämän palveluiden kasvu on hidastunut. Valoa paikalliseen kysyntään tuo onneksi nopea väestönkasvu. Helsingin seudun kilpailukykyyn on nyt panostettava kaikin keinoin, Nyrhilä muistuttaa. Seudun työllisten ja työpaikkojen trendit kääntyivät lievään laskuun viime vuoden loppupuolella. Määrät pysyivät kuitenkin lähes ennallaan edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. moni mahdollinen vaikealta tuntuva asia valkenee. Monia pankkiasioita voi hoitaa myös Nordean Asiakaspalvelussa joka päivä kaikkina vuorokauden aikoina, myös viikonloppuisin. Soittamalla 0200 3000 ?numeroon ja tunnistautumalla pankkitunnuksilla saa hoidettua monia pankkiasioita joustavasti ja helposti. Nordea Asiakaspalvelusta voi myös varata ajan neuvotteluun pankin konttoriin, jolloin välttyy jonottamiselta konttorissa. onnettomuuden aiheuttajana kuljettajan toiminta ??Ruoholahden viimeviikkoisen raitiovaunuonnettomuuden aiheutti kuljettajan ohjeiden vastainen toiminta yhdistettynä inhimilliseen virheeseen. Raitiovaunu 8 karkasi kuljettajalta Jätkäsaaren päätepysäkiltä viime keskiviikkona. Vaunu oli tyhjä eikä henkilövahinkoja syntynyt. Vaunusta ei ole löytynyt teknistä vikaa. HKL:n asettaman työryhmän tutkinnan perusteella onnettomuuden aiheuttanut tapahtumaketju alkoi, kun kuljettaja poistui vaunusta jättäen kuljettajalaukun ohjaamon jalkatilaan. Laukku aktivoi turvalaitteen, jonka tehtävä on estää vaunun liikkuminen ilman kuljettajaa. Kuljettaja jätti myös vaunun virta-avaimen ajoasentoon. Molemmat toimenpiteet ovat ehdottomasti vastoin HKL:n kuljettajatoimintaa koskevaa ohjeistusta. Kolmas virhe tapahtui, kun kuljettaja vaunusta poistuessaan huomaamattaan siirsi ajokah- vaa. Tämä tapahtumakokonaisuus johti siihen, että kuljettajan sulkiessa vaunun oven vaunu sai lähtökäskyn ja lähti liikkeelle ilman kuljettajaa. Kuljettajan kertomuksen ja teknisten selvitysten perusteella vaunu 209 lähti 2.4. noin klo 18.08.30 liikkeelle itsekseen linjan 8 päätepysäkiltä ja suistui kiskoilta Länsisatamankadun ja Tammasaarentien risteyksessä klo 18:09:20. Suistumishetkellä vaunun nopeus oli noin 50 km/h. Vaunun lähdettyä liikkeelle kuljettajalla ei enää ollut mahdollisuutta pysäyttää vaunua. Kuljettaja teki ilmoituksen puhelimellaan liikenteenohjaukseen, joka katkaisi sähkön ajolangoista puoli minuuttia vaunun suistumisen jälkeen. HKL tulee käymään läpi koko turvallisuusketjunsa ja varmistamaan kuljettaja-ohjeiden määräysten mukaisen noudattamisen.
• MunkinSeutu 4 MunkinSeutu Viikot 16-17 ? Nro 8 Kaupungin kassaan lisää tuloja maata myymällä V iimeisen kymmenen vuoden aikana kaupungin maanmyyntitulojenmäärä on vaihdellut 70 miljoonan euron tietämillä vuosittain. Kuluvan vuoden tavoite on 100 miljoonaa euroa. Kiinteistöviraston arvion mukaan kaupungin tulee lähivuosina löytää myytäväksi tarkoitetun tonttikannan lisäksi rakentamattomia tai vuokrattuja tontteja myytäväksi sekä myydä ulkokuntien kiinteistöjä vähintään noin 200-210 miljoonalla eurolla. Kiinteistövirasto selvittänyt kaupungin tulevien vuosien maanmyyntinäkymiä sekä tehnyt esityksen seuraavalle viidelle vuodelle asetettavien maanmyyntitavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi. Selvityksessä todetaan, että maanmyyntitulojen lisäämiseksi kaikki säätelemättömään asuntotuotantoon varattavat tontit on pyrittävä luovuttamaan ensisijaisesti myymällä. Hintakilpailujen määrää lisätään ja niitä järjestetään myös esikaupunkialueilla. Vuoden 2013 lopulla kaupungilla oli varattuna tontteja yhteensä noin 12 500 asunnon rakentamista varten, joista noin 40 prosenttia oli varattu sääntelemättömään asuntotuotantoon. Kaikki säänneltyyn asuntotuotantoon, kuten ARA-vuokratuotantoon ja Hitas-tuotantoon, tarkoitetut tontit luovutetaan kuitenkin edelleen vuokraamalla. Kaupunki selvittää myös mahdollisuudet tarjota jo vuokrattuja asuntotontteja vuokralaisen ostettavaksi vuokrasopimuksen päättyessä. Yhteensä kaupungilla on voimassa tällä hetkellä 5 150 asuntotonttien maanvuokrasopimusta, joista 170 päättyy vuoden 2015 lopussa. Toimitilatonttien osalta siirrytään käytäntöön, jossa tontti luovutetaan ensisijaisesti myymällä, mikäli se on kaupungin kokonaisedun kannalta perusteltua. Mikäli toimitilatontti vuokrataan, sisällytetään sopimukseen velvoite tontin ostamisesta määräaikaan mennessä. Ulkopaikkakunnilla sijaitsevan 6 000 hehtaarin maaomaisuuden myyntimahdollisuuksista teetetään selvitys kuluvan vuoden aikana. Kiinteistöt on arvioinnin perusteella tarkoitus jakaa kolmeen luokkaan: pidettäviin, kehitettäviin ja myytäviin. Viikot 16-17 Yleisönosasto Miksi nuori ei ymmärtänyt ??Ihmetyttää, ettei eräs nuori naishenkilö ymmärtänyt miksi Ruotsi olisi hädässä jos Suomeen hyökättäisiin ? Toisen Maailmansodan aikana muu Eurooppa säikähti, että mikäli Suomi valloitetaan Neuvostoliiton toimesta, niin silloin teolli- suusvaltio Ruotsi on myös vaarassa ja siksi Suomi haluttiin pitää itsenäisenä valtiona sekä samalla puskurivaltiona idän ja lännen välissä ! Suomen ja Ruotsin puolustusliitto ei luo niin suuria paineita Venäjään päin, kuin jos Suomi liittyisi Na- la ajoradan tasossa. Autoilijoiden on helppo havaita samaan suuntaan muun liikenteen kanssa ajavat pyöräilijät, mikä parantaa risteysten turvallisuutta. Lisäksi pyöräkaista on selkeästi erillään jalankulusta. Bussipysäkkien kohdalle rajataan bussiin nousemista ja bussista poistumista varten erillinen alue pyörätien ja ajoradan väliin, jotta matkustajien ja pyöräilijöiden on helpompi huomata toisensa. Katutilan ahtauden takia pyörätiet eivät mahdu kiertämään pysäkkien takaa, mikä yleensä on tavoiteltava ratkaisu. Pyörätien rakentaminen vähentää 3?5 asukaspysäköintipaikkaa Stenbäckinkadun risteyksen tuntumasta. Risteyksen vierestä jou- dutaan myös poistamaan kaksi katupuuta. Suunniteltavalle katuosuudelle on tulossa lähivuosina kiskoremontti, ja pyörätiet kannattaa rakentaa kiskojen uusimisen yhteydessä. Tulevan pääverkon osuus Nordenskiöldinkadulta etelään Runeberginkadulle suunnitellaan myöhemmin. Pyörätiesuunnitelmaa voi kommentoida kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla osoitteessa www.ksv.hel.fi/keskustelut. Keskustelupalsta on avoinna 27. huhtikuuta asti. Suunnitelma on myös esillä 8.?27. huhtikuuta näyttely- ja infotila Laiturilla, Narinkka 3, sekä kaupungintalolla, Pohjoisesplanadi 11?13. Apteekit tarjoavat työtä nuorille ??Farmaseuteille, farmasian opiskelijoille ja apteekkialalle aikoville on tänä kesänä tarjolla runsaasti kesätyöpaikkoja. Farmaseuttien hyvä työllisyystilanne näkyy myös työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrissa. Erityisen haluttuja kesätyöntekijöitä ovat farmasian opiskelijat, jotka ovat ehtineet opinnoissaan niin pitkälle, että heillä on farmaseutin oikeudet. Apteekkariliiton Meidän APTEEKKI ?lehden työpaikkaliitteessä kymmenet Apteekkariliiton jäsenapteekit ympäri Suomea tarjoavat kesätyöpaikkoja ja pidempiaikaisia työsuhteita. ? Tilastojemme mukaan viime vuoden aikana lähes 200 apteekissa oli farmaseutin paikka avoimena. Ilahduttavaa on, että työpaikkoja näyttää olevan tarjolla kattavasti eri puolilla maata, sanoo koulutus- ja työvoima-asioista Apteekkariliitossa vastaava asiantuntijaproviisori Saija Leikola. Leikolan mukaan hakijamäärät farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmiin olivat viime vuonna ennätysmäiset. ? Hyvä työllisyystilanne on varmasti osasyy tähän. Opiskelupaikkaa pohtivien kannattaa muistaa farmasia ja apteekkityö yhtenä erinomaisena vaihtoehtona. Farmaseuttien hyvä työllisyystilanne apteekeissa nä- kyy myös työ- ja elinkeinoministeriön Ammattibarometrissa, jonka mukaan hakijoista on paljon pulaa Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa. Hakijapulasta kärsii myös Lappi, Kainuu, Kaakkois-Suomi, Satakunta, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa. Vain Pohjois-Savossa hakijoita on enemmän kuin tarjolla olevia työpaikkoja. Ylitarjontaa alueella selittää ItäSuomen yliopiston farmaseuttinen tiedekunta, joka kouluttaa Kuopiossa farmaseutteja ja proviisoreita. Farmaseuttien rekrytointitarpeen arvioidaan kasvavan Kainuussa, Satakunnassa ja Kaakkois-Suomessa. Rekryointitarve vähe- Lassi Tiittanen Onko Suomi hyvinvointivaltio? ??Olemme hyvin pieni kansakunta 5,5 milj. asukkaineen ja esim. tänä vuonna Suomi ottaa velkaa 7,5 miljardia euroa, kokonaisvelkamme lähentelee 100 miljardia euroa. Globaalisessa talousmyrskyssä Suomen vientiteollisuus on kärsinyt kovia ja ankeita aikoja, sekä vertauskuvallisesti savupiipputeollisuus on häipynyt halpatuotemaihin tai muuten vain ei ole enää jaksanut toimia. Pitää olla hyvin idealistinen ja menneiden ajatustottumusten vanki, joka yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta väittää Suomen olevan hyvinvointivaltion. On taas eriasia väittää, että Suomen pitäisi olla hyvinvointivaltio. Kun nyt istuva hallitus on viimeinkin kehysriihessä panemassa Suomen velkaantumista jonkinlaiseen aisoihin, niin alkoikin suuri poru, itku ja hammastenkiristely. Eli poliittiset vastuunkantajat pakenevat ja pesevät kätensä sen historiasta kuuluisan miehen mukaan ja pyrkivät olemaan enemmän tai vähemmän opportunisteja. Tällä hetkellä Suomen tie on sama kuin Kreikan tie on ollut, ellemme herää hyvinvointivaltion harhasta ja ala paljon pontevammin toimia velkavuoremme tasaamiseksi. Näin kansamme edun takia ja juuri sen vuoksi. Eli Suomi haluaa omatoimisesti hoitaa omat pihansa ja takapihat ja välttää kansainvälistä taloudellista holhousta. Tämän pitäisi olla kaikkien päättäjien ja poliitikkojen ykkösasia. Paavo Haapalainen Kolumni Valinnanvapaudella laatua sote Mannerheimintien pyöräteille -uudistukseen jatkoa Taka-Töölössä? ??M a n n e r h e i m i n t i e l l e suunnitellaan pyöräteitä Reijolankadun ja Nordenskiöldinkadun välille. Tavoitteena on parantaa pyöräilyolosuhteita osuudella, joka on osa pyöräliikenteen tulevaa pääverkkoa. Pyörätiet suunnitellaan yksisuuntaisiksi, jotta pyöräily olisi sujuvaa ja turvallista. Osuudelle esitetään ns. kolmitasoratkaisua, jossa ajorata, pyörätie ja jalkakäytävä ovat kaikki eri tasossa. Tasoero erottelee jalankulkijat ja pyöräilijät tehokkaammin kuin maalattu tiemerkintä tai kiviraita. Lisäksi tasoero vilkkaaseen ajorataan tekee väylästä pyöräilijöille miellyttävän ja turvallisen tuntuisen. Risteysalueilla pyöräliikenne kulkee pyöräkaistoil- toon koska silloin Venäjä olisi saarrettu joka puolelta, kun Turkkikin kuuluu Natoon, vaikka Ukraina ei Natoon kuulukaan saisi Suomen pitkä itäraja melkoisen paniikin Venäjällä. ??On välttämätöntä, että pitkään valmisteltu mutta epäkelvoksi osoittautunut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusmalli hylättiin, aivan kuten moni meistä kansanedustajista oli jo pitkään vaatinut. Päätimme valita valmistelun pohjaksi mallin, jota olen ehdottanut metropolialueelle jo aiemmin. Tarkoitus on järjestää kaikki maamme sote -palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Käytännössä metropolialueella palvelut rakennetaan HUS- alueelle. Valmistelu käynnistetään parlamentaarisessa työryhmässä. Edessä on mittava valmistelutyö, johon myös oppositiopuolueet ovat sitoutuneet. Järjestelmä- ja hallintokeskeisyyden sijaan lähtökohdaksi on otettava ihminen. Uusi malli antaa parhaat puitteet edistää raha seuraa ihmistä -mallia, jonka edistämiseksi olen tehnyt hartiavoimin työtä. Olen mukana valmistelemassa kokoomuksen sote- rahoitusmallia, joka valmistuu vielä ennen kesää. Tärkeää on nyt saada perusterveydenhuolto toimimaan, terveysasemien hoitojonot purettua seka? painopiste ennaltaehka?isyn vahvistamiseen. Pitkät jonot terveysasemille ja sote -uudistuk- nee Uudellamaalla ja pysyy muualla maassa ennallaan. Ammattibarometri kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen arvion noin 200 keskeisen työelämän ammatin lyhyen aikajänteen kehitysnäkymistä ja työvoiman saatavuusnäkymistä. Se laaditaan kolme kertaa vuodessa; helmikuussa, toukokuussa ja syyskuussa. sen takkuaminen innoittivat keväällä 2012 katselemaan, josko naapurista löytyisi esimerkkiä. Kävimme tuolloin johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston kanssa tutustumassa Ruotsin perusterveydenhuollon uudistukseen ja raha seuraa potilasta-malliin. Siinä potilas voi vapaasti valita vakituisen lääkärin tai terveyskeskuksen. Palveluntarjoajat, julkiset ja yksityiset, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat tarjota palveluja, mutta valinta on aina potilaalla. Julkisen vallan maksama korvaus yksityiselle tai julkiselle palveluntuottajalle seuraa palvelun valitsevan ihmisen mukana. Ruotsissa uudistuksen myötä on saatu samalla rahalla enemmän. Tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Ruotsin mallin painavin perustelu on se, että se on lisännyt hoitoon pääsyn tasa-arvoa. Ruotsissa 93 % hoitoa tarvitsevista pääsee lääkärille viikon sisällä. Ero on suuri Suomeen verrattuna. Terveysasemille jonotetaan viik- Sari Sarkomaa koja, kolmannes väestöstä odottaa vähintään viisi viikkoa. Hoitojonot, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Ehdotimmekin kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen kanssa ensimmäistä kertaa (HS 16.6.2012), että sote -uudistuksessa pitää ottaa selvitykseen Ruotsin raha seuraa potilasta -mallin soveltaminen. Viimeistään nyt on tähän tartuttava. Sote -uudistus on kokonaisuudessaan toteutettava niin, että erikoissairaanhoidon osalta pääsemme ratkaisuun, joka rakentuu siihen hyvään työhön, jota Hus -alueella on tehty. Suomalaisten hyvän arjen kannalta on olennaista, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen viedään nyt kunnolla maaliin. Sari Sarkomaa Kansanedustaja Terveydenhuollon maisteri Valtiovarainvaliokunnan kunta ja terveysjaoston puheenjohtaja www.sarisarkomaa.fi Lue netissä ? www.lehtiluukku.fi
• MunkinSeutu Viikot 16-17 5 Onko eduskunta teatteria? Josa Jäntti ??M y ö n t e i sinhallintaopeseen tulokraatioihin Suoseen on tullut mi on osallistuainakin profesnut OLEMATTA sori Matti WiNATON JÄSEN. berg TurusMitä jäsenyys ta. TULIN SAmaksaisi SuoMAAN TULOKmelle? SEEN. PäämiSe maksaisi nisteri antoi n. 40 miljooMNI selonteon turnaa ? vuodesK O LU vaallisuusposa ja osallistuliittisesta tilanmalla komentoteesta Ukraina rakenteisiin 20 - keskustelua varten. Luu- miljoonaa ?. Suomen osuus lin, että kaikki edustajat Naton yhteisestä 2,4 miljarovat kiinnostuneita näin din ? budjetista olisi alle tärkeästä asiasta. Salissa oli prosentin. Suomen nykyivain korkeintaan 100 edus- set sotilasmenot ovat vajaat tajaa, vaikka se televisioi- 2,9 miljardia ? vuodessa eli tiin. Se osoitti tuoreen kan- n. 1,3 % bkt:sta. sanedustajan Jörn DonneTulisiko Suomeen Naton rin ja minunkin aikoinaan tukikohtia tai ydinaseita ? esittämän mielipiteen, että Suomi ei saisi alueelleen meillä riittää 100 edustajaa, Naton tukikohtia, vaikka täysin oikeaksi. yrittäisi! Uusiin jäsenmaihin Seurasin mielenkiinnol- ei ole sijoitettu ydinaseita. la, millaisia puheenvuoroMitä Suomen armeijalle ja käytettäsiin mm. Nato - tapahtuisi ? kysymyksestä. Pari edusJäsenmaiden pitää ensitajaa ?uskalsi? käyttää pu- sijaisesti vastata oman aluheenvuoron tästä aiheesta. eensa puolustuksesta. AseMiten tähän vakavaan asi- velvollisuusjärjestelmämme aan suhtauduttiin? Dema- ei olisi ongelma eikä jäserien ryhmän puheenjohta- nyys lisäisi ammattisotilaija Jouni Backman vastasi den tarvetta. Suomen osuus näihin puheenvuoroihin,? NATOn jäsenmaiden valettä nyt kyllä mopo keu- miusjoukoista on n. 2000 lii?!? Hän totesi mm. ?kun sotilasta. se optio on olemassa, niin Onko varmaa, että Suose on aito optio ja sen ta- men hakemus hyväksyttäikia etukäteen ei tarvitse il- siin? Ennen se oli ilmeisen moittaa, milloin sitä käyte- varmaa, EI ENÄÄ. tään.? Kuka on maassamme Miten Venäjä reagoisi sopinut tällaisesta optios- suomen jäsenyyteen ? ta - Backmanko vai kuka? Suomi ei ole UKRAINA. Missään sellaisesta ei ole Keskinäisten suhteiden katvirallisesti ilmoitettu? Nyt kaiseminen ei ole järkevää vaaditaan KANSANÄÄNES- sen enempää Venäjälle kuin TYSTÄ asiasta, vaikka edes Suomellekaan. Hyvät suhkansanedustajat eivät tie- teet NATO - maahan voisidä perusteita liittymises- vat olla Venäjällekin eduktä tai liittymättömyydestä. si - onhan se itsekin ollut Heidän pitäisi määräenem- aikaisemmin kiinnostunut mistöllä hallituksen esityk- jäsenyydestä. sestä ja presidentin kanssa Voiko Natosta erota? tehdä päätös! Ranska erosi v.1966, mutMistä saa tietoa omaa ta palasi 2009! kantaansa varten? Jossain on spekuloitu, Onneksi maan suurin että Venäjä ?nappaisi? Hanpäivälehti (HS/Kari Huh- gon ja Ahvenanmaan päästa 23.3.14) esitti jokin aika täkseen Itämerelle. sitten 10 KYSYMYSTÄ NAOnhan sillä jo KaliTOSTA. ningrad ja helpompaa on Mikä Nato oikein on ja ottaa jokin Baltian maismiten se toimii? ta tai Gotlanti Ruotsilta ? Se on maailman ylivoi- Kannattaa myös muistaa, maisesti suurin yhteinen että Ruotsi, joka ei ole NAPUOLUSTUSJÄRJESTELMÄ. TOssa, sen läntinen naapuri Venäjän sotilasvoiman vyö- (Norja) ja eteläinen naapuri ryttäminen (vai olivatko ne (Tanska) ja kaikki Baltian kodinpuolustusjoukkoja il- maat kuuluvat NATOON ja man tunnuksia - ainakin esimerkiksi Itävallan naaPutin kiitti armeijan ylintä purit Sveitsiä lukuunottajohtoa) Krimille teki uhkan matta, ovat jäseniä. Alusja NANOSTA selkeästi puo- sa jäsenmaita oli 12 ja sen lustusliiton. jälkeen on mukaan liittynyt Miten Natoon liitytään? 16 - eli tekivätkö ne virheKuten jo kirjoitin asiasta ratkaisun ? päättäisi presidentti halKansanäänestyskö? lituksen ehdotuksesta ja Kaikkien kansalaisten, eduskunnan tuella. Hakijas- jotka äänestäisivät liittyta tulee jäsen NOPEIMMIL- misen puolesta tai vastaan, LAAN VUODESSA! NATO pitäisi tietää nämä tosiasiei vaadi kansanäänestystä. at. Luuletteko, että tietäKuka Suomea puolustaisi vät, kun kaikki demokraatja ketä Suomi puolustaisi? tisesti valitut kansanedusNaton perussopimuksen tajatkaan eivät niitä tiedä. 5. artiklan mukaan aseel- Päätöksien tekemista varlinen hyökkäys yhtä Nato tenhan heidät on valittu. - maata vastaan on hyök- Kyseinen kansanäänestys käys kaikkia Nato - mai- sopisi selkeisiin, yksinkerta vastaan. Muut antavat taisiin asioihin esimerkikapua TARVITTAESSA sotil- si - ?pitääkö viinan hintaa laallisin keinoin. NATOLLA nostaa vai laskea tai onko on sotilaalliset valmiudet. lapsilisiä pienennettävä vai Apu ei ole TÄYSIN AUTO- suurennetteva?? MAATTISTA , sen tarpeesta En halunnut ottaa NATO päättää KUKIN MAA ITSE. - asiassa kantaa puolesta tai Viides artikla on tarkoitet- vastaan, mutta haluaisin, tu ENNALTA ehkäiseväksi. että kansalaiset perehtyvät Joutuisivatko suomalaiset asioihin ennen kannaottoYhdysvaltain sotiin ? jaan. JOKAINEN VOI TEHAfganistan ja Balkan DÄ OMAT JOHTOPÄÄTÖKovat ainoita paikkoja, joi- SENSÄ - MIKÄ ON OIKEA hin NATO (= kaikkijäsenet) VAI VÄÄRÄ RATKAISU! on historiansa aikana lähettänyt sotilaita. Nähin kriiJosa Jäntti Lapset puutarhatöissä keväällä lastentarhanopettajien johdolla Ebeneserin pihalla, 1920-luvun loppu. Taustalla Pengerkadun ja Helsinginkadun risteys. Lastentarhamuseon valokuvakokoelmia esillä yhteisökuvapalvelussa ??Ebeneser-säätiön Lastentarhamuseon valokuvakokoelmia avataan asiakkaitten käyttöön kansainvälisessä Flickr-yhteisökuvapalvelussa. Kuvat ovat asiakkaiden vapaasti selailtavissa, käytettävissä ja kommentoitavissa. Palveluun on valittu julkaistavaksi vain sellaisia kuvia, joista tekijänoikeudet ovat rauenneet eikä niissä ole muita julkaisua estäviä rajoitteita. Ensimmäisessä vaiheessa Flickr-kuvapalvelussa julkaistaan n. 5000 valokuvaa käsittävästä säätiön kuva-arkistosta 200 valokuvaa. Julkaistavaksi on valittu kolme kokonaisuutta: Muuttuva Kallio, 25 tunnistamatonta ja Elisabeth Alander 60 vuotta (juhlaalbumi 22.4.1919). Muuttuva Kallio-kokonaisuuteen on koottu 30 kuvaa Ebeneser-talon ympäristös- tä, joissa näkyy Kallion Harjun alueen kaupunkikuvan muutos 1900-luvun alusta 1930-luvulle. 25 tunnistamatonta pitää sisällään 25 visiittikorttikuvaa 1860- ja 1870-luvuilta Hanna Rothmanin arkistosta. Lastentarhatyön uranuurtajan Elisabeth Alanderin 60-vuotisjuhlan kunniaksi koottu valokuva-albumi sisältää yli 140 valokuvaa 1910-luvulta lastentarhoista ympäri Suomea. Ebeneser-säätiö / Lastentarhamuseo haluaa avauksellaan edistää kuvakokoelmansa saavutettavuutta ja lisätä sen käyttöä. Samassa yhdessä käyttäjiä pyydetään kommentoimaan palvelussa jaettuja kuva-aineistoja: pienikin yksittäistä valokuvaa koskeva korjaus tai lisätieto on äärimmäisen arvokas! Kuvat löytyvät osoitteesta: http://www.flickr.com/photos/ebeneser. Vaaralan päiväkodin Aalto -yliopistoon lasten taidenäyttely yli 14 000 hakijaa ??Vaaralan päiväkodin lapset tuovat salaperäisen, vedenalaisen maailman kaiken kansan nähtäville Kamiter-Arsin huhtikuun näyttelyssä. ?Näyttelyn tavoite on tarjota Vaaralan päiväkodin lapsille taide-elämys, joka pysyy mielissä pitkään. Maalausten valmistelu, kehystys ja ripustus virallisine ´avajaisineen´ on varmasti mieleenpainuva kokemus. Kun näyttelyn saa vielä esitellä vanhemmille ja iso- vanhemmille, pääsee koko perhe jännittävälle retkelle taiteen maailmaan.?, kertoo näyttelyn äitihahmo Tiina Tainio Kamiter-Arsista. ?Näyttely tarjoaa esimerkiksi päiväkotiryhmille ja hoitovapaalla oleville vanhemmille oivan retkikohteen?. Vaaralan päiväkodin lasten taidenäyttely 1.-30.4. Avoinna ti-pe klo 10-18 ja la klo 10-14. Kamiter-Ars, Helsinginkatu 6. ??Kevään yhteyshaussa Aalto-yliopistoon pyrki yhteensä 14 206 hakijaa. Kandidaattikoulutukseen tuli kaikkiaan 11 117 hakemusta ja maisterikoulutukseen noin 3100 hakemusta. Vuonna 2013 hakijoita oli yhteensä noin 15 000. Kandidaattikoulutus kiinnosti yli 11 000 hakijaa. Huhtikuun alussa päättyneessä kandidaattikoulutuksen haussa kauppatieteiden hakijamäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 2,3 prosenttia. Aalto-yliopiston kauppatieteiden kandidaattikoulutukseen Helsingin ja Mikkelin yksiköihin oli yhteensä 4555 hakijaa (Mikkelin yksikköön 912 hakijaa). Tekniikan alalle haki 3953 ja taiteiden alalle 2609 henkilöä. Tekniikan alan hakijamäärä lasku edellisvuoteen verrattuna 8,6 prosenttia. Sama trendi oli nähtävissä tekniikan alalla myös valtakunnallisesti. Tekniikan hakukohteista suosituimmaksi nousi tänä vuonna tietotekniikka, jonka hakijamäärä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 12,8 prosenttia (hakijoita 439). Reippaimmin nousi automaatio- ja informaatioteknologian hakukohde, jonka hakijamäärä kasvoi viime vuoteen verrattuna 78 prosenttia (hakijoita 219). Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun haki 2609 henkilöä. Hakulomakkeen palauttaneiden määrä laski 6,6 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Maisteritasolle hyväksyttiin 926 hakijaa Tammikuun lopussa päättyneessä maisterivaiheen haussa Aalto-yliopistoon haki yhteensä 3089 henkilöä, joiden joukosta valittiin 926 uutta opiskelijaa. Hakijamäärä laski edellisvuoteen verrattuna noin 10 prosentilla. Hakijamäärät laskivat sekä kauppatieteiden (-39,8 %:) että taiteiden (-18,1 %:) koulutusaloilla. Tekniikan alalla hakijamäärä kasvoi 2,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kauppatieteiden hakijamäärän lasku selittyy osin vuonna 2013 tehdyllä valintaperustemuutoksella, jonka mukaan kaikilta hakijoilta edellytetään GMAT- tai GREtestin suorittamista. Muutoksen vuoksi hakijamäärä laski voimakkaasti jo edelliskeväänä. Taiteiden alalla hakijamäärän lasku voi osittain johtua vaadittavien kielitestien vähimmäispistemäärän nostamisesta edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkinnonuudistus vähensi hakukohteiden määrää 21:sta 16:een. Hakijoista 42 prosentilla oli suomalainen korkeakoulututkinto. Ulkomaisella korkeakoulututkinnolla hakeneita oli aiempien vuosien tapaan eniten Intiasta, Kiinasta, Pakistanista, Isosta-Britanniasta ja Iranista. Kaiken kaikkiaan hakemuksia saapui 94 eri maasta.
• MunkinSeutu 6 Päivyri Seurakunta Nimipäivät: Viikko 16 Ma 14.4. Taito Ti 15.4. Linda, Tuomi Ke 16.4. Jalo, Patrik To 17.4. Otto Pe 18.4. Pitkäperjantai. Valto, Valdemar La 19.4. Pilvi, Pälvi Su 20.4. Pääsiäispäivä. Nella, Lauha Munkkiniemi Viikko 17 Ma 21.4. 2. pääsiäispäivä. Anssi Anselmi Ti 22.4. Alina Ke 23.4. Yrjö, Jyrki, Jyri, Jori, Jiri, Yrjänä To 24.4. Pertti, Albert, Altti Pe 25.4. Markku, Marko, Markus La 26.4. Terttu, Teresa, Tessa Su 27.4. Kansallinen veteraanipäivä. Merja On hirveätä puhua hyvin ja olla väärässä. Sofokles (495-406 eaa) Pääsiäiskokot Seurasaaressa lankalauantaina 19.4. ??Pohjalaisen perinteen mukaan ?lankalauantaiehtoo? on vuoden huonomaineisin ajankohta ja silloin on syytä polttaa tulia. Uskottiin, että elävä tuli ja kitkerä savu pitää noidat ja trullit loitolla. Kokkojen polttamisella haluttiin myös turvata hyvä sato ja runsas karjananti. Helsingin keskipohjalaiset rakentavat ja polttavat pääsiäiskokkoja Seurasaaressa lankalauantaina 19.4.2014. Ohjelma Juhlakentällä alkaa klo 18.00. Pienempi narrikokko sytytetään ensin ja sen jälkeen varsinainen pääsiäiskokko. Lapsilla on mahdollisuus esittää omaa ohjelmaa, esim. lauluja tai runoja. Vapaa pääsy. Juhlakentällä on grillipaikka, jossa voi grillata omia eväitä ja myös Juhlakentän kioski palvelee yleisöä tapahtuman aikana. Tervetuloa Seurasaareen reippailemaan ja ihastelemaan pääsiäiskokkoja! Seurasaareen pääsee bussilla 24 Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 1417, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 2340 5118. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Ke 16.4. klo 9.30 Lasten pääsiäiskirkko, Tarja Frilander, Kaisa Sidoroff. Tervetuloa myös koti- ja päivähoidossa olevat lapset huoltajineen! Kiirastorstai 17.4. klo 19 Metallimessu, Haka Kekäläinen; mukana Jouni Hartikainen, Maija Åker. Pitkäperjantai 18.4. klo 11 Sanajumalanpalvelus, Jouni Hartikainen, Kaisa Sidoroff. klo 22.46, 23.16 ja 23.46, Ijunat Tikkurilasta klo 23.46 ja 0.16, N-junat Helsingistä klo 0.01, 1.01, 2.01 ja 3.01, N-junat Keravalta klo 0.45, 1.45, 2.45 ja 3.45, Tjunat Helsingistä klo 2.31 ja 4.01, H-juna Riihimäeltä klo 23.14, T-junat Riihimäeltä klo 0.37 ja 1.37 sekä Ljunat Helsingistä klo 2.47 ja 3.47. Pääsiäislauantaina 19.4. on lauantailiikenne. Seurasaaressa poltetaan ??Kristikunnan vanhin ja suurin juhla on pääsiäinen. Se on juhlien Juhla! (Festum festorum!) Sitä koskevat viestit huipensivat Jee- pääsiäiskokkoja, joten lisäbussi 24S lähtee Erottajalta Seurasaareen klo 17.23, 18.05 ja 18.50 ja Seurasaaresta Erottajalle klo 17.46, 18.32 ja 19.15. Ensimmäisenä pääsiäispäivänä sunnuntaina 20.4. on sunnuntailiikenne, mutta U-linjojen SS-lähtöjä ei ajeta. Ensimmäisen pääsiäispäivän jälkeisen yön bussi, metro- ja junaliikenne ajetaan samoin kuin pitkäperjantain jälkeisenä yönä. Lisätietoja bussien lisälähdöistä pitkäperjantain ja ensimmäisen pääsiäispäivän jälkeisenä yönä, sekä metron yöliikenteen aikataulut, saa HSL:n verkkosivuilta www.hsl.fi <http:// www.hsl.fi>. Toisena pääsiäispäivänä maanantaina 21.4. on sunnuntailiikenne. U-linjojen SSlähdöt ajetaan. Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa. Ti klo 11 Sanan äärellä. saattohoito?, dosentti osastonylilääkäri Reino Pöyhiä, kipuklinikka Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Ti 15.4. klo 10 Lasten pääsiäiskirkko, Tarja Frilander, Kaisa Sidoroff. Tervetuloa myös koti- ja päivähoidossa olevat lapset huoltajineen! Pitkäperjantai 18.4. klo 15 Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki, Sinikka Peltohaka, Jonna Imeläinen. SURURYHMÄ LÄHEISENSÄ MENETTÄNEILLE 9.5. ? 6.6. pe klo 15-16.30 Munkkiniemen kirkolla. Ryhmää ohjaavat pastori Elise Rinne ja teol.maist. Leena Pankakoski. Tied. ja ilm. Elise Rinne p. 09 2340 5162. Päiväkerhoihin ilmoittautuminen 30.4. menn. Munkkivuoren seurakuntatalon kerhot, tied. ja ilm. Rauna Mannermaa p. 09 2340 5134, Munkkiniemen kirkon ja Lehtisaaren kappelin kerhot, tied. ja ilm. Leena Eronen p. 09 2340 5103. Pääsiäinen: Kärsimyshistoria muuttuu sanomaksi ylösnousemuksesta Täyden palvelun hautaustoimisto ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi 1. pääsiäispäivä su 20.4. klo 11 Pääsiäisen juhlamessu, Tarja Frilander, Jouni Hartikainen, Leo Glad, Elise Rinne, Jonna Imeläinen, Kaisa Sidoroff. 2. pääsiäispäivä ma 21.4. klo 17 Messu, Kotiryhmäverkosto. Su 27.4. klo 11 Afrikkalainen gospelmessu. Leikko, Frilander, Imeläinen, MunLaulu ja nuorten bändi. Ke 23.4. klo 13 Iloa vanhuuteen. Emeritusprofessori Sirkka-Liisa Kivelän luento. hartaus ja kahvihetki. Invakuljetus ilm.22.4. mennessä p.09-23405118. Ke 30.4. klo 13 Keskiviikkokahvit ja keitto yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ti klo 13.30-15.30 Olohuone ? avoin kahvila kirkon aulassa. Ti 15.4. klo 18 Seurakuntailta Yhteisvastuukeräyksen teemasta Syöpäpotilaan kipu ja kärsimys, osaston ylilääkäri Tiina Tasmuth, HYKS, syöpäkeskus. Mukana Elise Rinne, Jonna Imeläinen. Kiirastorstai 17.4. klo 14 Ehtoollinen, Elise Rinne, Jonna Imeläinen, Mia Salmio, Leena Leppilahti, Maija Åker. Invakuljetus. Kiirastorstai 17.4. klo 20 Iltamessu, Leo Glad, Kaisa Sidoroff. 2. pääsiäispäivä ma 21.4. klo 13 Messu, Sinikka Peltohaka, Elise Rinne, Jonna Imeläinen 2. pääsiäispäivä ma 21.4. klo 18 Pääsiäisen gospelkonsertti ? lauluyhtye yön kuningattaret, Jonna Imeläinen, Eva Henricson, Hanna Lavaste, Teija Tuukkanen, Ilkka Joronen; piano, Harri Virtamo, kontrabasso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. To klo 14 Eläkeläisten kahvihetki. 24.4. unet Raamatussa, Ritva Tikkanen. Su 27.4. klo 13 Messu. Frilander, Imeläinen. Ti 29.4. klo 19 Seurakuntailta yhteisvastuukeräyksen teemasta. Mitä on Kirkkovuodesta kirjoittaa emerituspiispa Wille Riekkinen HSL:n liikenne pääsiäisenä ??HSL:n liikenteessä ajetaan kiirastorstaina perjantain aikatauluin ja pitkäperjantaina sekä ensimmäisenä ja toisena pääsiäispäivänä sunnuntaiaikatauluin. Raitiolinjat 7A ja 7B ajavat poikkeusreittiä Via Crucis -kulkueen aikana pitkäperjantai-iltana. HSL:n liikenteessä ajetaan kiirastorstaina 17.4. perjantain aikatauluin, paitsi Espoon palvelulinjat ajavat normaalein torstain aikatauluin. Pitkäperjantaina 18.4. on sunnuntailiikenne, mutta U-linjojen SS-lähtöjä ei ajeta. Pitkäperjantain jälkeisenä yönä bussien yöliikenne ajetaan ja metro kulkee viikonlopun pidennettyjen aikataulujen mukaan. Myös lähijunat I, N, T, H ja L ajavat viikonlopun pidennettyjen aikataulujen mukaan, joten kulussa ovat myös I-junat Helsingistä Viikot 16-17 Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650 suksen kärsimyshistorian ja piinaviikon tapahtumat. Yllättäen kärsimyshistoria muuttui riemulliseksi sanomaksi Jeesuksen ylösnousemuksesta. Sen sisäistämiseen tarvittiin kuitenkin aikaa. Vielä pääsiäisaamuna Magdalan Maria tuskaili hätääntyneenä. ?Minun Herrani on viety pois, enkä tiedä, minne hänet on pantu.? Vähitellen kaikki kuitenkin selveni, kun elävä Kristus ilmestyi lukuisille opetuslapsille seuraavien viikkojen aikana. Se sai sydämet hehkumaan innosta. Tuolloin myös kiteytettiin kristinuskon ?alkuräj&au ml;hdys? sanoiksi tyhjältä haudalta: ?Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista.? Pääsiäisusko on uskoa elävään, läsnä olevaan Kristukseen. Missä tämä ihme realisoituu, siellä kaikki arvailut ylösnousseen olomuodosta, kaikki kertomukset tyhjistä haudoista ja spekuloinnit pääsiäistapahtumista lähes 2000 vuotta sitten, tulevat toissijaisiksi. Ensisijaiseksi nousee ristin salaisuus, mikä nostaa keskiöön Jeesuksen koko elämäntyön. Samalla se osoittaa, että tässä Jeesuksessa Jumala tulee yhä luoksesi! Pääsiäisen sanoma muistuttaa, että Kristus on voittanut pimeyden ja kuoleman vallat. Samalla korostetaan jo sitä, että Kristus on yhä meidän lähellämme, sisimmässämme, ulottuvillamme. Kyse ei siis ole pelkästä historiallisesta tapahtumasta kerran. Juhlan jatkuva aihe on elävän Kristuksen läsnäolo tässä ja nyt. Meille elämäksi! Suomen Pienyrittäjille järjestöpäällikkö ja uusi hallitus ??Suomen Pienyrittäjät Ry:n hallitus on nimittänyt yhdistykselle järjestöpäällikön. 1.4.2014 järjestöpäällikkönä aloitti FM ja terveysalan pienyrittäjä Terhi Viljakainen Helsingistä. Järjestöpäällikön tehtävä on uusi, ja Viljakainen valittiin tehtävään kymmenien hakijoiden joukosta erityisesti syvällisen yrittäjyys- ja työkokemuksensa ansiosta. Tehtävän myötä Viljakainen on merkittävässä roolissa, kun Suomen Pienyrittäjät kasvaa Suomen dynaamisimmaksi yrittäjäjärjestöksi. Suomen Pienyrittäjät va- litsi vuosikokouksessaan 11.3.2014 yhdistykselle myös uuden hallituksen. Hallitus edustaa laajaalaisesti koko Suomea, kaikki hallituksen jäsenet ovat eri paikkakunnilta. Puheenjohtajana jatkaa Harri Jyrkiäinen Porista, varapuheenjohtajaksi valittiin Aimo Tasanko Helsingistä. Hallituksen jäseniksi valittiin Martti Hallassuo Seinäjoelta, Ari Korhonen Sotkamosta, Tapio Ruosteinen Jyväskylästä ja Pekka Saikkonen Lahdesta. Kaikki hallituksen jäsenet ovat pitkän linjan pien- yrittäjiä. Jyrkiäinen on yrityskonsultointiin erikoistuneen Jenico Oy:n toimitusjohtaja, Tasanko puolestaan on kiinteistövälittäjä Helsingin Kiinteistö- ja Asuntomyynti City Oy:ssä. Hallassuo on markkinointitutkimusyritys Pohjanmaan Tutkimuskeskus Ky:n toimitusjohtaja, Korhonen toimii asianajajana omassa toimistossaan, Ruosteinen on Kauppiaitten ja yrittäjien keskusliitto Ry:n puheenjohtaja, ja Saikkosella on oma rakennusalan tukkukauppaan keskittynyt Morabia Oy.
• MunkinSeutu Viikot 16-17 7 Pieni ja kodikas hammaslääkärin vastaanotto Munkkivuoressa ??Munkkivuoren asuinrakennukset sijoittuvat pääosin hevosenkengän muotoisen Ulvilantien ympyrän sisäosaan. Metsäistä puistoa on paljon ja autoliikennettä vähän. Alueen rakentaminen aloitettiin 1950-luvulla ja tähän maastoon sijoittuu As.Oy Ulvilantie 29. Se on Helsingin suurin asuntoosakeyhtiö, ellei koko Suomen. Yhtiön rakennukset suunnitteli arkkitehti Markus Tavio. Ulvilantie 29/4 rakennus valmistui 1958. Pohjakerroksessa aloitti hammaslääkäri Eila Aho vastaanoton. Tuolloin ei hammaslääkäripalveluita ollut terveyskeskuksissa eikä lääkäriasemien yhteydessä kuten nykyisin. Perhehammaslääkäri oli ajan ?henki?. Eila Ahon aviopuoliso, korvalääkäri Juhani Aho piti asemapaikkanaan vastaanoton toista huonetta ja välillä hoiti täältä käsin kotikäyntejä ympäristön kotei- hin. Nuori lääkäpariskunta jopa asui tämän vastaanottotilan yhteydessä muutaman kuukauden. Paljon on ehtinyt tapahtua Ahon perheelle menneinä vuosina. Juhani Aho, lääkintöneuvos, Helsingin Lääkärikeskuksen perustaja, useiden terveydenhoitoalojen hallituksien puheenjohtaja ja Rukatunturi - Pyhätunturi hiihtokeskusten omistaja. Anu Kilpi tiesi jo pikkutyttönä mitä hän haluaa tehdä isona. Hän halusi hammaslääkäriksi. Anu kävi koulut Munkkivuoressa. Ollessaan Munkkivuoren Yhteiskoulun lukiossa, hän kuuli, että hammaslääkäri Eila Aho tarvitsi iltapäiväapulaista vastaanotolleen. Työ oli puhelimeen vastaamista, asioilla käymistä, siivousta jne. Anu sai paikan ja siitä alkoi Ahon perheen kanssa ystävyys, joka jatkuu tänäkin päivänä. Anun lapsuuden päätös ryhtyä hammaslääkäriksi toteutui. Valmistuttuaan hän työskenteli Helsingin Yliopistossa myös tutkijana ja ensimmäinen väitöskirja syntyi v. 1987. Vuonna1983 aviomiehen työ vei perheen Australiaan. Palatessaan Suomeen 1986 Anu Kilpi perusti oman vastaanoton Eiraan. 1990-luvun alussa oli taas muutto takaisin Austraaliaan ja siellä syntyi toinen väitöskirja. Perheen lapset, tuolloin kuusi- ja neljätoistavuotiaat kaipasivat kuitenkin Suomeen, isovanhemmat olivat tytöille tärkeät. Perheen palattua takaisin Suomeen Anu soitti Eila Aholle kysyen: ?Annatko minulle työtilaa pari päivää viikossa?? Asia järjestyi ja siitä lähtien Anu Kilpi, hammaslääketieteen tohtori on pitänyt yksityisvastaanottoa Ulvilantiellä. Täällä, tässä kodikkaassa vastaanottotilassa on rau- hoittava olotila. Täällä voi istua tuoliin ja seurata ikkunasta avautuvaa metsäistä näkymää, lintujen ja oravien elämää, samalla kun hampaat tulevat kuntoon.. Anu Kilpi on ns. vanhanajan hammaslääkäri. Hän haluaa olla potilaan oma hammaslääkäri, jonka tavoittaa helposti. Yhteystiedot: Ajanvaraus (09) 552854 tai 050-5141571 www.hammaslaakarianukilpi.fi Helena Leinonen Helena L einon e n Anu Kilpi vastaanoton ovella. Kaksi Munkkiniemen yhteiskoulun opettajaa lähtee Keniaan Opettajat ilman rajoja -verkoston puitteissa ??Minä välitän -ohjelma on Munkkiniemen yhteiskoulun huolenpidon, kansalaisvaikuttamisen ja globaalikasvatuksen ohjelma. Sen tarkoitus on tarjota oppilaille ja opettajille konkreettisia kansalaisvaikuttamisen ja globaalikasvatuksen välineitä. Ideana on tarjota käytännönläheisiä toimintamuotoja heille, jotka ovat kiinnostuneita kansalaistoiminnasta. Toiminnan muotoja ovat niin koulun yhteisöl- lisyysperinteiden ylläpito, paikallinen vaikuttaminen kuin myös toimiminen kansainvälisesti. Osana Minä välitän -ohjelmaa Munkkiniemen yhteiskoulu on aloittanut tänä vuonna yhteistyön Opettajat ilman rajoja -verkoston kanssa. Koulustamme valittiin helmikuussa kaksi opettajaa, Anna Hahtola (maantieto, biologia) ja Henrika Aaltonen (erityisopetus, kotitalous), ottamaan osaa verkoston ke- hitysyhteistyöprojektiin Keniassa. Projektiin sisältyvät koulutukset Suomessa sekä kahden viikon työjakso kohdemaassa tänä keväänä. Opettajat pääsevät tutustumaan 12 kouluun Kajiadon kylässä, joka sijaitsee 80 km Nairobista etelään. Henrika ja Anna seuraavat yhdessä seitsemän muun suomalaisen ja 11 hollantilaisen kollegan kanssa paikallista opetusta, ja keskustelevat tämän poh- jalta opetuksesta ja opetusmetodeista sekä mahdollisista materiaaleista opetuksen kehittämiseksi. Kokonaisuudessaan projekti on vuoden mittainen, ja se toteutetaan yhteistyössä hollantilaisen Edukans-järjestön kanssa. Edukansilla taas on vuosien kokemus World teacher -ohjelman järjestämisestä eri puolilla maailmaa, ja se on Opettajat ilman rajoja -verkoston ja Kirkon Ulkomaanavun kumppani- Opettaja Eeva Halosen pitelemään lippaaseen rahaa laittoivat Wili ja Nasim. Annaa ja Henrikaa haastattelivat Laura ja Saara. Helsinkiläiset nuoret saivat merkittävän edustuksen Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry:n hallitukseen ??Valtakunnallisen opiskelijajärjestön SAKKI ry:n viikonloppuna kokoontu- Henna Kangas nut liittokokous valitsi puheenjohtajaksi jatkokaudelle Helsinki Business Col- Wesley Stiles legesta valmistuneen merkonomin Aleksej Fedotovin (22). Lisäksi opiskelijajärjestön hallitukseen valittiin helsinkiläiset merkonomiksi opiskeleva Mikko Saksanen (26), keväällä opiskelemaan hakeva Nita Kirjarinta (18), Ravintolakoulu Perhossa ensimmäistä vuotta opiskeleva Henna Kangas (16) ja lähihoitajaksi Stadin ammattiopistossa opiskeleva Wesley Stiles (22). SAKKI ry:n 14. liittokokous järjestettiin 22.3.-23.3. Kiljavan opistolla Nurmijärvellä. ? Kiitän liittokokousta luottamuksesta. Seuraavan liittokokouskauden aikana tulemme uudistamaan Next Step -messujen konseptin aivan uudelle tasolle. Lisäksi tulemme taistelemaan tiukasti ammatillisen koulutuksen järjestämisen rahoituksen puolesta tulevan kehysriihen aikana ja sen jälkeen, Aleksej Fedotov kommentoi valintaansa. ? Haluaisin oppia monipuolisesti kaikenlaisia toiminnan muotoja hallituksen jäsenenä. Erityisesti minua kiinnostaa ravintoalan koulutuksen kehittäminen. Ravintola-alalla yksi iso ongelma on korkeat materiaalimaksut opiskelut aloittaessa. Materiaalimaksujen suuria kustannuksia tulisi ehdottomasti saada loivennettua, Henna Kangas jatkaa. järjestö. Koko Munkkiniemen yhteiskoulun väki ottaa osaa Kenia-projektiin. Aiheesta järjestettiin oppilaille ja henkilökunnalle tiedotustilaisuus torstaina 10.4. Puolen tunnin aikana eläydyttiin tunnelmaan musiikin avulla, saatiin tietoa hankkeesta ja kuultiin Afrikan mantereelle lähtijöiden tunnelmia. Kahdeksasluokkalaiset Saara Ahokas ja Laura Valle haastattelivat Annaa ja Henrikaa. ? Tällä matkalla tärkeintä on auttaa ja opastaa nimenomaan kenialaisia opettajia, Anna kiteytti tulevan matkan tarkoituksen. Henrika jatkoi, että valmistelut kahdelle viikolle ovat sujuneet hyvin: ? Olemme hankkineet työasuiksi asiaankuuluvat pitkät mekot, ja rokotukset ovat kunnossa. Ennakkotehtävät ovat työn alla, ja yksi koulutustilaisuus on vielä edessä täällä Suomessa. Molemmat opettajat totesivat, että vaikka Kenian matkasta toivoo tietenkin antoisaa ja mielenkiintoista, jännittää toisaalta se, millainen kulttuurishokki on odotettavissa: ? On vaikeaa sanoa, miten äärimmäisen köyhyyden lopulta kohtaa ja miten siihen reagoi, Anna aprikoi. ? Vai onko suurin kulttuurierojärkytys edessä sittenkin vasta kun palaamme Suomeen ja laitamme taas croissantit uuniin paistumaan?, Henrika pohti. Projektin koordinaattori, koulusihteeri Veera Hietanen kertoi tilaisuuden lopuksi miten jokainen meistä voi auttaa ja olla mukana Kenia-hankkeessa ja Minä välitän -ohjelmassa. Viimeiseksi laitettiin kiertämään Kirkon Ulkomaanavun keräyslippaat. Ne ovat koululla pääsiäiseen asti. Kerätyillä varoilla hankitaan Suomesta tuliaisiksi koulutarvikkeita Kenian kouluihin. Hankinnoista ylijääneet rahat tilitetään kokonaisuudessaan samaan kohteeseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. Minä välitän -ohjelmasta voi lukea lisää sivulta: www.munkka.fi/icare. Matkalle lähtevien blogi löytyy osoitteesta: mykjakenia.wordpress.com. Teksti: Kaisa Nummenpää Kuvat: Riina Meilo
• MunkinSeutu 8 Viikot 16-17 Swingiä ja kellarielämää ? Exit on tarina ulkopuolisista ??Suomi on Pohjolan kovin maa, miettii varastomies Tom näytelmässä Exit. Kuulostaa tutulta myös vuonna 2014, sanoo ohjaaja Jorma Hellström, joka ohjaa näytelmän nyt Teatteri Kultsassa. Ilpo Tuomarilan Thaliapalkittu Exit nähtiin ensimmäisen kerran Suomen Kansallisteatterin Omapohja-kellarinäyttämön avausnäytelmänä vuonna 1987. Tilanne on monessa mielessä yhteiskunnassa samanlainen. ? Tehtaita suljetaan, väkeä lomautetaan tai potkitaan ulos. Vain lahjakkaat työtekijät pärjäävät, jos sitten hekään. Tämä aika on kova ja välinpitämätön. Niin kuin näytelmässä todetaan, ?välinpitämättömyys on urbaanin ihmisen elinehto?, sanoo ohjaaja Jorma Hellström. Näytelmän keskushenkilö Tom ei ole työtön, mutta henkisesti masentunut ja Exitin rooleissa nähdään Riitta Selkälä, Jussi Vehkasalo, Mikko Ravantti, Kati Hynninen ja Petri Peltoniemi. (Kuva: Jorma Hellström). eristäytynyt yhteiskunnan ulkopuolelle. Hän lähettää vihaista postia poliitikoille ja purkaa näin turhautuneisuuttaan ja pahaa oloa. ? Tom on perisuomalainen mies, joka on turhautunut, epäluuloinen ja ongelmainen niin suhteessa puolisoonsa, vanhempiin kuin viinaan. Sodan kokeneesta isästä on jäänyt jäljelle vain kirje. Tom ei osaa rakastaa, hän ei ole nähnyt rakastamisen mallia, kuvailee ohjaaja. Sota jättää pitkät jäljet Tomin (Jussi Vehkasalo) ja Hellan (Kati Hynninen) yhteiselo ei ole mutkatonta. (Kuva: Suvi Lahdenmäki). Teboil Munkkivuori palvelee joka päivä klo 22 asti! ? PESUKUPONKI Tehopesu vahalla tällä kupongilla Voimassa 30.4.14 asti ? 15? ? HUOLLOSSA Keväthuolto alk. 129? Moottoriöljy (max. 4L) ja suodattimen vaihto, moottorin vikakoodien tarkastus, jäähdytinnesteen tarkastus, renkaiden ilmanpaineen ja kunnon tarkastus, jarrujen tehon ja kunnon tarkastus, jarrunesteen vesipitoisuuden mittaus, valojen tarkstus ja suuntaus, apulaitehihnojen tarkastus, pakoputkiston kunnon tarkastus. Tarjous koskee 4-sylinterisiä henkilöautoja. Voimassa 30.4.14 asti ? Teboil Munkkivuori Huopalahdentie 22 puh. 09-565 5800 Avoinna ma-pe 6-22, la 7-22, su 8-22 Hyundai-huolto ? En tiedä voiko näytelmän henkilöiden kohdalla puhua sotatraumaattisesta perheestä, mutta toisen polven invalideista kuitenkin. Havahduin myös itse olevan toisen polven sotalapsi, isäni hädin tuskin ehti rintamalle, mutta puolisoni isä vietti elämästään lähes kuusi vuotta sotilaana, niin talvi- kuin jatkosodankin. Vanhempien muistot ja tarinat eivät voi olla vaikuttamatta meihin. Anarkistinen älykkö Tomia näyttelee Jussi Vehkasalo, joka on Teatteri Kultsassa tullut tutuksi monista varsin komediallisista rooleistaan. Nyt Vehkasalon rooli on vakavampi, vaikka huumoriakin näytelmässä on. ? Tom on nelikymppinen, anarkistinen älykkö, jolla on merkillinen suhde isäänsä. Tom tekee hanttihommia ja purkaa pahaa oloaan lähettelemällä paketteja poliitikoille. Tuomarilan teksti on Vehkasalon mukaan erikoista, ja vaatii näyttelijää oikeasti pohtimaan, mitä milläkin ilmaisulla tarkoitetaan. ? Tuntuu erilaiselta taas tehdä jonkun valmiiksi kirjoittamaa tekstiä, koska valtaosassa näytelmistä, joissa olen viime vuosina näytellyt, tekstiä on tuotettu itse työryhmänä. Reilut kymmenen vuotta teatteria tehnyt Vehkasalo luottaa tekstin opettelussa perinteisiin keinoihin: toistoa, toistoa, toistoa. ? Luen tekstiä kotona ääneen ja se on myös työmatkoilla mukana, joten kaikki aika on tehokkaasti käytössä. Näytelmän muita henkilöitä ovat Tomin äiti, entinen viihdelaulaja Boogie (Riitta Selkälä), velipuoli Vesa (Petri Peltoniemi), lapsuudenkaveri Eero (Mikko Ravantti) ja vaimo Hella (Kati Hynninen). Lisäksi tärkeässä osassa näyttämöllä on Boogien svengaava tanssiorkesteri Ruusuvesi, jossa soittavat Terho Marlo (koskettimet, sävellykset), Olli-Petteri Luomala (kitara) ja Reijo Karppinen (lyömäsoittimet). Virolaista aksenttia hakemassa ? Näytelmän nimi kuvastaa hyvin henkilöitä, he ovat kaikki omalla tavallaan ulkona maailmasta, sanoo virolaista Hellaa näyttelevä Kati Hynninen. ? Tom on syrjäytynyt, Tomin äiti Boogie elää omissa orkesterimuistoissaan, vanha ystävä Eero on alkoholi- soitunut lääkäri ja velipuoli Vesa anarkisti ja punkkari, ulkopuolella omasta halustaan. Hella taas on ulkopuolinen, koska on ulkomaalainen ja loukussa; hänellä ei ole rahaa lähteä. Hynninen on joutunut opettelemaan näytelmää varten myös virolaista puhetapaa ja aksenttia. ? Olen kuunnellut kielilevyjä, hakenut oikeaa painotusta sieltä. Suurimmaksi osaksi Hella puhuu näytelmässä suomea, mutta virolaisella aksentilla. Jotkin repliikit ovat ?muka-viroa? eli virolta kuulostavaa suomea. Tom ja Hella ovat tutustuneet Tallinnassa, kun Tom on ollut rakentamassa Viru-hotellia. Näytelmäryhmä teki kuvausmatkan autenttisille paikoille helmikuussa ja teatteriesityksessä nähdään videokuvina ?muistoja? Tallinnasta. ? Teatteri Kultsa elää nyt hyvää vaihetta, kertoo myös teatterin puheenjohtajana toimiva Hynninen. ? Meillä tehdään nyt paljon juttuja, ja jäsenistö ideoi koko ajan uutta, ja kaikille annetaan mahdollisuus. Teatterissa tehdään kaikkea laidasta laitaan: on klassikoita ja itse kirjoitettuja juttuja, musiikkia ja runoa. Exit-näytelmän ensi-ilta on 17.4. klo 19. Ilpo Tuomarila: Exit. Ohjaus Jorma Hellström. Esitykset 17.4.?23.5.2014. Teatteri Kultsa, Käenkuja 6?8, Sörnäinen. Lisätiedot ja liput: www.teatterikultsa.fi. tai 09-774 1277. Suvi Lahdenmäki Suurten kaupunkien tilinpäätöksissä 2013 kertaerät kaunistivat lukuja ??Vuosi 2013 toteutui suurissa kaupungeissa hieman talousarvioissa ennakoitua parempana. Heikki Helinin tietokeskukselle tekemässä tarkastelussa oli mukana 11 asukasluvultaan Suomen suurinta kaupunkia vuonna 2013. Tilinpäätöksiä tarkasteltiin seuraavien kaupunkien osalta: Espoo, Vantaa, Helsinki, Kouvola, Pori, Kuopio, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Lahti. Viime vuonna verotuloja kertyi näissä 11 suuressa kaupungissa 186 miljoonaa euroa arvioitua enemmän. Tämä johtui pääosin verotilitysten muutoksista, joiden vaikutus on kertaluonteinen. Jyväskylä ja Oulu korottivat veroprosenttiaan vuodelle 2013. Suurten kaupunkien yhteenlaskettu vuosikate ylitti talousarvion lähes 300 miljoonalla eurolla. Se kasvoi pari sataa miljoonaa euroa vuodesta 2012. Vuosikate oli poistoja suurempi neljässä kaupungissa (Espoo, Vantaa, Helsinki ja Kouvola). Tulos oli plusmerkkinen seitsemässä kaupungissa ja miinusmerkkinen vain neljässä: Oulussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Porissa. Oulun ja Jyväskylän tulosta heikensi suunnitelman mukaisten poistojen tarkistaminen. Investointien määrä oli talousarvioiden mukainen. Suurten kaupunkien investointien omahankintamenot olivat 1775 miljoonaa euroa, poistot 1069 miljoonaa euroa ja vuosikate 1081 miljoonaa euroa. Kaupungit joutuivat rahoittamaan investointejaan ottamalla lisää velkaa noin 900 miljoonaa euroa. Lainaa suurilla kaupungeilla oli 5,9 miljardia euroa. Eniten lainaa asukasta kohti on Lahdella ja Vantaalla, vähiten Espoolla ja Tampereella. Suurten kaupunkien velkamäärä on kasvanut vuosina 2000?2013 peräti 4,6 miljardia euroa. Suurilla kaupungeilla on konsernivelkaa 15,2 miljardia euroa. Yli 7 000 euroa konsernilainaa asukasta kohti on Vantaalla, Jyväskylässä, Lahdessa, Helsingissä, Kuopiossa ja Espoossa. Vähiten sitä on Kouvolassa. Suurten kaupunkien konsernilainat kasvoivat vuonna 2013 peräti 1,7 miljardia euroa ja vuosina 2000?2013 kasvu oli 9,5 miljardia euroa.
• MunkinSeutu Viikot 16-17 9 Jussi juhlii laulaen ??Jussi Raittisella on aihetta juhlaan. Seitsemänkymmentä täyttäneen paljasjalkaisen stadin kundin muistelmien kakkososa Vanha rokkistara (Karisto) tuli kauppoihin maaliskuun lopulla. Muistelmien ykkösosa Muistan vielä vuonna ?56 ilmestyi kymmenen vuotta sitten Jussin täytettyä kuusikymmentä. ? Huomattiin jo silloin 2000-luvun alussa, että kaikki jutut eivät mahdu yhden kirjan kansiin, Jussi kertoi Vanhan rokkistaran julkistamistilaisuudessa. Muistelmien ykkösosa paketoi laulajan elämän syntymästä vuoteen 1976, josta Vanha rokkistara jatkaa tähän päivään. Janne Sal- men kirjoittamassa kirjassa käsitellään niin Jussin ura ay-miehenä kuin ansiokas työ stadilaisen lauluperinteen ylläpitäjänä. Oman lukunsa saavat myös sananmuunnokset ja perhe, sekä tietysti The Boys-yhtyeen seikkailut. Kustantaja luottaa kirjan menekkiin. ? Ensimmäinen painos on 3500 kappaletta. Se on iso painos tietokirjalle. Kirjan ennakkomyynti on ollut erinomaisen hyvää, Kariston toimitusjohtaja Mika Kotilainen sanoo. Jussi Raittinen julkaisi ensilevynsä Banjo Boy jo vuonna 1960. Oletko virkaiältäsi vanhin suomirokkari? ? Rock-Jerry eli Kaj Järnström levytti jo aikaisemmin. Hän tosin ei ole tehnyt pahemmin keikkaa, että saatan minä ollakin, Jussi myöntää. Mikä on seitsemänkymppisen gubben kondis? ? Kyllähän tässä iässä on kaikenlaisia vaivoja ja vastuksia, mutta kyllä tässä klaarataan. Minullahan on vaikka mitä sairauksia, psoriasiksesta uniapneaan. Jussi vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kalliossa, osoitteessa Hämeentie 38. Raittiset ylittivät Pitkänsillan vuonna 1976, kun nuori perhe muutti Kruununhakaan Unioninkatu 45:een. Siellä Jussi on viihtynyt tähän päivään asti. ? Olen asunut tässä talossa 38 vuotta. Ei täältä lähdetä, nyt kun talon remonttikin valmistui juuri. Kotitalon sijainti on täydellinen. Matkaa Hagiksen torille on parisataa metriä, ja kaupungin keskustaan saman verran. Taloon valmistui muun remontin ohella uusia vinttihuoneistoja. Jussi on asunut Unskalla koko ajan samassa huoneistossa, jota kehuu Suomen huomattavimmaksi rock?n?roll ?osoitteeksi. ? The Sun ?levy-yhtiön studio Memphisissä sijaitsee samannimisellä kadulla. Meidän talon numero on 45, joka on singlen pyhä kierrosnopeus. Rappu on E, ja se tulee tietenkin Elviksestä. Ovinumero on 66, tiedät kai miksi, Jussi kysyy. Se viittaa legendaariseen rokkikappaleeseen Route 66. Jussi vakuuttaa, että parempaa rock?n?roll ?osoitetta ei ole. Jussi juhlii kirjan julkaisua laulaen, kuinkas muuten. Mies jaksaa seitsemänkymppisenäkin kiertää, sekä bändin kanssa että soolona. Rokkari tekee keskimäärin viisikymmentä keikkaa vuodessa. Myös levyjä on putkahdellut tasaiseen tahtiin kaikki nämä vuodet. Uusin levy, Jussi & The Boys ?kokoonpanolla julkaistu Kerran vielä, pojat! julkaistiin keväällä. The Boys ?yhtyeelläkin on aihetta juhlaan, bändin perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi kunnioitettavat viisikymmentä vuotta. Miten on Jussi, aiotko rokata niin kauan kuin henki pihisee? ? Niin kauan kuin vaimo uskaltaa laskea minut keikoille. Kato, sit kun ei enää muista mikä on seuraava biisi, niin on paras lopettaa. Esiintyjä itse ei sitä huomaa, joku muu tulee sanomaan että ehkä olisi parempi että jäisit himaan. Mutta se ei ole vielä näköpiirissä missään nimessä. Jukka Kaunonen Eläviä kuvia entisajan Helsingistä Ohjelma 31.3.?11.5.2014 ??Helsingin kaupunginmuseo esittää Helsinki-aiheisia elokuvia päiväsaikaan Kino Engel 2:ssa museon päärakennuksessa, Sofiankatu 4. Yleensä joka viikko näytetään kaksi eri kokonaisuutta, arki- ja viikonloppuohjelma. Elokuvien esittelyt voi lukea museon kotisivulla www.helsinginkaupunginmuseo.fi. Elokuviin on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. Ohjelmanmuutokset mahdollisia Pe 18.?21.4. EI ESITYKSIÄ! Ti/Tis?Pe/Fre 22.?25.4. 10.00 Postinumero 00160 Helsinki: Satamakatu 10.40 Katajanokka 11.35 Kilometri kaupunkia. Helsinginkadun henki 12.25 Mosan polkka ja moottorikatu 13.00 Ruma Suomi ? Helsinki 13.30 Muistojen kesä 1952: Helsingin olympialaiset 14.20 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) 14.55 Eläintarhan ajot 15.30 Saapuvien laivojen satama 15.45 Ruutsalo: Sinisil- mäinen Helsinki La/Lör?Su/Sön 26.?27.4. 12.00 Helsinki sodassa 12.50 Sota ? Helsingin kasvot 13.00 Talvisota 1939? 1940 13.35 Jatkosota osa I 14.20 Jatkosota osa II 15.05 Suomen marsalkka Mannerheim Ma/Mån?Ke/Ons 28.? 30.4. 10.00 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) 10.35 Eläintarhan ajot 11.10 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 1: Ylioppilaskunta 1952 11.20 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 2: Teekkareita ja teekkarihenke 11.30 Muistojen kesä 1952: Helsingin olympialaiset 12.20 Ihmisiä. Esplanadi Helsingin kuvassa 12.50 Helsinki, ikuisesti 14.05 Käpylä ? hymykuoppa Helsingin poskessa 14.15 Vanha kunnon Stadini 15.30 Helsinki 400-vuotias 1.5. EI ESITYKSIÄ! Pe/Fre 2.5. 10.00 Helsinki ja kevät 1907?1977 (osittain mykkä) 10.35 Eläintarhan ajot 11.10 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 1: Ylioppilaskunta 1952 11.20 Isänmaan toivon kultainen kirja, osa 2: Teekkareita ja teekkarihenkeä 11.30 Muistojen kesä 1952: Helsingin olympialaiset 12.20 Ihmisiä. Esplanadi Helsingin kuvassa 12.50 Helsinki, ikuisesti 14.05 Käpylä ? hymykuoppa Helsingin poskessa Filmin polttaminen suurennuslasilla eli brennaaminen oli pikkupoikien keväthuvia 1950-luvulla. 14.15 Vanha kun- Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Aarne Lehto 1956. non Stadini 15.30 Helsinki 15.20 Muistojeni Helsinki 12.00 Kadonneet kort14.05 Helsinki ja kevät 400-vuotias 15.45 Herää, Helsinki telit I: Keskustan puretut 1907?1977 (osittain mykkä) La/Lör?Su/Sön 3.?4.5. Ma/Mån?Pe/Fre 5.?9.5. arvotalot 14.40 Eläintarhan ajot 12.00 Helsinki ja kevät 10.00 Olga ja Oskar 12.15 Kadonneet kortte15.15 Isänmaan toivon 1907?1977 (osittain mykkä) 10.25 City-eläimet (osit- lit II: Puutaloja kantakau- kultainen kirja, osa 1: Yli12.35 Eläintarhan ajot pungissa oppilaskunta 1952 13.10 Tuure A. Korhonen: tain mykkä) 10.55 Helsingin aika 12.35 Kadonneet kortte15.25 Isänmaan toiEspa (1978) 11.25 Helsinkiä ? rak- lit III: Kaupunki liikkeessä von kultainen kirja, osa 13.40 Signen Helsinki kaudella 13.00 Kadonneet kortte- 2: Teekkareita ja teekka13.55 Olympian ovella 12.05 Juurakon Hulda lit IV: Pukinmäki ja Malmi rihenkeä 14.05 Muistojen kesä 13.40 Vanha kunnon Sta13.30 Käpylä ? hymy15.35 Ruutsalo: Empire 1952: Helsingin olympiadini kuoppa Helsingin poskessa Helsingissä laiset 14.55 HKL 50 vuotta 13.40 Säästäjien ja aher14.55 Kuka on helsinLa/Lör?Su/Sön 10.?11.5. tajien Vuosaari kiläinen
• MunkinSeutu 10 Yhtä vaille loppu, mutta ensin otetaan Stadiinkin yksi mitali ??Naisten Koripalloliigan viimeiset ottelut ovat nyt miltei pelatut,  jäljelllä on vain loppuottelut sekä  pronssikamppailu jossa  helsinkiläinen Topo Naiset kohtaa Äänekosken Huiman. ?Rahalla saa ja hevosella pääsee?, tuo vanha sanonta on jälleen oikeaksi todistettu,  tällä kertaa  naiskoriksessa, jossa 9 joukkueen liigassa oli 7 joukkuetta omaten realistiset mahdollisuudet vain kolmanteen sijaan elikkä pronssimitaleihin, kahden muun - lappeenrantalaisen Catzin ja kotkalaisen Peli-Karhujen - kilpaillen keskenään kullasta ja hopeasta. Kuinka niin?  Rahalla ja sillä saavutettavalla menestyksellä & kunnialla on hirmuinen merkitys, sen ym- Viikot 16-17 ?Hei Niina ja Venlakaisa - tänne vaan me tarvitsemme teitäkin.? märtää kun katsoo noiden joukkueitten kokoonpanoja.  3-4 ulkomaalaista tai vastikään suomalaisen passin saannutta ja lisäksi muutama maajoukkueen kantaviin voimiin kuuluva ei heitä toki voi pikkukaupunkilaiseen joukkueeseen houkutella muuten kuin rahalla ja muilla eduilla. Keitä palvelee tällainen muka suomalaisen koripalloilun tason nostaminen?  No ei ainakaan suomalaisia nuoria naispelaajia, joiden on pakko hakeutua muihin joukkueisiin saadakseen oikeasti pelata, eikä enimmäkseen istuskella peliasuun pukeutuneina ja turhautuneina seuraamassa noiden, yleensä jenkkien, huseeraamista. Topo Naiset voi ylpeänä viimeistellä itseään kohtaa- Perellä on asiaa, mutta kelle, eihän vaan tuomarille? Tilanne tuntuu vakavalta. ?Voi pallo kulta, tule minulle? toivonee tässä Laura. maan pääsiäis lauantaina Töölön Kisahallissa tuon Huiman joukkueen, jonka nimistö on helppoa äänettävää, joukossa taitaa olla vain yksi jenkki, kuten Topollakin. Monet todelliset asiantuntijat ovat minulle kauden aikana kehuneet ainoaa liigatasolla pelaavaa stadilaista joukkuettamme, mutta on toki harmiteltu nk. rosterin pienuutta, pääosin lyhyttä pituuttakin + että emme ole voineet tyhjätaskuina palkata toista ulkomaalaista, useampaa emme edes tahtoisikaan. Miksi ei rajoiteta vierasmaalaisten määrää, jolloin myöskin muut kuin ?hyväkuntoisen lompakon omaavat? voisivat tasapuolisemmin toimia ja kilvoitella menestyksestä? On ehdotettu, mutta kun paitsi kaakosta niin mm:ssa myöskin Pohjanmaan suunnalta kuuluu ?näpit irti? kannanottoja, ei muutoksia taitane tapahtua. Muutamaa ymmärtäväistä ja miellyttävää poikkeusta lukuunottamatta ei helsinkiläisiä liikkeenjohtajia tunnu tippaakaan kiinnostavan naisten joukkueurheilu, johon tonnin parin panostamalla saisi vastapalveluja ja osoitettaisiin käytännössäkin tuon jatkuvasti kuultavan tasa-arvon toimivan. Olen ollut vuosikymme- net mukana munkkalaisessa Torpan Pojissa erilaisissa askareissa, ensin  työnantajani IBM:n edustajana ja sittemmin johtokunnassa ym. ja nyt viimeiset kolme vuotta toimien Topo Naisten eräänlaisena kummisetänä tuntien itseni välillä kuin nuo romanitädit keskustassa -  käsi ojossa oitis kun näen jonkin urheiluhenkiseltä vaikuttavan tirehtöörin lähestyvän.  Aina välillä tärppää, mutta liian usein kuuluu tuo jo liian kulunut : ?on niin vaikeat ajat?. No muutaman viikon päästä käymme neuvonpitoon - jatkaako vaiko siirrymmekö noiden nättien ja niin mainion yhteishengen omaavien ?Tuomari, millä penteleellä tästäkin ahdistelusta selviän?? friidujen kanssa toiseen lajiin - mölkyn joukkuepeliin? taja vain 170 cm pitkä Reet- sarjaksi?  Nyt pääsiäislauNyt vielä hiukan tulostie- ta Piipari heitti maajoukku- antaina klo 14.00  Stadin toja tämän illan Peli-Karhut erutiinillaan peräti 35 pis- ainoa ja siten luonnollises- Topo Naiset liigaottelusta: tettä, hänen läheinen ys- ti myös paraskin päättää Topolaisista eniten pis- tävänsä Taru  Tuukkanen kautensa ottelemalla Ääteitä tekivät Niina Laakso- rohmusi 14 levyriä, jenk- nekosken Huiman kanssa nen 26 pist. hän myös otti ki Krystal Vaughn 11 levy- tarjolla olevista pronssimi10 levyriä,  Ashlee Rober- riä, Andrea Barbour 19 pin- taleista.  Ottelu alkaa Tööson 17 pist. ja 10 levypal- naa , 186 cm Juta Lahilo ja lön Kisahallissa klo 14.00 ja loa,  Vilja Kresänen 16 pist. maannaisensa Mara Conley kestää pari tuntia.   PääsyVenlakaisa Hölttä 10 pin- 188 cm olivat tietysti myös liputkin maksavat vain 15 naa, Laura Saarinen otti 9 hankalia vastustajiamme. ?  aikuisilta ja junioreilta levypalloa ja kaikkiaan 10 Haluaisitteko hyvät luki- sekä eläkeläisiltä vieläkin pelaajaamme heilutti kori- jani nähdä takuuvarmasti vähemmän. Tervetuloa vahsukkaa - hienosti taisteltu ainakin yhden kerran vie- vasti kannustamaan Topo mahdollisesti tulevaa mes- lä helsinkiläistä naiskori- Naiset voittoon! taria vastaan, siitä kiitos! palloilua korisliigassa, jota Kotkalaisten pelinraken- ennen kutsuttiin mestaruusKuvat: Tytti Nuoramo Maaseudulla firmat tukevat naiskorista, vertaileppa vaikka peliasuja.
• Viikot 16-17 11 Kokoukset Rakennuspalvelut Vuokralle tarjotaan MUNKKINIEMEN YHTEISKOULUN KANNATUSYHDISTYS ry:n VUOKRALLE TARJOTAAN VARASTOT sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 7.5.2014 alkaen klo 18.00 koululla. (Laajalahdentie 21, 00330 Helsinki) Artturi Kanniston tie 4. Hyväkuntoinen ja valoisa varasto/toimisto HAAGASSA (kolme toimistohuonetta) + varastosali yht; 140 m². WC ja erillinen suihku. Kulku katutasosta, ilmainen paikoitus.  Vuokrapyyntö 980 ?/kk(7 E/m²) Rajasaarentie 9. Siisti varasto TÖÖLÖSSÄ 145 m², yksi iso tila. Autolla pääsee kulkuovelle asti. Vuokrapyyntö 980 ?/kk. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 12 §:ssä mainitut vuosikokousasiat. Hallitus Rakennuspalvelu ky Yhteydenotot: p. 040 584 3122 tai sandels.sandels@gmail.com Puh. 040-5590 594 MA N N E R H E I M I N L A S T E N S U O J E LU L I I TO N Munkkiniemen yhdistys ry Vapaa-aika Lämpö- ja vesijohtoliike Tervetuloa kevätkokoukseen maanantaina 28.4.2014 kello 19.00 Länsi-Helsingin musiikkiopiston kahvilaan (Nuottapolku 11, Helsinki). Kevätkokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen mukaan kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Lisäksi käsitellään ja päätetään hallituksen ehdotusta koskien yhdistyksen sääntöjen muuttamista. Esityslista kokonaisuudessaan on nähtävillä yhdistyksen kotisivulla munkkiniemi.mll.fi vähintään viikkoa ennen kokousta. Helsingissä 10.4.2014, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Munkkiniemen yhdistys ry, Hallitus Hietalahdenranta 11 Pöytävaraus p. 09-676 021 Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15 Terveyspalvelut vuodesta 1952 R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot Kirjamme Viimeinen pisaraavaukset ? toipumisen ? Viemärin avaimet. Osta tai tilaa: ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset 50 ? O 2 VIIKK ? Hetipalvelut Kirpputorit ITSEPALVELUKIRPPIS HIETSUMARKET www.munkkiniemenrakennuspalvelu.com LVI Kutsu jäsenille yhdistyksen sääntömääräiseen kevätkokoukseen 2014 Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi Minnesota-mallista avohoitoa alkoholisteille sekä heidän läheisilleen. Sopii erityisesti työelämässä oleville. Varaa aika ilmaiselle infoluennolle. Kirjamme Viimeinen pisara ? toipumisen avaimet. Osta tai tilaa: Töölön Putkiliike Oy A! Kiinteistöpalvelut 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi MUNKKINIEMEN KIINTEISTÖPALVELU OY www.hietsumarket.fi Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@ karprint.fi Parturikampaamo PASSIKUVAT HETI Saga-Hius MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 kuvatapio kuvatapio.fi ?/ppm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 20%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2014 Maskeeraus&Make up Ostetaan Huopalahdentie 3 p. 487 107 Vastavalmistunut haluaa ostaa yksiön Munkinseudun alueelta ensiasunnokseen. Otathan yhteyttä: Lindfors / 050 3324 797 TERVETULOA Merja Lampa P. 4585 6503 Kiinteistönhuolto Siivouspalvelut Huoltomiespalvelut Talonmiessijaisuudet Painepesut Hälytys- ja valvonta 24h/vrk Lumityöt ja hiekoitustyöt Imulakaisukonepalvelut Pyydä tarjous! Saga-Seniorikeskus puh. 040-9000 989 Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info Munkinseudun lukijoille laadukas aikakauslehti 40 % alennuksella! Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ? ? ? ? ? ? ? ? Terveys ? Kauneus Valokuvaamot Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Linnea Kotiranta puhelin 413 97 360, sähköposti munkinseutu@karprint.fi Myös märkätilat Remontointia lattiasta kattoon MunkkinieMen Antiikki ja taide ? keräilystä ja Lukijat ylistävät: Sielunpeili Vastuullisesti valitsevien todellinen trendilehti Ekoelo kauneudesta kiinnostuneelle on Suomen paras henkisen ? tiennäyttäjä elämäniloisiin vaihtoehtoihin Ekoelo Matkaillaan ekosti! Luonnonmukai Keväänraikas lehti tulvillaan terveellisiä ekoherkkuja! Mielenkiintoisia haastatteluja: TUORERUOASTA ELÄMÄNILOA Karita Tykkä: Ihminen on sitä, mitä hän syö sesti l Talotohtori Panu Kaila: Ekologisesti Suomessa rakennettu 50 vuotta väärin l Puhtaasti l Nyt! Extrahinta 3,90 Ekoherkut kevään juhliin Biody l uusia makuj a Istuta maatiaisomenapuu Mielenkiintoista luettavaa: ? Pöytäliinat ja kierrätyskankaat Tero Annanollin maalausten pohjina SAVI& RUOK Ihminen sitä, mitä hän on syö Meppiehdokkaat ilmastotentissä naamiset viinit Luomukark ja ekomehuakeja O ekomökin seiniin ja kattoon Tuoreruo a terveyttäast ja elä KARITA TYKK mäniloa Ä: Nyt keitetään PUNAMULTA A 6,90 Aidosti l Koto illen l Varttamalla Uusin Antiikki ja taide nyt erikoishintaan 2/2014 6,70 Meppiehdokkaat ilmastotentissä TRENDIJALKINE! Kana ja lampaatt ? NYT 6,90 ja taide 2/2014 8,10 ? ? Entisöinti ? Keräily ? Kädentaidot ? Arjen historia Keräilijän vitr täynnä Arabiaaiinit : yli 200 mukia reilut 120 mun 15 lasten kann akuppia ua Trendijalkine! HUOPIKKAID EN valmistustaito Venäjältä Suo meen 1800-luvun lopu lla Kansallisromanttiset kasviaiheet kuvioivat JUGENDRYIJYJÄ Valamisprosessissa KALEVA KOR kulkee parinkymm U enen käsiparin kautta 1800-luvun kartanon virkat alo asu untoon parissa kuuink kaudessa Teoksia aisissa kokoelmissaulkom Pekingiä myöt en Pöytäliin kierrätyskankat ja aat Tero Annanolli n maalausten po hjina ? Huopikkaiden valmistustaito Venäjältä Suomeen 1800-luvun lopulla ? Valamisprosessissa Kaleva koru kulkee parinkymmenen käsiparin kautta ? Keräilijän vitriinit täynnä Arabiaa: yli 200 mukia reilut 120 munakuppia 15 lasten kannua kotieläimin ä Talotohtori Panu Kaila: Suomessa on rakennettu 50 vuotta väärin LÄHILUONNON PUOLELLA Etuvartion tappio voi olla pääjoukon voitto Nyt 24? Tilaa lehti ? hinta on alennettu normaalihinnoista 40%. www.antiikkijataide.fi 6 numeroa vuodessa 34 ? Tilaa puh. 09 - 2569 108/24h, sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai lehden internetosoitteessa. Nyt ERIKOISHAASTATTELU VAIN SIELUNPEILISSÄ Sielunpe ili hyvinvoinnin eriko islehti 7 runon näköinen mies Olet itse oma pelastajasi 2/2014 7,10 Viiden lapsen äiti sairastaa luustoon karannutta rintasyöpää: Silmät, joissa elää toivo Ristin sen Ilmariksi Aikuisten syömishäiriö jää usein huomaamatta ? Diana Cooperin Elämän piti särkyä tarkoitus löy tyi Atma Kriya täysin, ennen -joogasta Erikoishaastattel u kuin hän Diana Coop in oli valmis piti särk täysin, enneer n kuin hän olyä kohtaamaan valmis kohtaa i maan enkelin enkelin ? Viiden lapsen äiti sairastaa luustoon karannutta rintasyöpää ? Ristin sen Ilmariksi ? Aikuisten syömishäiriö jää usein huomaamatta ? Tyhjillään ollut, 1800-luvun kartanon virkatalo asuinkuntoon parissa kuukaudessa ? Kansallisromanttiset kasviaiheet kuvioivat jugend-ryijyjä Kanat ja lampaat riemastuttavat rakkaina kotieläiminä Ajatuksia liikahduttavaa luettavaa: Henkisen ? 7 runon näköinen mies RUNSAASTI KÄTEVIÄ KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ Nyt keitetään punamultaa! www.ekoelo.fi 6 numeroa vuodessa 40 ? alan lehti! 21? ? Pitkän etsinnän jälkeen elämän tarkoitus löytyi Atma Kriya -joogasta ? Kohtaa silmät, joissa elää toivo www.sielunpeili-lehti.fi 8 numeroa vuodessa 55 ? Mainitse tilatessasi kampanjakoodi KASUX1 Nyt 33? Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua.
• MunkinSeutu Viikot 16-17 Ravintola Pikku Ranska ? HUHTIKUUN ILTATARJOUS: HÄRÄN PIHVI 10? ? 12 (voimassa ti-la klo 17-20) Arkilounas ma-pe klo 10.30-15.00 iltaisin A´la carte menu hyvään hintaan! SENIORILOUNAS ARKISIN KLO 13-15 (+ 65v) vain 5?! Viikonloppulounas lauantaisin klo 12-16 TULOSSA : PÄÄSIÄISLOUNAS MA 21.4 klo 13-17 MAUKASTA LAMMASTA, PASCHAA YM. Toivomme pöytävarauksia! Muista varata pöytä äitienpäiväksi ajoissa!!! AUKIOLOAJAT: RAVINTOLASSA ON A-OIKEUDET MA 10.30-16.00 TI-PE 10.30-22.00 (keittiö 10.30-21) LA 12.00-22.00 (keittiö 12.00-21) SU SULJETTU Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com Juhlapalvelu: pikkuranska@pikkuranska.com ROHKEASTI ERILAINEN Tule tutustumaan yksilölliseen, laajaan mallistoomme Töölöntorille KOTIMAISET JA RANSKALAISET KEITTIÖT MITTATILAUSTYÖNÄ OSOITE: Topeliuksenkatu 1, Töölöntori, Helsinki Puh. 020 749 7490 Katso lisätiedot ja varaa suunnitteluaikasi! www.capris.fi www.sagne.fi