• YKSITYINEN-ITSENÄINEN-RIIPPUMATON KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ DONNA BIANCA Tervetuloa asiakkaakseni ? Kauneus -ja jalkahoitola Nyt uutta Ecksteinilta: Turvotusta laskeva ja silottava silmänympäryshoito 30? Laajalahdentie 19, 00330 Helsinki (09) 482 710 ugari.ukko.munkki@ gmail.com Tarjoan Sinulle Huopalahdentie 10 | Hyvän olon hoitola lähelläsi! Juhlakauteen: Ripset kulmat + geelilakkaus 68? Jalkahoito 50? | Kuorinta ja hieronta 55? Ammattitaitoa ja pitkää kokemusta Yksilöllistä, joustavaa palvelua Ilmaisen suullisen arvion Välityspalkkio alk. 2,8 % (sis. alv+muut kulut) Sydämellisesti, Kaisu Hemminki Munkkiniemen puistotie 1 050 566 5685 AsuntoHemminki LKV [A] Soita ja varaa aikasi 050 3300588 ? Tervetuloa! www.donnabianca.fi MunkinSeutu 2013 - Viikot 46-47 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti Välittäjillä on väliä. OTA YHTEYTTÄ Tutustu tähtiluokitukseemme Ota yhteyttä meihin niin saat kaksi välittäjää yhden hinnalla Patrick Frisk Partner, M.Sc. 040 534 3590 patrick.frisk@huom.fi Suomen Asuntopalvelut Oy Metsänneidonkuja 12, Espoo www.huom.fi Olemme molemmat Munkinseutulaisia, joten tunnemme seudun parhaiten Betjäning även på Svenska! 139,5 m² Vantaa / Kartanonkoski RT Helsinki / Kuusisaari RT 4h+k+rt+kph+2wc+s+2vh+p+ aidattu piha. Parasta Kuusisaari asumista loistavassa yhtiössä. Kahden tason rivitaloasunto jossa erinomainen pohjaratkaisu ja länsipuoleinen kaunis pieni piha. Mh. 775.000?. (E2007) Kuusisaarenpolku 2 D 9567475 44. vuosikerta - Nro 21 NÄYTTÖJÄ LÖYTYY. Maija Hertz-Baumann Partner 040 680 7700 maija.hertz-baumann@huom.fi 78,5m² Espoo / Ingas PT 3-4h+k+s+p+ullakko. Koti henkii skandinaavista tyyliä, jossa suuret ikkunapinnat luovat tiloihin valoa. Olohuoneeseen tuo lämpöä kaunis ja tyylikäs kaakeliuuni. Ihastu! Mh. 294.000? (E2007) Kavaljeerintie 2 B 9440275 94,3m² 4h+k+ph+s+var. Päättyvän tien päässä rauhallinen, kaunis ja toimiva koti, jonka suuret terassit ja tilava parveke antavat lisätilaa kesäaikana. Joustavat kulkuyhteydet! Mh. 343 333,60 ?. Vh.347.000? (D) Matkakuja 3 A 9816480 Pikkujoulut lähestyvät! HAMMASLÄÄKÄRI HAMMASTEKNIKKO Lämpö- ja vesijohtoliike Muovipaikkaus Hammaskiven poisto alk. alk. 60? Hampaan poisto 60? Hetipalvelut Hammasproteesi 500? alk. 60? ? vuodesta 1952 AJANVARAUS 506 3206 | ULVILANTIE 13, 00350 MUNKKIVUORI Bussit: 14, 18, 52, 57, 58, 539 TERVETULOA R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Tule nyt hampaiden valkaisuun Normaalihinta 320 ?, nyt marraskuun aikana varatut valkaisut 270 ? Jotta valkaisu voidaan tehdä, hampaat pitää olla hoidettu ja hammaskivi poistettu lähiaikoina. Munkkiniemen Hammaslääkärit Munkkiniemen puistotie 11 A, 00330 Helsinki 09 4774 300 aninkainen.fi rantautui pääkaupunkiseudulle! Kiinteistövälitys Se tuttu ja turvallinen aninkainen.fi/kampanja | Soita 09 386 68 66 | www.aninkainen.fi Anna asuntosi meille myyntiin marraskuun loppuun mennessä ja me myymme sen joulukuun loppuun mennessä. Jos emme onnistu, saat 500? puhtaana käteen!
• MunkinSeutu 2 29? 33? lahjaksi VÄLITÄ OMASTA SEKÄ YSTÄVÄSI TERVEYDESTÄ nyt tarjous KIPUKOUKKU VÄRIKKÄÄSTÄ LUONNONKUITU MATERIAALISTA Tilaa kätevästi nettikaupastamme avajaistarjoushintaan: Puukoukku 33?, Luonnonkuitukomposiitti 29?. Tilaa kotiin, ilman postikuluja! video-opastus WWW.KIPUKOUKKU.INFO Viikot 46-47 MOOTTORIPARKKI.FI Turvallinen, lämmin ja vaivaton kausisäilytys, sekä sopimuspysäköinti ajoneuvollesi vuodesta 2007. YRITYSPAIKOITUS ASUKASPYSÄKÖINTI YKSITYISHENKILÖT Helsinki: Pitäjänmäki, Herttoniemi 010-322 8000 www.moottoriparkki.fi Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 UUSI KISSAFANI Tapettitalo Fleminginkatu 4 00530 Helsinki p. (09) 76 76 58 www.tapettitalo.fi palvelu@tapettitalo.fi Entisöinti-, tyyli- ja uusia tapetteja. 2000 mallia heti varastossa. Satoja kapeita ja leveitä reunusnauhoja. Tapettien alennusmyynti koko marraskuun! ? erikoisuuksia ja tuttuja herkkuja HOITO ? RAVINTO ? UUTUUDET ? NEUVOT ? VINKIT TERVEYS-teemassa: * Kilpirauhasen liikatoiminta * Sydänvaivat * Virtsatieongelmat Onnellisen vahingon seuraus harvinainen kaunotar REX Viiksetkin SELKIRK kiharat! kiharakarvainen kehrääjä sti kotikon Kätevä SOODA imee pissan hajun hiekkalaatikosta Ulkonäön lisäksi SOSIAALISUUS ratkaisee näyttelyissä Perheessä toinenkin hiiripyydys! EMMA ja JAKKE-kissa ovat parhaat kaverit Nappaa omasi! Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650 Maukas à la carte EXTRAHINTA BURMILLA Tapiola ark. klo 10.30?15 Salaattipuffet, pääruoka 5/2013 5,90 Kissa puhuu hännällään Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Lounas LEHTIPISTEISSÄ! 3,90 Töölö Meiltä mausteinen nepalilainen tee ja kahvi sekä paikallinen olut. Take away, A-oikeudet yksityistilaisuudet (100 paikkaa) juhlabuffet, catering, merkkipäivät, kokoukset ? carte Pikkujoulutarjoukset ma- peA´la klo 15-22, LOUNAS klo 10:30-15:00 la-su klo 12-22 kaikki listalta -10% kaikki listalta Kaikkiin annoksiin sisältyy basmatiriisi, tandoori naanleipä, raita papukastike tai minttuchutney ja salaattibuffet -20% Kaikkiin annoksiin sisältyy basmatiriisi, tandoori naanleipä, jogurttiraitakastike, papuja ja salaatti. Voimassa koko marraskuun 30.11. asti tällä kupongilla ? Nepalilainen Ravintola Gurans Mannerheimintie 168, p. (09) 454 6181 Ma-pe 10.30?22.30, la-su 12?22.30 Teboil -bensawww.ravintolagurans.fi Meiltä saat henkilökohtaista neuvontaa ja palvelua. asemaa vastapäätä Avoinna arkisin 10-17, lauantaisin 9.30-13 Nokkoskeitto piti helsinkiläisiä Kunnat ottivat kantaa sote- hengissä vuonna 1918 uudistuksen linjauksiin ??Yhteensä 383 kuntaa, sairaanhoitopiiriä ja muuta toimijaa otti kantaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraporttiin. Lausuntopyynnössä vastaajia pyydettiin arvioimaan sote-alueen ja perustason alueen kriteereitä, järjestämisvastuun jakautumista sote-alueen ja perustason alueen välillä, erityisvastuualueen asemaa ja toimivaltaa, vastuukuntamallia, alueiden rahoitusta sekä uudistuksen toimeenpanoa ja aikataulua. Lausujista noin 60 prosenttia kaipaa joustoa soteja perustason alueiden kriteereihin. Tarkasti määriteltyä asukaslukua ei pidetä välttämättä tarkoituksenmukaisimpana kantokyvyn mittarina. Toisaalta monissa lausunnoissa otettiin kantaa, että sote-alueen vähintään 50 000 asukkaan väestöpohja on liian vähäinen erikoissairaanhoidon järjestämiselle. Useiden lausuntojen mukaan toimivat yhteistoiminta-alueet halutaan säilyttää. Monet toivovat vastuukuntamallin rinnalle vaihtoehdoksi kuntayhtymää. Puolet vastaajista arvioi, ettei järjestämisvastuun jakautumisesta alueiden kesken ole tarpeen säätää väliraportissa esitettyä tarkemmin. Vastaajien toisen puolen mukaan sote-alueen järjestämisvastuun alaisiksi olisi tarpeen säätää esitettyä enemmän palveluja. Sote-alueen vastuulle voisi määritellä etenkin lastensuojelun, vammais- ja kehitysvammapalvelut sekä päihdehuollon. Nämä palvelut ovat kalliita ja vaativat erityisosaamista. Noin 60 prosenttia lausujista antaisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueille sitovaa päätösvaltaa palvelujen järjestämisessä. Erva-alue voisi kieltää sote-aluetta tuottamasta palveluja, jotka on tärkeää keskittää esim. potilasturvallisuuden varmistamiseksi vain jollekin tai joillekin sote-alueille. Lisäksi linjaus erityisvastuualueista kilpavarustelun estäjänä sai lausujilta kannatusta. Pienet ja suuret eri mieltä äänivallasta päätöksenteossa Vastuukuntamallia koskevissa kysymyksissä oli huomattavan paljon hajontaa kuntakoon mukaan. Suuri osa alle 20 000 asukkaan kunnista pitää tärkeänä, että näillä kunnilla on mahdollisuus kuulua suoraan sote-alueen päättävään toimielimeen, eikä vain välillisesti perustason alueen jäsenyyden kautta. Erityisesti pienten kuntien lausunnoissa suhtaudutaan kielteisesti siihen, että kuntien äänimäärä päätöksenteossa sidottaisiin kuntien asukaslukuun ilman äänileikkuria. Yli 50 000 asukkaan kunnat taas kannattavat, että kunnan asu- kasluku on äänivallan peruste. Pienet kunnat eivät myöskään halua, että sotealueen vastuukunnalla olisi otto-oikeus sote-alueen yhteisen toimielimen päätöksiin. Suurista kunnista hieman yli puolet oli samaa mieltä. Yli 60 prosenttia kaikista vastaajista arvioi, että päätökset kuntien rahoituksesta tulisi tehdä kuntien määräenemmistöllä yksinkertaisen enemmistön sijasta. Monissa lausunnoissa otettiin kantaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus olisi tärkeää uudistaa yksikanavaiseksi. 42 prosenttia kyselyyn vastanneista piti uudistuksen aikataulua itselleen sopivana. Loput vastaajista kokivat, että aikataulu saattaa olla liian kiireinen esimerkiksi huolellisen valmistelun ja nykyisten kuntayhtymien omaisuuden uudelleen järjestelyn kannalta. Väliraportista annetut lausunnot ja niissä esitetyt kannanotot otetaan huomioon järjestämislain valmistelussa. Lausunnot ovat luettavissa valtioneuvoston hankerekisteristä ja lausuntoyhteenveto stm:n nettisivulla. Ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi valmistuu joulukuussa, ja se lähtee kuntiin lausunnolle. Lakiesitys annetaan eduskunnalle huhtikuussa 2014. ??Samu Nyströmin tietokirja kuvaa helsinkiläisten henkiinjäämiskamppailua ensimmäisen maailmansodan ja vallankumouksen vuosina 1914-1918. Talvella 1917-1918 helsinkiläiset joutuivat käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja jokapäiväisen ravinnon saamiseksi. Sisällissodan runteleman maan säännöstelytoimet eivät enää riittäneet, sillä jaettavaa ruokaa ei ollut tarpeeksi. Nälkä oli tullut kaupunkiin. Samu Nyström on kirjoittanut sotakirjan, joka ei kuitenkaan ole tyypillinen sellainen. Kun sotakirjat kuvaavat yleensä sotatapahtumia, keskittyy Nyström kuvamaan kuinka selviytyivät arkisessa elämässä sodan jaloissa. Helsinki 1914-1918, Toivon, pelon ja sekasorron vuodet -teos kertoo Helsingin ja asukkaiden kohtalon vuosista ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan keskellä. Ensimmäisen maailmansodan ja sisällissodan aikana helsinkiläiset joutuivat kohtaamaan monenlaisia sota-ajan ongelmia elintarvikepulasta ja taloudellisista vaikeuksista aina katutaisteluihin saakka. Kansallisessa historiankirjoituksessa kaupunkilaisten jokapäiväisen elämän ongelmat ja siitä kummunnut tyytymättömyys ovat jääneet historian suurten poliittisten linjojen jalkoihin, jolloin myös aikalaisten tie sisällissotaan on saanut poliittisen tai kansalliseen itsenäistymiseen liittyvän selityskehyksen. Vuoden 1918 joulupäivänä tuli pelastus mereltä, kun höyrylaiva Dolly saapui satamaan, mukanaan 280 000 kiloa vehnäjauhoa ja helsinkiläiset saivat pitkästä aikaa ?puhdasta vaaleaa vehnäleipää?. Vielä ke- sällä helsinkiläiset olivat keränneet nokkosia ja keittäneet siitä ruokaa. Tutkija Samu Nyström saapuu Teatteri Kallion kirjailijavieraaksi 20.11.Tilaisuudessa Nyström kertoo kirjansa Helsinki 19141918 -teemoista, keskittyen työläiskaupunginosien kaupunkilaisten arkipäivään historian suurten tapahtumien taustalla. Tilaisuudessa mietitään mm. mitä kaupunkilaiset tekivät, kun elintarvikkeet katosivat kaupoista tai miten Pitkän Sillan pohjoispuolella varauduttiin sisällissodan katutaisteluihin. 20.11.2013 klo 19:00 Leipäjonoja, mellakoita ja katutaisteluja Helsingin työväenkaupunginosat 19141918. Tutkija Samu Nyström kertoo kirjansa Helsinki 1914-1918 teemoista. Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28. Ruokajonot olivat arkipäivää Helsingissä vuosina 1914-1918 (Kuva: Minerva.kustannus).
• Viikot 46-47 MunkinSeutu Munkkiniemen Martat Munkkiniemen Martat täytti 75 vuotta lokakuussa 2013 ja tilaisuutta juhlistettiin Munkkiniemen seurakuntatalolla. ??Marttajärjestö perustettiin keväällä 1899 Sivistystä kodeillenimisenä. Lucina Hagmanin perustaman yhdistyksen tarkoituksena oli sivistää kansaa naisten avulla. Lucina Hagmanin ja muiden voimakkaiden helsinkiläisnaisten tarkoituksena oli rakentaa kansanvalistusjärjestö sortovuosien venäläistämispyrkimyksiä vastaan. Venäjän tsaari ei kuitenkaan myöntänyt järjestölle perustamislupaa ja neuvokkaat naiset muuttivat säännöstöä. Uudeksi nimeksi keksittiin Martta, mikä viittasi sopivasti uskontoon. Toimintaansa järjestö määrittelee näin; ?Martat on kotitalousneuvontaa tekevä kansalaisjärjestö, joka edistää kotien ja perheiden hyvinvointia sekä tarjoaa jäsenilleen monipuolista toimintaa ja yhteiskunnan vaikuttamisen mahdollisuutta. Munkkiniemen Marttayhdistys perustettiin 3. päivä lokakuuta vuonna 1938 Munkkiniemen Yhteiskoulun tiloissa. Vuonna 1993 nimi lyheni Munkkiniemen Martat ry. 44. vuosikerta ? nro 21 Ajankohtaista Kulttuuritalo kerää kävijöiltään tarinoita ??55- vuotias Kulttuuritalo eli Kultsa kerää kävijöiltään tarinoita ja muistoja historiansa varrelta. Huhtikuussa valmistuneen parivuotisen remontin jälkeen Kultsalla järjestetään taas erilaisia konsertteja ja tapahtumia. Muistoja Kulttuuritalolta voi lähettää osoitteeseen info@kulttuuritalo.fi tai perinteisen postin kautta Helsingin kulttuuritalo, Sturenkatu 4, 00510 Helsinki. Vasemmalta Hetu Saarinen, Leo Glad, Marianne Heikkilä, Irma Koskinen. Ensimmäinen vuosikymmen oli sota-ajasta huolimatta vireää. Pula-ajan pakottamina kek- sittiin mitä moninaisempia hyödyllisiä kursseja ja niihin saivat osallistua Marttojen lisäksi muutkin Munkkiniemen asukkaaat. Tässä muutamia silloisia kurssiaiheita: kudottujen villatavaroiden paikkaus ja pulaajan ruokien valmistus, puhdistusvälineiden valmistus, sukan paikkaus, viljelypalstojen hoidon neuvonta jne. Vuodesta 1954 lähtien Martat ovat kokoontuneet joka toinen tiistai-ilta ja vuodesta 1963 Munkkiniemen seurakunnan tiloissa ja perinne jatkuu! Seitsemänkymmentäviisi vuotta yhtäjaksoista toimintaa kannattaa jo juhliakin. Munkkiniemen Marttojen puheenjohtaja Irma Koskinen toivotti jäsenet ja muut tilaisuuteen osallistujat tervetulleiksi. Kuulimme katkelmia Munkkiniemen Marttojen historiasta ja myös tämän päivän tilanteesta. Munkkiniemen Martat kokoontuvat kyllä sankoin joukoin marttailtoihin mutta ohjelma on vaihtunut kädentaidoista kulttuuripitoisiin tapaamisiin. Sivu 7 Eija Loukoila Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajaksi ??Helsingin Vasemmistoliiton valtuustoryhmä valitsi uudeksi puheenjohtajakseen valtuutettu Eija Loukoilan, 62. Loukoila oli aiemmin ryhmän 1. varapuheenjohtajana ja toimii nyt ensimmäistä kauttaan varsinaisena valtuutettuna, mutta hän on jo kokenut valtuustotyöskentelijä oltuaan aiemmin useita kausia varavaltuutettuna. Hän on myös pitkäaikainen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen. Ryhmän varapuheenjohtajana jatkaa valtuutettu Veronika Honkasalo, 38. Honkasalo on myös ensimmäisen kauden valtuutettu. Honkasalo on varhaiskasvatuslautakunnan jäsen. Stadin Kingit on yksi IFK Bandyn menestyksen salaisuuksista. Äänekäs kannattajajoukko kannustaa omiaan tilanteessa kuin tilanteessa. Pahoinpideltyjen Surkea jäätilanne vaikeuttaa HIFK lasten oikeusturvaa Bandyn valmistautumista kauteen vahvistetaan Uudistunut joukkue ei ole asettanut itselleen tavoitteita tulevalle kaudelle ??Bandyliigan viime kaudella ennätyksellisesti 17. kerran voittanut HIFK Bandy on viime vuosien tapaan uudistunut kesän aikana melkoisesti. Joitakin mestarijoukkueen avainpelaajia on lähtenyt, mutta tilalle myös saatu uusia vahvistuksia. Kauteen valmistautumista on vaikeuttanut lämmin syksy, joka on estänyt ulkojäille pääsemisen. Vastuuvalmentaja Juha Laitisen mukaan jääpallohallien puuttuminen uhkaa jo Suomen jääpalloa verrattuna kansainväliseen tasoon. ? Voi sanoa että katastrofin ai- neksia on ilmassa. Olosuhteet ovat todella huolestuttavat. Esimerkiksi Ruotsissa joukkueet pääsevät halleihin pelaamaan kuukausia ennen kun meillä on ulkojäitä, Laitinen sanoo. ? Hallissa pelaaminen on myös täysin eri asia kuin ulkojäällä. Sitä ei moni osaa ajatellakaan, kuinka vaikea ulkojäällä on pelata, jos on satanut vettä tai lunta. Tuulikin vaikuttaa, ja tekee pelistä hitaampaa, Laitinen tuumailee. Uudistunut joukkue Kuten viime vuosina on ollut tapana, HIFK:n joukkue on kesän aikana uudistunut paljon. Lähteneiden avainpelaajien tilalle on kuitenkin saatu vahvistuksia, eikä joukkue kokonaisuutena ole heikentynyt. Uusista nimistä voi mainita ainakin hyvänä luistelijana tunnetun Joni Vuopion, naapuriseura Botniasta tullut, uutta nostetta uralleen hakevan Jussi Hyryn ja reservijoukkueessa viime kauden pelanneen Jopi Hauskan. ? Koossa on nyt sellaisia pelaajia, joiden kanssa olen halunnut tehdä töitä, Laitinen toteaa. Sivu 12 ??Vuoden 2014 alusta lapsiin kohdistuneita pahoinpitelyrikoksia aletaan selvittää samalla mallilla kuin seksuaalirikoksia. Valtio vastaa selvittämisestä aiheutuvista kustannuksista, ja yliopistolliset sairaanhoitopiirit vastaavat tutkimusten järjestämisestä. Laissa tarkoitettuja tutkimuksia ovat mahdollisen lapseen kohdistuneen rikoksen selvittämiseksi ja haitan arvioimiseksi tehtävät tutkimukset ja selvitykset, kuten lapsen haastattelu, tarvittavat somaattiset, psykologiset ja muut lääketieteelliset tutkimukset sekä tutkimuksiin perustuva lausunto. Tutkimukseen kuuluvat myös vanhempien tai sijaisvanhempien haastattelut. Lain muutos mahdollistaa myös tarpeellisten tietojen vaihdon poliisin ja terveydenhuollon välillä pahoinpitelyrikoksissa. Oikeuspsykiatrian yksiköllä on oikeus saada tutkimuksen tekemiseksi välttämättömät tiedot ja se voi luovuttaa tutkimuksen aikana kertyneet tiedot poliisille, syyttäjälle tai tuomioistuimelle ilman huoltajan suostumusta. Tavoitteena on kaltoin kohdeltujen lasten oikeusturvan toteutuminen yhteneväisesti koko maassa ja yhdenvertaisesti seksuaalirikoksia kokeneiden lasten kanssa. Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista torstaina 7. marraskuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina.
• MunkinSeutu 4 MunkinSeutu Viikot 45-46 ? Nro 21 Asioinnin tarvetta Kelaan aiotaan vähentää edelleen K elan resepti palvelun parantamiseen on, lisää asiointia verkossa ja palvelua ajanvarauksella, vähemmän perinteistä toimistopalvelua ja jonotusta puhelinpalveluun. Pitkän tähtäimen tavoitteena on ennakoiva ja automatisoitu palvelu. Kelan tavoitteena on tarjota asiakkailleen hyvää palvelua. Tavoite on vaativa, sillä asiakkaita ja asiointeja on enemmän kuin missään muussa julkishallinnon organisaatiossa. Viime vuonna Kelassa asioitiin yhteensä 65 miljoonaa kertaa, kun mukaan lasketaan kaikki eri asiointitavat: suorakorvaus, puhelinpalvelu, toimistopalvelu, yhteispalvelu, verkkoasiointi sekä saapuva ja lähtevä posti. Miten asiakkaan palvelukokemus voi sitten olla aina yhtä hyvä. Kelan asiakkuusohjelman mukaan tiedetään, mihin suuntaan Kelan palvelua kehitetään lähivuosina. Tavoitteena on tuottaa asiakkaalle hyötyä asioinnissa ja samalla varmistaa Kelan tehokas ja taloudellinen toiminta. Keskeisenä tavoitteena on vähentää asiakkaiden asiointitarvetta toimimalla ennakoivasti ja automatisoimalla toimintaa. Vuoteen 2020 mennessä asiointitavoissa onkin odotettavissa isoja muutoksia. Asiakkaat soittavat tai käyvät Kelassa entistä vähemmän. Sen sijaan Kela on yhteydessä asiakkaisiinsa tuplasti nykyistä enemmän. Samalla henkilökohtaisen neuvonnan painopiste siirtyy ajanvarauspalveluun. Asiakas voi jo nyt varata puhelin- tai toimistoajan Kelaan verkossa tai soittamalla. Verkkoasioinnin Kela arvioi jopa kaksinkertaistuvan nykyisestä. Kelan asiointipalveluun tehtyjen tunnistautumisten määrän odotetaan nousevan nykyisestä 10 miljoonasta 20 miljoonaan. Kun yhä useampi Kelan asiakas hoitaa asiansa verkossa, asiakaspalvelussa voidaan keskittyä neuvomaan muutostilanteessa olevia ja erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita, se etu muutoksilla voidaan saavuttaa. Asiakkailleen Kela aikoo lähettää tulevaisuudessa puolet vähemmän postia. Kirjeiden määrän uskotaan laskevan 15 miljoonasta 7 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. -j.a. Viikot 46-47 Seurakunta Lehtisaaren kappeli Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto: Laajalahdentie 10, avoinna ma, ti, to ja pe klo 1014, ke klo 14-17, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 2340 5118. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Keskiviikkokahvit klo 13. 13.11. Tuntematon Suomen sodan sotilas, Ilpo Lagerstedt; Kari Leikko, kanttorina Risto Kultala. 20.11. Munkkiniemen palvelukeskuksen esittelyä; mukana Tarja Frilander. 27.11. Jarmo Karjalainen kertoo Suomen Merimieskirkosta; mukana Sinikka Peltohaka. Su 17.11. klo 11 Jumalan perheväen messu, Frilander, Rämö. Klo 17 Messu, Kotiryhmäverkosto To 21.11. klo 19 Metallimessu, Haka Kekäläinen. Su 24.11. klo 11 Messu, Peltohaka. Munkkivuoren seurakuntatalon remontti jatkuu toistaiseksi; ei koske kirkkoa. Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo, Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10, kirkko avoinna ma-pe klo 10-15 mahdollisuuksien mukaan. Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa. Ti klo 13.30-15.30 Olohuone. 26.11. vapaaehtoiset tarjoavat keittoa. Pe 15.11. Nukketeatteri-esitys ?Koiranelämää? Munkkivuoren kirkossa. Esitys ajat klo 9 päiväkotien väelle ja klo 10.30 (kotona hoidettavat lapset). Hinta on 4 ?/lapset ja aikuiset. Ilm. esitykseen ja vapaiden paikkojen tiedustelut rauna.mannermaa@evl.fi Su 17.11. klo 13 Messu, Leikko, Rämö. Su 24.11. klo 13 Messu, Peltohaka. Ma 25.11. klo 10 Kotikirkkokonsertti, Frilander. Frilander. Lyhyt klassisen musiikin konsertti lapsille. Esiintyjinä Länsi-Helsingin Musiikkiopiston oppilaita ja opettajia. Papinpöydänkuja 4 Ti 26.11. klo 10 Kotikirkkokonsertti, Frilander. Lyhyt klassisen musiikin konsertti lapsille. Esiintyjinä Länsi-Helsingin Musiikkiopiston oppilaita ja opettajia. Kun perheeseen syntyy toinen lapsi ? Kun kolmesta tulee neljä. Perheluento ke 20.11. klo 18.30 Munkkiniemen kirkossa. Lastenhoito järjestetty. Ilm. lastenhoitoon 15.11. menn. tiina.tuohimaa@evl.fi. Mikä kirkkoja yhdistää? Tuoreet terveiset Kirkkojen maailmanneuvoston kokouksesta EteläKoreasta la 23.11. klo 16 alkavassa seurakuntaillassa Munkkiniemen kirkossa. TT Risto Jukko osallistui KMN:n 10. yleiskokoukseen 30.10.8.11.2013 Busanissa Etelä-Koreassa. Seurakuntaillassa hän kertoo yleisesti Kirkkojen maailmanneuvostosta ja sen historiasta ja mm. esittelee yleiskokouksessa käsiteltyä uutta ekumeenista lähetysasiakirjaa, jolla tulee olemaan merkitystä Munkkiniemen ja muidenkin seurakuntien toiminnalle. Mahdollisuus keskusteluun kahvikupposen äärellä. Helsinki etsii suuria joulukuusia ??Helsingin kaupungin rakennusvirasto etsii Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta terveitä ja oksistoltaan hyväkuntoisia kuusia. Puut pystytetään Senaatintorille ja Hakaniementorille joulukuusiksi ilahduttamaan kaupunkilaisia. Mitään pikkuriukuja puut eivät saa olla, vaan pituutta tarvitaan 12?17 metriä. Nyt on hyvä tilaisuus päästä eroon omakotitontilla kasvavasta, liian suureksi päässeestä kuusesta. Mikäli tarjottavat pihakuuset sopivat joulupuiksi, tulevat kaupungin metsurit hakemaan puut järeällä kuljetuskalustolla pihalta. Nyt on mahdollisuus säästää puun poistamiskustannusten verran rahaa! Jos kuusitarjokkaita löytyy yli tarpeen, voidaan tänä syksynä sopia jo ensi vuoden joulukuusenhan- kinnasta. Kuusen kelpoisuutta ja alustavaa laadun arviointia helpottaisi huomattavasti jos tarjoaja toimittaisi puusta valokuvan, jossa kuusi ?poseeraa? koko mitassaan kasvuympäristössään. Kaadon ja kuljetuksen vuoksi puiden on hyvä sijaita riittävän lähellä järeälle kalustolle kulkukelpoista tietä. Seurasaarisäätiön julkilausuma: Seurasaaren vesihuolto kunnostettava pikaisesti! Mielenosoitus yleislakon aikaan Senaatintorilla 1956. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Pertti Jenytin. Muistojen paikat Senaatintorilla ??Helsingin kaupunginmuseo järjestää keskiviikkona 13.11.2013 klo 13?14.30 Muistojen paikat -työpajan, jossa muistellaan kuvien avulla entisajan Senaatintoria, helsinkiläisten rakasta ylpeydenaihetta ja kokoontumispaikkaa. Tuomiokirkon portailta avautuu näköala Helsingin historialliseen ytimeen. Suo- men merkittävimpänä kaupunkimaisemana pidetyn Senaatintorin menneisyyteen kiteytyy koko kansakunnan muisti. Kaupunginmuseon kuvamuistelutyöpajassa voi etsiä ja jakaa omia muistojaan ja kuviaan Senaatintorilta. Muistelusten lähtökohtana toimivat museon kuva- aarteet, ja mukaan voi ottaa myös omia kuvia. Muistelupaja pidetään kaupunginmuseon kuva-arkistossa, Sofiankatu 4, ja se liittyy samassa osoitteessa olevaan Hulluna Helsinkiin -näyttelyyn, jota pohjustaneessa lempipaikkakyselyssä Suomenlinna oli suosikkien joukossa. Tapahtumaan on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina. ??Seurasaarisäätiö kiirehtii Seurasaaren vesijohto- ja viemäriverkon saneerausta. Vesihuolto ja hygieniatilat tulisi rakentaa vastaamaan nykyajan vaatimustasoa mahdollisimman pian. Tämä edellyttää kaupungilta taloudellista sitoutumista saaren kehittämiseen. lnfrastruktuuri on nykyisellään mitoitettu pienimuotoiseen kesätoimintaan eikä se vastaa saaren nykykäytön tarpeita. Ylläpito kuuluu kiinteistöviraston tilakeskukselle, korjaus- ja huoltotöista vastaa rakennusvirasto. Hygieniatason riittämättömyys on ilmennyt palvelutarjonnassa, yleisötapahtumissa sekä saaren arkikäytössa. Alkeellinen käymäläverkosto aiheuttaa tyytymättömyyttä ja vaikuttaa kävijämääriin alentavasti. Viemäriverkon toistuvat tukokset, tulvimiset ja jätepäästöt ovat saaneet rinnalleen akuutin ongelman, joka koskee vesijohtoveden laatua. Tilakeskus antoi 16.10.2013 tiedotteen, jonka mukaan veden käyttö oli keskeytettävä toistaiseksi, sillä se ei sovellu juotavaksi. Rakennusviraston mukaan kustannusarvio saaren vesi- ja viemärijärjestelmän kunnostamisesta on noin 1,2-1,5 miljoonaan euroa. Hyväksyessään 23.10.2013 Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman kaupunginvaltuusto edellytti, että mahdollisuudet siirtää Seurasaaren vesijohtoverkon ylläpitovastuu HSY:IIe (Helsingin seudun ymparistöpalvelut) selvitetään. Seurasaarisäätiö korostaa kunnostustarpeen kiireellisyyttä ja pitää tarkeänä, että kysymys saneerauksen kustannusten jaosta intressiryhmien kesken selvite- tään mahdollisimman pian. Vesihuollon toimimattomuus ei ainoastaan rajoita saaren nykyistä käyttöä vaan myös estää sen kehittämisen sekä pääkaupunkiseudun asukkaita palvelevana että matkailijoita houkuttavana kulttuuri- ja luontokohteena. Seurasaarisäätiö esittää, että lyhytnäköisen ylläpitokorjailun sijasta infrastruktuuri saneerataan pikaisesti tämän vuosituhannen tarpeisiin. Tämä tulisi nähdä myös tuottavana investointina tulevaisuuteen. Seurasaarisäätiön hallituksen puolesta Pia Olsson Hallituksen puheenjohtaja
• MunkinSeutu Suomen Kodály-kuoron joulukonsertti Munkkiniemen kirkossa Viikot 46-47 10.12.2013 klo 18.00 alkavassa joulukonsertissaan kuoro esittää perinteisiä joululauluja sekä uudempia tunnelmallisia joululauluja. Kuoron konsertissa esiintyy myös sellisti Matti Laaksonen (s.1990). Hän opiskelee Sibelius-Akatemiassa musiikkikasvatusta pääinstrumenttinaan sello. Matti Laaksosen selloopettajina ovat toimineet mm. Heli Halkosalmi, Helli Seppä, Tapani Heikinheimo sekä Hannu Kiiski. Opiskelujensa ohella Matti Laaksonen toimii myös Helsinginkadun Filharmonikoiden sellon äänenjohtajana ja opettaa omia sello-oppilaitaan. Laaksonen on kiinnostu- Suomen Kodaly-kuoro 20-vuotisjuhlakonsertissaan Helsingin kaupungintalolla 27.10.2012 nut erityisesti 1900-luvun sellomusiikista ja esittääkin konsertissa unkarilaisen György Ligetin Sellosonaa- Julia Lainema. tin ensimmäisen osan, J. S. Bachin Sarabanden lisäksi. Ohjelmat 10 euroa konserttikirkon ovelta. YIT valittiin Keski-Pasilan keskustakorttelin suunnittelijaksi ??Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 4. päivä marraskuuta hyväksyä YTI Rakennus Oy:n tarjouksen Keski-Pasilan toteuttamisehdotuksesta. Kaupunginhallitus päätti sulkea Sponda Oyj:n pois kilpailusta, sillä yhtiö ei katsonut voivansa hyväksyä kaupungin ja valtion asettamia toteauttamissopimksen ehtoja. Suunnittelukilpailun tarkoituksena oli löytää Keski-Pasilan keskukselle toiminnallisesti, kaupunkiku- vallisesti, ekologisesti ja taloudellisesti paras toteutusratkaisu ja sille toteuttaja, sekä kaupungille ja valtiolle sopimuskumppani. Kilpailun tarkoituksena oli uudistaa ja lisärakentaa Pasilan asema-aluetta ja integroida se tulevaan keskustakortteliin. Noin miljardi euroa yksityistä rahaa Keskuksen toteauttaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Keskuksen kokonaiskerrosalaksi esitetään noin 183 000 kerrosneliötä, josta 140 000 sijoittuu keskustakortteliin ja 43 000 uudistettavalla Pasilan asema-alueelle. YIT suunnittelee toteuttavansa keskuksen vuosina 2015-2021. Toteutukseen keskus edellyttää noin miljardin euron yksityistä sijoitusta. Kaupungille aiheutuu kustannuksia lähinnä kaupungin omista kunnallisteknisistä töistä. Kustannusarvion mukaan kaupun- gin investointikustannukset tulevat vuosina 2014-2021 olemaan noin 131 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, että Keski-Pasilasta muodostuisi sijaintinsa ja liikenneyhteyksiensä ansiosta niin seudullinen kuin valtakunnallinenkin kaupunkikeskus 2020-luvulla. Keskus tulee yhdistämään Itä- ja LänsiPasilan, jotka ovat nyt rata-alueen erottamia. ?mko Helsingin kannelkuoro joulutunnelmissa ??Edelleen vahvistunut Kannelkuoro on joulutunnelmissa perinteisessä joulukonsertissaan 28. marraskuuta kello 18 Munkkivuoren kirkossa (Raumantie 3, Helsinki). Kuorossa on nyt jo liki 90 laulajaa. Kiinnostavuutta lisäsi tietenkin Helsingin Sanomien juttusarja kuoroa etsivästä Mai- ja Pöyhösestä, joka kuitenkin valitsi erään toisen kuoron. Harjoittelupaikkamme Munkkiniemen Palvelukeskuksen juhlasali alkaa jo rajoittaa laulajamäärän lisäämistä. Siksi tänä syksynä ei laulukokeessa aivan kaikkia pyrkijöitä voitu ottaa sisään. Joulukonsertin ohjelmisto Kolumni Miten veropupu vedetään hatusta? Josa Jäntti ??Suomen Kodály-kuoro on helsinkiläinen kamarikuoro, joka vaalii unkarilaisen säveltäjän, pedagogin ja musiikkitieteilijän Zoltán Kodályn perintöä. Kuoro perustettiin 1992. Chifuru Matsubara toimi kuoron taiteellisena johtajana 1992-94. Matsubaran jälkeen kuoroa johtivat Henrik Lamberg 1994-2004 ja Kaisa Sidoroff 2004-2013. Julia Lainema aloitti kuoron taiteellisena johtajana syksyllä 2013. Kuoro vietti juhlavuottaan 2012 täyttäessään 20 vuotta. Menestyksekäs juhlakonsertti oli vuoden 2012 lokakuussa Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. Munkkiniemen kirkossa 5 koostuu pääasiassa tutuista lauluista. Joukossa on pari latinankielistä klassikkoa sekä Praetoriusta ja William Lloyd Webberiä. Urkuja pianosäestyksestä vastaa Kaisa Sidoroff. Kuoron taiteellisena johtajana toimii edelleen laulajien suuresti rakastama ja arvostama musiikin maisteri Lenne Mitt. ??Mitä - makMutta, mutsavatko eläketa! Työeläkeläiset veroa? maksuthan eiTämä kysyvät OLE VEmys on tullut ROA, vaan jovastaani silloin kainen maksaa tällöin - jopa ne työeläkeyhparin kansantiöihin OMAA edustajankin TULEVAA ELÄsuusta! Kyllä KETTÄÄN VARhe maksavat TEN. Niitä ei OLUMNI K ja jopa enemkäytetä kuten män kuin vasvaltion tulotaavan suuruisesta palkka- veroja ja kkunnallisveroja tulosta. Ei voi pitää paik- yleisiin kaikkia hyödyttäkaansa sanovat päättäjät viin menoihin kuten terveEduskunnassa ja hallituk- ydenhuoltoon, teihin, opesessa. Mehän olemme huo- tukseen jne. Toisaalta meillehtineet jo vaalilupauksis- lähän on työeläkeyhtiöitäsa, että molemmat ryhmät kin ilmeisesti aivan liikaa, maksavat tasapuolisesti ve- arveli ulkomailta kutsuttu roja ansiotuloistaan (eläke eläkeasiantuntija myös ansiotuloa eli jatketAmbactsheer. Hän piti tua palkkaa). Vilkaistaanpa eläkevarojen hallintokuverohallituksen/verolasku- luja huomiota herättävän ria. Keskieläkkeestä 18.000 korkeina verrattuna mui?/vuosi eläkeläinen maksaa hin EU - maihin. Meillähän veroa 3.157 ?/v veropro- on kaikilla työeläkeyhtiöilsentin ollessa 18,0 % ja vas- lä päällekkäiset samanlaitaavasti palkansaaja (yli 53 set organisaatiot hoitamasv.) 1.869 ? veroprosentin sa työeläkevaroja, niin että ollessa 10,5 %. Keskimää- kulut eläkeläistä kohti ovat räisestä palkasta 36.000 ?/v tämän asiantuntijan mupalkansaaja maksaa 8.171 kaan lähes kaksinkertai?/v eli veroprosentti 23,0%. set vertailumaiden suhteen! Eläkeläinen vastaavan Työeläkeyhtiöthän eivät ole suuruisesta eläkkeestä suostuneet toiminnassaan 10.450 ?/v ja veroprosent- samanlaiseen ?läpinäkyti hänellä 29,5 %. Lukija voi vyyteen?, joka vaaditaan varmistaa tämän ja muut tu- kaikilta muilta yrityksiltä, loluokat allaolevasta graafi- vaan vaativat, että tiedot sesta kuvasta. Tämä ei voi annetaan ?salaisin? Finaspitää paikkaansa huudah- sivalvonnalle. Niiden haltavat päättäjät! linnossa ei muuten ole yhSilloin heidän avukseen tään varsinaista eläkeläistä, saapuu ?Teemu Taikuri? vaan pelkästään työmarkVeronmaksajain Keskuslii- kinajärjestöjen johtajia runtosta. Hän kertoo päättä- saine kokouspalkkioineen jille ja omille eläkeläisjä- ja etukäteen myönnettyine senilleen, että kun kaikki- lisäeläkkeineen. Työeläkeen palkansaajien maksamat yhtiöt voivat käyttää eläketyöeläkemaksut (joita myös läisten varoja jopa peltopyikaikki eläkeläisetkin ovat dein suojeluun. Työeläkeaikoinaan maksaneet jopa lakien mukaan näitä varoja 3 kertaan) lisätään VERO- ei saa käyttää kuin eläkkeiNA (vähennyskelpoisina) den maksuun (TELA). Onpalkansaajien maksamiin neksi Eduskunta viisaudesveroihin, niin silloin on saan perusti ensi vuodesta molempien ryhmien vero- alkaen ELÄINSUOJELUASItus samalla tasolla! AMIEHEN toimen toimistoiKansanedustajat ja minis- neen. Sen sijaan eläkeläisterit taputtavat käsiään tälle järjestöjen ja asiantuntijoitempulle. ?TEEMU TAIKURI den edellyttämää ELÄKEvetoaa kansainväliseen käy- LÄIS/VANHUSASIAMEISTÄ täntöön, vaikka Suomessa ei otettu mukaan uuteen on aivan erilainen - sinänsä vanhuspalvelulakiin! Kun hyvin toiminut v.1962 laa- eläkeläisjärjestöjä on ?pildittu - eläkejärjestelmä!? Ja vin pimein?, hajoavat heisitten se perustuslain vas- dän muutosesityksensä ?taitainen ?raippavero?, joka vaan tuuliin ?eli edustajien on palkansaajilla voimas- roskiksiin. Kyseisen asiasa 2 vuotta, mutta eläkeläi- miehen avulla esitykset olisillä PYSYVÄ!? Sitä makse- sivat edenneet keskitetystaan yli 45.000 ?/v mene- ti muotoiltuina päättäjille. vistä tuloista. Puolueiden omat eläkeläisEsimerkiksi 60.000 ? järjestöthän tyytyvät vain eläkkeestä maksetaan ?nuoleskelemaan? omaa 22.190 ? /v, veroprosent- pääpuoluettaan ja omia ti 37,0 % ja vastaavan suu- kansanedustajiaan. ruisesta palkasta (2 vuotta) Josa Jäntti 18.280 ?/v veroprosentin Kaavio löytyy sivulta ollessa 30,5 %. 8 alareunasta.
• MunkinSeutu Alkuperäinen The Quarrymen keikalle Gloriaan keväällä 2014 Viikot 46-47 6 Päivyri Nimipäivät: Viikko 46 Ma 11.11. Panu Ti 12.11. Virpi Ke 13.11. Kristian, Ano To 14.11. Iiris Pe 15.11. Janina, Janika, Janita, Janette La 16.11. Aarne, Aarno, Aarni Su 17.11. Eino, Einari Viikko 47 Ma 18.11. Tenho, Max, Jousia Ti 19.11. Liisa, Elisa, Eliisa, Liisi, Elisabet, Elise Ke 20.11. Lapsen oikeuksien päivä. Jari, Jalmari To 21.11. Hilma Pe 22.11. Silja, Selja La 23.11. Ismo Su 24.11. Lempi, Lemmikki, Sivi Päivän mietelause: Sunnuntai puhdistaa pois koko viikon ruosteen. Joseph Addison (1672-1719) Menovinkit ??Partiolippukunta Helsingin Metsänkävijät ry:n perinteiset myyjäiset sunnuntaina 17.11.2013 klo 12-14 Munkkivuoren nuorisotalolla, os. Raumantie 5. Tarjolla hernekeittoa, lettuja, kahvio, leivonnaismyyntiä, arpajaiset ja lapsille ongintaa. Tervetuloa! Helsingin Metsänkävijät ry:n vanhempainneuvosto. ??Torstaina 21.11.2013 klo 13.15 Munkkiniemen palvelukeskuksessa. Psykoterapeutti Ulla Weckström pitää luonnon ?Näkökulmia uniin ja elokuviin?. Kuuluu Munkkiniemen Kansallisten Senioreiden Kulttuurituokio sarjaan. Kulutusluottoja eniten keski-ikäisillä ? nuorilla vähiten ??Finanssialan Keskusliiton tutkimuksen mukaan joka kolmannella suomalaisella on kulutusluottoa. Monet ajattelevat, että kulutusluottoja hakevat pääasiassa nuoret, mutta Santanderin selvitys kuitenkin paljastaa, että kulutusluottoja on selvästi eniten keskiikäisillä suomalaisilla ? ja vähiten juuri nuoremmalla väestöllä. Yleisesti ajatellaan, että nuoret turvautuvat useimmin kulutusluottoihin ja muihin lainoihin menojensa kattamiseksi. Santanderin teettämän tutkimuksen mukaan kulutusluottojen määrä kuitenkin nousee samalla käyrällä vastaajien iän kanssa. Tutkimukseen vastanneista 26?29-vuotiaista vain 4 prosenttia kertoi käyttävänsä kulutusluottoa. Sen sijaan 30?44?vuotiaista noin joka kymmenes ilmoitti hakeneensa lainarahaa ja 45?54-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on jo noin 15 prosenttia. Tutkimuksen mukaan eniten kulutusluottoja on 55?64-vuotiailla, joista peräti joka neljäs kertoi hankkineensa käyttölainan. ? Tutkimuksen mukaan kulutusluotot ovat suositumpia nimenomaan pitkän työuran tehneiden eikä nuorten kuluttajien keskuudessa. Maksukyky on tässä ikäluokassa enimmäkseen hyvä eikä lainaa yleensä oteta hätiköiden takaisinmaksua ajattelematta, sanoo Santanderin toimitusjohtaja Pekka Pättiniemi. Tutkimuksessa käy myös ilmi suomalaisten positiivinen asenne kulutusluoton hankkimiseen tulevaisuudessa. Vastanneista 55?64-vuotiaista lähes neljännes näki kulutusluoton hankkimisen tulevaisuudessa varteenotettavana vaihtoehtona, vaikka heillä ei ole sellaista aiemmin käytössään ollut. Hiukan nuoremmista vastaajista eli 26?49-vuotiaista keskimäärin 12 prosenttia pitää kulutusluottoa realistisena vaihtoehtona taloutensa hallintaan. Epätodennäköisimpänä kulutusluoton hankkimista pitivät tutkimuksen nuorimmat vastaajat eli 23?25-vuotiaat. Heistä vain 2 prosenttia uskoi hakevansa kulutusluottoa tulevaisuudessa. ? Tutkimuksen perusteella mediassa vallalla ollut kritiikki nuorten rahankäyttötottumuksista on pääasiassa aiheetonta. Näyttäisi siltä, että juuri nuorempi väki suhtautuu lainarahaan varauksella, kun varttuneempi polvi näkee luoton kätevänä tapana hakea joustoa raha-asioihinsa, Pättiniemi toteaa. Kulutusluotto joka kolmannella Finanssialan Keskusliiton viime keväänä toteuttaman kulutusluottotutkimuksen mukaan kulutusluoton on hankkinut käyttöönsä joka kolmas suomalainen. Kulutusluottojen osuus kaikesta lainarahasta vuonna 2012 oli 12 prosenttia. ??The Beatlesia edeltänyt John Lennonin lukioaikoina perustama The Quarrymen saapuu keikalle Helsinkiin Kulttuuriareena Gloriaan 12.4.2014. Lipunmyynti alkaa maanantaina 11.11.2013. The Beatlesin synnyn alkulähteenä 50-luvulla toiminut ja vuonna 1997 John Lennonin ja Paul McCartneyn tapaamisen vuosipäivän kunniaksi yhteen palannut brittibändi on viime vuosina vaikuttanut ympäri maailmaa tehden useita livekeikkoja muun muassa Euroopassa, Japanissa ja USA:ssa. Nyt bändi saapuu Helsinkiin ilahduttamaan suomalaisia Beatles-faneja. Bändin soittolista koostuu the Beatlesin syntyyn vaikuttaneesta skifflestä ja viisikymmentäluvun rock ?n? rollista. Bändin alkuperäiset jäsenet Len Garry (kitara), Rod Davis (kitara), Colin Hanton (rummut) sekä John Duff Lowe (piano) tarjoavat lisäksi yleisölle silmäyksen bändin syntyhistoriaanja syntykaupunkiin Liverpooliin musiikin ohessa kerrotuilla tarinoilla ja anekdooteilla. Keikan lämmittelijänä esiintyy Jiri Nikkinen tätä iltaa varten valmisteltavalla ?Beatles in Hamburg 1960- 62? ?setillään. The Quarrymen Gloriassa la 12.4.2014 Liput maanantaista 11.11.2013 alkaen Tiketistä www.tiketti.fi 0600 1 1616) ja Lippupalvelusta www.lippupalvelu.fi 0600 10 800) Ennen joulua ostetut liput 35 ? (+ mahdolliset toimituskulut/palvelumaksut) Ministeri Risikko tutustuu akuuttilääketieteeseen Tukholmassa ??Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko vierailee Tukholmassa tiistaina 5. marraskuuta. Vierailun aikana ministeri tutustuu Södersjukhusetissa ruotsalaiseen terveydenhuoltoon ja tapaa Ruotsin sosiaalivakuutusministerin. Sairaalavierailulla Pohjois-Euroopan suurimmalla päivystyspoliklinikalla Södersjukhusetissa ministeri Risikko tutustuu akuuttilääketieteeseen, joka on uusi lääketieteen erikoistumisala Suomessa. Sairaalan toimintaa ministerille esittelee Södersjukhusetin ja Karolinska Institutetin akuuttilääketieteen professori Maaret Castrén sekä Tukholman alueen johtava lääkäri Peter Rönnefalk. Ohjelmassa on tutustuminen ensihoitoon, päivystykseen sekä akuuttilääketieteen koulutukseen. Suomalainen Castrén hoitaa uutta akuuttilääketieteen osaaikaista professorin virkaa myös Turussa. Vierailun asialistalla on myös keskustelu ruotsalaisasiantuntijoiden kanssa potilaan valinnanvapaudesta. Ruotsissa on luotu lainsäädännölliset edellytykset sille että terveyspalvelujen potilaan valin- nanvapaus vahvistuu. Myös Suomessa on menossa suuri palvelurakenneuudistus, jonka tavoitteina ovat potilaan valinnanvapauden lisääntyminen. Ministeri Risikko tapaa myös ruotsalaisen kollegansa sosiaalivakuutusministeri Ulf Kristerssonin. Ministeritapaamisessa keskustellaan muun muassa vapaasta liikkuvuudesta EU:ssa, työurien pidentämisestä ja osatyökykyisten osallistumisesta työelämään. Osatyökykyisten määrä kasvaa koko ajan. Suomessa oli vuonna 2011 lähes 260 500 työkyvyttömyys- eläkeläistä. Heistä osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli noin 10 prosenttia. Tavallisimmat syyt osatyökyvyttömyyteen ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. ? Olemme Suomessa käynnistäneet monia toimia osatyökykyisten työllistymisen ja työssä pysymisen edistämiseksi. Tarkoituksena on saada tietoa mm siitä, miten Ruotsissa on toimittu työurien pidentämiseksi, ministeri Risikko sanoo. Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet koottiin yhteen Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn asemaa halutaan parantaa ??Miten Helsinki selviää kaupungin kasvun aiheuttamasta liikenteen lisääntymisestä? Tekemällä joukkoliikenteestä, kävelystä ja pyöräilystä houkuttelevia ja kilpailukykyisiä vaihtoehtoja henkilöautolle, linjataan Helsingin liikkumisen kehittämisohjelmassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta saa ohjelman luonnoksen käsiteltäväkseen 5. marraskuuta. Ennusteiden mukaan vuoteen 2035 mennessä henkilöautoilla ja joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä Helsingin sisällä kasvaa noin viidenneksellä ja Helsingin rajan ylittävien matkojen määrä noin kolmanneksella. Myös Helsingin keskustan liikennemää- rät kasvavat merkittävästi kantakaupungin uusien asuinalueiden rakentuessa. Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan liikennejärjestelmä, joka pystyy liikuttamaan mahdollisimman paljon ihmisiä ja tavaroita mahdollisimman pienessä tilassa. Tässä joukkoliikenne, jalankulku ja pyöräily ovat tehokkaita. ? Henkilöautolla on jatkossakin tärkeä rooli helsinkiläisten arjessa, mutta autoilun toimivuus edellyttää, että useimmat valitsevat jonkin toisen kulkutavan, liikennesuunnittelupäällikkö /Ville Lehmuskoski/ sanoo. Liikkumisen kehittämisohjelmaan on kiteytetty Helsingin strategiaohjelman sekä muiden strategisten linjausten sisältämät liikennettä koskevat tavoitteet. Tavoitteiden lisäksi kehit- tämisohjelmassa on esitetty toimintalinjaukset, joilla tavoitteisiin päästään. Seurakuntavaaleihin aikaa vuosi ??Suomen evankelis-luterilainen kirkko valitsee uudet luottamushenkilöt nelivuotiskaudelle vuoden kuluttua marraskuussa. Seurakuntavaalien vaalipäivä on isänpäivä eli 9.11.2014. Vuoden 2014 vaalien teemaksi on valittu ?Usko hyvän tekemiseen?. Vaalikampanja nostaa esille kirkon toimintaa ja osallistuu keskusteluun elämästä, arvoista sekä kirkosta. Tutkimuksen mukaan kirkon ja seurakuntien monipuolinen hyvän tekeminen on yksi tärkeimmistä syistä kuulua kirkkoon. Tulevan nelivuotiskauden iso kysymys on kirkon rakenneuudistus. Seurakuntien talous tiukkenee, ja jäsenmäärät ovat pienentyneet. Tulevaisuudessa seurakuntien päättäjät joutuvat yhä useammin tekemään valintoja monien hyvien asioiden väliltä.
• MunkinSeutu Viikot 46-47 7 Kolumni Helsingin lapsimäärän kasvu otettava tosissaan Juhlaväki. Munkkiniemen Martat ??Ikärakenne sanelee toiminnot, nuoria kaivattaisiin nyt joukolla mukaan toteuttamaan alkuperäistä martta-aatetta, mm. kotitalousneuvontaa, tarvetta sillä olisi varmasti. Paikalla ollut Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä painotti myös tervehdyspuheessaan, kuinka tärkeätä on arjen pyörittämisessä arjen pienet asiat. Marttaliiton vuonna 2014 alkava kolmivuotiskauden teemana onkin ?Elämä on parasta itse tehtynä? . Tässä juhlaillassa LänsiHelsingin musikkiopisto vastasi musiikista, viulisti Max Nyman opettajansa Minna Koskimiehen kanssa. Munkkiniemen kirkkoherra Leo Glad lausui lämpimät onnittelut Martoille, kiittäen hyvästä yhteistyöstä seurakunnan kanssa ja lupasi, että jatkossakin tilat löytyvät seurakunnasta Martta iltoihin vaikka tästä seurakuntatalosta joudutaan luopumaan vuoden 2014 alusta. Martat puolestaan ojensivat kirkkoherral- le kiitokseksi vuosien hyvästä yhteistyöstä rahasumman käytettäväksi Munkkiniemen nuorisotyön hyväksi. Illan päätteeksi juhlaväki sai nauttia runsaasta kahvipöydän antimista. Helena Leinonen ??Helsingin tulevaisuuden kannalta on iloinen asia, että lapsia syntyy jatkossa entistä enemmän. Oli tervetullutta, että ensi vuoden virkamiesbudjettiehdotukseen valtuustoryhmien toimesta tehdyistä muutoksista suurin oli varhaiskasvatuksen lisäraha. Tavoitteena on asettaa määrärahat sellaiselle tasolle, että niillä voidaan toimia koko vuosi, vaikka lapsimäärät kasvaisivatkin ennakoitua enemmän. Viisasta on, että lapsimäärän kasvu otetaan nyt todesta. Vaikka asian eteen on hartiavoimin tehty työtä, on liian usein myöhennetty useiden suunniteltujen päiväkotien rakentamishankkeita. Tämä on johtanut päivähoidon ruuhkautumiseen ja siksi useilla alueilla päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on haasteellista. Lauttasaari ja Munkinseutu ovat vakavia esimerkkejä alueista, joissa on pitkään ollut krooninen pula uusista päiväkodeista. Kun päiväkodit ovat tupaten täynnä, on kaupunki joutunut jatkuvasti etsimään kalliita korvaavia lisätiloja. Monien perheiden päivähoitomatka ja siten lasten hoitopäivät venyvät. Tilanne on kaikkien ja varsinkin lapsien kannalta epätarkoituksenmukainen. Päiväkotien rakennushank- keiden lykkäämisen tuomat ongelmat nostimme vahvasti esille viime valtuuskaudella ja silloin päätimme päivähoitopaikkojen lisäämisen vauhditustalkoista. Nyt on taas tarkistuksen paikka. Varhaiskasvatuksen kolmen miljoonan euron lisäraha on tarkoitus käyttää lapsimääräennusteen korjaamiseen. Ensi vuonna varhaiskasvatuslautakunnassa tarkistettaisiin talousennusteiden yhteydessä neljä kertaa varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten lukumäärä. Jos lapsimäärä ja sitä seuraavat kustannukset ovat budjetoitua suuremmat, tekisi lautakunta lisämäärärahaesityksen valtuustolle. Vastaava lisämääräraha kohdistettaisiin leikkauksena keskushallinnon alalle. Kaupungin on aktiivisesti etsittävä tapoja rakentaa kustannustehokkaasti lapsiystävällisiä päiväkoteja. Tähän löytyy hyviä malleja naapurimaista. Lisäksi yksityisen hoidon osuus voisi kasvaa joustavasti kysynnän mukaan. Palveluita pitääkin kehittää kaupunkilaisten tarpeiden mukaan. Palveluiden kustannustehokas tuottaminen edellyttää, että mukana ovat laajemmat hartiat ja myös yksityiset palvelun tuottajat niin, että perheillä on valinnanmahdol- Sari Sarkomaa. lisuuksia. Nämä päätökset olivat välttämättömiä, jotta helsinkiläisten perheiden päivähoito- ja varhaiskasvatuspalveluja voidaan kehittää pitkäjänteisesti lasten parhaaksi. Ensi vuonna on tarkoitus aloittaa perhekeskuspilotti, jossa tavoitteena koota yhteen lapsiperheiden ennalta ehkäiseviä palveluita ja lisätä yhteistyötä kolmannen sektorin perhepalveluita tuottavien toimijoiden kanssa. Malli on monessa kunnassa menestyksekkäästi toiminnassa. Helsingin on syytä kiriä ja huolehtia, että perheet saavat ajoissa konkreettista apua ja tukea arkeen. Yhteistyössä järjestöjen kanssa on paljon käyttämätöntä potentiaalia ja se on nyt saatava käyttöön helsinkiläisten parhaaksi. Sari Sarkomaa Kansanedustaja (kok) Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja www.sarisarkomaa.fi Lääkärikeskus Dextra laajentuu valtakunnalliseksi Marianne Heikkilä. Musiikki. Kela vähentää asiakkaan asioinnin tarvetta ??Kelan resepti palvelun parantamiseen on: Lisää asiointia verkossa ja palvelua ajanvarauksella, vähemmän perinteistä toimistopalvelua ja jonotusta puhelinpalveluun. Pitkän tähtäimen tavoitteena on ennakoiva ja automatisoitu palvelu. Kelan tavoitteena on tarjota asiakkailleen parasta palvelua. Tavoite on vaativa, sillä asiakkaita ja asiointeja on enemmän kuin missään muussa julkishallinnon organisaatiossa. Viime vuonna Kelassa asioitiin yhteensä 65 miljoonaa kertaa, kun mukaan lasketaan kaikki eri asiointitavat: suorakorvaus, puhelinpalvelu, toimistopalvelu, yhteispalvelu, verkkoasiointi sekä saapuva ja lähtevä posti. Miten asiakkaan palvelukokemus voisi olla aina yhtä hyvä, jopa paras? Kelan tuore asiakkuusohjel- ma linjaa, mihin suuntaan Kelan palvelua kehitetään lähivuosina. ? Tavoitteena on tuottaa asiakkaalle lisäarvoa ja samalla varmistaa Kelan tehokas ja taloudellinen toiminta, etuusjohtaja Anne Neimala toteaa. Keskeisenä tavoitteena on vähentää asiakkaiden asiointitarvetta toimimalla ennakoivasti ja automatisoimalla toimintaa. ? Autamme parhaiten asiakastamme ja helpotamme omaa työtämme ennakoimalla asiakkaan tilanteen ja tarjoamalla oma-aloitteisesti siihen sopivaa ratkaisua, Neimala kuvaa. Vuoteen 2020 mennessä asiointitavoissa onkin odotettavissa isoja muutoksia. Asiakkaat soittavat tai käyvät Kelassa entistä vähemmän. Sen sijaan Kela on yhteydessä asiakkaisiinsa tuplasti nykyistä enemmän. Samalla henkilökohtaisen neuvonnan painopiste siirtyy ajanvarauspalveluun. Asiakas voi jo nyt varata puhelin- tai toimistoajan Kelaan verkossa tai soittamalla. Verkkoasioinnin Kela arvioi jopa kaksinkertaistuvan nykyisestä. Kelan asiointipalveluun tehtyjen tunnistautumisten määrän odotetaan nousevan nykyisestä 10 miljoonasta 20 miljoonaan. ? Kun yhä useampi asiakas hoitaa asiansa verkossa, asiakaspalvelussa voidaan keskittyä neuvomaan muutostilanteessa olevia ja erityistä tukea tarvitsevia asiakkaita, Neimala sanoo. Asiakkailleen Kela lähettää tulevaisuudessa puolet vähemmän postia. Kirjeiden määrän uskotaan laskevan 15 miljoonasta 7 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. ??Kotimainen lääkärikeskus Dextra on perustettu vuonna 1964 Helsingissä. Nyt Dextra laajentaa toimintansa valtakunnalliseksi, ja maassamme on yhteensä 20 Dextraa Helsingistä Leville. Dextran palveluihin kuuluu 15 lääkärikeskusta, kolme sairaalaa ja kaksi hammasklinikkaa. Uusina palveluina ovat Plastiikkakirurginen Sairaala ja Lapsettomuusklinikka Helsingissä. ? Dextra on ollut osa Pihlajalinna-konsernia viime vuoden joulukuusta. Dextran vahva osaaminen terveydenhuollon yksityispalveluista ja Pihlajalinnan kokemus kuntasektorin sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista täydentävät toisiaan, kertoo Leena Niemistö, Pihlajalinna Oy:n varatoimitusjohtaja ja Dextra Oy:n toimitusjohtaja. Kaikki konsernin yksityisille asiakkaille suunnatut palvelut toimivat nyt Dextran nimissä. Näitä ovat entiset Pihlajalinnan toimipisteet Akaalla, Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Kangasalla, Nokialla, Pieksämäellä, Tampereella ja Ylöjärvellä sekä tänä vuonna konserniin liitetyt Lääkärikeskus Irmeli Elomaa Kankaanpäässä, Labeho Oy Lappeenrannassa, Medilappi Oy Levillä, Tammerkosken Hammasklinikka Tampereella sekä Visita Oy Jyväskylässä. ? Kaikissa toimipaikoissa jatkavat paikalliset, asiak- kaille tutut ammattilaiset, Niemistö toteaa. Dextra vahvistaa palveluja omilla järjestelmillään, muun muassa OmaDextra -palvelulla, valtakunnallisella ajanvarausjärjestelmällä sekä yhteisillä verkkosivuilla. ? Dextran tietotaito ja käytössä olevat järjestelmät otetaan asteittain käyttöön kaikissa toimipaikoissa. Samoin paikalliset vahvuudet hyödynnetään kaikkien parhaaksi, toteaa Niemistö vielä. Laadustaan palkittu Dextra on monessa asiassa oman alansa edelläkävijä. Dextralle on myönnetty laatusertifikaatti ISO 9001:n lisäksi ympäristösertifikaatti ISO 14001, työterveys- ja työturvallisuus OHSAS 18001-sertifikaatti, Investors in People (IIP)sertifikaatti sekä tietoturvallisuuden hallintajärjestelmäsertifikaatti. Vuonna 2009 tasavallan presidentti ojensi Suomen laatupalkinnon toimitusjohtaja Leena Niemistölle ja laatujohtaja Liisa Pajarille. Dextra oli ensimmäinen terveydenhuoltopalveluiden edustaja, jolle palkinto myönnettiin. Monet muutkin Dextran saamat tunnustukset ovat olleet alan ensimmäisiä Suomessa. Taloustutkimus Oy:n tuoreen tutkimuksen mukaan Dextra Munkkivuori on pääkaupunkiseudun tunnetuin ja asioiduin lääkärikeskus. Dextra sai parhaan yleisarvosanan ja oli lääkärille pääsyn nopeudessa paras. Asiakkaat arvostivat lisäksi Dextran henkilökunnan ammattitaitoa, aikataulujen pitävyyttä ja aukioloaikoja. Dextran sairaalassa mitataan asiakastyytyväisyyttä Net Promoter Scoren -mittarilla (NPS), joka arvioi asiakkaan halua suositella palvelua läheisilleen. Dextran tulos on kansainvälisestikin mitattuna huipputulos. Dextralle on myönnetty lupa Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-tunnuksen käyttöön vuonna 2009. Pihlajalinna-konserni on yksi Suomen suurimmista kotimaisessa omistuksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottaja. Pihlajalinna on perustettu vuonna 2001. Sen omistajina ovat yhtiön henkilökunta, Keskinäinen Vakuutusyhtiö LähiTapiola sekä suomalainen rahasto. Pihlajalinna-konserni tuottaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja kunnille ja erittäin korkeatasoisia yksityispalveluita Dextra Lääkärikeskuksissa ja Sairaaloissa. Pihlajalinnan liikevaihtoarvio vuodelle 2013 on noin 120 miljoonaa euroa. Yhtiössä työskentelee yli 1 500 terveydenhuollon ammattilaista.
• MunkinSeutu Terveisiä Etelä-Koreasta, kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksesta Viikot 46-47 8 ??Kirkkojen maailmanneuvoston, ?kirkkojen YK:n?,10. yleiskokous pidettiin Busanissa, EteläKoreassa 30.10-8.11.2013. Kirkkojen maailmanneuvostoon kuuluu 345 jäsenkirkkoa, jotka nimittävät omat kokousedustajansa. Edustuksessa pyritään varmistamaan tunnustuksellinen, maantieteellinen, kulttuurinen ja sukupuolien tasapuolisuus. Suomen evlut. kirkon ryhmää Etelä-Koreassa johti Lapuan piispa Simo Peura. Myös Suomen ortodoksisella kirkolla oli edustus kokouksessa. Yleiskokouksen teemana oli ?Elämän Jumala, johdata meidät oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan?. Kokoukseen osallistui asiantuntijana Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksesta dosentti, TT Risto Jukko. Tapasin Risto Jukon ennen hänen Etelä-Korean matkaansa ja hän kertoi, millainen järjestö on kirkkojen ?YK?. ? Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN) perustettiin Amsterdamissa v.1948. Mukana oli tuolloin 147 kirkkoa. Suomen ev.-lut. kirkko on yksi sen perustajajäseniä. KMN:n perustajakirkot olivat lähinnä eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia kirkkoja, mutta tänä päivänä valtaosa jäsenkirkoista on afrikkalaisia, Karibianmeren alueelta, Latinalaisesta Amerikasta, Lähi-Idästä ja Tyynenme- ren alueelta. Kirkkojen maailmanneuvostoon kuuluvat suuret, perinteiset protestanttiset kirkot sekä lähes kaikki ortodoksiset kirkot. Se edustaa n. 25%:a maailman kristityistä, muun muassa ortodokseja, anglikaaneja, baptisteja, luterilaisia, metodisteja, reformoituja ja useita yhdistyneitä sekä riippumattomia kirkkokuntia. Maailman suurin kristillinen kirkko, yli miljardin jäsenen roomalais-katolinen kirkko, ei ole sen jäsen, mutta se tekee yhteistyötä KMN:n kanssa. Lisäksi ulkopuolella on suuri joukko helluntalais-karismaattisia sekä evankelikaalisia kirkkoja. KMN ei ole ?ylikirkko? eikä se halua tulla sellaiseksi. Se on sen sijaan tärkein kansainvälinen ekumeeninen järjestö. Se toimii kristittyjen ykseyden edistämiseksi kirkkojen käytännön toiminnan ja teologisen työskentelyn avulla. KMN tekee käytännön työtä muun muassa oikeudenmukaisuuden, sovinnon ja rauhan, ihmisoikeuksien, kasvatuksen ja lähetyksen osa-alueilla. KMN:n ylin päättävä elin on sen yleiskokous, joka on kokoontunut tähän mennessä yhdeksän kertaa. Näitä kokouksia pidetään yleisesti kirkkojen välisten suhteiden merkkipaaluina. KMN:n yleiskokous on Risto Jukko. KMN:n yleiskokous vuonna 2006 Porto Alegresta, Kuva Johannes Ijäs. itse asiassa kaikkein suurin monimuotoisin kristillinen kokous maailmassa. Busanissa tullaan mm. käsittelemään kahta tärkeää ekumeenista asiakirjaa: lähetys- ja kirkkoasiakirjaa. Sen lisäksi siellä valitaan KMN:n keskuskomitea sekä eksekutiivikomi- tea, jotka ohjaavat järjeston toimintaa tulevat seitsemän vuotta seuraavaan yleiskokoukseen asti. Lauantaina 23.11.2013 kello 16.00 alkavassa seurakuntaillassa Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6, Helsinki, Risto Jukko kertoo tuoreita terveisiä Etelä- Koreasta KMN:n 10. yleiskokouksesta. Hän puhuu myös yleisesti Kirkkojen maailmanneuvostosta ja sen historiasta ja mm. esittelee yleiskokouksessa käsiteltyä uutta ekumeenista lähetysasiakirjaa, jolla tulee olemaan merkitystä Munkkiniemen ja muidenkin seu- rakuntien toiminnalle. Tervetuloa mukaan Helena Leinonen Suurin osa tapaturmista sattuu vapaa-aikana - tapaturmien ehkäisemiseksi ohjelma ??Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat merkittävä kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen ongelma. Suomen tapaturmakuolleisuus on EU:n neljänneksi korkein. Lähes 90 prosenttia tapaturmaisista kuolemista sattuu kotona ja vapaa-aikana. Koti- ja vapaaajan tapaturmien vuosittaisiksi kokonaiskustannuksiksi on arvioitu yli miljardi euroa. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyssä ei ole saatu aikaan vastaavaa myönteistä kehitystä kuin liikenne- ja työtapaturmien ehkäisyssä. Koti- ja vapaaajan tapaturmien ehkäisemiseksi sosiaali- ja terveysministeriön asettama koordinaatioryhmä on laatinut uuden kansallisen tavoiteohjelman vuosille 2014 - 2020. Ohjelma sisältää kaikkiaan 92 toimenpidettä. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota useaan eri toimintakokonaisuuteen, kuten päihteiden ja lääkkeiden käyttöön liittyvien tapaturmien ehkäisyyn. Vajaa kolmannes kuolemaan johtaneista tapaturmista sattuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Viikonloppuöinä jopa puolet päivystykseen tulevista tapaturmapotilais- ta on päihtyneitä. Alkoholista johtuvien tapaturmien vähentämiseksi ohjelmassa ehdotetaan muun muassa muutoksia alkoholi- ja järjestyslakiin sekä ruorijuopumuksen rajan alentamista 0,5 promilleen. Lisäksi esitetään tapaturmapotilaan puhalluttamista ja päihteiden riskikäyttöön puuttumista sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla. Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota myös kaatumistapaturmien ehkäisyyn. Vuosittain noin 1 200 suomalaista kuolee kaatumistapaturman seurauksena. Ohjelmassa esitetään muun muassa, että kaikkiin iäkkäiden asumiseen liittyviin palveluihin liitetään kaatumisvaaran arviointi. Jalankulkijoiden liukastumisia ehkäistään parantamalla kävelyteiden kunnossapitoa ja kelivaroitus- palvelua sekä edistämällä liukuesteiden ja turvallisten jalkineiden käyttöä. Ohjelman tavoitteena on vähentää vakavia tapaturmia 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Ohjelman laatineeseen koordinaatioryhmään kuuluu laajasti edustajia eri ministeriöistä, virastoista, laitoksista ja järjestöistä. Työeläkeverotus 2013 Kirjapainomme sijaitsee Huhmarissa, Turun moottoritien varrella, 37 km Helsingistä. Soita ja kysy tarjoustamme! Odotamme yhteydenottoasi p. 09-413 97 300 03150 Huhmari Työeläkkeen verotuksen enemmyys verrattuna vastaavan palkkatulon verotukseen 2013. Tulotason 12.500 ?/v alapuolella ei ole normaalipalkkoja, ainoastaan pätkätöitä. 18.000 ?/v = keskimääräinen eläketaso, 36.000 ?/v = keskimääräinen palkkataso.
• MunkinSeutu Viikot 46-47 9 Kirja Waldemar, Munkkiniemen Antikvaarinen Kirjakauppa ??Vuosi sitten avasi ovensa Munkkiniemen Puistotie 8:ssa Kirja Waldemar, Munkkiniemen Antikvaarinen Kirjakauppa. Yhtä kirjaa on vuoden aika kysytty jatkuvasti. Se on ?Rakas Vanha Munkkiniemi?. Tämä mainio Munkkiniemen kortteleista kertova kirja kuuluu Sanoma Oy:n kustantamaan Helsingin vanhoja kortteleita -sarjaan no.6 ja toimittajana oli Kaija Hackzell. Kirjan julkistamispäivä oli 15.12.2001 ja paikkana Munkkiniemen Yhteiskoulu. Paikalla oli tuolloin jos ei ihan kaikki alueemme asukkaat, niin melkein kaikki. Tilaisuudessa myytiin suurin osa kirjan painosmäärästä, monet ostivat useita kappaleita lapsilleen, sukulaisille, aikanaan täällä asuneille jne. Uutta painosta Sanoma Oy ei toteuttanut vaikka kysyntää kirjalle olisi ollut ja on jatkuvasti. Kirja Waldemar on onnistunut nyt saamaan yhden kappaleen tätä teosta liikkeeseensä. Koska kirjoja on vain yksi, Jorma Kajaste Kirja Waldemarista on päättänyt antaa kirjasta saatavan hinnan hyväntekeväisyyteen. Italialainen TV-tähti ja huippupianistit Kansi Auki Piano Jazz Festivaalin vieraana ??Kolmas Kansi Auki Piano Jazz Festival vietetään 14.11.-17.11. Helsingissä. Tämän vuoden kansainväliset vieraat ovat maailman huippupianisteja. Musiikkiteatteri Kapsäkin salissa ja klubilla on mahdollista kokea jotain suurta intiimissä tunnelmassa. Stefano Bollani soittaa soolokonsertin Kansi Auki festivaalilla lauantaina 16.11. Bollani on supersuosittu, hurmaava, esiintyjä monella areenalla. ?Sostieni Bollani? on RAI3 kanavan musiikkiohjelma, joka kerää suuren katsojakunnan vuodesta toiseen. Bollanilla on myös oma radio-ohjelma ja hän on julkaissut kirjoja. Musiikillisesti Bollani on vailla vertaa. Hänen ohjelmistoonsa kuuluvat kaikki tyylilajit klassisesta jazziin. Hän on myös loistava laulaja, jolla riittää näyttöjä myös pop-musiikin puolelta. Bollani edustaakin nykyisin yleistyvää muusikkotyyppiä, joille genrerajat ovat vain huono kaiku menneisyydestä. Stefano Bollani on todel- Stefabi Bollani. Craig Taborn. Kuva: Rue Sakayama linen pianon maestro. Italialaisen Bollanin viimeisimpiin levytyksiin kuuluvat duolevy Chick Corean kanssa sekä ?Carioca? brasilialaisten muusikoiden kanssa. Lehdet kuten: All About Jazz ja Downbeat, ovat rankanneet Bollanin useasti maailman kymme- nen parhaan jazzmuusikon joukkoon. Bollani on muusikko suurella sydämellä. Vuonna 1972 syntynyt Bollani opiskeli jazzin lisäksi popmusiikkia ja soitti useiden italialaisten iskelmätähtien yhtyeissä. Vuonna 1996 jazztrumpetisti Enrico Rava kutsui Bollanin yhtyeensä mukaan Ranskaan. Siitä alkoi vahvasti jazzvaikutteinen tie kohti omaa näkemystä. Siitä saamme nauttia Kansi Auki ?festivaalilla. Festivaalin toinen tähtivieras on amerikkalainen Craig Taborn. Tämä mies on muusikkona ja pianistina aivan ainutlaatuinen. Jokainen konsertti on matka musiikin ytimeen. Taborn saattaa aloittaa kolmesta sävelestä, jotka laajenevat loputtomiksi kerroksiksi. Sointikudos saa kuulijan sisuskalut hiukan uudenlaisiin asemiin. Tabornin musiikin jäljiltä kaikki on vähän toisin. American Jazz Critics valitsee Tabornin vuosi toisensa jälkeen suosikkiensa joukkoon. Taborn on ollut tekemässä osansa musiikin uudistumisen ketjussa. Junk Magic yhtyeensä kanssa he avasivat tietä ohjelmointien sekä elektronisen ja akustisen maailman yhdistymiselle. Taborn on ollut mukana useissa kokoonpanoissa, mm. Dave Douglasin, Chris Potterin ja Dave Hollandin yhtyeissä. Kolmas vieras on ruotsalainen legenda Bobo Stenson. Hän on elämäntyöllään ollut voimakkaasti määrittelemässä ruotsalaisen ja skandinaavisen jazzin olemusta. Selkeät ja kehittyvät sävelkulut kumartavat Bachille mutta eivät pyllistä muille. Jotain valaisevaa Kirja huutokaupataan ja siitä saatava raha lahjoitetaan Uuden Lastensairaalan hyväksi. Huutokauppa päättyy 28.11.2013 klo 19 Tarjouksia kirjasta otetaan vastaan liikkeessä. Huutokauppaan voi osal- Iiro Rantala. ja kohottavaa on Stensonin soitossa. Pitkä kokemus luo rauhaa ja tekee kuuntelemisesta soittajan ja yleisön välisen voimakkaan kokemuksen. Kansi Auki pitää suurena kunniana sitä, että listua myös verkkokaupassa osoitteessa HYPERLINK ?http://www.huuto. net/?www.huuto.net Toivottavasti kirja löytää hyvän kodin, onhan hankintahinnalla hyvä kohde! Helena Leinonen saamme kuulla todellisen legendan musisointia soolona. Stenson esiintyy useimmiten vain trionsa kanssa, jossa tällä hetkellä soittavat Anders Jormin basso ja Jon Fält rummut. Vierailijoiden lisäksi festivaalilla kuullaan kotimaista kärkeä. Kari Ikonen Trio on vahvalla matkallaan pianotriojen eliittijoukkoihin. Kari Ikonen palkittiin juuri Suomen jazzliiton vuosittain jaettavalla Yrjö-palkinnolla. Bassoa soittaa armenialainen Ara Yaralyan ja rumpuja Markku Ounaskari. Joonas Haavisto Trio on kerännyt vankan kuulijakunnan sytyttävillä keikoillaan ympäri Suomen. Energinen ja yllättävä ote pitää näpeissään keikka keikan jälkeen. Haaviston lisäksi triossa soittavat Antti Lötjönen basso ja Joonas Riippa rummut. Molemmat suo- malaiset triot ovat vahvoja ja omanlaisiaan, jazzin kuningaslajin, pianotrion sankareita. Antti Ohenoja on suomalainen lyömäsoitinvirtuoosi. Ohenojan lisäksi triossa ovat mukana Seppo Kantonen piano ja Anssi Nykänen rummut. Trio on uusi mutta nämä soittajat vievät jalat alta aina. Veijo Midi alias Tommi Lindellin laatikoista aukeaa vocoder-syntetisaattori show. Täysin häikäilemätön mutta sydämellinen käsittely saa tunnetut teokset Taikahuilusta Dingoon virtaamaan suoraan suoneen. Musiikkikäsittelyä parhaimmillaan. Festivaalin taiteellinen johtaja Iiro Rantala soittaa oman soolo-osuutensa Bobo Stensonin seuraksi. Aiempien vuosien tapaan luvassa on myös duettoja vierailijoiden kanssa.
• 10 MunkinSeutu Viikot 46-47 Hetki huilataan kun toiset tsemppaa! Kuinka ovat pelit sujuneet? Miten muuten hurisee? ??Joukkueemme on aloittanut SM-liigan erinomaisesti, olemme vain kerran hävinneet Kotkassa ja silloinkin vaivaisella yhdellä korilla, sen sijaan voittoja on otettu, niitähän ei koskaan saada, ?Kyllä me ollaan hyviä, muttei kuitenkaan aleta leuhkia? jo kuusi kertaa. Liigassa olemme toisella sijalla mikä antaa oikean kuvan osaamisestamme, kuulumme kärkijoukkoihin Helsingin ainoana edustajana Mestaruussarjassa. Miesten puolella ei ole ketään Stadista, sinänsä suorastaan lähes häpeällistä, kun ajattelee vuosia jolloin Kehä III:n toisella puolella tuskin lajia tunnettiinkaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, nyt on toisin. Tiimityö on hyvin tärkeätä tälle lajille, jos pelaajat kemioiltaan sopivat yhteen ja heitä johtaa ja valmentaa aikanaan itse pitkään menestyksellisesti pelannut henkilö, kuten Topo Naisten päävalmentaja KariPekka ?Pere? Klinga, silloin edellytykset yhä parempiin suorituksiin ovat olemassa realistisina, ei haihatellen. Onko Topo Naiset nk. kaupunginosajoukkue, munkkiniemeläinen kuten monesti yhä kuulee sanottavan? No eipä ole, vain joukkueen kapteeni Kaisa Valtakari on Torpan Poikien kasvatti, muut pelaajamme ovat eri puolilta pääkaupunkiseutua ja myöskin kauempaa tulleita, joita yhdistää rakkaus lajiinsa ja mahdollisuus pelata SM-liigassa. So so Tuuli, eihän vastustajan housuja saa repiä, onneksi Topo Naisten vaatettaja LINING tekee hyvää laatua. Tässä nähdään esimerkki noiden mullistavien japskiteippien käytöstä, josta kerromme ensi kerralla. Emme houkuttele uusia pelaajia rahalla, autoilla sun muulla tavalla, silti tänäkin syksynä joukkomme uudistui muutamalla jäsenellä, jotka kukin ovat omasta tahdostaan halunneet päästä pelaamaan ?Peren enkeleihin? Maakunnassa on tavallista että porukoissa on jopa 3-4 ulkomaalaista pelaajaa, yleensä jenkkejä jotka keskenään pelaillen tekevät jopa 75% pisteistä suomalaisten istuessa pitkälti vaihtopenkillä katsomassa ja harmitellen olematonta peliaikaansa. Onhan toki meilläkin yksi ?ulkomaanapu? ja tosi hyvä sellainen, Ashlee Roberson joka liittyi joukkoomme vasta juuri SM-liigan alettua. Paitsi että hän on tosi hyvä pelaajana, on jo heti alkuun käynyt selväksi, että hän on todellinen tiimipelaaja, ei ehdoin tahdoin ja itsekkäästi touhuava, vaan on oikeasti yksi tasaveroinen osa joukkuetta, ominaisuus jota muut arvostavat. Selkeästi vahvistus. Ashlee Roberson?in isä pelasi aikanaan Torpan Poikien SM-sarjajoukkueessa yhdessä Kari-Pekka Klingan kanssa - siinä syy miksi hän halusi päästä pelaamaan Suomeen ja Topo Naisiin. Seuraavalla kerralla kerron vähän lisää tuosta perheestä. Nyt vielä hyvä uutinen ? Suomen Koripalloliitto valitsi pelaajamme n:o 31, siis Ashlee Roberson?in lokakuun parhaaksi pelaajaksi koko liigassa !! Kun viime lauantaina voitimme Forssan Alun pisteerolla 31, sattui se olemaan sama luku kuin olivat Niina Laaksosen ko. pelissä tekemät henkilökohtaiset pinnat ? tosi mahtavaa, kiitos Niina! Kiitokset kuuluvat koko joukkueelle, hyviä pelifriiduja aivan kaikki. Tarvitseeko Topo Naiset apua?? Taloudellistako? Kyllä vaan! Tosin edelleenkin kuljemme pää pystyssä ja tuttuja rehdisti tervehtien, mutta kassaamme on saatava lisää euroja, muuten?, saattaa olla että talvella on köyttä rasvattava. Nuo liigan kärjessä olevat reippaat nuoret naisemme harjoittelevat viidesti viikossa + pelaavat noin 30 sarjapeliä kaudessa, nekin tosissaan ja monesta asiasta tinkien ja lisäksi reissaavat pitkin ja poikin maanteillämme. Vainko itsensä vuoksi? Eihän toki, kyllähän menestyvästä joukkueesta, oli laji mikä tahansa, seuraa mainetta ja positiivista pr:ää niin seuralle kuin kumppaneille sekä Taitavat flikat punoa juonia kuinka repäistä Hongasta kunnon voitto? ToPo Juniorit ryn pj Karru Leppänen kiittää ja onnittelee Ashlee Robersonia hienosta pelistä.
• MunkinSeutu Viikot 46-47 itse asiassa myöskin kotipaikalle, tässä yhteydessä Helsingille, maan ainoalle Stadille. Otetaanpa esimerkiksi Loimaa, tuo pieni kaupunki jonka olemassaoloakaan eivät kaikki tienneet kunnes alkoi tapahtua ? Hurrikaanit ja Bisons, samana vuotena voittivat Suomen Mestaruudet, ?sonni- ?Hi friends and family - I was named by the Finnish Basketball Association as the best player in October 2013 in the Womens League here in Finland - I am so happy. Topo Women is just a fantastic team? ??Meitä on kohdannut suuri suru ? tosi pitkäaikainen ystävämme ? Heikki ?Stidi? Tiitola on yllättäen kuollut. Stidi tuki vuosikymmenet Torpan Poikia ja varsinkin viime vuosina, niin omaa lompsaansa kuin Toripoikienkin, käyttäen suuntasi yhteistyön ja auttavan käden Topo Naisten SMliigajoukkueen hyväksi, unohtamatta junioreitakaan. Olemme aidosti menettäneet hyvän väärtin, jolla nimellä Lapissa, jossa Stidi usein kävi lataamassa akkujaan, kutsutaan ystävää. Tuskin Munkassa on montakaan joille tuo Toripoikien ylimmäinen kahvinkeittäjä ei olisi tullut tutuksi, lauma? jopa toisen kerran peräkkäin. Kuinka tällainen oli mahdollista? Kyllä vaan, kunnan isät ja yrittäjät löivät varoen päänsä yhteen ja ilmeisesti muukin väki mukana ja ? katso ? saatiin kasaan kunnon tulobudjetti joka mahdollisti kovan luokan pelaajahankinnat ja niin alkoi Loimaan marssi maailman kartalle kotimaisen menestyksen kautta. Hyvä Loimaa! Mistä tuloja saadaan silloin kun yhteiskunnan tuki ymmärrettävästi on sangen vähäistä? Mainostilan myynnistä ja eritasoisesta yhteistyöstä, juuri siitä mitä tuon Kehä III:n pohjoispuolella osataan ja tehdään, mutta myöskin pääsymaksuista silloin kun väki lähtee liikkeelle ja tottavie, maakunnassa se lähtee mutta miksi ei pääkaupunkiseudulla?? Emme usko että syy olisi jääkiekossa, sekö muka vie kaiken? Ja höpsis, täällä asuu miljoonan verran ihmisiä, kyllä siitä riittää koripallollekin ja myöskin Topo Naisille, kunhan vaan saamme heitä innostumaan edes sen ekan kerran tulemaan katsomaan jännitystä, vauhtia ja ? hyvät herrat, sööttejä pelaajiamme. Kehittelemme ideoita ja toivomme apuanne hyvät ystävät ? millä tavalla saada tuollainen Loimaa-ilmiö tännekin ja eritoten naiskorikseen?? Apso Turunen Topo Naisten kummi puhumatta siitä valtaisasta joukosta joille jo aamuvarhain maistuivat ne kuuluisat lihapiirakat ja munkkipossut Kauppatorilla, säästä ja vuodenajasta riippumatta . Elämä kuitenkin jatkuu, niin Toripoikien kuin poisnukkuneen kaverimme lähipiirinkin ja meidän ? Topo Naisten, minkä joukkueen menestystä hän hyvin aktiivisesti seurasi ja kannusti tehden kanssani suunnitelmia, jotka jäivät kesken tuon järkyttävän onnettomuuden tähden. Jos ja kun joukkueemme keväällä palkitaan mitaleilla, on Stidi taatusti kanssamme. Lepää rauhassa hyvä ystävämme. 11 ?Tule, tule nyt minulle? toivonee Niina Laaksonen Stidi tapasi kutsua ?joukkueensa? Toripoikien luo kahville juuri ennen kauden alkua. Tässä Ystävämme muutaman pelaajan kanssa tuon niin kovin tutuksi tulleen teltan oviaukossa. Villa Tombedoon taidekahvila ??Meilahdessa sijaitsevan Villa Tombedon tiloihin perustetaan taidekahvila. Asiasta päätti Helsingin kiinteistölautakunta. Myyntihinta, 366 000 euroa oli tarjouksista toiseksi suurin. Suurin tarjous, 400 000 euroa jätettiin huomioimatta, koska sen pääasiallinen käyttötarkoitus oli asuinkäyttö. Tilakeskus ja kaupunkisuunnitteluvirasto halu- sivat ostajan, joka tarjoaa rakennuksessa tekemistä kaupunkilaisille. Tombeosta jätettiin yhteensä 16 tarjousta, joista halvin oli 0 euroa ja kallein 400 000 euroa. Ennenkin kahvilatoimintaa Halpaan myyntihintaan liittyy suuri ostajan vas- tuu. Ostajan on kolmessa vuodessa tehtävä rakennukselle julkisivuremontti, korjata vuotava vesikatto sekä siistiä piha. Taidekahvila vaatii myös muutoksen asemakaavaan. Ostaja maksaa kaupungille indeksiin sidottua maavuokraa, joka on aluksi vähän alle 9 000 euroa vuodessa. Kahvilan lisäksi huvilaan suunnitellaan kokoustilaa alakertaan, sekä näyttelytiloja ja asuntoja yläkertaan. Huvilassa on aikaisemminkin ollut kahvilatoimintaa. Lisäksi siellä on järjestetty muun muassa konsertteja. Vuonna 1892 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut ja rakennuttanut arkkitehti Carl Gustaf Nyström omaksi kesähuvilakseen. ?mko Helsingin Energia mukaan merituulivoiman demonstraatiokilpailuun ??Helsingin Energia osallistuu osakkuusyhtiöidensä Suomen Merituuli Oy:n ja Hyötytuuli Oy:n kautta merituulivoiman demonstraatiokilpailuun, jonka tavoitteena on löytää Suomen paras merituulivoiman kokeiluhanke. Kilpailun voittajalle myönnetään 20 miljoonan euron demonstraa- tioraha. Kilpailussa on mukana kaikkiaan yhdeksän hanketta. Työ- ja elinkeinoministeriö käsittelee hakemukset vuoden 2013 aikana, valitsee hakuprosessiin toiseen vaiheeseen jatkavat hankkeet. Jatkoon pääsee kahdesta viiteen hanketta, jotka ensi vuonna an- tavat ministeriölle lisätietoja hankeidensa sisällöstä. Päätös tuen myöntämisestä annetaan ensi vuoden joulukuussa. Osa kehitysohjelmaa Suuriin tuulivoimahankkeisiin keskittyminen on osa Helsingin Energian ke- hitysohjelmaa, jolla pyritään kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Tähän ohjelmaan kuuluu myös muun muassa pellettien polton aloittaminen Salmisaaren ja Hanasaaren voimaloissa. Ympäristölupahakemukset pellettien polton aloittamiseksi jätettiin kesän alussa. ?mko
• MunkinSeutu 12 Viikot 46-47 Äänekkäät kannattajat yksi tekijä IFK Bandyn menestyksen takana ??Joukkueen tavoitteista ei Laitinen halua puhua, eikä hän ymmärrä ylipäätään, miksi tavoitteista aina kysellään. ? Tavoitteista puhuminen hämmentää aina. Olen itse sitä mieltä, että jos teemme oikeita asioita ja oikeita valintoja, niin se johtaa väistämättä mestaruuteen. Oli se sitten tänä vuonna tai jonakin seuraavana, Laitinen sanoo. ? Idea on siinä, että ei luoda mitään pakkoa. Pelaajat saavat keskittyä vain omaan ja joukkueen tekemiseen. Toisten seurojen tekemisiäkään ei kannata paljon seurata, paitsi taktisessa mielessä tietenkin ennen ottelua. Stadin Kingit Laitinen haluaa antaa ison kiitoksen HIFK:n me- nestyksestä seuran faneille. Stadin Kingit on totuttu vuodesta toiseen näkemään kannustamassa omiaan Bragun kentällä, ja kannatusjoukot ovatkin seuralle voimavara, josta kannattaa olla ylpeä. ? IFK on perinteikäs monen lajin seura, fanikulttuurikin on ehtinyt kehittymään oli kyseessä mikä tahansa laji. Oli hieno seurata miten fanit olivat mu- Viime kauden mestaruudesta huolimatta IFK Bandyllä ei ole sijoitustavoitteita tälle kaudelle, päävalmentaja Juha Laitinen sanoo. kana jalkapallojoukkueen nousussa, Laitinen sanoo. ? Merkitys korostuu varsinkin ratkaisupeleissä kun väkeä alkaa olla enemmän mukana. Hienompaa tunnetta ei olekaan, kuin pelata finaalia kotiyleisön edessä ja voittaa se peli. Se on sellainen tunneankkuri, mitä kohti pitäisi taas tällä kaudella pyrkiä, Laitinen kertoo. Laitisen mukaan Stadin Kingien esimerkki on alkanut näkyä myös muiden seurojen katsomoissa, ja jääpallon fanikulttuuri on alkanut pikkuhiljaa elpymään. ? Erityisen hienoa on huomata, kuinka omia jaksetaan kannustaa myös tappiotilanteessa. Omia oikeasti kannustetaan, eikä aleta ilkkumaan. Siitähän kannattamisessa on kyse, Laitinen toteaa. teli isoissakin tuotannoissa, mutta 50-luku teki hänestä tähden. Nuorisoelokuvat ovat ehdottomasti Mineon parhaita teoksia, pohtii Antero Tirronen. Nuorisoelokuvien näyttelijöistä löytyy linkki myös tähän päivään. ? Onko amerikkalaisella elokuvalla enää tämän jälkeen tarjota maailmalle toista kansainvälisesti yhtä merkityksellistä, yhtä myyvää näyttelijää kuin Jack Nicholson? Pitkän uransa aikana hän nousi näkyvään asemaan kansainvälisellä kartalla. Nousu ei ehkä ollut häkellyttävän nopea, mutta näin jälkikäteen sen pohjana olleet vuodet vaikuttavat erittäin viisaasti ja järkevästi suunnitelluilta. Jack Nicholson on monipuolinen ja dynaaminen näyttelijä, mutta jonkin takia hänen varhaisimpia töitään ei vielä hyvin tunneta. Hänen taiteelliset lahjansa tulivat esille jo 1950-luvun lopulla, jolloin hän alkoi näytellä nuorisoelokuvissa. Nämä tehtävät eivät olleet mitenkään pieniä tai mitättömiä vaikka ne tehtiinkin pienellä budjetilla. Roger Corman oli se henkilö, joka näki Jackissä jotakin ja hyväksyi hänet pääosaan elokuvaan Cry Baby Killer (1958), toteavat kirjailijat. Kirjassa käsitellään myös eurooppalaista elokuvaa, joita tehtiin verrattain paljon uusien näyttelijöiden voimin. ? Esimerkiksi ranskalaisista elokuvista valovoimaisimmiksi tähdiksi nousi- vat Jean-Paul Belmondo ja Alain Delon, näyttelijättäristä tietenkin Brigitte Bardot, Pascal Petit ja hieman tuntemattomampi Danièle Gaubert. Mutta yleisesti ottaen Belmondo tunnetaan parhaiten hänen myöhemmistä töistään, kuten JeanLuc Godardin Viimeiseen hengenvetoon (1959). Mutta moniko tietää, että hän näytteli jo aiemmin esimerkiksi sellaisessa nuorisoelokuvassa kuin Suurkaupungin nuorisoa (1958), ei varmasti monikaan, koska näistä vanhoista leffoista ei juuri puhuta. Se on joka tapauksessa erinomainen leffa ja siinä nähdään monia tuon ajan nuorisonäyttelijöitä. Ja Alain Delonin kasvot tunnistaa heti. Meilläkin on aikoinaan näytetty paljon hänen elokuviaan, mutta nykyään jos niitä haluaa nähdä, täytyy ne hankkia DVD-levyinä, harmittelee Antero Tirronen. Kapinalliset-kirjan lähempi tarkastelu osoittaa, että siinä kerrotaan niin Meksikossa, Japanissa kuin Hong Kongissakin valmistetuista nuorisokuvauksista. Yhteistä elokuville on, että ne kuvaavat kunkin maan elämää aidon realistisesti. ? Tämä on aivan totta. Nuoret kuvataan siinä miljöössä jossa he elävät. Mukana ovat ajalle tyypilliset vaatteet, hiustyylit, skootterit, moottoripyörät, autot. Vapaa-ajanviettoa ja töissä käymistä kuvataan, ja varsinkin eurooppalaisissa elokuvissa katsojille näytetään sodan runtelemia kaupunkeja ja jälleenrakentamista. Etenkin englantilaiset elokuvat edustavat arkipäivänrealismia aidoimmillaan, kertoo Sari Tirronen. Nuorison nousu näkyi meilläkin. Suomessa tehtiin nuorisoelokuvia aina 1940-luvulta alkaen. ? Niitä katsellessa on ymmärrettävä, että ne käsittelivät tuolloin olleita ajankohtaisia aiheita. Esimerkiksi Suomalaistyttöjä Tukholmassa (1952) kertoo tyttöjen edesottamuksista vieraalla maalla. Tuohon aikaan Suomessa ei ollut kaikkea saatavilla ja ty- Stadin Kingit on esimerkillään nostanut kannattajakulttuuria myös muiden jääpalloseurojen katsomoissa. Kapinallisten kultaiset vuodet yksissä kansissa ??Syksyn kiintoisimpia kotimaisia tietokirjoja on epäilemättä Antero ja Sari Tirrosen teos Kapinalliset ? nuorisoelokuvia 1947 ? 1963 (Kustannus Ajaton, 2013). Se sai innoituksensa aikakauden ajankohtaisesta maailmanlaajuisesta ilmiöstä, nuorison ongelmakäyttäytymisestä, joka muutti myös elokuvateollisuutta. Kirja on vuosien työn tulos ja siinä kerrotaan satojen elokuvien lisäksi nuorisokulttuurista ja nuorisoelokuvien kehittymisestä. ? Tähän kirjaan on tosiaankin haluttu ottaa mu- kaan elokuvia noin laajalta aikajanalta, koska me haluttiin nähdä se kehitys ja muutos joka nuorisoelokuvassa tuolloin tapahtui, Antero Tirronen kiteyttää. - Kyllähän jo ennen toista maailmansotaa oli tehty nuorista kertovia elokuvia, mutta sodan jälkeen niitä vasta alettiin tehdä enemmän. 1950-luvulle tultaessa niitä tehtiin jo ihan järjestelmällisesti, niin että ne muodosti oman genren. Nuorison tekemiset olivat tapetilla ongelmakäyttäytymisen johdosta ja muutenkin nuoret nousivat näky- väksi ryhmäksi. ? Television voittokulku ajoi elokuvateollisuuden ahdinkoon. Juttu meni niin, että jenkkien elokuvatuotantokoneisto oli niin pulassa, kun teatterit tyhjeni ja ihmiset jäivät koteihin katsomaan televisiota. Juuri tämä seikka pisti koko Hollywood-järjestelmän miettimään asiat uusiksi. Yhtiöt alkoivat tietoisesti kohdentaa elokuviaan nuorisolle. Filmien aiheita napattiin nuorison ongelmakäyttäytymisestä ja kioskikirjallisuudesta, joka eli vahvaa kauttaan, Sari Tirronen selventää. Nuorisoelokuvissa tulivat tutuiksi uudet kasvot, joista tuli nopeasti nuorison kestosuosikkeja. ? Marlon Brando ja James Dean ovat varmasti jokaiselle tuttuja nimiä, mutta kirjassa kerrotaan myös monista muistakin mielenkiintoisista nimistä, joista tuli myöhemmin isoja ja arvostettuja tekijöitä. Otetaan esimerkiksi vaikka John Cassavetes ja Sal Mineo. Nämä kaverit näyttelivät yhdessä elokuvassa Crime in the Streets (1956). Tämä leffa esitettiin myös hieman myöhemmin Helsingissä Savoy-teatterissa nimellä Kadun kapinalliset. John Cassavetes on erinomainen näyttelijä, joka alkoi jo 50-luvulla ohjata omia elokuviaan. Ne toteutettiin pienellä budjetilla ja ne loivat käsitteen New Yorkin koulukunta, joka oli vaihtoehto Hollywoodin ison tuotannon elokuville. Sal Mineo puolestaan teki monia filmejä ja näyt- Tiimityötä Vuodesta 1992 IFK:ssa eri rooleissa vaikuttanut Laitinen kantaa päävalmentajana vastuun joukkueen tuloksista, mutta hyvistä tuloksista hän ei suostu ottamaan kunniaa itselleen. ? Menestys on useamman tekijän summa. Kyllä tämä on enemmänkin tiimityötä, Laitinen toteaa. ?mko töt ja pojat lähtivät töiden ja tavaroiden perässä Tukholmaan. Aina ei kaikki sujunut niin kuin oli suunniteltu ja moni palasi kotiin. Elokuvan pääosissa olivat Åke Lindman, Maija Karhi ja Toini Vartiainen, toteaa Sari. ? Oli mielenkiintoista nähdä nuori Åke Blomqvist jiveamassa vauhdikkaasti tanssikohtauksessa. ? Muutenkin kotimaiset filmit ovat inhimillisiä ja niitä ohjasivat tunnetut ja pitkänlinjan tekijät, esimerkiksi T.J. Särkkä, Åke Lindman ja Aarne Tarkas. Ja on todettava, että 50-luvun edetessä joukosta alkoi erottua kyvykkäitä nuorisonäyttelijöitä, etunenässä Martti Katajisto, Salmisen Ville-Veikko ja Esko. Näyttelijättärien puolella valovoimaisimpia olivat Maija Karhi, Pirkko Mannola, Tarja Nurmi ja Liana Kaarina, listaa Antero. Kotimaisten nuorisoelokuvien taustalla näkyy myös hienolla tavalla tuon ajan nyt jo kadonnut Helsinki. ? Mielenkiintoista on ollut nähdä, kuinka paljon esimerkiksi Kallion ja Vallilan alueilla on näitä elokuvia kuvattu. Kirjassa on kiinnostava kuvitus. ? Olemme keränneet vuosien varrella melko kattavan kokoelman 50- ja 60-lukujen aitoja elokuvajulisteita ja muuta aikaan liittyvää kuvamateriaalia. Pienellä kuvaotoksella halusimme antaa lukijoille mahdollisuuden eläytyä 50-luvun visuaaliseen ilmeeseen. Kirjamme taitosta ja ulkoasusta vastannut graafikko loi kirjan kansikuvituksen aitoon 50-luvun kansikuvatyyliin, johon olemme tyytyväisiä, toteavat kirjailijat. Kapinalliset antaa lukijalle mielenkiintoisen katsauksen vuosien 1947 ? 1963 aikana tehdyistä nuorisoelokuvista. Voin suositella kirjaa nuorisoelokuvien käsikirjaksi jokaiselle, joka on kiinnostunut 50ja 60-lukujen elokuvista ja ajankuvasta. Jalmari Kilponen
• MunkinSeutu Viikot 46-47 13 Petri Nevalainen Kollaanjoen sankaritarina päivitettynä Taklaa niskajumi ja kuorsaus ? Heräät aamulla virkeämpänä ??Onko niska jumissa aamulla, jäkittääkö selkä, valvottaako puolison kuorsaus? Etenkin loppusyksyn pimeydessä hyvät yöunet ovat tarpeen, jotta herääminen ei tunnu aamulla niin vaikealta. Oikein valitut tyyny ja patja ovat se parivaljakko, joka antaa paremmat edellytykset sikeille yöunille. Vuoteen tehtävänä on tarjota oikeanlaista tukea oikeisiin kohtiin, jotta sekä kroppa että mieli pääsevät rentoutumaan. Esimerkiksi hartiakipu voi olla merkki siitä, että niska on ollut nukkuessa jännittyneenä. ? Jos patja on niin pehmeä, että siihen uppoaa kuin pesään, ja liian korkea tyyny pakottaa vielä pään etukenoon, nukkuma-asento ei ole kovinkaan rento. Patjan pitäisi tukea selkäranka suoraan ja tyynyn kohottaa päätä sen verran, että se on suorassa selkärangan jatkona, neuvoo markkinointikoordinaattori Riikka Leskinen JYSK:stä. Toiset tykkäävät tyynystään ja patjastaan suloisen pehmeinä, kun taas toiset suosivat spartalaista kovuutta. Mieltymyksillä onkin tärkeä rooli uutta tyynyä tai patjaa valittaessa. Yhtä tärkeä on myös nukkuma-asento: tyynyn pitää täyttää pään ja patjan väliin jäävä tila, ja patjan joustaa pepun ja hartioiden alla. ? Patjavalintaan vaikuttaa myös nukkujan koko. Mitä painavampi nukkuja, sitä jämäkämpi patja saa olla. Hyvä tyyny. Kuva JYSK. Muista myös nämä: ? Valaistus. Pimeys tekee aamuherätyksistä usein entistä vaikeampia. Kun vuoteen vieressä on lempeästi valaiseva lamppu, se ei häikäise unisia silmiä, mutta piristää herääjää vähitellen. ? Matto. Syksyllä ja talvella lattiat ovat pahimmillaan niin viileitä, ettei niille halua laskea paljaita jalkoja. Pehmeä, lämmin matto vuoteen vieressä tuntuu varpaiden alla mukavammalta. ? Kofeiini. Harvassa ovat ne ihmiset, jotka pääsevät aamuisin liikkeelle ilman kahvia tai teetä. Aamuannoksen saa nopeammin, kun edellisenä iltana lataa kahvin- tai teenkeittimen valmiiksi tai säilöö ensimmäisen kupillisen termospulloon. ? Lakanat. Kun vuode on sijattu kauniilla, pehmeillä lakanoilla, vällyjen välissä on mukava köllötellä ja nukkumaankin tulee ehkä mentyä vähän aikaisemmin. Kuorsaus vähenee kyljellään Hyvä tyyny voi vaientaa myös puolison kuorsauksen ? siis ilman, että rakasta siippaa pitää litistää pieluksen alle. Kuorsaus johtuu siitä, että ilman kulku ylähengitysteissä ahtautuu. Tähän voidaan yrittää vaikuttaa esimerkiksi nukkuma-asennolla. ? Oikein valitut tyyny ja patja pitävät kuorsaajan kropan hyvässä asennossa niin, että hengitys kulkee vaivattomasti ja etenkin hiljaisesti. Kun kuorsaus hiljenee, vieruskaveri pystyy nukkumaan paremmin, Leskinen toteaa. Useimmat kuorsaajat vaikenevat nukkuessaan kyljellään. Tähän auttaa pait- ??Laatokan pohjoispuolella, Kollaanjoella Suistamon pitäjässä käytiin koko talvisodan ajan kiivaita taisteluita. Suomalaiset onnistuivat pitämään asemansa neuvostojoukkojen huimaa miesja materiaaliylivoimaa vastaan. Petri Nevalaisen Kollaanjoen taistelut (Paasilinna) päivittää myöhemmin talvisodan ihmeen symboliksi muodostuneen taistelun sankaritarinan. Kenraalimajuri Hägglund kysyi luutnantti Aarne Juutilaiselta: ?Kestääkö Kollaa?? Tähän Juutilainen oli vastannut: ?Kyllä kestää, ellei käsketä karkuun juoksemaan.? Talvisodassa, Kollaanjoella Suistamon pitäjässä Laatokan Karjalassa käydyt taistelut alkoivat pian sodan alussa, 7. joulukuuta 1939 ja jatkuivat aina talvisodan loppuun asti. ?Pojat ovat tapelleet ensimmäisestä tappelupäivästä lähtien, ja minä olen näihin syntisiin täysin tyytyväinen?, luonnehti Kollaan suomalaistaistelijoita Aarne ?Marokon kauhu? Juutilainen haastattelussa, kolme viikkoa talvisodan alkamisen jälkeen. Lisänimensä Juutilainen oli saanut palveltuaan viisi vuotta Ranskan muukalaislegioonassa. ?Koneki- vääritulesta päätellen vihollinen keskitti päähyökkäyksensä kuudennen komppanian lohkolle. Olin rauhallinen, sillä tiesin, että siellä Kollaanjoen sillankorvassa seisoi vartiopaikallaan Marokon Kauhu eikä ?päästäisi yli perhanaa?. Panssarintorjuntatykkimme tiuskivat äkäisesti ja kylvivät hävitystä ja kuolemaa vihollisten hyökkäysvaunujen  jouk- si tennispallon teippaaminen kuorsaajan selkään, myös lempeä kannustaminen kylkiasentoon sopivan tyynyn avulla. ? Kuorsaajan tyynyn pitää antaa tukea niin, että kaularanka pysyy mahdollisimman suorana. Jos tyyny on liian korkea, hengitystiet ahtautuvat ja rohina alkaa taas. Valintaan kannattaa panostaa Kun nukkuma-asento, nukkujan koko ja mieltymykset ovat selvillä, on aika marssia tyynyjä ja patjoja myyvään liikkeeseen. Helpoimmin ostokset saa tehtyä, kun pyytää avuksi asiantuntevan myyjän. ? Myyjä tuntee tuotteensa ja nukkumisergonomian, joten hänen avullaan ostaja saa parasta vastinetta rahoilleen. Omin avuin voi olla vähän vaikea ottaa selvää esimerkiksi tyynyjen erilaisista täytteistä tai patjojen jousituksista, sanoo Riikka Leskinen JYSK:stä. Jos myyjän apua ei ole saatavilla, ennen ostoksille lähtöä kannattaa tehdä kotiläksyt huolella. Esimerkiksi netistä löytyy runsaasti vinkkejä vuodevaatteiden ostoon. ? Myymälässä kannattaa lukea huolellisesti tuoteseloste ja tarkistaa, mistä tyyny on tehty, sillä erilaiset materiaalit joustavat eri tavalla. Monissa tuotteissa on kerrottu myös se, onko tyyny matala, keskikorkea tai korkea. Sopivan tyynyn löytämiseen kannattaa panostaa sekä aikaa että rahaa, jos sen avulla pääsee eroon niskakivuista ja nukkuu paremmin. Petri Nevalainen (s. 1962) tietokirjailija ja toimittaja. Hän on kirjoittanut toistakymmentä tietoteosta, viimeisimpänä Marskin tiedustelija ? Eversti Aladár Paasosen tarina.   koon. ? Carl von Haartman,  II pataljoonan (II/JR 34) komentaja Kollaa kesti. Suomalaiset torjuivat toistuvasti suurella miesylivoimalla hyökänneet venäläiset. Suomen legendaarisin tarkka-ampuja Simo Häyhä taisteli myös Kollaan rintamalla. Nevalainen kertoo sankarillisen taistelun tarinan uusimman sotahistoriatutkimuksen valossa ja esittelee taistelun tunnetuimmat hahmot. Teksti: Hannu Hirvikoski Kuvat: SA-Kuva   Muuntohuumeiden kieltämistä halutaan nopeuttaa ja yhtenäistää EU:ssa ??Komissio esittää uutta järjestelmää uusien psykoaktiivisten aineiden eli muuntohuumeiden kieltämiseksi. Uudistus antaisi paremmat mahdollisuudet puuttua huumeiden laittomaan kauppaan joustavammin ja nopeammin. Uudistusta tarvitaan, koska EU:n nykyinen järjestelmä on ollut hidas ja jäykkä, minkä vuoksi Suomessa ja monissa muissa jäsenmaissa on jouduttu kehittämään omaa kansallista lainsäädäntöä aineiden kieltämiseksi. Ehdotuksen mukaan uudessa järjestelmässä EUprosessia nopeutettaisiin määräajoilla. Lisäksi aineet luokiteltaisiin riskien perusteella kolmeen luokkaan. Vakavimman riskiluokan aineet luokiteltaisiin huumausaineeksi ja kohtalaisen riskiluokan aineisiin kohdistettaisiin hallinnollisia seuraamuksia. Vähäisen riskin aineita ei otettaisi lainkaan EU:n kontrollin piiriin. Aineita, joihin liittyy välitön terveysriski, voisi rajoittaa väliaikaisesti jo ennen varsinaista riskinarviointia ja luokittelua. Uusi järjestelmä jättäisi jäsenvaltiolle yhä mahdollisuuden rajoittaa aineita kansallisesti. Mikäli komission esitys menee läpi, yksittäisiä aineita koskevat päätökset tulisivat suoraan sovellettaviksi kaikissa jäsenmaissa. Asetusehdotukseen liittyy myös direktiiviehdotus, joka velvoittaisi jäsenvaltion määrittelemään aineen huumausaineeksi ja säätämään sen rangaistavaksi. Komissio julkaisi esityksensä asetukseksi sekä siihen liittyväksi direktiiviksi uusista psykoaktiivista aineista syyskuussa. Valtioneuvosto päätti lähettää sekä asetus- että direktiiviesityksestä U-kirjelmät eduskunnalle 7. marraskuuta. Kirjelmillä valtioneuvosto informoi eduskuntaa komission lainsäädäntöaloitteista ja valtioneuvoston kannoista niihin. Lähtökohtaisesti Suomi kannattaa komission esityksiä.
• MunkinSeutu 14 Viikot 46-47 Senioriterveys kertoo asiantuntevasti seniori-ikäisten terveydestä! ? Tilaa lehti! www.senioriterveys.fi Seniori TERVEYS www.senioriterveys.fi
• MunkinSeutu Viikot 46-47 Terveys - kauneus Valokuvaamot Vuokrauspalvelut PASSIKUVAT HETI kuvatapio kuvatapio.fi Ostetaan Huopalahdentie 3 p. 487 107 TERVETULOA Ostetaan liiketila 10-150m2. Myös huonokuntoiset. Tarjoa rohkeasti! 050-5567996 Hemming Kirpputorit AMMATTITAITOINEN VUOKRAUS- JA MYYNTIPALVELU Huoneistot, kiinteistöt, arvokohteet RuutsaloVaahtio Liisa LVV, VuT 050 995 0032 Vaahtio Hannu Vaahtio KTM, LKV Iiro 0400 555 311 010 622 4040 050 995 0031 myynti@asumaan.fi vuokraus@asumaan.fi ITSEPALVELUKIRPPIS HIETSUMARKET Hietalahdenranta 11 Pöytävaraus p. 09-676 021 Ma-Pe 10-17.30 La 10-15 Su 11-15 50 ? OA ! 2 VIIKK www.hietsumarket.fi Kuntosalit PAINONNOSTO-VALMENNUSTA / PERSONAL TRAINING T:mi Mervi Kuusisto Kisahallissa ma, ke ja pe ? Painonnostovalmennusta Puh. 040 486 7816 Hinnat/krt: Pareittain 30?/hlö tarjous: 3hlö/ 25?/hlö Henkilökohtainen ohjaus 50? Kysy tarjousta isommasta ryhmästä Myös kuntosaliohjaukset Luoksepalvelu www.kuntosaliohjausta.com Kiinteistöpalvelut MUNKKINIEMEN KIINTEISTÖPALVELU OY ? ? ? ? ? ? ? ? Kiinteistönhuolto Siivouspalvelut Huoltomiespalvelut Talonmiessijaisuudet Painepesut Hälytys- ja valvonta 24h/vrk Lumityöt ja hiekoitustyöt Imulakaisukonepalvelut Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Linnea Kotiranta puhelin 413 97 360, sähköposti munkinseutu@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@ karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/ppm mv Etusivu 1,25 Takasivu 1,11 Tekstissä 1,06 4väri 1,68 1,56 1,50 Määräpaikkakorotukset 20%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 358, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2013 Munkkiniemestä autotalli ja autohallipaikka. 0500 468 800 m. Hemminki Näin pidät pöpöt etäällä ?Ruoka olkoon lääkkeesi? totesi jo Hippokrates aikoinaan. Ruuan lisäksi vastustuskykyä vahvistaa tehokas stressinhallinta ja riittävä myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Remontointi Remontointia lattiasta kattoon MunkkinieMen Myös märkätilat Rakennuspalvelu ky Puh. 040-5590 594 www.munkkiniemenrakennuspalvelu.com Tapahtumat Englantilaisen koulun perinteiset joulumyyjäiset sunnuntaina 1.12.2013 klo 13-16, Mäntytie 14 Englantilaisen koulun Ystävät ry Syysflunssaa liikkeellä ??Ulkona on taas kylmä ja kurkussa tuntuu kasvavan kaktus. Väsyttää, hikoiluttaa ja lihaksia särkee. Kehno olo kertoo kehon taistelusta flunssaa vastaan. Näillä vinkeillä voit päästä taistelussa niskan päälle tai jopa välttää lentsun kokonaan. Kausiflunssat ovat sinnikkäästi kiertäviä viruksia, jotka pahimmillaan kaatavat sairastuneen viikoksi sängyn pohjalle. Nuhakuume eli flunssa saa pään ja lihakset särkemään, nostaa kuumeen ja täyttää hengitystiet sitkeällä limalla aiheuttaen tukkoisen olon ja ärsyttävän yskän. ? Varsinainen flunssa on useimmiten juuri viruksen aiheuttama, mutta se altistaa myös bakteerien aiheuttamille jälkitaudeille, kuten korva- tai poskiontelontulehdukselle, sanoo tutkimusprofessori Ilkka Julkunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Kylmettymisen osuudesta flunssan alkamiseen väitellään yhä, mutta jotkut tutkimustulokset tukevat ajatusta sen viruksia aktivoivasta vaikutuksesta. ? Ei täysin ymmärretä, miten se tapahtuu, mutta kylmän oletetaan tilapäisesti heikentävän immuunipuolustusta niin, että virus pääsee jylläämään. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 Leivonnaisia, leluja, kirjoja, wanhoja tavaroita, kirpputori ja arpajaiset. Kahviossa suolaisia ja makeita herkkuja! Tervetuloa! Vuokralle tarjotaan Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Area m2 Oy LKV, Ilmarinkatu 10, 00100 Helsinki, vaihde 010 622 4030 Palkkiot: myynti; huoneistot 3,9% velattomasta hinnasta, vuokravälitys; 1-1,24% x kuukauden vuokra Muuta tarpeettomat tavarasi rahaksi Asustehuolto Asustehuolto Ullastiina MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 Maskeeraus&Make up 15 lepo. Hyvinvointi syntyy suolistossa. Hyvien bakteerien tasapaino onkin terveen vastustuskyvyn salaisuus. ? Probioottien luonnolliset lähteet, kuten hapatettu ruoka, ovat viime vuosikymmeninä poistuneet normaalista ruokavaliostamme. Probioottikapseleiden lisäksi voi kokeilla esimerkiksi hapankaalia tai lämpökäsittelemättömiä hapanmehuja, jotka ovat probioottien luonnollinen lähde, sanoo ravintoasiantuntija Jaakko Halmetoja CocoVilta. ? Myös maitotaloustuotteita vähentämällä voit parantaa vastustuskykyäsi. Maitotaloustuotteet keräävät monella limaa ylähengitysteihin ja se voi edistää flunssan syntymistä. Myös ihon bakteerikannalla on merkitystä. Emäksiset, puolimyrkylliset kemiallisesti valmistetut pesuaineet huuhtovat pois ihon omat hyvät bakteerit, jotka osaltaan ylläpitävät kehon vastustuskykyä. ? Valitettavasti ihon bakteerikannalle otollisimpia probioottisaippuoita joutuu vielä tilaamaan ulkomailta. Vastustuskyvylle tärkeän d-vitamiinin taso kannattaa tarkastaa verikokeella. Pimeässä pohjolassa d-vitamiinin puutoksesta kärsiminen on hyvin yleistä ja sen imeytyminenkin on yksilöllistä. Näillä vinkeillä lannistat lentsun Terveet elämäntavatkaan eivät aina takaa flunssal- ta välttymistä. Vahingon jo tapahduttua voi kuitenkin yrittää vaikuttaa taudin kestoon ja toipumisaikaan. Halmetoja suosittelee levon lisäksi c-vitamiinipommeja ja tehokasta nesteytystä. ? Pelkkä mehulasi ei riitä. Kannattaa ottaa tunnin välein oikea mega-annos cvitamiinia esimerkiksi marjajauheen muodossa runsaan nesteen kera, Halmetoja neuvoo. Esimerkiksi tyrni ja karpalo ovat c-vitamiinipitoisia marjoja, mutta voiton vie ruusunmarja: siinä on kahdeksankertainen määrä c-vitamiinia esimerkiksi tyrniin verrattuna. Muita luonnollisia taudintappajia ovat esimerkiksi valkosipuli, punahattu ja inkivääri. Myös mausteista on apua. ? Suosittelen kuorimaan ja pilkkomaan viisi raakaa valkosipulinkynttä ja sekoittamaan niihin öljyä, tuoretta inkivääriä ja kurkumaa. Tätä sekoitusta kun nauttii marjajauhejuoman kanssa saattaa ajoissa huomattu pöpö olla jo parin tunnin päästä tyrmätty. Myös pakurikäävästä tai lakkakäävästä eli reishistä keitetty tee antaa elimistölle voimia taisteluun taudinaiheuttajia vastaan. ? Kuumeen noustessa korkeaksi tai taudin pitkittyessä on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle tutkimuksiin ja mahdollisen lääkehoidon tarpeen arviointiin, suosittelee tutkimusprofessori Ilkka Julkunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Siivouspalvelut
• MunkinSeutu 16 Viikot 46-47 Ravintola Pikku Ranska Seniorilounas arkisin (+65) klo 13-15 VAIN 5? Tulossa: Itsenäisyyspäivän lounas. Nyt on aika tehdä Jouluvaraus! Varaukset: pikkuranska@pikkuranska.com OSTAMME KULTAA, hopeaa, platinaa ja palladiumia kaikissa muodoissa. m e ta l l e r r ät y s Ostamme kierrätykseen jalometalliromua, joka sulatetaan, jalostetaan ja käytetään raaka-aineena tehtaallamme. K.A.Rasmussen on pohjoismaiden johtava jalometallialan yritys. Valmistamme jalometallituotteet kultasepille, teollisuudelle ja hammasteknikoille. Ammattilaisille ja harrastelijoille työkalut ja materiaalit korujen valmistamiseen. Sijoitustarkoituksiin tai lahjaksi jalometalliharkot ja -kolikot. Tutustu tuotteisiin myyntinäyttelyssämme sekä verkkokaupassamme: www.rasmussen.fi RAVINTOLASSA ON A-OIKEUDET LA 12.00-22.00 (keittiö 12.00-21) SU 12.00-20.00 (keittiö 12.00-19) Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com Juhlapalvelu: 040 705 1218, puheluita otetaan vastaan klo 19 - i ki lo AUKIOLOAJAT: MA-TI 10.30-16.00 (keittiö 10.30-15) Isänpäivä tulossa, teethän KE-TO 10.30-22.00 (keittiö 10.30-21) pöytävarauksen PE 10.30-22.00 (keittiö 10.30-21) ajoissa!!! en ja Eteläranta 14, (09) 654 446, ma-to klo 9-18, pe klo 9-16 Katso hinnat: www.rasmussen.fi Nyt saatavana myös maukasta pizzaa, oman valinnan täytteillä!!! Tule Maistamaan!! Näkijä Henkinen Auttaja Anu 0700-95550 pl 183, 33101 Tre / 2,21 ? min+pvm myös puhelinaikoja p. 044-3311 643 Parturikampaamo Saga-Hius Merja Lampa P. 4585 6503 Saga-Seniorikeskus Munkkiniemi Dosentintie 12, 00330 Helsinki