• Huhtikuun tuotetarjous TERVETULOA kysymään ja keskustelemaan! Wrinkle Repair - rypynkorjaaja 59 ? (norm. 79?) torstaina 14.4.2016 klo 18.00 Cafe Max, Munkkiniemen puistotie 7 Tuote täyttää huulien ja silmänympäryksien rypyt ilman pistoksia! Paras istuvuus ja täydelliset muodot joka vartalolle, hoikentavilla housuilla. Paljon kokoja (32-48), värejä ja pituuksia. Laurien ja NYDJ:n kesän housuja caprivärit nyt myymälässä. www.dressingroom.fi MITÄ SUUNNITELMIA LÄNSI-HELSINGISSÄ? Vastaamassa kaupunginsuunnittelulautakunnan puheenjohtaja RISTO RAUTAVA Munkkiniemen puistotie 9 p. 09 484 803 Nettiajanvaraus: beautyexperience.nettiajanvaraus.fi Kesäuutuudet saapuneet järjestää Munkinseudun Kokoomus ry MunkinSeutu 2016 - Viikot 14-15 JATKUU Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 47. vuosikerta - Nro 7 www.maijahertzbaumann.com Kesäksi uuteen kotiin! Seuraa sivujani, www.maijahertzbaumann.com Pian tulossa paljon uutta ja jännittävää! Käy tykkäämässä myös facebookissa sekä instagrammissa! Maija Hertz-Baumann Kiinteistönvälittäjä LKV, Partner 040 680 7700, maija.hertz-baumann@huom.fi Kesä on parasta aikaa pelata tennistä! Vierumäkitennis 8.-16.7. VAUHTI HAUSKUUS OPPIMINEN Tervetuloa! TULOSSA MYYNTIIN! Lasten ja nuorten kesäleirit 6.6.-23.6 ja 1.8.- 12.8. TULOSSA MYYNTIIN! Kesän aikuistennis Talissa 1.6.-23.6 ja 1.8.-12.8. PT Helsinki, Tapaninvainio 120m2 www.tennishedman.fi - puh 09 8624 4000 - info@tennishedman.fi 5-6h+k+2kph+2wc+s+varasto+autokatos. Vankasti teräspaaluille rakennettu paritalo, jonka n.6m korkeassa olohuoneessa, isot valoikkunat luovat tunnelmaa. Varaava takka, poistoilmalämpöpumppu jakaa lämmön tasaisesti. Mh. 457 000?  (A2007) Immolantie 47 Huom!-Kahdeksas päivä Oy KT Helsinki, Oulunkylä 66m2 3h+k+kph+2 parveketta. Ei mikään tavallinen kerrostalokolmio. Kaksi suurta lasitettua parveketta pihalle. Junalle vain muutama askel. Mh. 233.000? (F) Torivoudintie 1 Valimotie 17, 00380 Helsinki PÄTEVYYSVAATIMUS KIINTEISTÖNVÄLITYSALALLA MUUTTUI VUODEN VAIHTEESSA Meistä jokainen on laillistettu kiinteistönvälittäjä (LKV). Asiantuntijan kanssa onnistut. ORANSSIA ENERGIAA ASUNTOSI MYYNTIIN. Nyt on kysyntää. Soita jo tänään! JARMO ASOLA Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3621 gsm 0500 408 690 LEENA HYRY Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 2165 gsm 040 679 1104 JARMO KAIPAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV puh. 020 780 3626 gsm 0500 408 612 SARI KIVIHARJU Kiinteistönvälittäjä LKV, OTM puh. 020 780 3268 gsm 050 511 1618 PIPSA SARIN Myyntijohtaja, LKV puh. 020 780 2572 gsm 0500 785 160 MUNKKINIEMI | Munkkiniemen puistotie 21, 00330 Helsinki, puh. 020 780 3630 Huoneistokeskus Oy LKV, Valimotie 17-19, 00380 Helsinki. Y-tunnus 1831315-2. Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin lanka- ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv 24 %). / Huoneistokeskus www.huoneistokeskus.fi
• 2 MunkinSeutu Nro 7 ? Viikot 14-15 Harkitsetko asuntosi vuokraamista? Oletko myymässä asuntoasi? Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. Myyntiturva on turvallinen valinta. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. Takaamme myös välitystyömme laadun. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta. Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Soita niin keskustellaan tarkemmin! Soita ja sovi tapaaminen! p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi HELSINKI ? UUSIMAA ? TURKU ? TAMPERE ? LAHTI ? OULU Ilmalankuja 2, HKI
• Viikot 14-15 MunkinSeutu Työllisyydenhoidon kustannukset ovat jyrkässä kasvussa Kaupungin vuoden 2015 tulos romahti edellisvuoteen verrattuna ??? Vuosi 2015 oli Helsingin kaupungin taloudessa myönteisempi kuin talousarviossa ennakoitiin. Kaupungin toimintakate toteutui talousarvion mukaisesti, mutta vero- ja valtionosuustulot kasvoivat ennakoitua enemmän. Vaikka investoinnit alittivat selvästi investointiraamin jo toisena vuotena peräkkäin, oli asuntorakentaminen ennätysvilkasta, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Helsingin kaupungin vuoden 2015 tilinpäätöksestä. ? Kaupungin tulorahoituksen taso aleni selvästi aikaisemmista vuosista, koska Helen Oy:n ja Helsingin Satama Oy:n liikevoitot eivät enää vuonna 2015 sisälly kaupungin vuosikatteeseen. Yhtiöiden liikevoitot sisältyvät edelleen kaupunkikonsernin tulokseen. Helen Oy:n vaikutus konsernin tulokseen on kuitenkin edellisvuosia alempi johtuen sähkömarkkinatilanteesta ja yhtiön joutuessa maksamaan tuloksestaan veroa. Vuonna 2015 strategiatavoitteen mukaiset toimintakulut kasvoivat 2,9 prosenttia, kun tavoitteen mukainen kulujen kasvu olisi ollut 0,9 prosenttia. Strategiatavoitetta korkeampi kulujen kasvu oli toiminnoissa, joihin kaupunki ei voi lyhyellä aikavälillä omin toimenpitein tehokkaasti vaikuttaa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta erikoissairaanhoidossa (HUS) 37 miljoonaa euroa (7,0 prosenttia), työmarkkinatuen kunta- osuudessa 24 miljoonaa euroa (74 prosenttia) ja vastaanottokeskustoiminnoissa 7 miljoonaa euroa (48 prosenttia). Kaupungin investoinnit ilman liikelaitoksia sekä eräitä kirjanpidollisia eriä olivat 388 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 391 miljoonaa euroa vuonna 2014. Kokonaisuudessaan tilinpäätöksen investointimenot olivat 571 miljoonaa euroa, josta liikelaitosten investointeja oli 105 miljoonaa euroa ja Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoimintakauppaan sekä apporttiluovutuksiin liittyviä kirjanpidollisia kirjauksia 79 miljoonaa euroa. Tulevaisuutta valmistellaan Kaupungin vuoden 2015 toimintaa leimasivat sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntahallinnon uudistukseen varautuminen sekä kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksen valmistelu. Turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi voimakkaasti Suomessa vuonna 2015, jolloin maahan saapui 32 476 turvapaikanhakijaa. Arvioiden mukaan heistä noin 2 300 oleskeluluvan saanutta päätyisi Helsinkiin vuonna 2016. Helsinki on varautunut kotoutumispalveluiden kysynnän kasvuun muun muassa uusilla toimintamuodoilla ja erillismäärärahalla. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Mika Lappalainen. 47. vuosikerta ? nro 7 Ajankohtaista Lämpöpumpuilla tuotantoennätys  ??Sörnäisissä sijaitsevassa Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksessa tuotettiin ennätysmäärä, 422 000 MWh, Helsingin alueen kaukolämmöstä viime vuonna. Hyötyenergiaa saatiin talteen 13 % enemmän vuoteen 2014 verrattuna.  ??Määrä vastaa 7 % Helsingin alueen koko kaukolämmöstä. Se riittäisi noin 23 000 keskimääräisen omakotitalon lämmittämiseen (kiinteistö ja lämmin käyttövesi). Laitoksen lämmöntuotanto riittää kesäisin kattamaan valtaosan Helsingin kantakaupungin lämmöntarpeesta. Kesäisin kaukolämpöä käytetään kiinteistöjen käyttöveden lämmittämiseen. Lämpimän kesän aikana vastaavan energiamäärän tuottamiseen tarvittaisiin 22 hehtaaria aurinkokeräimiä. Maan alla, Katri Valan puiston alapuolella lämpöä ja jäähdytystä tuottaa viisi suurta lämpöpumppua. Ne hyödyntävät puhdistetun jäteveden lämpöenergiaa sekä auringon lämpöenergiaa, jota tuodaan jäähdytysverkon kautta kiinteistöistä. Tehokkaimmillaan lämpöpumput tuottavat samanaikaisesti sekä jäähdytystä että lämmitystä. Vuonna 2006 käyttöönotetun lämpö- ja jäähdytyslaitoksen tuotanto on vuosittain kasvanut kaukojäähdytyksen kysynnän kasvaessa.  Sivu 10 Sibelius-Akatemia parhaalla sijalla ??Taideyliopiston Sibelius-Akatemia on sijoittunut seitsemänneksi tuoreella ranking-listalla, jolla vertailtiin maailman esittävien taiteiden koulutusta tarjoavia yliopistoja. Sibelius-Akatemian sijoitus kymmenen parhaan joukossa oli suomalaisten yliopistojen ainoa. Listauksen teki yliopistoja maailmanlaajuisesti vuosittain arvioiva QS, jonka ranking kuuluu maailman arvostetuimpiin. ? Olemme ylläpitäneet korkeaa laatua ja samalla monimuotoisuutta. Olemme olleet ajan hermolla ja tuoneet klassisen musiikin pitkän perinteen rinnalle jazzia, musiikkiteknologiaa ja kansanmusiikkia. Toimintamme ytimessä on opiskelijalähtöinen ajattelu: opiskelijoille annetaan tilaa ja aikaa löytää oma luova identiteettinsä. Maailmalla tämä on vielä uutta. Meillä on myös erittäin sitoutunut opettajakunta, lahjakkaat opiskelijat sekä erinomainen fyysinen oppimisympäristö. Taideyliopiston kehitys on mahdollistanut uusia professuureja sekä henkilökohtaisen opetuksen määrän lisäämisen, listaa Sibelius-Akatemian dekaani Tuomas Auvinen menestyksen syitä. Esittävien taiteiden alakohtainen QS World University Rankings by Subject -vertailu teh- tiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Sadan yliopiston listan ensimmäisen sijan sai yhdysvaltalainen Juilliard School New Yorkissa. Toiselle sijalle sijoittui itävaltalainen Universität für Musik und darstellende Kunst Wien. Akateemisen maineen osalta Sibelius-Akatemia sijoittui kolmanneksi heti Juilliardin ja Wienin jälkeen. ? Menestyksen taustalla on pitkäjänteinen ja määrätietoinen työskentely erinomaisen laadun puolesta. Olemme ylpeitä Sibelius-Akatemian upeasta sijoituksesta. Haluan kiittää koko Sibelius-Akatemian henkilökuntaa sekä dekaani Tuomas Auvista loistavasta työstä, iloitsee rehtori Jari Perkiömäki. Kaikkiaan sijoituksia keräsi yhdeksän suomalaisyliopistoa. QS-ranking perustuu asiantuntijahaastatteluihin, tutkimusjulkaisuihin ja siteerauksiin. Yhteensä listausta varten arvioitiin kansainvälisesti 4 226 yliopistoa. Näistä listoille pääsi 2 691 korkeakoulua, joista oppiainekohtaisille top 50 -listoille ylsi 347. Listaukset kattavat 200 parasta yliopistoa eri tieteenaloilta. ? Kiitos kuuluu koko SibeliusAkatemian yhteisölle, joka tekee uskomattoman hienoa työtä, toteaa Tuomas Auvinen. Tiina Salmen ja Tuija Koivukosken perustama TanssiX Oy sai nimensä pitkän harkinnan ja monien vaihtoehtojen kautta. Munkkiniemeen tulossa liikunnallinen iltapäiväkerho ? Oppilaat myös muista lähialueiden kouluista ovat tervetulleita ??Munkkiniemen alakoululle ollaan perustamassa uusi iltapäiväkerho MIX ensi syksyksi. Iltapäiväkerhon vetäjinä toimivat TanssiX Oy:n perustajajäsenet Tuija Koivukoski ja Tii- na Salmi. Liikkuva iltapäiväkerho MIX:n toiminta tulee sisältämään monipuolista liikkumista, jossa lapset saavat tutustua omaan kehoon ja sen liikkumismahdollisuuksiin erilais- ten yhteisten leikkien, pelien ja lajikokeilujen avulla. Iltapäiväkerho tarjoaa maistiaisia myös tanssista. Sivu 7
• MunkinSeutu 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola Yleisönosasto Nro 7 Talousrikoksia ennätysmäärä viime vuonna V iranomaisten tietoon tuli ennätysmäärä talousrikoksia vuonna 2015. Törkeiden velallisen epärehellisyystapausten ja verorikosten määrä on kasvanut vuosien 2012 ja 2015 välillä. Verotarkastusten ja harmaan talouden tarkastusten määrä on noussut. Verohallinnon rikosilmoitustilastoissa törkeiden velallisen epärehellisyystapausten määrä on kasvanut yli 22 prosenttia vuosien 2012 ja 2015 välillä. Sama kehitys nähdään törkeissä veropetoksissa. Myös törkeiden veropetosten suhteellinen osuus on korkea. Vuonna 2015 verohallinto teki rikosilmoituksen 543 veropetoksesta, joista yli 82 prosenttia koski törkeitä veropetoksia. Rikosilmoitukset johtavat useimmiten tuomioon: vuonna 2015 rikostuomioistuimissa päätettiin 300 juttua, joissa vastaajakohtaisia tuomioita määrättiin 272 kappaletta ja syyte hylättiin 29 kertaa. Poliisi kirjasi vuonna 2015 ennätykselliset 1 842 uutta talousrikosilmoitusta, joka on suurin määrä viimeiseen kymmeneen vuoteen. Törkeitä velallisen epärehellisyyksiä koskevia ilmoituksia kirjattiin 310 kappaletta. Niiden määrä on noussut kolmessa vuodessa 52,7 prosenttia. Törkeiden veropetosten määrä on noussut samalla aikavälillä 33,8 prosenttia. Tullin tietoon tuli yhteensä 856 veropetosta. Tullin tietoon tulleiden eri törkeysasteisten veropetosten määrä on kasvanut 61,8 prosenttia kolmessa vuodessa. Vuosina 2014 ja 2015 verohallinnossa tehtiin yli 4 500 verotarkastusta, kun aiempina vuosina tarkastuksia oli yli tuhat kappaletta vähemmän. Lukumäärien kasvua selittävät muun muassa painotus riskiperusteiseen tarkastustapaan ja reaaliaikaiseen toiminnan tarkastuksiin. Myös harmaan talouden tarkastuksia tehtiin vuonna 2015 huomattavasti enemmän (1 041 kappaletta) kuin edellisinä vuosina. Vuonna 2015 havaittiin selvästi enemmän peiteltyä osinkoa kuin edellisinä vuosina. Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat anniskeluluvanhaltijoiden taloudellisia edellytyksiä, minkä tarkoituksena on ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja vähentää sellaisten toimijoiden määrää, joilla ei ole taloudellisia edellytyksiä ja luotettavuutta jatkaa toimintaa. Luvanhaltijat maksoivat vuonna 2015 noin 2 miljoonaa euroa verovelkoja sen jälkeen, kun aluehallintovirastot olivat pyytäneet niiltä selvitystä veloista. -j.a. Tri Outolemmet luttomuus päälle. Vaiva kalvaa kuulemma jo koko EU:ta. Pian alkuperäiset eurooppalaiset ovat kuolemassa sukupuuttoon ja he tarvitsevat kohta alkuperäiskansojen suojelua. Suojelun kohteiksi voitaneen valita jokaisesta EU maasta tyypillinen kansalainen. Suomalaiskohde voisi olla esim. jompaa kumpaa sukupuolta ? heitähän ei erota toisistaan ? Fjällräven reppu olalla, verkkarihousut, hupputakki ja lenkkarit. Kysyy, kun vastataan, vastaa, kun kysytään ja varsinkin kännykkään! Alkuperäiskansan eli aborginaalien tapoihin tutustuminen on ulkopuolisille tärkeää. Ensimmäinen kotoutumisohje on, että katsokaa, mitä he kantavat kädessään. Pienen, pientä laatikkoa. Laatikko on heillä aina mukanaan, niin syödessä, juodessa, intiimihetkissä (harvoin) kuin nukkuessaankin. Siihen he kirjaavat kaikki toiveensa, halunsa, pettymyksensä ja unelmansa. Jos sellaisen löydätte, olette löytäneet sen omistajan sielun ja olemassaolon oikeutuksen. Se on kultaakin arvokkaampi, muistakaa se! Toinen aborginaaleihin tutustumisen kotoutumisohje kuuluu seuraavasti: suomalainen tapaa tuntemattoman suomalaisen sen pie- Järjestöt vaativat yleiskaavaehdotuksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ??Helsingin Tieteidentalolle kokoontuneet järjestöjen edustajat esittävät yleiskaavasta yhteisenä kannanottonaan seuraavaa: Helsingin yleiskaavaehdotus on esitetyssä muodossaan toteuttamiskelvoton. Ehdotus on uusittava perusteellisesti. Helsinki on paitsi pääkaupunki, myös asukkaidensa kotiseutu, jonka kehittämisessä ei voi yksisilmäisesti kävellä heidän ylitseen. Viheralueille rakentaminen tulee minimoida. Yhdistysten ja yhteisöjen lausunnoissaan esittämät keskeiset näkemykset tulee ottaa huomioon. Olennaiset luontokohteet on esitettävä kaavan oikeusvaikutteisella pääkartalla. Yleiskaavaehdotuksessa nen laatikon kautta. Laatikkoon raportoidaan kaikkia päivittäiset menot, tulot, henkilötiedot, laskut ja sen kautta myös otetaan kontakteja. Suomalainen tutustuu suomalaiseen laatikossa. Ensi kontakteja voi suomalaisella olla yli 50 ja sen jälkeen hän seuloo sieltä 10 parhainta ?mätchiä?. Näistä karsitaan vielä monta, kunnes jäljelle jää se yksi. Ja sen yhden kanssa voinee aloittaa intiimisti, jos kohtaa ja haluttaa. Mutta tuon työrupeaman jälkeen tuskin ei. Ja näin eurooppalaisia tulee taas jatkossa olemaan vähemmän ja vähemmän. Kunnes häviämme maailman kartalta ja sadan vuoden kuluttua meitä aletaan kutsua ihmiskunnan tri Outolemmeksi, joiden silmätkin olivat muodostuneet neliön muotoisiksi kuten heidän jatkuvasti kannettavat laatikkonsakin. Kolmas koskee aborginaalin päivittäisrukousta: rakas google, älä käyttäydy kuten vaimoni? anna minun kirjoittaa loppuun lauseeni ennen kuin alat arvuutella ja ehdottaa?.! Elina Kuosmanen uhrataan aivan liian paljon Helsingin merellisiä ja mantereisia luonto- ja virkistysarvoja, vaikka tämä ei ole kaavan kasvutavoitteiden kannalta tarpeellista. Esimerkiksi Tukholmassa on päädytty siihen, että 150 000 asunnon rakentaminen edellyttää vain muutaman promillen vähennystä viheralueisiin. Järjestöjen asiantuntemuksella laatimia ja hyvin perusteltuja muutosesityksiä ei ole otettu nykyisessä kaavassa huomioon. Siksi vaadimme yleiskaavaehdotuksen palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Helsingissä 17.3.2016 Eteläiset kaupunginosat ry Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry Herttoniemi-seura ry Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin Keskuspuistoryhmä Lauttasaari-Seura ry Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys ry Pro Tuomarinkylä Puistola-Seura ry Puotila-Seura ry Stadin Rantaryhmä Stansvikin kyläyhdistys ry Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry Suomen Perhostutkijain Seura ry Tapaninvainion kaupunginosayhdistys ry Vartiosaari Seura ry Vuosaari-Seura ry Vaikeita päätöksiä Ei politiikkojenkaan tie, näinä aikoina mikään helppo lie. Joutuu miettimään Sotea-Natoa. Työpaikkojen jatkuvasti katoa. Tekee niin tai näin, aina väärinpäin jonkun mielestä päätetty on. Monen monta lie muutakin ongelmaa, niiden kanssa vain tulee taivaltaa. Onhan asioilla taipumus järjestyä. Joku viisas tuon joskus lie lausunut. Olavi Kylliäinen Helsingin työväen vappu 2016 ?? Poliittisen vasemmiston ja ammatillisen työväenliikkeen yhteistä vappujuhlaa vietetään 1.5.2016 ensimmäistä kertaa Kansalaistorilla, Musiikkitalon ja Kiasman kupeessa. Tällä kertaa vappukulkue lähtee Hakaniemen torilta ja kulkee Pitkänsillan yli keskustaan ja sieltä Kansalaistorille. Munkan mummon jupinat ??Haluaisin vain sanoa, että kannatan eläkeläisille taitetun indeksin osittaista poistoa. Vaikka mitään en ymmärrä noista eläkeasioista, sen kuitenkin, että juuri silloin pitääkin kovaa ja kuuluvasti tuoda julki omat mielipiteensä! Näinhän on nykyisin tapana. Eläkeläisistä ja eläkeläisiltä on taitettu peistä ja indeksejä jo riittävän kauan. Osittaiset indeksit tänne ja sassiin. Eläkerahojen päällä istuvat rouvat ja herrat valittavat, että jos nyt indeksejä ei taiteta ei tuleville sukupolville jää juuri mitään jakovaraa. Missä ne ovat? Nimittäin tulevat sukupolvet?! Meitä suuria ikäluokkia syntyi vuosina 19461949 yli 100 000/vuosi, nyt hädin tuskin edes 50 000/ vuosi ja käyrä alenee hurjaa vauhtia koko ajan. Tähän syssyyn, kun lisätään viimeaikaiset tutkimukset siitä, että seksuaalinen halukkuuskin on laskenut kuin lehmän häntä! Ei haluta, niin ei haluta, eihän sille sitten mitään voi! Seurauksia ei näy, ei kuulu??!! Kenelle niitä eläkerahoja oikein pantataan, kysyn vaan? En tiedä auttaako pakolaisetkaan asiaan? Jos tänne heistä pysyvästi jää joku 20  000 henkeä, ei se paljoakaan paranna eläkeläisten määriä. Syntyvyyskäyriä ehkä pidemmän päälle kyllä paitsi jos heillekin iskee tämä länsimainen ha- Nro 7 ? Viikot 14-15 Tervetuloa Kansalaistorille piknikille, kuuntelemaan musiikkia, seuraamaan vappuohjelmaa ja osoittamaan solidaarisuutta työntekijöille niin Suomessa kuin koko maailmassa.  Juhlapuhujina toimivat SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen. Musiikista vastaavat mm. Vuokko Hovatta ja Sinikka Sokka. HSY:n keräysautokierros alkaa huhtikuussa ??HSY:n keräysautot aloittavat kierroksensa maanantaina 4.4. Autoihin voi tuoda maksutta kodin vaarallisia jätteitä, metalliromua ja sähkölaitteita. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden keräysautot starttaavat maanantaina 4.4. Keräämme autoihin maksutta kodin vaarallisia jätteitä sekä metalliromua ja sähkölaitteita. Keräysautot kiertävät pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella toukokuun loppupuolelle asti: Helsingissä 4.4.?12.5., Espoossa ja Kauniaisissa 4.4.?23.5., Vantaalla 25.4.? 23.5. ja Kirkkonummella 24.5. ja 25.5. Asukkaat voivat tuoda autoihin maksutta kodin vaarallista jätettä, jota on muun muassa energiansäästölamput, loisteputket, maalit, liuottimet, torjuntaaineet ja siivouskemikaalit. Myös vanhat lääkkeet voi tuoda keräysautoon, mutta muutoin ne tulee viedä apteekkiin. Otamme keräysautoissa vastaan myös kotitalouksien sähkölaiteromua, kuten käytöstä poistettuja kylmälaitteita, sähköhelloja, pe- sukoneita, puhelimia ja leivänpaahtimia. Asukas voi tuoda keräysautoon kerrallaan enintään kolme tyypiltään samanlaista sähkölaitetta. Metallinkeräysautoon voi tuoda kotitalouksien yksittäisiä metalliesineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi polkupyörät, puulämmitteiset kiukaat, lämminvesivaraajat sekä paistinpannut ja kattilat. Toivomme asukkaiden vievän suuret metallierät HSY:n Sortti-asemille, joissa metallin vastaanotto on myös maksutonta. Keräysautojen pysähdyspaikkoja lähes 300 Autot pysähtyvät lähes 300 paikassa eri puolilla pääkaupunkiseutua, joten romua ei tarvitse kuljetella pitkiä matkoja. Tarkat aikataulut ja pysähtymispaikat ovat nähtävissä HSY:n verkkosivuilla www. hsy.fi/keraysautot. Keräysautojen pysähdyspaikkoja voi myös tiedustella soittamalla HSY:n asiakaspalveluun puh. 09 1561 2110. Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 8.30?15.30. Romua ja jätettä voi tuoda ympäri vuoden Sortti-asemille. Kotitalouksien vaarallisia jätteitä voi viedä maksutta Sortti-asemien lisäksi pääasiassa huoltoasemien pihoilla sijaitseviin vaarallisten jätteiden keräyskontteihin. Turkoosit vaarallisten jätteiden kontit tunnistaa punaisesta Kodin vaaralliset jätteet -kyltistä. Kontit ovat avoinna huoltamon aukioloaikoina. Kierrätyskeskuksen käyttökelpoisen tavaran keräysautokierros syksyllä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus järjestää syksyllä käyttökelpoisen tavaran keräysautokierroksen. Keräysauto pysähtyy samoilla paikoilla kuin HSY:n nyt keväällä kiertävät keräysautot. Kierrätyskeskus järjestää näin laajan keräysautokierroksen toista kertaa. Lisätietoja kierroksesta löytyy Kierrätyskeskuksen verkkosivuilta www.kierratyskeskus.fi/keraysauto.
• MunkinSeutu Viikot 14-15 ? Nro 7 5 Munkkivuoren Merimieskirkkopiirin 40-vuotisjuhla Suomen Merimieskirkko ry:n ansiomerkit Marketta Levannolle, Helena Miettiselle ja Eevi Sipilälle ??Munkkivuoren Merimieskirkkopiirin 40-vuotisjuhlassa oli runsaat 60 henkeä kokemassa lämminhenkisen ja kodikkaan juhlan miellyttäviä hetkiä melkein kaikkien seurakunnan työntekijöidenkin päästessä kuuli- joiden paikalle. Onnistunut juhlatilaisuus alkoi pastori Sinikka Peltohakan toivottaessa vie- Seurakunnan tervetulotoivotuksen jälkeen tarhaikäisten kuoro laului hellyttävästi tervehdyslaulunsa, jonka jälkeen siirryttiin mehu- ja leivostarjoiluun. Juhlapuheen piti Suomen Merimieskirkko ry:n toiminnanjohtaja Hannu Suihkonen. Puheenvuoro Elämälle kiitos ??Kahta yhdeksänvuotiasta tyttöä naapurikaupungista kohtasi järkytys. Heidän rakoilematon läheisyytensä rikkoutui hetkessä kun samalle luokalle muutti toisesta kaupungista valloittava uusi oppilas. Toinen tytöistä ystävystyi oitis tähän uuteen ja toisen - yksin jääneen - maailma romahti. Hylätyn tytön elämästä putosi pohja, koulu ei maistunut, läksyt jäivät tekemättä, terveys alkoi horjua. Tyttöä yritettiin lääkitä ja lohduttaa. Isovanhemmatkin tulivat apuun. He vuokrasivat asunnon tytön kotikaupungista voidakseen tukea tyttöä. Tuttu tarina. Se toistuu lasten ja aikuisten ihmissuhteissa. Hylkäykset ja traumat, turhautumat tuottavat rumaa jälkeä. Arvostuksen ja hyväksynnän puutteesta sikiävät pahat teot, rikokset ja synnit. Tästäkö kertovat kasvavat terrori-iskut, kirkkopalot, tihu- ja tuhotyöt? Aloitimme Pauli Niemelän kanssa yliopisto-opinnot Helsingissä 1965. Ennätysajassa Pauli valmistu teini- ja nuorisopapiksi helsinkiläisseurakuntaan. Meillä muilla valmistuminen kesti miltei tuplasti. Johtiko Paulin huima etenemisvauhti ja tiedostamattomat intohimot ystävyytemme uusille urille? Pauli uhrasi tieteen jumalattarien alttareille, vaihtoi yliopistoa, suoritti tutkintoja ja yleni yliopistoprofessoriksi. Pauli tutki ja opetti turvattomuuden syitä, johti suuria tutkimusprojekteja, ohjasi tutkijoita, toimi esitarkastajana, vastaväittäjänä teologiassa, kasvatustie- teessä, psykologiassa, sosiaalipolitiikassa ja sosiaalityössä. Välillä hän ajautui luottamustehtäviin, hallintoon ja tiedepolitiikkaan, toimi sosiaalitieteiden laitoksen johtajana, tiedekuntansa dekaanina, yliopiston vararehtorina ja käytti runsaasti aikaa tiedepolitiikkaan Suomen Akatemiassa ja Euroopan tiedesäätiössä. Välillä hän verrytteli Diakonia- ja ammattikorkeakoulun rehtorina, mutta palasi vielä yliopistoprofessorin virkaansa. Kun olen kauempaa seurannut ystäväni urakehitystä näyttäisi siltä että hänen yksi intohimonsa on selvittää mikä syvimmältään saa ihmisen jaksamaan ja selviytymään elämässä? Mistä hyvinvointi lopulta syntyy? Pauli Niemelän pääteoksen nimi on Systemaattinen ihmiskäsitys. Siinä hän uskoo oivaltaneensa ihmisen kehityksen universaalin rakenteen. Mikä osuus selviytymisessä on fyysisellä kehollisella tasolla? Minkä verran meitä taas ohjaavat psyykkiset mieltä liikuttavat, tajunnan rakenteet? Mitä merkitsevät sosiaaliset suhteet, mitä kielellisen viestinnän taso? Rakkaudeton elämä tuhoaa. Pauli uskoo siis löytäneensä vastauksia ihmisen kehityksen ymmärtämiseen. Tästä kertova kirja on juuri käännetty englanniksi ja julkaistaan Euroopan maissa. Olen kutsunut Pauli Niemelän radiovieraakseni. Sydän pamppailee kuin jänis paperipussissa kun odotan mitä tämä ihmemies, pappiskollegani ja tiede- raat tervetulleiksi ja pienten tarhaikäisten lasten hellyttävän kuoroesityksen jälkeen nautittiin leivoskahvit kuorolaisten iloitessa mehutarjoilusta. Tammikuussa 1976 perustetun Merimieskirkkopiirin historiikkiä ja nykypäivää esitti Marketta Levanto, joka kertoi seurakuntapiirin rekisteröitymisen olleen välttämätöntä, jotta taloudellisen tuen antaminen Suomen Merimieskirkolle olisi ollut mahdollista. Arpajaisten ja myyjäisten pitämiseen tarvittiin tuohon aikaan poliisilaitoksen lupa. Kesällä 1975 Merimieskirkon 100-vuotista toimintaa oli juhlittu Finlandiatalolla. Munkkivuorelaisia oli ollut juhlassa iso joukko, jotka olivat juhlan jälkeen ko- koontuneet Merimieskirkon työpiirinä ja tulleet tulokseen rekisteröinnin välttämättömyydestä. Lauttasaaren merimieskirkkopiiriltä oli saatu malli säännöiksi, jota on sitten noudatettu näihin päiviin asti. Erikoista Munkkivuoren merimieskirkkopiirin ensimmäisten vuosien toiminnalle oli m/s Sirius -laivan merimiesten ottaminen omaksi kohteeksi joulupakettien ja tervehdysten lähettämiseksi laivalle. Kapteeni Artturi Hakri oli kutsunut piiriläiset kotiinsakin, vaikka heitä oli tuolloin yli kaksikymmentä aktiivista jäsentä. Näinä päivinä Munkkivuoren merimieskirkkopiiri on kustunut säännöllisesti vierailijoita , joita on haastateltu ja niistä julkais- tu pieniä makupaloja tässä lehdessä. Kevätkautta on vielä jäljellä ja 4. huhtikuuta Taiteilija Birgit KrogiusSiirilä on lupautunut haastateltavaksi meriaiheisten taulujen tekijänä ja toukokuussa vierailevat piirissä maanantaina 2. 5 Rajavartiostolaitoksen edustaja ja 16. 5. meripelastusseuran aktiivi kertoo moottori- ja purjeveneilijöille tärkeistä asioista. Kevätkauden päätteeksi piiriläiset viettävät kahvihetkensä Vuosaaren merimieskirkolla. Merimieskirkkopiiriin mahtuu uusiakin jäseniä, joita vuosijuhlassa toivotettiin tervetulleiksi. Mukana ollut seurakuntalainen Veli-Matti Hynninen miesystäväni laukoo uskonnon, kirkon, yhteiskunnan ja valtion kehityksellisistä rakenteista? Voimmeko luottaa unioninomaisiin rakenteisiin? Vai mihin? Minkälainen dynamiikka ja systematiikkaa voi parhaiten viedä kehitystä eteenpäin? Suonissa kihelmöi. Mitä nuoruuteni erään vaiheen paras kaveri onkaan löytänyt elämästä? Eteläpohjalainen Pauli opetti ja tutki savolaisessa Kuopion Yliopistossa. Lakeuksien mies ehti rakastua myös mäkihyppyyn. Hänen puheenjohtajakaudellaan Puijon Hiihtoseuran mäkitoimikunnassa savolaiset mäkimiehet olivat maan parhaimmistoa. Innostus tarttui myös jälkikasvuun, Pekka Niemelästä kasvoi maajoukkueen päävalmentaja Tunnin suora lähetys radiossa on pieni aika. Aion kuitenkin tehdä Paulille suuria kysymyksiä (Radio Dei 1.4. 9-10 ja 13-14). Veli-Matti Hynninen veli-matti@hynninen Järvenpään, merimieskirkkopiirin edustajat diakoni Ruuskanen, rovasti Harjuvaara ja Suvi Airola kuuntelevat esityksiä. Ponnistuksen reilu futiskoulu kesäkuussa ??Helsingin Ponnistus järjestää jälleen perinteiseksi tulleen Reilun futiskoulun kesäkuussa. Paikka on oma kenttä Haapis Sörkan ja Kallion rajalla ja aika heti tyttöjen Stadi Cupin jälkeen viikko 24 maanantaista 13.6 torstaihin 16.6. Peruskoulu Kuningaslajiin tutustuvat tulevana kesänä vuosina 2010-2008 syntyneet pojat ja tytöt. Koulu on nimetty Peruskouluksi ja sen opettajina toimivat Ponnistuksen omat, nuoret valmentajat. Koululaiset saavat opetuksen lisäksi kevyen lounaan, reilun pallon, t-paidan ja koulun lopuksi diplomin. Futisharrastusta voi koulun jälkeen jatkaa Ponnistuksen joukkueissa. Koulun hinta on 100 euroa ja lisätietoja saa sähköpostilla osoitteesta info@helsinginponnistus.fi ja Ponnistuksen kotisivuilta www.helsinginponnistus.fi. Taito- ja taktiikkakoulut Peruskoulun lisäksi järjestetään jo enemmän pelanneille Taitokoulu ja Taktiikkakoulu, joiden valmentajina toimivat huippuvalmentajat Pro Skills-jalkapallokoulusta. Omien pelaajien lisäksi kouluihin on varattu kiintiöt myös muista seuroista tuleville.
• MunkinSeutu 6 Päivyri Seurakunta Viikon mietelause: Puu, / oksistunut / valo. Bo Carpelan (1926-2011) Nimipäivät: Viikko 14 Ma 4.4. Ukko Ti 5.4. Ira, Irina, Irene, Iro Ke 6.4. Ville, Vili, Jami, Viljami, Vilho, Vilhelm To 7.4. Allan, Ahvo Pe 8.4. Romanien kansallispäivä. Suoma, Suometar La 9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä. Elias, Eelis, Eeli, Eljas Su 10.4. Tero Viikko 15 Ma 11.4. Minea, Verna Ti 12.4. Julia, Julius, Janna, Juuli, Janni, Juliaana Ke 13.4. Tellervo To 14.4. Taito Pe 15.4. Linda, Tuomi La 16.4. Patrik, Jalo Su 17.4. Otto Avoimia työpaikkoja selvästi edellisvuotta enemmän ??Helsingin seudun työja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun 2015 lopussa avoinna yhteensä 9 168 työpaikkaa. Määrä oli lähes neljänneksen enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tästä huolimatta seudulla oli vuoden lopussa keskimäärin yli 9 työtöntä työnhakijaa yhtä avointa paikkaa kohden. Aihetta on tarkasteltu Helsingin seudun suuntien (HSS) uusimmassa numerossa. Lisäksi HSS:ssa tarkasteltiin mm. Helsingin seudun tuotantomäärän kehitystä, toimitilojen käyttöastetta ja toimeentulotuen saajien määrän kehitystä. Helsingin seudun tuotannon määrä oli vuoden viimeisellä neljänneksellä noin prosentin suurempi kuin vuotta aiemmin, mutta kehitys toimialoittain jatkui kaksijakoisena. Tuotannon kasvu oli Helsingin seudulla vahvempaa kuin koko maassa viime vuoden kaikkina neljänneksinä. Pääkaupunkiseudun toimitiloista suurin vajaakäyttöaste oli viime vuoden viimeisellä neljänneksellä toimistotiloilla, joista 13 pro- Nro 7 ? Viikot 14-15 senttia oli vailla käyttöä. Samaan aikaan myös aiemmin vakaasti nousseet Helsingin ydinkeskustan toimistovuokrat ovat juuttuneet paikoilleen. Toimeentulotukea saa pääkaupunkiseudulla lähes 70 000 henkilöä. Toimeentulotuen saajia oli Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla loka-joulukuussa 8 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Espoossa kasvu oli vuonna 2015 selvästi muita kaupunkeja nopeampaa, mutta tukea saa edelleen pienempi osa kaupungin väestöstä kuin Helsingissä tai Vantaalla. Helsingin seudun suunnat (HSS) on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä ajankohtaiskatsaus Helsingin seudun kehitykseen. HSS:n tietoja päivitetään jatkuvasti myös palvelun omilla verkkosivuilla, jossa seudun kehitystä on kuvattu indikaattoreilla aluetalouden, asunto- ja toimitilamarkkinoiden, hyvinvoinnin, liikenteen ja ympäristön, työmarkkinoiden ja väestön alueilta. Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 14-17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset. Viikoittainen toiminta kevätesitteessä. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Su 10.4. klo 11 Messu, Rinne, kantt. Enni Korhonen. Mukana sekakuo- ro Procantus, joht. Sakari Ylivuori. Kirkkokahvit. Klo 17 jumalanpalvelus, verkosto.net. Ke 13.4. klo 9.30 Lasten tarinakirkko, Auli Etäniemi, Rauna Mannermaa, Senni Valtonen. Ke 13.4. klo 13 Keskiviikkokahvila, Muistisairaudet, Patolakodin toimitusjohtaja Raimo Jokela. Frilander. Ke 20.4.Yhteislaulua, Risto Kultala ja Eeva Löflund laulattavat. Sinikka Peltohaka. Mukana klo 14 alkaen Namibian kirkon piispan seurue ja Risto Jukko. To 14.4. klo 19 Iltatee srk-salissa. Klo 19 Kaupungin syke ? Akateemisen Puhallinorkesterin konsertti. Ville Komppa, kapellimestari; Matts Re- mell, baritonitorvi; Risto Vesala, trumpetti; Jildou Baarsma, englannintorvi. Konsertissa kuullaan Coplandin, Sparken ja Persichettin sävellyksiä, Vapaa pääsy. Käsiohjelmat 8 / 5 ?. Su 17.4. klo 11. Messu, Annamari Jukko, saarna, Risto Jukko, lit. Musiikki: Kaisa Sidoroff, Senni Valtonen, Markku Perttilä, Laura Airola. Klo 17 Messu, verkosto.net Ke 20.4. klo 18 Arkimessu, Hartikainen, Valtonen, Saarinen. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Messu kestää n. puoli tuntia. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa. Tule hiljentymään, rukoilemaankin. Läsnä esirukoilijoita, jotka pyynnöstäsi rukoilevat puolestasi luottamuk- ??Sinebrychoffin ja Didrichsenin taidemuseoiden venäläistä taidetta esittelevissä näyttelyissä on vieraillut ensimmäisten viikkojen aikana jo yli 20  000 kävijää. Näyttelyiden suosio on ylittänyt kaikki odotukset. ? Naapurimaan taide tuntuu kiinnostavan yleisöä. Etenkin Neuvostoliiton ajoilta monilla on paljon henkilökohtaisia kokemuksia ja muistoja, toteaa Didrichsenin taidemuseon intendentti Maria Didrichsen. Didrichsenin näyttely Olipa kerran neuvostotaide esittää valikoiman harvinaisia Venäjältä lainattuja neuvostoajan maalauksia. Teokset ovat peräisin moskovalaisen yksityiskeräilijän, Mihail Arefjevin kokoelmasta. Taiteen lainaaminen Venäjältä ei ole haasteetonta, joten kyseessä on hyvin erityislaatuinen tilaisuus nähdä tämän kaltaisia neuvostoajan teoksia Suomessa. Myös vanhemmalle venäläiselle taiteelle on ollut tilausta. ? Yleisö on löytänyt meidän näyttelymme ja monet kävijöistä muistavatkin niitä yli 20 vuotta sitten näkemiään venäläisen taiteen näyttelyjä, joita tuolloin järjestettiin useita, sanoo Sinebrychoffin museonjohtaja Kirsi Eskelinen. ? Tällaiselle monipuoliselle venäläisen 1850-luvun taiteen näyttelylle oli selvästikin suuri tarve. Venäläiset mestarit - Aivazovskista Repiniin Sinebrychoffilla esittelee 1800-luvun venäläistä maalaustaidetta romanttisista näkymistä aina yhteiskuntakriittisyyden värittämään realismiin. Teoksia on esillä noin kolmeltakymmeneltä taiteilijalta suomalaisista taidekokoelmista, mukana myös ensimmäistä kertaa julkisesti esiteltäviä teoksia yksityisistä kokoelmista. Venäläiset mestarit -näyttely jatkuu Sinebrychoffilla 8.5. asti, neuvostotaidetta pääsee ihmettelemään Didrichsenillä viikon pidempään, 15.5. asti. Vesibussilla 1800-luvun tunnelmista neuvostotaiteen äärelle Lauantaina 7.5. museot järjestävät yhteisen tapahtumapäivän, jolloin näyttelystä toiseen matkustetaan vesibussilla. Merimatka Hietalahdesta Kuusisaareen kestää noin tunnin. Risteilyn lisäksi ohjelmassa on opastuksia, musiikkia sekä mahdollisuus nauttia venäläishenkistä lounasta. Aika:  Lauantai 7.5.2016 Mihail Zautrennikov: Ankkafarmilla, 1965. Hautauspalvelu Pietét Oy Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Papinpöydänkuja 4 Ti klo 10-11.30 Lehtitupa yhteistyössä Munkkiniemen palvelukeskuksen kanssa. Tule tutustumaan alueen ikäihmisiin ja lapsiperheisiin rennosti kahvittelun merkeissä. Su 10.4. klo 10 Messu, Glad, Sidoroff. Gideonit Jo yli 20 000 vieraillut Sinebrychoffin ja Didrichsenin näyttelyissä Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Munkkiniemi Lehtisaaren kappeli Venäläinen taide kiinnostaa Täyden palvelun hautaustoimisto ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi sellisesti. La 9.4. klo 18 Yhteisvastuukonsertti, Laura Sippola ? Intermezzo. Konsertissa kuullaan pianisti-laulaja-lauluntekijän tuoreinta tuotantoa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ? lyhentämättömänä yhteisvastuukeräykseen. Su 10.4. klo 13 Messu, Glad, Sidoroff. Mukana Wiipurilaisen Osakunnan Laulajien lauluyhtye. Su 17.4. klo 13 Messu, Peltohaka, Sidoroff. Ke 20.4. klo 19 Ilta elävän veden lähteellä. Sanaa, ylistystä ja rukouspalvelu. Puhujana evankelista ja varatuomari Hannu Äimänen. Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650 Vladimir Mjagkov: Kutojattaret, 1975. klo 10 - 15.30 Paikka: Sinebrychoffin ja Didrichsenin taidemuseot Ohjelma: 10.00-11.15 Venäläiset mestarit-opastukset Sinebrychoffin taidemuseossa, oppaina Leena Hannula ja Reetta Kuojärvi-Närhi 11.30-12.30 Vesibussi Merisaraste Hietalahdesta Kuusisaareen. Kasakkamusiikkia laivassa. 12.30-13.00 Omakustanteinen lounas Didrichsenillä 13.00-14.00 Olipa kerran neuvostotaide-opastus Didrichsenillä 14.30-15.30 Vesibussi Kuusisaaresta Hietalahteen Liput: 35? tai museokortilla 15 ?
• MunkinSeutu Viikot 14-15 ? Nro 7 Munkkiniemeen tulossa liikunnallinen iltapäiväkerho ? Oppilaat myös muista lähialueiden kouluista ovat tervetulleita Jatkoa sivulta 3 ??? Iltapäiväkerho on suunnattu Munkkiniemen ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden perheille, joilla on iltapäivähoidon tarvetta lapselleen, ja halukkuutta panostaa lapsensa vapaa-aikaan tarjoamalla hänelle samalla mahdollisuuden monipuoliseen liikunnan ja tanssin harrastamiseen perinteisestä iltapäivähoidosta poiketen. Alkuopetuksen oppilaat myös muista lähialueiden kouluista ovat tervetulleita. Vastaavanlaista iltapäiväkerhotoimintaa ei alueella ole saatavilla, Koivukoski kertoo. Ryhmä ja tarpeet huomioon Iltapäiväkerho MIX:n ja vasta tammikuussa perustetun Tanssix -yrityksen taru alkoi viime syksynä naisten suoritettua tanssipedagokiikan erikoistumisopinnot. Koivukoski on lisäksi koulutukseltaan sosionomi, ja Salmi liikuntaan erikoistunut luokanopettaja. ? Lisäksi aloitin baletin 12 -vuotiaana ja olen harrastanut myös irlantilaista tanssia, ja toiminut luovan tanssin ohjaajana, Koivukoski sanoo. ? Minullakin on balettitaustaa, lisäksi olen tanssinut flamencoa ja vatsatanssia. Olemme kuitenkin harrastepohjaisia tanssijoita, Salmi jatkaa. Vaikka iltapäiväkerho tarjoaa myös tanssia, siitä ei pelkästään ole kyse. Toiminnassa otetaan huomioon ryhmä ja sen tarpeet, sekä toiveet. MIX toimii Munkkiniemen alakoulun sisätiloissa, pihapiirissä, sekä sen lähiympäristössä vaihtelevasti vuodenaiko- jen mukaan. ? Ja jos jollakin on ennakkoluuloja toiminnastamme, niin kannattaa tulla kokeilemaan! Tanssiminenkin voi yllättää, ja tietysti luomme lapsille paljon vaihtoehtoja. Oman liikkeen tuottaminen ja liikkeen löytäminen itsestä on tärkeää, Salmi huikkaa. Avoimet ovet kiinnosti TanssiX Oy tulee toiminaan Helsingin kaupungin palveluntuottajana. Iltapäiväkerhossa tullaan noudattamaan opetusviraston laatimaa toimintasuunnitelmaa. ? Iltapäiviin kuuluu ulkoilua, välipalaa, kädentaitoja, sekä ihan vain rentoutumista ja virkistäytymistä koulupäivän jälkeen. Hakuaika kerhoomme päättyy huhtikuun 29. päivänä. Il- tapäiväkerho toimii jokaisena arkipäivänä kello 17 saakka, paitsi tietysti lomapäivinä, Salmi luettelee. TanssiX Oy piti avoimet ovet MIX iltapäiväkerhon tiimoilta tiistaina 22. maaliskuuta. Ennen tilaisuuden alkua yrittäjiä hieman jännitti, mutta turhaan. Iso liuta innokkaita lapsia ja heidän huoltajiaan saapui tutustumaan iltapäiväkerhon toimintaan. ? Lapsille pidetyn liikuntatuokion jälkeen heidän poskensa hehkuivat punaisina. Kaikki lapset osallistuivat liikuntaleikkeihin innokkaasti, mutta erityisesti pojat olivat ihan täpinöissään! Vanhemmat vaikuttivat kiinnostuneilta MIX:n toiminnasta. Kaikkien osanottajien yhteinen toive meidät ohjaajat mukaan lukien oli, että ryhmä saataisiin syksyllä käyntiin, Koivukoski kertoi jälkikäteen. Professori Mikael Fogelholm. Kuva: HY/Linda Tammisto Mikael Fogelholmille J.V. Snellman -palkinto Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmille. Palkinto jaettiin yliopiston vuosipäiväjuhlassa 23. maaliskuuta. ??Helsingin yliopiston J.V. Snellman -palkinto on vuodesta 1981 lähtien jaettu tieteellisen tiedon ansiokkaana välittäjänä kunnostautuneelle yliopistolaiselle. Tänä vuonna palkinto ojennettiin ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmille. Palkinnon perusteluissa mainitaan, että Mikael Fogelholm on selväsanainen ja laaja-alainen ravitsemusalan asiantuntija, joka tulkitsee tutkimustuloksia ym- märrettävästi. Hän jaksaa väsymättä puolustaa tieteellisen tiedon merkitystä ajoittain kiivaaksikin muuttuvassa ruokakeskustelussa, jossa liikkuu paljon myös ei-tieteellisiä näkemyksiä. Miksi ihmisen ravitsemus on niin kuuma aihe? ? Se johtuu pääasiassa siitä, että saatamme tehdä päivittäin enemmän kuin sata syömiseen liittyvää valintaa. Suurimmalle osalle meistä ne ovat pääosin automaattisia. Jos ajattelu kuitenkin äityy mustavalkoiseksi, kuten esimerkiksi, että gluteeni on pahasta, kaikki muu on hyvästä, syöminen saattaa vallata ajatukset kokonaan. Lisäksi netti on tarjonnut mahdollisuuden lähes kaikille päästä tutustumaan tieteellisiin julkaisuihin. Ravitsemus vaikuttaa helpolta tieteeltä, sil- lä tutkijat käyttävät sanoja kuten hiilihydraatti, rasva, vitamiini, maito ja liha. Kuitenkin yksittäisen tutkimuksen laadun ymmärtäminen ja tutkimuksen suhteuttaminen kaikkiin edellisiin tutkimuksiin on vaikeaa, Fogelholm toteaa pitämässään puheessa. Monipuolisen ja ajantasaisen tieteellisen osaamisen rinnalla Fogelholmin vahvuuksia ovat hyvät viestintätaidot, rohkeus ja uteliaisuus. Hän osaa kertoa tieteestä sujuvasti eri välineissä, kuten mielipidekirjoituksissa, oppikirjoissa ja sosiaalisessa mediassa. Hän on auliisti median käytettävissä sekä auttaa ja kannustaa myös muita tieteentekijöitä saamaan äänensä kuuluviin. Mikael Fogelholm myös opettaa tieteen popularisointia ja tiedeviestintää. J. V. Snellman -palkinnon suuruus on 6 000 euroa. 7 Puheenvuoro Irti lääketokkurasta ? Lääkehoito tarkoituksenmukaiseksi   Valtion taloustalkoissa kestävimmät tulokset ja aidot säästöt löytyvät rakenteita ja toimintatapoja uudistamalla. Olin tyytyväinen, että sain hallitusneuvotteluissa mukana olleena sovittua tavoitteesta toteuttaa rationaalisen lääkehoidon toimeenpanoohjelma. Kirjasimme myös tavoitteeksi vahvistaa lääkehoidon kokonaisarviointia (LHKA). Tarkoituksena on parantaa kokonaisvaltaisen hoidon toteutumista ja ihmisten toimintakykyä sekä luoda edellytykset kustannustehokkaalle lääkehoidolle. Erityisesti vanhustenhuollossa on tarve saada saataville keinot ratkaista erilaisia lääkehoitoon liittyviä ongelmia ja varmistaa, että ikäihmisten lääkitys on tarkoituksenmukainen. Ikäihmisten taloudellinen mahdollisuus hankkia tarvitsemansa lääkkeet on turvattava. Samoin turhien lääkkeiden ja lääketokkuran karsiminen pitää saada kaikille hoivan osaksi turvaamaan hyvän elämän edellytyksiä. Tarvetta farmaseuttisen osaamisen nykyistä laajempaan hyödyntämiseen on koko sote-järjestelmässä. Farmasian koulutuksen saaneet kun tuntevat lääkkeiden oikean käytön periaatteet ja havaitsevat myös epätarkoituksenmukaisuudet lääkkeiden käsittelyssä, jakelussa ja säilytyksessä. Käyttämätöntä voimavaraa on apteekkien ottamisessa tiiviimmäksi osaksi sote-palvelutuotantoa. Apteekin henkilöstö on se, joka tapaa asiakkaansa nykyisin useammin kuin lääkäri potilaansa. On tarpeen saada valtakunnalliset ohjeet moniammatilliseen työhön, jossa varmistetaan lääkehoidon tarkoituksenmukaisuus. Lääkelistojen, lääkehoidon kokonaisarviointien ja muiden toimivien käytäntöjen levittäminen on tärkeä olla mukana. Luin joululomalla OLKA -kokeiluhankkeesta, jossa tehtiin osallistujille lääkehoidon kokonaisarviointi. Tulokset olivat innostavia. Yli puolet osallistujista koki vointinsa kohentuneen tai lääkitykseen liittyvän ongelman ratkenneen arvioin- Sari Sarkomaa nin seurauksena. Potilaiden vointi ei myöskään huonontunut, vaikka lääkitystä vähennettiin tai muutettiin. Taloudellista hyötyä arvioinnista oli 90 prosentille potilaista: kolmessa kuukaudessa säästö osallistuvaa ikäihmistä kohden oli Kelalle keskimäärin 51 euroa ja asiakkaalle 76 euroa. Säästöt tulivat siitä, että turhat ja epätarkoituksenmukaiset lääkkeet karsittiin. Nämä ovat merkittäviä lukuja ja niillä kannustan lääkehoidon säästöjä valmistelevaa ministeriä kartoittamaan, mikä osuus mittavasta 150 miljoonan euron lääkekustannusten säästövaateesta voitaisiin löytää tarkoituksenmukaisen lääkehoidon toimin. Säästöjä tulee varmasti muihinkin sote-menoihin, kun potilaan yleiskunto kohenee ja tarve käyttää terveydenhuollon palveluja vähenee. Parasta tarkoituksenmukaisessa lääkehoidossa on tietenkin ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun paraneminen.  Helsingissä on viisasta ottaa käyttöön tutkitusti toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta lisäävät toimintatavat. Tarkoituksenmukaisen lääkehoidon palvelut on saatava niitä tarvitsevien saataville. Inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää lääkehoidon arviointipalvelun saatavuutta on lähdetty Kuopiossa viisaasti vauhdittamaan palveluseteleillä. Kuopio mahdollistaa sen, että palvelun saanti ole kiinni lompakon paksuudesta. Kuopion saama vuoden Terveysteko ? palkinto meni todella oikeaan osoitteeseen. Kuopion palvelusetelimallista kannattaa Helsingin ottaa vinkkiä.   Sari Sarkomaa Munkkiniemeläinen kansanedustaja Valtiovarainvaliokunnan jäsen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi www.sarisarkomaa.fi Tel. +358 50 5113033 Ideasta kokeiluun - perustulokokeilun esiselvitys valmistui ??Perustulokokeilua selvittävä tutkimusryhmä on tehnyt ensimmäiset ehdotuksensa malleista, joilla perustuloa voidaan kokeilla käytännössä. Tutkimusryhmä luovutti esiselvityksensä 30. maaliskuuta sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle. Raportti kerää yhteen olemassa olevaa tietoa erilaisista perustulomalleista ja niihin liittyneistä kokeiluista ja tuloksista. Lisäksi siinä arvioidaan erilaisten perustulomallien vaikutuksia. Valtioneuvosto tekee esiselvityksen pohjalta päätöksen etenemistavoista, kokeilun toteuttamiseen tarvittavan kokeilulain valmistelusta, kokeiltavasta mallista tai malleista ja koeasetelmasta. Näitä linjauksia tutkimusryhmä täsmentää ja kehittää loppuraporttiinsa. Loppuraportin on oltava valmis 15. marraskuuta 2016. Perustulokokeilu on pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa ja yksi sen kärkihankkeista. Hanke on käynnistetty vuoden 2016 kestävällä selvityshankkeella perustulon toteuttamisesta. Varsinainen perustulokokeilu toteutettaisiin vuosina 2017?2018 ja hankkeen tu- lokset arvioitaisiin vuonna 2019. Perustulokokeilu on yksi niistä toimenpiteistä, joiden tavoitteena on uudistaa sosiaaliturvaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia, muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi, vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää julkistaloudellisesti kestävällä tavalla. Esiselvityksessä pohditaan puhtaan perustulon, osittaisen perustulon, negatiivisen tuloveron ja muiden mahdollisten mallien soveltuvuutta kokeiluun.
• MunkinSeutu 8 IRTI RIIPPUVUUDESTA HELSINKI ? RIIHIMÄKI ? TAMPERE ? KOKKOLA ? OULU Minnesota-mallista avohoitoa päihde,- läheis- ja ruoka-aineriippuvuuksiin. Ota yhteyttä. Kirjamme Viimeinen pisara -toipumisen avaimet saatavilla myös äänikirjana: Tilaa maksuton palvelukartoitus Kotisiivous | Kotipalvelu | Hoiva-ja sairaanhoito 010 3 2 7 7 1 0 0 | w ww. do me d i. f i OMPELUPALVELUJA Risto Kolanen Pääsiäisajan kulttuurikierros ???Kun maailma sai tarpeekseen tavarasta...? Circus Helsingin nuoret esittivät pääsiäisenä Suvilahden Voimalan Kattilahallissa suositun ?Tomusta? -esityksen. Sirkusnumeroista, tanssista ja teatterista koostuva esitys on vahvasti kulutuskriittinen tarina maailmanlopun jälkeisestä maailmassa hahmoineen ja enkeleineen. Vaikka sanoma on vakava, lapset viihtyivät hauskan ja taitavan kertomuksen parissa. Saga Kolehmaisen ohjaamassa esityksessä lavastus ja puvut ovat parasta antia. Vertikaaliköydellä tehtiin vaikuttavimmat numerot. Lava oli täytetty krääsällä. Esitys alkoi kahviosta, jossa esiintyjät olivat häkissä. Elämää kokeneita lauluja Laadukas ja asiakaskeskeinen palvelu Avoinna ti-pe 11-18, la 11-15, muina aikoina sop mukaan 0400 355 913 ? Ansaritie 3, Etelä-Haaga s.lootus@luukku.com ERGONOMISET JA LAADUKKAAT KENGÄT KEVÄÄSEEN! AN SH DM AD BY BY MASTER E H Nro 7 ? Viikot 14-15 ? Tänne saakka on tultu Pääkallolipun alla ja vasta sun luona löysin sataman / Mä oon maistanut kaipuun suolaa ja merten hopeaa / Mä oon vetänyt kaikkee krääsää, no hidasta nopeaa, Tiina Weckstöm avaaa Arto Mellerin runolaulua Anna-Mari Kähärän säveleen Teatteri Jurkan illassa ?Tähän on tultu?. Näyttelijä yhdisti voimansa painisti-säveltäjä Jussi Tuurnan kanssa. Tuloksena on elämää kokeneiden runoilijoiden tekstejä ulkomailta ja Suomesta karheina laulutulkintoina. Melleriä eniten, mutta myös Aulikki Oksasta, Pirkko Saisiota ja Arvo Turtiaista. Kaikkein persoonallisin on Weckstömin versio Jacques Brelin klassikkoon; jo Liisa Ryömän suomentamat sanat puhuttelevat: ?Ala vetää vaan?. Dylan uutena ja vanhana Bar Kapsäkiksi nimensä muuttanut Allotria-ravintola Hämeentiellä on järjestänyt Bob Dylan-iltoja kerran kuukaudessa samalla kokoonpanolla: Maria Hänninen laulu, kitara, viulu, Jukka Gustafsson, laulu ja koskettimet, Jan Noponen rummut, Pekka Nylund soolokitara ja Tero Siitonen bassokitara ja stemmalaulut. Joukko on kokenutta ja ansioitunutta monella musiikin saralla. Viidestä muusikosta neljä on usein ollut Stadin Juhlaorkesterissa. Kuulimme lankalauantaina jännittävän sekoituksen Dylan-klassikoita, mutta myös harvemmin kuultuja tuttavuuksia. Maria Hänninen vastasi herkemmistä Dylanin lauluista, kuten ?Trying to Get to Heaven?, ?One More Cup of Coffee? ja ?Mr Tambourine Man?. Wigwam-muusikko Jukka Gustafsson yllätti nuoremman yleisön karhean intensiivisillä tulkinnoillaan klassikoista ?Senor? ?Knockin´ on the Heaven´s Door? ja ?Like a Rolling Stone?. Kapsäkin kevääseen koottu muusikkoryhmä löysi todella hyvin uusia kulmia amerikkalaisen lauluntekijän rockballadeihin. Seu- Maria Hänninen laulaa, soittaa kitaraa ja viulua Kuva: Katja Karjalainen raavat illat ovat perjantaina 8.4. ja lauantaina 7.5., aina klo 21. Muskettisoturit valtaavat Suvilahden Klockrike-teatteri muuttui liikkuvaksi paimentolaiseksi talven aikana. Sen ?3 Musketeers ? East of Vienna? sai juuri ensi-iltansa ja on nähtävillä 11 kertaa Suvilahden Mad Housessa. Athos, Portos ja Aramis kohtaavat nykypäivän Wienissä. Heillä on missio, joka johtaa seikkailuihin ?Wienistä itään? Euroopan itärajoilla. ? Nomadielämä on tuntu- OEMAKERS TERVETULOA PALVELTAVAKSI! Puh. 020 734 8410 Mephisto Shop Helsinki Annankatu 34 A, 00100 HELSINKI Palvelemme ark. 10?18, la 10?16 www.mephistoshophki.com Asustehuolto Ullastiina ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 ~ Hyvä palvelu ~ Takuutyö Munkkiniemi Perustie 19 (09) 488 404 Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 Tiina Weckströmin ja Jussi Tuurnan Jurkka-ilta sai suosiota. Kuva: Saku Kaukiainen nut erittäin mukavalta! Alkuvuosi meni niin nopeasti Muskettisoturien harjoitusten parissa, että muutosta on tuskin ehtinyt huomata. Harjoitus- ja esiintymistiloja on tarjolla tarpeeksi, samoin sopivia yhteistyötahoja löytyy monenlaisiin erilaisiin projekteihin, Eeva Bergroth kertoo lehdelle ja jatkaa: ? Suvilahden alue soveltuu mainiosti kulttuurikäyttöön, ja tämän kaltaisille tiloille ja toimijoille on paljon tarvetta Helsingin kulttuurikentällä. Maailman monet kasvot Ruplassa Kallion Rupla-kahvilla on samalla Vintage-myymälä ja tapahtumapaikka. Se lahjoitti tilansa pääsiäisen lopuksi Haaga-Helian matkailualan opiskelijoiden käyttöön. Osana opintojaa he järjestivät virkeä pop up -näyttelyn, johon kutsuivat tuntemiaan nuoria kuvataitelijoita ja valokuvaajia mukaan teemalla ?Maailman monet kasvot?. Emilia Kannosto on visuaalinen taitelija ja kuvittaja, jonka tyyliin kuuluvat runsaat yksityiskohdat ja tilanteet. Häntä kiinnostavat ihmisten tunnetilat. Emilia tekee työnsä käsin ja skannaa ne sitten koneelle. Pidin paljon hänen työstään ?Wake me up!? (=Herätä minut). Sanni Sirén haluaa nähdä ihmiset muuna kuin tilastoina ja politiikkana. Hän tekee leikkimielisiä akvarellitöitä, esimerkiksi ihmisistä bussipysäkillä. ? Vaikka naapurisi rukoilisi eri tavalla kuin sinä, hänen arkipäiväiset ongelmansa ovat aivan samoja kuin sinunkin. Kirkkojen kauneus ja kauheus Musketöörit Carl Alm, Noora Dadu ja Matti Raita kiertävät toukokuussa Latviassa ja Virossa. Kuva: Dan Henriksson Pääsiäisajan mielenkiintoisin teema oli Tiina Vainion Pro Fide -näyttely TMgalleriassa Erottajanmäellä. Taitelija pohtii politiikan ja uskonnon liittoa ja niiden sekoittamista tarkoitushakuisesti sekä uskontojen ytimien samankaltaisuutta ja kulttuurisidonnaisuutta.  ? Aihe on erittäin ajankohtainen tälläkin hetkellä eri uskonnollisten suuntausten asettuessa toisiaan
• MunkinSeutu Viikot 14-15 ? Nro 7 9 Viisi muusikkoa esittää Dylania uudella tavalla. Kuva: Katja Karjalainen Sanni Sirén tekee humoristia akvarelleja ihmisten arkipäivästä. Bussipysäkkinäkymä puhuttelee. Kuva: Jenni-Mari Viljanen Ritva Oksanen ja Pedro Hietanen ovat esittäneet Näyttelijätärtä kolmatta vuotta. Kuva: Tommi Kantanen Valomatkassa kävellään taivaalla Kuva: Ainu Palmu Emilia Kannosto työskentelee kuvataitelijana. Wake me up! Kannustaa heräämään Taitelijakuva: Jenni-Mari Viljanen Salla Hakanpää etsii valoa Kuva: Ainu Palmu Valomatka on Bravo! -festivaalin kautta aikojen ensimmäinen kotimainen kantaesitys. Teoksen konsepti ja kuva-animaatiot ovat valosuunnittelija Ainu Palmun käsialaa. Ikärajasuositus oli yli 6-vuotiaille. Omassa rivissäni istui nuorempia tai sen ikäisiä, joista osalla mielenkiinto harhaili muualla, vaikka esitys on visuaalisesti todella kaunis. Lapsitekopalkinto musiikin kera Mimmit on todella energinen ja monipuolinen sisarpari. Kuva: Teppo Suontakanen Taitelija Tiina Vainio Hagia-Sofia -työnsä äärellä kertoo purjekankaan koosta. Kuva: Jukka Juhola vastaan ja aiheuttaen mm. kasvavia pakolaisvirtoja. Taitelija oli paikalla ja esitteli suurikokoisia akryyli- ja tuhkamaalauksiaan, jotka on toteutettu kuluneille valkoisille purjeille. Niissä eteemme aukeaa kirkkojen, synagogien ja moskeijoiden sisätilat purjekankaan kohotessa ylös monen metrin korkeuteen ja valuessa alhaalla osittain lattialle kasaan. Olimme ikään kuin maalausten sisällä. Tabletin kokoisella näytöllä oli punasävyinen videoteos, jonka aiheena on tuhottuja pyhiä rakennuksia, kirkkoja viime vuosilta ja vuosikymmeniltä. Mukana on tuhottuja rakennuksia mm. Ukrainasta, Bosniasta, Kroatiasta, Moskovas- ta ja Norjasta. Viivapiirustus muuntuu videon aikana maalauksenomaiseksi valööripiirustukseksi. Vanhin tuhottu pyhättö oli Gdanskin synagooga v. 1939 hyökkäyksessä, tuorein Aleppon pyhättö v. 2013 Syyrian sisällissodassa. Työläisädistä näyttämödiivaksi Ihailtu näyttelijätär Ritva Oksanen on kiertänyt taiteilijajuhlanäytelmänsä kanssa jo kohta kolme vuotta. Hän päästää katsojan kurkistamaan näyttelijäntyön kulisseihin. ?Näyttelijätär? pureutuu muistiin ja kertaa esiin roolitöitä 50 vuoden ajalta. Helsinkiläisten kulttuuritalojen täydet kat- somot saivat kokea katkelmia ?Elämänmenon? Eilaan sodanjälkeisestä työläisnaisesta miessuhteineen ?Pesärikon? Lainaan ja lopulta Suuriin Diivoihin, kuten Marlene Dietrich. Ironisia spiikkejä ja kauniita lauluja. Lopuksi hiljennyimme Niskavuoren äärellä. Neljän pienen tytön äiti aloitti Radioteatterissa ja ihaili Brigitte Bardot´n tukkamuotia. Hän löi läpi laulajana Syksyn Sävelen vaikuttavalla esityksellä ?Tuli mies?, jonka myös kuulla lavalla. Oksasen repertuaari on valtavan monipuolinen: Katkeroitunut eteläpohjalainen. Ylpeä hämäläinen. Elämään pettyvä karjalainen. Valomatka uudistaa nykysirkuksen Huippuosaava Salla Ha- Palkinto kannustaa työhön lasten parhaaksi, Tuomas Kurttila sanoo. Kuva: Teppo Suontakanen kanpää tekee sirkukselle saman kuin Susanna Leinonen aiemmin tanssille. Tähän asti Hakanpää on keskittynyt vertikaaliköyden taituruuteen aikuiselle yleisölle. Nyt hän laajentaa ?Valomatkassa? ilmaisuaan varjoteatteriin kokeellisilla kuva-animaatioilla ja ottaa kohteekseen lapsiyleisön.. Lapsille kerrotaan kaupungista, jonka varjot alkavat kasvaa, kunnes niistä tuli aivan liian suuria. Tyttö nimeltä Sisko saa eräänä aamuna kaupungin hämäryydestä tarpeekseen ja lähtee etsimään valoa. Esitys paljastaa valon ja varjon salaisuudet tavalla, jota ei ole juuri nähty. Nuorten Kotkien vuoden 2015 Lapsitekopalkinto myönnettiin lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilalle. Palkinnon luovutti Nuorten Kotkien puheenjohtaja Päivi Lipponen Pasilan pääkirjastossa. Palkinto on kuvanveistäjä Anneli Sipiläisen valmistama Simpukka. Lapset eivät itse ole mukana päätöksenteossa. Kurttilalla on taito tuoda lasten ääni kuuluville ja nostaa tutkittua tietoa mukaan keskusteluun. Keskustelun ylläpitämisen lisäksi taito kuunnella on äärimmäisen tärkeätä. Kiitospuheessaan Kurttila viittasi palkintona olleeseen simpukkaan. Jokainen lapsi on yksilöllinen ja arvokas kuin helmi simpukan sisällä. ? Lapsiystävällinen yhteiskunta on mahdollinen, mutta huoleni eriarvoistumisesta on suuri. Kestävä yhteiskunta perustuu huolenpitoon jokaisesta lapsesta. Palkinnonluovutustilaisuudessa esiintyi kahden sisaruksen muodostama lastenyhtye Mimmit. Osallistujat pääsivät Mimmien matkassa tapaamaan eläimiä eri puolilta maailmaa. Näimme hienot pandalasit ja Peppi-tanssin. Teksti: Risto Kolanen
• MunkinSeutu 10 Helsinki New -muotiviikko kokoaa alan toimijat ??Helsingissä järjestetään toukokuussa uusi muotialan tapahtumakokonaisuus Helsinki New ? Fashion Showcase. Kokonaisuuteen kuuluu muodin ammattilais- ja yleisötapahtumia kuten näytöksiä, myyntitapahtumia, näyttelyitä ja seminaari. ? Meillä on paljon suunnittelijoita ja brändejä, jotka ansaitsevat kansainvälistä huomiota. Ala vaatii erilaisten liiketoimintamallien kehittämistä ja kansainvälisten verkostojen rakentamista. Mielestämme aika on nyt kypsä isommalle tapahtumakokonaisuudelle, sanoo viikon perustajiin kuuluvava Miia Koski Pre Helsinki -hankkeesta. Helsinki New isännöi toukokuussa kansainvälistä toimittaja ja sisäänostajien joukkoa. Viikon aikana Helsingissä vierailevat muun muassa Vogue Italia, ELLE Korea, Interview, Le Monde, Die Zeit, Dazed&Confused sekä sisäänostajia Japanista, Lontoosta ja  New Yorkista. Lisäksi Helsinkiin saapuu suunnittelijoita ja alan muita toimijoita. Suomalaisen muodin uutta aaltoa pidetään kansainvälisesti kiinnostavana erityisesti taiteellisen osaamisen ja hyvän laadun vuoksi. Helsinki New -tapahtumakokonaisuus julkistetaan huhtikuussa tapahtumaviikon verkkosivuilla. Helsingin kaupunki on Helsinki New -hankkeen yhteistyökumppani. Nro 7 ? Viikot 14-15 Työllisyydenhoidon kustannukset ovat jyrkässä kasvussa Kaupungin vuoden 2015 tulos romahti edellisvuoteen verrattuna Jatkoa sivulta 3 ??Vuonna 2015 asuntorakentaminen oli erittäin vilkasta ja erityisesti aloitettujen rakennushankkeiden määrä oli ennätyksellisen suuri. Asuntorakennushankkeita käynnistyi lähes 2 500 enemmän kuin vuotta aiemmin, vuoden 2014 aloitusmäärä vastatessa melko tarkasti 2000-luvun keskiarvoa. Rakentaminen oli vilkasta erityisesti Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan projektialueilla sekä Lauttasaaressa. Suurimmat esirakentamiskohteet sijaitsivat Kalasatamassa, 13,9 miljoonaa euroa, Länsisatamassa, 9,0 miljoonaa euroa ja Pasilassa, 7,2 miljoonaa euroa. Kalasataman alueen kunnallistekniikan rakentaminen eteni mm. Sörnäistenniemessä, Kalasataman keskuksessa ja Sompasaaressa. Keski-Pasilan keskuksen katurakentaminen keskittyi uuden Pasilan sillan,Teollisuuskadun ja Veturitien rakentamiseen. Kaupungin tilikauden tulos oli 18,6 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vertailukelpoinen tulos oli 188,5 miljoonaa euroa. Kaupungin vuoden 2015 kirjanpidollisen tuloksen muodostumiseen vaikuttivat osaltaan Helsingin Bussiliikenne Oy:n liiketoiminnan kauppaan liittyvät kirjanpidolliset kirjaukset. Vuosikate oli 265 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletuksena pidetään, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Vuosikate kattoi poistot 69-prosenttisesti. Vuosikate oli 114 miljoonaa euroa korkeampi kuin talousarviossa ennakoitiin. Verotulot toteutuivat 54 miljoonaa euroa talousarviota korkeampina ja verotuloa kertyi 3,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kunnallisveroa kertyi 2 480,8 miljoonaa euroa (kasvua 1,9 prosenttia), kun veroprosentti oli 18,5. Yhteisöveron tuotto oli 372,5 miljoonaa euroa eli kasvua oli 20,2 prosenttia. Kiinteistöveroa kertyi 214,3 miljoonaa euroa; kasvua edellisvuodesta oli 7,6 miljoonaa euroa eli 3,7 prosenttia.  Helsingin saamat valtionosuudet olivat 273,2 miljoonaa euroa.   Lainaa oli 2 518 euroa asukasta kohden, kun edel- Tuloslaskelma 1 000 euroa Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot 01.01.?31.12.2015 1 041 561 114 807 -4 302 828 -3 146 460 3 067 915 273 172 104 859 -34 371 265 115 -385 695 139 182 18 601 10 232 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ ALIJÄÄMÄ (-) lisenä vuonna määrä oli 2 540 euroa. Lainakanta oli vuoden 2015 lopussa 1,582 miljardia euroa. Kaupungin maksuvalmius oli vuoden lopussa 70 päivää ja tilanne mahdollisti kaupungin lainanoton ajoittamisen vuoden 2016 puolelle. Omavaraisuusaste oli 78 prosenttia. Kaupungin oma- 01.01.?31.12.2014 1 761 709 124 786 -4 665 124 -2 778 629 2 951 931 250 648 80 345 -23 632 480 663 -408 147 1 172 048 1 244 564 388 637 28 834 varaisuusaste on pysynyt viime vuodet 75 prosentin yläpuolella, kun kuntataloudessa keskimääräinen tavoite on 70 prosenttia. Taseen loppusumma on 13,601 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta on 45 miljoonaa euroa. Kaupungin taseen eroissa vuoden 2015 lopussa ver- 1 633 201 rattuna vuoden 2014 loppuun näkyy kauttaaltaan 31.12.2014 tehdyt Helsingin Energia -liikelaitoksen, Palmia-liikelaitoksen ja Satama-liikelaitoksen yhtiöittämiset. Edellisten tilikausien ylijäämä kasvoi yhtiöittämisten kirjanpidollisten kirjausten seurauksena 1,397 miljardia euroa. Bryggeri Helsinki panee oluensa nyt omalla biokaasulla Tilapioneerit -kurssi avaa Marian sairaalan alueen ??Vuoden olutravintolaksikin valittu panimoravintola Bryggeri Helsinki on aloittanut yhteistyön Gasumin kanssa. Aiemmin maakaasua oluttuotannossaan hyödyntänyt Bryggeri Helsinki on siirtynyt käyttämään kokonaan kotimaista biokaasua. Bryggeri Helsingin käyttämä biokaasu syntyy suurimmaksi osaksi panimotoiminnan sivuvirrasta, jolloin oluen tuottamisesta syntyvä jäte päästään hyödyntämään tuotannossa uudelleen. Bryggeri Helsinki pyrkii toiminnassaan ympäristöystävällisyyteen. Esimerkiksi panimoravintolan raaka-aineissa panostetaan kotimaisuuteen ja lähiruoan suosimiseen. Kotimainen biokaasu lisää yhtälöön vielä uusiutuvan energian. ? Biokaasuun siirtyminen on Bryggeri Helsingille selkeä ratkaisu jätteestä syntyvään ongelmaan. Saimme ensimmäisen biokaasumerkillä varustetun oluemme, 4,5 % IPA:n markkinoille pääsiäisen jälkeen. Biokaasua toki hyödynnetään muidenkin oluidemme valmistuksessa ja keittiömme puolella kaasuliesissä. Lisäksi ympärivuotisella terassillamme nautitaan tarvittaessa biokaasun tuottamasta lämmöstä terassilämmittimien avulla, Bryggeri Helsingin toimitusjohtaja Pekka Kääriäinen sanoo. Bryggeri Helsinki tuottaa vuosittain noin 100 000 litraa olutta, ja tuotannon si- ??Opiskelijat suunnittelevat tilapäiskäyttöä toimintansa lopettaneeseen sairaalaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kaupunkitapahtumaan on vapaa pääsy lauantaina 7.5.2016. Juuri käynnistymässä oleva Tilapioneerit-projektikurssi kokoaa 30 opiskelijaa Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta monitieteiseksi työryhmäksi ideoimaan tulevaisuuden käyttöjä vastikään vapautuneeseen sairaalarakennukseen Kampissa. Sairaalassa tutkitaan ja kokeillaan kuukauden ajan kulttuurin ja tilapäiskäyttöjen hyödyntämistä alueiden kehittämisessä. - Tilapäiskäytöt antavat kaupunkielämälle ja kulttuurille uusia mahdollisuuksia historiallisesti arvokkaassa sairaalamiljöössä, sanoo kurssia johtava kulttuurimaantieteen yliopistonlehtori Rami Ratvio Helsingin yliopistosta. Opiskelijat kehittelevät tilojen mahdollisia käyttöjä tulevaisuudessa asukkaiden, kaupungin edustajien ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Ideoissa hyödynnetään kansainvälisiä esimerkkejä ja alueella kerät- Bryggeri Helsinki. Bryggeri Helsinki panee oluensa nyt omalla biokaasulla. vuvirtana mäskiä noin viisikymmentä tonnia vuodessa. Aiemmin pääasiassa eläinten rehuksi päätynyt mäski lähetetään nyt Lassila & Tikanojan toimesta Labion biokaasulaitokselle Lahteen, josta tuotettu biokaasu palaa takaisin Bryggeri Helsingin käyttöön. Liki kaikki panimon tarvitsemasta vuosittaisesta 130 MWh:n kaasumäärästä syntyy Bryggeri Helsingin omasta jätevirrasta. Kyseessä on siis niin sanottu suljettu kierto ja hyvä esimerkki kiertotaloudesta. ? Bryggeri Helsingin oluiden fanina olen erittäin tyytyväinen siihen, että yritys on alkanut hyödyntämään Gasumin tarjoamaa biokaasua. Myös se, että yrityksen biokaasu syntyy omasta jätevirrasta, on hyvä esimerkki sellaisista kestävän kehityksen ratkaisuista, jotka ovat tulleet yrityksille mahdollisiksi vasta viime aikoina, Gasumin myyntipäällikkö Timo Jokila sanoo. Gasumin biokaasu on aina täysin uusiutuvista raaka-aineista valmistettu kotimainen biopolttoaine, jota syötetään kaasuverkkoon Espoosta, Kouvolasta ja Lahdesta sekä tästä kesästä eteenpäin myös Riihimäen uudesta biokaasulaitoksesta. Biokaasu on monikäyttöinen energianlähde, jota myydään teollisuudelle, palveluita tarjoaville yrityksille, lämmön- ja voimantuotantoon, liesikäyttöön kotitalouksille ja ravintoloille sekä maantieliikenteen polttoaineeksi. Biokaasumerkki takaa kuluttajille, että tuote on valmistettu kotimaisella biokaasulla. Merkin tavoitteena on edistää kestävää kehitystä antamalla kuluttajille valta vaikuttaa tuotteen valmistuskaareen. Sen käyttöoikeus myönnetään biokaasulla valmistetuille tuotteille ja tuoteryhmille tai palveluille, joiden tuottamisessa on hyödynnetty biokaasua. Tuotteen valmistajan hankkiman biokaasun määrän on vastattava tuotteen tai tuoteryhmän valmistuksessa käytetyn kaasun määrää. tävää tutkimustietoa. Kurssilla etsitään ideoita, joita kokeillaan kurssin järjestämässä kaupunkitapahtumassa 7.5.2016. Tilapäiskäytön muodoista kurssilla ovat esillä muun muassa kaupunkiaktivismi, hallinnon uudet roolit ja start-upit kaupunkikehityksen vauhdittajina. Case-esimerkit vaihtelevat The Quest -kaupunkiseikkailusta tilapäiskäyttöjen koealueeseen Tampereen Hiedanrannassa. Kurssi järjestetään yhteistyössä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen, kulttuurikeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja elinkeino-osaston kanssa. Virastojen lisäksi mukana on laaja monialainen joukko kaupunkikulttuurin asiantuntijoita, tutkijoita, suunnittelijoita, yrityksiä ja kansalaistoimijoita. Tilapäiskäyttöjä pilotoiva ja aluekehittämistä tutkiva kurssi järjestetään tänä vuonna neljättä kertaa. Vuonna 2014 Jätkäsaaren L3-makasiinissa järjestetty Piilopuisto-kaupunkitapahtuma keräsi noin 1000 kävijää. Tykkää meistä Facebookissa Facebook/kaupunkilehdet
• MunkinSeutu Viikot 14-15 ? Nro 7 11 Ruutia!-tanssifestivaali lapsille ja nuorille valtaa Kaapelitehtaan ??Tanssiteatteri Hurjaruuthin emännöimä kansainvälinen tanssifestivaali Ruutia! valtaa Kaapelitehtaan huhtikuussa. Festivaalilla nähdään korkeatasoisia lapsille ja nuorille suunnattuja esityksiä Italiasta, Espanjasta, Ruotsista ja Suomesta. Festivaali järjestetään Kaapelitehtaalla Hurjaruuthin ja Zodiakin näyttämöillä sekä Teatterimuseon tiloissa 19.? 23.4.2016. Ohjelmistossa nähdään aiemmin festivaalilla vierailleen ja kansainvälisesti palkitun italialaisryhmän uusin tanssiteos. Compagnia TPO:n interaktiivista videotekniikkaa ja nykytanssia yhdistävä esitys POP UP Garden on ylistys kaikille yllättävien paikkojen puutarhureille. Visuaalisuudellaan lumoavan esityksen myötä näyttämö muuntautuu vehreäksi puutarhaksi ja lapset pääsevät tanssijoiden matkaan kasvamaan kukkien ja kasvien kanssa. Lisäksi festivaalilla nähdään kaksi teosta maineikkaalta ruotsalaiselta koreografilta Claire Parsonsilta, perheen pienimmille suunnattu tanssia ja lempeää sirkusta yhdistävä Marmeladi sekä yli 5-vuotiaille suunnattu tanssiteos Och Sen?, jossa katsojat temmataan mukaan leikkisään aarrejahtiin. Myös maailmalla kiertänyt espanjalainen matkalaukkuteatteri The Bag Lady Theatre tuo esityksensä Teatterimuseon näyttämölle ja Hurjaruuthin lavalla nähdään tuore kotimainen kantaesitys, koreografi Kimmo Alakunnaksen ja sirkustaiteilija Janna Haaviston lastenesitys Bisarri. Ruutia!-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Festivaa- ?? ?  ?   ? ???
•   ?? ? ?? ?  li on 20 vuoden ajan tutustuttanut kotimaista tanssi- ja teatteriyleisöä laadukkaisiin kansainvälisiin esityksiin sekä uudenlaisiin tapoihin tehdä näyttämöteoksia lapsille ja nuorille. Festivaalituotanto tekee vuosittain yhteistyötä Vantaan kulttuuritoimen kanssa ja Ruutia!-festivaalin esityksiä vierailee Vantaan Tanssin viikkojen ohjelmistossa. Ruutia!-festivaalin yleisöpohja on laajentunut merkittävästi vuosien aikana ja festivaali on vakiinnuttanut paikkansa pääkaupunkiseudun tanssitarjonnassa. RUUTIA! Kansainvälinen tanssifestivaali lapsille ja nuorille Kaapelitehtaalla 19.?23.4.2016 Lippujen hinnat 15/12 ?. Ryhmät arkiaamuisin 8 ? / hlö. ? ??  ­??  ?   
• ???
•    ?  ? 