• Asustehuolto Ullastiina Kotisiivousta Munkinseudulla! ? Vaatekorjaukset ? Tilaustyöt ? Hääpuvut ? Nahkavaatteet ? Turkit ? Pesulapalvelu ? Nahkapesu ? Kodintekstiilit ? Alihankinta ym. Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella. Soita Alajärven Emännälle M. Bucht p. 010 281 2600 Länsi-Pakila Rapparintie 6 (09) 752 2668 myös taitoluistinteroitus/ 050 5589984 Munkkiniemi Perustie 19 ~ Hyvä palvelu (09) 488 404 ~ Takuutyö Itäkeskus Itäkatu Stockmann yläkerta 4 krs. (09) 343 3009 OSTAMME ASUNTOSI Ei välityspalkkiota pyydä tarjous netistä: www.finnreal.fi puh. 040 516 9611 MunkinSeutu 2015 - Viikot 14-15 Munkkiniemen seudun kaupunginosalehti 1/2015 6,40 Lounas ark. klo 10.30?15 Salaattipuffet, pääruoka Maukas à la carte ? erikoisuuksia ja tuttuja herkkuja ? Tarjoukset LOUNAS klo 10:30-15:00 kaikki listalta -10% Kaikkiin annoksiin sisältyy basmatiriisi, tandoori naanleipä, raita papukastike tai minttuchutney ja salaattibuffet Meiltä mausteinen nepalilainen tee ja kahvi sekä paikallinen olut. UDET TO ? UUTU HOITO ? RAVIN VINKIT ? NEUVOT ? Tärkeät leikkaukset: Kastraatio ja sterilisaatio A TAITEILIJAN MUUS Ä: JA PARAS YSTÄV Kissaihmiset älykkäämpiä kuin koiraihmiset? Kissatalon asukas löytää kodin e Madamoisella Mimm RAGDOLL jälleen suosituin rotu Take away, A-oikeudet yksityistilaisuudet (100 paikkaa) juhlabuffet, catering, merkkipäivät, kokoukset A´la carte ma- pe klo 15-22, la-su klo 12-22 kaikki listalta -20% Kaikkiin annoksiin sisältyy basmatiriisi, tandoori naanleipä, jogurttiraitakastike, papuja ja salaatti. Voimassa 1.4.-30.4.2015 asti tällä kupongilla, ei pyhäpäivinä. 1 annos/kuponki/hlö ? Nepalilainen Ravintola Gurans Mannerheimintie 168, p. (09) 454 6181 Ma-pe 10.30?22.30, la-su 12?22.30 www.ravintolagurans.fi Ruskeasuon Teboil -bensa-asemaa vastapäätä Vihreäsilmäinen venäjänsininen MUTKATON PERUSKISSA KSI IN ELÄMÄ UUSI sta Maalaiskisuak si rivitalokiss NINN Asiaa, viihdettä, tunteita, upeita kuvia ja hellyttäviä tarinoita 46. vuosikerta - Nro 7 VANKKAA OSAAMISTA EDUSKUNTAAN SEIJA MUURINEN Sairaanhoitaja-diakonissa, terveystieteiden tohtori Kaupunginvaltuutettu Sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja Monipuolisen käytännön työkokemuksen omaava terveys- ja sosiaalipalvelujen vahva osaaja ? kokenut ikäihmisten palvelujen uudistaja 54 www.seijamuurinen.net Maksan ilmoituksen itse
• MunkinSeutu 2 Viikot 14-15 ? Nro 7 Ekologisesta elämänmuodosta kiinnostuneille! o l e o Ek isesti Luonnonmuka l Ekologisesti l Puhtaasti Extrahinta 4,90 Aidosti l Kotoillen Majoitu maalla! Tuhkaa luomumaahan! t ö n n ä ä s n a r i v E Tilaa lehti! a j ä i s k e n i e t a v i s o su www.ekoelo.fi a i j a t t o u t i h ä l t a kiusaav www.ekoelo.fi 2/2015 6,70 EU jarruna koivutisleelle Paradise Oskar on nyt lauluntekijä Axel Ehnström ? l Eläköön sarvellinen pässi! Hengittävä ekotalo FREDU SIRVIÖ: n a o u r ä e k r ä J valvontaan! Ekoelo
• Viikot 14-15 MunkinSeutu 46. vuosikerta ? nro 7 Ajankohtaista Helsinginkujalle tulossa kerrostalo? Jussi Pajunen. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Pertti Nisonen. Helsingin tuottavuus nousi ja menojen kasvu hidastui Tilinpäätös vuodelta 2014 ??Kaupungin toimintamenot ilman liikelaitoksia kasvoivat 0,6 prosenttia. ?Suunta on oikea. Kaupunginvaltuusto on strategiaohjelmassa linjannut, että velkaantumiskehitystä hidaste- tamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla?, Jussi Pajunen jatkaa. Sivu 11 ??Helsinginkujalle nousee jopa kahdeksankerroksinen talo, jos taloyhtiö Helsinginkatu 17 saa tahtonsa läpi. Taloyhtiö suunnittelee uutta taloa omistamalleen tyhjälle tontille Helsinginkujan varrelle. Talon rakentaminen vaatisi tontilla olevan luonnontilaisen kallio-alueen räjäyttämistä. Kahdeksankerroksisen uudisrakennuksen räystäskorkeus nousisi samaan koreuteen kuin ympäröivät talot. Tähän saakka rakentamaton alue on toiminut valokuiluna korttelin sisäpihan puolen asuntoihin ja sisäpihalle. Asukasaktivisti SirkkaLiisa Lahtinen kertoo, että rakennus valmistuessaan pimentäisi myös naapuritalon asuntoja. ? Uudisrakennus tulisi heikentämään melkoisesti asukasviihtyvyyttä. toteaa Lahtinen. Taloyhtiö päättää kuluvan vuoden aikana ryhtyykö se hankkeeseen. Vaihtoehtoja on kaksi: joko kallion tilalle nousee kerrostalo tai kalliot säilytetään. taan pitämällä emokaupungin käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena, vähennettynä vuotuisella yhden prosentin tuottavuuden parantamistavoitteella sekä rahoit- Helsingissä ennätysmäärä kongresseja vuonna 2014 ??Helsingissä järjestettiin viime vuonna kansainvälisiä kongresseja enemmän kuin koskaan ennen. Kongressit toivat viime vuonna kaupunkiin yli 40 000 vierasta ja noin 75 miljoonan euron matkailutulot. Helsingissä järjestettiin lähes puolet koko Suomen kongresseista. Pro Congress -palkinnon sai tänä vuonna Helsingin ehdokas, koe-eläinalan asiantuntija FT Tarja Kohila. Helsingissä järjestettiin viime vuonna 310 kansainvälistä järjestökongressia, joihin osallistui yli 40 000 kongressivierasta. Valtaosa kongresseista oli matematiikan ja luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden ja historian, taloustieteiden, johtamisen ja viestinnän sekä lääketieteen aloilta. ? Helsingin suosio kansainvälisenä kongressikaupunkina on kasvanut jatkuvasti, ennätyksellisiä kongressivuosia on ollut nyt kolmena vuotena peräkkäin, kongressipäällikkö Ines Antti-Poika Helsinki Convention & Events Bureausta kertoo. Helsinki pääsi maaliskuussa myös kansainvälisen Smart Meetings -kongressi- ja kokousalan aikakausjulkaisun kymmenen kongressikaupunkikohteen listalle muun muassa Barcelonan ja Shanghain seuraan. On myös odotettavissa, että Helsingin sijoitus kansainvälisesti suo- situimpien kongressikaupunkien listalla nousee tänä vuonna viime vuoden 20. sijasta. Myös kuluvasta kongressivuodesta on tulossa erittäin vilkas. Kesän kongresseista suurimpia ovat ETYJ:n parlamentaarinen yleiskokous heinäkuussa Finlandia-talossa (700 osallistujaa), Kansainvälisen Rehtoreiden Liiton kongressi elokuussa Finlandia-talossa (1500 osallistujaa) ja Helsingin yliopiston järjestämä luonnontieteen opetuksen tutkimuksen konferenssi Messukeskuksessa (1200 osallistujaa) elo-syyskuun vaihteessa. Helsingin ehdokkaalle Vuosittain Finland Convention Bureaun jakama Pro Congress -palkinto myönnettiin tänä vuonna Helsingin ehdokkaalle FT Tarja Kohilalle. Kohila on erittäin arvostettu koe-eläinalan asiantuntija niin Suomessa kuin ulkomailla. Hänet tunnetaan erityisesti ansioistaan koeeläintoiminnan kehittämisessä ja alan eettisten ohjeiden laatimisessa. Tutkimustyönsä ja julkaisunsa Tarja Kohila on tehnyt toksikologian alalta ja tutkinut mm. alkoholin sekä raskasmetallien, alumiinin ja lyijyn hermostotoksisuutta. Palkinto myönnettiin pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta työstä kansainvälisten kongressien hankkimiseksi Suomeen. Nuoriso-ohjaajat Ilkka Lindberg, Anne Laine ja Jeppe Cavonius. Still going strong ?­Munkan nuorisotalo 25 vuotta! ??Munkan nuorisotalo vietti lauantaina 28.3. musiikkipainotteisissa tunnelmissa 25-vuotissynttäreitään ja muisteli värikkäitä vuosia. Munkkiniemen nuorisotalo perustettiin aikana, jolloin alueella vallitsi vahva Munkka-henki. Nuorisotalon syntyyn vaikuttivat aktiivisten asukkaiden kannanotot. Jo vuonna 1975 alueella käytiin keskustelua nuorisotalon tarpeellisuudesta.    Nuorisotalo perustettiin lopulta vanhan paloaseman tiloihin, ja avajaisia vietettiin 1.? 2.2.1990. Nuorisotalon isäntänä toiminut Mikko Johansson on tällä hetkellä nuorisoasiainkeskuksen toiminnanjohtaja läntisessä nuorisotyöyksikössä, jonka piiriin Munkkiniemen nuorisotalokin kuuluu.  Alun perin nutalla toimi ateljee, pari vuotta myöhemmin sinne saatiin moottorihalli ja le- gendaarinen demostudio, jossa vuosien varrella on käynyt äänittämässä musiikkiaan monta nimekästä bändiä ja artistia, kuten Ville Valo, Apocalyptica, Lordi, Kasmir ja Don Huonot. Studion korkeaa tasoa ovat pitäneet yllä nimekkäät tuottajat, kuten Hiili Hiilesmaa, Jukka Puurula, Janne Joutsenniemi ja Jeppe Cavonius. Sivu 7
• MunkinSeutu 4 Pääkirjoitus Päätoimittaja Juha Ahola ÂYleisönosasto Nro 7 Kaupungin taloudenpitoon löytymässä järjestystä K aupungin toimintamenot ilman liikelaitoksia kasvoivat viime vuonna 0,6 prosenttia. Valtuusto on linjannut, että velkaantumiskehitystä hidastetaan pitämällä käyttömenojen reaalikasvu asukasmäärän kasvun mukaisena, vähennettynä vuotuisella yhden prosentin tuottavuuden parantamistavoitteella sekä rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella ja kiinteän omaisuuden myyntituloilla. Vuosikate oli 480,7 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate kattoi poistot 117-prosenttisesti. Vuosikate ilman liikelaitoksia ja rahastoja oli 212,3 miljoonaa euroa ja kattoi poistoista 75 prosenttia. Perusoletuksena pidetään, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Yhtiöittämisten kirjanpidolliset vaikutukset tuloslaskelmassa eivät vaikuttaneet vuosikatteeseen. Verotuloja kertyi 2 951 miljoonaa euroa, 45,6 miljoonaa euroa eli 1,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnallisveroa kertyi 2 435,1 miljoonaa euroa, kun veroprosentti oli 18,5. Kunnallisveroa kertyi 7,0 miljoonaa euroa eli 0,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Yhteisöveron tuotto nousi 41,2 miljoonaa euroa eli 15,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Kiinteistöveroa kertyi 206,7 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuodesta oli 11,4 miljoonaa euroa eli 5,8 prosenttia. Valtionosuudet olivat 250,6 miljoonaa euroa ja ne vähenivät edellisvuodesta 25 miljoonalla eurolla. Maksuvalmius oli vuoden lopussa 44 päivää. Se tarkoittaa, että kaupunki pystyy maksamaan laskut, palkat ja muut kulut 44 päivän ajan, vaikka kaupungin kassaan ei tulisi rahaa. Rahavarat kasvoivat vuoden alun tilanteesta 86,6 miljoonalla eurolla. Lainaa oli 2 540 euroa asukasta kohden, edellisenä vuonna luku oli 2 446 euroa. Lainakanta oli vuoden 2014 lopussa hieman alle 1,6 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 70 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 78 prosenttia. Kaupungin omavaraisuusaste on pysynyt viime vuodet 75 prosentin yläpuolella, kun kuntataloudessa keskimääräinen tavoite on 70 prosenttia. ÂPuheenvuoro Eläkeläinen ei ole vapaamatkustaja ??Seuratessani tämän päivän politiikkaa tulee väistämättä mieleen ne epäkohdat, jotka kohdistuvat puoleen kansastamme. Nämä ryhmät ovat lapset ja eläkeläiset. Kansamme kehittyi valveutuneen valtiojohdon ja ymmärtäväisten esivanhempiemme avulla köyhästä maatalousvaltiosta rikkaaksi teollistuneeksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Niukoistakin oloista lähetettiin lapset koulun penkille. Suomi on korkeasti koulutettujen maa. Nyt lapset on unohdettu ? lapsilisiä leikataan, nuoret ovat työttömiä ja opettajia lomautetaan. Entä sitten eläkeläiset? Maamme kansalaisista on neljännes eläkeläisiä. Heidät mielletään usein passiiviseksi kansanosaksi. Eläkeläisten osuus kansantaloudessamme on kuitenkin merkittävä, sillä he ovat suurin yksityisen sektorin palvelua ostava ryhmä. Siksi eläkeläisten rasittaminen ylimääräisillä veroilla, kuten taitettu indeksi, eläkeleikkaukset ja raippaverot on lyhytnäköistä politiikkaa. Eläkeläisiltä kerätyillä varoilla rahoitetaan yhteiskunnan toimintoja ja eläkeyhtiöiden kautta julkista sektoria, ilman että eläkeläiset ovat edes mukana päätöksenteossa heidän varoja käytettäessä. Kauppalehti toteaa 14.8.2014, että ?huoli pois, eläkkeiden maksuvaroja riittää jopa sadaksi vuodeksi?, siksi eläkkeiden tasoa pitäisi nostaa ja poistaa leikkaukset. Tällä vähennettäisiin paineita pienten eläkkeiden aiheuttamiin sosiaaliturvan paineisiin. Samalla se lisäisi kotimaista kulutusta, joka puolestaan poikii työpaikkoja. Nyt kerätyt eläkevarat makaavat turhan panttina ? toimettomana rahana elä- kuiskoulutuslinjan johtajana vuodesta 2009. Aiemmin hän on ollut Helsingin palvelualojen oppilaitoksen vs. rehtorina ja apulaisrehtorina, Suomalais-venäläisen koulun rehtorina, Lahden Tiirismaan lukion rehtorina sekä projektipäällikkönä Opetushallituksessa. Pohjolainen aloittaa virassa huhtikuun alussa, kun ny- Kotihoidon palveluseteli on askel kohti valinnanvapautta ??Helsingin Kokoomuksen valtuustoryhmä pitää palvelusetelin käytön laajentamista helsinkiläisten kannalta merkittävänä askeleena kohti asiakaslähtöisiä palveluita. Helsingin sosiaalija terveyslautakunta päätti tänään yksimielisesti laajentaa palvelusetelin käyttöä kotihoidon palveluihin. Kaikki kaupungin poliittiset ryhmät olivat yksimielisesti sosiaali- ja terveysviraston esityksen takana. ?On hienoa, että kaikki kaupungin poliittiset ryhmät ovat sitoutuneet palvelusetelin käytön laajentamiseen. Palveluseteli lisää merkittävästi helsinkiläisten valinnanvapautta palveluissa ja monipuolistaa palveluiden tuotantotapo- ja?, kiteyttää Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö. Seteli otetaan käyttöön Helsingin kotihoidon palveluissa ensi syyskuussa. Se koskee aluksi noin 2000 yksityisissä palvelutaloissa sijaitsevaa asuntoa, joiden asukkaista noin 440 on ollut kunnallisen kotihoidon asiakkaina. Myöhemmin setelin käyttöä on tarkoitus laajentaa. Palveluseteli lisää asiakkaiden valinnan vapautta ja mahdollistaa monipuolisemman palvelujen tuotannon. Palvelusetelin käyttöönotto avaa monia mahdollisuuksia myös alan yrityksille. Helsingissä on tällä hetkellä keskimäärin yli 8100 kotihoidon asiakasta kuukausittain. kevakuutusyhtiöissä elvyttämättä yhdyskuntaamme. Kansantaloudellemme ja tulevaisuudellemme ei ole yhdentekevää se millainen on lapsiperheiden, eläkeläisten ja yksinäisten toimeentulo. Seppo Kanerva ye-kommodori, Helsingin perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja kyinen opetustoimen johtaja Rauno Jarnila jää eläkkeelle. Opetusvirasto järjestää kaupungin esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta sekä ruotsinkielistä päivähoitoa. Opetustoimen johtajan kuukausipalkka on 9 874,60 euroa. Kaikkiaan virkaan tuli 54 hakemusta. Kokoomuksen valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että palveluseteli lisää vaihtoehtoja, joilla mahdollistetaan yksilöllinen palvelujen toteuttaminen asiakkaan kotona. Palveluseteli on tulosidonnainen eikä sen käyttöönotto aseta pieni- ja suurituloisia helsinkiläisiä eriarvoiseen asemaan. ?Kokoomuksen linja on valinnanvapauden toteutuminen sotepalveluissa. Ihmisten tulee saada itse päättää, kuka palvelun tuottaa. Palvelusetelin laajentuminen on askel eteenpäin tällä tiellä? valtuustoryhmän puheenjohtaja Männistä näkee. Sini Jokinen Poliittinen sihteeri Töölönlahden puiston rakentaminen tehty puistosuunnitelman mukaan ??Julkisuudessa on epäilty ovatko Töölönlahden puistorakentamisen yhteydessä tehdyt puunkaadot ja vesakon poisto puistosuunnitelman mukaisia. Suunnitelmasta vastaavan rakennusviraston mukaan Töölönlahdella on toimittu suunnitelman mukaisesti Perustelut kuullut ja paikalla käynyt yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja Jarmo Nieminen on viraston kanssa samaa mieltä. ? Perustelut kuultuani voin todeta, että lautakunnan hyväksymään suunni- telmaa on noudatettu, sanoo Jarmo Nieminen. Puustoa ja vesakkoa on poistettu seuraavista syistä: ? Tulevien puistorakenteiden alta (esim. laituri, hiekkaranta, hulevesiputken purkualue). ? Käytävärakenteiden uusimisen takia. ? Pilaantuneiden maiden poiston takia. Suunnitelmassa säilytettäväksi merkitty ja nyt hävitetyksi väitetty lehtipuumetsä on yhä tallella: alueelta on poistettu harmaaleppävesakkkoa, jotta isom- mat puut (lähinnä koivuja) saavat paremmat kasvuolot ja näkymä puistosta lahdelle avautuu. Tulevaan puistoon istutetaan 40 suurikokoista lehtipuuta sekä merkittävä määrä muuta kasvillisuutta, kuten 650 tyrnipensasta. Puiston arvioidaan olevan kokonaisuudessaan valmis keväällä 2016. Jarmo Ahonen Projektinjohtaja Silja Hyvärinen Osastopäällikkö Kevät jo keikkuen saapuu Kevät jo keikkuen saapuu, pääsiäisen tuo mukanaan. Kun talvenselkä taittui, päivät valoisiin vaihtui. Kevätmieli saa toivomaan, aurinko antais valoaan. Aika rientää vuodet nää jättää jäljen mennessään. eikä poliitikot huomaakaan. voiko turvallista ollakaan, olo kuin oravalla oksallaan. Poliitikolle risut antaisin ja palkan ansiosidonnaisen. Näimme hetken ohi kiitävän, me teimme retken hämärään. Aurinkoinen kun pimenee, lintujen laulut vaikenee. Uusi sateenkaari usvainen piirtää kaaren kaukaisen. Me ootamme aikaa parempaa, jolloin faktat myönnetään. Opetusviraston uusi johtaja ??Helsingin opetusviraston uudeksi johtajaksi on valittu filosofian maisteri Liisa Pohjolainen. Valinnasta päätti kaupunginvaltuusto kokouksessaan 25.3.2015. Liisa Pohjolaisella on monipuolinen työkokemus opetusalan johtamis- ja kehittämistehtävistä. Pohjolainen on toiminut opetusviraston nuoriso- ja ai- Viikot 14-15 ? Nro 7 Kevät jo keikkuen saapuu, pääsiäisen tuo mukanaan. Vieläkö ilomme irtoaa, jaksammeko vielä äänestää?! Kansanedustajat valitaan, uudet kukot käy munimaan. Toivo Levanko Eläkeläiset ovat huolissaan, heidät pohjalle painetaan. Aina sorretaan ja lypsetään, Tumma laulu Soi tunteeni tumma laulu. Ollut elämäni ankara koulu. Siitä laulun tein teille. Kohta vaivun turhanteille. Siinä laulussa on neljä sanaa: Elon tuskissa niin katkeraa. Urpo Levonen Kaksi sanaa kaunista Meiltä monilta usein unohtuu, tai sanomatta jää. Kaksi sanaa kaunista, kaksi sanaa tärkeää. Usein jonoissa ruuhkissa busseissa, tai vain muuten elämän matkalla. Niin usein tuo monelta unohtuu, ja sehän on ikävää. Sanat olkaa hyvä ja kiitos. Siitä toinen saa iloisen mielen. Kuin ois laulua satakielen. Olavi Kylliäinen
• MunkinSeutu Nro 7 ? Viikot 14-15 5 Kirjasto 10 täyttää 10 vuotta ??1.4.2015 tulee kuluneeksi 10 vuotta Kirjasto 10:n avaamisesta. Kirjasto 10 juhlii syntymäpäiviään koko viikon 30.3. - 4.4. Kirjasto siirtyy lopulta vuonna 2018 valmistuvaan keskustakirjastoon. Kirjasto 10 on alusta lähtien ollut tekemisen paikka studioineen ja esiintymistiloineen. - Noin 80 % Kirjasto 10:n tapahtumista on nykyään asiakkaiden järjestämiä. Kirjasto 10 on myös paikka, jossa jatkuvasti testataan ja kehitetään uusia työtapoja ja kirjastopalveluita. Se on myös Helsingin käytetyin kirjasto, sanoo osastonjohtaja Kari Lämsä Kirjasto 10:stä. Kymmenen vuotta sitten Kirjasto 10:ssä yhdistyivät kaksi kirjastoa. - Silloinen Lasipalatsissa toiminut tietotekniikkakirjasto Kirjakaapeli sekä Pasilan musiikkiasema yhdistyivät. Tarkoituksena oli synnyttää jotakin enemmän kuin kahden kirjaston yhdistelmä ja näin sitten kävikin. Kirjasto 10:n tulevaisuus kajastaa vuonna 2018 valmistuvassa keskustakirjastossa. - Kirjasto 10 ja Kaupunkiverstas ovat jo nyt keskustakirjaston olemassa olevia osia, jotka siirtyvät keskustakirjastoon. Tänä syksynä Kaupunkiverstas muuttaa Lasipalatsista Kirjasto 10:n tiloihin ja alamme kehittämään palveluita tulevan keskustakirjaston tarpeisiin, Kari Lämsä kertoo. Kirjasto juhlii koko viikon Juhlaviikolla Kirjasto 10 täyttyy ohjelmasta. Kirjastossa pidetään sarjakuvavinkkausta, Kymppiklubi ja Lasten lauantain. Tiistaina ja keskiviikkona kirjastossa on käytössä Kaupunkiverstaan laitteita, kuten piirtopöytä ja vinyylileikkuri. Rehtori Kola haluaa lisää kansainvälisyyttä yliopistoon ??Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kolan mielestä kansainvälistyminen parantaisi suomalaisyliopistojen laatua. ? Kansainvälisyys ei ole itsetarkoitus, vaan se on keino saada yliopistolle yhä parempaa opetusta ja tutkimusta, rehtori Jukka Kola sanoi yliopiston 375-vuotisjuhlassa tänään. Hän arvioi, että ulkopuoliset vaikutteet voivat olla yliopiston menestymisen kannalta ratkaisevia. ? Tarvitsemme joukkoomme tutkijoita ja opiskelijoita, jotka tuovat mukanaan uusia ajatuksia, sillä kaikki viisaus ei ole Suomessa. Tulijat saavat olla mistä maakunnasta, maasta tai yliopistosta tahansa, ainoastaan heidän osaamisellaan on merkitystä, Kola sanoo. Kola myöntää, että kansainvälistymisen eteen on tehtävä työtä niin rekrytoinnissa kuin opetuksessa. ? Ei riitä, että suomenkielinen opetus vain muutetaan englanninkieliseksi, vaan kansainvälisyyden pitää näkyä opetuksen sisällössä. Kola arvioi, että myös koulutusviennin edistämiseksi opetustarjonnan laatua, houkuttavuutta ja näkyvyyttä on parannettava. Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstös- tä viidennes on ulkomaalaisia, mutta professoreista vielä alle kymmenesosa. Kotoutuminen ja työllistyminen hankalaa Helsingin yliopisto kuuluu maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon, mikä helpottaa sekä huippututkijoiden houkuttelemista että kansainvälisten kumppaneiden hankkimista. Vaikka yliopisto olisi ulkomaalaisille houkutteleva, kotoutuminen Suomeen saattaa muutoin olla vaikeaa. Kola perää vastuuta etenkin työnantajilta. ? Työnantajat puhuvat lämpimästi ulkomaisista osaajista. Käytännössä ulkomaalaisten vastavalmistuneiden tai tutkijoiden, saati heidän puolisoidensa, on vaikea saada töitä Suomessa. Kola muistuttaa, että kansainvälistyminen on keino parantaa Suomen hyvinvointia ja kilpailukykyä. ? Tarvitsemme Suomeen uusia ajatuksia ja kansainvälistä näkökulmaa. Maahanmuutto kannattaa ihan itsekkäistäkin syistä, Kola pohtii. ? Suomessa on hyviä puolia, joita emme ehkä osaa markkinoida ulkomaa- laisille riittävän hyvin. Suomi on vakaa, turvallinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta, Kola muistuttaa. Virkamiesten kouluttajasta tutkimusyliopistoksi Helsingin yliopisto täyttää 375 vuotta tänään torstaina 26. maaliskuuta. Päivämäärä juontuu perustamiskirjasta, jonka kuningatar Kristiinan holhoojahallitus allekirjoitti vuonna 1640. Turun Akatemiaa ei perustettu tutkijoiden, vaan virkamiesten ja pappien kouluttamiseksi. Yliopisto toimi Kuninkaallisena Turun akatemiana vuoteen 1808. Suomen sodan myötä sen nimi muuttui Keisarilliseksi Turun akatemiaksi. Yliopisto muutti Helsinkiin vuonna 1828 ja sai nimekseen Suomen Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto. Nimi Helsingin yliopisto on ollut käytössä vuodesta 1919. Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja yhdeksällä muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti yltänyt maailman sadan parhaan yliopiston listalle erilaisissa vertailuissa. Fortum rakentaa Suomen suurimman kaukolämpöakun Espoon Suomenojalle. Fortum rakentaa Suomen suurimman kaukolämpöakun ??Fortum rakentaa kaukolämpöakun Espooseen Suomenojan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokselle. Lämpöakku parantaa sekä voimalaitoksen energiatehokkuutta että kaukolämmön toimitusvarmuutta asiakkaille. Lämpöakun ansiosta Suomenojalla voidaan tuottaa lämpöä entistä tasaisemmin, mikä parantaa energiantuotannon tehokkuutta. Lämpöä voidaan varastoida esimerkiksi yöllä, jolloin lämpimän käyttöveden tarve on asiakkailla pienempi. Akkuun varastoitua lämpöä voidaan puolestaan hyödyntää pakkasaamuina, kun kulutus on suurempi. Lämpöakku parantaa entisestään myös kaukolämmön toimitusvarmuutta asiakkaille, sillä akussa olevaa vettä voidaan hyödyntää mahdollisten putkistovuotojen yhteydessä. Lämpöakkuna toimii noin 20 000 kuution vesisäiliö, johon voidaan varastoida noin 800 MWh lämpöenergiaa. Tämä vastaa noin 13 000 omakotitalon lämmönkulutusta päivässä. Lämpöakku rakennetaan Suomenojan voimalaitoksen alueelle luontevaksi osaksi nykyistä voimalaitosympä- Uudistunut Via Crucis valtaa Helsingin kadut ??Via Crucis -pääsiäisvaellus esitetään 20. kerran pitkäperjantaina 3. huhtikuuta Helsingin ydinkeskustassa. Esitys alkaa kello 21.30 Kaisaniemen puistossa. Kärsimystien reitti kulkee Suomen pankin kautta Tuomiokirkolle, jossa esitys päättyy ristiinnaulitsemiseen. Käsikirjoittaja Veli-Pekka Hännisen uusi tulkinta ristin tiestä ?Sivustakatsojan pääsiäinen? käsittelee nimensä mukaises- ti sivustakatsomista, ihmisen kyvyttömyyttä kohdata kärsimystä. Teoksen ohjaaja Ville Saukkonen on tuonut esityksen nykypäivään. Jeesuksen roolissa nähdään suomalais-kenialaistaustainen näyttelijä Matti Leino. Mukana on useita nimekkäitä taiteilijoita ja teatteriammattilaisia kuten Satu Silvo, Kristiina Halkola, Jorma Uotinen, Juha-Pekka Mikkola, Oskari Katajisto ja Sami Saik- konen. Heikki Sarmanto on säveltänyt teokseen uuden version Hoosiannasta, josta kuullaan kaksi eri tulkintaa: Essi Wuorelan sekä Helsingin filharmonisen kuoron. ? Hännisen moderni teksti puhutteli minua oitis. Tällaista käsikirjoitusta en ole ennen nähnyt, mukana on jopa huumoria, kehuu oopperaohjaajana tunnetuksi tullut Ville Saukkonen. ? Kahdessa kohtauksessa, ylipappien kokouksessa ja Jeesuksen käynnissä Herodeksen luona, olen tietoisesti tuonut esitykseen hieman huumoria, kertoo käsikirjoittaja Veli-Pekka Hänninen. ? Irvailun kohteena ei ole Jeesus, vaan valtaa käyttävien ihmisten turhantärkeys ja inhimillisyyden hukuttaminen byrokratiaan. Huumori ei ole itseisarvo, vaan se tappaa turhan pönötyksen ja raivaa tietä todellisille tunteille. Jeesuksen roolissa nähtävä näyttelijä Matti Leino kertoo osastaan: ? Tämä on ainutkertainen kokemus, johon mukaan lähtemistä ei tarvinnut miettiä kuin aikataulujen osalta. Koen Jeesuksen roolin hyvin haastavana ja mielenkiintoisena. Esiintyjien puvustus on toteutettu yhteistyössä Fida Internationalin kanssa. ristöä. Lämpöakku koostuu noin 43 metriä korkeasta ja 26 metriä leveästä vesisäiliöstä ja matalasta pumppaamorakennuksesta. Rakennustyöt alkavat touko-kesäkuun vaihteessa, ja lämpöakku otetaan käyttöön joulukuussa 2015. Yksi Fortumin strategian kulmakivistä on vahva sähkön ja lämmön yhteistuotannon osaaminen. Lämpöakku ja muut uudet ratkaisut monipuolistavat kaukolämmön tuotantoa ja pitävät kaukolämmön kilpailukykyisenä asiakkaille.
• MunkinSeutu 6 Päivyri Seurakunta Viikon mietelause: Nimipäivät: Viikot 14-15 ? Nro 7 Voima hallitsee maailmaa eikä mielipide, mutta voimaa käyttää mielipide. Blaise Pascal (1623-62) Viikko 14 Ma 30.3. Usko Ti 31.3. Irma, Irmeli Ke 1.4. Peppi, Raita, Pulmu To 2.4. Pellervo Pe 3.4. Pitkäperjantai. Veeti, Sampo La 4.4. Ukko Su 5.4. Pääsiäispäivä. Ira, Irina, Irene, Iro Viikko 15 Ma 6.4. 2. pääsiäispäivä. Ville, Vili, Jami, Viljami, Vilho, Vilhelm Ti 7.4. Allan, Ahvo Ke 8.4. Suoma, Suometar To 9.4. Michael Agricolan päivä, suomen kielen päivä. Elias, Eelis, Eeli, Eljas Pe 10.4. Tero La 11.4. Minea, Verna Su 12.4. Julia, Julius, Janna, Juuli, Janni, Juliaana Alvar Aalto -museon kevätnäyttely ??Alvar Aalto -museon kevätnäyttely Città dei morti ? Kuolleiden kaupunki esittelee Alvar Aallon toteutumattomia hautausmaaja siunauskappelisuunnitelmia. Jyväskylän, LyngbyTaarbaekin ja Malmin suunnitelmien kautta katsojalle avautuu palanen tuntemattomampaa Aaltoa. Näyttely on avoinna yleisölle Alvar Aalto -museon Galleriasssa Jyväskylässä 20.3.?17.5.2015. ? Aallon kädenjälki näkyy lähes neljässäkymmenessä sakraalisuunnitelmassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun toteutumattomiksi jääneitä hautausmaa- ja siunauskappelisuunnitelmia esitellään laajemmalle yleisölle, kertoo Alvar Aalto -säätiön johtaja Tommi Lindh. Alvar Aallon sakraaliarkkitehtuuria lähestytään näyttelyssä kolmen kiehtovan pääkohteen kautta. Jyväskylän siunauskappelin eri aikaan toteutetuissa suunnitelmissa näkyy Aallon tyylin muovautuminen runsaasta ornamentiikasta kohti modernismia. Siunauskappelin suunnitelmat edustavat varhaista Aaltoa 1920-luvun puolivälistä aina 1930-luvulle. Mukana ovat myös Tanskaan vuonna 1951 tehty Lyngby-Taarbaekin hautausmaa- ja siunauskappelisuunnitelma sekä Malmin hautausmaa ja siunauskappeli, joiden luonnoksista löytyy viitteitä Golgataan ja yhtymäkohtia Vuoksenniskan kirkkoon. Näyttelyarkkitehtuuri kunnioittaa Aallon suunnitelmien vähäeleistä tunnelmaa. Maija Holman valon ja varjon vaihtelulla tunnelmoivat valokuvat ja Alvar Aalto -museon arkistoista kuratoidut piirustukset luovat yhdessä tekstien ja Lyngby-Taarbaekin pienoismallin kanssa kiinnostavan kokonaisuuden. ? Näyttelyssä katsojaa kuljetetaan hiljaisuuden ja hartauden elementeillä. Samat tekijät ovat läsnä Aallon siunauskappelisuunnitelmissa, joissa kävijän kulkua ohjataan hienovaraisesti tilasta toiseen, kuvailee Alvar Aalto -säätiön museoamanuenssi Mari Murtoniemi. Città dei morti ? Kuolleiden kaupunki Alvar Aalto -museon Galleria 20.3.?17.5.2015 www.alvaraalto.fi ??Hennes&Mauritz avaa Suomen ensimmäisen ainoastaan miestenmuotiin keskittyvän myymälänsä Helsingin Aleksanterinka- tu 48:ssa 16. huhtikuuta. H&M Man -myymälä toimiii kahdessa kerroksessa, ja se on yhteydessä H&M:n lippulaivamyymälään. Vali- Munkkiniemi Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9-13, ke klo 14-17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10-11, p. 09 2340 5118. Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo Raumantie 3 Ke klo 13 Keskiviikkokahvit. (1.4. ei ole). 8.4. Emeritusprofessori Heikki Räisänen kertoo elämäkerta- ja muistelmateoksestaan "Raamatuntutkijan tie", Hartikainen. 15.4. Risto Kultala ja Eeva Löflund laulattavat äitienpäivä- ja kevätlauluja, Frilander. Ma klo 10 Seniorien Kuntojumppa +65. Klo 14 Merimieskirkkopiiri, 13.4. vieraana varainhankintakoordinaattori Katri Oldendorf. Pitkäperjantai 3.4. klo 11 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus, Peltohaka, Sidoroff. 1. pääsiäispäivä su 5.4. klo 11 Pääsiäisen juhlamessu, Frilander, Peltohaka, Sidoroff, Valtonen. Kirkkokahvit. 2. pääsiäispäivä ma 6.4. klo 17 Messu, verkosto. net. Ke 8.4. klo 19.30 Arkimessu, Hartikainen, Valtonen. Su 12.4. klo 11 Messu, Frilander, kanttori Noora Hultin. Ma 13.4. klo 18.30 Kirjallisuuspiiri, Peter Sandström: Valkea kuulas, S&S; alustus, Solveig Williams. Munkkiniemen kirkko Tiilipolku 6 Ke 1.4. klo 18 Hiljaisen viikon iltamusiikki, Sidoroff, Valtonen. To 2.4. klo 14 Kiirastorstain päiväehtoollinen, Hartikainen, Valtonen. invakuljetus, diakoniap. 09 2340 5118 ti ja to klo 1011. Klo 20 Kiirastorstain iltamessu, Glad, Valtonen. Pitkäperjantai 3.4. klo 18 Pitkäperjantain konsertti, A. Scarlatti: Stabat mater. Margit Tuokko, sopraano; Jutta Holmberg, mezzosopraano; Kaisa Sidoroff, urut. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 ?. 2. pääsiäispäivä ma 6.4. klo 13 Messu, Hartikainen, Sidoroff. Ma 6.4. klo 18 Anna musiikin täyttää sydämesi Pääsiäisen gospelkonsertti. Ladies & Gents, laulusolistit Merja Saikkonen sekä Tobias Andersin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 ?. Ti 7.4. ja 14.4. klo 18 Käsityökerho. Su 12.4. klo 13 Messu, Frilander, Valtonen, lauluyhtye La Folia. Ma klo 16-18 Rukouspalvelu kirkossa. Ti klo 11-12.30 Sanan äärellä. Klo 13-15 Olohuone ? avoin kahvila. To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki. Pe klo 18 kokoonnutaan rukoilemaan Suomen ja muiden ajankohtaisten asioiden puolesta. Tervetuloa! Lehtisaaren kappeli Papinpöydänkuja 4 Ke klo 10.15-11.15 Raa- mattupiiri, Erkkilä. Pitkäperjantai 3.4. klo 15 Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki. Su 12.4. klo 10 Messu, Peltohaka, Valtonen. Messun jälkeen Lähetyslounas, lähetyksen vastuuryhmä. Muuta Sururyhmä läheisensä menettäneille 9.4.-4.6. (joka toinen to klo 1617.30. Tied. ja ilm. ryhmän vetäjille 1.4. menn. Elise Rinne p. 09 2340 5162 tai Leena Pankakoski p. 050 560 8279. Valoa äideille ? voimaa viikkoon. Tule saamaan valoa ja voimaa arjen kiireisiin uuden viikon alkaessa. Ryhmä on tarkoitettu kaikenikäisille äideille. Pysähdytään hetkeksi jakamaan elämänkokemuksia ja ?tarinoita ja samalla rentoudutaan. Illan päätteeksi hiljentyminen/hartaus. Kokoonnumme kolmena maanantai-iltana klo 1819.30 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa, Raumantie 3. 13.4. yhteinen ateria, 20.4. sauvakävely säällä kuin säällä, iltatee, 27.4. hemmotteluhetki, iltatee. Mukaan mahtuu 10 ensimmäiseksi ilmoittautunutta, maksuton. Ilm. ke 8.4. menn. leena.eronen@evl.fi. Pitkäperjantai: Jumalan Karitsa ??Pitkäperjantaina Jeesuksen kärsimystie päättyy. Jeesuksen vastustajat ja vainoajat ovat saavuttaneet päämääränsä. Jeesus ei enää aiheuttaisi paheksuntaa ja hämmennystä. Hänet oli vangittu ja tuomittu kuolemaan. Nyt hän kärsi rangaistusta ristillä, kahden ryövärin koima H&M Man -myymälässä ulottuu puvuista urheiluvaatteisiin sekä alusvaatteisiin ja asusteisiin. vierellä. Ristin luona oli ihmisiä, jotka pilkaten ja ilakoiden seurasivat Jeesuksen kuolinkamppailua. Siellä oli myös ihmisiä, jotka olivat kulkeneet Jeesuksen seurassa. He eivät ymmärtäneet, miksi kaiken piti päättyä näin. Ristillä ihminen Jeesus Kristus eli pimeimmän hetkensä. Hän, joka oli auttanut muita, oli nyt inhimillisen avun ulottumattomissa. Hän joka oli lahjoittanut uuden mahdollisuuden, oli vailla toivoa ja voimaa. Hän, joka oli julistanut: Isä ja minä olemme yhtä, huusi nyt kovalla äänellä. Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut! Koko luomakunta eli mukana Jumalan Pojan kärsimyksessä. Pimeys laskeutui koko maan ylle. Kuoleman hetkellä maa vavahteli ja kalliot halkeilivat. Haudat aukesivat. Järkytys valtasi ne jotka läheltä olivat seuranneet Jeesuksen kamppailua ja kuolemaa: Tämä oli todella Jumalan Poika! sanoivat sadanpäällikkö ja Jeesusta vartioineet miehet. Kukaan ei voinut aavistaa, että se, mikä inhimillisesti katsoen oli tappio, oli Jumalan maailmassa alkusoitto lopulliselle voitolle synnistä ja kuolemasta. Tänä vuonna pitkäperjantai on 3.4. Pitkäperjantaina muistetaan Jeesuksen ristinkuolemaa. Jeesuksen risti on kristitylle anteeksiantamuksen ja toivon merkki. Jeesus kantoi ristille koko maailman synnin. Hän rakensi sovinnon Jumalan ja ihmisten välille ja avasi tien ikuiseen elämään. Jeesuksen ristinkuolema kutsuu myös meitä rakentamaan rauhaa ja sovintoa. Kehäradan avaaminen lähestyy Täyden palvelun hautaustoimisto Neuvonta ja päivystys 24 h puh. 726 0711 Hautauspalvelu Pietét Oy ? Arkut ja uurnat ? Kuljetukset ? Kukat ja sidontatyöt ? Pitopalvelut ? Hautakivityöt ? Perunkirjoitukset www.pietet.fi Munkkiniemi Huopalahdentie 3 00330 Helsinki puh. 488 140 Töölö Mannerheimintie 40 00100 Helsinki puh. 726 0711 Tapiola Kauppamiehentie 1 Heikintori, 3.krs, 02100 Espoo puh. 4559 5650 ??Maanantaina 23.3. pyörähti Kehäradan odotuksen viimeiset sata päivää. Maanantaina käynnistyy HSL:n kehäratalaskuri Päärautatieaseman Eliel-hallissa. Laskuri näyttää jäljellä olevaa aikaa Kehäradan aloitukseen. Laskuri löytyy pääsisäänkäyntiä vastakkaiselta seinältä. ? Kehärata tulee asiakkaiden kannalta tarpeeseen. Helsinki on ollut pitkään yksi harvoista pääkaupungeista, joista ei ole raideyhteyttä lentokentälle. Samalla kehärata on merkittävä kaupunkirata Vantaalla asuville ja työskenteleville, ryhmäpäällikkö Arttu Kuukankorpi HSL:stä sanoo. 100 päivän kunniaksi HSL jakaa kehäratailmapalloja klo 15-18 Rautatientorilla, Tikkurilan terminaalissa ja Lentoasemalla. Kehäradasta ja Vantaan linjastouudistuksesta löytyy tietoa osoitteesta hsl. fi/kehärata
• MunkinSeutu Nro 7 ? Viikot 14-15 7 ÂKoulumies Kadut pölisevät taas! Munkan nuta sijaitsee vanhan paloaseman tiloissa. Still going strong ?­Munkan nuorisotalo 25 vuotta! Jatkoa sivulta 3 Moottorihalli toimi aluksi kaikille nuorille avoimena mottiksena. 90-luvun lopulla sinne suunniteltiin myös työpajatoimintaa mm. työttömille nuorille. Eräs mottiksen kantavista voimista oli Usko Saarinen. Mottis ja ateljee lakkautettiin kaupungin supistamispaineissa 2000-luvulla, mutta demostudio jatkaa yhä toimintaansa. Munkkiniemen nuorisotalo on yhä vireä nuorten oma paikka, jossa sijaitsee mm. bändikämppä, demostudio, kiipeilyseinä ja viihtyisä oleskelutila biljardeineen, pingispöytineen ja lukuisine peleineen. Kaiken toiminnan yti- messä on nuorilta tulevien omien ideoiden tukeminen ja mahdollistaminen. Tämän vuoden isoin ponnistus Läntisen nuorisotyöyksikön alueella on matalan kynnyksen liikuntatoiminnan käynnistäminen nuorille. Läntisellä alueella eli Munkkiniemessä, Pitäjänmäellä ja Pikku-Huopalahdessa pelataan mm. jalkapalloa ja futsalia sekä kiipeillään ja boulderoidaan. Nuorisotaloille voi tulla kertomaan myös toivomuksia lajikokeiluista. Munkan nuorisotalon nuoriso-ohjaajina työskentelevät tällä hetkellä Anne Laine, Jeppe Cavonius, Ilkka Lindberg ja Jan Kantanen. Kuvat: Julia Ruottinen. Musiikki on iso osa Munkan nutaa. Talvipuutarhan pääsiäinen ??Helsingin kaupungin Talvipuutarhan pääsiäiskoristelu on valmiina katseltavaksi. Talvipuutarhan aukioloajat pääsiäisen aikaan: ti 31.3.2015 klo 9.00? 15.00 ke?to 1.?2.4.2015 klo 12.00?15.00 Pitkäperjantaina 3.4. avoinna klo 12.00?16.00, la?ma 4?6.4. klo 12.00? 18.00. Ohjelma: Modernin esitystaiteen ryhmä Instant Karma: G.B. Pergolesin Stabat Mater-esitys kiirastorstaina 2.4.2015 klo 13.00, kesto noin 45 min. Vapaa pääsy. Nukketeatteri Sytkyt ??Kevät on tullut ja katupölykausi on taas alkanut. Esimerkiksi Tarvontiellä likaisenharmaa pölypilvi on kohonnut aurinkoisina päivinä monien metrien korkeuteen. Katujen puhdistaminen aloitetaan jalkakäytävistä. Ympäristökeskus  onkin kehottanut  kantakaupungin kiinteistöjä poistamaan hiekoitushiekat jalkakäytäviltä. Kadut on lakaistava ja poistettava kosteana, lehtipuhaltimien käyttö on kielletty niin kuin ennenkin, koska ne nostavat pölyn ilmaan. Jalkakäytävät pitäisi myös pestä vedellä päivittäin erityisesti vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla niin kauan, kun kuiva säätila jatkuu ja kadut pölyävät. Ainakin Munkkiniemen koulujen varrella olevat jalkakäytävät on jo kertaalleen pestykin puhtaaksi hiekasta. Kevään aikana käynnistyy tärkeämpi plyntorjuntakeino eli hiekan poisto ajoteiltä. Siitä vastaa kaupunki. Rakennusvirasto  tiedottaa tarkemmista puhdistusaikatauluista netissä osoitteessa: http://www.puhdistussuunnitelmat.fi/helsinki/  Toivottavasti operaatio sujuu nopeasti tänä vuonna. Katupöly on ihmisille vakavin terveyshaitta ja ilmansaasteista haitallisin. Ilman pölypitoisuudet kasvavat korkeiksi joka kevät, kun lumi sulaa ja autot nostavat hiekkaa ilmaan. AInoat mukavat kävelyreitit ovat näinä aikoina mielestäni viheralueilla, kuten Munkkivuoren keskustan kävelypoluilla. Jotta  hiekan poisto ajoteiltä sujuisi jouhevasti, on tärkeää saada autot siirrettyä suunnitelmallisesti pois pesukoneiden tieltä. Esimerkiksi Ulvilantiellä on käytössä vuoropysäköinti tien molemmilla puolilla tiettyinä päivinä tällaisia huoltotoimenpiteitä varten. Lappuliisa näytti juuri sakottavan siellä väärin parkkeeranneita autoilijoita. Heidän partiointinsa jatkuu luultavasti tavallista  ahkerampana siihen asti, kunnes hiekat on saatu poistettua kaduilta. Katupölyn terveyshaittoja ei pidä aliarvioida. Helsingin ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY on pyrkinyt lisäämään tietoisuutta aiheesta joka vuosi. Suurin osa katupölyn hiukkasista on karkeita hengitettäviä hiukkasia, mutta seassa on myös pienhiukkasia. Karkeat hiukkaset jäävät ylähengitysteihin ja poistuvat yskien, aivastellen ja liman mukana melko nopeasti. Pienhiukkaset pääsevät kuitenkin tunkeutumaan aina keuhkorakkuloihin saakka ja pysyvät elimistössä jopa kuukausia tai vuosia. Pienet lapset ovat yksi katupölyn vaikutuksille herkimmpistä väestöryhmistä. Muita  ovat astmaatikot, keuhkoahtaumaa, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastavat. Heille katupöly voi aiheuttaa keuhkojen toiminnan heikentymistä, astmaoireiden pahentumista tai astmakohtausten lisääntymistä.   Terhi Koulumies Kaupunginvaltuutettu (kok) HSY:n hallituksen jäsen Kuvassa vas.: Jussi Vehkasalo, Aura Pasila, Nestori Välitalo. Kuva Timo Seppälä. esiintyy lankalauantaina 4.4.2015 sekä ensimmäisenä ja toisena pääsiäispäivänä 5.4 ja 6.4. klo 13.00 ja 15.00. Talvipuutarhan osoite on Hammarskjöldintie 1 ja perille pääsee parhaiten raitiovaunulla 8. Vapaa pääsy. Ilmainen ämpäri Kultsasta! ??Teatteri Kultsassa parhaillaan pyörivän LÄSKIT! näytelmän keskiviikon 25.3. esityksessä jaetaan kaikille katsojille ilmainen ÄMPÄRI. Tässä kestävässä tuotteessa on RUISKUMAALATTUNA teksti LÄSKI, joten terävällä veitsellä raaputtamalla läskiämpäristä saa kätevästi laskiämpärin. Näitä himoittuja monikäyttöesineitä on tarjolla vain 40 ensimmäiselle, mutta mikä parasta, nyt ei tarvitse JONOTTAA ULKONA, vaan varauksen voi tehdä kätevästi etukäteen netissä. Eikä tässä vielä kaikki: yhteen ämpäreistä on sijoitettu V-I-I-D-E-N E-UR-O-N lahjakortti Kultsan kahvioon! Ohjaaja Jalmari Jalonen kertoo haluavansa olla osana rikasta suomalaista ämpärijonotusperinnettä, joka tiettävästi sai alkunsa Hyvinkään Anttilan vuoden 1983 ämpäritarjouskampanjasta, joka aiheutti kaaoksen. Näytelmän nettisivujen mukaan LÄSKEJÄ ei kannata mennä katsomaan, jos on vartaloonsa 100 prosenttisen tyytyväinen, ei ole koskaan laihduttanut eikä omaa mitään mielipidettä dieettien toimivuudesta.
• MunkinSeutu 8 ÂMenovinkki Avoin ja aktiivinen Länsi ??Tule tutustumaan ikäihmisten monipuolisiin palveluihin Lännen palvelualueella Riistavuoren monipuolinen palvelukeskus Isonnevantie 28, 00320 Helsinki Torstai 9.4.15 klo 13.00 ? 16.00. Paikalla, mm.: Riistavuoren monipuolinen palvelukeskus, Munkkiniemen pal- velukeskus, Pohjois-Haagan palvelukeskus, Kannelmäen palvelutalo, Lännen sosiaali- ja lähityö sekä kotihoito ja Helsinki Rekry. Tervetuloa ikääntyneet, omaiset, opiskelijat, työntekijät ja kaikki Läntisen alueen ikääntyneiden palveluista kiinnostuneet! Kohtuut-a hintaista! asumis g i d o M a i Silv nº38 ta: tani asiois Lue ajamis modig.fi www.silvia odig m/silviam o .c k o o b e fac Viikot 14-15 ? Nro 7 Valamon kurssitarjonta laajenee ??Heinävedellä sijaitsevan Valamon opiston kurssitarjonta laajenee ja monipuolistuu. Perinteisten kurssien ohella tarjolla on monia uusia kiinnostavia kursseja, kuten Laulukurssi laulutaidottomille sekä Luonnonyrtit hyötykäyttöön. Tulevana kesänä Valamossa järjestetään kolmisenkymmentä erilaista lyhytkurssia. Tarjonnasta löytyy esimerkiksi musiikkiin, kirjoittamiseen ja kuvataiteeseen liittyviä kursseja. Laulukurssi laulutaidottomille on yksi kesän uutuus. ?Se on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat aina vähätelleet laulutaitoansa. Laulaminen ei kuitenkaan ole muita taitoja kummempi, sillä hyvällä ohjauksella ja harjoittelulla jokainen oppii.? kertoo opiston rehtori Kimmo Kallinen. Toinen toivottu ja odotettu uutuuskurssi on Luonnonyrtit hyötykäyttöön, joka toteutuu kesäkuun puolivälissä. Nämä uutuudet ja opiston muu kesäkauden tarjonta esitellään juuri ilmestyneessä kurssiesitteessä. Myös ihmisen elämään, itsetuntemukseen ja parisuhteeseen liittyvät kurssit kuuluvat myös opiston kesäohjelmaan. Näille Valamon luostariympäristö tarjoaa oivalliset puitteet. Kädentaitojen kursseilla puolestaan on mahdollisuus oppia kokonaan uusia taitoja tai kehittää entisiä. Esimerkiksi Valamon jalometallipajassa on mahdollisuus valmistaa eri materiaaleista koruja ja sormuksia tai tutustua taidevalun perusteisiin ja lyijylasitöihin. ? Kuvataiteessa opistomme on onnistunut saamaan opettajakseen yhden aikamme merkittävimmistä venäläisistä nykytaiteilijoista, Irina Zatulovskayan. Tällaista on harvoin tarjolla näillä leveyksillä?, Kallinen toteaa. ?Lisäksi meillä on tekstiilien kultakirjonnassa ja ikonimaalauksessa maailmanluokan mestariopettajajia, mistä olemme erityisen ylpeitä. Heinävedellä Valamon luostarin yhteydessä toimiva opisto täyttää ensi vuonna 30 vuotta. Opisto tarjoaa vuosittain lähes 150 kurssia. Toimintansa alkuvaiheessa opisto järjesti useamman kuu- kauden mittaisia ortodoksiseen uskoon, ikonimaalaukseen ja luonnonmukaiseen viljelyyn liittyviä kursseja kansanopistojen perinteiseen tapaan. ?Nykyisin kurssit ovat lyhytkursseja ja niitä on ympäri vuoden. Ikonimaalauskurssit ovat edelleen suosittuja, samoin kiinnostavat kädentaitokurssit, esimerkiksi kultakirjonta- tai taideja kellonvalukurssit, joita järjestetään vain harvoissa paikoissa? kertoo Kimmo Kallinen. Askelia hiljaisuuteen Luostariin liittyy hiljaisuus ja rauhoittuminen, ja myös kurssitarjonnassa on perinteisesti ollut retriittejä. ?Erilaisiin hiljentymiseen, hiljaisuuteen ja kuunteluun liittyviin matkailupaketteihinkin tuntuu olevan entis- Sari 63 SarKoMaa järki ja tunteet KOKOOMUS HELSINKI Sari on ? munkkalainen kansanedustaja ? kolmen koululaisen äiti ? aikaansaava, osaava ja sitkeä vaikuttaja ? kokenut ja yhteistyötaitoinen tekijä ? terveydenhuollon maisteri ja röntgenhoitaja Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli tänä talvena melko hyvä Munkan ja koko Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Pidetään yhteyttä ? Ti 7.4. Tavattavissa Max Cafessa klo 9-10 ? Ma 13.4. Sarin puhelintunti klo 15.30-16.30 gsm 050 511 3033 ja some-kyselytunti klo 16.30-17.30 facebook.com/sarkomaasari. Aiheena asumisen kalleus, eläkkeiden ostovoima ja ikäihmisten palvelut. ? Tavattavissa Lapsimessuilla 10.-12.4. Tarkemmat ajat kotisivuillani. www.sarisarkomaa.fi Sarin tukiyhdistys ??Helsingin seudun ympäristöpalveluiden mittausten mukaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli joulu?helmikuussa suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävä. Harvinaisen leuto talvi ei poikennut ilmanlaadullisesti merkittävästi edellisvuodesta. Heikointa ilmanlaatu oli vilkasliikenteisissä katukuiluissa sekä isojen väylien varsilla. Osa HSY:n ilmanlaadun mittausasemista on siirrettäviä, ja niiden paikka vaihtuu vuosittain. Vuoden 2015 alussa siirrettävät asemat aloittivat mittaukset Töölöntullin katukuilussa osoitteessa Mannerheimintie 55, Hämeenlinnanväylän varrella Kaivokselassa, Lintuvaaran pientaloalueella sekä Vantaan Energian jätevoimalan lähialueella Vantaalla. Mäkelänkadun katukuilussa mittaukset alkoivat helmikuun alussa. Mittausasemat, joissa mitataan liikenneympäristöjen ilmanlaatua, on sijoitettu ilmanlaadullisesti ongelmallisiin kohteisiin. Katupölyä ilmassa entistä aikaisemmin Ilmanlaatu luokitellaan viiteen eri luokkaan, joita ovat hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Ilmanlaatu oli tänä talvena liikenneympäristöissä olevilla siirrettävillä asemilla huono enimmillään viisi prosenttia ajasta, kun se oli pysyvillä ilmanlaadun mittausasemien alueilla huono korkeintaan prosentin ajasta. Myös välttäviä ilmanlaadun tunteja mitattiin siirrettävillä mittausasemilla muita asemia runsaammin. Jätevoimalan lähialueella ilmanlaatu oli alkuvuodesta lähes koko ajan hyvä tai tyydyttävä. Leudon talven ja aikaisen kevään takia katupölyä on ollut ilmassa harvinaisen aikaisin. Katupölykausi alkoi tänä vuonna jo helmikuussa. ? Katupölyä on ollut erityisen paljon ilmassa viime päivinä. Näin haastavaa katupölykautta ei ole ollut vuosiin, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. HSY vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla. Kun pitoisuudet nousevat korkeiksi, kaupungit kastelevat pääkatuja suolaliuoksella pölyn sitomiseksi. Myös Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämillä pääväylillä tehdään pölynsidontaa HSY:n kastelupyyntöjen perusteella.
• MunkinSeutu Nro 7 ? Viikot 14-15 9 Arvoisa lukija, Olen lähtenyt ehdokkaaksi näissä vaaleissa, koska haluan pitää huolta peruspalveluista, enkä rakentaa Guggenheimeja. Sosiaali- ja terveyspalvelut, vanhusten hoiva, koulut ja päivähoito ovat tärkeämpiä. tä enemmän kysyntää. Kiireisen arjen keskellä kaivataan hetken pysähtymistä,? toteaa Valamon luostarin myynti- ja markkinointipäällikkö Jaana Nykänen. ? Opiston kurssitarjontaan on lisätty uutena kurssina ?Askelia hiljaisuuteen, joka kolmen päivän ohjatulla jaksolla tarjoaa mahdollisuutta herkistää aistejaan kuuntelun ja keskustelujen kautta?. Valamon munkkiluostari on ortodoksisen uskonelämän ja kulttuurin elävä keskus. Heinävedellä jo 75 vuotta sijainnut luostari ottaa vieraita vastaan ympäri vuoden. Nykypäivän ihmi- selle luostarin levollinen ilmapiiri ja ympäröivä luonto tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden rauhoittumiseen kaukana kaikesta kiireestä. Valamon munkkiluostarin veljestö elää hengellistä yhteisöelämää, joka pohjautuu ortodoksisen kirkon askeesin perintöön. Vanhan perinteen mukaan luostarin tulee elättää itse itsensä. Nykyisin Valamon pääelinkeino on matkailu: luostarissa käy vuosittain kymmeniä tuhansia vieraita, ja kaikki matkailusta saadut tuotot käytetään suoraan luostarin ylläpitoon ja kehittämiseen. Lapsiperheiden ja nuorten jaksamista on myös tuettava ennaltaehkäisevästi. Olen huolissani Suomen talouden tilasta, joka on heikentynyt jo vuosia. Nykyisillä kansanedustajilla ei ole ollut rohkeutta tehdä päätöksiä suunnan muuttamiseksi. Yritysten kilpailukykyä pitää kohentaa, velkaantuminen pysäyttää ja veronkorotukset lopettaa. Poliisin määrärahat pitää varmistaa. Suvaitsevaisuus on itsestäänselvyys meille kaikille, mutta maahanmuuton ongelmistakin saa silti puhua. Esimerkiksi ISIS-taistelijoiksi lähteneitä ei pidä päästää takaisin Suomeen. Kannatan Suomen pikaista Nato-jäsenyyttä. Venäjä on yhä tänäkin päivänä suurin uhka turvallisuudellemme. Opiskeluterveydenhuolto sai ohjeet: Miten toimia, kun opiskelijan terveys ei riitä alalle? ??Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen eli SORA-lainsäädännön mukaan terveydenhuollon tehtävä on arvioida opiskelijan terveys ja toimintakyky, jos opiskelija ei sovellu alalle, kun hänen opiskeluoikeutensa perutaan tai palautetaan tai kun hänet on tarve lähettää huumausainetestaukseen. Uuden oppaan tavoitteena on yhtenäistää terveydenhuollon käytännöt. SORA koskee niitä opiskelijoita, joiden opiskeluihin ja myöhemmin ammattiin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaa- timuksia. Huumausainetestaukseen liittyvät säännökset ja määräykset koskevat kaikkien alojen opiskelijoita kaikilla koulutusasteilla. Opas antaa terveydenhuollon henkilöstölle ohjeet toimia lain määrittelemissä ongelmatilanteissa säädösten mukaisesti niin, että opiskelijoiden oikeusturva ja tietosuoja säilyvät. Opas sisältää malleja lainsäädännön edellyttämistä todistuksista ja lomakkeita terveydenhuollon ja oppilaitosten välistä tiedonkulkua helpottamaan. Opas ei ota kantaa siihen, miten yksittäiset sairaudet vaikuttavat opiskelijan soveltuvuuteen. Jokai- sen hakijan ja opiskelijan kohdalla on käytettävä yksilöllistä harkintaa. Moniammatillinen varhainen tuki on opiskelijan etu Pari vuotta sitten voimaan tulleen SORA-lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta. Lainsäädäntö antaa oppilaitoksille mahdollisuuksia puuttua niin hakuvaiheessa kuin opintojen aikanakin tilanteisiin, joissa opiskelija ei terveytensä puolesta sovellu niin sanottuun SORAtutkintoon liittyvälle alalle. On opiskelijan edun mukaista, että terveydellisiin ongelmiin puututaan mah- dollisimman varhain. Jos käy ilmi, ettei opiskelija sovellukaan valitsemaansa ammattiin, hänet tulee ohjata sopivalle alalle. Näin hänellä ei mene aikaa, energiaa ja kustannuksia hukkaan. Sen sijaan hän valmistuu kohtuullisessa ajassa työelämään sellaiselle alalle, jossa hän voi terveytensä puolesta toimia. Muun muassa terveydenhuollon ja koulun edustajien on autettava opiskelijaa etsimällä hänelle sopivia ratkaisuja, jotta hän ei jää yksin ja syrjäydy. Sora-ohjeista järjestetään koulutustilaisuus 9.6.2015 opiskeluterveydenhuollon henkilöstölle. TERHI KOULUMIES www.terhikoulumies.fi Valtiotieteiden maisteri sosiaalipolitiikasta ja kansantaloustieteestä, kaupunginvaltuutettu, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, 44v äiti KOKOOMUS HELSINKI 51 Sairaanhoitaja, valtiot.maisteri, perheenäiti Toiminut kansanedustajana, Helsingin valtuutettuna, sosiaali- ja terveysministerinä sekä opetusministerinä - Ensi- ja Turvakotien liiton pj 136 Ilmoituksen maksoi Tuula Haatainen Osaamista, näkemystä, kokemusta, sydämellä tuulahaatainen.fi SDP Hki Helsingin maankäyttösuunnitelma ja strategia ??Helsingin seudun yhteistyökokous HSYK hyväksyi omalta osaltaan Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman 2050:n (MASU 2050) sekä Helsingin seudun asuntostrategian 2025 ja päätti lähettää suunnitelmat kuntiin hyväksyttäviksi. ? Helsingin seudulla on maankäytön ja liikenteen sektorilla kaksi haastetta yli muiden: riittämätön vastuu yhteisestä asuntopolitiikasta ja yhdyskuntarakenteen hajautumisesta. Nyt niihin on ensimmäistä kertaa pyritty yhdessä vastaamaan linkittämällä kunnol- la yhteen seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua, toteaa Helsingin seudun yhteistyökokouksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki. ?Suunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, jolla turvataan seudun kasvun ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Kaikkien alueen kuntien on linjausten mukaan sitouduttava hyvin saavutettavien alueiden maankäytön tehostamiseen ja asuntostrategian toteuttamiseen. Tämä vaatii onnistuakseen uskallusta tehdä valintoja myös seudullisesta näkökulmasta. ? Suunnitelmista tehty- jen vaikutusten arviointien mukaan seudulla olisi kiinnitettävä huomiota hyvin saavutettavien alueiden maankäytön tehostamiseen. Keskeisenä näkemyksenä maankäyttösuunnitelmassa ja asuntostrategiassa on, että vuonna 2050 Helsingin seudulla asuisi kaksi miljoonaa ihmistä. Tämä on mahdollista, jos kaikissa seudun kunnissa toteutuu tasainen yhden prosentin vuosittainen väestönkasvu ja koko seudun kasvu jatkuisi nykyisellä tasolla. Seudun työpaikkojen määräksi vuoteen 2050 mennessä arvioidaan 1,05 miljoonaa työpaikkaa. Kunnat ovat osallistuneet maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian valmisteluihin erittäin aktiivisesti ja myös asukkaat ovat saaneet kommentoida suunnitelmia jo valmisteluvaiheessa. Suunnitelmien luonnoksista saatiin 28 lausuntoa ja 33 kannanottoa mm. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, Liikennevirastolta, ympäristöministeriöltä, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä maakuntaliitoilta. Muutoksia kokoonpanossa Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyökokous kokoontui tiistaina 24.3.2015 ja valitsi vuosille 2015-2016 puheenjohtajaksi Tatu Rauhamäen (Helsinki), 1. varapuheenjohtajaksi Anna Helinin (Mäntsälä) ja 2. varapuheenjohtajaksi Tiina Elon (Espoo). Helsingin seudun yhteistyökokous on neljäntoista Helsingin seudun kunnan johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin. Yhteistyöhön osallistuvat pääkaupunkiseu- dun kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sekä KUUMA-kunnat Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Mäntsälä Pornainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo. Seutuyhteistyön tavoitteena on Helsingin seudun kilpailukyvyn turvaaminen ja sen konkreettisina kohteina ovat erityisesti maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä seudulliset palvelut. Yhteistyön sisällöstä sovitaan vuosittain hyväksyttävässä toimintasuunnitelmassa. Helsingin seudun yhteistyösopimus astui voimaan 1.10.2005.
• MunkinSeutu 10 Viikot 14-15 ? Nro 7 ÂKirjoittajavieras Munkka hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille ??Palvelutalo Sagan tilaisuus keräsi koolle suuren joukon. Kiitos osallistujille.   Alustin tilaisuudessa eduskunnassa ajamastani vanhuspalvelulaista ja mitä se Helsingiltä edellyttää. Keskustelimme siitä, että Helsingissä on vielä tehtävää, jotta lain tavoite täyttyy. Keskustelussa nousi esille kotipalvelun kehittäminen. Aikaa on oltava riittävästi ja kodissa on autettava niissä asioissa, joissa ihminen itse apua toivoo. Kerroin myös uutisesta, että Helsingissä on vihdoin tehty päätös palvelusetelin käytön laajentamisesta kotihoitoon. Pidän tärkeänä, että palveluseteli lisää vaihtoehtoja, joilla mahdollistetaan yksilöllinen palvelujen toteuttaminen asiakkaan kotona. Seteli otetaan käyttöön Helsingin kotihoidon palveluissa ensi syyskuussa. Se koskee aluksi noin 2000 yksityisissä palvelutaloissa sijaitsevaa asuntoa, joiden asukkaista noin 440 on ollut kunnallisen kotihoidon asiakkaina. Myöhemmin setelin käyttöä on tarkoitus laajentaa. Palveluseteli lisää asiakaslähtöisyyttä, valinnanvapautta palveluissa ja monipuolistaa palveluiden tuotantotapoja. Palvelusetelin käyttöönotto avaa monia mahdollisuuksia myös alan yrityksille. Muistiliitossa haluamme varmistaa, että jokainen voi elää omannäköistä elämää iästä tai muistisairaudesta huolimatta. Siksi valmistelemme hyvän hoidon kriteereitä ikäihmisten palveluihin koko Suomessa käyttöön otettavaksi. Valmistuva työkirja auttaa kehittämään ja arvioimaan hoitotyötä niin, että samalla tuetaan laadukasta elämää. Puhetta oli myös toimeentulosta. Kerroin että, Kokoomuksen tavoite on keventää ylikireää työn ja eläkkeiden verotusta. Talouden tasapainotustalkoissa olemme linjanneet, että työeläkkeiden indeksiä ei ensi kaudella leikata. Tavallisella helsinkiläisellä pitää olla mahdollisuus asua ja elää kotikaupungissaan. Tärkeintä on luoda edellytyksiä työpaikkojen ja yritysten synnylle. Näin vahvistamme kestävimmin maamme taloutta. Sagan keskusteluissa kerroin, että Ruotsin parlamenttivierailulta tuomani raha seuraa potilasta -malli on nyt saanut vahvaa kannatusta. Asian oltava tulevan hallituksen keskeinen tavoite. Verorahan on jatkossa seurattava ihmistä perusterveydenhuollon palveluissa. Niin, että ihminen voi valita lääkärin yksityiseltä tai julkiselta palveluntuottajalta samoin ehdoin. Suomen terveydenhoitojärjestelmä, jossa esimerkiksi eläkkeellä olevat ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa, on kestämätön. Läpi elämänsä veroja maksaneiden pitää saada palvelua. Omallekin terveysasemallemme on monen viikon jonot, jos kyseessä ei ole akuutti hoidon tarve. Tilaisuudessa puhui lisäkseni suuresti arvostamani professori Sirkka- Liisa Kivelä. Hän puhui unen merkityksestä ikääntyessä. Saimme kaikki asiantuntevia neuvoja ja tietoja. Lämpimät kiitokset vielä arvostetulle puhujalle. Keskustelu oli vilkasta. Paljon kiitoksia Sagalle, joka mahdollisti tilaisuuden lähes satapäiselle osallistujajoukolle. Paljon jäi vielä keskusteltavaakin. Mielipiteet ja kommentit ovat tervetulleita. Minuun saa olla yhteydessä sähköpostilla tai puhelimitse (0505113033). Olen tavattavissa Max Cafessa ti 7.4. klo 9-10. Tervetuloa tapaamaan!   Sari Sarkomaa kansanedustaja M u i s t i l i i t o n varapuheenjohtaja www.sarisarkomaa.fi 0505113033 Teatteria omilta kulmilta ??Pikku Huopalahden Yhteisöteatterilta valmistui jälleen joka kevääseen ajoittuva uusi, erittäin ajankohtaisia aiheita käsittelevä näytelmä ?Kerroksia?. Näytelmän ensi-ilta oli 22.3. ja se sai taas kerran lähiseudun yleisön liikkeelle. ?Kerroksia? nostaa esiin 30-40 ?vuotiaiden kiireen, 60-vuotiaiden eläkkeellejääntijännityksen ja 80-vuotiaiden taistelun kotona olemisen ja vanhainkotimaailman välillä. Vanhuksille keskeinen kysymys on, milloin he joutuvat palvelu- tai vanhainkotiin ? vai joutuvatko, ja mitä siellä tapahtuu. Poistuuko itsemääräämisoikeus ja milloin muuttuu lapseksi jälleen? Elämään tulee uudenlainen rytmi vanhainkotielämän myötä. Näytelmä nostaa esiin myös koti- ja vanhustenhoidon henkilökunnan riittämättömyyden tunteen. Miten nauttia jokaisesta elämän- vaiheesta ja muistaa hengittää joka sekunti? Miten jaksaa pitää itsestä huolta ja siinä samalla vähän toisistakin? Miten ottaa täysi vastuu oman elämän suunnasta eikä alistua muiden tahdolle? Siinä sitä haastetta meille jokaiselle. Yhteisöteatterin toiminta-ajatuksena on taidekasvatus ja kulttuuritoiminnan kehittäminen Pikku Huopalahdessa ja sen lähialueilla. Teatteri on toiminut alueella jo 13 vuotta. Seuraavat näytökset ovat: la 11.4. klo 18, su 12.04. klo 15, la 18.04. klo 18, su 19.04. klo 15 ja su 26.04. klo 18 Esityspaikka Pikku Huopalahden nuorisotalo, Hilda Flodininkuja 6 (Tilkankatu 19) Lippuja ovelta 8/10 euroa, ennakkovaraukset: pdarra@gmail.com HSY:n keräysautokierros alkaa huhtikuussa ??Helsingin seudun ympäristöpalvelujen keräysautot starttaavat tiistaina 7.4. Keräämme autoihin maksutta kodin vaarallisia jätteitä sekä metalliromua ja sähkölaitteita. Keräysautot kiertävät pääkaupunkiseudulla aina kesäkuun alkuun asti: Helsingissä 7.4.? 19.5., Espoossa ja Kauniaisissa 7.4.?27.5., Vantaalla 28.4.?27.5. ja Kirkkonummella 28.5. ja ?1.6. Asukkaat voivat tuoda autoihin maksutta kodin vaarallisia jätteitä, joita ovat muun muassa energiansäästölamput, loisteputket, maalit, liuottimet, torjunta-aineet ja siivouskemikaalit. Otamme keräysautoissa vastaan myös kotitalouksien sähkölaiteromua, kuten käytöstä poistettuja kylmälaitteita, sähköhelloja, pesukoneita, puhelimia ja leivän- paahtimia. Autolle voi tuoda korkeintaan kolme kappaletta samaa laitetyyppiä. Metallinkeräysautoon voi tuoda kotitalouksien yksittäisiä metalliesineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi polkupyörät, puulämmitteiset kiukaat sekä metalliastiat ja -purkit. Toivomme asukkaiden vievän suuret metallierät HSY:n Sortti-asemille, joissa metallin vastaanotto on myös maksutonta. Keräysautojen pysähdyspaikat kartalla Autot pysähtyvät lähes 300 paikassa eri puolilla pääkaupunkiseutua, joten romua ei tarvitse kuljetella pitkiä matkoja. Tarkat aikataulut ja pysähtymispaikat ovat nähtävissä HSY:n verkkosivuilla www.hsy.fi/keraysautot. Lähimmän pysäh- dyspaikan voi etsiä kartalta tai kaupunginosahaulla. Keräysautojen pysähdyspaikkoja voi myös tiedustella soittamalla HSY:n asiakaspalveluun, puh. 09 1561 2110. Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 8.30?15.30. Romua ja jätettä voi tuoda ympäri vuoden Sorttiasemille. Kotitalouksien vaarallisia jätteitä voi viedä maksutta Sortti-asemien lisäksi pääasiassa huoltoasemien pihoilla sijaitseviin vaarallisten jätteiden kontteihin. Siniset vaarallisten jätteiden kontit tunnistaa punaisesta Kodin vaaralliset jätteet -kyltistä. Kontit ovat avoinna huoltamon aukioloaikoina. Kierrätyskeskuksen käyttökelpoisen tavaran keräysautokierros syksyllä Pääkaupunkiseudun Kier- rätyskeskus järjestää syksyllä käyttökelpoisen tavaran keräysautokierroksen. Keräysauto pysähtyy samoilla paikoilla kuin HSY:n nyt keväällä kiertävät keräysautot. Kierrätyskeskus järjestää näin laajan keräysautokierroksen ensimmäistä kertaa. Lisätietoja kierroksesta löytyy Kierrätyskeskuksen verkkosivuilta, www.kierratyskeskus.fi/keraysauto. Kampin metroasemalla korjataan liukuporrasta ??Kampin metroasemalla kauppakeskuksen päädyssä on yksi liukuporras toistaiseksi poissa käytöstä. Liukuportaan korjaustyö vie viikkoja, sillä portaisiin tarvittavien varaosien toimitusaika on pitkä liukuportaan koneistotyypin harvinaisuuden vuoksi. Kampin metroasemalla kauppakeskuksen päädyssä olevan kolmen liukuportaan ryhmän keskimmäinen liukuporras on toistaisek- si poissa käytöstä. Kauppakeskuksen päädyn kaksi muuta liukuporrasta on normaalissa käytössä. Liukuportaan korjaustyö vie viikkoja, sillä portaisiin tarvittavien varaosien toimitusaika on pitkä liukuportaan koneistotyypin harvinaisuuden vuoksi. Liukuportaiden tavallisimpia varaosia pidetään varastossa lyhyen korjausajan takaamiseksi. Mitä Munkkiniemessä tapahtuu? MunkinSeutu
• MunkinSeutu Nro 7 ? Viikot 14-15 11 Kuva: Suunto SUL:n virallinen juoksukoulu Meilahdessa tänäkin keväänä ?? L a u t t a s a a r e l a i s s e u r a Dicken järjestää jälleen tänä keväänä SUL:n virallisen juoksukoulun. Juoksukoulu sisältää teoriaosuuden ja käytännön harjoituksia. Viime vuonna ensimmäinen juoksukoulu järjestettiin jo maaliskuun puolestavälistä alkaen, mutta tämä osoittautui hieman liian aikaiseksi aloitusajankohdaksi. ? Tästä viisastuneena aloitamme tänä vuonna huhtikuun puolessa välissä, pääsiäisen jälkeen, toteaa juoksukoulun pääkouluttaja Christoffer Strandell. ? Juoksukoulu pidettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa Meilahdessa, jossa se saavuttikin heti suuren suosion. Tästä innostuneena jatkamme juoksukoulua myös Meilahdessa. Juoksuharrastus on hyvä, ellei tehokkain keino ylläpitää ja kehittää omaa kuntoa. Keväisessä Juoksukoulussa saa tiiviin paketin juoksuharrastamisen aloittamiseen. ? Juoksuharrastusta on sitten helpompi jatkaa yksin tai yhdessä vaikkapa kaverin kanssa, toteaa Strandell. ? Juokseminen on kaiken kaikkiaan helppo liikuntaharrastus. Tarvitaan vain hyvät juoksukengät ja motivaatio lähteä ovesta ulos. Haluamme herättää ihmisissä kipinän juoksemiseen ja auttaa heitä löytämään liikunnan ilo juoksemisesta. Juoksukouluun osallistuu kaiken ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. ? Juokseminen voi olla omaa aikaa arjessa, tai määrätietoista treeniä maratonille. Tavoitteista riippumatta on tärkeintä on lähteä säännöllisesti ulos ja lenkille. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä se ei sitä ole. Tästäkin saa hieman niksejä juoksukouluvalmentajalta, Strandell kertoo. ? Juoksuharrastus edistää myös jaksamista työelämässä, auttaa painonhallinnassa ja vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Juoksemisessa myös urheiluvammat ovat vähäisiä. Esimerkiksi yli kolmekymppisille tutuille tapahtuneista akillesjänteen vammoista kuulee joka vuosi, aiheuttajina milloin squashin, milloin käsipallon ja milloin sulkapallon pelaaminen, mutta ei niinkään lenkkeily, tuumaa Strandell. Kannattaako juoksukouluun tulla, mikäli on jo jonkun verran harrastanut lenkkeilyä? ? Itse aloitin juoksuharrastuksen toden teolla vuonna 2002, jolloin kaverin innostamana päätin osallistua Helsinki City Maratoniin. Aiemmasta urheilutaustasta huolimatta tein valmisteluissa suunnilleen kaikki mahdolliset virheet, jotka pystyy tekemään. Juoksin liian lyhyitä lenkkejä liian kovaa, kuvittelin juoksevani kovem- paa kuin mitä oikeasti tein ja rytmitin harjoitukset ja levon täysin väärin. Kurssia suosittelen vasta-aloittelijoille sekä niille, jolla on aiempaa kokemusta muista urheilulajeista, ja jotka harkitsevat osallistumista johonkin juoksutapahtumaan. Muutoksia viime vuoden kurssiin on tullut jonkin verran. SUL:n Juoksukoulu kulkee nykyään nimellä Juoksukoulu Startti, mutta on sisällöltään sama kuin viime vuoden Juoksukoulu. SUL:n Maratonkoulu kulkee nykyään nimellä Juoksukoulu Unelma, ja sieltä väliltä löytyy vielä Juoksukoulu Startti+ ja Juoksukoulu Kunto. ? Järjestämme tänäkin vuonna perinteisen, neljästä tapaamiskerrasta koostuvan Juoksukoulu Startin. Muutama lauttasaarelaisyritys on kysellyt pidempää kurssia, ja niille järjestämme mahdollisesti räätälöidyt Juoksukoulu Kunto -kurssia mukailevia ohjelmia. Dickenin järjestämien viime vuoden kursseihin tulee muitakin muutoksia. ? Meillä oli vielä viime vuonna Suunnon sykemittarit käytössä koko porukalla. Tämä vei kuitenkin liikaa aikaa koulutuksen kokonaislaajuuteen nähden. Tänäkin vuonna Suunnon laitteet ovat mukana, mutta fiksummin hyödyntäen, Strandell toteaa salamyhkäisesti. ? Palautteen perusteella tulemme tiivistämään teoriaosuutta. Sen sijaan osallistujien juoksutekniikoiden videointi, ja niistä annettu palaute koettiin erinomaiseksi ja tullaan sisällyttämään jatkossakin juoksukoulun ohjelmaan. Dicken tunnetaan paremmin käsipalloseurana. Käsipallossa seuralla on edustusta korkeimmilla sarjatasoilla niin naisten kuin miesten puolella, sekä maan laajin junioritoiminta. Viime vuosien aikana seura on myös järjestänyt paljon suosiota saaneen Midnight Run Helsinki -juoksutapahtuman. Tänä keväänä seura järjestää neljännen kerran aikuisväestölle suunnatun SUL:n juoksukoulun. Kirjoittanut: Johan Öller Kiinnostuitko? Lisätietoja, kyselyt ja ilmoittautuminen: shop.dicken.fi. Kurssit Lauttasaaressa maanantaisin 13.4. ? 4.5. ja Meilahdessa 14.4. ? 12.5. Helsingin tuottavuus nousi ja menojen kasvu hidastui Tilinpäätös vuodelta 2014 Jatkoa sivulta 3 ??Tilikauden tulokseen sisältyy Helsingin Energia -liikelaitoksen ja Helsingin Satama -liikelaitoksen yhtiöittämisistä aiheutuva 1 056 miljoonan euron suuruinen kirjanpidollinen myyntivoitto, joka kirjautuu tuloslaskelmassa satunnaisiin tuottoihin ja lisää vuoden 2014 tilikauden tulosta myyntivoiton määrällä. Yhtiöittämisten kirjanpidolliset vaikutukset mukaan lukien vuoden 2014 tilikauden tulos oli 1 244,6 miljoonaa euroa ja ylijäämä 1 633,2 miljoonaa euroa. Palmia-liikelaitoksen henkilöstöruokailu-, kiinteistö-, siivousja turvapalvelutoiminto­jen yhtiöittämisessä tasearvojen katsottiin vastaavan käypiä arvoja, joten kirjanpidollista myyntivoittoa ei syntynyt. Yhtiöittämiset toteutettiin niin, että liikelaitosten omaisuus siirrettiin perustettuihin yhtiöihin apporttiluovutuksella yhtiöiden osakkeita vastaan ja osin liiketoimintakaupalla niin, että kauppasumma jäi pitkäaikaiseksi lainaksi yhtiölle. Yhtiöittämisjärjestelyissä omaisuuserät siirrettiin yhtiöille käyvistä arvoista. Yhtiöittämiset eivät vaikuttaneet merkittävästi kaupungin rahoitukselliseen asemaan 2014. Helsingin kaupungin investointien tulora­ hoitusprosentti vuonna 2014 oli 18 prosenttia (investointimenot 2 720,9 miljoonaa euroasisältäen osakkeiden yhteenlasketut 2 172,3 miljoonan euron merkintähinnat). Yhtiöittämisen kirjanpidolliset vaikutukset eliminoiden vertailukelpoinen investointien tulorahoitusosuus oli 87 prosenttia (investointimenot 548,5 miljoonaa euroa). Vuosikate oli 480,7 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate kattoi poistot 117-prosenttisesti. Vuosikate ilman liikelaitoksia ja rahastoja oli 212,3 miljoonaa euroa ja kattoi poistoista 75 prosenttia.Perusoletuksena pidetään, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Yhtiöittämisten kirjanpidolliset vaikutukset tuloslaskelmassa eivät vaikuttaneet vuosikatteeseen. Verotulot Verotuloja kertyi 2 951 miljoonaa euroa, 45,6 miljoonaa euroa eli 1,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnallisveroa kertyi 2 435,1 miljoonaa euroa, kun veroprosentti oli 18,5. Kunnallisveroa kertyi 7,0 miljoo- OMPELUPALVELUJA Laadukas ja asiakaskeskeinen palvelu Avoinna arkisin 11.00?17.00, muina aikoina sop. mukaan 0400 355 913 ? Ansaritie 3, Pikku Huopalahti s.lootus@luukku.com HAMMASLÄÄKÄRI ? HAMMASTEKNIKKO Muovipaikkaus alk. 60? Hammaskiven poisto alk. 60? AJANVARAUS ? Hampaan poisto alk. 60? Kelan korvaus noin -45% 506 3206 ULVILANTIE 13, 00350 MUNKKIVUORI Bussit: 14, 18, 52, 57, 58, 539 naa euroa eli 0,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Yhteisöveron tuotto nousi 41,2 miljoonaa euroa eli 15,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Kiinteistöveroa kertyi 206,7 miljoonaa euroa; kasvua edellisvuodesta oli 11,4 miljoonaa euroa eli 5,8 prosenttia. Helsingin saamat valtionosuudet olivat 250,6 miljoonaa euroa ja ne vähenivät edellisvuodesta 25 miljoonalla eurolla. Kaupungin maksuvalmius oli vuoden lopussa 44 päivää. Se tarkoittaa, että kaupunki pystyy maksamaan laskut, palkat ja muut kulut 44 päivän ajan, vaikka kaupungin kassaan ei tulisi rahaa. Rahavarat kasvoivat vuoden alun tilanteesta 86,6 miljoonalla eurolla. Lainaa oli 2 540 euroa asukasta kohden, edellisenä vuonna luku oli 2 446 euroa. Lainakanta oli vuo- den 2014 lopussa hieman alle 1,6 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 70 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 78 prosenttia. Kaupungin omavaraisuusaste on pysynyt viime vuodet 75 prosentin yläpuolella, kun kuntataloudessa keskimääräinen tavoite on 70 prosenttia. Taseen loppusumma oli 13 556,2 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta on 1 300 miljoonaa euroa. Omaa pääomaa kerrytti tilikauden ylijäämiin kirjautunut yhtiöittämisistä saatu myyntivoitto. Aikataulu Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä maanantaina 23.3.2015, allekirjoittaa tilinpäätöksen ja lähettää sen tilintarkastajille. Kaupunginvaltuusto hyväksyy tilinpäätöksen 17.6.2015.
• MunkinSeutu 12 Viikot 14-15 ? Nro 7 ÂKirjaesittely Martti Turtola: Rakastan Sibeliusta ja muita musiikillisia tunnustuksia ??S o t a h i s t o r i a n professori Martti Turtolan isoisä rovasti Kalle K. Turtola ja Jean Sibelius olivat hyviä ystäviä. Tämä oli yksi syy miksi Martti Turtola ryhtyi mittavaan haasteeseen ja kirjoittamaan Sibeliuksen 150-juhlavuodeksi kirjaa rakastetusta säveltäjämestaristamme. Kalle Turtola ja Jean Sibelius ystävyys alkoi Hämeenlinnan lyseosta, jossa olivat luokkatovereita, kun Sibelius jäi luokalleen Kallen aloitettua oppikoulun vuoden myöhemmin. He valmistuivat ylioppilaiksi vuonna 1885. Opiskelun lisäksi koulutoveruksia Jannea ja Kallea yhdisti metsästys. Monien aikalaistodistusten mukaan Janne oli taitava metsästäjä, oikea mestariampuja. Hämeenlinnan lyseosta ystävykset jatkoivat lakia lukemaan Keisarilliseen Aleksanteri -yliopistoon. Kumpikin jätti lakiopinnot kesken. Kalle sen vuoksi, että tuli uskoon, niin kuin tavataan sanoa ja ryhtyi lukemaan teologiaa valmistuen papiksi vuonna 1890- Sibeliuksesta tuli puolestaan kuulu muusikko ja säveltäjä, Martti Turtola kertoo. Ennen yliopistoon menoa nuorten miesten oli osallistuttava kutsuntoihin. Vakinaiseen väkeen, kolmivuotiseen palvelukseen ei ylioppilailla ollut pelkoa joutua. Se ei koskenut ?akateemisia? eikä varsinkaan teologiaa opiskelevia. K. K. Turtola ilmeisesti joutui Hörtsänän?Turtolan suvun synnyinseuduilla Orivedellä reservikomppaniaan palvelukseen 45 päiväksi. Tähän yhteen kesään koulutus sitten jäikin, sillä ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen ylioppilas siirtyi teologiseen tiedekuntaan ja teologit olivat vapautettu asepalveluksesta. Missään kirjallisuudessa tai julkaistuissa kirjeissä ei puolestaan ilmene, että Janne olisi astunut asepal- velukseen, Turtola toteaa. Innostus syttyy Martti Turtola oli jo nuoresta tietoinen isoisänsä ja Sibeliuksen ystävyydestä. Tämän vuoksi hän seurasi jo poikasesta Sibeliuksen vaiheita. Kymmenen vanhana kuunnellessaan aamu-uutisia, hänen korvaansa tarttui uutinen Sibeliuksen kuolemasta. Uutistenlukija ilmoitti ensimmäisenä, että säveltäjämestari Jean Sibelius oli edellisenä iltana kuollut kotonaan Järvenpään Ainolassa. Tämän jälkeen seurasi muita uutisia ja lopuksi kuuluttaja sanoi: ?Olemme saaneet vielä sähkeen Norjasta, Oslosta.? Ja hän jatkoi: ?Myös toinen Kuningas on kuollut.? Norjan kuningas Haakon VII oli sairastellut pitkään, ja hän kuoli syyskuun 21. päivän vastaisena yönä. Hän oli Sibeliuksen aikalaisia ja syntynyt 1872, Sibelius puolestaan 1865. Haakon VII oli uuden itsenäisen Norjan ensimmäinen kuningas vuodesta 1905. Todettakoon, että skandinaavina kuningas oli Sibeliuksen musiikin ystävä, mutta sitä oli ennen muuta hänen puolisonsa kuningatar Maud, joka oli englantilainen ja kuningas Edvard VII:n tytär, Turtola toteaa. Uutisten päätyttyä radiossa alkoi soida Tuonelan joutsen, Valse triste ja muuta vakavaa Sibeliuksen musiikkia. Hyppäsin pyörän selkään ja polkaisin läpi Huikon aukeitten koululle. Kun meidät oli laskettu sisälle, kiiruhdin heti kertomaan opettajalle: ?Opettaja, opettaja! Sibelius on kuollut!? Huomiota ja ehkä lievää hämmennystä ihmisten mielessä herätti se, että Sibelius haudattiin omaan puutarhaansa multiin Ainolassa, jonne oli Turtoloilta matkaa noin kymmenisen kilo- metriä. Tämä oli Sibeliuksen oma toivomus, opettajamme totesi meille. Samalla korostettiin sitä, että maa oli sitä ennen siunattu, siis mestari laskettiin ?siunattuun maahan?. Nämä olivat tärkeitä asioita 50-luvun Suomessa, Turtola toteaa. Sibeliuksen haudalle asetettiin myöhemmin massiivinen pronssilaatta, jonka pinnalla korkokirjaimin lukee yksinkertaisesti Jean Sibelius. Hänen puolisonsa Aino (o.s. Järnefelt) sai lepopaikkansa saman kannen alle. Hyvin vaatimattomasti, ?ainomaisesti?, hänen nimensä on laatan kulmassa pienellä tekstillä. Ainola säilyi Aino Sibeliuksen kotina hänen kuolemaansa asti, Turtola kertoo. Kipinä roihahtaa Seitsemän vuoden päästä näistä tapahtumista vuonna 1965, Martti Turtola lähtee henkilökohtaisesti seuraamaan Sibeliuksen 100-vuotisjuhlakonserttia, joka pidetään Helsingissä. Kipinän säveltäjämestarin musiikkia kohtaan oli sytyttänyt Turtolan kuvaamataidon opettaja Jouko Aalto, joka soitti tunnillaan Sibe- Tammen edustaja Markku Aalto (vas.) ja Martti Turtola uunituoreet kirjat kädessään kirjanjulkaisutilaisuudessa Sibelius Centerissä ti 24.3.2015. liuksen Sadun. Hurmaannuin tästä täysin ja ostin vanhemmilleni Erkille ja Kaarinalle joululahjaksi LP-levyn, jossa oli Satu, Karelia, Finlandia ja Tuonelan joutsen. Ja sitä kuunneltiin paljon. Ja isänikin, joka oli nuorena paljon kuunnellut klassista musiikkia, innostui uudestaan. Martin isä oli nuoruudessaan soittanut viuluakin, mutta kertoman mukaan ?naapurin toivomuksesta? lopettanut harrastuksensa. Aino Turtola, Martin täti, joka oli puolestaan jo vuosia harrastanut sinfoniamusiikkia, vei pojan kavaljeerinaan Sibeliuksen 100-vuotisjuhlakonsertiin. Aino oli Helsingin sairaanhoitajakoulun vararehtori. Hän sit oli saanut kahdelle hengelle kutsukortin. Näin pääsin siihen ikimuistettavaan avajaiskonserttiin. Avausmusiikin jälkeen seurasi presidentti Urho Kekkosen avajaissanat. Lähtemättömän jäljen nuorenmiehen sieluun jätti Heimo Haiton soittama neljä humoreskia viululle. Haitto ei ollut enää nuori ?viulupelimanni? vaan 40-vuotias kokenut muusikko. Tämän kokemuksen jälkeen 17-vuotiasta nuorukaista ei mikään voima maailmassa saanut jäämään pois konserteista. Kuuntelin kaikki Sibeliuksen 100-vuotisjuhlaviikon esitykset joko sekä paikanpäällä tai radiosta. Martti puhumassa kirjanjulkaisutilaisuudessa Sibelius Centerissä ti 24.3.2015. Saamaan aikaan, kun muut opiskelijaystävät kävelivät aikaansa kuluttaakseen pitkin Helsingin katuja tai pelasivat jalkapalloa, opiskelija Turtolan mielen oli vallannut ?sinfoniakärpänen?. Kävin erilaisissa konserteissa sekä Ainon että isäni kanssa. Siirryttyäni Helsingin yliopiston kirjoille, kävin ostamassa aina 50 pennin ylioppilaslipun. Sitä ei voinut ostaa etukäteen, vaan se piti jonottaa. Konsertteihin piti myös pukeutua. Jouduin laittamaan jo aamulla tumman puvun, valkoisen kauluspaidan ja kravatin. Se oli rippipuku. Ei sitä noin vaan farkuissa menty. Niin koulukaverit sit aina, että aha, Martilla on taas konserttiilta. Taisivat pitää hieman tärähtäneenä. Sibelius omansa aikansa oman tien kulkija Kirjailija Martti Turtola (vas.) signeeraamassa  hämeenlinnalaisen Maija Kauppisen hankkimaa Rakastan Sibeliusta -teosta kirjanjulkaisutilaisuudessa Sibelius Centerissä ti 24.3.2015. Martti Turtola näkee, että Jean Sibelius oli hyvin pitkälti oman tien kulkija ja hän kehitti oman tavan sanoa musiikillaan asioita. Oli tahoja, jotka eivät hyväksyneet hänen tapaansa säveltää, mutta ei pystytty murskaamaan, koska hän oli niin äärettömän taitava. Mutta kyllä Sibeliusta vastaan on hyökätty äärettömän rajusti. Ja jopa vieläkin on tällaista kritiikkiä, Turtola toteaa. Sibelius oli myös niin ?laaja? persoona, että hänen varjoon tahtoi jäädä moni muu hyvä säveltäjä, tai sitten heidät on vain yksinkertaisesti unohdettu. Tässä yhteydessä haluaisin nostaa esille 1950 - 60 ?luvuilla hyvin tunnetun Ahti Sonnisen. Hänen syntymästään tuli viime kesänä 100 vuotta. En huomannut, että olisi missään juhlittu tippaakaan. Hänkin sävelsi sentään baletin Pessi ja Illusia, joka oli hyvin suosittuja aikanaan. Hänet unohdettiin täysin ja moni muu. ?Rakastan Sibeliusta? Mika sai silloin jo nuoren miehen syttymään Sibeliuksen musiikille jopa niin paljon, että nyt eläkepäiville tämä rakkaus kiteytyi kirjan muodoksi Rakastan Sibeliusta ja muita musiikillisia tunnustuksia. Rakkautta on aika vaikea kiteyttää. Kun rakastuu johonkin naiseenkin, niin on aika vaikea sanoa, että miksi. Se vain tulee, kun salama kirkkaalta taivaalta, tai myrskyn mylväys. Sitä ei pysty sillä tavalla rationaalisesti järjellä ehkä selittämään. Se vaan Sibeliuksen musiikki aikanaan kolahti ja enkä minä ole siitä toipunut vieläkään, Turtola toteaa. Kuvat: Tarja Lappalainen
• MunkinSeutu Nro 7 ? Viikot 14-15 13 Albert Järvisen perikunta voitti Liisa Pohjolainen Helsingin oikeusjutun Universalia vastaan opetustoimen johtajaksi ??Hurriganes-kitaristi Albert Järvisen perikunta voitti markkinaoikeudessa riidan Hurriganes-yhtyeen kahden ensimmäisen albumin internet-oikeuksista. Markkinaoikeus antoi asiassa tuomion keskiviikkona 18. maaliskuuta 2015. Riidassa oli kyse siitä, että Universal saattoi yhtyeen musiikkia yleisön saataville esimerkiksi internetin Spotify-palvelussa, vaikka siitä ei ollut sovittu artistin tai hänen perillistensä kanssa. Perikunnan pyynnöistä huolimatta yhtiö ei suostunut lopettamaan käyttöä tai antamaan selvitystä siitä, mihin sopimusehtoihin se perusti nettikäytön. Perikunta kävi oikeutta Muusikkojen liiton oikeusavun turvin. Markkinaoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että Universal Music Finlandilla olisi sopimusperusteisesti tai edes hiljaisen hyväksynnän perusteella oikeus saattaa albumien musiikki yleisön saataville internetin musiikkipalveluissa. Universal velvoitettiin poistamaan albumien kappaleet palveluista 50 000 euron uhkasakon uhalla. Universal oli maksanut digitaalisista palveluista rojaltia, jonka suuruuden se oli yksipuolisesti päättänyt. Perikunnan ei kuitenkaan katsottu maksun vastaanottamisella hyväksyneen musiikin nettikäyttöä - etenkään, kun asiasta oli reklamoitu yhtiölle kohtuullisessa ajassa. Markkinaoikeus vahvisti tuomiossaan tekijänoikeusluovutuksiin sovellettavan ns. suppean tulkinnan periaatteen olemassaolon. 1970-luvun sopimus saattoi koskea vain fyysisiä äänitteitä ja silloin tunnettuja hyödyntämismuotoja sekä tuolloin laissa olleita oikeuksia. Yhtiölle ei tuomiossa katsottu siirtyneen myöhemmin tekijänoikeuslakiin lisättyjä oikeuksia, kuten oikeus tallenteiden välittämiseen internetissä. Lakiin lisätyt taiteilijan oikeuksien laajennukset koituvat taiteilijan, eivät levyyhtiön hyväksi. Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen on tyytyväinen päätökseen. ?Käsitykseni mukaan suuri ellei suurin osa vanhemmasta internetin musiikkipalve- luissa tarjolla olevasta ääniterepertuaarista koko maailmassa on puutteellisesti lisensoitu artistien puolelta. Tämä merkitsee sitä, että joukkoon mahtuu paljon luvatonta käyttöä.? Vänttinen lisää, etteivät levy-yhtiöt voi vain olettaa, että 1960-80-lukujen levytyssopimukset sallisivat nettikäytön. ?Vasta 1990-luvun lopulta alkaen sopimuksissa alettiin nähdä sähköiseen jakeluun liittyviä määräyksiä. Vielä tänäkin päivänä vastaan tulee sopimuksia, joissa ei puhuta mitään tällaisista käyttömuodoista.? Myös Kansainvälisen muusikkojen liiton (FIM) pääsihteeri Benoît Machuel pitää päätöstä tervetulleena. ?Päätöksessä tehdään selväksi, etteivät suuret levy-yhtiöt voi yksipuolisesti tulkita kohtuuttomia sopimuksiaan niin, että niistä tulee vieläkin kohtuuttomampia musiikin esittäjille. On tullut aika luoda uusia liiketoimintamalleja ja uutta lainsäädäntöä, jotta musiikin esittäjille saataisiin kohtuullinen osuus verkon musiikkisovellusten tuotosta?, Machuel kommentoi. Lääkekorvauksiin 45 euron alkuomavastuu ??Vuoden 2016 alusta alkaen lääkärin määräämistä, Kelan korvaamista lääkkeistä saa sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen vasta, kun lääkekustannukset ylittävät alkuomavastuun. Alkuomavastuu on 45 euroa kalenterivuodessa. Alkuomavastuu kertyy reseptillä ostetuista korvattavista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista. Alkuomavastuu ei koske lapsia ja nuoria. Sitä aletaan soveltaa vasta sen vuoden alusta, jolloin henkilö täyttää 19 vuotta. Lääkkeen hinnasta riippuen alkuomavastuu voi täyttyä jo vuoden ensimmäisessä lääkeostossa tai saman kalenterivuoden aikana useammissa lääkeostoissa. Alkuomavastuu kerryttää lääkkeiden vuotuista omavastuuosuutta, ns. lääkekattoa. Lääkkeiden peruskorvauksen taso nousee Alkuomavastuun yhteydessä lääkkeiden peruskorvaus nousee vuoden 2016 alussa nykyisestä 35 %:sta 40 %:iin. Erityiskorvausprosentit säilyvät ennallaan. Myöskään lääkekattoon ei ole tulossa muutoksia. Peruskorvausprosentin nosto lieventää alkuomavastuun vaikutuksia erityisesti niillä asiakkailla, jotka nykyisin maksavat itse paljon peruskorvattavista lääkkeistään. Erityiskorvausta lääkärinlausunnon laatimispäivämäärästä alkaen Tiettyjen vaikeiden, pitkäaikaisten sairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä voi saada peruskorvausta suuremman erityiskorvauksen. Oikeutta erityiskorvaukseen haetaan toimittamalla Kelaan lääkärin kirjoittama B-lausunto. Vuoden 2016 alusta lähtien erityiskorvaus voidaan tietyin edellytyksin maksaa takautuvasti lääkä- rinlausunnon allekirjoituspäivämäärän jälkeen tehdyistä lääkeostoista, vaikka lääkärinlausunto tulisi Kelaan vasta myöhemmin. Alkuomavastuu edellyttää reaaliaikaista tiedonsiirtoa Alkuomavastuun käyttöönottoa valmisteltaessa Kela on yhdessä apteekkien kanssa kehittänyt lääkkeiden suorakorvausmenettelyä. Kela saa nyt apteekeista tiedot asiakkaan lääkeostoista heti oston tapahduttua. Uusi välitysmenettely mahdollistaa myös sen, että tieto vuotuisen omavastuuosuuden eli lääkekaton ylittymisestä päivittyy nopeammin asiakkaan tietoihin. Asiakas voi seurata lääkekaton täyttymistä Kelan asiointipalvelusta. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Lääkekatto on tänä vuonna 612,62 euroa. Sen täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestään 1,50 euroa ostokerralta. Vuoden 2016 alusta lähtien Kela saa apteekeista tiedon myös asiakkaan maksamasta alkuomavastuusta heti oston tapahduttua. Apteekki tietää myös, minkä verran alkuomavastuuta täytyy vielä maksaa. Tieto on täysin reaaliaikainen. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka asiakas kävisi eri apteekeissa samana päivänä, Kelasta välittyvä alkuomavastuutieto on asiakkaan viimeisimmän käynnin mukainen. Alkuomavastuun vaikutukset vaihtelevat Alkuomavastuun ja peruskorvauksen 5 prosenttiyksikön noston vuoksi potilaan maksettavaksi jäävän osuuden on arvioitu nousevan keskimäärin 8 euroa vuodessa. Kustannusvaikutukset riippuvat po- tilaalle määrättyjen lääkkeiden kustannuksista ja korvausprosenteista. Noin 12 prosentilla lääkkeiden käyttäjistä oma maksuosuus nousee enemmän kuin 20 euroa ja yhdellä prosentilla pienenee yli 20 euroa vuodessa. Enimmillään vuodessa maksettava oma osuus nousee alkuomavastuun verran. Korvattavia lääkkeitä käyttävistä aikuisista noin neljäsosa jää ilman korvauksia, koska heidän lääkkeidensä vuotuiset kustannukset ovat alle 45 euroa. Niillä, joilla kustannukset ovat tätä korkeammat, itse maksettavan osuuden muutokseen vaikuttavat peruskorvattavien lääkkeiden kustannukset. Rajaarvo on 360 euroa. Jos peruskorvattavien lääkkeiden vuotuiset kustannukset ovat ennen korvauksen vähentämistä tätä pienemmät, lääkkeen käyttäjän itse maksettava osuus nousee nykyiseen verrattuna. Jos ne taas ovat tätä suuremmat, itse maksettava osuus pienenee. Henkilöillä, joilla on ainoastaan erityiskorvattuja lääkkeitä, itse maksettavan osuuden nousu on enintään alkuomavastuun verran vuodessa. Uudistus ei vaikuta niillä henkilöillä, joilla lääkekatto ylittyy. Myös alkuomavastuu kerryttää lääkekattoa. Uudistus ei myöskään nosta alle 18-vuotiaiden itse maksettavia kustannuksia, koska alkuomavastuu ei koske heitä. Niillä alle 18-vuotiailla, joilla on käytössään peruskorvattavia lääkkeitä, itse maksettava osuus pienenee korvausprosentin noston vuoksi. Vuonna 2014 lääkekorvauksia maksettiin 3,8 miljoonalle henkilölle yhteensä 1 860 milj. euron lääkekustannuksista. Tästä summasta korvattiin 1 306 milj. euroa. Vuodesta 2013 lääkekorvaukset nousivat 2,6 prosenttia. Ennakkoarvioiden mukaan alkuomavastuun käyttöönotto ja peruskorvausprosentin nosto säästävät lääkekorvausmenoja noin 32 milj. euroa. ??Helsingin opetusviraston uudeksi johtajaksi on valittu filosofian maisteri Liisa Pohjolainen. Valinnasta päätti kaupunginvaltuusto kokouksessaan 25.3.2015. Liisa Pohjolaisella on monipuolinen työkokemus opetusalan johtamis- ja kehittämistehtävistä. Pohjolainen on toiminut opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan johtajana vuodesta 2009. Aiemmin hän on ollut Helsingin palvelualojen oppilaitoksen vs. rehtorina ja apulaisrehtorina, Suomalais-venäläisen koulun rehtorina, Lahden Tiirismaan lukion rehtorina sekä projektipäällikkönä Opetushallituksessa. Pohjolainen aloittaa virassa huhtikuun alussa, kun nykyinen opetustoimen johtaja Rauno Jarnila jää eläkkeelle. Opetusvirasto järjestää kaupungin esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta sekä ruotsinkielistä päivähoitoa. Opetustoimen johtajan kuukausipalkka on 9 874,60 euroa. Kaikkiaan virkaan tuli 54 hakemusta. Liisa Pohjolainen Pappien Pesulassa jalat puhtaiksi ja mieli virkeäksi ??Kirkon tiedotuskeskus avaa pääsiäistä edeltävällä eli hiljaisella viikolla Pappien Pesulan Helsingin keskustan Torikortteliin (Unioninkatu 25). Pappien pesulassa pääkaupunkiseudun papit pesevät kansalaisten jalkoja. Jalkojen pesu tarjoaa ohikulkijoille pysähdyspaikan, rentoutushetken ja samalla virittää pääsiäisen tunnelmaan. Tapahtuman esikuvana on tilanne, jossa Jeesus pesi kiirastorstaina opetuslastensa jalat ennen yhteistä ateriaa, ehtoollista. ?Jalkojen pesu on vanha tapa, jossa toisaalta on kyse nöyrästä palveluasenteesta, toisaalta turhasta taakasta luopumisesta. Pappien Pesulassa pölyt pestään pois ja samalla voi unohtaa mahdollisesti kengässä hiertäneet kivet?, kuvailee Kirkon tiedotuskeskuksen ohjelmapäällikkö *Kimmo Saares*, yksi jalkojenpesijöistä. Kosketus ja vesi Kimmo Saareksen mukaan papit ovat usein tottuneet lähestymään ihmisiä valmiilla vastauksilla, saarnalla tai julistuksella. Nyt he joutuvat laittamaan itsensä likoon ihan uudella tavalla. ?Idea Pappien Pesulaan syntyi, kun pohdittiin miten kertoa kiireisille, mahdollisesti kirkosta vieraantuneille ihmisille pääsiäisen ihmeestä. Mietimme myös lasten suhdetta pääsiäiseen ja keinoja, joilla heitä on seurakunnissa kohdattu. Huomasimme palaavamme hyvin varhaiseen ja arvokkaaseen kristilliseen traditioon?, Saares kertoo. ?Jalkojen pesussa tärkeää on juuri se, että se ei täysin aukene selityksiin. Läsnä on kosketus ja vesi, aa- vistuksena pääsiäisen suureesta mysteeristä.? Pappien Pesula toimii Senaatintorin laidalla pop up -tiloissa yhteistyössä Bassomedian kanssa. Pesula on auki koko viikon maanantaista lauantaihin. Esimerkiksi pitkäperjantain iltana on mahdollista nauttia jalkojen pesusta Via Crucis -tapahtuman aikaan. Pappien Pesulan aukioloajat: maanantai 30.3. ? torstai 2.4. klo 11.00?18.00 pitkäperjantaina 3.4. klo 18.00?22.00 lauantaina 4.4. klo 10.00? 14.00. Myös Espoossa kauppakeskus Lippulaivassa papit pesevät jalkoja kiirastorstaina 2.4. klo 13-15. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin neljä miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kirkon tiedotuskeskus välittää ajantasaista tietoa kirkosta medialle ja suurelle yleisölle. Kirkon verkkosivusto osoitteessa evl.fi
• MunkinSeutu 14 Viikot 14-15 ? Nro 7 Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia rakennuttavat Helsingin Hernesaareen sauna- ja ravintolakeitaan ??Helsingin Hernesaareen odotettu yleinen sauna- ja ravintolakokonaisuus konkretisoituu ensi kevääseen mennessä, kun terasseineen pinta-alaltaan yli 1800 neliömetriä käsittävän ja harjakorkeudeltaan 9 metriin nousevan uudisrakennuksen rakennustyöt alkavat huhtikuun alussa. Muotoilultaan huomiota herättävään rakennukseen tulee aidon savusaunan lisäksi kaksi muuta puulämmitteistä saunaa, ympärivuotinen terassiravintola ja paljon merelliseen ajanviettämiseen houkuttelevia elementtejä. Sauna- ja ravintolakompleksin rakennuttajat ovat Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia. Hernesaaren yleinen sauna sai alkunsa vuonna 2009 Helsingin kaupungin osallistuttua Itämeren risteilymatkailua kehittävään selvityshankkeeseen. Suomen ja Helsingin tulisi raportin mukaan konkretisoida asemansa saunan kotimaana ja tarjota ulkomaisille vierailleen helppo mahdollisuus kokea aito saunaelämys uintimahdollisuuksineen. Hernesaaren sauna- ja ravintola on malliesimerkki tämän tarpeen täyttämisestä. Siitä tulee paitsi merellinen olohuone kaupunkilaisille, myös käyntikortti koko Suomelle: kuumimman matkailusesongin aikana Hernesaaren laituriin saapuu neljännesmiljoona ulkomaista risteilymatkailijaa. Heidän laivasta rantaan houkuttelemisekseen Avanto Arkkitehdit Oy on suunnitellut puusta saunan, jonka huomiota herättävä orgaaninen muoto sulautuu ainutkertaisella tavalla Hernesaaren rantamaisemaan. ? Helsinki on merellinen kaupunki ja meidän rantaviivamme on maailman mitassakin ainutlaatuisen hieno. On todella hienoa, että meille syntyy Hernesaaren saunan kaltaisia hankkeita, jotka avaavat rannan kaupunkilaisten käyttöön, ilahduttavat matkailijoita ja ovat vieläpä arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia, kertoo kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö Mikko Aho. Sauna- ja ravintolahanke on Hernesaaren rakentamisen pioneeriprojekti ja alueen sydän. Sen ympärille suunniteltujen puisto- ja asuinalueiden rakennustöiden on tarkoitus alkaa 2020. Aidot puusaunat meren rannalla, keskellä kaupunkia Sauna- ja ravintolakeitaasta luodaan kohtauspaikka kaupunkilaisille vieraineen. Savusauna ja perinteinen kertalämmitteinen ovat jatkuvassa käytössä ja kolmas sauna lämpenee ryhmille tilauksesta. ? Merellisestä mielikuvasta huolimatta Helsingin rannoilla on ollut yllättävän vähän palveluita. Tästä tulee selkeästi paikka, jossa ihminen ja luonto kohtaavat. Meri tulee konkreettisti asiakkaiden iholle, kun osa terassista rakennetaan Hernesaari, Avanto Arkkitehdit, ilmakuva. Hernesaaren sauna- ja ravintolakeitaan rakennuttajat Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia. Kuva Juuso Syrjä. suoraan veden päälle ja saunoista on ympärivuotinen pääsy mereen, kertoo Antero Vartia ja lisää, että luonto ja ympäristö otetaan huomioon alusta saakka: ? Selvitämme tarkasti, mistä metsästä rakentamiseen käytettävä puu on peräisin, hyödynnämme omaa aurinkoenergiaa, käytämme lasiseinissämme energiatehokkaimpia ikkunoita ja saunojen puukiukaista suunnitellaan vähäpäästöi- set. On selvää, että ravintola tulee tarjoamaan vastuullisesti pyydettyä kalaa ja käyttämään mahdollisimman lähellä tuotettuja muita raaka-aineita. Jasper Pääkkönen visioi, että ensi keväänä aukeava, tällä hetkellä vielä työnimellä Löyly kehittyvä kohde tulee vetämään puoleensa hyvinkin monipuolista asiakaskuntaa. Saunassa ollaan perinteisesti totuttu käymään niin perheenjäsenten, ystävien kuin liikekumppaneidenkin kanssa ja nyt lista laajenee entuudestaan. ? Paikan oltava kaikkien helposti lähestyttävissä. Sinne voi tulla yhtä hyvin kokoustamaan ja työpalaveriin, kuin rennosti kavereiden kanssa oluelle tai yksinkertaisesi nauttimaan huikeasta merimaisemasta. Kansainvälisyyttä korostaa se, että kaupunkilaiset ja turistit mahtuvat sulassa sovussa saunomaan Suomen arvokkaimpiin kuuluvalla paikalla. Suomesta löytyy yli 5 miljoonaa saunomisen asiantuntijaa, mutta uskomme, että tästä tulee parasta, mitä yleisissä kaupunkiolosuhteissa on mahdollista toteuttaa, lisää Jasper Pääkkönen ja kertoo myös opiskelevansa saunanlämmittämisen salat tulisijamestarin opissa. Hernesaaren sauna- ja ravintolakeidas. Suunnittelu Avanto Arkkitehdit Oy Ville Hara ja Anu Puustinen, rakennuttajat Jasper Pääkkönen ja Antero Vartia. Kuva: Avanto Arkkitehdit Oy. ??Rakennuksen ovat suunnitelleet Avanto Arkkitehdit Oy:n Ville Hara ja Anu Puustinen ??Rakennuttajana toimii Jasper Pääkkösen ja Antero Vartian yhteisyritys Kidvekkeli Oy ??Yksityisellä rahoituksella toteutettavan ja keväällä 2016 valmistuvan sauna- ja ravintolakeskuksen kustannusarvio on noin 5 miljoonaa euroa. ??Ympärivuotisen ravintola-kahvilan pinta-ala on 246 m2 ja saunaosaston koko 332m2. ??Rakennuksen bruttoala on 1070m2. ??Rakennuksen kattavan ?hulmun? alaista sekä taivasalla olevaa avonaista terassipintaa tulee rakennuksen ympärille ja päälle yhteensä yli 1800m2. ??Asiakaspaikkoja on noin 600. ??Hernesaaren sauna ja ravintola tulee operoidessaan työllistämään noin 40 henkilöä. ??Saunojen kolme erillistä löylyhuonetta istuttavat kymmeniä saunojia. ??Kolme saunaa ovat: savusauna, kertalämmitteinen ja jatkuvalämmitteinen. ??Raksakamera työmaalta: http://www.raksakamera.fi/382302014/fi/ Helsingin yliopiston näyttely ??Ajattelun voimaa ? Helsingin yliopiston tarina 1640?2015 on näyttely tieteistä ja taiteista, tutkijoista ja opiskelijoista. Se kertoo Suomen vanhimman yliopiston värikkään tarinan Kuninkaallisen Turun Akatemian perustamisesta 1640 näihin päiviin saakka. Humoristiset lyhytfilmit puhaltavat henkiin opiskelijoiden elämän neljällä eri aikakaudella. Mikä on muuttunut 375 vuodessa ? vai onko mikään? ? Näyttelyssä korostuvat asiat, joilla on ollut merkitystä tavalliselle ihmiselle. Kaikkina aikoina on bailattu, tylsistytty, innostuttu ja haaveiltu tyttö- tai poikaystävästä. Opiskelijaelämä on pohjimmiltaan ollut aina aika samanlaista, kertoo näyttelypäällikkö Pia Vuorikoski. Kansakunnan rakentajien Runebergin, Snellmanin, Porthanin lisäksi kerrotaan ylioppilaista, maistereista ja niistä jotka eivät valmistuneet. Punaisena lankana näyttelyssä on yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana. Esillä on laaja kirjo museoesineitä mikroskoopeista korsettiin, yliopiston perustamisasiakirjasta opiskelija-asuntolan kalusteisiin sekä keisarien muotokuvista LinusTorvaldsin tietokoneeseen. Näyttely avautui yleisölle perjantaina 27.3.2015. Museo on auki ma?pe 12?18, la 12?16 Helsingin yliopiston päärakennuksen uudella puolella osoitteessa Fabianinkatu 33, 3. krs. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Uusi näyttely kertoo yliopiston 375 -vuotisen tarinan. Turun Akatemiaa ei perustettu tutkijoiden, vaan virkamiesten kouluttamiseksi. Suurvalta-Ruotsi tarvitsi virkamiehiä koko valtakuntaan. Niinpä maan jokaiseen osaan, Upsalaan, Tarttoon ja Turkuun, perustettiin yliopisto vuonna 1640. Kuukauden kuluttua Turun Akatemian perustamispäivästä opiskelijoita oli 44. Suurin osa heistä oli värvätty Ruotsista. Runsaat kaksi sataa vuotta myöhemmin ylioppilas Julius Krohn kirjoittaa äidilleen, miten hän komeilee Keisarillisen Aleksanterin yliopiston univormussa. Univormu oli tuolloin pakollinen, sillä se oli oiva keino valvoa ylioppilaita. Univormut ovat kadonneet, mutta ylioppilaslakit ovat yhä käytössä. Helsingin yliopistossa on nyt 35 000 opiskelijaa.
• Nro 7 ? Viikot 14-15 15 ÂSekalaista HSL:n liikenne pääsiäisenä ??HSL:n liikenteessä ajetaan kiirastorstaina perjantain aikataulujen mukaan ja pitkäperjantaina sekä ensimmäisenä ja toisena pääsiäispäivänä sunnuntaiaikataulujen mukaan. Pääsiäislauantaina 4.4. ajetaan lisäliikennettä Seurasaareen bussilinjalla 24S. HSL:n liikenteessä ajetaan kiirastorstaina 2.4. perjantain aikataulujen mukaan. Espoon palvelulinjat sekä Kirkkonummen linjat 918 ja 919 ajavat torstain aikataulujen mukaan. Nurmijärven suunnan U-linjoilla 455? 465 ajetaan M-P-vuorot ja P* -vuorot. Pitkäperjantaina 3.4. on sunnuntailiikenne ja pitkäperjantain jälkeisenä yönä ajetaan yöliikenne. U-linjojen SS-lähtöjä ei ajeta. Nurmijärven suunnan U-linjoilla 455?465 ajetaan S-Vuorot ja P* -vuorot. Bussien yöliikenteen lisälähdöt pääsiäisenä löytyvät liitteestä. Linjalla 615 Rautatientori? Lentoasema on lisäliikennettä: Lähdöt Rautatientorilta klo 5.55 ja 7.25 Lähdöt Lentoasemalta klo 6.35. Lähijunat I, N, T, H ja L ajavat pitkäperjantain jälkeisenä yönä viikonlopun pidennettyjen aikataulujen mukaan, joten kulussa ovat myös I-junat Helsingistä klo 22.16, 22.46 ja 23.16, I-junat Tikkurilasta klo 23.16 ja 23.46, N-junat Helsingistä klo klo 0.01, 1.01, 2.01 ja 3.01, N-junat Keravalta klo 0.45, 1.45, 2.45 ja 3.45, Tjunat Helsingistä klo 2.31 ja 4.01, H-juna Riihimäeltä klo 23.14, T-junat Riihimäeltä klo 0.37 ja 1.37 sekä L-junat Helsingistä klo 2.47 ja 3.47. Pääsiäislauantaina 4.4. ajetaan lauantain aikataulujen mukaan. Seurasaaren pääsiäiskokkotapahtumaan lähtee lisäbussi 24S Erottajalta klo 17.23, 18.03, 18.44, 19.42 ja 20.38. 24S lähtee Seurasaaresta Erottajalle klo 19.15, 20.15 ja 21.02. Bussi 24S ei aja Hietaniemen kautta. Ensimmäisenä pääsiäispäivänä sunnuntaina 5.4. on sunnuntailiikenne ja lisäksi ajetaan yöliikenne. U-linjojen SS-lähtöjä ei ajeta. Nurmijärven suunnan U-linjoilla 455? 465 ajetaan S ja L* -vuorot. Näkijä Henkinen Auttaja Anu ÂValokuvaamot PASSIKUVAT HETI MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS 485 865 0700-95550 kuvatapio kuvatapio.fi pl 183, 33101 Tre / 2,21 ? min+pvm myös puhelinaikoja p. 044-3311 643 ÂTerveys Lähijunaliikenteessä ovat kulussa myös I-junat Helsingistä klo 22.16, 22.46 ja 23.16, I-junat Tikkurilasta klo 23.16 ja 23.46, N-junat Helsingistä klo 0.01, 1.01, 2.01 ja 3.01, N-junat Keravalta klo 0.45, 1.45, 2.45 ja 3.45, T-junat Helsingistä klo 2.31 ja 4.01, H-juna Riihimäeltä klo 23.14, T-junat Riihimäeltä klo 0.37 ja 1.37 sekä L-junat Helsingistä klo 2.47 ja 3.47. Toisena pääsiäispäivänä maanantaina 6.4. on sunnuntailiikenne. U-linjojen SSlähdöt ajetaan. Linjalla 615 Rautatiento- ri?Lentoasema on lisäliikennettä: Lähdöt Rautatientorilta klo 5.55 ja 7.25 Lähdöt Lentoasemalta klo 6.35 ja 23.20. HSL:n Rautatientorin palvelupiste on avoinna kiirastorstaina klo 17 saakka. Itäkeskuksen palvelupiste palvelee klo 17.15 ja Pasilan palvelupiste klo 16 asti. Palvelupisteet on suljettu pitkäperjantaista toiseen pääsiäispäivään paitsi että Rautatientori on avoinna pääsiäislauantaina klo 10?15. ÂVuokralle tarjotaan Tilaisuus! LIIKETILA Nummelan keskustasta 122m2+38m2 Munkkiniemi, Munkkivuori, Niemenmäki, Lehtisaari, Kuusisaari, osa EteläHaagaa, Pikku Huopalahti ja Pajamäki, Pitäjänmäki, Meilahti, osa Töölöä. P. 0400818187 / Sami Kiiski Oikotie kohde: 9004928 ÂPalveluja tarjotaan Julkaisija: Karprint Oy Ilmoituspäällikkö: Linnea Kotiranta puhelin 413 97 360, sähköposti munkinseutu@karprint.fi Päätoimittaja: Juha Ahola puhelin 413 97 330, sähköposti juha.ahola@ karprint.fi Toimitus: Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. Puhelin vaihde 413 97 300. Ilmoitushinnat: ?/ppm Etusivu 1,28 Takasivu 1,14 Tekstissä 1,09 Määräpaikkakorotukset 20%. Toistoalennukset sopimuksen mukaan. Arvonlisävero lisätään hintaan. Ilmoitukset: 413 97 360, 413 97 300. telefax 413 97 405. Ilmestyy: Joka toinen viikko. Ilmoitukset ja toimituksellinen aineisto ilmestymispävää edeltävänä perjantaina Tilaushinta: 21 euroa vuosikerta Jakelusta vastaavat: Helsingin Jakelu-Expert Oy Jakelun valvonta: ma ja to klo 8.30-10.30 p. 5615 6436, muina aikoina p. 8866 1055 Lue lehti myös: lehtiluukku.fi Painopaikka: Karprint Oy, Huhmari 2015 Tilaa maksuton palvelukartoitus Kotisiivous | Kotipalvelu | Hoiva-ja sairaanhoito Japanin kiinnostavimpien ohjaajien joukkoon lukeutuvan Sion Sonon uutuus TOKYO TRIBE (Japani 2014) sijoittuu Tokion alamaailmaan. Kevään night visions -festivaali Helsingissä 15.-19.4. Suurempana kuin koskaan ??Elokuvakevään huipentavan tapahtuman ohjelmistossa 30 pitkää elokuvaa, avajaisissa Peter Franzénin The Gunman. Night Visions -festivaali huipentaa valtakunnan elokuvatapahtumakevään komeasti huhtikuun puolivälissä Helsingissä. Ohjelmistossa nähdään 15.19.4.2015 enemmän elokuvia kuin yhdelläkään aiemmalla kevään Night Visions -festivaalilla. Myös teattereita on käytössä useampia kuin koskaan ennen: näytökset järjestetään Andorrassa, Dubrovnikissa, Bio Rexissä ja Maximissa. Mikäli Maximin tulevaisuuteen liittyvät kauhukuvat toteutuvat, kevään Night Visions saattaa myös olla viimeinen Helsingin parhaassa elokuvateatterissa järjestettävä festivaali. Tapahtuman avajaiselokuvana nähdään Takenohjaaja Pierre Morelin toimintatrilleri The Gunman, jossa Peter Franzén tekee uransa toistaiseksi näkyvimmän kansainvälisen roolin. Franzén saapuu myös festivaalin kunniavieraaksi. Muuta ohjelmistoa määrittää globaali avarakatseisuus. Lajityyppirajoja ylittävät mm. kohuohjaaja Larry Clarkin Rooman festivaalilla palkittu Marfa Girl, ranskalaisen Quentin Dupieux?n Yhdysvalloissa tekemä surrealistinen komedia Reality ja brittikriitikoiden pilviin ylistämä eroottinen draama The Duke of Burgundy, jossa tämän hetken kiinnostavimpiin eurooppalaisohjaajiin lukeutuva Peter Strickland näyttää närhen munat 50 Shades of Gray -ilmiölle. Mannereurooppalaisen sielunmaiseman pimeämpää puolta luotaavat saksalaisantologia German Angst ja itävaltalainen Goodnight Mommy, jonka on tuottanut festivaalien arthouse-suosikki Ulrich Seidl. Uudesta-Seelannista tuleva Housebound lukeutuu vuoden kauhukomediatapauksiin; Gerard Johnstonen hulvaton esikoisohjaus pääsi Hobitti-ohjaaja Peter Jacksonin suojeluksessa oitis Hollywoodin uusintafilmatisointipyöritykseen. Dokumenttivalikoiman kirkkaimmat helmet kes- kittyvät musiikkiin. Scott Crawfordin uunituore Salad Days pureutuu Washingtonin ikoniseen punk-kulttuuriin. Ryan Wisen osittain Suomessa kuvattu I Am Thor kertoo kulttiyhtye Thorin nokkamiehen Jon Mikl Thorin tarinan ja saattaa hyvinkin kohota vuoden 2015 Anvil-ilmiöksi. Kokonaisuuden kruunaavat räikeissä aasialaisväreissä kylpevät ohjaaja Sion Sonon japanilaisgangsterit elokuvassa Tokyo Tribe ja hongkongilaisen Tsui Harkin huima pulp-toimintaseikkailu The Taking of Tiger Mountain, jonka upea 3D-kuvaus sieppaa vatsanpohjasta. Festivaalin lopullinen ohjelmisto julkistetaan maanantaina 30.3.2015. Lippujen ennakomyynti käynnistyy keskiviikkona 1.4.2015 klo 12.00 festivaalin nettikaupassa www.nightvisions.info ja Maximin näytösten osalta Finnkinon nettikaupassa www.finnkino.fi sekä Finnkinon teattereissa. Night Visions Back to Basics 2015 -festivaali Helsingissä 15.-19.4.2015. 010 3277 100 | w ww.domedi.fi MUNKKINIEMEN KIINTEISTÖHUOLTO ? Kiinteistönhuolto ? Painepesut ? Hälytys- ja ? Siivouspalvelut valvonta 24h/vrk ? Huoltomies? Lumityöt ja palvelut hiekoitustyöt ? Talonmies? Imulakaisusijaisuudet konepalvelut Pyydä tarjous! puh. 040-9000 989 kiinteistopalvelu@gmail.com munkkiniemen@kiinteistopalvelu.info www.kiinteistopalvelu.info ÂOstetaan
• MunkinSeutu 16 Viikot 14-15 ? Nro 7 Ravintola Pikku Ranska PÄÄSIÄISLOUNAS Ma 6.4.15 klo 12-17 Ravintola Seurasaari yli ? yhtä juhlaa 125 vuotta Tee pöytävaraus! Tarkempi menu ja pääsiäisen aukioloajat löytyvät ravintolan etusivulta ä s e k i s u velee Kevät ja u TULE MAISTAMAAN !! HERKULLISTA PIZZAA ri pal a a s a r u e S intola aanantaihin M a t is a t n ä Perja Pääsisäisen 11 alkaen päivittäin kello L elee hyvillä ahvila palv sbuffet i ä i s ä ä p a v oista sivuilla eurasaaren 5994183 S fi i. s la h 050 inunju Lisäinfoa s anotetaan numerossa ta as Varauksia v Tervetuloa oinna joka v a e m m le en sa o Huhtikuus nnuntai kello 11 alka Su Lauantai ja myynti@ravintolaseurasaari.fi www.sinunjuhlasi.fi p.09-626 625 ? Helsingin paras tontti ILMAISEKSI Guggenheim -bisnekselle?! ? 150 miljoonaa verorahoja museopalatsiin?! ? Vielä lisenssimaksukin?!! EI, EI Guggenheim ! Lämpö- ja vesijohtoliike ? vuodesta 1952 Hetipalvelut opean Kullan ja h ivät ym. ostopä a. ss re o u Munkkiv R ? 24 h päivystys ? 15 huoltoautoa ? Pesukoneen kytkennät ? Hanan vaihdot ? Viemärin avaukset ? Suunnitteluapua ? Ilmainen arviointi isommille töille ? Kaukolämpötyöt ? Linjasaneeraukset Töölön Putkiliike Oy www.ahlavuo.fi 156 KÄTEISMAKSU Ostamme tai tilille KULTAA ja HOPEAA Korut; myös rikkinäiset, mitalit, rahat, rahasarjat, setelit, sotien kunniamerkit, Kalevala -korut sekä antiikkiesineet. MUNKKIVUOREN OSTOSKESKUS Raumantie 1, Munkkivuori Ti 7.4.-Pe 10.4. klo 10-16.30 Tuo arvioitavaksi. Ilmainen arviointi.Kaikille vähintään 10 g kultaa myyneille ilmainen lounas viereisessä Ravintola Kivitorpassa Yhteistyössä: Tervetuloa. Juha Kilkkinen AUREK OY puh. 050 5816 138 020 7411820 ? yhteys@lvis.fi Lasin korjaukset odottaessa alk. 35? Vakuutusyhtiöiden suosittelema. Tuulilasien asennukset ja kiveniskemien korjaukset erikoisliikkeen ammattitaidolla. Esim. v. 2012 asensimme yli 2000 tuulilasia. Palveleva autolasien erikoisliike lähelläsi. Rakennetaan Etelärantaan uusi uimahalli, meille kaikille ! Valentina Ahlavuo perushelsinkiläinen, Helsingin Taidemuseon johtokunnan jäsen MA 10.30-16.00 TI-PE 10.30-22.00 (keittiö 10.30-21) LA 12.00-22.00 (keittiö 12.00-21) SU 12.00-16.00 (keittiö 12.00-16) Ulvilantie 19 00350 Helsinki, Puh: 010 387 6100, www.pikkuranska.com Juhlapalvelu: pikkuranska@pikkuranska.com tuotteillaan MYÖS N O A L L ?/hlö JA TARJO hintaan 30 AUKIOLOAJAT: RAVINTOLASSA ON A-OIKEUDET ja Rav K A LA CARTE- LOUNAS: HÄRÄNFILE tai MERIANTURAFILE Aikuiset: 16?, lapset 10? LOUNASBUFFET: mm. Lammashöystöä, kanafileitä, pashaa Aikuiset: 12?, lapset: 7? Konalan toimipiste: Espoonlahden toimipiste: Hankasuontie 5, 00390 Helsinki puh: 09-512 1010 konala@tuulilasihjelm.fi Sillankorva 15, 02300 Espoo puh: 050-436 1066 espoonlahti@tuulilasihjelm.fi