KANADANMAJAVASTA HAITALLINEN VIERASLAJI METSÄSTÄJÄTUTKINTO SÄHKÖISTYY JAHTIRADIOT OVAT OSA VARAUTUMISTA SUSIKANTA KASVANUT REILUSTI ILVES AKTIIVINEN JA TAITAVA SAALISTAJA 6/2025 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
METSÄSTYS 15 Kanadanmajavien tilalle euroopanmajavia 20 Nuorten toimitus 38 Yksi virhe voi muuttaa kaiken 40 Rantasalmen vieraspetoviikonloppu 52 Vinkit pienpetokiväärin hankintaan 56 Metsästäjän talvivaatetus 58 Riistareseptit 62 Hirvieläinten ruhojen jalostaminen 64 Fiksusti jahdissa RIISTA 10 Kanadanmajavasta haitallinen vieraslaji 12 Metsästäjät urakoivat riistalintujen pesintöjä kartalle 16 Suomi varautuu: Afrikkalainen sikarutto leviää Euroopassa 24 Pedon vuosi: Ilves 28 Ratkaiseeko ilves supikoiraongelman? 32 Susikanta kasvanut reilusti 50 Miten eläinlajien tilaa arvioidaan ja miksi? 60 Riistametsänhoidolla kohti ilmastokestävämpiä metsiä AJANKOHTAISET 4 Uutiset 18 Sähköä metsästäjätutkintoihin 30 Valtatie 8 edelläkävijä riistakolareiden ennaltaehkäisyssä 46 Metsästystilasto – vastaa, jos kysely osuu kohdallesi 54 Jahtiradioiden uusi aika 65 Eräilmoitukset KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Varapuheenjohtajalta 49 Ministeriön kuulumisia TUTKITTUA 42 Saaristosupikoirien jäljillä 44 Riistaruokinnan vaikutuksista ympäristöterveyteen LAIT & LUVAT 48 Muu metsästysmahdollisuus hirvieläinten pyyntilupaharkinnassa 16 Suomi varautuu: Afrikkalainen sikarutto leviää Euroopassa 18 Sähköä metsästäjä tutkintoihin 32 Susikanta kasvanut reilusti 28 Ratkaiseeko ilves supikoiraongelman? 2 Metsästäjä 6/2025 Sisältö
Sikajuttu A frikkalainen sikarutto (ASF) jyllää taas Suomenlahden eteläpuolella, eikä Venäjän tilanteesta ole ollut tietoa muutamaan vuoteen. Tämä muodostaa kotimaiselle sikataloudelle riskin, jonka torjunnassa meillä metsästäjillä on oma merkittävä osamme. Villisika on mielenkiintoinen riistalaji, ja moni toivoo sen levittäytyvän omille jahtimailleen. On kuitenkin tärkeää asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Kotimaisen sianlihan tuotannon taloudellinen arvo on kertaluokkaa suurempi kuin villisian metsästysmahdollisuuksien mukanaan tuoma arvo. Suomi on viime vuosina saanut sianlihan vientimarkkinat auki esimerkiksi Kiinaan. Sikaruton leviäminen meille tekisi kaikki ponnistelut tyhjiksi. Vienti ei ole kehittynyt hetkessä ja sillä on suuri kansantaloudellinen merkitys. Lisäksi ruton saapuminen aiheuttaisi vakavia seurauksia paitsi yksittäisille tiloille myös koko sianlihan tuotantoketjulle. On suuri riski, että tauti saapuu varomattoman elintarviketuonnin seurauksena, eli ”eväsleipien” välissä. On selvää, ettei sikaruttoalueille tule lähteä metsästysmatkalle. Jos kuitenkin on pakottava tarve matkustaa, on kaikki välineet paluun yhteydessä desinfioitava huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti. Metsästäjien on nyt kannettava vastuunsa kannan kurissapitämiseksi. He ovat tehneet tässä jo vuosikausia merkittävää työtä. Itärajan pinnassa on ollut lentävänä lauseena ”jos onnekas sika pääsee rajapitäjän läpi, niin viimeistään seuraavassa se kaatuu”. Tätä meiltä yhä edellytetään, eikä tilanteeseen ole valitettavasti odotettavissa nopeaa parannusta, ainakaan ennen kuin tehokkaita rokotteita saadaan käyttöön. Metsästäjien vastuullisuutta osoittaa myös se, että ASF-näytteitä on toimitettu Ruokavirastolle aktiivisesti. Myös kunnantai läänineläinlääkärille tehtävä ilmoitus kuolleena löydetyistä, sairaista tai kolarissa olleista villisioista on erittäin tärkeä, jotta tauti havaitaan mahdollisimman nopeasti. Yritetään yhteistuumin pitää sikarutto poissa. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 38 Yksi virhe voi muuttaa kaiken 10 Kanadanmajavasta haitallinen vieraslaji Pääkirj itus 3 Metsästäjä 6/2025
TE RO SA LM EL A Metsästäjä / Jägaren -lehti saa lukijoilta kiitosta. Lehteä luetaan tarkasti, ja sen koetaan tarjoavan hyödyllistä tietoa. Kaksi peräkkäisinä vuosina tehtyä lukijatutkimusta vahvistavat, että tulokset ovat edelleen erinomaiset. M etsästäjäja Jägaren-lehtien lukijoille toteutettiin lukijatutkimus lehden numerosta 5/2025. Tutkimus tehtiin verkkokyselynä, ja sen toteutti Aikakausmedia / JHelske Research. Vastaava tutkimus tehtiin myös vuonna 2024 (tulokset sulkeissa). Tutkimukseen vastasi 1 067 (1 884) henkilöä, joista lähes kaikki olivat lukeneet tutkittavan numeron. Tutkimusnumeron painos oli 310 000 kappaletta. Lukijatutkimuksen mukaan lehti luetaan tarkkaan. Keskimääräinen lukuaika oli 41 (42) minuuttia ja lukijat palaavat samaan numeron pariin keskimäärin 2,5 (2,3) kertaa. Samassa taloudessa lehteä lukee 1,3 (1,4) henkilöä, kun laskennassa on huomioitu se, että joka neljänteen metsästäjätalouteen tulee useampi Metsästäjä-lehti. Lähes kaikki vastaajat lukevat lehden mieluiten painettuna, mutta myös verkkolehteä, näköislehteä ja muita lehden sähköisiä medioita seurataan aktiivisesti. Lukijoista 14 prosenttia (20) vierailee verkkolehden sivuilla kuukausittain. Vaikuttava tiedonlähde Metsästäjä vaikuttaa vahvasti lukijoiden käsityksiin metsästyksestä: 83 prosenttia (81) kertoo lehden vaikuttaneen myönteisesti harrastusta koskeviin asenteisiin. Vastausten perusteella lehteä pidetään asiantuntevana ja luotettavana lähteenä, joka tarjoaa käytännön vinkkejä ja ajankohtaista tietoa lukijoilleen. Moni korostaa, että lehti tuo esiin metsästyksen vastuullisuutta ja riistanhoidon merkitystä. Lehti on lukijoilleen merkittävä tiedonlähde: 98 prosenttia (87) pitää Metsästäjää melko tai erittäin tärkeänä tiedonlähteenä. Lukijoiden antama arvosana lehdelle nousi 8,8 (8,5). Lukijatutkimuksen aiheena olleen numeron 5/2025 jutuista 67 prosenttia (62) luettiin ja parhaaksi jutuksi nousi ”Pistäminen – tarpeen vai ei?”, jota luettiin erityisen tarkasti. Lukijat antoivat tutkittujen juttujen laadusta erinomaisia arvosanoja: kirjoitusten selkeys, luotettavuus ja hyödyllisyys arvioitiin kaikissa kategorioissa keskiarvolla 8,8 (8,7) kun asteikko oli 4–10. Kokonaisuudessaan tutkimus vahvistaa, että Metsästäjä ja Jägaren ovat lukijoilleen arvostettuja, hyödyllisiä ja vastuullisesti metsästystä käsitteleviä julkaisuja. Lehdet onnistuvat tavoittamaan metsästäjät poikkeuksellisen hyvin. Lämmin kiitos kaikille vastaajille! ERINOMAISET TULOKSET LUKIJATUTKIMUKSESSA Tutkimukseen osallistuneiden kesken arvotun Uovision Glory 4G LTE Cloud -riistakameran voitti Karl Nilsson Siuntiosta. Riistakeskuksen tuotepaketin voittivat Santeri Pasanen Kuorevaarasta, Joni Kaijankoski Torniosta, Markus Sarajärvi Ylikiimingistä, Jari Linnahalme Lappeenrannasta ja Siiri Lipsanen Mikkelistä. Metsästäjä-lehden toimitus onnittelee! 4 Metsästäjä 6/2025 Uutis t
Mittava metsäpeurahanke käynnistyy Metsäpeuran suojeluja kannanhoitohanke LIFEline4Fennicus starttaa vuoden 2026 alussa. Kokonaisuus on suunniteltu metsäpeurakannan hoitosuunnitelman pohjalta, ja työ on jatkoa vuonna 2023 päättyneelle LIFE-hankkeelle. Seitsemän vuoden mittaisessa hankkeessa toteutetaan monipuolisia suojelutoimia metsäpeuran tulevaisuuden turvaamiseksi. Hankkeen rungon muodostavat metsäpeurojen täydennysistutukset Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoissa sekä Tiilikkajärven kansallispuistossa toteutettava palautusistutus. Töitä tehdään myös metsäpeuran perimän turvaamiseksi ja elinympäristöjen parantamiseksi. Hanketta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut. Hankekumppaneita ovat Luonnonvarakeskus, Lumimuutos Osuuskunta, Korkeasaaren eläintarha ja Ranuan Eläinpuisto. Työtä rahoittavat EU LIFE-ohjelma, maaja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, European Wildlife Comeback Fund, Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö sekä hanketta toteuttavat organisaatiot. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 9,55 miljoonaa euroa. EU-rahoitus kattaa tästä 60 prosenttia. M IL LA NI EM I, M ET SÄ H AL LI TU S Metsäpeuravaadin vasansa kanssa Lauhanvuoren totutustarhassa. Suomen susikanta on suotuisalla suojelutasolla Suomi raportoi Euroopan komissiolle susikannan olevan suotuisalla suojelutasolla Tunturi-Lapin eteläpuolella. Suotuisan suojelutason viitearvoksi Suomessa määritettiin 273 sutta. Jäsenvaltioiden on raportoitava EU:n komissiolle joka kuudes vuosi luontotyyppien ja lajien tilasta ja kehityksestä eli suojelutasosta. Susikanta määritetään Suomen raportissa suotuisalle suojelutasolle boreaalisella vyöhykkeellä. Suojelutaso on suotuisa, kun laji on elinkelpoinen luontaisilla elinalueillaan. Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvoksi määritettiin raportissa 273 sutta. Suotuisaa kannan kokoa kuvaavan viitearvon määritys perustuu ekologisiin ja biologisiin perusteisiin. Suomessa viitearvo on määritetty Luonnonvarakeskuksen tekemällä susikannan elinkykyanalyysiin perustuvalla viitearvolaskurilla, joka tarjoaa tällä hetkellä parhaan käytettävissä olevan tietopohjan arvioinnin tekemiseen. Jotta viitearvo voidaan määrittää, päätöksentekijän on otettava kantaa hyväksyttäviin riskitasoihin. Tällöin luonnontieteellisten tietojen lisäksi punnitaan myös susikannan yhteiskunnallisia eli sosioekonomisia vaikutuksia. Riskitasot koskevat kannan siedettävää sukusiitosastetta sekä riskiä aliarvioida kannankokoa. Luonnonvarakeskuksen elinkykyanalyysin pohjalta laskettu pienin elinvoimainen susikanta Suomessa on 248 sutta. Komission tulkintaohjeen mukaisesti tähän lisättiin 10 prosentin niin sanottu turvamarginaali, jolloin susikannan suotuisan suojelutason viitearvoksi tuli 273 sutta. M AR I TI KK UN EN 5 Metsästäjä 6/2025
MARTIN HÄGGLUND Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Tulevaisuuden riistasuhde K yselyt osoittavat selkeästi, että suomalaiset arvostavat riistalihaa ja haluaisivat lisätä sen käyttöä. Se koetaan eettisenä ja ilmastokestävänä ravintona, jota toivottaisiin löytyvän lähikaupasta. Ongelmaksi koetaan saatavuuden lisäksi vain hinta. Tätä taustaa vasten olen todella yllättynyt kritisoivan kirjoittelun määrästä pitkin syksyä. Se saa pohtimaan, onko taustalla ääripäiden mielipiteet, halu uutisoida räväkästi, etääntyminen metsästyksestä, vieraantuminen perinteistämme, arvostuksen muutokset vai jokin muu? Suomi on yhä metsästyksen suurmaa. 300 000 harrastajaa on todella paljon. Mutta olemmeko varmistaneet, että metsästys säilyttää asemansa suurien ikäluokkien lopettaessa harrastamisen? Olemmeko tehneet riittävästi metsästyksen ja riistan arvostuksen säilyttämiseksi? Itse näen jatkuvuuden varmistamisessa kolme keskeistä asiaa: riistakannat, metsästysmahdollisuudet ja saaliin arvostus. Riistaa pitäisi riittää kaikille suomalaisille, myös ei-metsästäjille. Olemmeko päästäneet riistakannat liian pieniksi? Myös kaupungeissa asuvien pitäisi päästä metsästämään. Onko esimerkiksi seuraan pääseminen liian vaikeaa? Saaliin arvostus, sen hyödyntäminen mahdollisimman hyvin ja myös jakaminen mietityttävät. Saammeko liian vähän saalista, kun saalis jää pääsääntöisesti metsästäjän omaan talouteen? Näihin kysymyksiin on syytä vastata. Itse uskon arvostuksen vahvistuvan positiivisista kokemuksista, esimerkiksi maukkaan riista-aterian äärellä. Olimme sitten metsästäjiä tai emme. RIISTAKOKIN VINKIT: Saaliin vähäarvoisemmat osat saat hyödynnettynä ylikypsänä, esimerkiksi nyhtöhodarina tai burgerina. Kypsennä linnun jalat tai hirvieläimen potkat muutamia tunteja oluessa tai siiderissä sopivilla mausteilla, niin menestys on varmaa nuorisonkin keskuudessa. Perinteiset herkut hirvien sisäelimistä ja hirven turpasyltty kruunaavat arvokkaasti metsästäjän joulupöydän. Metsäpeura-aidan rakentaminen Pohjois-Pohjanmaalle alkaa Metsähallitus rakennuttaa noin 73 kilometriä pitkän metsäpeuraaidan Pohjois-Pohjanmaalle poronhoitoalueen etelärajan tuntumaan, Oulun Alavuoton ja Puolangan Vähä-Kivarin välille. Aidan tarkoituksena on estää metsäpeuran ja poron risteytyminen. Metsäpeura on vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa tavattava peuran villi alalaji. Yli puolet maailman noin viidestä tuhannesta metsäpeurasta elää Suomenselän ja Kainuun alueella. Alkuperäiseen lajistoomme kuuluvan metsäpeuran perimää suojellaan estämällä sen risteytyminen poron kanssa. Kainuussa metsäpeuroja ja poroja erottaa metsäpeura-aita. Nyt tarkoitus on saada aita myös Pohjois-Pohjanmaalle, jossa Suomenselän osakantaan kuuluvat metsäpeurat levittäytyvät Oulujärven länsipuolelta kohti poronhoitoaluetta. Tarkoituksena on päästä aloittamaan aidan rakennustyöt maastokaudella 2026. Pohjois-Pohjanmaan metsäpeura-aidan rakentamisen rahoittaa maaja metsätalousministeriö. Koirasusien poikkeuslupien käsittelymaksu poistuu Maaja metsätalousministeriö on päättänyt, että koirasusien lopettamiseen liittyvien poikkeuslupien käsittelymaksu poistuu 1. tammikuuta 2026 alkaen. Sorkkia ja sarvia -podcast jatkuu Metsästäjä-lehden oma podcast Sorkkia ja sarvia palaa tauon jälkeen. Uusimmissa jaksoissa keskustellaan hirvieläimistä liikenteessä ja suurpetojen kohtaamisesta. Voit kuunnella podcastia verkkolehdestä tai Spotifysta. M AT TI KE LA K lumni Metsästäjä 6/2025 6
OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi; näin hoidat mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle automaattisesti ? Varmista, että maastosovelluksen viimeisin versio on päivitetty puhelimeesi Metsästyksen johtaja ja luvansaaja ? Hirvieläinten metsästyksen päättäminen: ensin kaikki lupaosakkaat päättävät metsästyksen omalta osaltaan, vasta sitten luvansaaja sulkee luvan ja maksaa kaatomaksut Toiminnanohjaaja ? Ampumakokeet ovat muokattavissa vuoden loppuun asti ? Tarkista ja täydennä toimintatiedot ja valmistele toimintakertomus vuosikokousta varten ? Vuosikokouspäivämäärä riistanhoitoyhdistyksen tapahtumatietoihin Poikkeusluvat ? Muista saalisilmoitus vuoden vaihteen jälkeen päättämällä luvalla metsästys Oma riista -palvelussa Oma riista helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 9.00–15.00, p. 029 431 2001 tai sähköpostilla oma@riista.fi MAKSOI VIIME METSÄSTYSKAUDELLA RIISTANHOITOMAKSUN E-LASKULLA TAI SUORAMAKSUNA 154 232 Ylä-Lapin riekkokanta lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa Loppukesän laskentojen perusteella Ylä-Lapin riekkokanta on pysynyt kutakuinkin viime vuoden tasolla, pitkän aikavälin keskiarvon tuntumassa. Tämän vuoden arvioitu kokonaiskannan tiheys, aikuiset ja poikaset mukaan lukien, on 6,7–11,5 riekkoa neliökilometrillä. Pitkän aikavälin (2008–2025) keskiarvo on noin 8,7 riekkoa neliökilometrillä. Poikasten osuus kuluvana vuonna on 55 prosenttia koko kannasta, eli jonkin verran vähemmän verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon (64 %). Melko vahvaa aikuiskantaa selittänee riekolle hyvät talviolosuhteet jo useana perättäisenä vuotena. Heikon lisääntymisen taustalla on todennäköisesti se, että myyräkannat olivat aallonpohjassa. Pikkunisäkkäitä ravintonaan käyttävät pedot saalistavat silloin enemmän lintujen pesiä ja poikueita. Riekkokanta on suunnilleen samalla tasolla kaikissa kolmessa YläLapin kunnassa. Enontekiöllä arvioitu tiheys on 10,2 riekkoa/km2, kun taas Inarissa ja Utsjoella vastaava arvio on 8,3 riekkoa/km2. Ylä-Lapin kanakoiralaskenta toteutettiin kolmen pohjoisimman kunnan alueella. Ylä-Lapin riekkokannan arviointi tehdään yhteistyössä vapaaehtoisten, Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kesken. Luke analysoi ja raportoi laskentatulokset. Huomioi muut metsälle mennessä Metsästysalueille siirtyminen vaatii usein auton käyttöä, joten pysäköintiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Ajoneuvo tulee jättää niin, että muutkin pääsevät kulkemaan turvallisesti ja sujuvasti. Tiellä voi liikkua myös raskasta liikennettä, mikä tarvitsee pientä autoa enemmän tilaa kääntymiseen. Siten pysäköimiseen esimerkiksi metsäautotien kääntöpaikkoihin tai -lenkkeihin on syytä käyttää harkintaa. Talvella lumipeite tuo liikkumiseen oman haasteensa. Aurattu metsäautotie voi viestiä, että alueella on muitakin käyttäjiä. Mukana on hyvä olla lumilapio, jolla voi tarvittaessa auttaa ajoneuvon takaisin tielle tai tehdä tilaa pysäköinnille. H AR RI TA AV ET TI M IR JA RA N TA LA 7 Metsästäjä 6/2025 Uutis t
TILASTOT TÄHTÄIMESSÄ Hirvenlihaa, kg kaudelta 2024-2025 LUULLISTA PUHDASTA RUOKA-ANNOKSIA Etelä-Häme 150 000 110 000 720 000 Etelä-Savo 450 000 330 000 2 200 000 Kaakkois-Suomi 350 000 260 000 1 720 000 Kainuu 270 000 200 000 1 310 000 Keski-Suomi 410 000 300 000 2 020 000 Lappi 610 000 450 000 3 010 000 Oulu 590 000 430 000 2 870 000 Pohjanmaa 480 000 350 000 2 360 000 Pohjois-Häme 190 000 140 000 950 000 Pohjois-Karjala 220 000 170 000 1 110 000 Pohjois-Savo 370 000 280 000 1 840 000 Rann.-Pohjanmaa 240 000 180 000 1 190 000 Satakunta 320 000 230 000 1 560 000 Uusimaa 180 000 130 000 890 000 Varsinais-Suomi 180 000 130 000 900 000 Suomi 5 020 000 3 700 000 24 650 000 Viime metsästyskaudella hirvistä saatiin yhteensä viisi miljoonaa kiloa luullista lihaa, josta puhdasta lihaa oli noin 3,7 miljoonaa kiloa. Tämä tarkoittaa noin 24,6 miljoonaa ruoka-annosta eli keskimäärin 4,4 annosta jokaista suomalaista kohti. Uusi varoitusmerkintä tulossa patruunarasioihin Lyijyä kovemmilla umpimetalliluodeilla ladattuihin patruunoihin tulee uusi varoitusmerkintä, ettei niitä tule käyttää polygonaalirihlatuissa piipuissa. Merkintävaatimus tulee aseiden ja patruunoiden turvallisuudesta ja standardoinnista päättävän C.I.P. -organisaation päätöksestä. Varoituksen taustalla on se, että polygonaalirihlatuille piipuille sallitaan hieman ahtaampi piippureiän vapaa pinta-ala kuin normaalille rihlaukselle. Tämä ahtaus voi nostaa solidiluodeilla painetta, jonka vuoksi varoitus on nähty aiheelliseksi. Polygonaalirihlatuissa piipuissa ei ole perinteisiä teräviä rihlapalkkeja, vaan piipun sisäprofiili on kulmikas, esimerkiksi kuusikulmainen. Metsästyskivääreissä polygonaalirihlaus on hyvin harvinainen. Varoitus koskee kaikkia umpimetalliluoteja, joiden kovuus on vähintään 40 HV1, kaliiperista ja asetyypistä riippumatta. C.I.P. -määräykset koskevat vain ladattua patruunaa, mutta valmistajat laittanevat varoituksen myös irtoluoteihin. Siirtymäaikaa on kesään 2027 asti, mutta osa valmistajista alkaa jo nyt lisäämään varoituksen rasioihin. Kyse on ainoastaan lakisääteisen merkinnän lisäämisestä rasioiden painatuksiin. Itse luodit ja patruunat ovat samoja kuin tähän saakka. Niihin ei tehdä mitään muutoksia. Varoitus koskee vain oikealla olevaa polygonaalirihlaus ta. Se ei koske vasemmalla olevaa perinteistä rihlausta, jossa on rihlapalkit ja urat. Riistakeskuksen verkkosivut uudistuvat Suomen riistakeskuksen riista.fi-verkkosivu uudistuu alkuvuodesta 2026. Merkittävin muutos on, että nykyiset riista.fija riistainfo.fi-sivustot yhdistetään. Jatkossa tietoa metsästäjille, metsästäjäksi aikoville ja riistanhoitoyhdistysten toimijoille löytyy kätevästi yhdestä osoitteesta. Lisäksi sivustolta löytyy runsaasti tietoa riistasta ja metsästyksestä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Uudistuksessa on panostettu erityisesti käyttäjäkokemuksen parantamiseen. Tavoitteena on helposti käytettävä ja saavutettava sivusto, jonka sisältö on entistä paremmin kohdennettu eri käyttäjäryhmille. 8 Metsästäjä 6/2025 Uutis t
Euroopan unionin haitallisten vieraslajien luettelo laajeni kesällä 2025 huomattavasti, peräti 26:lla uudella lajilla. Eräs lajeista on Suomessakin hyvin tuttu kanadanmajava (Castor canadensis). TeksTi Karin Cederlöf kuvaT Hannu Huttu ja Tero Salmela K anadanmajavan lisääminen vieraslajiluetteloon tarkoittaa merkittävää muutosta majavien metsästykseen. Sitä koskevat rajoitukset ja velvoitteet tulevat voimaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen, elokuussa 2027. EU:n vieraslajipäätös tukee EU:n tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Haitallisten vieraslajien torjunta on keskeinen osa maailmanlaajuisia ympäristötavoitteita, sillä vieraslajit voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja alkuperäisille lajeille, ekosysteemeille ja taloudelle. Kanadanmajava aiheuttaa haittaa muun muassa siksi, että se kilpailee alkuperäislaji euroopanmajavalle tyypillisistä elinympäristöistä ja ekosysteemistä. Kanadanmajava Suomessa – ainutlaatuinen tilanne EU:ssa Suomi on ainut EU-jäsenmaa, jossa kanadanmajava elää luonnossa rinta rinnan euroopanmajavan (Castor fiber) kanssa. Muissa jäsenmaissa esiintyy ainoastaan euroopanmajavaa ja siellä tavoitteena onkin estää kanadanmajavan leviäminen maahan. Suomessa puolestaan pyritään pienentämään jo olemassa olevaa kantaa. Kanadanmajava on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva suuri jyrsijä, joka on sopeutunut monenlaisiin vesistöihin. Se tuotiin Suomeen 1930-luvulla, kun Suomesta hävinnyttä majavakantaa pyrittiin palauttamaan istutuksilla. Erehdyksessä euroopanmajavan sijaan tuotiin sitä muistuttavaa kanadanmajavaa. Vasta myöhemmin paljastui, että kyseessä oli kokonaan eri laji. Kanadanmajava kuitenkin levisi nopeasti ja asettui euroopanmajavan aikaisemmille elinalueille. Kanadanmajavasta tuli haitallinen vieraslaji Lainsäädäntöä uudistetaan metsästäjien oikeusturva varmistaen Kanadanmajava ja euroopanmajava eivät risteydy kes kenään, mutta ne kilpailevat samoista elinympäristöistä ja resursseista. 10 Metsästäjä 6/2025
Kanadanmajava muistuttaa euroopanmajavaa, mutta sen turkki on yleensä tummempi, häntä lyhyempi ja leveämpi sekä nenäluu pyöreämpi. Luonnossa lajien erot ovat kuitenkin usein vaikeasti havaittavissa. Vaikka kanadanmajava ja euroopanmajava eivät risteydy keskenään, ne kilpailevat samoista elinympäristöistä ja resursseista. Vieraslajipäätöksen vaikutukset Kanadanmajavaan liittyvät uudet vieraslajisäännökset tarkoittavat, että kanadanmajava siirtyy metsästyslainsäädännöstä vieraslajilainsäädännön piiriin. Vieraslajilainsäädäntö sallii lähtökohtaisesti tehokkaampia pyyntikeinoja ja vapaamman pyynnin ympäri vuoden. Nyt maaja metsätalousministeriössä tarkastellaan, miten kanadanmajavan pyyntiä on tarkoituksenmukaista säännellä. Lainvalmistelu käynnistyy ministeriössä syksyllä 2025. Vuonna 2021 laadittu majavien hoitoja hallintasuunnitelma ohjaa euroopanmajavakannan vahvistamista ja kanadanmajavan kannan hillitsemistä Suomessa. Kanadanmajavan uusi vieraslajistatus ei muuta suunnitelman perusteita, vaan suunnitelman toimeenpanoa jatketaan. Suunnitelman päätavoitteena on vahvistaa Suomen euroopanmajavakanta suotuisalle suojelutasolle ja sitä kautta edistää kannan elinvoimaisuutta. Tähän pyritään toimenpiteillä, jotka koskevat kanadanmajavan levinneisyyden hallintaa, euroopanmajavakannan hoitoa, tutkimusta ja kannanseurantaa sekä metsästysjärjestelyjä ja viestintää. Metsästäjien oikeusturva lainvalmistelun keskiössä Kanadanmajavan ja euroopanmajavan erottamisen vaikeus asettaa haasteita pyynnin sääntelylle ja metsästäjien oikeusturvan varmistamiselle. On tärkeää ottaa huomioon tilanteet, joissa hyvää aikonut metsästäjä vahingossa tappaa euroopanmajavan ajatellessaan, että kyseessä on kanadanmajava. Etenkin kanadanmajavan pyynnin vapautuessa tietyiltä osin tilanteet saattavat yleistyä. Lainvalmistelun tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka turvaavat metsästäjien oikeusturvan ja samalla mahdollistavat tehokkaan ja vastuullisen kanadanmajavien pyynnin. Tehokas torjunta ja euroopanmajavan kannan vahvistaminen edellyttävät yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä riittäviä resursseja. Lisäksi tiedotus ja koulutus ovat Majavakantojen tila ja metsästys Luonnonvarakeskuksen (LUKE) vuoden 2024 arvion mukaan euroopanmajavakanta on vahvistunut ja laajentunut etenkin Etelä-Suomessa. Rannikko-Pohjanmaalla kanta on pysynyt vakaana. Arvion mukaan kannan koko on 3 200–4 400 yksilöä. Vuoden 2025 luontodirektiivin raportoinnissa euroopanmajavan populaation ja levinneisyyden arvioitiin olevan epäsuotuisalla ja riittämättömällä tasolla Suomessa. Kehityssuunta näyttää kuitenkin myönteiseltä. Kanadanmajavakanta on hieman laskenut viime vuosina. Kannan arvioidaan olevan 9 500–17 700 yksilöä. Kanadanmajavaa saa metsästää koko Suomessa, eikä sen metsästys vaadi lupaa. Euroopanmajavaa saa metsästää rajatuilla alueilla, ja metsästys edellyttää pyyntiluvan. Kummankin lajin metsästysaika on tällä hetkellä 20. elokuuta – 30. huhtikuuta. Rajoitukset tulevat voimaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen elokuussa 2027 tärkeitä, jotta metsästäjät ja luontoharrastajat osaavat tunnistaa lajit ja toimia lainsäädännön mukaisesti. Osana lainvalmistelua tullaan kuulemaan laajasti tahoja, joita majavien metsästys koskettaa, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Tavoitteena on edelleen varmistaa euroopanmajavan menestys ja torjua kanadanmajavan leviämistä. Metsästäjien panos on jatkossakin erittäin arvokas tässä työssä. Kirjoittaja on maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston hallitussihteeri. 11 Metsästäjä 6/2025
Suomen neljäs lintuatlaskartoitus (2022–2025) on saatu päätökseen, ja loppuraportti valmistuu talven aikana. Metsästäjät olivat mukana tuottamassa arvokasta aineistoa riistalintujen pesimälevinneisyydestä. TeksTi Matti Kervinen L intuatlas tukee luontevasti vuosittain tehtäviä riistakolmioja vesilintulaskentoja. Seuranta on keskeistä kestävän metsästyksen kannalta. Metsästäjiä kannustettiin kirjaamaan pesimähavaintoja riistalinnuista ja rauhoittamattomista linnuista Oma riista -palveluun, erityisesti taantuneista vesilinnuista, joiden seurannassa on alueellisia puutteita. Koska metsästäjät liikkuvat maastossa ympäri vuoden, havaintoja kertyy luontevasti muun toiminnan ohessa. Metsästäjäkunnasta pyrittiin löytämään asiasta kiinnostuneita aktiiveja, joille tarjottiin apua kartoitettavan lajiston ja kohteiden löytämiseksi. Keväällä 2025 Metsästäjä-lehdessä julkaistuun ilmoitukseen tarttui 320 metsästäjää. Heille tarjottiin vinkkejä kohteista, jonne he jalkautuivat havainnoimaan omatoimisesti kesän aikana. Lähes 7 000 metsästäjää kirjasi havaintojaan Lintuatlaksen aikana lähes 7 000 metsästäjää kirjasi lintuhavaintoja Oma riistaan, ja aktiivisuus kasvoi vuosittain kampanjoinnin myötä. Ensimmäisenä vuonna havaintoja kertyi noin 1 500 metsästäjältä, mutta metsästäjille suunnatun kampanjan myötä vuotuinen kirjaajien määrä kaksinkertaistui. Myös keskimääräinen vuotuinen havaintokirjausten määrä kirjaajaa kohti kasvoi joka vuosi. Ilahduttavaa on, Metsästäjät urakoivat riistalintujen pesintöjä kartalle Perehdy tuloksiin lintuatlas.fi Ei riistatiedon tarve lopu tai vähene. Havaintojen kirjaamisesta kannattaa tehdä rutiininomainen osa luonnossa liikkumista. 12 Metsästäjä 6/2025
että kirjattujen havaintojen määrä kasvoi viimeisenä atlaskesänä kaikilla riistakeskusalueilla verrattuna edelliseen vuoteen. Vaikka havaintojen kirjaaminen oli huomattavasti vaivattomampaa kuin esimerkiksi riistakolmiolaskennat, osallistujamäärä jäi verrattain pieneksi. Silti mukana oli erittäin aktiivisia kirjaajia, ja osa metsästäjistä saattoi kirjata havaintonsa muihin järjestelmiin, kuten Tiiraan tai Mobiilivihkoon. Metsästäjiltä 40 000 havaintoa Metsästäjät kirjasivat Oma riistan kautta lintuatlakseen neljän vuoden aikana yli 40 000 havaintoa, joista noin 37 000 hyväksyttiin lopulliseen aineistoon. Jokaisen havainnon pesimävarmuus määritettiin erikseen havainnon sisältämien tietojen perusteella. Virheellisiksi tulkitut lajintunnistukset, kuten metsähanhipoikue urbaanissa ympäristössä, ja selkeät muuttolintuhavainnot rajattiin pois. Eniten havaintoja kirjattiin pinta-alaltaan suurilta Lapin ja Oulun riistakeskusalueilta. Metsästäjämäärään suhteutettuna ahkerimmin havaintoja kirjattiin Keski-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Lapin riistakeskusalueilla, vähiten Uudenmaan ja Rannikko-Pohjanmaan riistakeskusalueilla. Alueiden vertailu ei kuitenkaan suoraan kerro kyseisten alueiden metsästäjien aktiivisuudesta, koska havaintoja on voitu kirjata myös kotiseutujen ulkopuolelta. Yleislajeista eniten kirjauksia Eniten havaintoja kirjattiin teeristä, sinisorsista, metsoista, telkistä, sepelkyyhkyistä ja pyistä. Nämä havainnot kattoivat lähes 70 prosenttia kaikista kirjauksista. Mainitut lajit ovat riistalajeista runsaslukuisimpia ja esiintyvät lähes koko maassa, joten havaintojen suuri osuus oli odotettua. Metsähanhihavaintoja kirjattiin ilahduttavan paljon, mutta yli puolet kirjauksista oli selkeitä muuttohavaintoja, eivätkä viitanneet hanhien pesintään havaintopaikan lähistöllä. Metsästäjille suunnatun viestinnän kärkenä olleista taantuneista vesilinnuista havaintoja kirjattiin odotuksiin nähden vähän. Kyseiset lajit ovat selvästi sinisorsaa ja telkkää harvinaisempia, mutta havainnointia ei ehkä yrityksestä huolimatta saatu ulotettua riittävän kattavasti reheville lintuvesille ja muihin taantuneiden vesilintujen suosimiin elinympäristöihin. Etenkin varislinnut ovat runsaslukuisia, helposti havaittavia ja tunnistettavia ja laajalle levinneitä, mutta kaikista rauhoittamattomasta kahdeksasta lajista kirjattiin silti Metsästäjiä kannustettiin osallistumaan lintuatlaskartoitukseen monipuolisella viestinnällä. PE TR I JA UH IA IN EN AN TT I SA AR EN M AA 13 Metsästäjä 6/2025
koko urakan aikana vain tuhatkunta havaintoa. Havaintokirjausten määrä heijasteleekin voimakkaasti eri lajien arvostusta. Metsäkanalintuhavainnoilla suurin merkitys Suomalaiset metsästäjät arvostavat metsäkanalintuja. Metso, teeri ja pyy olivat kuuden eniten kirjatun lajin joukossa. Erityisesti poikuehavaintojen osuus oli metsäkanalinnuilla selvästi muita lajiryhmiä korkeampi. Oma riista -kirjauksista juuri metsäkanalintuhavainnot toivat suurimman lisähyödyn lintuatlakseen. Havaintoja kertyi paljon, koska metsästäjät tuntevat omien metsästysalueidensa metsäkanalintujen poikue-elinympäristöt. Metsäkanalintuhavaintojen suuri painoarvo koko lintuatlaksen osalta korostaa yhteistyön tärkeyttä, jotta eri toimijoiden osaaminen ja vahvuudet saadaan parhaiten hyödynnettyä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Mitä seuraavaksi? Vaikka lintuatlas on tältä erää ohi, ja seuraava kartoitus tehtäneen noin vuosikymmenen kuluttua, ei riistatiedon tarve lopu tai vähene. Havaintojen kirjaamisesta kannattaa tehdä rutiininomainen osa luonnossa liikkumista. Arvokasta tietoa kertyy tällöin ilman erityistä vaivannäköä. Ilman metsästäjien vapaaehtoistyötä ajantasaisesta ja kattavasta riistatiedosta voitaisiin vain unelmoida. Riistakolmioja vesilintulaskennat jatkuvat jälleen ensi vuonna. Sekä laskettujen riistakolmioiden että vesilintujen parija poikuelaskentojen määrät ovat olleet viime vuosina loivassa laskussa. Nyt on otollinen aika kääntää kehityssuunta, jotta riittävä ja alueellisesti kattava riistatieto saadaan turvattua. Suomen riistakeskus kiittää kaikkia lintuatlaskartoitukseen osallistuneita! Metso, teeri (kuvassa) ja pyy olivat kuuden eniten kirjatun lajin joukossa. Erityisesti poikue havaintojen osuus oli metsäkanalinnuilla selvästi muita lajiryhmiä korkeampi. Havaintojen jakautuminen lajeittain 400 200 600 100 500 300 500 450 250 650 150 550 350 teeri sinisorsa metso telkkä sepelkyyhky pyy metsähanhi tavi haapana isokoskelo kanadanhanhi riekko merihanhi muut vesilinnut (8 lajia) rauhoittamattomat (8 lajia) muut (4 lajia) H AN N U HU TT U Havaintojen jakautuminen riistakeskusalueittain 160 800 400 200 120 200 180 100 600 220 140 Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo RannikkoPohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 2022 2023 2024 2025 14 Metsästäjä 6/2025
Suomen riistakeskus on käynnistänyt hankkeen majavalajien erillään pitämiseksi ja euroopanmajavakannan kasvattamiseksi. TeksTi Janne Kotanen kuva Timo Ahola S uomessa elää kaksi majavalajia, alkuperäislaji euroopanmajava (Castor fiber) ja vieraslaji kanadanmajava (Castor canadensis). Kanadanmajava lisättiin EU:n vieraslajiluetteloon 24.6.2025 ja säädettiin haitalliseksi vieraslajiksi. Nyt aloitettu hanke perustuu Suomen majavakantojen hoitoja hallintasuunnitelmaan, jonka tavoitteena on, että euroopanmajava korvaa vieraslaji kanadanmajavan pitkällä aikavälillä. Tavoitteet Suomen majavakantojen hoitoja hallintasuunnitelman tavoitteena on vahvistaa ja säilyttää euroopanmajavakanta suotuisalle suojelutasolle Suomessa. Euroopanmajavan kestävä metsästys turvataan ja kanadanmajavan levinneisyyttä rajoitetaan. Samalla tuetaan euroopanmajavan leviämistä uusille elinalueille. Suomen riistakeskuksen käynnistämän hankkeen päätavoite on, että euroopanmajava korvaa vähitellen kanadanmajavan ja euroopanmajavakanta kasvaa. Keinona puskurivyöhykkeet Aluksi on tarpeellista luoda majavista vapaat puskurivyöhykkeet lajien välille. Kun puskurivyöhyke todetaan tyhjäksi majavista, voidaan sitä lähteä siirtämään kohti kanadanmajavien esiintymisaluetta ja näin vapauttaa euroopanmajaville tilaa levitä luontaisesti. Puskurivyöhykkeen luominen on ensisijainen ja kiireellisin toimenpide, jonka avulla voidaan majavalajit pitää erillään. Myöhemmin voidaan miettiä myös euroopanmajavan geneettisen monimuotoisuuden parantamista. DNA-näytteitä tarvitaan Luonnonvarakeskus on vuosia tutkinut majavien DNA:ta syönnöslastujen ja metsästäjien lähettämien kudosnäytteiden perusteella. DNA:sta on määritetty laji. Tiedot löytyvät luonnonvaratieto.luke.fi-sivustolta. Näytteiden analysointi on tärkeää tulevaisuudessakin erityisesti alueilta, joilla esiintyy tutkitusti lähekkäin euroopanmajavaa ja kanadanmajavaa. KANADANMAJAVA ? Metsästämiseen ei tarvitse hakea lupaa. ? Rauhoitettu 1.5.–19.8. välisenä aikana. EUROOPANMAJAVA ? Metsästäminen on pyyntiluvanvaraista. ? Maaja metsätalousministeriö on asetuksellaan määrittänyt alueet, joille Suomen riistakeskus voi pyyntilupia myöntää. Aluksi luodaan majavista vapaat puskurivyöhykkeet lajien välille. Kanadanmajavien tilalle euroopanmajavia 15 Metsästäjä 6/2025
Viron ASF-tilanne on heikentynyt huomattavasti kuluvan vuoden aikana, ja taudin leviämisriski Suomeen on merkittävä. TeksTi Valto Kontro kuvaT Susanna Pesonen, Thomas Ohlsson V irossa villisikakannan kasvu on lisännyt tautiin kuolleiden luonnonvaraisia sikojen määrää, ja virusta on löytynyt myös tuotantosikaloista. Taudin löytyminen Suomesta olisi merkittävä taloudellinen isku kotimaiselle sianlihantuotannolle, vaikka tautia esiintyisikin vain villisikakannassa. Virossa on kuluneen vuoden aikana ASF:n vuoksi jouduttu lopettamaan kymmeniätuhansia tuotantosikoja Syyskuussa 2023 tautia todettiin ensimmäistä kertaa Ruotsissa. Virus tarttui villisikoihin tiettävästi jäteasemalta Fagerstassa. Tartunta johti mittaviin toimenpiteisiin ja rajoituksiin, joihin kuului muun muassa hakkuiden ja puintien keskeytys, kielto liikkua maastossa, tartuntavyöhykkeen aitaaminen sekä mittavat ponnistukset kuolleiden sikojen löytymiseksi ja sikakannan hävittämiseksi alueelta. Rajut toimenpiteet tuottivat tulosta, sillä runsas vuosi myöhemmin Ruotsi vapautui virallisesti taudista. Ruotsilla oli onnea, sillä tauti esiintyi maan mittapuulla verrattain harvan villisikakannan alueella keskisessä Ruotsissa, noin 150 kilometriä Tukholmasta luoteeseen. Jos tauti olisi kulkeutunut esimerkiksi Skånen maakuntaan Etelä-Ruotsiin, olisi tilanne ollut huomattavasti haastavampi. Euroopan unionissa tautia esiintyy luonnonvaraisessa villisikakannassa kaikissa sen itärajan maissa Suomea lukuun ottamatta sekä Saksassa, Italiassa, Tšekissä ja KroSuomi varautuu Afrikkalainen sikarutto leviää Euroopassa atiassa. Lisäksi tautia on tavattu Balkanilla, Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja Venäjällä. Ihminenkin levittää virusta Huomionarvoista taudin esiintyvyydessä on, että tartunta-alueet Euroopassa eivät ole yhtenäiset, vaan yksittäisiä tautipurkauksia voi esiintyä satojen kilometrien päässä aikaisemmasta esiintymästä. Saksan ja Italian tapaukset ovat erillisiä esiintymisalueita, samoin kuin Ruotsin tapaus oli. Tautia on kulkeutunut uusille alueille ihmisen mukana elintarvikkeissa, eläinsiirroissa, rehukuljetuksissa sekä jopa vaatteissa ja ajoneuvoissa. Virus säilyy pitkään tartunnan saaneissa eläimissä ja niiden eritteissä, mikä lisää leviämisriskiä. Tämä tulee ottaa huomioon myös metsästysmatkoja tehdessä. Metsästysmatkoja ei suositella tehtävän tunnetuille ASF-aluTaudin varhainen havaitseminen on keskeistä epidemian torjunnassa. 16 Metsästäjä 6/2025
eille lainkaan. Metsästysmatkailijan tulee palatessaan noudattaa varotoimenpiteitä, joihin kuuluvat muun muassa lihajalosteiden tuontikielto, vaatteiden ja varusteiden desinfiointi sekä pidättäytyminen sikalaan menemisestä, villisian metsästyksestä ja riistan ruokinnasta 48 tunnin ajan Suomeen palattuaan. Suomessa varaudutaan Tauti voi levitä Suomeen monella tapaa. Itärajan yli villisian mukana, Suomenlahden yli kelluvan raadon mukana tai ihmisen tuomana. Taudin leviämiseen on Suomessa varauduttu ennaltaehkäisevästi asettamalla edellä mainittuja tuontirajoituksia, erilaisia sikaelinkeinoon liittyviä säädöksiä sekä tavoite pitää villisikakanta mahdollisimman harvana. Maaja metsätalousministeriön villisikatyöryhmä asetti tavoitteeksi, että villisikakanta olisi noin 1 000 yksilöä Kaakkois-Suomen ja Itä-Uudenmaan alueella. Muilla alueilla sikoja saisi esiintyä vain satunnaisesti. Myös metsästyslainsäädännössä on otettu hyvin salliva linja. Villisikaa saa porsaallista emakkoa lukuun ottamatta metsästää vuoden ympäri ja pyynnissä on sallittu yötähtäimet, valot, aitaukset ja loukut. Tauti havaittava ajoissa! Taudin varhainen havaitseminen on keskeistä epidemian torjunnassa. Tämän vuoksi Ruokavirasto korotti syyskuussa saalisvillisikojen ASF-näytteistä maksettavaa palkkiota. Ruokavirasto maksaa ASF-näytteen toimittamisesta lähettäjälle 150 euroa. Naaraiden kohtunäytteestä maksetaan lisäksi 60 euroa. Ruokaviraston maksamien palkkioiden lisäksi Suomen sikayrittäjät ry maksaa metsästysseuroille toiminta-avustusta 185 euroa jokaisesta lähetetystä näytteestä. Näytekattavuus on Suomessa ollut erinomaisella tasolla. Esimerkiksi kalenterivuonna 2024 riistakeskus vastaanotti 1 038 saalisilmoitusta kaadetuista villisioista. Näytteitä villisioista tutkittiin 984. Metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten kannattaakin tilata näytetarvikkeita etukäteen varastoon, jotta näytteenotto ja toimitus olisi sujuvaa. Näytetarvikkeita voi tilata sähköpostilla ilmaiseksi osoitteesta tilaukset@ruokavirasto.fi. Näytteenotto-ohjeet löytyvät Ruokaviraston sivuilta. Metsästäjillä merkittävä rooli Suomessa varaudutaan tautiin myös harjoittelemalla torjuntatoimia. Esimerkiksi kesäkuussa 2025 Lappeenrannassa järjestettiin valmiusharjoitus koskien raatojen etsintää ja hygieniatoimia viranomaisten ja metsästäjien voimin. Vastaavia harjoituksia on järjestetty aiempinakin vuosina. Tartunta villisikakannassa tarkoittaisi mittavia toimia. Ruokavirasto perustaisi tartuntavyöhykkeen, jonka sisällä muun muassa metsästys ja moni muu aktiviteetti kiellettäisiin aluksi kokonaan. Sianlihan vienti keskeytettäisiin välittömästi ja tartuntavyöhykkeen sisällä olevat sikalat joutuisivat merkittävien rajoitusten piiriin. Metsästäjät olisivat tilanteessa keskeinen toimija. Vapaaehtoisia tarvitaan raatojen etsintään, tartuntavyöhykkeen sikojen metsästämiseen ja muihin torjuntatoimiin. Metsästäjien paikallistuntemus ja tietämys villisioista, kannan koosta ja elinympäristön käytöstä ovat tärkeitä toimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Riistanhoitoyhdistyksellä olisi keskeinen rooli toiminnan organisoinnissa ja vapaaehtoisille maksettaisiin korvaus työpanoksesta. Rokotteesta apu? ASF:n aiheuttama uhka on jatkuva ja ensimmäinen tapaus Suomessa voi ilmaantua milloin tahansa. Samalla kuitenkin Ruotsin, kuten myös aiemmin Belgian ja Tšekin, esimerkki osoittaa, että tauti on hävitettävissä oikeanlaisilla toimilla, jos se havaitaan riittävän varhain. Tilanteen kanssa joudutaan elämään toistaiseksi, mutta tunnelin päässä saattaa näkyä myös valoa. Tautia vastaan on kehitetty rokotteita ja alustavia lupaavia tuloksia on saatu niin Euroopassa kuin muuallakin. Tästä on kuitenkin vielä pitkä matka ASFuhan poistumiseen, sillä niin pitkään kuin tautia esiintyy luonnossa, muodostaa se riskin sikaelinkeinolle. Ruotsin Fagerstan taannoisella tartuntavyöhykkeellä aidattiin vyöhykkeen ydinalue. Tarkoituksena oli pitää alueen villisiat sen sisäpuolella, jotta ne eivät levittäisi tautia. Kyltti kertoo, että tästä alkaa tartuntavyöhyke. 17 Metsästäjä 6/2025
Metsästäjätutkinnon suorittamisessa siirrytään vuodenvaihteessa nykyaikaan koko maassa. TeksTi Lasse Heimo S ähköinen tutkintojärjestelmä otettiin käyttöön 1.8. Vastaanotto on ollut hyvä ja erityisesti tutkinnon sähköisesti suorittaneiden kokelaiden palaute kiittävää. Riistanhoitoyhdistyksissä (rhy) järjestelmän käyttöönotto on perehtymisen jälkeen sujunut ongelmitta. Se on ollut käytössä yli 500 tutkintotilaisuudessa ja jo syyskuussa yli 60 prosenttia tutkintosuorituksista tehtiin sähköisesti kokelaan omalla laitteella. Samalla riistanhoitoyhdistysten työtaakka on keventynyt, koska kokelaat ilmoittautuvat ennakolta, tunnistautuvat sähköisesti ja heidän hyväksytyt suorituksensa siirtyvät automaattisesti Metsästäjärekisteriin. Vuodenvaihde tulee – oletko valmis? Viimeistään nyt riistanhoitoyhdistyksen on syytä ottaa uudistukset hallintaansa, sillä vuodenvaihteen jälkeen on luvassa lisää muutoksia. Tutkintojärjestelmä täydentyy entistä paremmaksi, kun luovutaan perinteisistä ABC-kysymyslomakkeista, Sähköä metsästäjätutkintoihin Yksilöllisten kysymyssarjojen ansiosta tutkintotilaisuuksissa ei enää vuoden vaihteen jälkeen ole täsmälleen samoja kysymyksiä. ? Nykyiset laji tunnistus vihot säilyvät käytössä, mutta perinteisistä ABC kysymys lomakkeista luovutaan. 18 Metsästäjä 6/2025
tutkintotilaisuuksiin edellytetään ennakkoilmoittautuminen ja tutkinnon suorittamisen kielivalinta laajenee. Kyse on merkittävistä muutoksista, joiden kanssa on tarkoitus jatkaa pitkälle tulevaisuuteen. Arvottavat kysymyssarjat Nykyiset lajitunnistusvihot säilyvät käytössä, mutta perinteisistä ABC-kysymyslomakkeista luovutaan. Tutkintojärjestelmään on rakennettu noin 500 kysymyksen pankki, josta sarja generoidaan sattumanvaraisesti jokaiselle tutkintotilaisuudelle. Yksilöllisten kysymyssarjojen ansiosta tutkintotilaisuuksissa ei enää vuoden vaihteen jälkeen ole täsmälleen samoja kysymyksiä. Kysymysten kopiointi, näytön tallentaminen tai muu tutkintokysymysten ”vuotaminen” tulee näin merkityksettömäksi ja valvonnan tarve niiltä osin vähenee. Paperilla vastaamisen mahdollisuus säilyy, ja sitä voidaan käyttää varajärjestelmänä, jos ongelmia esiintyisi esimerkiksi nettiyhteyksissä. Tarvittaviin tulostusmahdollisuuksiin kannattaakin rhy:ssä varautua jo nyt. Pakollinen ilmoittautuminen palvelee riistanhoitoyhdistyksiä Tutkintoon aikova henkilö ilmoittautuu tutkintoon ennakolta. Se onnistuu Oma riista -tunnuksilla tai ilman. Ilmoittautuminen on tehty helpoksi. Tutkintokokelaan tietojen käsittely nopeutuu, koska hän antaa kaikki tarvittavat tiedot ilmoittautuessaan. Vastaanottajan tehtäväksi jää tietojen tarkistaminen ja tutkinnon maksutavan valinta. Koulutusta tulossa Uusien toimintojen käyttökoulutukset alkavat loppuvuodesta 2025 jatkuen kevääseen 2026. ? Koulutus annetaan tuttuun tapaan valtakunnallisina Teams-koulutuksina. ? Tietoa tulevista koulutuksista jaetaan toiminnanohjaajille ja tutkinnon vastaanottajille. Koulutustilaisuudet löytyvät myös www.riista.fi -sivuston tapahtumahausta. ? Kaikkiin tutkintojärjestelmää koskeviin kysymyksiin voit aina olla yhteydessä sähköpostilla lasse.heimo@riista.fi tai puhelimitse 029 431 2345. Rhy saa ennakolta tiedon sähköisesti ja paperilla suorittavien määristä, joka auttaa varautumaan riittävällä määrällä tulostettavia kysymyslomakkeita. Suomi, ruotsi, englanti, saame Tutkintojärjestelmän kielivalinta laajenee jatkossa kattamaan kaikki käytössä olleet kielet, eli tutkinnon voi suorittaa suomen ja ruotsin lisäksi englanniksi sekä kolmella eri saamen kielellä, riippumatta suoritustavasta. LA SS E HE IM O TE RO SA LM EL A 19 Metsästäjä 6/2025
Metsälle lähtiessä yhdenkin asian unohdus voi muuttaa reissun luonteen. Vaikka näin kävisi, voi jäädä kivoja muistoja ja retki olla onnistunut ilman saalista. TeksTi ja kuvaT Kerttu Korpi A urinko oli jo laskemassa. Piti toimia ripeästi, sillä halusimme lähteä vielä käymään sorsalammella. Mukaan Hilla-koira sekä iltapalaa. Kiireen tuntu hävisi vasta, kun huristelimme isäni kanssa määränpäähän kauniin taivaan alla. Ennen rantautumista kysyin, pitäisikö Hilla laittaa hihnaan. Pelkäsin, että se lähtisi omille poluilleen karkottamaan sorsia. Isä piti koiraa sen verran kokeneena, että se tietäisi kyllä, miten toimia. Hillalle kävi ilmeisesti pieni väärinkäsitys: kun vene oli tarpeeksi lähellä Sorsalammen baletti rantaa, koira ampaisi heti matkaan ja juoksi lammelle lätistelemään ja ratsaamaan puskia pitäen huolta, ettei yksikään lintu erehtyisi jäämään. Perillä huomasin, että kuulosuojaimet unohtuivat. Toisen piiput jäisivät siis kylmiksi, jos tilanteita tulisi. Onneksi selkkaus ei paljoa haitannut. Ajatuksemme oli muutenkin jäädä passiin, eikä kahta ampujaa tarvittaisi. Onni onnettomuudessa Olimme istuneet jo hyvän aikaa, eikä lintuja ollut näkynyt. Söin rauhassa jogurttia, kun keskelle lampea pyrähti kolme nuorta heinäsorsaa. Olimme aivan paikoillamme, ja tällä kertaa koirakin malttoi mielensä. Sorsat eivät huomanneet meitä, mutta ne uivat kaislikon taakse pois näköpiiristä. Odotimme, jos ne uisivat taas lammen keskelle. Kun mitään ei kuulunut, menin varovasti lähemmäs kiikaroimaan. Palattuani kerroin isälle, ettei lintuja näkynyt. Olin juuri istahtamassa takaisin passiin, kun näin ? Vaikka lähtö oli kiireinen, rannassa minut pysäytti lumo ava auringonlasku. Vaaleanpunaiset pilvet tekivät öljy mäisen heijastuksen aallokkoon. Sorsien keskittyes sä koreografiaansa, hiippailin varovasti lähemmäs. 20 Metsästäjä 6/2025 Nu rten toimitus