Metsästäjä 6/2023 - Lehtiluukku.fi

HIRVIJAHDIN TULEVAISUUS? KANTATAVOITTEET ASETETAAN KEVÄÄLLÄ SEKAMETSISTÄ HIRVELLE SAPUSKAA LAPIN RIEKOT LASKETAAN KOIRIEN AVULLA AFRIKKALAISEN SIKARUTON TORJUNTA SUOMESSA HELMIVIERASPETOHANKE SAI JATKOA 6/2023 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0623.indd 1 01_Kansi_ME0623.indd 1 27.10.2023 7.50 27.10.2023 7.50
METSÄSTYS 10 Hirvijahdin tulevaisuus? 14 Valkohäntäpeuraa kiima-aikana 20 Rajavartiolaitos: Tarkkana rajalla 28 Ensiapu: sairaskohtaus jahdissa 34 Nuorten toimitus 52 Säänkestävyyttä metsästysaseeseen 56 Riistareseptit 58 Monta tapaa suolata 60 Myyttinen valtapukki 64 Turvallisuus ensin RIISTA 18 Hirven ruokapöytä 22 Afrikkalaisen sikaruton torjunta ja villisikakannan hallinta 24 Metsäpeurakannan hoitosuunnitelma päivitettiin 30 Villisika – sopeutuvainen sorkkajalka 38 Rakkaudesta riistaan 40 Afrikkalainen sikarutto Latviassa 42 Tunnhamn — ikkuna saaristolinnuston tulevaisuuteen 50 Riekkokannat ja niiden laskentamenetelmät Lapissa 62 Tervolassa turvataan virtavesiä minkiltä AJANKOHTAISET 5 Uutiset 26 SRVA-toimijoille ampumakoulutusta Itä-Suomessa 33 Itselataava metsästysase ja harrastuksen jatkumisen osoittaminen 42 Metsästäjien oma museo 54 Rikos & Rangaistus 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 5 Varapuheenjohtajalta 49 Ministeriön kuulumisia LAIT&LUVAT 48 Koira käy kiinni? – Vältä ja keskeytä Kun yöt painuvat etelässäkin pakkasen puolelle, alkaa valkohäntäpeuran tapahtuma rikkain ajanjakso 14 22 Afrikkalaisen sikaruton torjunta ja villisikakannan hallinta 30 Villisika – sopeutuvainen sorkkajalka 2 Metsästäjä 6/2023 Sisältö 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0623.indd 2 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0623.indd 2 27.10.2023 7.51 27.10.2023 7.51
Huutelua äärilaidoilta V uosikymmeniä sitten olin irlantilaisen kollegani kanssa eräästä aiheesta vahvasti eri mieltä. Siinä vaiheessa, kun laitoin käsivarret ristiin ja ajatteluni meni lukkoon, keskustelukumppanini reagoi eri tavalla. Hän rauhallisesti totesi näyttävän siltä, että olemme asiasta erimielisiä ja vaihtoi tyylikkäästi lähestymistapaa. Hän ei provosoitunut, hämmentynyt eikä muuttanut mielipidettään, vaan alkoi hakea ajattelullemme yhtymäkohtia. Tapahtuma palaa usein mieleeni seuratessani keskusteluja täällä kotona, niin julkisuudessa kuin yksityiselämässä. Tavoitteena näyttää olevan olla mahdollisimman räväkästi eri mieltä, mikä johtaa ääripäiden väliseen huuteluun. Tähän kun yhdistetään muotia olevat vaihtoehtoiset totuudet, tai vähintäänkin sopivasti omaa näkökulmaa tukeva tosiasioiden sivuuttaminen, on koossa melkoinen keitos. Näin saadaan klikkiotsikoita, mutten ole varma, palveleeko tämä asioiden eteenpäin viemistä. Toimivat ratkaisut löytyvät useimmiten ääripäiden väliltä, oli sitten kyseessä esimerkiksi suojelun ja talouskäytön yhteensovittaminen alkutuotannossa tai vaikkapa metsästyksen rajoittaminen tai salliminen. Usein tuntuu, ettei ratkaisuja aina olla edes halukkaita hakemaan – toki päinvastaisiakin esimerkkejä onneksi löytyy. Ratkaisujen löytymiseksi tarvitaan asiallista keskustelua, toisen näkökulmien kuulemista ja useimmiten kompromisseja. Myös aikaisempien päätösten ja niiden seurausten tunteminen on hyödyllistä, mutta nykyisessä keskustelukulttuurissamme tämäkin näyttää menevän vanhojen virheiden alleviivaamiseksi ja syyllisten etsimiseksi. Hedelmällisempää on tarkastella nyt vääriltäkin tuntuvia vanhoja päätöksiä sen tiedon pohjalta, jolla ne on aikanaan tehty. Näin aikaisemmista kokemuksista voidaan oppia. Meitä suomalaisia pidetään maailmalla rationaalisina ja käytännönläheisinä – joskus jopa yhteiseen hiileen puhaltavina. Minusta meidän kannattaa kehittää keskustelukulttuuriamme, myös riista-asioissa, tähän suuntaan. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 50 Riekkokannat ja niiden laskentamenetelmät Lapissa 10 Mikä on hirvijahdin tulevaisuus? Haastattelussa valtakunnallisen riista neuvoston puheenjohtaja Juhani Kukkonen ja Suomen riistakeskuksen hallituksen puheenjohtaja Tauno Partanen. Pääkirj itus 3 Metsästäjä 6/2023 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0623.indd 3 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0623.indd 3 27.10.2023 7.51 27.10.2023 7.51
U pea metsästysja konserttikiertue Kainuussa ja pohjoisessa täyttivät mukavasti syyskuun kaksi viikkoani. Kuusi konserttia kahden viikon aikana kuudella eri paikkakunnalla: Sotkamossa, Pudasjärvellä, Puolangalla, Oulussa, Rovaniemellä ja Kuusamossa. Välipäivät nautin Kainuun maisemista ja sain hiukan saaliistakin. Muutama lintu ja pari jänistä kertyi reppuun. Metsästysharrastukseni alkoi jo kahdeksanvuotiaana, kun pääsin naapureiden mukana jänisjahtiin. Jäin heti koukkuun. Suoritin 12-vuotiaana metsästäjätutkinnon ja siitä saakka metsästys on kuulunut syksyni odotetuimpiin hetkiin. Työssäni joudun harjoittelemaan paljon ja suurimpia roolejani olen harjoitellut jopa neljän vuoden ajan ennen niiden esittämistä. Tähän jatkuvaan harjoitteluun parhaimpia rentoutumiskeinoja ja nollaamishetkiä ovat nämä juurevat päivät suomalaisessa metsässä, milloin sateessa, milloin kirpeässä pakkassäässä tai auringonpaisteessa. Metsä tarjoaa aivoilleni puhdistumista ja parantaa keskittymiskykyäni. Kertaan usein konserttieni kappaleiden sanoja kulkiessani upeissa maisemissa ja näin metsä tavallaan antaa laulujeni tulkintaan syvyyttä ja väriä. Konserteissa laulaessani palaavat maisemat usein mieleeni. Olen kiertänyt 35-vuotisjuhlavuoteni kunniaksi konsertilla, jossa esitän Tapio Rautavaaran ja Mauno Kuusiston hienoja lauluja. Rakovalkealla ja Kaunis kotimaani soivat vieläkin syvemmällä tunteella, kun ennen konsertteja on samoillut suomalaisessa korvessa. Nämä tunteet välittyvät yleisölle. Laulamisessa ja metsästämisessä on myös jotain samaa. Molemmat vaativat hyvää keskittymistä. Kuljit sitten koiran kanssa tai ilman, niin aistien pitää olla valppaana. Kainuussa pääsin kokemaan ensimmäistä kertaa kuninkuuslajia, suomenpystykorvan avulla metsästämistä. Teeri oli hyvällä haukulla puussa istumassa, mutta oma virheliikkeeni vei teeren mennessään. Vaikka minulle juuri oli sanottu, että sivuttaisliikettä tulee välttää. Onneksi maineeni pelastui seuraavana päivänä, kun sain kaksi teertä, tosin ilman koiraa tällä kertaa. Ja jäniskin pääsi reppuuni. Nämä mukavat metsästyspäivät antavat taas voimaa kolmeen tulevaan viikkoon, jotka ovat täynnä esityksiä ja harjoituksia. Sitten pääsen takaisin Puolangalle viiden päivän jahtireissulle. Työtä jaksaa, kun tietää pääsevänsä maastoon uurastuksen jälkeen. Metsä antaa voimaa, myös kulttuuriin. JYRKI ANTTILA Kirjoittaja on metsästystä harrastava tenori. Metsä ja kulttuuri kohtaavat 4 Metsästäjä 6/2023 Vi raskynä VIERASKYNÄPALSTALLA VALITUT KIRJOITTAJAT TARJOAVAT ERILAISIA NÄKÖKULMIA METSÄSTYKSEEN. MIELIPITEET OVAT KIRJOITTAJIEN, EIVÄTKÄ NE OLE METSÄSTÄJÄ-LEHDEN TAI SUOMEN RIISTAKESKUKSEN KANNANOTTOJA. 4-9_Uutiset_ME0623.indd 4 4-9_Uutiset_ME0623.indd 4 27.10.2023 7.52 27.10.2023 7.52
tettu luonnonhoidon kustannustehokkuutta ja juuri siihen laajaa vapaaehtoispohjaa hyödyntävä Helmi-vieraspetohanke on parhaimmillaan. Hanke maksaa itsensä vuosittain 1,5-kertaisesti takaisin vapaaehtoistyön muodossa. Ilman aktiivisia ja osaavia pienpetopyytäjiä nykyisen kaltainen hankekokonaisuus ei olisi mahdollinen. Tästä iso kiitos kuuluu erityisesti kaikille hankkeessa toimiville metsästäjille. Helmi-vieraspetohanke on osa ympäristöministeriön sekä maaja metsätalousministeriön käynnistämää Helmi-elinympäristöohjelmaa. Ohjelman avulla pyritään turvaamaan Suomen luonnon monimuotoisuutta, ja tässä tapauksessa erityisesti uhanalaistuneita vesilintuja. HELMI-VIERASPETOHANKESAIJATKOA Helmi-vieraspetohankkeessa toimii noin 400 supikoiran ja minkin pyyntiin erikoistunutta metsästäjää Suomen 72 arvokkaimmalla lintuvedellä. Nyt hanke on saanut jatkoa. A lkuperäinen hanke alkoi keväällä 2021 ja päättyy tämän vuoden lopussa. Jatkohanke kestää vuoden 2024 loppuun. Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen vetämän hankkeen tavoitteena on pyrkiä edesauttamaan vesilintujen pesintämenestystä vieraspetojen poiston avulla. Vuonna 2022 saaliiksi saatiin lähes 700 minkkiä ja yli 4 000 supikoiraa. Petopoistotyötä tehtiin viime vuonna hankkeessa yhteensä 48 150 tuntia (26,76 henkilötyövuotta). Kovan pyyntiponnistuksen tulokset alkavat näkyä myös petopoistoseurannoissa. Turun yliopiston alustavien tutkimustulosten mukaan erityisesti supikoirakannat vaikuttavat vähentyneen useilla pyyntikohteilla. Jo tehdystä kovasta työstä huolimatta vieraspetojen pyynti vaatii pitkäjänteisyyttä, ja tulokset paranevat tehokkaan pyynnin jatkumisen myötä. Petopoiston ja muiden Helmi-kunnostustoimenpiteiden tulokset näkyvät toivottavasti linnustossa jo tulevina vuosina. Jatko jatkohankkeelle? Vuoden 2024 jatkohankkeella turvataan nykyinen vieraspetopyynti ja pyritään edelleen kehittämään pyyntitoimintaa vuoden 2023 tulosten perusteella. Alkavan vuoden aikana selvitetään edellytykset nykyisen hallituskauden mittaiselle vieraspetohankkeen jatkohankkeelle, joka pyrkii turvaamaan toiminnan jatkuvuuden tuleville vuosille. Uudessa hallitusohjelmassa on painoTO M I NE VA LA IN EN 5 Metsästäjä 6/2023 Uutis t 4-9_Uutiset_ME0623.indd 5 4-9_Uutiset_ME0623.indd 5 27.10.2023 7.52 27.10.2023 7.52
Liipaisinkurinpalautus T avoitteena nolla metsästysvahinkoa metsästyskaudella – ei tänäkään vuonna valitettavasti toteutunut. Meillä metsästäjillä on iso vastuu kannettavana. Metsästäjällä on oikeus pitää hallussaan ja käyttää ampuma-aseita. Oikeus pitää väistämättä sisällään velvollisuuden harjoitella ja ylläpitää aseen turvallista käyttöä. Valitettavan usein metsästyskauden aikana kuulee lauseita ”onkohan kiikari siirtynyt, kun en ole ehtinyt käydä radalla kohdistamassa” tai ”vieläköhän sitä ensi vuonna saa hirvimerkin ammuttua”. Näitä lauseita ei joudu sanomaan, jos uhraa hieman aikaa ammunnan harjoitteluun. Niin kiireinen tai välinpitämätön ei saa olla, että jättää ampumaharjoittelun ja aseen kohdistamisen välistä. Jokainen ammuttu harjoituslaukaus tuo lisää varmuutta riistalaukaukseen. Turvallista aseenkäsittelyä ei voi koskaan harjoitella liikaa. Toistamalla oikeita toimintatapoja ne pikkuhiljaa muuttuvat omaa ja muiden turvallisuuttaa lisääviksi rutiineiksi. Ammunnan harjoittelun yhteydessä on hyvä hetki kerrata turvallinen aseen käsittely ja sen neljä sääntöä. 1. Käsittele asetta aina kuin se olisi ladattu. 2. Älä ikinä osoita aseella mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua (”piippukuri”). 3. Pidä sormi pois liipaisimelta (”liipaisinkuri”). 4. Ole varma kohteesta ja sen taustasta. Nämä neljä sääntöä tulisi olla jokaisen metsästäjän selkäytimessä. Niitä noudattamalla niin ampumaradalla kuin metsästettäessä ei vahinkoa pääse tapahtumaan. Tänä vuonna on myös noussut esiin turvallisuuden kannalta huolestuttava ilmiö, jossa koiratutkan safety-ominaisuus laitetaan syystä tai toisesta pois päältä. Teknologia ei tietenkään poista metsästäjän velvollisuutta huolehtia turvallisesta ampumasuunnasta, mutta safety-ominaisuus jo ihan nimensä mukaisesti lisää tietoisuutta, missä suunnassa muita ihmisiä tai metsästyskoiria liikkuu. TEPPO KAKKONEN Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus JOHN DEERE GATOR-AJONEUVOT JOHN DEERE XUV865M/R-GATOREIHIN NYT KAUPAN PÄÄLLE TALVITAI KESÄRENGASSARJA ALUMIINIVANTEILLA SEKÄ LED-VALOPALKKI YLIVOIMAINEN AJOMUKAVUUS JA SUORITUSKYKY Ku va n ko ne er iko isv ar us te in . TILAA NYT JA HYÖDYNNÄ KAMPANJA TARJOUKSET OTA YHTEYTTÄ GATOR-MYYNNIN AMMATTILAISIIMME JA PYYDÄ TARJOUS Veli-Pekka Johansson +358 40 514 2180 veli-pekka.johansson@wihuri.fi Vesa Aalto +358 44 2720176 vesa.aalto@wihuri.fi LUE QR-KOODI JA LÖYDÄ LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI TAI VIERAILE OSOITTEESSA WITRAKTOR.FI/YHTEYSTIEDOT Tehdastilauskoneisiin valittavissa katuajoon soveltuvat Predator-renkaat tai maastoon suunnatut Maxxis Big Horn -renkaat alumiinivanteilla. Vanteiden väri valikoituu koneen värin mukaan. Heti toimitukseen saatavia koneita on rajallinen määrä joten toimi nyt ja tilaa ajoneuvosi ajoissa! Kampanja voimassa 9.10-30.11.2023. Kampanjaa ei voi yhistää muihin etuihin. KOLAROITKO HIRVEN, PEURAN, KAURIIN, VILLISIAN TAI SUURPEDON KANSSA? KROCKADE DU MED EN ÄLG, HJORT, ETT RÅDJUR, VILDSVIN ELLER STORT ROVDJUR? Soita onnettomuuspaikalta 112 Ring 112 från olycksplatsen 112 3. Huolehdi loukkaantuneista 1. + Ta hand om de skadade Estä lisäonnettomuudet ja varoita muuta liikennettä varoituskolmiolla ! 2. Förhindra ytterligare olyckor och varna övriga trafikanter med en varningstriangel 4. Merkitse onnettomuuspaikka näkyvästi vaikka tällä merkillä Markera olycksplatsen tydligt med till exempel det här märket TOIMI NÄIN GÖR SÅ HÄR Riistaonnettomuusmerkki on uusittu Tapahtuneesta hirvieläinonnettomuudesta tulee ilmoittaa hätänumeroon 112. Kolaripaikka pitää merkitä riistaonnettomuusmerkillä tai muulla autosta löytyvällä tarvikkeella, jotta suurriistavirka-apu (SRVA) löytää onnettomuuspaikan. Riistaonnettomuusmerkki on uusittu. Voit tulostaa merkin autoosi A4-koossa srva.fi-sivulta. Riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat voivat tilata tilaisuuksissa jaettavia riistaonnettomuusmerkkejä rhy-kaupasta postimaksuja vastaan. Villisikatyöryhmä linjasi kantatavoitetta ja sallisi pimeänäkötähtäimet Maaja metsätalousministeriön työryhmä on linjannut toimia, joilla pyritään pienentämään afrikkalaisen sikaruton riskiä. Työryhmän linjauksen mukaan lyhyen aikavälin tavoitteena on jatkaa villisikakannan pienentämistä ja keskipitkällä aikavälillä tavoitteena on kannan puolittaminen. Itä-Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen keskittymien ulkopuolella tavoite on, että villisikaa tavataan lähinnä satunnaisesti, eikä tihentymiä tai pysyvää kantaa päästetä muodostumaan. Toisena linjauksena työryhmä esittää pimeänäkölaitteiden sallimista villisian metsästyksessä. Se edellyttää metsästyslain muutosta. Nykyisellään kiinteä valonlähde on sallittua, mutta pimeänäkötähtäinten käyttö vaatii Suomen riistakeskuksen poikkeusluvan. Työryhmässä ovat edustettuina maaja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, Suomen Sikayrittäjät ry., Suomen Metsästäjäliitto ry., Suomen Metsästäjäliiton Kymen piiri ry., MTK ry., Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan alueelliset riistaneuvostot ja Eläinten Terveys ETT ry. Lisää aiheesta sivulla 22. Keskustelu ilveksen poikkeusluvista Tänä vuonna Suomen riistakeskus myönsi kannanhoidollisen poikkeusluvan 300 ilveksen metsästämiseen. Suomen liittyessä Euroopan unioniin vuonna 1995 ilveskanta Suomessa oli arviolta noin 800 yksilöä. Liittymisen jälkeen aloitettu ilveksen kannanhoidollinen poikkeuslupametsästys on osoittanut toimivuutensa, koska kyseisenä aikana ilveskanta on vahvistunut merkittävästi. Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa oli ennen metsästyskautta 2023–2024 yli vuoden ikäisiä ilveksiä 2 390–2 575. Siitä huolimatta ilvesluvista on nyt alkanut laaja ja kiivaskin keskustelu. Suomen riistakeskus on sen huomioinut ja tarjoaa aiheesta tietoa riista.fi-verkkosivuillaan. K lumni Metsästäjä 6/2023 6 4-9_Uutiset_ME0623.indd 6 4-9_Uutiset_ME0623.indd 6 27.10.2023 7.52 27.10.2023 7.52
Uutis t OMA RIISTA -KÄYTTÄJIÄ ON NYT YLI 237 000 JOHN DEERE GATOR-AJONEUVOT JOHN DEERE XUV865M/R-GATOREIHIN NYT KAUPAN PÄÄLLE TALVITAI KESÄRENGASSARJA ALUMIINIVANTEILLA SEKÄ LED-VALOPALKKI YLIVOIMAINEN AJOMUKAVUUS JA SUORITUSKYKY Ku va n ko ne er iko isv ar us te in . TILAA NYT JA HYÖDYNNÄ KAMPANJA TARJOUKSET OTA YHTEYTTÄ GATOR-MYYNNIN AMMATTILAISIIMME JA PYYDÄ TARJOUS Veli-Pekka Johansson +358 40 514 2180 veli-pekka.johansson@wihuri.fi Vesa Aalto +358 44 2720176 vesa.aalto@wihuri.fi LUE QR-KOODI JA LÖYDÄ LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI TAI VIERAILE OSOITTEESSA WITRAKTOR.FI/YHTEYSTIEDOT Tehdastilauskoneisiin valittavissa katuajoon soveltuvat Predator-renkaat tai maastoon suunnatut Maxxis Big Horn -renkaat alumiinivanteilla. Vanteiden väri valikoituu koneen värin mukaan. Heti toimitukseen saatavia koneita on rajallinen määrä joten toimi nyt ja tilaa ajoneuvosi ajoissa! Kampanja voimassa 9.10-30.11.2023. Kampanjaa ei voi yhistää muihin etuihin. MUISTUTUS: Valtakunnallinen majavalaskenta Kirjaa syksyllä 2023 Oma riista –palveluun kaikki majavapesähavaintosi (asutut talvipesät) sekä laji. Kaikki majavahavainnot ovat arvokkaita, joten kirjaa myös näkö-, patoja syönnöshavainnot. Hirvijahdin päättymisilmoituksessa kysytään, esiintyykö alueella majavia. Luonnonvarakeskus toivoo lastunäytteitä sellaisilta alueilta, joilla voi olla molempia lajeja. Ohjeet näytteiden lähettämiseen löytyvät Luonnonvarakeskuksen sivuilta. Tietoja käytetään majavakantojen koon ja levinneisyyden arvioimiseksi sekä majavien elinympäristöjen käytön tutkimuksessa. Pesätiheys ilmoitetaan kartalla 20 km x 20 km kokoisilla ruuduilla osoitteessa: luonnonvaratieto.luke.fi/kartat?panel=pienriista Lisätietoa majavapesälaskennasta: majavapesa@luke.fi Metsästyskortti hukassa? Metsästyskorttiasiat saa helpoimmin kuntoon rekisteröitymällä Oma riista -palvelun käyttäjäksi osoitteessa: oma.riista.fi. Rekisteröitynyt käyttäjä voi tarvittaessa tulostaa metsästyskortin palvelun kohdasta ”Omat tiedot". Noin viisi päivää maksamisen jälkeen samaan paikkaan (”Omat tiedot”) tulee näkyviin sähköinen metsästyskortti, joka on yhtä pätevä kuin paperinenkin. Kulkee mukana Oma riista -maastosovelluksessa Kun olet rekisteröitynyt, kannattaa ottaa käyttöön Oma riista -maastosovellus. Se on kevyempi versio Oma riistasta, ja sitä on näppärä käyttää puhelimella. Metsästyskortti ja ampumakoetodistus ovat silloin aina mukanasi. 4-9_Uutiset_ME0623.indd 7 4-9_Uutiset_ME0623.indd 7 27.10.2023 7.52 27.10.2023 7.52
Nuoret ohjasivat nuoria Enonkoskella Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettiin Enonkoskella perinteinen Eräleiri lapsille ja nuorille. Järjestyksessään 23. leiri täyttyi päivässä. Ylimääräiselle puolijoukkueteltalle tuli tarvetta, koska aikaisempina vuosina leiriläisinä olleet nuoret alkoivat kyselemään mahdollisuutta toimia leirillä ohjaajina. – Meillä on positiivinen ongelma, totesi leirin vanhempi johto ja päätti antaa nuorille enemmän vastuuta leirin vetämisestä. Se osoittautui erinomaiseksi päätökseksi. 39 leiriläisen lisäksi mukaan ilmoittautui lopulta 10 ohjaajaa, iältään 14–17 vuotta. Whatsupp-ryhmässä jaettiin tehtävät, ennakkoon mietittävät ohjelmat sekä keittiöja yövahtivuorot. Iso kiitos leirin onnistumisesta Eemeli, Oona, Satu, Riina, Ronja, Neea, Aino, Eelis, Aulis ja Noora! IN MEMORIAM Simo Syrilä Pitkäaikainen Metsästäjäin keskusjärjestön puheenjohtaja ja Pohjanmaan riistanhoitopiirin puheenjohtaja. METSÄSTÄJÄTUTKINTO 60 VUOTTA. JUHLAKIRJA NYT PAINOSSA. TILAA ENNAKKOON OMAKSI TAI VAIKKAPA JOULULAHJAKSI! Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta kauppa.riista.fi. tai puhelimitse 09 584 045 60. Hinta: 30 euroa. Daniel Söderlund vietti perheensä kanssa mukavan syyspäivän Pohjanmaan metsissä, jossa hänellä ja hänen vaimollaan on metsästysmaat. – Syyskuisena lauantaiaamuna menimme koko perheen kanssa metsästämään ja poimimaan puolukoita. Saavuimme grillialueelle, josta päästimme Milton-koiran etsimään jäniksen metsästettäväksi. Ei kestänyt kauan, kun Milton törmäsikin teereen. Käytin tilaisuuden, joten kotiin tuomisina meillä oli teeri ja mukava metsästysmuisto. Jos haluat kuvasi tähän, merkitse @metsastajalehti Instagram-julkaisuusi. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. SOMESTA POIMITTUA OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi; näin hoidat mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi/ seurueellesi/luvansaajalle automaattisesti ? Varmista, että maastosovelluksen viimeisin versio on päivitetty puhelimeesi Metsästyksen johtaja ja luvansaaja ? Hirvieläinten metsästyksen päättäminen: ensin kaikki lupaosakkaat päättävät metsästyksen omalta osaltaan, vasta sitten luvansaaja sulkee luvan ja maksaa kaatomaksut Toiminnanohjaaja ? Ampumakokeet ovat muokattavissa vuoden loppuun asti ? Tarkista ja täydennä toimintatiedot ja valmistele toimintakertomus vuosikokousta varten ? Vuosikokouspäivämäärä riistanhoitoyhdistyksen tapahtumatietoihin Poikkeusluvat ? Muista saalisilmoitus ja metsästyksen päättäminen Oma riista -palvelussa. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi 8 Metsästäjä 6/2023 Uutis t 4-9_Uutiset_ME0623.indd 8 4-9_Uutiset_ME0623.indd 8 27.10.2023 7.52 27.10.2023 7.52
METSÄSTÄJÄTUTKINTO 60 VUOTTA. JUHLAKIRJA NYT PAINOSSA. TILAA ENNAKKOON OMAKSI TAI VAIKKAPA JOULULAHJAKSI! Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta kauppa.riista.fi. tai puhelimitse 09 584 045 60. Hinta: 30 euroa. 4-9_Uutiset_ME0623.indd 9 4-9_Uutiset_ME0623.indd 9 27.10.2023 7.52 27.10.2023 7.52
niin, että lupamäärällä päästäisiin ARN:n asettamaan tavoitteeseen. – Tavoitehaarukkaa on tulkittu tähän saakka liian tiukasti. Jokaisen pitäjän ei tarvitse olla haarukassa, vaan alueen keskiarvo riittää. Valtakunnallinen riistaneuvosto on esittänyt ohjeistusta päivitettäväksi siten, että ohjeellisesta 0,5 hirven / 1 000 ha tavoitehaarukasta on mahdollista myös poiketa, mikäli se hirvitalousaluekohtaisessa tarkastelussa ja sidosryhmien kanssa käytävien neuvottelujen perusteella nähdään tarkoituksenmukaisena. Kantokykyisemmillä alueilla hirviä saa siis olla enemmänkin, koska hirvitalousalueen keskiarvo ratkaisee, Kukkonen valottaa nykytilannetta. Maailma on muuttunut Keskeistä kantatavoitteen asettamisessa on prosessi, jossa ARN kuulee sidosryhmiä. Heistä kenties merkittävin ovat maanomistajat. Prosessissa haetaan Hirviä pitäisi olla nykyistä enemmän siellä missä kantokyky sallii ja petotilanne vaatii Mikä on hirvijahdin tulevaisuus? Ensi keväänä päätetään hirvikanta tavoitteet kolmelle seuraavalle vuodelle. Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Juhani Kukkonen ja Suomen riistakeskuksen hallituksen puheenjohtaja Tauno Partanen lähettävät painokkaat terveiset alueellisille riistaneuvostoille. TeksTi ja kuvaT Tero Kuitunen S uomalaisessa järjestelmässä riistanhoitoyhdistysten aluekokous valitsee alueellisen riistaneuvoston, jonka eräs päätehtävistä on asettaa hirvikantatavoitteet. Hirvitalousalueen tavoite on tyypillisesti haarukka, esimerkiksi 2,5–3,0 hirveä / 1 000 hehtaaria. Suomen 15 alueellista riistaneuvostoa (ARN) asettaa tavoitteet yhteensä 59 hirvitalousalueelle. Tavoitehaarukka on keskeinen tulevaisuuden hirvimäärien osalta. Luonnonvarakeskuksen tuotettua hirvikanta-arvion Suomen riistakeskus myöntää pyyntiluvat 10 Metsästäjä 6/2023 10-11_Partanen_Kukkonen_haastattelu_ME0623.indd 10 10-11_Partanen_Kukkonen_haastattelu_ME0623.indd 10 27.10.2023 7.53 27.10.2023 7.53
kannalle tasoa, jolla esimerkiksi metsävahingot olisivat siedettävät. Tällä hetkellä alueiden väliset erot hirvikannassa ovat suuria. Kukkonen painottaa, että ensi kevään hirvikannan tavoitteen asettaminen on siksi korostuneen tärkeä. Kukkonen että Partanen ovat yhtä mieltä siitä, että runsas karhuja susikanta korostavat asian tärkeyttä entisestään. Esimerkiksi he nostavat Varsinais-Suomen, jossa pedoille on ruokaa, eikä niistä siksi ole vastaavia ongelmia kuin vaikkapa harvan hirvikannan Pohjois-Karjalassa. – Kun pedot syövät hirvikannan tuoton ja lupamäärät ovat matalia, menettää hirvenpyynti kiinnostavuutensa. Kun lisäksi suuret ikäluokat jäävät pois hirven metsästyksestä seuraavien 5–10 vuoden aikana, on suuri vaara, että menetetään valmius tarvittavaan pyyntimäärään hirvikannan lähtiessä jälleen nousuun. Historiaa katsoessa tuntuu varmalta, että jossain vaiheessa niin tulee tapahtumaan, Kukkonen toteaa. – Metsästäjiltä häviää myös motiivi ottaa ja kasvattaa hirvikoiria, joko petotai hirvitilanteen vuoksi, mikä edelleen heikentää valmiutta. Paras lääke tähän olisi elinvoimainen ja vuodesta toiseen suhteellisen tasainen hirvikanta, Partanen lisää. Metsästäjäkunta muuttuu Suurten ikäpolvien poisjäänti lähivuosina siirtää hirvenmetsästyksen lopullisesti seuraavien sukupolvien elämäntavaksi. Kukkonen ja Partanen näkevät siinäkin haasteita, jotka on syytä huomioida nyt hirvikantatavoitteita asetettaessa. – Verrattuna suuriin ikäluokkiin, nuoret ovat useammin muuttaneet kaupunkeihin. Nämä kaupunkilaiset metsästäjät tuskin lähtevät hirvijahtiin, jos lupia on vähän, Kukkonen toteaa. – Valkohäntäpeuraja kaurisalueilla hirvijahdin merkitys on pienentynyt, koska pienten sorkkaeläinten metsästys saalisvarmempana ja vähemmän sitovana koetaan mielekkäämmäksi. Mutta monella seudulla nimenomaan hirven metsästys saattaa olla kylän ainoa yhteen sitova asia, johon kokoontuvat kylän asukkaat ja kaupunkeihin muuttaneet nuoret. Sen arvo maaseudun hyvinvoinnille ja sosiaaliselle kanssakäymiselle on korvaamaton, Partanen pohtii. Molemmat näkevät eräänä keskeisenä tulevaisuuden tavoitteena nuorten pääsemisen mukaan hirven pyyntiin ja heidän motivaationsa ylläpitämisen. – Nuoret katsovat maailmaa eri tavalla ja seuralla on tulevaisuutta vain, jos se on kiinni ajassa. Nuoret eivät useinkaan voi sitoutua hirvijahtiin koko syksyksi, mikä vaatii joustoja käytäntöihin. Yhdeksikin viikonlopuksi mukaan ehtivän nuoren on koettava itsensä tervetulleeksi, Kukkonen sanoo. Partanen kehottaa hirviseurueita katsomaan ikäpyramidia, mikä paljastaa seuran kohtalon 20 vuoden päästä, ellei uusia metsästäjiä saada joukkoon mukaan. – Jo lapset voi tutustuttaa lajiin. Viekää nuoria metsästäjiä haukulle ja järjestäkää tilanteita, se sytyttää hirvenpyyntiin, Partanen kannustaa. Myös Kukkonen kehottaa ottamaan nuoria toimintaan mukaan, ja hoitamaan hirvikantaa tulevaisuuden metsästäjien tarpeet huomioiden. – Tarvittaessa madaltakaa kynnystä, vaikka poistamalla liittymismaksu nuorilta. Antakaa myös vastuuta ja hallituspaikkoja. Niitä kannattaa jopa tyrkyttää nuorille ja ylipäätään uusille metsästäjille, Kukkonen lisää. Susitilanne vaatii muutoksen Kukkonen ja Partanen haluavat nostaa esiin myös petojen vaikutuksen metsästyksen tulevaisuuteen. Pelko koiran menettämisestä susille on todellisuutta suuressa osassa maata, ja pedot tarvitsevat ravinnokseen suuren määrän hirvieläimiä. – Susitilanne koettelee sosiaalisen kestävyyden rajoja ja siksi asiaan on saatava ratkaisu. Pidän ensiarvoisen tärkeänä, että susikannan hoitosuunnitelman päivitys saatetaan nopeasti valmiiksi. Se antaisi pohjaa kannanhoidolliselle metsästykselle, Kukkonen kiteyttää. – Liian harvan hirvikannan alueilla hirviä ei riitä sekä pedoille että metsästäjille. Hirviä pitäisi olla nykyistä enemmän, jotta metsästyksen positiivisia vaikutuksia maaseudun yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin ei menetetä, liittää Partanen petoasian hirvitilanteeseen. Kukkonen on samaa mieltä. – Toisinkin päin, susikannan hoitosuunnitelman valmistumisella ja suden kannanhoidollisella metsästyksellä voitaisiin vaikuttaa myös hirvitilanteeseen siellä, missä sille on tarvetta. Meidän on mentävä kohti monilajista kannanhoitoa, koska luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, Kukkonen painottaa. Ilmasto muuttuu Huoli on myös ilmastonmuutoksesta, joka uhkaa vaikeuttaa kuusen kasvatusta. – Esimerkiksi kirjanpainajatuhojen lisääntyminen ilmastonmuutoksen seurauksena tarkoittaa sitä, että männyn ja sekaEteläsavolainen Juhani Kukkonen on toiminut valtakunnallisessa riistaneuvostossa sen alusta alkaen (2011) ja viimeiset kuusi vuotta puheenjohtajana. Pohjoissavolainen Tauno Partanen aloitti Metsästäjäin Keskusjärjestön puheenjohtajana vuonna 2009 ja on toiminut Suomen riistakeskuksen hallituksen puheenjohtajana sen perustamisesta alkaen (2011). Molemmat ovat myös aktiivisia metsänomistajia. metsien kasvatusta pitää ryhtyä suosimaan enemmän metsätaloudessa, Partanen toteaa. Kukkonen ja Partanen eivät voi tai halua ohjata alueellisia riistaneuvostoja niiden päätöksenteossa, mutta he kannustavat niitä nostamaan ensi kevään kuulemiset uudelle tasolle. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että hirvien määrä koskettaa koko yhteiskuntaa ja metsätalous pitää ottaa vakavasti. Partanen ja Kukkonen toteavat nyt olevan aika keskustella sidosryhmien kanssa avoimesti kaikista entisistä ja uusista haasteista hirvikannan sopivaan kokoon liittyen. 11 Metsästäjä 6/2023 10-11_Partanen_Kukkonen_haastattelu_ME0623.indd 11 10-11_Partanen_Kukkonen_haastattelu_ME0623.indd 11 27.10.2023 7.53 27.10.2023 7.53
HANKKIJALTA VARUSTE ET TALVEN JAHTEIHIN JALMARIN LAATIKKORAUTA PIENPETORAUTA 64 95 Erityisesti minkin ja näädän pyyntiin silloin kun loukkua ei voida käydä kokemassa päivittäin. RAJOITETTU ERÄ! KARVALAKKI SWEDTEAM 29 95 Lämmin karvalakki, joka on vuorattu pehmeällä keinoturkiksella. Korvaläpät kiinnitettävissä hihnalla joko leuan alle tai ylös päälaelle. * 30 PV ALIN HINTA SAMA KUIN NORM HINTA. HINNAT VOIMASSA 31.12.2023 ASTI TAI NIIN KAUAN KUIN TUOTE ERIÄ RIITTÄÄ. JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI/ VILJATON/LAMMAS JA RIISI 3 KG 13 59 NORM. 15,99/16,99* 4,66 €/KG Kotimaiset täysravinnot aikuisille koirille. Testaa nyt edulliseen hintaan! HAALARI SWEDTEAM RIDGE ZERO 299,Erittäin lämmin tuulenja vedenpitävällä Covertex kalvolla vuorattu haalari talvikeleille. 240 g vanuvuori. Runsaasti taskuja. Säädettävä huppu. Lahkeissa pukemista helpottava kokopitkä vetoketju. MIESTEN JA NAISTEN MALLIT MERINOVILLA ALUSASU ALASKA 89 95 NORM. 99,95* Lämmin ja pehmeä alusasu, joka lämmittää myös kosteana. 100 % merinovillaa, joka on nopeasti kuivuva ja antibakteerinen materiaali, huolloksi riittää usein pelkkä tuuletus. JAHTI&VAHTI NIVELRAVINNE 400 G 28 99 NORM. 32,99* 72,48 €/ KG suunniteltu ylläpitämään koirien nivelten normaalia toimintaa. WERRATON AKTIIVI 12 KG 47 65 52,95* 3,97 €/KG Sisältää tuoreita kokonaisia kananmunia, siipikarjaproteiinia sekä ohraa ja kuorittua kauraa aktiiviselle koiralle. JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI/ RAJOITETTU ERÄ! TAKKI SWEDTEAM RIDGE JUNIOR 85,Lasten ja nuorten metsästystakki huomiovärillä ja naamiointikuviolla. Hiljainen, vedenja tuulenpitävä Covertex-kalvo. Irrotettava huppu, säädettävät hihat ja helma. METSÄSTYSPUKU SWEDTEAM RIDGE M COVERSET ZERO 139,NORM. 169,00* Kevyt lumipuku aktiiviseen metsästykseen ja kyttäyspyyntiin. Desolve® Zero -kuviointi maastouttaa erinomaisen hyvin. Kiinteä huppu, radiopuhelintasku, 2 GPS -laitetaskua, 2 etutaskua. SAAPPAAT VIKING ARCTIC 2.0 79 95 NORM. 89,95* Villaa sisältävä sisävuori pitää jalat lämpimänä kovimmillakin pakkasilla. Kevyet, saumattomat ja vedenpitävät. SADEVIITTA ORANSSI CAMO 29 95 Hupulla varustettu sadeviitta on nopea pukea ja riisua. Digicamo -kuviointi maastouttaa tehokkaasti. Hiljainen, kahisematon materiaali. Edessä tasku. Hankkija_Metsästäjä6_420x275.indd All Pages Hankkija_Metsästäjä6_420x275.indd All Pages 12-13_Ilmoitus_ME0623.indd 12 12-13_Ilmoitus_ME0623.indd 12 27.10.2023 7.53 27.10.2023 7.53
VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Automaattija käsisäätötoiminnot. HANKKIJALTA VARUSTE ET TALVEN JAHTEIHIN RIISTAKAMERA NITEFORCE EZMAIL 20 MP 4G 219,Erittäin helppokäyttöinen riistakamera. Lähettää kuvat ja videot sähköpostiin. Korkea 20 MP kuvaresoluutio ja laadukkaat Full HD (1080P) videot. Nopea 4G-yhteys. LEIKKUULAUTA 800 X 400 MM 39 95 Korkealaatuinen 13 mm paksusta elintarvikemuovista valmistettu leikkuulauta. Suuri leikkuuala mahdollistaa hirvenlihan ja ison kalan käsittelyn. KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTIASTIA! ARVO 14,90 € VAKUUMIKONE ARVO 14,90 € VALIKOMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi LOUKKUVAHTI NITEFORCE SMS 119,Hälyttää tekstiviestillä puhelimeen kun loukku on lauennut. Lähettää kerran vuorokaudessa tarkastusviestin, jolloin tiedät että valvonta loukulla toimii ongelmitta. RIISTAKAMERA NITEFORCE LIVE 360 GREEN 4G 279,NORM. 299,00* Katso reaaliaikaista videokuvaa kohteesta. Kameraa voi kääntää ja zoomata puhelimella ilmaisella sovelluksella. Tallenteet tallentuvat sovellukseen, josta ne voi jakaa tarvittaessa useammalle käyttäjälle. RIISTAVAAKA GENZO 1000 KG 79 95 Korkealaatuinen digitaalinen riistan, rehun, lannoitteiden ym. punnitsemiseen. Punnituskapasiteetti jopa 1000 kg asti. Tarkkuus 100 g. KANULOUKKU 150X100X50 CM 349,Erittäin tukeva kotimainen elementeistä koottava loukku supikoiran, mäyrän ja ketun pyyntiin. Sisältää laukaisulaitteen. RAJOITETTU ERÄ! RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 70XTM 299,Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Bluetooth -valmius. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Soveltuu metsästyksen lisäsi myös gol in. Pinseeker -pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. LIUKULUMIKENGÄT ALTAI HOK 145 399,"Lumikenkien Mersu” huippuominaisuuksilla. Teräskantit takaavat sivuttaispidon jäisillä rinteillä. Huippuluokan mohairpolyester-pitokarva. Valmiina siteet 36-45/46 kenkiin. Lasikuituvahvisteinen puuydin. Pituus 145 cm. LIUKULUMIKENGÄT HAGHUS SKINNER 145 249,Lyhyet ja leveät sukset metsässä ja umpihangessa hiihtämiseen. Huippuluokan mohairpolyester-pitokarva. Valmiiksi kiinnitetyt siteet 36-45/46 kokoisiin kenkiin. Monikerroksinen puuydin, pohja HDPE-muovia. Pituus 145 cm. RIISTAKAMERA BURREL S12HD + SMS3 199,Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjattava. 12 MP kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. Huomaamaton inframustasalama. 20.10.2023 16.17 20.10.2023 16.17 12-13_Ilmoitus_ME0623.indd 13 12-13_Ilmoitus_ME0623.indd 13 27.10.2023 7.53 27.10.2023 7.53
Valk häntäpeuran vuosi Kiima-aika Kun loka-marraskuussa yöt painuvat etelässäkin pakkasen puolelle, alkaa valkohäntäpeuran mielenkiintoisin ja tapahtumarikkain ajanjakso: kiima-aika. TeksTi ja kuvaT Taneli Sinisalo S uomalaiset metsästäjät tietävät valkohäntäpeuran kiimasta varsin vähän ja osaavat sitä harvemmin hyödyntää. Se on metsästyksellisesti kauden ylivoimaisesti antoisinta aikaa, kunhan keskitytään ruokintapaikkojen sijaan peuran luontaisiin elinalueisiin. Peurojen liikehdintä valoisaan aikaan on aktiivista ja kyttäysmetsästys on tuloksellista iltojen lisäksi aamuisin. Testosteronin turvottama peurapukki on myös ylväs näky. Jos onni potkaisee, saattaa jopa päästä todistamaan kahden pukin raivokasta mittelöä. Vasan syntymä määrittää ajankohdan Valkohäntäpeuran kiiman ajankohdasta on monia uskomuksia. ”Ei kiima ole alkanut vielä, keli on liian lämmin”, ”ei näy peuraa aktiivisesti valoisalla, ei ole kiima vielä alkanut”, ”kiima-aika alkaa vasta kun on kunnolla yöpakkasia” ovat poimintoja valkohäntäpeuran metsästykseen liittyvistä somekeskusteluista. On syytä korostaa, että valkohäntäpeuran kiima on joka vuosi samaan aikaan. Se ei ole riippuvainen vallitsevasta säästä, eikä varsinkaan kuun kierrosta. Vuodet ovat erilaisia, mutta luonnossamme toistuu yksi vakio vuodesta toiseen. Se on päivän pituus eli päivänvalon määrän muutos. Valkohäntäpeuran kiiman ajankohta määräytyy niin, ? Peurapukkien sietokyky toisiaan kohtaan vähenee kiima-ajan lähestyessä. Aktiivisuus valoisaan aikaan on huipussaan marraskuussa. ? Pukit hankaavat sarviaan purkaakseen turhautumistaan, sekä jättääkseen hajujälkensä maastoon. 14 Metsästäjä 6/2023 14-17_Valkohäntäpeuran_vuosi_kiima_ME0623.indd 14 14-17_Valkohäntäpeuran_vuosi_kiima_ME0623.indd 14 27.10.2023 7.54 27.10.2023 7.54
että vasat syntyisivät mahdollisimman optimaaliseen aikaan ja selviäisivät. Jos vasat syntyvät liian aikaisin, ei kevät ole edennyt tarpeeksi ja vasojen kuolleisuus heti syntyessä kasvaa huomattavasti. Jos ne syntyvät liian myöhään, ne eivät ehdi keräämään tarpeeksi massaa ja vararavintoa selvitäkseen tulevasta talvesta. Suomessa ihanteellisin ajankohta osuu touko-kesäkuun vaihteeseen. Kun siitä lasketaan taaksepäin peuranaaraan kantoaika, noin 200 päivää, saadaan selville kiimahuippu. Se osuu vuodesta toiseen marraskuun puolivälin tietämille. Koska kaikki naaraat eivät tietenkään tule kiimaan samana päivänä, tarkkaa päivämäärää on mahdoton sanoa. Kiimahuippu, jolloin suurin osa astumisista tapahtuu, on kuitenkin reilun viikon mittainen. Kiiman ajankohta on sitä tarkempi mitä pohjoisempaan mennään. Naaraiden paritteluvalmius lähtee aivoista Päivän lyheneminen eli valonmäärän väheneminen laukaisee peuranaaraan aivolisäkkeessä ja hypotalamuksessa sekä munasarjoissa hormonien tuotannon sarjan, joka lopulta saattaa naaraan paritteluvalmiuteen. Naaras ei ovuloi, eikä esitä mitään merkkejä kiimasta, ennen kuin kehon luteinisoivan hormonin, estrogeenin ja progesteronin tasot ovat oikeat. Kun tämä tapahtuu, on naaras valmiina parittelemaan hyvin lyhyen, noin 2–3 vuorokauden, ajan. Pukit ovat käytännössä valmiita parittelemaan heti kelottuaan nahat sarvistaan. Niiden sietokyky toisia pukkeja kohtaan alkaa pikkuhiljaa vähenemään ja kesällä yleisesti nähdyt ”poikamiesporukat” alkavat hajota. Epätoivo parittelusta kasvaa pitkin syksyä ja jatkuvasti kasvavien testosteronitasojen vaikutukset näkyvät käyttäytymisessä. Turhautumista puretaan monin keinoin, kuten hankaamalla sarvia kasvillisuuteen, kuopimalla maata ja lopulta pukkien keskinäisellä tappelulla. Vasta marraskuun puolenvälin tienoilla ne pääsevät astumaan naaraita. Pukkien kyvykkyys astua jatkuu, kunnes ne kevättalvella pudottavat sarvensa. Pukkien liikkuminen lisääntyy kiima-aikana Toisin kuin metsäkauriit, valkohäntäpeurat eivät ole reviiritietoisia eläimiä. Peuralla ei siis ole omaa valvottavaa reviiriä, jolta se aktiivisesti yrittäisi häätää ”tunkeilijoita” pois. Peuroilla on elinalueet, joiden sisäpuolella ne pääsääntöisesti elävät. Pukeilla elinalueet ovat laajempia kuin metsäkauriilla, ja hyvin usein ne ovat päällekkäin toisten pukkien elinalueiden kanssa. Pohjois-Amerikassa on seurattu valkohäntäpeurojen liikehdintää GPS-pantojen avulla, ja seurannan perusteella yksilökohtaiset erot liikkeissä ovat merkittäviä. Mississipin yliopisto pannoitti hankkeessaan 92 pukkia, joista 45 liikkui kiima-aikana reilusti tavanomaisen elinalueensa ulkopuolella ja loput pysyttelivät hyvin lähellä normaalia elinaluettaan. Toiset pukit siis elävät tiukasti oman elinalueensa sisällä, kun taas toiset liikkuvat pitkiäkin matkoja. Eräs pukki jopa ui joka vuosi Mississippi-joen toiselle puolen ja takaisin, jolloin uintimatkaa kertyi noin 1,6 kilometriä suuntaansa. Pukkien liikehdintää tapahtui läpi vuoden, mutta liikkeen määrä kasvoi kiima-aikana. 15 Metsästäjä 6/2023 14-17_Valkohäntäpeuran_vuosi_kiima_ME0623.indd 15 14-17_Valkohäntäpeuran_vuosi_kiima_ME0623.indd 15 27.10.2023 7.54 27.10.2023 7.54
Huomion arvoista on, että tutkimuspukkien liikkuminen toisti pitkälti samaa kaavaa vuodesta toiseen. Jos omalla metsästysalueellasi on kiima-aikana vieraillut pukkeja, jotka eivät siellä muuten metsästyskaudella näyttäydy, on hyvin mahdollista, että ne tulevat seuraavana vuonna tekemään saman visiitin kutakuinkin samoihin aikoihin. Lisäksi valoisan ajan liikkuminen lisääntyi kiima-aikana, etenkin aamun valoisina tunteina. Metsästyksellisesti paras ajankohta on pari viikkoa ennen kiimahuippua Paritteluun valmis peuranaaras on sopivan pukin kanssa tiukasti metsän suojissa keskittyen itse tapahtumaan. Liike on tällöin vähäistä. Siksi kiimahuipun aikana voi tuntua siltä, että varsinkin aikuiset peurat ovat hukassa ja pelloilla näkyy yleisesti ”yksinäisiä” vasoja. Pukkijahdin kannalta metsästyksellisesti paras ajankohta sijoittuukin kiimahuippua edeltävään parin viikon jaksoon, jota kutsutaan esikiimaksi. Ylivoimaisesti tärkeintä jahdin suunnittelussa on metsästää alueella, jossa on runsaasti naaraita. Loka-marraskuun taitteessa pukit alkavat päivisin kiertelemään aktiivisesti naaraiden makuualueita tarkistaakseen, josko ensimmäiset naaraat olisivat jo tulleet kiimaan. Testosteronitasojen ollessa huipussaan pukkien käyttäytyminen muuttuu huolimattomaksi ja suorastaan epätoivoiseksi ja siksi niitä voi nähdä vaeltelemassa pitkin päivää. Makuualueita tarkistaessaan pukit käyttävät paljon hajuaistiaan ja kiertävät alueet usein alatuulen puolelta haistellakseen, josko ilmassa olisi jo naaraiden tuottamaa paritteluvalmiudesta kertovaa feromonia. Siksi pukit kulkevat tähän aikaan vuodesta useammin paljon käytettyjen metsäpolkujen poikki kuin niitä pitkin. Kun paritteluvalmiin naaraan etsintä on epätoivoisesti käynnissä, ovat pukit myös herkimmillään ? Sarvien kalistelu on toimiva houkuttelumuoto etenkin kiiman alkuvaiheessa. ? Peurakaaveella houkuttelu on Suomessa melko tuore jahtimuoto. Katso video houkuttelu metsästyksestä metsastajalehti.fi 16 Metsästäjä 6/2023 14-17_Valkohäntäpeuran_vuosi_kiima_ME0623.indd 16 14-17_Valkohäntäpeuran_vuosi_kiima_ME0623.indd 16 27.10.2023 7.54 27.10.2023 7.54
erilaisille ärsykkeille. Esimerkiksi peurapilli naaraan kiimaäänellä soitettuna saattaa tuoda lemmenkipeän kruunupään ampumahollille. Myös sarvien kalistelu saattaa tuoda aggressiivisen pukin häätämään mahdolliset kilpakosijat pois kulmilta, etenkin jos yksittäisiä naaraita on alueella lähellä kiimaa. Marraskuun alun aamut lähellä makuualueita ovat erityisen hyviä paikkoja harrastaa pukin houkuttelua. Naaraiden käytös ennen kiimaa ei kuitenkaan merkittävästi muutu, joten iltajahdit kannattaa ehdottomasti painottaa ruokailualueille. Sielläkin houkuttelua kannattaa käyttää. Se voi olla ratkaiseva tekijä, joka tuo epätoivoisen pukin näkösälle hyvällä valolla. Peurakaaveen yhdistäminen sarvien kalisteluun taikka peurapilliin antaa mielenkiintoisen lisän houkutteluun ja saattaa olla laajoilla peltoaukeilla se ratkaiseva tekijä, joka tuo tavoitepeuran ampumahollille. Peurakannan sukupuolijakauma on keskeinen Kun naaras on löytänyt parittelukumppanin ja parittelu on onnistunut, on sen osalta kiima-aika ohi ja se siirtyy takaisin normaaliin rytmiinsä. Pukki sen sijaan etsii seuraavaa naarasta astuttavaksi. Pukeille kiima-aika ei siis suinkaan ole sprintti, vaan pikemminkin maraton. Jos peuranaaraalle ei löydy kumppania tai parittelu ei onnistu, tulee naaras uudelleen kiimaan noin 28 vuorokauden kuluttua. Jos parittelu ei silloinkaan onnistu, siirtyy se taas 28 päivällä eteenpäin. Kierto jatkuu käytännössä niin kauan, että naaras tiinehtyy. Mahdolliset vasat syntyvät tällöin vähintään kuukautta myöhemmin eli kesä-heinäkuun taitteessa. Syksyllä nähtävät poikkeuksellisen pienet vasat ovat lähes poikkeuksetta myöhään syntyneitä. Pieni koko ei siis johdu orpoudesta tai esimerkiksi kehityshäiriöstä. Jos poikkeavan pieniä vasoja esiintyy omalla metsästysalueella runsaasti, on syynä pukkipula. Siihen metsästysseuran tulisi reagoida kaatosuhteilla. Metsästäjien kuulee usein sanovan valikoivan metsästyksen olevan vain trofeiden kasvatusta varten, mutta siinä he eivät voisi olla enempää väärässä. Valikoivalla metsästyksellä pyritään varmistamaan kannan oikea rakenne, jotta siinä olisi riittävä edustus paritteluikäisiä pukkeja suhteessa naaraisiin. Kun riittävä määrä pukkeja saavuttaa täysikasvuisuuden, on sillä tietysti vaikutusta trofeita arvostavien metsästäjien harrastukseen. Mutta sillä on myös suora yhteys tulevan syksyn vasojen ruhopainoon. Jos kanta voi hyvin, ja kiima sen ansiosta toimii oikein, voivat myös metsästäjien pakastimet hyvin. Valikoiva metsästys on erittäin tärkeä kannanhoidollinen toimenpide, josta lopulta kaikki hyötyvät. Oli sitten ensisijaisena tavoitteena maittava riistaliha tai trofee. Marraskuun alun aamut lähellä makuualueita ovat erityisen hyviä paikkoja harrastaa pukin houkuttelua. Ruokavirasto_Metsästäjä_nro6_2023.indd 1 Ruokavirasto_Metsästäjä_nro6_2023.indd 1 18.10.2023 19.48.32 18.10.2023 19.48.32 14-17_Valkohäntäpeuran_vuosi_kiima_ME0623.indd 17 14-17_Valkohäntäpeuran_vuosi_kiima_ME0623.indd 17 27.10.2023 7.54 27.10.2023 7.54
Hirven ravinnonkäyttö tunnetaan parhaiten sen talvella mänty taimikoihin kohdistamasta syönnistä. Lumisen ajan ulkopuolella sarvipää on monipuolinen ruokailija, jopa nirso sen suhteen, mitä kasvia se mihinkin vuodenaikaan mieluiten syö. TeksTi Markus Melin, Juho Matala K un talvi on päättynyt ja kevät etenee, hirvet tekevät vaelluksensa kevät-kesäalueilleen. Ne hirvet, jotka eivät varsinaisesti vaella eri elinpiirien välillä tekevät kuitenkin siirtymiä elinpiirinsä sisällä, sillä talvinen mäntytaimikko ei useinkaan ole se, mistä kevään tullen löytää parasta ravintoa. Yleisesti kesäaikaan ravintoa on tarjolla paljon, joten hirvi voi panostaa laatuun. Kattavimmat selvitykset hirven kesäaikaisesta ravinnonkäytöstä on tehty Norjassa ja Ruotsissa. Tutkimuksissa hirvien havaittiin käyttäneen ravintonaan 31 eri kasvia. Näistä yhdeksän muodosti ravinnon ytimen. Muiden kasvien osuuden kesän aikaisesta syöpöttelystä arvioitiin olevan alle yksi prosentti. Puulajeista suosituimpia olivat raita, eri pajulajit, pihlaja, koivu sekä haapa. Mäntyäkin hirvi söi kesäaikaan, mutta toisin kuin talvella, se ei ole kesällä missään määrin pääravinnonlähde. Puulajeista koivua syötiin touko-lokakuun aikaan eniten, mutta esimerkiksi keskikesällä se ei ollut Hirven ravinnonkäyttö vaihtelee vuodenajoittain suosituinta ravintoa: mikäli valinnanvaraa oli, hirvi valitsi mieluummin eri pajulajeja sekä haapaa ja pihlajaa. Hirvien havaittiin silloin tällöin syöneen myös kuusta, jonka lisäksi harvinaisempaa ja yksittäistä syöntiä havaittiin kohdistuneen katajaan, korpipaatsamaan sekä harmaaja tervaleppään. Nuori kasvi on herkullinen Ravintopaletti oli laajimmillaan heinäkuussa ja tällöin minkään yksittäisen puutai kasvilajin ei voitu sanoa selkeästi hallinneen ravinnonkäyttöä. Ravinnonvalinnassa pitkin kesää näkyy myös kasvien kehittymisen ottaminen huomioon: tuore, nuori kasvi on herkullinen, mutta vanhetessaan sen lehdet voivat saada vahapinnan ja kyllästyä syönninestoaineilla. Tällöin on syytä vaihtaa toiseen ravintokasviin – ruoansulatuksen Hirvi riista läimenä Kesän salaattibuffetista yksipuoliseen talvipöytään AS KO H ÄM ÄL ÄI NE N 18 Metsästäjä 6/2023 18-19_Hirven_ravinto_ME0623.indd 18 18-19_Hirven_ravinto_ME0623.indd 18 27.10.2023 7.54 27.10.2023 7.54
toimivuutta arvostetaan nelijalkaistenkin maailmassa. Energiaa jälkeläisille ja sarviin Elinympäristön käyttö kesällä on laajan ravintotarjonnan takia hyvin vaihtelevaa. Rehevämmillä alueilla, missä ravintokasveja on tarjolla paljon, hirven tiedetään liikkuvan enemmän parhainta laatua etsiessään. Sen sijaan kesäaikaan karummilla mailla elelevä hirvi viettää samoilla alueilla aikaa pidempään, syöden ja tankaten, sillä liikkuminen karuissa maisemissa ei aina takaa paremman ravinnon löytymistä, pikemminkin aiheuttaa turhaa energian kulutusta. Energian kerääminen on syy, miksi kesäaikaankin on syytä panostaa laatuun. Naarailla tässä valinnassa korostuu toukokuussa syntyvien vasojen maidontarve: emän on saatava paljon hyvää ravintoa kasvavan vasan maidontarpeeseen vastatakseen, jonka lisäksi vasa itsekin alkaa pian totuttautumaan kasviravintoon. Uroksilla sen sijaan on kiire kasvattaa sarvet syksyn kiima-aikaa varten, ja sarvien kasvattaminen vaatii runsaasti energiaa. Vesikasveista varpuihin, marjoista sieniin Puiden lisäksi hirvet syövät mielellään muitakin kasveja, eniten muun muassa mustikkaa, maitohorsmaa, vadelmaa, metsälauhaa juolukkaa ja puolukkaa. Myös vesikasvit kuten isoulpukka, järvikorte ja raate voivat välillä nousta ruokalistalle. Hirvien tiedetään uivan pitkiäkin matkoja, mutta rantapusikoista niitä voi tavata varsin usein myös ravinnonhakumatkoilta, joko rantapajukoista tai vedessä kasvavista kasveista. Puiden ulkopuolella mustikan havaittiin olevan selvästi merkittävin yksittäisistä ravintokasveista. Esimerkiksi metsälauhaa syötiin vain keväisin, kun se ei ole vielä korsiintunut. Syksyllä valikoima kapenee Kun kesäkausi on ohi ja salaattipöytä siltä osin suljettu, ravinto alkaa taas muuttumaan ja elinympäristön valinnassa korostuvat parasta syysravintoa tarjoavat alueet. Syksyllä hirvelle kelpaavat edelleen yllä luetellut varpukasvit, jonka lisäksi kanerva nousee ruokalistalle. Yleisesti ravintovalikoima alkaa kaventua merkittävästi, ja ruokalistaa hallitsevat koivu ja mustikka. Hirven laatutietoisuudesta mainittakoon yksityiskohtana koivujen syönti: siinä missä hirvi söi koivusta keskikesällä mieluiten yläoksia ja latvusta lehtineen, keväällä ja syksyllä se söi niiden sivuoksia. Tämän valinnan taustalla pääteltiin olevan lehtien tanniiniyhdisteiden välttely. Talven yksipuolinen ravinto Kun varpukasvillisuus peittyy lumeen, alkaa siirtyminen talvialueille. Talvella korostuu energian säästäminen ja myös hirven ruuansulatus sopeutuu talveen siirtymällä säästöliekille. Talvialueen tulisi tarjota mahdollisimman paljon riittävän ravintopitoista syötävää mahdollisimman vähällä vaivalla. Suomen metsämaisemassa tämä tarkoittaa mäntyvaltaisia nuoria ja varttuneita taimikoita. Talviaikaan hirvi syö määrällisesti selvästi eniten mäntyä, niiden oksia ja latvakasvaimia neulasineen. Tämä johtuu siitä, että mäntyä on metsämaisemassamme eniten saatavilla ja siitä saa helpoiten vehreää ravintobiomassaa. Lehtipuiden ohuet kasvaimet ja silmut ovat mieluista täydennystä. Näin ollen, mikäli taimikon seassa on koivuja tai muita lehtipuita, ne kelpaavat ja lisäävät taimikon houkuttelevuutta ravintokohteena. Lehtipuiden määrä taimikoissa on yleisesti niin vähäinen, että ne pikemminkin täydentävät talvista mäntyravintoa kuin varsinaisesti korvaisivat sitä. Hirvi osaa myös kurkottaa ja katkaista varttuneeksi venähtäneet taimet, jotta pääsee herkuttelemaan niiden latvaosilla. Lisäksi ravintoa täydennetään usein esimerkiksi kaapimalla puiden kuten haavan kuorta ja sen alla olevaa nilaa. Koska hirven (koosta riippuen) on tankattava talvella 5–15 kg kuivapainon edestä kasviravintoa vuorokaudessa, tämä tarkoittaa melkoista määrää männyn oksia. Ravinnonkäyttöä ja valikoiman laajuutta kesän ja talven välillä voi hyvin sanoa ääripäästä toiseen siirtymisenä. Jos tutkimustiedon tiivistää vuodenaikojen lempikasveihin, niin talvella ykköspaikan ottaa mänty johtuen sen saatavuudesta. Keväästä syksyyn tärkeimpiä ovat koivu ja muut lehtipuut sekä etenkin syksyllä myös mustikka. Kaikkein kulinaristisimmillaan hirvet ovat heinäkuussa, jolloin sopivia ravintokasveja on tarjolla runsaasti, eikä mikään yksittäinen kasvi nouse tällöin selvään suosikkiasemaan. Suurimman osan vuotta, ja olosuhteiden pakosta, ravinnon saatavilla oleva määrä korvaa laadun valintatekijänä. Luonnon ollessa keskikesällä vehreimmillään hirvikin voi nautiskella ja saada runsaasti laadukasta ravintoa. Nuori koivu lehtineen on hirven salaattipöydän ehdoton suosikki läpi kasvukauden. Havupuumaisemassa hirvet olivat täydentäneet talviravintoaan haapoja kaapimalla. ? Mustikka on syystä nimetty yhdeksi metsiemme avainlajeista. Sitä käyttävät läpi kasvukauden lukuisten hyönteisten lisäksi niin kanalinnut kuin hirvetkin. AS KO H ÄM ÄL ÄI NE N KU VA T: M AR KU S M EL IN 19 Metsästäjä 6/2023 18-19_Hirven_ravinto_ME0623.indd 19 18-19_Hirven_ravinto_ME0623.indd 19 27.10.2023 7.54 27.10.2023 7.54
Rajavartiolaitos muistuttaa metsästäjiä toiminnasta rajavyöhykkeen ja valtakunnan rajan läheisyydessä. R ajavartiolaitos valvoo metsästyksen laillisuutta yhdessä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa. Metsästäjiä kehotetaan erityiseen tarkkaavaisuuteen rajan läheisessä maastossa sekä vesialueilla liikuttaessa. Metsästys valtakunnan rajan läheisyydessä tulee aina suunnitella huolellisesti. Etenkin suurriistan, kuten karhun ja hirven metsästyksessä metsästäjiä pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota turvallisuuteen ja metsästyksen lainmukaisuuteen ampumasektoreiden, aseiden kuljetuksen ja jahtitapahtuman järjestelyjen suhteen. Rajavyöhykkeellä metsästäminen Rajavyöhykkeellä liikkuminen on aina luvanvaraista ja ilman lupaa rangaistavaa. Metsästäminen rajavyöhykkeellä vaatii rajavyöhykeluvan, jota tulee hakea ensisijaisesti sähköisesti kansalaisten asiointipalvelun kautta osoitteessa suomi.fi. Palvelussa hakemukseen on mahdollista liittää sähköisiä liitteitä. Kukin rajavartiosto myöntää rajavyöhykeluvan tapauskohtaisesti ja se on pidettävä aina mukana rajavyöhykkeellä liikkuessa. RAJAVARTIOSTON JOHTOKESKUKSET • Kaakkois-Suomen rajavartiosto, puh. 0295 422 012 • Pohjois-Karjalan rajavartiosto, puh. 0295 412 300 • Kainuun rajavartiosto, puh. 0295 424 027 • Lapin rajavartiosto, puh. 0295 412 510 Rajavyöhykkeellä metsästämisestä tulee aina ilmoittaa rajavartioston johtokeskukseen. Metsästyksestä ja ampuma-aseen käytöstä rajavyöhykkeen ulkopuolella ei tarvitse ilmoittaa rajavartiostoille. Valtakunnan rajan läheisyydessä tulee rajavyöhykkeen ulkopuolellakin pyrkiä välttämään rajan suuntaan ampumista. Koiran rajanylitys tai riistan haavoittuminen – aina yhteys johtokeskukseen Rajavartiolaitos kehottaa metsästäjiä välttämään koirien irti päästämistä aivan rajavyöhykkeen tuntumassa, koska riistaeläimet kaikkoavat usein Venäjän puolelle ja koirat menevät niiden perässä. Kaikista Venäjän puolella käyneistä koirista ilmoitetaan Suomessa eläinlääkärille. Hän arvioi tapauskohtaisesti, onko koira toimitettava tarkastukseen eläintautien leviämisen estämiseksi. Eläinlääkärit määräävät myös mahdolliset jatkotoimenpiteet. Rajavyöhykkeelle menneen metsästyskoiran noutamiseen tai haavoittuneen riistaeläimen etsimiseen ja lopettamiseen rajavyöhykelupa myönnetään suullisesti jokainen tapaus erikseen harkiten. Rajavartiostojen partiot toimittavat valtakunnan rajan läheisyydestä kiinniotetut koirat löytöeläintarhaan. Koiran mentyä rajan yli tai haavoittuRAJAVARTIOLAITOS TIEDOTTAA neen eläimen mentyä rajavyöhykkeelle tulee olla yhteydessä rajavartioston johtokeskukseen. Rajavartiolaitos kiittää kaikkia valtakunnan rajan läheisyydessä metsästäviä henkilöitä hyvästä yhteistyöstä ja toivottaa miellyttäviä metsästyskokemuksia. Tarkkana rajalla KU VA T RA JA VA RT IO LA IT O S Tarkkaile riistaeläimiä tai valvo mökin pihapiiriä Helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Winter Pack -valvontapaketti sisältää Burrel S12 HD SMS Pro 4G -kameran, lyijyhyytelöakun, akkukaapelin, 32 GB:n muistikortin sekä merinovillapipon. Tilaa omasi: elisa.fi/burrelkamerat BURREL-LIITTYMÄT ALK. 3,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. TILAA MYÖS SOITTAMALLA 0800 93 93 93 289?€ Winter Pack -valvontapaketti 895471_Elisa_Big_Logo_Burrel_S22WA_Metsastaja_10_23_210x275.indd 1 895471_Elisa_Big_Logo_Burrel_S22WA_Metsastaja_10_23_210x275.indd 1 23.10.2023 11.48 23.10.2023 11.48 20 Metsästäjä 6/2023 20-21_Rajavartiolaitos_tiedottaa_ME0623.indd 20 20-21_Rajavartiolaitos_tiedottaa_ME0623.indd 20 27.10.2023 7.55 27.10.2023 7.55